Helsingin seudun voisi suunnitella myös aivan toisin

Vaih­toeh­to­na Hel­sin­gin pää­kes­kuk­sen voi­mak­kaal­le tii­vis­tä­mi­sel­le oli­si tii­vii­den tytär­kau­pun­kien ver­kos­to, joka oli­si yhdis­tet­ty nopeal­la rai­de­lii­ken­teel­lä. Täl­lai­sia tytär­kau­pun­ke­ja meil­lä onkin. Kera­va, Jär­ven­pää ja Hyvin­kää nyt esi­mer­kik­si. Täl­lai­ses­sa vaih­toeh­dos­sa moni oli­si töis­sä sii­nä omas­sa pik­ku­kau­pun­gis­saan, siel­lä oli­si­vat kou­lut ja kau­pat eikä omas­ta kau­pun­gis­ta tar­vit­si­si vält­tä­mät­tä pois­tua lain­kaan. Kes­ki­mää­räi­nen lii­ken­ne­tar­ve vähe­ni­si ja mat­ka-ajan lyhe­ni­si­vät. Nykyis­tä pal­jon useam­pi sel­viäi­si päi­vit­täin kävel­len tai fil­la­ril­la niin kuin sel­vi­ää, jos asuu Mik­ke­lis­sä ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la. Hel­sin­gis­sä­kin voi­si jät­tää asuk­kail­le tär­kei­tä aluei­ta rauhaan.

Ollak­seen tytär­kau­pun­ki eikä nuk­ku­ma­lä­hiö, asuk­kai­ta pitäi­si olla vähin­tään 50 000 Hyvin­kään tapaan mel­ko tii­viis­ti ase­man ympä­ril­lä. Jot­ta asu­tus kes­kit­tyi­si ase­mien lähel­le ja kes­kus­ten väli­nen lii­ken­ne sujui­si rai­teil­la, autol­la liik­ku­mi­sen oli­si olta­va riit­tä­vän kal­lis­ta ja/tai hidas­ta. Jos auto on edul­li­sin tapa liik­kua, ei syn­ny tytär­kau­pun­ke­ja vaan tasais­ta oma­ko­ti­mat­toa moot­to­ri­tei­den välis­sä. Loh­ja on myös kel­po kau­pun­ki, mut­ta ei rataa.

Täl­lai­nen kau­pun­ki on mah­dol­li­nen fyy­si­ses­ti, mut­ta ei poliit­ti­ses­ti. Uuden­maan maa­kun­ta­kaa­va teh­täes­sä ympä­rys­kun­nat eivät osoit­ta­neet pie­nin­tä­kään kiin­nos­tus­ta kehit­tää kun­ti­aan tii­viis­ti kun­ta­kes­kuk­sen ympä­ril­le, vaan halusi­vat ottaa raken­nus­maak­si mitä syr­jäi­sim­piä kolk­kia. Nur­mi­jär­vi esi­mer­kik­si halu­aa siro­tel­la 40 000 asu­kas­taan tas­a­puo­li­ses­ti ja ”oikeu­den­mu­kai­ses­ti” noin kym­me­neen ”kes­kuk­seen”. Klauk­ka­laa taas ei kehi­te­tä viih­tyi­sä­nä asu­mi­sym­pä­ris­tö­nä vaan auto­mar­ket­ti­kes­kit­ty­mä­nä, jos­sa mer­kit­tä­vin­tä maan­käyt­töä ovat park­ki­ken­tät kaup­po­jen ympä­ril­lä. Tuusu­lan kes­kus­taa, Hyry­lää, vie­dään vauh­dil­la samaan suun­taan. Sama tois­tuu Vih­din Num­me­las­sa. ”Oikeu­den­mu­kai­suu­del­la” tar­koi­te­taan kovin usein sitä, että kaik­ki maa­no­mis­ta­jat ovat omis­ta­ji­na samas­sa ase­mas­sa, jol­loin mitään ei voi keskittää.

Kera­va oli­si kyl­lä hyvä ehdo­kas kun­nol­li­sek­si tytär­kau­pun­gik­si, mut­ta se on nyt lii­an pie­ni, eikä sil­lä ole maa­ta jäl­jel­lä kuin naa­pu­ri­kun­tien puo­lel­la. Sipoo ja Tuusu­la taas eivät halua tukea Kera­van kehi­tys­tä vaan omaansa.

Tuol­lai­sen tytär­kau­pun­ki­ver­kos­ton syn­nyt­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si erit­täin voi­ma­kas­ta otet­ta kaa­voit­ta­jal­ta, mut­ta min­käs teet, kun kun­nat ovat maan­käy­tös­sään riip­pu­mat­to­mia, eikä mikään kun­taa suu­rem­pi elin pys­ty sii­hen tosia­sias­sa vai­kut­ta­maan. Pie­nis­sä kun­nis­sa maa­no­mis­ta­jien ote kun­tien pää­tök­sen­teos­ta on myös kovin suuri.

Näis­sä olois­sa on jäl­jel­lä vain huo­no ja vie­lä huo­nom­pi vaih­toeh­to. Joko annam­me yhdys­kun­ta­ra­ken­teen rau­has­sa hajau­tua pit­kin pel­to­ja elin­kel­vot­to­mik­si oma­ko­ti­ryp­päik­si tai kes­ki­täm­me voi­mak­kaas­ti asu­tus­ta Hel­sin­kiin ja Hel­sin­gis­sä Kehä I:n sisäpuolelle.

Vähän sää­li.

Poli­tii­kal­la on merkitystä.

 

169 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun voisi suunnitella myös aivan toisin”

  1. Tuus­las­ta aikoin­naan eron­neet kaup­pa­lat Kera­va ja Jär­ven­pää pitäi­si yhdis­tää takai­sin Tuusu­laan ja kes­kus­to­jen välis­sä ole­vil­le mail­le raken­taa niin että syn­tyy yhte­näi­nen kaupunkialue. 

    Por­voo­seen pitää saa­da oikea rau­ta­tie Hel­sin­gis­tä jol­la kul­kee pai­kal­lis­ju­nia. Se toi­mi­si myös Öster­sun­do­min lii­to­sa­lu­een run­ko­ra­ta­na, mitään met­roa ei sin­ne erik­seen sit­teen tarvittaisi.

  2. Osmo, mit­ta­kaa­va­vir­he. Muu­al­la Euroo­pas­sa radan­var­teen asu­te­taan pien- ja rivi­ta­loi­hin 10 000 asu­kas­ta käve­lye­täi­syy­del­le ja yksi­kö ero­te­taan omak­si kau­pun­gik­seen, jol­loin ei syn­ny kuvaa­maa­si emo­kun­taon­gel­maa. Samal­la kun­ta­ra­ken­ne takaa pal­ve­lut, mitä nykyi­nen ja tätä­kin kes­ki­te­tym­pi mal­li ei tee. 🙂

    Nur­mi­jär­vi on sii­nä mie­les­sä huo­no esi­merk­ki, ettei siel­lä ole rataa. Radan rake­ta­mi­nen on nyky­ään niin kal­lis­ta, ettei sitä muu­al­la teh­dä pl. suur­no­peus- ja rai­tio­vau­nu­hank­keet. Joten Nur­mi­jär­vel­le ei ole perus­tei­ta vaa­tia kovin pal­joa raken­ta­mis­ta. Parem­pi sitä on vähän jarrutella.

    Muu­al­la uusia asui­na­luei­ta saa kaa­voit­taa vain ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Eihän tuo vaa­ti­si kuin pie­nen muu­tok­sen lain­sää­dän­töön Suo­mes­sa­kaan. 😉 Jos Suo­mes­sa­kin aja­tel­tai­siin edes hie­man talou­del­li­ses­ti, meni­si Hel­sin­gin Sipool­ta varas­ta­mat alu­eet raken­nus­kiel­toon ja vas­taa­vas­ti tuet­tai­siin kaa­voi­tus­ta Sipoon osil­le, jot­ka ovat Por­voon juna­ra­dan varressa.

    Lähiöi­tä suu­rem­pi ongel­ma pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kui­ten­kin itse Hel­sin­ki. Se on teho­ton, yksin­ker­tai­ses­ti lii­an suu­ri yksik­kö. Lähi­vuo­sien suu­rin kun­ta­uu­dis­tus tulee ole­maan Hel­sin­gin pilk­ko­mi­nen tehok­kaam­mik­si yksi­köik­si 🙂 ja sii­hen liit­ty­vä pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­to­ra­ken­ne­uu­dis­tus. Muu­al­la­han pää­kau­pun­git eivät ole usein­kaan osa lää­ni­jär­jes­tel­mää, vaan aivan omia val­tion aluehallintoyksiköitään.

  3. Mik­si ei voi­si teh­dä molem­pia? Eli raken­ne­taan sekä tytär­kau­pun­gia että tii­vis­te­tään Kehä I:n sisä­puol­ta. Antaa asun­no­nos­ta­jien äänes­tää jaloil­laan halua­vat­ko he asua tytär­kau­pun­geis­sa vai Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Jos uudet asun­not eivät mene kau­pak­si Kehä I:n sisäl­lä tai sisar­kau­pun­geis­sa kes­ki­ty­tään sen jäl­keen vain toi­sen vaih­toeh­don kehittämiseen.

  4. Vähän käy myös sää­lik­si tol­lo­ja, jot­ka osta­vat pel­to­ta­lo­ja kau­ka­na ei mis­tään. Autoi­lun hin­ta nousee väis­tä­mät­tä tulevaisuudessa 

    a) öljyn EROI las­kee koko ajan
    b) säh­kö­au­tot ovat kal­lii­ta jat­kos­sa­kin: kah­den ben­sa-auton vaih­ta­mi­nen kah­dek­si eau­tok­si on rahan­sa pel­to­ta­loon has­san­neel­le ylit­se­pää­se­mä­tön hom­ma, var­sin­kin kun pel­to­ta­lon arvo laskee.
    c) tei­den yllä­pi­to kal­lis­tuu, kos­ka koh­ta a. Sik­si vähi­tel­len alkaa ilmes­tyä eri­lai­sia tie­tul­le­ja (val­tiol­li­nen rat­kai­su) tai tie­mak­su­ja (elin­kaa­ri­mal­li­sil­le teil­le, yksi­tyi­nen rat­kai­su). Vero­ra­hois­ta ei koh­ta enää tei­tä nyky­mal­liin pys­ty­tä mak­sa­maan, kos­ka lap­set ja van­huk­set ja veteraanit. 

    Kos­ka pel­to­ta­los­ta ei fil­la­ril­la tai kävel­len pää­se mihin­kään, niin ikä­väk­si käy elä­mä. Siel­lä sitä pel­lol­la köki­tään ja har­mi­tel­laan, että mites täs­sä nyt näin kävi.

  5. Onkos Soi­nin­vaa­ra hak­sah­ta­nut Mat­ti Van­ha­sen lin­jal­le? Yllät­tä­vää polit­tis­ta hengenheimolaisuutta.

    1. Van­ha­sen mal­lis­sa Nur­mi­jär­vel­le nah­tuu kym­me­nen puu­tar­ha­kau­pun­kia, minun mal­lis­sa­ni yksi iso taajama.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei voi teh­dä tytär­kau­pun­ke­ja, kos­ka ympä­rys­kun­nat eivät nii­tä halua vaan halua­vat hajarakentamista.

    Joh­tui­si­ko­han tuo sii­tä, että ihmi­set halua­vat asua tuol­la taval­la. Ei kait kehys­kun­nat pako­ta ihmi­siä vas­ten näi­den tah­toa asu­maan hajallaan.

    1. Jos­tain syys­tä ne ihmi­set kui­ten­kin mak­sa­vat enem­män asun­nois­ta hyvien pal­ve­lu­jen äärel­lä taa­ja­mis­sa kuin noil­la elin­kel­vot­to­mis­sa oma­ko­ti­ryp­päis­sä savipelloilla.

  7. Käsit­tääk­se­ni ihmi­set muut­ta­vat Kera­val­le ja Jär­ven­pää­hän juu­ri sik­si että niis­sä on mah­dol­lis­ta asua oma­ko­ti­ta­los­sa kes­kel­lä savi­pel­toa koh­tuu­hin­taan. Ja nämä oma­ko­ti­ta­loa­su­vat ovat yleen­sä vähin­tään kes­ki­luok­kai­sia, eli siis hyviä veron­mak­sa­jia. Jos Kera­va muut­tui­si ker­ros­ta­loa­lu­eek­si, uudet savi­pel­toa­su­jat muut­tai­si­vat jon­ne­kin muu­al­le ja tilal­le tuli­si ker­ros­ta­loa­su­jia jot­ka ovat (vai ovat­ko?) kes­ki­mää­rin huo­nom­pia veronmaksajia.

    Sinän­sä en näe mik­si ker­ros­ta­loa­su­mis­ta pitäi­si väki­sel­lä tun­kea Kera­val­le ja Jär­ven­pää­hän kun Hel­sin­ki-Espoo-Van­taa alu­eel­la­kin on tilaa vaik­ka tripla­ta ker­ros­ta­loa­su­jien määrä.

  8. Vie­lä­kö Sä Osmo hai­kai­let sen rai­de­lii­ken­teen perään? Sehän kulut­taa enem­män kuin katumaasturi!

    Myön­sit tämän itsek­kin, vai olet­ko jo unoh­ta­nut mitä kir­joi­tit 25.5.2011 22:31

    Sik­si minun – ja >VR:n – säh­kön­ku­lu­tus on tosia­sias­sa kivi­hii­li­säh­kön kulut­ta­mis­ta, sanoo VR mitä vain.”

    http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?477-Henkil%F6auto-onkin-usein‑v%E4h%E4p%E4%E4st%F6isin-liikennemuoto-Joukkoliikenteen-vihre%E4-valhe

    1. Tuo VR:n luku kos­kee koko rau­ta­tie­lii­ken­net­tä. Hel­sin­gin lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä luvut ovat paremmat.
      Mut­ta. Autoi­lun ongel­ma kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä EI ole ene­gian vaan tilan­ku­lu­tus. Jos otat täy­den lähi­lii­ken­ne­ju­nan (700 matklus­ta­jaa) ja panet sen täyt­tö­as­teel­la 1,1 henkeä/auto hen­ki­lö­au­toi­hin, tuo yksi junal­li­nen vie kol­me kilo­met­riä tie­tä pus­ku­ri pus­ku­ris­sa kiinni.

  9. KariS: Joh­tui­si­ko­han tuo sii­tä, että ihmi­set halua­vat asua tuol­la taval­la. Ei kait kehys­kun­nat pako­ta ihmi­siä vas­ten näi­den tah­toa asu­maan hajallaan.

    Ei ole pel­käs­tään kysy­mys, mitä nykyi­set asuk­kaat halua­vat. Pitää ottaa huo­mioon myös, mitä sadan­tu­han­net ete­lä-Suo­meen tule­vai­suu­des­sa muut­ta­vat halua­vat. Sitä kukaan ei voi tark­kaan tie­tää. Mut­ta eivät he aina­kaan pit­kää työ­mat­kaa toivo.

  10. Kehä­ra­ta val­mis­tuu aika­naan ja yhdis­tää tämän vih­doin mie­lek­kääk­si kau­pun­gik­si. Aineel­li­nen perus­rau­ta­tie mää­rää ideo­lo­gi­ses­ta ylä­ra­ken­tees­ta. Kehä I on auto­tie. Se ei ole mikään mer­kit­tä­vä raja tai kri­tee­ri, mitä oleel­lis­ta eroa maan­tie­teel­li­ses­ti on esi­mer­kik­si Poh­jois-Haa­gal­la ja Kan­nel­mäel­lä? Jat­ku­va viit­taa­mi­nen Kehä ykkö­seen osoit­taa auto­kes­keis­tä maa­il­man­ku­vaa. Rata on toi­nen jut­tu, ja Kehä­ra­ta on oleel­li­nen muu­tos pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­tees­sa. Kun se ker­ran on suu­rin kus­tan­nuk­sin raken­net­tu, sitä pitää hyö­dyn­tää mak­si­maa­li­ses­ti. Asu­tus­ta on kes­ki­tet­tä­vä voi­mak­kaas­ti Kehä­ra­dan var­teen, molem­min puolin.

    Yleen­sä­kin tääl­lä on val­lal­la aivan lii­an sup­pea käsi­tys maan­tie­teel­li­ses­tä Hel­sin­gis­tä. Hel­sin­gin kau­pun­gin nykyi­nen alue lop­puu poh­joi­ses­sa Ruu­tin­kos­keen, kuten jokai­nen voi havai­ta läh­te­mäl­lä fil­la­roi­maan Laak­sos­ta poh­joi­seen kova­pin­tai­sia hiek­ka­tei­tä, toki olo­suh­tei­siin sovel­tu­vil­la ren­kail­la. Jär­ke­vää oli­si, että hal­lin­nol­li­nen Hel­sin­ki jat­kui­si myös jokien toi­sel­la puo­lel­la. On aivan epis­tä, että Van­taa on jou­tu­nut mak­sa­maan Kehä­ra­das­ta ja sitä nyt sit­ten mak­se­taan irti­sa­no­mal­la kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jia. Hel­sin­gin ja Van­taan pitäi­si yhdis­tyä, ja sit­ten pitäi­si kehit­tää tätä koko­nai­suut­ta koko­nai­suu­te­na eikä vaan omaa pien­tä plänt­tiä ja näköalaa.

  11. Tuol­lai­ses­sa radan­var­ren tii­viis­sä pien­ta­loa­taa­ja­mas­sa pal­ve­lui­den rin­nal­la voi­sin asua­kin. Mut­ta nykyi­sis­sä tar­vit­see auton jo pel­käs­tään juna-ase­mal­le pää­syä var­ten, puhu­mat­ta­kaan ase­man seu­dun asun­to­tar­jon­nas­ta joka on pelk­kää ker­ros­ta­loa pris­mo­jen ja city­mar­ket­tien kes­kel­lä. Ei kiitos.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä ne ihmi­set kui­ten­kin mak­sa­vat enem­män asun­nois­ta hyvien pal­ve­lu­jen äärel­lä taa­ja­mis­sa kuin noil­la elin­kel­vot­to­mis­sa oma­ko­ti­ryp­päis­sä savipelloilla.

    Noil­la elin­kel­vot­to­mil­la oma­ko­ti­ryp­päil­lä asuu ne, joil­la ei ole varaa asun­toi­hin hyvien pal­ve­lu­jen äärel­lä, kos­ka Hel­sin­gin päät­tä­jät var­tioi­vat yhdes­sä vir­ka­mies­ten kans­sa gryn­de­rei­den saa­vut­te­tu­ja etu­ja, eivät­kä halua kaa­voit­taa ja raken­taa koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja ihmi­sil­le. Tänä­kin vuon­na Hel­sin­gis­sä jää­dään taas kau­as jäl­keen sito­vis­ta kaavoitustavoitteista.

  13. Oikeas­ti­han pitäi­si toteut­taa molem­mat: asut­taa 200 000 uut­ta asu­kas­ta kehä I:n sisä­puo­lel­le ja teh­dä 5 radan­var­si­kau­pun­kia. Vain sil­lä taval­la saa­daan jär­ke­väs­ti asu­tet­tua ne 400 000 uut­ta asukasta.

  14. Eee:
    Käsit­tääk­se­ni ihmi­set muut­ta­vat Kera­val­le ja Jär­ven­pää­hän juu­ri sik­si että niis­sä on mah­dol­lis­ta asua oma­ko­ti­ta­los­sa kes­kel­lä savi­pel­toa koh­tuu­hin­taan. Ja nämä oma­ko­ti­ta­loa­su­vat ovat yleen­sä vähin­tään kes­ki­luok­kai­sia, eli siis hyviä veron­mak­sa­jia. Jos Kera­va muut­tui­si ker­ros­ta­loa­lu­eek­si, uudet savi­pel­toa­su­jat muut­tai­si­vat jon­ne­kin muu­al­le ja tilal­le tuli­si ker­ros­ta­loa­su­jia jot­ka ovat (vai ovat­ko?) kes­ki­mää­rin huo­nom­pia veronmaksajia.

    Sinän­sä en näe mik­si ker­ros­ta­loa­su­mis­ta pitäi­si väki­sel­lä tun­kea Kera­val­le ja Jär­ven­pää­hän kun Hel­sin­ki-Espoo-Van­taa alu­eel­la­kin on tilaa vaik­ka tripla­ta ker­ros­ta­loa­su­jien määrä.

    Kera­van kes­kus­tas­sa on aika taval­la kerrostaloasutusta.

  15. Hyvin­kää on tähän asti kehit­ty­nyt ase­man ympä­ril­le. Ensi kesän asun­to­mes­sua­lue on ensim­mäi­nen sel­keäs­ti yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ulko­puo­lel­la ole­va yksi­tyi­sau­toi­luun perus­tu­va nuk­ku­ma­lä­hiö (käte­vä sijain­ti työ­mat­ko­jen kan­nal­ta, jos käyt­tää omaa autoa). Kau­pun­gin tavoit­tee­na edel­leen levi­tä koh­ti ete­lää ripo­tel­len oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja sin­ne sun tänee.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si nuo kehys­kun­nat eivät har­joi­ta järf­ke­vää kaavoitusta?

    Kysy­mys lie­nee jär­ke­vän mää­ri­tel­mäs­tä. Jos kehys­kun­nil­la ei ole tar­jo­ta mitään muu­ta kuin hal­pa ok-talo­tont­ti, niin hei­dän näkö­kul­mas­taan on jär­ke­vää tar­jo­ta sitä mitä on.

    Kehys­kun­tien ase­ma on muu­ten­kin lep­poi­sa. Asuk­kaat käy­vät töis­sä Espoo-Hel­sin­ki akse­lil­la ja mak­sa­vat verot kehys­kun­tiin. Vie­lä kun saa­tai­siin ter­vey­den­hoi­to ulkois­tet­tua työ­nan­ta­jil­le ja val­tio hoi­ta­maan lap­set ja elä­ke­läi­set, niin kehys­kun­nat voi­si­vat myy­dä kon­sep­tin isol­la rahal­la maailmalle.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo VR:n luku kos­kee koko rau­ta­tie­lii­ken­net­tä. Hel­sin­gin lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä luvut ovat paremmat.
    Mut­ta. Autoi­lun ongel­ma kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä EI ole ene­gian vaan tilankulutus. 

    Eli 700 hen­keä täyt­tö­as­teel­la 1.1 Esim. Toy­ota Yarik­siin = 700/1.1*3.6 m = 2290 m kais­taa, ja kun junan­ra­ta mak­saa saman min­kä moot­to­ri­tie, niin tuo tar­koit­taa 1145 m moottoritietä.
    Ikä­väk­se­ni jou­dun totea­maan että nii­tä Lähi junia ei pys­ty lii­ken­nöi­mään 1.5 km välein. Yhden SM4:n pituus on 55 m ja sii­nä on 192 paik­kaa. Eli vähin­tään 4. kpl:tta sel­lai­sia tar­vi­taan 700 mat­kus­ta­jaa var­ten; pituus 220 m. Jos junan kes­ki­no­peus oli­si niin­kin hui­ma kuin 60 km/h niin noi­ta pitäi­si sit­ten ajaa Minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, että kapa­si­teet­ti oli­si saman kuin tuol­la moot­to­ri­tien pus­ku­ri-pus­ku­ris­sa ruuh­kas­sa. Käy­tän­nös­sä ne junat ei aja minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, eikä ne autot mene pus­ku­ri-pus­ku­ris­sa edes 60 km/h mate­le­vas­sa ruuhkassa. 

    Suu­ruus­luo­kat eivät sil­ti muu­tu tuos­ta yhtään miksikään. 

    Ehkä­pä ongel­ma ei olek­kaan, ener­gian eikä tilan kulu­tus, vaan RAHAN kulutus. 

    ,jot­ta onnea mat­kaan kun mie­tit nii­tä tar­kas­te­lun kes­tä­viä perus­te­lui­ta„„ mul­la olis jo sii­hen kulu­puo­leen­kin ne vas­tauk­set valmiina.

  18. Jos nyt ensin sai­sit­te ihmi­set usko­maan, että kukaan ei ole pak­ko­siir­tä­mäs­sä ketään min­ne­kään, vaan työ­tä nyt vain syn­tyy enem­män kau­pun­kiin, eikä ole varaa edes nykyi­sen pal­ve­lu­ta­son yllä­pi­tä­mi­seen jokai­ses­sa kyläs­sä. Jos kel­paa olla ilman pal­ve­lui­ta, niin sii­tä vaan. 

    Hesa­rin toi­mit­ta­jat voi­si­vat tutus­tua poh­joi­sen Hel­sin­gin 50-luvun ilmee­seen ja ver­ra­ta sitä nykyi­seen. Nyt sit­ten hauk­ku­vat kau­pun­gil­lis­tu­mis­ta kuvil­la kais­lik­ko­ran­tai­sis­ta jär­vis­tä joi­den ran­nal­la on muu­ta­ma talo. Jos puo­li­sen mil­joo­naa ihmis­tä muut­taa kau­pun­kien ulko­puo­lel­le, niin mil­lä perus­teel­la nuo kais­lik­ko­ran­nat ja met­sät oli­si­vat siel­lä enää, kun ihmi­set muut­ta­vat sin­ne Onni-Suo­meen? Ketun­ko­loi­hin­ko he sit­ten muut­ta­vat ja tei­tä­kään ei raken­ne­ta kau­pun­kiin? Samaa sokeut­ta ympä­ris­tö­jär­jes­töil­lä. Tasa­pak­sua lähiö­tä sii­tä syn­tyy, joka on vie­lä auto­jen varassa.

