Eduskunta päätti tänään kilometrikorvausten verovapaudesta hallituspuolueiden äänin oppositiota vastaan. Verojaosto johon kuulun, käsitteli asiaa pitkään ja yritti löytää turhaan vaihtoehtoisia malleja. Mikä kilometrikorvausten laskentaperusteissa muuttuu?
Korvausten takana on laskelma autoilun aiheuttamista kaikista kustannuksista, jotka on jaettu kiinteisiin kuluihin (euroa/vuosi) ja muuttuviin (euroa/km). Laskelman pohjana on oletus, että autolla ajetaan 15 000 km/vuosi, jolloin nuo kiinteät kustannukset on jaettu 15 000 kilometrille. Tästä on tullut kiinteiden kustannusten kilometrihinta joka on lisätty muuttuvien kustannusten kilometrihintaan ja näin on saatu kilometrikustannukseksi 0,45 €/km.
Nyt hyväksytty laki muuttaa tätä laskelmaa kahdella tavalla. On oletettu, että sillä omalla autolla ajetaan firman ajojen lisäksi myös omia ajoja, jolloin on vähintäänkin kohtuullista sälyttää osa noista kiinteistä kustannuksista tälle omalle ajolle. Se, että omalla autolla ajetaan myös omia ajoja, on jokseenkin ainoa asia, mitä keskustelussa ei ole kyseenalaistettu, mutta sitäkään ei olisi saanut ottaa laskelmissa huomioon. Tämä muutos tulee voimaan jo ensi vuonna ja se alentaa verovapaita korvauksia kaikilta.
Toinen muutos tulee voimaan seuraavana vuonna. Jos ne vuotuiset kiinteät kustannukset on jaettu 15 000 kilometrille, ne ovat tulleet kokonaan korvatuiksi, kun 15 000 kilometriä on tullut täyteen, eikä niitä pidä korvata toiseen kertaan. Tätä suurin osa yhteydenottajista ei hyväksy, mutta en ole kuullut yhtään järkevää argumenttia tätä vastaan. Voitaisiin tietysti nostaa tuo raja 30 000 kilometriin, kuten moni on esittänyt, mutta silloin kiinteät kustannukset olisivat kilometriä kohden puolta pienemmät. Vuoden 2014 alusta siis kilometrikorvaus laskee muuttuvien kustannusten tasolle, kun 15 000 kilometriä on tullut täyteen. Ruotsissa korvataan vain muuttuvat kustannukset eikä kiintgeitä lainkaan.
Keskustelussa on väitetty, että paljon ajavilla on uudemmat ja paremmat autot. Mikään ei ole niin helppoa kuin tutkia tämä asia, koska henkilötunnus on helppo yhdistää autoon. Meille kerrotun mukaan väite ei pidä paikkaansa. Paljon ajavilla ei ole keskimäärin sen tyyriimpiä ja uudempia autoja kuin muilla.
Jaostossa oli esillä ajatus poistaa tuo 15 000 kilometrin raja kokonaan ja saavuttaa yhtä suuri säästö alentamalla kilometrikohtaista korvausta kaikilta. Tässä olisi ollut se vika, että silloin vähän ajava saisi liian pienen korvauksen ja hän voisi vaatia vähennettäväksi todelliset kulut. Paljon ajavien ylikompensaatio olisi toisaalta jäänyt voimaan.
Niinpä päädyin siihen, ettei hallituksen esitystä ollut syytä muuttaa, ja tämä säästi muut hallituspuolueiden edustajat päättämisen vaivalta.
“Keskustelussa on väitetty, että paljon ajavilla on uudemmat ja paremmat autot.”
Toisia päin — valtaosa premium-luokan ensiomistaja autoista on tavalla tai toisella ensin yrityskäytössä tai taksina.
Autokauppias myöntää niistä kelpo korvauksen vaihdossa uuteen. Maksajana on vaihtoauton ostajat. Tästä syystä tuoreet vaihtoautot ovat Suomessa suhteettoman kalliita, vaikka niillä on lasissa tyypillisesti yli 100.000 kilometriä.
Tavallinen autoilija ei voi kiertää tätä hintavinoutumaa edes auton tuonnilla Saksasta, Virosta tai Ruotsista, koska verottaja autokauppojen vinoutuneiden hintojen perusteella korottaa auton hinnan vastaavan Suomi-auton tasolle.
Osmo: “Keskustelussa on väitetty, että paljon ajavilla on uudemmat ja paremmat autot. Mikään ei ole niin helppoa kuin tutkia tämä asia, koska henkilötunnus on helppo yhdistää autoon. Meille kerrotun mukaan väite ei pidä paikkaansa. Paljon ajavilla ei ole keskimäärin sen tyyriimpiä ja uudempia autoja kuin muilla.”
Niinpä. Ja miksi valtion pitäisi tukea sitä, jos olisi?
Hyvä, että tuohon autoilun subventioon puututaan edes vähän. Jatkossa toivottavasti autoilun verotuksssa siirrytään haittojen verotukseen, eli autojen vaatimasta tilasta, melusaasteesta ja päästöistä maksetaan. Haitat ovat suuremmat kaupungeissa kuin maaseudulla, joten kaupunkiautoilu saisi kallistua ja maalla autoilu voisi tulla jopa halvemmaksi.
” en ole kuullut yhtään järkevää argumenttia tätä vastaan”
Eikö verotuksen yksinkertaisuus kelpaa? Ts. annetaan pienelle porukalle vähän löysää ihan vain siksi, että saadaan pidettyä verotus yksinkertaisena.
Kannattaa aina muistaa että verotus voi olla joko oikeudenmukaista tai yksinkertaista, mutta ei kumpaakaan samaan aikaan.
Ruotsissa on tämä yksinkertaisuus toteutettu. Kaikille korvataan vain muuttuvat kustannukset.
Helsingin keskustassa yritysten käyttämät pysäköintipaikat voivat maksaa useamman sata euroa kuukaudessa / paikka, se on oikeansuuntainen hinta auton viemästä tilasta (esim. yrityspysäköintitunnuksen saa melkein vuodeksi samalla rahalla). Tätä ei kuitenkaan lasketa työntekijälle verotettavaksi luontaiseduksi, kuten vastaavan summan käyttäminen työsuhdematkalippuun on. Tosin työsuhdematkalippua suositaan varsin avokätisesti verotuksessa, mikä sitten taas ei ehkä yhdyskuntarakenteellisessa mielessä ole kovin hyvä asia (kuten ei avokätinen autolla tehtyjen työmatkojenkaan suosiminen).
“Ruotsissa on tämä yksinkertaisuus toteutettu. Kaikille korvataan vain muuttuvat kustannukset.”
Ruotsissa ei ole autoveroa. Siellä on ympäristöystävällisemmät ja turvalliset autot ja liikennekuolleisuus pientä verrattuna Suomeen.
Suomessa on Euroopan korkein autovero ja vanhin, saastuttavin ja hengenvaarallisin autokanta.
Suomalainen autovero tappaa enemmän suomalaisia kuin laivojen rikkipäästöt.
Ruotsissa on kalliimpi bensa. Muuttuvat kustannukset korvataan. Kelpaako periaate Suomeen. Jos muuttuvat kustannukset ovat täällä korkeampia, korvataan tietysti ne.
Ruotsissa E85 EKO-bensaa saa melkein joka paikasta. Hinta 1 euron luokkaa litra, kun E95 maksaa 1,6 euroa Suomessa.
Suomen valtion omistama Neste ei myy halpaa eko-bensaa lainkaan.
Suomessa myytävän E95-bensan etanolipitoisuudet on tutkimuksissa todettu vaihteleviksi ellei peräti olemattomaksi.
Kyllä Suomestakin saa E85 bensaa, eikä se minun tietääkseni ole sen kalliimpaa kuin Ruotsissa. En tosin ole hintalappuja seurannut, koska fillari ei käytä kumpaakaan. Ihan joka kirkonkylään tarjonta ei ulotu, koska ihan joka kirkonkylässä ei ole kysyntää.
Litrahintoja ei voi verrata keskenään, koska alkoholin energiatiheys on pienempi kuin bensiinin.
Suomessa E85 bensaa myy vai ST1, Shell ja ABC ketjut joillain asemillaan. E‑autoa ei kannata hankkia, jos aikoo ajaa Helsingistä Utsjoelle.
“Litrahintoja ei voi verrata keskenään, koska alkoholin energiatiheys on pienempi kuin bensiinin.”
Bi-fuel autoja ei juurikaan myydä Suomessa, koska autovero nostaa niiden hinnan korkeaksi.
Tavalliseen autoo saa tosin jälkikäteen asennettua ns. bi-fuel tai flexfuel sarjan, joka parantaa hyötysuhdetta oleellisesti.
Eko-vero-kevennystä Suomessa ei siis eko-autoille tai eko-polttoaineille ei siis Suomessa saa, vaan sama haittaverot on päällä kuin jos saastuttaisit mielin määrin.
Bi-fuel ja ekoautojen myynti on Suomessa marginaalista.
Ilmeisesti autoedun verotusarvo putoaa vastaavasti 15000 oman kilometrin jälkeen?
Kyllä siinä on vasdtaava leikkuri ollut jo pitkään. Jos ajaa oletettua (1500 km/kk tai 18 000 km/vuosi) enemmän, maksaa lisäkilometreistä 19 senttiä kilometriltä. Verovelvollisen pitäisi itse ilmolittaa verottajalle, kun tuo 18 000 km/vuosi ylittyy. Kovin harvalla tuntuu ylittyvän.
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
No huhhuh. Tämä aihe ei kosketa minua millään tavalla henkkoht, mutta jotain rajaa väitteisiin ilman lähteitä, koska intuitiivisesti kuulostavat täysin tolkuttomilta. Onko Evertillä mitään todistusaineistoa kummankaan noista väitteistä puolesta? Vanhempi autokanta kuin Itä-Euroopassa? Ja olisi oikein mukava nähdä laskut autoveron aiheuttamista kuolemista vs. rikkipäästöt.
Ruotsissa on pari kertaa suurempi väestötiheys ja muutenkin tiivimpi yhdyskuntarakenne. Olennaista tässä on se että tuolla saajokusen prosentin korkeamman työllisyyden / BKT:n, mutta kyllä se auttaa myös esim. erikoispolttoaineiden tarjonnassa.
Ruotsissa henkilöauton kiinteät kustannukset ovat pienemmät kuin meillä.
Onko tuo ymmärrettävä ehdotukseksi, että kiinteinä kustannuksina korvataan vain auton hinnanero Suomen ja Ruotsin välillä?
Ja Evert, mä luulen että esim. Oden kanssa tuskin saa isompaa riitaa aikaiseksi siitä että Suomen autoverotuksen rakenne on päätön; haittaveron pitäisi kohdistua haittoihin kuten päästöt, ruuhkat, jne. eli muuttuviin kuluihin, eikä kiinteisiin kuten auton osto. Tuo rankaisee vähän ajavia ja vastaavasti suhteessa palkitsee paljon ajavia, ja poliittisia syyllisiä tilanteelle voisi äkkiseltään metsästää heidän edustajistaan. Tämä on kuitenkin ihan eri asia kuin kilometrikorvaukset.
mikä on se säästö/hyöty verotuloihin kun leikkuri laskee paljon ajavien km-korvauksia?
TYÖNANTAJAT ne maksavat nämä kilometrikorvaukset,ei yhteiskunta.
ja jos poliitikot luulevat että paljon vuodessa ajavat “myyntitykit“saavat automaattisen kompensaation omalta työnantajaltaan kun leikkuri astuu voimaan,niin katin kontit.
ehkä verottajan olisi hyvä lätkäistä teille kansanedustajille jälkiverot noista teidän verottomista päivärahoista koska asemapaikka on aina 4vuotta helsingissä,näinhän meneteltiin muutaman komennusmiehen kanssa jotka olivat telakkatöissä komennuksella yli vuoden.
Kun kilometrikorvausten verovapaata osaa alennetaan, syntyy verotuloja.
1) Korvaukset jätetään ennalleen, jolloin rajan yli menevä osuus on verollista tai menetys kompensoidaan palkkana, joka on verotettavaa tai
2) Korvausten alenemista ei kompenoida mitenkään, jolloin se jää voitoksi yritykseen ja on osa yrityksen verotettavaa tuloa.
Paljon ajava joutuu huollattamaan autonsa viikonloppuisin normaalien huoltoaikojen ulkopuolella eikä pysty myös usein käyttämään edes mitään vakiohuoltoa, kun auto pitää huoltaa siellä missä se kulloinkin on. Ja sieltä voi olla myös pitkä matka lähimpään huoltoon.
Tämä tulee paljon kalliimmaksi kuin 40h viikkotunteja tekevän yksityiskäytössä.
Myös kylmäkäynnistykset rassaavat ajoneuvoa. Ei asiakkaiden luona ole tolppapaikkoja ja harvemmin edes majoituksen yhteydessä.
Työmaa-ajossa myös auto saa paljon enemmän siipeensä kuin katuajossa. Ajetaan kilometrin pätkiä terävällä murskeella, jonka seassa pellinkappaleita ja ruuveja. Renkaita menee.
Oman lisänsä tuovat työnantajan määräämillä matkoilla kuljetettavaksi otetut työkalut, tarvikkeet ja kemikaalit. Nämä eivät ole sieltä puhtaimmasta päästä eivätkä mitään pyöreäkulmaisia. Siirtymisissä ei voi aina vaihtaa puhdasta päälle vaan on mentävä työhaalareissa rattiin. Verhoilu kärsii ja auton arvo laskee.
Autossa on usein arvokkaat työvälineet ja työn aikana syntyviä korvaamattomia dokumentteja joten konerikon sattuessa ei ole mitään mahdollisuutta jättää autoa vartioimatta. Tästä tulee lisää kuluja.
Normaalin keikkatyöläisen auton kuluminen on vähintään kaksi kertaa nopeampaa kuin sitä ruohopussia takapenkillä kuljettavan ituhipin.
Kilometrikorvaukset riittivät ennen hädin tuskin 30 000 km ajavan työajon aikana syntyviin kuluihin. Nyt eivät kata niitä senkään vertaa.
Kilometrikorvaukset ovat työsopimusasia, valtio ei voi rajoittaa asiakkailta perittäviä maksuja mitenkään. Firmat nostavat kilometritaksaansa niin korkealle, kuin kulloinenkin veroaste vaatii, jotta auton haltijalle saadaan asianmukainen nettokompensaatio ajoneuvonsa käytöstä.
Korvausten verovapauteen puuttuminen tulee aiheuttamaan erinomaisen suurta haittaa kaupankäynnille. Palvelujen hinnat nousevat.
Olette laskelmissanne aivan ulapalla.
1) Korvaukset jätetään ennalleen, jolloin rajan yli menevä osuus on verollista tai menetys kompensoidaan palkkana, joka on verotettavaa tai
- Valtio ei määrää kilometrikorvausten suuruudesta. Se on työsopimusasia. Firma voi periä asiakkaaltaan vaikka 5 euroa/km ja tilittää sitten ajoneuvon haltijalle vaikka 2 euroa/km.
2) Korvausten alenemista ei kompenoida mitenkään, jolloin se jää voitoksi yritykseen ja on osa yrityksen verotettavaa tuloa.
- Kilometrikorvauksista ei synny voittoa. Lue äskeinen juttuni uudestaan.
Niitä voi pienentää myös meillä niin ei tarvitse erikseen maksaa takaisin korvauksia perityistä veroista.
Tallissa seisova auto ei kuluta luontoa sen enempää kuin tallissa seisova maansiirtokone tai purjevene (talli voi toki viedä tilaa asunnoilta mutta se ongelma on paikallinen ja kunkin kaupungin ratkaistavissa jos halua on).
Auto aiheuttaa ongelmia liikkuessaan. Liikkuessaan auto kuluttaa polttoainetta, sitä enemmän mitä enemmän liikkuu. Polttoainetta verotetaan.
Onko muuten työmatkavähennyksiin luvassa muutoksia? Nyt puheena olevat työajot koskevat vain todella pientä osaa autoilijoista mutta työmatkakulujen vähennys vaikuttaa oikeasti yhteiskuntarakenteen hajoamiseen kun jokaisen työntekijän eli myös joukkoliikenteen käyttäjän “kannattaa” asua kaukana.
Kilometrikorvausauto on firman jatke, jolla kuljetetaan kaikenlaisissa mahdollisissa ja mahdottomissa olosuhteissa työmaille työkalut, varaosat ja tarvikkeet. Takaisin tulee myös huoltoon tulevia laitteita, ruosteisia vesipumppuja, sianpaskaa keränneitä kuljettimen osia, avattuja maalipurkkeja, teräketjurasvaa ja muuta mukavaa kymmeniä-satoja kiloja.
Tätä ei tietenkään mikään olutta pikkusormi koukussa kippaava cityvihreä voi mitenkään tajuta, että on ihmisiä, jotka lähtevät aamuneljältä kohti auringonnousua rikkomaan autonsa johonkin ison työmaan revisioon ja ajavat siellä viikon verran autoa rivakasti kuluttavaa lyhyttä pätkää kohteelta toiselle.
Kiva sitten siinä kolmenkympin pakkasessa työmaan monttuisella murskeella paskasissa haalareissa ajellessa mietiskellä kilometrikorvausten pienenemistä kun auton nivelet naukuu ja renkaat vaikertaa. Parin vuoden päästä tällaista autoa on muuten aika turha tarjota mihinkään vaihdossa.
voi käydä myös niin että ajettavien kilometrien määrä putoaa rajusti jolloin ilmasto “pelastuu“mutta verotuotot romahtavat,sisältää välilliset verot kuten polttoaine vero ‚alv jne.+myyntimiehellä putoaa “tulot“ja näin raha joka luo kulutusta on vähentynyt ja taas kansantuote laskee.
mutta ei hätäillä; reilun vuoden päästä saatte verohallinosta tilastot miten kävi verotuottojen kanssa,mielellään myös välilliset verot laskettuna.
