Kilometrikorvaus

Edus­kun­ta päät­ti tänään kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­pau­des­ta hal­li­tus­puo­luei­den äänin oppo­si­tio­ta vas­taan. Vero­jaos­to johon kuu­lun, käsit­te­li asi­aa pit­kään ja yrit­ti löy­tää tur­haan vaih­toeh­toi­sia mal­le­ja. Mikä kilo­met­ri­kor­vaus­ten las­ken­ta­pe­rus­teis­sa muuttuu?

 Kor­vaus­ten taka­na on las­kel­ma autoi­lun aiheut­ta­mis­ta kai­kis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, jot­ka on jaet­tu kiin­tei­siin kului­hin  (euroa/vuosi) ja muut­tu­viin (euroa/km). Las­kel­man poh­ja­na on ole­tus, että autol­la aje­taan 15 000 km/vuosi, jol­loin nuo kiin­teät kus­tan­nuk­set on jaet­tu 15 000 kilo­met­ril­le. Täs­tä on tul­lut kiin­tei­den kus­tan­nus­ten kilo­met­ri­hin­ta joka on lisät­ty muut­tu­vien kus­tan­nus­ten kilo­met­ri­hin­taan ja näin on saa­tu kilo­met­ri­kus­tan­nuk­sek­si 0,45 €/km.

 Nyt hyväk­syt­ty laki muut­taa tätä las­kel­maa kah­del­la taval­la. On ole­tet­tu, että sil­lä omal­la autol­la aje­taan fir­man ajo­jen lisäk­si myös omia ajo­ja, jol­loin on vähin­tään­kin koh­tuul­lis­ta sälyt­tää osa nois­ta kiin­teis­tä kus­tan­nuk­sis­ta täl­le omal­le ajol­le.  Se, että omal­la autol­la aje­taan myös omia ajo­ja, on jok­seen­kin ainoa asia, mitä kes­kus­te­lus­sa ei ole kysee­na­lais­tet­tu, mut­ta sitä­kään ei oli­si saa­nut ottaa las­kel­mis­sa huo­mioon.  Tämä muu­tos tulee voi­maan jo ensi vuon­na ja se alen­taa vero­va­pai­ta kor­vauk­sia kaikilta.

 Toi­nen muu­tos tulee voi­maan seu­raa­va­na vuon­na. Jos ne vuo­tui­set kiin­teät kus­tan­nuk­set on jaet­tu 15 000 kilo­met­ril­le, ne ovat tul­leet koko­naan kor­va­tuik­si, kun 15 000 kilo­met­riä on tul­lut täy­teen, eikä nii­tä pidä kor­va­ta toi­seen ker­taan. Tätä suu­rin osa yhtey­de­not­ta­jis­ta ei hyväk­sy, mut­ta en ole kuul­lut yhtään jär­ke­vää argu­ment­tia tätä vas­taan. Voi­tai­siin tie­tys­ti nos­taa tuo raja 30 000 kilo­met­riin, kuten moni on esit­tä­nyt, mut­ta sil­loin kiin­teät kus­tan­nuk­set oli­si­vat kilo­met­riä koh­den puol­ta pie­nem­mät. Vuo­den 2014 alus­ta siis kilo­met­ri­kor­vaus las­kee muut­tu­vien kus­tan­nus­ten tasol­le, kun 15 000 kilo­met­riä on tul­lut täy­teen. Ruot­sis­sa kor­va­taan vain muut­tu­vat kus­tan­nuk­set eikä kiint­gei­tä lainkaan.

 Kes­kus­te­lus­sa on väi­tet­ty, että pal­jon aja­vil­la on uudem­mat ja parem­mat autot. Mikään ei ole niin help­poa kuin tut­kia tämä asia, kos­ka hen­ki­lö­tun­nus on help­po yhdis­tää autoon. Meil­le ker­ro­tun mukaan väi­te ei pidä paik­kaan­sa. Pal­jon aja­vil­la ei ole kes­ki­mää­rin sen tyy­riim­piä ja uudem­pia auto­ja kuin muilla. 

 Jaos­tos­sa oli esil­lä aja­tus pois­taa tuo 15 000 kilo­met­rin raja koko­naan ja saa­vut­taa yhtä suu­ri sääs­tö alen­ta­mal­la kilo­met­ri­koh­tais­ta kor­vaus­ta kai­kil­ta. Täs­sä oli­si ollut se vika, että sil­loin vähän aja­va sai­si lii­an pie­nen kor­vauk­sen ja hän voi­si vaa­tia vähen­net­tä­väk­si todel­li­set kulut.  Pal­jon aja­vien yli­kom­pen­saa­tio oli­si toi­saal­ta jää­nyt voimaan.

 Niin­pä pää­dyin sii­hen, ettei hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ollut syy­tä muut­taa, ja tämä sääs­ti muut hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat päät­tä­mi­sen vaivalta. 

 

220 vastausta artikkeliin “Kilometrikorvaus”

  1. Kes­kus­te­lus­sa on väi­tet­ty, että pal­jon aja­vil­la on uudem­mat ja parem­mat autot.”

    Toi­sia päin — val­tao­sa pre­mium-luo­kan ensio­mis­ta­ja autois­ta on taval­la tai toi­sel­la ensin yri­tys­käy­tös­sä tai taksina. 

    Auto­kaup­pias myön­tää niis­tä kel­po kor­vauk­sen vaih­dos­sa uuteen. Mak­sa­ja­na on vaih­toau­ton osta­jat. Täs­tä syys­tä tuo­reet vaih­toau­tot ovat Suo­mes­sa suh­teet­to­man kal­lii­ta, vaik­ka niil­lä on lasis­sa tyy­pil­li­ses­ti yli 100.000 kilometriä.

    Taval­li­nen autoi­li­ja ei voi kier­tää tätä hin­ta­vi­nou­tu­maa edes auton tuon­nil­la Sak­sas­ta, Viros­ta tai Ruot­sis­ta, kos­ka verot­ta­ja auto­kaup­po­jen vinou­tu­nei­den hin­to­jen perus­teel­la korot­taa auton hin­nan vas­taa­van Suo­mi-auton tasolle.

  2. Osmo: “Kes­kus­te­lus­sa on väi­tet­ty, että pal­jon aja­vil­la on uudem­mat ja parem­mat autot. Mikään ei ole niin help­poa kuin tut­kia tämä asia, kos­ka hen­ki­lö­tun­nus on help­po yhdis­tää autoon. Meil­le ker­ro­tun mukaan väi­te ei pidä paik­kaan­sa. Pal­jon aja­vil­la ei ole kes­ki­mää­rin sen tyy­riim­piä ja uudem­pia auto­ja kuin muilla.”

    Niin­pä. Ja mik­si val­tion pitäi­si tukea sitä, jos olisi?

  3. Hyvä, että tuo­hon autoi­lun sub­ven­tioon puu­tu­taan edes vähän. Jat­kos­sa toi­vot­ta­vas­ti autoi­lun vero­tukss­sa siir­ry­tään hait­to­jen vero­tuk­seen, eli auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melusaas­tees­ta ja pääs­töis­tä mak­se­taan. Hai­tat ovat suu­rem­mat kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la, joten kau­pun­ki­au­toi­lu sai­si kal­lis­tua ja maal­la autoi­lu voi­si tul­la jopa halvemmaksi.

  4. ” en ole kuul­lut yhtään jär­ke­vää argu­ment­tia tätä vastaan”

    Eikö vero­tuk­sen yksin­ker­tai­suus kel­paa? Ts. anne­taan pie­nel­le poru­kal­le vähän löy­sää ihan vain sik­si, että saa­daan pidet­tyä vero­tus yksinkertaisena. 

    Kan­nat­taa aina muis­taa että vero­tus voi olla joko oikeu­den­mu­kais­ta tai yksin­ker­tais­ta, mut­ta ei kum­paa­kaan samaan aikaan.

  5. Ero­tuo­ma­ri:
    Hyvä, että tuo­hon autoi­lun sub­ven­tioon puu­tu­taan edes vähän. Jat­kos­sa toi­vot­ta­vas­ti autoi­lun vero­tukss­sa siir­ry­tään hait­to­jen vero­tuk­seen, eli auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melusaas­tees­ta ja pääs­töis­tä mak­se­taan. Hai­tat ovat suu­rem­mat kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la, joten kau­pun­ki­au­toi­lu sai­si kal­lis­tua ja maal­la autoi­lu voi­si tul­la jopa halvemmaksi. 

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa yri­tys­ten käyt­tä­mät pysä­köin­ti­pai­kat voi­vat mak­saa useam­man sata euroa kuu­kau­des­sa / paik­ka, se on oikean­suun­tai­nen hin­ta auton vie­mäs­tä tilas­ta (esim. yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen saa mel­kein vuo­dek­si samal­la rahal­la). Tätä ei kui­ten­kaan las­ke­ta työn­te­ki­jäl­le vero­tet­ta­vak­si luon­tai­se­duk­si, kuten vas­taa­van sum­man käyt­tä­mi­nen työ­suh­de­mat­ka­lip­puun on. Tosin työ­suh­de­mat­ka­lip­pua suo­si­taan var­sin avo­kä­ti­ses­ti vero­tuk­ses­sa, mikä sit­ten taas ei ehkä yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­ses­sa mie­les­sä ole kovin hyvä asia (kuten ei avo­kä­ti­nen autol­la teh­ty­jen työ­mat­ko­jen­kaan suosiminen).

  6. Ruot­sis­sa on tämä yksin­ker­tai­suus toteu­tet­tu. Kai­kil­le kor­va­taan vain muut­tu­vat kustannukset.”

    Ruot­sis­sa ei ole auto­ve­roa. Siel­lä on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mät ja tur­val­li­set autot ja lii­ken­ne­kuol­lei­suus pien­tä ver­rat­tu­na Suomeen. 

    Suo­mes­sa on Euroo­pan kor­kein auto­ve­ro ja van­hin, saas­tut­ta­vin ja hen­gen­vaa­ral­li­sin autokanta.

    Suo­ma­lai­nen auto­ve­ro tap­paa enem­män suo­ma­lai­sia kuin lai­vo­jen rikkipäästöt.

    1. Ruot­sis­sa on kal­liim­pi ben­sa. Muut­tu­vat kus­tan­nuk­set kor­va­taan. Kel­paa­ko peri­aa­te Suo­meen. Jos muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat tääl­lä kor­keam­pia, kor­va­taan tie­tys­ti ne.

  7. Ruot­sis­sa E85 EKO-ben­saa saa mel­kein joka pai­kas­ta. Hin­ta 1 euron luok­kaa lit­ra, kun E95 mak­saa 1,6 euroa Suomessa. 

    Suo­men val­tion omis­ta­ma Nes­te ei myy hal­paa eko-ben­saa lainkaan.

    Suo­mes­sa myy­tä­vän E95-ben­san eta­no­li­pi­toi­suu­det on tut­ki­muk­sis­sa todet­tu vaih­te­le­vik­si ellei perä­ti olemattomaksi.

  8. Kyl­lä Suo­mes­ta­kin saa E85 ben­saa, eikä se minun tie­tääk­se­ni ole sen kal­liim­paa kuin Ruot­sis­sa. En tosin ole hin­ta­lap­pu­ja seu­ran­nut, kos­ka fil­la­ri ei käy­tä kum­paa­kaan. Ihan joka kir­kon­ky­lään tar­jon­ta ei ulo­tu, kos­ka ihan joka kir­kon­ky­läs­sä ei ole kysyntää.
    Lit­ra­hin­to­ja ei voi ver­ra­ta kes­ke­nään, kos­ka alko­ho­lin ener­gia­ti­heys on pie­nem­pi kuin bensiinin.

  9. Suo­mes­sa E85 ben­saa myy vai ST1, Shell ja ABC ket­jut joil­lain ase­mil­laan. E‑autoa ei kan­na­ta hank­kia, jos aikoo ajaa Hel­sin­gis­tä Utsjoelle.

    Lit­ra­hin­to­ja ei voi ver­ra­ta kes­ke­nään, kos­ka alko­ho­lin ener­gia­ti­heys on pie­nem­pi kuin bensiinin.”

    Bi-fuel auto­ja ei juu­ri­kaan myy­dä Suo­mes­sa, kos­ka auto­ve­ro nos­taa nii­den hin­nan korkeaksi.

    Taval­li­seen autoo saa tosin jäl­ki­kä­teen asen­net­tua ns. bi-fuel tai flex­fuel sar­jan, joka paran­taa hyö­ty­suh­det­ta oleellisesti.

    Eko-vero-keven­nys­tä Suo­mes­sa ei siis eko-autoil­le tai eko-polt­toai­neil­le ei siis Suo­mes­sa saa, vaan sama hait­ta­ve­rot on pääl­lä kuin jos saas­tut­tai­sit mie­lin määrin.

    Bi-fuel ja ekoau­to­jen myyn­ti on Suo­mes­sa marginaalista.

  10. Ilmei­ses­ti autoe­dun vero­tusar­vo puto­aa vas­taa­vas­ti 15000 oman kilo­met­rin jälkeen?

    1. Ilmei­ses­ti autoe­dun vero­tusar­vo puto­aa vas­taa­vas­ti 15000 oman kilo­met­rin jälkeen?

      Kyl­lä sii­nä on vasd­taa­va leik­ku­ri ollut jo pit­kään. Jos ajaa ole­tet­tua (1500 km/kk tai 18 000 km/vuosi) enem­män, mak­saa lisä­ki­lo­met­reis­tä 19 sent­tiä kilo­met­ril­tä. Vero­vel­vol­li­sen pitäi­si itse ilmo­lit­taa verot­ta­jal­le, kun tuo 18 000 km/vuosi ylit­tyy. Kovin har­val­la tun­tuu ylittyvän. 

      Vapaa autoe­tu:

      Edun arvo kuu­kau­des­sa on 1,4 % auton uus­han­kin­ta­hin­nas­ta lisät­ty­nä 285 eurol­la tai 19 sen­til­lä kilometriltä.

  11. Evert The Neve­Rest:
    Suo­mes­sa on Euroo­pan kor­kein auto­ve­ro ja van­hin, saas­tut­ta­vin ja hen­gen­vaa­ral­li­sin autokanta.

    Suo­ma­lai­nen auto­ve­ro tap­paa enem­män suo­ma­lai­sia kuin lai­vo­jen rikkipäästöt. 

    No huh­huh. Tämä aihe ei kos­ke­ta minua mil­lään taval­la henk­koht, mut­ta jotain rajaa väit­tei­siin ilman läh­tei­tä, kos­ka intui­tii­vi­ses­ti kuu­los­ta­vat täy­sin tol­kut­to­mil­ta. Onko Ever­til­lä mitään todis­tusai­neis­toa kum­man­kaan nois­ta väit­teis­tä puo­les­ta? Van­hem­pi auto­kan­ta kuin Itä-Euroo­pas­sa? Ja oli­si oikein muka­va näh­dä las­kut auto­ve­ron aiheut­ta­mis­ta kuo­le­mis­ta vs. rikkipäästöt.

  12. Ruot­sis­sa on pari ker­taa suu­rem­pi väes­tö­ti­heys ja muu­ten­kin tii­vim­pi yhdys­kun­ta­ra­ken­ne. Olen­nais­ta täs­sä on se että tuol­la saa­jo­kusen pro­sen­tin kor­keam­man työl­li­syy­den / BKT:n, mut­ta kyl­lä se aut­taa myös esim. eri­kois­polt­toai­nei­den tarjonnassa.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa on tämä yksin­ker­tai­suus toteu­tet­tu. Kai­kil­le kor­va­taan vain muut­tu­vat kustannukset. 

    Ruot­sis­sa hen­ki­lö­au­ton kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat pie­nem­mät kuin meillä.

    1. Ruot­sis­sa hen­ki­lö­au­ton kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat pie­nem­mät kuin meillä.

      Onko tuo ymmär­ret­tä­vä ehdo­tuk­sek­si, että kiin­tei­nä kus­tan­nuk­si­na kor­va­taan vain auton hin­na­ne­ro Suo­men ja Ruot­sin välillä?

  14. Ja Evert, mä luu­len että esim. Oden kans­sa tus­kin saa isom­paa rii­taa aikai­sek­si sii­tä että Suo­men auto­ve­ro­tuk­sen raken­ne on pää­tön; hait­ta­ve­ron pitäi­si koh­dis­tua hait­toi­hin kuten pääs­töt, ruuh­kat, jne. eli muut­tu­viin kului­hin, eikä kiin­tei­siin kuten auton osto. Tuo ran­kai­see vähän aja­via ja vas­taa­vas­ti suh­tees­sa pal­kit­see pal­jon aja­via, ja poliit­ti­sia syyl­li­siä tilan­teel­le voi­si äkki­sel­tään met­säs­tää hei­dän edus­ta­jis­taan. Tämä on kui­ten­kin ihan eri asia kuin kilometrikorvaukset.

  15. mikä on se säästö/hyöty vero­tu­loi­hin kun leik­ku­ri las­kee pal­jon aja­vien km-korvauksia?

    TYÖNANTAJAT ne mak­sa­vat nämä kilometrikorvaukset,ei yhteiskunta.

    ja jos polii­ti­kot luu­le­vat että pal­jon vuo­des­sa aja­vat “myyntitykit“saavat auto­maat­ti­sen kom­pen­saa­tion omal­ta työ­nan­ta­jal­taan kun leik­ku­ri astuu voimaan,niin katin kontit.

    ehkä verot­ta­jan oli­si hyvä lät­käis­tä teil­le kan­san­edus­ta­jil­le jäl­ki­ve­rot nois­ta tei­dän verot­to­mis­ta päi­vä­ra­hois­ta kos­ka ase­ma­paik­ka on aina 4vuotta helsingissä,näinhän mene­tel­tiin muu­ta­man komen­nus­mie­hen kans­sa jot­ka oli­vat telak­ka­töis­sä komen­nuk­sel­la yli vuoden.

    1. Kun kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­paa­ta osaa alen­ne­taan, syn­tyy verotuloja.
      1) Kor­vauk­set jäte­tään ennal­leen, jol­loin rajan yli mene­vä osuus on verol­lis­ta tai mene­tys kom­pen­soi­daan palk­ka­na, joka on vero­tet­ta­vaa tai
      2) Kor­vaus­ten ale­ne­mis­ta ei kom­pe­noi­da miten­kään, jol­loin se jää voi­tok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen vero­tet­ta­vaa tuloa.

  16. Pal­jon aja­va jou­tuu huol­lat­ta­maan auton­sa vii­kon­lop­pui­sin nor­maa­lien huol­toai­ko­jen ulko­puo­lel­la eikä pys­ty myös usein käyt­tä­mään edes mitään vakio­huol­toa, kun auto pitää huol­taa siel­lä mis­sä se kul­loin­kin on. Ja siel­tä voi olla myös pit­kä mat­ka lähim­pään huoltoon.

    Tämä tulee pal­jon kal­liim­mak­si kuin 40h viik­ko­tun­te­ja teke­vän yksityiskäytössä.

    Myös kyl­mä­käyn­nis­tyk­set ras­saa­vat ajo­neu­voa. Ei asiak­kai­den luo­na ole tolp­pa­paik­ko­ja ja har­vem­min edes majoi­tuk­sen yhteydessä.

    Työ­maa-ajos­sa myös auto saa pal­jon enem­män sii­peen­sä kuin katua­jos­sa. Aje­taan kilo­met­rin pät­kiä terä­väl­lä murs­keel­la, jon­ka seas­sa pel­lin­kap­pa­lei­ta ja ruu­ve­ja. Ren­kai­ta menee.

    Oman lisän­sä tuo­vat työ­nan­ta­jan mää­rää­mil­lä mat­koil­la kul­je­tet­ta­vak­si ote­tut työ­ka­lut, tar­vik­keet ja kemi­kaa­lit. Nämä eivät ole siel­tä puh­taim­mas­ta pääs­tä eivät­kä mitään pyö­reä­kul­mai­sia. Siir­ty­mi­sis­sä ei voi aina vaih­taa puh­das­ta pääl­le vaan on men­tä­vä työ­haa­la­reis­sa rat­tiin. Ver­hoi­lu kär­sii ja auton arvo laskee. 

    Autos­sa on usein arvok­kaat työ­vä­li­neet ja työn aika­na syn­ty­viä kor­vaa­mat­to­mia doku­ment­te­ja joten kone­ri­kon sat­tues­sa ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta jät­tää autoa var­tioi­mat­ta. Täs­tä tulee lisää kuluja.

    Nor­maa­lin keik­ka­työ­läi­sen auton kulu­mi­nen on vähin­tään kak­si ker­taa nopeam­paa kuin sitä ruo­ho­pus­sia taka­pen­kil­lä kul­jet­ta­van ituhipin. 

    Kilo­met­ri­kor­vauk­set riit­ti­vät ennen hädin tus­kin 30 000 km aja­van työ­ajon aika­na syn­ty­viin kului­hin. Nyt eivät kata nii­tä sen­kään vertaa.

    Kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat työ­so­pi­mus­asia, val­tio ei voi rajoit­taa asiak­kail­ta perit­tä­viä mak­su­ja miten­kään. Fir­mat nos­ta­vat kilo­met­ri­tak­saan­sa niin kor­keal­le, kuin kul­loi­nen­kin veroas­te vaa­tii, jot­ta auton hal­ti­jal­le saa­daan asian­mu­kai­nen net­to­kom­pen­saa­tio ajo­neu­von­sa käytöstä.

    Kor­vaus­ten vero­va­pau­teen puut­tu­mi­nen tulee aiheut­ta­maan erin­omai­sen suur­ta hait­taa kau­pan­käyn­nil­le. Pal­ve­lu­jen hin­nat nousevat.

    Olet­te las­kel­mis­san­ne aivan ulapalla.

  17. 1) Kor­vauk­set jäte­tään ennal­leen, jol­loin rajan yli mene­vä osuus on verol­lis­ta tai mene­tys kom­pen­soi­daan palk­ka­na, joka on vero­tet­ta­vaa tai

    - Val­tio ei mää­rää kilo­met­ri­kor­vaus­ten suu­ruu­des­ta. Se on työ­so­pi­mus­asia. Fir­ma voi periä asiak­kaal­taan vaik­ka 5 euroa/km ja tilit­tää sit­ten ajo­neu­von hal­ti­jal­le vaik­ka 2 euroa/km.

    2) Kor­vaus­ten ale­ne­mis­ta ei kom­pe­noi­da miten­kään, jol­loin se jää voi­tok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen vero­tet­ta­vaa tuloa.

    - Kilo­met­ri­kor­vauk­sis­ta ei syn­ny voit­toa. Lue äskei­nen jut­tu­ni uudestaan.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko tuo ymmär­ret­tä­vä ehdo­tuk­sek­si, että kiin­tei­nä kus­tan­nuk­si­na kor­va­taan vain auton hin­na­ne­ro Suo­men ja Ruot­sin välillä? 

    Nii­tä voi pie­nen­tää myös meil­lä niin ei tar­vit­se erik­seen mak­saa takai­sin kor­vauk­sia peri­tyis­tä veroista.

    Tal­lis­sa sei­so­va auto ei kulu­ta luon­toa sen enem­pää kuin tal­lis­sa sei­so­va maan­siir­to­ko­ne tai pur­je­ve­ne (tal­li voi toki vie­dä tilaa asun­noil­ta mut­ta se ongel­ma on pai­kal­li­nen ja kun­kin kau­pun­gin rat­kais­ta­vis­sa jos halua on).

    Auto aiheut­taa ongel­mia liik­kues­saan. Liik­kues­saan auto kulut­taa polt­toai­net­ta, sitä enem­män mitä enem­män liik­kuu. Polt­toai­net­ta verotetaan. 

    Onko muu­ten työ­mat­ka­vä­hen­nyk­siin luvas­sa muu­tok­sia? Nyt puhee­na ole­vat työ­ajot kos­ke­vat vain todel­la pien­tä osaa autoi­li­jois­ta mut­ta työ­mat­ka­ku­lu­jen vähen­nys vai­kut­taa oikeas­ti yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­seen kun jokai­sen työn­te­ki­jän eli myös jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jän “kan­nat­taa” asua kaukana.

  19. Kilo­met­ri­kor­vausau­to on fir­man jat­ke, jol­la kul­je­te­taan kai­ken­lai­sis­sa mah­dol­li­sis­sa ja mah­dot­to­mis­sa olo­suh­teis­sa työ­mail­le työ­ka­lut, varao­sat ja tar­vik­keet. Takai­sin tulee myös huol­toon tule­via lait­tei­ta, ruos­tei­sia vesi­pump­pu­ja, sian­pas­kaa kerän­nei­tä kul­jet­ti­men osia, avat­tu­ja maa­li­purk­ke­ja, terä­ket­ju­ras­vaa ja muu­ta muka­vaa kym­me­niä-sato­ja kiloja. 

    Tätä ei tie­ten­kään mikään olut­ta pik­kusor­mi kou­kus­sa kip­paa­va city­vih­reä voi miten­kään taju­ta, että on ihmi­siä, jot­ka läh­te­vät aamu­nel­jäl­tä koh­ti aurin­gon­nousua rik­ko­maan auton­sa johon­kin ison työ­maan revi­sioon ja aja­vat siel­lä vii­kon ver­ran autoa riva­kas­ti kulut­ta­vaa lyhyt­tä pät­kää koh­teel­ta toiselle.

    Kiva sit­ten sii­nä kol­men­kym­pin pak­ka­ses­sa työ­maan mont­tui­sel­la murs­keel­la pas­ka­sis­sa haa­la­reis­sa ajel­les­sa mie­tis­kel­lä kilo­met­ri­kor­vaus­ten pie­ne­ne­mis­tä kun auton nive­let nau­kuu ja ren­kaat vai­ker­taa. Parin vuo­den pääs­tä täl­lais­ta autoa on muu­ten aika tur­ha tar­jo­ta mihin­kään vaihdossa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­paa­ta osaa alen­ne­taan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jäte­tään ennal­leen, jol­loin rajan yli mene­vä osuus on verol­lis­ta tai mene­tys kom­pen­soi­daan palk­ka­na, joka on vero­tet­ta­vaa tai
    2) Kor­vaus­ten ale­ne­mis­ta ei kom­pe­noi­da miten­kään, jol­loin se jää voi­tok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen vero­tet­ta­vaa tuloa.

    voi käy­dä myös niin että ajet­ta­vien kilo­met­rien mää­rä puto­aa rajus­ti jol­loin ilmas­to “pelastuu“mutta vero­tuo­tot romahtavat,sisältää välil­li­set verot kuten polt­toai­ne vero ‚alv jne.+myyntimiehellä puto­aa “tulot“ja näin raha joka luo kulu­tus­ta on vähen­ty­nyt ja taas kan­san­tuo­te laskee.

    mut­ta ei hätäil­lä; rei­lun vuo­den pääs­tä saat­te vero­hal­li­nos­ta tilas­tot miten kävi vero­tuot­to­jen kanssa,mielellään myös välil­li­set verot laskettuna.

  21. Evert The Neve­Rest: “Ruot­sis­sa on tämä yksin­ker­tai­suus toteu­tet­tu. Kai­kil­le kor­va­taan vain muut­tu­vat kustannukset.”Ruotsissa ei ole auto­ve­roa. Siel­lä on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mät ja tur­val­li­set autot ja lii­ken­ne­kuol­lei­suus pien­tä ver­rat­tu­na Suo­meen. Suo­mes­sa on Euroo­pan kor­kein auto­ve­ro ja van­hin, saas­tut­ta­vin ja hen­gen­vaa­ral­li­sin autokanta.Suomalainen auto­ve­ro tap­paa enem­män suo­ma­lai­sia kuin lai­vo­jen rikkipäästöt.

    Suo­mes­sa auto­ve­ro ran­kai­see vain kun ostaa ensim­mäi­sen kun­nol­li­sen auton­sa tai jos vaih­taa hin­ta­luok­kaa kal­liim­paan. Sit­ten kun se “hyvä” auto on han­kit­tu nin auto­ve­ro pitää suh­tees­sa jäl­leen­myyn­tiar­von­kin kor­kea­na, ja vaih­to seu­raa­vaan saman­ko­koi­seen ei vie kon­kurs­siin. kai­kis­sa 1990 jäl­keen rekis­te­röi­dyis­sä autois­sa on kata­ly­saat­to­rit ja käy­tän­nös­sä kai­kis­sa 2000 jäl­keen val­mis­te­tuis­sa on tur­va­tyyt ja ABS jar­rut. Hen­gen­vaa­ral­li­set ja saas­tut­ta­vat sutot ovat käy­tän­nös­sä museois­sa jo. Vain se joka on ratin ja sel­kä­no­jan välis­sä tappaa. 