  19. Ps. 4 kpl:ttä SM4 lähi­ju­nia pai­naa 456 tn.
    636 Kpl:tta Toy­ota Yarik­sia pai­naa 540 tn. 

    mut­ta kaik­kien Yaris­ten ei tar­vit­se pysäh­tyä “joka asemalle”

  20. Siis mik­si ihmees­sä pitää olla täl­lai­nen pak­ko­miel­le kai­ken kes­kit­tä­mi­seen? Neu­vos­to­lii­tos­sa sitä jo kokeil­tiin, huo­noin seurauksin.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo las­kel­ma­si osoit­ti tiet­tya rea­lis­mia. Jos auto vie alle nel­jä met­riä, lie­bee kyse sei­so­vas­ta ruu.hkasta.

    1.5 s Tur­va­vä­li 40 km/h nopeu­del­la on 11.1 m ja Yaris on 3.6 m = 14.7 m
    636 kpl:tta = 9350 m eli 4675 m motaria.

    Met­ron koko­nais­mat­ka aika on 25 minuut­tia ja se kyke­nee liik­ku­maan nipin-napin 4 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Kun mat­ka on n. 16 km, niin nopeu­dek­si tulee 38 km/h, nel­jän minuu­tin vuo­ro­vä­li = 2.56 km, nor­maa­li kah­dek­san minuu­tin vuo­ro­vä­li = 5.12 km. 

    Mis­sä se on se tilansäästö?

  22. Olen tätä blo­gia luke­mal­la ymmär­tä­nyt syi­tä, jot­ka puol­ta­vat ihmis­ten sul­lo­mis­ta isoi­hin ker­ros­ta­loi­hin. Suo­ma­lai­se­na kat­son kui­ten­kin, että jokai­sel­la on oikeus hakea halua­man­sa asu­mis­muo­to ja siten koti­paik­kan­sa. En voi käsit­tää aja­tus­ta, että kaik­kien oli­si asut­ta­va jos­sain isois­sa talois­sa (itse niin teen) vain sen takia, että joi­den­kin tois­ten mie­les­tä se on ainoa jär­ke­vä tapa. Jos Hel­sin­ki kat­soo saa­van­sa kaik­ki asu­maan ker­ros­ta­lois­sa, kos­ka kova kysyn­tä tun­tuu ole­van, niin raken­ta­koon joka väliin/tilaan nii­tä ker­ros­ta­lo­ja ja myyköön/vuokratkoon nii­tä. Nyky­hin­noil­la alkaa olla tosi kal­lis­ta ja kai onnek­si koh­ta lop­pu­vat mah­dol­li­set ostajat/vuokraajat.
    Asun Van­taal­la ja näen val­ta­vas­ti tilaa OS:n kai­paa­mil­le taloil­le radan­kin var­rel­la. Mah­dol­li­set osta­jat ihan jees. Kaa­voi­ta iso oma­ko­tia­lue, tuli­jat tosi jees. Tämä on tie­tys­ti OS:n mie­les­tä ihan vää­rin, niin­pä. Kun vih­reät saa­vat enem­mis­tön val­tuus­toon, niin sil­loin­han toi asia rat­ke­aa hel­pos­ti. Mä kas­van hors­maa ennen­kuin niin käy Van­taal­la. Bes­serwis­se­rei­tä on aina ollut ja tulee ole­maan. On näis­sä kir­joi­tuk­sis­sa ihan hyvä ker­toa, kuin­ka hai­tal­lis­ta oma­ko­tia­lue­sys­tee­mit ovat jne, mut­ta jos jot­kut ihmi­set sitä halua­vat, niin sit­ten pitää niil­le OS:n mukaan pan­na lisä­ve­ro­ja yhteis­kun­nan pal­ve­luis­ta. En tie­dä, onko se mah­dol­lis­ta nyt, mut­ta kai sen niin voi lail­la hoi­taa? Sil­loin ale­taan jo sit­ten tyh­jen­tää tosi pal­jon Suomea.
    On se muu­ten omi­tuis­ta, kuin­ka jär­jet­tö­mäs­ti Hesan naa­pu­ri­kun­nat toi­mi­vat OS:n mie­les­tä. Ehkä ne eivät ajat­te­le Hgin etua tahi vih­rei­den hie­no­ja aja­tuk­sia maa­il­man pelastamisesta.
    Muu­ten anta­kaa lupa sen Jät­kä­saa­ren kor­kean hotel­lin raken­ta­mi­seen heti. Näky­mä merel­tä muka piloil­le. Voi itku. Syväl­tä nää jutut. Jät­tää­kö joku turis­ti sen takia Hesaan tulon? Hesa täy­teen kor­kei­ta talo­ja, ei tie­ten­kään kes­kus­taan, mut­ta muu­al­le. OS, mikä täs­sä on vää­rin? Varjostus/peilit, parkkipaikat/maan alle/julkinen lii­ken­ne. En jos­kus käsi­tä kor­kei­den raken­nus­ten vas­tus­ta­mis­ta. Ei nyt sen­tään Senaatintorille.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo VR:n luku kos­kee koko rautatieliikennettä.

    Tää nyt ei täl­lä ker­taa lii­ty autoi­luu vs. raideliikenne.

    Mut­ta (ja tämä on varas­tet­tu TEDin dok­ka­ris­ta), on häi­rit­se­vää kuin pal­jon Metal­lia ja Muu­ta mas­saa lii­ku­te­taan kun pitää siir­tää yksi ihmi­nen pai­kas­ta toiseen.

    Toi­sin sanoen, kuin­ka pal­jon ener­gias­ta oikees­ti menee sen (yhden) ihmi­sen siirtämiseen.

    Herää kysy­mys, näin naii­vi­set lasit sil­mil­lä, miten maa­il­ma pitäis suun­nit­tel­la jos se teh­täi­siin nyt. Se tus­kin oli­si juna, met­ro tai auto.

    (Ehkä täs­tä on sit­ten pro­jek­ti elä­ke­päi­vil­le, itse kul­le­kin. Jos vie­lä jak­saa muut­taa maailmaa.)

    Ja se TEDin dok­ka­ri on täs­sä: http://www.ted.com/talks/amory_lovins_on_winning_the_oil_endgame.html

  24. Muu­ta­mia kommentteja 🙂

    KKK:
    Mik­si ei voi­si teh­dä molem­pia? Eli raken­ne­taan sekä tytär­kau­pun­gia että tii­vis­te­tään Kehä I:n sisäpuolta… 

    Nyt teki­si mie­le­ni lai­na­ta TV:n help­po­heik­ke­jä: Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki! Lisäk­si tar­vit­sem­me myös raken­ta­mis­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le. Kai­kil­le kol­mel­le asu­mis­muo­dol­le on kysyn­tää. Ainoa mitä ei kai­va­ta, on neu­vos­to­liit­to­lai­nen lähiö­asu­mi­nen beto­ni­kuu­tiois­sa kes­kel­lä met­sää. Se on täy­del­li­nen yhdis­tel­mä kau­pun­gis­sa ja maal­la asu­mi­sen huo­nois­ta puolista.

    Mat­ti Kin­nu­nen:
    …Autoi­lun hin­ta nousee väis­tä­mät­tä tulevaisuudessa… 

    😀 😀 😀 Mus­ta tun­tuu, että tuo­ta on hoet­tu jois­sa­kin pii­reis­sä jo jon­kin aikaa ilman, että väit­teel­lä on mitään todel­li­suus­poh­jaa. Nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den raa­ka-aineet vaih­tu­vat jos­sain vai­hees­sa, mut­ta sii­hen­kin menee vuosikymmeniä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei voi teh­dä tytär­kau­pun­ke­ja, kos­ka ympä­rys­kun­nat eivät nii­tä halua vaan halua­vat hajarakentamista. 

    Eihän tuo ole niin vai­ke­aa: kat­so­taan sopi­va paik­ka radan var­rel­ta, teh­dään kaa­va 10 000 ihmi­sel­le ja irro­te­taan se emo­kun­nas­taan. Kyse on halus­ta ja kun­ta­rea­ken­ne­uu­dis­tuk­ses­ta. Ei mitään tapah­du, jol­lei uskal­le­ta kos­kea kun­ta­ra­joi­hin ja pilk­koa iso­ja yksi­köi­tä toi­mi­vim­mik­si. Näin se muu­al­la Euroo­pas­sa tehdään. 😉

    KariS: Joh­tui­si­ko­han tuo sii­tä, että ihmi­set halua­vat asua tuol­la taval­la. Ei kait kehys­kun­nat pako­ta ihmi­siä vas­ten näi­den tah­toa asu­maan hajallaan.

    Tämä pitäi­si vähi­tel­len ymmär­tää “rin­ta­ma­lin­jo­jen” eri puo­lil­la. Tar­vi­taan eri­lai­sia asun­to­ja eri­lai­sil­le ihmi­sil­le. Kel­vot­to­mat kom­pro­mis­sit kuten kon­tu­la, ara­bian­ran­ta jne kan­nat­taa jät­tää raken­ta­mat­ta. Teh­dään joko kau­pun­kia, lähiö­tä tai haja-asu­tus­ta. Ei sot­ke­ta nii­tä keskenään.

  25. OS kir­joi­ti:

    Loh­ja on myös kel­po kau­pun­ki, mut­ta ei rataa.”

    Onko rata välttämätön?

    Kyl­lä Loh­jal­ta kul­ke­vat lin­ja-autot. Aika­tau­lun mukaan niit lhtee arki­aa­mui­sin n 15 min­tuu­in välein ja mat­ka-aika Hel­sin­kiin (n 50 km) on n. 1.h10 min.

    Voi muu­en olla pai­kal­laan teh­dä busei­lel oam kai­sat Turun­tiel­le. Kun ei kum­min­kaan saa­da tois­ta kais­taa vain bussikaistaksi? 

    Ver­tai­lun vuok­si. Kirk­ko­num­mel­ta Hel­sin­kiin (35 km rau­ta­teit­se) läh­tee aamui­sin 3 vuo­roa, jois­ta useim­mat kes­tä­vät n 44 min. eli jok­seen­kin saman kuin bussikin.

    Loh­jal­la on aika kiva kes­kus­ta: kah­vi­loi­ta, kas­vis­ra­vin­to­la jne.

  26. Joo­Joo: 1.5 s Tur­va­vä­li 40 km/h nopeu­del­la on 11.1 m ja Yaris on 3.6 m = 14.7 m
    636 kpl:tta = 9350 m eli 4675 m motaria.

    Met­ron koko­nais­mat­ka aika on 25 minuut­tia ja se kyke­nee liik­ku­maan nipin-napin 4 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Kun mat­ka on n. 16 km, niin nopeu­dek­si tulee 38 km/h, nel­jän minuu­tin vuo­ro­vä­li = 2.56 km, nor­maa­li kah­dek­san minuu­tin vuo­ro­vä­li = 5.12 km. 

    Mis­sä se on se tilansäästö?

    Aina­kin pysä­köin­ti tilas­sa sääs­tyy melkoisesti.

  27. Joo­Joo: Mis­sä se on se tilansäästö? 

    No, aina­kaan jokais­ta met­roa ei tar­vit­se säi­löä päi­väk­si kes­kus­taan ja illak­si kau­pun­gin lai­dal­le. 600 Yaris­ta per met­ro eli noin 9000 Yaris­ta tun­nis­sa vie kyl­lä jo jon­kin ver­ran parkkitilaa. 

    Voi­si myös huo­ma­ta, että jos nyt met­ros­ta puhu­taan, niin eivät tai­tai­si met­ro­rei­til­tä Yarisk­set mota­ria löytää.

  28. Asuin ennen Klauk­ka­las­sa ja ihmet­te­len vähän tätä mant­raa, että Klauk­ka­las­sa ei ole palveluja.

    On siel­lä aina­kin val­ta­via ostos­mar­ket­te­ja, kir­jas­to, urhei­lu­hal­li, ham­mas­lää­kä­ri, ter­veys­a­se­ma, ben­sa-ase­ma, lei­po­mo, eläin­lää­kä­ri, pari punt­ti­sa­lia, muu­ta­ma ravintola/yökerho, video­vuo­kraa­mo, pank­ke­ja, apteek­ki, kuk­ka­kaup­po­ja, vaa­te­kaup­po­ja, lem­mik­kie­läin­tar­vik­kei­ta, kah­vi­loi­ta, partureita/kampaamoja, puu­tar­ha­lii­kei­tä, pesu­loi­ta jne jne.

    Ei sil­ti, jum­bos­sa mekin usein käy­tiin vii­ko­lop­pu­na, mut­ta ei se Klauk­ka­la niin onne­ton ole pal­ve­lui­den suh­teen kuin tääl­lä väi­te­tään. On siel­lä enem­män pal­ve­lui­ta kuin mones­sa Hel­sin­gin lähiössä.

  29. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Vähän käy myös sää­lik­si tol­lo­ja, jot­ka osta­vat pel­to­ta­lo­ja kau­ka­na ei mis­tään. Autoi­lun hin­ta nousee väis­tä­mät­tä tulevaisuudessa 

    osa täm­möi­sis­tä tol­lois­ta nyt sat­tuu rakas­ta­maan maa­seu­dun rau­haa jos­sa kui­ten­kin pal­ve­lut ovat alle 10km:n pääs­sä kotiovesta.

    ja osa tähän tol­loi­luun on syy­nä pk-seu­dun hintataso:myin van­han mummonmökin(50 m²) isol­la ton­til­la ja täl­lä rahal­la sai ison okt:n isol­la ton­til­la “maa­seu­dul­ta” ja sat­tui jää­mään vie­lä ben­sa­ra­haa mel­kein sata­tu­hat­ta euroa ja vie­lä lisäk­si suu­res­ti rakas­ta­ma­ni kiin­teis­tö­ve­ro las­ki n.tuhannesta euros­ta alle 300:taan euroon.

    voi minua tolloa.

  30. Joo­Joo: Mis­sä se on se tilansäästö? 

    Jos sen auto­let­kan halu­taan ete­ne­vät tasai­sel­la nopeu­del­la ilman jat­ku­vaa jonon­muo­dos­tus­ta ja pysäh­dyk­siä, tar­vi­taan val­ta­va kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den ja eri­ta­so­liit­ty­mien ver­kos­to. Sivusuun­nas­sa ne vie­vät pal­jon enem­män tilaa kuin rai­de­lii­ken­ne, ja maan­käyt­tö nii­den lähel­lä vai­keu­tuu melun, saas­tei­den ja esteet­tis­ten ongel­mien vuoksi.

    Toi­sek­seen autot tar­vit­se­vat park­ki­paik­ko­ja (huo­mat­ta­van mon­ta paik­kaa per auto, esim. asu­mi­sen, eri pal­ve­lu­jen ja työ­paik­ko­jen yhtey­des­sä jokai­ses­sa yksi). Nämä vie­vät joko erit­täin pal­jon tilaa (pysä­köin­ti­ken­tät), tule­vat erit­täin kal­liik­si (park­ki­luo­lat) tai tule­vat sekä kal­liik­si että vie­vät tilaa (park­ki­ta­lot).

  31. Suo­mea­han pide­tään kun­nal­li­sen demo­kra­tian mal­li­maa­han poi­ke­ten mones­ta muus­ta maasta.

    Täm­möis­tä se sit­ten kaa­voi­tuk­ses­sa. Samat asiat tule­vat eteen kai­kes­sa muis­sa­kin kun­nan tehtävissä.

    Oli­si ihan muka­va jos joku ihan oikeas­ti voi­si las­kea kuin­ka suu­ren osan brut­to­kan­san­tuot­tees­ta tämän hajau­te­tun jär­jes­tel­män yllä­pi­to sitoo. 

    Selit­tää­kö se huip­pu­kor­kean vero­tuk­sen ja muun­kin hin­ta­ta­son. Pal­ve­lu­jen taso nyt eivät oikeas­taan pal­joa eroa Län­ti­ses­sä Euroo­pas­sa. Toi­ses­sa maas­sa toi­nen on parem­pi ja toi­ses­sa toinen.
    Joka maas­sa on jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, jois­sain ilmai­nen ja Suo­mes­sa pisim­mät jonot. Jul­ki­set kou­lut löy­ty­vät, mut­ta PISA vai­hees­sa Suo­mi sijoit­tu hyvin, mut­ta taa­sen kor­kea­kou­lut eivät kovin hyvin. Amma­ti­kor­kea­kou­luis­ta ei tai­da olla edes ver­tai­lu­ja. Joka maas­sa on työt­tö­myys­tur­va. Elä­ke­jär­jes­tel­mät löytyvät.

    Se oli­si iso työ, mut­ta tulok­set­kin kyl­lä arvokkaita.

  32. Joo­Joo: Met­ron koko­nais­mat­ka aika on 25 minuut­tia ja se kyke­nee liik­ku­maan nipin-napin 4 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Kun mat­ka on n. 16 km, niin nopeu­dek­si tulee 38 km/h, nel­jän minuu­tin vuo­ro­vä­li = 2.56 km, nor­maa­li kah­dek­san minuu­tin vuo­ro­vä­li = 5.12 km.

    Nykyi­nen met­ro pys­tyy välit­tä­mään tun­nis­sa ruuh­ka­suun­taan noin 13000 mat­kus­ta­jaa. Nyt kuor­mi­tus on noin 11000 matkustajaa/h/suunta. Auto­ma­ti­soi­tu­na sit­ten enemmän. 

    Jos tuo mat­kus­ta­ja­mää­rä yri­tet­täi­siin välit­tää samas­sa kor­ri­doo­ris­sa moot­to­ri­tiel­lä tai vas­taa­val­la, tar­vit­tai­siin kais­to­ja 7 kpl suun­taan­sa ja liit­ty­mä­häs­sä­kät päälle.

    Moot­to­ri­tie­ver­sio vaa­ti­si pel­käs­tään väy­län poik­ki­leik­kaus­mi­toi­tuk­ses­sa yli vii­sin­ker­tai­sen tilan ja liit­ty­mien koko­luo­kas­ta saa kal­pean kuvan käy­mäl­lä Kivi­kon liit­ty­mää ihailemassa.

    Tilan­käy­tön kan­nal­ta pahin­ta on kui­ten­kin pysä­köin­nin vaa­ti­ma alue. Jokai­nen voi kuvi­tel­la, miten pal­jon sil­le oli­si rai­vat­ta­va lisä­ti­laa, jos esim Hel­sin­gis­sä autoi­lun osuus kas­vai­si nel­jän­nek­sen nykyisestä.

  33. Joo­Joo:

    Mis­sä se on se tilansäästö?

    Sivusuun­nas­sa? Mota­reis­sa on muu­ten­kin se ongel­ma, että niis­sä tulee vää­jää­mät­tä se pul­lon­kau­la, joka romut­taa moi­set laskelmat.

  34. Hei, kyl­lä tuo sopii aina­kin Por­voon näkö­kul­mas­ta. Kau­pun­ki pyr­kii kaa­voit­ta­mal­la tii­vis­tä­mään kes­kus­ta-aluet­ta, mm. kau­pun­gin län­si­ran­taa. Ja kau­pun­ki — sehän tämä kui­ten­kin on ihan oikeas­ti, pie­nes­tä asu­kas­lu­vus­ta huo­li­mat­ta — tun­tuu kel­paa­van ennen kaik­kea hel­sin­ki­läi­sil­le. Uusi­maan mukaan 3/4 Por­voo­seen muut­ta­vis­ta tulee Hel­sin­gis­tä. Tii­vis asu­tus on yksin­ker­tai­ses­ti hyväs­tä, oli kysees­sä kylä, pie­ni kau­pun­ki tai suu­rem­pi. Tar­vi­taan vain se juna­ra­ta Hel­sin­gis­tä Por­voo­seen (tai mie­lel­lään vaik­ka aina Kot­kaan, Hami­naan asti). Miten­kö­hän se onnis­tui­si, onko Osmol­la ideoita? 

    Ilmei­ses­ti HSL:n suun­nas­ta on myös kiin­nos­tus­ta saa­da Por­voo mukaan, mikä aina­kin äkki­sel­tään kuu­los­taa pen­de­löin­tiä paran­ta­val­ta. (His­to­rial­li­ses­ti kat­sot­tu­na Hel­sin­ki on Por­voon tytär, mut­ta tus­kin­pa on ensim­mäi­nen ker­ta, kun tytär kas­vaa äiti­ään komeam­mak­si. Ilol­la me täs­sä Hel­sin­gin vie­res­sä elämme.)

    1. Rata Por­voo­seen siirt­tyy hamaan tule­vai­suu­teen, kos­ka Öster­sun­do­miin tulee met­ro. Jos nopea rata Pie­ta­riin vede­tään jos­kus Por­voon kaut­ta, sil­lä pää­see Por­vo­pos­ta loen­toa­se­mal­le, Pasi­laan ja Hel­sin­gin kes­kus­taan, mut­ta se ei pal­ve­le Hel­sin­gis­tä itään mene­vää nau­ha­kau­pun­kia. Itä­uus­maa­lai­set nuk­kui­vat onnen­sa ohi, kun idän suun­nan r4atayhteyksiä suunniteltiin.

  35. Osmo: “Loh­ja on myös kel­po kau­pun­ki, mut­ta ei rataa.”

    Sun­ni­tel­mis­sa on — mut­ta Suo­mes­sa­han ei inves­toi­da, vaan säästetään. 🙁

  36. Joo­Joo: yksi kais­ta mota­ria vetää noin 2000 autoa tun­nis­sa. Met­ro kul­jet­taa noin 11000 ihmis­tä ruuh­ka­tun­nis­sa. Met­ro vas­taa siis itä­väy­läl­lä noin 6+6 kais­tais­ta moot­to­ri­tie­tä, joka on vedet­ty kul­ke­maan suo­raan kes­kus­tan läpi muus­ta ympä­ris­tös­tä välittämättä.

  37. Joo­Joo: 1.5 s Tur­va­vä­li 40 km/h nopeu­del­la on 11.1 m ja Yaris on 3.6 m = 14.7 m
    636 kpl:tta = 9350 m eli 4675 m motaria.

    Met­ron koko­nais­mat­ka aika on 25 minuut­tia ja se kyke­nee liik­ku­maan nipin-napin 4 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Kun mat­ka on n. 16 km, niin nopeu­dek­si tulee 38 km/h, nel­jän minuu­tin vuo­ro­vä­li = 2.56 km, nor­maa­li kah­dek­san minuu­tin vuo­ro­vä­li = 5.12 km. 

    Mis­sä se on se tilansäästö? 

    Sit­ten kun ne Yarik­set pysä­köi­dään, tar­vi­taan park­kia­lu­eel­la 22 m² / auto (park­ki­pai­kat ja ajo­kais­ta välis­sä). 636 kpl = 13992 m². Samal­la on sit­ten saman ver­ran tilaa mota­ril­la tyh­jä­nä, ja luul­ta­vas­ti jotain kaut­ta ne autot ovat mota­ril­ta park­ki­pai­kal­le­kin pääs­seet… Tot­ta­kai met­ro­ju­nien pysä­köin­ti­kin vie tilaa, mut­ta aika vähän suh­tees­sa koko met­ro­ra­dan pinta-alaan.

  38. Tytär­kau­pun­ki­mal­li on kieh­to­nut ulos­pää­sy­kei­no­na ahdis­tuk­seen kai­ke­ti niin kau­an, kuin kau­pun­gis­tu­mi­sen kivu­li­aat pro­ses­sit ovat suun­nit­te­li­joi­ta kuor­mit­ta­neet. Vaik­ka kaa­voi­tus­ta on har­ras­tet­tu yli­kun­nal­li­sel­la­kin tasol­la ansiok­kaas­ti, sen ohjaus­vai­ku­tus on ollut hyvin pientä.

    Tytär­kau­pun­gin koko tuli­si olla mie­luum­min yli 100000 asu­kas­ta ja etäi­syys pää­kes­kuk­ses­ta vähin­tään 50km. Hel­sin­gin seu­dul­la luon­te­vim­mat pai­kat ovat Por­voo, Hyvin­kää-Rii­hi­mä­ki ja Loh­ja. Kai­kis­sa niis­sä on vah­va pai­kal­li­nen kes­kus, jon­ka varaan radi­kaa­lin kas­vun voi­si ohja­ta niin, että voi­tai­siin tukeu­tua ole­mas­sao­le­van pai­kal­li­sen iden­ti­tee­tin varaan.

    Rai­de­ver­kon kehit­tä­mi­sel­le täs­tä kyl­lä tuli­si suu­ri haas­te. Jos seu­tu sai­si aikaan pää­tök­sen len­to­ken­tän kaut­ta kul­ke­van pää­ra­dan siir­ros­ta, sii­tä voi­si haa­roit­taa nopeat radat niin Por­voo­seen kuin Lohjalle.

  39. Aina vaan uudes­taan ja uudes­taan häm­mäs­tyn sitä pers­pek­tii­vi­har­haa joka joil­lain ihmi­sil­lä on, kun he eivät tun­nu yksin­ker­tai­ses­ti usko­van, että mark­ki­na­hin­ta ker­too mis­sä ihmi­set halua­vat asua. Hyvän kuvan saa mis­tä tahan­sa asuntoilmoituslehdestä.

    Aivan kuin siel­lä oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la oli­si täy­sin mah­do­ton­ta kuvi­tel­la, että jos­sain on suu­ri jouk­ko ihmi­siä, jot­ka halua­vat asua kau­pun­gis­sa. Sel­lai­ses­sa, jos­sa pää­see kävel­len kaup­paan, kir­jas­toon ja kiinalaiseen.

