Pitäisikö suomalaisiin korkeakouluihin luoda lyhyttutkinnot?

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysymykseen

1) Kyl­lä

Asia on aina­kin har­kin­nan arvoi­nen. Nyt­kin on lyhyi­tä tut­kin­to­ja, mut­ta ne ovat kor­kea­kou­lu­jen ulko­puo­lel­la eril­li­sis­sä oppi­lai­tok­sis­sa, jol­loin opis­ke­li­jan on tie­det­tä­vä aloit­taes­saan, mik­si aikoo iso­na. Yli­opis­toon tulee pal­jon opis­ke­li­joi­ta, joil­le opin­to­jen kulues­sa sel­vi­ää, ettei tie­teel­li­seen osaa­mi­seen täh­tää­vä tut­kin­to gra­dui­neen ole hei­dän jut­tun­sa. Var­maan­kin kor­kea­kou­lu­jen ulko­puo­li­siin oppi­lai­tok­siin pää­ty­neis­tä moni vaih­tai­si kun­nian­hi­moi­sem­piin opin­toi­hin, jos se vain oli­si mah­dol­lis­ta. Voi­tai­siin hyvin teh­dä niin, että kor­kea­kou­lui­hin otet­tai­si sisään enem­män opis­ke­li­joi­ta, mut­ta heis­tä osa pää­tyi­si suo­rit­ta­maan lyhyem­män, suo­raan työ­elä­mään täh­tää­vän tut­kin­non, jos­sa kui­ten­kin pää­osa opin­to­suo­ri­tuk­sis­ta oli­si samo­ja kuin mais­te­rin tut­kin­toon tähtäävillä.

Kor­kea­kou­luis­sa oppii aina tär­kei­tä asiois­ta var­sin­kin opis­ke­lun alku­vuo­si­na, mut­ta kai­kil­le tut­ki­jao­saa­mi­seen täh­tää­vä opis­ke­lu gra­dui­neen ei ole vält­tä­mä­tön­tä eikä aina edes hyö­dyl­lis­tä. Voi­daan kysyä, mitä jär­keä on sii­nä, että pidäm­me ensin gra­dua kyp­syys­ko­kee­na ja sit­ten jär­jes­täm­me eri­lai­sia tuki­toi­mia niil­le, joil­le gra­dun teke­mi­nen ei luonnistu.

On myös hyvä, että ne, joi­ta hou­ku­tel­laan työ­elä­mään kes­ken opin­to­jen­sa, sai­si­vat kor­kea­kou­lus­ta edes jon­kin todis­tuk­sen opinnoistaan.

Sil­le, joka siir­tyy lyhyt­tut­kin­non jäl­keen työ­elä­mään, tulee olla tie takai­sin opin­toi­hin, jos mie­li muuttuu.

On parem­pi tar­jo­ta mah­dol­li­suut­ta lyhyi­siin tut­kin­toi­hin kor­kea­kou­luis­sa kuin luo­da tätä var­ten omat oppi­lai­tok­sen­sa, jois­sa opis­ke­lu pää­tyy aina lähes täy­del­li­seen pus­sin­pe­rään. Jos näin mene­tel­täi­siin, kor­kea­kou­lu­jen sisään­ot­toa pitäi­si tie­tys­ti vas­taa­vas­ti lisätä.

 

102 vastausta artikkeliin “Pitäisikö suomalaisiin korkeakouluihin luoda lyhyttutkinnot?”

  1. Johan meil­lä on ammat­ti­kou­lu, ammat­ti­kor­kea­kou­lu ja lisäk­si yli­opis­tos­sa kan­din ja mais­te­rin tut­kin­not. Luu­li­si, että tuos­sa on ihmi­sil­le ihan riit­tä­väs­ti valinnanvaraa.

    Jos tut­kin­toa supis­te­taan ja keven­ne­tään vie­lä kan­dis­ta­kin, ei sen paik­ka ole enää yli­opis­tos­sa. Käy­tän­nöl­li­sem­mil­le tut­kin­noil­le on var­mas­ti tar­peen­sa, mut­ta onko ne pak­ko ahtaa yli­opis­toon. Pikem­min­kin yli­opis­tos­ta pitäi­si saa­da ainei­ta pois. Esi­mer­kik­si kie­len­kään­tä­jät voi­si­vat opis­kel­la kie­len kään­tä­mis­tä ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa sen sijaan että tah­koa­vat ensin mon­ta vuot­ta kai­ken­lais­ta dii­pa­daa­paa ennen kuin pää­se­vät kun­nol­la edes har­joit­te­le­maan kääntämistä. 

    -Kor­kea­kou­luis­sa oppii aina tär­kei­tä asiois­ta var­sin­kin opis­ke­lun alkuvuosina-

    Eten­kään alku­vuo­si­na yli­opis­tos­sa ei opi mitään käy­tän­nöl­lis­tä. Toki tämä voi riip­pua alas­ta, mut­ta kes­ki­mää­rin käy­tän­nöl­li­syys lisään­tyy opin­to­jen loppuvaiheessa.

  2. OS: “Voi­tai­siin hyvin teh­dä niin, että kor­kea­kou­lui­hin otet­tai­si sisään enem­män opis­ke­li­joi­ta, mut­ta heis­tä osa pää­tyi­si suo­rit­ta­maan lyhyem­män, suo­raan työ­elä­mään täh­tää­vän tut­kin­non, jos­sa kui­ten­kin pää­osa opin­to­suo­ri­tuk­sis­ta oli­si samo­ja kuin mais­te­rin tut­kin­toon tähtäävillä.”
    Mik­si tar­vi­taan lyhy­tut­kin­toa, kun on ole­mas­sa jo kan­di­daa­tin tut­kin­to? Sii­tä vain pitäi­si teh­dä perus­tut­kin­to, jon­ka jäl­keen on kar­sin­ta mais­te­rin tut­kin­toon. Kor­kea­kou­lu­jen sisään­ot­toa ei mis­sään nimes­sä pitäi­si enää lisä­tä. Nyt­kin ote­taan lii­kaa ihmi­siä sisäl­le ja samal­la hai­kail­lan pidem­pien työ­urien perään. Mah­do­ton yhtälö.

  3. Kan­di­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen kes­tää noin kol­me vuot­ta. Tar­koit­taa­ko Soi­nin­vaa­ra ken­ties vuo­des­sa tai kah­des­sa suo­ri­tet­ta­vaa yliopistotutkintoa?

  4. Perus­on­gel­ma­han on sii­nä, että yli­opis­to kou­lut­taa kaik­ki läh­tö­koh­tai­ses­ti tut­ki­jau­raa sil­mäl­lä­pi­täen ja ”poi­mii par­haat pääl­tä”. Ulko­puo­li­nen maa­il­ma saa sit­ten tyy­tyä rip­pei­siin. Tut­ki­jau­ral­la oli­joil­le­kaan ei oli­si hait­taa sovel­ta­vas­ta työ­ko­muk­ses­ta ja ulko­puo­li­sen maa­il­man toi­min­nan ymmär­tä­mi­ses­tä (poik­keuk­sia tie­tys­ti on jo nyt ). Ymmär­tääk­se­ni esim. Yhdys­val­lois­sa liik­ku­vuus tut­ki­muk­sen ja sovel­ta­van työn välil­lä on suju­vam­paa ja kon­tak­tit elä­väm­piä. Liit­tyy­kö hei­dän kek­sin­tö­jen kau­pal­lis­ta­mis­osaa­mi­sen­sa­kin tähän?
    Osmon esit­te­le­mä rat­kai­su on ehkä tur­han moni­mut­kai­nen. Hel­poin­ta oli­si myön­tää yli­opis­toon saa­pu­vil­le oikeus vain kan­di­daa­tin tut­kin­toon ja ko. tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sen jäl­keen uusi haku­kier­ros mais­te­ria var­ten. Ehkä jopa vaa­de 1–3 vuo­den työ­ko­ke­muk­ses­ta ennen mais­te­ri­no­pin­to­ja, jot­ta tie­täi­si mitä osaa­mis­ta todel­la hakee. Ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa ylem­män tut­kin­non suo­rit­ta­jat ovat hyvin moti­voi­tu­nei­ta juu­ri täs­tä syys­tä (työ­ko­ke­mus) ja hei­dän opet­ta­mi­sen­sa on antoi­saa, sil­lä opis­ke­li­jat ovat tark­ko­ja ope­tuk­sen laa­dus­ta. Työl­lis­ty­mi­nen­kin on täl­löin helpompaa.

  5. Kou­lu­tus­ta voi­si jär­jes­tää modu­laa­ri­sem­mak­si. Yhtääl­tä tut­ki­mus- ja yleis­si­vis­ty­so­rien­toi­tu­nut opis­ke­lu, vaik­ka hyö­dyl­lis­tä ja arvo­kas­ta yksi­löl­le ja ehkä joten­kin ylei­sel­lä tasol­la “hyvän yhteis­kun­nan” tava­ra­merk­ki, on kui­ten­kin aika kova vaa­ti­mus ja suu­res­sa osas­sa työ­elä­mää jok­seen­kin turha.

    Lisäk­si täl­lä het­kel­lä yli­opis­to­jen sisäl­lä lai­tok­set ja tie­de­kun­nat rii­te­le­vät ihan lii­kaa sii­tä, kuka pää­see ujut­ta­maan omia opin­to­jaan pakol­li­sik­si suu­rem­mal­le osal­le opis­ke­li­jois­ta. Aivan tur­haa ja vahin­gol­lis­ta kil­pai­lua, kos­ka se ei tapah­du opis­ke­li­joi­den ja työ­elä­män ehdoil­la, vaan on vain rent-see­kin­giä määrärahoista.

    Epäi­len, että ihmi­set eivät ihan hah­mo­ta yhtä asi­aa. Nimit­täin, tut­kin­nol­la on pää­sään­töi­ses­ti kol­me “arvoa”. Nii­den “opti­moi­mi­nen” kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ja jul­ki­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den näkö­kul­mas­ta on ei-tri­vi­aa­li tehtävä.

    Ensim­mäi­nen on se arvo joka tulee itse omak­su­tus­ta tie­dos­ta ja opi­tuis­ta tai­dois­ta. Tämä on se ilmei­nen puo­li tut­kin­nois­ta ja sii­hen kiin­ni­te­tään aina huo­mio­ta. Sen aja­tel­laan ole­van tär­kein osa tut­kin­toa, jopa ainoa asia jol­la on väliä. Tämä on sel­keäs­ti posi­tii­vis­sum­mais­ta, so. mitä enem­män ihmi­set (cete­ris pari­bus) oppi­vat, sitä parem­pi. Vain kus­tan­nuk­set ajan ja rahan suh­teen ovat täs­sä merkityksellisiä. 

    Toi­nen on se, että opis­ke­lu antaa mah­dol­li­suu­den ver­kos­toi­tua, luo­da yhteis­työ­suh­tei­ta, oppia tiet­ty­jä sosi­aa­li­sia tai­to­ja, mark­ki­noi­da itseä ja niin edel­leen. Tähän ei juu­ri vai­ku­ta se, pal­jon­ko kou­lu­tuk­seen lai­te­taan rahaa, ja tämän osal­ta voi olla että “ykkö­sar­von” opti­moi­mi­nen hei­ken­tää tätä. Tätä voi äkki­sel­tään joku pitää nol­la­sum­mai­se­na, mut­ta ver­kos­toon itseen­sä liit­tyy muu­kin arvo kuin jokin “hyvä veli”- sys­tee­mi. Infor­maa­tio liik­kuu ver­kos­tos­sa epä­for­maa­lis­ti, yhteis­työ on kan­nat­ta­vaa jne. Opin­to­vai­hees­sa ihmi­set eivät ole vie­lä niin tar­kal­leen valin­neet alo­jaan ja opis­ke­luai­kai­set tut­ta­vuu­det ovat yleen­sä hyvin tär­kei­tä myös myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä. Ne kyt­ken­tö­jä eri ase­miin yri­tyk­sis­sä ja muu­al­la yhteis­kun­nas­sa sijoit­tu­vien ihmis­ten välillä. 

    Kol­mas arvo on sig­naa­liar­vo. Se on lähes nol­la­sum­mais­ta, eli tut­kin­non sig­naa­liar­vo heik­ke­nee mitä useam­pi tut­kin­non hank­kii. Sig­naa­liar­voa on itse­ään aina­kin kah­ta eri lajia. Ensin­nä­kin, sig­naa­li sii­tä, että kyke­nee suo­rit­ta­maan tut­kin­non (arvo­sa­nat myös) osoit­taa kyvys­tä pit­kä­jän­tei­sen pro­jek­tin läpi­vien­nis­sä. Täs­sä on tie­ten­kin kohi­naa, kos­ka jot­kut luo­vi­vat opin­to­jen läpi neu­vot­te­le­mal­la jne, ja se miten tämä on tapah­tu­nut ei ole aina aivan sel­vää. Toi­sek­si on sig­naa­li sii­tä, että hen­ki­lö on kiin­nos­tu­nut aihe­pii­ris­tä. Tus­kin kukaan tekee gra­dua tai väi­tös­kir­jaa aihees­ta joka ei lain­kaan kiin­no­ta, tai jos tekee, niin sitä pit­kä­jän­tei­sem­pi pitää olla. 

    Lyhyt­tut­kin­noil­la on lähin­nä jon­kin ver­ran sig­naa­liar­voa, jos aja­tel­laan että joku modu­laa­ri­nen osa opin­nois­ta voi­daan osoit­taa tul­leen teh­dyk­si. Toki sosi­aa­lis­ta ver­kos­toi­tu­mis­ta tapah­tuu myös, mut­ta ei enem­pää ver­rat­tu­na sii­hen että opis­ke­lee jon­kin aikaa ja ei saa tut­kin­toa val­miik­si. Tie­dol­li­ses­ti näil­lä tus­kin on mer­ki­tys­tä, mut­ta yhdis­tet­ty­nä ser­ti­fi­kaat­tiin sitä voi aina­kin väit­tää että on omak­su­nut jotain.

  6. Ensin kan­nat­tai­si etsiä nii­tä opin­to­jen veny­mi­seen vai­kut­ta­via TODELLISIA syi­tä. Tyn­kä­tut­kin­to­jen käyt­töön­ot­to on asi­aan lähes­ty­mis­tä vää­räs­tä suunnasta.

    Mik­si opin­to­jen työ­mää­rät eivät pidä? Tähän kysy­myk­seen kan­nat­tai­si etsiä vastauksia.
    Kurs­sien työ­mää­rät saa las­ket­tua, kun ensin las­kee yhdel­le opin­to­pis­teel­le mää­ri­tel­lyn työ­mää­rän, joka tulee muis­taak­see­ni opintotukilaista.

    Jos opis­ke­li­ja opis­ke­lee 8h/päivä koto­na opis­ke­lut mukaan luet­tu­na, onko kurs­sien todel­li­set opintosisällöt
    sel­lai­sia, jot­ta suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta pysyy vaa­di­tus­sa työmäärässä?

    Kysy­mys on työ­mää­rien hal­lin­nan ajat­te­lu­ta­van otta­mi­ses­ta mukaan yli­opis­to- ja kor­kea­kou­lu­maa­il­maan. Työ­mää­rän yli­tys tai ali­tus ovat molem­mat eitoi­vot­tu­ja asioi­ta, siis yhtä huo­no­ja. Tut­kin­to vas­taa pro­jek­ti­maa­il­mas­sa kiin­teä­hin­tais­ta projektia,jonka todel­li­nen työ­mää­rä ei sai­si kovin pal­joa ylit­tyä, eikä alit­tua. Kurs­sin vetä­jä on täs­sä avai­na­se­mas­sa. Hänen tulee huo­leh­tia, että kurs­sin sisäl­tö on mitoi­tet­tu oikein. Ongel­ma on juu­ri täs­sä koh­taa, sil­loin, kun alkaa olla lii­kaa nii­tä opis­ke­li­joi­ta, joil­la työ­mää­rät veny­vät. Taus­tal­la voi olla myös työssäkäynti.
    Aika­naan itse las­kin opin­toi­hin kuu­lu­vien kurs­sien työ­mää­riä ja huo­ma­sin, ettei­vät ne pitä­neet ollen­kaan paik­kaan­sa. Suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta teki pal­jon enem­män töi­tä. Kurs­sien työ­mää­rä­poik­kea­mat luo­vat lumi­pal­loe­fek­tin, jos­sa opis­ke­li­ja lopul­ta jou­tuu siir­tä­mään kurs­se­ja suo­ri­tet­ta­vak­si myöhemmin.

  7. Sam­maa miel­tä edel­lis­ten (Tse­lo­vek ja KKK) kans­sa. Eril­lis­tä pika­tut­kin­toa ei tar­vi­ta, vaan kan­di on tarpeeksi.

    Itse olen edel­leen val­mis­tu­mat­ta. Gra­du teh­ty­nä vuo­sien jäl­keen, kui­ten­kin vuo­sia sit­ten. Nyt uskoi­sin ehti­vä­ni jou­lu­kuus­sa teke­mään tar­vit­ta­vat pape­ri­työt ja yhden uuden opin­to-ohjel­man mukai­sen lisä­kurs­sin val­mis­tuak­se­ni. Töi­hin läh­ties­sä­ni ajat­te­lin yltiö­op­ti­mis­ti­ses­ti, että tekee­hän nuo töi­den ohes­sa. Eipä tul­lut teh­tyä, kun todel­li­suus jat­ku­vi­ne yli­töi­neen ja myö­hem­min yrit­tä­jyys iski pällle.

    Oma kou­lu­tusa­la­ni — kaup­pa­tie­teet — on työ­elä­män tar­peil­taan aika prag­maat­tis­ta. Sii­nä mie­les­sä kan­din tulee olla vie­lä nykyis­tä käy­tän­nö­lä­hei­sem­pää. Juu­ri jut­te­lin lähes samas­sa tilan­tees­sa ole­van viit­tä­vail­la-DI yhtiö­kump­pa­ni­ni kans­sa, että tek­nii­kan kan­dia ollaan vie­mäs­sä yleis­luon­toi­sem­paan suun­taan. Vir­he. Oma han­ka­luu­ten­sa molem­mil­la aloil­la on, mitä vir­kaa ammat­ti­kot­kea­kou­lu­jen opin­noil­la sit­ten on, jos ylin kor­kea­kou­lu ope­tus muut­tuu perus­o­pin­to­jen osal­ta käytännöllisemmäksi.

    Asen­ne­kas­va­tus­ta ja laa­jaa kam­pan­jaa tar­vit­tai­siin myös lii­ke-elä­mään, että siel­lä tuet­tai­siin kah­tia­ja­kau­tu­nut­ta kor­kea­kou­lu­tus­ta. Töis­tä pitää haluat­taes­sa pääs­tä ja ehtiä teke­mään mais­te­rio­pin­not. Nykyi­nen työ­elä­mä ei sitä tue. Itsel­le­ni tuo oli­si sopi­nut mitä par­hai­te ja val­mis­tu­mi­sai­ka oli­si ollut mur­to-osa aivan eri moti­vaa­tiol­la. Myös teo­reet­ti­sem­mis­ta kurs­seis­ta oli­si saa­nut enem­män irti, kun oli­si ollut laa­jem­paa käy­tän­nön koke­mus­ta. Itsel­le­ni oli las­ken­ta­toi­men opin­nois­ta­käy­tän­nön hyö­tyä töis­sä, mikä ei päde kai­kil­le kaup­pa­tie­tei­li­jöil­le. Töis­sä kui­ten­kin suu­rim­man osan opeis­ta olen saa­nut. Tämä ei luon­nol­li­ses­ti tai­da sovel­tua todel­li­sil­le tie­teil­le, kuten mate­ma­tii­kal­le (tiu­kas­ti aja­tel­len, onko mui­ta tie­tei­tä olemassakaan?). 

    Tuo­hon vah­vem­paan kah­tia­ja­koon sopi­si myös perin­tei­nen mak­sul­li­suus juu­pa­sei­päs ‑kes­kus­te­lu. Kan­di ains ilmai­nen, mais­te­rioh­jel­ma aina koh­tuul­li­sen mak­sun taka­na ja par­hail­le stipendit.

  8. Kuten muut­kin ovat sano­neet, onhan meil­lä jo kan­di­daa­tin tut­kin­to ja aina­kin Aal­to Yli­opis­tos­sa ollaan käsit­tääk­se­ni siir­ty­mäs­sä sys­tee­miin jos­sa kan­di on se perus­tut­kin­to ja sii­tä pidem­mäl­le luke­vat ne ket­kä halua­vat lisää ope­tus­ta. Lisäk­si meil­lä on vie­lä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kin, joka kai oppi­si­säl­löl­tään on about kan­din luok­kaa ja täh­tää pel­käs­tään työelämään.

    Jos vie­lä lyhyem­pää tut­kin­toa hae­taan niin sit­ten voi suo­rit­taa vaik­ka­pa ammat­ti­tut­kin­non aikuis­puo­lel­la. Ei meil­tä Suo­mes­ta tut­kin­to­ja puu­tu, enem­män tun­tuu ole­van ongel­ma­na että kaik­ki halua­vat ns. aka­tee­mi­sen tut­kin­non kos­ka sitä ylei­ses­ti arvos­te­taan enem­män. Kos­ka arvos­tus mää­räy­tyy sen mukaan kuin­ka har­va tut­kin­non suo­rit­taa, ei ongel­maa voi kor­ja­ta teke­mäl­lä uut­ta sup­peam­paa tut­kin­toa ja otta­mal­la sii­hen enem­män ihmisiä.

  9. Kes­kus­te­lua voi kyl­lä käy­dä, mut­ta se jää täy­sin aka­tee­mi­sek­si har­ras­te­luk­si. Nyt­kin tie­de­kun­nat kär­si­vät jär­kyt­tä­väs­tä raha­pu­las­ta. Kuka opet­tai­si lisään­ty­nyt­tä opis­ke­li­ja­jouk­koa, kun nykyi­sel­le­kään ei tah­do löy­tyä riit­tä­väs­ti mää­rää eikä laatua.

    Val­tio­val­ta on suu­res­sa tyh­myy­des­sään pakot­ta­nut lai­tok­set ja tut­ki­jat hake­maan ulko­puo­lis­ta rahoi­tus­ta. Seu­rauk­se­na on kat­ke­raa kil­pai­lua, kam­pi­tus­ta ja sel­kään puu­kot­ta­mis­ta Suo­men vähäis­ten rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sien vuoksi.

    HYY:n hal­li­tuk­sen jäsen, Jor­ma Olli­la on lausu­nut, että täl­lai­nen tilan­ne paran­taa tut­ki­mus­ta. Ja hänen CV:nsä sisäl­tää mm. kuu­lu­mi­sen Euroo­pan vii­sai­den neuvostoon ????

    Seu­rauk­se­na on ollut, että Suo­mi on jää­nyt jäl­keen huip­pu­tut­ki­muk­ses­sa perus­tut­ki­muk­ses­ta puhu­mat­ta­kaan. Kor­kea­kou­lu­tuk­sen suu­rin ongel­ma on raha, raha ja raha.

  10. Kor­kea­kou­luis­ta ja ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta työ­elä­mään tulee jo nykyi­sil­lä tut­kin­noil­la niin ammat­ti­tai­do­ton­ta ja käy­tän­nön työ­elä­mäs­tä vie­raan­tu­nut­ta poruk­kaa, ettei mis­sään tapauk­ses­sa mitään kevyt­tut­kin­to­ja hei­ken­tä­mään tasoa enti­ses­tään. Jul­ki­seen hal­lin­toon kel­paa toki hei­kom­pi­kin aines (kuten käy­tän­nös­sä tapah­tuu­kin), mut­ta yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ja jul­ki­sen puo­len ope­ra­tii­vi­seen työ­hön tar­vi­taan kor­kea­ta­sois­ta osaa­mis­ta, ja sitä löy­tää enää vaivoin.

  11. Olen samaa miel­tä — rat­kai­sun yksi­tyis­koh­dis­ta toki kan­nat­taa keskustella.

    Läh­din 1960-luvul­la suo­raan yli­op­pi­laak­si tulon jäl­keen opis­ke­le­maan yli­opis­toon 2,5 vuo­den ammat­ti­tut­kin­toa ja val­mis­tuin vajaas­sa kol­mes­sa vuo­des­sa. Kukaan ei val­mis­tu­nut mää­rä­ajas­sa, ja suu­ri osa pomp­pa­si töi­hin suo­rit­taen tut­kin­non myö­hem­min tai val­mis­tu­mat­ta kos­kaan. Alan hui­pul­le pär­jät­tiin lähes kaik­ki sil­lä kou­lu­tuk­sel­la, kos­ka työs­sä oppi­mi­nen on kor­kea­kou­lu­te­tuil­la­kin avain­jut­tu — nykyi­sin vie­lä tär­keäm­pi kuin silloin.

    Sel­lai­sia tut­kin­to­ja ei nykyi­sin vali­tet­ta­vas­ti ole. Ammat­ti­kor­keat ovat käy­tän­nös­sä lii­an mata­la­ta­soi­sia kor­kea­kou­luik­si ja lii­an teo­reet­ti­sia amma­til­li­sik­si oppi­lai­tok­sik­si. Kor­kean kou­lu­tuk­sen teho­kas ammat­ti­ta­so­kou­lu­tus puuttuu.

  12. Bee­fea­ter: Ehkä jopa vaa­de 1–3 vuo­den työ­ko­ke­muk­ses­ta ennen mais­te­ri­no­pin­to­ja, jot­ta tie­täi­si mitä osaa­mis­ta todel­la hakee.

    Kun mais­te­ri­ta­son tut­kin­to­kaan ei enää takaa työ­paik­kaa, kan­di vie­lä vähem­män, niin täl­lai­sel­la estet­täi­siin arpa­jai­sil­la osal­ta opis­ke­li­jois­ta se ylem­pi tutkinto.

  13. Tse­lo­vek:
    Johan meil­lä on ammat­ti­kou­lu, ammat­ti­kor­kea­kou­lu ja lisäk­si yli­opis­tos­sa kan­din ja mais­te­rin tut­kin­not. Luu­li­si, että tuos­sa on ihmi­sil­le ihan riit­tä­väs­ti valinnanvaraa… 

    Ongel­ma onkin tuo AMK, joka ei sovi Bolog­nan sopi­muk­sen pii­riin oikein kun­nol­la. Asi­aa on han­ka­loi­tet­tu vie­lä nipu­ta­mal­la AMK:ta yhteen, sen sijaan että ne oli­si jae­tu lähim­mäl­le oman alan­sa kor­kea­kou­lul­le itse­näi­si­nä kandiyksikköinä.

  14. Käsit­tääk­se­ni kol­me­vuo­ti­nen kan­din tut­kin­to (Bac­he­lor of Science) otet­tiin käyt­töön jo vuo­sia sit­ten lähes kai­kis­sa yli­opis­tois­sa. Itse­kin jou­duin teke­mään kan­di­tut­kiel­man jos­sain välis­sä Hel­sin­gin yliopistossa. 

    Suu­rin osa sil­ti täh­tää mais­te­rin tutkintoon.

  15. Tuo lyhyt­tut­kin­to sovel­tuu amma­tin­vaih­ta­jil­le. On koh­tuu­ton­ta , että 60-vuo­ti­aal­ta ale­taan vaa­tia 5–7 vuo­den opin­to­ja uuteen ammat­tin tai vaih­toeh­dok­si tar­jo­taan töi­tä, joil­la ei ole yhteyt­tä aikai­sem­paan työ­uraan eli koke­mus­ta ei halu­ta hyödyntää.