    Pie­nen maan kuten Suo­men kan­nat­taa pitää auto­ve­ro­tuk­sen­sa kol­mi­kan­tai­se­na eli polt­toai­ne- maa­han­tuon­ti ja käyt­tö­ve­roi­na. Sil­loin se ei ran­kai­se mitään autoi­li­ja­ryh­mä koh­tuut­to­mas­ti. JOs auto­va­ro pois­tet­tai­siin ja kor­va­tai­siin käyt­tö­mak­sun nos­tol­la, se ran­kai­si­si vähän aja­via, jos se kor­va­tai­siin polt­toai­ne­ve­ron nos­tol­la se ran­kai­si­si pal­jon aja­via. Nykyi­nen käy­tän­tö hil­lit­see yli­suur­ten ja lii­kaa kulut­ta­vien auto­jen ostoa.

  22. Koko lii­ken­teen vero­tus on kes­tä­mät­tö­mäl­lä poh­jal­la. Suo­mes­sa käy­tet­ty paket­ti­au­to mak­saa noin kak­si ker­taan niin pajon kuin Sak­sas­sa! Polt­toai­ne­voe­ro­tus tuo lisä­kus­ta­nuk­sia enem­män, kuin kil­pai­li­ja­mais­sa, kos­ka väli­mat­kat tääl­lä ovat pidem­mät. Lii­an alhai­set nopeus­ra­joi­tuk­set­kin pitää täs­sä las­kel­mas­sa ottaa vero­luon­tei­se­na mak­su­na, joka kas­vat­taa kustannuksia. 🙁

    Kil­pai­lu­ky­kyä saa­daan hel­pos­ti pois­ta­mal­la kilo­met­ri­kor­vauk­set koko­naan ja samal­la ter­veh­dyt­tä­mäl­lä lii­ken­teen vero­tus muil­ta­kin osin. Auto­ve­ron pois­tos­ta on hyvä alkaa. Tosin aika suu­rel­ta osal­ta yri­tyk­siä se onkin jo pois­tet­tu, kun autot ovat viron kil­vis­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. 😀 Auto­ve­ron pois­to on myös tur­val­li­suus­te­ki­jä, se vähen­tää suo­raan sai­raan­hoi­don kuluja.

    Polt­toai­ne­ve­ro­tus, jota EU-sää­te­lee, sel­lai­sel­le tasol­le että las­kem­mal­li­ses­ti tuo­tet­ta tai pal­ve­lua koh­ti veroa on yhtä pal­jon kuin Sak­sas­sa. Käy­tän­nös­sä kol­man­nes Sak­saa mata­lam­pi taso oli­si var­mas­ti syrjimätön.

    Kol­mas oleel­li­nen kil­pai­lu­ky­kyä paran­ta­va seik­ka on nopeus­ra­joi­tus­ten nos­ta­mi­nen. Iso-Bri­tan­nias­sa las­ket­tiin juu­ri, mitä moot­to­ri­tei­den nopeus­ra­joi­tus­ten pie­ni nos­to tekee posi­tii­vis­ta kan­san­ta­lou­del­le! Tal­vi­höl­möi­lys­tä luo­pu­mi­nen on hyvä alku, mut­ta pää­tie­verk­ko on saa­ta­va 180 km/h tasol­le. 😉 Onnek­si uudet moot­to­ri­tiet on teh­ty pro­fii­leil­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat nykyis­tä pal­jon suu­rem­mat nopeu­det ja muut­tu­vil­la nopeus­ra­joi­tuk­sil­la kye­tään hoi­ta­maan huo­not kelio­lo­suh­teet (jos/kun halu­taan holhota).

  23. Evert The Neve­Rest:
    …Mak­sa­ja­na on vaih­toau­ton osta­jat. Täs­tä syys­tä tuo­reet vaih­toau­tot ovat Suo­mes­sa suh­teet­to­man kalliita… 

    Suo­men vaih­toau­to­jen kal­leu­teen on vain yksi syy: kau­pan estee­nä toi­mi­va auto­ve­ro. Jos auto­ve­ro ei oli­si kau­pan este, oli­si­vat suo­ma­lai­set vaih­toau­tot auto­ve­ron osuu­den kal­liim­pia kuin kes­ki-euroop­pa­lai­set. Muis­taak­se­ni EU-lain­sää­dän­nös­sä on jotain pykä­liä kaupanesteistä. 😉

    Onnek­si taval­li­nen­kin ihmi­nen voi sääs­tää hie­man ja hakea auton­sa Viros­ta tai Sak­sas­ta. Se että yksi­tyis­tuon­ti on yhä erit­täin kan­nat­ta­vaa, ei teo­rias­sa ole mah­dol­lis­ta, kos­ka VM:n mukaan­han Suo­men auto­ve­ro oli­si laillinen. 😉

  24. uusi kas­vo tääl­lä:
    TYÖNANTAJAT ne mak­sa­vat nämä kilometrikorvaukset,ei yhteiskunta.

    ja jos polii­ti­kot luu­le­vat että pal­jon vuo­des­sa aja­vat “myyntitykit”saavat auto­maat­ti­sen kom­pen­saa­tion omal­ta työ­nan­ta­jal­taan kun leik­ku­ri astuu voimaan,niin katin kontit. 

    Hups. Tuli­ko livau­tet­tua totuus? Kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat osa palk­kaa ja verot­to­mien kor­vaus­ten tip­pues­sa työ­nan­ta­jan tuli­si korot­taa palkkaa?

  25. OS:“Jaostossa oli esil­lä aja­tus pois­taa tuo 15 000 kilo­met­rin raja koko­naan ja saa­vut­taa yhtä suu­ri sääs­tö alen­ta­mal­la kilo­met­ri­koh­tais­ta kor­vaus­ta kai­kil­ta. Täs­sä oli­si ollut se vika, että sil­loin vähän aja­va sai­si lii­an pie­nen kor­vauk­sen ja hän voi­si vaa­tia vähen­net­tä­väk­si todel­li­set kulut. Pal­jon aja­vien yli­kom­pen­saa­tio oli­si toi­saal­ta jää­nyt voimaan.”

    Noin tämä oli­si pitä­nyt toteut­taa. Alle 15000 km aja­vien auto on kui­ten­kin han­kit­tu pää­asias­sa omaa ajoa var­ten, jol­loin työ­ajo­jen ali­kom­pen­soin­ti oli­si kiin­tei­den kus­tan­nus­ten osal­ta perus­tel­tua. Nyt pal­jon aja­vien yli­kom­pen­saa­tion pelos­sa on romu­tet­tu km-kor­vaus­jär­jes­tel­män selkeys.

    15000 km raja tulee aiheut­ta­maan pal­jon käy­tän­nön han­ka­luuk­sia yritystasolla. 

    Sitä­pait­si mah­dol­li­set “tur­hat” työ­ajot aje­taan kui­ten­kin tuos­sa alle 15000 km/v ryh­mäs­sä. Pal­jon aja­vat eivät ehdi taik­ka halua huvik­seen ajella.

  26. E85 löpöä saa Ruot­sis­sa joka ase­mal­ta, kos­ka niin on lail­la mää­rät­ty. Siä pitää olla tar­jol­la E85, tosin kun Suo­mes­sa, jos­sa sitä saa vain tie­tyil­tä asemilta.

    Ja vaik­ka ajai­sit Hel­sin­gis­tä Uts­joel­le, niin voit sil­ti huo­let­ta käyt­tää flexi­fuel autoa, ne kas syö­vät ihan tava­lis­ta­KIN ben­saa ja ihan seka­sin voi tankata..

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­paa­ta osaa alen­ne­taan, syn­tyy verotuloja.

    Tai sit­ten ei. Jos vaik­ka­pa myyn­ti­tyk­kien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähe­ne­vät. Näin suo­ra­vii­vai­nen vero­tu­lo­jen las­ken­ta toi­mii vain line­aa­ri­ses­sa fantasiamaailmassa.

  28. Pek­ka Tai­pa­le: Tai sit­ten ei. Jos vaik­ka­pa myyn­ti­tyk­kien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähe­ne­vät. Näin suo­ra­vii­vai­nen vero­tu­lo­jen las­ken­ta toi­mii vain line­aa­ri­ses­sa fantasiamaailmassa.

    Näin se juu­ri on. Verot­ta­ja ajaa täs­sä vain omaa asi­aan­sa. Heil­lä ei ole koko­nai­suuk­sien tajua. Talou­del­li­ses­ta toi­me­liai­suu­des­ta ei kan­nat­tai­si rangaista.

  29. Ode
    Jaos­tos­sa oli esil­lä aja­tus pois­taa tuo 15 000 kilo­met­rin raja koko­naan ja saa­vut­taa yhtä suu­ri sääs­tö alen­ta­mal­la kilo­met­ri­koh­tais­ta kor­vaus­ta kai­kil­ta. Täs­sä oli­si ollut se vika, että sil­loin vähän aja­va sai­si lii­an pie­nen kor­vauk­sen ja hän voi­si vaa­tia vähen­net­tä­väk­si todel­li­set kulut. Pal­jon aja­vien yli­kom­pen­saa­tio oli­si toi­saal­ta jää­nyt voimaan.

    Miten­kä tuo ero­aa nyky­ti­lan­tees­ta, jos­sa hal­val­la ja pie­ni­ku­lu­tuk­si­sel­la autol­la aja­va jää voi­tol­le ja isol­la roh­jak­keel­la jää tap­piol­le? Miten­kä tuo muka muut­tuu täs­sä uudes­sa muu­tok­ses­sa? Ei yhtään miten­kään, sil­lä edel­leen­kin se käy­tet­ty­nä oste­tul­la Nis­san Mic­ral­la suo­men pääs­tä pää­hän ken­git­tä­vä san­ka­ri tekee puh­das­ta voittoa.

    Eikö oikea taso ole se, jos­sa men­nään kes­ki­mää­räi­sen mukaan? Osa jää voi­tol­le, osa tap­piol­le ja vero­tus pysyy yksin­ker­tai­se­na. Ei mitään han­ka­lia pykä­li­lä, nii­tä on jo aivan lii­kaa kaikkialla.

    Vero­tuk­sen yksin­ker­tai­suus on se mihin pitäi­si pyr­kiä eikä aina pyr­kiä mik­ro­ma­na­ge­roi­maan kaikkea.

  30. Pek­ka Tai­pa­le: Tai sit­ten ei. Jos vaik­ka­pa myyn­ti­tyk­kien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähenevät.

    Onko todel­la­kin niin, että myyn­ti­tyk­kien työn kan­nat­ta­vuus on kiin­ni yli­kom­pen­soi­duis­ta km-kor­vauk­sis­ta? Ei suin­kaan myyn­nis­tä saa­ta­vis­ta pro­vi­kois­ta tms?

    Jos myyn­ti­häis­kän työn kan­nat­ta­vuus on kiin­ni km-kor­vauk­sis­ta, niin joko häis­kän tuot­ta­vuus on aika sur­kea tai sit­ten häis­käl­le mak­se­taan palk­kaa km-korvauksia.

    Jos myyn­ti­häis­kä myy ja saa kau­pak­si, on työ­nan­ta­jan etu mak­saa mat­kat. Jos taas vaan aje­lee ja edus­taa, niin potkut.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­paa­ta osaa alen­ne­taan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jäte­tään ennal­leen, jol­loin rajan yli mene­vä osuus on verol­lis­ta tai mene­tys kom­pen­soi­daan palk­ka­na, joka on vero­tet­ta­vaa tai
    2) Kor­vaus­ten ale­ne­mis­ta ei kom­pe­noi­da miten­kään, jol­loin se jää voi­tok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen vero­tet­ta­vaa tuloa.

    Las­kel­ma voi pet­tää­mo­nel­la tavalla.Moni rak­sa­mies ajaa kal­liil­la paket­ti/­kuor­ma-autol­la kos­ka tilaa ja kan­to­ky­kyä tar­vi­taan. Näi­tä auto­ja ei voi juu­ri­kaan käyt­tää siviiliajoihin.

    Jos työ­nan­ta­jan kor­vaus ei rii­tä niin sil­loin työn­te­ki­jä on oikeu­tet­tu kulu­vä­hen­nyk­siin. Tämä vaa­tii tie­tys­ti kuit­tis­hown ja asian­tun­ti­jan teke­mään ensim­mäi­siä vero-oikai­su­ja ja aja­maan ennak­ko­pää­tös oikeuskäytäntöön.

    Uuden mal­lin ovat sor­van­neet elä­mäs­tä vie­raan­tu­neet vir­ka­mie­het ja poliitikot.
    Onnis­tu­neem­pi oli­si ollut tasai­ses­ti ale­ne­va ja han­kin­ta­hin­nan huo­mioi­va malli.

    Moni­mut­kai­nen sekin ‚mut­ta kuka­pa byro­kra­ti­aa pelkäisi ?

  32. Erk­ki-setä: Tätä ei tie­ten­kään mikään olut­ta pik­kusor­mi kou­kus­sa kip­paa­va city­vih­reä voi miten­kään taju­ta, että on ihmi­siä, jot­ka läh­te­vät aamu­nel­jäl­tä koh­ti aurin­gon­nousua rik­ko­maan auton­sa johon­kin ison työ­maan revi­sioon ja aja­vat siel­lä vii­kon ver­ran autoa riva­kas­ti kulut­ta­vaa lyhyt­tä pät­kää koh­teel­ta toiselle.

    Tääl­lä lat­te-Hel­sin­gis­sä pide­tään kyl­lä koh­tuut­to­ma­na jos yrit­tä­jä siir­tää inves­toin­tin­sa työn­te­ki­jän vas­tuul­le. Ihan hyviä käy­tet­ty­jä paku­ja saa muu­ta­mal­la ton­nil­la, joka on las­ku­tai­toi­sel­le yrit­tä­jäl­le jär­ke­vä vaih­toeh­to ellei tar­koi­tus ole käyt­tää vero­ton­ta kilo­met­ri­kor­vaus­ta pal­kan korvikkeena.

  33. Toi­nen vaih­toeh­to kier­tää kmkor­vaus-alen­nus­ta on siir­tyä yrit­tä­jäk­si ja saa­da km-kor­vaus vähen­nys­ten kautta.

    Se mer­kit­see taas uut­ta byrokratiaa,sillävähennysten kaut­ta saa­ta­va kor­vaus vaa­tii kuit­tis­hown pyörittämisen
    Ja kun yrit­tä­jän kulu­vä­hen­ny­soi­keus on laa­jem­pi kuin pal­kan­saa­jan niin vero­tu­lot pienenevät.

    Näin syn­tyy myös ali­jää­mää sosi­aa­li­tur­van rahoitukseen,sillä yrit­tä­jän sosi­aa­li­tur­va on mui­den veron­mak­sa­ja­ryh­mien subventoimaa.

    Tai ehkä­pä taus­tal­la on hal­li­tuk­sen halu sisäi­seen deval­vaa­tioon ? Pik­ku yrit­tä­jäl­le kun voi sanel­la hin­nat ja toimitusehdot ?

  34. Tämä­kin vero­tus­pää­tös osal­taan van­hen­taa Suo­men auto­kan­taa, mikä jyr­käs­sä ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, miten Suo­mi esit­täyy kan­sain­vä­li­ses­ti edis­tyk­sel­li­se­nä maa­na ilmastoasiassa.

    Kun Suo­mi liit­tyi EU:n ihmi­set luu­li­vat, että vih­doin saa­daan ajan­mu­kai­nen auto­kan­ta. Toi­sin kävi. Pää­asias­sa yksi vir­ka­mies hana­si vas­taan ja sai tah­ton­sa läpi. Tämä tah­to ja Suo­men vero­tus­käy­tän­tö sit­ten kumot­tiin EU-tuo­miois­tui­mes­sa. Sen tilal­le kek­sit­tiin uusi vero­tus­ta­pa, jos­ta sii­tä­kin on pro­ses­se­ja käynnissä. 

    Kaik­ki tämä on tul­lut mak­sa­maan val­tiol­le val­ta­vas­ti puhu­mat­ta­kaan imagotappioista. 

    Euroo­pan tilas­toi­dus­ta auto­kan­nas­ta Suo­men autot ovat Euroo­pan van­him­pia. Tra­fi tote­aa tuo­rees­sa tie­dot­tees­saan “Puh­taas­ti auto­kan­nan uudis­tu­mi­sen kan­nal­ta autot pitäi­si vaih­taa uudem­piin nykyis­tä aiem­min, oli valin­ta sit­ten käy­tet­ty tai täy­sin uusi auto. Tur­val­li­suus- ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­mas­ta tar­kas­tel­tu­na auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen on erit­täin tärkeää.”

    Vii­me kevää­nä teh­ty auto­ve­ron koro­tus romah­dut­ti auto­jen myyn­nin ja vero­tu­lot las­ki­vat. Auto­kau­pat ovat jou­tu­neet mit­ta­viin lomau­tuk­siin ja irtisanomisiin.

    Kuvaa­vaa on, että Suo­mi on palaa­mas­sa agraa­riyh­teis­kun­nak­si, mikä­li Tra­fin rekis­te­röin­ti­ti­las­to­ja kat­soo. Trak­to­rien myyn­ti on poik­keuk­sel­li­ses­ti kasvanut:

    http://tinyurl.com/cotzosm

    1. Vaik­ka Suo­mes­sa auto­ve­ro­tus on kovaa, auton vuo­tui­nen vero (tar­ra­ve­ro) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taa­vas­ta. Sak­san jär­jes­tel­mä on parempi.

  35. ylei­ses­ti kehi­tys on ollut vii­me vuo­si­na niin että yhteis­kun­ta “rokottaa“nettoveronmaksajia eli työssäkävijöitä.

    kun taas sosi­aa­lie­tuuk­siin on tul­lut ja tulee net­to­mää­räi­ses­ti lisää “lik­saa”.

    näin ei voi kau­an jatkua,meiltä töi­tä teke­vil­tä lop­puu työ­mo­raa­li jos jat­kat­te tätä lin­jaa loputtomiin.

    STM:N sivuil­ta:
    kai­kis­sa kun­nis­sa sovel­le­taan samo­ja toi­meen­tu­lo­tuen perus­o­sien euro­mää­riä. Yksin asu­van hen­ki­lön perus­osan mää­rä on 477,26 euroa kuu­kau­des­sa 1.1.2013 läh­tien. Yksin­huol­ta­jal­le koro­tet­tu­na mak­set­ta­van perus­osan mää­rä on 524,99 euroa.

  36. Mat­ti Kin­nu­nen: Jos myyn­ti­häis­kä myy ja saa kau­pak­si, on työ­nan­ta­jan etu mak­saa mat­kat. Jos taas vaan aje­lee ja edus­taa, niin potkut.

    Uudis­tuk­sen puu­ha­mies­ten mie­les­tä­hän myyn­ti­jamp­pa vain yli­kom­pen­soi­tu­jen km-kor­vaus­ten vuok­si aje­lee ympy­rää pit­kin Suo­men­maa­ta. Hänen työ­nan­ta­jan­sa sil­mää räpäyt­tä­mät­tä mak­saa nämä yli­mää­räi­set huviajot.

    Jos ale­taan hiuk­sia hal­ko­maan, niin mikä vai­ku­tus vero­tu­loi­hin on kas­va­val­la byro­kra­tial­la? Hal­lin­non vaa­ti­mat hen­ki­lö­työ­vuo­det voi­tai­siin kai­ke­ti käyt­tää johon­kin vero­by­ro­kra­ti­aa hyö­dyl­li­sem­pään­kin työ­hön. Vai saa­daan­ko kilo­met­re­jä las­ke­mal­la bkt nousuun?

  37. spot­tu: Tääl­lä lat­te-Hel­sin­gis­sä pide­tään kyl­lä koh­tuut­to­ma­na jos yrit­tä­jä siir­tää inves­toin­tin­sa työn­te­ki­jän vas­tuul­le. Ihan hyviä käy­tet­ty­jä paku­ja saa muu­ta­mal­la ton­nil­la, joka on las­ku­tai­toi­sel­le yrit­tä­jäl­le jär­ke­vä vaih­toeh­to ellei tar­koi­tus ole käyt­tää vero­ton­ta kilo­met­ri­kor­vaus­ta pal­kan korvikkeena.

    Tosi­aan, käy­te­tyn auton huol­los­ta ja varao­sis­ta saa 60–80% alen­nus­ta kun uudel­la jou­tuu mak­sa­maan täy­den hin­nan. Käy­tet­ty auto on muu­ten­kin kes­tä­väm­pi, onhan sitä jo “kou­lu­tet­tu” ja se on ikään­kuin aset­tu­nut olosuhteisiin.

    Fir­man kan­nat­taa todel­la­kin aina hank­kia jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­leen oma käy­tet­ty paku vie­mään tilaa fir­man park­ki­pai­kal­la, samoin sitä pakua kan­nat­taa sei­sot­taa siel­lä lomien ajan kun kukaan ei tar­vit­se. Työn­te­ki­jä­hän ei sit­ten enää park­ki­paik­kaa käy­tä, kun hän tulee töi­hin jul­ki­sil­la Sipoos­ta Matin­ky­lään. Siel­tä Matin­ky­läs­tä hän sit­ten läh­tee työ­kei­kal­le Por­voon jalos­ta­mol­le vii­kok­si joka kol­mas viikko.

    Täl­lai­nen käy­tet­ty hal­pa paku on myös erit­täin luo­tet­ta­va peli vaik­ka Venä­jän reis­suil­le, onhan se van­haa hyvää tek­niik­kaa, pak­sum­paa pel­tiä jne. Nämä van­hem­mat autot ovat myös sii­tä ihmeel­li­siä, että ne aja­vat itsek­seen huol­toon, pajal­le ja ren­kaan­vaih­toon. Työ­nan­ta­jan aikaa ei kulu siis yllä­pi­don miet­ti­mi­seen ollenkaan.

    Se, jol­ta täl­lai­nen paku ostet­tai­siin, ei tie­ten­kään ostai­si uut­ta pakua, vaan juu­ri­kin muu­ta­man ton­nin hin­tai­sen hyvän van­han pakun, juu­ri saman­lai­sen kuin min­kä juu­ri möi. 

    Auto­teh­tail­le voi­tai­siin­kin esit­tää toi­ve alkaa val­mis­ta­maan täl­lai­sia val­miik­si van­ho­ja hal­po­ja käy­tet­ty­jä pakuja.

    Seems legit.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka Suo­mes­sa auto­ve­ro­tus on kovaa, auton vuo­tui­nen vero (tar­ra­ve­ro) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taa­vas­ta. Sak­san jär­jes­tel­mä on parempi.

    Pidän pare­ma­pa­na suo­ma­lais­ta jär­jes­tel­mää, kos­ka se antaa sel­vän insen­tii­vin pitää kalus­tos­ta hyvää huolta.

  39. Van­ha naa­ma: Hups. Tuli­ko livau­tet­tua totuus? Kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat osa palk­kaa ja verot­to­mien kor­vaus­ten tip­pues­sa työ­nan­ta­jan tuli­si korot­taa palkkaa? 

    Noin­han se on. Ket­jus­sa kai­kil­le on edul­lis­ta, että osa pal­kas­ta mak­se­taan verot­ta. Kun mah­dol­li­suus kik­kai­luun pois­te­taan tie­de­tään hyvin kuka mak­saa las­kun. Las­kun mak­sa­ja ei ole työn­te­ki­jä, yri­tys, yhteis­kun­ta vaan asiakas. 🙁

    Ihan samal­la taval­la asia­kas mak­saa jokai­sen tal­vi­no­peus­ra­joi­tus­ten tuo­man lisä­mi­nuu­tin. Ne las­ke­taan tar­jouk­sis­sa mukaan. 

    Esi­merk­ki: Tur­ku­lai­sen fir­man myy­des­sä lait­tei­ta itä-suo­ma­lai­sen van­hain­ko­din yllä­pi­toon, on tar­jous hal­vem­pi kesä­ura­kas­sa kuin tal­vel­la. Asen­ta­jat ja insi­nöö­rit käyt­tä­vät huo­mat­ta­vas­ti enem­män aikaa tal­vel­la autos­sa kuin kesällä. 

    Välil­lä joil­ta­kin tun­tuu unoh­tu­van, kuka lys­tin mak­saa. Itse en saa kilo­met­ri­kor­vauk­sia, kos­ka käy­täm­me fir­man auto­ja. Mut­ta ymmär­rän hyvin uudis­tuk­sen tulok­sen. Se oli­si sil­ti hyvä uudis­tus, jos samal­la kor­jat­tai­siin muut vää­ri­sy­mät: polt­to­nes­te­ve­ro­tus ja auto­ve­ro pahim­pi­na. Nyt se vain mak­saa enti­ses­tään sekä kulut­ta­jal­le että veron­mak­sa­jal­le. En pidä siitä. 🙁

    Esi­merk­ki on muu­ten todel­li­ses­ta elä­mäs­tä. Tut­tu, joka noi­ta las­kee, ker­toi kuin­ka pal­jon pik­ku­kun­ta Itä-Suo­mes­sa jou­tui mak­sa­maan yli­mää­räis­tä sil­loin, kun Turun mota­rin nopeus­ra­joi­tus­jär­jes­tel­mä ei ollut kun­nos­sa ja tar­jouk­set oli pak­ko teh­dä alem­pien nopeuk­sien mukaan! Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta on ottaa nopeus­ra­joi­tus­kyl­tit koko­naan pois moottoriteiltä.

  40. Auto- ja tar­ra­ve­rot pois, tie­mak­sut ylös, park­ki­mak­sut mark­ki­na­hin­taan. Vero­te­taan vain haittoja.

  41. Onnis­tui­si­ko­han joku tyh­jen­tä­väs­ti ja kiis­tä­mät­tö­mäs­ti perus­te­le­maan mihin tätä kilo­met­ri­kor­vauk­sen verot­to­muut­ta tar­vi­taan? Jos autoa tar­vi­taan työ­käy­tös­sä (aje­taan se 15000 tai 50000km), on kai koh­tuul­lis­ta, että työ­nan­ta­ja jär­jes­tää auton työn­te­ki­jän käyt­töön. Jos ajoa taas on 500km vuo­des­sa, on käy­tän­nös­sä ihan sama onko kor­vaus vero­ton­ta vai ei. Työ­mat­kat taas vähen­nel­lään joka tapuk­ses­sa erikseen.

    Autoi­lun vero­tuk­ses­sa en ole kos­kaan ymmär­tä­nyt sitä, mik­si kiin­tei­den kulu­jen on olta­va suu­ret. Lys­ti mak­saa aika pal­jon vaik­kei ajai­si vuo­des­sa met­riä­kään, vaik­ka vas­ta se auton lii­kut­ta­mi­nen aiheut­taa useim­mat hait­ta­te­ki­jät, ehkä pois­lu­kien muu­ta­mien iso­jen kau­pun­kien kes­kus­tat joi­ta jär­jen­vas­tai­ses­ti käy­te­tään (kal­lii­na) parkkipaikkoina. 

    Pal­jon­ko bensan/dieselin hin­ta nousi­si, jos vaik­ka puo­let auto­ve­ros­ta ja koko käyt­tö­mak­su siir­ret­täi­siin polttoaineveroksi? 

    Entä­pä jos käyt­tö­mak­sun peri­si­kin halu­tes­saan kun­ta eikä valtio?

  42. TjM:
    E85 löpöä saa Ruot­sis­sa joka ase­mal­ta, kos­ka niin on lail­la mää­rät­ty. Siä pitää olla tar­jol­la E85, tosin kun Suo­mes­sa, jos­sa sitä saa vain tie­tyil­tä asemilta.

    Ja vaik­ka ajai­sit Hel­sin­gis­tä Uts­joel­le, niin voit sil­ti huo­let­ta käyt­tää flexi­fuel autoa, ne kas syö­vät ihan tava­lis­ta­KIN ben­saa ja ihan seka­sin voi tankata..

    Kai­kil­le teil­le ajo­kor­tit­to­mil­le tie­dok­si, että E85 ei ole löpöä.

    Lyhen­ne LÖPÖ = LämmitysÖljy-PolttoÖljy

  43. Tus­kin mis­sään aihees­sa esiin­tyy yhtä pal­jon älyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä kuin täs­sä kilometrikorvausasiassa.

  44. Kata:
    Tus­kin mis­sään aihees­sa esiin­tyy yhtä pal­jon älyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä kuin täs­sä kilometrikorvausasiassa.

    Var­sin­kin kilo­met­ri­kor­vaus­ta vas­tus­ta­vien taholta. 

    Moni edel­leen sekoit­taa kilo­met­ri­kor­vaus­ten (osit­tai­sen) vero­va­pau­den kodin ja työ­pai­kan väli­siin mat­ka­kus­tan­nus­ten kor­vauk­siin. Tätä har­haus­ko­mus­ta ei vali­tet­ta­vas­ti kovin aktii­vi­ses­ti ole mei­dän puna­vih­reäs­sä medias­sam­me vastustettu.

    Todel­li­ses­sa työ­maa­käy­tös­sä ole­van ajo­neu­von kulu­mi­nen on jotain aivan muu­ta suu­ruus­luok­kaa kuin kes­ki­mää­räi­siin hen­ki­lö­ajo­neu­vo­jen huol­to­kus­tan­nus­ti­las­toi­hin perus­tu­vien las­kel­mien on annet­tu ymmärtää.