    Kai se sit­ten on niin, että jos asu­mi­nen on lii­an hal­paa, tulee nii­tä vää­rän­lai­sia asukkaita.

  40. Loh­ja on ihan hyvä kau­pun­ki, mut­ta ei rataa.” Kau­pun­ki­ra­ta Loh­jal­le kor­jai­si tilan­net­ta sekä Loh­jal­la, Espoon met­sis­sä että Vih­dis­sä, mut­ta ongel­ma­na on, että Loh­ja “sai” juu­ri É18-tien, joten tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä rata pitäi­si­kin “antaa” ran­ta­ra­dan säh­köis­tä­mi­seen ja sen lähi­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Kyl­lä ne Suo­men­ruot­sa­lai­set kun­nat ja maa­no­mis­ta­jat­kin heräi­si­vät kehit­tä­mään yhdys­kun­ta­ra­ken­net­taan, jos rata toi­mi­si kun­nol­la. Täs­tä lii­ken­ne­kor­ri­do­rien etu­ris­ti­rii­ta syys­tä ei ran­ta­ra­dan kun­tia saa liit­tää Loh­jaan. Ran­ta­ra­dan kehit­tä­mi­nen ei nimit­täin ole Loh­jan ykkös, kak­kos, eikä tai­da olla kol­mo­sint­res­si­kään. Kun­ta­lii­tok­set rata­sä­tei­tä pit­kin! Näin edes vähän toi­voa inves­toin­tien hyötysuhteelle.

  41. Jot­ta asu­tus kes­kit­tyi­si ase­mien lähel­le ja kes­kus­ten väli­nen lii­ken­ne sujui­si rai­teil­la, autol­la liik­ku­mi­sen oli­si olta­va riit­tä­vän kal­lis­ta ja/tai hidas­ta. Jos auto on edul­li­sin tapa liik­kua, ei syn­ny tytär­kau­pun­ke­ja vaan tasais­ta oma­ko­ti­mat­toa moot­to­ri­tei­den välissä.”

    Autoi­lun yksik­kö­hai­tat ovat nyky­tek­nii­kal­la niin vähäi­set, että onko autoi­lun vas­tus­ta­mi­sel­le enää ratio­naa­li­sia syi­tä? Tilaon­gel­ma­kin esiin­tyy vain tii­viis­ti raken­ne­tuis­sa kes­kus­tois­sa mut­ta eihän kaik­ki mat­kat suun­tau­du kes­kus­taan. Kaik­ki eivät edes halua kes­kus­taan saa­ti­ka asua siellä. 

    Ihan yksin­ker­tai­sel­la kak­si­kais­tai­sel­la tiel­lä saa­daan kapa­si­teet­tia luok­kaa 1500 autoa tun­nis­sa suun­taan­sa, eli tui­ki­ta­val­li­nen tie voi välit­tää n. 3000–4000 ihmis­tä tun­nis­sa. Tämä on jok­seen­kin samaa suu­ruus­luok­kaa kuin Man­ner­hei­min­tien rai­tio­vau­nu­kais­to­jen kuor­mi­tus ruuh­ka­tun­nin aika­na. Lie­nee­kin var­sin har­vi­nais­ta, että rai­de­lii­ken­teen näen­näi­sen suu­rel­le kapa­si­tee­til­le oli­si todel­lis­ta tarvetta.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä ne ihmi­set kui­ten­kin mak­sa­vat enem­män asun­nois­ta hyvien pal­ve­lu­jen äärel­lä taa­ja­mis­sa kuin noil­la elin­kel­vot­to­mis­sa oma­ko­ti­ryp­päis­sä savipelloilla.

    Ei nämä mitään mus­ta­val­koi­sia asioi­ta ole. Toi­set halu­aa asua kes­kus­tas­sa lähel­lä pal­ve­lui­ta ja työ­paik­ko­ja. Kään­tö­puo­le­na on pie­net asun­not, kun jokai­sel­le ei rii­tä oma­ko­ti­ta­lo­tont­tia Kampista.

    Nur­mi­jär­vi/­Ke­ra­va/­Tuusu­la-akse­lil­la tar­jon­taa (pin­ta-alaa) on niin pal­jon, että ne pys­ty­vät tyy­dyt­tä­mään mil­tei “rajat­to­man” kysyn­nän. Juu­ri tar­jon­nan suu­ruu­den vuok­si hin­nat pysy­vät koh­tuu alhaal­la, vaik­ka ei nii­tä iso­ja asun­to­ja siel­tä­kään enää hal­val­la saa.

    Jos hyväk­sy­tään se läh­tö­koh­ta, että eri ihmi­set halua­vat eri asioi­ta, niin kes­kus­te­lu voi olla jopa hedel­mäl­lis­tä. Muus­sa tapauk­ses­sa tämä on tätä samaa jank­kaus­ta, jota täl­lä­kin blo­gil­la on aihees­ta har­ras­tet­tu jo pitkään.

  43. Ehkä oma­ko­ti­ta­los­sa tosi­aan asuu onnel­li­sin per­he, kun Hel­sin­gin asun­to­pu­laa­kin ehdo­te­taan rat­kais­ta­vak­si pien­ta­loil­la. Näin Hel­sin­ki läh­tee kil­pai­le­maan vää­ril­lä elä­män­laa­tu­te­ki­jöil­lä, näh­tä­väs­ti kun urbaa­nin polic­sen raken­ta­mis­ta ei joko osa­ta, tai autot ja lii­ken­neym­pä­ris­tö ovat pilan­neet sen tai yli 50-vuo­ti­aat ovat lii­an oma­ko­tiu­tu­nei­ta ymmär­tääk­seen tar­peek­si tiheän asu­mi­sen syn­nyt­tä­män kau­pun­ki­kult­tuu­rin arvon, vie­hä­tyk­sen ja ener­gian. Täs­sä ehkä syy tytär­kau­pun­kiem­me­kin “leväh­tä­nei­syy­teen”.

    1. Kyl­lä pien­ta­lot sopi­vat Hel­sin­kiin, jos ne suun­ni­tel­laan hyvin ja mie­lel­lään rataan tukeu­tuen. Onhan meil­lä varaa sel­lai­seen maan tuh­lauk­seen, jota edus­taa Myl­ly­pu­ro. PÅien­ta­loil­la pääs­tään vai­vat­ta 0,4:n tont­ti­te­hok­kuu­teen, ker­ros­ta­lois­sa maan­va­rai­sel­la pysä­köin­nil­lä kor­ken­taan 0,8:aan. Myl­ly­pu­ro menee pal­jon sen alle.

  44. Mik­ko Säre­lä:
    Joo­Joo: yksi kais­ta mota­ria vetää noin 2000 autoa tun­nis­sa. Met­ro kul­jet­taa noin 11000 ihmis­tä ruuh­ka­tun­nis­sa. Met­ro vas­taa siis itä­väy­läl­lä noin 6+6 kais­tais­ta moot­to­ri­tie­tä, joka on vedet­ty kul­ke­maan suo­raan kes­kus­tan läpi muus­ta ympä­ris­tös­tä välittämättä.

    Aivan. Met­ro joka kul­kee 4 minuu­tin välein ja Mak­saa 52 000 Eur/m.
    Met­rol­la pää­see siis 11 000 ihmis­tä aamul­la kah­dek­sak­si töi­hin itä­kes­kuk­ses­ta Rau­ta­tien­to­ril­le. Mil­läs ne muut sit­ten menee?
    Mitäs sil­lä Met­rol­la teh­dään kun ihmi­set on töissä?

    Jouk­ko­lii­ken­ne on ihan ok. Kus­tan­nus­las­ken­ta on vain syy­tä teh­dä. Tai jät­tää yksin­ker­tai­ses­ti mark­ki­noi­den hoidettavaksi. 

    Moot­to­ri­tie Mak­saa n. 4000 Eur/m.
    Met­ron hin­nal­la saa 12 moot­to­ri­tie­tä, eli 48 kais­taa. Ener­gi­aa met­ro ei myös­kään kovin oleel­li­ses­ti säästä. 

    Pysä­köin­ti­kään ei muu­ta tätä palet­tia miksikään.
    Mut­ta ei ole pak­ko osa­ta las­kea. Mil­jar­de­ja tuh­la­taan “visioi­hin”, mut­ta edes kimp­pa­kyy­tien dekri­mi­na­li­soin­tia ei saa­da purettua.

    1. Pysä­köin­ti­kään ei muu­ta tätä palet­tia miksikään

      Oli­si kiva saa­da tähän jokin pe4ruste. Met­ri vie ihmi­siä kes­kus­taan ja kes­kus­tassxa pysä­köin­ti­paik­ka mak­saa 50 000 euroa/kpl. Yhden­tois­ta tuhan­nen ihmi­sen, eli 10 000 auton pysä­köin­ti­pai­kat mak­sa­vat siis puo­li mil­jar­dia, mut­ta sehän ei ole muu­ta mitään.

  45. Tule­vai­suu­den haas­teet ovat luon­teel­taan sel­lai­sia, että kaa­voi­tuk­sen toi­min­ta­mal­le­ja pitäi­si voi­mak­kaas­ti uudis­taa. Esi­merk­ke­jä haas­teis­ta ovat ilmas­ton­muu­tos, luon­non moni­muo­toi­suu­den hupe­ne­mi­nen ja vah­vas­ti oirei­le­va talous.

    Tun­tui­si luon­te­val­ta kehit­tää kaa­voi­tus­ta useam­mal­la eri taval­la. Toi­saal­ta tar­vit­tai­siin nykyis­tä laa­jem­paa koko­nai­suu­den hal­lin­taa. Toi­saal­ta ihmis­ten tie­tä­mys omis­ta alueis­taan pitäi­si saa­da enem­män mukaan suun­nit­te­luun. Tämä voi­si tar­koit­taa yhteis­ten suun­ta­vii­vo­jen ja pai­kal­li­sen osal­lis­ta­mi­sen yhdistämistä.

    Isos­sa kuvas­sa yksi vaih­toeh­to on suun­na­ta kehi­tys­tä koh­ti kau­pun­ki­saa­rek­kei­den ver­kos­toa, jon­ka lomas­sa kul­ke­vat vihe­ra­lu­eet. Kau­pun­ki­saa­rek­kei­ta yhdis­täi­si nykyis­tä enem­män rai­de­lii­ken­ne. Tär­keä­tä oli­si sekin, että asui­na­lueil­ta löy­tyi­si­vät olen­nai­set pal­ve­lut, jol­loin kau­as liik­ku­mi­sen tar­ve vähe­ni­si. Samaan suun­taan vai­kut­tai­si, jos työ oli­si lähem­pä­nä kotia.

    Hyvä, että kaa­voi­tuk­sen suu­ria lin­jo­ja­kin nos­te­taan keskusteluun.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­si kiva saa­da tähän jokin pe4ruste. Met­ri vie ihmi­siä kes­kus­taan ja kes­kus­tassxa pysä­köin­ti­paik­ka mak­saa 50 000 euroa/kpl. Yhden­tois­ta tuhan­nen ihmi­sen, eli 10 000 auton pysä­köin­ti­pai­kat mak­sa­vat siis puo­li mil­jar­dia, mut­ta sehän ei ole muu­ta mitään.

    No itse sen jo kir­joi­tit. Met­ro vie 11 000 ihmis­tä tun­nis­sa ja 10 km mak­saa miljardin.
    Saman tekee moot­to­ri­tie joka mak­saa 100 mil­joo­naa, ja jos ne park­ki­pai­kat on sen puo­li­mil­jar­dia (ei ole) niin vie­lä olsi 400 mil­joo­naa mil­lä voi raken­taa vaik­ka aurin­ko­pa­nee­lei­ta, että tuli­si jotain todel­lis­ta hyö­tyä. Nii­den hin­nat on nimit­täin pudon­neet 79% vii­mei­sen 5 vuo­den aikana;

    http://de.wikipedia.org/wiki/Photovoltaik#Wirtschaftlichkeit

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eri ihmi­set halua­vat eri asioi­ta. Hinois­ta kui­en­kin näkee, mitä halu­taan ernem­män kuin on tarjolla.

    Hin­ta riip­puu kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Tont­tien tar­jon­ta taas kas­vaa etäi­syy­den neliös­sä. Eli kun etäi­syys kes­kus­tas­ta kas­vaa kak­sin­ker­tai­sek­si, poten­ti­aa­li­sen tont­ti­pin­ta-alan mää­rä kas­vaa nelin­ker­tai­sek­si. Tämä selit­tää osal­taan mik­si ton­tit ja siten myös asun­not on Tuusu­las­sa hal­vem­pia kuin Kampissa.

  48. Ihme­tyt­tää nämä auto­kult­tuu­rin puo­lus­ta­jat. Yksi näkö­kul­ma, joka ei ole tul­lut vie­lä esil­le, on että kaik­ki eivät pys­ty tai halua ajaa autol­la. Ei yhteis­kun­taa voi­da las­kea sen varaan, että jokai­nen oli­si halu­kas tai edes kyke­ne­vä aja­maan autoa, puhu­mat­ta­kaan sii­tä tuh­lauk­ses­ta mitä tapah­tuu kun suu­ri osa ihmi­sis­tä jou­tuu hank­ki­maan auton. Väes­tö ikään­tyy, on nuo­ria, on sai­rai­ta, on ihmi­siä joil­la on huo­no näkö… jne. Monen­lais­ta poruk­kaa, jon­ka ei edes sal­li­ta ajaa autoa. Sik­si­kin tar­vi­taan käve­ly­kes­kus­to­ja ja jouk­ko­lii­ken­net­tä. Jouk­ko­lii­ken­ne ei toi­mi, jos sil­lä ei ole tiet­tyä väes­tö­poh­jaa, ja tii­vii­tä kes­kus­to­ja. Ja nii­tä ei syn­ny ilman suun­nit­te­lua. Autol­la toki voi­vat ajel­la ne, jot­ka halua­vat ja pys­ty­vät. Mut­ta ilman kun­non maan­käy­tön­suun­nit­te­lua ja tii­vii­tä kes­kuk­sia jouk­ko­lii­ken­ne sur­kas­tuu ja monien ihmis­ryh­mien elä­mä han­ka­loi­tuu: Van­huk­set ja sai­raat tar­vit­se­vat enem­män apua ja kyy­di­tyk­siä, van­hem­pien pitää kus­kail­la nuo­ria harrastuksiin…sen sijaan että he voi­si­vat itse kul­kea esim bus­sil­la. Autoi­luun perus­tu­va yhteis­kun­ta luo kur­jem­mat olo­suh­teet kai­kil­le, jot­ka ovat lii­an van­ho­ja, lii­an sai­rai­ta, lii­an nuo­ria, halut­to­mia tai kyvyt­tö­miä aja­maan. Mie­les­tä­ni sel­lai­nen ei ole kes­tä­vä suun­ta kehitykselle.

  49. Hyvin­kää on kiva. Loh­ja oli­si oikein­kin hyvä, kun vain oli­si se rata. 

    Pete S: Klauk­ka­laa taas ei kehi­te­tä viih­tyi­sä­nä asu­mi­sym­pä­ris­tö­nä vaan auto­mar­ket­ti­kes­kit­ty­mä­nä, jos­sa mer­kit­tä­vin­tä maan­käyt­töä ovat park­ki­ken­tät kaup­po­jen ympä­ril­lä … Sama tois­tuu Vih­din Nummelassa.

    Num­me­la­kaan ei ole miten­kään toi­vo­ton. Ete­lä­osia kaa­voi­te­taan nyt ja nykyis­tä kes­kus­taa käsit­tääk­se­ni suun­ni­tel­laan kau­pun­ki­mai­sem­paan suun­taan. Jos vain oli­si se rata.

    Kaa­tu­nees­ta ja kiel­tä­mät­tä aivan pöh­kös­tä His­tas­ta­kin voi­si vie­lä­kin saa­da jotain toi­mi­vaa, kun vain oli­si se…

    Poli­tii­kan mer­ki­tys on muu­ten aika kapea, jos vaih­toeh­doik­si jää valin­ta huo­non ja vie­lä huo­nom­man välillä. 

    Tuos­sa vie­lä esil­le län­si­ra­dan suun­ni­tel­man link­ke­jä (2009):
    http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Kaupunkisuunnittelu/Lansirata_esite_240609.pdf
    http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Kaupunkisuunnittelu/Lansiradan_maankayton_kehityskuva_0609_PAKATTU.pdf
    http://www.helsinki.chamber.fi/files/3919/Kokkonen_090909.pdf

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos­tain syys­tä ne ihmi­set kui­ten­kin mak­sa­vat enem­män asun­nois­ta hyvien pal­ve­lu­jen äärel­lä taa­ja­mis­sa kuin noil­la elin­kel­vot­to­mis­sa oma­ko­ti­ryp­päis­sä savipelloilla.

    Näin­hän se juu­ri on. Kes­kus­tan lähei­syys on aina rahan arvois­ta. Mut­ta jot­kin ihmi­set eivät tyy­dy niin vähiin asuin­ne­liöi­hin, kuin mitä he sai­si­vat aset­tues­saan omal­le pai­kal­leen täs­sä pelis­sä. Nämä ihmi­set vaih­ta­vat sit­ten stan­dar­di­lo­giik­kaa ja muut­ta­vat­kin kau­em­mak­si kekus­tas­ta jol­loin saa­vat ison asun­non vaik­ka menet­tä­vät kes­kus­tan lähei­syy­den. He ovat rik­ku­rei­ta, toisinajattelijoita.
    Ja Soi­nin­vaa­ran mieliharmi 🙂

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kukaan ei ole vgäit­tä­nyt, ettei Klauk­ka­las­sa ole pal­ve­lui­ta. Vika on kau­pun­ki­ti­lan suunnittelussa.

    Kyl­lä var­sin monet väit­tä­vät että pel­loil­le raken­ne­tuis­sa talois­sa eli kehys­kun­nis­sa ei ole pal­ve­lui­ta. Ajat­te­lin vain huo­maut­taa, että aina­kaan Klauk­ka­las­sa tämä ei pidä paikkaansa.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­si kiva saa­da tähän jokin pe4ruste. Met­ri vie ihmi­siä kes­kus­taan ja kes­kus­tassxa pysä­köin­ti­paik­ka mak­saa 50 000 euroa/kpl. Yhden­tois­ta tuhan­nen ihmi­sen, eli 10 000 auton pysä­köin­ti­pai­kat mak­sa­vat siis puo­li mil­jar­dia, mut­ta sehän ei ole muu­ta mitään.

    Kes­kus­ta on jo val­miik­si raken­net­tu ja park­ki­pai­kat lähin­nä maan alla. Jos jos­sain on joku pik­ku­länt­ti autoil­le tei­dän omat raken­nus­mää­räyk­sen­ne tai­ta­vat estää kapean ja kor­kean raken­nuk­sen raken­ta­mi­sen. Tont­ti­maa­ta ei siis autoi­lu kes­kus­tas­sa vie.

    Jos käy päi­vä­hin­nal­la pysä­köi­mäs­sä vaik­ka­pa Forum:in par­kis­sa se mak­saa kuu­kau­des­sa 720 euroa, tuos­ta voi pää­tel­lä sen että autoi­li­jat mak­sa­vat var­sin pal­jon pysäköinnistään. 

    Eri ihmi­set halua­vat eri asioi­ta. Hinois­ta kui­en­kin näkee, mitä halu­taan ernem­män kuin on tarjolla.”

    Niin­pä. Hel­sin­gil­lä oli­si mah­dol­li­suus teh­dä kau­pun­kia — sitä ei syn­ny. Syyt­tä­vä sor­mi osoit­taa naa­pu­rin savi­pel­lol­le, miksi?

    Olet­te te hesa­lai­set jos­kus outoja.

  53. Maa­pal­lon joka iki­sen ihmi­siä kos­ket­ta­van ongel­man aiheut­ta­ja on ihminen.

    Kaik­kien vih­rei­den luon­non­suo­je­lul­lis­ten tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si teh­ty työ valuu huk­kaan, jos emme halua rat­kais­ta kaik­kien ongel­mien var­si­nais­ta ja alku­pe­räis­tä syy­tä — ihmi­sen aiheut­ta­maa väenpaljoutta.

    Sen sijaan, että näper­rel­lään ilmas­to­vou­ho­tuk­sel­la, kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la ja kaa­voi­tuk­sel­la, pitäi­si kes­kit­tyä väes­tö­mää­rän pie­nen­tä­mi­seen estä­mäl­lä lisään­ty­mi­nen ja puh­taam­mil­le alueil­le siir­ty­mi­nen lisään­ty­mis­tä varten. 

    Pää­mää­rä­nä on siis maa­pal­lon väki­lu­vun kehi­tyk­sen kään­tä­mi­nen täs­mäl­leen päin­vas­tai­seen suun­taan ja mie­lui­ten heti. Lisään­ty­mi­sen estä­mi­nen ja maas­ta­muu­ton jyrk­kä rajoit­ta­mi­nen tuli­si pikim­mi­ten toteut­taa kii­reel­li­se­nä hätä­työ­nä niis­sä koh­teis­sa, mis­sä sikiä­mi­nen on nopein­ta ja väes­tö­mää­rä alu­een kan­to­ky­kyyn näh­den suurinta.

    Hel­sin­gin seu­dun voi­si suun­ni­tel­la 50 000 (viit­tä­kym­men­tä­tu­hat­ta) asu­kas­ta var­ten. Sii­nä on täl­le alu­eel­le aivan tar­peek­si. Mitään ei tar­vit­se enää raken­taa. Ihan tar­peek­si on jo raken­ta­mal­la luon­toa pilattu.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä pien­ta­lot sopi­vat Hel­sin­kiin, jos ne suun­ni­tel­laan hyvin ja mie­lel­lään rataan tukeu­tuen. Onhan meil­lä varaa sel­lai­seen maan tuh­lauk­seen, jota edus­taa Myl­ly­pu­ro. PÅien­ta­loil­la pääs­tään vai­vat­ta 0,4:n tont­ti­te­hok­kuu­teen, ker­ros­ta­lois­sa maan­va­rai­sel­la pysä­köin­nil­lä kor­ken­taan 0,8:aan. Myl­ly­pu­ro menee pal­jon sen alle.

    Kun muu­tin Hel­sin­kiin niin häm­mäs­tyk­se­ni oli suuri.

    Tääl­lä oma­ko­ti­ton­tin tehok­kuus­lu­ku oli 0,15.
    Poh­joi­ses­sa osat­tiin kir­joit­taa niin­kin suu­ri luku kuin 0,3 .

  55. Joo­Joo: Aivan. Met­ro joka kul­kee 4 minuu­tin välein ja Mak­saa 52 000 Eur/m.
    Met­rol­la pää­see siis 11 000 ihmis­tä aamul­la kah­dek­sak­si töi­hin itä­kes­kuk­ses­ta Rau­ta­tien­to­ril­le. Mil­läs ne muut sit­ten menee?
    Mitäs sil­lä Met­rol­la teh­dään kun ihmi­set on töissä?

    Jouk­ko­lii­ken­ne on ihan ok. Kus­tan­nus­las­ken­ta on vain syy­tä teh­dä. Tai jät­tää yksin­ker­tai­ses­ti mark­ki­noi­den hoidettavaksi. 

    Moot­to­ri­tie Mak­saa n. 4000 Eur/m.
    Met­ron hin­nal­la saa 12 moot­to­ri­tie­tä, eli 48 kais­taa. Ener­gi­aa met­ro ei myös­kään kovin oleel­li­ses­ti säästä. 

    Pysä­köin­ti­kään ei muu­ta tätä palet­tia miksikään.
    Mut­ta ei ole pak­ko osa­ta las­kea. Mil­jar­de­ja tuh­la­taan “visioi­hin”, mut­ta edes kimp­pa­kyy­tien dekri­mi­na­li­soin­tia ei saa­da purettua.

    Las­kel­ma­si oli­si jos­sain mää­rin paik­kan­sa­pi­tä­vä, jos moot­to­ri­tei­den vie­mä maa ei mak­sai­si mitään. Kau­pun­gis­sa maa vaan sat­tuu ole­maan arvo­kas­ta, mitä et huo­mioi­nut lainkaan. 

    Jos kes­kus­tan läpi halut­tai­siin ajaa se 6+6 kais­taa mota­ria, niin sen tiel­tä pitäi­si pur­kaa useam­man kort­te­lin levyi­nen kais­ta­le kau­pun­kia. Noin varo­vai­ses­ti arvioi­den tuon kus­tan­nus oli­si siel­lä 5–10 mil­jar­din paikkeilla. 

    Tun­ne­li­na tuol­lai­sen moot­to­ri­tien raken­nus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat usei­ta sato­ja mil­joo­nia per kilo­met­ri — pal­jon kal­liim­paa siis kuin metro. 

    http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/
    http://otsokivekas.fi/2010/09/mita-maksaa-motari-eli-kaupunkiautoilun-hinta-osa-iii/

  56. AnnaJ:
    Ihme­tyt­tää nämä auto­kult­tuu­rin puolustajat. 

    Minä en puo­lus­ta “auto­kult­tuu­ria”, minä puo­lus­tan eko­lo­gi­sin­ta rat­kai­sua, joka on usein myös se koko­nais­ta­lou­del­li­sin. Kos­ka tuot­teen hin­taan vain kumu­loi­tuu kaik­ki sii­hen käy­tet­ty energia.

    Jos se rat­kai­su sit­ten on yksi­tyi­sau­to, niin sit­ten se on. Se Mate­ma­tiik­ka vaan on sellaista.