    Jos työ­uria halu­taan piden­tää niin 60 ja +60-vuo­tail­le­kin on tar­jot­ta­va mah­dol­li­suus paran­taa työmarkkina-asemaa

  16. Toki noin on mut­ta muil­le­kin kou­lu­tus­ta­soil­le tuli­si luo­da ja jär­jes­tää lyhyt­kurs­se­ja, sil­lä kou­luis­sa­han oikeas­taan läh­de­tään sii­tä, että opet­ta­jat työl­lis­ty­vät täy­si­palk­kai­ses­ti ja näin osal­taan mak­sa­vat vero­ja yhtei­seen kas­saan. Mut­ta kun ope­tus tup­paa ole­maan val­lan muu­ta kuin mitä sen tuli­si olla — ammat­tiin työl­lis­ty­vän etua aja­tel­len (-> opis­kel­la voi vaik­ka lop­pue­lä­män­sä ajan).

    Jen­keis­sä useat eläk­keel­le jää­mäi­sil­lään ole­vat, nykyi­set ammat­ti­lai­set­han opet­ta­vat kou­lu­jen tilois­sa ilta­kur­seil­la nuo­ril­le osaa­mis­taan. Näin teke­vät kevyt­tä “las­kua” lähes­tyes­sään täyt­tä elä­köi­ty­mis­tään. Mut­ta Suo­mes­sa taas työk­kä­rit ham­paat irves­sä pyr­ki­vät ampu­maan alas kai­ken mitä tulee työt­tö­män omaeh­toi­seen koulutukseen. 

    Joo‑o, (kui­ten­kin) edel­leen työk­kä­ri har­kin­nal­laan myön­tää lupia työt­tö­mil­le har­joit­taa opin­to­ja työt­tö­myys­tur­val­laan -> Mut­ta mik­si näin on, että työt­tö­män on kysyt­tä­vä lupa työt­tö­myys­tur­van ansain­nan aikai­seen opis­ke­luun, että sit­ten lupa myön­ne­tään tai kiel­let­tään? Mik­si? Eikö työ­tön tie­dä omaa paras­taan, vai työk­kä­riin­kö on men­tä­vä kuu­le­maan vir­kai­li­jal­ta, että mitä työt­tö­män tuli­si mil­loin­kin elä­mäl­lään teh­dä. Ja sama stoo­ri soi­maan uudes­taan seu­raa­val­la työk­kä­rin käynnillänä.

  17. Bee­fea­ter: Ymmär­tääk­se­ni esim. Yhdys­val­lois­sa liik­ku­vuus tut­ki­muk­sen ja sovel­ta­van työn välil­lä on suju­vam­paa ja kon­tak­tit elävämpiä. 

    Yhdys­val­lois­sa tyy­pil­li­ses­ti kou­lu­te­tun ihmi­sen kou­lu­tus on kan­di­ta­soa (B.Sc., B.A.), Suo­mes­sa mais­te­ri­ta­soa. Täs­sä on aika suu­ri ero. Ehkä asiat ovat siel­lä samoin kuin ne oli­vat tääl­lä pari vuo­si­kym­men­tä takaperin.

    Mitä taas tulee toh­to­rei­den ja muun aka­tee­mi­sen hör­hö­po­ru­kan surf­fai­luun yksi­tyi­sen puo­len ja yli­opis­to­jen välil­lä, niin kyl­lä sitä Suo­mes­sa­kin on. Ala­koh­tai­sia ero­ja toki on, tek­nii­kas­sa, talou­des­sa ja lää­ke­tie­tees­sä lie­ne­vät suu­rim­mat osuu­det tut­ki­ja­kou­lu­tet­tua poruk­kaa yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Koko­naan toi­nen kysy­mys on se, mikä on kou­lu­tuk­sen lisä­ar­vo. Toh­to­rei­ta on kyl­lä joh­ta­ja­ta­son teh­tä­vis­sä teol­li­suu­des­sa­kin, mut­ta mones­ti sama poruk­ka voi­si olla joh­ta­ji­na jo kandipohjalta.

  18. Poh­jan Akka: Sel­lai­sia tut­kin­to­ja ei nykyi­sin vali­tet­ta­vas­ti ole. Ammat­ti­kor­keat ovat käy­tän­nös­sä lii­an mata­la­ta­soi­sia kor­kea­kou­luik­si ja lii­an teo­reet­ti­sia amma­til­li­sik­si oppi­lai­tok­sik­si. Kor­kean kou­lu­tuk­sen teho­kas ammat­ti­ta­so­kou­lu­tus puuttuu.

    Niin puut­tuu, mut­ta osin kyse saat­taa olla ainek­sen saatavuudesta.

    Taka­vuo­si­kym­me­ni­nä tie­teel­li­siä tut­kin­to­ja teh­tiin pal­jon vähem­män, jol­loin amma­til­li­sem­piin tut­kin­toi­hin riit­ti parem­mil­la val­miuk­sil­la ole­vaa opiskelija-ainesta.

    Yli­opis­to ei kovin pal­jon val­mis­ta ihmi­siä työ­elä­män tar­pei­siin. Esi­mer­kik­si diplo­mi-insi­nöö­reis­tä suu­rin osa on hom­mis­sa, jois­sa ei ihmeem­min ole opin­nois­ta iloa. Ja toi­saal­ta taas työ­elä­mäs­sä ihmi­sil­le jou­tuu opet­ta­maan pal­jon sel­lai­sia tai­to­ja ja val­miuk­sia, joi­ta ei yli­opis­tos­sa opeteta.

    Ammat­ti­kor­kei­ta on kri­ti­soi­tu sii­tä, että ter­vey­den­hoi­ta­jil­le on ope­tet­tu joh­ta­mis­ta. Aja­tus on kui­ten­kin oikea, vaik­ka koh­de­ryh­mä AMK-tasol­la pää­osin väärä.

    Tie­teel­li­ses­tä tut­kin­nos­ta on pää­sään­töi­ses­ti hyö­tyä tie­teel­li­siin teh­tä­viin mene­vil­tä (tie­de, ope­tus, t&k). Käy­tän­nön­lä­hei­sem­mäs­tä oli­si hyö­tyä monel­le muul­le. Kai­kis­ta kyn­nel­le kyke­ne­vis­tä ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta tie­tei­li­jää kouluttaa.

  19. Jor­ma Nord­lin: Jos opis­ke­li­ja opis­ke­lee 8h/päivä koto­na opis­ke­lut mukaan luet­tu­na, onko kurs­sien todel­li­set opintosisällöt
    sel­lai­sia, jot­ta suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta pysyy vaa­di­tus­sa työmäärässä?

    Ovat. Pää­osa kurs­seis­ta on tavan­omai­sen opis­ke­li­jan suo­ri­tet­ta­vis­sa opin­to­pis­tei­den anta­mal­la työ­mää­räl­lä, yleen­sä jopa huo­mat­ta­vas­ti vähem­mäl­lä työ­mää­räl­lä. (Tosin olen kyl­lä myös sitä miel­tä, että 8h/päivä tent­tiin val­mis­ta­vaa opis­ke­lua on koh­tuu­ton vaa­ti­mus. Kir­jal­lis­ta työ­tä tai muu­ta omaa teke­mis­tä tekee sit­ten hel­pos­ti 12 h/päivä.)

    Pul­ma kui­ten­kin tulee sii­tä, että mitä hei­kom­mil­la val­miuk­sil­la opis­ke­li­ja tut­kin­to­aan tekee, sitä enem­män aikaa kurs­sien suo­rit­ta­mi­seen menee. Samoin jos opin­to­jen ohjaus, val­von­ta ja jär­jes­te­lyt ovat heik­ko­ja, aikaa alkaa palaa. Vää­rä opis­ke­lu­tek­niik­ka vie ihmi­sil­tä vuosia.

    Täs­tä sai­si joku kas­va­tus­tie­tei­li­jä hyvän tut­ki­musai­heen. Lii­ma­taan 24/7 val­von­ta muu­ta­maan opis­ke­li­jaan ja kat­so­taan, mihin se aika menee ja miksi…

  20. Minul­la on kuusi yli­opis­tol­lis­ta arvo­sa­naa: eläin­tie­tees­sä (pää­ai­ne), maan­tie­tees­sä, kas­vi­tie­tees­sä, perin­nöl­li­syys­tie­tees­sä, kas­va­tus­tie­tees­sä ja pro­pe­deut­ti­ses­sa kemias­sa. Yli­opis­to-opin­to­ni ovat kes­tä­neet yli kuusi vuot­ta ja aus­kul­toin­ti vuo­den. Pro gra­dun olen teh­nyt kuk­ka­kär­pä­sen (Syrp­hi­dae) sii­ven mik­rot­rik­kiois­ta, mut­ta en ole vie­lä pääs­syt hyö­dyn­tä­mään gra­dua­ni [perus­kou­lun] opettajana.”

    Näin siis Aino Kon­tu­la satii­ri­sen kir­jan­sa Rexi on homo ja opet­ta­jat hul­lui esipuheessa.

    Tut­kin­to­jen pituuk­sis­ta kes­kus­tel­taes­sa tuli­si aina muis­taa, että opis­ke­li­jat opis­ke­le­vat juu­ri niin pit­kiä tut­kin­to­ja, kuin mitä taval­li­sim­pien pik­ku- ja vähän isom­pien­kin vir­ko­jen päte­vyys­vaa­ti­muk­set heil­tä edel­lyt­tä­vät. Kos­kee muun muas­sa tämän maan jokai­sen kou­lun jokais­ta vaki­tui­ses­sa viras­sa ole­vaa opet­ta­jaa, myös lii­kun­nan­opet­ta­jia (lii­kun­ta­tie­teen mais­te­rei­ta Jyväskylästä).

    Vaik­ka viral­li­ses­ti­han kukaan ei tie­ten­kään ole yli­opis­tos­sa hake­mas­sa muo­dol­lis­ta päte­vyyt­tä mihin­kään, vaan kaik­ki ovat kou­liin­tu­mas­sa osak­si tie­deyh­tei­sön jäsenyyttä.

  21. Vihe­rins­si: Ovat. Pää­osa kurs­seis­ta on tavan­omai­sen opis­ke­li­jan suo­ri­tet­ta­vis­sa opin­to­pis­tei­den anta­mal­la työ­mää­räl­lä, yleen­sä jopa huo­mat­ta­vas­ti vähem­mäl­lä työmäärällä. 

    Tämä riip­puu todel­la pal­jon yli­opis­tos­ta ja jopa yli­opis­ton sisäl­lä lai­tok­ses­ta. Pahim­mil­laan (lää­ke­tie­teel­li­nen ja jot­kut tek­nil­li­sen alan tut­kin­not) työ­mää­rä opin­to­pis­tet­tä koh­ti on tuplat sitä mitä se tyy­pil­li­ses­ti on.

    Ja jär­jes­te­ly­jen ja ohjauk­sen heik­kous sit­ten on ongel­ma­na lähes kai­kis­sa yliopistoissa.

    Mut­ta toi­saal­ta, myös tämä opin­to­jen nopeut­ta­mi­sin­to on minus­ta han­ka­la ymmär­tää. Sitä perus­tel­laan sil­lä, että ihmi­set pitäi­si saa­da nopeam­min työ­elä­mään. Mut­ta kun ne opin­not hidas­tu­vat pit­käl­ti kos­ka ihmi­set ovat jo työ­elä­mäs­sä. Jos siis opin­to­ja onnis­tu­taan lyhen­tä­mään, käy­tän­nös­sä opis­ke­li­joi­den teke­mä työ­pa­nos pie­nee noin yhtä pal­jon kuin sii­tä saa­daan uut­ta työ­pa­nos­ta. Mikä ihmeen apu täs­tä oli­si val­tion­ta­lou­del­le tai kes­tä­vyys­va­jeel­le? Vai onko ihmi­sen työ joten­kin maa­gi­ses­ti arvok­kaam­paa, jos hän tekee samaa työ­tä kuin ennen­kin, mut­ta omaa tutkintopaperit?

  22. Kan­din­tut­kin­to on ole­mas­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä sii­hen ei suh­tau­du­ta var­si­nai­se­na tut­kin­to­na. Se ei esi­mer­kik­si anna sosi­aa­li­työn opis­ke­li­jal­le sosi­aa­li­työn­te­ki­jän pätevyyttä.

    Erääs­sä kir­jas­tos­sa luo­ki­tel­laan toi­men­ku­vat amk-tasoi­sik­si tai ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non vaa­ti­vik­si. Kan­din pape­reil­la on väliinputoaja.

    Lyhyem­pi tut­kin­to on siis ole­mas­sa, mut­ta on kiin­ni työ­elä­mäs­tä kan­nat­taa­ko kou­lu­tuk­sen­sa päät­tää kan­din pape­reil­la. Käy­tän­nös­sä täl­lä het­kel­lä kan­din pape­rit on opin­to­ja sel­keyt­tä­vä väli­vai­he, mut­ta työ­mark­ki­noil­la niis­tä ei ole hyötyä.

  23. Vihe­rins­si:

    Yhdys­val­lois­sa tyy­pil­li­ses­ti kou­lu­te­tun ihmi­sen kou­lu­tus on kan­di­ta­soa (B.Sc., B.A.), Suo­mes­sa maisteritasoa. 

    Lisäk­si jen­keis­sä yli­opis­to-opis­ke­lun aika­tau­lu­tus on pal­jon täs­mäl­li­sem­pää. 4‑vuotinen Bac­he­lor-ohjel­ma on oikeas­ti 4 vuot­ta, eikä mei­kä­läi­seen tyy­lin epä­mää­räi­nen, jos­sa val­tao­san valit­se­ma nimel­li­ses­ti n. 5 vuo­den mais­te­rin tut­kin­to kes­tää tyy­pil­li­ses­ti yli 7 vuotta.

    Jen­keis­sä (ja UK:ssa) nuo­ret val­mis­tu­vat yli­opis­tos­ta työ­elä­mään 22–23-vuotiaana, kun meil­lä luu­ha­taan yli­opis­ton kup­pi­las­sa kolmekymppiseksi.

    Tie­tää­kö joku mis­tä mei­kä­läi­nen sys­tee­mi on kotoi­sin? Onko jos­sain muu­al­la Euroo­pas­sa val­lal­la saman­lai­nen “kaik­ki mais­te­reik­si vaik­ka kes­täi­si 10 vuotta”-mentaliteetti?

  24. DI kou­lu­tuk­sen näkö­kul­mas­ta ehdo­tus on todel­la ongel­mal­li­nen. Ekat 2 vuot­ta on mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­lis­tä yleis­si­vis­tys­tä ja lop­pu päte­vöit­tää koo­daa­maan jos­sain intia­lai­ses­sa ali­hank­ki­ja­fir­mas­sa. DI ammat­ti­tai­dos­ta suu­rin osa tulee maisterivaiheessa.

    Mikä­li halu­taan että DI tai tek­nii­kan kan­di oli­si vähem­män aka­tee­mi­sia ja päte­vöit­täi­si ihmi­siä enem­män työ­elä­mään niin sil­loin yli­opis­ton joh­to pitää saa­da sitou­tu­maan muu­tok­seen. Nyt tilan­ne on juu­ri päin­vas­toin, kun val­tio­val­ta halu­aa että yli­opis­tot pär­jää parem­min kan­sain­vä­li­sis­sä aka­tee­mi­sis­sa rankingeissä.

    Kau­hus­ke­naa­rio on että joku kek­sii taas uuden tut­kin­no­nuu­dis­tuk­sen ennen kuin nykyi­nen saa­daan val­miik­si. Käy­tän­nös­sä tut­kin­no­nuu­dis­tus vie pal­jon resurs­se­ja pois ope­tuk­ses­ta ja uudis­te­tut kurs­sit ovat monen vuo­den ajan huo­nom­pia kuin van­hat ennen kuin ne saa­daan toi­mi­maan kun­nol­la. Sik­si tut­kin­no­nuu­dis­tus­ten välil­lä pitäi­si olla usei­ta vuosia.

  25. Lyhyt­tut­kin­to on vää­rä lää­ke. Ennem­min pitäi­si lyhen­tää yli­opis­to­jen ja muun maa­il­man väli­mat­kaa. Nyt meil­lä on tusi­na­pro­fes­so­re­ja, joi­den mer­ki­tys alal­leen on iso kysy­mys­merk­ki — näin var­sin­kin kulttuurialalla. 

    Yli­pää­tään kai­ken kor­kea­kou­luo­pis­ke­lun niput­ta­mi­nen samaan ei pal­ve­le tut­kin­to­uu­dis­tus­ten tar­vet­ta, kun suu­rim­mal­la osal­la tie­de­kun­nis­ta on oman­lai­sen­sa problematiikka.

    Huma­nis­tis­ten alo­jen iso syök­sy epä­mää­räi­syy­den mös­söön ajoit­tuu suur­ten ikä­luok­kien opis­ke­luai­koi­hin. Yli­opis­to­jen väes­tö­rä­jäh­dys­tä lää­kit­tiin niin, että mas­saa alet­tiin kou­lut­taa kir­joil­la — ja tämä huo­non­tu­mi­sen kehi­tys on jat­ku­nut saman­lai­se­na tähän päi­vään asti. 

    Niin­pä meil­lä on tai­de­his­to­rian mais­te­rei­ta, jot­ka tun­te­vat tai­de­teok­sia, tek­nii­koi­ta ja kult­tuu­ria teo­rias­sa. Meil­lä on kir­jal­li­suu­den mais­te­rei­ta, jot­ka teo­rias­sa osaa­vat ker­toa mitä poe­tii­kan ja arki­sen suo­men kie­len välil­lä tapah­tuu jne. 

    Yksi lää­ke ongel­maan voi­si olla kan­di­daa­tin tut­kin­non mer­ki­tyk­sen koros­ta­mi­nen. Nyky­ään pitää ensin val­mis­tau­tua kan­dik­si ja sit­ten vas­ta mais­te­rik­si, mut­ta käy­tän­nös­sä se on vain byro­kra­tis­ta kiusan­te­koa ja lap­pus­ten täyttöä. 

    Jos sen sijaan kan­di­tut­kin­to tosi­aan oli­si lau­da­tu­ro­pin­to­ja edel­tä­vä pää­te­pis­te, sitä voi­tai­siin lähes­tyä prag­maat­ti­sem­min — vaik­ka­pa niin että kan­di­työn teke­mi­nen suun­nat­tai­siin suo­rem­min “ken­täl­le”, kuten esim. lää­kik­ses­sä jo teh­dään­kin. Se toi­si pro­fes­so­reil­le­kin kam­puk­sen ulko­puo­lis­ta maa­il­maa työ­pöy­däl­le ja ehkä­pä hei­dän kapa­si­teet­ti­aan saa­tai­siin johon­kin hyö­dyl­li­seen­kin käyttöön.

    1. Anta­vat­han kor­kea­kou­lut nyt­kin mak­sul­lis­ta ope­tus­ta, joka kes­tää vain muu­ta­man vii­kon. Se, että saa kor­kea­kou­lu­ta­sois­ta ope­tus­ta jos­sain raja­tus­sa asias­sa, ei edel­ly­tä, että opis­ke­lee koko tie­tee­na­laa kattavasti.

  26. Taval­li­nen Tek­nik­ko: Mut­ta mik­si näin on, että työt­tö­män on kysyt­tä­vä lupa työt­tö­myys­tur­van ansain­nan aikai­seen opis­ke­luun, että sit­ten lupa myön­ne­tään tai kiel­let­tään? Miksi?

    Sik­si, että työt­tö­myys­tur­va on mones­sa tapauk­ses­sa parem­pi kuin opin­to­tu­ki. Jos työ­tön sai­si vapaas­ti opis­kel­la, opis­ke­li­jan kan­nat­tai­si hank­kiu­tua työt­tö­mäk­si ennen opin­to­jen alkua.

    Jos tuet oli­si­vat yhtä suu­ria, asial­la ei oli­si mitään väliä.

    1. Itsea­sias­sa opin­to­tu­ki on työt­tö­myys­kor­vausx­ta suu­rem­pi, jos hank­kii lisä­an­sioi­ta, kuten moni opis­ke­lij­ha tekee. Ne eivät leik­kaa opin­to­tu­kea, mut­ta leik­kaa­vat työttömyyskorvausta.

  27. Ante­ro: Mut­ta toi­saal­ta, myös tämä opin­to­jen nopeut­ta­mi­sin­to on minus­ta han­ka­la ymmär­tää. Sitä perus­tel­laan sil­lä, että ihmi­set pitäi­si saa­da nopeam­min työ­elä­mään. Mut­ta kun ne opin­not hidas­tu­vat pit­käl­ti kos­ka ihmi­set ovat jo työelämässä. 

    Väi­te kuu­los­taa muka­val­ta, mut­ta keh­taan olla eri miel­tä. Opin­not hidas­tu­vat pit­käl­ti sik­si, että ihmi­set eivät opis­ke­le tehok­kaas­ti. Osal­la poru­kas­ta aikaa tuh­raan­tuu ns. elä­män opis­ke­luun, mut­ta vie­lä useam­mal­la sen takia, että opis­ke­lu itses­sään ei ole teho­kas­ta. Joko opin­toi­hin todel­li­suu­des­sa käy­tet­ty tun­ti­mää­rä jää vähäi­sek­si tai sit­ten se tun­ti­mää­rä menee vää­riin asioi­hin. Tai sit­ten ihmi­nen on omaan kyky- ja moti­vaa­tio­pro­fii­liin­sa näh­den vää­räl­lä alalla.

    Opis­ke­li­joi­den työn­te­koa en oli­si ensim­mäi­se­nä rajoit­ta­mas­sa. Työn­te­ko voi joh­tua sii­tä, että työt suju­vat opin­to­ja parem­min. Ham­pu­ri­lai­sen kään­tä­mi­nen voi olla parem­pi vaih­toeh­to kuin työt­tö­mäk­si val­mis­tu­mi­nen. Ja mitä sit­ten, jos iki­teek­ka­ri X tekee tuot­ta­vaa työ­tä fir­mas­sa Y? Ongel­ma on vain sii­nä, jos val­mis­tu­mi­nen teki­si X:stä tuot­ta­vam­man työn­te­ki­jän, eikä se ole kovin ylei­nen ongelma.

    Ensi­si­jai­ses­ti tavoit­tee­na pitää olla työn­teon mää­rän lisää­mi­nen. Toden­nä­köi­ses­ti val­mis­tu­neen työ­pa­nos on vähän parem­pi kuin val­mis­tu­mat­to­man, mut­ta se menee pyö­ris­tys­vir­hee­nä ver­rat­tu­na sii­hen, ettei sitä työ­pa­nos­ta ole lain­kaan. Ei mei­dän pidä olla huo­les­tu­nei­ta opis­ke­li­joi­den työn­teos­ta, vaan sii­tä, jos joku ei tee töi­tä eikä ete­ne opinnoissaan.

    Jos hom­man sai­si teh­dä puh­taal­ta pöy­däl­tä, niin sekä kep­piä että pork­ka­naa voi­si käyt­tää. Tiu­kem­pi opin­to-ohjaus ja ongel­miin var­hai­nen puut­tu­mi­nen oli­si myös lis­tal­la. Mut­ta kun ketään ei oikeas­ti kiin­nos­ta koko­nai­suus, niin sit­ten teh­dään häröilyratkaisuja.

    Ihan esi­merk­ki­nä: Pakol­li­set läs­nä­olot, tiuk­ka opis­ke­lu­jär­jes­tys ja kou­lu­mai­sem­mak­si toi­min­nan muut­ta­mi­nen saat­ta­vat nopeut­taa medi­aa­nio­pis­ke­li­jan val­mis­tu­mis­ta. Ne kui­ten­kin samal­la han­ka­loit­ta­vat nopean opis­ke­li­jan toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Kenen ehdoil­la pitäi­si mennä?

    Ante­ro: Tämä riip­puu todel­la pal­jon yli­opis­tos­ta ja jopa yli­opis­ton sisäl­lä lai­tok­ses­ta. Pahim­mil­laan (lää­ke­tie­teel­li­nen ja jot­kut tek­nil­li­sen alan tut­kin­not) työ­mää­rä opin­to­pis­tet­tä koh­ti on tuplat sitä mitä se tyy­pil­li­ses­ti on.

    Tek­nii­kan alan tun­nen itse parem­min, ja siel­lä yksi­lö­koh­tai­sen työ­mää­rän arvaa­mi­nen on ihan arpa­pe­liä. Mate­maat­ti­sil­la kurs­seil­la (vähän fak­taa, pal­jon ymmär­tä­mis­tä) työ­mää­räe­ro voi olla vaik­ka­pa 1:5 siten, että arvo­sa­nat mene­vät juu­ri päin­vas­tai­ses­ti. Pidem­mäl­le edis­ty­neil­lä kurs­seil­la taas kurs­si­lais­ten taus­ta voi olla hyvin vaih­te­le­va. Taus­tas­ta riip­puen sit­ten kurs­sin suo­rit­ta­mi­seen mene­vä työ­mää­rä voi vaih­del­la hyvin laa­jois­sa rajoissa.

    Ja sama jat­kuu opin­näyt­teis­sä. Yhdel­le gra­du tai diplo­mi­työ on vuo­sien pro­jek­ti, jos­sa jää jumiin. Toi­nen voi teh­dä hom­man muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa oikein hyvin tulok­sin. Jo pel­käs­tään sel­keän kir­joit­ta­mi­sen rutii­ni vaih­te­lee erit­täin laa­jois­sa rajoissa.

    Asiat vie­lä usein kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Jos yhdel­le opis­ke­li­jal­le jokin kurs­si on kes­ki­mää­räis­tä aikaa­vie­väm­pi, hänel­le hel­pos­ti muut­kin kurs­sit ovat työläämpiä.

    Täs­tä syys­tä luen­noit­si­jan on hyvin han­ka­laa arvioi­da työ­mää­rää. Samas­ta syys­tä anek­do­taa­li­nen evi­dens­si toi­mii har­vi­nai­sen huo­nos­ti. Opis­ke­li­jan itse rehel­li­ses­ti pitä­mä opis­ke­lu­päi­vä­kir­ja on ihan hyvä työ­ka­lu, mut­ta se toki vaa­tii opis­ke­li­jal­ta moti­vaa­tio­ta kehit­tää omaa toimintaansa.

  28. Lii­an van­ha:
    Tuo lyhyt­tut­kin­to sovel­tuu amma­tin­vaih­ta­jil­le. On koh­tuu­ton­ta , että 60-vuo­ti­aal­ta ale­taan vaa­tia 5–7 vuo­den opin­to­ja uuteen ammat­tin tai vaih­toeh­dok­si tar­jo­taan töitä… 

    Siis MBA? Noi­ta­han on jo mark­ki­noi­la runsaasti.

    USA:ssa taval­li­nen kaup­pa­tie­tei­li­jä tms. har­vem­min lukee itse­ään mais­te­rik­si. Yksi tut­tu sanoi yti­mek­kääs­ti, että mais­te­rik­si luke­vat vain yli­opis­tou­ral­le halua­vat ja sel­lai­set, jot­ka ovat menes­ty­neet niin huo­nos­ti, ettei­vät pää­se töi­hin. MBA suo­ri­te­taan vas­ta uran sii­nä vai­hees­sa, kun työ­nan­ta­jal­ta tulee vih­je. että se edis­täi­si jatkoa.