    Ajo­neu­von huol­to­ku­lut eivät ole sama asia kuin ajo­neu­von kor­jaus­ku­lut. Kor­jauk­siin jou­du­taan, kun ajo­neu­vo kuluu tai vau­rioi­tuu käy­tös­sä. Kor­jauk­set ovat mer­kit­tä­vä menoe­rä. Pajal­le vien­ti, varao­sien odo­tusai­ka, sijai­sau­to ja majoi­tus­muu­tok­set muo­dos­ta­vat kus­tan­nuk­sia. Nii­hin ei työ­nan­ta­ja kilo­met­ri­kor­vaus­ta­pauk­ses­sa osallistu.

    Auton hal­ti­ja vas­taa auton­sa huol­lois­ta ja kor­jauk­sis­ta itse. Hän käyt­tää nii­hin omaa aikaan­sa, osin omia työ­vä­li­nei­tään ja ammat­ti­tai­to­aan. Jos auto vaa­tii hal­ti­jal­taan toi­men­pi­tei­tä asia­kas­käyn­nil­lä, ei sil­tä ajal­ta mak­se­ta palk­kaa, eikä myös­kään mah­dol­li­sia siir­to- eikä majoi­tus­kus­tan­nuk­sia. Mikä­li auton jou­tuu jät­tä­mään jopa sato­jen kilo­met­rien pää­hän sen hajot­tua, on se haet­ta­va siel­tä omal­la kustannuksella.

    Jo yksi­kin isom­pi remont­ti omaan autoon tuhan­nen kilo­met­rin pääs­sä kotoa saat­taa vie­dä poh­jan pois las­kel­mil­ta. Suo­men tuhan­net komen­nus­mie­het tie­tä­vät edel­lä­mai­ni­tun oikein hyvin. Hei­tä oli­si pitä­nyt haas­ta­tel­la ennen lain muuttamista.

  45. Onnis­tui­si­ko­han joku tyh­jen­tä­väs­ti ja kiis­tä­mät­tö­mäs­ti perus­te­le­maan mihin tätä kilo­met­ri­kor­vauk­sen verot­to­muut­ta tarvitaan? ”

    Kokeil­laan esi­mer­kin kautta.

    Olen poh­joi­ses­sa maa­seu­dul­la sijait­se­vas­sa his­si­fir­mas­sa, jos­sa on minä mukaan­lu­kien vii­si komen­nus­mies­tä ja vii­si fir­man autoa, jois­ta yksi on omistaja/toimitusjohtajan. Olen läh­dös­sä asia­kas­käyn­nil­le, mis­sä tar­vi­taan kul­ma­hio­ma­ko­net­ta ja sii­hen laik­ko­ja, kos­ka his­si on jää­nyt sai­raa­las­sa ker­ros­ten väliin jumiin ja his­sil­lä oli­si kovas­ti käyttöä.

    Fir­man nel­jä kul­ma­hio­ma­ko­net­ta on jo muil­la komen­nus­mie­hil­lä käy­tös­sä, joten fir­man omis­ta­ja kysyy minul­ta, satun­ko omis­ta­maan sellaista?

    Vas­taan, että minul­la on hyvä kul­ma­hio­ma­ko­ne ja olen jopa osta­nut sii­hen juu­ri uusia laik­ko­ja, kos­ka van­hat lai­kat oli­vat sekä kulu­nei­ta, että nii­den paras­ta ennen päi­väys oli pääs­syt van­hak­si. Tur­val­li­suus­tie­toi­se­na mie­he­nä en käy­tä van­ho­ja laik­ko­ja, kos­ka nii­den hart­si ei enää kes­tä pyö­rin­nän aiheut­ta­maa kes­ki­pa­ko­voi­maa ja ne voi­vat sär­kyä käytössä.

    Fir­man omis­ta­ja sanoo, että hyvä jut­tu, teh­dään­kin niin, että otat sen oman kul­ma­hio­ma­ko­nee­si mukaan asia­kas­käyn­nil­le, niin pää­set­kin läh­te­mään heti, osta itsel­le­si uudet lai­kat ja anna kulu­neet firmalle.

    Läh­den asia­kas­käyn­nil­le 300 km pää­hän — omal­la autol­la­ni tot­ta­kai (kun pakut oli­vat ajos­sa), hoi­dan työ­teh­tä­vät ja ostan paluu­mat­kal­la itsel­le­ni uudet lai­kat omien käyt­tä­mie­ni tilal­le ja lai­tan ne taka­pak­siin. Rahaa meni kui­tin mukaan 150 euroa.

    Palat­tua­ni fir­maan, vien enti­set omat käy­te­tyt laik­ka­ni fir­man varas­toon ja mat­ka­las­kun, sekä uusien laik­ko­jen osto­kui­tin, 150 euroa pal­kan­las­ki­jal­le. (Kulu­neet uudet lai­kat ovat nyt fir­man omai­suut­ta ja minul­la on taas uudet käyt­tä­mät­tö­mät saman­lai­set lai­kat, tosin eri yksilöt).

    A) Nel­jän vii­kon — puo­len vuo­den kulut­tua fir­ma mak­saa tilil­le­ni 150 euroa (vero­va­paa­na, tie­ten­kin) hank­ki­mis­ta­ni uusis­ta lai­kois­ta, sekä kul­ma­hio­ma­ko­neen lai­nas­ta 10 euroa (kor­va­taan lait­teen laa­ke­rien yms kulu­mi­nen, likaantuminen). 

    B) Samal­la tilil­le­ni rap­sah­taa kilo­met­ri­kor­vauk­set (vero­va­paa­na, tie­ten­kin) 600 km mat­kal­ta (kor­va­taan kulu­nut polt­toai­ne, lait­teen laa­ke­rien yms kulu­mi­nen, likaan­tu­mi­nen, ker­taal­leen vero­te­tun rahan ja ajan käyt­töä vero­te­tuis­sa auton huol­to- ja kor­jaus­toi­mis­sa ja nii­hin liit­ty­vät omat ajot ja vero­te­tut varao­sat sekä auton räh­jään­ty­mi­nen sisä­puo­lel­ta­kin työ­ka­lu­jen-his­si­ras­vo­jen lia­tes­sa ja kulut­taes­sa inte­ri­öö­riä) Pik­kai­sen har­mit­taa, kun kul­ma­hio­ma­ko­neel­la tuli vahin­gos­sa kol­hais­tua hämä­räs­sä syvä jäl­ki tava­ra­säi­liön kan­teen, mut­ta elä­mä on.

    Mitä eroa on koh­dis­sa A ja B ? Molem­mis­sa kor­va­taan komen­nus­mie­hel­le hänen omis­ta­man­sa lait­teen kulu­mis­ta työkäytössä.

    Jos ostan fir­mal­le omil­la rahoil­la­ni vaik­ka meis­se­lin ja saan kui­til­la rahat takai­sin fir­mal­ta, ei kai minun sii­tä mitään veroa pidä mak­saa? Kyl­lä sii­tä meis­se­lis­tä mak­se­taan jo ker­taal­leen veroa ihan sen hin­nas­sa. Samoin kuin auton varao­sis­ta. Tai polt­toai­nees­ta. Tai vakuu­tus­mak­suis­ta, jot­ka nouse­vat kun ajat kola­rin. Mikä on toden­nä­köi­sem­pää mitä enem­män ajat ja mitä väsy­neem­pä­nä ajat. (300 km + 8h töi­tä + 300 km on ihmi­nen jo koh­tuu­vä­sy­nyt. Yli­työ­tun­nit­kin las­ke­taan alka­vak­si ainoas­taan työ­tun­neis­ta, mat­ka-aikaa ei huomioida.)

    Pysyit­te­kö kär­ryil­lä? Kysees­sä on mat­ka­las­kua vas­taan mak­set­ta­va kulu­kor­vaus. Tai kuit­tia vas­taan mak­set­ta­va kulu­kor­vaus. Kulu­kor­vaus ja kulu­kor­vaus, ei mitään eroa.

  46. Kal­le: Noin­han se on. Ket­jus­sa kai­kil­le on edul­lis­ta, että osa pal­kas­ta mak­se­taan verot­ta. Kun mah­dol­li­suus kik­kai­luun pois­te­taan tie­de­tään hyvin kuka mak­saa las­kun. Las­kun mak­sa­ja ei ole työn­te­ki­jä, yri­tys, yhteis­kun­ta vaan asiakas. 🙁

    Odo­tan lähes hen­keä pidä­tel­len kuin­ka nimi­merk­ki Sun Tzu ja Sep­po Korp­poo tule­vat kiis­tä­mään täl­lai­sen nau­ret­ta­van väit­teen. Kaik­ki­han tie­tä­vät että yri­tyk­set mak­sa­vat kaik­ki verot.

  47. Pete S: Onnis­tui­si­ko­han joku tyh­jen­tä­väs­ti ja kiis­tä­mät­tö­mäs­ti perus­te­le­maan mihin tätä kilo­met­ri­kor­vauk­sen verot­to­muut­ta tarvitaan?

    Työ­mat­kat taas vähen­nel­lään joka tapuk­ses­sa erikseen.

    Niin. Voi­daan lisä­tä byro­kra­ti­aa ja siir­tyä sii­hen, että työ­tä teh­des­sä mat­kois­ta aiheu­tu­nei­ta kus­tan­nuk­sia kor­va­taan työn­te­ki­jöil­le kuit­te­ja ja tark­ko­ja las­kel­mia vas­taan, eikä kaa­va­mai­sel­la kes­ki­mää­räi­sel­lä kilo­met­ri­kor­vauk­sel­la kuten nyt. Täl­lä saa­vu­te­taan seu­raa­vat asiat:

    - byro­kra­tia ja kuit­ti­sul­kei­set lisään­ty­vät työntekijälle
    — byro­kra­tia ja kuit­ti­sul­kei­set lisään­ty­vät työnantajalle
    — byro­kra­tia ja kuit­ti­sul­kei­set lisään­ty­vät verottajalle
    — kun kus­tan­nus kor­va­taan tar­kas­ti ja yksi­tyis­koh­tai­ses­ti las­ket­tu­jen, aiheu­tu­nei­den kus­tan­nus­ten mukaan, työn­te­ki­jäl­lä ei ole insen­tii­viä mini­moi­da käy­te­tyn ajo­neu­von kokoa, polt­toai­neen kulu­tus­ta tms.

    Oli­ko järkevää?

    Mut­ta mikään­hän ei tie­ten­kään ole lii­an suu­ri uhraus, kun halu­taan kek­siä jotain kiusaa autosaatanalle.

  48. Tuol­la kehien sisäl­lä kun istuu per­se­ho­mees­sa jos­sain vitun­vi­ras­tos­sa niin onhan se maa­il­ma siel­lä niin hele­ve­tin eri­lai­nen, ja kos­ka suo­mes­sa jouk­ko­lii­ken­ne on väes­tö­mää­räs­tä joh­tuen mitä on niin monen amma­tin har­joit­ta­mien on mah­do­ton­ta ilman autoa, ja jos oikeas­ti jou­tuu pal­jon aja­maan niin arvon­alen­nuk­set huo­mioi­den ei sil­lä tiliä tee.… jos ajaa jol­lain van­hal­la romul­la niin voi jotain jää­dä­kin, mut­ta koy­hyy­des­tä ei pää­se eroon…

    kateel­lis­ten kom­mu­nis­ti­pas­ko­jen pii­pi­tys­tä, meni­si­vät vit­tu oikei­siin töihin

  49. Vaik­ka Suo­mes­sa auto­ve­ro­tus on kovaa, auton vuo­tui­nen vero (tar­ra­ve­ro) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taa­vas­ta. Sak­san jär­jes­tel­mä on parempi.”

    Ja sii­hen ollaan menos­sa ihan EU ohjeis­tuk­sel­la mut­ta parem­pi nämä on salas­sa pitää kan­sal­ta. Voi­daan esit­tää ne sit­ten omi­na aja­tuk­si­na ja suu­ri­na inno­vaa­tioi­na 🙂 Olen aika yllät­ty­nyt, että täs­tä ei itsea­sias­sa ole suo­mes­sa ollut juu­ri­kaan keskustelua.

    Tai­taa olla vuo­del­ta 2002 alun­pe­rin EU ohjeis­tus, jos­sa vuo­teen 2016 men­nes­sä kan­sal­li­set auto­ve­rot (uuden auton hin­taan) tulee pois­taa. Asias­ta teh­dys­sä tut­kiel­mas­sa todet­tiin, että jos val­tio ei raas­ki luo­pua lyp­sä­väs­tä leh­mäs­tä niin se voi sit­ten rokot­taa sitä hyvää vero­tu­loa vaik­ka­pa polt­toai­ne­ve­ro­tuk­sen tai vuo­tui­sen käyt­tö­mak­sun koro­tuk­sel­la… (ja voit­te olla var­ma, että Suo­mi näin tekee).

    Samai­ses­sa ohjeis­tuk­ses­sa oli muu­ten se, kuin­ka 25–50% ko. veron hin­nas­ta pitäi­si vii­meis­tään 2010 lop­puun men­nes­sä muut­tua CO2 poh­jai­sek­si mat­kal­la sen koko veron pois­ta­mi­seen, eli ei tämä mikään yht’äk­ki­nen vih­reä aja­tus tai muu neron­lei­maus ollu. Tämä on ollut tie­dos­sa jo 2002 (ja uudel­leen tar­kis­tet­tu­na 2005/2006) ja Suo­mi­han ei tee mitään ennen­kuin on pak­ko eli, kun taka­ra­ja kol­kut­taa ovella.

  50. Pla­jon­po­ru, vähän vil­lo­ja. Totuut­ta lain­poh­ja­kis kyl­lä ehkä jopa riittävästi.

    Ja eni­ten kus­tan­nus­kor­vauk­den uudes­ta vero­va­pau­den mää­rit­tel­le­ly­ta­vas­ta hyö­tyy joh­ta­ja Herk­ko T. Öky, jol­la on on omia ajoa 15.000 km vuo­des­sa ja fir­man ajo­ja toi­set 15.000 km (täy­si kus­tan­nus­kor­vaus). Tai hän ajaa fir­man ali­ve­ro­tul­la autolla

  51. Evert The Neve­Rest: “Ruot­sis­sa on tämä yksin­ker­tai­suus toteu­tet­tu. Kai­kil­le kor­va­taan vain muut­tu­vat kustannukset.”

    Ruot­sis­sa ei ole auto­ve­roa. Siel­lä on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mät ja tur­val­li­set autot ja lii­ken­ne­kuol­lei­suus pien­tä ver­rat­tu­na Suomeen.

    Suo­mes­sa on Euroo­pan kor­kein auto­ve­ro ja van­hin, saas­tut­ta­vin ja hen­gen­vaa­ral­li­sin autokanta.

    Suo­ma­lai­nen auto­ve­ro tap­paa enem­män suo­ma­lai­sia kuin lai­vo­jen rikkipäästöt.

    Kes­kei­nen syy sii­hen, mik­si Ruot­sin lii­ken­ne­kuol­lei­suus on Suo­mea alem­pi on toi­saal­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu (Ruot­sis­sa on pidem­pään suun­ni­tel­tu lii­ken­ne­tur­val­li­suus edel­lä kuin Suo­mes­sa), ilmas­to (ete­lä-Ruot­sis­sa, jos­sa asuu pal­jon väkeä, on lyhyem­män aikaa liuk­kaat kelit) ja toi­saal­ta nopeus­ra­joi­tuk­set. Nehän ovat Ruot­sis­sa 50,70 ja 110, sii­nä mis­sä Suo­mes­sa ylei­set nopeus­ra­joi­tuk­set ovat 60,80 ja 120. Lisäk­si Ruot­sis­sa pro­mil­le­ra­ja­na on 0,2.

    Ruot­sis­sa oli vie­lä joi­tain vuo­sia sit­ten sel­väs­ti Suo­mea nuo­rem­pi auto­kan­ta. Nykyi­sin eroa auto­jen kes­ki-iäs­sä on Ruot­sin ja Suo­men välil­lä alle 1 vuo­si, eli kum­mas­sa­kin maas­sa on noin 10 vuo­den kes­ki-ikä autois­sa (ja Nor­ja­kin mah­tuu samaan ikä­ryh­mään). Auto­jen ikä ei ole mer­kit­tä­vä selit­tä­vä teki­jä onnet­to­muus­mää­rien ero­jen kan­nal­ta Suo­men ja Ruot­sin kesken.

    1. Ovat­ko uudet autot tilas­tol­li­ses­ti tur­val­li­sem­pia kuin van­hat? Tämä lier­nee aika help­po tode­ta tilas­tol­li­ses­ti. Seli­te­tään onnet­to­muus­ris­kiä auton JA ajo­kor­tin iäl­lä ja kat­so­taan, teh­dään­kö uusil­la autoil­la vähem­män ruu­mii­ta kuin van­hoil­la. Aika­naan rät­ti­si­ti­kat kiel­lewt­tiin lii­an vaa­ral­li­si­na, vaik­ka ne oli­vat tilas­tol­li­ses­ti turvallisimpia.

  52. Ja puhuin siis lii­ken­tees­sä ole­vien auto­jen kes­ki-iäs­tä, joka oli Suo­mes­sa vii­me vuon­na 10,3 vuot­ta. Rekis­te­ris­sä ole­vien hen­ki­lö­au­to­jen kes­ki-ikä oli vii­me vuon­na 11,8 vuot­ta, mut­ta se ei ole mie­le­käs ver­tai­lu­lu­ku, kos­ka sisäl­tää mm. tosia­sias­sa käy­tös­tä pois­tet­tu­ja auto­ja. Nimit­täin mm. ne autot, jot­ka romu­te­taan viral­li­sen romu­tus­jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­la tai muu­ten jäte­tään vain sei­so­maan pihoi­hin ilman lii­ken­ne­käyt­töä (ja vail­le vakuu­tuk­sia), jää­vät kum­mit­te­le­maan tuo­hon rekis­te­riin. Aihees­ta lisää esim.

    http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1339/liikennekaytossa_olevien_ajoneuvojen_maara_vakaa

    Vaik­ka Suo­mes­sa on kor­keat autoi­lun vero­tuk­set, jos­tain kum­man syys­tä ajo­neu­vo­kan­ta kas­vaa jat­ku­vas­ti: parin pro­sen­tin vuo­si­tah­tia, eli vakaas­ti, mut­ta kas­vaa jat­ku­vas­ti sil­ti. Rekis­te­reis­sä toki sel­väs­ti tuo­ta­kin enem­män, mut­ta kuten todet­tua, ne eivät ker­ro koko totuutta.

  53. Mark­ku af Heur­lin: Ja eni­ten kus­tan­nus­kor­vauk­den uudes­ta vero­va­pau­den mää­rit­tel­le­ly­ta­vas­ta hyö­tyy joh­ta­ja Herk­ko T. Öky, jol­la on on omia ajoa 15.000 km vuo­des­sa ja fir­man ajo­ja toi­set 15.000 km (täy­si kus­tan­nus­kor­vaus). Tai hän ajaa fir­man ali­ve­ro­tul­la autolla

    Vero­uu­dis­tus vähen­tä­nee vähän mui­den kor­vaus­ten mak­sa­mis­ta kilo­met­ri­kor­vauk­si­na aina­kin sil­loin, jos työn­te­ki­jän ajo ylit­tää jo 15 000 kilo­met­rin rajan. Tai sit­ten pitää sys­tee­min ennal­laan, ja joh­taa kilo­met­rien näen­näi­seen kasvuun.

    Aiem­mal­la työ­pai­kal­la­ni har­joi­tet­tiin käy­tän­töä, että monet pie­neh­köt kor­vauk­set veloi­tu­tet­tiin kilo­met­ri­kor­vauk­si­na. Eli jos hank­ki vaik­ka fir­mal­le jon­kun tava­ran kau­pas­ta, se veloi­tet­tiin kilo­met­ri­kor­vauk­si­na. Syy­nä se, että kuit­tien pyö­rit­te­ly on sen ver­ran kal­lis­ta, ettei sitä pien­ten han­kin­to­jen koh­dal­la kan­na­ta harjoittaa. 

    Itsel­le­ni on jos­kus vuo­sia sit­ten useam­pi jul­ki­sen sek­to­rin työ­nan­ta­ja(!) ehdot­ta­nut, että mak­sai­si­vat palk­kio­ni pää­asias­sa kilo­met­ri­kor­vauk­si­na, kos­ka nii­tä kos­kien on ollut bud­je­teis­sa rahaa, mut­ta palk­kio­ta­ni var­ten kuu­lem­ma ei. Täl­lai­set työ­nan­ta­ja­mak­su­jen vält­te­lyeh­dot­te­lut toi­vot­ta­vas­ti kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­uu­dis­tuk­sen myö­tä vähenevät.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika­naan rät­ti­si­ti­kat kiel­lewt­tiin lii­an vaa­ral­li­si­na, vaik­ka ne oli­vat tilas­tol­li­ses­ti turvallisimpia.

    Tämä on uut­ta tie­toa. Sai­si­ko jon­kun viit­teen kiel­to­do­ku­ment­tiin? Joka tapauk­ses­sa kiel­los­ta huo­li­mat­ta rät­ti­si­ti­koi­ta on Suo­men ajo­neu­vo­re­kis­te­ris­sä ja niil­lä jopa aje­taan. Ker­ho­toi­min­ta on aktii­vis­ta ja ylit­tää val­tioi­den rajat, jol­loin muut­kin maat rik­ko­vat kieltoa.

    1. Ei niit6ä kiel­lewt­ty takau­tu­vas­ti, mut­ta uusien maa­han­tuon­ti kiel­let­tiin. Tätä on pidet­ty esi­merk­ki­nä kah­den eri­lai­sen tur­val­lik­suus­kä­si­tyk­sen ris­ti­rii­das­ta. Insi­nöö­rin mie­les­tä rät­ti­si­tik­ka on vaa­ral­li­nen, kos­ka onnet­to­muu­den sat­tues­sa se menee maton­ku­teik­si. Tilas­to­tie­tei­li­jän mie­les­tä se on tur­val­li­nen, kos­ka sil­lä sat­tuu vähän onnettomuuksia.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko uudet autot tilas­tol­li­ses­ti tur­val­li­sem­pia kuin van­hat? Tämä lier­nee aika help­po tode­ta tilas­tol­li­ses­ti. Seli­te­tään onnet­to­muus­ris­kiä auton JA ajo­kor­tin iäl­lä ja katsotaan,

    Oli­si ehkä syy­tä ottaa myös mm. ajo­ki­lo­met­rit huo­mioon. Muu­ten esi­mer­kik­si tak­sit pitäi­si kiel­tää heti.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei niit6ä kiel­lewt­ty takau­tu­vas­ti, mut­ta uusien maa­han­tuon­ti kiel­let­tiin. Tätä on pidet­ty esi­merk­ki­nä kah­den eri­lai­sen tur­val­lik­suus­kä­si­tyk­sen ris­ti­rii­das­ta. Insi­nöö­rin mie­les­tä rät­ti­si­tik­ka on vaa­ral­li­nen, kos­ka onnet­to­muu­den sat­tues­sa se menee maton­ku­teik­si. Tilas­to­tie­tei­li­jän mie­les­tä se on tur­val­li­nen, kos­ka sil­lä sat­tuu vähänonnettomuuksia. 

    Ei pidä paik­kaan­sa. Jos Suo­men rät­ti­si­tik­ka­kil­taa on usko­mi­nen, rät­ti­si­ti­koi­den maa­han­tuon­ti lope­tet­tiin 1982 sil­loi­sen maa­han­tuo­jan toi­mes­ta, min­kä jäl­keen maa­han­tuon­ti siir­tyi oma­toi­mi­tuon­tiin, mut­ta uusien rät­ti­si­ti­koi­den tuon­tia sinän­sä ei miten­kään kiel­let­ty. Käy­tän­nön esteen uusien rät­ti­si­ti­koi­den tuon­nil­le muo­dos­ti kui­ten­kin se, kun nii­den val­mis­tus lop­pui vuon­na 1990.

    Sitaat­ti Suo­men 2CV-kil­lan sivuilta

    Maa­han­tuo­ja ilmoit­ti vuon­na 1982 lopet­ta­van­sa Cit­roen 2CV:n tuon­nin. Tämän jäl­keen ovat kil­ta­lai­set oma­toi­mi­ses­ti tuo­neet maa­han uusia kul­ki­mia. 2CV:n val­mis­tus lop­pui Rans­kas­sa 1988 ja lopul­ta Por­tu­ga­lis­sa­kin 27.7.1990.”

    http://www.suomen2cvkilta.fi/historia.shtml

  57. Tär­ke­ää on aluk­si saa­da oikeat täs­mäl­li­set kilo­met­rit rapor­toi­duk­si ennen laki­muu­tok­sia­kin. On arvioi­tu, että kilo­met­re­jä rapor­toi­daan kes­ki­mä­rin 20 40 % yli­mää­räi­ses­ti. Elekt­ro­ni­nen ajo­päi­vä­kir­ja tulee edel­lyt­tää vähen­kin enem­män aja­vil­ta. Se on tätä päivää

  58. Autoi­lu ja elä­mä on saa­ta­va niin edul­li­sek­si, että aje­tut kilo­met­rit eivät enää kiinnosta.

    Tavoit­tee­seen pääs­tään pois­ta­mal­la kel­vot­to­mat kansanedustajat/ministerit.

    Minis­te­reil­tä on vaa­dit­ta­va ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to oman minis­te­riön­sä toi­mia­lal­ta ja suu­rem­mat ansiot kuin joh­ta­mien­sa lai­tok­sen joh­ta­jil­la, toi­sin sanoen, olta­va sijoi­tus­kel­poi­nen joh­ta­jak­si. Mitat­tu ÄO vähin­tään 130, pait­si pää­mi­nis­te­ril­lä vähin­tään 145.

    Kan­san­edus­ta­jil­ta on vaa­dit­ta­va vähin­tään enti­nen kes­kias­teen opis­to­ta­soi­nen lop­pu­tut­kin­to, vähin­tään 5 vuo­den käy­tän­nön työ­ko­ke­mus lop­pu­tut­kin­ton­sa suun­tauk­sen alal­ta ja hyvä kir­jal­li­nen ja suul­li­nen esi­tys­tai­to suo­mek­si ja englan­nik­si. Mitat­tu ÄO olta­va vähin­tään 110. 

    Kan­san­edus­ta­jien mää­rä nel­jäs­osaan ja pal­kat nelinkertaiseksi.

    Kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kail­le pää­sy­ko­keet. Vähin­tään val­tio­sään­nön sisäl­tö osattava.

    Oli­si koh­tuul­lis­ta, että kan­san­edus­ta­jan työs­tä kiin­nos­tui­si­vat kan­sam­me par­haat ja näis­tä myös valittaisiin.

  59. Selit­tä­ji­nä pitäi­si olla ajo­ki­lo­met­rit, kul­jet­ta­jan (ajo­kor­tin) ikä, suku­puo­li, kou­lu­tus, auton ikä ja se, onko auto taka- vai etu­ve­toi­nen. Ei tai­da ihan riit­tää vie­lä, kos­ka veik­kai­sin että pelis­sä on vie­lä vähän moni­mut­kai­sem­pi vaikutus. 

    Luu­li­sin nimit­täin, että onnet­to­muuk­sia lisää mer­kit­tä­väs­ti yksit­täi­siä teki­jöi­tä enem­män yhdis­tel­mä, jos­sa auto on sak­sa­lais­val­mis­tei­nen, taka­ve­toi­nen, yli 7 vuot­ta van­ha, ja sitä kul­jet­taa alle 27 vuo­tias mies jol­la ei ole kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa. Ja veik­kai­sin että jos auto on mus­ta, niin sil­lä on vie­lä mer­kit­tä­vä yli­mää­räi­nen selit­tä­vä osuus. 

    Tämä hypo­tee­si perus­tuu näp­pi­tun­tu­maan, mut­ta siis “amis­be­ma­ri” on käsit­tee­nä jotain, mikä saa minut pel­kää­mään las­te­ni tur­val­li­suu­den puolesta.

  60. Muis­ta­kaa­han nyt lehdenjakajat.
    Työ­ajo ei ole siir­ty­mis­tä pis­tees­tä pisteeseen,
    vaan jat­ku­vaa kiih­dy­tys­tä, jar­ru­tus­ta pie­nil­lä vaihteilla.

    Nyt jär­ki käteen.

  61. Tie­de­mies:
    Selit­tä­ji­nä pitäi­si olla ajo­ki­lo­met­rit, kul­jet­ta­jan (ajo­kor­tin) ikä, suku­puo­li, kou­lu­tus, auton ikä ja se, onko auto taka- vai etuvetoinen.Ei tai­da ihan riit­tää vie­lä, kos­ka veik­kai­sin että pelis­sä on vie­lä vähän moni­mut­kai­sem­pi vaikutus. 