  57. Joo­Joo: No itse sen jo kir­joi­tit. Met­ro vie 11 000 ihmis­tä tun­nis­sa ja 10 km mak­saa miljardin.Saman tekee moot­to­ri­tie joka mak­saa 100 mil­joo­naa, ja jos ne park­ki­pai­kat on sen puo­li­mil­jar­dia (ei ole) niin vie­lä olsi 400 mil­joo­naa mil­lä voi raken­taa vaik­ka aurin­ko­pa­nee­lei­ta, että tuli­si jotain todel­lis­ta hyötyä. 

    Täs­sä las­kel­mas­sa on aina­kin pari pien­tä vir­heen tapaista:

    1) Jos tar­koi­tus oli las­kea mon­ta­ko pysä­köin­ti­paik­kaa pitäi­si raken­taa, jos met­ro­mat­kus­ta­jat kul­ki­si­vat kes­kus­taan autol­la, voi­si las­ke­mi­sen aloit­taa var­hai­ses­ta aamus­ta ja päät­tää sii­hen het­keen ilta­päi­väl­lä kun kysei­set kuvit­teel­li­set autot läh­te­vät palaa­maan lähiöi­tä koh­ti. Park­ki­paik­ko­ja tar­vit­tai­siin siis huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin 10000.

    2) 10 kilo­met­riä moot­to­ri­tie­tä kes­kel­le Hel­sin­kiä raken­net­tu­na (kuten met­ro­kin on raken­net­tu) mak­sa­nee aika­ta­val­la enem­män kuin 100 mil­joo­naa. Met­roa­kin raken­tai­si kes­kel­le “ei mitään” hal­vem­mal­la. Mikäs oli­kaan kes­kus­ta­tun­ne­lin kustannusarvio?

    Vink­ki: voi­sit muu­ten­kin miet­tiä auto­kau­pun­gin ja jouk­ko­lii­ken­tee­seen panos­ta­neen kau­pun­gin ero­ja kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa. Jos mat­kus­tat kau­pun­gin lai­dal­ta kes­kus­taan, vie­tät Los Ange­le­sis­sä moot­to­ri­tiel­lä aika taval­la enem­män aikaa kuin New Yor­kis­sa metrossa.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rata Por­voo­seen siirt­tyy hamaan tule­vai­suu­teen, kos­ka Öster­sun­do­miin tulee met­ro. Jos nopea rata Pie­ta­riin vede­tään jos­kus Por­voon kaut­ta, sil­lä pää­see Por­vo­pos­ta loen­toa­se­mal­le, Pasi­laan ja Hel­sin­gin kes­kus­taan, mut­ta se ei pal­ve­le Hel­sin­gis­tä itään mene­vää nau­ha­kau­pun­kia. Itä­uus­maa­lai­set nuk­kui­vat onnen­sa ohi, kun idän suun­nan r4atayhteyksiä suunniteltiin.

    Olen kyl­lä seu­ran­nut pää­tök­sen­te­koa itä-Uudel­la­maal­la ja siel­lä on aina toi­vot­tu rataa Hel­sin­kiin. Kyl­lä se on VR ja Lii­ken­ne­mi­nis­te­riön byro­kraa­tit jot­ka ovat vetä­neet henk­se­lit Heli-radan yli, ei itä-uus­maa­lai­set kun­nat. Heli-rata sivuu­tet­tiin kun pää­tet­tiin raken­taa Lah­den oiko­ra­ta. Riit­täi­si aluk­si jos Heli raken­net­tai­siin luk­si Por­voo­seen, ja sii­hen olis nopea bus­si­lii­tyn­tä Lovii­sas­ta ja Itä-uuden­maan muis­ta asu­tus­kes­kuk­sis­ta. Nyky­si­sis­sä bus­seis­sa on se vika set­tä mat­ka Por­voos­ta itä-Hel­sin­kiin menee vie­lä joten­ku­ten nopeas­to mut­ta sit­ten bus­si juut­tuu ruuh­kiin ja mat­kan­te­ko Hel­sin­gin kapei­ta katu­ja pit­kin kes­kus­taan kes­tää ikui­suu­den, sik­si dösä ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­ne hen­ki­lö­au­ton kans­sa työmatkaliikenteessä.

  59. Tuo­mas Green:
    Tar­vi­taan vain se juna­ra­ta Hel­sin­gis­tä Por­voo­seen (tai mie­lel­lään vaik­ka aina Kot­kaan, Hami­naan asti). Miten­kö­hän se onnis­tui­si, onko Osmol­la ideoita? 

    Ilmei­ses­ti HSL:n suun­nas­ta on myös kiin­nos­tus­ta saa­da Por­voo mukaan, mikä aina­kin äkki­sel­tään kuu­los­taa pen­de­löin­tiä paran­ta­val­ta. (His­to­rial­li­ses­ti kat­sot­tu­na Hel­sin­ki on Por­voon tytär, mut­ta tus­kin­pa on ensim­mäi­nen ker­ta, kun tytär kas­vaa äiti­ään komeam­mak­si. Ilol­la me täs­sä Hel­sin­gin vie­res­sä elämme.)

    Ei mil­lään pahal­la. Eivät­kö noeat ja muka­vat lnja-aito­yh­tey­det aja samaa asi­aa? Bus­se­ja läh­te useit atun­nis­sa ja mat­ka-aika Hel­sin­kin on tun­nin luokkaa.

  60. Joo­Joo: No itse sen jo kir­joi­tit. Met­ro vie 11 000 ihmis­tä tun­nis­sa ja 10 km mak­saa miljardin.
    Saman tekee moot­to­ri­tie joka mak­saa 100 mil­joo­naa, ja jos ne park­ki­pai­kat on sen puo­li­mil­jar­dia (ei ole) niin vie­lä olsi 400 miljoonaa […] 

    Ensin­nä­kään en usko, että saat raken­net­tua sitä 6+6 kais­tais­ta moot­to­ri­tie­tä hin­taan 10Me/km, mut­ta ole­te­taan että sai­sit. Täl­löin se on var­maan­kin maan pin­nal­la, eli vie tilaa leveys­suun­nas­sa VÄHINTÄÄN 2*20m (melua­lu­eet, ala­kant­tiin) + 12*3,75m = 85 met­riä. Luul­ta­vam­min rei­lus­ti yli 100m, kos­ka esim. Län­si­väy­lä on jo sata­sen pie­nem­mäl­lä kaistamäärällä.

    Mil­jar­din hin­tai­nen met­ro kul­kee tun­ne­lis­sa eli vie tilaa maan pääl­tä muu­ta­man met­rik­sen sisään­käyn­nin ver­ran. Tuo moot­to­ri­tie vie tilaa noil­la luvuil­la 850000 m², ton­nin kes­ki­ne­liö­hin­nal­la 850 mil­joo­naa. Kau­pan pääl­le tuot­taa usean mie­les­tä pas­kaa kaupunkia.

  61. Ainiin, unoh­tui äskei­ses­tä. Liit­ty­mät vie­lä tuo­hon pääl­le, mikä­li haluat mota­ri­si pal­ve­le­van mui­ta aluei­ta kuin sen alku- ja lop­pu­pis­tei­tä. Jokai­nen vie tilaa suu­ruus­luo­kal­taan sata­ker­tai­ses­ti sii­hen yhteen met­roa­se­man sisään­käyn­tiin nähden.

  62. Olli Ven­to: Tär­keä­tä oli­si sekin, että asui­na­lueil­ta löy­tyi­si­vät olen­nai­set pal­ve­lut, jol­loin kau­as liik­ku­mi­sen tar­ve vähe­ni­si. Samaan suun­taan vai­kut­tai­si, jos työ oli­si lähem­pä­nä kotia.

    Työn ja kau­pan tehok­kuus­vaa­ti­muk­set ovat kas­va­neet vuo­si­kym­me­nien takai­ses­ta niin, että tar­vit­ta­vaa asia­kas­poh­jaa ei kovin pie­nel­tä alu­eel­ta enää saa kasaan, ja kauppa/palvelu näi­vet­tyy — jos ei nyt, niin 10–20 vuo­den pääs­tä, ellei van­ho­ja aluei­ta tii­vis­te­tä. Vaik­ka siel­lä 10 km pal­ve­luis­ta pel­lon kes­kel­lä oli­si nyt kivaa, fyy­sis­tä läs­nä­oloa vaa­ti­vat pal­ve­lut on tule­vai­suu­des­sa pak­ko kes­kit­tää sin­ne mis­sä asia­kas­ti­heys on suurempi.

    Samal­la eri­kois­tu­mi­nen on lisän­nyt ammat­ti­teh­tä­vien luku­mää­rää niin pal­jon, ettei joka lähi­öön (tai “kau­pun­ki­saa­rek­kee­seen”) mah­du kaik­kien ammat­tiyh­dis­tel­mien muo­dos­ta­mat työ­pai­kat; suu­ri osa jou­tuu kui­ten­kin kul­ke­maan eri puo­lil­le pää­kau­pun­ki­seu­tua (eli useam­man saa­rek­keen pää­hän), ellei eri­lai­sia etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia edis­te­tä vah­vas­ti. Ei ole käsil­lä (tai ehkä ole­mas­sa­kaan) tilas­toa “sovel­tu­vien” työ­teh­tä­vien osuu­des­ta esim. Hel­sin­gin elin­kei­no­ra­ken­tees­ta, mut­ta jos 100 000 uut­ta työn­te­ki­jää pitäi­si yhden etä­työ­päi­vän vii­kos­sa, työ­mat­ka­lais­ten mää­rä vähe­ni­si kes­ki­mää­rin 20 000 joka arkipäivä.

  63. Rata on toi­nen jut­tu, ja Kehä­ra­ta on oleel­li­nen muu­tos pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­tees­sa. Kun se ker­ran on suu­rin kus­tan­nuk­sin raken­net­tu, sitä pitää hyö­dyn­tää mak­si­maa­li­ses­ti. Asu­tus­ta on kes­ki­tet­tä­vä voi­mak­kaas­ti Kehä­ra­dan var­teen, molem­min puolin.”

    Komp­paan nyt tätä täs­sä ennen­kuin unoh­tuu.. tosi­aan, kehä­ra­ta on jät­ti-inves­toin­ti joka menee suu­rim­mal­ta osin täl­lä het­kel­lä ihan pel­to­ja pit­kin. Jos jon­ne­kin kan­nat­taa sat­sa­ta teho­kas­ta raken­ta­mis­ta niin kehä­ra­dan var­rel­le var­mas­ti, mikä­li sin­ne saa­daan suun­nil­leen koh­tuu­hin­tais­ta kes­ki­luo­kan asun­toa radan tun­tu­maan niin olen var­ma että kysyn­tä on taat­tu (kiin­nos­tai­si kovas­ti jopa itseä­ni­kin mikä­li se asun­to­ne­liön hin­ta on tosi­aan sel­lai­nen että meil­lä varat riittävät).

    Toi­nen mie­tit­tä­vä asia oli­si tosi­aan tuo työ­paik­ko­jen hou­kut­te­le­mi­nen noi­den lähiö­kes­kus­to­jen alueil­le, ettei kaik­kien edes tar­vit­si­si päi­vit­täin ajel­la Hel­sin­gin kes­kus­taan. Tämä on yksi suu­ri ero esim sak­san ja suo­men kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, sak­sas­sa on pal­jon Hyvin­kään ja Kera­van tyy­li­siä lähiö­kes­kus­to­ja jois­sa on var­sin kor­kea­ta­soi­sia ja suu­ria työ­nan­ta­jia, niin­pä mah­dol­li­suu­det asua koh­tuu­hin­nal­la lähiö­kes­kus­tas­sa (tai sen lie­peil­lä) niin että pää­see kävel­len tai pyö­räil­len töi­hin lisään­tyy. Mut­ta itsel­lä­ni ei ole nyt äkki­sel­tään mitään ide­aa miten tuo­ta lähiö­kes­kus­to­jen toi­mis­to­tii­viyt­tä voi­si nos­taa. Nyt on pal­jon hyviä työ­paik­ko­ja jos­sain kehä I:n ja III:n var­rel­la lähin­nä auto­mat­kan pääs­sä, kau­ka­na lähim­mäs­tä juna-ase­mas­ta tai ratikasta.

  64. Huo­pa: Jos jon­ne­kin kan­nat­taa sat­sa­ta teho­kas­ta raken­ta­mis­ta niin kehä­ra­dan var­rel­le var­mas­ti, mikä­li sin­ne saa­daan suun­nil­leen koh­tuu­hin­tais­ta kes­ki­luo­kan asun­toa radan tun­tu­maan niin olen var­ma että kysyn­tä on taat­tu (kiin­nos­tai­si kovas­ti jopa itseä­ni­kin mikä­li se asun­to­ne­liön hin­ta on tosi­aan sel­lai­nen että meil­lä varat riittävät).

    Asi­aa vas­taan on käy­tet­ty aina­kin kah­ta argu­ment­tia: Len­to­me­lu ja mäki­nen maas­to. Toi­saal­ta noi­den kuvit­te­li­si ole­van asuk­kai­den itsen­sä pää­tet­tä­vis­sä, joten hin­nas­ta­han sen sit­ten näkisi.

  65. Moot­to­ri­tien hin­ta sisäl­tää ram­pit ja maan.
    Suo­mes­sa maan hin­ta on kal­lis­ta vain kei­no­te­koi­ses­ti. Ja Tuo Moot­to­ri­tien 2 x 20 m (VàHINTààN!!?? ‑wirklich?) tilan­tar­ve on myös nau­ret­ta­vaa Sosia­lis­ti­maan mah­tai­lua. „, voi kyynel„„

    2+2 vapaan nopeu­den (> 250 km/h) Moot­to­ri­tien voi raken­taa myös 1 x 26 m tilaan. Kau­pun­kiin joh­ta­va län­si­väy­lä/3‑­tie-tyyp­pi­sen alle 120 km/h rajoi­tuk­sen 2+2 tie tar­vit­see vain 1 x 20 m tilaa. 

    Uskot­ko? Etkö? no kato tää linkki. 

    http://de.wikipedia.org/wiki/Richtlinien_f%C3%BCr_die_Anlage_von_Stra%C3%9Fen_%E2%80%93_Querschnitt

    Mut­ta raken­ta­kaa te mitä Sta­li­nin-paraa­ti­tei­tä lys­täät­te, minä nap­paan Sveit­sis­sä Puna­vii­niä ja nau­ran naa­pu­rei­den kans­sa tei­dän toi­lai­luil­le ja ongel­mil­le. Fin­la­dia vod­kat käy­tän lasinpesunesteenä. 

    Hit­ti tari­na jon­ka joka iki­nen halu­aa kuul­la on Van­taan jät­teen­polt­to­lai­tos ja bio­jät­tei­den kom­pos­toin­ti, ja ämmäs­suon kaa­to­paik­ka­kaa­su. Sil­le on nau­ret­tu jo Useam­man­kin Sveit­si­läi­sen kan­san­edus­ta­jan kans­sa puna­vii­ni­la­sin ääres­sä. Näi­tä Soi­nin­vaa­ran eko­lan­dia-blo­ge­ja on kans­sa haus­ka näyt­tää mis­sä on W ja Wh eli teho ja ener­gia iloi­ses­ti sekaisin. 

    http://soininvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73956-vaara-tutkimus-vai-vaara-uutinen

    Juu, en TOSIAANKAAN suos­tu osal­lis­tu­maan tei­dän visioi­den kus­tan­nuk­siin ja sitou­tu­maan tuol­lai­seen kon­kurs­siin joh­ta­vaan sekoiluun.

    Sää­lit­tä­vin­tä on että Soi­nin­vaa­ra­kin on siel­tä fik­suim­mas­ta pääs­tä. Jot­ta ei kyl­lä kovin hyvin mee. Ja “työn” tulok­set­kin alkaa jo pik­ku­hil­jaa näkyä.

    Ja huo­mau­tet­ta­koon että täs­sä blo­gis­sa puhu­taan kis­ko­jen vetä­mi­ses­tä jon­ne­kin Loh­jal­le tms. Joka on 60 km etäi­syy­del­lä ole­va tup­pu­ky­lä. Mik­si niit­ten loh­ja­lais­ten edes pitäi­si mat­kus­taa jon­nek­kin hel­sin­kiin. Sak­sas­sa PALJON suu­rem­man väki­ti­hey­den läpi mene­vää jo 1850 raken­net­tua Süd­bah­nia ei ole iki­nä edes säh­köis­tet­ty. Eikä var­maan iki­nä sähköistetäkkään. 

    http://de.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCdbahn_(W%C3%BCrttemberg)

    Suo­mes­sa kyl­lä vede­tään kaa­pe­lia jon­ne­kin Sei­nä­joen radal­le 100 % tap­piol­la, vaik­ka mat­kus­ta­jia ei ole kun­nol­la edes yhtä linja-autollista. 

    Ker­to­kaa nyt hyvät ihmi­set sil­le joku jär­ki perus­te­lu. Se kun on sen­tään jo tehtykin!

  66. AnnaJ: Ihme­tyt­tää nämä auto­kult­tuu­rin puo­lus­ta­jat. Yksi näkö­kul­ma, joka ei ole tul­lut vie­lä esil­le, on että kaik­ki eivät pys­ty tai halua ajaa autolla. 

    Ja täs­sä vai­hees­sa tilan­ne menee­kin sit­ten kovin moni­mut­kai­sek­si. Yhdys­val­lois­sa voi käy­dä kat­so­mas­sa jul­kis­ta lii­ken­net­tä niis­sä pai­kois­sa, jois­sa sitä käyt­tä­vät vain ne, joil­la ei ole autoa. On aika mie­len­kiin­tois­ta kan­san­osaa. Ennak­ko­luu­loi­se­na ihmi­se­nä suo­sit­te­len toi­mi­maan kuten hiu­kan vähem­män hyvä­osai­sis­sa maissa.

    Yksi­tyi­sau­ton ja kumi­pyö­räi­sen jouk­ko­lii­ken­teen eko­te­hok­kuus riip­puu täyt­tö­as­tees­ta ja kalus­tos­ta. Jouk­ko­lii­ken­ne on hyvää vain sil­loin, kun on joukkoja.

    Kis­ko­lii­ken­teen osal­ta tilan­ne on aivan sama. Kui­ten­kin niin, että talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­van rai­de­lii­ken­teen pääs­tö­ta­se on käy­tän­nös­sä aina alem­pi kuin hen­ki­lö­au­to­jen, vaik­ka pääs­töt las­ket­tai­siin oikein (mar­gi­naa­li­tuo­tan­non pääs­töil­lä). Pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­lii­ken­ne ruuh­ka-aika­na on kaik­kein vähä­pääs­töi­sin tapa siir­rel­lä ihmi­siä konevoimalla.

    Osmo on siis sii­nä aivan oikeas­sa, että pääs­töt tai ener­gian­ku­lu­tus eivät ole hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen ongel­mia. Hen­ki­lö­au­tot mak­sa­vat raju­ja pääs­tö­mak­su­ja, ja jos hen­gi­ty­sil­ma­pääs­töt ovat ongel­ma, nii­tä voi­daan saa­da alas vaik­ka­pa kiel­tä­mäl­lä lii­an kor­kea­päääs­töi­set ajoneuvot.

    Jouk­ko­lii­ken­ne on eko­lo­gi­ses­ti ja eko­no­mi­ses­ti kan­nat­ta­vaa ruuh­ka­lii­ken­tees­sä. Mitä vilk­kaam­pi reit­ti on kysees­sä, sitä kan­nat­ta­vam­paa jouk­ko­lii­ken­ne on. Itse asias­sa on vie­lä niin, että talou­del­li­nen ja eko­lo­gi­nen kan­nat­ta­vuus kul­ke­vat käsi kädessä.

    Noin peri­aat­tees­sa aika opti­maa­li­nen jär­jes­tel­mä saa­tai­siin aikaan sil­lä, että lii­ken­ne­jär­jes­tel­män käyt­tä­jät mak­sai­si­vat aiheut­ta­man­sa kus­tan­nuk­set mukaan­lu­kien tois­ten tien­käyt­tä­jien ajan­käyt­tö. Täl­löin meil­lä oli­si sen ver­ran jyr­kät ruuh­ka­mak­sut, että ruuh­ka-aikaan yksi­tyi­sau­toi­li­jat kyl­lä käyt­täi­si­vät joukkoliikennettä.

    Täs­sä ei myös­kään tar­vit­tai­si tukiai­sia, ja tii­viis­ti asu­mi­nen kan­nat­tai­si. Rai­de­lii­ken­teen var­rel­la voi­si asua kau­em­pa­na­kin, kos­ka lii­ken­ne on työ­mat­ka­lii­ken­tee­nä edul­lis­ta yksik­kö­kus­tan­nuk­sil­taan, jos kul­ki­joi­ta riittää.

    Huo­no puo­li tulee­kin sit­ten sii­tä, että sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus ja eko­lo­gia eivät kul­je käsi kädes­sä. Jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­nen on kone­voi­mai­sen liik­ku­mi­sen tuke­mis­ta. Talou­del­li­ses­ti opti­maa­li­nen jär­jes­tel­mä oli­si hyvin tyly pien­tu­loi­sia kohtaan.

    Ja sit­ten on vie­lä hyvä huo­ma­ta, ettei­vät ihmi­set lii­ku yksi­tyi­sau­tol­la ensi­si­jai­ses­ti muka­vuu­den­ha­lu­aan tai pahuut­taan. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin mat­ka-ajat ovat tyy­pil­li­ses­ti hyvin pal­jon lyhyem­piä yksityisautolla.

    Kysy­mys oikeas­ta toi­min­ta­ta­vas­ta ei siis ole miten­kään help­po. Opti­maa­lis­ta rat­kai­sua ei ole, kos­ka ajan­käy­tös­sä hen­ki­lö­au­ton kans­sa kil­pai­le­van ajal­li­ses­ti ja pai­kal­li­ses­ti kat­ta­van jouk­ko­lii­ken­teen teke­mi­nen on sekä talou­del­li­ses­ti että eko­lo­gi­ses­ti tuhoisaa.

    (Kos­ka olen omia rat­kai­sueh­do­tuk­sia­ni tyr­kyt­tä­nyt jo ad nauseam, vain lyhyes­ti: riit­tä­vät ruuh­ka­mak­sut, kimppakyytitelematiikka.)

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onhan meil­lä varaa sel­lai­seen maan tuh­lauk­seen, jota edus­taa Myllypuro. 

    Jos­kus olen itse tul­lut arvos­tel­leek­si Meur­man­nin ase­ma­kaa­vao­pin metsälähiöideologiaa.

    Tar­kem­mal­la pereh­ty­mi­sel­lä huo­ma­sin kui­ten­kin että alun­pe­rin nuo 1950–60-luvun “asu­ma­so­lut” tai “asu­ma­kun­nat” oli oikeas­ti tar­koi­tet­tu kehit­ty­vik­si itse­näi­sik­si kes­kuk­sik­si jot­ka kas­vai­si­vat jat­ku­vas­ti sekä työ­paik­ko­jen, pal­ve­lui­den että asu­kas­mää­rän suh­teen. Tar­koi­tus ei suin­kaan ollut että kaik­ki oli­si ollut sil­loin heti ker­ral­la val­mis­ta ja ikui­ses­ti väljää.

    Jos­sain vai­hees­sa nii­den kehi­tys kui­ten­kin pysäh­tyi ja alkoi taan­tu­mi­nen. Ihmi­set vähe­ni­vät kun asu­mis­väl­jyy­den lisää­mi­nen tuli mah­dol­li­sek­si ja sen myö­tä pal­ve­lut­kin vähe­ni­vät. Tii­vis­tää ei saa­nut. Mai­ne­kin meni. Työ­paik­ko­ja ei juu­ri­kaan ole edes ollut.

    Miten täs­sä näin kävi?

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eri ihmi­set halua­vat eri asioi­ta. Hinois­ta kui­en­kin näkee, mitä halu­taan ernem­män kuin on tarjolla. 

    Mitä niis­tä hin­nois­ta tar­kal­leen ottaen oikein näkee? Pel­käs­tään Ete­lä-Hel­sin­gis­sä on Etuo­ven mukaan yli 1300 ker­ros­ta­lo­kämp­pää myyn­nis­sä, koko Hel­sin­gis­sä alle 200 oma­ko­ti­ta­loa. Hal­vim­mat ker­ros­ta­loa­sun­not vähän yli 100t, hal­vim­mat ok:t 200t. Eikös jos­kus tut­kit­tu, että suo­ma­lais­ten enem­mis­tö halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa? Vai onko tilan­ne muuttunut?

  69. Puo­len vuo­den ajan on NCC aktii­vi­ses­ti mark­ki­noi­nut Kala­sa­ta­man “Atsi­muut­tia”. Ainoas­taan 19 asun­toa 56:sta on myy­ty. Kym­me­niä uusia ja raken­teil­la ole­via Teol­li­suus­ka­dun ja lähi­seu­dun asun­to­ja on myös edel­leen myymättä.

    Joko sijain­ti ei ole hou­kut­te­le­va tai sit­ten hin­nat ovat lii­an kovia.

  70. Muu­ta­mia huomautuksia:

    Kehä­ra­dan ympä­ris­töön oli suun­ni­tel­tu asu­tus­ta. Ongel­man vain muo­dos­taa len­to­kent­tä­me­lu. Hel­sin­gin len­toa­se­man lii­ken­teen on suun­ni­tel­tu kas­va­van yli kak­sin­ker­tai­sek­si nykyi­ses­tä. Tämän joh­dos­ta alu­eel­le ei saa kaa­voit­taa asuin­ra­ken­nuk­sia — aina­kaan vielä

    Soi­tin Por­voon Lii­ken­tee­seen. Toi­mis­tos­ta saa­mie­ni tie­to­jen mukaan Por­voos­ta tule­var lina-auto­jen aam­mu­vuo­rot ovat yleen­sä jokeeen­kin aikau­ta­lus­sa. Arvioi­tu mat­ka-aika on 55–70 minuut­tia, ja useim­mi­ten myös ruuh­ka-aikoi­na aikau­tau­lusa pysy­tään var­sin hyvin, yleen­sä­kor­kein­taan muu­ata­mia minuut­te­ja myöhässä.