  29. -Kor­kea­kou­luis­sa oppii aina tär­kei­tä asiois­ta var­sin­kin opis­ke­lun alkuvuosina-”

    Minus­ta siel­lä oppii lop­pua koh­den eni­ten, alus­sa opin­not voi­vat koos­tua kir­ja­ten­teis­tä ja perus­o­pin­to­jen mas­sa­luen­nois­ta. Osa taas saa jo lukios­sa hyvän yleis­si­vis­tyk­sen, joka voi vas­ta­ta 2. vuo­den perus­y­li­op­pi­laan tie­to­ja. Tai­to­ja opi­taan eni­ten kan­di- ja gra­duse­mi­naa­reis­sa, pien­ryh­mis­sä sekä työelämässä.

    Eikö lyhyek­si tut­kin­nok­si sopi­si kan­di kuten ulkomaillakin?

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itsea­sias­sa opin­to­tu­ki on työt­tö­myys­kor­vausx­ta suu­rem­pi, jos hank­kii lisä­an­sioi­ta, kuten moni opis­ke­lij­ha tekee. Ne eivät leik­kaa opin­to­tu­kea, mut­ta leik­kaa­vat työttömyyskorvausta.

    Tuol­lai­sil­la 2000 euron päi­vä­ra­han­mää­räy­ty­mis­tu­loil­la ansio­si­don­nai­sen ja opin­to­ra­han ero tai­taa olla noin 800 e/kk. Asu­mis­tu­ki vai­kut­taa toki, mut­ta sil­ti aika pal­jon saa opis­ke­li­ja työ­tun­te­ja teh­dä kuroak­seen tuon umpeen, kun sit­ten ne tulot alka­vat jo lei­ka­ta opintorahaa.

    Ja jos opis­ke­li­ja halu­aa kes­kit­tyä opin­toi­hin­sa tai ei löy­dä duu­nia, perus­päi­vä­ra­ha hak­kaa opin­to­tuen ihan mukavasti.

    Aika sel­vä puli­vei­vaus­mah­dol­li­suus on siis ole­mas­sa, jos työt­tö­mien opis­ke­lua ei miten­kään kont­rol­loi­da. Opis­ke­li­jat ovat erit­täin hyviä ja fik­su­ja optimoimaan.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itsea­sias­sa opin­to­tu­ki on työt­tö­myys­kor­vausx­ta suu­rem­pi, jos hank­kii lisä­an­sioi­ta, kuten moni opis­ke­lij­ha tekee. Ne eivät leik­kaa opin­to­tu­kea, mut­ta leik­kaa­vat työttömyyskorvausta.

    Lisä­tie­nes­tien hank­ki­mi­nen muul­loin kuin kesäl­lä on opis­ke­lu­no­peu­des­ta pois. Väi­tän puh­taas­ti hatus­ta vetäen, että yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa aktii­vi­sis­ta yli­opis­to-opis­ke­li­jois­ta ei työs­ken­te­le oman alan hom­mis­sa. Töi­hin siir­ty­nei­tä ikio­pis­ke­li­joi­ta, jot­ka eivät oikeas­ti opis­ke­le, ei pidä las­kea tähän porukkaan.

  32. Kol­mas arvo on sig­naa­liar­vo. Se on lähes nol­la­sum­mais­ta, eli tut­kin­non sig­naa­liar­vo heik­ke­nee mitä useam­pi tut­kin­non hankkii.”

    Täs­sä­pä tulee­kin pal­jon asi­aa. Nyky­ään­hän puhu­taan syr­jäy­ty­neis­tä mie­his­tä siten, että moni heis­tä ei ole opis­kel­lut. Ehkä mie­het ovat olleet pal­jon jär­ke­väm­piä. Kun kai­kil­la on vähin­tään mais­te­rin pape­rit, mais­te­rin pape­reis­ta saa­ta­va hyö­ty pie­ne­nee koko ajan. Jos käyt­tää vapaa-ajan mais­te­rin pape­rien hank­ki­mi­seen, niis­tä ei juu­ri­kaan saa hyö­tyä, mut­ta menet­tä vapaa-ajan, joka näkyy sosi­aa­li­sen elä­mön hei­ken­ty­mi­se­nä. Ehkä luke­mi­nen syr­jäyt­tää miehiä.

    Osmo väit­ti aiem­min, että Ita­lian mie­het eivät kou­lut­tau­du, kos­ka kou­lu­tuk­seen ei ole sat­sat­tu rahaa. Itse väi­tän, että Ita­lian mie­het ymmär­tä­vät, että kou­lu­tus ei nos­ta 2000-luvul­la sta­tus­ta, mut­ta vie ajan. Ehkä Ita­lian mie­het ovat todel­la rationaalisia.

  33. Otta­mat­ta kan­taa lyhyt­tut­kin­to­jen tar­peel­li­suu­teen nyky­ai­ka­na, totean, että lyhyt­tut­kin­not eivät ole mikään uusi asia. Tam­pe­reen yli­opis­tos­sa oli aina 1990-luvun alku­puo­lel­le asti lyhyt­tut­kin­to­ja (mm. kun­nal­lis­tut­kin­to, hal­lin­to­vir­ka­mies­tut­kin­to, vero­vir­ka­mies­tut­kin­to, kir­jas­to­tut­kin­to ja sosi­aa­li­huol­ta­jan tut­kin­to). Näi­tä oli mah­dol­lis­ta pääs­tä opis­ke­le­maan ilman yli­op­pi­las­tut­kin­toa jopa kan­sa­kou­lu- ja kansankorkeakoulupohjalta.

    Tun­nen kak­si hen­ki­löä, jot­ka ovat näi­den tut­kin­to­jen kaut­ta kan­sa­kou­lu­poh­jal­ta nous­seet mer­kit­tä­viin aka­tee­mi­siin vir­koi­hin. Toi­nen yli­opis­ton reh­to­rik­si ja toi­nen professoriksi.

    Itse tein lyhyt­tut­kin­non poh­jal­ta 38-vuo­ti­sen vir­ka­mie­su­ran. Eläk­kees­tä­ni ale­taan koh­ta periä solidaarisuusveroa.

  34. Työ teki­jään­sä neu­voo. Tämä vii­saus sopii lää­kä­ril­le, insi­nöö­ril­le, opet­ta­jal­le, papil­le, laki­mie­hel­le ja opet­ta­jal­le sekä myös kai­kil­le amik­sen ja amk:n käy­neil­le. Tilas­to­tie­tees­tä en ole var­ma. Kou­lu on teo­ri­aa, elä­mä opet­taa. Tut­kin­to on vain pape­ri, elä­mä on muualla.

  35. Mie­les­tä­ni kan­di­tut­kin­non työ­mark­ki­na-arvoa tuli­si roi­mas­ti nos­taa, sil­lä se oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ja inhi­mil­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Mais­te­rik­si tuli­si voi­da vaih­toeh­toi­ses­ti päte­vöi­tyä tehok­kaal­la työ­har­joit­te­lul­la — gra­dun tur­haut­ta­van puur­ta­mi­sen sijaan. Opin­toi­hin­sa liit­ty­väl­lä alal­la suo­ri­tet­ta­van 6–12 kuu­kau­den työ­har­joit­te­lun tuli­si oikeut­taa mais­te­rin arvoon. 

    Pro gra­dun teh­neet mais­te­rit sai­si­vat kel­poi­suu­den tie­teel­li­siin jat­ko-opin­toi­hin, ja työ­har­joi­tel­leet mais­te­rit oli­si­vat kurant­tia väkeä työmarkkinoille. 

    On höl­möä venyt­tää gra­du­vaa­ti­muk­sel­la ihmis­ten opin­to­ja 1–3 v, sil­lä jokai­nen yli­vuo­si kus­tan­taa 40–80 tuhat­ta euroa työ­uran lyhen­ty­mi­se­nä. Osa gra­duun jumiu­tu­neis­ta opis­ke­li­jois­ta sai­ras­tuu hen­ki­ses­ti tai syr­jäy­tyy pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen. Tun­nen usei­ta täl­läi­siä aka­tee­mi­sia “luuse­rei­ta”. Se on surul­lis­ta, sil­lä osa näis­tä­kin ihmi­sis­tä kyke­ni­si toi­mi­maan alan­sa tehtävissä.

  36. Toi­voi­sin että kaik­ki lopet­tai­si­vat ter­min “kor­kea­kou­lu” käy­tön välit­tö­mäs­ti. AMK-uudis­tuk­sen jäl­keen puo­let ihmi­sis­tä ymmär­tä­vät tuon tar­koit­ta­van edel­leen­kin oike­aa kor­kea­kou­lua, eli nyky­ään yli­opis­toa. Ja toi­nen puo­li ymmär­tää sen tar­koit­ta­van opis­toa, eli nykyis­tä ammattikorkeakoulua.

    Yli­opis­tois­sa kan­di­daa­tin tason käyt­töön­o­ton nor­ma­li­soin­nis­sa riit­tää työ­tä vie­lä muu­ta­mak­si vuo­dek­si, joten yli­opis­toi­hin ei kan­na­ta juu­ri nyt luo­da mitään uut­ta tut­kin­toa. Sen sijaan on aihet­ta kysee­na­lais­taa monis­sa kan­dioh­jel­mis­sa ole­via “yleis­si­vis­tä­viä” opin­to­ja, jot­ka yleen­sä eivät ole ylei­siä eivät­kä sivistäviä.

    AMK-puo­len nel­jän vuo­den tut­kin­toa on pit­kään pidet­ty ongel­ma­na ja kai­vat­tu takai­sin van­haa kah­den vuo­den tut­kin­toa (tek­nik­ko, mer­kant­ti jne.). Van­han sys­tee­min puit­teis­sa ammat­ti­kou­lus­ta tuli asen­ta­jia, jot­ka teki­vät mitä käs­ke­tään tap­pa­mat­ta itse­ään konei­den ääres­sä. Opis­tois­ta tuli sit­ten insi­nöö­re­jä suun­nit­te­le­maan mitä teh­dään ja tek­nik­ko­ja työn­joh­ta­jik­si asen­ta­jil­le. Yli­opis­tos­ta tule­vat diplo­mi-insi­nöö­rit pidet­tiin sit­ten riit­tä­vän kau­ka­na mis­tään kon­kreet­ti­ses­ta, että eivät pää­se sot­ke­maan kuvio­ta. Ja toki ihmi­sis­sä oli yksi­lö­koh­tais­ta vaih­te­lua kyvyis­sä ja osaamisessa.

    Kah­den vuo­den tut­kin­nos­sa on myös se etu, että sii­hen on hel­pom­pi sitou­tua työ­uran alun jäl­keen kuin nel­jän vuo­den tut­kin­toon. Mei­dän nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä on tajut­to­man pit­kä teo­ria­put­ki (12 — 20 vuot­ta) ennen kuin ihmi­nen pää­see oikeas­ti teke­mään sitä mitä on ope­tet­tu ja tämä aiheut­taa eri­lai­sia ongel­mia, eten­kin kykyyn omak­sua ope­tet­tua. Itse olen yli­opis­to-opet­ta­ja­na huo­man­nut mer­kit­tä­vän eron nii­den oppi­lai­den väli­lä, joil­la on pelk­kiä opin­to­ja ja kesä­har­joit­te­lua ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka ovat oikeas­ti olleet työ­elä­mäs­sä vas­tuul­li­ses­sa asemassa. 

    Täl­lä het­kel­lä yli­opis­to-ope­tus­ta ei kan­na­ta sot­kea enem­pää, yli­opis­tot yrit­tä­vät vie­lä sopeu­tua Bolog­nan pro­ses­siin, kan­di­uu­dis­tuk­seen ja uuteen rahoi­tus­mal­liin. AMK-puo­lel­la kah­den vuo­den tut­kin­to voi­si olla ihan hyvä. Sit­ten noin kym­me­nen vuo­den kulut­tua meil­lä alkaa olla tar­peek­si koke­mus­ta nyt käyn­nis­sä ole­vis­ta opis­ke­li­ja­läh­töi­sis­tä ja verk­ko-ope­tus­pro­jek­teis­ta, jot­ta voi­daan poh­tia yli­opis­to-ope­tus uusik­si. Esi­mer­kik­si sijoit­taa “itse­näi­nen ja kriit­ti­nen ajat­te­lu” ope­tus­oh­jel­maan vaa­ti­muk­sien lisäk­si myös ope­tuk­seen mukaan.

    Timo Kira­vuo

  37. Kal­le: Siis MBA? Noi­ta­han on jo mark­ki­noi­la runsaasti.

    USA:ssa taval­li­nen kaup­pa­tie­tei­li­jä tms. har­vem­min lukee itse­ään mais­te­rik­si. Yksi tut­tu sanoi yti­mek­kääs­ti, että mais­te­rik­si luke­vat vain yli­opis­tou­ral­le halua­vat ja sel­lai­set, jot­ka ovat menes­ty­neet niin huo­nos­ti, ettei­vät pää­se töi­hin. MBA suo­ri­te­taan vas­ta uran sii­nä vai­hees­sa, kun työ­nan­ta­jal­ta tulee vih­je. että se edis­täi­si jatkoa.

    En nyt tar­koit­ta­nut pelk­kää MBA vaan ylei­sem­min tut­kin­non päi­vit­tä­mis­tä ajan tasal­le tai tut­kin­non päi­vit­tä­mis­tä lähel­lä entis­tä ole­vaan osaamiseen.

    Kun on ollut 30–40 vuot­ta työ­elä­mäs­sä niin on ker­ty­nyt tutkintoja,opintoja ja koke­mus­ta ja niis­tä voi­daan antaa hyvi­tys­tä sil­tä osin kun ne vas­taa­vat opin­to­suun­ni­tel­man sisältöä

    Esim ammat­ti­kou­lu­tuk­seen sisäl­tyy ns näyt­tö­tut­kin­to­vaih­toeh­to ‚jos­sa työs­sä olleel­le ammattinvaihtajalle/pätevöityjälle laa­di­taan hen­ki­lö­koh­tai­nen opin­to-ohjel­ma ja hän opis­ke­lee sen mukaan- Osaa­mi­nen ja sen taso tar­kis­te­taan näyttötutkinnoilla

    Tämän tyyp­pis­tä­kou­lu­tus­ta on ollut­kin yliopsitoissa,mutta vali­tet­ta­vas­ti e iko­vin systemaattisena

  38. Elä­ke­vaa­ri:

    lyhyt­tut­kin­not eivät ole mikään uusi asia. Tam­pe­reen yli­opis­tos­sa oli aina 1990-luvun alku­puo­lel­le asti lyhyt­tut­kin­to­ja (mm. kun­nal­lis­tut­kin­to, hal­lin­to­vir­ka­mies­tut­kin­to, vero­vir­ka­mies­tut­kin­to, kir­jas­to­tut­kin­to ja sosi­aa­li­huol­ta­jan tut­kin­to). Näi­tä oli mah­dol­lis­ta pääs­tä opis­ke­le­maan ilman yli­op­pi­las­tut­kin­toa jopa kan­sa­kou­lu- ja kansankorkeakoulupohjalta.

    Tam­pe­reen yli­opis­ton ope­tus­jaos­to­jen tut­kin­to­jen pää­asial­li­nen tar­koi­tus ei ollut kui­ten­kaan toi­mia “lyhyt­tut­kin­to­na” vaan tar­jo­ta ei-yli­op­pi­lail­le väy­lä kor­keam­paan ope­tuk­seen. Ope­tus­jaos­to­ja vas­taa­va väy­lä toi­mi myös tek­nii­kan puo­lel­la: 2‑vuotiseen tek­nil­li­seen kou­luun pää­si kan­sa­kou­lu­poh­jal­ta opis­ke­le­maan tek­ni­kok­si. Tek­nik­ko pys­tyi jat­ka­maan insi­nöö­rik­si ja insi­nöö­ri DI:ksi.
    Ei-yli­op­pi­lai­den väy­lä ede­tä kou­lu­tuk­ses­sa oli itse asias­sa pal­jon toi­mi­vam­pi (ja käy­te­tym­pi) kuin nykyään.

    Yli­opis­to­jen aka­tee­mi­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa oli jois­sa­kin oppiai­neis­sa väli­tut­kin­to­ja joi­ta voi­tai­siin parem­min pitää lyhyt­tut­kin­toi­na, kos­ka niil­lä opin­toa­loil­la mer­kit­tä­vä osa opis­ke­li­jois­ta jät­ti opis­ke­lut väli­tut­kin­non jäl­keen ja siir­tyi työ­elä­mään. Par­hai­ten tämä toi­mi kaup­pa­tie­teis­sä; väli­tut­kin­to eko­no­mi oli arvos­tet­tu, sil­lä sai töi­tä ja iso osa opis­ke­li­jois­ta ei jat­ka­nut mais­te­rik­si asti.
    Myös HuK ja LuK väli­tut­kin­noil­la sai hel­pos­ti töi­tä (opet­ta­ja­na), mut­ta ei vaki­tuis­ta virkaa.

  39. Kaup­pa­tie­tei­den puo­lel­la lyhyt­tut­kin­to ei toi­si mitään lisä­ar­voa sen suo­rit­ta­neil­le. Jo nyt käy­tös­sä ole­va (3‑vuotinen) kan­di-jär­jes­tel­mä on työ­nan­ta­jil­le tun­te­ma­ton tai se tul­ki­taan vain kes­ken­jää­neik­si opin­noik­si. Jos sii­tä vie­lä niis­tet­täi­siin vuo­si pois, niin poten­ti­aa­li­set työ­pai­kat oli­si­vat samo­ja, joi­hin hae­taan merkonomeja.

  40. pek­ka:
    Eläkevaari:

    Tam­pe­reen yli­opis­ton ope­tus­jaos­to­jen tut­kin­to­jen pää­asial­li­nen tar­koi­tus ei ollut kui­ten­kaan toi­mia “lyhyt­tut­kin­to­na” vaan tar­jo­ta ei-yli­op­pi­lail­le väy­lä kor­keam­paan ope­tuk­seen. Ope­tus­jaos­to­ja vas­taa­va väy­lä toi­mi myös tek­nii­kan puo­lel­la: 2‑vuotiseen tek­nil­li­seen kou­luun pää­si kan­sa­kou­lu­poh­jal­ta opis­ke­le­maan tek­ni­kok­si. Tek­nik­ko pys­tyi jat­ka­maan insi­nöö­rik­si ja insi­nöö­ri DI:ksi.
    Ei-yli­op­pi­lai­den väy­lä ede­tä kou­lu­tuk­ses­sa oli itse asias­sa pal­jon toi­mi­vam­pi (ja käy­te­tym­pi) kuin nykyään.

    Yli­opis­to­jen aka­tee­mi­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa oli jois­sa­kin oppiai­neis­sa väli­tut­kin­to­ja joi­ta voi­tai­siin parem­min pitää lyhyt­tut­kin­toi­na, kos­ka niil­lä opin­toa­loil­la mer­kit­tä­vä osa opis­ke­li­jois­ta jät­ti opis­ke­lut väli­tut­kin­non jäl­keen ja siir­tyi työ­elä­mään. Par­hai­ten tämä toi­mi kaup­pa­tie­teis­sä; väli­tut­kin­to eko­no­mi oli arvos­tet­tu, sil­lä sai töi­tä ja iso osa opis­ke­li­jois­ta ei jat­ka­nut mais­te­rik­si asti.
    Myös HuK ja LuK väli­tut­kin­noil­la sai hel­pos­ti töi­tä (opet­ta­ja­na), mut­ta ei vaki­tuis­ta virkaa.

    Tuon Tam­pe­reen yli­opis­ton ope­tus­jaos­ton kaut­ta pää­tyi esi­mer­kik­si muu­an vai­kea murk­ku kor­keim­man oikeu­den esittelijäksi…

    Perus­kou­lus­ta yli­opis­toon” ‑lin­jo­ja tar­vi­taan eri­tyi­ses­ti niil­le (useim­min pojil­le), jot­ka ovat syr­jäy­ty­mi­su­has­sa esi­mer­kik­si vai­kean, pit­kän mur­ro­siän vuoksi.
    Oma (äly­käs) lap­se­ni oli sel­lai­nen aina yli­op­pi­laak­si­tu­loon­sa asti, ja hänen (älykäs)lapsensa on nyt saman­lai­nen 15-vuo­ti­aa­na. Ylä­kou­lu on men­nyt pos­kel­leen, eikä ole asi­aa lukioon, eikä ole tie­toa, mil­loin aivot ovat kas­va­neet niin val­miik­si, että “takai­sin tulee” hyvä lap­si hyvä­nä aikui­se­na. Hänel­lä ei sit­ten ole­kaan enää saman­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia kuin oli­si ollut, jos oli­si pys­ty­nyt hal­lit­se­maan itsen­sä mur­kun hormonimyrskyssä.
    Se, että joi­den­kin aivot eivät kas­va riit­tä­vän nopeas­ti, ei ole hei­dän eikä hei­dän van­hem­pien­sa­kaan syy.
    Yhteis­kun­nan kou­lu­tus­lin­jo­jen pitäi­si olla sel­lai­sia, että vai­kea murk­ku aikuis­tut­tu­aan voi nopeas­ti ottaa muut kiin­ni sil­loin, kun lah­jo­ja on. Tun­nen usei­ta vai­kei­ta murk­ku­ja, jot­ka ovat menes­ty­neet sel­väs­ti kes­ki­ver­toa parem­min työ­ural­laan, mut­ta kuka on aloit­ta­nut mis­tä­kin met­su­rin tai kokin tai muus­ta kou­lu­tuk­ses­ta, jos­ta on hil­jal­leen pääs­syt eteenpäin.

  41. pek­ka:
    Viherinssi:

    Lisäk­si jen­keis­sä yli­opis­to-opis­ke­lun aika­tau­lu­tus on pal­jon täs­mäl­li­sem­pää. 4‑vuotinen Bac­he­lor-ohjel­ma on oikeas­ti 4 vuot­ta, eikä mei­kä­läi­seen tyy­lin epä­mää­räi­nen, jos­sa val­tao­san valit­se­ma nimel­li­ses­ti n. 5 vuo­den mais­te­rin tut­kin­to kes­tää tyy­pil­li­ses­ti yli 7 vuotta.

    Jen­keis­sä (ja UK:ssa) nuo­ret val­mis­tu­vat yli­opis­tos­ta työ­elä­mään 22–23-vuotiaana, kun meil­lä luu­ha­taan yli­opis­ton kup­pi­las­sa kolmekymppiseksi. 

    Aina­kin minun tun­te­mal­la­ni tek­nil­li­sel­lä alal­la taus­tal­la on osit­tain myös se, miten työ­nan­ta­jat suh­tau­tu­vat vas­ta­val­mis­tu­nei­siin työn­ha­ki­joi­hin (tai aina­kin se, miten opis­ke­li­jat hei­dän kuvit­te­le­vat suhtautuvan).

    USAs­sa kan­di­tut­kin­toon 5 opis­ke­lu­vuot­ta kulut­ta­nut hen­ki­lö on luuse­ri, jon­ka työn­saan­ti­mah­dol­li­suu­det ovat hei­kot. Suo­mes­sa taas 5 vuo­des­sa yli 4:n kes­kiar­vol­la (mak­si­miar­vo­sa­na on 5) val­mis­tu­nut DI on työ­nan­ta­jien mie­les­tä epäil­lyt­tä­vä tapaus, jos hänel­lä ei ole muu­ta alan työ­ko­ke­mus­ta kuin kesä­töi­tä pari­na kesänä.

    Sen sijaan Suo­mes­sa työ­nan­ta­jat arvos­ta­vat DI-opin­toi­hin 8 vuot­ta käyt­tä­nyt­tä työn­ha­ki­jaa, vaik­ka hänel­lä oli­si vain kes­kin­ker­tai­set arvo­sa­nat, jos hän on opin­to­jen ohes­sa kerän­nyt moni­puo­lis­ta työ­ko­ke­mus­ta. USAs­sa ei vas­ta­val­mis­tu­neel­ta edel­ly­te­tä mitään työ­ko­ke­mus­ta, vaan hyvät pape­rit hyväs­tä yli­opis­tos­ta rat­kai­se­vat palkkaamisen.

    Jos Suo­mes­sa työ­nan­ta­jat oikeas­ti halua­vat, että opis­ke­li­jat val­mis­tu­vat nopeam­min, niin hei­dän pitäi­si myös antaa sel­vä sig­naa­li sii­tä, että suo­si­tus­ten mukais­ta opis­ke­lu­tah­tia ja hyviä arvo­sa­no­ja arvos­te­taan työn­ha­ku­ti­lan­tees­sa opis­ke­lua­jan työ­ko­ke­mus­ta enemmän.

    Toi­nen jut­tu on sit­ten se, kan­nat­taa­ko nopeas­ti val­mis­tu­mis­ta oikeas­ti halu­ta. Opin­to­jen ohes­sa han­kit­tu työ­ko­meus voi olla oikeas­ti työ­nan­ta­jal­le arvo­kas­ta ja par­haas­sa tapauk­ses­sa opis­ke­li­ja saa myös yli­opis­ton kurs­seis­ta enem­män irti, kun hän on tör­män­nyt ope­tet­ta­viin asioi­hin jo työ­elä­mäs­sä. Tosin lähes­kään aina tilan­ne ei ole näin ruusui­nen, vaan työn­te­ko voi joh­taa myös sii­hen, että opin­toi­hin ei jak­se­ta panos­taa, vaan ne vede­tään läpi mini­mi­työ­mää­räl­lä juu­ri ja juu­ri läpi­pääs­ten ja kai­ken ten­tin jäl­keen unohtaen.

    Mut­ta jos opin­to­jen aikai­ses­ta työ­ko­ke­muk­ses­ta on oikeas­ti hyö­tyä, niin pitäi­si miet­tiä, miten työ­elä­män ja opin­to­jen yhteen­so­vit­ta­mis­ta voi­tai­siin parem­min helpottaa.

  42. Ja taas ihme­tel­lään sitä, mik­si ihmees­sä me kos­kaan kavut­tiin puis­ta alas. Eli tyh­myy­den ylis­tys. Kat­so­taan, tulee­ko samaa van­haa virt­tä veisattua.

    > yli­opis­to kou­lut­taa kaik­ki läh­tö­koh­tai­ses­ti tut­ki­jau­raa sil­mäl­lä­pi­täen ja ”poi­mii par­haat päältä”

    Aha. Odo­te­taan, kun­nes vas­tak­kai­nen väi­te esiin­tyy “kes­kus­te­lus­sa”.

    > Tut­ki­jau­ral­la oli­joil­le­kaan ei oli­si hait­taa sovel­ta­vas­ta työ­ko­muk­ses­ta ja ulko­puo­li­sen maa­il­man toi­min­nan ymmärtämisestä

    Joo. Just niin­ku neu­kut lait­to pro­fes­so­rit peru­na­pel­lol­le. Kyl­lä se tie­de sii­tä edistykin.

    > Liit­tyy­kö hei­dän [USA] kek­sin­tö­jen kau­pal­lis­ta­mis­osaa­mi­sen­sa­kin tähän?

    Eikö­hän se lii­ty eri­tyi­ses­ti sii­hen, että uppo­rik­kai­den vesoil­la on mas­sia kokeil­la asioi­den kau­pal­lis­ta­mis­ta ilman suu­rem­pia kau­pal­li­sia tap­pioi­ta. Ja kas, jos­kus tulee menestyksiäkin.

    > Hel­poin­ta oli­si myön­tää yli­opis­toon saa­pu­vil­le oikeus vain kan­di­daa­tin tut­kin­toon ja ko. tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sen jäl­keen uusi haku­kier­ros mais­te­ria var­ten. Ehkä jopa vaa­de 1–3 vuo­den työ­ko­ke­muk­ses­ta ennen mais­te­ri­no­pin­to­ja, jot­ta tie­täi­si mitä osaa­mis­ta todel­la hakee.