    Luu­li­sin nimit­täin, että onnet­to­muuk­sia lisää mer­kit­tä­väs­ti yksit­täi­siä teki­jöi­tä enem­män yhdis­tel­mä, jos­sa auto on sak­sa­lais­val­mis­tei­nen, taka­ve­toi­nen, yli 7 vuot­ta van­ha, ja sitä kul­jet­taa alle 27 vuo­tias mies jol­la ei ole kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa. Ja veik­kai­sin että jos auto on mus­ta, niin sil­lä on vie­lä mer­kit­tä­vä yli­mää­räi­nen selit­tä­vä osuus. 

    Tämä hypo­tee­si perus­tuu näp­pi­tun­tu­maan, mut­ta siis “amis­be­ma­ri” on käsit­tee­nä jotain, mikä saa minut pel­kää­mään las­te­ni tur­val­li­suu­den puolesta.

    Eikä­hän vakuu­tus­yh­tiöil­lä ole tuo sama “näp­pi­tun­tu­ma” ihan data­na, jon­ka perus­teel­la mää­räy­ty­vät lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sien ja vau­nu­va­kuu­tuk­sien hin­nat. Ehkä auton väriä ei ole otet­tu huo­mioon ja vuo­den vaih­teen jäl­keen suku­puo­len vai­ku­tus eli­mi­noi­daan eli nai­sil­la nousee ja mie­hil­lä pysyy mak­su samana.

  62. Laki ja sää­dös: Eikä­hän vakuu­tus­yh­tiöil­lä ole tuo sama “näp­pi­tun­tu­ma” ihan data­na, jon­ka perus­teel­la mää­räy­ty­vät lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sien ja vau­nu­va­kuu­tuk­sien hin­nat. Ehkä auton väriä ei ole otet­tu huo­mioon ja vuo­den vaih­teen jäl­keen suku­puo­len vai­ku­tus eli­mi­noi­daan eli nai­sil­la nousee ja mie­hil­lä pysyy mak­su samana. 

    Kurio­si­teet­ti­na muu­ten, Kana­das­sa asues­sa­ni auton väri vai­kut­ti ihan ääneen lausut­tu­na kri­tee­ri­nä vaku­tuk­sen hintaan.

  63. Erk­ki-setä:
    ‘snip’
    Minis­te­reil­tä on vaa­dit­ta­va ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to oman minis­te­riön­sä toi­mia­lal­ta ja suu­rem­mat ansiot kuin joh­ta­mien­sa lai­tok­sen joh­ta­jil­la, toi­sin sanoen, olta­va sijoi­tus­kel­poi­nen joh­ta­jak­si. Mitat­tu ÄO vähin­tään 130, pait­si pää­mi­nis­te­ril­lä vähin­tään 145.
    jne.
    ‘snip’

    Mik­si pitäi­si luo­da vie­lä yksi vir­ka­mies­luok­ka lisää, eikö nii­tä jo ole tar­peek­si (tosin vir­ka­mies­ten älyk­kyy­des­tä ei ole mitään tietoa)?

    Kan­san edus­ta­jan teh­tä­vä ei ole tuo­da jär­jes­tel­mään tie­toa eikä tai­toa, vaan tah­toa — siis sitä kuu­lui­saa kan­san tahtoa.

  64. Erk­ki-setä, olet­ko nyt ihan var­ma että haluai­sit ÄO:n kri­tee­rik­si? Se on hyvä mit­ta­ri popu­laa­tioi­den tasol­la, joten edus­kun­nan tapai­seen (jos koh­ta ei ehkä *edus*kuntaan) se voi­si sopia, mut­ta pää­mi­nis­te­ril­le 3 sig­man ÄOs­ta ei ole mitään eri­tyi­sem­pää hyö­tyä 2 sig­maan ver­rat­tu­na. Muut omi­nai­suu­det ovat näil­lä eroil­la pal­jon olennaisempia. 

    Väit­täi­sin että minä en oli­si puo­lik­si­kaan yhtä hyvä päät­tä­jä kuin par­haat (tai edes kes­ki­ta­son) joh­ta­jat joil­la on kes­ki­ha­jon­nan ver­ran alhai­sem­pi ÄO.

  65. tie­de­mies:
    Erk­ki-setä, olet­ko nyt ihan var­ma että haluai­sit ÄO:n kri­tee­rik­si? Se on hyvä mit­ta­ri popu­laa­tioi­den tasol­la, joten edus­kun­nan tapai­seen (jos koh­ta ei ehkä *edus*kuntaan) se voi­si sopia, mut­ta pää­mi­nis­te­ril­le 3 sig­man ÄOs­ta ei ole mitään eri­tyi­sem­pää hyö­tyä 2 sig­maan ver­rat­tu­na. Muut omi­nai­suu­det ovat näil­lä eroil­la pal­jon olennaisempia. 

    Väit­täi­sin että minä en oli­si puo­lik­si­kaan yhtä hyvä päät­tä­jä kuin par­haat (tai edes kes­ki­ta­son) joh­ta­jat joil­la on kes­ki­ha­jon­nan ver­ran alhai­sem­pi ÄO.

    Min­kä kir­joi­tin, sen kirjoitin.

    Tyh­mä on niin tyh­mä, että ei sitä itse tajua, äly­käs on itsel­leen lii­an ankara.

    Minus­ta äly­käs sopii joh­toon parem­min kuin tyhmä.

    Kuka kiis­tää — perustelut ?

  66. Rai­mo K:
    Kan­san edus­ta­jan teh­tä­vä ei ole tuo­da jär­jes­tel­mään tie­toa eikä tai­toa, vaan tah­toa – siis sitä kuu­lui­saa kan­san tahtoa.

    Sanou­dun irti tuol­lai­ses­ta typeryydestä.

  67. Pek­ka Tai­pa­le: Tai sit­ten ei. Jos vaik­ka­pa myyn­ti­tyk­kien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähe­ne­vät. Näin suo­ra­vii­vai­nen vero­tu­lo­jen las­ken­ta toi­mii vain line­aa­ri­ses­sa fantasiamaailmassa.

  68. Kan­nat­tais­ko miet­tiä pal­jon­ko auto­ve­ro­jen tuot­to las­kee tämän pää­tök­sen vuoksi?
    Pal­jon aja­van kaup­pa­rat­sun auton kes­ki­hin­ta oli muis­taak­se­ni SMKJ:n kyse­lyn mukaan n. 35–40t.
    Näil­lä nyt pää­te­tyil­lä kilo­met­ri­kor­vaus­ten tasoil­la, ei yksin­ker­tai­ses­ti kan­na­ta enää sel­lai­sel­la ajaa. Ei kata kuluja.
    No mitäs sit­ten kun täl­lai­sia auto­ja myy­dään vuo­des­sa ko. pää­tök­ses­tä joh­tuen esim. 5000 vähem­män? Autovero/ ko. auto on kes­ki­mää­rin 7–8t€.
    Siis mene­tys val­tiol­le n. 40 milj. Alv:n kans­sa tuplat eli 80 milj.
    Kyl­lä taas oli hie­no pää­tös val­tion kannalta.
    Ei oikein tun­nu, että vero­tu­lot kas­vaa kun vie­lä ole­tet­ta­vis­sa on, että suu­rin­osa työ­nan­ta­jis­ta ei tule mak­sa­maan nykyis­tä korvausta.

  69. kaup­pa­rat­su:
    Kan­nat­tais­ko miet­tiä pal­jon­ko auto­ve­ro­jen tuot­to las­kee tämän pää­tök­sen vuoksi?

    No ei. Tämä on vähän saman­lais­ta “kan­nat­taa tar­jo­ta kan­sal­le ilmais­ta kal­jaa, kos­ka palau­tus­pul­lois­ta saa niin hyvän hin­nan” ‑logiik­kaa, jota usein näkee tulon­siir­to­jen perus­te­luis­sa. Auto­ve­ron tuo­ton putoa­mi­nen sääs­tyy osit­tain jois­sain muis­sa verois­sa, mar­gi­naa­li­se­na eri­merk­ki­nä kor­jaa­mo­jen alv:n tuotossa.

    Mut­ta noin muu­ten oli­si hyvä poh­tia jo mai­nit­tu­ja esi­merk­ke­jä sii­tä, että vero­by­ro­kraa­tian lisää­mi­nen tus­kin saa bis­nes­tä len­tä­mään sulos­ii­vin, ja lisäk­si se, että myyn­ti­tyk­ki Huik­ka­sen siir­tyes­sä aja­maan huo­nom­mal­la ja hal­vem­mal­la autol­la, tai ajaes­sa vähem­män, tai laka­tes­sa koko­naan aja­mas­ta, vähen­tyy myös kau­pan­te­ko ja täl­lä voi olla var­sin suu­ret­kin ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set verokertymään.

  70. Kaup­pa­rat­su, kan­nat­tai­si pikem­min­kin miet­tiä lop­puun asti, että onko jär­keä suo­sia kal­lii­ta auto­ja yli­pää­tään. Sekä autot että nii­den polt­toai­neet val­mis­te­taan ulko­mail­la. Jokais­ta ulko­mail­le valu­vaa euroa koh­den pitää vien­ti­sek­to­rin pys­tyä myy­mään jotain ulko­mail­le tai muu­ten vel­kaan­num­me. Eikö oli­si pal­jon fik­su­mam­paa kaup­pa­rat­sun kul­kea hal­val­la kul­ku­pe­lil­lä ja käyt­tää rahan­sa koti­mai­seen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdes­tä euros­ta tulee dynaa­mi­sen vai­ku­tuk­sen vuok­si nel­jäs­tä vii­teen euroa? Vaih­to­ta­seen vajees­ta pää­tel­len emme pys­ty enää myy­mään ulko­mail­le niin pal­jon että se kom­pen­soi­si tuonnin.

    Itä­väl­las­sa on pie­ni, noin 5000 asuk­kaan kylä, nimel­tään Güs­sing. Siel­lä pai­kal­li­set kun­na­ni­sät päät­ti­vät että fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta pyri­tään eroon suo­si­mal­la pai­kal­li­sia polt­toai­nei­ta. Niin­pä raha jäi pyö­ri­mään pai­kal­li­ses­ti, min­kä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paik­kaa, kuten suu­reh­ko par­ket­ti­teh­das, jon­ka sivu­tuot­tee­na syn­ty­vä sahan­pu­ru on pai­kal­li­sen ener­gia­lai­tok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suu­ri osa kulu­tuk­ses­ta toi­saal­ta valuu ulko­mail­le ja toi­saal­ta “ensi­si­jai­seen” (autot ja nii­den polt­toai­neet) vero­tuk­seen ei ole kovin teho­kas ver­rat­tu­na sii­hen jos­sa raha kier­tää kädes­tä toi­seen tuot­taen yksi­tyi­sen sek­to­rin elin­kei­noa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jai­ses­ti”.

  71. Olen kuul­lut, että kun yrit­tä­jä mak­soi verot­ta­jan­kin mie­les­tä koh­tuul­lis­ta palk­kaa itsel­leen, niin yrit­tä­jän päi­vä­ra­hoi­hin ja koh­tuul­li­siin kilo­met­ri­kor­vauk­siin ei sit­ten verot­ta­ja­kaan enään jäl­keen­päin puuttuunut.

  72. En kiis­tä sitä, että älys­tä on hyö­tyä. Mut­ta kiis­tän sen, että ÄO oli­si niin tär­keä, että pää­mi­nis­te­ril­tä pitäi­si vaa­tia 3 sig­man älyk­kyyt­tä. Ensin­nä­kin, ilke­ää sanoa, mut­ta minis­te­rien älyä tär­keäm­pää oli­si minis­te­riöi­den vir­ka­mies­ten älyk­kyys, kos­ka he suo­dat­ta­vat sen infor­maa­tion niin, että pää­tök­sen voi teh­dä joku “vas­tuun­kan­ta­ja”. Tämän vas­tuun­kan­ta­jan ei tar­vit­se olla stel­laa­ri­sen äly­käs, vaan riit­tä­vän fik­su ver­tail­lak­seen ehdotuksia.

    Tär­kein­tä on, että asiat on esi­tet­ty sel­keäs­ti ja niin että se, min­kä välil­lä eri­lai­set tra­de-offit teh­dään, tule­vat sel­vik­si. Minis­te­reil­tä ja muil­ta päät­tä­jil­tä ei tar­vi­ta muu­ta kuin sen ver­ran älyä että ymmär­tä­vät mitä tra­deof­fil­la tar­koi­te­taan (mikä on sekin pal­jon kun kat­se­lee suo­ma­lai­sia päät­tä­jiä). Se vaa­tii koh­tuul­li­ses­ti älyä mut­ta vie­lä enem­män rehel­li­syyt­tä, ja sitä ei kyl­lä polii­ti­kol­la voi olla, kos­ka muu­ten ei vali­ta uudelleen. 

    Väit­täi­sin siis, että ehkä nyky­hal­li­tuk­sen ykkös­ket­jua lukuu­not­ta­mat­ta Suo­mes­sa ei pää­sään­töi­ses­ti ole ollut ongel­ma­na päät­tä­jien ällin puu­te. Jätän nyky­hal­li­tuk­sen pois täs­tä sik­si, että Katai­nen ei aina­kaan YO-todis­tuk­sel­la mitat­tu­na (se on kohi­nai­nen ja epä­luo­tet­ta­va, mut­ta proxy­nä men­koon) tosi­aan vält­tä­mät­tä ole riit­tä­vän fik­su edes tähän. Kyse voi kyl­lä­kin olla mittausvirheestä.

  73. kaup­pa­rat­su: 38

    Kan­nat­tais­ko miet­tiä pal­jon­ko auto­ve­ro­jen tuot­to las­kee tämän pää­tök­sen vuoksi?
    Pal­jon aja­van kaup­pa­rat­sun auton kes­ki­hin­ta oli muis­taak­se­ni SMKJ:n kyse­lyn mukaan n. 35–40t.
    Näil­lä nyt pää­te­tyil­lä kilo­met­ri­kor­vaus­ten tasoil­la, ei yksin­ker­tai­ses­ti kan­na­ta enää sel­lai­sel­la ajaa. Ei kata kuluja.
    No mitäs sit­ten kun täl­lai­sia auto­ja myy­dään vuo­des­sa ko. pää­tök­ses­tä joh­tuen esim. 5000 vähem­män? Autovero/ ko. auto on kes­ki­mää­rin 7–8t€.

    Suo­mi on sitou­tu­nut pääs­tö­vä­hen­nyk­siin. Pääs­tö­vä­hen­nys­ten edis­tä­mi­sek­si yhteis­kun­ta mak­saa sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuo­sit­tain. Kilo­met­ri­kor­vaus on huo­mat­ta­van edul­li­nen tapa toteut­taa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä, mikä­li sen nos­to tosi­aan joh­taa sel­lai­seen pal­jon kulut­ta­vien auto­jen vähe­ne­mään kuin mitä eräät etu­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat ovat esit­tä­neet. Val­tio­han ei ole asi­aa edes perus­tel­lut pääs­tö­vä­hen­nys­ten kautta.

    Mut­ta en itse sinän­sä kau­heas­ti arvos­ta tuol­lai­sia vero“laskelmia”. Jos ihmi­nen jät­tää osta­mat­ta uuden 40 000 euron auton, tämä aika toden­nä­köi­ses­ti käyt­tää aina­kin osan tuos­ta rahas­ta johon­kin muu­hun. Ja mak­saa siis kyl­lä vero­ja. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti autoin­ves­toin­nit ovat sikä­li ongel­mal­li­sia että sekä autot että polt­toai­nei­den raa­ka-aineet tuo­daan ulko­mail­ta. Nii­den osto ei siis tue koti­mais­ta työl­li­syyt­tä mui­hin vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na, jois­sa koti­mai­suusas­te on kor­keam­pi. Eli vaik­ka auto­ja ja autoi­lua vero­te­taan­kin, suu­ri osa autoi­luun käy­te­tyis­tä rahois­ta kar­kaa ulkomaille.

    Sik­si autoi­lua tue­taan niis­sä mais­sa, jois­sa teh­dään pal­jon auto­ja tai jois­sa on pal­jon öljyä, ja vas­taa­vas­ti vero­te­taan pää­sään­töi­ses­ti sitä kor­keam­min, mitä vähem­män auto­teol­li­suut­ta ja öljyä maas­sa on. Suo­mes­sa ei ole kum­paa­kaan, ja vero­tus on kor­ke­aa. Mut­ta työ­mat­ka­lii­ken­ne on sil­ti Suo­mes­sa yllät­tä­vän­kin tuet­tua, ja samal­la kaik­ki muu­kin sel­lai­nen lii­ken­ne, jon­ka joku kir­jaa pape­rei­hin työ­mat­koik­si, on se sit­ten oikeas­ti mitä onkaan. Se tie­de­tään, että aika moni kir­jaa enem­män kilo­met­re­jä työ­mat­koik­si kuin mitä todel­lis­ta työ­mat­ka-ajoa on. Esim. osal­le yrit­tä­jis­tä kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat ilmei­ses­ti tapa nos­taa palk­kaa verot­to­mas­ti, sii­nä mis­sä osin­gois­ta ja palk­ka­na nos­te­tuis­ta tulois­ta jou­tuu mak­sa­maan vero­ja (onnis­tuu hel­pos­ti, jos kir­jaa osan yksi­tyis­ajois­ta­kin vain pape­rei­hin työajoksi).

    Vas­taa­va tilan­ne kos­kee eräi­tä vii­me aikoi­na pal­jon puhut­tu­ja asian­tun­ti­ja-ammat­ti­ryh­miä, joil­la autoi­luun liit­ty­vien veroe­tu­jen opti­moin­ti voi olla nyky­ään osa palk­ka­rat­kai­sua, ja johon työ­nan­ta­ja antaa aktii­vis­ta neu­von­taa. Siis tähän liit­ty­vin toi­min vero­tus­ta opti­moi­daan ihan yhtä lail­la kuin osin­ko­jen ja pal­kan osuuk­sien suh­tei­ta opti­moi­taes­sa tai “vero­suun­ni­tel­taes­sa”, kuten nyky­ään hie­nos­ti sanotaan.

  74. Erk­ki-setä: Sanou­dun irti tuol­lai­ses­ta typeryydestä.

    No tei­tä byro­kra­tian kan­nat­ta­jia ei onnek­si ole kovin paljon.
    Demo­kra­tia eli kan­san­val­ta ei ole hyvä sys­tee­mi, mut­ta se on paras tähänastisista.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­suh­de­tur­bot eivät kyl­lä ole nii­tä ener­gia­pi­heim­piä autoja.

    Joten ne ovat aina sopi­va mör­kö kai­vet­ta­vak­si kaa­pis­ta ja nos­tet­ta­vak­si tikun nok­kaan, sil­loin­kin kun niil­lä ei ole teke­mis­tä asian kans­sa (muil­le kuin työ­suh­deau­toi­li­joil­le mak­set­ta­va kilometrikorvaus).

    1. Pek­ka Tai­pa­le on oikeas­sa. Käy­tin huo­li­mat­to­mas­ti vää­rää ter­miä. Aja­tuk­se­ni oli sanoa, että jos ensin sano­taan, että kaup­pa­rat­su tar­vit­see kal­liin ja tehok­kaan meno­pe­lin ja sit­ten sano­taan, että kilo­met­ri­kor­vaus­ten yli­kom­pen­saa­tion pur­ka­mi­nen pois­taa auto­kan­nas­ta ener­gia­pi­hit autot, pitäi­si päät­tää, mitä oikein väittää.

  76. Hei!

    Osaa­ko kukaan vas­ta­ta kysy­myk­seen puo­lit­tu­vat­ko myös perä­kär­ryn vetä­mi­ses­tä saa­ta­vat km-rahat? Entä kul­je­tet­ta­vis­ta tavaroista?

    Tänä­vuon­na kysei­set kor­vauk­set ovat perä­kär­ry 7 snt/km ja 3snt per 80kg ?

    En ole löy­tä­nyt vas­taus­ta mis­tään, löy­tyi­si­kö täältä?

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­suh­de­tur­bot eivät kyl­lä ole nii­tä ener­gia­pi­heim­piä autoja.

    No kyl­lä nyky­ai­kai­set ben­sa­tur­bot (ja die­se­lit­kin) ovat nii­tä piheim­piä auto­ja — työ­suh­de tai sen puu­te ei vaikuta.
    Tur­bo­han ottaa pako­kaa­suis­ta ener­gian, joka muu­ten meni­si hukkaan.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aja­tuk­se­ni oli sanoa, että jos ensin sano­taan, että kaup­pa­rat­su tar­vit­see kal­liin ja tehok­kaan meno­pe­lin ja sit­ten sano­taan, että kilo­met­ri­kor­vaus­ten yli­kom­pen­saa­tion pur­ka­mi­nen pois­taa auto­kan­nas­ta ener­gia­pi­hit autot, pitäi­si päät­tää, mitä oikein väittää.

    Jos tar­kas­tel­laan “työ­suh­de­tur­bo­ja” sii­nä mie­les­sä, että mikä auto on vähä­ku­lu­tuk­si­sin, niin ne kal­liit ja tehok­kaat pre­mium-autot ovat itse asias­sa myös mel­ko pihe­jä, eivät vain miel­lyt­tä­väm­piä ajaa. Ylei­sem­min­kin tur­bo­moot­to­rit ovat nyky­ään talou­del­li­sim­pia. Suun­taus­han on sii­hen että per­heau­tos­sa­kin on isku­ti­la­vuu­del­taan vain lit­ran kone, jos­sa on kevyem­mät liik­ku­vat osat ja liik­ku­mi­seen tar­vit­ta­va teho saa­daan tur­bol­la tai jopa kah­del­la ahti­mel­la. Ovat­ko nuo koneet kes­tä­viä, jää nähtäväksi.

    Hal­vim­mat per­heau­tot tyy­liin Dacia tai Kia eivät sit­ten taas ole ihan talou­del­li­sim­pia kulutuslukemiltaan.

    Auto­ve­ron takia on tosin sil­ti edul­li­sem­paa ajaa enem­män kulut­ta­val­la kos­lal­la. Mut­ta pie­ni kulu­tus on kui­ten­kin useil­le hyvä teko­syy ostaa tek­no­lo­gial­taan opti­moi­tu ns. lois­toau­to­merk­ki. Itse en ole ajau­tu­nut käyt­tä­mään iha­naa tekosyytä.

  79. Rai­mo K: No tei­tä byro­kra­tian kan­nat­ta­jia ei onnek­si ole kovin paljon.
    Demo­kra­tia eli kan­san­val­ta ei ole hyvä sys­tee­mi, mut­ta se on paras tähänastisista.

    Demo­kra­ti­aa tuli­si jalos­taa estä­mäl­lä type­ryk­sien läpi­pää­sy, eli ääliövalta. 

    Demo­kra­tia nykyi­ses­sä muo­dos­saan toi­mii lähin­nä kes­kiar­voih­mi­sil­le joil­la on yksi muna­sar­ja ja yksi kives. 

    En ole byro­kra­tian kannattaja.

  80. Aki Suok­ko:
    Kaup­pa­rat­su, kan­nat­tai­si pikem­min­kin miet­tiä lop­puun asti, että onko jär­keä suo­sia kal­lii­ta auto­ja yli­pää­tään. Sekä autot että nii­den polt­toai­neet val­mis­te­taan ulko­mail­la. Jokais­ta ulko­mail­le valu­vaa euroa koh­den pitää vien­ti­sek­to­rin pys­tyä myy­mään jotain ulko­mail­le tai muu­ten vel­kaan­num­me. Eikö oli­si pal­jon fik­su­mam­paa kaup­pa­rat­sun kul­kea hal­val­la kul­ku­pe­lil­lä ja käyt­tää rahan­sa koti­mai­seen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdes­tä euros­ta tulee dynaa­mi­sen vai­ku­tuk­sen vuok­si nel­jäs­tä vii­teen euroa? Vaih­to­ta­seen vajees­ta pää­tel­len emme pys­ty enää myy­mään ulko­mail­le niin pal­jon että se kom­pen­soi­si tuonnin.

    Itä­väl­las­sa on pie­ni, noin 5000 asuk­kaan kylä, nimel­tään Güs­sing. Siel­lä pai­kal­li­set kun­na­ni­sät päät­ti­vät että fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta pyri­tään eroon suo­si­mal­la pai­kal­li­sia polt­toai­nei­ta. Niin­pä raha jäi pyö­ri­mään pai­kal­li­ses­ti, min­kä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paik­kaa, kuten suu­reh­ko par­ket­ti­teh­das, jon­ka sivu­tuot­tee­na syn­ty­vä sahan­pu­ru on pai­kal­li­sen ener­gia­lai­tok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suu­ri osa kulu­tuk­ses­ta toi­saal­ta valuu ulko­mail­le ja toi­saal­ta “ensi­si­jai­seen” (autot ja nii­den polt­toai­neet) vero­tuk­seen ei ole kovin teho­kas ver­rat­tu­na sii­hen jos­sa raha kier­tää kädes­tä toi­seen tuot­taen yksi­tyi­sen sek­to­rin elin­kei­noa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jai­ses­ti”.

  81. Tie­de­mies:
    En kiis­tä sitä, että älys­tä on hyö­tyä. Mut­ta kiis­tän sen, että ÄO oli­si niin tär­keä, että pää­mi­nis­te­ril­tä pitäi­si vaa­tia 3 sig­man älyk­kyyt­tä. Ensin­nä­kin, ilke­ää sanoa, mut­ta minis­te­rien älyä tär­keäm­pää oli­si minis­te­riöi­den vir­ka­mies­ten älyk­kyys, kos­ka he suo­dat­ta­vat sen infor­maa­tion niin, että pää­tök­sen voi teh­dä joku “vas­tuun­kan­ta­ja”. Tämän vas­tuun­kan­ta­jan ei tar­vit­se olla stel­laa­ri­sen äly­käs, vaan riit­tä­vän fik­su ver­tail­lak­seen ehdotuksia.

    Tär­kein­tä on, että asiat on esi­tet­ty sel­keäs­ti ja niin että se, min­kä välil­lä eri­lai­set tra­de-offit teh­dään, tule­vat sel­vik­si. Minis­te­reil­tä ja muil­ta päät­tä­jil­tä ei tar­vi­ta muu­ta kuin sen ver­ran älyä että ymmär­tä­vät mitä tra­deof­fil­la tar­koi­te­taan (mikä on sekin pal­jon kun kat­se­lee suo­ma­lai­sia päät­tä­jiä). Se vaa­tii koh­tuul­li­ses­ti älyä mut­ta vie­lä enem­män rehel­li­syyt­tä, ja sitä ei kyl­lä polii­ti­kol­la voi olla, kos­ka muu­ten ei vali­ta uudelleen. 

    Väit­täi­sin siis, että ehkä nyky­hal­li­tuk­sen ykkös­ket­jua lukuu­not­ta­mat­ta Suo­mes­sa ei pää­sään­töi­ses­ti ole ollut ongel­ma­na päät­tä­jien ällin puu­te. Jätän nyky­hal­li­tuk­sen pois täs­tä sik­si, että Katai­nen ei aina­kaan YO-todis­tuk­sel­la mitat­tu­na (se on kohi­nai­nen ja epä­luo­tet­ta­va, mut­ta proxy­nä men­koon) tosi­aan vält­tä­mät­tä ole riit­tä­vän fik­su edes tähän. Kyse voi kyl­lä­kin olla mittausvirheestä.