    Asi­aat oli­si hyvä olla tar­kem­paa tietoa.

    Täl­lai­nen lumi­my­räk­kä tie­ten­kin tuo myö­häs­ty­mi­siä, mut­ta tuo se myös junaliikenteeseenkin.

  71. AnnaJ:
    Ei yhteis­kun­taa voi­da las­kea sen varaan, että jokai­nen oli­si halu­kas tai edes kyke­ne­vä aja­maan autoa, puhu­mat­ta­kaan sii­tä tuh­lauk­ses­ta mitä tapah­tuu kun suu­ri osa ihmi­sis­tä jou­tuu hank­ki­maan auton. 

    Mut­ta sitä voi raken­taa sen varaan, että yhteis­kun­ta mak­saa yli puo­let jul­ki­sen liik­ku­mi­sen kustannuksista? 

    (Jo pel­käs­tään lip­pua sub­ven­toin­daan hel­sin­gis­sä sen ver­ran. Tämä on siis vas­ta ope­roin­tia, ei infran rakentamista.)

    Niin toi­voi­sin että pys­tyt­täi­siin käy­mään rehel­lis­tä asial­lis­ta tosi-asiat tun­nus­ta­vaa kes­kus­te­lua täs­tä­kin asiasta.

    1. Autoi­li­ja ei kyl­lä Hel­sin­gis­sä mak­sa edes puol­ta aiheut­ta­mis­taan kus­tan­nuk­sis­ta, kun kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan liik­ken­teen vaa­ti­man tilan mark­ki­na­hin­ta. Nel­jäs­osa Hel­sin­gin raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta on uhrat­tu autoille.

  72. Kuten R. Silf­ver­berg tote­si, nykyi­nen bus­si­lii­ken­ne Por­voos­ta Hel­sin­kiin hidas­tuu kan­ta­kau­pun­kiin tul­taes­sa. Moot­to­ri­tien vuo­rot ovat kyl­lä kes­ki­päi­väl­lä ihan suju­via, tänään­kin kes­ti noin tun­nin, vaik­ka myräk­kä on melkoinen.
    Sil­ti rai­deyh­teys oli­si parem­pi ja nopeam­pi. Rai­deyh­teys mah­dol­lis­tai­si myös parem­mat lii­tyn­täyh­tey­det, pen­de­löin­ti bus­sil­la on monil­le mah­do­ton­ta, kos­ka työ­paik­ka ei sijait­se Kam­pis­sa tai Itä­kes­kuk­ses­sa, jon­ne bus­sil­la hel­pos­ti pääsee.

    Voi­si­ko tek­ni­ses­ti olla mah­dol­lis­ta, että Öster­sun­do­miin tule­vas­ta met­ros­ta jat­ket­tai­siin yhteyt­tä Söder­kul­laan ja siel­tä Kil­pi­lah­den kaut­ta Por­voon kes­kus­taan? Jos met­ro­verk­ko ei estä nopeam­paa mat­kus­ta­mis­ta pidem­mil­lä ja har­vem­mil­la osuuk­sil­la, eikö tämä voi­si toi­mia? Kun tämä Öster­sun­do­mis­ta itään kul­ke­va yhteys sijait­si­si maan pääl­lä, ei myös­kään uusien ase­mien lisää­mi­sen tar­vit­si­si olla mahdotonta.

    Rea­lis­ti var­maan sanoo, että rata tän­ne Por­voo­seen saa­daan aikai­sin­taan 2030-luvul­la, mikä on tus­kal­li­sen myöhään. 

    Toi­saal­ta, jos oli­si toteu­tet­ta­vis­sa ole­va visio esi­mer­kik­si Öster­sun­do­min met­ron jat­ka­mi­ses­ta pikayh­tey­te­nä itään, niin ensi vuo­si oli­si toi­min­nan paik­ka. Por­voo­han pyr­kii menes­ty­mään mat­kai­lul­la, Hel­sin­gin lähei­syy­del­lä ja ole­maan ener­gia­te­ho­kas. Ensi vuon­na kau­pun­gin päät­tä­jät val­mis­te­le­vat uuden stra­te­gian, johon rai­de­lii­ken­teen val­mis­te­lu Por­voo-Hel­sin­ki ‑välil­le tuli­si noi­den tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si nos­taa. Ja tie­tys­ti niin, että kau­pun­ki osal­lis­tui­si sekä kaa­voi­tuk­seen että kustannuksiin.

  73. Joo­Joo: Saman tekee moot­to­ri­tie joka mak­saa 100 mil­joo­naa, ja jos ne park­ki­pai­kat on sen puo­li­mil­jar­dia (ei ole) niin vie­lä olsi 400 mil­joo­naa mil­lä voi raken­taa vaik­ka aurin­ko­pa­nee­lei­ta, että tuli­si jotain todel­lis­ta hyötyä.

    Moot­to­ri­tie ei mak­sa mitään sikä­li että sitä on jo val­mii­na Suo­men lii­ken­ne­mää­riin aivan riit­tä­väs­ti. Ihmi­siä ei vaan oikein tah­do saa­da mota­rin kyl­keen asu­maan. Eivät var­maan ymmär­rä omaa etuaan.

  74. Andy:

    ongel­ma­na on, että Loh­ja “sai” juu­ri É18-tien, joten tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä rata pitäi­si­kin “antaa” ran­ta­ra­dan säh­köis­tä­mi­seen ja sen lähi­lii­ken­teen kehittämiseen.

    Se on kyl­lä teh­ty jo.
    Itse asias­sa rau­ta­tei­den säh­köis­tä­mi­nen Suo­mes­sa alkoi juu­ri ran­ta­ra­das­ta (Kirk­ko­num­mel­le 1960-luvul­la). Ran­ta­ra­dan säh­köis­tys Tur­kuun asti val­mis­tui 1990-luvulla.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­not on hinoi­tel­tu myy­jän kan­nal­ta vää­rin, jos ne revi­tään käsistä. 

    Tai jos nii­tä jono­te­taan viras­ton ulko­puo­lel­la. Tai jos osta­ja vali­taan arvon­nal­la ilmot­tau­tu­nei­den kesken.

  76. Kari N: Hal­vim­mat ker­ros­ta­loa­sun­not vähän yli 100t, hal­vim­mat ok:t 200t.

    Satun­nai­nen aja­tus­leik­ki: Mitä syn­tyi­si, jos joku yrit­täi­si raken­taa oma­ko­ti­ta­loa­luet­ta, jos­sa asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli­si n. 50 neliö­tä (vrt. van­ha asun­to­kan­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa)? (Tai, nyt kai kau­pun­ki vaa­ti­si koko­jen kes­kiar­von ole­van 80 neliötä).

  77. Joo­Joo:
    Moot­to­ri­tien hin­ta sisäl­tää ram­pit ja maan.
    Suo­mes­sa maan hin­ta on kal­lis­ta vain kei­no­te­koi­ses­ti. Ja Tuo Moot­to­ri­tien 2 x 20 m (VàHINTààN!!?? ‑wirklich?) tilan­tar­ve on myös nau­ret­ta­vaa Sosia­lis­ti­maan mah­tai­lua. „, voi kyynel„„

    2+2 vapaan nopeu­den (> 250 km/h) Moot­to­ri­tien voi raken­taa myös 1 x 26 m tilaan. Kau­pun­kiin joh­ta­va län­si­väy­lä/3‑­tie-tyyp­pi­sen alle 120 km/h rajoi­tuk­sen 2+2 tie tar­vit­see vain 1 x 20 m tilaa.

    Uskot­ko? Etkö? no kato tää linkki. 

    http://de.wikipedia.org/wiki/Richtlinien_f%C3%BCr_die_Anlage_von_Stra%C3%9Fen_%E2%80%93_Querschnitt

    Suo­mes­sa maan hin­ta on kal­lis­ta vain kei­no­te­koi­ses­ti” on täs­sä yhtey­des­sä tur­ha lause, kos­ka kor­kea hin­ta­ta­so tekee tehot­to­man maan­käy­tön kal­liik­si ihan sen kor­kean hin­ta­ta­son syis­tä välittämättä.

    En osaa sak­saa, mut­ta link­ki­si ilmei­ses­ti käsit­te­li var­si­nais­ta tei­den mitoi­tus­ta. Minä puhuin nii­den lisäk­si melua­lueis­ta, niil­le ei halu­ta raken­taa ennen kuin väy­län nopeuk­sia las­ke­taan. Moot­to­ri­ties­tä ei sil­loin tosin lie­ne enää kyse.

    Lisäk­si, kuten aikai­sem­min on huo­mau­tet­tu, 2+2 kais­taa ei rii­tä met­ron kapa­si­tee­tin kor­vaa­mi­seen. Minul­la ei ole mitään hen­ki­lö­au­toi­lua vas­taan siel­lä mis­sä se on jouk­ko­lii­ken­net­tä tehok­kaam­pi liik­ku­mis­muo­to eli syr­jäs­sä. Jos puhu­taan 11000 ihmi­sen ruuh­ka­huip­pu­tun­ti­mää­ris­tä, jouk­ko­lii­ken­ne on sel­väs­ti tehok­kaam­pi vaihtoehto.

    Noi­hin sosia­lis­ti­maa-läp­piin en jak­sa vas­ta­ta mitään, mut­ta kiva kuul­la että puna­vii­ni maistuu.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nel­jäs­osa Hel­sin­gin raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta on uhrat­tu autoille.

    Olen kyl­lä peri­aat­tees­sa samaa miel­tä auto­jen tilan­käy­tön hai­tal­li­suu­des­ta. Mut­ta tämä luke­ma kyl­lä ker­too lähin­nä sii­tä, että asial­la ei ole ollut ylei­sem­min väliä. Luke­ma on raflaa­va, mut­ta ei sitä oikeas­ti voi käyt­tää autoi­lun tila­kus­tan­nus­ten määrittämiseen.

    Enkä ole ihan var­ma, onko luke­ma yksi­tyi­sau­toi­lun koh­dal­la edes oikea. Tiet vie­vät ison osan pin­nas­ta, mut­ta tei­tä ja mui­ta lii­ken­nea­luei­ta tar­vit­tai­siin jokin mää­rä, vaik­kei yhtään autoa oli­si yksi­tyis­käy­tös­sä. Tie ei kovin pal­jon kape­ne, on se sit­ten teh­ty hen­ki­lö­au­toa var­ten tai vain ambu­lans­sil­le, ros­ka-autol­le ja bussille. 

    Ilman yksi­tyi­sau­to­ja sääs­töä ilmei­ses­ti tuli­si eni­ten suur­ten moni­kais­tais­ten väy­lien ja pai­koi­tuk­sen osal­ta. Nämä ovat kui­ten­kin vain esi­merk­ki suun­nit­te­lu­läh­tö­koh­dis­ta, jois­sa ei ole tilan­käy­tös­tä väli­tet­ty. Tilan­sääs­töä sai­si kum­mas­ta­kin tun­ne­tus­ti niin halut­taes­sa helpohkosti.

    Auto­jen vie­mää todel­lis­ta asuin­ti­laa on kovin vai­kea arvioi­da sen­kin vuok­si, että kau­pun­ki ihan itse kek­sii e‑arvot tonteille.

  79. K. Uok­ka: Mut­ta sitä voi raken­taa sen varaan, että yhteis­kun­ta mak­saa yli puo­let jul­ki­sen liik­ku­mi­sen kustannuksista? 

    (Jo pel­käs­tään lip­pua sub­ven­toin­daan hel­sin­gis­sä sen ver­ran. Tämä on siis vas­ta ope­roin­tia, ei infran rakentamista.)

    Niin toi­voi­sin että pys­tyt­täi­siin käy­mään rehel­lis­tä asial­lis­ta tosi-asiat tun­nus­ta­vaa kes­kus­te­lua täs­tä­kin asiasta.

    Ei tosin ihme, että jul­ki­set eivät kan­na­ta, kun nykyi­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne aset­taa autot etusi­jal­le liik­ku­mis­muo­to­na; asu­tus on har­vaa, moot­to­ri­tiet erot­ta­vat aluei­ta toi­sis­taan ja väli­mat­kat ovat pit­kiä. Näin siis jopa kau­pun­geis­sa. Sit­ten, jos tähän epä­koh­taan tart­tuu, kuten AnnaJ teki, niin autoi­li­ja veto­aa mak­sa­miin­sa veroi­hin ja jul­kis­ten sub­ven­toin­tiin? Kultapossut.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­li­ja ei kyl­lä Hel­sin­gis­sä mak­sa edes puol­ta aiheut­ta­mis­taan kus­tan­nuk­sis­ta, kun kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan liik­ken­teen vaa­ti­man tilan mark­ki­na­hin­ta. Nel­jäs­osa Hel­sin­gin raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta on uhrat­tu autoille.

    Höh mik­si te yri­tät­ten noin vai­keit­ten las­ku­toi­mi­tus­ten kans­sa väker­tää kuin puol­ta yksin­ker­tai­sem­mat­kaan ei suju?

    Mon­ta­ko kilo­met­riä Suo­mes­sa edes on sel­lais­ta yhteys­vä­liä jois­sa oli­si 11 000 ihmi­sen ruuh­ka-tun­ti-hui­pu tarpeet?
    Tai­taa olla jotain max. 20 km?

    Kun blo­gis­sa nyt alun­pe­rin puhu­taan jos­tain loh­jan yhdis­tä­mi­ses­tä rai­teil­la johon­kin visioon, niin kun siel­lä Loh­jal­la on nyt lukuis­ten kun­ta­lii­tos­ten jäl­keen jo jopa 40 000 asu­kas­ta, nekin levit­täy­ty­nee­nä 350 km² alu­eel­le, niin se koko popu­la hei­lah­taa tol­la kapa­si­tee­til­la jon­nek­kin muu­al­le alle 4 tunnissa. 

    Jot­ta sekö on sit­ten jär­ke­vää? Kaik­ki lap­set ja van­huk­set­kin? joka aamu pois ja illal­la takaisin. 

    min­ne ja mik­si ihmeessä? 

    Melusei­nän tilan­tar­ve on muu­ten 0.5 m. Ei sitä­kään tar­vi jos­tain yli­jää­mä­mais­ta tai­de­teos­ten poh­jak­si väker­tää kuten Suomessa. 

    Lasi punk­kua on tosi­aan sil­loin täl­löin tosi jees. Suo­mes­sa lem­pi­juo­ma olis var­maan meta­no­li, tah­dil­la pullo/päivä. Kos­ka en jär­ki ei tosi­aan kes­tä kat­soa tuol­lais­ta sekoi­lua. Ja jos vii­van pääl­lä on sak­sak­si kir­joi­tet­tu­na “20.00” ja alla on sak­sak­si pii­ret­ty kuva, niin eihän niis­tä tie­tys­ti voi mitään ymmär­tää kun ainoa mitä osa­taan on pakko-ruotsi.

  81. mikä se oli­si Osmon visio Helsingistä(tai vaik­ka­pa pk-seutu),mikäli hän sai­si dik­taat­to­rin val­lan seu­raa­vak­si 10:ksi vuodeksi?
    siis kaa­voi­tus ja liikenne.

    nyt on help­po hei­tel­lä sin­ne tän­ne ulot­tu­via visioi­ta mut­ta koko­nais­ku­va uupuu.

  82. Met­ron jat­ka­mi­nen Por­voo­seen on yhtä jär­ke­vää toi­min­taa kuin se, jos kaik­ki hyvin­kää­läi­set lai­tet­tai­siin mat­kus­ta­maan Hel­sin­kiin T‑junilla.

    1. Met­ron jat­ka­mi­nen Por­voo­seen on yhtä jär­ke­vää toi­min­taa kuin se, jos kaik­ki hyvin­kää­läi­set lai­tet­tai­siin mat­kus­ta­maan Hel­sin­kiin T‑junilla.

      Met­ron pysäk­ki­vä­lin voi Öster­sun­do­min jäl­keen nos­taa kym­me­neen kilo­met­riin. Jos por­voo­lai­set ja sipoo­lai­set oli­si­vat olleet kin­nos­tu­nei­ta rai­da­rat­kai­sus­ta muu­ten­kin kuin man­ku­mis­mie­les­sä, ei var­maan­kaan oli­si valit­tu metroa.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Autoi­li­ja ei kyl­lä Hel­sin­gis­sä mak­sa edes puol­ta aiheut­ta­mis­taan kus­tan­nuk­sis­ta, kun kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan liik­ken­teen vaa­ti­man tilan mark­ki­na­hin­ta. Nel­jäs­osa Hel­sin­gin raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta on uhrat­tu autoille.

    Eikö tämä nyt ole jo vähän pak­sua jopa sinul­ta. Lii­ken­teen vaa­ti­man tilan mark­ki­na­hin­ta? Se hin­ta muut­tuu ilmei­ses­ti sit­ten sii­tä jät­ti­mäi­ses­tä sum­mas­ta maa­gi­ses­ti nol­lak­si jos sitä samaa tilaa käyt­tää ketä tahan­sa muu kuin se yksityisautoilija?

    Jos nyt yht’äk­kiä kehä I sisä­puo­lel­le ei tuli­si yhtään yksi­tyi­sau­toa niin ker­rot­ko miten ole­mas­sa ole­vat tiet raken­net­tai­si niin, että niis­tä saa­daan tuot­toa kun edel­leen nii­tä tar­vit­tai­si joka­ta­pauk­ses­sa pelas­tus­teik­si, tava­ran kul­jet­ta­mi­seen liik­kei­siin jne ja var­maan siel­lä meni­si ne bus­sit­kin kos­ka pelk­kä raitiovaunu/metroverkko ei kyl­lä rii­tä miten­kään ihmis­ten liik­ku­mi­seen alu­een sisällä.

    Joten­kin olet val­mis lait­ta­maan kaik­ki kus­tan­nuk­set autoi­li­joi­den piik­kiin miet­ti­mät­tä, että sitä samaa tietä/infraa tar­vit­see kui­ten­kin se siel­lä kau­pun­gis­sa ole­va elin­kei­no ja pelastuslaitos.

    No, sai­si­han tuos­ta sit­ten raflaa­van otsi­kon kun siel­lä menee se yksi­näi­nen bus­si pit­kin mans­kua: “Yhden bus­si­li­pun todel­li­nen hin­ta 2000 euroa per suun­ta” sil­lä toki­han samal­la aja­tus­mal­lil­la nämä kaik­ki kus­tan­nuk­set kaa­tui­si nyt bus­si­lii­ken­teen niskaan?

    Ja mitä noil­le kaduil­le sit­ten oikeas­ti raken­tai­si nyt kun siel­lä ei lii­ku enään yhtään yksi­tyi­sau­toi­li­jaa? Ei mitään.

  84. Lisä­tään tähän, että eilen . jol­loin ei vie­lä ollut kovaa lumi­py­ryä — Kirk­ko­num­mel­ta oli perut­tu Y- ja vieä sen­kin jäl­keen aina­kin yksi juna­vuo­ro. Tut­tu­ni myö­häs­tyi tun­nin lää­kä­ris­tä, vaik­ka oli hyvis­sä ajoin matkassa.

    Oliis hyvä näh­dä myös juna­lii­ken­teen heikkoudet.

  85. pek­ka:
    Andy:

    Se on kyl­lä teh­ty jo.
    Itse asias­sa rau­ta­tei­den säh­köis­tä­mi­nen Suo­mes­sa alkoi juu­ri ran­ta­ra­das­ta (Kirk­ko­num­mel­le 1960-luvul­la). Ran­ta­ra­dan säh­köis­tys Tur­kuun asti val­mis­tui 1990-luvulla.

    Itse asias­sa ensim­mä­nen säh­kä­rau­ta­tie­yh­teys maa­sam­me raken­net­tiin 1968–69 Hel­sin­gin ja Kirk­ko­num­men välil­le. Säh­köis­tys Tur­kuun val­mis­tui 1995.

  86. Ylei­se­ki­si mie­le­ny­len­nyk­sek­si VR:n päi­vän­li­ken­ne tiedote:

    Lii­ken­ne­tie­dot­teet
    30.11. klo 18.27 Seu­raa­vat junat on peruttu
    — Pen­do­li­no (S 118) klo 14.59 Imatra-Helsinki
    — InterCi­ty (IC 175) klo 15.06 Helsinki-Tampere
    — InterCi­ty (IC 66) klo 16.05 Kuopio-Helsinki
    — InterCi­ty (IC 180) klo 17.07 Tampere-Helsinki
    — InterCi­ty (IC2 177) klo 17.06 Helsinki-Tampere
    — InterCi­ty (IC 90) klo 19.07 Tampere-Helsinki
    — InterCi­ty (IC 73) klo 11.12 Hel­sin­ki-Kuo­pio on perut­tu Kou­vo­la-Kuo­pio välillä
    — InterCi­ty (IC 66) klo 16.05 Kuo­pio-Hel­sin­ki on perut­tu Kuo­pio-Kou­vo­la välillä
    — InterCi­ty (IC 12) klo 18.17 Joensuu-Helsinki

    30.11. klo 18.23 Muu­tok­sia juna­lii­ken­tees­sä Joensuussa
    — InterCi­ty (IC 10) klo 15.17 Joen­suu-Hel­sin­ki peru­taan välil­tä Joen­suu-Kesä­lah­ti ja kor­va­taan bus­seil­la. InterCi­ty 10 läh­tee Kesä­lah­des­ta eteen­päin kun bus­sit ovat saa­pu­neet sinne.

    - InterCi­ty (IC 12) klo 18.17 Joen­suu-Hel­sin­ki peru­taan koko­naan ja kor­va­taan kah­del­la bus­sil­la. Toi­nen menee Kou­vo­laan asti pysäh­ty­mät­tä välia­se­mil­la, ja toi­nen pysäh­tyy kai­kil­la väliasemilla.
    30.11. klo 16.48 Muu­tok­sia juna­lii­ken­tees­sä Tam­pe­reen ja Porin välillä
    — Tam­pe­re-Pori klo 16.07 H469 kor­va­taan busseilla
    — Pori-Tam­pe­re klo 18.10 H472 kor­va­taan busseilla

    30.11. klo 15.04 Myö­häs­ty­mi­siä kaukojunaliikenteessä
    Lumi­my­räk­kä hidas­taa junien kul­kua perjantaina.
    Tuis­kua­va lumi on aiheut­ta­nut ongel­mia rata­ver­kol­la ja var­sin­kin Hel­sin­gin rata­pi­hal­la per­jan­tai­na. Lii­ken­ne­vi­ras­to tie­dot­ti jo aiem­min, että kinos­tu­va lumi tuk­kii vaih­tei­ta ja hidas­taa nii­den kään­tä­mis­tä. Hel­sin­gin rata­pi­ha ruuh­kau­tui pahoin per­jan­tai­aa­mun aika­na, ja se on hei­jas­tu­nut koko Suo­men junaliikenteeseen.

    Yksit­täi­sen kau­ko­lii­ken­ne­ju­nan myö­häs­ty­mi­sen voi tar­kis­taa Junien kul­ku­tie­dot ‑sivul­ta.
    30.11. klo 15.00 IC 78 osan mat­kaa bussilla
    InterCi­ty 78 Kajaa­nis­ta klo 15.18 Hel­sin­kiin on kor­vat­tu bus­seil­la ja tila­tak­seil­la Kajaa­ni-Kuo­pio välil­lä. Kuo­pios­ta mat­ka jat­kuu junalla.
    30.11. klo 14.53 Muu­tok­sia lähijunaliikenteessä
    VR siir­tyy pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­lii­ken­tees­sä tois­tai­sek­si har­ven­net­tu­jen aika­tau­lu­jen käyttöön.

    Kaik­ki I‑junat Hel­sin­gin ja Tik­ku­ri­lan välil­lä on perut­tu. Hel­sin­gin ja Kera­van välil­lä K‑junat lii­ken­nöi­vät N‑tunnuksin 20 minuu­tin välein. N‑junat pysäh­ty­vät kai­kil­la väliasemilla.

    A‑junat Hel­sin­gin ja Lep­pä­vaa­ran välil­lä ja M‑junat Hel­sin­gin ja Van­taan­kos­ken välil­lä lii­ken­nöi­vät 20 minuu­tin välein.

    Y‑junat lii­ken­nöi­dään bus­sein Kirk­ko­num­men ja Kar­jaan välillä.

    E‑junat Hel­sin­gin ja Kauklah­den välil­lä on peruttu.

    Tun­nuk­set­to­mat lähi­lii­ken­ne­ju­nat Hel­sin­gis­tä Rii­hi­mäel­le klo 15.36, klo 16.02 sekä klo 17.00 on perut­tu. Myös muut yksit­täi­set lähi­lii­ken­ne­ju­nien peruu­tuk­set ovat mahdollisia.