    Rat­kai­su­na on _lisä_byrokratia ja se, että tauon jäl­keen vaan har­va palaa suo­rit­ta­maan opin­to­ja (tosin työt­tö­myy­den kasvaessa…).

    > Ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa ylem­män tut­kin­non suo­rit­ta­jat ovat hyvin moti­voi­tu­nei­ta juu­ri täs­tä syys­tä (työ­ko­ke­mus) ja hei­dän opet­ta­mi­sen­sa on antoi­saa, sil­lä opis­ke­li­jat ovat tark­ko­ja ope­tuk­sen laa­dus­ta. Työl­lis­ty­mi­nen­kin on täl­löin helpompaa.

    Tirsk 🙂 AMK ja ope­tuk­sen laa­tu ja moti­voi­tu­nei­suus ja…

    > Töis­sä kui­ten­kin suu­rim­man osan opeis­ta olen saanut.

    Tämä asia mai­nit­tu! Ja joka on tie­tys­ti täyt­tä ros­kaa, pait­si sii­nä har­vi­nai­ses­sa tapauk­ses­sa, että menee sel­lai­siin töi­hin, joi­hin ei ole kou­lu­tus­ta, ei siis joku ham­pu­ri­lais­ten pais­ta­mi­nen tai ihmis­ten kans­sa luoviminen.

    > Lisäk­si meil­lä on vie­lä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kin, joka kai oppi­si­säl­löl­tään on about kan­din luok­kaa ja täh­tää pel­käs­tään työelämään.

    Tirsk 🙂 No nyt jo väi­te­tään AMK:koiden ole­van oppi­si­säl­löl­tään yli­opis­to­jen ver­tai­sia. Kyl­lä se AMK:ien oppi­si­säl­tö on usein­kin aika plii­sua. Näin asian itse näh­nee­nä sanon, että esim. mate­ma­tii­kas­sa ja fysii­kas­sa (sil­loin kun se on asia­lis­tal­la) ei pääs­tä lähes kos­kaan lukion laa­jan mate­ma­tii­kan tasolle.

    > yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ja jul­ki­sen puo­len ope­ra­tii­vi­seen työ­hön tar­vi­taan kor­kea­ta­sois­ta osaamista

    Tirsk 🙂 Kun on näh­nyt tätä yksi­tyi­sen sek­to­rin (ihan maa­il­man­laa­juis­ten yhtiöi­den) itsen­sä heh­kut­ta­maa omaa kor­kea­ta­sois­ta osaa­mis­ta, niin hahhah.

    > työs­sä oppi­mi­nen on kor­kea­kou­lu­te­tuil­la­kin avain­jut­tu – nykyi­sin vie­lä tär­keäm­pi kuin silloin.

    Tämä asia mai­nit­tu, taas.

    > Kor­kean kou­lu­tuk­sen teho­kas ammat­ti­ta­so­kou­lu­tus puuttuu.

    Ja mitä­kö­hän amma­til­lis­ta ajat­te­lit mais­te­reil­le ja diplo­mi-insi­nöö­reil­le opet­taa? Mitä ammat­ti­ta­so­kou­lu­tus­ta, ihan käy­tän­nös­sä, he tar­vit­si­si­vat omal­la alal­laan? On se kum­ma, kun he pää­se­vät vie­lä­kin pro­sent­ti­mää­rien mukaan töi­hin parem­min kuin ammat­ti­ta­soi­ses­ti kou­lu­te­tut. Tämän asian valos­sa näyt­tää sil­tä, että ne ammat­ti­ta­soi­ses­ti kou­lu­te­tut sitä lisä­kou­lu­tus­ta tar­vit­se­vat. Ote­taan­pa esi­mer­kik­si mei­dän blo­gi-isän­täm­me. Mitä­kö­hän ammat­ti­ta­sois­ta kou­lu­tus­ta hän tar­vit­si­si? Tai mitä oli­si tar­vin­nut val­mis­tues­saan? Anna men­nä vaan! Kerro.

    > Jos työ­uria halu­taan piden­tää niin 60 ja +60-vuo­tail­le­kin on tar­jot­ta­va mah­dol­li­suus paran­taa työmarkkina-asemaa

    Oho. Nyt tulee radi­kaa­lia tekstiä.

    > Mut­ta kun ope­tus tup­paa ole­maan val­lan muu­ta kuin mitä sen tuli­si olla – ammat­tiin työl­lis­ty­vän etua aja­tel­len (-> opis­kel­la voi vaik­ka lop­pue­lä­män­sä ajan).

    Nii-in. On se kum­ma, kun ne ei vaan anna sitä tut­kin­to­to­dis­tus­ta! Pitäis muka jotain opiskellakin!

    > Mut­ta Suo­mes­sa taas työk­kä­rit ham­paat irves­sä pyr­ki­vät ampu­maan alas kai­ken mitä tulee työt­tö­män omaeh­toi­seen koulutukseen.

    On se kum­ma. Kun nyt olen asi­aa seu­ran­nut, niin omaeh­toi­seen opis­ke­luun pää­see vaik­ka kuka työ­tön. Ainoa rajoi­tus (ja ei aina sekään) on oikeat yli­opis­to-opin­not, mut­ta tämä rajoi­tus on nyt vaan kir­jat­tu sii­hen lakiin, niin ettei ne työk­kä­rit nyt ihan lain­vas­tai­ses­ti voi oikein toimia.

    > toh­to­rei­den ja muun aka­tee­mi­sen hörhöporukan

    Vas­tak­kai­nen väi­te havait­tu. Eikös ne yli­opis­tot vie­neet­kään nii­tä par­hai­ta pääl­tä, joten hör­höt näin mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti oli­si­vat aka­tee­mi­sen poru­kan ulko­puo­lel­la. Mut­ta eihän nämä toi­sen­sa pois­sul­ke­vat asiat ketään kiin­nos­ta, kun­han amis pää­see mölyä­mään aka­tee­mi­sis­ta. Ja aka­tee­mis­ten pitäi­si oikeas­ti olla kiin­nos­tu­nei­ta täl­lai­ses­ta “kes­kus­te­lus­ta”. Huoh!

    > Yli­opis­to ei kovin pal­jon val­mis­ta ihmi­siä työ­elä­män tar­pei­siin. Esi­mer­kik­si diplo­mi-insi­nöö­reis­tä suu­rin osa on hom­mis­sa, jois­sa ei ihmeem­min ole opin­nois­ta iloa.

    Ja sil­ti­kin ne ovat parem­min työl­lis­ty­neet kuin ammat­ti­kou­lu­lai­set. Sit­kei­tä ovat, perkeleet!

    > Ja toi­saal­ta taas työ­elä­mäs­sä ihmi­sil­le jou­tuu opet­ta­maan pal­jon sel­lai­sia tai­to­ja ja val­miuk­sia, joi­ta ei yli­opis­tos­sa opeteta.

    Nyt voit­kin ker­toa, että mitä­kö­hän ne tai­dot ja val­miu­det on, joi­ta jou­tuu opet­ta­maan nyt esim. niil­le dip­pains­seil­le. Voit nyt ker­toa ihan itse.

    > Tie­teel­li­ses­tä tut­kin­nos­ta on pää­sään­töi­ses­ti hyö­tyä tie­teel­li­siin teh­tä­viin mene­vil­tä (tie­de, ope­tus, t&k). Käy­tän­nön­lä­hei­sem­mäs­tä oli­si hyö­tyä monel­le muulle.

    Vaka­val­la naa­mal­la väi­tät siis, että ammat­ti­kou­lun “vään­nän näi­tä muttereita”-opinnoista oli­si hyö­tyä enem­mil­le aloil­le kuin yli­opis­to­kou­lu­tuk­ses­ta. O tem­po­ra o mores!

    > Vää­rä opis­ke­lu­tek­niik­ka vie ihmi­sil­tä vuosia.

    Sinul­la tai­taa olla nyt salai­suus pal­jas­tet­ta­va­na… Ker­ro. Ker­ro ny.

    > Meil­lä on kir­jal­li­suu­den mais­te­rei­ta, jot­ka teo­rias­sa osaa­vat ker­toa mitä poe­tii­kan ja arki­sen suo­men kie­len välil­lä tapahtuu

    Ei kir­jal­li­suu­den mais­te­rit mitään kie­les­tä tie­dä. Ota­pa esmes Iso suo­men kielioppi:

    http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php

    Sit­ten rupeat kat­se­le­maan, mitä kir­jal­li­suu­den mais­te­rit ovat väit­tä­neet suo­men kie­les­tä esi­mer­kik­si graduissaan…

    > Se toi­si pro­fes­so­reil­le­kin kam­puk­sen ulko­puo­lis­ta maa­il­maa työ­pöy­däl­le ja ehkä­pä hei­dän kapa­si­teet­ti­aan saa­tai­siin johon­kin hyö­dyl­li­seen­kin käyttöön.

    Ja mikä­pä sen parem­pi oppi kuin neuk­ku­la. Peru­na­pel­lol­le vaan, moko­mat! Sii­nä se työ- ja ruo­ka­pöy­tä konkretisoituu!

    > Opin­not hidas­tu­vat pit­käl­ti sik­si, että ihmi­set eivät opis­ke­le tehokkaasti.

    No, ker­ro nyt se salai­suus. Ker­ro pois!

    > Yhdel­le gra­du tai diplo­mi­työ on vuo­sien pro­jek­ti, jos­sa jää jumiin. Toi­nen voi teh­dä hom­man muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa oikein hyvin tuloksin.

    ??? Jul­ki­nen salai­suus­han on, että gra­dut ja diplo­mi­työt ovat val­ta­van suu­rel­ta osin täyt­tä kuraa.

    > Kor­kea­kou­luis­sa … Osa taas saa jo lukios­sa hyvän yleis­si­vis­tyk­sen, joka voi vas­ta­ta 2. vuo­den perus­y­li­op­pi­laan tietoja.

    AMK, joo. Muut kor­kea­kou­lut, tasan tark­kaan ei.

    > Tai­to­ja opi­taan eni­ten kan­di- ja gra­duse­mi­naa­reis­sa, pien­ryh­mis­sä sekä työelämässä.

    Höpö­hö­pö.

    > Mais­te­rik­si tuli­si voi­da vaih­toeh­toi­ses­ti päte­vöi­tyä tehok­kaal­la työ­har­joit­te­lul­la – gra­dun tur­haut­ta­van puur­ta­mi­sen sijaan. Opin­toi­hin­sa liit­ty­väl­lä alal­la suo­ri­tet­ta­van 6–12 kuu­kau­den työ­har­joit­te­lun tuli­si oikeut­taa mais­te­rin arvoon.

    Kyl­lä se on oikeas­ti han­ka­laa löy­tää nii­tä opin­toi­hin liit­ty­viä työ­har­joit­te­lu­paik­ko­ja kai­kil­la aloil­la. Kyl­lä se meni­si vähän sii­hen, että kah­vin­kei­tos­ta sai­si gra­dun ver­ran pojo­ja. Edistystä!

    > Tun­nen usei­ta täl­läi­siä aka­tee­mi­sia “luuse­rei­ta”. Se on surul­lis­ta, sil­lä osa näis­tä­kin ihmi­sis­tä kyke­ni­si toi­mi­maan alan­sa tehtävissä.

    Mut­ta kyl­lä­hän totuus on, että aka­tee­mi­suus mädät­tää mel­kein jokai­sen aivot. Ainoas­taan AA (ano­nyy­mit aka­tee­mi­set) ja kirk­ko voi har­vo­ja pelastaa!

    > Yli­opis­tos­ta tule­vat diplo­mi-insi­nöö­rit pidet­tiin sit­ten riit­tä­vän kau­ka­na mis­tään kon­kreet­ti­ses­ta, että eivät pää­se sot­ke­maan kuviota.

    Roh­ke­nen epäillä.

    > Itse olen yli­opis­to-opet­ta­ja­na huo­man­nut mer­kit­tä­vän eron nii­den oppi­lai­den väli­lä, joil­la on pelk­kiä opin­to­ja ja kesä­har­joit­te­lua ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka ovat oikeas­ti olleet työ­elä­mäs­sä vas­tuul­li­ses­sa asemassa.

    Itse olen huo­man­nut (ja juu­ri­kin näis­sä aineis­sa, jois­sa itse vai­ku­tat), että aka­tee­mi­set menes­tyy niis­sä parem­min kuin ei-aka­tee­mi­set. Aka­tee­mi­set pää­se­vät ten­teis­tä läpi ja parem­min arvo­sa­noin, aika­tau­lu ei kuse yms..

    Odo­tin kovas­ti vie­lä oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen mai­nos­ta­mis­ta tie­nä para­tii­siin, mut­ta muu­ten samaa van­haa virt­tä veisattiin.

  43. kom­men­taat­to­ri: > Tut­ki­jau­ral­la oli­joil­le­kaan ei oli­si hait­taa sovel­ta­vas­ta työ­ko­muk­ses­ta ja ulko­puo­li­sen maa­il­man toi­min­nan ymmärtämisestä
    Joo. Just niin­ku neu­kut lait­to pro­fes­so­rit peru­na­pel­lol­le. Kyl­lä se tie­de sii­tä edistykin.

    Neu­vos­to­lii­tos­sa ope­tet­tiin kai­kil­le lukio­lai­sil­le myös käy­tän­nön ammat­ti, Suo­mes­sa nämä kak­sois­tut­kin­not kek­sit­tiin vas­ta pal­jon myö­hem­min. Vaik­ka kak­sois­tut­kin­not voi näh­dä ope­tus­re­surs­sien tuh­laa­mi­se­na, kuten kaik­ki useam­man tut­kin­non suo­rit­ta­mi­set jois­ta aina­kin kor­kea­kou­lu­ta­sol­la halu­taan eroon, aja­tus ei vält­tä­mät­tä ole läpeen­sä huo­no. Yhteen ammat­tiin kou­lut­tau­tu­mi­nen ja kapean alan eri­kois­osaa­mi­nen ovat nyky­maa­il­mas­sa ris­ki, aina on hyvä olla taka­tas­kus­sa vara­suun­ni­tel­ma. Jos syys­tä tai toi­ses­ta halu­aa tai jou­tuu vaih­ta­maan alaa, on käte­vää, että on toi­nen ammat­ti val­mii­na odot­ta­mas­sa. Ammat­ti­kou­lu­kou­lu­tuk­sel­la toden­nä­köi­ses­ti pär­jää kysei­ses­sä työs­sä vaik­ka tut­kin­to oli­si vähän van­hem­pi­kin, sii­nä mis­sä aka­tee­mi­nen tut­kin­to on työ­elä­mäs­sä uute­na­kin lähes hyödytön.

  44. Voi­si­ko joku ker­toa, mikä syy aiheut­ti sen van­han sys­tee­min muut­ta­mi­sen? Tar­koi­tan siis esim kaup­pa­kou­lu, ‑opis­to ja kor­kea­kou­lu ja vas­taa­va tek­ni­sel­lä puo­lel­la. Olen ymmär­tä­nyt, että aina­kin jol­lain aloil­la yri­tyk­set valit­ta­vat hom­man men­neen huonommaksi.
    Kun oon itte DI, niin en jon­kun let­kau­tus­ta nii­den pitä­mis­tä ulko­na sot­ke­mas­ta hom­mia ihan ymmär­rä. Olen tar­vit­taes­sa ollut ihan “hom­mis­sa” toki tiet­ty rajal­li­ses­ti, mut­ta taas uskal­ta­nut teh­dä jotain kii­rees­sä, jota ehkä ei joku muu oli­si rohjennut.
    Kulu­tin aikaa aivan lii­an pal­jon opis­ke­luun, mut­ta tilan­tee­ni takia jou­duin teke­mään työ­tä jo opis­ke­luai­ka­na ja niin­pä meni pari vuot­ta vai­hees­sa, jol­loin vain se diplo­mi­työ puuttui.Työnantaja pot­ki ja jär­jes­ti kuu­kau­den pal­kal­li­sen ajan. Sen jäl­keen meni vie­lä työn ohes­sa pari kuu­kaut­ta ja hom­ma oli val­mis. Pal­kan nousu val­mis­tu­mi­sen jäl­keen ei ollut kovin iso, mut­ta sil­loin tärkeä.
    Prof­fat peru­na­pel­lol­le lie­nee aika kär­jis­tet­ty jut­tu, mut­ten nyt pidä kovin paha­na, vaik­ka ennen nimi­tys­tä ko hen­ki­löl­lä oli­si jotain koke­mus­ta yksi­tyi­sen puo­len duu­neis­ta. Tiet­ty joi­den­kin ainei­den koh­dal­la aika vai­kea kek­siä mahdollisuuksia.

  45. Maa­il­man­me­no on vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na kai­kil­la elä­mä­na­loil­la kehit­ty­nyt kiih­ty­väl­lä nopeu­del­la ja tie­don mää­rä kas­vaa räjäh­dys­mäi­ses­ti. Tähän on myös kou­lu­tus­jär­jes­tel­män pitä­nyt sopeu­tua. Opis­ke­luun käy­tet­tä­vän ajan mää­rä ihmi­se­lä­mäs­tä on rajal­li­nen. Työ­urien piden­tä­mi­nen näyt­tää vält­tä­mät­tö­mäl­tä, jot­ta voi­sim­me säi­lyt­tää vähin­tään enti­sen elin­ta­som­me. Täs­tä seu­raa, että ihmi­set täy­tyy kou­lut­taa entis­tä kapeam­mil­le ammat­tia­loil­le. Käyt­tääk­se­ni prof. Mat­ti Sar­me­lan ter­me­jä, ihmi­sis­tä tulee väki­sin­kin put­kiai­voi­sia suo­rit­ta­jia, joi­ta meri­to­kraat­tien ja suur­me­ri­to­kraat­tien on help­po ohjailla.

    Yleis­si­vis­tä­vän ope­tuk­sen mää­räs­tä ei kui­ten­kaan sai­si koh­tuut­to­mas­ti tin­kiä, vaik­ka pai­neet eri­tyis­osaa­mi­sen opet­ta­mi­seen kas­va­vat koko ajan. Ope­tuk­ses­sa tuli­si pai­not­taa kriit­tis­tä ajat­te­lu­ta­paa ja tie­to­läh­tei­den moni­puo­lis­ta hyö­dyn­tä­mis­tä. Suo­men kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on uudel­leen arvioin­nin tar­pei­ta. Esi­mer­kik­si on täy­sin kan­sal­li­sen ja kan­sa­lais­ten edun vas­tais­ta pakot­taa lap­set ja opis­ke­li­jat käyt­tä­mään aikaan­sa pie­nen naa­pu­ri­maam­me Ruot­sin kie­len opis­ke­luun. Vaik­ka kaik­ki tie­tä­vät, että tämä on silk­kaa hul­luut­ta, niin yhteis­kun­tam­me näyt­tää ole­van his­to­rian­sa van­ki ja tämä aika ylei­ses­ti hyväksytään.

    Nyt kun vii­me vuo­si­na on ollut aikaa, niin olen käyt­tä­nyt sitä luke­mi­seen. Kes­ki­mää­rin kir­ja vii­kos­sa his­to­ri­aa, filo­so­fi­aa, fysiik­kaa jne. Jokai­sen luke­ma­ni kir­jan jäl­keen on vah­vis­tu­nut käsi­tyk­se­ni, kuin­ka vähän yksi­lö voi elä­män­sä aika­na saa­da tie­toa, vaik­ka maa­il­mas­sa on kym­me­niä­tu­han­sia hyl­ly­ki­lo­met­re­jä eri alo­jen kirjallisuutta.

    Olen varan­nut ensi kevääk­si mat­kan Poh­jois-Kore­aan. Olen luke­mas­sa kuu­det­ta Korean his­to­ri­aa ja Koreoi­den olo­ja käsit­te­le­vää kir­jaa. Vaik­ka Poh­jois-Korea onkin täl­lä het­kel­lä ainut­laa­tui­nen kom­mu­nis­ti­nen dik­ta­tuu­ri hir­vit­tä­vi­ne ihmi­soi­keus­louk­kauk­si­neen, niin ei tar­vit­se men­nä kovin­kaan kau­ak­si his­to­rias­sa kun Euroo­pas­ta ja enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­tos­ta löy­tyy vie­lä hir­vit­tä­vim­piä asioi­ta. Muus­ta maa­il­mas­ta puhumattakaan.

    Kaik­ki ihmi­set näyt­tä­vät ole­van jol­la­kin taval­la usko­vai­sia. Suu­rim­mal­le osal­le ihmis­kun­taa uskon­to on vuo­si­tu­han­sia van­hat legen­dat, toi­sil­le tie­de ja talous ydin­voi­mi­neen ja kän­ny­köi­neen ja joil­le­kin maa­il­man lopun ennus­teet ilmastonmuutoksineen

  46. Nais­puo­li­sen kave­ri­ni sosio­no­mio­pin­not (AMK) ovat vii­väs­ty­neet vuo­sil­la syys­tä, että hän ei mil­lään saa teh­tyä opin­näy­te­työ­tään val­miik­si. Itsell­tä­ni kysei­seen opin­näy­te­työ­hön kului­si aikaa noin kak­si viik­koa, mut­ta en voi teh­dä sitä hänen kans­saan pari­työ­nä, kos­ka en opis­ke­le sosi­aa­lia­laa AMK:ssa.

    Hän on kui­ten­kin kysei­se­nä ajan­jak­so­na työs­ken­nel­lyt useis­sa las­ten­ko­deis­sa. Työ­nan­ta­jat ovat myös­kin kehu­neet hänen ahke­ruut­taan ja ammat­ti­tai­to­aan. Koh­ta hänel­tä var­maan­kin läh­tee opis­ke­lu­paik­ka iäk­si ja oikeus työs­ken­nel­lä alal­laan? Onko mie­le­käs­tä sim­put­taa ihmi­siä ja yhteis­kun­taa yhden rupi­sen lop­pu­työn takia? Kal­liik­si tulee…

  47. Voi­daan kysyä, mitä jär­keä on sii­nä, että pidäm­me ensin gra­dua kyp­syys­ko­kee­na ja sit­ten jär­jes­täm­me eri­lai­sia tuki­toi­mia niil­le, joil­le gra­dun teke­mi­nen ei luonnistu.”

    Jos asia on nyky­ään näin, kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­ko­keet ovat pahas­ti epäonnistuneet. 

    Voi­ko nyky­ään tut­kin­toi­hin pääs­tä esi­mer­kik­si vähäi­sen haki­ja­mää­rän takia ilman rimaa eli tasoharkintaa?

    Nimi­merk­ki “Pää­sy­ko­kei­ta pis­teyt­tä­nyt ym.”

  48. Kan­na­tan. Monis­sa mais­sa on esim. Diplo­ma-tyy­pin lyhyt­tut­kin­to­ja, jois­sa pape­rin saa jo vuo­den opin­nois­ta. Ei sil­lä mihin­kään mais­te­rin töi­hin ede­tä, mut­ta kyl­lä se jo jos­tain ala­koh­tai­ses­ta osaa­mi­ses­ta sil­ti ker­too, parem­min kuin yli­op­pi­las­tut­kin­to, joka on monen opis­ke­li­jan ainoa tut­kin­to ennen kan­din pape­rei­den val­mis­tu­mis­ta, jos ne kos­kaan valmistuvat.

  49. Kää­päe­läin:
    Nais­puo­li­sen kave­ri­ni sosio­no­mio­pin­not (AMK) ovat vii­väs­ty­neet vuo­sil­la syys­tä, että hän ei mil­lään saa teh­tyä opin­näy­te­työ­tään val­miik­si. Itsell­tä­ni kysei­seen opin­näy­te­työ­hön kului­si aikaa noin kak­si viik­koa, mut­ta en voi teh­dä sitä hänen kans­saan pari­työ­nä, kos­ka en opis­ke­le sosi­aa­lia­laa AMK:ssa.

    Hän on kui­ten­kin kysei­se­nä ajan­jak­so­na työs­ken­nel­lyt useis­sa las­ten­ko­deis­sa. Työ­nan­ta­jat ovat myös­kin kehu­neet hänen ahke­ruut­taan ja ammat­ti­tai­to­aan. Koh­ta hänel­tä var­maan­kin läh­tee opis­ke­lu­paik­ka iäk­si ja oikeus työs­ken­nel­lä alal­laan? Onko mie­le­käs­tä sim­put­taa ihmi­siä ja yhteis­kun­taa yhden rupi­sen lop­pu­työn takia? Kal­liik­si tulee…

    Vas­taa­via tapauk­sia tie­dän itse­kin. Käy­tän­nöl­lis­ten alo­jen töi­tä, joi­hoin jos­tain syys­tä nyky­ään kuu­luu kir­jal­li­nen opin­näy­te­työ. Tut­kin­not ovat kir­jal­lis­ta opin­näy­te­työ­tä vail­le monel­la val­mii­ta, mut­ta niis­tä on tul­lut ylit­se­pää­se­mät­tö­miä estei­tä. Opin­näy­te­työn jäl­keen hen­ki­lö ei vält­tä­mät­tä kos­kaan jou­du enää teke­mään yhtään tut­ki­mus­ta tai kir­jal­lis­ta opin­näy­tet­tä, vaan kuka käsi­töi­tä, kuka vaik­ka las­ten­hoi­toa. Mut­ta jos­tain syys­tä joku on kek­si­nyt lait­taa käy­tän­nöl­lis­ten alo­jen ammat­ti­tut­kin­to­jen osak­si kir­jal­li­set(!) opinnäytetyöt.

  50. Vihe­rins­si: Jor­ma Nord­lin: Jos opis­ke­li­ja opis­ke­lee 8h/päivä koto­na opis­ke­lut mukaan luet­tu­na, onko kurs­sien todel­li­set opintosisällöt
    sel­lai­sia, jot­ta suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta pysyy vaa­di­tus­sa työmäärässä?

    Ovat. Pää­osa kurs­seis­ta on tavan­omai­sen opis­ke­li­jan suo­ri­tet­ta­vis­sa opin­to­pis­tei­den anta­mal­la työ­mää­räl­lä, yleen­sä jopa huo­mat­ta­vas­ti vähem­mäl­lä työ­mää­räl­lä. (Tosin olen kyl­lä myös sitä miel­tä, että 8h/päivä tent­tiin val­mis­ta­vaa opis­ke­lua on koh­tuu­ton vaa­ti­mus. Kir­jal­lis­ta työ­tä tai muu­ta omaa teke­mis­tä tekee sit­ten hel­pos­ti 12 h/päivä.)

    Pul­ma kui­ten­kin tulee sii­tä, että mitä hei­kom­mil­la val­miuk­sil­la opis­ke­li­ja tut­kin­to­aan tekee, sitä enem­män aikaa kurs­sien suo­rit­ta­mi­seen menee. Samoin jos opin­to­jen ohjaus, val­von­ta ja jär­jes­te­lyt ovat heik­ko­ja, aikaa alkaa palaa. Vää­rä opis­ke­lu­tek­niik­ka vie ihmi­sil­tä vuosia.