Suomessa autovero rankaisee vain kun ostaa ensimmäisen kunnollisen autonsa tai jos vaihtaa hintaluokkaa kalliimpaan. Sitten kun se “hyvä” auto on hankittu nin autovero pitää suhteessa jälleenmyyntiarvonkin korkeana, ja vaihto seuraavaan samankokoiseen ei vie konkurssiin. kaikissa 1990 jälkeen rekisteröidyissä autoissa on katalysaattorit ja käytännössä kaikissa 2000 jälkeen valmistetuissa on turvatyyt ja ABS jarrut. Hengenvaaralliset ja saastuttavat sutot ovat käytännössä museoissa jo. Vain se joka on ratin ja selkänojan välissä tappaa.
Pienen maan kuten Suomen kannattaa pitää autoverotuksensa kolmikantaisena eli polttoaine- maahantuonti ja käyttöveroina. Silloin se ei rankaise mitään autoilijaryhmä kohtuuttomasti. JOs autovaro poistettaisiin ja korvataisiin käyttömaksun nostolla, se rankaisisi vähän ajavia, jos se korvataisiin polttoaineveron nostolla se rankaisisi paljon ajavia. Nykyinen käytäntö hillitsee ylisuurten ja liikaa kuluttavien autojen ostoa.
Koko liikenteen verotus on kestämättömällä pohjalla. Suomessa käytetty pakettiauto maksaa noin kaksi kertaan niin pajon kuin Saksassa! Polttoainevoerotus tuo lisäkustanuksia enemmän, kuin kilpailijamaissa, koska välimatkat täällä ovat pidemmät. Liian alhaiset nopeusrajoituksetkin pitää tässä laskelmassa ottaa veroluonteisena maksuna, joka kasvattaa kustannuksia. 🙁
Kilpailukykyä saadaan helposti poistamalla kilometrikorvaukset kokonaan ja samalla tervehdyttämällä liikenteen verotus muiltakin osin. Autoveron poistosta on hyvä alkaa. Tosin aika suurelta osalta yrityksiä se onkin jo poistettu, kun autot ovat viron kilvissä pääkaupunkiseudulla. 😀 Autoveron poisto on myös turvallisuustekijä, se vähentää suoraan sairaanhoidon kuluja.
Polttoaineverotus, jota EU-säätelee, sellaiselle tasolle että laskemmallisesti tuotetta tai palvelua kohti veroa on yhtä paljon kuin Saksassa. Käytännössä kolmannes Saksaa matalampi taso olisi varmasti syrjimätön.
Kolmas oleellinen kilpailukykyä parantava seikka on nopeusrajoitusten nostaminen. Iso-Britanniassa laskettiin juuri, mitä moottoriteiden nopeusrajoitusten pieni nosto tekee positiivista kansantaloudelle! Talvihölmöilystä luopuminen on hyvä alku, mutta päätieverkko on saatava 180 km/h tasolle. 😉 Onneksi uudet moottoritiet on tehty profiileilla, jotka mahdollistavat nykyistä paljon suuremmat nopeudet ja muuttuvilla nopeusrajoituksilla kyetään hoitamaan huonot keliolosuhteet (jos/kun halutaan holhota).
Suomen vaihtoautojen kalleuteen on vain yksi syy: kaupan esteenä toimiva autovero. Jos autovero ei olisi kaupan este, olisivat suomalaiset vaihtoautot autoveron osuuden kalliimpia kuin keski-eurooppalaiset. Muistaakseni EU-lainsäädännössä on jotain pykäliä kaupanesteistä. 😉
Onneksi tavallinenkin ihminen voi säästää hieman ja hakea autonsa Virosta tai Saksasta. Se että yksityistuonti on yhä erittäin kannattavaa, ei teoriassa ole mahdollista, koska VM:n mukaanhan Suomen autovero olisi laillinen. 😉
Hups. Tuliko livautettua totuus? Kilometrikorvaukset ovat osa palkkaa ja verottomien korvausten tippuessa työnantajan tulisi korottaa palkkaa?
OS:“Jaostossa oli esillä ajatus poistaa tuo 15 000 kilometrin raja kokonaan ja saavuttaa yhtä suuri säästö alentamalla kilometrikohtaista korvausta kaikilta. Tässä olisi ollut se vika, että silloin vähän ajava saisi liian pienen korvauksen ja hän voisi vaatia vähennettäväksi todelliset kulut. Paljon ajavien ylikompensaatio olisi toisaalta jäänyt voimaan.”
Noin tämä olisi pitänyt toteuttaa. Alle 15000 km ajavien auto on kuitenkin hankittu pääasiassa omaa ajoa varten, jolloin työajojen alikompensointi olisi kiinteiden kustannusten osalta perusteltua. Nyt paljon ajavien ylikompensaation pelossa on romutettu km-korvausjärjestelmän selkeys.
15000 km raja tulee aiheuttamaan paljon käytännön hankaluuksia yritystasolla.
Sitäpaitsi mahdolliset “turhat” työajot ajetaan kuitenkin tuossa alle 15000 km/v ryhmässä. Paljon ajavat eivät ehdi taikka halua huvikseen ajella.
E85 löpöä saa Ruotsissa joka asemalta, koska niin on lailla määrätty. Siä pitää olla tarjolla E85, tosin kun Suomessa, jossa sitä saa vain tietyiltä asemilta.
Ja vaikka ajaisit Helsingistä Utsjoelle, niin voit silti huoletta käyttää flexifuel autoa, ne kas syövät ihan tavalistaKIN bensaa ja ihan sekasin voi tankata..
Tai sitten ei. Jos vaikkapa myyntitykkien kannattaa myydä vähemmän, verotulot vähenevät. Näin suoraviivainen verotulojen laskenta toimii vain lineaarisessa fantasiamaailmassa.
Näin se juuri on. Verottaja ajaa tässä vain omaa asiaansa. Heillä ei ole kokonaisuuksien tajua. Taloudellisesta toimeliaisuudesta ei kannattaisi rangaista.
Ode
Jaostossa oli esillä ajatus poistaa tuo 15 000 kilometrin raja kokonaan ja saavuttaa yhtä suuri säästö alentamalla kilometrikohtaista korvausta kaikilta. Tässä olisi ollut se vika, että silloin vähän ajava saisi liian pienen korvauksen ja hän voisi vaatia vähennettäväksi todelliset kulut. Paljon ajavien ylikompensaatio olisi toisaalta jäänyt voimaan.
Mitenkä tuo eroaa nykytilanteesta, jossa halvalla ja pienikulutuksisella autolla ajava jää voitolle ja isolla rohjakkeella jää tappiolle? Mitenkä tuo muka muuttuu tässä uudessa muutoksessa? Ei yhtään mitenkään, sillä edelleenkin se käytettynä ostetulla Nissan Micralla suomen päästä päähän kengittävä sankari tekee puhdasta voittoa.
Eikö oikea taso ole se, jossa mennään keskimääräisen mukaan? Osa jää voitolle, osa tappiolle ja verotus pysyy yksinkertaisena. Ei mitään hankalia pykälilä, niitä on jo aivan liikaa kaikkialla.
Verotuksen yksinkertaisuus on se mihin pitäisi pyrkiä eikä aina pyrkiä mikromanageroimaan kaikkea.
Onko todellakin niin, että myyntitykkien työn kannattavuus on kiinni ylikompensoiduista km-korvauksista? Ei suinkaan myynnistä saatavista provikoista tms?
Jos myyntihäiskän työn kannattavuus on kiinni km-korvauksista, niin joko häiskän tuottavuus on aika surkea tai sitten häiskälle maksetaan palkkaa km-korvauksia.
Jos myyntihäiskä myy ja saa kaupaksi, on työnantajan etu maksaa matkat. Jos taas vaan ajelee ja edustaa, niin potkut.
Laskelma voi pettäämonella tavalla.Moni raksamies ajaa kalliilla paketti/kuorma-autolla koska tilaa ja kantokykyä tarvitaan. Näitä autoja ei voi juurikaan käyttää siviiliajoihin.
Jos työnantajan korvaus ei riitä niin silloin työntekijä on oikeutettu kuluvähennyksiin. Tämä vaatii tietysti kuittishown ja asiantuntijan tekemään ensimmäisiä vero-oikaisuja ja ajamaan ennakkopäätös oikeuskäytäntöön.
Uuden mallin ovat sorvanneet elämästä vieraantuneet virkamiehet ja poliitikot.
Onnistuneempi olisi ollut tasaisesti aleneva ja hankintahinnan huomioiva malli.
Monimutkainen sekin ‚mutta kukapa byrokratiaa pelkäisi ?
Täällä latte-Helsingissä pidetään kyllä kohtuuttomana jos yrittäjä siirtää investointinsa työntekijän vastuulle. Ihan hyviä käytettyjä pakuja saa muutamalla tonnilla, joka on laskutaitoiselle yrittäjälle järkevä vaihtoehto ellei tarkoitus ole käyttää verotonta kilometrikorvausta palkan korvikkeena.
Toinen vaihtoehto kiertää kmkorvaus-alennusta on siirtyä yrittäjäksi ja saada km-korvaus vähennysten kautta.
Se merkitsee taas uutta byrokratiaa,sillävähennysten kautta saatava korvaus vaatii kuittishown pyörittämisen
Ja kun yrittäjän kuluvähennysoikeus on laajempi kuin palkansaajan niin verotulot pienenevät.
Näin syntyy myös alijäämää sosiaaliturvan rahoitukseen,sillä yrittäjän sosiaaliturva on muiden veronmaksajaryhmien subventoimaa.
Tai ehkäpä taustalla on hallituksen halu sisäiseen devalvaatioon ? Pikku yrittäjälle kun voi sanella hinnat ja toimitusehdot ?
Tämäkin verotuspäätös osaltaan vanhentaa Suomen autokantaa, mikä jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, miten Suomi esittäyy kansainvälisesti edistyksellisenä maana ilmastoasiassa.
Kun Suomi liittyi EU:n ihmiset luulivat, että vihdoin saadaan ajanmukainen autokanta. Toisin kävi. Pääasiassa yksi virkamies hanasi vastaan ja sai tahtonsa läpi. Tämä tahto ja Suomen verotuskäytäntö sitten kumottiin EU-tuomioistuimessa. Sen tilalle keksittiin uusi verotustapa, josta siitäkin on prosesseja käynnissä.
Kaikki tämä on tullut maksamaan valtiolle valtavasti puhumattakaan imagotappioista.
Euroopan tilastoidusta autokannasta Suomen autot ovat Euroopan vanhimpia. Trafi toteaa tuoreessa tiedotteessaan “Puhtaasti autokannan uudistumisen kannalta autot pitäisi vaihtaa uudempiin nykyistä aiemmin, oli valinta sitten käytetty tai täysin uusi auto. Turvallisuus- ja ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna autokannan uusiutuminen on erittäin tärkeää.”
Viime keväänä tehty autoveron korotus romahdutti autojen myynnin ja verotulot laskivat. Autokaupat ovat joutuneet mittaviin lomautuksiin ja irtisanomisiin.
Kuvaavaa on, että Suomi on palaamassa agraariyhteiskunnaksi, mikäli Trafin rekisteröintitilastoja katsoo. Traktorien myynti on poikkeuksellisesti kasvanut:
http://tinyurl.com/cotzosm
Vaikka Suomessa autoverotus on kovaa, auton vuotuinen vero (tarravero) on huomattavan matala, murto-osa Saksan vastaavasta. Saksan järjestelmä on parempi.
yleisesti kehitys on ollut viime vuosina niin että yhteiskunta “rokottaa“nettoveronmaksajia eli työssäkävijöitä.
kun taas sosiaalietuuksiin on tullut ja tulee nettomääräisesti lisää “liksaa”.
näin ei voi kauan jatkua,meiltä töitä tekeviltä loppuu työmoraali jos jatkatte tätä linjaa loputtomiin.
STM:N sivuilta:
kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 477,26 euroa kuukaudessa 1.1.2013 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 524,99 euroa.
Uudistuksen puuhamiesten mielestähän myyntijamppa vain ylikompensoitujen km-korvausten vuoksi ajelee ympyrää pitkin Suomenmaata. Hänen työnantajansa silmää räpäyttämättä maksaa nämä ylimääräiset huviajot.
Jos aletaan hiuksia halkomaan, niin mikä vaikutus verotuloihin on kasvavalla byrokratialla? Hallinnon vaatimat henkilötyövuodet voitaisiin kaiketi käyttää johonkin verobyrokratiaa hyödyllisempäänkin työhön. Vai saadaanko kilometrejä laskemalla bkt nousuun?
Tosiaan, käytetyn auton huollosta ja varaosista saa 60–80% alennusta kun uudella joutuu maksamaan täyden hinnan. Käytetty auto on muutenkin kestävämpi, onhan sitä jo “koulutettu” ja se on ikäänkuin asettunut olosuhteisiin.
Firman kannattaa todellakin aina hankkia jokaiselle työntekijälleen oma käytetty paku viemään tilaa firman parkkipaikalla, samoin sitä pakua kannattaa seisottaa siellä lomien ajan kun kukaan ei tarvitse. Työntekijähän ei sitten enää parkkipaikkaa käytä, kun hän tulee töihin julkisilla Sipoosta Matinkylään. Sieltä Matinkylästä hän sitten lähtee työkeikalle Porvoon jalostamolle viikoksi joka kolmas viikko.
Tällainen käytetty halpa paku on myös erittäin luotettava peli vaikka Venäjän reissuille, onhan se vanhaa hyvää tekniikkaa, paksumpaa peltiä jne. Nämä vanhemmat autot ovat myös siitä ihmeellisiä, että ne ajavat itsekseen huoltoon, pajalle ja renkaanvaihtoon. Työnantajan aikaa ei kulu siis ylläpidon miettimiseen ollenkaan.
Se, jolta tällainen paku ostettaisiin, ei tietenkään ostaisi uutta pakua, vaan juurikin muutaman tonnin hintaisen hyvän vanhan pakun, juuri samanlaisen kuin minkä juuri möi.
Autotehtaille voitaisiinkin esittää toive alkaa valmistamaan tällaisia valmiiksi vanhoja halpoja käytettyjä pakuja.
Seems legit.
Pidän paremapana suomalaista järjestelmää, koska se antaa selvän insentiivin pitää kalustosta hyvää huolta.
Noinhan se on. Ketjussa kaikille on edullista, että osa palkasta maksetaan verotta. Kun mahdollisuus kikkailuun poistetaan tiedetään hyvin kuka maksaa laskun. Laskun maksaja ei ole työntekijä, yritys, yhteiskunta vaan asiakas. 🙁
Ihan samalla tavalla asiakas maksaa jokaisen talvinopeusrajoitusten tuoman lisäminuutin. Ne lasketaan tarjouksissa mukaan.
Esimerkki: Turkulaisen firman myydessä laitteita itä-suomalaisen vanhainkodin ylläpitoon, on tarjous halvempi kesäurakassa kuin talvella. Asentajat ja insinöörit käyttävät huomattavasti enemmän aikaa talvella autossa kuin kesällä.
Välillä joiltakin tuntuu unohtuvan, kuka lystin maksaa. Itse en saa kilometrikorvauksia, koska käytämme firman autoja. Mutta ymmärrän hyvin uudistuksen tuloksen. Se olisi silti hyvä uudistus, jos samalla korjattaisiin muut väärisymät: polttonesteverotus ja autovero pahimpina. Nyt se vain maksaa entisestään sekä kuluttajalle että veronmaksajalle. En pidä siitä. 🙁
Esimerkki on muuten todellisesta elämästä. Tuttu, joka noita laskee, kertoi kuinka paljon pikkukunta Itä-Suomessa joutui maksamaan ylimääräistä silloin, kun Turun motarin nopeusrajoitusjärjestelmä ei ollut kunnossa ja tarjoukset oli pakko tehdä alempien nopeuksien mukaan! Kansantaloudellisesti kannattavinta on ottaa nopeusrajoituskyltit kokonaan pois moottoriteiltä.
Auto- ja tarraverot pois, tiemaksut ylös, parkkimaksut markkinahintaan. Verotetaan vain haittoja.
Onnistuisikohan joku tyhjentävästi ja kiistämättömästi perustelemaan mihin tätä kilometrikorvauksen verottomuutta tarvitaan? Jos autoa tarvitaan työkäytössä (ajetaan se 15000 tai 50000km), on kai kohtuullista, että työnantaja järjestää auton työntekijän käyttöön. Jos ajoa taas on 500km vuodessa, on käytännössä ihan sama onko korvaus verotonta vai ei. Työmatkat taas vähennellään joka tapuksessa erikseen.
Autoilun verotuksessa en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi kiinteiden kulujen on oltava suuret. Lysti maksaa aika paljon vaikkei ajaisi vuodessa metriäkään, vaikka vasta se auton liikuttaminen aiheuttaa useimmat haittatekijät, ehkä poislukien muutamien isojen kaupunkien keskustat joita järjenvastaisesti käytetään (kalliina) parkkipaikkoina.
Paljonko bensan/dieselin hinta nousisi, jos vaikka puolet autoverosta ja koko käyttömaksu siirrettäisiin polttoaineveroksi?
Entäpä jos käyttömaksun perisikin halutessaan kunta eikä valtio?
Kaikille teille ajokortittomille tiedoksi, että E85 ei ole löpöä.
Lyhenne LÖPÖ = LämmitysÖljy-PolttoÖljy
Tuskin missään aiheessa esiintyy yhtä paljon älyllistä epärehellisyyttä kuin tässä kilometrikorvausasiassa.
Varsinkin kilometrikorvausta vastustavien taholta.