    A‑junat
    Hel­sin­gis­tä minuu­teil­la ‑18, ‑38, ‑58
    Lepää­vaa­ras­ta minuu­teil­la ‑01, ‑21, ‑41

    M‑junat
    Hel­sin­gis­tä minuu­teil­la ‑01, 21, ‑41
    Van­taan­kos­kel­ta minuu­teil­la ‑02, ‑22, ‑42

    N‑junat
    Hel­sin­gis­tä minuu­teil­la ‑11, ‑31, ‑51
    Kera­val­ta minuu­teil­la ‑15, ‑35, ‑55

    Vaih­tei­siin pak­kau­tu­va lumi aiheut­taa arviol­ta noin 15–60 minuu­tin myö­häs­ty­mi­siä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lähi­lii­ken­teen junille.
    30.11. klo 12.07 Juna­lii­ken­ne kes­key­ty­nyt välil­lä Kuopio-Siilinjärvi
    Juna­lii­ken­ne on tois­tai­sek­si kes­key­ty­nyt Kuo­pion ja Sii­lin­jär­ven välil­lä säh­kö­ra­ta­vau­rion vuok­si. Junat kor­va­taan busseilla.

  87. Joo­Joo: Sosia­lis­ti­maan

    Tuos­sa puhu­taan vain itse tien mitoi­tuk­ses­ta. Lii­ken­ne­vih­reä­tä ei mai­ni­ta ollen­kaan. Mota­rei­den­vas­tus­ta­mi­sel­la on muu­ten sak­san­kie­li­sil­lä alueil­la pitem­pi his­to­ria kuin tääl­lä. Enem­mis­tö ei ole mikään luonnonoikku. 

    Väy­lien tun­ne­loin­tia ja kat­ta­mis­ta on myös muualla. 

    http://de.wikipedia.org/wiki/Hamburger_Deckel

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­li­ja ei kyl­lä Hel­sin­gis­sä mak­sa edes puol­ta aiheut­ta­mis­taan kus­tan­nuk­sis­ta, kun kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan liik­ken­teen vaa­ti­man tilan mark­ki­na­hin­ta. Nel­jäs­osa Hel­sin­gin raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta on uhrat­tu autoille. 

    Mak­sa­vat­ko pol­ku­pyö­räi­li­jät ja jalan­kul­ki­jat aiheut­ta­man­sa samoin perus­tein las­ke­tut kustannukset?

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si nuo kehys­kun­nat eivät har­joi­ta järf­ke­vää kaavoitusta?

    Hei­tä ei ole valai­se­mas­sa Ode Tse Tun­gin aurin­gon­kirk­kaat ajatukset.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bus­si kor­vaa junan sii­nä mis­sä kos­su punaviinin.

    Voi niin­kin sanoa. Kos­su on edul­li­sem­paa, huo­ke­ma­paa val­mis­taa ja kul­jet­taa. Oikein tar­joil­tu­na Kos­ken­kor­va on hie­no juo­ma. — Jos sit­ten ver­tai­lu­koh­ta­na on tun­net­tu puna­vii­ni­merk­ki Vin rou­ge d´Algerie, en osaa sanoa kum­man makua arvos­tan enemmän.

  91. Ver­tia­lu kah­den Hgin kau­pun­gi­nio­san väestätiheudestä:

    Munk­ki­nie­mi

    Pin­ta-ala
    1,83 km²

    Väes­tö

    — Väkiluku
    8322 (1.1.2005)
    — Väestötiheys
    4550/km²

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 6 km

    Munk­ki­vuo­ri:

    Pin­ta-ala
    2,19 km²

    Väes­tö

    — Väkiluku
    9 679 (1.1.2011)[1]

    — Väestötiheys
    4 420/km²

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 11 km

  92. Mark­ku af Heur­lin:
    Ver­tia­lu kah­den Hgin kau­pun­gi­nio­san väestätiheudestä:

    Munk­ki­nie­mi

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 6 km

    Munk­ki­vuo­ri:

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 11 km 

    Jäl­kim­mäi­nen on pie­les­sä. Munk­ki­vuo­reen on kes­kus­tas­ta noin 7 km.

    1. Myös alue­te­hok­kuu­det ovat vähän kysee­na­lai­sia, kos­ka ne riip­pu­vat pal­jol­ti sii­tä, mis­sä kul­ke­vat kau­pun­gi­no­si­nen rajat viheralueilla.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­li­ja ei kyl­lä Hel­sin­gis­sä mak­sa edes puol­ta aiheut­ta­mis­taan kus­tan­nuk­sis­ta, kun kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan liik­ken­teen vaa­ti­man tilan mark­ki­na­hin­ta. Nel­jäs­osa Hel­sin­gin raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta on uhrat­tu autoille.

    Hel­sin­gin pin­ta-alan mark­ki­na­hin­ta ei ole riip­pu­ma­ton kaduista. 

    Teh­dään aja­tus­koe: ote­taan kaik­ki (auto)tiet käve­ly-pyö­räi­ly-jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­töön ja las­ke­taan sen jäl­keen uudes­taan Hel­sin­gin koko pin­ta-alan mark­ki­na-arvo. Itse olen val­mis lyö­mään vähät raha­ni sen puo­les­ta, että Hel­sin­gin pin­ta-alan mark­ki­na-arvon las­ki­si, ettei­tä jopa romah­tai­si jon­ne­kin Kuh­mon tasolle. 

    Aja­tus­leik­ki on tie­tys­ti kär­jis­tet­ty, mut­ta sen point­ti on, että auto­tiet lisää­vät koko­nais­pin­ta-alan mark­ki­na-arvoa, eivät vähen­nä sitä.

    1. Se autoi­lun hin­ta ei tule vain kaduis­ta. Kos­ka auto on suu­rim­man osan elä­mäs­tään pai­koil­laan, hin­ta tulee pysä­köin­nis­tä. Alue­te­hok­kuus las­kee puo­leen pysä­köin­nin takia, jos pysä­köin­ti on maan tasos­sa ja tämä on aito kus­tan­nus. Tuhan­sia ihmi­siä hää­de­tään maal­le, kos­ka kau­pun­gis­sa pitää vara­ta tilaa autoille.
      Tämän lisäk­si moot­to­ri­tiet melua­luei­neen ovat pos­ket­to­man tilaa vie­viä, mut­ta niin on tie­tys­ti myös lentoliikenne

  94. Vihe­rins­si: Jäl­kim­mäi­nen on pie­les­sä. Munk­ki­vuo­reen on kes­kus­tas­ta noin 7 km.

    Tääs tpah­tui lapssu,
    Myllypurso.

  95. Ver­tia­lu kah­den Hgin kau­pun­gi­nio­san väes­tä­ti­heu­des­tä. Alku­pe­rä­si­sen krjo­tuk­sen tuli lapsus::

    M u n k k i n i e m i

    Pin­ta-ala
    1,83 km²

    Väes­tö

    – Väki­lu­ku
    8322 (1.1.2005)
    – Väestötiheys
    4550/km²

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 6 km

    M y l l y p u r o

    Pin­ta-ala
    2,19 km²

    Väes­tö

    – Väki­lu­ku
    9 679 (1.1.2011)[1]

    – Väes­tö­ti­heys
    4 420/km²

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 11 km

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Myös alue­te­hok­kuu­det ovat vähän kysee­na­lai­sia, kos­ka ne riip­pu­vat pal­jol­ti sii­tä, mis­sä kul­ke­vat kau­pun­gi­no­si­nen rajat viheralueilla.

    Aluei­den ver­tai­lus­sa syn­tyy eroa myös sii­tä, että asu­mis­väl­jyys voi olla hyvin eri­lai­nen. Neliö­ki­lo­met­ril­la voi olla saman ver­ran asuk­kai­ta, vaik­ka ker­ros­ne­liöis­sä on kym­men­ker­tai­nen ero.

  97. Autot voi­daan kyl­lä paka­ta tii­viis­ti vaik­ka sata­ker­rok­si­sen auto­maat­ti­va­ras­ton hyl­lyil­le jos halutaan.

    Näki­sin kui­ten­kin, että sel­lai­nen kei­no rii­suu puna­vih­reil­tä asei­ta, joten tuos­ta vaih­toeh­dos­ta ollaan oltu aika hiljaa.

    1. Olen yrit­tä­nyt esit­tää näi­tä var­fas­to­laa­ti­koi­ta autoil­le, mut­ta eivät ole kaa­voit­ta­jal­le kel­van­neet. Tai ei kaa­va nii­tä oikeas­taan estä, mut­ta raken­nus­liik­keet eivät ole rakentaneet.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Tämän lisäk­si moot­to­ri­tiet melua­luei­neen ovat pos­ket­to­man tilaa vie­viä, mut­ta niin on tie­tys­ti myös lentoliikenne

    Len­to­lii­ken­ne ei näyt­te­le kovin suur­ta osaa kaupunkiasumisessa. 😉

  99. Jos ker­ran kehys­kun­nat eivät suos­tu kaa­voit­ta­maan muu­ta kuin oma­ko­ti­ta­lo­jen mat­toa, ei kajo­ta nii­hin lain­kaan. Pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tö­ti­heys on tätä nykyä noin 1400 as./km2. Tääl­lä on pak­ko olla tilaa uudel­le yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­le. Toki se tar­koit­taa kau­pun­ki­mai­sem­man ympä­ris­tön luo­mis­ta, mut­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen kor­keis­ta hin­nois­ta pää­tel­len moni halu­aa asua sellaisessa.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se autoi­lun hin­ta ei tule vain kaduis­ta. Kos­ka auto on suu­rim­man osan elä­mäs­tään pai­koil­laan, hin­ta tulee pysä­köin­nis­tä. Alue­te­hok­kuus las­kee puo­leen pysä­köin­nin takia, jos pysä­köin­ti on maan tasos­sa ja tämä on aito kus­tan­nus. Tuhan­sia ihmi­siä hää­de­tään maal­le, kos­ka kau­pun­gis­sa pitää vara­ta tilaa autoille.
    Tämän lisäk­si moot­to­ri­tiet melua­luei­neen ovat pos­ket­to­man tilaa vie­viä, mut­ta niin on tie­tys­ti myös lentoliikenne

    Vaik­ka autoi­lun kus­tan­nuk­siin las­ket­tai­siin kaik­ki sen aiheut­ta­mat kulut, on autoi­lul­la maan arvoa nos­tat­ta­va vai­ku­tus. Hel­sin­ki yksin­ker­tai­ses­ti oli­si pel­to­maa­ta ilman auto­ja ja maan arvo n. 10.000 €/hehtaari.

    Tie­ten­kin yksit­täi­siä katu­ja, kort­te­lei­ta tai ehkä jopa kau­pun­gi­no­sia voi­daan kuvi­tel­la ilman auto­ja. Tai autoi­lu voi­daan teh­dä kal­liim­mak­si tie­tul­leil­la, kadun­var­si­py­sä­köin­nin hin­to­ja nos­ta­mal­la tms. Mut­ta jos autoi­lun kus­tan­nuk­sia vain nos­te­taan ja nos­te­taan, niin jos­sain vai­hees­sa väis­tä­mät­tä men­nään sen pis­teen yli, jos­sa koko­nais­tuo­tot kään­ty­vät nega­tii­vi­sik­si. Yri­tyk­set muut­ta­vat toi­siin kun­tiin ja ihmi­set peräs­sä. Täl­lä het­kel­lä tus­kin ollaan lähel­lä­kään tätä pis­tet­tä, mut­ta oli­si mie­len­kiin­toi­nen yhteis­kun­nal­li­nen koe, jos Hel­sin­gin lii­ken­ne­po­li­tiik­ka teh­täi­siin puh­da­sop­pi­ses­ti Vih­rei­den tah­don mukaan.

  101. Kir­joi­tan tätä Delft’is­sä, joka on fil­la­ri-käve­ly-mit­ta­kaa­vai­sen hel­mi­nau­ha­kau­pun­gin pro­to­tyyp­pi, ja jos tätä ilma­pii­riä pys­tyy raken­ta­maan Suo­meen niin epäi­len että kes­ki­mää­räi­nen melan­ko­lia- ja masen­nus­ta­so­kin para­ni­si radikaalisti.

    Kol­le­goi­den kans­sa jutus­tel­les­sa nousi esiin yksi kau­pun­ke­ja tii­vis­tä­nyt teki­jä tääl­lä­päin: puo­lus­tus­muu­rit. Vaik­ka muu­re­ja ei enää nyky­ään ole pys­tys­sä kovin pal­joa, ne ovat aikoi­naaan puris­ta­neet kau­pun­git kom­pak­teik­si. Ne pöl­jät jot­ka erhey­tyi­vät raken­te­le­maan talon­sa pit­kin pel­to­ja, jou­tui­vat eri­näis­ten vael­te­le­vien sota­jouk­ko­jen tappamiksi.

  102. Ei voi las­kea mark­ki­na­hin­taa Oden tyy­lil­lä kuin mar­gi­naa­li­sel­le autol­le. Jos kaik­ki autot pois­te­taan niin ei vapau­tu­val­le tilal­le raken­na kukaan mitään, kun kukaan ei halua tul­la sin­ne. Hin­nat romahtavat.

    Sama­ten pitäi­si kysei­sel­lä mal­lil­la vyö­ryt­tää mel­koi­set kus­tan­nuk­set pol­ku­pyö­rä­par­keil­le. Moni­ko­han opis­ke­li­ja oli­si val­mis pulit­ta­maan tuhan­sia euro­ja pel­käs­tä pol­ku­pyö­rän pysäköintioikeudesta?

    1. Noin yleen­sä­kin kan­nat­taa las­kea hin­to­ja mar­gi­naa­li­sil­le asioil­la. Pal­jon­ko vii­mei­sen tuo­ta­mi­nen mak­saa. Tämän mukaan toi­mii myös hitramekanisi.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kym­men­ker­tai­sia ero­ja asu­mis­väl­jyy­des­sä ei eri ala­eidcen välil­lä ole. 

    Jos alue vali­taan tar­peek­si pie­nek­si, erot ovat vie­lä isompia 😉 

    Isom­pia aluei­ta ver­ra­tes­sa esim. Lat­vias­sa on kes­ki­mää­rin 24 m²/hlö, Austra­lias­sa ja USA:ssa yli 3‑kertaisesti sen ver­ran. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Suo­mes­sa kun­ta­ta­sol­la mitat­tu­na väl­jyys on 33,7–50,1 m²/henkilö; ylei­ses­ti isois­sa kau­pun­geis­sa vähi­ten tilaa ja pik­ku­kun­nis­sa 50% enem­män tilaa. Kau­pun­gi­no­sien tasol­la esim. Kai­vo­puis­tos­sa on 62,3 m²/hlö ja Vii­kin tie­de­puis­tos­sa tai San­ta­ha­mi­nas­sa alle 26 m²/hlö eli väl­jim­min asu­taan lähes 2,5‑kertaa väl­jem­min. lähde.
    Eri­ko­kois­ten asun­to­kun­tien välil­lä 4–5 ‑hen­ki­sil­lä talouk­sil­la on kes­ki­mää­rin alle puo­let 1‑henkisten talouk­sien väl­jyy­des­tä, joten pelk­kä kes­kiar­vo on hie­man har­haan­joh­ta­va, jos ei samal­la ver­ra­ta kes­ki­mää­räis­tä asun­to­kun­nan kokoa.

  104. Tai siis ver­rat­taes­sa aluei­den asu­mis­väl­jyyt­tä pitäi­si ver­ra­ta myös asun­to­kun­tien jakau­maa. Hel­sin­gis­sä on pal­jon pie­niä asuin­kun­tia, mikä nos­taa kes­ki­mää­räis­tä asu­mis­väl­jyyt­tä, kun taas isom­mat asuin­kun­nat asu­vat var­sin ahtaasti.

  105. Mark­ku af Heur­lin:
    Ver­tia­lu kah­den Hgin kau­pun­gi­nio­san väes­tä­ti­heu­des­tä. Alku­pe­rä­si­sen krjo­tuk­sen tuli lapsus::

    M u n k k i n i e m i

    Pin­ta-ala
    1,83 km²

    Väes­tö

    – Väki­lu­ku
    8322 (1.1.2005)
    – Väestötiheys
    4550/km²

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 6 km

    M y l l y p u r o

    Pin­ta-ala
    2,19 km²

    Väes­tö

    – Väki­lu­ku
    9 679 (1.1.2011)[1]

    – Väes­tö­ti­heys
    4 420/km²

    Etäi­syys Rau­ta­tien­to­ril­ta: 11 km

    Kant­sii kat­toa mikä se alue on mil­lä väes­tö­ti­heys on las­ket­tu, Munk­ki­nie­men perus­pii­riin kuu­luu myös esim. Kuusi­saa­ri, Talin golf-kent­tä, jne. kart­ta.

    Parem­man kuvan raken­nus­ti­heyk­sis­tä saa alue­te­hok­kuus­kar­tas­ta. Cle­pen teke­mä, jol­la on myös mai­nio tii­vis­ty­sai­hen blo­gi, jos­sa vii­mei­se­nä Munk­ki­vuo­ri käsittelyssä, 

    Munk­ki­nie­men seu­dul­le tosin on hyvin tun­net­tu kau­pun­gins­ta­mi­suun­ni­tel­ma teh­ty jo 20-luvul­la, valit­te­vas­ti sii­tä ei ole toteu­tet­tu kuin Puis­to­tien ympäristö.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kym­men­ker­tai­sia ero­ja asu­mis­väl­jyy­des­sä ei eri ala­eidcen välil­lä ole. 

    Vil­len väi­te “Neliö­ki­lo­met­ril­la voi olla saman ver­ran asuk­kai­ta, vaik­ka ker­ros­ne­liöis­sä on kym­men­ker­tai­nen ero.” on sil­ti var­maan tar­kal­leen ottaen tot­ta, jos ver­taa jotain syr­jäi­seh­köä aluet­ta esim. Kluu­vin kau­pun­gin­osaan (456 as./km2).

    Jos asu­mis­väl­jyyt­tä kat­soo, Hel­sin­gin perus­pii­reis­tä ääri­päi­tä saat­tai­si olla Alp­pi­har­ju (28,6 m²/asukas) ja Öster­sun­dom (49,4 m²/asukas).

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä pien­ta­lot sopi­vat Hel­sin­kiin, jos ne suun­ni­tel­laan hyvin ja mie­lel­lään rataan tukeu­tuen. Onhan meil­lä varaa sel­lai­seen maan tuh­lauk­seen, jota edus­taa Myl­ly­pu­ro. PÅien­ta­loil­la pääs­tään vai­vat­ta 0,4:n tont­ti­te­hok­kuu­teen, ker­ros­ta­lois­sa maan­va­rai­sel­la pysä­köin­nil­lä kor­ken­taan 0,8:aan. Myl­ly­pu­ro menee pal­jon sen alle.

    Pie­ni Tri­vial pur­suit ‑kysy­mys: Mis­sä seu­raa­vis­ta kol­mes­ta kau­pun­gis­ta oli eni­ten oma­ko­ti­ta­lo­ja vuon­na 1994: Hel­sin­ki, Espoo, Vantaa?

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Len­to­lii­ken­ne vie pos­ket­to­man pal­jon tilaa, kun kent­tä on kau­pun­ki­ra­ken­teen sisällä. 

    Pait­si Mal­mia, tämä kos­kee koko ajan enem­män myös Seutulaa.…

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Len­to­lii­ken­ne vie pos­ket­to­man pal­jon tilaa, kun kent­tä on kau­pun­ki­ra­ken­teen sisällä.

    No älkää suun­ni­tel­ko len­to­kent­tää kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­le — kun ei oikein heli­kop­te­riplat­taa­kaan saa mahtumaan.

  110. Hel­sin­gin seu­dun voi­si suun­ni­tel­la toi­sin myös niin, että teh­täi­siin Köö­pen­ha­mi­nan mal­lin mukai­ses­ti pyö­rä­kais­tat jal­ka­käy­tä­vien ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen väliin, tasoe­rol­la jal­ka­käy­tä­viin. Pysä­köi­dyt autot suo­jaa­vat pyö­räi­li­jöi­tä, jol­loin pyö­räi­ly on tur­val­li­sem­paa ja hou­kut­te­le­vam­paa, samal­la kun pyö­räi­li­jät ovat sel­väs­ti eril­lään jalan­kul­ki­jois­ta. Pysä­köin­ti­paik­ko­jen ja ajo­kais­tan välis­sä ole­vat pyö­rä­kais­tat tai perin­tei­set kevyen lii­ken­teen väy­lät ovat kum­mat­kin pal­jon huo­nom­pia ratkaisuita.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei voi teh­dä tytär­kau­pun­ke­ja, kos­ka ympä­rys­kun­nat eivät nii­tä halua vaan halua­vat hajarakentamista.

    Ilmei­ses­ti tytär­kau­pun­ki alkaa toi­mia vas­ta kun siel­lä on 50 000 asu­kas­ta ja pal­ve­lut val­mii­na. Sii­hen asti paras paik­ka on Hel­sin­gin kes­kus­ta ja hyvä­nä kak­ko­se­na tulee oma­ko­tia­su­mi­nen. Mel­ko har­va halu­aa muut­taa Kera­van kes­kus­taan ja odot­taa, että väki­lu­ku kas­vaa rii­tä­vän suu­rek­si että alkaa saa­da pal­ve­lui­ta läheltä. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den pitää kek­siä jokin jär­ke­vä suun­ni­tel­ma, jot­ta tytär­kau­pun­ke­ja saa­tai­siin luon­nol­li­ses­ti syn­ty­mään. En usko, että ympä­rys­kau­pun­git ilkeyt­tään yrit­tä­vät kek­siä huo­no­ja ratkaisuja.

  112. Hel­sin­ki yksin­ker­tai­ses­ti oli­si pel­to­maa­ta ilman auto­ja ja maan arvo n. 10.000 €/hehtaari.’ Kimmo
    Teh­dään päin­vas­tai­nen aja­tus­koe, teh­dään kehys­kun­tien auto­mie­het onnel­li­sik­si ja jyrä­tään Hel­sin­ki maan tasal­le ja asfal­toi­daan se koko­nai­suu­des­saa teik­si, liit­ty­mik­si ja park­kik­sik­si. Mikä oli­si heh­taa­rin arvo silloin?
    Kukaan ei ole kiel­tä­mäs­sä autoi­lua. Sen sijaan autot­to­mien vaih­toeh­to­jen raken­ta­mi­nen on oikeas­ti kielletty.

  113. Min­ne ihmees­sä toi len­to­kent­tä pitäi­si siir­tää? Lap­piin­ko? Kun tota kent­tää alet­tiin suun­ni­tel­la 1940-luvun lopul­la, niin kyl­lä se sil­loin oli aika kau­ka­na mis­tään. Ei voi jäl­ki­kä­teen moit­tia sil­loi­sia päät­tä­jiä. Saman­lais­ta on kai kaik­kien isom­pien teiden/ratojen jne suun­nit­te­li­joi­den tilan­ne. Kas­vu men­nyt ihan ohi enna­koi­dun. Mon­ta­ko taloa Hesan kan­ta­kau­pun­kiin voi raken­taa, jos yksi­tyi­sau­toi­lu lopetetaan?
    Sen van­han mes­su­hal­lin jutun tie­dän ja eikös HIFK pyri nyt sitä hyödyntämään?
    Nyt kun Hesas­sa poh­di­taan kan­sa­nää­nes­tyk­siä, voi­si­han tää aja­tus olla yksi. Ehkä sil­loin alkai­si löy­tyä myy­tä­väk­si lisää asun­to­ja­kin kovas­ti halu­tuil­ta pai­koil­ta. Osta­jis­ta en sit­ten tiedä.

  114. lurk­ki:
    ‘Hel­sin­ki yksin­ker­tai­ses­ti oli­si pel­to­maa­ta ilman auto­ja ja maan arvo n. 10.000 €/hehtaari.’ Kimmo
    Teh­dään päin­vas­tai­nen aja­tus­koe, teh­dään kehys­kun­tien auto­mie­het onnel­li­sik­si ja jyrä­tään Hel­sin­ki maan tasal­le ja asfal­toi­daan se koko­nai­suu­des­saa teik­si, liit­ty­mik­si ja park­kik­sik­si. Mikä oli­si heh­taa­rin arvo silloin?
    Kukaan ei ole kiel­tä­mäs­sä autoi­lua. Sen sijaan autot­to­mien vaih­toeh­to­jen raken­ta­mi­nen on oikeas­ti kielletty.

    Oli­ko tämä se kuu­lui­sa olkiuk­ko? Ainoa väit­tee­ni on ollut, että toi­mi­va autoi­lu (ja sen edel­lyt­tä­mä ties­tö ja park­ki­pai­kat) lisää maan mark­ki­na-arvoa. Ja tämä oli argu­ment­ti lähin­nä sitä yksioi­kois­ta ajat­te­lua vas­taan, että autoi­lun vai­ku­tuk­sia las­ket­taes­sa pitäi­si huo­moi­da vain sen aiheut­ta­mat kulut. Kukaan ei ole esit­tä­nyt, että “Hel­sin­ki pitäi­si jyrä­tä maan tasal­le”, eihän täl­läi­sess­sä tavoit­tees­sa ole mitään miel­tä. Mik­si ihmees­sä kukaan Hel­sin­kiin tuli­si, jos tääl­lä oli­si vain asfalt­tia ja park­ki­paik­ko­ja? Ja Hel­sin­gin ties­tö on ensi­si­jai­ses­ti raken­net­tu hel­sin­ki­läis­ten tar­pei­siin. Ei ne ydin­kes­kus­tan kadun­var­sil­la ole­vat autot espoo­lais­ten auto­ja ole.