    Täs­tä sai­si joku kas­va­tus­tie­tei­li­jä hyvän tut­ki­musai­heen. Lii­ma­taan 24/7 val­von­ta muu­ta­maan opis­ke­li­jaan ja kat­so­taan, mihin se aika menee ja miksi…

    Tuo­ta on tut­kit­tu. Opis­ke­li­jat opis­ke­le­vat Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin noin 20–30 tun­tia vii­kos­sa. Ja noin 2/3 vuo­des­ta. Loput ajat ovat loma-aikaa (kesä­töi­tä, jou­lu­lo­mia, yms.). Suo­mes­sa yli­opis­tot aloit­ta­vat toi­min­tan­sa erit­täin myö­hään (usein vas­ta syys­kuus­sa) ja vas­taa­vas­ti saat­ta­vat lopet­taa kevät­lu­ku­kau­den käy­tän­nös­sä jo huh­ti­kuus­sa, aina­kin luen­to­jen osal­ta. Vaik­ka joku haluai­si opis­kel­la enem­män, ope­tus­ta yli­opis­tois­sa on käy­tän­nös­sä vain noin 7 kuu­kaut­ta vuodessa.

  51. Tie­de­mies: Lyhyt­tut­kin­noil­la on lähin­nä jon­kin ver­ran sig­naa­liar­voa, jos aja­tel­laan että joku modu­laa­ri­nen osa opin­nois­ta voi­daan osoit­taa tul­leen teh­dyk­si. Toki sosi­aa­lis­ta ver­kos­toi­tu­mis­ta tapah­tuu myös, mut­ta ei enem­pää ver­rat­tu­na sii­hen että opis­ke­lee jon­kin aikaa ja ei saa tut­kin­toa val­miik­si. Tie­dol­li­ses­ti näil­lä tus­kin on mer­ki­tys­tä, mut­ta yhdis­tet­ty­nä ser­ti­fi­kaat­tiin sitä voi aina­kin väit­tää että on omak­su­nut jotain.

    Kyl­lä niil­lä tie­dol­lis­ta mer­ki­tys­tä­kin voi olla. Suo­mes­sa on aika pal­jon teh­tä­viä, joi­ta voi­si hoi­taa vuo­den yli­opis­to-opin­to­jen poh­jal­ta. Mut­ta johon taas ammat­ti­kou­lu­ta­son kou­lu­tus ei rii­tä. Oma vai­ku­tel­ma­ni on se, että yli­opis­to-opin­nois­ta usein suu­rin osa on oman työ­uran kan­nal­ta hyö­dyt­tö­miä. Jos on sopi­va koko­nai­suus, (ja nime­no­maan aika ainut­laa­tui­nen, ei sel­lai­nen, jota tekee mas­sat), voi vuo­den­kin mit­tai­sel­la kou­lu­tuk­sel­la hank­kia sel­lai­sen osaa­mi­sen, jol­la on arvoa työ­mark­ki­noil­la. Jos se vie­lä tun­nus­tet­tai­siin joten­kin, sitä parempi.

    Eli jos yli­opis­to tar­jo­aa vaik­ka 5 kurs­sia jol­tain tie­tyl­tä eri­koi­sa­lal­ta, ja halu­aa juu­ri sen alan opin­not teh­dä, niin teke­mäl­lä ne 5 kurs­sia oppii aika lail­la sen, mitä yli­opis­tol­la on sii­tä aihees­ta tar­jo­ta. Loput opin­not voi­si­vat olla kaik­kea sii­tä ympä­ril­tä ja kau­em­paa, mut­ta eivät sitä asi­aa, mis­tä osaa­mis­ta juu­ri halu­aa hankkia.

    Esi­merk­ki­nä voi­si mai­ni­ta, että jos halu­aa vaik­ka tie­tää kai­ken vie­mä­reis­tä, mitä yli­opis­tos­sa ope­te­taan, aihee­seen suo­raan tai edes epä­suo­raan liit­ty­viä kurs­se­ja ei kovin monia lie­ne edes kaik­kien Suo­men yli­opis­to­jen aihe­pii­rin kurs­sit yhteen las­kien. Mut­ta vas­taa­vas­ti jos halu­aa eri­kois­tua vie­mä­rei­hin, ja halu­aa yli­opis­to­tut­kin­non, pitää opis­kel­la 300 opin­to­pis­tet­tä, jot­ta saa mais­te­rin pape­rit. Suu­rin osa opin­nois­ta on täl­löin jotain ihan muu­ta kuin sii­tä aihees­ta, mis­tä oli­si halun­nut oppia, ja jol­la oli­si suo­raa arvoa vie­mä­ri­asian­tun­ti­ja­na. Toki esim. kau­pal­li­sil­la tai­doil­la, ruot­sin kie­len tai­doil­la, suh­teel­li­suus­teo­rian osaa­mi­sel­la, deri­voin­ti­ky­vyil­lä ja monil­la muil­la tai­doil­la on arvoa sinän­sä. Nii­tä­hän jokai­nen diplo­mi-insi­nöö­rik­si opis­ke­le­va jou­tuu opis­ke­le­maan. Mut­ta vaik­ka­pa suh­teel­li­suus­teo­rial­la ei sil­ti ole ihan kovin suur­ta käyt­tö­ar­voa vaik­ka­pa vie­mä­ri­re­mont­te­ja poh­dit­taes­sa, eikä vält­tä­mät­tä suu­rim­mal­la osal­la muis­ta­kaan kurs­seis­ta, jois­ta iso osa vaan on lät­käis­ty kai­kil­le opis­ke­li­joil­le yleis­si­vis­tyk­seen kuu­lu­vi­na, ei sen takia, että opis­ke­li­ja vält­tä­mät­tä niil­lä tai­doil­laan omal­la ammat­tia­lal­laan mitään eri­tyi­ses­ti tekisi.

  52. > Neu­vos­to­lii­tos­sa ope­tet­tiin kai­kil­le lukio­lai­sil­le myös käy­tän­nön ammatti

    Tämä on minul­le ihan uusi tie­to. Ensin­nä­kin se, että suu­res­sa kom­mu­nis­ti­pel­los­sa oli lukioi­ta?!? Sit­ten se, että oikees­ti?!? Ei kyl­lä kukaan enti­nen sikä­läi­nen ole mai­nin­nut asias­ta, tyy­liin: “Olen muu­ten myös kam­paa­ja.”. Ei ole näky­nyt tyyp­pien CV:eissä mai­nin­to­ja… Mut­ta ker­ro ihmees­sä lisää!

    > Yhteen ammat­tiin kou­lut­tau­tu­mi­nen ja kapean alan eri­kois­osaa­mi­nen ovat nyky­maa­il­mas­sa ris­ki, aina on hyvä olla taka­tas­kus­sa varasuunnitelma.

    On se sit­ten kum­mal­lis­ta, että ne eri­kois­osaa­jat (aka­tee­mi­set) työl­lis­ty­vät parem­min kuin “yleis­osaa­jat” (ammat­ti­kou­lu­lai­set).

    > Jos syys­tä tai toi­ses­ta halu­aa tai jou­tuu vaih­ta­maan alaa, on käte­vää, että on toi­nen ammat­ti val­mii­na odottamassa.

    Voit var­maan heit­tää läh­teil­lä, jois­ta sel­vi­ää, että kaik­ki täl­lai­set tapauk­set iloit­see ja lau­laa ja tans­sii kaduil­la, kos­ka val­mis ammat­ti odot­taa kun Manua illallinen.

    > Ammat­ti­kou­lu­kou­lu­tuk­sel­la toden­nä­köi­ses­ti pär­jää kysei­ses­sä työs­sä vaik­ka tut­kin­to oli­si vähän van­hem­pi­kin, sii­nä mis­sä aka­tee­mi­nen tut­kin­to on työ­elä­mäs­sä uute­na­kin lähes hyödytön.

    Hei­tä­pä läh­tei­tä! Se nyt aina­kin on sel­vää, että uusi aka­tee­mi­nen tut­kin­to on työ­elä­mäs­sä kul­taa ja uusi tai van­ha ammat­ti­kou­lu­tut­kin­to lähin­nä kis­san­kul­taa, kun työl­lis­ty­mis­tä katsotaan.

  53. > Prof­fat peru­na­pel­lol­le lie­nee aika kär­jis­tet­ty jut­tu, mut­ten nyt pidä kovin paha­na, vaik­ka ennen nimi­tys­tä ko hen­ki­löl­lä oli­si jotain koke­mus­ta yksi­tyi­sen puo­len duuneista.

    Mik­si? Mik­si alan osaa­mi­nen ei rii­tä? Jät­täi­sit­kö esi­mer­kik­si valit­se­mas­ta prof­fak­si alan kirk­kaan täh­den, jos kil­pai­li­ja vaan on ollut duu­nis­sa yli­opis­ton ulko­puo­lel­la? “Joo, ei me sua vali­ta, kun et oo ollut oikeis­sa duuneissa!”

  54. > Työ­urien piden­tä­mi­nen näyt­tää vält­tä­mät­tö­mäl­tä, jot­ta voi­sim­me säi­lyt­tää vähin­tään enti­sen elintasomme.

    Mik­si ihmees­sä sinul­le täl­lai­nen kuva on pääs­syt syn­ty­mään? His­to­rian todis­tusai­neis­to ker­too muu­ta. Auto­maa­tio on kor­van­nut ihmis­työn hyvin suu­rel­ta osin, ja jäl­jel­le­jää­nyt osa on pal­jol­ti teko­työ­tä, byro­kra­ti­aa. Ja iso osa muus­ta­kin työs­tä häi­pyy pian, niin­kin eri­lai­set työt kuin esi­mer­kik­si teu­ras­ta­ja ja kau­pan­kas­sa. Mainostusta:

    http://www.anarkismi.net/aivokuume/txt/eroon_tyosta_-_bob_black.htm

    Kaik­kien mai­den työ­läi­set … rentoutukaa.

    > ihmi­set täy­tyy kou­lut­taa entis­tä kapeam­mil­le ammat­tia­loil­le. Käyt­tääk­se­ni prof. Mat­ti Sar­me­lan ter­me­jä, ihmi­sis­tä tulee väki­sin­kin put­kiai­voi­sia suorittajia

    Nyt oli­si hyvä nii­tä todis­tei­ta löy­tyä. Minä­pä taas väi­tän, että tuo oli tilan­ne, kun kan­sal­la ei ollut kou­lu­tus­ta ja kaik­ki työs­ken­te­li­vät maataloudessa.

    > Yleis­si­vis­tä­vän ope­tuk­sen mää­räs­tä ei kui­ten­kaan sai­si koh­tuut­to­mas­ti tin­kiä, vaik­ka pai­neet eri­tyis­osaa­mi­sen opet­ta­mi­seen kas­va­vat koko ajan.

    Kum­mal­lis­ta! Lukio ja kor­kea­kou­lu­tus on muut­tu­nut pal­jon sii­tä, kun itse nii­tä kävin. Ja muu­tok­set ovat yleis­si­vis­tä­vän kou­lu­tuk­sen lisään­ty­mi­nen. Lukios­sa ope­te­taan enem­män ter­veys­tie­toa, ja sen voi kir­joit­taa kir­joi­tuk­sis­sa. Filo­so­fia ja psy­ko­lo­gia on myös nyt pakol­li­sia kurs­se­ja. Kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa on pakol­li­nen “atk-ope­tus”: Word, Excel, Power­Point. Myös yrit­tä­jyyt­tä, mark­ki­noin­tia, joh­ta­mis­ta on, aina­kin AMK-tasol­la, pakol­li­se­na. Minä en kyl­lä näis­tä pahem­min perus­ta, ja minus­ta suun­ta on vää­rä, mut­ta olen kai sit­ten put­kiai­voi­nen suorittaja.

    > Ope­tuk­ses­sa tuli­si pai­not­taa kriit­tis­tä ajat­te­lu­ta­paa ja tie­to­läh­tei­den moni­puo­lis­ta hyödyntämistä.

    Krooh-pyyh.

    > Esi­mer­kik­si on täy­sin kan­sal­li­sen ja kan­sa­lais­ten edun vas­tais­ta pakot­taa lap­set ja opis­ke­li­jat käyt­tä­mään aikaan­sa pie­nen naa­pu­ri­maam­me Ruot­sin kie­len opis­ke­luun. Vaik­ka kaik­ki tie­tä­vät, että tämä on silk­kaa hul­luut­ta, niin yhteis­kun­tam­me näyt­tää ole­van his­to­rian­sa van­ki ja tämä aika ylei­ses­ti hyväksytään.

    Jaha. Taas täl­lai­nen. Minä en esi­mer­kik­si tie­dä, että tämä on silk­kaa hul­luut­ta. Minus­ta se on jär­ke­vim­piä ainei­ta, joi­ta perus­kou­lus­sa ja lukios­sa opetetaan.

    > Kaik­ki ihmi­set näyt­tä­vät ole­van jol­la­kin taval­la uskovaisia.

    Se nyt on vaan sinun näkö­har­haa­si. Minus­ta taas kaik­ki usko­vai­set ovat olleet läh­tö­koh­tai­ses­ti hul­lu­ja. Nyt­tem­min kes­ki-ikäi­se­nä luu­len, että ne vaan vetää jotain roo­lia. Ne ei kui­ten­kaan sekoi­le kadul­la sirot­te­le­mal­la tuh­kaa pääl­leen ja kuis­kai­le­mal­la Ave Mari­aa, kun tulee “syn­ti­nen” aja­tus, joten minus­ta näyt­tää sil­tä, että ne varaa hih­hu­lin roo­lin johon­kin muka­vaan roo­li­pe­li­koh­taan kalen­te­ris­saan: “sun­nun­tai­na sivey­den sipu­li­na kirkossa”.

  55. > Nais­puo­li­sen kave­ri­ni sosio­no­mio­pin­not (AMK) ovat vii­väs­ty­neet vuo­sil­la syys­tä, että hän ei mil­lään saa teh­tyä opin­näy­te­työ­tään valmiiksi.

    > Onko mie­le­käs­tä sim­put­taa ihmi­siä ja yhteis­kun­taa yhden rupi­sen lop­pu­työn takia? Kal­liik­si tulee…

    On se maa­il­ma muut­tu­nut… Itsel­lä on näi­tä saman­lai­sia tut­tu­ja. Nii­tä on yri­tet­ty aut­taa. Jos­kus apu ei ole kel­van­nut. Jos­kus on puur­ret­tu yksin. Jot­kut teki­vät sen gra­dun­sa val­miik­si. Jot­kut kes­keyt­ti­vät opin­not. Jot­kut vie­lä hen­gai­lee oppi­lai­tok­ses­sa, aina­kin näyt­tä­vät hen­gai­le­van. Ei ehkä suo­raan tyy­peil­le sanot­tu, mut­ta tie­tyn ajan jäl­keen kyl­lä tuli aja­tus, että: “Jo on käde­tön­tä!”. Ja kyl­lä se ylei­nen mie­li­pi­de oli ja on, että jol­lei vuo­sien jäl­keen­kään saa sitä gra­duan­sa val­miik­si, niin sitä saa mitä tilaa.

  56. Pää­sy­ko­keis­ta on kai jotain tut­ki­mus­ta­kin. En muis­ta nyt mis­tä mut­ta olen jos­kus näh­nyt väit­teen (toden­pe­räi­syyt­tä en osaa arvioi­da) että pää­sy­koe on yleen­sä hei­kom­pi ennus­ta­ja opin­to­me­nes­tyk­ses­tä kuin ylioppilastodistus. 

    Jos halu­taan saa­da hom­ma rei­luk­si niin ettei yksi todis­tus kaa­da kaik­kea, oli­si parem­pi antaa mah­dol­li­suus uusia YO-koe.

  57. Kepa:Suo­mes­sa taas 5 vuo­des­sa yli 4:n kes­kiar­vol­la (mak­si­miar­vo­sa­na on 5) val­mis­tu­nut DI on työ­nan­ta­jien mie­les­tä epäil­lyt­tä­vä tapaus, jos hänel­lä ei ole muu­ta alan työ­ko­ke­mus­ta kuin kesä­töi­tä pari­na kesänä.

    Tuo ei minus­ta kyl­lä pidä paikkaansa.

    1. 5v on vähem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen nopeus
    2. nelo­sen kes­kiar­vo on enem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen keskiarvo
    3. pari kesää alan koke­mus­ta, mikä­li on oikean­lais­ta, on tänä­päi­vä­nä jo aika hyvin

    Aina­kin itsel­le­ni tun­tui­vat ovet auke­ne­van työ­elä­mään hyvin hel­pos­ti, val­mis­tuin kes­ki­mää­räis­tä nopeam­min kes­kin­ker­tai­sil­la arvo­sa­noil­la ja minul­la oli kesä alan teh­das­ko­ke­mus­ta ja pääl­le kak­si kesää oikeis­sa alan töis­sä kont­to­rin puolella.

    Noil­la spek­seil­lä pitäi­si olla help­po erot­tau­tua muis­ta vas­ta­val­mis­tu­neis­ta työn­ha­ki­jois­ta. Eri­tyi­ses­ti insi­nöö­rin pape­reil­la on liik­kel­lä pal­jon poruk­kaa, joil­la ei ole ihan oikea­ta työ­ko­ke­mus­ta päi­vän päi­vää ja nume­rot­kin vähän mitä sat­tuu. Asen­ta­jan hom­mat eivät ole sitä “oikea­ta” työ­ko­ke­mus­ta, kyl­lä val­mis­tu­neel­la insi­nöö­ril­lä tai diplo­mi-insi­nöö­ril­lä pitäi­si olla kesä­työ­ko­ke­mus­ta ihan oikeis­ta insinöörihommista.

    Jos Suo­mes­sa työ­nan­ta­jat oikeas­ti halua­vat, että opis­ke­li­jat val­mis­tu­vat nopeam­min, niin hei­dän pitäi­si myös antaa sel­vä sig­naa­li sii­tä, että suo­si­tus­ten mukais­ta opis­ke­lu­tah­tia ja hyviä arvo­sa­no­ja arvos­te­taan työn­ha­ku­ti­lan­tees­sa opis­ke­lua­jan työ­ko­ke­mus­ta enemmän.

    Tilas­to­jen mukaan nopea val­mis­tus­mi­sai­ka kor­re­loi suo­raan sekä työl­lis­ty­mi­sen että palk­ka­pus­sin pak­suu­den kanssa. 

    Eli väit­tee­si eivät yksin­ker­tai­ses­ti pidä paikkaansa.

    Vie­lä lopuk­si, kukaan ei var­maan vali­ta sii­tä että val­mis­tu­mi­nen myö­häs­tyy oikei­den töi­den takia. Kyl­lä kui­ten­kin suu­rin osa pit­kään opis­kel­leis­ta opis­ke­lee pit­kään kun ei jak­sa opis­kel­la tai työs­ken­te­lee ihan muis­sa hom­mis­sa kuin oman alan hom­mis­sa. Aina­kin omi­na opis­ke­luai­koi­na opis­ke­li­joi­den opin­to­jen hidas ete­ne­mi­nen joh­tui pää­asias­sa tar­mon suun­taa­mi­ses­ta muu­hun kuin opis­ke­luun taik­ka alan kan­nal­ta olen­nai­sen työ­ko­ke­muk­sen hankkimiseen.

    Ketään ei hait­taa, jos joku teek­ka­ri vetää yhden vuo­den puo­li­va­loil­la kun on jos­sain fir­mas­sa töis­sä teke­mäs­sä tuotekehitystä.

    Sen sijaan Suo­mes­sa työ­nan­ta­jat arvos­ta­vat DI-opin­toi­hin 8 vuot­ta käyt­tä­nyt­tä työn­ha­ki­jaa, vaik­ka hänel­lä oli­si vain kes­kin­ker­tai­set arvo­sa­nat, jos hän on opin­to­jen ohes­sa kerän­nyt moni­puo­lis­ta työkokemusta. 

    Tämä pitää paik­kan­sa, mut­ta tuol­lai­nen kave­ri­han on erit­täin toden­nä­köi­ses­ti jo oikea ammat­ti­lai­nen, sil­lä ei niil­lä pape­reil­la töi­tä teh­dä + suu­rin osa kai­kis­ta työn­te­ki­jöis­tä ja opis­ke­li­jois­ta ovat “kes­kin­ker­tai­sia” ja useim­mis­sa tapauk­sis­sa se on täy­sin riit­tä­vä osaa­mi­sen taso. 

    Ja kai­pa nyt vas­ta­val­mis­tu­neen mär­kä­kor­van ja val­miin ammat­ti­lai­sen välil­lä pitäi­si olla jokin ero? Aina­kin omas­sa osaa­mi­ses­sa oli hur­ja ero kun ver­ta­si tilan­nett­ta heti val­mis­tu­mi­sen jäl­keen sii­hen mitä se oli 2v kuluttua.

    PS jos joku val­mis­tuu huip­puar­vo­sa­noil­la, siniä on erit­täin toden­nä­köi­ses­ti sem­moi­nen oikea huippuosaaja.

  58. Jos asia on nyky­ään näin, kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­ko­keet ovat pahas­ti epäonnistuneet.”

    Yli­opis­ton avii­sis­sa oli jut­tua sii­tä, että gra­du jää usein teke­mät­tä opis­ke­li­joil­ta, joil­la on taus­tal­la erin­omai­nen menes­tys sekä lukios­sa että yli­opis­to-opin­nois­sa. Kun rima on kor­keal­la, gra­du ei edis­ty alkua pitemmälle.

    Gra­du­han yleen­sä hyväk­sy­tään, vaik­ka se oli­si täy­sin kel­vo­ton teke­le. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan menes­tys­näl­kän­sä vuok­si suos­tu teke­mään kel­vo­ton­ta, jol­loin koko pape­ri jää kirjoittamatta.

  59. pek­ka:

    Lisäk­si jen­keis­sä yli­opis­to-opis­ke­lun aika­tau­lu­tus on pal­jon täs­mäl­li­sem­pää. 4‑vuotinen Bac­he­lor-ohjel­ma on oikeas­ti 4 vuot­ta, eikä mei­kä­läi­seen tyy­lin epä­mää­räi­nen, jos­sa val­tao­san valit­se­ma nimel­li­ses­ti n. 5 vuo­den mais­te­rin tut­kin­to kes­tää tyy­pil­li­ses­ti yli 7 vuotta. 

    Jen­keis­sä neli­vuo­ti­sen kan­din­tut­kin­non on kuu­den vuo­den jäl­keen suo­rit­ta­nut 57% opin­not aloit­ta­neis­ta, eli ihan vas­taa­vat ongel­mat on siel­lä­kin. Maas­sa on toki pal­jon hyviä yli­opis­to­ja, jois­sa opin­not pää­sään­töi­ses­ti suo­ri­te­taan aika­tau­lus­sa, mut­ta val­tao­sa yli­opis­to-opis­ke­li­jois­ta opis­ke­lee jos­sain aivan muualla.

    Suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­to-opin­nois­sa on kak­si mer­kit­tä­vää eri­tyis­piir­ret­tä: opin­not aloi­te­taan maa­il­man mit­ta­puul­la poik­keuk­sel­li­sen van­hoi­na ja tut­kin­non suo­rit­ta­neet pää­ty­vät oman alan töi­hin poik­keuk­sel­li­sen nuo­ri­na. Ongel­mia on, mut­ta ne eivät lii­ty niin­kään opin­to­jen tehok­kuu­teen kuin tur­hia väli­vuo­sia aiheut­ta­viin opis­ke­li­ja­va­lin­toi­hin, vähäi­seen opin­to-ohjauk­seen lukiois­sa ja kor­kei­siin kes­keyt­tä­mis­pro­sent­tei­hin monil­la aloilla.

  60. Tse­lo­vek: Gra­du­han yleen­sä hyväk­sy­tään, vaik­ka se oli­si täy­sin kel­vo­ton teke­le. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan menes­tys­näl­kän­sä vuok­si suos­tu teke­mään kel­vo­ton­ta, jol­loin koko pape­ri jää kirjoittamatta.

    Ros­kaa. Jos ei saa gra­dua teh­dyk­si niin vika on kyl­lä jos­sain aivan muu­al­la kuin löy­sis­sä arvos­te­lu­pe­rus­teis­sa. Jos ei halua teh­dä kel­vo­ton­ta niin mitä jos vaik­ka teki­si keskinkertaisen? 

    Tuon kyl­lä sur­kea teko­syy sil­le, ettei saa aikai­sek­si. Ei työ­elä­mäs­sä­kään pidä teh­dä yli­laa­tua, pitää osa­ta teh­dä riit­tä­vän hyvää. Ei pidä käyt­tää hapon­kes­tä­vää har­jat­tua teräs­tä sem­moi­ses­sa pai­kas­sa jos­sa läk­ki­pel­ti­kin kel­paa eikä käyt­tää viik­koa sata­ki­loi­sen raken­teen optimointiin!

  61. Sylt­ty: Tuo ei minus­ta kyl­lä pidä paikkaansa.

    1. 5v on vähem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen nopeus
    2. nelo­sen kes­kiar­vo on enem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen keskiarvo
    3. pari kesää alan koke­mus­ta, mikä­li on oikean­lais­ta, on tänä­päi­vä­nä jo aika hyvin

    Eli väit­tee­si eivät yksin­ker­tai­ses­ti pidä paikkaansa.

    Jos eivät pidä, niin työ­nan­ta­jien pitäi­si sel­väs­ti ker­toa se nykyi­sil­le teek­ka­reil­le. Hei­dän opet­ta­ja­naan voin ker­toa, että teek­ka­reil­la on nykyi­sin ihan ylei­ses­ti sel­lai­nen käsi­tys, että kes­ki­mää­räis­tä nopeam­min val­mis­tu­mi­ses­ta sel­väs­ti kes­kiar­voa parem­mil­la arvo­sa­noil­la ei ole työn­ha­ku­ti­lan­tees­sa juu­ri­kaan iloa, jos alan työ­ko­ke­mus­ta ei ole kuin kesä­töis­tä. Tämä on oman käsi­tyk­se­ni mukaan talou­del­lis­ten teki­jöi­den lisäk­si yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, että teek­ka­rit käy­vät töis­sä myös luku­kausien aikana.

  62. Tse­lo­vek: Gra­du­han yleen­sä hyväk­sy­tään, vaik­ka se oli­si täy­sin kel­vo­ton teke­le. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan menes­tys­näl­kän­sä vuok­si suos­tu teke­mään kel­vo­ton­ta, jol­loin koko pape­ri jää kirjoittamatta.

    Kuka työ­nan­ta­ja halu­aa yli­per­fek­tio­nis­ti­sen työn­te­ki­jän? Lah­jak­kuu­del­la ei ole mitään arvoa, jos tulos­ta ei syn­ny. Gra­dun lop­puun­te­ke­mi­nen ei vält­tä­mät­tä edel­ly­tä kovin suur­ta lah­jak­kuut­ta, mut­ta jos­tain luon­teen­piir­teis­tä se kyl­lä kertoo.

  63. Ros­kaa. Jos ei saa gra­dua teh­dyk­si niin vika on kyl­lä jos­sain aivan muu­al­la kuin löy­sis­sä arvos­te­lu­pe­rus­teis­sa. Jos ei halua teh­dä kel­vo­ton­ta niin mitä jos vaik­ka teki­si keskinkertaisen?”

    Rau­hoi­tu ja lue. En kir­joit­ta­nut, että vika on arvos­te­lu­pe­rus­teis­sa. Kir­joi­tin, että per­fek­tio­nis­tit eivät saa teh­tyä gra­dua, kos­ka aset­ta­vat riman lii­an kor­keal­le. Jos he tyy­tyi­si­vät teke­mään perus­gra­dun, se syn­tyi­si muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa, mut­ta kun he lataa­vat gra­duun val­ta­vat vaa­ti­muk­set ja odo­tuk­set, rupe­aa per­fek­tio­nis­tis­ta tun­tu­maan, ettei hän ura­kas­ta selviä.