  82. Auto on sen ver­ran kal­lis inves­toin­ti, että sitä var­mas­ti jou­tuu miet­ti­mään moneen ker­taan mil­lai­nen ja mit­kä omi­nai­suu­det vas­taa­vat kun­kin tarpeita.
    Olen istu­nut autos­sa työk­se­ni jo tähän men­nes­sä yli kol­me­kym­men­tä vuot­ta ja kilo­met­re­jä taka­na yli 2,5 milj. joten uskoi­sin tie­tä­vä­ni mis­tä puhun.
    Ikä­vä kyl­lä Suo­mes­sa autot ovat kal­lii­ta. Sii­tä nyt ei pää­se mihin­kään ja kun nii­tä ei tääl­lä val­mis­te­ta, niin ne jou­du­taan tuo­maan ulko­mail­ta tän­ne. Lisäk­si kun ei ole ole­mas­sa täl­lä het­kel­lä autoa joka kulut­tai­si jotain koti­mais­ta polt­toai­net­ta esim esim.mainitsemiasi sahan­pu­ru­ja, niin sekin jou­du­taan tuo­maan. Toi­saal­ta Nes­te tuo raa­ka­öl­jyn ja jalos­taa sen Suo­mes­sa, joten jää sii­tä jotain tän­ne. Lisäk­si kal­liit auto­ve­rot ym jää rikas­tut­ta­maan val­tion kassaa.
    Se mik­si auto­ni mak­saa sen min­kä mak­saa n.37.000 joh­tuu täy­sin sii­tä mikä on tar­pee­ni. Auto­ni ei ole minul­le mikään jat­ke, vaan täy­si­ve­ri­nen työ­ka­lu. Toi­min myyn­tie­dus­ta­ja­na Itä-Suo­mes­sa ja ajan vuo­des­sa n. hiu­kan vajaa 50.00 km työ­ajoa. Nyky auto­ni joka ei mie­les­tä­ni ole mikään öky, Cit­roen C5 break 2.0 HDi. Autol­la­ni ajet­tu täl­lä het­kel­lä 40.000 km ja ajo­tie­to­ko­ne näyt­tää kes­ki­no­peu­dek­si 49 km/h. Eli istun ja ajan autoa­ni vuo­des­sa n. 1000 h joka tekee n. 4 h/ jokai­nen työ­päi­vä. Satoi tai pais­toi. Lisäk­si ajot ajoit­tu­vat suu­rel­ta osin nor­maa­lin työ­päi­vän pääl­le, sil­lä pää­työ­ni on teh­dä kaup­paa ja busi­nes­ta, eikä ajel­la ympy­rää. Lisäs­ki auto­ni on minul­le sekä mat­kus­tus­vä­li­ne, niin myös toi­mis­to ja työ­paik­ka. Sen­pä täh­den sen pitää olla riit­tä­vän tila­va jot­ta sin­ne mah­tuu itse­ni lisäk­si kaik­ki työs­sä­ni tar­vit­ta­vat työ­ka­lut, näyt­teet ja esim. iso kasa eri­lais­ta myy­mä­lä mate­ri­aa­lia jne. Lisäk­si yksi tär­keim­mis­tä syis­tä on myös työ­tur­val­li­suus ja — ter­veys. Jokai­nen voi tie­tys aja­tel­la itsen­sä nykyi­sil­le maan­teil­le var­sin tääl­lä pit­kien väli­mat­ko­jen alu­eel­la pie­neen ja ” vähä­ku­lu­tuk­si­seen” autoon. Kiva peli kau­pun­gis­sa mut­ta lumi­soh­jos­sa maan­tiel­lä tap­po­ko­ne. Sii­nä vai­hees­sa kun auto läh­tee lapa­ses­ta, niin var­maan jokai­nen toi­voo, ettei pie­nes­tä kola­ris­ta ole ensi­mäi­sek­si moot­to­ri sylis­sä tai hir­ven vuok­si itse pää­tä lyhyem­pi? Isom­mat autot ovat vain tur­val­li­sem­pia ja van­kem­pia. Lisäk­si niis­sä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män mui­ta niin aktii­vi­sia, kuin myös pas­sii­vi­sia tur­va­va­rus­tei­ta. Nämä mak­sa­vat ja kaik­ki nos­ta­vat auton hin­taa . Toi­nen perus-vaa­ti­mus on , että työ­paik­ka­si on tal­vel­la läm­min ja kesäl­lä sie­det­tä­vän vii­leä. Kuin­ka kau­an nor­maa­li työ­pai­kal­la menee, enne­kuin työ­su­je­lu­tar­kas­ta­ja puut­tuu asi­aan mikä­li näin ei ole? Täs­sä hom­mas­sa minä huo­leh­din ja mak­san sen itse. Mitä taas polt­toai­neen kulu­tuk­seen tulee, niin tus­kim­pa sil­lä suur­ta eroa on täl­lai­ses­sa ajos­sa, pie­ni­moot­to­ri­nen vas­taan isom­pi. Isom­mas­sa on enem­män vään­töä ja voi­maa jol­loin ei tar­vit­se repiä vii­mei­siä irti. Auto­ni kulu­tus 5,4–6,2l/ 100km. Minus­ta kohtuullinen.
    Jos oli­sin ajel­lut nämä vuo­det sel­lai­sel­la lain perus­teis­sa mai­ni­tul­la 5.000€ autol­la, niin ikä­vä kyl­lä en usko, että oli­sin enää työ­elä­mäs­sä. Mut­ta edus­kun­ta on puhu­nut ja pää­tök­set on teh­ty, siis sen kans­sa ele­tään. Eli mikä­li kor­vaus puto­aa 2014 tuo­hon lais­sa mai­nit­tuun, niin sit­ten pis­te­tät­tä­vä kus­tan­nuk­set tulo­jen mukaa. Auto käy­tet­ty­nä ja polt­toai­ne Venä­jäl­tä. Käyn nimitt­täin vii­kot­tain Lap­peen­ran­ta-Imat­ra akse­lil­la. Vuo­si vii­su­mi mak­saa 115 € ja die­se­li 0,75€ lit­ra. Eli Suo­meen ver­rat­tu­na joka toi­nen tan­kil­li­nen on ilmai­nen. Samal­la saa tuo­tua joka ker­ral­la kar­ton­gin tupak­kaa, jon­ka hin­ta on 8 € ja tääl­lä myy­des­sä tupa­koi­jal­le saa hel­pos­ti 25–30€, eli vie­lä halpenee.
    Kai­kis­sa tapauk­sis­sa jää verot val­tiol­ta saamatta.
    Tupak­ka, polt­toai­ne ja autovero.
    Eikä oma­tun­to soi­maa yhtään. Enkä ole ainoa.

  83. komm: Suo­mi on sitou­tu­nut pääs­tö­vä­hen­nyk­siin. Pääs­tö­vä­hen­nys­ten edis­tä­mi­sek­si yhteis­kun­ta mak­saa sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuo­sit­tain. Kilo­met­ri­kor­vaus on huo­mat­ta­van edul­li­nen tapa toteut­taa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä, mikä­li sen nos­to tosi­aan joh­taa sel­lai­seen pal­jon kulut­ta­vien auto­jen vähe­ne­mään kuin mitä eräät etu­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat ovat esit­tä­neet. Val­tio­han ei ole asi­aa edes perus­tel­lut pääs­tö­vä­hen­nys­ten kautta.

    Mut­ta en itse sinän­sä kau­heas­ti arvos­ta tuol­lai­sia vero”laskelmia”. Jos ihmi­nen jät­tää osta­mat­ta uuden 40 000 euron auton, tämä aika toden­nä­köi­ses­ti käyt­tää aina­kin osan tuos­ta rahas­ta johon­kin muu­hun. Ja mak­saa siis kyl­lä vero­ja. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti autoin­ves­toin­nit ovat sikä­li ongel­mal­li­sia että sekä autot että polt­toai­nei­den raa­ka-aineet tuo­daan ulko­mail­ta. Nii­den osto ei siis tue koti­mais­ta työl­li­syyt­tä mui­hin vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na, jois­sa koti­mai­suusas­te on kor­keam­pi. Eli vaik­ka auto­ja ja autoi­lua vero­te­taan­kin, suu­ri osa autoi­luun käy­te­tyis­tä rahois­ta kar­kaa ulkomaille.

    Sik­si autoi­lua tue­taan niis­sä mais­sa, jois­sa teh­dään pal­jon auto­ja tai jois­sa on pal­jon öljyä, ja vas­taa­vas­ti vero­te­taan pää­sään­töi­ses­ti sitä kor­keam­min, mitä vähem­män auto­teol­li­suut­ta ja öljyä maas­sa on. Suo­mes­sa ei ole kum­paa­kaan, ja vero­tus on kor­ke­aa. Mut­ta työ­mat­ka­lii­ken­ne on sil­ti Suo­mes­sa yllät­tä­vän­kin tuet­tua, ja samal­la kaik­ki muu­kin sel­lai­nen lii­ken­ne, jon­ka joku kir­jaa pape­rei­hin työ­mat­koik­si, on se sit­ten oikeas­ti mitä onkaan. Se tie­de­tään, että aika moni kir­jaa enem­män kilo­met­re­jä työ­mat­koik­si kuin mitä todel­lis­ta työ­mat­ka-ajoa on. Esim. osal­le yrit­tä­jis­tä kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat ilmei­ses­ti tapa nos­taa palk­kaa verot­to­mas­ti, sii­nä mis­sä osin­gois­ta ja palk­ka­na nos­te­tuis­ta tulois­ta jou­tuu mak­sa­maan vero­ja (onnis­tuu hel­pos­ti, jos kir­jaa osan yksi­tyis­ajois­ta­kin vain pape­rei­hin työajoksi).

    Vas­taa­va tilan­ne kos­kee eräi­tä vii­me aikoi­na pal­jon puhut­tu­ja asian­tun­ti­ja-ammat­ti­ryh­miä, joil­la autoi­luun liit­ty­vien veroe­tu­jen opti­moin­ti voi olla nyky­ään osa palk­ka­rat­kai­sua, ja johon työ­nan­ta­ja antaa aktii­vis­ta neu­von­taa. Siis tähän liit­ty­vin toi­min vero­tus­ta opti­moi­daan ihan yhtä lail­la kuin osin­ko­jen ja pal­kan osuuk­sien suh­tei­ta opti­moi­taes­sa tai “vero­suun­ni­tel­taes­sa”, kuten nyky­ään hie­nos­ti sanotaan.

  84. Mikä­li tar­koi­tat veroe­tu­jen suun­nit­te­lul­la kik­kai­lua verot­to­mil­la kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la, niin sii­hen on hyvin yksin­ker­tai­nen ratkaisu.
    Digi­taa­li­nen GPS poh­jai­nen ajopäiväkirja.
    Meil­lä itsel­lä työs­sä kän­ny­käs­sä ole­va ohjel­ma, joka avat­tu­na tal­len­taa läh­tö- ja saa­pu­mi­sa­jan. Aje­tun rei­tin kilo­met­rei­neen ja pysäh­dyk­set. Kaik­ki yli vii­si­mi­nuut­ti­set pysäh­dyk­set rekisteröityvät.
    Aamul­la työ­mat­kal­le läh­det­täes­sä syö­te­tään läh­tö­ki­lo­met­rit ja päi­vän päät­teek­si sul­je­taan ja lähe­te­tään tiedot.
    Ker­ta viik­koon käyn kuit­taa­mas­sa ja työ­nan­ta­ja mak­saa seu­raa­val­la vii­kol­la. Näp­pä­rää ja täy­sin mah­do­ton kuset­taa. Piir­tää nimit­täin kart­taan rei­tin mitä, et pys­ty jäl­ki­käeen muuttamaan.
    Mikä­li epä­sel­vyyk­siä, niin siel­tä­hän tuo on help­po tar­kis­taa ja todis­taa esim verottajalle

    1. Sehän vei­si koko idean. Kun olin nel­jä vuot­ta free­lance-luen­noi­ja, minul­le tar­jot­tiin usein mak­sua kilo­met­ri­kor­vauk­si­na ja huo­mau­tet­tiin, ette
      ivät he kat­so, mil­lä pelil­lä pai­kal­le tulen.

  85. Erk­ki-setä: Demo­kra­ti­aa tuli­si jalos­taa estä­mäl­lä type­ryk­sien läpi­pää­sy, eli ääliövalta. 

    Demo­kra­tia nykyi­ses­sä muo­dos­saan toi­mii lähin­nä kes­kiar­voih­mi­sil­le joil­la on yksi muna­sar­ja ja yksi kives. 

    En ole byro­kra­tian kannattaja.

    Jos et kan­na­ta byro­kra­ti­aa, mik­si sit­ten kan­na­tat byro­kraat­tien lisää­mis­tä ehdot­ta­mal­la, että polii­ti­kot­kin oli­si­vat byro­kraat­te­ja tai hei­dän kaltaisiaan?

    Jos polii­ti­koil­le ase­te­taan vir­ka­mies­ten päte­vyys­vaa­ti­muk­set, sil­loin polii­ti­kois­ta tulee tar­peet­to­mia — ja vir­ka­mie­hiä­hän on jo tar­peek­si, joten he voi­vat­kin teh­dä kaik­ki pää­tök­set. Samal­la pääs­tään eroon vaa­leis­ta ja muis­ta tur­his­ta hömpötyksistä. 😉

    Jos taas vaa­le­ja jär­jes­tet­täi­siin, mut­ta ehdok­kai­na sai­si­vat olla vain byro­kraat­tien hyväk­sy­mät, päte­vyys­vaa­ti­muk­set täyt­tä­vät ehdok­kaat, oltai­siin Neu­vos­to­lii­ton sys­tee­mis­sä — sii­tä ei ole eri­tyi­sen hyviä kokemuksia.

  86. Rai­mo K: Jos et kan­na­ta byro­kra­ti­aa, mik­si sit­ten kan­na­tat byro­kraat­tien lisää­mis­tä ehdot­ta­mal­la, että polii­ti­kot­kin oli­si­vat byro­kraat­te­ja tai hei­dän kaltaisiaan?

    Jos polii­ti­koil­le ase­te­taan vir­ka­mies­ten päte­vyys­vaa­ti­muk­set, sil­loin polii­ti­kois­ta tulee tar­peet­to­mia – ja vir­ka­mie­hiä­hän on jo tar­peek­si, joten he voi­vat­kin teh­dä kaik­ki pää­tök­set. Samal­la pääs­tään eroon vaa­leis­ta ja muis­ta tur­his­ta hömpötyksistä. 

    Jos taas vaa­le­ja jär­jes­tet­täi­siin, mut­ta ehdok­kai­na sai­si­vat olla vain byro­kraat­tien hyväk­sy­mät, päte­vyys­vaa­ti­muk­set täyt­tä­vät ehdok­kaat, oltai­siin Neu­vos­to­lii­ton sys­tee­mis­sä – sii­tä ei ole eri­tyi­sen hyviä kokemuksia.

    Vaa­din älyn ja kou­lu­tuk­sen tason suh­teel­li­sen osuu­den lisää­mis­tä edus­kun­nas­sa. ÄO tar­koit­taa älyk­kyys­osa­mää­rää, ei byrokratiaosamäärää. 

    Kir­joi­tin 3.12.2012 kel­lo 5:21, että kan­san­edus­ta­jien mää­rä nel­jäs­osaan ja pal­kat nelin­ker­tai­sek­si. Esit­tä­mie­ni päte­vyys­vaa­ti­mus­ten ja edel­li­sen ansios­ta tämä joh­taa pait­si edus­kun­nan hen­ki­lö­mää­rän, myös byro­kra­tian vähe­ne­mi­seen saa­des­sam­me tulok­se­na vii­saam­pia lake­ja joi­den avul­la asiat suju­vat pie­nem­mäl­lä virkamieskunnalla.

    Tyh­mis­tä kansanedustajista/ministereistä on mil­le tahan­sa val­tiol­le vain hait­taa. Ei yri­tyk­siin­kään vali­ta poliit­tis­ta joh­to­ryh­mää sen­tään kadul­ta ja pys­ty­met­säs­tä kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä sin­ne fir­maan urpoilemaan.

    Vir­ka­mie­het toi­mi­vat Suo­mes­sa lakien puit­teis­sa ja lain­sää­dän­tö­val­ta on edus­kun­nal­la. Vii­saam­pi edus­kun­ta, vii­saam­mat lait, vähem­män byrokratiaa.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sehän vei­si koko idean. Kun olin nel­jä vuot­ta free­lance-luen­noi­ja, minul­le tar­jot­tiin usein mak­sua kilo­met­ri­kor­vauk­si­na ja huo­mau­tet­tiin, ette
    ivät he kat­so, mil­lä pelil­lä pai­kal­le tulen.

    Joku näis­tä hiip­pa­reis­ta oli­si kui­ten­kin suos­tut­tua­si käräyt­tä­nyt veropetoksesta.

  88. Erk­ki-setä: Joku näis­tä hiip­pa­reis­ta oli­si kui­ten­kin suos­tut­tua­si käräyt­tä­nyt veropetoksesta.

    Pakol­li­nen elekt­ro­ni­nen GSP poh­jai­nen ajo­päi­vä­kir­ja vie pois spe­ku­laa­tiot ajoi­ko vai eei?

  89. Kaup­pa­rat­su: Pakol­li­nen elekt­ro­ni­nen GSP poh­jai­nen ajo­päi­vä­kir­ja vie pois spe­ku­laa­tiot ajoi­ko vai eei?

    GSP, eli Ger­man Short­hai­red Poin­ter ‑poh­jai­nen ajopäiväkirja?

    Mikä ettei, sopii se aina­kin metsästykseen.

  90. Ero­tuo­ma­ri:
    Hyvä, että tuo­hon autoi­lun sub­ven­tioon puu­tu­taan edes vähän. Jat­kos­sa toi­vot­ta­vas­ti autoi­lun vero­tukss­sa siir­ry­tään hait­to­jen vero­tuk­seen, eli auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melusaas­tees­ta ja pääs­töis­tä mak­se­taan. Hai­tat ovat suu­rem­mat kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la, joten kau­pun­ki­au­toi­lu sai­si kal­lis­tua ja maal­la autoi­lu voi­si tul­la jopa halvemmaksi.

  91. Autoi­lul­la kerä­tään Suo­mes­sa noin 8 mil­jar­dia euroa jos­ta palau­tuu lii­ken­tee­seen 1 miljardi
    Eikö se rii­tä sil­lä pide­tään junat ja bus­sit lii­ken­tees­sä. Oli­si kiva tie­tää mihin toi 7 mil­jar­dia katoaa.Suomessa on Euroo­pan van­him­mat autot sii­tä ei kukaan päät­tä­jä puhu mitään mis­tä­hän tämä joh­tuu. Puhu­taan pal­jon lii­ken­ne tur­val­li­suu­des­ta mut­ta ei sii­tä että uudem­mat autot ovat huo­mat­ta­vas­ti tur­val­li­sem­pia ja vähä­pääs­töi­sem­pia kuin uudet. Hae­taan kaik­kia mui­ta syi­tä mut­ta ei tätä.

    1. Autoi­lul­la kerä­tään Suo­mes­sa noin 8 mil­jar­dia euroa jos­ta palau­tuu lii­ken­tee­seen 1 miljardi

      Nämä autoi­li­joi­den tie­dot ovat kaik­ki samaa luok­kaa. Nii­hin kai kui­ten­kin itse uskotaan?

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa on tämä yksin­ker­tai­suus toteu­tet­tu. Kai­kil­le kor­va­taan vain muut­tu­vat kustannukset.

    Her­ra Soi­nin­vaa­ra sinun ihan­noi­mas­sa Ruot­sis­sa auto­ve­ro­tus ja polt­toai­neen vero­tus aivan toi­sel­la tasol­la kuin Suo­mes­sa samoin tiet.Tiet aivan tois­ta tasoa.Kävin mar­ras­kuus­sa Ruot­sis­sa ben­sii­ni 60 sent­tiä lit­ra hal­ven­paa se yhtä­läi­syyk­sis­tä Suo­men kanssa.Eikö toi uusi kilo­met­ri­kor­vaus­ve­ro min­kä kek­sit ole aivan jär­je­tön. Se kos­kee 38000 taval­li­sis­ta työn­te­ki­jää joi­den on pak­ko käyt­tää töiss­sä autoa. Sen vie­lä joten­kin ymmär­täi­si jos kyse oli­si mil­jo­nää­reis­tä. Sinä var­maan haluai­sit että me kul­jet­tai­siin työ­mat­kat hevo­sel­la mut­ta se ei vali­tet­ta­vas­ti ole nyky­maa­il­mas­sa mahdollista.Eikö kor­vaus pitäi­si olla suu­rem­pi jos auto on var­si­nai­nen työ­ka­lu ei tois­si­jai­nen niin­kuin vähän ajavilla.Se koros­tuu kun jou­tuu pal­jon käyt­tä­mään autoa se on työturvallisuusasia.
    Se on vaan tosia­sia että on ammat­te­ja jois­sa ei ilman autoa yksi­ker­tai­sest pärjää.Ei tim­pu­ri­kaan kau­an kumi­var­ti­sel­la vasa­ral­la naputtele.

    1. Kävin mar­ras­kuus­sa Ruot­sis­sa ben­sii­ni 60 sent­tiä lit­ra halvenpaa 

      Sinul­la on var­maan jokin vir­he valuut­ta­kurs­si­las­ki­mes­sa tai olet ereh­ty­nyt polt­toai­neen laa­dus­ta. Kävin syys­kus­sa Göte­bor­gis­sa ja taval­li­nen ysi­vi­to­nen mak­soi euroik­si muu­tet­tu­na 1,80 euroa. Nyt kruu­nun krus­si on vähän las­ke­nut, joten polttoaine.net ‑sivus­ton mukaan hin­ta pyö­rii 1,68:n ympärillä.
      Se, että tiet ovat parem­pia tai vero­tus alem­paa ei vai­ku­ta lain­kaan sii­hen, perus­tuu­ko vero­tus pel­käs­tään muut­tu­viin (Ruot­si) vai kiin­tei­siin ja muut­tu­viin (Suo­mi) kus­tan­nuk­siin vaan vain sii­hen, kuin­ka kor­kei­ta nuo muuttuvat/kiinteät kus­tan­nuk­set ovat.
      Mikä muu­ten on autos­ta vuo­tui­ses­ti perit­tä­vän veron suu­ruus Ruotsissa?

  93. Muu­ten vie­lä Soi­ni­vaa­ra sul­le yksi kysy­mys kan­nat­ko vas­tuun nos­ta­mal­la kyt­kin­tä jos tämä sinun rat­kai­susi vai­keut­taa syk­syl­lä käy­tä­viä sopi­mus­neu­vot­te­lu­ja tämä asia on var­mas­ti siel­lä esillä.

    1. jos tämä sinun rat­kai­susi vaikeuttaa 

      Het­ki­nen. Puu­tun tähän, kos­ka sama vir­he tois­tuu kom­men­teis­sa usein. Se, että puo­lus­tan jotain hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ja edus­kun­nan pää­tös­tä täl­lä blo­gil­la, ei tar­koi­ta, että kun­nia tai vas­tuu asias­ta kuu­lui­si joten­kin minul­le. Tämä oli hal­li­tuk­sen esi­tys, tuli muis­taak­se­ni valtiovarainministeriöstä.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Het­ki­nenh. Puu­tun tähän, kos­ka sama virf­he tois­tuu kom­men­teis­sa usein. Se, että puo­lus­tan jotain hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ja edus­kun­nan pää­tös­tä täl­lä blo­gil­la, ei tar­koi­ta, että kun­nia tai vas­tuu asias­ta kuu­lui­si joten­kin minul­le. Tämä oli hal­li­tuk­sen esi­tys, tuli muis­taak­se­ni valtiovarainministeriöstä.

    Kysyn vie­lä että pal­jon­ko näis­sä pää­tök­sis­sä pai­noi sem­moi­nen asia kuin työturvallisuus

    1. Myyn­ti­mies
      Jos olet sitä miel­tä, että tar­vit­set niin ison ja vah­van auton, ettei kilo­met­ri­kor­vaus rii­tä peit­tä­mään kus­tan­nuk­sia, asia on rat­kais­ta­vis­sa kah­del­la travalla.
      1) Pidät tark­kaa kir­jaa menois­ta ja työs­sä aja­mis­ta­si kilo­met­reis­tä JA samal­la autol­la aje­tuis­ta yksi­tyi­sis­tä kilo­met­reis­tä. Jos näin las­ket­tu kus­tan­nus autol­le­si todel­la­kin ylit­tää kilo­met­ri­kor­vauk­sen, voit esit­tää las­kel­man verottajalle.
      2) Vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa on, että työ­nan­ta­ja­si ostaa tai lii­saa auton niin kuin työ­vä­li­neet yli­pään­sä, eikä sinun tar­vit­se mureh­tia asi­aa lainkaan.

      Sitä yli­kom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saa­nut, et tie­ten­kään kum­mal­la­kaan näis­tä tavois­ta itsel­le­si saa.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinul­la on var­maan jokin vir­he valuut­ta­kurs­si­las­ki­mes­sa tai olet ereh­ty­nyt polt­toai­neen laa­dus­ta. Kävin syys­kus­sa Göte­bor­gis­sa ja taval­li­nen ysi­vi­to­nen mak­soi euroik­si muu­tet­tu­na 1,80 euroa. Nyt kruu­nun krus­si on vähän las­ke­nut, joten polttoaine.net ‑sivus­ton mukaan hin­ta pyö­rii 1,68:n ympärillä.
    Se, että tiet ovat parem­pia tai vero­tus alem­paa ei vai­ku­ta lain­kaan sii­hen, perus­tuu­ko vero­tus pel­käs­tään muut­tu­viin (Ruotsi)vai kiin­tei­siin ja muut­tu­viin (Suo­mi) kus­tan­nuk­siin vaan vain sii­hen, kuin­ka kor­kei­ta nuo muuttuvat/kiinteät kus­tan­nuk­set ovat.
    Mikä muu­ten on autos­ta vuo­tui­ses­ti perit­tä­vän veron suu­ruus Ruotsissa?

    ei ollut mei­tä oli nel­jä tank­kaa­mas­sa Arlan­dan ken­tän lähel­lä ole­val­la ase­mal­la kes­ke­nään sitä spe­ku­loi­tiin että miten iso hin­tae­ro Suomeen.

    1. Eikä auto hajon­nut? Tuol­la hin­nal­la myy­dään E85-polt­toai­net­ta niin Ruot­sis­sa kuin Suomessa.
      Jos vaik­ka vähän googlai­sit polt­toai­nei­den hin­to­ja Euroopassa. 

  96. Sen ver­ran vie­lä että itse ajan noin 50000 kilo­met­riä vuo­des­sa ja pitää käy­dä noin vii­den asiak­kaan luo­na päi­väs­sä niin­tä­hän hom­maan ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin auto.Eikö se ole koh­tuul­lis­ta että työ­nan­ta­ja osal­lis­tuu nii­hin kus­tan­nuk­siin ja niil­lä saa hyvän auton.Ei huo­nol­la viit­si ajaa noi­ta kilometrejä.Myyntiedustajat ovat aika hyviä työllistäjiä.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Myyntimies
    Jos olet sitä miel­tä, että tar­vit­set niin ison ja vah­van auton, ettei kilo­met­ri­kor­vaus rii­tä peit­tä­mään kus­tan­nuk­sia, asia on rat­kais­ta­vis­sa kah­del­la travalla.
    1) Pidät tark­kaa kir­jaa menois­ta ja työs­sä aja­mis­ta­si kilo­met­reis­tä JA samal­la autol­la aje­tuis­ta yksi­tyi­sis­tä kilo­met­reis­tä. Jos näin las­ket­tu kus­tan­nus autol­le­si todel­la­kin ylit­tää kilo­met­ri­kor­vauk­sen, voit esit­tää las­kel­man verottajalle.
    2) Vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa on, että työ­nan­ta­ja­si ostaa tai lii­saa auton niin kuin työ­vä­li­neet yli­pään­sä, eikä sinun tar­vit­se mureh­tia asi­aa lainkaan.

    Sitä yli­kom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saa­nut, et tie­ten­kään kum­mal­la­kaan näis­tä tavois­ta itsel­le­si saa.

    Jos noi tei­dän las­kel­mat pitää paik­kan­sa että auton­pi­to on noin hal­paa min­kä takia autoe­dun­ve­ro­su­tar­vot ei tipu iso ristiriita.
    Tätä rat­kai­su kri­ti­soi kaik­ki ammattiyhdistysliikket,Sak,Suomen yrittäjät,työnantajat.Niinkuin Insi­nöö­ri­lii­ton puheen­joh­ta­ja sanoi kaik­ki osa­puo­let on tyy­ty­väi­siä niin ruve­taan poli­ti­koi­maan eikö ole ihmeellistä

  98. Erk­ki-setä:
    ‘snip’
    Tyh­mis­tä kansanedustajista/ministereistä on mil­le tahan­sa val­tiol­le vain hait­taa. Ei yri­tyk­siin­kään vali­ta poliit­tis­ta joh­to­ryh­mää sen­tään kadul­ta ja pys­ty­met­säs­tä kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä sin­ne fir­maan urpoilemaan.
    ‘snip’

    Miten tuli­kin täs­tä mie­leen Num­mi­suu­ta­rin Esko, joka otti kan­taa sanoen suun­nil­leen, että “tyh­myy­del­le olen vihai­nen kuin rakk­ki­koi­ra, mut­ta vii­saus ei ole kai­kil­le suotu”.
    Saman­lai­nen asian­tun­ti­ja oli hän…

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sitä yli­kom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saa­nut, et tie­ten­kään kum­mal­la­kaan näis­tä tavois­ta itsel­le­si saa. 

    Kan­nat­taa­ko mah­dol­li­sen yli­kom­pen­saa­tion pelos­sa tosi­aan lisä­tä byro­kra­ti­aa ja teh­dä vero­tus moni­mut­kai­sem­mak­si? Eikö kes­ki­ta­so oli­si ollut parempi?

    Itse ajan alle 5000 km työ­ajoa vuo­des­sa. Auto onkin han­kit­tu vain omaa ajoa sil­mäl­lä­pi­täen ja kaik­ki kor­vauk­set yli muut­tu­vien kus­tan­nus­ten las­ken puh­taak­si tuloksi.