Moni edelleen sekoittaa kilometrikorvausten (osittaisen) verovapauden kodin ja työpaikan välisiin matkakustannusten korvauksiin. Tätä harhauskomusta ei valitettavasti kovin aktiivisesti ole meidän punavihreässä mediassamme vastustettu.
Todellisessa työmaakäytössä olevan ajoneuvon kuluminen on jotain aivan muuta suuruusluokkaa kuin keskimääräisiin henkilöajoneuvojen huoltokustannustilastoihin perustuvien laskelmien on annettu ymmärtää.
Ajoneuvon huoltokulut eivät ole sama asia kuin ajoneuvon korjauskulut. Korjauksiin joudutaan, kun ajoneuvo kuluu tai vaurioituu käytössä. Korjaukset ovat merkittävä menoerä. Pajalle vienti, varaosien odotusaika, sijaisauto ja majoitusmuutokset muodostavat kustannuksia. Niihin ei työnantaja kilometrikorvaustapauksessa osallistu.
Auton haltija vastaa autonsa huolloista ja korjauksista itse. Hän käyttää niihin omaa aikaansa, osin omia työvälineitään ja ammattitaitoaan. Jos auto vaatii haltijaltaan toimenpiteitä asiakaskäynnillä, ei siltä ajalta makseta palkkaa, eikä myöskään mahdollisia siirto- eikä majoituskustannuksia. Mikäli auton joutuu jättämään jopa satojen kilometrien päähän sen hajottua, on se haettava sieltä omalla kustannuksella.
Jo yksikin isompi remontti omaan autoon tuhannen kilometrin päässä kotoa saattaa viedä pohjan pois laskelmilta. Suomen tuhannet komennusmiehet tietävät edellämainitun oikein hyvin. Heitä olisi pitänyt haastatella ennen lain muuttamista.
“Onnistuisikohan joku tyhjentävästi ja kiistämättömästi perustelemaan mihin tätä kilometrikorvauksen verottomuutta tarvitaan? ”
Kokeillaan esimerkin kautta.
Olen pohjoisessa maaseudulla sijaitsevassa hissifirmassa, jossa on minä mukaanlukien viisi komennusmiestä ja viisi firman autoa, joista yksi on omistaja/toimitusjohtajan. Olen lähdössä asiakaskäynnille, missä tarvitaan kulmahiomakonetta ja siihen laikkoja, koska hissi on jäänyt sairaalassa kerrosten väliin jumiin ja hissillä olisi kovasti käyttöä.
Firman neljä kulmahiomakonetta on jo muilla komennusmiehillä käytössä, joten firman omistaja kysyy minulta, satunko omistamaan sellaista?
Vastaan, että minulla on hyvä kulmahiomakone ja olen jopa ostanut siihen juuri uusia laikkoja, koska vanhat laikat olivat sekä kuluneita, että niiden parasta ennen päiväys oli päässyt vanhaksi. Turvallisuustietoisena miehenä en käytä vanhoja laikkoja, koska niiden hartsi ei enää kestä pyörinnän aiheuttamaa keskipakovoimaa ja ne voivat särkyä käytössä.
Firman omistaja sanoo, että hyvä juttu, tehdäänkin niin, että otat sen oman kulmahiomakoneesi mukaan asiakaskäynnille, niin pääsetkin lähtemään heti, osta itsellesi uudet laikat ja anna kuluneet firmalle.
Lähden asiakaskäynnille 300 km päähän — omalla autollani tottakai (kun pakut olivat ajossa), hoidan työtehtävät ja ostan paluumatkalla itselleni uudet laikat omien käyttämieni tilalle ja laitan ne takapaksiin. Rahaa meni kuitin mukaan 150 euroa.
Palattuani firmaan, vien entiset omat käytetyt laikkani firman varastoon ja matkalaskun, sekä uusien laikkojen ostokuitin, 150 euroa palkanlaskijalle. (Kuluneet uudet laikat ovat nyt firman omaisuutta ja minulla on taas uudet käyttämättömät samanlaiset laikat, tosin eri yksilöt).
A) Neljän viikon — puolen vuoden kuluttua firma maksaa tililleni 150 euroa (verovapaana, tietenkin) hankkimistani uusista laikoista, sekä kulmahiomakoneen lainasta 10 euroa (korvataan laitteen laakerien yms kuluminen, likaantuminen).
B) Samalla tililleni rapsahtaa kilometrikorvaukset (verovapaana, tietenkin) 600 km matkalta (korvataan kulunut polttoaine, laitteen laakerien yms kuluminen, likaantuminen, kertaalleen verotetun rahan ja ajan käyttöä verotetuissa auton huolto- ja korjaustoimissa ja niihin liittyvät omat ajot ja verotetut varaosat sekä auton rähjääntyminen sisäpuoleltakin työkalujen-hissirasvojen liatessa ja kuluttaessa interiööriä) Pikkaisen harmittaa, kun kulmahiomakoneella tuli vahingossa kolhaistua hämärässä syvä jälki tavarasäiliön kanteen, mutta elämä on.
Mitä eroa on kohdissa A ja B ? Molemmissa korvataan komennusmiehelle hänen omistamansa laitteen kulumista työkäytössä.
Jos ostan firmalle omilla rahoillani vaikka meisselin ja saan kuitilla rahat takaisin firmalta, ei kai minun siitä mitään veroa pidä maksaa? Kyllä siitä meisselistä maksetaan jo kertaalleen veroa ihan sen hinnassa. Samoin kuin auton varaosista. Tai polttoaineesta. Tai vakuutusmaksuista, jotka nousevat kun ajat kolarin. Mikä on todennäköisempää mitä enemmän ajat ja mitä väsyneempänä ajat. (300 km + 8h töitä + 300 km on ihminen jo kohtuuväsynyt. Ylityötunnitkin lasketaan alkavaksi ainoastaan työtunneista, matka-aikaa ei huomioida.)
Pysyittekö kärryillä? Kyseessä on matkalaskua vastaan maksettava kulukorvaus. Tai kuittia vastaan maksettava kulukorvaus. Kulukorvaus ja kulukorvaus, ei mitään eroa.
Odotan lähes henkeä pidätellen kuinka nimimerkki Sun Tzu ja Seppo Korppoo tulevat kiistämään tällaisen naurettavan väitteen. Kaikkihan tietävät että yritykset maksavat kaikki verot.
Niin. Voidaan lisätä byrokratiaa ja siirtyä siihen, että työtä tehdessä matkoista aiheutuneita kustannuksia korvataan työntekijöille kuitteja ja tarkkoja laskelmia vastaan, eikä kaavamaisella keskimääräisellä kilometrikorvauksella kuten nyt. Tällä saavutetaan seuraavat asiat:
- byrokratia ja kuittisulkeiset lisääntyvät työntekijälle
— byrokratia ja kuittisulkeiset lisääntyvät työnantajalle
— byrokratia ja kuittisulkeiset lisääntyvät verottajalle
— kun kustannus korvataan tarkasti ja yksityiskohtaisesti laskettujen, aiheutuneiden kustannusten mukaan, työntekijällä ei ole insentiiviä minimoida käytetyn ajoneuvon kokoa, polttoaineen kulutusta tms.
Oliko järkevää?
Mutta mikäänhän ei tietenkään ole liian suuri uhraus, kun halutaan keksiä jotain kiusaa autosaatanalle.
Tuolla kehien sisällä kun istuu persehomeessa jossain vitunvirastossa niin onhan se maailma siellä niin helevetin erilainen, ja koska suomessa joukkoliikenne on väestömäärästä johtuen mitä on niin monen ammatin harjoittamien on mahdotonta ilman autoa, ja jos oikeasti joutuu paljon ajamaan niin arvonalennukset huomioiden ei sillä tiliä tee.… jos ajaa jollain vanhalla romulla niin voi jotain jäädäkin, mutta koyhyydestä ei pääse eroon…
kateellisten kommunistipaskojen piipitystä, menisivät vittu oikeisiin töihin
“Vaikka Suomessa autoverotus on kovaa, auton vuotuinen vero (tarravero) on huomattavan matala, murto-osa Saksan vastaavasta. Saksan järjestelmä on parempi.”
Ja siihen ollaan menossa ihan EU ohjeistuksella mutta parempi nämä on salassa pitää kansalta. Voidaan esittää ne sitten omina ajatuksina ja suurina innovaatioina 🙂 Olen aika yllättynyt, että tästä ei itseasiassa ole suomessa ollut juurikaan keskustelua.
Taitaa olla vuodelta 2002 alunperin EU ohjeistus, jossa vuoteen 2016 mennessä kansalliset autoverot (uuden auton hintaan) tulee poistaa. Asiasta tehdyssä tutkielmassa todettiin, että jos valtio ei raaski luopua lypsävästä lehmästä niin se voi sitten rokottaa sitä hyvää verotuloa vaikkapa polttoaineverotuksen tai vuotuisen käyttömaksun korotuksella… (ja voitte olla varma, että Suomi näin tekee).
Samaisessa ohjeistuksessa oli muuten se, kuinka 25–50% ko. veron hinnasta pitäisi viimeistään 2010 loppuun mennessä muuttua CO2 pohjaiseksi matkalla sen koko veron poistamiseen, eli ei tämä mikään yht’äkkinen vihreä ajatus tai muu neronleimaus ollu. Tämä on ollut tiedossa jo 2002 (ja uudelleen tarkistettuna 2005/2006) ja Suomihan ei tee mitään ennenkuin on pakko eli, kun takaraja kolkuttaa ovella.
http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/other_taxes/passenger_car/index_en.htm
Linkki aiheeseen mistä kirjoitin. Kesti hiukan etsiä…
Plajonporu, vähän villoja. Totuutta lainpohjakis kyllä ehkä jopa riittävästi.
Ja eniten kustannuskorvaukden uudesta verovapauden määrittellelytavasta hyötyy johtaja Herkko T. Öky, jolla on on omia ajoa 15.000 km vuodessa ja firman ajoja toiset 15.000 km (täysi kustannuskorvaus). Tai hän ajaa firman aliverotulla autolla
Keskeinen syy siihen, miksi Ruotsin liikennekuolleisuus on Suomea alempi on toisaalta liikennesuunnittelu (Ruotsissa on pidempään suunniteltu liikenneturvallisuus edellä kuin Suomessa), ilmasto (etelä-Ruotsissa, jossa asuu paljon väkeä, on lyhyemmän aikaa liukkaat kelit) ja toisaalta nopeusrajoitukset. Nehän ovat Ruotsissa 50,70 ja 110, siinä missä Suomessa yleiset nopeusrajoitukset ovat 60,80 ja 120. Lisäksi Ruotsissa promillerajana on 0,2.
Ruotsissa oli vielä joitain vuosia sitten selvästi Suomea nuorempi autokanta. Nykyisin eroa autojen keski-iässä on Ruotsin ja Suomen välillä alle 1 vuosi, eli kummassakin maassa on noin 10 vuoden keski-ikä autoissa (ja Norjakin mahtuu samaan ikäryhmään). Autojen ikä ei ole merkittävä selittävä tekijä onnettomuusmäärien erojen kannalta Suomen ja Ruotsin kesken.
Ovatko uudet autot tilastollisesti turvallisempia kuin vanhat? Tämä liernee aika helppo todeta tilastollisesti. Selitetään onnettomuusriskiä auton JA ajokortin iällä ja katsotaan, tehdäänkö uusilla autoilla vähemmän ruumiita kuin vanhoilla. Aikanaan rättisitikat kiellewttiin liian vaarallisina, vaikka ne olivat tilastollisesti turvallisimpia.
Ja puhuin siis liikenteessä olevien autojen keski-iästä, joka oli Suomessa viime vuonna 10,3 vuotta. Rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä oli viime vuonna 11,8 vuotta, mutta se ei ole mielekäs vertailuluku, koska sisältää mm. tosiasiassa käytöstä poistettuja autoja. Nimittäin mm. ne autot, jotka romutetaan virallisen romutusjärjestelmän ulkopuolella tai muuten jätetään vain seisomaan pihoihin ilman liikennekäyttöä (ja vaille vakuutuksia), jäävät kummittelemaan tuohon rekisteriin. Aiheesta lisää esim.
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1339/liikennekaytossa_olevien_ajoneuvojen_maara_vakaa
Vaikka Suomessa on korkeat autoilun verotukset, jostain kumman syystä ajoneuvokanta kasvaa jatkuvasti: parin prosentin vuositahtia, eli vakaasti, mutta kasvaa jatkuvasti silti. Rekistereissä toki selvästi tuotakin enemmän, mutta kuten todettua, ne eivät kerro koko totuutta.
Verouudistus vähentänee vähän muiden korvausten maksamista kilometrikorvauksina ainakin silloin, jos työntekijän ajo ylittää jo 15 000 kilometrin rajan. Tai sitten pitää systeemin ennallaan, ja johtaa kilometrien näennäiseen kasvuun.
Aiemmalla työpaikallani harjoitettiin käytäntöä, että monet pienehköt korvaukset veloitutettiin kilometrikorvauksina. Eli jos hankki vaikka firmalle jonkun tavaran kaupasta, se veloitettiin kilometrikorvauksina. Syynä se, että kuittien pyörittely on sen verran kallista, ettei sitä pienten hankintojen kohdalla kannata harjoittaa.
Itselleni on joskus vuosia sitten useampi julkisen sektorin työnantaja(!) ehdottanut, että maksaisivat palkkioni pääasiassa kilometrikorvauksina, koska niitä koskien on ollut budjeteissa rahaa, mutta palkkiotani varten kuulemma ei. Tällaiset työnantajamaksujen välttelyehdottelut toivottavasti kilometrikorvausten verouudistuksen myötä vähenevät.
Tämä on uutta tietoa. Saisiko jonkun viitteen kieltodokumenttiin? Joka tapauksessa kiellosta huolimatta rättisitikoita on Suomen ajoneuvorekisterissä ja niillä jopa ajetaan. Kerhotoiminta on aktiivista ja ylittää valtioiden rajat, jolloin muutkin maat rikkovat kieltoa.
Ei niit6ä kiellewtty takautuvasti, mutta uusien maahantuonti kiellettiin. Tätä on pidetty esimerkkinä kahden erilaisen turvalliksuuskäsityksen ristiriidasta. Insinöörin mielestä rättisitikka on vaarallinen, koska onnettomuuden sattuessa se menee matonkuteiksi. Tilastotieteilijän mielestä se on turvallinen, koska sillä sattuu vähän onnettomuuksia.
Olisi ehkä syytä ottaa myös mm. ajokilometrit huomioon. Muuten esimerkiksi taksit pitäisi kieltää heti.
Ei pidä paikkaansa. Jos Suomen rättisitikkakiltaa on uskominen, rättisitikoiden maahantuonti lopetettiin 1982 silloisen maahantuojan toimesta, minkä jälkeen maahantuonti siirtyi omatoimituontiin, mutta uusien rättisitikoiden tuontia sinänsä ei mitenkään kielletty. Käytännön esteen uusien rättisitikoiden tuonnille muodosti kuitenkin se, kun niiden valmistus loppui vuonna 1990.
Sitaatti Suomen 2CV-killan sivuilta
“Maahantuoja ilmoitti vuonna 1982 lopettavansa Citroen 2CV:n tuonnin. Tämän jälkeen ovat kiltalaiset omatoimisesti tuoneet maahan uusia kulkimia. 2CV:n valmistus loppui Ranskassa 1988 ja lopulta Portugalissakin 27.7.1990.”
http://www.suomen2cvkilta.fi/historia.shtml
Tärkeää on aluksi saada oikeat täsmälliset kilometrit raportoiduksi ennen lakimuutoksiakin. On arvioitu, että kilometrejä raportoidaan keskimärin 20 40 % ylimääräisesti. Elektroninen ajopäiväkirja tulee edellyttää vähenkin enemmän ajavilta. Se on tätä päivää
Autoilu ja elämä on saatava niin edulliseksi, että ajetut kilometrit eivät enää kiinnosta.
Tavoitteeseen päästään poistamalla kelvottomat kansanedustajat/ministerit.
Ministereiltä on vaadittava ylempi korkeakoulututkinto oman ministeriönsä toimialalta ja suuremmat ansiot kuin johtamiensa laitoksen johtajilla, toisin sanoen, oltava sijoituskelpoinen johtajaksi. Mitattu ÄO vähintään 130, paitsi pääministerillä vähintään 145.
Kansanedustajilta on vaadittava vähintään entinen keskiasteen opistotasoinen loppututkinto, vähintään 5 vuoden käytännön työkokemus loppututkintonsa suuntauksen alalta ja hyvä kirjallinen ja suullinen esitystaito suomeksi ja englanniksi. Mitattu ÄO oltava vähintään 110.
Kansanedustajien määrä neljäsosaan ja palkat nelinkertaiseksi.
Kansanedustajaehdokkaille pääsykokeet. Vähintään valtiosäännön sisältö osattava.
Olisi kohtuullista, että kansanedustajan työstä kiinnostuisivat kansamme parhaat ja näistä myös valittaisiin.
Selittäjinä pitäisi olla ajokilometrit, kuljettajan (ajokortin) ikä, sukupuoli, koulutus, auton ikä ja se, onko auto taka- vai etuvetoinen. Ei taida ihan riittää vielä, koska veikkaisin että pelissä on vielä vähän monimutkaisempi vaikutus.
Luulisin nimittäin, että onnettomuuksia lisää merkittävästi yksittäisiä tekijöitä enemmän yhdistelmä, jossa auto on saksalaisvalmisteinen, takavetoinen, yli 7 vuotta vanha, ja sitä kuljettaa alle 27 vuotias mies jolla ei ole korkeakoulututkintoa. Ja veikkaisin että jos auto on musta, niin sillä on vielä merkittävä ylimääräinen selittävä osuus.