    Mitä tulee autot­to­miin vaih­toeh­toi­hin, niin nii­tä on tääl­lä­kin esi­tet­ty eri muo­dois­sa. Oma mie­li­pi­tee­ni on, että koko­nais­ta kau­pun­kia ei voi­da suun­ni­tel­la ilman auto­ja. Yksit­täi­nen katu tai kort­te­li taas voi­daan hel­pos­ti, jos park­ki­paik­ka löy­tyy tar­vit­taes­sa suht. lähel­tä. Kau­pun­gin­osa on jo raja­ta­paus. Mie­les­tä­ni on huo­noa kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, jos ihmis­ten pitää muut­taa vain sen takia esim. uuden työ­pai­kan tai las­ten har­ras­tus­ten takia auto onkin yht’äk­kiä tarpeellinen.

  115. K. Uok­ka: Mut­ta sitä voi raken­taa sen varaan, että yhteis­kun­ta mak­saa yli puo­let jul­ki­sen liik­ku­mi­sen kustannuksista? 

    (Jo pel­käs­tään lip­pua sub­ven­toin­daan hel­sin­gis­sä sen ver­ran. Tämä on siis vas­ta ope­roin­tia, ei infran rakentamista.)

    No mun puo­les­ta kaik­ki voi­vat mak­saa kus­tan­nuk­sen­sa itse. Eli en ole eri­tyi­ses­ti sub­ven­tioi­den kan­nal­la. Mut­ta kun nyt yhteis­kun­ta on kat­so­nut par­haak­si sub­ven­toi­da ulkois­vai­ku­tuk­sil­taan hyviä asioi­ta, niin hyvä että jouk­ko­lii­ken­ne on yksi niis­tä asioista. 

    Lip­pu­hin­nas­ta riip­pu­mat­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen lisää jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sia ja vähen­tää käyt­tä­jiä. Kun tii­viy­den edut yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa mene­te­tään, vir­het­tä on vai­kea kor­ja­ta jäl­keen­päin, ja toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen vai­keu­tuu tule­vai­suu­des­sa­kin. Ajau­du­taan pysy­väs­ti autokulttuuriin.

  116. Kim­mo: Oma mie­li­pi­tee­ni on, että koko­nais­ta kau­pun­kia ei voi­da suun­ni­tel­la ilman autoja.

    Aina­kin sel­lai­nen kau­pun­ki voi­daan hyvin suun­ni­tel­la ja toteut­taa, jos­sa on vain vähän auto­ja. Kiis­ta kul­ku­muo­dois­ta ei ole edes mikään uusi jut­tu, jo aika­na ennen auto­ja esim. Ams­ter­da­mis­sa raken­net­tiin kana­vat ja suo­sit­tiin vesi­lii­ken­net­tä voi­mak­kaas­ti: hevo­sen pitä­mi­sel­le lai­tet­tiin kovat hait­ta­mak­sut. Syyt oli­vat mitä ilmei­sim­min samat kuin nyt auto­jen kans­sa: hevo­set vei­vät tilaa, kulut­ti­vat resurs­se­ja ja aiheut­ti­vat pääs­tö­jä lähiym­pä­ris­tös­sä. Saat­taa olla että hevos­tal­lit myös hou­kut­te­li­vat rot­tia ym. mitä ongel­maa auto­jen kans­sa ei sen­tään ole 😉

  117. Vil­le:

    Kimmo: Oma mielipiteeni on, että kokonaista kaupunkia ei voida suunnitella ilman autoja.
    Aina­kin sel­lai­nen kau­pun­ki voi­daan hyvin suun­ni­tel­la ja toteut­taa, jos­sa on vain vähän autoja. 

    Delft’in pers­pek­tii­vis­tä sel­väs­ti­kin onnis­tuu. En tosin ihan lop­puun asti ymmär­rä miten hom­ma toimii.

    Kau­pun­ki on van­ha ja niin ahtaas­ti raken­net­tu ettei sin­ne kovin pal­jon auto­ja mah­du­kaan. Joka kana­van vart­ta kul­kee sen ver­ran katua että kaup­po­jen ja kapa­koi­den huol­to, ambu­lans­sit ja muu sem­moi­nen pys­tyy peril­le köröt­te­le­mään. Katu­jen päis­sä on sul­ku­tol­pat, jot­ka estä­vät asiat­to­man lii­ken­teen, ja pai­nu­vat säh­köi­ses­ti maan sisään kun luval­li­nen kul­ku­neu­vo lähes­tyy. Pari isom­paa katua, joil­la ei ole sul­ku­tolp­pia, tekee len­kin mel­kein raa­ti­huo­neen (Stad­huis, pai­kan ydin­kes­kus­ta) edus­tal­le asti, mut­ta niil­lä­kin oli yksi­tyi­sau­to­ja hyvin harvakseltaan.

    Ilmei­ses­ti pai­kal­li­set ovat miel­tä­neet kau­pun­gin fil­la­ri­luon­teen eivät­kä aje­le muu­ten kuin ihan vät­tä­mät­tö­miä ajo­ja kes­kus­taan. Toi­saal­ta kau­pun­ki on niin kom­pak­ti että ei ole mikään vai­va kävel­lä joka paik­kaan, tai vii­meis­tään ajaa fil­la­ril­la. Kave­ril­la­ni on kokoon­tai­tet­ta­va fil­la­ri aina auton­sa perä­luu­kus­sa. Kau­pun­gin ‘lai­dal­la’ (jon­ne sin­ne­kään ei ole koh­tuu­ton käve­ly­mat­ka) on iso­ja pysä­köin­ti­sys­tee­me­jä, ja menee sii­nä joku isom­pi val­ta­tie­kin joka yhdis­tää den­Haag-Ams­ter­dam mota­rin ja Rot­ter­dam-Utrecht motarin. 

    Val­ta­tien toi­sel­la puo­lel­la onkin sit­ten jo pel­toa, joten tpyy­luo­man mai­nos­ta­ma mota­rien kau­pun­kia jaka­va efek­ti (vai­kea ja epä­miel­lyt­tä­vä yli­tet­tä­vyys jal­kai­sin) ei vai­ku­ta. Tämä tar­koit­taa että kau­pun­ki ei toi­saal­ta voi hel­pos­ti kas­vaa val­ta­tien yli, vaan val­ta­tien vart­ta eteen­päin — mut­ta eikös se ole mitä hel­mi­nau­ha­kau­pun­gil­la juu­ri tarkoitetaan? 

    Kes­kus­ta sit­ten onkin tosi kodi­kas, erään­lai­nen iso jul­ki­nen olo­huo­ne. Pelk­kiä kivi­jal­ka­kaup­po­ja, kah­vi­laa ja ravin­to­laa vie­ri vie­res­sä. Vie­lä kun kat­soi kaup­po­jen aukio­loai­ko­ja, tun­tuu että väki kes­kit­tää ostos­käyn­tin­sä tors­tail­le ja lau­an­tail­le, jot­ka ovat myös tori­päi­viä, ja joi­na sekä raa­ti­huo­neen tori että Bra­bant­se Turf­markt ovat täyn­nä torimyyjiä.

    Yksi asia jota en ihan ymmär­rä on että mis­tä tulee väes­tö­poh­ja kaik­kien noi­den kah­vi­loi­den ja kaup­po­jen elät­tä­mi­seen? Ydin­kes­kus­tan mata­liin van­hoi­hin taloi­hin ei mil­lään uskoi­si mah­tu­van riit­tä­väs­ti poruk­kaa. Toi­nen poh­ti­mi­sen väär­ti: mik­si tun­net­tu ‘hel­mi­nau­ha­kau­pun­ki’ Tapio­lan Stock­mann — Matin­ky­län Iso Ome­na — Espoon­lah­den Lip­pu­lai­va ei muo­dos­ta, tai oikeam­min mik­si yksi­kään ‘hel­mis­tä’ ei muo­dos­ta saman­lais­ta hou­kut­te­le­vaa miljöötä? 

    Ensik­si­kin, yhden­lais­ta väes­tö­poh­jaa tuo yli­opis­to. Siel­lä on pal­jon poruk­kaa elä­män­vai­hees­sa jos­sa istu­taan pal­jon kah­vi­lois­sa, mut­ta ei juu­ri­kaan kus­ka­ta lap­sia har­ras­tuk­siin eikä rou­da­ta huo­ne­ka­lu­ja IKEAs­ta (vaik­ka on kau­pun­gis­sa IKEA­kin, heti ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la). Toi­sek­si, ilmei­ses­ti ydin­kes­kus­tan ulko­puo­li­set asui­na­lu­eet ovat niin tii­viis­ti raken­net­tu, että lyhyen fil­la­ri­mat­kan pääs­sä asuu tar­vit­ta­va kriit­ti­nen massa. 

    Kol­man­nek­si, on rai­tio­vau­nu­lin­ja den Haa­giin ja Sche­ve­nin­geen jon­ka var­rel­la on pal­jon asu­tus­ta — mut­ta sekin ker­ros­ta­lo­ja mata­lam­paa ja kodik­kaan olois­ta town­housea. Perin­tei­ses­sä hol­lan­ti­lai­ses­sa her­ras­ko­dis­sa kun on kol­me tai nel­jä ker­ros­ta pääl­lek­käin, ne lie­ne­vät kui­ten­kin aika tiheä ja teho­kas tapa asua. Huo­no­jal­kai­sil­le ne eivät sovi, enkä yli­pään­sä ymmär­rä miten inva­li­di­soi­tu­neet täs­sä maas­sa pär­jää­vät. Eipä nii­tä kyl­lä juu­ri näy­kään: oli sit­ten syy tai seu­raus, myös ikään­ty­nyt väki näyt­tää nor­maa­li­pai­noi­sel­ta ja hyvä­kun­toi­sel­ta. Har­maa­hap­si­nen paris­kun­ta pol­ku­pyö­rien seläs­sä on ihan tyy­pil­li­nen näky. En tie­dä kuin­ka mon­ta riviä tuom­moi­sia town­house­ja tar­vit­tai­siin pitä­mään yksi rai­tio­vau­nu­lin­ja kan­nat­ta­va­na, riit­täi­si­kö jopa pari-kol­me riviä molem­min puo­lin? Sil­loin jokai­sel­la oli­si koh­tuul­li­nen käve­ly­mat­ka kotio­vel­ta ratikkapysäkille.

    Vie­lä nel­jäs väes­tö­te­ki­jä: en tie­dä kuin­ka pal­jon Delft tukeu­tuu den Haa­giin. Sehän on iso kau­pun­ki, jon­ka kes­kus­ta pil­ven­piir­tä­ji­neen ja tava­ra­ta­loi­neen näyt­tää hyvin ame­rik­ka­lai­sel­ta. Aivan eri hen­ki­nen kuin Delft. Vaik­ka eipä siel­lä­kään auto­ja näy rie­sak­si asti, ehkä ne ovat pii­los­sa park­ki­ta­lois­sa, ohi­tus­mo­ta­reil­la ja maa­na­lai­sil­la läpikulkuteillä.

  118. Aina sil­loin täl­löin len­to­kent­tiä siir­re­tään kau­em­mas. Juu­ri nyt Berliinissä.” 

    Haja­huo­mio­na / off­to­pik­ki­na todet­ta­koon ettei siel­lä kyl­lä­kään mitään var­si­nai­ses­ti siir­ret­ty ole, vaan uusi kent­tä BBI on tulos­sa der­kun van­han pää­ken­tän Schö­ne­fel­din tilal­le, ja vie­lä­pä tuo­ta van­haa infraa hyväk­si­käyt­täen / laa­jen­taen. Jos nyt sit­ten saa­vat sen iki­nä val­miik­si, sen ver­ran pahas­ti ovat nimit­täin hom­man sössineet… 

    Mut­ta juu, Tege­lin lii­ken­ne kyl­lä siir­re­tään BBI:lle sit­ten kun se on käy­tös­sä, eli sil­tä osin oikein 😉

  119. Mik­ko Kivi­ran­ta: Ville:Delft’in pers­pek­tii­vis­tä sel­väs­ti­kin onnis­tuu. En tosin ihan lop­puun asti ymmär­rä miten hom­ma toimii.Kaupunki on van­ha ja niin ahtaas­ti raken­net­tu ettei sin­ne kovin pal­jon auto­ja mah­du­kaan. Joka kana­van vart­ta kul­kee sen ver­ran katua että kaup­po­jen ja kapa­koi­den huol­to, ambu­lans­sit ja muu sem­moi­nen pys­tyy peril­le köröt­te­le­mään. Katu­jen päis­sä on sul­ku­tol­pat, jot­ka estä­vät asiat­to­man lii­ken­teen, ja pai­nu­vat säh­köi­ses­ti maan sisään kun luval­li­nen kul­ku­neu­vo lähes­tyy. Pari isom­paa katua, joil­la ei ole sul­ku­tolp­pia, tekee len­kin mel­kein raa­ti­huo­neen (Stad­huis, pai­kan ydin­kes­kus­ta) edus­tal­le asti, mut­ta niil­lä­kin oli yksi­tyi­sau­to­ja hyvin harvakseltaan.Ilmeisesti pai­kal­li­set ovat miel­tä­neet kau­pun­gin fil­la­ri­luon­teen eivät­kä aje­le muu­ten kuin ihan vät­tä­mät­tö­miä ajo­ja kes­kus­taan. Toi­saal­ta kau­pun­ki on niin kom­pak­ti että ei ole mikään vai­va kävel­lä joka paik­kaan, tai vii­meis­tään ajaa fil­la­ril­la. Kave­ril­la­ni on kokoon­tai­tet­ta­va fil­la­ri aina auton­sa perä­luu­kus­sa. Kau­pun­gin ‘lai­dal­la’ (jon­ne sin­ne­kään ei ole koh­tuu­ton käve­ly­mat­ka) on iso­ja pysä­köin­ti­sys­tee­me­jä, ja menee sii­nä joku isom­pi val­ta­tie­kin joka yhdis­tää den­Haag-Ams­ter­dam mota­rin ja Rot­ter­dam-Utrecht mota­rin. Val­ta­tien toi­sel­la puo­lel­la onkin sit­ten jo pel­toa, joten tpyy­luo­man mai­nos­ta­ma mota­rien kau­pun­kia jaka­va efek­ti (vai­kea ja epä­miel­lyt­tä­vä yli­tet­tä­vyys jal­kai­sin) ei vai­ku­ta. Tämä tar­koit­taa että kau­pun­ki ei toi­saal­ta voi hel­pos­ti kas­vaa val­ta­tien yli, vaan val­ta­tien vart­ta eteen­päin – mut­ta eikös se ole mitä hel­mi­nau­ha­kau­pun­gil­la juu­ri tar­koi­te­taan? Kes­kus­ta sit­ten onkin tosi kodi­kas, erään­lai­nen iso jul­ki­nen olo­huo­ne. Pelk­kiä kivi­jal­ka­kaup­po­ja, kah­vi­laa ja ravin­to­laa vie­ri vie­res­sä. Vie­lä kun kat­soi kaup­po­jen aukio­loai­ko­ja, tun­tuu että väki kes­kit­tää ostos­käyn­tin­sä tors­tail­le ja lau­an­tail­le, jot­ka ovat myös tori­päi­viä, ja joi­na sekä raa­ti­huo­neen tori että Bra­bant­se Turf­markt ovat täyn­nä torimyyjiä.Yksi asia jota en ihan ymmär­rä on että mis­tä tulee väes­tö­poh­ja kaik­kien noi­den kah­vi­loi­den ja kaup­po­jen elät­tä­mi­seen? Ydin­kes­kus­tan mata­liin van­hoi­hin taloi­hin ei mil­lään uskoi­si mah­tu­van riit­tä­väs­ti poruk­kaa. Toi­nen poh­ti­mi­sen väär­ti: mik­si tun­net­tu ‘hel­mi­nau­ha­kau­pun­ki’ Tapio­lan Stock­mann – Matin­ky­län Iso Ome­na – Espoon­lah­den Lip­pu­lai­va ei muo­dos­ta, tai oikeam­min mik­si yksi­kään ‘hel­mis­tä’ ei muo­dos­ta saman­lais­ta hou­kut­te­le­vaa mil­jöö­tä? Ensik­si­kin, yhden­lais­ta väes­tö­poh­jaa tuo yli­opis­to. Siel­lä on pal­jon poruk­kaa elä­män­vai­hees­sa jos­sa istu­taan pal­jon kah­vi­lois­sa, mut­ta ei juu­ri­kaan kus­ka­ta lap­sia har­ras­tuk­siin eikä rou­da­ta huo­ne­ka­lu­ja IKEAs­ta (vaik­ka on kau­pun­gis­sa IKEA­kin, heti ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la). Toi­sek­si, ilmei­ses­ti ydin­kes­kus­tan ulko­puo­li­set asui­na­lu­eet ovat niin tii­viis­ti raken­net­tu, että lyhyen fil­la­ri­mat­kan pääs­sä asuu tar­vit­ta­va kriit­ti­nen mas­sa. Kol­man­nek­si, on rai­tio­vau­nu­lin­ja den Haa­giin ja Sche­ve­nin­geen jon­ka var­rel­la on pal­jon asu­tus­ta – mut­ta sekin ker­ros­ta­lo­ja mata­lam­paa ja kodik­kaan olois­ta town­housea. Perin­tei­ses­sä hol­lan­ti­lai­ses­sa her­ras­ko­dis­sa kun on kol­me tai nel­jä ker­ros­ta pääl­lek­käin, ne lie­ne­vät kui­ten­kin aika tiheä ja teho­kas tapa asua. Huo­no­jal­kai­sil­le ne eivät sovi, enkä yli­pään­sä ymmär­rä miten inva­li­di­soi­tu­neet täs­sä maas­sa pär­jää­vät. Eipä nii­tä kyl­lä juu­ri näy­kään: oli sit­ten syy tai seu­raus, myös ikään­ty­nyt väki näyt­tää nor­maa­li­pai­noi­sel­ta ja hyvä­kun­toi­sel­ta. Har­maa­hap­si­nen paris­kun­ta pol­ku­pyö­rien seläs­sä on ihan tyy­pil­li­nen näky. En tie­dä kuin­ka mon­ta riviä tuom­moi­sia town­house­ja tar­vit­tai­siin pitä­mään yksi rai­tio­vau­nu­lin­ja kan­nat­ta­va­na, riit­täi­si­kö jopa pari-kol­me riviä molem­min puo­lin? Sil­loin jokai­sel­la oli­si koh­tuul­li­nen käve­ly­mat­ka kotio­vel­ta ratikkapysäkille.Vielä nel­jäs väes­tö­te­ki­jä: en tie­dä kuin­ka pal­jon Delft tukeu­tuu den Haa­giin. Sehän on iso kau­pun­ki, jon­ka kes­kus­ta pil­ven­piir­tä­ji­neen ja tava­ra­ta­loi­neen näyt­tää hyvin ame­rik­ka­lai­sel­ta. Aivan eri hen­ki­nen kuin Delft. Vaik­ka eipä siel­lä­kään auto­ja näy rie­sak­si asti, ehkä ne ovat pii­los­sa park­ki­ta­lois­sa, ohi­tus­mo­ta­reil­la ja maa­na­lai­sil­la läpikulkuteillä.

    Heh, ei Delf­tiä voi ver­ra­ta hau­ki­lah­teen. Delft on osa Rands­ta­dia joka on yksi suu­rim­pia ja tiheim­min asut­tu­ja kau­pun­kia­luei­ta euroo­pas­sa. Asuk­kai­ta alu­eel­la on enem­män kuin koko suomessa.

  120. Kes­kus­ta sit­ten onkin tosi kodi­kas, erään­lai­nen iso jul­ki­nen olo­huo­ne. Pelk­kiä kivi­jal­ka­kaup­po­ja, kah­vi­laa ja ravin­to­laa vie­ri vieressä…

    … mik­si tun­net­tu ‘hel­mi­nau­ha­kau­pun­ki’ Tapio­lan Stock­mann – Matin­ky­län Iso Ome­na – Espoon­lah­den Lip­pu­lai­va ei muo­dos­ta, tai oikeam­min mik­si yksi­kään ‘hel­mis­tä’ ei muo­dos­ta saman­lais­ta hou­kut­te­le­vaa miljöötä? 

    Itse itsel­le­ni vas­ta­ten: aina­kin jokai­nen nois­ta jää alle blo­gis­tin esit­tä­män 50 000 asuk­kaan kriit­ti­sen mas­san — siis kävely/fillarointietäisyydellä. Autol­la tuli­joi­ta kyl­lä riit­tää, mut­ta sem­moi­nen asioin­ti on eri­luon­teis­ta kuin ex tem­po­re oluel­la poik­kea­mi­nen ‘jul­ki­ses­sa olo­huo­nees­sa’ kave­rei­den kans­sa, tai yhden tuo­reen hii­va­lei­vän poi­mi­mi­nen paikallisleipomosta.

    Toi­nen teki­jä on että mei­kä­läi­sis­sä ostos­kes­kuk­sis­sa on mel­kein pel­käs­tään kaup­po­ja, joten kuhi­na lop­puu klo 21 illal­la. Kal­seas­sa tyh­jäs­sä tilas­sa kah­vi­laan tai baa­riin meno­kaan ei hou­kut­te­le. Delf­tin kes­kus­tas­sa on kaup­po­ja, ravin­to­loi­ta, asu­tus­ta ja näh­tä­vyyk­siä sekai­sin samas­sa tilassa.

    Kol­man­nek­si, ark­ki­teh­tuu­ri Delf­tis­sä nyt vain on van­haa ja taval­laan ‘vau­ras­ta’. On ero kävel­lä van­hoil­la muku­la­ki­vil­lä vs. hal­vim­mil­la pesu­be­to­ni­laa­toil­la. Eikä min­kään ostos­kes­kuk­sen lai­taan ole enää varaa pys­tyt­tää kes­kiai­kai­sen kate­draa­lin tai kul­taor­na­men­tein sila­tun raa­ti­huo­neen tapais­ta tur­ha­ket­ta. Myös kana­vat so. vir­taa­va vesi ovat ele­ment­ti joka hou­kut­te­lee ihmi­siä. Niin­kuin meren­ran­ta­tont­tien hin­nois­ta nähdään.

    Nel­jäs seik­ka on hin­ta­ta­so, ja hie­man ihme­tyt­tää­kin kuin­ka se on mah­dol­li­nen. Kah­vi­las­sa kuin kah­vi­las­sa (ja tämä pätee myös Ams­ter­da­mis­sa ja muis­sa kau­pun­geis­sa) on pöy­tiin tar­joi­lu. Likai­sia astioi­ta ei tar­vit­se kul­je­tel­la itse­pal­ve­lu­na. Ja huo­li­mat­ta sii­tä että maan ja kiin­teis­tö­jen hin­to­jen, siis myös vuo­krien, täy­tyy olla kor­keat Euroo­pan tiheim­min asu­tus­sa maas­sa, hin­nat asiak­kaal­le ovat oikein sie­det­tä­vät. Lie­kö kysees­sä vero­kii­la? Siis me mak­sam­me esim. huol­to­suh­teen huo­no­ne­mi­ses­ta kah­vi­ku­pin hin­nas­sa, hol­lan­ti­lai­set mak­sa­vat jotain muu­ta kautta?

    Vii­des asia: meil­lä teh­dään aivan sai­raan pal­jon töi­tä, aina­kin lähi­pii­rien val­ko­kau­lus­duu­na­rit teke­vät. Jul­ki­sis­sa olo­huo­neis­sa istus­ke­luun ei tah­do riit­tää aikaa, vaik­ka se tasa­pai­noi­sen elä­män kan­nal­ta hyväk­si oli­si­kin. Tuo työ ei näy mis­sään tilas­tois­sa ellei sit­ten tule­vai­suu­den työterveys-sellaisissa.

  121. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Ville:

    Delft’in pers­pek­tii­vis­tä sel­väs­ti­kin onnis­tuu. En tosin ihan lop­puun asti ymmär­rä miten hom­ma toimii.

    Delft — kau­pun­ki Hol­lan­nis­sa? Google street view’n perus­teel­la kau­pun­gin autot­to­muus on kyl­lä mel­koi­ses­ti lii­oi­tel­tua. Vai­kut­taa, että kysees­sä on suht tyy­pil­li­nen van­ha, kes­ki-euroop­pa­lai­nen pien­kau­pun­ki, jon­ka kadut on raken­net­tu sato­ja vuo­sia sit­ten. Sii­tä huo­li­mat­ta kadut ovat pie­nim­piä kana­va­ka­tu­ja myö­ten täyn­nä autoja. 

    Var­mas­ti kau­pun­gis­sa on eris­tet­ty jokin alue koko­naan autoi­lun ulko­puo­lel­le, mut­ta näi­tä turis­ti­kau­pun­gi­no­sia on mil­tei kai­kis­sa van­hois­sa kau­pun­geis­sa. Itse tar­koi­tin autot­to­muu­den mah­dot­to­muut­ta aivan eri mittaluokassa.

  122. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Nel­jäs seik­ka on hin­ta­ta­so, ja hie­man ihme­tyt­tää­kin kuin­ka se on mah­dol­li­nen. Kah­vi­las­sa kuin kah­vi­las­sa (ja tämä pätee myös Ams­ter­da­mis­sa ja muis­sa kau­pun­geis­sa) on pöy­tiin tar­joi­lu. Likai­sia astioi­ta ei tar­vit­se kul­je­tel­la itsepalveluna. 

    Niin…, toi­saal­ta monen mie­les­tä Suo­men nyky­ti­lan­ne pal­ve­lun suh­teen on se ihan­teel­li­nen var­sin­kin sen saa­vut­ta­mi­sek­si on oikeas­ti teh­ty hie­man tois­ta­sa­taa vuot­ta tar­mo­kas­ta ja mää­rä­tie­tois­ta työtä. 