    1. Kan­nat­taa­ko mah­dol­li­sen yli­kom­pen­saa­tion pelos­sa tosi­aan lisä­tä byro­kra­ti­aa ja teh­dä vero­tus moni­mut­kai­sem­mak­si? Eikö kes­ki­ta­so oli­si ollut parempi?

      Poh­ja­na oli aika höve­lis­ti las­ket­tu kes­kiar­vo. Val­mis­te­li­joil­la oli tie­dot myös sii­tä, mil­lai­sia auto­ja kilo­met­ri­kor­vauk­sia las­kut­ta­vat omistavat.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nämä autoi­li­joi­den tie­dot ovat kaik­ki samaa luok­kaa. Nii­hin kai kui­ten­kin itse uskotaan?

    No, val­tion bud­je­tis­sa auto­ve­ron tuot­to on noin 0,9 mil­jar­dia, ajo­neu­vo­ve­ron tuot­to 0,7 mrd ja polt­toai­ne­ve­ron tuot­to 2,7 mrd eli yhteen­sä 4,3 mil­jar­dia (2010 luku­ja) — lisäk­si tulee autois­ta ja polt­toai­nees­ta perit­ta­vä ALV, jota ei ole eri­tel­ty mis­sään, mut­ta kyl­lä sii­tä­kin tuloa tulee.

    Tien­pi­toon val­tio käyt­ti 0,9019 miljardia.

    Niin että kyl­lä täs­sä epä­suh­ta on!

    1. Tien­pi­toon val­tio käyt­ti 0,9019 miljardia.

      Löy­sit näkö­jään bud­je­tis­ta yhden momen­tin. Puut­tu muun muas­sa monent­ti eräät väy­lä hank­keen ja väy­lä­hank­kei­den elinkaarirahoitus.
      Kun­tien menot puut­tu­vat koko­naan. Pel­käs­tään yksi kun­ta, Hen­lin­gin kau­pun­ki, inves­toi auto­lii­ken­tee­seen vuo­sit­tain yli sata mil­joo­naa euroa. Kym­me­niä mil­joo­nia tulee kun­nos­sa­pi­dos­ta ja aurauk­ses­ta ja muus­ta sellaisesta.
      Kuu­kausi pari sit­ten ilmes­tyi aivan asial­li­nen tut­ki­mus tie­lii­ken­teen kus­tan­nus­vas­taa­vuu­des­ta. En sitä näin itse­näi­syys­päi­vä­nä saa kai­ve­tuk­si, mut­ta tar­vit­taes­sa löy­tyy. Sen sano­ma oli, että se on jok­seen­kin tasa­pai­nos­sa kui­ten­kin niin, että hen­ki­lö­au­to­ja vähän yli­ve­ro­te­taan ja tämä raha tuh­rau­tuu ras­kaan lii­ken­teen tukeen. Täs­tä tut­ki­muk­ses­ta puut­tui kui­ten­kin auto­lii­ken­teen suu­rin kus­tan­nus kau­pun­geis­sa, maan vuo­kra lii­ken­teen alle jää­mäs­tä kaupunkimaasta.

  101. Mil­loin­ka puu­tu­taan verot­to­mien päi­vä­ra­ho­jen yli­kom­pen­saa­tioon? 36e/pvä, sii­nä on var­mas­ti puo­let ylikompensaatiota!

  102. a_l: Kan­nat­taa­ko mah­dol­li­sen yli­kom­pen­saa­tion pelos­sa tosi­aan lisä­tä byro­kra­ti­aa ja teh­dä vero­tus moni­mut­kai­sem­mak­si? Eikö kes­ki­ta­so oli­si ollut parempi?

    Itse ajan alle 5000 km työ­ajoa vuo­des­sa. Auto onkin han­kit­tu vain omaa ajoa sil­mäl­lä­pi­täen ja kaik­ki kor­vauk­set yli muut­tu­vien kus­tan­nus­ten las­ken puh­taak­si tuloksi.

    Se´pointti täs­sä onkin että kun mei­kä­läi­nen ajaa sen 50000 km vuo­teen niin voin puh­taal­la omal­la tun­nol­la sanoa että se on han­kit­tu pää­asial­li­seen työ käyttöön.Väitän että pal­jon aja­vat eivät hir­veäs­ti enää aja omia ajoja .
    Sehän täs­sä huvit­ta­vaa on kun kaik­kil­le las­ke­taan auton kuo­le­tus ajak­si 8vuotta sen ver­ran voin Osmol­le sanoa että kuka ajaa 50000–70000 vuo­teen niin ei auto kes­tä 8vuotta eikä se ole enää työ­ka­lu joka päi­vä pak­ko läh­teä jos mei­naa että lei­pää on pöydässä.Osmo miten sinä perus­te­let noi minis­te­rei­den isot mus­tat autot jos mei­dän pitää ajaa Nis­san Mic­ral­la työajot.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­paa­ta osaa alen­ne­taan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jäte­tään ennal­leen, jol­loin rajan yli mene­vä osuus on verol­lis­ta tai mene­tys kom­pen­soi­daan palk­ka­na, joka on vero­tet­ta­vaa tai
    2) Kor­vaus­ten ale­ne­mis­ta ei kom­pe­noi­da miten­kään, jol­loin se jää voi­tok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen vero­tet­ta­vaa tuloa.

    Osmo sul­la on pik­kai­sen vie­lä ope­tel­ta­vaa ei yri­tyk­sen mak­sa yhtään ene­pää vero­ja kun on pak­ko jos sil­lä sääs­tyy kilo­met­ri­kor­vauk­sis­ta se käyt­tää sen aivan var­mas­ti johon­kin muu­hun ennen­kuin antaa verot­ta­jal­le tili­toi­mis­to var­mas­ti infor­moi sii­tä teh­dään vaik­ka edustussauna.Ne vero­ker­ty­mät että tulee 50milj
    on aivan uto­pi­aa perus­te­luis­sa on käy­tet­ty olet­ta­mia ja jos sano­ja vähän väliä jos työ­nan­ta­jis­ta puo­let mak­saa jne yksityisellä
    puo­lel­la jos pää­tök­set teh­täi­siin tol­la peri­aat­teel­la läh­tö tuli­si saman tein ja fir­ma nurin. Mis­tä sem­moi­nen on saa­tu pää­hän että puo­let mak­saa verollisina.

  104. Aki Suok­ko:
    Kaup­pa­rat­su, kan­nat­tai­si pikem­min­kin miet­tiä lop­puun asti, että onko jär­keä suo­sia kal­lii­ta auto­ja yli­pää­tään. Sekä autot että nii­den polt­toai­neet val­mis­te­taan ulko­mail­la. Jokais­ta ulko­mail­le valu­vaa euroa koh­den pitää vien­ti­sek­to­rin pys­tyä myy­mään jotain ulko­mail­le tai muu­ten vel­kaan­num­me. Eikö oli­si pal­jon fik­su­mam­paa kaup­pa­rat­sun kul­kea hal­val­la kul­ku­pe­lil­lä ja käyt­tää rahan­sa koti­mai­seen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdes­tä euros­ta tulee dynaa­mi­sen vai­ku­tuk­sen vuok­si nel­jäs­tä vii­teen euroa? Vaih­to­ta­seen vajees­ta pää­tel­len emme pys­ty enää myy­mään ulko­mail­le niin pal­jon että se kom­pen­soi­si tuonnin.

    Itä­väl­las­sa on pie­ni, noin 5000 asuk­kaan kylä, nimel­tään Güs­sing. Siel­lä pai­kal­li­set kun­na­ni­sät päät­ti­vät että fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta pyri­tään eroon suo­si­mal­la pai­kal­li­sia polt­toai­nei­ta. Niin­pä raha jäi pyö­ri­mään pai­kal­li­ses­ti, min­kä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paik­kaa, kuten suu­reh­ko par­ket­ti­teh­das, jon­ka sivu­tuot­tee­na syn­ty­vä sahan­pu­ru on pai­kal­li­sen ener­gia­lai­tok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suu­ri osa kulu­tuk­ses­ta toi­saal­ta valuu ulko­mail­le ja toi­saal­ta “ensi­si­jai­seen” (autot ja nii­den polt­toai­neet) vero­tuk­seen ei ole kovin teho­kas ver­rat­tu­na sii­hen jos­sa raha kier­tää kädes­tä toi­seen tuot­taen yksi­tyi­sen sek­to­rin elin­kei­noa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jai­ses­ti”.

    Se on vaan sil­lein että jos­sa­kin töis­sä auto on väl­tä­mä­tön ilman sitä ei pärjää,Se on vaan tosi asia jos ajat pal­jon veh­keet pitää olla sen mukai­set. Ei hal­vim­mat mah­dol­li­set. Käyt­tää­hän ammat­ti tim­pu­rit kes­ki­mää­räis­tä kal­liim­pia työ­ka­lu­ja ja vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Sin­ne­kin voi­si lait­taa jot­kut rajat esim 10 euroa vasara,15 euroa sirkkeli .

    1. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­sö teh­dyt lskel­mat eivät perus­tu sii­hen, mil­lai­nen auto pitää olla vaan mil­lai­nen on. Auto­re­kis­te­ri­kes­kuk­ses­ta on sel­vi­tert­ty otan­nan avul­la, mil­lai­sia auto­ja on niil­lä, jot­ka las­kut­ta­vat suu­ris­ta kilometrimääristä.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Verot­to­mien päi­vä­ra­ho­jen yli­kom­pen­saa­tioon pitäi­si puut­tua. On ollut puhetta.

    Miten kan­san­edus­ta­jien kulu­kor­vauk­siin tule­vat kuin manul­le illal­li­nen ei ilmei­ses­ti tar­vit­se kuit­te­ja vaan se on könt­tä sum­ma aika erikoista

  106. Rai­mo K: Miten tuli­kin täs­tä mie­leen Num­mi­suu­ta­rin Esko, joka otti kan­taa sanoen suun­nil­leen, että “tyh­myy­del­le olen vihai­nen kuin rakk­ki­koi­ra, mut­ta vii­saus ei ole kai­kil­le suotu”.
    Saman­lai­nen asian­tun­ti­ja oli hän…

    Hah­hah! Näkö­jään tapoi­hi­si kuu­luu kes­kit­tyä enem­män kes­kus­te­li­jaan kuin aihee­seen. Jos sor­mi osoit­taa tai­vaal­le, jäät tui­jot­ta­maan sor­mea 😀 Ehkä se on sinus­ta ja muis­ta tur­ku­lai­sis­ta hie­noa. Vie sin­ne ter­vei­siä mut­ta älä tuli­tik­ku­ja ;-D

  107. Myyn­ti­mies: Kun kilo­met­ri­kor­vaus­ten vero­va­paa­ta osaa alen­ne­taan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jäte­tään ennal­leen, jol­loin rajan yli mene­vä osuus on verol­lis­ta tai mene­tys kom­pen­soi­daan palk­ka­na, joka on vero­tet­ta­vaa tai
    2) Kor­vaus­ten ale­ne­mis­ta ei kom­pe­noi­da miten­kään, jol­loin se jää voi­tok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen vero­tet­ta­vaa tuloa.

    Eli kysees­sä on sil­loin autoetu.
    Ihan kiva ja näp­pä­rä sys­tee­mi mutta:
    1.Lisää entis­tä enem­män byro­kra­ti­aa ja tekee asias­ta moni­mut­kai­sem­paa. Antaa tilaa tulkinnoille.

    2. Ei se ole hal­paa työ­nan­ta­jal­lek­kaan. Kos­ka kysees­sä on luon­tai­se­tu, niin sii­hen on las­ket­ta­va mukaan myös sivu­ku­lut. Lisäk­si mak­se­taan joka kuu­kausi ajet­tiin tai ei. Hel­pot­taa­han se, että täl­lä nyt käy­tet­tä­väl­lä logii­kal­la ei tar­vit­se mak­saa kesän venei­lys­tä ja tal­ven kelk­kai­lus­ta enää itse 😉

    Tämä on nyt sit­ten haus­ka jut­tu tuo 15.000 km.
    Tun­tuu, että kulut las­ket­tu em. kilo­met­ri mää­rän mukaan ja tulot pal­jon suu­rem­mal­ta määrältä.
    Ja mis­tä se 5.000 € autot on tähän keksitty?
    15.000 km tar­koit­taa 220 työ­päi­väs­sä n.68 km/ pv. Eli rei­lu tun­ti päi­väs­sä. Itse ajan vuo­des­sa työ­ajoa n. 50.000 km eli istun autos­sa n. 1000 h eli sel­lai­set 4h /päivä ja rapiat 228 km. Luu­let­ko tosi­aan, että näil­lä kilo­met­reil­lä istu­taan ja ollaan hen­ke­ään kau­pal­la 5.000 €:n autos­sa. Voi­si­han sitä simu­loi­da esim. kau­pun­gis­sa. Työ­huo­nees­ta tupla ikku­nat pois ja ovet auki. Alle 49€ jak­ka­ra Ikeas­ta jne. Työ­huo­ne vie­lä kur­vin koh­dal­le vil­kas­lii­ken­tei­sen kadun lai­taan ja lisäk­si saa pelä­tä, että mil­loin rek­ka tulee ikku­nas­ta sisään. Kau­an­ko meni­si, enne­kuin työ­suo­je­lu ihmi­set puut­tui­si­vat asi­aan? Tääl­lä ei puu­tu kukaan ja se on oma valin­ta miten halu­aa ter­vey­ten­sä tärvätä.
    Sehän täs­sä onkin se ongel­ma, että pal­jon aja­vien autot mak­sa­vat enem­män ja nii­den kuo­le­tusai­ka on lyhyem­pi kuin 8 v. Auto nyt vaan esim. minul­le työ­huo­ne, kul­ku- ja kuljetusväline.
    Lisäk­si täl­lä tämän lain logii­kal­la­han voi­si kek­siä lisää vero­tus­koh­tei­ta. Täs­sä pari ehdotusta:
    1. Työ­huo­ne. Täs­sä sel­vä han­ke, kos­ka työn­te­ki­jän ei tar­vit­se sitä itse kus­tan­taa. Ja aja­tel­la, toi­sil­la se on suu­rem­pi kuin toi­sil­la. Ei muu­ta kun vuo­kra­ta­son mukaan verolle.
    2. Tie­to­ko­neet ja muut kont­to­ri­vim­pai­met: Jos itse mak­saa, niin hyvä. Muu­ten verolle.

    Lopuk­si se aika-ajoin esiin put­kah­ta­va aja­tus asun­to­tu­los­ta. Mil­loin se tulee käy­tän­töön? Sii­tä var­maan on jo mie­tin­nöt ja teks­tit valmiina?

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Verot­to­mien päi­vä­ra­ho­jen yli­kom­pen­saa­tioon pitäi­si puut­tua. On ollut puhetta.

    Ja se Asun­to­tu­lo! Nyt­hän oli­si lois­to­sau­mat sii­hen­kin kun on drai­vi päällä.
    Ker­ran vaa­li­ku­del­la­han sitä aina ehdotellaan.

  109. En jak­sa­nut lukea aivan koko kom­ment­ti­ket­jua läpi,joten saat­taa tul­la tois­toa, mutta …

    Kes­kus­te­lu kil­pis­tyy sii­hen, että tois­ten mie­les­tä on oikein, että kilo­met­ri­kor­vauk­sia lei­ka­taan (ei kos­ke hei­tä) ja tois­ten mie­les­tä leik­kaus on vää­rin perus­tel­tu (kos­kee hei­tä). Var­sin­kaan leik­kaus­ten kan­nat­ta­jia ei kiin­nos­ta vai­ku­tuk­set yksi­löön, sil­lä muu­tos ei kos­ke heitä.

    Pal­jon aja­via, kuten minua, tämä “sääs­tö” kir­pai­see tulo­ja las­ke­mal­la. Minun kilo­met­ri­kor­vaus­tu­lo­ni las­ke­vat ensi vuon­na noin 90 €/kk. Autoi­lun kuu­lut nouse­vat alv:n nos­ton, huol­to­hin­to­jen nousun ym kaut­ta muu­ta­man kym­pin kuus­sa. Tämä las­kee minun osto­voi­maa­ni sii­tä huo­li­mat­ta, että sai­sin yli­kom­pen­saa­tio­ta. Oli­si­han muka­va saa­da kom­pen­saa­tio työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta juu­ri nyt ei ole oikea aika men­nä kinua­maan lisää lik­saa, aina­kaan kovin rehvakkaasti.

    Asu­mis­ku­lu­ni nouse­vat vuo­den alus­sa noin 70 €/kk, tele­vi­sio­mak­su­ve­ro mak­saa per­heel­le usei­ta kymp­pe­jä lisää vuo­des­sa, jne. Samaan aikaa inflaa­tio on yli edel­li­sen pal­kan­ko­ro­tuk­sen, uudes­ta ei ole tie­toa. Eli per­hee­ni osto­voi­ma las­kee ensi vuon­na aina­kin 200 €/kk! Minua tämä kilo­met­ri­kor­vaus­muu­tos kos­ket­taa, kuten suur­ta osaa liik­ku­vaa TYÖTÄ teke­vää kan­san­osaa! Tii­vis­tet­ty­nä tämä tar­koit­taa: Autoi­le­va kes­ki­luok­ka on jul­ki­sen lii­ka­ku­lu­tuk­sen ensim­mäi­nen mak­sa­ja­ryh­mä. Yhtään ei loh­du­ta, että myös tulos­sa ole­vat vero- ja mak­su­ko­ro­tuk­set tule­vat kos­ke­maan koko kes­ki­luok­kaa laajemmin. 

    Tämä pis­tää kor­pea­maan ennen pit­kää. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen kan­nal­ta ongel­ma ei ole niin suu­ri, sil­lä vaih­toeh­toa ei ole. Kes­kus­taa eli maa­ta­lous­tu­kia ei voi äänes­tää, eikä Perus­suo­ma­lai­set tule kuu­loon­kaan. Vaih­toeh­dok­si kes­ki­luo­kal­le tulee joko äänes­tää jotain hal­li­tus­puo­luet­ta ja mak­saa tai mak­saa ja äänes­tää jotain hallituspuoluetta. 

    Osmo: Kuin­ka voin kapi­noi­da nyky­ke­hi­tys­tä vastaan?

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Kun­tien menot puut­tu­vat koko­naan. Pel­käs­tään yksi kun­ta, Hen­lin­gin kau­pun­ki, inves­toi auto­lii­ken­tee­seen vuo­sit­tain yli sata mil­joo­naa euroa. Kym­me­niä mil­joo­nia tulee kun­nos­sa­pi­dos­ta ja aurauk­ses­ta ja muus­ta sellaisesta.
    ‘snip’

    Tot­ta kai kun­tien menot puut­tu­vat, eivät­hän ne ole ko. vero­jen veronsaajiakaan.
    Kysy­mys­hän on sii­tä, että val­tio verot­taa autoi­lua eikä inves­toi vas­ta­vaas­ti tienpitoon.

    Ja kyl­lä kun­nat auto­no­mis­ta­jia­kin verottavat.
    Ja ‘eräät väy­lä­hank­keet’, suu­ruus­luok­ka 0,12 mil­jar­dia, ei muu­ta perusasetelmaa.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Kuu­kausi pari sit­ten ilmes­tyi aivan asial­li­nen tut­ki­mus tie­lii­ken­teen kus­tan­nus­vas­taa­vuu­des­ta. En sitä näin itse­näi­syys­päi­vä­nä saa kai­ve­tuk­si, mut­ta tar­vit­taes­sa löy­tyy. Sen sano­ma oli, että se on jok­seen­kin tasa­pai­nos­sa kui­ten­kin niin, että hen­ki­lö­au­to­ja vähän yli­ve­ro­te­taan ja tämä raha tuh­rau­tuu ras­kaan lii­ken­teen tukeen.
    ‘snip.

    Viit­taat ilmei­ses­ti Lii­ken­ne­vi­ras­ton ns. tut­ki­muk­seen “Lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tuet”, jos­sa asial­li­suu­des­ta ei ole häivääkään.

    Sii­nä esim. las­ke­taan lii­ken­teen tuik­si esim. paket­ti­au­to­jen veron­alen­nuk­set, auto­ve­ron palau­tus inva­li­deil­le, tak­sien auto­ve­ro­huo­jen­nus, muut­to­ta­va­ra­na tuo­dut autot, pelas­tusau­ton, sai­ra­sau­ton, inva­tak­sin yms. auto­ve­rot­to­muus, auto­ve­ron vien­ti­pa­lau­tuk­set ja huo­jen­nuk­set tie­tyis­sä tilan­teis­sa — yhteen­sä 0,111 mrd (2010).

    Miten pelas­tusau­ton verot­to­muus on auto­lii­ken­teen tukea, tai ulko­mail­le vie­dyn auton verot­to­muus? Suu­rin yksit­täi­nen tuki 0,7 mrd on se, että die­sel­polt­toai­neen vero­tus on alhaisempi.

    Tot­ta kai kun kaik­ki täl­lai­nen ja Lii­ken­ne­vi­ras­ton puhe­lin­nu­me­ro las­ke­taan yhteen saa­daan mas­sii­vi­nen tuki liikenteelle. 😉

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tio kerää verot autois­ta, mut­ta toi­saal­ta kyl­lä tukee kun­tia. Kyl­lä kun­tien menot on otet­ta­va huomioon.

    Miten kun­tien tie­me­not ote­taan huo­mioon val­tion budjetissa?
    Tie­tääk­se­ni ei mitenkään.
    Val­tio­na­pua tulee vain yksi­tyis­teil­le 0,0023 mrd.

  113. Tero:
    En jak­sa­nut lukea aivan koko kom­ment­ti­ket­jua läpi,joten saat­taa tul­la tois­toa, mutta …

    Kes­kus­te­lu kil­pis­tyy sii­hen, että tois­ten mie­les­tä on oikein, että kilo­met­ri­kor­vauk­sia lei­ka­taan (ei kos­ke hei­tä) ja tois­ten mie­les­tä leik­kaus on vää­rin perus­tel­tu (kos­kee hei­tä). Var­sin­kaan leik­kaus­ten kan­nat­ta­jia ei kiin­nos­ta vai­ku­tuk­set yksi­löön, sil­lä muu­tos ei kos­ke heitä.

    Pal­jon aja­via, kuten minua,tämä “sääs­tö” kir­pai­see tulo­ja las­ke­mal­la. Minun kilo­met­ri­kor­vaus­tu­lo­ni las­ke­vat ensi vuon­na noin 90 €/kk. Autoi­lun kuu­lut nouse­vat alv:n nos­ton, huol­to­hin­to­jen nousun ym kaut­ta muu­ta­man kym­pin kuus­sa. Tämä las­kee minun osto­voi­maa­ni sii­tä huo­li­mat­ta, että sai­sin yli­kom­pen­saa­tio­ta. Oli­si­han muka­va saa­da kom­pen­saa­tio työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta juu­ri nyt ei ole oikea aika men­nä kinua­maan lisää lik­saa, aina­kaan kovin rehvakkaasti.

    Asu­mis­ku­lu­ni nouse­vat­vuo­den alus­sa noin 70 €/kk, tele­vi­sio­mak­su­ve­ro mak­saa per­heel­le usei­ta kymp­pe­jä lisää vuo­des­sa, jne. Samaan aikaa inflaa­tio on yli edel­li­sen pal­kan­ko­ro­tuk­sen, uudes­ta ei ole tie­toa. Eli per­hee­ni osto­voi­ma las­kee ensi vuon­na aina­kin 200 €/kk! Minua tämä kilo­met­ri­kor­vaus­muu­tos kos­ket­taa, kuten suur­ta osaa liik­ku­vaa TYÖTÄ teke­vää kan­san­osaa! Tii­vis­tet­ty­nä tämä tar­koit­taa: Autoi­le­va kes­ki­luok­ka on jul­ki­sen lii­ka­ku­lu­tuk­sen ensim­mäi­nen mak­sa­ja­ryh­mä. Yhtään ei loh­du­ta, että myös tulos­sa ole­vat vero- ja mak­su­ko­ro­tuk­set tule­vat kos­ke­maan koko kes­ki­luok­kaa laajemmin. 

    Tämä pis­tää kor­pea­maan ennen pit­kää. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen kan­nal­ta ongel­ma ei ole niin suu­ri, sil­lä vaih­toeh­toa ei ole. Kes­kus­taa eli maa­ta­lous­tu­kia ei voi äänes­tää, eikä Perus­suo­ma­lai­set tule kuuloonkaan.Vaihtoehdoksi kes­ki­luo­kal­le tulee joko äänes­tää jotain hal­li­tus­puo­luet­ta ja mak­saa tai mak­saa ja äänes­tää jotain hallituspuoluetta. 

    Osmo: Kuin­ka voin kapi­noi­da nyky­ke­hi­tys­tä vastaan?

    Lak­kaa usko­mas­ta idioot­tei­hin ja mak­sa­mas­ta vero­ja Suomeen.

  114. Sylt­ty:
    Mil­loin­ka puu­tu­taan verot­to­mien päi­vä­ra­ho­jen yli­kom­pen­saa­tioon? 36e/pvä, sii­nä on var­mas­ti puo­let ylikompensaatiota!

    Ei ole.

    Pik­ka­sen vitut­taa istua hotel­lis­sa jos­sain Par­ka­nos­sa kun voi­si olla koto­na teke­mäs­sä remont­tia. Tääl­lä on ihan pas­kaa ruo­kaa ja salis­sa älyt­tö­män pahan näköi­siä akkoja.

  115. Tero: Tii­vis­tet­ty­nä tämä tar­koit­taa: Autoi­le­va kes­ki­luok­ka on jul­ki­sen lii­ka­ku­lu­tuk­sen ensim­mäi­nen maksajaryhmä.

    Tii­vis­tet­ty­nä tämä tar­koit­taa: Kilo­met­ri­kor­vauk­sien yli­kom­pen­saa­tio on osa jul­kis­ta lii­ka­ku­lu­tus­ta ja tulon­siir­toa autoi­le­val­le kes­ki­luo­kal­le. Minun puo­les­ta­ni saa mennä.

  116. Aki Suok­ko:
    Kaup­pa­rat­su, kan­nat­tai­si pikem­min­kin miet­tiä lop­puun asti, että onko jär­keä suo­sia kal­lii­ta auto­ja yli­pää­tään. Sekä autot että nii­den polt­toai­neet val­mis­te­taan ulko­mail­la. Jokais­ta ulko­mail­le valu­vaa euroa koh­den pitää vien­ti­sek­to­rin pys­tyä myy­mään jotain ulko­mail­le tai muu­ten vel­kaan­num­me. Eikö oli­si pal­jon fik­su­mam­paa kaup­pa­rat­sun kul­kea hal­val­la kul­ku­pe­lil­lä ja käyt­tää rahan­sa koti­mai­seen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdes­tä euros­ta tulee dynaa­mi­sen vai­ku­tuk­sen vuok­si nel­jäs­tä vii­teen euroa? Vaih­to­ta­seen vajees­ta pää­tel­len emme pys­ty enää myy­mään ulko­mail­le niin pal­jon että se kom­pen­soi­si tuonnin.

    Itä­väl­las­sa on pie­ni, noin 5000 asuk­kaan kylä, nimel­tään Güs­sing. Siel­lä pai­kal­li­set kun­na­ni­sät päät­ti­vät että fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta pyri­tään eroon suo­si­mal­la pai­kal­li­sia polt­toai­nei­ta. Niin­pä raha jäi pyö­ri­mään pai­kal­li­ses­ti, min­kä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paik­kaa, kuten suu­reh­ko par­ket­ti­teh­das, jon­ka sivu­tuot­tee­na syn­ty­vä sahan­pu­ru on pai­kal­li­sen ener­gia­lai­tok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suu­ri osa kulu­tuk­ses­ta toi­saal­ta valuu ulko­mail­le ja toi­saal­ta “ensi­si­jai­seen” (autot ja nii­den polt­toai­neet) vero­tuk­seen ei ole kovin teho­kas ver­rat­tu­na sii­hen jos­sa raha kier­tää kädes­tä toi­seen tuot­taen yksi­tyi­sen sek­to­rin elin­kei­noa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jai­ses­ti”.

    Eikö työ­tur­val­li­suu­del­la ole mitään mer­ki­tys­tä väi­tän että nämä tei­dän suo­sit­te­le­mat pik­kuau­tot esim:Nissan micra,ww pola ovat pal­jon tur­vat­to­man­pia kuin vähän isommat.

    1. Tilas­to­jen valos­sa isom­mat autot eivät ole tur­val­li­sem­pia, kos­ka vää­rä tur­val­li­suu­den tun­tu saa otta­maan suu­rem­pia ris­ke­jä ja se enem­män kuin koko­naan syö insi­nöö­rien tuot­ta­man turvallisuuden.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka Suo­mes­sa auto­ve­ro­tus on kovaa, auton vuo­tui­nen vero (tar­ra­ve­ro) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taa­vas­ta. Sak­san jär­jes­tel­mä on parempi.