    Mai­nit­se­mas­sa­ni avii­sis­sa myös luki, että nopeim­min val­mis­tu­vat opis­ke­li­jat, joil­le arvo­sa­nat ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä ja joil­le kou­lu­tuk­sel­la on pää­asias­sa väli­near­vo. Toi­sin sanoen tehok­kaim­pia ovat opis­ke­li­jat, jot­ka eivät tah­do sivis­tyä aka­tee­mi­ses­ti vaan jot­ka tah­to­vat työ­elä­mään tie­naa­maan ja ete­ne­mään uralla.

  64. tie­de­mies:
    Pää­sy­ko­keis­ta on kai jotain tut­ki­mus­ta­kin. En muis­ta nyt mis­tä mut­ta olen jos­kus näh­nyt väit­teen (toden­pe­räi­syyt­tä en osaa arvioi­da) että pää­sy­koe on yleen­sä hei­kom­pi ennus­ta­ja opin­to­me­nes­tyk­ses­tä kuin ylioppilastodistus. 

    Jos halu­taan saa­da hom­ma rei­luk­si niin ettei yksi todis­tus kaa­da kaik­kea, oli­si parem­pi antaa mah­dol­li­suus uusia YO-koe. 

    Turun yli­opis­tos­sa tut­kit­tiin tuo­ta tee­maa hil­jat­tain kaup­pa­tie­tei­den saral­la. Pro­fes­so­ri Mat­ti Vire­nin artik­ke­li “Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä?” on aika aja­tuk­sia herät­tä­vä. Sitaat­te­ja siitä:

    Sel­vi­tim­me vuon­na 2007 pää­sy­koe­me­nes­tyk­sen yhteyt­tä pro gra­du ‑arvo­sa­naan vuo­sien 1998–2006 aineis­tol­la ja tulos oli kai­ken kaik­ki­aan masen­ta­va. Kor­re­laa­tio pää­sy­koe­pis­te­mää­rän ja pro gra­du ‑arvo­sa­nan välil­lä oli perä­ti nega­tii­vi­nen, vaik­ka­kaan ei tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä (-0.04). Pää­sy­koe­pis­te­mää­rän ja opin­nois­sa edis­ty­mi­sen (opin­to­pis­te­mää­rä) ja toi­saal­ta pää­sy­koe­pis­te­mää­rän ja opin­to­me­nes­tyk­sen (arvo­sa­nat) väli­nen kor­re­laa­tio oli toki posi­tii­vi­nen, mut­ta sekään ei ollut tilas­tol­li­ses­ti merkitsevä.”

    Eli ei todel­la­kaan voi sanoa, että vali­tut ja valit­se­mat­ta jää­neet muo­dos­tai­si­vat kak­si sel­väs­ti erot­tu­vaa osajouk­koa. Aivan hui­put ja täy­del­li­set ”lus­mut” toki erot­tu­vat muis­ta, mut­ta hei­tä on lop­pu­jen lopuk­si aika vähän.”

    Artik­ke­li löy­tyy koko­nai­suu­des­saan täältä:

    ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/6859/5514

  65. Yleen­sä­hän suo­ma­lai­nen yri­ty­se­lä­mä etsii kes­kiar­voa — hyvää tyyp­piä — ennem­min kuin huip­puo­saa­jaa tai ‑suo­rit­ta­jaa.

    Täs­tä syys­tä ihan hyvin voi­daan lei­ka­ta tut­kin­to­ja. Yri­ty­se­lä­mäl­le aina­kin kel­paa kyl­lä lyhyet­kin tutkinnot.

  66. Turun yli­opis­tos­sa tut­kit­tiin tuo­ta tee­maa hil­jat­tain kaup­pa­tie­tei­den saral­la. Pro­fes­so­ri Mat­ti Vire­nin artik­ke­li “Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä?” on aika aja­tuk­sia herät­tä­vä. Sitaat­te­ja siitä…”

    Mie­len­kiin­tois­ta. Itse olen täy­sin vas­tak­kai­nen esimerkki.

    Lukio meni pel­leil­len läpi. Yli­opis­toon en oli­si pääs­syt, ellei oppiai­nee­see­ni oli­si valit­tu muu­ta­maa has­sua myös pel­kän pää­sy­koe­me­nes­tyk­sen poh­jal­ta. Opin­not sujui­vat minul­ta sit­ten kii­tet­tä­väs­ti sekä pää­ai­nees­sa että sivuai­neis­sa, ja gra­dus­ta­kin tuli arvo­sa­nak­si lau­da­tur. Kyse ei tosin ole kauppatieteistä.

  67. Tse­lo­vek: Rau­hoi­tu ja lue. En kir­joit­ta­nut, että vika on arvos­te­lu­pe­rus­teis­sa. Kir­joi­tin, että per­fek­tio­nis­tit eivät saa teh­tyä gra­dua, kos­ka aset­ta­vat riman lii­an kor­keal­le. Jos he tyy­tyi­si­vät teke­mään perus­gra­dun, se syn­tyi­si muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa, mut­ta kun he lataa­vat gra­duun val­ta­vat vaa­ti­muk­set ja odo­tuk­set, rupe­aa per­fek­tio­nis­tis­ta tun­tu­maan, ettei hän ura­kas­ta selviä.

    Niin mut­ta mun kir­joi­tuk­se­ni point­ti oli­kin, ettei tuo ole ylei­ses­ti ottaen mikään hyvä luon­teen­piir­re työ­elä­mää aja­tel­len. Har­vas­sa on ne työt, jois­sa per­fek­tio­nis­mis­ta on oikea­ti hyö­tyä, yleen­sä sii­tä tulee hait­taa kun ei tule val­mis­ta eikä osa­ta prio­ri­soi­da ja vetää suu­ria linjoja. 

    Mai­nit­se­mas­sa­ni avii­sis­sa myös luki, että nopeim­min val­mis­tu­vat opis­ke­li­jat, joil­le arvo­sa­nat ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä ja joil­le kou­lu­tuk­sel­la on pää­asias­sa väli­near­vo. Toi­sin sanoen tehok­kaim­pia ovat opis­ke­li­jat, jot­ka eivät tah­do sivis­tyä aka­tee­mi­ses­ti vaan jot­ka tah­to­vat työ­elä­mään tie­naa­maan ja ete­ne­mään uralla.

    Mik­si työ­elä­mään val­mis­tau­tu­mi­nen oli­si joten­kin huo­nom­pi asia kuin aka­tee­mi­ses­ti sivis­ty­mi­nen? Minun mie­les­tä­ni on parem­pi että opis­ke­li­jat siir­ty­vät nopeas­ti työ­elä­mään kuin että he haa­hui­le­vat aka­tee­mi­sis­sa sfää­reis­sä. Yli­opis­to-opin­to­jen pää­tar­koi­tus on aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni tuot­taa ammat­ti­tai­tois­ta työ­voi­maa talous­e­lä­män käyttöön.

    åke:
    Yleen­sä­hän suo­ma­lai­nen yri­ty­se­lä­mä etsii kes­kiar­voa – hyvää tyyp­piä – ennem­min kuin huip­puo­saa­jaa tai ‑suo­rit­ta­jaa.

    Tuo voi joh­tua sii­tä, että jos etsii ainoas­taan huip­pu­ja, niin saa varau­tua aika pit­kään etsin­tään. Aina­kin kun itse suo­ri­tan rek­ry­toin­tia, niin toi­vee­na ja päi­vä­unel­ma­na on sel­lai­nen huip­pu­mies, mut­ta sit­ten rea­lis­ti­na jou­tuu tyy­ty­mään ihan mukiin­me­ne­viin kave­rei­hin kun yleen­sä on ole­mas­sa jokin tar­ve jonain tiet­ty­nä aika­na, eikä se auta jos ensi vuon­na löy­tyy joku pare­mi kuin ket­kä ovat hake­neet. Par­hai­ta kun ei luon­nol­li­ses­ti voi olla kovin­kaan suur­ta määrää.

  68. Kepa:Hei­dän opet­ta­ja­naan voin ker­toa, että teek­ka­reil­la on nykyi­sin ihan ylei­ses­ti sel­lai­nen käsi­tys, että kes­ki­mää­räis­tä nopeam­min val­mis­tu­mi­ses­ta sel­väs­ti kes­kiar­voa parem­mil­la arvo­sa­noil­la ei ole työn­ha­ku­ti­lan­tees­sa juu­ri­kaan iloa, jos alan työ­ko­ke­mus­ta ei ole kuin kesä­töis­tä. Tämä on oman käsi­tyk­se­ni mukaan talou­del­lis­ten teki­jöi­den lisäk­si yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, että teek­ka­rit käy­vät töis­sä myös luku­kausien aikana.

    Käs­ke nii­den pla­ra­ta tilastoja 🙂

    Luu­len­pa että osal­taan har­ha­kä­si­tys tulee sii­tä, että onhan se sel­vää että 9v opis­kel­lut ja sii­tä 5v täy­si­päi­väi­ses­ti töis­sä ollut hak­kaa 4 vuot­ta opis­kel­leen ja eilen val­mis­tu­neen samas­sa haus­sa. Mut­ta mitä­pä luu­let käy­vän, jos sen 9v opis­kel­leen kans­sa samaan aikaan aloit­ta­nut, mut­ta 5v aikai­sem­min val­mis­tu­nut ja sii­tä eteen­päin työs­ken­nel­lyt kave­ri onkin samas­sa haus­sa muka­na? Ei tuol­la pit­kän lin­jan opis­ke­li­jal­la ole mitään sau­maa sii­nä tilanteessa.

    Ei ole rei­lua ver­ra­ta vuon­na 2009 aloit­ta­nut­ta ja tänä vuon­na val­mis­tu­nut­ta vaik­ka 5v aikai­sem­min opin­not aloit­ta­nee­seen ja tänä vuon­na val­mis­tu­nee­seen, jos se pit­kän lin­han opis­ke­li­ja on ollut kokoa­jan töis­sä. Sitä pitäis ver­ra­ta sama­na vuon­na aloit­ta­nee­seen ja nopeas­ti val­mis­tu­nee­seen tänä päivänä.

  69. Sylt­ty: Käs­ke nii­den pla­ra­ta tilastoja 

    Luu­len­pa että osal­taan har­ha­kä­si­tys tulee sii­tä, että onhan se sel­vää että 9v opis­kel­lut ja sii­tä 5v täy­si­päi­väi­ses­ti töis­sä ollut hak­kaa 4 vuot­ta opis­kel­leen ja eilen val­mis­tu­neen samas­sa haus­sa. Mut­ta mitä­pä luu­let käy­vän, jos sen9v opis­kel­leen kans­sa samaan aikaan aloit­ta­nut, mut­ta 5v aikai­sem­min val­mis­tu­nut ja sii­tä eteen­päin työs­ken­nel­lyt kave­ri onkin samas­sa haussa 

    On joi­tain alo­ja, joil­la on pomo­ja, jot­ka valit­si­si­vat tuossa(kin) tilan­tees­sa sen mukaan, mis­sä haki­ja on opis­kel­lut. Ja Hel­sin­ki tai Espoo eivät täl­löin oli­si ne opis­ke­lu­pai­kat, jois­sa opis­kel­leet työn saavat. 

    Ja syy ei oli­si parem­pi osaa­mi­nen vaan parem­pi asen­ne: kuu­liai­nen työn­te­ki­jä, joka ei heti ole vaih­ta­mas­sa työ­paik­kaa rek­ry­toi­daan mieluummin.

  70. åke:
    Yleen­sä­hän suo­ma­lai­nen yri­ty­se­lä­mä etsii kes­kiar­voa – hyvää tyyp­piä – ennem­min kuin huip­puo­saa­jaa tai ‑suo­rit­ta­jaa.

    Täs­sä on ydin­a­sia. Se oli­si hyvä muis­taa kun höpis­tään “osaa­jis­ta” yms. Ei lus­mua eikä kirit­tä­jää vaan sopi­va ja mukava.

  71. Kepa: Hei­dän opet­ta­ja­naan voin ker­toa, että teek­ka­reil­la on nykyi­sin ihan ylei­ses­ti sel­lai­nen käsi­tys, että kes­ki­mää­räis­tä nopeam­min val­mis­tu­mi­ses­ta sel­väs­ti kes­kiar­voa parem­mil­la arvo­sa­noil­la ei ole työn­ha­ku­ti­lan­tees­sa juu­ri­kaan iloa, jos alan työ­ko­ke­mus­ta ei ole kuin kesätöistä. 

    Jos opis­ke­li­joi­den näke­mys pitäi­si paik­kan­sa, rek­ry­toi­jien kan­nal­ta pitäi­si tapah­tua kak­si asi­aa. Hake­muk­sis­sa pitäi­si olla mer­kit­tä­vä mää­rä hyvil­lä arvo­sa­noil­la tavan­omais­ta nopeam­min val­mis­tu­nei­ta, ja rek­ry­toi­jan pitäi­si raa­ka­ta näi­tä ihmi­siä mer­kit­tä­vä mää­rä pois.

    Aina­kaan omas­sa toi­min­taym­pä­ris­tös­sä­ni ei ole ollut täl­lais­ta näky­vis­sä rek­ry­toin­ti­ti­lan­teis­sa. Nopeas­ti val­mis­tu­neet ovat har­vi­nai­suuk­sia työn­ha­ki­jois­sa. Pal­jon enem­män on nii­tä, joil­la on alle kak­ko­sen kes­kiar­vo ja yli kah­dek­san vuot­ta opiskeluaikaa.

    Työ­nan­ta­jat toki arvos­ta­vat vas­ta­val­mis­tu­nei­den­kin koh­dal­la alan työ­ko­ke­mus­ta. Sitä kui­ten­kin nyky­ään alkaa olla vähem­män kuin ennen, kos­ka yri­tys­ten kesä­työ- ja har­joit­te­lu­käy­tän­nöt ovat muut­tu­neet. Ainoa sel­keä mii­nus on se, jos työn­ha­ki­jal­la ei ole lain­kaan työ­ko­ke­mus­ta mistään.

    Oma näke­myk­se­ni on se, että “ei nopeas­ta val­mis­tu­mi­ses­ta tai hyvis­tä arvo­sa­nois­ta ole hyö­tyä työ­nan­ta­jan sil­mis­sä” ‑mant­ra on lähin­nä bit­ti­lin­ja­lais­ten (ten­teis­tä ykkös­tä ja nol­laa) teko­syy olla otta­mat­ta itse­ään nis­kas­ta kiinni.

    Toi­nen syy täl­le usko­muk­sel­le voi olla se, että todel­li­suu­des­sa­kin jokin osa kaik­kein lah­jak­kaim­mis­ta ja sitou­tu­neim­mis­ta opis­ke­li­jois­ta kuu­luu kate­go­ri­aan taka­huo­neen nör­tit. Hei­dän koh­dal­laan sosi­aa­lis­ten taitojen/motiivien vähäi­syys voi olla mel­koi­nen haas­te rekrytointitilanteessa.

    Jos ote­taan sama ihmi­nen samal­la taus­tal­la ja työ­ko­ke­muk­sel­la, nopeam­min tai parem­mil­la arvo­sa­noil­la val­mis­tu­nut on lähes kaik­kiin teh­tä­viin vah­vem­pi kan­di­daat­ti. Nopeus opis­ke­lus­sa kor­re­loi nopeu­teen työ­elä­mäs­sä, ja sil­loin työ­nan­ta­ja osaa las­kea euroja.

    Jopa nopeas­ti mut­ta hei­koh­koil­la arvo­sa­noil­la val­mis­tu­nut on vah­voil­la moneen hom­maan, jos osaa ihan suo­raan ker­toa moti­vaa­tion olleen pape­rei­den saa­mi­sen ulos. Itse en muis­ta moi­siin tör­män­nee­ni. Kaik­kein nopeim­min val­mis­tu­neil­la on tyy­pil­li­ses­ti erit­täin hyvät arvosanat.

  72. Sylt­ty: Tuo voi joh­tua sii­tä, että jos etsii ainoas­taan huip­pu­ja, niin saa varau­tua aika pit­kään etsin­tään. Aina­kin kun itse suo­ri­tan rek­ry­toin­tia, niin toi­vee­na ja päi­vä­unel­ma­na on sel­lai­nen huip­pu­mies, mut­ta sit­ten rea­lis­ti­na jou­tuu tyy­ty­mään ihan mukiin­me­ne­viin kave­rei­hin kun yleen­sä on ole­mas­sa jokin tar­ve jonain tiet­ty­nä aika­na, eikä se auta jos ensi vuon­na löy­tyy joku pare­mi kuin ket­kä ovat hakeneet.

    Täs­mäl­leen näin. Rek­ry­toi­ja ottai­si mie­lel­lään sen hyvil­lä arvo­sa­noil­la nopeas­ti val­mis­tu­neen, jol­la on sopi­vaa työ­ko­ke­mus­ta, hyvät refe­rens­sit ja hyvät työyh­tei­sö­tai­dot. Juu­ri tämä poruk­ka ei yleen­sä vas­taa työpaikkailmoituksiin.

    Työ­nan­ta­ja har­voin halu­aa kes­kin­ker­tai­suuk­sia, mut­ta kun maa­il­ma on täyn­nä kes­kin­ker­tai­suuk­sia, työ­nan­ta­jan on usein pak­ko tyy­tyä sel­lai­siin. Yli­opis­to­tut­kin­toa vaa­ti­viin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin har­voin on yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sadan hyvän hake­muk­sen pinoa.

    Täs­tä muu­ten seu­raa se, että osa työ­nan­ta­jis­ta on kyl­lin fik­su­ja ottaak­seen hyvil­lä pape­reil­la val­mis­tu­nei­ta ihmi­siä, joil­la ei ole alan työ­ko­ke­mus­ta. Sii­tä jou­kos­ta voi löy­tää hel­miä, vaik­ka sit­ten tar­vit­ta­va inves­toin­ti ja ris­kit ovat vähän suurempia.

  73. niin: Turun yli­opis­tos­sa tut­kit­tiin tuo­ta tee­maa hil­jat­tain kaup­pa­tie­tei­den saral­la. Pro­fes­so­ri Mat­ti Vire­nin artik­ke­li “Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä?” on aika aja­tuk­sia herättävä.

    Toden­nä­köi­ses­ti pää­sy­ko­kei­den mer­ki­tys riip­puu kovin pal­jon oppia­las­ta. Voi­sin kuvi­tel­la, että esi­mer­kik­si tai­dea­loil­la pää­sy­koe kor­re­loi pal­jon parem­min menes­tyk­sen kans­sa kuin yli­op­pi­las­to­dis­tus, kos­ka yli­op­pi­las­pa­pe­reis­sa ei ole jäl­keä­kään sii­tä osaa­mi­ses­ta, mitä opis­ke­luis­sa tarvitaan.

    Tek­ni­sel­lä alal­la yo-pape­rit ovat toden­nä­köi­ses­ti aika hyviä ennus­tei­na, kos­ka yo-kir­joi­tuk­sis­sa mita­taan samo­ja asioi­ta kuin pää­sy­ko­keis­sa. Mut­ta sen lisäk­si esi­mer­kik­si kie­lel­li­sil­lä val­miuk­sil­la voi olla suu­ri­kin kor­re­laa­tio opin­to­me­nes­tyk­seen, vaik­ka nii­tä ei pää­sy­ko­keis­sa kysy­tä. (Toi­voo nimim. “opin­näyt­tei­den ohjaaja”)

    Kaup­pa­tie­teis­sä tilan­ne on vie­lä se, että pää­sy­koe on jos­sain mää­rin luke­mis­poh­jai­nen moti­vaa­tio­mit­ta­ri. Sen toi­mi­vuus riip­puu sii­tä, kuin­ka hyvin se mit­taa opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio­ta. Uskal­tai­sin vei­ka­ta, että sama huo­no kor­re­laa­tio jat­kuu pää­osas­sa niis­tä alois­ta, jois­sa pää­sy­ko­kees­sa on mer­kit­tä­vä mää­rä ulkoaopiskelua.

    Lää­kik­ses­sä asi­aa aika­naan tut­kit­tiin, kun siir­ryt­tiin nyky­tyy­li­seen pää­sy­ko­kee­seen. Sil­loin huo­mat­tiin, että tie­tyt osat kor­re­loi­vat opin­to­me­nes­tyk­seen parem­min kuin toi­set osat. Ulko­lu­kuun perus­tu­vat osat eivät kor­re­loi­neet par­hai­ten, vaik­ka opis­ke­lus­sa on hyvin pal­jon nip­pe­lei­den opis­ke­lua. Samoin Hel­sin­gis­sä bio­lo­gian puo­lel­la käy­tiin voi­ma­kas­ta­kin kes­kus­te­lua sii­tä, että ulko­lu­ku­pai­not­tei­nen pää­sy­koe ei tuo­nut aivan oike­aa aines­ta esi­mer­kik­si eko­lo­gi­aa opiskelemaan.

    Pää­sy­ko­keet ovat par­haim­mil­laan­kin kar­kea seu­la. Tosin Viré­nin tulos sinän­sä ei vie­lä ker­ro kaik­kea. Pää­sy­koe voi olla abso­luut­ti­sen toi­mi­va, vaik­ka jär­jes­tys meni­si­kin sekai­sin sen jäl­keen. Todel­li­nen kysy­mys­hän on se, kuin­ka ulos­jää­neet oli­si­vat pär­jän­neet vs. sisään­pääs­seet. Tähän on kui­ten­kin vai­kea jär­jes­tää sel­lais­ta tes­tiä, joka oli­si juri­di­ses­ti toimiva.

    1. Me teim­me jos­kus 1970-luvul­la saman­lai­sen tut­ki­muk­sen val­tio­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa. Pää­sy­koe ei ennus­ta­nut menes­tys­tä miten­kään. Ainoa, joka ennus­ti, oli äidin­kie­len arvo­sa­na yo-kokeis­sa, mut­ta se van­ha aine­kir­joi­tus on kai ylkiop­pi­las­ko­keis­ta nyt pois­tet­tu, kos­ka se suo­si lii­kaa lah­jak­kai­ta ahke­rien kustannuksella.
      On tie­tys­ti huo­mat­ta­va, että otok­ses­sa on muka­na vain nii­tä, jot­ka pää­si­vät sisään. Sitä se ei ker­ro, kuin­ka huo­no­ja tai hyviä oli­si­vat olleet ne, jot­ka kar­siu­tui­vat sel­vin nume­roin pois. 

  74. Kysy­myk­set ja vas­tauk­set oli­vat ehkä hie­man eriasioista.

    Tar­vi­taan­ko kak­si­vuo­ti­sia “mais­te­rioh­jel­mia” muun­to­kou­lu­tuk­seen ja amk-jat­ko-opin­toi­hin? Kyl­lä, eteen­kin jous­ta­va muubn­to­kou­lu­tus on tar­peen — elä­män aika­na näi­tä MBA jne tut­kin­to­ja han­kim­me var­mas­ti useita.

    Tar­vi­taan­ko uut­ta kor­ka­kou­lu­tut­kin­to­la­jia, joka oli­si kak­si­vuo­ti­nen? Tus­kin­pa, se ei joh­da oikein mihin­kään eikä lie­ne työ­nan­ta­jien­kaan intresseissä.

    Tar­vi­taan­ko kak­si­vuo­ti­nen kou­lu­tus ammat­tio­pis­ton ja yli­op­pi­las­tut­kin­non jäl­keen? Kyl­lä, sel­lai­nen on jo mel­kein ole­mas­sa — aiem­min se oli yo-mer­ko­no­mi, joka vanu­te­tiin hölyn­pö­lyl­lä amk-tradenomiksi.

    Mel­bour­nen-mal­lis­sa yli­opis­toi­hon on huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä vähem­män sisään­ot­to­put­kia. Kukaa­ne i oikein ymmär­rä bio­ma­te­ri­aa­li­tek­nii­kan tai elin­tar­vi­ke-eko­no­mian oman perus­tut­kin­non mark­ki­noi­mi­sen ide­aa. Aja­tus on että yli­opis­ton perus­o­pin­not val­mis­ta­vat hie­man laajemmin.

    Toi­nen puo­li Mel­bour­nen-mal­lia on perus­o­pin­to­jen pääl­le tar­jot­ta­vien syven­ty­mis­vaih­toeh­to­jen moni­puo­li­suus. Paris­sa vuo­des­sa on näke­mys sii­tä min­ne halu­aa ja kyke­nee eri­kois­tu­maan on kas­va­nut lukion keh­non opin­to-ohjauk­sen anta­mis­ta nuoteista.

    Ida: anne­taan oppi­mi­seen ja mene­tel­mä­tai­toi­hin suun­tau­tu­nut perus­o­pe­tus yli­opis­tois­sa, jon­ka pääl­le pys­tyy eri­kois­tu­maan. Tämä mahol­lis­taa eli­ni­käi­sen oppi­mi­sen ja jous­ta­van muuntokoulutuksen.

    Somes­sa on lii­kaa amk- ja yli­opis­to-sisään­ot­to­put­kia. Eli­ni­käi­seen oppi­mi­seen ja alo­jen noe­paan kehit­tym­sieen pitäi­si pys­tyä vas­taa­maan — vaik­ka osa­na työl­li­syys­stra­te­gi­aa. Kun Hel­sin­gin yli­opis­to kou­lut­taa lii­kaa teo­lo­ge­ja, mut­ta lii­an vähän pys­ko­lo­ge­ja — niin (kuten nykyi­sin­kin) hyväs­sä tilan­tees­sa teo­lo­geis­ta saa­daan psy­ko­lo­ge­ja kah­des­sa kol­mes­sa vuodessa.

  75. Ope­tus­mi­nis­te­ri sai­si poi­set­tua nuo­ri­son syr­jäy­ty­mi­sen, jos teat­te­ri- ja muiik­kia­lan kou­lu­tus­paik­ko­ja oli­sin noin 10 000 aloi­us­paik­kaa vuo­des­sa ja vies­tin­nän ja tie­do­tuso­pin paik­ko­ja saman verran.

    Yhe­tis­kun­nan rahat toki meni­si­vät huk­kaan, kos­ka työ­tä ja toi­meen­tu­loa ei löy­sy. Ei löy­sy amk-kuva­tai­tei­li­joil­le ja monel­le muullekaan… 

    Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta — voi­ko työ­lä­mäs­sä sel­vi­tä lap­si, joka ei usakl­la pois­tua koti­paik­ka­kun­nal­taan ja saa itku­pot­ku­rai­va­rin, kun ei toteu­ta haa­vet­taan taitelijanäyttelijälaulajana.

    Lukion opin­to-ohjauk­sen amm­ti­tai­toa oli­si para­net­ta­va roimasti.

  76. OS: Voi­tai­siin hyvin teh­dä niin, että kor­kea­kou­lui­hin otet­tai­si sisään enem­män opis­ke­li­joi­ta, mut­ta heis­tä osa pää­tyi­si suo­rit­ta­maan lyhyem­män, suo­raan työ­elä­mään täh­tää­vän tut­kin­non, jos­sa kui­ten­kin pää­osa opin­to­suo­ri­tuk­sis­ta oli­si samo­ja kuin mais­te­rin tut­kin­toon tähtäävillä.

    Tut­kin­to­uu­dis­tus ja opin­toai­ko­jen rajaus teki nykyi­sis­tä­kin tut­kin­nois­ta jo liu­ku­hih­nao­pin­to­ja. Opis­ke­li­joil­la ei ole enää aikaa haa­huil­la yleis­si­vis­tä­vil­lä tai muu­ten vain kiin­nos­ta­vil­la kurs­seil­la. Yli­opis­to-opin­to­ja ei ole jär­keä läh­teä tuol­la taval­la vii­laa­maan, kos­ka kaik­ki on pois opis­ke­li­jan tule­vas­ta aka­tee­mi­ses­ta työ­ka­lu­pa­kis­ta ja vai­kut­taa myös hänen tule­vaan kykyyn­sä sovel­taa oppimaansa.