    Tuo koke­ma­si on monien mie­les­tä tsea­sias­sa suu­ri vää­ryys ja räi­keä esi­merk­ki koh­tuut­to­mas­ta eriar­vois­ta­mi­ses­ta, työn­te­ki­jän nöy­ryyt­tä­mi­ses­tä ja uus­li­be­raa­lis­ta poli­tii­kas­ta. Sen seu­rauk­se­na maas­sa on työ­tä­te­ke­viä köy­hiä jot­ka on pako­tet­tu pas­saa­maan porvareita!

  123. Kim­mo: Delft – kau­pun­ki Hol­lan­nis­sa? Google street view’n perus­teel­la kau­pun­gin autot­to­muus on kyl­lä mel­koi­ses­ti lii­oi­tel­tua. Vai­kut­taa, että kysees­sä on suht tyy­pil­li­nen van­ha, kes­ki-euroop­pa­lai­nen pien­kau­pun­ki, jon­ka kadut on raken­net­tu sato­ja vuo­sia sit­ten. Sii­tä huo­li­mat­ta kadut ovat pie­nim­piä kana­va­ka­tu­ja myö­ten täyn­nä autoja.

    Kokei­lin kat­soa Streetview:llä ja aika vähän auto­ja näyt­ti ole­van. Link­ki. Ehkä nii­tä auto­ja oli­si löy­ty­nyt enem­män, jos oli­si etsi­mäl­lä etsinyt.

  124. Kim­mo:

    Google street view’n perus­teel­la kau­pun­gin autot­to­muus on kyl­lä mel­koi­ses­ti liioiteltua…kadut on raken­net­tu sato­ja vuo­sia sit­ten. Sii­tä huo­li­mat­ta kadut ovat pie­nim­piä kana­va­ka­tu­ja myö­ten täyn­nä autoja.

    Kyl­lä, mut­ta kau­pun­gin huol­to ja arki­toi­mi­vuus eivät ilmei­ses­ti­kään perus­tu sil­le vähä­lu­kui­sel­le kana­van­var­sil­la sei­so­val­le auto­kan­nal­le. Ne eivät nimit­täin juu­ri­kaan tun­tu­neet liik­ku­van mihin­kään. Säh­köi­ses­ti liik­ku­vien sul­ku­tolp­pien ohi ilmei­ses­ti pää­see myös jon­kin­lai­sel­la asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la. Samal­ta­han meil­lä­päin näyt­tää pysä­köin­nin suh­teen Punavuori.

    Kun säi­keen aihe oli rai­de­lii­ken­teel­lä yhdis­tet­ty­jen tytär­kau­pun­kien nau­ha, kuvat Delf­tin rau­ta­tie­a­se­man edus­tal­ta vih­jaa­vat miten siel­lä hoi­de­taan päi­vit­täi­nen liik­ku­mi­nen ja asioin­ti. Soh­vien haku IKEAs­ta on asia erik­seen, mut­ta sitä­pä ei joka päi­vä tar­vi tehdäkään.

  125. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Delft’in pers­pek­tii­vis­tä sel­väs­ti­kin onnis­tuu. En tosin ihan lop­puun asti ymmär­rä miten hom­ma toimii.

    Kau­pun­ki on van­ha ja niin ahtaas­ti raken­net­tu ettei sin­ne kovin pal­jon auto­ja mahdukaan. 

    Olet­ko liik­ku­nut autol­la Delf­tin tie­noil­la? Kar­tan perus­teel­la Delft näyt­tää var­sin mukiin­me­ne­väl­tä autoi­lu­kau­pun­gil­ta. Vajaa kilo­met­ri kes­kus­tan itä­puo­lel­la on A13-moot­to­ri­tie, jol­ta on kol­me liit­ty­mää Delf­tin kes­kus­taan. Län­si­puo­lel­la vähän etääm­mäl­lä on toi­nen moot­to­ri­tie. Moot­to­ri­tei­den välis­sä kul­kee ras­kai­ta moot­to­ri­ka­tu­ja, jot­ka syöt­tä­vät lii­ken­net­tä mm. aivan van­han kes­kus­tan viereen.

    Esim. Gro­nin­gen on aika saman­ta­pai­nen: auton saa hel­pos­ti park­kiin aivan kes­kus­tan reu­nal­le, ja sii­tä on lyhyt käve­ly­mat­ka kaik­kial­le kes­kus­taan. Itse kes­kus­tas­sa auto­lii­ken­net­tä on vain vähän. 

    Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Kau­pun­gin ‘lai­dal­la’ (jon­ne sin­ne­kään ei ole koh­tuu­ton käve­ly­mat­ka) on iso­ja pysä­köin­ti­sys­tee­me­jä, ja menee sii­nä joku isom­pi val­ta­tie­kin joka yhdis­tää den­Haag-Ams­ter­dam mota­rin ja Rot­ter­dam-Utrecht motarin. 

    Niin­pä. Kes­kus­ta, joka vai­kut­taa (lähes) kevyel­le lii­ken­teel­le ja jouk­ko­lii­ken­teel­le pyhi­te­tyl­tä onkin tosia­sias­sa var­sin hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa myös autol­la. Ras­kaam­mal­ta kadul­ta aivan kes­kus­tan yti­meen näyt­täi­si ole­van 300–400 m kävelymatka.

  126. tpyy­luo­ma: Kant­sii kat­toa mikä se alue on mil­lä väes­tö­ti­heys on las­ket­tu, Munk­ki­nie­men perus­pii­riin kuu­luu myös esim. Kuusi­saa­ri, Talin golf-kent­tä, jne. kart­ta.

    Parem­man kuvan raken­nus­ti­heyk­sis­tä saa alue­te­hok­kuus­kar­tas­ta. Cle­pen teke­mä, jol­la on myös mai­nio tii­vis­ty­sai­hen blo­gi, jos­sa vii­mei­se­nä Munk­ki­vuo­ri käsittelyssä, 

    Munk­ki­nie­men seu­dul­le tosin on hyvin tun­net­tu kau­pun­gins­ta­mi­suun­ni­tel­ma teh­ty jo 20-luvul­la, valit­te­vas­ti sii­tä ei ole toteu­tet­tu kuin Puis­to­tien ympäristö.

    Olin hie­man har­haan­joh­ta­va: tar­koi­tin V a n h a a M u n k k i n i e m e ä. Tähän mm. Kuusi­saa­ri ei kuulu.

    Tämä kui­ten­kin on vähän juu­pas — eipäs kes­kus­te­lua, kos­ka Myl­lu­pu­ro on erään­lais­ta puis­to­kau­pun­kia. Se on osa koko ratkaisua.

    Aina yksi kau­pun­ki­suun­ni­tel­ma on rat­kai­su yhteen epä­koh­taan. 40–50 ‑luvuil­la ja pit­käl­le 70-luvuul­le saak­ka kau­pu­ni­kort­te­lien pihat oli­vat pimei­tä, likai­sia ja epäviihtyisiä.

    Käy­kää­pä kat­so­mas­sa Karin näyt­te­lyä Päi­vä­leh­den museos­sa. Yksi kuvs- 50-luvul­ta on ker­ros­ta­lo­kort­te­lin pihal­ta. Pik­ku­po­jat lei­ki­mäs­sä: “Tsi­gat­kaa kave­rit, aurin­ko paistaa.”

  127. Tämä on heman hyö­dy­tön­tä kinas­te­lua, sil­lä Alan­ko­mai­den Demo­kraat­ti­sen Kan­san­ku­nin­gas­kun­nan väes­tö on liki­mää­rin 17 mil­jo­naa asu­tet­tu­na 41.500 km²:n aluel­le. Väen­ti­heys on 405 nuppia/km2 eli suun­nil­le­ne 30-ker­tai­nen Suo­meen verrattuna.

    Pää­kau­pu­ni­seu­dul­la (Hel­sin­ki, Espoo, Van­taa, kau­niai­nen on pyö­rein luvuin 1.073.00 asu­kas­ta 770 km²:lla. Tekeee se sen­tään 1400 asu­kas­ta /km2..

  128. Kyl­lä, mut­ta kau­pun­gin huol­to ja arki­toi­mi­vuus eivät ilmei­ses­ti­kään perus­tu sil­le vähä­lu­kui­sel­le kana­van­var­sil­la sei­so­val­le autokannalle. 

    Vies­tis­tä jäi pois: kana­van­var­si­au­to­jen sijas­ta pal­jon suu­rem­pi mer­ki­tys on var­maan kau­pun­gin ympä­rys­tän park­ki­luo­lil­la, Koe­poort­ga­ra­gel­la, Zuid­poort­ga­ra­gel­la ja Phoe­nix­ga­ra­gel­la. Ei Delft’­kään ilman auto­ja elä, kyl­lä­kin ilmei­sen vähil­lä autoil­la niin­kuin Vil­le kir­joit­ti vies­tis­sään.

    Ja muu­ten alla­ku­vat­tuun liit­tyen, mitään uut­ta ei tun­nu tapah­tu­van aurin­gon alla…

    Amsterdamissa…hevosen pitä­mi­sel­le lai­tet­tiin kovat hait­ta­mak­sut. Syyt … hevo­set vei­vät tilaa, kulut­ti­vat resurs­se­ja ja aiheut­ti­vat päästöjä 

    …nimit­täin Super­Frea­ko­no­mics ‑kir­jas­sa oli valai­se­va tari­na New Yor­kin vuo­den 1894 ongel­mas­ta — googlat­kaa vaik­ka “the Great Hor­se Manu­re Cri­sis”. Kau­pun­gi­ni­sät las­ki­vat että vuo­teen 1930 men­nes­sä Man­hat­ta­nil­la oli­si hevo­sen­lan­taa kol­man­nen ker­rok­sen ikku­noi­hin asti, mikä oli yksi motii­vi läh­teä raken­ta­maan kau­pun­kiin metroa.

  129. Alan­ko­mais­saa nime­no­maan osa­taan hoi­taa ne autot kuik­kaan kau­pun­gin alu­eel­ta (tai siis ei ole kos­kaan nii­tä sin­ne pääs­tet­ty­kään). Mah­dol­lis­taa tiheän asu­tuk­sen, joka taas mah­dol­lis­taa sen attä kaik­ki on pyö­räi­lye­täi­syy­del­lä, joka taas aiheut­taa sen että kaik­ki pyöräilevät.

    Auton säi­ly­tys on kal­lis­ta (tai siis sitä ei sub­ven­toi­da — ne kes­kus­tan park­ki­pai­kat mak­saa 100 000 euroa, eikä nii­tä sik­si mon­taa tarvita…)

    Hol­lan­nis­sa tehok­kuus tulee nime­no­maan sitä että asuk­kai­den autoil­le ei vara­ta park­ki­paik­ko­ja kau­pun­geis­ta. Talois­sa ei ole sen­kään ver­taa ker­rok­sia kuin Suo­mes­sa. Autot sen sijaan säi­ly­te­tään kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. (kes­kus­tas­sa on monas­ti park­ki­ta­lo­ja autoil­le, mut­ta ei niis­sä kai­ke­ti kovin­kaan pal­joa auto­ja säilytetä)

    Asun­nois­sa ei muu­ten usien­kaan mah­du edes kään­ty­mään rullatuolilla…

    Soh­vien kul­je­tus­ta var­ten voi muu­ten Delf­tin IKEAs­ta lai­na­ta tar­koi­tuk­seen sopi­van pyörän:
    http://fietsberaad.nl/index.cfm?lang=en&section=nieuws&mode=newsArticle&newsYear=2011&repository=IKEA+tests+pickup+cycle

    On Hol­lan­nis­sa­kin pal­jon aluei­ta jot­ka on suun­ni­tel­tu päin per­set­tä (eli siis suo­ma­lai­seen tyy­liin). Nii­tä ei vaan hel­pos­ti löy­dä, kun kes­kus­tat on toi­mi­via. Itse olen käy­nyt nii­tä var­ta­vas­ten katsomassa…

  130. espoo­lai­nen autoilija:

    Olet­ko liik­ku­nut autol­la Delf­tin tie­noil­la? Kar­tan perus­teel­la Delft näyt­tää var­sin mukiin­me­ne­väl­tä autoilukaupungilta.

    Olen liik­ku­nut, kave­ri­ni ajaa itse asias­sa päi­vit­täin työ­mat­kan­sa autol­la Delf­tis­tä Utrech­tiin. Sekin on erin­omai­nen esi­merk­ki blo­gis­tin ehdot­ta­man tytärkaupunkiketjun/verkon hyvis­tä puo­lis­ta: väes­tö­kes­kit­ty­mä­hel­mien väliin mah­tuu nii­tä mota­rei­ta ilman että kau­pun­ki­ra­ken­ne rik­kou­tuu (ja myös pel­to­ja ja oma­ko­ti­mat­toa nii­tä hala­ja­vil­le). Sekä jouk­ko­lii­ken­ne­sys­tee­mis­tä että auto­poh­jai­ses­ta voi poi­mia par­haat palat.

    Mutul­la sanoi­sin kui­ten­kin että sys­tee­mi on erit­täin vah­vas­ti kal­lel­laan jouk­ko­lii­ken­ne-fil­la­ri-suun­taan. Delf­tin rau­ta­tie­a­se­mal­la on sil­mä­mää­räi­ses­ti par­kis­sa fil­la­rei­ta monin­ker­tai­ses­ti park­ki­luo­lien kapa­si­teet­ti (Koe­poort­ga­ra­ge 320 paik­kaa, Zuid­poort­ga­ra­ge 820 paik­kaa, Phoe­nix­ga­ra­ge ja Paar­den­markt yhteen­sä 400 paik­kaa, ja vie­lä var­maan jota­kin päälle).

    Kave­ri­ni autoi­luun lie­nee syi­nä (i) Utrecht kuu­luu eri ket­juun kuin Rot­ter­dam-Delft-den­Haag-Lei­den-Ams­ter­dam hel­mi­nau­ha ja poi­kit­tai­syh­teys junal­la den Haa­gin kaut­ta kier­täen ei ole kovin käte­vä; toi­saal­ta (ii) Utrech­tis­sä de Uit­hof’in kam­pusa­lue on suht’ kau­ka­na ase­mas­ta. Sit­ten toi­saal­ta kave­ri­ni onkin mai­nei­kas sii­tä että hän on aina myö­häs­sä kokouk­sis­ta ja tapaa­mi­sis­ta, syy­nä ruuh­ka, kaa­tu­nut rek­ka tai joku muu sat­tu­mus Delft-Utrecht ‑mota­ril­la.

    Kes­kus­ta, joka on kevyel­le lii­ken­teel­le ja jouk­ko­lii­ken­teel­le pyhi­tet­ty onkin var­sin hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa myös autol­la. Ras­kaam­mal­ta kadul­ta aivan kes­kus­tan yti­meen näyt­täi­si ole­van 300–400 m kävelymatka.

    Just niin, eikös ole hie­noa? Raken­ne­taan­ko saman­lai­nen Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le? (pois­tin teks­tis­tä­si tar­peet­to­mat sanat ‘vai­kut­taa’ ja ‘tosia­sias­sa’).

  131. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Olet­ko liik­ku­nut autol­la Delf­tin tie­noil­la? Kar­tan perus­teel­la Delft näyt­tää var­sin mukiin­me­ne­väl­tä autoi­lu­kau­pun­gil­ta. Vajaa kilo­met­ri kes­kus­tan itä­puo­lel­la on A13-moot­to­ri­tie, jol­ta on kol­me liit­ty­mää Delf­tin kes­kus­taan. Län­si­puo­lel­la vähän etääm­mäl­lä on toi­nen moot­to­ri­tie. Moot­to­ri­tei­den välis­sä kul­kee ras­kai­ta moot­to­ri­ka­tu­ja, jot­ka syöt­tä­vät lii­ken­net­tä mm. aivan van­han kes­kus­tan viereen.

    Vähän teo­reet­ti­sem­min, jos mota­ri on kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta niin voi­daan aja­tel­la että kau­pun­ki on säteel­tään noin kilo­met­rin ympy­rä. Tuos­ta tulee sel­lai­set rei­lu kol­me neliö­ki­lo­met­riä maa­ta, eli noin 17 000 as./km2. Vas­taa suu­rin piir­tein Kal­lio­ta ml. puis­tot, Jät­kä­saa­res­sa kans­sa suu­rin piir­tein saman ver­ran. Ja min­ne­kään kau­pun­gis­sa ei ole yli kah­den kilo­met­rin matka.

  132. Joo­Joo: 2+2 tie tar­vit­see vain 1 x 20 m tilaa. 

    Suo­mes­sa on pak­ko vara­ta leveäm­mät kais­tat (min. 3,5m vs. 3,25) lumen takia (peit­tää kais­ta­mer­kin­nät) ja tilaa aurat­ta­val­le lumel­le. 1x20m:iin on mer­kat­tu 1,5m leveä jal­ka­käy­tä­vä, alle 2,5 (vai kol­men) met­rin tilaan ei tääl­lä teh­dä kevyen lii­ken­teen väy­liä kuin erit­täin poik­keus­ta­pauk­sis­sa. 1,5 met­ris­sä ei mah­du edes pyö­rä­tuo­lit kohtaamaan.

  133. ris­tiin-ras­tiin: 1,5 met­ris­sä ei mah­du edes pyö­rä­tuo­lit kohtaamaan.

    Pyö­rä­tuo­lien koh­taa­mi­sen ongel­ma ei ehkä ole se pääl­lim­mäi­nen kysy­mys sen parem­min moot­to­ri­tien beto­ni­kui­lus­sa (joi­ta esim. Sak­sas­sa kyl­lä näkee kau­pun­geis­sa pal­jon) kuin vaih­toeh­toi­ses­ti aivan mas­sa­kul­je­tus­ta var­ten raken­ne­tun rau­ta­tien kis­ko­jen vie­res­sä (näi­tä­hän tuos­sa edel­lä vertailtiin). 

    Vaik­ka rau­ta­tei­den van­has­ta taa­tus­ti toi­mi­vas­ta ves­sa­mal­lis­ta on luo­vut­tu, ei sii­nä kis­ko­jen­kaan vie­res­sä nimit­täin ole eri­tyi­sen viih­tyi­sää rullata.

    Lumen ja jään käsit­te­ly onkin sit­ten jo rele­van­tim­pi asia, ja aiheut­taa ero­ja Suo­men ja ete­läi­sem­pien mai­den välil­lä sekä tei­den että mui­den lii­ken­ne­väy­lien raken­ta­mi­ses­sa (joo, minä­kään en tänään aja­nut fil­la­ril­la töihin.)

  134. Mik­ko Kivi­ran­ta: Mutul­la sanoi­sin kui­ten­kin että sys­tee­mi on erit­täin vah­vas­ti kal­lel­laan joukkoliikenne-fillari-suuntaan. 

    Hyvä sys­tee­mi, kos­ka fil­la­ri on käy­tän­nös­sä hyvin kil­pai­lu­ky­kyi­nen auton kans­sa mones­sa tilan­tees­sa. Tämä­hän on huo­mat­tu jopa Hel­sin­gis­sä, vaik­ka etäi­syy­det ovat­kin mones­ti vähän pit­kiä pyö­räi­lyyn. Pyö­rä-juna-pyö­rä on nopeu­del­taan auton kans­sa kil­pai­lu­ky­kyi­nen pidem­mil­lä­kin reissuilla.

    Hol­lan­nis­ta kan­nat­taa lai­na­ta mon­ta pyö­räi­lyyn liit­ty­vää asi­aa. Siel­lä osa­taan raken­taa hyviä pyö­räi­ly­väy­liä, ja pyö­räi­ly on oikeas­ti koko kan­san tapa. Mut­ta ei mie­lel­lään lai­na­ta siel­tä tapaa lai­na­ta tois­ten pyöriä…

    Meil­lä pie­ni lisä­haas­te tulee kui­ten­kin tal­ves­ta. Pyö­räi­lyyn vaa­dit­ta­va varus­tau­tu­mi­nen ja per­jan­tais­ta alka­nut asen­ne­pyö­räi­ly­kausi kar­si­vat väis­tä­mät­tä pyö­räi­li­jöi­tä pal­jon. Tal­vi­sai­kaan lii­ken­ne­jär­jes­tel­män on käy­tän­nös­sä pak­ko toi­mia pää­osin jol­lain muul­la kuin pyö­räi­lyl­lä. En yri­tä suin­kaan sanoa, ettei­kö meil­lä voi­si saa­da pal­jon lisää tal­vi­pyö­räi­li­jöi­tä, jos väy­lien kun­nos­sa­pi­to oli­si asial­li­sel­la tasol­la, mut­ta sil­ti tääl­lä kesä ja tal­vi ovat kovin eri­lai­sia pyö­räi­lyn kannalta.

    Toi­nen ihan mer­kit­tä­vä teki­jä liit­tyy jo Alan­ko­mai­den nimeen. Vaik­ka moti­voi­tu­neel­le pyö­räi­li­jäl­le mäet ovat vain muka­va suo­la lii­kun­taan, ne kar­si­vat ihan mer­kit­tä­vän mää­rän vei­vaa­jia. Hol­lan­ti­lai­nen pyö­räi­li­jä hol­lan­ti­lai­sel­la fil­la­ril­la suo­ma­lai­ses­sa ylä­mäes­sä ei oikein toimi.

    Vali­tet­ta­va joh­to­pää­tös on se, että ihan niin pyö­räi­ly­pai­not­teis­ta lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää ei meil­lä saa aikaan kuin Alan­ko­mais­sa, vaik­ka kivaa se olisi.

  135. No minä taas meni­sin asu­maan Kera­val­le tääl­tä Van­taal­ta jos­ko vaan oikea­ta palk­ka­työ­tä sai­sin ja oikeas­ta palk­ka­työs­tä mak­set­tai­siin sen ver­ran palk­kaa, että oli­si mah­dol­lis­ta mak­saa uudet vuo­kra­ta­kuut ja muut­to­kus­tan­nuk­set Kera­val­le ihan itse. Van­hat vuo­kra­ta­kuut nykyi­seen vuo­kra­ka­sar­mii­ni kun mak­soi Van­taan sos­su, ja näin vuo­kra­ta­kuut eivät periy­dy­kään toi­meen­tu­lo­tuen saa­jal­le uuteen asu­mis­koh­tee­seen muut­taes­saan — vaik­ka näin aikoi­naan vih­jai­si­vat toi­meen­tu­lo­tu­ki­pää­tök­ses­sään. Niin vaik­ka nykyi­sen asun­non kun­to oli­si kuin­ka moit­tee­ton tahansa.

  136. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Sekä jouk­ko­lii­ken­ne­sys­tee­mis­tä että auto­poh­jai­ses­ta voi poi­mia par­haat palat. 

    Juu­ri niin. Kyse ei ole mis­tään ‘tämä tai tuo’-valinnasta.

    Suo­mes­sa tun­tuu tur­han usein sil­tä, että jouk­ko­lii­ken­teen edis­tä­mi­seen kuu­luu aina vähin­tään sylil­li­nen kapu­loi­ta autoi­li­joi­den rattaisiin.

    Just niin, eikös ole hie­noa? Raken­ne­taan­ko saman­lai­nen Pääkaupunkiseudulle? 

    Hol­lan­tai­lai­nen kau­pun­ki­kes­kus pk-seu­dul­la oli­si kiva jut­tu. Mihin raken­ne­taan Hel­sin­gin kes­kiai­kai­nen keskusta?

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on kai mitoi­tet­tu suur­ten paraa­tien pitä­mi­seen tjsp, joten sii­tä on vähän vai­ke­aa teh­dä idyl­lis­tä hol­lan­ti­lais­ta kes­kus­taa. Tulok­se­na voi­si hyvin­kin olla jotain Bir­ming­ha­min tapaista.

  137. ris­tiin-ras­tiin: Suo­mes­sa on pak­ko vara­ta leveäm­mät kais­tat (min. 3,5m vs. 3,25) lumen takia (peit­tää kais­ta­mer­kin­nät) ja tilaa aurat­ta­val­le lumel­le. 1x20m:iin on mer­kat­tu 1,5m leveä jal­ka­käy­tä­vä, alle 2,5 (vai kol­men) met­rin tilaan ei tääl­lä teh­dä kevyen lii­ken­teen väy­liä kuin erit­täin poik­keus­ta­pauk­sis­sa. 1,5 met­ris­sä ei mah­du edes pyö­rä­tuo­lit kohtaamaan.

    Juu„ Sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa pitää olla leveät paraa­ti­tiet joi­ta ei ole vara ylläpitää. 

    Sveit­sis­sä on keven­lii­ken­teen väy­lät kapeim­mil­laan 80 cm levyi­siä asfal­toi­tu­ja “pol­ku­ja”. Myös­kään lume­nau­raus­ti­laa ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä vara­ta LAINKAAN. Vaik­ka lun­ta saat­taa tul­la YHDEL­Lä KERTAA sama­na ver­ran kuin Suo­mes­sa koko tal­ve­na, eli n. 0.5 M. 

    Sit­ten ne 80 cm levyi­set kevyen­lii­ken­teen väy­lät on Sveit­sis­sä aurat­tu niin puh­taak­si että niis­sä pää­see kul­ke­maan myös pyö­rä­tuo­lil­la koko tal­ven. Suo­mes­sa pyö­rä­tuo­lit kyl­lä mah­tu­vat koh­taa­maan, mut­ta eivät pää­se lain­kaan kul­ke­maan kun kun­nos­sa­pi­to on niin surkeaa. 

    Tämä on tie­tys­ti sitä vih­rei­den arvomaailmaa?
    Jääp­pä miet­ti­mään että miten tämä sit­ten on rat­kais­tu. Mah­dat­ko edes keksiä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.