    Miten Osmo pol­ku­pyö­räi­li­jät ja käve­li­jät eivät mak­sa maan­vuo­kraa eikä raekn­ta­mis­kus­tan­nuk­sia pyö­rä­teis­tä eikä jal­ka­käy­tä­vis­tä oikei­ta vapaa­mat­kus­ta­jia joku vero näil­le­kin ehdottomasti.
    Miten tämä voi olla mahdollista.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tilas­to­jen valos­sa isom­mat autot eivät ole tur­val­li­sem­pia, kos­ka vää­rä tur­val­li­suu­den tun­tu saa otta­maan suu­rem­pia ris­ke­jä ja se enem­män kuin koko­naan syö insi­nöö­rien tuot­ta­man turvallisuuden.

    Hei. Tähän oli­si kiva saa­da hie­man sel­ven­tä­viä kommentteja.
    Mikä­hän tilas­to mah­taa olla kysees­sä. Kenen teke­mä? Mis­tä sel­lai­sen voi löy­tää luettavaksi?
    Joten­kin kuu­luos­taa saman­lai­sel­ta kuin heit­to sii­tä, ” että työ­suh­de­tur­bot kulut­ta­vat enemmän”
    Tar­koi­tat­ko mah­dol­li­suut­ta jou­tua onnet­to­muu­teen vai ahdol­li­suut­ta louk­kaan­tua tai kuolla?
    Talon­poi­kais­jär­jel­lä aja­tel­len kun minis­te­rin mus­ta mer­su ja Fiat Pan­da aje­taan nokat vas­tak­kain, niin kum­mas­sa haluai­sit istua?
    Onhan tuo mas­san­kin ero­tus aikamoinen.

  119. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Myyntimies
    Jos olet sitä miel­tä, että tar­vit­set niin ison ja vah­van auton, ettei kilo­met­ri­kor­vaus rii­tä peit­tä­mään kus­tan­nuk­sia, asia on rat­kais­ta­vis­sa kah­del­la travalla.
    1) Pidät tark­kaa kir­jaa menois­ta ja työs­sä aja­mis­ta­si kilo­met­reis­tä JA samal­la autol­la aje­tuis­ta yksi­tyi­sis­tä kilo­met­reis­tä. Jos näin las­ket­tu kus­tan­nus autol­le­si todel­la­kin ylit­tää kilo­met­ri­kor­vauk­sen, voit esit­tää las­kel­man verottajalle.
    2) Vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa on, että työ­nan­ta­ja­si ostaa tai lii­saa auton niin kuin työ­vä­li­neet yli­pään­sä, eikä sinun tar­vit­se mureh­tia asi­aa lainkaan.

    Sitä yli­kom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saa­nut, et tie­ten­kään kum­mal­la­kaan näis­tä tavois­ta itsel­le­si saa.

    Vie­lä jank­kut­tai­sin tuos­ta “yli­kom­pen­saa­tios­ta” Val­tion työ­mark­ki­na­lai­tos las­kee auto­jen kuo­le­tus ajak­si 120.000 km ja 8 v. Tämän perus­teel­la­han nykyi­nen kilo­met­ri­kor­vaus on määritelty.
    Kuin­kas sit­ten kun kysei­nen kilo­met­ri mää­rä täyt­tyy jo rei­lus­sa kah­des­sa vuodessa?
    Nyt pää­tet­ty mal­li, ei kyl­lä anna mah­dol­li­suut­ta kuo­let­taa pää­omia samas­sa ajas­sa. Eli tar­peet vaih­te­lee. Toi­sil­la työ­ka­lut kuluu nopeam­min kuin toi­sil­la. JA pak­ko uusia.

    1. Kilo­met­rit muut­tu­vat hal­vem­mik­si, jos ne aje­taan kah­dek­san vuo­den sijas­ta kah­des­sa vuodessa.
      Tämä kes­kus­te­lu on muut­tu­nut jan­kut­ta­mi­sek­si, enkä jul­kai­se enää kom­ment­te­ja, jois­sa ei ole mitään uutta.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Pel­käs­tään yksi kun­ta, Hen­lin­gin kau­pun­ki, inves­toi auto­lii­ken­tee­seen vuo­sit­tain yli sata mil­joo­naa euroa. Kym­me­niä mil­joo­nia tulee kun­nos­sa­pi­dos­ta ja aurauk­ses­ta ja muus­ta sellaisesta.
    ‘snip’

    Näin toki voi­daan aja­tel­la, mut­ta toi­saal­ta voi­daan tode­ta että Hel­sin­gin (jota tar­koi­tet­ta­neen) kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­ko on suu­rel­ta osin peräi­sin ajal­ta ennen auton kek­si­mis­tä, joten sitä ei voi pitää autoi­lun tuke­mi­se­na — ja vai­kea on aja­tel­la, mil­lai­nen Hesa oli­si ilman katuverkkoa.
    (Tämä on nyt men­nyt aika kau­ak­si tee­mas­ta ‘Kilo­met­ri­kor­vaus’ mut­ta menköön.)

  121. Eipä tosi­aan­kaan uusia esi­tyk­siä ole asian tii­moil­ta tul­lut. Minul­la oli­si sel­lai­nen: lai­te­taan kaik­ki kor­vauk­set ja päi­vä­ra­hat suo­raan verol­le. Todel­li­set kulut sit­ten sai­si vähen­tää kir­jan­pi­don mukaan (ajo­päi­vä­kir­ja ja kulu­kir­jan­pi­to). Kor­vaus­ten ja päi­vä­ra­ho­jen suu­ruus oli­si koko­naan nii­den mak­sa­jan kans­sa sovit­ta­va asia, johon ei val­tio puut­tui­si mil­lään taval­la. Muu­ta­maan mat­ka­päi­vään vuo­des­sa voi­tai­siin ehkä sovel­taa kaa­va­mais­ta vähen­nys­tä, mut­ta suu­rem­mat hyväk­syt­täi­siin ainoas­taan kir­jan­pi­don mukaan.

  122. Kaup­pa­rat­su:
    Mikä­li tar­koi­tat veroe­tu­jen suun­nit­te­lul­la kik­kai­lua verot­to­mil­la kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la, niin sii­hen on hyvin yksin­ker­tai­nen ratkaisu.
    Digi­taa­li­nen GPS poh­jai­nen ajopäiväkirja.
    Meil­lä itsel­lä työs­sä kän­ny­käs­sä ole­va ohjel­ma, joka avat­tu­na tal­len­taa läh­tö- ja saa­pu­mi­sa­jan. Aje­tun rei­tin kilo­met­rei­neen ja pysäh­dyk­set. Kaik­ki yli vii­si­mi­nuut­ti­set pysäh­dyk­set rekisteröityvät.
    Aamul­la työ­mat­kal­le läh­det­täes­sä syö­te­tään läh­tö­ki­lo­met­rit ja päi­vän päät­teek­si sul­je­taan ja lähe­te­tään tiedot.
    Ker­ta viik­koon käyn kuit­taa­mas­sa ja työ­nan­ta­ja mak­saa seu­raa­val­la vii­kol­la. Näp­pä­rää ja täy­sin mah­do­ton kuset­taa. Piir­tää nimit­täin kart­taan rei­tin mitä, et pys­ty jäl­ki­käeen muuttamaan.
    Mikä­li epä­sel­vyyk­siä, niin siel­tä­hän tuo on help­po tar­kis­taa ja todis­taa esim verottajalle

    Sinä olet samal­lai­nen kuin Mer­ja Kyl­lö­nen joka puhui kans­sa että mak­se­taan pimei­tä palk­ko­ja mut­ta ei se iki­nä sano että kuka mak­saa on ne vaan ihmeel­li­siä heit­to­ja vail­la totuus poh­jaa jos ei tarkenna.

  123. TimoT:
    Eipä tosi­aan­kaan uusia esi­tyk­siä ole asian tii­moil­ta tul­lut. Minul­la oli­si sel­lai­nen: lai­te­taan kaik­ki kor­vauk­set ja päi­vä­ra­hat suo­raan verol­le. Todel­li­set kulut sit­ten sai­si vähen­tää kir­jan­pi­don mukaan (ajo­päi­vä­kir­ja ja kulukirjanpito).
    ‘snip’

    Taas yksi byro­kra­tian kannattaja! 🙂

  124. TimoT: Todel­li­set kulut sit­ten sai­si vähen­tää kir­jan­pi­don mukaan (ajo­päi­vä­kir­ja ja kulu­kir­jan­pi­to). Kor­vaus­ten ja päi­vä­ra­ho­jen suu­ruus oli­si koko­naan nii­den mak­sa­jan kans­sa sovit­ta­va asia, johon ei val­tio puut­tui­si mil­lään tavalla.

    Ajo­päi­vä­kir­jat, kulu­kir­jan­pi­dot ja tapaus­koh­tai­nen sopi­mi­nen ovat kaik­ki yri­tyk­sen kan­nal­ta tuot­ta­ma­ton­ta byro­kra­ti­aa, ja yli­pää­tään niin kal­lis­ta että yri­tyk­sel­le on koko­nai­se­dul­li­sem­paa yli­kom­pen­soi­da kuluja.

    Hal­lin­nol­li­nen moni­mut­kai­suus on vii­mei­nen asia jota pk-yri­tyk­ses­sä kai­va­taan. Nykyi­sen kilo­met­ri­kor­vaus­käy­tän­nön ehdot­to­mas­ti paras puo­li on sen keveys. Juna- ja tak­si­kuit­tien kans­sa sää­tä­mi­nen mak­saa oleel­li­ses­ti enem­män välil­li­si­nä kus­tan­nuk­si­na, tai vaih­toeh­toi­ses­ti on pois yrit­tä­jän vapaa-ajasta.

  125. En ole tuo­mas­sa yhtään lisää byro­kra­ti­aa yri­tyk­sil­le, pikem­min­kin päin­vas­toin: yri­tys vain mak­saa työn­te­ki­jäl­le las­kun mukaan. Tämä on pal­jon sel­keäm­pää kuin pal­kan­las­ken­nan kaut­ta maksaminen.
    Sen sijaan työn­te­ki­jäl­le kyl­lä jää kulu­jen sel­vit­tä­mi­sen vai­va, jos HÄN halu­aa kulut vero­vä­hen­nyk­siin. Mut­ta ainoas­taan täten lop­pui­si iän­kaik­ki­nen nari­na kor­vaus­ten riit­tä­mät­tö­myy­des­tä tai ylikompensoivuudesta.

  126. Aina­kin nyt Kaup­pa­rat­su on pitä­nyt tätä uut­ta sys­tee­miä ihan pöh­kö­nä, kun hän ajaa vuo­des­sa 50 000km, eli n. 220 kilo­met­riä joka työpäivä.

    1. Mis­tä­hän näki­si, pal­jon­ko täl­lai­sia kave­rei­ta on? Hei­dän aja­mi­sen­sa mak­saa kilo­met­ri­kor­vauk­si­na fir­mal­le 22 500€.
    2. Onko hei­dän kaik­kien työ­nan­ta­ja sitä miel­tä, että ei mitään fir­man autoa? Eikös moni­kin fir­ma lii­saa tuol­lai­sil­le sta­ha­no­veil­le ihan koh­tuul­li­sia kul­ku­pe­le­jä ja jos, niin mak­sa­vat­ko ne tosi­aan yli 2000€ kuussa? 

    Tou­ko Mettinen

  127. TimoT:
    ‘snip’
    Sen sijaan työn­te­ki­jäl­le kyl­lä jää kulu­jen sel­vit­tä­mi­sen vai­va, jos HÄN halu­aa kulut verovähennyksiin.
    ‘snip’

    Työn­te­ki­jäl­le ja verot­ta­jal­le. Byrokratiaa!

  128. Tou­ko Met­ti­nen:
    Aina­kin nyt Kaup­pa­rat­su on pitä­nyt tätä uut­ta sys­tee­miä ihan pöh­kö­nä, kun hän ajaa vuo­des­sa 50 000km, eli n. 220 kilo­met­riä joka työpäivä.

    1. Mis­tä­hän näki­si, pal­jon­ko täl­lai­sia kave­rei­ta on?Heidän aja­mi­sen­sa mak­saa kilo­met­ri­kor­vauk­si­na fir­mal­le 22 500€.
    2.Onko hei­dän kaik­kien työ­nan­ta­ja sitä miel­tä, että ei mitään fir­man autoa?Eikös moni­kin fir­ma lii­saa tuol­lai­sil­le sta­ha­no­veil­le ihan koh­tuul­li­sia kul­ku­pe­le­jä ja jos, niin mak­sa­vat­ko ne tosi­aan yli 2000€ kuussa? 

    Tou­ko Mettinen

    Kii­tok­sia arvo­ni­mes­tä. Tai­taa olla tut­tu käsite?
    Kor­vaus­ten suu­ruu­den olet las­ke­nut ihan oikein, sen se tekee.
    Mikä­li talon auto, eli autoe­tu, niin kus­tan­nuk­set ovat suu­rin­piir­tein samaa luok­kaa. Näil­lä kil­soil­la auto­na yleen­sä WW Pas­sat tms samas­sa luo­kas­sa oleva.
    Lea­sing mak­su suu­rin piir­tei 800‑1000/ kk. Polt­to-aineet pääl­le ja huom. mukaan­lu­kien yksi­tyis­ajot, eli kil­sat sil­loin 60–70tkm tekee noin 550–600€. Lisäk­si kun kysees­sä pal­kan jat­ke, niin sotu kulut pääl­le, eli auto-etu pal­kan­saa­jal­le varus­te­lus­ta riip­puen tuos­ta n. 800 €/kk. Sii­tä sivu­ku­lut kar­keas­ti n. 400€/kk. Sii­tä sit­ten jää­kin jo vajaa 200€ pesui­hin, nes­tei­siin ym. pik­ku­tar­pei­siin. Ren­kaat ja huol­lot kuu­luu yleen­sä soppariin.
    Että eikö­hän aika­lail­la samoi­hin mene. Meil­lä itsel­lä las­ket­tu, että 50tkm on raja jon­ka jäl­keen alkaa tul­la talon auto.
    Saa­han noi­ta dacioi­ta ja var­maan pienm­piä­kin kin­ne­rei­tä hal­val­la. Hom­man juju on myös sii­nä, että auto on aina käy­tet­tä­vis­sä, ja kave­ri joka sitä käyt­tää, var­sin­kin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä viih­tyy ja kokee asian mie­lek­kääk­si. Yleen­sä mitä hei­kom­mat työ­vä­li­neet, niin sitä suu­rem­pi vaih­tu­vuus. Meil­lä onnek­si arvos­te­taan ammat­ti­tai­toa. Lisäk­si jokai­nen aja­koon mil­lä halu­aa omien tar­peit­ten­sa ja miel­ty­mys­ten­sä mukaan. Kor­vaus on kai­kil­le sama.
    Ja mei­tä sta­ha­no­ve­ja on aika pal­jon. SMKJ voi var­maan autaa asias­sa jos haluat määriä.
    p.s omat kil­sat n. 50.000 eli vii­me vuo­si 46.000.
    p.s.p.s Eikä tar­vit­se olla kateel­li­nen. Ne kulut jos uusi oma-auto on myös vuo­des­sa samaa tasoa, jos­sei ole autoa arpa­jai­sis­sa voittanut.

  129. Autoi­lun kal­lis­tu­mi­sen pri­mää­ri­nen syy on öljy­hui­pus­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu) ja hal­li­tuk­sen toi­met ovat öljyn pie­ne­ne­vään tar­jon­taan sopeu­tu­mis­ta. Jos tätä sopeu­tu­mis­ta halu­aa nopeut­taa, voi ostaa jon­kin vaih­toeh­toi­sel­la ener­gia­muo­dol­la toi­mi­van auton.

  130. Ton­ni käteen:
    Autoi­lun kal­lis­tu­mi­sen pri­mää­ri­nen syy on öljy­hui­pus­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu) ja hal­li­tuk­sen toi­met ovat öljyn pie­ne­ne­vään tar­jon­taan sopeu­tu­mis­ta. Jos tätä sopeu­tu­mis­ta halu­aa nopeut­taa, voi ostaa jon­kin vaih­toeh­toi­sel­la ener­gia­muo­dol­la toi­mi­van auton.

    Hie­no huo­mio ja johtopäätös.
    Mut­ta eikö­hän tämän kes­kus­te­lun pää­asia­sial­li­nen syy ole sii­nä kuka mak­saa työ­vä­li­neen käy­tön ja mis­sä mää­rin. Ihan sama vaik­ka kävi­si mansikoilla.
    Nuo vaih­toeh­to polt­toai­ne autot sat­tu­vat mak­sa­maan vaan tänä­päi­vä­nä vie­lä enem­män kuin kal­lein ben­sa­moot­to­ri tms. Ikä­vä kyllä.

  131. Rai­mo K: Työn­te­ki­jäl­le ja verot­ta­jal­le. Byrokratiaa!

    Hem­me­tin hie­no oivallus.
    Alle­kir­joi­tan täy­sin sen, että mak­se­taan todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukaan mutta:
    1 Auton moot­to­ri hajo­aa työ­ajos­sa/­va­paa-ajan ajos­sa. Saa­ko vähen­nyk­sen vai ei? Esim. joh­tui­ko sii­tä, että jou­tuu vetä­mään työs­sään lin­ja-auton kokois­ta perä­vau­nua vai sii­tä, että vetää vapaa-ajal­laan kesä­mö­kin kokois­ta asun­to­vau­nua? Mis­sä mää­rin kus­tan­nuk­set jaetaan?
    2 Auton moot­to­ri hajo­aa kyl­mä­käyn­nis­tyk­sen vuoksi.
    Vapaa-aika­na käyn­nis­tyy kak­si ker­taa vii­kos­sa vapaa-ajal­la, eli vii­kon­lop­pui­sin. Vai joh­tui­ko sii­tä, että käyn­nis­te­tään kym­me­nen ker­taa päi­väs­sä joka päi­vä kun vaih­de­taan asiak­kaal­ta toiselle?
    3. Auton kul­ma rutus­sa. Aiheut­ta­ja tuntematon.
    Eli peruut­ti­ko joku pau­ka­pää sii­hen vai peruu­tit­ko itse. Ja vapaa-ajal­la vai työ­mat­kal­la. Teit­kö mah­dol­li­ses­ti kaup­paos­tok­set vii­mei­sen asia­kas­käyn­nin yhtey­des­sä? Kenen piik­kiin menee kas­kon oma­vas­tuu ja vakuu­tus­mak­sun hin­nan­ko­ro­tus. Vähen­nyk­siin vai ei?
    4. Vet­tä polt­toai­nees­sa. (koet­tu on). Menee­kö vero­vä­hen­nyk­siin vai kat­so­taan­ko omak­si ajok­si jos tan­kat­tu esim. kes­ki­viik­ko­na työ-ajos­sa ja pak­ka­nen las­kee lau­an­tai­na ‑30. ??
    5. Kive­nis­ke­mä tuu­li­la­sis­sa. Kos­tean päi­vän jäl­keen tulee pak­ka­nen ja lasi hal­ki. Onko kysees­sä vähen­net­tä­vä meno vai ihan nor­mi juttu?
    6. jne.jne
    Eli edel­lä hie­man inho­rea­lis­ti­nen arvaus mitä tule­man pitää

    Kyl­lä­pä taas alkaa selit­te­ly ja oikeusrumba.
    Nykyi­sin saat kor­vauk­sen aje­tuis­ta työ­ki­lo­met­reis­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta ja vas­taat itse.
    Kun­han tuli mieleen

    1. Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työs­sä ja vapaa-aika­na aje­tut kilo­met­rit ja kor­va­taan työ­ajo­jen suh­teel­li­nen osuus.
      Pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa oli­si, jos työ­nan­ta­jas lii­sai­si auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­sai­si nor­maa­lin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työ­ajoa 50 000 km/vuosi, se on työ­vä­li­ne, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si. Työ­nan­ta­ja­si mak­saa sinul­le nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuo­des­sa. Sen saa lii­sat­tu­na pal­jon hal­vem­mal­la. Täs­tä siis voit­tai­si työ­nan­ta­ja­si tuhan­sia euroa. Kos­ka sinun kilo­met­ri­kor­vauk­sis­sa ei oman ilmoi­tuk­se­si mukaan ole ollut sent­tiä­kään yli­kom­pen­saa­tio­ta, sinä et mene­tä mitään. Siir­ty­mi­nen työ­nan­ta­jan lii­saa­maan autoon on siis silk­kaa kan­san­ta­lou­del­lis­ta sääs­töä. Help­poa ja vaivatonta!

  132. Kaup­pa­rat­su: Mut­ta en itse sinän­sä kau­heas­ti arvos­ta tuol­lai­sia vero”laskelmia”. Jos ihmi­nen jät­tää osta­mat­ta uuden 40 000 euron auton, tämä aika toden­nä­köi­ses­ti käyt­tää aina­kin osan tuos­ta rahas­ta johon­kin muu­hun. Ja mak­saa siis kyl­lä vero­ja. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti autoin­ves­toin­nit ovat sikä­li ongel­mal­li­sia että sekä autot että polt­toai­nei­den raa­ka-aineet tuo­daan ulko­mail­ta. Nii­den osto ei siis tue koti­mais­ta työl­li­syyt­tä mui­hin vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na, jois­sa koti­mai­suusas­te on kor­keam­pi. Eli vaik­ka auto­ja ja autoi­lua vero­te­taan­kin, suu­ri osa autoi­luun käy­te­tyis­tä rahois­ta kar­kaa ulkomaille.

    Pak­ko kom­men­toi­da. Tuo 40 ton­nia on yleen­sä vel­ka­ra­haa (aina­kin minul­la). Eli jos en osta autoa, niin enpä ota vel­kaa­kaan. Ja mik­si ottai­sin vel­kaa tör­sä­täk­se­ni se johon­kin muuhun?
    Ja kun en osta uut­ta autoa, vaan ehkä käy­te­tyn, niin val­tiol­ta jää se uudes­ta autos­ta mak­set­ta­va auto­ve­ro saa­mat­ta. Yli­mää­räi­set voin polt­taa esim. tai­vaal­la Thai­maan rei­suun. Pal­jon­ko sii­tä val­tiol­le kertyy?

  133. Moi sta­ha­no­vi­lai­nen Kaupparatsu!

    Toi arvo­ni­mi oli vain vil­pi­tön­tä häm­mäs­te­lyä sii­tä, kuin­ka pal­jon te teet­te työ­tä. En var­mas­ti ole ainoa, jota kiin­nos­taa, min­kä­lai­nen on työ, jos­sa aje­taan JOKA TYÖPÄIVÄ 220 kilo­met­riä, kun en pys­ty kek­si­mään, min­kä­lai­set fir­mat tar­vit­se­vat mark­ki­noin­tiin­sa lee­gio­ta kaup­pa­rat­su­ja, jot­ka aja­vat joka työ­päi­vä 220 km.

    70-luvul­ta muis­tan esi­mer­kik­si kos­me­tiik­ka-alan jäl­leen­myy­jät, joil­la oli aika iso varas­to perä­kon­tis­sa. He tai­si­vat ajaa aika­moi­sia kilo­met­re­jä ja työ oli tuottavaa.

    Mut­ta siis Kaup­pa­rat­su. Mitä sinä myyt ja mis­tä käsin? Onko tei­tä pal­jon? Tei­dän fir­mas­sa? Suomessa?

    Tou­ko Mettinen

    Siis mun ihme­tyk­se­ni on sitä, että jos hen­ki­lö ajaa työ­päi­vän­sä aika­na 220 km, hänel­le jää hyvin vähän aikaa teh­dä töi­tä. Jos tuon ajan viet­tää maan­tiel­lä, sii­hen menee kol­me tun­tia. Mut­ta myy­jä­hen­ki­lö­hän pää­työ­nään tapaa asiak­kai­ta taa­ja­mis­sa, mikä tar­koit­taa sitä, että suu­ri osa kilo­met­reis­tä aje­taan taa­ja­mis­sa, jol­loin var­si­nai­seen asia­kas­ta­paa­mi­siin jää aikaa ehkä vain 3 — 4 tun­tia. No, tähän­kin on toi­saal­la jo vas­tat­tu: kuu­lem­ma työ­mat­kat eivät ole työ­ai­kaa. Onko meil­lä oikeas­ti Suo­mes­sa täl­lai­nen riis­tet­ty luok­ka, joil­le on mät­käis­ty oman auton käyt­tö­pak­ko ja joil­le ei mak­se­ta työ­ajoi­hin käy­te­tys­tä ajas­ta palk­kaa? Hei­dän täy­tyy var­mas­ti pyy­tää kon­sult­tia­pua dosent­ti Bäckmanilta.

    Tou­ko Mettinen
    tyrmistynyt

  134. kaup­pa­rat­su: Hem­me­tin hie­no oivallus.
    Alle­kir­joi­tan täy­sin sen, että mak­se­taan todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukaan mutta:
    1 Auton moot­to­ri hajo­aa työ­ajos­sa/­va­paa-ajan ajos­sa. Saa­ko vähen­nyk­sen vai ei?
    ‘snip’
    jne.
    jne.
    ‘snip’
    Kyl­lä­pä taas alkaa selit­te­ly ja oikeusrumba.
    Nykyi­sin saat kor­vauk­sen aje­tuis­ta työ­ki­lo­met­reis­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta ja vas­taat itse.
    Kun­han tuli mieleen

    Tot­ta kai juu­ri näin on.
    Itse vas­taat omas­ta autos­ta ja sen ajo­kun­nos­ta, vakuu­tus vas­taa kolareista.
    Tämä selvä.
    Entä ken­gät: jos oma ken­kä hajo­aa työ­pai­kal­la, kor­vaa­ko työ­nan­ta­ja? Saa­ko vähen­tää vero­tuk­ses­sa, jos hajo­aa vapaa-aikana?
    Kyl­lä on vaikeaa…

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työs­sä ja vapaa-aika­na aje­tut kilo­met­rit ja kor­va­taan työ­ajo­jen suh­teel­li­nen osuus.

    Tätä juu­ri tar­koi­tin. Tosin omas­sa mal­lis­sa­ni tämä jako kos­ki­si ainoas­taan vero­vä­hen­nys­tä. Työn­te­ki­jä sai­si las­kut­taa työ­nan­ta­jaa sen ver­ran kuin he kes­ke­nään sopi­vat, täy­sin riip­pu­mat­ta todel­li­sis­ta kuluis­ta. Mie­les­tä­ni pie­ni voit­to­kin työn­te­ki­jäl­le oli­si koh­tuul­lis­ta. Jos mat­koi­hin kuu­lu­vaa aikaa ei lue­ta työ­ai­kaan, niin ilman muu­ta täs­tä­kin ajas­ta kuu­lui­si laskuttaa.
    Työ­nan­ta­jan asia sit­ten oli­si las­kea, onko työ­suh­deau­to vai las­ku­tus edul­li­sem­paa hänelle.

    1. TimoT
      Val­tio ei puu­tu miten­kään sii­hen, pal­jon­ko työ­na­na­ta­ja mak­saa kor­vaus­ta oman auton käy­tös­tä. Kyse on vain sii­tä, mikä osa tuos­ta kor­vauk­ses­ta kat­sio­taan verottomaksi.

  136. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TimoT
    Val­tio ei puu­tu miten­kään sii­hen, pal­jon­ko työ­na­na­ta­ja mak­saa kor­vaus­ta oman auton käy­tös­tä. Kyse on vain sii­tä, mikä osa tuos­ta kor­vauk­ses­ta kat­sio­taan verottomaksi.

    Näin­hän se tie­tys­ti lain mukaan on, mut­ta käy­tän­nök­si on muo­dos­tu­nut, että mak­se­taan juu­ri tuo vero­va­paa kor­vaus. Tämän pitäi­si kat­taa täs­mäl­leen auton kulut. Mut­ta työn­te­ki­jän pitäi­si saa­da myös jon­kin­lais­ta kor­vaus­ta sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le ja työ­mat­koi­hin kulu­val­le ajal­le. Näis­tä tie­tys­ti sit­ten pitäi­si mak­saa sit­ten vero. Nykyi­nen käy­tän­tö on työn­te­ki­jöil­le erit­täin epäe­dul­li­nen. Sitä on pyrit­ty kom­pen­soi­maan hivut­ta­mal­la kor­vaus­ta yli kus­tan­nus­ten, mikä on epä­rei­lua nii­tä vero­mak­sa­jia koh­taan, joil­la ei vero­va­pai­ta tulo­ja ole.

    1. työn­te­ki­jän pitäi­si saa­da jon­kin­lais­ta kor­vaus­ta … ja työ­mat­koi­hin kulu­val­le ajalle. 

      Niin var­maan­kin pitäi­si. Sitä kut­su­taan pal­kak­si ja palk­ka on vero­na­lais­ta tuloa.