Tämä hypoteesi perustuu näppituntumaan, mutta siis “amisbemari” on käsitteenä jotain, mikä saa minut pelkäämään lasteni turvallisuuden puolesta.
Muistakaahan nyt lehdenjakajat.
Työajo ei ole siirtymistä pisteestä pisteeseen,
vaan jatkuvaa kiihdytystä, jarrutusta pienillä vaihteilla.
Nyt järki käteen.
Eikähän vakuutusyhtiöillä ole tuo sama “näppituntuma” ihan datana, jonka perusteella määräytyvät liikennevakuutuksien ja vaunuvakuutuksien hinnat. Ehkä auton väriä ei ole otettu huomioon ja vuoden vaihteen jälkeen sukupuolen vaikutus eliminoidaan eli naisilla nousee ja miehillä pysyy maksu samana.
Kuriositeettina muuten, Kanadassa asuessani auton väri vaikutti ihan ääneen lausuttuna kriteerinä vakutuksen hintaan.
Miksi pitäisi luoda vielä yksi virkamiesluokka lisää, eikö niitä jo ole tarpeeksi (tosin virkamiesten älykkyydestä ei ole mitään tietoa)?
Kansan edustajan tehtävä ei ole tuoda järjestelmään tietoa eikä taitoa, vaan tahtoa — siis sitä kuuluisaa kansan tahtoa.
Erkki-setä, oletko nyt ihan varma että haluaisit ÄO:n kriteeriksi? Se on hyvä mittari populaatioiden tasolla, joten eduskunnan tapaiseen (jos kohta ei ehkä *edus*kuntaan) se voisi sopia, mutta pääministerille 3 sigman ÄOsta ei ole mitään erityisempää hyötyä 2 sigmaan verrattuna. Muut ominaisuudet ovat näillä eroilla paljon olennaisempia.
Väittäisin että minä en olisi puoliksikaan yhtä hyvä päättäjä kuin parhaat (tai edes keskitason) johtajat joilla on keskihajonnan verran alhaisempi ÄO.
Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.
Tyhmä on niin tyhmä, että ei sitä itse tajua, älykäs on itselleen liian ankara.
Minusta älykäs sopii johtoon paremmin kuin tyhmä.
Kuka kiistää — perustelut ?
Sanoudun irti tuollaisesta typeryydestä.
Kannattaisko miettiä paljonko autoverojen tuotto laskee tämän päätöksen vuoksi?
Paljon ajavan kaupparatsun auton keskihinta oli muistaakseni SMKJ:n kyselyn mukaan n. 35–40t.
Näillä nyt päätetyillä kilometrikorvausten tasoilla, ei yksinkertaisesti kannata enää sellaisella ajaa. Ei kata kuluja.
No mitäs sitten kun tällaisia autoja myydään vuodessa ko. päätöksestä johtuen esim. 5000 vähemmän? Autovero/ ko. auto on keskimäärin 7–8t€.
Siis menetys valtiolle n. 40 milj. Alv:n kanssa tuplat eli 80 milj.
Kyllä taas oli hieno päätös valtion kannalta.
Ei oikein tunnu, että verotulot kasvaa kun vielä oletettavissa on, että suurinosa työnantajista ei tule maksamaan nykyistä korvausta.
No ei. Tämä on vähän samanlaista “kannattaa tarjota kansalle ilmaista kaljaa, koska palautuspulloista saa niin hyvän hinnan” ‑logiikkaa, jota usein näkee tulonsiirtojen perusteluissa. Autoveron tuoton putoaminen säästyy osittain joissain muissa veroissa, marginaalisena erimerkkinä korjaamojen alv:n tuotossa.
Mutta noin muuten olisi hyvä pohtia jo mainittuja esimerkkejä siitä, että verobyrokraatian lisääminen tuskin saa bisnestä lentämään sulosiivin, ja lisäksi se, että myyntitykki Huikkasen siirtyessä ajamaan huonommalla ja halvemmalla autolla, tai ajaessa vähemmän, tai lakatessa kokonaan ajamasta, vähentyy myös kaupanteko ja tällä voi olla varsin suuretkin kerrannaisvaikutukset verokertymään.
Kaupparatsu, kannattaisi pikemminkin miettiä loppuun asti, että onko järkeä suosia kalliita autoja ylipäätään. Sekä autot että niiden polttoaineet valmistetaan ulkomailla. Jokaista ulkomaille valuvaa euroa kohden pitää vientisektorin pystyä myymään jotain ulkomaille tai muuten velkaannumme. Eikö olisi paljon fiksumampaa kaupparatsun kulkea halvalla kulkupelillä ja käyttää rahansa kotimaiseen kulutukseen, jolloin yhdestä eurosta tulee dynaamisen vaikutuksen vuoksi neljästä viiteen euroa? Vaihtotaseen vajeesta päätellen emme pysty enää myymään ulkomaille niin paljon että se kompensoisi tuonnin.
Itävällassa on pieni, noin 5000 asukkaan kylä, nimeltään Güssing. Siellä paikalliset kunnanisät päättivät että fossiilisista polttoaineista pyritään eroon suosimalla paikallisia polttoaineita. Niinpä raha jäi pyörimään paikallisesti, minkä seurauksena syntyi noin 1000 uutta työpaikkaa, kuten suurehko parkettitehdas, jonka sivutuotteena syntyvä sahanpuru on paikallisen energialaitoksen raaka-ainetta.
Talous, jossa suuri osa kulutuksesta toisaalta valuu ulkomaille ja toisaalta “ensisijaiseen” (autot ja niiden polttoaineet) verotukseen ei ole kovin tehokas verrattuna siihen jossa raha kiertää kädestä toiseen tuottaen yksityisen sektorin elinkeinoa ja josta menee veroa vasta “toissijaisesti”.
Olen kuullut, että kun yrittäjä maksoi verottajankin mielestä kohtuullista palkkaa itselleen, niin yrittäjän päivärahoihin ja kohtuullisiin kilometrikorvauksiin ei sitten verottajakaan enään jälkeenpäin puuttuunut.
En kiistä sitä, että älystä on hyötyä. Mutta kiistän sen, että ÄO olisi niin tärkeä, että pääministeriltä pitäisi vaatia 3 sigman älykkyyttä. Ensinnäkin, ilkeää sanoa, mutta ministerien älyä tärkeämpää olisi ministeriöiden virkamiesten älykkyys, koska he suodattavat sen informaation niin, että päätöksen voi tehdä joku “vastuunkantaja”. Tämän vastuunkantajan ei tarvitse olla stellaarisen älykäs, vaan riittävän fiksu vertaillakseen ehdotuksia.
Tärkeintä on, että asiat on esitetty selkeästi ja niin että se, minkä välillä erilaiset trade-offit tehdään, tulevat selviksi. Ministereiltä ja muilta päättäjiltä ei tarvita muuta kuin sen verran älyä että ymmärtävät mitä tradeoffilla tarkoitetaan (mikä on sekin paljon kun katselee suomalaisia päättäjiä). Se vaatii kohtuullisesti älyä mutta vielä enemmän rehellisyyttä, ja sitä ei kyllä poliitikolla voi olla, koska muuten ei valita uudelleen.
Väittäisin siis, että ehkä nykyhallituksen ykkösketjua lukuunottamatta Suomessa ei pääsääntöisesti ole ollut ongelmana päättäjien ällin puute. Jätän nykyhallituksen pois tästä siksi, että Katainen ei ainakaan YO-todistuksella mitattuna (se on kohinainen ja epäluotettava, mutta proxynä menkoon) tosiaan välttämättä ole riittävän fiksu edes tähän. Kyse voi kylläkin olla mittausvirheestä.
Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin. Päästövähennysten edistämiseksi yhteiskunta maksaa satoja miljoonia euroja vuosittain. Kilometrikorvaus on huomattavan edullinen tapa toteuttaa päästövähennyksiä, mikäli sen nosto tosiaan johtaa sellaiseen paljon kuluttavien autojen vähenemään kuin mitä eräät etujärjestöjen edustajat ovat esittäneet. Valtiohan ei ole asiaa edes perustellut päästövähennysten kautta.
Mutta en itse sinänsä kauheasti arvosta tuollaisia vero“laskelmia”. Jos ihminen jättää ostamatta uuden 40 000 euron auton, tämä aika todennäköisesti käyttää ainakin osan tuosta rahasta johonkin muuhun. Ja maksaa siis kyllä veroja. Kansantaloudellisesti autoinvestoinnit ovat sikäli ongelmallisia että sekä autot että polttoaineiden raaka-aineet tuodaan ulkomailta. Niiden osto ei siis tue kotimaista työllisyyttä muihin vaihtoehtoihin verrattuna, joissa kotimaisuusaste on korkeampi. Eli vaikka autoja ja autoilua verotetaankin, suuri osa autoiluun käytetyistä rahoista karkaa ulkomaille.
Siksi autoilua tuetaan niissä maissa, joissa tehdään paljon autoja tai joissa on paljon öljyä, ja vastaavasti verotetaan pääsääntöisesti sitä korkeammin, mitä vähemmän autoteollisuutta ja öljyä maassa on. Suomessa ei ole kumpaakaan, ja verotus on korkeaa. Mutta työmatkaliikenne on silti Suomessa yllättävänkin tuettua, ja samalla kaikki muukin sellainen liikenne, jonka joku kirjaa papereihin työmatkoiksi, on se sitten oikeasti mitä onkaan. Se tiedetään, että aika moni kirjaa enemmän kilometrejä työmatkoiksi kuin mitä todellista työmatka-ajoa on. Esim. osalle yrittäjistä kilometrikorvaukset ovat ilmeisesti tapa nostaa palkkaa verottomasti, siinä missä osingoista ja palkkana nostetuista tuloista joutuu maksamaan veroja (onnistuu helposti, jos kirjaa osan yksityisajoistakin vain papereihin työajoksi).
Vastaava tilanne koskee eräitä viime aikoina paljon puhuttuja asiantuntija-ammattiryhmiä, joilla autoiluun liittyvien veroetujen optimointi voi olla nykyään osa palkkaratkaisua, ja johon työnantaja antaa aktiivista neuvontaa. Siis tähän liittyvin toimin verotusta optimoidaan ihan yhtä lailla kuin osinkojen ja palkan osuuksien suhteita optimoitaessa tai “verosuunniteltaessa”, kuten nykyään hienosti sanotaan.
Työsuhdeturbot eivät kyllä ole niitä energiapiheimpiä autoja.
No teitä byrokratian kannattajia ei onneksi ole kovin paljon.
Demokratia eli kansanvalta ei ole hyvä systeemi, mutta se on paras tähänastisista.
Joten ne ovat aina sopiva mörkö kaivettavaksi kaapista ja nostettavaksi tikun nokkaan, silloinkin kun niillä ei ole tekemistä asian kanssa (muille kuin työsuhdeautoilijoille maksettava kilometrikorvaus).
Pekka Taipale on oikeassa. Käytin huolimattomasti väärää termiä. Ajatukseni oli sanoa, että jos ensin sanotaan, että kaupparatsu tarvitsee kalliin ja tehokkaan menopelin ja sitten sanotaan, että kilometrikorvausten ylikompensaation purkaminen poistaa autokannasta energiapihit autot, pitäisi päättää, mitä oikein väittää.
Hei!
Osaako kukaan vastata kysymykseen puolittuvatko myös peräkärryn vetämisestä saatavat km-rahat? Entä kuljetettavista tavaroista?
Tänävuonna kyseiset korvaukset ovat peräkärry 7 snt/km ja 3snt per 80kg ?
En ole löytänyt vastausta mistään, löytyisikö täältä?
No kyllä nykyaikaiset bensaturbot (ja dieselitkin) ovat niitä piheimpiä autoja — työsuhde tai sen puute ei vaikuta.
Turbohan ottaa pakokaasuista energian, joka muuten menisi hukkaan.
Jos tarkastellaan “työsuhdeturboja” siinä mielessä, että mikä auto on vähäkulutuksisin, niin ne kalliit ja tehokkaat premium-autot ovat itse asiassa myös melko pihejä, eivät vain miellyttävämpiä ajaa. Yleisemminkin turbomoottorit ovat nykyään taloudellisimpia. Suuntaushan on siihen että perheautossakin on iskutilavuudeltaan vain litran kone, jossa on kevyemmät liikkuvat osat ja liikkumiseen tarvittava teho saadaan turbolla tai jopa kahdella ahtimella. Ovatko nuo koneet kestäviä, jää nähtäväksi.
Halvimmat perheautot tyyliin Dacia tai Kia eivät sitten taas ole ihan taloudellisimpia kulutuslukemiltaan.
Autoveron takia on tosin silti edullisempaa ajaa enemmän kuluttavalla koslalla. Mutta pieni kulutus on kuitenkin useille hyvä tekosyy ostaa teknologialtaan optimoitu ns. loistoautomerkki. Itse en ole ajautunut käyttämään ihanaa tekosyytä.
Demokratiaa tulisi jalostaa estämällä typeryksien läpipääsy, eli ääliövalta.
Demokratia nykyisessä muodossaan toimii lähinnä keskiarvoihmisille joilla on yksi munasarja ja yksi kives.
En ole byrokratian kannattaja.
Auto on sen verran kallis investointi, että sitä varmasti joutuu miettimään moneen kertaan millainen ja mitkä ominaisuudet vastaavat kunkin tarpeita.
Olen istunut autossa työkseni jo tähän mennessä yli kolmekymmentä vuotta ja kilometrejä takana yli 2,5 milj. joten uskoisin tietäväni mistä puhun.
Ikävä kyllä Suomessa autot ovat kalliita. Siitä nyt ei pääse mihinkään ja kun niitä ei täällä valmisteta, niin ne joudutaan tuomaan ulkomailta tänne. Lisäksi kun ei ole olemassa tällä hetkellä autoa joka kuluttaisi jotain kotimaista polttoainetta esim esim.mainitsemiasi sahanpuruja, niin sekin joudutaan tuomaan. Toisaalta Neste tuo raakaöljyn ja jalostaa sen Suomessa, joten jää siitä jotain tänne. Lisäksi kalliit autoverot ym jää rikastuttamaan valtion kassaa.
Se miksi autoni maksaa sen minkä maksaa n.37.000 johtuu täysin siitä mikä on tarpeeni. Autoni ei ole minulle mikään jatke, vaan täysiverinen työkalu. Toimin myyntiedustajana Itä-Suomessa ja ajan vuodessa n. hiukan vajaa 50.00 km työajoa. Nyky autoni joka ei mielestäni ole mikään öky, Citroen C5 break 2.0 HDi. Autollani ajettu tällä hetkellä 40.000 km ja ajotietokone näyttää keskinopeudeksi 49 km/h. Eli istun ja ajan autoani vuodessa n. 1000 h joka tekee n. 4 h/ jokainen työpäivä. Satoi tai paistoi. Lisäksi ajot ajoittuvat suurelta osin normaalin työpäivän päälle, sillä päätyöni on tehdä kauppaa ja businesta, eikä ajella ympyrää. Lisäski autoni on minulle sekä matkustusväline, niin myös toimisto ja työpaikka. Senpä tähden sen pitää olla riittävän tilava jotta sinne mahtuu itseni lisäksi kaikki työssäni tarvittavat työkalut, näytteet ja esim. iso kasa erilaista myymälä materiaalia jne. Lisäksi yksi tärkeimmistä syistä on myös työturvallisuus ja — terveys. Jokainen voi tietys ajatella itsensä nykyisille maanteille varsin täällä pitkien välimatkojen alueella pieneen ja ” vähäkulutuksiseen” autoon. Kiva peli kaupungissa mutta lumisohjossa maantiellä tappokone. Siinä vaiheessa kun auto lähtee lapasesta, niin varmaan jokainen toivoo, ettei pienestä kolarista ole ensimäiseksi moottori sylissä tai hirven vuoksi itse päätä lyhyempi? Isommat autot ovat vain turvallisempia ja vankempia. Lisäksi niissä on huomattavasti enemmän muita niin aktiivisia, kuin myös passiivisia turvavarusteita. Nämä maksavat ja kaikki nostavat auton hintaa . Toinen perus-vaatimus on , että työpaikkasi on talvella lämmin ja kesällä siedettävän viileä. Kuinka kauan normaali työpaikalla menee, ennekuin työsujelutarkastaja puuttuu asiaan mikäli näin ei ole? Tässä hommassa minä huolehdin ja maksan sen itse. Mitä taas polttoaineen kulutukseen tulee, niin tuskimpa sillä suurta eroa on tällaisessa ajossa, pienimoottorinen vastaan isompi. Isommassa on enemmän vääntöä ja voimaa jolloin ei tarvitse repiä viimeisiä irti. Autoni kulutus 5,4–6,2l/ 100km. Minusta kohtuullinen.
Jos olisin ajellut nämä vuodet sellaisella lain perusteissa mainitulla 5.000€ autolla, niin ikävä kyllä en usko, että olisin enää työelämässä. Mutta eduskunta on puhunut ja päätökset on tehty, siis sen kanssa eletään. Eli mikäli korvaus putoaa 2014 tuohon laissa mainittuun, niin sitten pistetättävä kustannukset tulojen mukaa. Auto käytettynä ja polttoaine Venäjältä. Käyn nimitttäin viikottain Lappeenranta-Imatra akselilla. Vuosi viisumi maksaa 115 € ja dieseli 0,75€ litra. Eli Suomeen verrattuna joka toinen tankillinen on ilmainen. Samalla saa tuotua joka kerralla kartongin tupakkaa, jonka hinta on 8 € ja täällä myydessä tupakoijalle saa helposti 25–30€, eli vielä halpenee.
Kaikissa tapauksissa jää verot valtiolta saamatta.
Tupakka, polttoaine ja autovero.
Eikä omatunto soimaa yhtään. Enkä ole ainoa.