    Meil­lä on jo nel­jä eri­lais­ta työ­elä­mään suo­rem­min täh­tää­vää kou­lu­tus­lin­jaa: oppi­so­pi­mus, ammat­ti­kou­lu, ammat­ti­lu­kio ja AMK. Eikö se riitä?
    Oli­si rei­lum­paa sanoa suo­raan, jos yli­opis­tot halu­taan muut­taa ammattikorkeakouluiksi.

    KKK: Kor­kea­kou­lu­jen sisään­ot­toa ei mis­sään nimes­sä pitäi­si enää lisätä.

    Pait­si lää­ke­tie­teel­li­seen kak­sin­ker­tais­taa pikai­ses­ti aina­kin parik­si vuodeksi.

    Bee­fea­ter: Ymmär­tääk­se­ni esim. Yhdys­val­lois­sa liik­ku­vuus tut­ki­muk­sen ja sovel­ta­van työn välil­lä on suju­vam­paa ja kon­tak­tit elä­väm­piä. Liit­tyy­kö hei­dän kek­sin­tö­jen kau­pal­lis­ta­mis­osaa­mi­sen­sa­kin tähän?

    Luu­li­sin, että siel­lä on parem­pi mah­dol­li­suus tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen teke­mi­seen yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, joka hel­pot­taa liik­ku­vuut­ta. Meil­lä huka­taan tämä mahdollisuus.

  77. alum­nus:
    “Turun yli­opis­tos­sa tut­kit­tiin tuo­ta tee­maa hil­jat­tain kaup­pa­tie­tei­den saral­la. Pro­fes­so­ri Mat­ti Vire­nin artik­ke­li “Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä?” on aika aja­tuk­sia herät­tä­vä. Sitaat­te­ja siitä…”

    Mie­len­kiin­tois­ta. Itse olen täy­sin vas­tak­kai­nen esimerkki.

    Lukio meni pel­leil­len läpi. Yli­opis­toon en oli­si pääs­syt, ellei oppiai­nee­see­ni oli­si valit­tu muu­ta­maa has­sua myös pel­kän pää­sy­koe­me­nes­tyk­sen poh­jal­ta. Opin­not sujui­vat minul­ta sit­ten kii­tet­tä­väs­ti sekä pää­ai­nees­sa että sivuai­neis­sa, ja gra­dus­ta­kin tuli arvo­sa­nak­si lau­da­tur. Kyse ei tosin ole kauppatieteistä.

    Et ole “täy­sin päin­vas­tai­nen” esi­merk­ki, vaan sovit hyvin kuvaan. Vire­nin artik­ke­lin point­ti on sii­nä, että moni sel­lai­nen, joka jol­lain valin­ta­pe­rus­teel­la ei nyky­ään yli­opis­toon pää­si­si, pär­jäi­si yli­opis­tos­sa var­sin hyvin. Ja että pää­sy­koe­ru­le­tis­ta jotain ker­too juu­ri se, että eri valin­ta­pe­rus­teil­la vali­tuik­si tuli­si­vat ihan eri hen­ki­löt. Kor­re­laa­tio on yllät­tä­vän vähäis­tä eri valin­ta­me­ne­tel­mil­lä valit­ta­vien kesken.

    Itse kuu­lut ilmei­ses­ti juu­ri sel­lai­seen ryh­mään: lukio­pa­pe­rein ei oli­si yli­opis­toon ollut asi­aa, mut­ta pää­sy­ko­kei­den kaut­ta pää­dyit, ja hyvin arvo­sa­noin läpi. Jos pää­sy­ko­kee­si oli­si sat­tu­nut mene­mään huo­nos­ti, tai jos sisään­pää­sy­jär­jes­tel­mä oli­si ollut toi­sen­lai­nen, et ken­ties oli­si pääs­syt yli­opis­toon. Kyse on sii­tä, mis­sä mää­rin valin­ta­jär­jes­tel­mä osaa oikeas­ti tun­nis­taa opis­ke­lue­del­ly­tyk­set. Opis­ke­lue­del­ly­tyk­set kun ovat pal­jon muu­ta­kin kuin muu­ta­man asian ulkoa­muis­ta­mis­ky­kyä ja pape­ril­le kir­jaa­mis­ky­kyä, joi­ta pää­sy­ko­keet tes­taa­vat. Tes­taa­mat­ta jää sen sijaan niin moti­vaa­tio, kyky toi­mia ihmis­ten kans­sa, osaa­mi­sen syväl­li­syys, kyky oppia itse­näi­ses­ti (valin­ta­ko­keis­ta pää­see läpi myös niin, jos mak­saa riit­tä­väs­ti jol­le­kin, joka tank­kaa asiat pää­hän), jne.

  78. Vihe­rins­si: Toden­nä­köi­ses­ti pää­sy­ko­kei­den mer­ki­tys riip­puu kovin pal­jon oppia­las­ta. Voi­sin kuvi­tel­la, että esi­mer­kik­si tai­dea­loil­la pää­sy­koe kor­re­loi pal­jon parem­min menes­tyk­sen kans­sa kuin yli­op­pi­las­to­dis­tus, kos­ka yli­op­pi­las­pa­pe­reis­sa ei ole jäl­keä­kään sii­tä osaa­mi­ses­ta, mitä opis­ke­luis­sa tarvitaan.

    Tek­ni­sel­lä alal­la yo-pape­rit ovat toden­nä­köi­ses­ti aika hyviä ennus­tei­na, kos­ka yo-kir­joi­tuk­sis­sa mita­taan samo­ja asioi­ta kuin pää­sy­ko­keis­sa. Mut­ta sen lisäk­si esi­mer­kik­si kie­lel­li­sil­lä val­miuk­sil­la voi olla suu­ri­kin kor­re­laa­tio opin­to­me­nes­tyk­seen, vaik­ka nii­tä ei pää­sy­ko­keis­sa kysy­tä. (Toi­voo nimim. “opin­näyt­tei­den ohjaaja”)

    Tai­dea­lo­jen pää­sy­ko­keet ovat ihan oma lukun­sa, kos­ka pää­sy­ko­kei­den arvos­te­lu on pal­jon sub­jek­tii­vi­sem­paa kuin vaik­ka­pa tek­nii­kan alal­la. Tai­dea­lal­la sisään­pää­sy­me­nes­tyk­seen oppi­lai­tok­siin voi var­si­nai­sen tai­de­suo­ri­tuk­sen lisäk­si vai­kut­taa mm. se, mihin sukuun kuu­luu, mikä on ulko­nä­kö (ei merk­kaa kai­kes­sa tai­tees­sa, mut­ta esim. näyt­te­li­jän­työs­sä tai vaik­ka­pa lau­luso­lis­tin osal­ta se voi mer­ka­ta aika pal­jon­kin), ket­kä ovat olleet opet­ta­ji­na jne.

    Tai­dea­loil­la haku perus­tuu peri­aat­tees­sa pää­sy­ko­kee­seen. Käy­tän­tö ei ole niin yksin­ker­tai­nen. Hake­muk­seen kun pitää aina­kin osal­la tai­dea­lois­ta kir­ja­ta aiem­mat opin­not ja opet­ta­jat. Valin­ta tapah­tuu täl­löin peri­aat­tees­sa valin­ta­ko­keen perus­teel­la, mut­ta käy­tän­nös­sä his­to­rial­la voi olla olen­nai­nen­kin vai­ku­tus. Haku oli­si tas­a­puo­li­sem­paa, jos pää­sy­koe­lau­ta­kun­nat eivät sai­si tie­tää haki­jan nimeä eikä taus­taa, vaan arvos­te­lu teh­täi­siin puh­taas­ti suo­ri­tuk­sen perus­teel­la. Käy­tän­nös­sä osan koh­dal­la naa­ma voi olla tut­tu, mut­ta sil­loin arvos­te­li­joi­den pitäi­si jää­vä­tä itsen­sä sel­lais­ten haki­joi­den koh­dal­la, mikä­li mahdollista.

    Syy sil­le, mik­si arvos­te­li­jat halua­vat tun­tea niin aiem­mat opet­ta­jat, hen­ki­lö­his­to­riat kuin muut­kin asiat on sii­nä, että tai­dea­loil­la rat­kai­se­vaa ei ole vain nyky­ta­so, vaan sitä­kin enem­män kehi­tys­po­ten­ti­aa­li: arvio sii­tä, mihin hen­ki­lö voi­si kou­lu­tuk­sen myö­tä yltää. Valin­nan edel­ly­tyk­se­nä on se, että taso voi yltää yli vaa­di­tun riman lop­pu­het­kel­lä. Hen­ki­lö, joka on jo saa­nut kai­ken mah­dol­li­sen kou­lu­tuk­sen, ei ole vält­tä­mät­tä enää kovin kehi­tys­ky­kyi­nen, toi­saal­ta taas vähän aiem­min kou­lu­tet­tu on ris­ki­ta­paus, kos­ka tämän poten­ti­aa­lia on vai­kea ennus­taa. Nyky­sys­tee­mis­sä juu­ri näi­tä var­mo­ja tapauk­sia (joil­la on jo ennes­tään­kin vaik­ka­pa kor­kea­kou­luo­pin­to­ja tai pari kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa­kin) kan­nat­taa tai­de­kor­kea­kou­lui­hin vali­ta, kos­ka nämä val­mis­tu­vat toden­nä­köi­sim­min (yli­opis­to saa rahat koko tut­kin­non suo­rit­ta­mi­ses­ta, vaik­ka tosia­sias­sa sisään pääs­seel­lä oli­si jo val­miik­si 80–90 % opin­nois­ta teh­ty­nä). Tai­dea­loil­la monil­la on suo­ras­taan läjä tutkintoja.

    Mitä tek­niik­kaan tulee, niin ei sekään ihan ongel­ma­ton­ta ole, että tek­nii­kan alal­la valin­nat teh­dään fysii­kan ja mate­ma­tii­kan tai­to­jen poh­jal­ta. Itse tun­nen mon­ta esi­mer­kik­si ohjel­mis­to­puo­len ihmis­tä, jot­ka ovat lähin­nä nau­res­kel­leet valin­ta­me­ne­tel­mil­le. Yli­opis­to­ta­son mate­ma­tiik­kaa ja fysiik­kaa ei ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen esim. juu­ri ohjel­moin­ti­puo­len opis­ke­lus­sa tar­vi­ta, mut­ta valin­nat teh­dään nii­den tai­to­jen poh­jal­ta. Joten­kin valin­nat toki täy­tyy teh­dä. Mut­ta ei se auto­maa­tio ole, että tek­nii­kan alal­la­kaan valin­ta­ko­keet oikeas­ti kau­hean osu­via aina oli­si­vat valintatapana.

  79. MIVa: Olen ymmär­tä­nyt, että aina­kin jol­lain aloil­la yri­tyk­set valit­ta­vat hom­man men­neen huonommaksi.

    Tut­kin­to­uu­dis­tus koh­te­li kal­toin joi­tain alo­ja. Isot, hyvät, työ­läät kurs­sit muut­tui­vat entis­tä vähän opin­to­pis­tei­tä tar­joa­vik­si ja nii­den rin­nal­le piti lisä­tä pape­rin­tuot­ta­mis­kurs­se­ja, jot­ta tut­kin­non pis­teet saa­tiin koh­dal­leen. Sit­ten nämä hyvät kurs­sit keven­net­tiin pis­tei­den mukaisiksi.
    Tulos: tut­kin­to huononi.

  80. > Mais­te­rik­si tuli­si voi­da vaih­toeh­toi­ses­ti päte­vöi­tyä tehok­kaal­la työ­har­joit­te­lul­la – gra­dun tur­haut­ta­van puur­ta­mi­sen sijaan. Opin­toi­hin­sa liit­ty­väl­lä alal­la suo­ri­tet­ta­van 6–12 kuu­kau­den työ­har­joit­te­lun tuli­si oikeut­taa mais­te­rin arvoon.

    Kyl­lä se on oikeas­ti han­ka­laa löy­tää nii­tä opin­toi­hin liit­ty­viä työ­har­joit­te­lu­paik­ko­ja kai­kil­la aloil­la. Kyl­lä se meni­si vähän sii­hen, että kah­vin­kei­tos­ta sai­si gra­dun ver­ran pojo­ja. Edistystä! 

    No, meil­lä tek­nis-tie­teel­li­sel­lä alal­la voi­si tode­ta D‑työn edus­ta­van tätä 6–12 kuu­kau­den ohjat­tua työ­har­joit­te­lua. Sii­tä on vain kir­joi­tet­ta­va jon­kin­lai­nen rapor­tin­ta­pai­nen, joka osoit­taa ihmi­sen ymmär­tä­neen, mitä on teh­nyt. Sitä kut­su­taan diplomityöksi.

    Eikä tämä ole miten­kään diplo­mi-insi­nöö­rei­hin rajoit­tu­nut­ta. Puo­li­so­ni teki Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa gra­dun­sa pal­kat­tu­na lai­tok­sen työn­te­ki­jä­nä, vaik­ka jot­kut leh­to­rit piti­vät tätä aka­tee­mi­ses­ti kunnianhimottomana.

  81. Täs­tä muu­ten seu­raa se, että osa työ­nan­ta­jis­ta on kyl­lin fik­su­ja ottaak­seen hyvil­lä pape­reil­la val­mis­tu­nei­ta ihmi­siä, joil­la ei ole alan työ­ko­ke­mus­ta. Sii­tä jou­kos­ta voi löy­tää hel­miä, vaik­ka sit­ten tar­vit­ta­va inves­toin­ti ja ris­kit ovat vähän suurempia.

    Täm­möis­tä olen työ­elä­mäs­sä näh­nyt. Tie­dän erään koh­tuul­li­sen suu­ren yri­tyk­sen, joka on ihan sys­te­maat­ti­ses­ti pal­kan­nut tek­nii­kan toh­to­rei­ta, vaik­ka väi­tös­kir­ja on eri alal­ta kuin fir­man toi­min­ta. Tulok­set ovat olleet hyviä. Jos mies tai nai­nen suo­rit­taa toh­to­rin tut­kin­non kuudessa–kahdeksassa vuo­des­sa fuk­sik­si tulon jäl­keen, oppii hän muun­kin tek­ni­sen työn erit­täin nopeasti.

    Ja nopeas­ti val­mis­tu­nee­na voin ker­toa, että molem­mat yllä esi­te­tyt kuviot ovat todel­li­sia. Työ­nan­ta­jat vie­ras­ta­vat kyl­lä nopeas­ti val­mis­tu­nut­ta arvo­sa­na­ko­net­ta, mut­ta kun töi­hin on pääs­syt, on hie­noa olla kol­mi­kymp­pi­se­nä koke­nut asian­tun­ti­ja, jol­le on ker­ty­nyt sääs­tö­jä (ja elä­ket­tä). Per­he-elä­mä­kin on helpompaa.

    Itse aina­kin sain opis­ke­li­jae­lä­mäs­tä tar­peek­se­ni parin, kol­men vuo­den jäl­keen. Ei sitä riek­ku­mis­ta ja rel­les­tys­tä jak­sa kuin aikan­sa. Ei näin kes­ki-ikäi­se­nä enää jak­sai­si teh­dä täyt­tä työ­päi­vää ja viet­tää öitä baa­ris­sa. Sil­loin aika­naan rel­les­ti kil­ta­ör­my­jen kans­sa ja suo­rit­ti sil­ti 60 opin­to­viik­koa vuo­des­sa yli 4,5 keskiarvolla.

  82. Vihe­rins­si: Täs­tä muu­ten seu­raa se, että osa työ­nan­ta­jis­ta on kyl­lin fik­su­ja ottaak­seen hyvil­lä pape­reil­la val­mis­tu­nei­ta ihmi­siä, joil­la ei ole alan työ­ko­ke­mus­ta. Sii­tä jou­kos­ta voi löy­tää hel­miä, vaik­ka sit­ten tar­vit­ta­va inves­toin­ti ja ris­kit ovat vähän suurempia.

    Tämä muu­ten selit­tää rek­ry­toin­ti­käy­tän­tö­jen eroa Suo­mes­sa vs. esim. Bri­tan­nia ja Yhdysvallat.

    Tääl­lä­hän ihme­tel­lään, mik­si Suo­mes­sa halu­taan väkeä jol­la on työ­ko­ke­mus­ta, kun taas anglo­sak­si­ses­sa maa­il­mas­sa pal­ka­taan joku joka on val­mis­tu­nut hyvil­lä pape­reil­la nopeas­ti, vaik­kei tämä oli­si teh­nyt yhtään palk­ka­töi­tä, jo jopa sil­loin­kin kun opin­not ovat jol­tain ihan muu­al­ta alal­ta. Tyyp­pie­si­merk­ki­nä: tai­tei­ta opis­kel­lut pal­ka­taan pankkiin.

    Tämä joh­tuu aina­kin osit­tain palk­kaa­mis- ja erot­ta­mis­kult­tuu­rin erois­ta. Suo­mes­sa pahek­su­taan fir­maa, joka palk­kaa yli­opis­tos­ta val­mis­tu­neen nuo­ren ja pis­tää vuo­den pääs­tä pihal­le, jos tämä ei osoit­tau­tu­nut nouse­vak­si täh­dek­si. Mer­ten taka­na tämä on nor­maa­lim­paa: ris­ke­jä ote­taan puo­lin ja toi­sin, ja jos hom­ma ei nat­saa, niin pis­te­tään poik­ki. Suo­mes­sa näin ei teh­dä, ja on erit­täin pahek­sut­ta­vaa lait­taa pihal­le työn­te­ki­jä vain sik­si, että tämä ei ole hui­kea ylisuorittaja.

    Niin­pä meil­lä tyy­dy­tään kes­kin­ker­tai­siin suo­ri­tuk­siin ja mak­se­taan kes­kin­ker­tai­sia palk­ko­ja. Useim­mat meis­tä ovat­kin kes­kin­ker­tai­suuk­sia, minä aina­kin, joten usein tämä tun­tuu­kin ihan kival­ta. Mut­ta sii­tä myös seu­raa, että jos jokin fir­ma tar­vit­see maa­il­mal­la pär­jä­täk­seen ehdot­to­mia huip­pu­ja, sen pitää olla rek­ry­toin­nis­saan erit­täin varovainen.

    Suo­mi ei tosin ole täs­sä suh­tees­sa vie­lä ollen­kaan niin jäyk­kä kuin vaik­ka­pa Rans­ka tai Sak­sa, puhu­mat­ta­kaan Italiasta.

  83. komm: Mitä tek­niik­kaan tulee, niin ei sekään ihan ongel­ma­ton­ta ole, että tek­nii­kan alal­la valin­nat teh­dään fysii­kan ja mate­ma­tii­kan tai­to­jen poh­jal­ta. Itse tun­nen mon­ta esi­mer­kik­si ohjel­mis­to­puo­len ihmis­tä, jot­ka ovat lähin­nä nau­res­kel­leet valin­ta­me­ne­tel­mil­le. Yli­opis­to­ta­son mate­ma­tiik­kaa ja fysiik­kaa ei ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen esim. juu­ri ohjel­moin­ti­puo­len opis­ke­lus­sa tar­vi­ta, mut­ta valin­nat teh­dään nii­den tai­to­jen pohjalta.

    Pää­sy­ko­keen ensi­si­jai­nen tar­koi­tus on mita­ta kou­lu­tet­ta­vuut­ta. Hyvä kou­lu­ma­te­ma­tii­kan ja ‑fysii­kan osaa­mi­nen ker­too sii­tä, että ihmi­sen loo­gis-ratio­naa­li­nen päät­te­ly­ky­ky on hyväs­sä kuo­sis­sa. Tämä on kou­lu­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta erin­omai­sen tär­keä asia, kos­ka tie­to­tek­niik­ka on teo­ria­poh­jal­taan sovel­let­tua matematiikkaa.

    En miten­kään vält­tä­mät­tä ole sitä miel­tä, että tek­ni­sen alan nykyi­set pää­sy­ko­keet oli­si­vat par­hai­ta mah­dol­li­sia. Mel­kein pikem­min olen sitä miel­tä, että jos pää­sy­ko­kei­ta halu­taan kar­sia ja käyt­tää yli­op­pi­las­ko­kei­ta tilal­la, tek­ni­nen ala on hyvin­kin vah­va kan­di­daat­ti sii­nä. Osit­tain tie­tys­ti sen­kin takia, että alal­la ei tar­vit­se löy­tää huip­pu­jen huip­pu­ja, vaan vetää vii­vaa sin­ne har­maa­seen massaan.

    Mut­ta mikä oli­si vaik­ka­pa tie­to­tek­nii­kas­sa parem­pi pää­sy­koe­me­ne­tel­mä kou­lu­tet­ta­vuu­den mit­taa­mi­seen kuin nykyi­nen mate­ma­tiik­kaan ja fysiik­kaan perus­tu­va testaaminen?

  84. Pää­sy­ko­kei­ta puo­lus­taa opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tion mittaaminen. 

    Osa ihmi­sis­tä jät­tää yli­pää­tään tule­mat­ta pää­sy­ko­kei­siin, osa pää­sy­ko­kei­siin lukies­saan huo­maa, että aihe­pii­ri ei yli­pää­tään oikeas­ti kiin­nos­ta. Mak­sul­li­siin val­men­nys­kurs­sei­hin­kaan osa ei jak­sa osallistua.

    Toi­von aina­kin lää­kä­ri­ni ole­van moti­voi­tu­nut alal­le ja veron­mak­sa­ja­na on ihan hyvä asia, että kal­lis­ta lää­kä­ri­kou­lu­tus­ta anne­taan sii­tä kiin­nos­tu­neil­le eikä vain itse­ään etsi­vil­le, jot­ka eivät muu­ta­kaan teke­mis­tä keksineet. 

    Poliit­ti­nen kysy­mys on, että halu­taan­ko yli­pää­tään mies­ten opis­ke­le­van yli­opis­tois­sa? Jos käy­tös­sä on vain lukio- ja yli­op­pi­las­to­dis­tuk­set, yli­opis­tot nai­sis­tu­vat vie­lä nykyis­tä enemmän.

    Pää­sy­koe antaa aidon mah­dol­li­suu­den moti­voi­tua ja muut­taa elä­mää ril­lu­tel­tu­jen tei­ni- ja lukio­vuo­sien jäl­keen. Help­poa se ei ole. Mah­dol­lis­ta sen on sil­ti oltava.

    1. Poliit­ti­nen kysy­mys on, että halu­taan­ko yli­pää­tään mies­ten opis­ke­le­van yli­opis­tois­sa? Jos käy­tös­sä on vain lukio- ja yli­op­pi­las­to­dis­tuk­set, yli­opis­tot nai­sis­tu­vat vie­lä nykyis­tä enemmän

      Vähän lisää pai­noa pit­käl­le mati­kal­le, fysii­kal­le ja kemial­le ja kie­li­tai­dos­ta vain yksi pis­te­mää­rä niin kuin matematiikastakin.

  85. Vihe­rins­si: Pää­sy­ko­keen ensi­si­jai­nen tar­koi­tus on mita­ta kou­lu­tet­ta­vuut­ta. Hyvä kou­lu­ma­te­ma­tii­kan ja ‑fysii­kan osaa­mi­nen ker­too sii­tä, että ihmi­sen loo­gis-ratio­naa­li­nen päät­te­ly­ky­ky on hyväs­sä kuo­sis­sa. Tämä on kou­lu­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta erin­omai­sen tär­keä asia, kos­ka tie­to­tek­niik­ka on teo­ria­poh­jal­taan sovel­let­tua matematiikkaa.

    Mut­ta mikä oli­si vaik­ka­pa tie­to­tek­nii­kas­sa parem­pi pää­sy­koe­me­ne­tel­mä kou­lu­tet­ta­vuu­den mit­taa­mi­seen kuin nykyi­nen mate­ma­tiik­kaan ja fysiik­kaan perus­tu­va testaaminen?

    Sano­taan näin, että eräi­den mate­ma­tii­kan osien hal­lin­ta voi ehkä ker­toa kou­lu­tet­ta­vuu­des­ta ohjel­moin­nin saral­la. Toi­saal­ta osa erit­täin hyvis­tä­kin ohjel­moi­jis­ta on ollut aika tum­pe­loi­ta kou­lu­ma­te­ma­tii­kas­sa. Mate­ma­tii­kas­ta­han ohjel­moin­nis­sa tar­vi­taan jouk­ko-oppia logiik­kaa, mikä­li sitä nyt edes halu­aa pitää nime­no­maan mate­ma­tii­kan osa-alu­ee­na. Pit­käl­le pär­jää jo + ja — ‑tyyp­pi­sil­lä ope­raa­tioil­la. Mitään hie­no­ja deri­voin­ti- tai integroin­ti­tai­to­ja (johon liit­tyy pal­jon ulko­muis­tet­ta­vaa asi­aa) ei tar­vi­ta, joi­ta kos­ke­via tai­to­ja puo­les­taan esim. nyky­ään pää­sy­ko­keet tek­nil­li­siin yli­opis­toi­hin tes­taa­vat mate­ma­tii­kan kokeessa.

    Omas­ta mie­les­tä­ni koo­da­reil­le pitäi­si olla aika eri­lai­nen koe kuin ne fysii­kan ja mate­ma­tii­kan kokeet, jot­ka on suun­nat­tu kai­kil­le tek­nil­li­siin yli­opis­toon diplo­mi-insi­nöö­rio­pin­toi­hin aiko­vil­le (jon­ka takia koe­teh­tä­vät sisäl­tä­vät niin pal­jon juu­ri esim. dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa, jol­la taas perus­koo­da­ri ei tee mitään).

    Ps. Jos­kus kuu­lin muu­ten sel­lai­sen luvun, että tek­nil­li­sis­tä yli­opis­tois­ta val­mis­tu­neis­ta noin 90 % ei tar­vit­se kos­kaan työs­sään dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa. Sil­ti kai­kil­le teek­ka­reil­le ope­te­taan dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa ensim­mäi­si­nä opin­to­vuo­si­na, vaik­ka monil­la opin­toa­lois­ta sitä (saa­ti muu­ta kor­keam­paa mate­ma­tiik­kaa) ei käy­te­tä edes osa­na oman alan opin­to­ja, saa­ti työelämässä.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vähän lisää pai­noa pit­käl­le mati­kal­le, fysii­kal­le ja kemial­le ja kie­li­tai­dos­ta vain yksi pis­te­mää­rä niin kuin matematiikastakin. 

    Pit­kän mati­kan pai­non kas­vat­ta­mi­nen ei rajat­to­mas­ti asioi­ta muu­ta, kun jo vuo­sia on ollut niin, että kor­kea­kou­lua­loi­tus­paik­ko­ja pit­kän mate­ma­tii­kan aloil­le on enem­män kuin pit­kän mate­ma­tii­kan opis­ke­li­joi­ta yhteen­sä­kään. Fysii­kan ja kemian opis­ke­li­jois­ta suu­rin osa puo­les­taan on pit­kän mati­kan luki­joi­ta… näi­tä kos­ke­vien pai­noar­vo­jen nos­ta­mi­nen voi ehkä nos­taa aavis­tuk­sen mies­ten osuut­ta yli­opis­tois­sa, mut­ta kos­ka jo nyt pit­kän mate­ma­tii­kan sekä fysiik­kaa ja kemi­aa luke­neis­ta suu­rin osa pää­see yli­opis­toon (tai aina­kin ammat­ti­kor­kea­kou­luun), koko­naan uusia yli­opis­to-opis­ke­li­joi­ta ei tätä kaut­ta rajat­to­mas­ti löytyne.