Mikäli tarkoitat veroetujen suunnittelulla kikkailua verottomilla kilometrikorvauksilla, niin siihen on hyvin yksinkertainen ratkaisu.
Digitaalinen GPS pohjainen ajopäiväkirja.
Meillä itsellä työssä kännykässä oleva ohjelma, joka avattuna tallentaa lähtö- ja saapumisajan. Ajetun reitin kilometreineen ja pysähdykset. Kaikki yli viisiminuuttiset pysähdykset rekisteröityvät.
Aamulla työmatkalle lähdettäessä syötetään lähtökilometrit ja päivän päätteeksi suljetaan ja lähetetään tiedot.
Kerta viikkoon käyn kuittaamassa ja työnantaja maksaa seuraavalla viikolla. Näppärää ja täysin mahdoton kusettaa. Piirtää nimittäin karttaan reitin mitä, et pysty jälkikäeen muuttamaan.
Mikäli epäselvyyksiä, niin sieltähän tuo on helppo tarkistaa ja todistaa esim verottajalle
Sehän veisi koko idean. Kun olin neljä vuotta freelance-luennoija, minulle tarjottiin usein maksua kilometrikorvauksina ja huomautettiin, ette
ivät he katso, millä pelillä paikalle tulen.
Jos et kannata byrokratiaa, miksi sitten kannatat byrokraattien lisäämistä ehdottamalla, että poliitikotkin olisivat byrokraatteja tai heidän kaltaisiaan?
Jos poliitikoille asetetaan virkamiesten pätevyysvaatimukset, silloin poliitikoista tulee tarpeettomia — ja virkamiehiähän on jo tarpeeksi, joten he voivatkin tehdä kaikki päätökset. Samalla päästään eroon vaaleista ja muista turhista hömpötyksistä. 😉
Jos taas vaaleja järjestettäisiin, mutta ehdokkaina saisivat olla vain byrokraattien hyväksymät, pätevyysvaatimukset täyttävät ehdokkaat, oltaisiin Neuvostoliiton systeemissä — siitä ei ole erityisen hyviä kokemuksia.
Vaadin älyn ja koulutuksen tason suhteellisen osuuden lisäämistä eduskunnassa. ÄO tarkoittaa älykkyysosamäärää, ei byrokratiaosamäärää.
Kirjoitin 3.12.2012 kello 5:21, että kansanedustajien määrä neljäsosaan ja palkat nelinkertaiseksi. Esittämieni pätevyysvaatimusten ja edellisen ansiosta tämä johtaa paitsi eduskunnan henkilömäärän, myös byrokratian vähenemiseen saadessamme tuloksena viisaampia lakeja joiden avulla asiat sujuvat pienemmällä virkamieskunnalla.
Tyhmistä kansanedustajista/ministereistä on mille tahansa valtiolle vain haittaa. Ei yrityksiinkään valita poliittista johtoryhmää sentään kadulta ja pystymetsästä kansanäänestyksellä sinne firmaan urpoilemaan.
Virkamiehet toimivat Suomessa lakien puitteissa ja lainsäädäntövalta on eduskunnalla. Viisaampi eduskunta, viisaammat lait, vähemmän byrokratiaa.
Joku näistä hiippareista olisi kuitenkin suostuttuasi käräyttänyt veropetoksesta.
Pakollinen elektroninen GSP pohjainen ajopäiväkirja vie pois spekulaatiot ajoiko vai eei?
GSP, eli German Shorthaired Pointer ‑pohjainen ajopäiväkirja?
Mikä ettei, sopii se ainakin metsästykseen.
Autoilulla kerätään Suomessa noin 8 miljardia euroa josta palautuu liikenteeseen 1 miljardi
Eikö se riitä sillä pidetään junat ja bussit liikenteessä. Olisi kiva tietää mihin toi 7 miljardia katoaa.Suomessa on Euroopan vanhimmat autot siitä ei kukaan päättäjä puhu mitään mistähän tämä johtuu. Puhutaan paljon liikenne turvallisuudesta mutta ei siitä että uudemmat autot ovat huomattavasti turvallisempia ja vähäpäästöisempia kuin uudet. Haetaan kaikkia muita syitä mutta ei tätä.
Nämä autoilijoiden tiedot ovat kaikki samaa luokkaa. Niihin kai kuitenkin itse uskotaan?
Herra Soininvaara sinun ihannoimassa Ruotsissa autoverotus ja polttoaineen verotus aivan toisella tasolla kuin Suomessa samoin tiet.Tiet aivan toista tasoa.Kävin marraskuussa Ruotsissa bensiini 60 senttiä litra halvenpaa se yhtäläisyyksistä Suomen kanssa.Eikö toi uusi kilometrikorvausvero minkä keksit ole aivan järjetön. Se koskee 38000 tavallisista työntekijää joiden on pakko käyttää töisssä autoa. Sen vielä jotenkin ymmärtäisi jos kyse olisi miljonääreistä. Sinä varmaan haluaisit että me kuljettaisiin työmatkat hevosella mutta se ei valitettavasti ole nykymaailmassa mahdollista.Eikö korvaus pitäisi olla suurempi jos auto on varsinainen työkalu ei toissijainen niinkuin vähän ajavilla.Se korostuu kun joutuu paljon käyttämään autoa se on työturvallisuusasia.
Se on vaan tosiasia että on ammatteja joissa ei ilman autoa yksikertaisest pärjää.Ei timpurikaan kauan kumivartisella vasaralla naputtele.
Sinulla on varmaan jokin virhe valuuttakurssilaskimessa tai olet erehtynyt polttoaineen laadusta. Kävin syyskussa Göteborgissa ja tavallinen ysivitonen maksoi euroiksi muutettuna 1,80 euroa. Nyt kruunun krussi on vähän laskenut, joten polttoaine.net ‑sivuston mukaan hinta pyörii 1,68:n ympärillä.
Se, että tiet ovat parempia tai verotus alempaa ei vaikuta lainkaan siihen, perustuuko verotus pelkästään muuttuviin (Ruotsi) vai kiinteisiin ja muuttuviin (Suomi) kustannuksiin vaan vain siihen, kuinka korkeita nuo muuttuvat/kiinteät kustannukset ovat.
Mikä muuten on autosta vuotuisesti perittävän veron suuruus Ruotsissa?
Muuten vielä Soinivaara sulle yksi kysymys kannatko vastuun nostamalla kytkintä jos tämä sinun ratkaisusi vaikeuttaa syksyllä käytäviä sopimusneuvotteluja tämä asia on varmasti siellä esillä.
Hetkinen. Puutun tähän, koska sama virhe toistuu kommenteissa usein. Se, että puolustan jotain hallituksen esitystä ja eduskunnan päätöstä tällä blogilla, ei tarkoita, että kunnia tai vastuu asiasta kuuluisi jotenkin minulle. Tämä oli hallituksen esitys, tuli muistaakseni valtiovarainministeriöstä.
Kysyn vielä että paljonko näissä päätöksissä painoi semmoinen asia kuin työturvallisuus
Myyntimies
Jos olet sitä mieltä, että tarvitset niin ison ja vahvan auton, ettei kilometrikorvaus riitä peittämään kustannuksia, asia on ratkaistavissa kahdella travalla.
1) Pidät tarkkaa kirjaa menoista ja työssä ajamistasi kilometreistä JA samalla autolla ajetuista yksityisistä kilometreistä. Jos näin laskettu kustannus autollesi todellakin ylittää kilometrikorvauksen, voit esittää laskelman verottajalle.
2) Vielä yksinkertaisempaa on, että työnantajasi ostaa tai liisaa auton niin kuin työvälineet ylipäänsä, eikä sinun tarvitse murehtia asiaa lainkaan.
Sitä ylikompensaatiota, jonka olet tähän asti saanut, et tietenkään kummallakaan näistä tavoista itsellesi saa.
ei ollut meitä oli neljä tankkaamassa Arlandan kentän lähellä olevalla asemalla keskenään sitä spekuloitiin että miten iso hintaero Suomeen.
Eikä auto hajonnut? Tuolla hinnalla myydään E85-polttoainetta niin Ruotsissa kuin Suomessa.
Jos vaikka vähän googlaisit polttoaineiden hintoja Euroopassa.
Sen verran vielä että itse ajan noin 50000 kilometriä vuodessa ja pitää käydä noin viiden asiakkaan luona päivässä niintähän hommaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin auto.Eikö se ole kohtuullista että työnantaja osallistuu niihin kustannuksiin ja niillä saa hyvän auton.Ei huonolla viitsi ajaa noita kilometrejä.Myyntiedustajat ovat aika hyviä työllistäjiä.
Jos noi teidän laskelmat pitää paikkansa että autonpito on noin halpaa minkä takia autoedunverosutarvot ei tipu iso ristiriita.
Tätä ratkaisu kritisoi kaikki ammattiyhdistysliikket,Sak,Suomen yrittäjät,työnantajat.Niinkuin Insinööriliiton puheenjohtaja sanoi kaikki osapuolet on tyytyväisiä niin ruvetaan politikoimaan eikö ole ihmeellistä
Miten tulikin tästä mieleen Nummisuutarin Esko, joka otti kantaa sanoen suunnilleen, että “tyhmyydelle olen vihainen kuin rakkkikoira, mutta viisaus ei ole kaikille suotu”.
Samanlainen asiantuntija oli hän…
Kannattaako mahdollisen ylikompensaation pelossa tosiaan lisätä byrokratiaa ja tehdä verotus monimutkaisemmaksi? Eikö keskitaso olisi ollut parempi?
Itse ajan alle 5000 km työajoa vuodessa. Auto onkin hankittu vain omaa ajoa silmälläpitäen ja kaikki korvaukset yli muuttuvien kustannusten lasken puhtaaksi tuloksi.
Pohjana oli aika hövelisti laskettu keskiarvo. Valmistelijoilla oli tiedot myös siitä, millaisia autoja kilometrikorvauksia laskuttavat omistavat.
No, valtion budjetissa autoveron tuotto on noin 0,9 miljardia, ajoneuvoveron tuotto 0,7 mrd ja polttoaineveron tuotto 2,7 mrd eli yhteensä 4,3 miljardia (2010 lukuja) — lisäksi tulee autoista ja polttoaineesta perittavä ALV, jota ei ole eritelty missään, mutta kyllä siitäkin tuloa tulee.
Tienpitoon valtio käytti 0,9019 miljardia.
Niin että kyllä tässä epäsuhta on!
Löysit näköjään budjetista yhden momentin. Puuttu muun muassa monentti eräät väylä hankkeen ja väylähankkeiden elinkaarirahoitus.
Kuntien menot puuttuvat kokonaan. Pelkästään yksi kunta, Henlingin kaupunki, investoi autoliikenteeseen vuosittain yli sata miljoonaa euroa. Kymmeniä miljoonia tulee kunnossapidosta ja aurauksesta ja muusta sellaisesta.
Kuukausi pari sitten ilmestyi aivan asiallinen tutkimus tieliikenteen kustannusvastaavuudesta. En sitä näin itsenäisyyspäivänä saa kaivetuksi, mutta tarvittaessa löytyy. Sen sanoma oli, että se on jokseenkin tasapainossa kuitenkin niin, että henkilöautoja vähän yliverotetaan ja tämä raha tuhrautuu raskaan liikenteen tukeen. Tästä tutkimuksesta puuttui kuitenkin autoliikenteen suurin kustannus kaupungeissa, maan vuokra liikenteen alle jäämästä kaupunkimaasta.
Milloinka puututaan verottomien päivärahojen ylikompensaatioon? 36e/pvä, siinä on varmasti puolet ylikompensaatiota!
Verottomien päivärahojen ylikompensaatioon pitäisi puuttua. On ollut puhetta.
Se´pointti tässä onkin että kun meikäläinen ajaa sen 50000 km vuoteen niin voin puhtaalla omalla tunnolla sanoa että se on hankittu pääasialliseen työ käyttöön.Väitän että paljon ajavat eivät hirveästi enää aja omia ajoja .
Sehän tässä huvittavaa on kun kaikkille lasketaan auton kuoletus ajaksi 8vuotta sen verran voin Osmolle sanoa että kuka ajaa 50000–70000 vuoteen niin ei auto kestä 8vuotta eikä se ole enää työkalu joka päivä pakko lähteä jos meinaa että leipää on pöydässä.Osmo miten sinä perustelet noi ministereiden isot mustat autot jos meidän pitää ajaa Nissan Micralla työajot.
Osmo sulla on pikkaisen vielä opeteltavaa ei yrityksen maksa yhtään enepää veroja kun on pakko jos sillä säästyy kilometrikorvauksista se käyttää sen aivan varmasti johonkin muuhun ennenkuin antaa verottajalle tilitoimisto varmasti informoi siitä tehdään vaikka edustussauna.Ne verokertymät että tulee 50milj
on aivan utopiaa perusteluissa on käytetty olettamia ja jos sanoja vähän väliä jos työnantajista puolet maksaa jne yksityisellä
puolella jos päätökset tehtäisiin tolla periaatteella lähtö tulisi saman tein ja firma nurin. Mistä semmoinen on saatu päähän että puolet maksaa verollisina.
Se on vaan sillein että jossakin töissä auto on vältämätön ilman sitä ei pärjää,Se on vaan tosi asia jos ajat paljon vehkeet pitää olla sen mukaiset. Ei halvimmat mahdolliset. Käyttäähän ammatti timpurit keskimääräistä kalliimpia työkaluja ja vähentää verotuksessa. Sinnekin voisi laittaa jotkut rajat esim 10 euroa vasara,15 euroa sirkkeli .
Valtiovarainministeriössö tehdyt lskelmat eivät perustu siihen, millainen auto pitää olla vaan millainen on. Autorekisterikeskuksesta on selvitertty otannan avulla, millaisia autoja on niillä, jotka laskuttavat suurista kilometrimääristä.
Miten kansanedustajien kulukorvauksiin tulevat kuin manulle illallinen ei ilmeisesti tarvitse kuitteja vaan se on könttä summa aika erikoista
Hahhah! Näköjään tapoihisi kuuluu keskittyä enemmän keskustelijaan kuin aiheeseen. Jos sormi osoittaa taivaalle, jäät tuijottamaan sormea 😀 Ehkä se on sinusta ja muista turkulaisista hienoa. Vie sinne terveisiä mutta älä tulitikkuja ;-D
Eli kyseessä on silloin autoetu.
Ihan kiva ja näppärä systeemi mutta:
1.Lisää entistä enemmän byrokratiaa ja tekee asiasta monimutkaisempaa. Antaa tilaa tulkinnoille.
2. Ei se ole halpaa työnantajallekkaan. Koska kyseessä on luontaisetu, niin siihen on laskettava mukaan myös sivukulut. Lisäksi maksetaan joka kuukausi ajettiin tai ei. Helpottaahan se, että tällä nyt käytettävällä logiikalla ei tarvitse maksaa kesän veneilystä ja talven kelkkailusta enää itse 😉
Tämä on nyt sitten hauska juttu tuo 15.000 km.
Tuntuu, että kulut laskettu em. kilometri määrän mukaan ja tulot paljon suuremmalta määrältä.
Ja mistä se 5.000 € autot on tähän keksitty?
15.000 km tarkoittaa 220 työpäivässä n.68 km/ pv. Eli reilu tunti päivässä. Itse ajan vuodessa työajoa n. 50.000 km eli istun autossa n. 1000 h eli sellaiset 4h /päivä ja rapiat 228 km. Luuletko tosiaan, että näillä kilometreillä istutaan ja ollaan henkeään kaupalla 5.000 €:n autossa. Voisihan sitä simuloida esim. kaupungissa. Työhuoneesta tupla ikkunat pois ja ovet auki. Alle 49€ jakkara Ikeasta jne. Työhuone vielä kurvin kohdalle vilkasliikenteisen kadun laitaan ja lisäksi saa pelätä, että milloin rekka tulee ikkunasta sisään. Kauanko menisi, ennekuin työsuojelu ihmiset puuttuisivat asiaan? Täällä ei puutu kukaan ja se on oma valinta miten haluaa terveytensä tärvätä.
Sehän tässä onkin se ongelma, että paljon ajavien autot maksavat enemmän ja niiden kuoletusaika on lyhyempi kuin 8 v. Auto nyt vaan esim. minulle työhuone, kulku- ja kuljetusväline.
Lisäksi tällä tämän lain logiikallahan voisi keksiä lisää verotuskohteita. Tässä pari ehdotusta:
1. Työhuone. Tässä selvä hanke, koska työntekijän ei tarvitse sitä itse kustantaa. Ja ajatella, toisilla se on suurempi kuin toisilla. Ei muuta kun vuokratason mukaan verolle.
2. Tietokoneet ja muut konttorivimpaimet: Jos itse maksaa, niin hyvä. Muuten verolle.
Lopuksi se aika-ajoin esiin putkahtava ajatus asuntotulosta. Milloin se tulee käytäntöön? Siitä varmaan on jo mietinnöt ja tekstit valmiina?
Ja se Asuntotulo! Nythän olisi loistosaumat siihenkin kun on draivi päällä.
Kerran vaalikudellahan sitä aina ehdotellaan.
En jaksanut lukea aivan koko kommenttiketjua läpi,joten saattaa tulla toistoa, mutta …
Keskustelu kilpistyy siihen, että toisten mielestä on oikein, että kilometrikorvauksia leikataan (ei koske heitä) ja toisten mielestä leikkaus on väärin perusteltu (koskee heitä). Varsinkaan leikkausten kannattajia ei kiinnosta vaikutukset yksilöön, sillä muutos ei koske heitä.
Paljon ajavia, kuten minua, tämä “säästö” kirpaisee tuloja laskemalla. Minun kilometrikorvaustuloni laskevat ensi vuonna noin 90 €/kk. Autoilun kuulut nousevat alv:n noston, huoltohintojen nousun ym kautta muutaman kympin kuussa. Tämä laskee minun ostovoimaani siitä huolimatta, että saisin ylikompensaatiota. Olisihan mukava saada kompensaatio työnantajalta, mutta juuri nyt ei ole oikea aika mennä kinuamaan lisää liksaa, ainakaan kovin rehvakkaasti.
Asumiskuluni nousevat vuoden alussa noin 70 €/kk, televisiomaksuvero maksaa perheelle useita kymppejä lisää vuodessa, jne. Samaan aikaa inflaatio on yli edellisen palkankorotuksen, uudesta ei ole tietoa. Eli perheeni ostovoima laskee ensi vuonna ainakin 200 €/kk! Minua tämä kilometrikorvausmuutos koskettaa, kuten suurta osaa liikkuvaa TYÖTÄ tekevää kansanosaa! Tiivistettynä tämä tarkoittaa: Autoileva keskiluokka on julkisen liikakulutuksen ensimmäinen maksajaryhmä. Yhtään ei lohduta, että myös tulossa olevat vero- ja maksukorotukset tulevat koskemaan koko keskiluokkaa laajemmin.
Tämä pistää korpeamaan ennen pitkää. Nykyisen hallituksen kannalta ongelma ei ole niin suuri, sillä vaihtoehtoa ei ole. Keskustaa eli maataloustukia ei voi äänestää, eikä Perussuomalaiset tule kuuloonkaan. Vaihtoehdoksi keskiluokalle tulee joko äänestää jotain hallituspuoluetta ja maksaa tai maksaa ja äänestää jotain hallituspuoluetta.
Osmo: Kuinka voin kapinoida nykykehitystä vastaan?
Totta kai kuntien menot puuttuvat, eiväthän ne ole ko. verojen veronsaajiakaan.
Kysymyshän on siitä, että valtio verottaa autoilua eikä investoi vastavaasti tienpitoon.
Ja kyllä kunnat autonomistajiakin verottavat.
Ja ‘eräät väylähankkeet’, suuruusluokka 0,12 miljardia, ei muuta perusasetelmaa.
Valt5io kerää verot autoista, mutta toisaalta kyllä tukee kuntia. Kyllä kuntien menot on otettava huomioon.
Viittaat ilmeisesti Liikenneviraston ns. tutkimukseen “Liikennejärjestelmän tuet”, jossa asiallisuudesta ei ole häivääkään.
Siinä esim. lasketaan liikenteen tuiksi esim. pakettiautojen veronalennukset, autoveron palautus invalideille, taksien autoverohuojennus, muuttotavarana tuodut autot, pelastusauton, sairasauton, invataksin yms. autoverottomuus, autoveron vientipalautukset ja huojennukset tietyissä tilanteissa — yhteensä 0,111 mrd (2010).
Miten pelastusauton verottomuus on autoliikenteen tukea, tai ulkomaille viedyn auton verottomuus? Suurin yksittäinen tuki 0,7 mrd on se, että dieselpolttoaineen verotus on alhaisempi.
Totta kai kun kaikki tällainen ja Liikenneviraston puhelinnumero lasketaan yhteen saadaan massiivinen tuki liikenteelle. 😉
Miten kuntien tiemenot otetaan huomioon valtion budjetissa?
Tietääkseni ei mitenkään.
Valtionapua tulee vain yksityisteille 0,0023 mrd.
Lakkaa uskomasta idiootteihin ja maksamasta veroja Suomeen.
Ei ole.
Pikkasen vituttaa istua hotellissa jossain Parkanossa kun voisi olla kotona tekemässä remonttia. Täällä on ihan paskaa ruokaa ja salissa älyttömän pahan näköisiä akkoja.
Tiivistettynä tämä tarkoittaa: Kilometrikorvauksien ylikompensaatio on osa julkista liikakulutusta ja tulonsiirtoa autoilevalle keskiluokalle. Minun puolestani saa mennä.
Eikö työturvallisuudella ole mitään merkitystä väitän että nämä teidän suosittelemat pikkuautot esim:Nissan micra,ww pola ovat paljon turvattomanpia kuin vähän isommat.
Tilastojen valossa isommat autot eivät ole turvallisempia, koska väärä turvallisuuden tuntu saa ottamaan suurempia riskejä ja se enemmän kuin kokonaan syö insinöörien tuottaman turvallisuuden.
Miten Osmo polkupyöräilijät ja kävelijät eivät maksa maanvuokraa eikä raekntamiskustannuksia pyöräteistä eikä jalkakäytävistä oikeita vapaamatkustajia joku vero näillekin ehdottomasti.
Miten tämä voi olla mahdollista.
Hei. Tähän olisi kiva saada hieman selventäviä kommentteja.
Mikähän tilasto mahtaa olla kyseessä. Kenen tekemä? Mistä sellaisen voi löytää luettavaksi?
Jotenkin kuuluostaa samanlaiselta kuin heitto siitä, ” että työsuhdeturbot kuluttavat enemmän”
Tarkoitatko mahdollisuutta joutua onnettomuuteen vai ahdollisuutta loukkaantua tai kuolla?
Talonpoikaisjärjellä ajatellen kun ministerin musta mersu ja Fiat Panda ajetaan nokat vastakkain, niin kummassa haluaisit istua?
Onhan tuo massankin erotus aikamoinen.
Vielä jankkuttaisin tuosta “ylikompensaatiosta” Valtion työmarkkinalaitos laskee autojen kuoletus ajaksi 120.000 km ja 8 v. Tämän perusteellahan nykyinen kilometrikorvaus on määritelty.
Kuinkas sitten kun kyseinen kilometri määrä täyttyy jo reilussa kahdessa vuodessa?
Nyt päätetty malli, ei kyllä anna mahdollisuutta kuolettaa pääomia samassa ajassa. Eli tarpeet vaihtelee. Toisilla työkalut kuluu nopeammin kuin toisilla. JA pakko uusia.
Kilometrit muuttuvat halvemmiksi, jos ne ajetaan kahdeksan vuoden sijasta kahdessa vuodessa.
Tämä keskustelu on muuttunut jankuttamiseksi, enkä julkaise enää kommentteja, joissa ei ole mitään uutta.
Näin toki voidaan ajatella, mutta toisaalta voidaan todeta että Helsingin (jota tarkoitettaneen) kantakaupungin katuverkko on suurelta osin peräisin ajalta ennen auton keksimistä, joten sitä ei voi pitää autoilun tukemisena — ja vaikea on ajatella, millainen Hesa olisi ilman katuverkkoa.
(Tämä on nyt mennyt aika kauaksi teemasta ‘Kilometrikorvaus’ mutta menköön.)
Helsingin suurimmat autoiluun liittyvät menot koskevat kehä ykköstä.
Eipä tosiaankaan uusia esityksiä ole asian tiimoilta tullut. Minulla olisi sellainen: laitetaan kaikki korvaukset ja päivärahat suoraan verolle. Todelliset kulut sitten saisi vähentää kirjanpidon mukaan (ajopäiväkirja ja kulukirjanpito). Korvausten ja päivärahojen suuruus olisi kokonaan niiden maksajan kanssa sovittava asia, johon ei valtio puuttuisi millään tavalla. Muutamaan matkapäivään vuodessa voitaisiin ehkä soveltaa kaavamaista vähennystä, mutta suuremmat hyväksyttäisiin ainoastaan kirjanpidon mukaan.
Sinä olet samallainen kuin Merja Kyllönen joka puhui kanssa että maksetaan pimeitä palkkoja mutta ei se ikinä sano että kuka maksaa on ne vaan ihmeellisiä heittoja vailla totuus pohjaa jos ei tarkenna.
Taas yksi byrokratian kannattaja! 🙂
Ajopäiväkirjat, kulukirjanpidot ja tapauskohtainen sopiminen ovat kaikki yrityksen kannalta tuottamatonta byrokratiaa, ja ylipäätään niin kallista että yritykselle on kokonaisedullisempaa ylikompensoida kuluja.
Hallinnollinen monimutkaisuus on viimeinen asia jota pk-yrityksessä kaivataan. Nykyisen kilometrikorvauskäytännön ehdottomasti paras puoli on sen keveys. Juna- ja taksikuittien kanssa säätäminen maksaa oleellisesti enemmän välillisinä kustannuksina, tai vaihtoehtoisesti on pois yrittäjän vapaa-ajasta.
En ole tuomassa yhtään lisää byrokratiaa yrityksille, pikemminkin päinvastoin: yritys vain maksaa työntekijälle laskun mukaan. Tämä on paljon selkeämpää kuin palkanlaskennan kautta maksaminen.
Sen sijaan työntekijälle kyllä jää kulujen selvittämisen vaiva, jos HÄN haluaa kulut verovähennyksiin. Mutta ainoastaan täten loppuisi iänkaikkinen narina korvausten riittämättömyydestä tai ylikompensoivuudesta.
Ainakin nyt Kaupparatsu on pitänyt tätä uutta systeemiä ihan pöhkönä, kun hän ajaa vuodessa 50 000km, eli n. 220 kilometriä joka työpäivä.
1. Mistähän näkisi, paljonko tällaisia kavereita on? Heidän ajamisensa maksaa kilometrikorvauksina firmalle 22 500€.
2. Onko heidän kaikkien työnantaja sitä mieltä, että ei mitään firman autoa? Eikös monikin firma liisaa tuollaisille stahanoveille ihan kohtuullisia kulkupelejä ja jos, niin maksavatko ne tosiaan yli 2000€ kuussa?
Touko Mettinen
Työntekijälle ja verottajalle. Byrokratiaa!
Kiitoksia arvonimestä. Taitaa olla tuttu käsite?
Korvausten suuruuden olet laskenut ihan oikein, sen se tekee.
Mikäli talon auto, eli autoetu, niin kustannukset ovat suurinpiirtein samaa luokkaa. Näillä kilsoilla autona yleensä WW Passat tms samassa luokassa oleva.
Leasing maksu suurin piirtei 800‑1000/ kk. Poltto-aineet päälle ja huom. mukaanlukien yksityisajot, eli kilsat silloin 60–70tkm tekee noin 550–600€. Lisäksi kun kyseessä palkan jatke, niin sotu kulut päälle, eli auto-etu palkansaajalle varustelusta riippuen tuosta n. 800 €/kk. Siitä sivukulut karkeasti n. 400€/kk. Siitä sitten jääkin jo vajaa 200€ pesuihin, nesteisiin ym. pikkutarpeisiin. Renkaat ja huollot kuuluu yleensä soppariin.
Että eiköhän aikalailla samoihin mene. Meillä itsellä laskettu, että 50tkm on raja jonka jälkeen alkaa tulla talon auto.
Saahan noita dacioita ja varmaan pienmpiäkin kinnereitä halvalla. Homman juju on myös siinä, että auto on aina käytettävissä, ja kaveri joka sitä käyttää, varsinkin asiantuntijatehtävissä viihtyy ja kokee asian mielekkääksi. Yleensä mitä heikommat työvälineet, niin sitä suurempi vaihtuvuus. Meillä onneksi arvostetaan ammattitaitoa. Lisäksi jokainen ajakoon millä haluaa omien tarpeittensa ja mieltymystensä mukaan. Korvaus on kaikille sama.
Ja meitä stahanoveja on aika paljon. SMKJ voi varmaan autaa asiassa jos haluat määriä.
p.s omat kilsat n. 50.000 eli viime vuosi 46.000.
p.s.p.s Eikä tarvitse olla kateellinen. Ne kulut jos uusi oma-auto on myös vuodessa samaa tasoa, jossei ole autoa arpajaisissa voittanut.
Autoilun kallistumisen primäärinen syy on öljyhuipussa (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu) ja hallituksen toimet ovat öljyn pienenevään tarjontaan sopeutumista. Jos tätä sopeutumista haluaa nopeuttaa, voi ostaa jonkin vaihtoehtoisella energiamuodolla toimivan auton.
Hieno huomio ja johtopäätös.
Mutta eiköhän tämän keskustelun pääasiasiallinen syy ole siinä kuka maksaa työvälineen käytön ja missä määrin. Ihan sama vaikka kävisi mansikoilla.
Nuo vaihtoehto polttoaine autot sattuvat maksamaan vaan tänäpäivänä vielä enemmän kuin kallein bensamoottori tms. Ikävä kyllä.
Hemmetin hieno oivallus.
Allekirjoitan täysin sen, että maksetaan todellisten kustannusten mukaan mutta:
1 Auton moottori hajoaa työajossa/vapaa-ajan ajossa. Saako vähennyksen vai ei? Esim. johtuiko siitä, että joutuu vetämään työssään linja-auton kokoista perävaunua vai siitä, että vetää vapaa-ajallaan kesämökin kokoista asuntovaunua? Missä määrin kustannukset jaetaan?
2 Auton moottori hajoaa kylmäkäynnistyksen vuoksi.
Vapaa-aikana käynnistyy kaksi kertaa viikossa vapaa-ajalla, eli viikonloppuisin. Vai johtuiko siitä, että käynnistetään kymmenen kertaa päivässä joka päivä kun vaihdetaan asiakkaalta toiselle?
3. Auton kulma rutussa. Aiheuttaja tuntematon.
Eli peruuttiko joku paukapää siihen vai peruutitko itse. Ja vapaa-ajalla vai työmatkalla. Teitkö mahdollisesti kauppaostokset viimeisen asiakaskäynnin yhteydessä? Kenen piikkiin menee kaskon omavastuu ja vakuutusmaksun hinnankorotus. Vähennyksiin vai ei?
4. Vettä polttoaineessa. (koettu on). Meneekö verovähennyksiin vai katsotaanko omaksi ajoksi jos tankattu esim. keskiviikkona työ-ajossa ja pakkanen laskee lauantaina ‑30. ??
5. Kiveniskemä tuulilasissa. Kostean päivän jälkeen tulee pakkanen ja lasi halki. Onko kyseessä vähennettävä meno vai ihan normi juttu?
6. jne.jne
Eli edellä hieman inhorealistinen arvaus mitä tuleman pitää
Kylläpä taas alkaa selittely ja oikeusrumba.
Nykyisin saat korvauksen ajetuista työkilometreista ja kustannuksista ja vastaat itse.
Kunhan tuli mieleen
Lasketaan auton kaikki lulut vuoden ajalta sekä työssä ja vapaa-aikana ajetut kilometrit ja korvataan työajojen suhteellinen osuus.
Paljon yksinkertaisempaa olisi, jos työnantajas liisaisi auton ja vapaa-ajan ajoistaan maksaisi normaalin autoedun verran veroja. Jos autolla ajetaan työajoa 50 000 km/vuosi, se on työväline, joka kuuluu työnantajan maksettavaksi. Työnantajasi maksaa sinulle nyt tuosta autosta 22500 euroa vuodessa. Sen saa liisattuna paljon halvemmalla. Tästä siis voittaisi työnantajasi tuhansia euroa. Koska sinun kilometrikorvauksissa ei oman ilmoituksesi mukaan ole ollut senttiäkään ylikompensaatiota, sinä et menetä mitään. Siirtyminen työnantajan liisaamaan autoon on siis silkkaa kansantaloudellista säästöä. Helppoa ja vaivatonta!
Pakko kommentoida. Tuo 40 tonnia on yleensä velkarahaa (ainakin minulla). Eli jos en osta autoa, niin enpä ota velkaakaan. Ja miksi ottaisin velkaa törsätäkseni se johonkin muuhun?
Ja kun en osta uutta autoa, vaan ehkä käytetyn, niin valtiolta jää se uudesta autosta maksettava autovero saamatta. Ylimääräiset voin polttaa esim. taivaalla Thaimaan reisuun. Paljonko siitä valtiolle kertyy?
Moi stahanovilainen Kaupparatsu!
Toi arvonimi oli vain vilpitöntä hämmästelyä siitä, kuinka paljon te teette työtä. En varmasti ole ainoa, jota kiinnostaa, minkälainen on työ, jossa ajetaan JOKA TYÖPÄIVÄ 220 kilometriä, kun en pysty keksimään, minkälaiset firmat tarvitsevat markkinointiinsa leegiota kaupparatsuja, jotka ajavat joka työpäivä 220 km.
70-luvulta muistan esimerkiksi kosmetiikka-alan jälleenmyyjät, joilla oli aika iso varasto peräkontissa. He taisivat ajaa aikamoisia kilometrejä ja työ oli tuottavaa.
Mutta siis Kaupparatsu. Mitä sinä myyt ja mistä käsin? Onko teitä paljon? Teidän firmassa? Suomessa?
Touko Mettinen
Siis mun ihmetykseni on sitä, että jos henkilö ajaa työpäivänsä aikana 220 km, hänelle jää hyvin vähän aikaa tehdä töitä. Jos tuon ajan viettää maantiellä, siihen menee kolme tuntia. Mutta myyjähenkilöhän päätyönään tapaa asiakkaita taajamissa, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa kilometreistä ajetaan taajamissa, jolloin varsinaiseen asiakastapaamisiin jää aikaa ehkä vain 3 — 4 tuntia. No, tähänkin on toisaalla jo vastattu: kuulemma työmatkat eivät ole työaikaa. Onko meillä oikeasti Suomessa tällainen riistetty luokka, joille on mätkäisty oman auton käyttöpakko ja joille ei makseta työajoihin käytetystä ajasta palkkaa? Heidän täytyy varmasti pyytää konsulttiapua dosentti Bäckmanilta.
Touko Mettinen
tyrmistynyt
Totta kai juuri näin on.
Itse vastaat omasta autosta ja sen ajokunnosta, vakuutus vastaa kolareista.
Tämä selvä.
Entä kengät: jos oma kenkä hajoaa työpaikalla, korvaako työnantaja? Saako vähentää verotuksessa, jos hajoaa vapaa-aikana?