    Kes­kei­nen tapa paran­taa mies­ten mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä yli­opis­toon kos­kee omas­ta mie­les­tä­ni sitä, miten armei­jas­sa ole­vat mie­het voi­vat val­mis­tau­tua pää­sy­ko­kei­siin — ja miten he voi­vat paran­taa yo-arvo­sa­no­jaan. Nyt­hän “toi­sel­la” kier­rok­sel­la ole­vat nai­set saa­vat huo­mat­ta­van edun, kun voi­vat halu­tes­saan val­mis­tau­tua koko vuo­den pää­sy­ko­kei­siin yli­op­pi­laak­si kir­joit­ta­mi­sen jäl­keen, sii­nä mis­sä mie­het erkaan­tu­vat lukion jäl­kei­se­nä vuo­te­na aika täy­sin kou­luai­neis­ta. Vas­taa­va kos­kee osin yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten korot­ta­mis­ta. Moni huo­nos­ti kir­joit­ta­nut nai­nen saa yli­op­pi­la­sar­vo­sa­no­ja koro­tet­tua seu­raa­va­na syk­sy­nä. Vajaa puo­let mie­his­tä on vas­taa­vas­ti tuol­loin armei­jas­sa. Vaik­ka siel­tä korot­ta­maan pääs­te­tään­kin (eli saa olla yo-kir­joi­tus­päi­vän vapaal­la), val­mis­tau­tu­mis­mah­dol­li­suu­det ovat ole­mat­to­mat. Itse­kin kävin aikoi­naan kokei­le­mas­sa arvo­sa­nan koro­tus­ta armei­jas­ta käsin. En ollut kevään yo-kir­joi­tus­ten jäl­keen kir­joit­ta­nut sivua­kaan teks­tiä. Armei­jas­sa ei kir­joi­tet­tu tyy­liin 20 sanaa pidem­piä teks­te­jä. Oli aika eri­kois­ta alkaa kir­joit­taa. Arvo­sa­na ei toki nous­sut, kos­ka mitään val­mis­tau­tu­mis­mah­dol­li­suut­ta ei armei­jas­sa ollut. Aamus­ta iltaan oli menoa vie­lä sii­nä vaiheessa.

    Yksi tapa paran­taa mies­ten mah­dol­li­suut­ta pääs­tä yli­opis­toon oli­si se, että kun yo-sään­tö­jen mukaan kir­joi­tuk­set pitää teh­dä kol­me­na peräk­käi­se­nä ker­ta­na, teh­täi­siin sel­lai­nen sään­tö­muu­tos, että armei­jan käy­mi­nen (ja vaik­ka äitiys­lo­ma­kin) ovat kel­vol­li­sia syi­tä siir­tää kir­joi­tus­ker­taa tule­vai­suu­teen sil­lä tavoin, ettei ker­to­jen tar­vit­se nii­den takia olla peräk­käi­set. Eli esim. syk­syl­lä kir­joi­tus­ru­pea­man aloit­ta­nut ja kevääl­lä päät­tä­nyt, joka menee sit­ten kesäl­lä armei­jaan, sai­si käyt­tää halu­tes­saan kol­man­nen kir­joi­tus­ker­ran armei­jan jäl­keen sen sijaan, että se ker­ta kuluu kes­ken armei­jan, kuten nyt.

  87. [T]eknillisistä yli­opis­tois­ta val­mis­tu­neis­ta noin 90 % ei tar­vit­se kos­kaan työs­sään dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa. Sil­ti kai­kil­le teek­ka­reil­le ope­te­taan dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa ensim­mäi­si­nä opin­to­vuo­si­na, vaik­ka monil­la opin­toa­lois­ta sitä (saa­ti muu­ta kor­keam­paa mate­ma­tiik­kaa) ei käy­te­tä edes osa­na oman alan opin­to­ja, saa­ti työelämässä.

    Täs­sä onkin ero diplo­mi-insi­nöö­rin ja insi­nöö­rin välil­lä. Diplo­mi-insi­nöö­ri-ihan­tee­seen kuu­luu aja­tus teknillis–tieteellisestä osaa­mi­ses­ta. DI ei pel­käs­tään osaa asioi­ta käy­tän­nös­sä. Hänen tulee ymmär­tää se, miten hänen sovel­ta­man­sa tek­no­lo­gia nivou­tuu ylei­seen tie­teit­ten jär­jes­tel­mään ja miten tek­ni­set nyrk­ki­sään­nöt seu­raa­vat luon­non­la­eis­ta. Tämä mah­dol­lis­taa sen, että diplo­mi-insi­nöö­ri kyke­nee tie­toi­ses­ti kehit­tä­mään alaan­sa eteenpäin.

    Mitä tämä sit­ten tar­koit­taa käy­tän­nös­sä? Se tar­koit­taa fuk­si­vuo­den yhtei­siä insi­nöö­ri­ma­te­ma­tii­kan ja ‑fysii­kan opin­to­ja. Se tar­koit­taa sitä, että kaik­ki kone- ja raken­nusin­si­nöö­rit luke­vat sta­tii­kan ja dyna­mii­kan teo­ri­aa ja vas­taa­vas­ti säh­köin­si­nöö­rit pii­ria­na­lyy­siä ja sähkömagnetiikkaa.

    Lop­pu­tu­lok­se­na on luon­nol­li­ses­ti ammat­ti­mies, joka on unoh­ta­nut kai­ken oppi­man­sa, mut­ta muis­taa hämä­räs­ti, että ne käy­tän­nön työs­sä tar­vit­ta­vat sään­nöt eivät ole tul­leet tai­vaas­ta vaan että ne seu­raa­vat kokeel­li­ses­ti päte­väk­si tode­tus­ta teo­rias­ta. Samal­la se vuo­sia kes­tä­nyt mate­ma­tii­kan jau­ha­mi­nen (lukios­ta noin nel­jän­teen vuo­si­kurs­siin, yhteen­sä aina­kin seit­se­män vuot­ta) on syö­vyt­tä­nyt mie­leen tiet­ty­jä toi­min­ta­mal­le­ja, jot­ka kes­tä­vät läpi elä­män. Näis­tä insi­nöö­ri­piir­teis­tä DI:tä arvos­te­taan ja niis­tä hänel­le mak­se­taan palk­kaa. (Niis­tä diplo­mi-insi­nöö­re­jä myös oikeu­te­tus­ti kritisoidaan.)

  88. komm: Omas­ta mie­les­tä­ni koo­da­reil­le pitäi­si olla aika eri­lai­nen koe kuin ne fysii­kan ja mate­ma­tii­kan kokeet, jot­ka on suun­nat­tu kai­kil­le tek­nil­li­siin yli­opis­toon diplo­mi-insi­nöö­rio­pin­toi­hin aiko­vil­le (jon­ka takia koe­teh­tä­vät sisäl­tä­vät niin pal­jon juu­ri esim. dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa, jol­la taas perus­koo­da­ri ei tee mitään).

    En osan­nut tuos­ta vie­lä kai­vaa sitä tai­ka­sa­naa, että mikä se “eri­lai­nen koe” olisi. 

    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa­kin mate­ma­tii­kan kokees­sa voi pär­jä­tä useam­mal­la eri tyy­lil­lä. Yksi osaa kou­lu­kurs­sin läpi­ko­tai­sin ja on har­joi­tel­lut yo-teh­tä­viä har­joit­te­le­mas­ta pääs­ty­ään. Toi­nen on toi­mi­nut nor­maa­lin nuo­ren tavoin (= lais­kas­ti), mut­ta pin­ger­tää itsel­leen hyvän arvo­sa­nan kes­kit­ty­mis­ky­vyl­lään, logii­kal­laan ja MAO­Lin tau­lu­koil­la. Lisäk­si kokees­sa on valin­nan­va­raa teh­tä­vien suh­teen, jol­loin esi­mer­kik­si tilas­to­jen ja toden­nä­köi­syys­las­ken­nan teh­tä­vän pitäi­si sopia hyvin fik­sul­le algoritmikolle.

    Kom­ment­ti mate­ma­tii­kan vaa­ti­mas­ta ulkoaop­pi­mi­ses­ta on minus­ta jo vähän eri­koi­nen. On aika vai­kea löy­tää ainet­ta tai asia­ko­ko­nai­suut­ta, joka vaa­ti­si vähem­män ulkoaop­pi­mis­ta. Ei nii­tä aina­kaan tie­to­tek­nii­kan pii­ris­tä löy­dy (syn­tak­sit, APIt, konventiot).

    Jot­ta esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kan opis­ke­li­joil­le kan­nat­tai­si teh­dä oma koe, niin sil­loin pitäi­si löy­tää koe, joka mit­taa kou­lu­tet­ta­vuut­ta parem­min kuin mate­ma­tii­kan ja fysii­kan yo-kokeet. Jos kokees­sa kysy­tään vaik­ka­pa algo­rit­miik­kaa tai jopa ihan ohjel­moin­ti­teh­tä­viä, se mit­taa enem­män koke­mus­ta kuin kou­lu­tet­ta­vuut­ta. Kou­luai­neis­sa koke­muk­sen vai­ku­tus on huo­mat­ta­vas­ti vähäisempi.

    Pää­sy­ko­kees­sa kysy­tyil­lä asioil­la ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se olla mitään tekoa opis­kel­ta­van alan kans­sa. Yli­opis­to­ta­sol­la­kin tie­to­tek­nii­kan ope­tus läh­tee nol­las­ta. Sil­lä ei myös­kään ensi­si­jai­ses­ti täh­dä­tä yksin­ker­tai­seen koo­din­vään­tä­mi­seen, vaan abstrak­tim­mal­la tasol­la tapah­tu­vaan suunnitteluun.

    Kai­kis­ta kou­luai­neis­ta ilmei­ses­ti fysiik­ka on kaik­kein paras indi­kaat­to­ri käy­tän­nön loo­gis-ratio­naa­li­ses­ta ajat­te­lus­ta. Se mit­taa mate­maat­ti­sen osaa­mi­sen lisäk­si myös tiet­ty­jen abstrak­tien asiayh­teyk­sien osaa­mis­ta ja yhdis­te­le­mis­tä taval­la, jota pelk­kä mate­ma­tiik­ka ei tee.

    (Mitä muu­ten tulee dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taan ja yli­opis­to­ta­son tie­to­tek­niik­kaan, niin kuis vaik­ka­pa Aal­los­ta T‑61.5100 tai Tam­pe­reel­ta SGN-xxxx…)

  89. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:

    Mitä tämä sit­ten tar­koit­taa käy­tän­nös­sä? Se tar­koit­taa fuk­si­vuo­den yhtei­siä insi­nöö­ri­ma­te­ma­tii­kan ja ‑fysii­kan opin­to­ja. Se tar­koit­taa sitä, että kaik­ki kone- ja raken­nusin­si­nöö­rit luke­vat sta­tii­kan ja dyna­mii­kan teo­ri­aa ja vas­taa­vas­ti säh­köin­si­nöö­rit pii­ria­na­lyy­siä ja sähkömagnetiikkaa.

    Sitä­hän se tar­koit­taa. Opin­not ovat yhä kuin sata vuot­ta sit­ten. On vain tapah­tu­nut sel­lai­nen muu­tos, että nyky­ään tek­nil­li­sis­sä yli­opis­tois­sa opis­ke­le­vis­ta mer­kit­tä­vä osa ei enää edes opis­ke­le esi­mer­kik­si jotain meka­niik­kaa käsit­te­le­vää alaa. Suh­teel­li­suus­teo­riat, Hei­sen­ber­gin epä­tark­kuus­pe­ri­aat­teet yms. ope­te­taan toki kai­kil­le fuk­seil­le. Mut­ta tosia­sias­sa opis­ke­li­jois­ta mer­kit­tä­vä osa sit­ten jat­kaa­kin opin­to­jaan esim. ohjel­moin­nin, tuo­tan­to­ta­lou­den, tie­to­joh­ta­mi­sen, tur­val­li­suus­tek­nii­kan, käy­tet­tä­vyys­tut­ki­muk­sen (pal­jol­ti psy­ko­lo­gi­aa) tai jon­kin muun alan pii­ris­sä, jos­sa sovel­let­ta­va mate­ma­tiik­ka on pää­asias­sa ylä­as­te­ta­sol­la ope­tet­tua, ja jois­sa fysii­kan opin­noil­la eivät opis­ke­li­jat pää­sään­töi­ses­ti tee yhtään mitään.

    Olen itse­kin sitä miel­tä, että DI:llä täy­tyy olla jon­kin­lai­nen yleis­si­vis­tys tek­nii­kan alal­ta. Ja hyvä niin.

    Kes­kus­te­luai­hee­na oli kui­ten­kin nyt se, voi­si­ko lyhyt­tut­kin­noil­la olla mah­dol­li­suuk­sia. Vas­taan, että esi­mer­kik­si sel­lai­sil­le koo­da­reil­le, joil­la oli­si yli­opis­tos­ta käy­ty­nä vaik­ka­pa vain 60–120 opin­to­pis­teen koko­nai­suus puh­das­ta ohjel­moin­tia, oli­si takuul­la työ­mark­ki­noil­la kysyn­tää. Nyky­ään tut­kin­non koos­tu­muk­ses­ta iso osa on “yleis­si­vis­tä­viä” kurs­se­ja, jot­ka on ihan kiva tie­tää, mut­ta jois­ta ei ensin­nä­kään työ­elä­mään siir­tyes­sään muis­ta enää juu­ri mitään (esim. ne pakol­li­set fysii­kat ja matii­kat ja kemiat tek­nil­li­sis­sä yli­opis­tois­sa, jos alal­la ei yli­opis­to­ta­son mate­ma­tiik­kaa yms. edes käy­te­tä), ja jot­ka eivät ole työn kan­nal­ta muu­ten­kaan välttämättömiä.

  90. koo­da­rei­ta” opet­ta­nee­na jou­dun kyl­lä totea­maan että kyl­lä ne tyy­pit jot­ka oppi­vat par­hai­ten dif­fi­syh­tä­löi­tä rat­ko­maan, yleen­sä oppi­vat myös parem­min koo­daa­maan. Ei sik­si että niis­tä oli­si jotain hyö­tyä, vaan ihan muis­ta syistä. 

    Toden­nä­köi­ses­ti kyse on jos­tain vähän saman­lai­ses­ta kuin sii­nä että 100m fina­lis­teil­la on aika lihak­si­kas yläk­rop­pa. Eihän sitä niil­lä har­tia­li­hak­sil­la juos­ta, mut­ta kyse on pikem­min­kin ruumiinrakenteesta.

  91. Eras­tot­he­nes Aleksandrialainen:

    Lop­pu­tu­lok­se­na on luon­nol­li­ses­ti ammat­ti­mies, joka on unoh­ta­nut kai­ken oppi­man­sa, mut­ta muis­taa hämä­räs­ti, että ne käy­tän­nön työs­sä tar­vit­ta­vat sään­nöt eivät ole tul­leet tai­vaas­ta vaan että ne seu­raa­vat kokeel­li­ses­ti päte­väk­si tode­tus­ta teoriasta. 

    Lisäk­si tuo ammat­ti­mies muis­taa hämä­räs­ti min­kä kir­jan kan­nes­ta pitää puhal­taa pölyt, jos ural­la tulee vas­taan jotain joka yllät­täen vaa­tii­kin vaik­ka­nyt­sit­ten matematiikkaa.

    Jos täh­tää töi­hin jois­sa on suht’ var­maa ettei mate­ma­tiik­kaa tai mui­ta yllä­tyk­siä tule iki­nä vas­taan, ehkä täs­sä oli­si juu­ri sopi­va paik­ka vetää raja kor­kea­kou­lu­jen (nyky­ään yli­opis­to) ja opis­to­jen (nyky­ään AMK) väliin?

    AMK:sta pois­päin ohjaa­vat tie­tys­ti nyky­maa­il­man pai­neet yli­kou­lut­tau­tu­mi­seen. Åkea lai­na­tak­se­ni:

    Itse yri­tin opis­ke­li­ja-aikoi­na pääs­tä teke­mään sii­vous­töi­tä kun mei­na­si rahat lop­pua. Kar­siu­duin haas­tat­te­luis­sa kun minul­ta kysel­tiin mis­tä teki­jöis­tä koos­tuu moti­vaa­tio­ni hakeu­tua siivousalalle

    Samaa tee­maa ovat sivun­neet mm. Vihe­rins­si (myös täs­sä) ja Tie­de­mies (myös täs­sä).

    Tilan­ne on vähän niin­kuin rii­kin­kuk­ko­naa­rail­la joil­la on varaa vali­ta pit­kä­pyrs­töi­sem­pi­kin uros. Kuk­ko­naa­ras on työ­nan­ta­ja, ja pyrs­tö on tut­kin­to­to­dis­tus — kyl­lä kan­nus­tet­taes­sa pyrs­töt kum­mas­ti pitenevät. 

    Taus­tal­la lie­nee joka-ei-työ­tä-tee-ei-sen-syö­män­kään-pidä ‑moraa­li yhdis­ty­nee­nä maa­il­maan jos­sa yksi vaat­tu­ri ompe­lu­ko­neen kans­sa vaa­tet­taa tuhan­sia ihmi­siä ja yksi talon­ra­ken­ta­ja konei­neen raken­taa asun­not sadoil­le. Lop­pu­jen täy­tyy vähin­tään­kin näyt­tää ahke­ril­ta saa­dak­seen osuu­den tuo­te­tuis­ta vaat­teis­ta ja asun­nois­ta. Luo­la­mies­vais­toil­le­kin on lii­an läpi­nä­ky­vää jos puo­let lopus­ta poru­kas­ta kai­vai­si ojaa jota toi­nen puo­li täyt­täi­si, mut­ta pala­neen käry on vai­meam­pi kun puo­let poru­kas­ta tekee­kin väi­tös­kir­jo­ja joi­ta toi­nen puo­li hyväk­sys­ke­lee. Täl­lä blo­gil­la oli jos­kus osu­va lai­naus “Maa­il­mas­sa ei ole pulaa muus­ta kuin työs­tä, joka antaa oikeu­den osuu­teen niis­tä asiois­ta jois­ta ei ole pulaa”.

    Toi­saal­ta sit­ten täy­tyi­si pitää moti­voi­tu­nei­na myös ne vaa­tet­ta­jat ja talon­ra­ken­ta­jat — sekä koo­da­rit ja myös mate­ma­tii­kan tai­ta­jat [**]. Ja äskei­nen pula-sitaat­ti kos­kee kai lähin­nä vau­rai­ta länsimaita.

  92. Ihan kat­ke­ra käy­tän­nön havain­to. AMK-taus­tai­sil­la on juu­ri vai­keuk­sia sof­tan­teos­sa, kos­ka eivät oikein osaa mate­ma­tiik­kaa. Tie­to­kan­nois­sa­kin oli­si hyvä tun­tea relaa­tioi­den taus­tal­la ole­vaa logiik­kaa ja sovel­luk­sis­sa käyt­tö­lit­ty­mä­suun­nit­te­li­jan aivoi­tuk­sia muo­ka­taan mate­ma­tii­kan kaut­ta koo­dik­si. No, excel-sof­taa sen­tään syntyy.

    DI:t ovat oikeas­taan nyky­päi­vän rau­ta­kou­ra­duu­na­rei­ta, tie­to­yh­teis­kun­nan rak­sa­jen­giä. Työ­elä­mä­kin on muut­tu­nut lähem­mäk­si haalarihommia.

    Amk-kou­lu­tuk­sen ongel­ma on lii­an vähän teo­riao­saa­mis­ta ja lii­an vähän käy­tän­töä, lisäk­si kova mark­ki­noin­ti. Osa amk-tut­kin­nois­ta on teh­ty väen väki­sin kore­ka­kou­lu­tut­kin­non näköi­sik­si, insi­nöö­rio­pin­not oli­vat tosin jo aiem­min BSs tasoa hyvis­sä paikoissa.

    Töis­tä löy­tyy pit­kän ura­po­lun amis-teku-DI käy­nei­tä, heil­lä on ollut moti­vaa­tio koh­dal­laan vähän myö­hem­min elä­män var­rel­la. Nyky­mal­lil­la se lie­nee aika mah­do­tobn, kun ammat­tio­pis­to­jen ja amk:n välil­lä on iso rako.

  93. tie­de­mies:

    Toden­nä­köi­ses­ti kyse on jos­tain vähän saman­lai­ses­ta kuin sii­nä että 100m fina­lis­teil­la on aika lihak­si­kas yläk­rop­pa. Eihän sitä niil­lä har­tia­li­hak­sil­la juos­ta, mut­ta kyse on pikem­min­kin ruumiinrakenteesta.

    Nuo omi­nai­suu­det var­maan kor­re­loi­vat­kin kes­ke­nään aika monel­la (jos­kin poik­keuk­sia­kin on). Mut­ta taus­ta­point­ti­na kom­men­til­le­ni oli siis kes­kus­te­lun aihe, eli että voi­si­ko lyhyem­mil­le tut­kin­noil­le olla sijaa. Ja vas­tauk­se­ni oli se, että jos hen­ki­lö käy vain vali­koi­dun jou­kon “oman alan” kurs­se­ja yleis­si­vis­tä­vien kurs­si­jouk­ko­jen sijaan (joi­hin lukeu­tuu esim. koo­daa­mi­sen tapauk­ses­sa niin yli­opis­to­ma­te­ma­tii­kat dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­toi­neen, fysii­kat, kemiat kuin ruot­sin kurs­sit­kin), ja sivuai­ne­ju­tut­kin jäte­tään pois, suh­teel­li­sen sup­peal­la­kin oppi­mää­räl­lä (esim. 60–120 opin­to­pis­tet­tä) voi­nee hank­kia var­sin hyvän poh­jan omal­le alal­leen, ja loput ope­tel­la sit­ten töis­sä. Tuol­loin sääs­tyi­si myös esim. 3 vuot­ta opis­ke­luai­kaa, jon­ka voi­si viet­tää opis­ke­lun sijaan töis­sä, vaik­kei sit­ten mais­te­rin pape­rei­ta kos­kaan käsiin saisikaan.

  94. Sanot­ta­koon nyt täs­sä näin ilman lii­tyn­tää otsikkoon.

    Että työk­kä­reis­sä ei teh­dä oikea­ta työ­tä työt­tö­mien hyväk­si. Vaan työk­kä­reis­sä työ­tä teke­vät vir­ka­li­jat teke­vät työ­tä sel­viy­tyäk­seen ja pysyäk­seen työl­li­si­nä työl­lis­ten sta­tuk­sel­la ja työl­lis­ten markkinoilla.

    Siis, mitä opis­kel­lut, kie­li­tai­toa omaa­va, ja maa­il­mal­la työ­tä teh­nyt Suo­mes­sa syn­ty­nyt, suo­ma­lai­nen hyö­tyy sii­tä, että työk­kä­rin nuo­ret nai­set osoit­ta­vat em. pili­pa­li-työ­tä tai muu­ta viras­tos­sa mää­rät­tyä sil­pun teke­mis­tä jos­sain Temin mää­rää­mäs­sä aktiviteetissa.

    Hyvä asia :
    Tänä vuon­na sain­kin pitää veron­pa­lau­tuk­se­ni toi­meen­tu­lo­tuen las­ken­nas­sa. Mut­ta eipä em tul­lut kuin Manul­le illal­li­nen. Vaan tuli ostaa toi­meen­tu­lo­tu­kia­vus­tuk­sel­la print­te­ri ja tulos­taa täl­lä viral­li­sem­man muo­toi­nen kir­je sosiaaliviranomaiselle.

  95. Lyhyt­tut­kin­not on monel­ta tahol­ta tyr­mät­ty yllät­tä­vän suo­raan. En käsi­tä kenel­tä se on pois, jos täl­lai­sia oli­si. Näen aina­kin kak­si ryh­mää, joil­le lyhyt­tut­kin­to oli­si mie­le­käs, ensin­nä (nuo­ret) yli­opis­to-opis­ke­lun kes­keyt­tä­vät, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä kos­kaan suo­ri­ta yli­opis­to- tai muu­ta­kaan tut­kin­toa, jol­loin sai­si­vat edes lyhyt­tut­kin­non, ja toi­saal­ta kes­ki-ikäi­set aikuis­opis­ke­li­jat, joil­la on jo ennes­tään tut­kin­to tai joit­ten ei kan­na­ta enää pidem­piä tut­kin­to­ja suoritella.

    Lyhyt­tut­kin­non vain pitäi­si olla tar­peek­si vapaa­muo­toi­nen, ei sai­si sisäl­tää pakol­lis­ta pien­tä sälää, kuten vir­ka­mies­ruot­si, tie­to­ko­neen käyt­tö, mää­rä­tyt sivuai­ne- tai mene­tel­mä­kurs­sit, vaan nämä voi sääs­tää kan­diin. Pari opin­to­ko­ko­nai­suut­ta voi­tai­siin vaa­tia, mut­ta aina­kin aikuis­opis­ke­li­jan pitäi­si saa­da rää­tä­löi­dä tut­kin­to omaan taus­taan­sa näh­den juu­ri sitä mitä tar­vit­see. Aikuis­opis­ke­li­jal­le tut­kin­to oli­si joko lisä­tut­kin­to esim. mais­te­rin pääl­le tai alan­vaih­to­tut­kin­to tai tie­tyn­lai­nen täs­mä­tut­kin­to, kuten tääl­lä mai­nit­tiin esim. ohjel­moin­tiin kes­kit­ty­mi­nen. Tut­kin­non laa­juus yli­opis­tos­sa minus­ta riit­täi­si olla 90 op eli puo­let kan­dis­ta. Uusi tut­kin­to voi­si olla suo­ri­tet­ta­vis­sa myös avoi­mes­sa yliopistossa.

    Aikuis­kou­lu­tus amma­til­li­si­ne ilta­kurs­sei­neen ja työ­voi­ma­kou­lu­tuk­si­neen kan­nat­tai­si pera­ta, siel­lä näyt­tää ole­van pal­jon tur­haa työl­lis­tä­mä­tön­tä puu­has­te­lua ja rahaa voi­tai­siin käyt­tää järkevämmin.

  96. Lyhyt­tut­kin­to­ja on jo alet­tu luo­da yksi­tyi­sin voi­min, ehkä par­haa­na esi­merk­ki­nä yksi­tyi­nen kaup­pa­kor­kea Hel­sin­gis­sä, jos­sa opet­ta­ji­na toi­mi­vat vain toh­to­ri­ta­son ihmi­set (ja jon­ka taus­tal­la on Hel­sin­gin kaup­pa­kor­kean van­ha johto):

    http://helbus.fi/

    Lyhyt­kou­lu­tus ei päte­vöi­tä val­tion vir­koi­hin, mut­ta mak­si­mis­saan 120 opin­to­pis­tet­tä voi tuol­la suo­rit­taa talous­a­lan perus­kurs­se­ja. Kurs­sit alka­vat kah­den vii­kon välein, joten kou­lun voi käy­dä mil­loin vain. 

    Tuos­sa oli­si jul­ki­sil­la yli­opis­toil­la opin otta­mi­sen paik­ka. Esim. armei­jas­ta vapau­tu­va jou­tuu odot­te­le­maan usein kuu­kausia seu­raa­van luku­kau­den alkua. Tuol­la voi kah­den vii­kon välein aloit­taa uuden kurssin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.