Kyllä on vaikeaa…
Tätä juuri tarkoitin. Tosin omassa mallissani tämä jako koskisi ainoastaan verovähennystä. Työntekijä saisi laskuttaa työnantajaa sen verran kuin he keskenään sopivat, täysin riippumatta todellisista kuluista. Mielestäni pieni voittokin työntekijälle olisi kohtuullista. Jos matkoihin kuuluvaa aikaa ei lueta työaikaan, niin ilman muuta tästäkin ajasta kuuluisi laskuttaa.
Työnantajan asia sitten olisi laskea, onko työsuhdeauto vai laskutus edullisempaa hänelle.
TimoT
Valtio ei puutu mitenkään siihen, paljonko työnanataja maksaa korvausta oman auton käytöstä. Kyse on vain siitä, mikä osa tuosta korvauksesta katsiotaan verottomaksi.
Näinhän se tietysti lain mukaan on, mutta käytännöksi on muodostunut, että maksetaan juuri tuo verovapaa korvaus. Tämän pitäisi kattaa täsmälleen auton kulut. Mutta työntekijän pitäisi saada myös jonkinlaista korvausta sijoittamalleen pääomalle ja työmatkoihin kuluvalle ajalle. Näistä tietysti sitten pitäisi maksaa sitten vero. Nykyinen käytäntö on työntekijöille erittäin epäedullinen. Sitä on pyritty kompensoimaan hivuttamalla korvausta yli kustannusten, mikä on epäreilua niitä veromaksajia kohtaan, joilla ei verovapaita tuloja ole.
Niin varmaankin pitäisi. Sitä kutsutaan palkaksi ja palkka on veronalaista tuloa.
Ei ollenkaan vaikeaa. Mikäli kenkäsi on oma ja olet kirvesmies, muurari, teurastaja etc. Olet ostanut popot ihan itse, niin voit ostaa uudet ja saat verotuksessa työvaatevähennykset.
Mikäli olet kuutamo urakalla työn antajasi vaatteissa työvälineillä, niin saat työnantajlat uudet.
Mikäli olet joku muu, niin et saa.
Jos KAupparatsu tarvitsee työssään esim. pukua jolle on siviilissä kerran käyttöä esim. anopin hautajaisissa, niin et saa työvaatevähennystä. Et vaikka sinulle ei olisi sitä anoppiakaan.
Ja jos huomasit, niin homma koski asiaa jos kustannukset korvattaisiin käytön mukaan. Ei tarkoittanut nykysysteemiä.
Moimoi Touko
Toimin päivittäistavara-alalla ja kyseessä on elintarvikkeet.
Alueena itä-ja kaakkois-Suomi. Eli jos katsot asiaa Helsingin horisontista, niin en ihmettele hämmästystäsi. Melläpäin kun tuo sata kilometria ei nyt enää niin hirveän pitkä matka ole.
Ja kuten olit laskenut oikein, niin se asiakkaiden kanssa jäävä aika on aika lyhyt. Mutta homman juoni onkin se, että noi ajelut ajoittuvatkin aika paljon normi työ-ajan ulkopuolelle. Eli rautalangasta: aamulla aikaisin matkaan, että olet perillä kun “virasto-aika” alkaa ja kotiin kun se on loppu. Eli ymmärtänet myös, että ei tällaisia kilometrimääriä ajeta taajamassa. Oman autoni ajotietokone näyttää tällä hetkellä keskinopudeksi 49km /h. Eli sen reilun 200 kilsan ajaminen ottaa 4 h. Okei tuo on keskiarvoa. Aamulla esim. 100 km päähän ja siellä päivä pyörimistä eri asiakkaissa ja illalla kotii sama matka, niin siinähän se 220 km on. Vielä lisäisin siihen oman auto / talon auto, että työskentelen pörssiyhtiössä jossa on kyllä armeija controllereita ym. Kauppatieteiden kandeja/maistereita laskemassa, että yhtiön rahoja ei tuhlata. Eli kyllä se kannattavuus on laskettu ihan ammattilaistenkin toimesta, eli ei se ole ihan oma valinta. Työajot ovat tietenkin työaikaa mutta jos palkkauksesi on kuukausipalkka ja ns. kokonaispalkka, niin eipä hirveästi kannata alkaa laskeskella tuntipalkkoja, alkaa vaan harmittamaan.
Senpä vuoksi tuo autoetukaan ei oikein houkuttele. Siinä kun pienen palkan päälle lyödään autoetu, eli tässä tapauksessa se olisi n. 800 € ja summasta lasketaan verot ja vähennetään rahapalkasta, niin eipä naurata senkään vertaa.
No kyseessä on ammatinvalintakysymys ja ylitöitä ei tarvitse tehdä.
Yes, muutta tavoitteet pitää saavuttaa. Eli itseppä valitsin mutta saanpahan toteuttaa itseäni ja työskennellä ihan yksin. Ja tätä tehnyt vielä 32v. Ja ymmärrät varmaan myös, että asioita pitää valmistella etukäteen ja suunnitella. Ja vielä “työ aikana”. Kanssani vastaavassa asemassa meillä 3–4 kaveria, muilla kilometrit pienempiä. Jostain kumman syystä kaikki olemme Itä/Pohjois-Suomessa.
Toivottavasti ymmärrät nyt miksi tällaiset asiat jurppii. Jotenkin tuntuu, että management by exel ei aina ole ehkä paras juttu. Mutta näillä mennään ja desantti bäckman voi pysyä mun puolesta vaikka Ulan Udessa.
Tässäpä taas tuntuu olevan vastaus josta paistaa ikäväkyllä enemmän aate kuin tieto.
Kuten vastasin jo edellisillekkin, niin ei tuo liisauskaan, niin halpaa ole mikäli kyseessä vastaava auto. Tietenkin jos otetaan vertailuun pienempi auto ja varusteet.
Ainahan voi kysy autoliisaajilta pajlonko maksaa?
40.000€ auto 2v/140 tkm. Huoltoleasing. Siihen sitten alkaa rakentelemaan poltto-aine kustannuksia, vakuutuksia, käyttömaksuja, pesuja päältä ja sisältä vuoden aikana. Lisäksi siihen tietenkin täytyy laskea sen autoedun arvosta maksettavat palkan lisäjatkeet. Veikkaan, että aika samoihin menee. Jos nyt ihan tarkan kilsat viimevuodelta, niin oli 45,650. Työskentelen isossa pörssiyhtiössä ja meillä uskoisin olevan ihan tarpeeksi laskutaitoisia talousihmisiä jotka vahtivat firman kuluja. Tällä hetkellä laskett, että se 50.000 on raja jonka jälkeen keskustellaan talon autosta, mikäli jatkuvat kilometrit/ vuosi yli.
Toisaalta, koska laki on päätetty ja sillä siisti, niin odotan mielenkiinnolla mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Mikä tulee olemaan korvaustaso ja sen jälkeen lasken uudestaa itse mikä kannattaa. Tavallisen ihmisen kun on pistettävä suu säkkiä myöten ja suhteutettava kulut tuloihin. Jääpä nähtäväksi. Itse valitut edustajat ovat puhuneet. Puheoikeus kansalla seuraavan kerran vajaan neljän vuoden kuluttua.
Lisäksi tämä alkaa mennä jankkaamiseksi, niin toivotan kaikille hyvää jatkoa itse kunkin valitsemalla aatteella ja tiellä.
Kiitos kaikille kommentoijille. Silti pysyn omalla kannallani 😉
Kaupparatsu
Sinunhan piti ajaa sillä autolla firman ajoja vain 50 000 kilometriä,. Jos niiden päälle ajat 20 000 kilometriä omia ajoja, sinä teitysti maksat ne itse.
Ruotsissa paljon ajavat myyntimiehet saavat veronalennuksen työsuhdeautosta. Systeemi on siis päinvastainen kuin Suomessa.
Satoja kommentteja täällä on vängätty, mutta aika vähille on jäänyt se uudistuksen perusajatus, että omat ajot tulisi maksaa itse — tai jos ne maksaa joku muu, niin se on sitten normaalia verotettavaa ansiotuloa. Edes “Kaupparatsu” tai muut kymmeniä tuhansia euroja km-korvauksia nostavat tuskin kehtaavat väittää, että eivät hankkisi autoa, jos eivät sitä työajoihin tarvitsisi. Niinpä on kysyttävä, jääkö heille tosiaan vielä tuhansia euroja maksettavaksi omista vähäisistä ajoista, niin kuin meille tavallisille autoilijoille? Esim. 10 000 km vuodessa omia ajoja omalla 15 000 euron perusautolla maksaa kaikkineen noin 4 000 €. Työajojen kustannuksista jankuttaminen on turhaa — normaali työnantaja kyllä korvaa työnteosta aiheutuvat kulut nyt ja jatkossa. Kaupparatsun, joka joutuu itse maksamaan työvälineensä, kannattaa vaihtaa työpaikkaa.
Ehkä kaikki eivät ole ymmärtäneet vierasperäistä termiä ylikompensaatio oikein… Ylikompensaatiota syntyy nykyisin hyvin usein, kun maksetaan rajatta kiinteäsuuruista verotonta korvausta ottamatta huomioon todellisia työnantajalle kuuluvia kuluja ja yksityistä käytöstä syntyneitä kuluja. Sitä syntyy varsinkin, jos veronta korvausta maksetaan kuvittellisista kuluista. Tätä olen kuullut kutsuttavan myös “kynällä matkustamiseksi”. Kiinteistövälittäjiltä voi kysyä lisää 😉 Useiden kohtalaisesti (n. 20–30 tkm/v) työajoa ajavien tuttavieni olen kuullut sanoneen, että ei ajamalla paljoa tienaa, mutta saapahan ilmaiseksi hyvän auton käyttöönsä (kun se pitäisi muuten itse maksaa) ja vähän jää ylikin.
PS. Huvittuneena seuraan näitä reaktioita, joissa ylikompensaatiosta jopa vuosikymmeniä nauttineet uhkaavat muuttaa ulkomaille, lopettaa työnteon tms. Vähän kuulostaa samalta kuin niiden kreikkalaisten kiukuttelu, joille ei enää makseta heidän kuolleiden sukulaistensa eläkkeitä.
Kilometrikorvausten muuttuessa kummallisiksi seuraa siitä jotain. Yksi seuraus saattaa olla auto-osuuskunta tai vaikka ‑osakeyhtiö, jonne voi autonsa siirtää. Entistä autoansa voi lainata omiin ajoihinsa tai yritysajoihin. Tai vaikka jotain muuta osuuskunnan autoa. Jokainen noista autoista on sen jälkeen tulosyksikkö kaikkine kuluineen ja tuloineen. Työnantaja voi varmaankin hyväksyä tiettyyn tasoon asti kustannukset, jotka korvaa osuusautosta. Osakeyhtiömallissa auto on siirretty sinne pääomaksi, jolloin osakeyhtiön tuottaessa jotain tulosta, saa myös osinkotuloa.
Kyllä mä Touko luulen että firmat tietää parhaiten mitä niille on kannattavinta ja kätevintä se tässä on hauskinta että politiikot rupevat neuvomaan työnteossa ja tietävät parhaiten mikä on firmoille parasta voi jumalauta on ne viisaita noi meidän politiikot mitenhän ne pärjäisi oikeiisa töissä.
Yritykset tietävät varmaankin parhaan toimintatavan. Tätä viisautta halutaan tukea poistamalla sitä vääristävä verotuki.
Mikä verotuki
Tervetuloa mukaan vaatimaan palkkaoikeudenmukaisuutta myös myyntimiehille ja muille matkatyötä tekeville. Uskallan lyödä vetoa, että vetoat tämän olevan työmarkkinaosapuolten asia. Eli helppo tapa pestä kädet muutoksen negatiivisista vaikutuksista.
Artikkelissa “Healt Benefits of Cycling”, kirjoittajat Jan Garrard, Chris Rissel, Adrian Bauman ( kirjasta City Cycling, MIT Press 2012) löytyy seuraavaa:
Eli vaikka 4h päivässä autoilu saattaa olla taloudellisesti viksua, niin terveytensä siinä autoillessa kyllä menettää. Kannattaa miettiä josko vähemmän vaarallisia duuneja olisi tarjolla.…
Taannoin erään kiinteistövälitysalan yrityksen toimintatapa oli maksaa palkkojen sijaan verottomia kilometrikorvauksia (kilometreistä, joita ei ollut oikeasti ajettu). Ehkä toimintatapa olisi edelleen sama, ellei verottaja ja poliisi olisi puuttuneet asiaan.
Vaikka tarkemmat laskelmat osoittaisivat muuta, työntekijästä voi helposti vaikuttaa, että matkalaskuista tulee käteen enemmän rahaa kuin varsinaisena palkkana. Työnantajalle tämä sopii, koska silloin ei ole niin isoa painetta nostaa varsinaista palkkaa.
Näin tosiaan. Se on unohtunut keskusteluissa monelta, että kyllä firmat saavat jatkossakin maksaa ajosta vaikka 70 senttiä kilometriltä työntekijälleen. Mutta verottajan hyväksymän maksimirajan yli menevä tulo ei ole verotukselliselta nimeltään kilometrikorvausta (joka on säädetty verovapaaksi kulukorvaustulona), vaan työtuloa, josta menee vero.
Lisään vielä, että veikkaan, että seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa yhtenä osana ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä voi joillain aloilla olla kilometrikorvausasia. En yhtään ihmettelisi, vaikka joillain aloilla päätettäisiin linjauksesta, jossa kilometrikorvaus on jatkossa siinä vaiheessa kun verovapaan kilometrikorvauksen raja laskee 25 senttiin, puolestaan esim. 40 senttiä. Tuolloin siis kilometriä kohti kertyisi myös 15 senttiä palkkaa. Jos näin käy, työnantajan maksut pysyvät suunnilleen ennallaan (kuin tilanteessa, jossa maksaa verotta 46 senttiä kilometrikorvausta per kilometri), paljon ajavilla työntekijöillä tulot ovat paremmat kuin 25 sentin kilometrikorvauksella, ja verottaja ja eläkelaitoksetkin saa paremmin omansa siltä osin kuin kilometrikorvaus ei kohdistu todellisiin kuluihin, vaan on tosiasiassa palkkaa.
Tähän taitaakin kulminoitua vihreiden ajattelu myynti- ja huoltotyöstä, jossa vieläpä tarvitaan omaa autoa. Lopettakaa se! Käytätte autoa ja lisäätte kulutusta myymällä! Olette niitä pahimipia! 🙂
Et ilmeisesti ole huomannut, että kilometrikorvaukset ovat verovapaita?
Useimmat myyntimiehet kyllä tietävät.
Valtion budjetissa 2013 arvioidaan kilometrikorvausten lisäävän yhteisöveron tuottoa 6 miljoonaa euroa.
YLE uutisoi tänään, että yhteisöveron tuotto romahtaa tänä vuonna viiden miljardin tasolta neljä miljardin tasolle (-22 %).
Tätä miljardin euron vajetta ei ole osattu budjettia laadittaessa arvioida.
p.s. Turkistarhaajien ottaminen valtion lomituspalveluiden piiriin on lisännyt palveluiden käyttäjiä 60 prosentilla. Valtion kustantamat lomitustunnit kasvavat alun 58000 tunnin tasolta yli 96000 tuntiin vuonna 2013. Eli valtio on onnistunut melkein tuplaamaan alan työtunnit ja työtuntien lisäämisellä odotetaan valtiontalouden kestävyysvajeen pelastusta. Tiedossa on sekin, että moni sikalan omistaja on antamassa lemput porsaille ja tilalle tulee turkiseläimiä. Suomen tulevaisuus onko turkistarhauksessa. Nerokasta 🙂
Onko se sama asia kuin kansanedustajien kulukorvaus 1800 euroa verotuki
Sodassa on kuolleisuus n.15%. Siviilissä 100%.
Eiköhän aleta sotimaan 😉
Minun mielestäni verotuista pitäisi päästä eroon. Esimerkiksi mitä muuta tuloverotuksen alemmat portaikot tai toimeentulotuen verottomuus ovat kuin puhdasta verotukea?
Koko progressiivinen asteikko vaan tasaveroksi sille korkeimmalle tasolle ja kaikki vähennykset eli verotuet pois, sama juttu myös lapsilisille, niistäkin voisi valtion pohjattomaan kassaan niistää sen 50–60%.
Diesel-polttoaine saa myös hirvittävää verotukea bensaan verrattuna, samaten tietenkin bensiinikäyttöisestä autosta ei makseta käyttövoimaveroa. Verotuki siis sekin.
Puhumattakaan siitä, minkälaisia verotukia valtio jakaa kaikkeen mahdolliseen kun verrataan bensiinin verotukseen. Kyllä kait maidossakin pitäisi olla yhtä paljon valmisteveroa kuin litrassa bensaa.
Helsinkiläiset palkansaajat saavat hirveästi verotukia, koska siellä kunnan tulovero-% ei ole sama kuin Suomen kireiten verotetussa kunnassa.
Kyllä kait nämä alhaisemmat prosentit elikkä selvät verotuet, pitäisi poistaa ja harmonisoida kaikki korkeimman mukaan?
Kieltämättä erikoinen juttu. Ja vielä erikoisempi siksi, että erityisen kovia verosuunnittelijoita näkyvät olevan valtio-omisteiset yhtiöt!!!
Minkä takia valtio-omisteiset yhtiöt välttelevät verojen maksamista Suomeen, ja verotetuttavat tulonsa mielummin muissa maissa alemmalla verolla???
Erityisen kovia Suomen verojen välttelijöitähän ovat mm. Fortum, Wärtsilä, Outokumpu, Stora Enso, Sonera jne. On arvioitu valtio-omisteisten suuryhtiöiden verovajeen Suomeen olevan jopa miljardi euroa vuodessa. Esim. Fortum, Wärtsilä ja Outokumpu ovat siirtäneet merkittävässä määrin omaisuuttaan kirjanpidollisesti Hollantiin ja Bermudalle, mitä kautta he sitten voivat tehdä siirtohinnoittelun kautta verokikkailua, jolla välttelevät Suomen valtion asettamia veroja.
On siinä pukki kaalimaan vartijana.
Tämä kilometrikorvausasia on saanut elämää suuremmat mittasuhteet, mikä selvästi osoittaa, että se antaa joidenkin ansioihin merkittävän lisän.
Ei ole tarkoitettu, että sillä tienataan — siis selvää ylikompensaatiota on ollut!
No ei. Se osoittaa, että kilometrikorvaus on puolin ja toisin jonkinlainen toteemi, symbolinen asia.
Itselläni korvattavia kilometrejä tulee alle 1000 km vuodessa. Asialla ei ole minulle mainittavaa taloudellista merkitystä. Mutta periaatteellista merkitystä on: miksi juuri tässä byrokratian lisääminen on hyvä tavoite?
Sama juttu kuin asuntotulossa eli noissa tapauksissa pitää vaan lyödä päälle verotukitulovero — jolloin saadaan verotuloja jatkuvasti kasvattava ikiliikkuja (eli p****rinki).
Ja kun systeemi suunnitellaan riittävän monimutkaiseksi, saadaan sen turvin lisää todella tarpeellista tekemistä julkiselle sektorille — joka kuulemma elvyttää taloutta!
k:
Esitäpä joku lähde yllä oleville väitteillesi.
(Wärtsilä ei muuten ole valtionyhtiö, ja muissakaan listallasi Fortumia lukuun ottamatta valtio ei ole enemmistöomistaja).
Eilinen YLEn uutisissa esiintynyt verohallinnon edustaja esitti aika rajuja ja perustelemattomia väitteitä, mm. että koko ulkomaille maksettu veropotti olisi verosuunnittelua.
Ainut vika tässä on se että työnantajat maksaa autoedusta kaikki sosiaalikulut autoedusta
ja kun firmalla on tarpeeksi työsuhde autoja joutuu palkkaamaan pari ihmistä hoitamaan autoihin liittyviä asioita niinkuin meidän firmassa oli aikoinaan. Tosi halpaa.
Enpä kielläkkään auton hankintaa. Ainoa ero on siinä, että se auto vastaisi minun henkilökohtaisia tarpeitani ja olisi pienempi ja halvempi. Nyt vastaa työni tarpeita.
Entäpä jos istut virastossa, ministeriössä tms. 8h konttorijakkaralla, niin mikäs silloin uhkaa. Aivotulppa?
Erään tutkimuksen mukaan 90%:lla potilaista, jotka saivat kohtauksen, ei ollut oireita. Eli jos istut konttorissa täysiä työpäiviä ja sinulla ei ole oireita, niin kannttaa olla todella huolissaan. Minulla on sentään oireet 😉
Tuli muuten mieleen, että omalla autolla liikkuvathan saavat selvästi melkoisia verotukia, koska taksilla saman matkan taittaminen maksaisi paljon enemmän ja siinä on myös paljon enemmän veroja.
Ehkä pitäisi kehittää jonkinsorttinen ajotulon verotus? Onhan se päivänselvää tuloa, kun ei arvitse taksikuskille mitään maksaa vaan ajelee itse.
Osmo miten kansaedustajien kulukorvaukset maksetaan köntttä ei mitään totuuspohjaa varmasti joillakin ylikompensaatiota yhteiskunta osallistuu vielä vuokranmaksuun onko mitään järkeä missä kohdalla könttäsumma menee muuten verolliseksi.
Miten teidän kulukorvaukset voivat olla verottomia 900‑1800 kuukaudessa
Miten kansanedustajien könttä 900‑1800 euroa kuukaudessa ei ole palkkaa. Eitarvita tositteita se vaan tulee.
Kansanedustajat olisivat hyvin iloisia, jos kulukorvaukset maksettaisiin palkkana. Eläke nääs.
Tästä aiheesta voi argumentoida loputtomiin eri näkökulmista. Totuus on kuitenkin se, että esim 55.000 km ajavalla myyntimiehellä kuukaudessa tuleva rahamäärä alenee n. 750 €. Sitä on turha toivoa, että yritykset pitäisivät km-korvaukset ennallaan ja valtio saisi verotuloa. Yritykset seuraavat verovapaata osuutta ja maksavat tasan sen. Täytyy vaan ihmetellä miten naiveja meidän päättäjät on.
Joku voisi kertoa miten perustelen ja motivoin alaisiani myyntikentällä kun heidän käytössään oleva raha vähenee 750 €/kk.
Oletko ajatellut maksaa myyntitykeillesi vähän enemmän palkkaa? muilla aloilla työntekoa motivoidaan niin? Muutkin alat haluaisivat varmaan maksaa osan palkasta verovapaasti.
Mielelläni maksaisin, mutta päätäntävalta ei aina olekaan suoralla esimiehellä vaan yrityksen johdolla, joka saattaa ajatella toisin. Tämä ei ole ihan niin yksinkertaista myöskään yrityksen kannalta, koska jos kompensoisi koko menetyksen se maksaa yrityksille veroina ja muina maksuina enemmän kuin työntekijän menetys nyt tehdyllä päätöksellä. Myös täytyy ottaa huomioon, että työntekijän veroprosentti nousee samalla jos palkkaa nostetaan ja siitähän se pyörä lähtee vierimään kunnolla. Taas pitäisi kompensoida kompensointia.
Koko jutun ydin on se, että käytännössä tässä häviää yksittäinen paljon ajava työntekijä ja valtio ei voita mitään. Mielestäni yksinkertaisesti tämä päätös pitäisi muuttaa oikeudenmukaisemmaksi. Onko se muuten mahdollista?
Et ilmeisesti edes yritä väittää, että tässä ei olisi ylikompensaatiota erityisesti niillä, jotka ajavat niin paljon, että pystyvät menettämään tämän takia 750 €/kk. Se taitaa edellyttää noin 50 000 kilometriä vuodessa.
Oletko ajatellut, että kaikille muillekin aloille säädettäisiin oikeus maksaa verotonta palkaa 750 €/kk ja vasta loppu olisi verotonta vai millä perustelet, että teidän alallanne verottoman palkan maksamista pitää jatkaa, koska näin on tehty ennenkin?
Niin ja muuten tuohon keskusteluun ei kannata lähteä, että mikä on palkkaa ja mikä korvausta. Kilometrikorvaus on oman auton käytöstä maksettavaa korvausta se on selvä. Mutta argumentti on väärä koska jos tätä asiaa katsottaisiin ihan oikeasti työntekijän, tavallisen yksittäisen ihmisen kannalta niin sillä ei ole merkitystä miten sitä rahaa joka kuukausittain tilille kilahtaa kutsutaan vaan se, että jos se vuoden vaihtuessa vähenee esimerkiksi sen 750 €. Tässä tapauksessa ihan oikeasti joutuu aika moni miettimään myykö asuntonsa jne.
Ehkä heille voisi kertoa säädösmuutoksesta?
En yritä väittää, mutta eihän tämä ole mikään meidän alan juttu vaan koskee kyllä ihan kaikkia jotka joutuvat käyttämään omaa autoaan työssään. Sitähän en sanonut, että ylikompensaatiota olisi tuo 750 €/kk. koska sitähän on mahdotonta yleistää johtuen siitä, että kulut vaihtelevat.
Ja toisekseen en kyllä ihan luota siihen laskelmaan, jota päätöksen teon pohjana käytettiin. Fakta on se, että tässä esimerkissä työntekijä joutuu käyttämään ihan omia jo verotettuja rahojaan myös työajokuluihin.
Perustelepa minulle miksi työntekijän pitäisi maksaa omistaan työnantajan kuluja, koska oikeassa elämässä näin tulee käymään. Niin ja et muuten vastannut kysymykseeni voiko päätöstä vielä muuttaa oikeudenmukaisemmaksi?
Pasi.
Autosta aiheutuvat kulut saadaan työnantajan maksettavaksi ja verotuksessa vähennyskelpoiseksi sillä, että työnantaja ostaa sen auton ja antaa sen työntekijän käytettäväksi.
On tämä ihme veivausta. Loppettaistteko jo sen jauhamisen palkasta. Kyseessä on kulukorvaus jolla maksetaan työkalun käytöstaä!! Noilla edellämainituilla kilometreillä ei enää ajeta niillä mainituilla 3000€ vekottimilla. Jos tietysti joku haluaa aikaisin sairauseläkkeelle tai hautaan, niin oma valinta. Mutta pitääkö sinne kaikkien mennä?. TYökalut on työtä myöten ja jokaisella on omat tarpeensa mitä ja millä ajaa. Teillä “toimistorotilla” on omat vaatimuksenne ja toiveenne työhuoneen suhteen ja meillä myös sama oikeus varmaan viihtyisään ja turvalliseen työhuoneeseen. Me vain maksamme sen itse. Lisäksi mahdolliset remontit jne. Itse olen muuten tehnyt henkilökohtaisen ratkaisun, eli en aio enää maksaa yhtään euroa ylimääräistä veroa. Eli tulevaisuuden autot ostetaan käytettyinä ja polttoaine rajan takaa Venäjältä työmatkojen yhteydessä. Autovero ja alv: säästö kolmelle vuodelle jaoteltuna on n. 4000/v ja polttoaineostot vuodessa n. 3.500l. Lastekaa siitä paljonko pa-veroeuroja säästyy.
Kiusa sen on pienikin kiusa. Saanpahan itselleni ainakin paremman mielen 😉
Ehkä heille voisi kertoa säädösmuutoksesta?
Niinkö? Ovat varmaan ehkä jo huomanneet…
Eivät he ole tyhmiä, vaan ihan oikeassa elämässä menettämässä rahaa jota heillä ja heidän perheellään on käytössään.
Ei se ihan noin käy. On tarjolla työpaikka, johon tarvitaan auto. Tasavertaisia työnhakijoita on 2. Toisella on jo oma auto toisella ei. Nyt työantaja (jolla on esim vain 5 työntekijää) joutuisi hankkimaan auton jo koeaikaa varten.
Toinen voi aloittaa vaikka heti.
Ajoja voi olla sen verran vähän, että tähän omaa firman ei kannata hankkia autoa. Voi sen vuokratakin, muta työ voi olla sellainen, että esim. iltapäivällä on tullut tieto, että aamulla pitää olla asiakkaan akuuttia ongelmaa tutkimassa eikä työntekijän lähellä ole vuokraamoa.
Ehdottomasti tähänkin tarvitaan osinkoverotuksen juttu. Jos on oma auto, niin 85% kilometrikorvauksista voi olla verottomia.
Jos on omistaja, niin sitten ehkä 95% olisi verottomia, kunhan ajaa alle 1500km ja siitä eteenpäin vain 42%, ja 32% jos ajaa yli 10 000 km. Jos auto kuluttaa yli 9l/100km, kompensaatiota voisi lisätä 1,563% jokaiselta yli 100km matkalta. Muuten peräkärry-lisä voisi olla 1,2 snt/km ensimmäiseltä 20 kilometriltä (kuomun kanssa 1,25 snt) ja sen jälkeen 1,1 snt/km.
Ja jos joku jättää virheellisen km-korvauslapun, siitä pitäisi rokottaa vähintään 1000 euron lisäverolla. Lopuksi perustetaan komitea, joka miettii mitä pitäisi tehdä paisuvalle byrokratialle.
Osmo.
Näyttää olevan aika turhaa tämä keskustelu täällä.
ollaan näköjään aika eri mieltä asiasta. Täytyy varmaan jatkaa keskustelua Timo Soinin kanssa…
Ainoa fakta tässä on se, että työntekijät jotka joutuvat ajamaan työajoa paljon, joutuvat tulevaisuudessa maksamaan omasta pussistaan työnantajan kuluja. Et muuten vastannut vieläkään kysymykseeni päätöksen perumisen mahdollisuudesta?
En nyt pysy perässä. OS:n ehdotus koski sitä ruikutusta, että omalla autolla ajaminen on sääntömuutosten jälkeen työntekijälle niin kallista, että hän joutuu maksamaan ajojensa kustannuksia omasta pussistaan, vaikka tässä on kyse työkalun käytöstä. Niinpä tuossa esimerkkisi tapauksessa ei se auton omistajakaan suostuisi mihinkään muuhun vaihtoehtoon kuin siihen, että saa alleen työnantajan hankkiman auton.
Niin, on ihan työnantajan asia, miten hän hankkii työkalunsa työntekijöilleen, ostaako ne vai vuokraako. Muuten, OS:n vastaus oli Pasille, jonka tapauksessa oli kyse jostain 50 000 km:n ajelusta, joten tuo spekulaatiosi ei sitä koske, vaan autolle näyttäisi olevan paljonkin käyttöä.
Jos ostamalla auton työntekijälle, tälle jää käteen sen jälkeen se Pasin mainitsema 750€/kk vähemmän, niin tämä tarkoittaa sitä, että tähän asti hän on saanut verotonta tuloa, mihin niillä “toimistorotilla” ei ole mahdollisuutta, vaan raha siirtyy heille työnantajalta vain siten, että verottaja ottaa osansa välistä. Jos taas työntekijän tulotaso ei mihinkään putoa, vaan ajelun kustannukset ovat oikeasti ne, mitä kilometrikorvaukset ennen olivat, eikä kukaan häviä mitään.
Lex Kiinteistökuningatar-Kaisa tuli tarpeeseen. Kynällä käytiin töissä ja palkkaa muutettiin km-korvaukseksi hulvattomasti.
Työnantaja ei todellakaan anna ajaa korvaus-km ajoa yli 20 000 km vuodessa ilman diiliä, koska sielläkin osataan laskea.
Paha kysymys taas on palkkarakenteen korjaaminen järkeväksi. Se on ay-liittojen nevottelukysymys, ei hallituksen.
Eikö tuohon leikattuunkin korvaukseen jäänyt ilmaa? Ehkä sitä voisi leikata lähemmäs todellista tasoa oikeudenmukaisesti.
Jos noin, niin mikä estää heitä vaatimasta sitä, että työnantaja hankkii heille auton työajoa varten ja maksaa sen käytön kustannukset? Minun on vaikea nähdä, että missään työsopimuksessa olisi kohta, jonka perusteella työnantaja voisi vaatia työntekijää maksamaan työnantajan kuluja.
Nyt et vissiin ihan ymmärtänyt ihan täysin, siis työntekijä häviää 750€/kk tällä uudella lakipäätöksellä. Yrityksen auton ostamisestahan en puhunut mitään…
jaa, kilsakorvaus ei sitten tipukaan, vaan veroja voi varastaa vielä jatkossakin autoilulla. No eipä siinä, onneksi sDP tippuu automaation kehittyessä marginaalipuolueeksi.
Ja jotkut muut voivat elää yhä työtätekevien kustannuksella jaa miettiä syntyjään syviä tekemättä vieläkään tuottavaa työtä. Mikäli olet todellakin tuota mieltä, niin mikäpä estää liittymästä meidän muiden “rosvojen“joukkoon ja tunea itse miten paljon tällä tienaa.
Ikävä kyllä Suomi elää ja toimii autoilun varassa ja avulla. Piti siitä tai ei.
En ymmärrä päättäjien järjenjuoksua:
— auton käyttöveronkin piti olla “väliaikainen”
mutta mites sittenkin kävikään.
Ajan itse omalla autolla n. 25000km vuodessa, omista ajoista en saa korvausta eikä muidenkaan niistä pitäisi saada, tästä olen samaa mieltä.
muuten en tätä ymmärrä. laskelmissa ei varmaankaan otettu huomioon:
— Huoltokustannuksia
— Renkaiden kulumista “sarja talvi/kesärenkaita vuodessa”
— Auton arvon aleneminen
— polttoainekustannuksia jotka nousevat kokoajan eikä niillä ole ollut vuosiin vaikutusta tuohon kilometrikorvauksiin. kun itse olen käyttökustannuksia laskenut, olen tullut siihen tulokseen etttei välttämättä kannattaisi omalla ajaa ollenkaan.
Meidänkin firmassa myyntimiesten bruttopalkat laskevat n. 400€/kk koska he joutuvat ottamaan vapaan autoedun, tämä 400€ on laskettu siten että vakuutus ym. on jo otettu huomioon.
Tämän lisäksi esim. minulle työnantajan ei kannata liisata autoa näillä kilometreillä ja höpinät vuokra-auton halpuudesta, sovitetaan huoltomies ja sen kaikki työkalut autoon, ei muuten farmaria pienempään mahdu, tässä sitten vveloitetaan taas ensivuonna pienyrittäjiltä huoltohommista 15c enemmän kilometrikorvauksia kilometriltä että saadaan sama korvaus verottomana käteen. Tämäkin laskelma jolla nuo leikkaukset tehdään on varmaan tilattu taasen joltakin konsultilta jolla on suhteita autokauppoihin. No saadaahan tällä valtiolle lisää autoverotuloja kun pakoitetaan pienyrittäjät ostamaan liising autoja jotta voisi pitää liiketoimintansa vireillä.
ÄÄNESTÄKÄÄ JATKOSSA PERUSSUOMALAISIA, SOINILLA OLI TÄHÄNKIN ASIAAN OIKEA KANTA.
Kaikkihan riippuu siitä mitä työtä tehdään.
Jos yritys tekee esim: laitehuoltoja ja asiakas loppupelissä maksaa nuo kilometrit ja työnantaja ottaa niistä muutaman prossan omaan pussiinsa, ei työnantajan ole järkevää liisata autoja tai ostaa niitä, silloinhan kaikki vakuutus ja huolto kustannukset tulisi työnantajan maksettavaksi
Toi Osmo on oikein Ruotsi Fani.