  137. Rai­mo K: Tot­ta kai juu­ri näin on.
    Itse vas­taat omas­ta autos­ta ja sen ajo­kun­nos­ta, vakuu­tus vas­taa kolareista.
    Tämä selvä.
    Entä ken­gät: jos oma ken­kä hajo­aa työ­pai­kal­la, kor­vaa­ko työ­nan­ta­ja? Saa­ko vähen­tää vero­tuk­ses­sa, jos hajo­aa vapaa-aikana?
    Kyl­lä on vaikeaa…

    Ei ollen­kaan vai­ke­aa. Mikä­li ken­kä­si on oma ja olet kir­ves­mies, muu­ra­ri, teu­ras­ta­ja etc. Olet osta­nut popot ihan itse, niin voit ostaa uudet ja saat vero­tuk­ses­sa työvaatevähennykset.
    Mikä­li olet kuu­ta­mo ura­kal­la työn anta­ja­si vaat­teis­sa työ­vä­li­neil­lä, niin saat työ­nan­taj­lat uudet.
    Mikä­li olet joku muu, niin et saa.
    Jos KAup­pa­rat­su tar­vit­see työs­sään esim. pukua jol­le on sivii­lis­sä ker­ran käyt­töä esim. ano­pin hau­ta­jai­sis­sa, niin et saa työ­vaa­te­vä­hen­nys­tä. Et vaik­ka sinul­le ei oli­si sitä anoppiakaan.
    Ja jos huo­ma­sit, niin hom­ma kos­ki asi­aa jos kus­tan­nuk­set kor­vat­tai­siin käy­tön mukaan. Ei tar­koit­ta­nut nykysysteemiä.

  138. Tou­ko Met­ti­nen:
    Moi sta­ha­no­vi­lai­nen Kaupparatsu!

    Toi arvo­ni­mi oli vain vil­pi­tön­tä häm­mäs­te­lyä sii­tä, kuin­ka pal­jon te teet­te työ­tä. En var­mas­ti ole ainoa, jota kiin­nos­taa, min­kä­lai­nen on työ, jos­sa aje­taan JOKA TYÖPÄIVÄ 220 kilo­met­riä, kun en pys­ty kek­si­mään, min­kä­lai­set fir­mat tar­vit­se­vat mark­ki­noin­tiin­sa lee­gio­ta kaup­pa­rat­su­ja, jot­ka aja­vat joka työ­päi­vä 220 km.

    70-luvul­ta muis­tan esi­mer­kik­si kos­me­tiik­ka-alan jäl­leen­myy­jät, joil­la oli aika iso varas­to peräkontissa.He tai­si­vat ajaa aika­moi­sia kilo­met­re­jä ja työ oli tuottavaa.

    Mut­ta siis Kaupparatsu.Mitä sinä myyt ja mis­tä käsin?Onko tei­tä pal­jon? Tei­dän firmassa?Suomessa?

    Tou­ko Mettinen

    Siis mun ihme­tyk­se­ni on sitä, että jos hen­ki­lö ajaa työ­päi­vän­sä aika­na 220 km, hänel­le jää hyvin vähän aikaa teh­dä töitä.Jos tuon ajan viet­tää maan­tiel­lä, sii­hen menee kol­me tuntia.Mutta myy­jä­hen­ki­lö­hän pää­työ­nään tapaa asiak­kai­ta taa­ja­mis­sa, mikä tar­koit­taa sitä, että suu­ri osa kilo­met­reis­tä aje­taan taa­ja­mis­sa, jol­loin­var­si­nai­seen asia­kas­ta­paa­mi­siin jää aikaa ehkä vain 3 – 4 tuntia.No, tähän­kin on toi­saal­la jo vas­tat­tu: kuu­lem­ma työ­mat­kat eivät ole työaikaa.Onko meil­lä oikeas­ti Suo­mes­sa täl­lai­nen riis­tet­ty luok­ka, joil­le on mät­käis­ty oman auton käyt­tö­pak­ko ja joil­le ei mak­se­ta työ­ajoi­hin käy­te­tys­tä ajas­ta­palk­kaa? Hei­dän täy­tyy var­mas­ti pyy­tää kon­sult­tia­pua dosent­ti Bäckmanilta.

    Tou­ko Mettinen
    tyrmistynyt

    Moi­moi Touko
    Toi­min päi­vit­täis­ta­va­ra-alal­la ja kysees­sä on elintarvikkeet.
    Alu­ee­na itä-ja kaak­kois-Suo­mi. Eli jos kat­sot asi­aa Hel­sin­gin hori­son­tis­ta, niin en ihmet­te­le häm­mäs­tys­tä­si. Mel­lä­päin kun tuo sata kilo­met­ria ei nyt enää niin hir­veän pit­kä mat­ka ole.
    Ja kuten olit las­ke­nut oikein, niin se asiak­kai­den kans­sa jää­vä aika on aika lyhyt. Mut­ta hom­man juo­ni onkin se, että noi aje­lut ajoit­tu­vat­kin aika pal­jon nor­mi työ-ajan ulko­puo­lel­le. Eli rau­ta­lan­gas­ta: aamul­la aikai­sin mat­kaan, että olet peril­lä kun “viras­to-aika” alkaa ja kotiin kun se on lop­pu. Eli ymmär­tä­net myös, että ei täl­lai­sia kilo­met­ri­mää­riä aje­ta taa­ja­mas­sa. Oman auto­ni ajo­tie­to­ko­ne näyt­tää täl­lä het­kel­lä kes­ki­no­pu­dek­si 49km /h. Eli sen rei­lun 200 kil­san aja­mi­nen ottaa 4 h. Okei tuo on kes­kiar­voa. Aamul­la esim. 100 km pää­hän ja siel­lä päi­vä pyö­ri­mis­tä eri asiak­kais­sa ja illal­la kotii sama mat­ka, niin sii­nä­hän se 220 km on. Vie­lä lisäi­sin sii­hen oman auto / talon auto, että työs­ken­te­len pörs­siyh­tiös­sä jos­sa on kyl­lä armei­ja cont­rol­le­rei­ta ym. Kaup­pa­tie­tei­den kandeja/maistereita las­ke­mas­sa, että yhtiön raho­ja ei tuh­la­ta. Eli kyl­lä se kan­nat­ta­vuus on las­ket­tu ihan ammat­ti­lais­ten­kin toi­mes­ta, eli ei se ole ihan oma valin­ta. Työ­ajot ovat tie­ten­kin työ­ai­kaa mut­ta jos palk­kauk­se­si on kuu­kausi­palk­ka ja ns. koko­nais­palk­ka, niin eipä hir­veäs­ti kan­na­ta alkaa las­kes­kel­la tun­ti­palk­ko­ja, alkaa vaan harmittamaan.
    Sen­pä vuok­si tuo autoe­tu­kaan ei oikein hou­kut­te­le. Sii­nä kun pie­nen pal­kan pääl­le lyö­dään autoe­tu, eli täs­sä tapauk­ses­sa se oli­si n. 800 € ja sum­mas­ta las­ke­taan verot ja vähen­ne­tään raha­pal­kas­ta, niin eipä nau­ra­ta sen­kään vertaa.
    No kysees­sä on amma­tin­va­lin­ta­ky­sy­mys ja yli­töi­tä ei tar­vit­se tehdä.
    Yes, muut­ta tavoit­teet pitää saa­vut­taa. Eli itsep­pä valit­sin mut­ta saan­pa­han toteut­taa itseä­ni ja työs­ken­nel­lä ihan yksin. Ja tätä teh­nyt vie­lä 32v. Ja ymmär­rät var­maan myös, että asioi­ta pitää val­mis­tel­la etu­kä­teen ja suun­ni­tel­la. Ja vie­lä “työ aika­na”. Kans­sa­ni vas­taa­vas­sa ase­mas­sa meil­lä 3–4 kave­ria, muil­la kilo­met­rit pie­nem­piä. Jos­tain kum­man syys­tä kaik­ki olem­me Itä/­Poh­jois-Suo­mes­sa.
    Toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rät nyt mik­si täl­lai­set asiat jurp­pii. Joten­kin tun­tuu, että mana­ge­ment by exel ei aina ole ehkä paras jut­tu. Mut­ta näil­lä men­nään ja desant­ti bäck­man voi pysyä mun puo­les­ta vaik­ka Ulan Udessa.

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työs­sä ja vapaa-aika­na aje­tut kilo­met­rit ja kor­va­taan työ­ajo­jen suh­teel­li­nen osuus.
    Pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa oli­si, jos työ­nan­ta­jas lii­sai­si auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­sai­si nor­maa­lin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työ­ajoa 50 000 km/vuosi, se on työ­vä­li­ne, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si. Työ­nan­ta­ja­si mak­saa sinul­le nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuo­des­sa. Sen saa lii­sat­tu­na pal­jon hal­vem­mal­la. Täs­tä siis voit­tai­si työ­nan­ta­ja­si tuhan­sia euroa. Kos­ka sinun kilo­met­ri­kor­vauk­sis­sa ei oman ilmoi­tuk­se­si mukaan ole ollut sent­tiä­kään yli­kom­pen­saa­tio­ta, sinä et mene­tä mitään. Siir­ty­mi­nen työ­nan­ta­jan lii­saa­maan autoon on siis silk­kaa kan­san­ta­lou­del­lis­ta sääs­töä. Help­poa ja vaivatonta!

    Täs­sä­pä taas tun­tuu ole­van vas­taus jos­ta pais­taa ikä­vä­kyl­lä enem­män aate kuin tieto.
    Kuten vas­ta­sin jo edel­li­sil­lek­kin, niin ei tuo lii­saus­kaan, niin hal­paa ole mikä­li kysees­sä vas­taa­va auto. Tie­ten­kin jos ote­taan ver­tai­luun pie­nem­pi auto ja varusteet.
    Aina­han voi kysy auto­lii­saa­jil­ta paj­lon­ko maksaa?
    40.000€ auto 2v/140 tkm. Huol­to­lea­sing. Sii­hen sit­ten alkaa raken­te­le­maan polt­to-aine kus­tan­nuk­sia, vakuu­tuk­sia, käyt­tö­mak­su­ja, pesu­ja pääl­tä ja sisäl­tä vuo­den aika­na. Lisäk­si sii­hen tie­ten­kin täy­tyy las­kea sen autoe­dun arvos­ta mak­set­ta­vat pal­kan lisä­jat­keet. Veik­kaan, että aika samoi­hin menee. Jos nyt ihan tar­kan kil­sat vii­me­vuo­del­ta, niin oli 45,650. Työs­ken­te­len isos­sa pörs­siyh­tiös­sä ja meil­lä uskoi­sin ole­van ihan tar­peek­si las­ku­tai­toi­sia talous­ih­mi­siä jot­ka vah­ti­vat fir­man kulu­ja. Täl­lä het­kel­lä las­kett, että se 50.000 on raja jon­ka jäl­keen kes­kus­tel­laan talon autos­ta, mikä­li jat­ku­vat kilometrit/ vuo­si yli.
    Toi­saal­ta, kos­ka laki on pää­tet­ty ja sil­lä siis­ti, niin odo­tan mie­len­kiin­nol­la mitä tule­va vuo­si tuo tul­les­saan. Mikä tulee ole­maan kor­vaus­ta­so ja sen jäl­keen las­ken uudes­taa itse mikä kan­nat­taa. Taval­li­sen ihmi­sen kun on pis­tet­tä­vä suu säk­kiä myö­ten ja suh­teu­tet­ta­va kulut tuloi­hin. Jää­pä näh­tä­väk­si. Itse vali­tut edus­ta­jat ovat puhu­neet. Puheoi­keus kan­sal­la seu­raa­van ker­ran vajaan nel­jän vuo­den kuluttua.
    Lisäk­si tämä alkaa men­nä jank­kaa­mi­sek­si, niin toi­vo­tan kai­kil­le hyvää jat­koa itse kun­kin valit­se­mal­la aat­teel­la ja tiellä.
    Kii­tos kai­kil­le kom­men­toi­jil­le. Sil­ti pysyn omal­la kannallani 😉

    1. Kaup­pa­rat­su
      Sinun­han piti ajaa sil­lä autol­la fir­man ajo­ja vain 50 000 kilo­met­riä,. Jos nii­den pääl­le ajat 20 000 kilo­met­riä omia ajo­ja, sinä tei­tys­ti mak­sat ne itse.

  140. Ruot­sis­sa pal­jon aja­vat myyn­ti­mie­het saa­vat veron­alen­nuk­sen työ­suh­deau­tos­ta. Sys­tee­mi on siis päin­vas­tai­nen kuin Suomessa.

  141. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa oli­si, jos työ­nan­ta­jas lii­sai­si auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­sai­si nor­maa­lin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työ­ajoa 50 000 km/vuosi, se on työ­vä­li­ne, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si. Työ­nan­ta­ja­si mak­saa sinul­le nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuo­des­sa. Sen saa lii­sat­tu­na pal­jon hal­vem­mal­la. Täs­tä siis voit­tai­si työ­nan­ta­ja­si tuhan­sia euroa. Kos­ka sinun kilo­met­ri­kor­vauk­sis­sa ei oman ilmoi­tuk­se­si mukaan ole ollut sent­tiä­kään yli­kom­pen­saa­tio­ta, sinä et mene­tä mitään. 

    Sato­ja kom­ment­te­ja tääl­lä on vän­gät­ty, mut­ta aika vähil­le on jää­nyt se uudis­tuk­sen perus­a­ja­tus, että omat ajot tuli­si mak­saa itse — tai jos ne mak­saa joku muu, niin se on sit­ten nor­maa­lia vero­tet­ta­vaa ansio­tu­loa. Edes “Kaup­pa­rat­su” tai muut kym­me­niä tuhan­sia euro­ja km-kor­vauk­sia nos­ta­vat tus­kin keh­taa­vat väit­tää, että eivät hank­ki­si autoa, jos eivät sitä työ­ajoi­hin tar­vit­si­si. Niin­pä on kysyt­tä­vä, jää­kö heil­le tosi­aan vie­lä tuhan­sia euro­ja mak­set­ta­vak­si omis­ta vähäi­sis­tä ajois­ta, niin kuin meil­le taval­li­sil­le autoi­li­joil­le? Esim. 10 000 km vuo­des­sa omia ajo­ja omal­la 15 000 euron perus­au­tol­la mak­saa kaik­ki­neen noin 4 000 €. Työ­ajo­jen kus­tan­nuk­sis­ta jan­kut­ta­mi­nen on tur­haa — nor­maa­li työ­nan­ta­ja kyl­lä kor­vaa työn­teos­ta aiheu­tu­vat kulut nyt ja jat­kos­sa. Kaup­pa­rat­sun, joka jou­tuu itse mak­sa­maan työ­vä­li­neen­sä, kan­nat­taa vaih­taa työpaikkaa. 

    Ehkä kaik­ki eivät ole ymmär­tä­neet vie­ras­pe­räis­tä ter­miä yli­kom­pen­saa­tio oikein… Yli­kom­pen­saa­tio­ta syn­tyy nykyi­sin hyvin usein, kun mak­se­taan rajat­ta kiin­teä­suu­ruis­ta vero­ton­ta kor­vaus­ta otta­mat­ta huo­mioon todel­li­sia työ­nan­ta­jal­le kuu­lu­via kulu­ja ja yksi­tyis­tä käy­tös­tä syn­ty­nei­tä kulu­ja. Sitä syn­tyy var­sin­kin, jos veron­ta kor­vaus­ta mak­se­taan kuvit­tel­li­sis­ta kuluis­ta. Tätä olen kuul­lut kut­sut­ta­van myös “kynäl­lä mat­kus­ta­mi­sek­si”. Kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jil­tä voi kysyä lisää 😉 Usei­den koh­ta­lai­ses­ti (n. 20–30 tkm/v) työ­ajoa aja­vien tut­ta­vie­ni olen kuul­lut sano­neen, että ei aja­mal­la pal­joa tie­naa, mut­ta saa­pa­han ilmai­sek­si hyvän auton käyt­töön­sä (kun se pitäi­si muu­ten itse mak­saa) ja vähän jää ylikin.

    PS. Huvit­tu­nee­na seu­raan näi­tä reak­tioi­ta, jois­sa yli­kom­pen­saa­tios­ta jopa vuo­si­kym­me­niä naut­ti­neet uhkaa­vat muut­taa ulko­mail­le, lopet­taa työn­teon tms. Vähän kuu­los­taa samal­ta kuin nii­den kreik­ka­lais­ten kiu­kut­te­lu, joil­le ei enää mak­se­ta hei­dän kuol­lei­den suku­lais­ten­sa eläkkeitä.

  142. Kilo­met­ri­kor­vaus­ten muut­tues­sa kum­mal­li­sik­si seu­raa sii­tä jotain. Yksi seu­raus saat­taa olla auto-osuus­kun­ta tai vaik­ka ‑osa­keyh­tiö, jon­ne voi auton­sa siir­tää. Entis­tä autoan­sa voi lai­na­ta omiin ajoi­hin­sa tai yri­tys­ajoi­hin. Tai vaik­ka jotain muu­ta osuus­kun­nan autoa. Jokai­nen nois­ta autois­ta on sen jäl­keen tulos­yk­sik­kö kaik­ki­ne kului­neen ja tuloi­neen. Työ­nan­ta­ja voi var­maan­kin hyväk­syä tiet­tyyn tasoon asti kus­tan­nuk­set, jot­ka kor­vaa osuusau­tos­ta. Osa­keyh­tiö­mal­lis­sa auto on siir­ret­ty sin­ne pää­omak­si, jol­loin osa­keyh­tiön tuot­taes­sa jotain tulos­ta, saa myös osinkotuloa.

  143. Tou­ko Met­ti­nen:
    Aina­kin nyt Kaup­pa­rat­su on pitä­nyt tätä uut­ta sys­tee­miä ihan pöh­kö­nä, kun hän ajaa vuo­des­sa 50 000km, eli n. 220 kilo­met­riä joka työpäivä.

    1. Mis­tä­hän näki­si, pal­jon­ko täl­lai­sia kave­rei­ta on?Heidän aja­mi­sen­sa mak­saa kilo­met­ri­kor­vauk­si­na fir­mal­le 22 500€.
    2.Onko hei­dän kaik­kien työ­nan­ta­ja sitä miel­tä, että ei mitään fir­man autoa?Eikös moni­kin fir­ma lii­saa tuol­lai­sil­le sta­ha­no­veil­le ihan koh­tuul­li­sia kul­ku­pe­le­jä ja jos, niin mak­sa­vat­ko ne tosi­aan yli 2000€ kuussa? 

    Tou­ko Mettinen

    Kyl­lä mä Tou­ko luu­len että fir­mat tie­tää par­hai­ten mitä niil­le on kan­nat­ta­vin­ta ja käte­vin­tä se täs­sä on haus­kin­ta että poli­tii­kot rupe­vat neu­vo­maan työn­teos­sa ja tie­tä­vät par­hai­ten mikä on fir­moil­le paras­ta voi juma­lau­ta on ne vii­sai­ta noi mei­dän poli­tii­kot miten­hän ne pär­jäi­si oikeii­sa töissä.

    1. Yri­tyk­set tie­tä­vät var­maan­kin par­haan toi­min­ta­ta­van. Tätä vii­saut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vää­ris­tä­vä verotuki.

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tyk­set tie­tä­vät var­maan­kin par­haan toi­min­ta­ta­van. Tätä vii­saut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vää­ris­tä­vä verotuki.

    Mikä vero­tu­ki

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin var­maan­kin pitäi­si. Sitä kut­su­taan pal­kak­si ja palk­ka on vero­na­lais­ta tuloa.

    Ter­ve­tu­loa mukaan vaa­ti­maan palk­ka­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta myös myyn­ti­mie­hil­le ja muil­le mat­ka­työ­tä teke­vil­le. Uskal­lan lyö­dä vetoa, että vetoat tämän ole­van työ­mark­ki­naos­a­puol­ten asia. Eli help­po tapa pes­tä kädet muu­tok­sen nega­tii­vi­sis­ta vaikutuksista.

  146. kaup­pa­rat­su: Oman auto­ni ajo­tie­to­ko­ne näyt­tää täl­lä het­kel­lä kes­ki­no­pu­dek­si 49km /h. Eli sen rei­lun 200 kil­san aja­mi­nen ottaa 4 h. 

    Artik­ke­lis­sa “Healt Bene­fits of Cycling”, kir­joit­ta­jat Jan Gar­rard, Chris Ris­sel, Adrian Bau­man ( kir­jas­ta City Cycling, MIT Press 2012) löy­tyy seuraavaa:

    - Köö­pen­ha­mis­sa huo­mat­tiin, että työ­mat­ka­pyö­räi­ly vähen­tää kuol­lei­suut­ta 28%.
    — Pak­susuo­len syö­vän ris­ki vähe­nee (kii­na­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan) 40% aktii­vi­sel­la työmatkaliikunnalla.
    — Kii­na­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan yli 10 tun­tia autos­saa vii­kos­sa viet­tä­vil­lä on 82% suu­rem­pi ris­ki sai­ras­tua sydän­sai­rau­teen ver­rat­tu­na nii­hin jot­ka autoi­le­vat vain 4 tuntia. 

    Eli vaik­ka 4h päi­väs­sä autoi­lu saat­taa olla talou­del­li­ses­ti vik­sua, niin ter­vey­ten­sä sii­nä autoil­les­sa kyl­lä menet­tää. Kan­nat­taa miet­tiä jos­ko vähem­män vaa­ral­li­sia duu­ne­ja oli­si tarjolla.…

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tyk­set tie­tä­vät var­maan­kin par­haan toi­min­ta­ta­van. Tätä vii­saut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vää­ris­tä­vä verotuki. 

    Taan­noin erään kiin­teis­tö­vä­li­ty­sa­lan yri­tyk­sen toi­min­ta­ta­pa oli mak­saa palk­ko­jen sijaan verot­to­mia kilo­met­ri­kor­vauk­sia (kilo­met­reis­tä, joi­ta ei ollut oikeas­ti ajet­tu). Ehkä toi­min­ta­ta­pa oli­si edel­leen sama, ellei verot­ta­ja ja polii­si oli­si puut­tu­neet asiaan.

    Vaik­ka tar­kem­mat las­kel­mat osoit­tai­si­vat muu­ta, työn­te­ki­jäs­tä voi hel­pos­ti vai­kut­taa, että mat­ka­las­kuis­ta tulee käteen enem­män rahaa kuin var­si­nai­se­na palk­ka­na. Työ­nan­ta­jal­le tämä sopii, kos­ka sil­loin ei ole niin isoa pai­net­ta nos­taa var­si­nais­ta palkkaa.

  148. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tyk­set tie­tä­vät var­maan­kin par­haan toi­min­ta­ta­van. Tätä vii­saut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vää­ris­tä­vä verotuki.

    Näin tosi­aan. Se on unoh­tu­nut kes­kus­te­luis­sa monel­ta, että kyl­lä fir­mat saa­vat jat­kos­sa­kin mak­saa ajos­ta vaik­ka 70 sent­tiä kilo­met­ril­tä työn­te­ki­jäl­leen. Mut­ta verot­ta­jan hyväk­sy­män mak­si­mi­ra­jan yli mene­vä tulo ei ole vero­tuk­sel­li­sel­ta nimel­tään kilo­met­ri­kor­vaus­ta (joka on sää­det­ty vero­va­paak­si kulu­kor­vaus­tu­lo­na), vaan työ­tu­loa, jos­ta menee vero.

  149. Lisään vie­lä, että veik­kaan, että seu­raa­vis­sa työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luis­sa yhte­nä osa­na ammat­ti­liit­to­jen ja työ­nan­ta­ja­liit­to­jen välil­lä voi joil­lain aloil­la olla kilo­met­ri­kor­vaus­asia. En yhtään ihmet­te­li­si, vaik­ka joil­lain aloil­la pää­tet­täi­siin lin­jauk­ses­ta, jos­sa kilo­met­ri­kor­vaus on jat­kos­sa sii­nä vai­hees­sa kun vero­va­paan kilo­met­ri­kor­vauk­sen raja las­kee 25 sent­tiin, puo­les­taan esim. 40 sent­tiä. Tuol­loin siis kilo­met­riä koh­ti ker­tyi­si myös 15 sent­tiä palk­kaa. Jos näin käy, työ­nan­ta­jan mak­sut pysy­vät suun­nil­leen ennal­laan (kuin tilan­tees­sa, jos­sa mak­saa verot­ta 46 sent­tiä kilo­met­ri­kor­vaus­ta per kilo­met­ri), pal­jon aja­vil­la työn­te­ki­jöil­lä tulot ovat parem­mat kuin 25 sen­tin kilo­met­ri­kor­vauk­sel­la, ja verot­ta­ja ja elä­ke­lai­tok­set­kin saa parem­min oman­sa sil­tä osin kuin kilo­met­ri­kor­vaus ei koh­dis­tu todel­li­siin kului­hin, vaan on tosia­sias­sa palkkaa.

  150. Mat­ti Kin­nu­nen: Kan­nat­taa miet­tiä jos­ko vähem­män vaa­ral­li­sia duu­ne­ja oli­si tarjolla….

    Tähän tai­taa­kin kul­mi­noi­tua vih­rei­den ajat­te­lu myyn­ti- ja huol­to­työs­tä, jos­sa vie­lä­pä tar­vi­taan omaa autoa. Lopet­ta­kaa se! Käy­tät­te autoa ja lisäät­te kulu­tus­ta myy­mäl­lä! Olet­te nii­tä pahimipia! 🙂

  151. Myyn­ti­mies: Mikä verotuki

    Et ilmei­ses­ti ole huo­man­nut, että kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat verovapaita?
    Useim­mat myyn­ti­mie­het kyl­lä tietävät.

  152. Val­tion bud­je­tis­sa 2013 arvioi­daan kilo­met­ri­kor­vaus­ten lisää­vän yhtei­sö­ve­ron tuot­toa 6 mil­joo­naa euroa.

    YLE uuti­soi tänään, että yhtei­sö­ve­ron tuot­to romah­taa tänä vuon­na vii­den mil­jar­din tasol­ta nel­jä mil­jar­din tasol­le (-22 %).

    Tätä mil­jar­din euron vajet­ta ei ole osat­tu bud­jet­tia laa­dit­taes­sa arvioida.

    p.s. Tur­kis­tar­haa­jien otta­mi­nen val­tion lomi­tus­pal­ve­lui­den pii­riin on lisän­nyt pal­ve­lui­den käyt­tä­jiä 60 pro­sen­til­la. Val­tion kus­tan­ta­mat lomi­tus­tun­nit kas­va­vat alun 58000 tun­nin tasol­ta yli 96000 tun­tiin vuon­na 2013. Eli val­tio on onnis­tu­nut mel­kein tuplaa­maan alan työ­tun­nit ja työ­tun­tien lisää­mi­sel­lä odo­te­taan val­tion­ta­lou­den kes­tä­vyys­va­jeen pelas­tus­ta. Tie­dos­sa on sekin, että moni sika­lan omis­ta­ja on anta­mas­sa lem­put por­sail­le ja tilal­le tulee tur­ki­se­läi­miä. Suo­men tule­vai­suus onko tur­kis­tar­hauk­ses­sa. Nerokasta 🙂

  153. Rai­mo K: Et ilmei­ses­ti ole huo­man­nut, että kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat verovapaita?
    Useim­mat myyn­ti­mie­het kyl­lä tietävät.

    Onko se sama asia kuin kan­san­edus­ta­jien kulu­kor­vaus 1800 euroa verotuki

  154. Mat­ti Kin­nu­nen: Artik­ke­lis­sa “Healt Bene­fits of Cycling”, kir­joit­ta­jat Jan Gar­rard, Chris Ris­sel, Adrian Bau­man ( kir­jas­ta City Cycling, MIT Press 2012) löy­tyy seuraavaa:

    Eli vaik­ka 4h päi­väs­sä autoi­lu saat­taa olla talou­del­li­ses­ti vik­sua, niin ter­vey­ten­sä sii­nä autoil­les­sa kyl­lä menet­tää. Kan­nat­taa miet­tiä jos­ko vähem­män vaa­ral­li­sia duu­ne­ja oli­si tarjolla….

    Sodas­sa on kuol­lei­suus n.15%. Sivii­lis­sä 100%.
    Eikö­hän ale­ta sotimaan 😉

  155. Minun mie­les­tä­ni vero­tuis­ta pitäi­si pääs­tä eroon. Esi­mer­kik­si mitä muu­ta tulo­ve­ro­tuk­sen alem­mat por­tai­kot tai toi­meen­tu­lo­tuen verot­to­muus ovat kuin puh­das­ta verotukea?

    Koko progres­sii­vi­nen asteik­ko vaan tasa­ve­rok­si sil­le kor­keim­mal­le tasol­le ja kaik­ki vähen­nyk­set eli vero­tuet pois, sama jut­tu myös lap­si­li­sil­le, niis­tä­kin voi­si val­tion poh­jat­to­maan kas­saan niis­tää sen 50–60%.

    Die­sel-polt­toai­ne saa myös hir­vit­tä­vää vero­tu­kea ben­saan ver­rat­tu­na, sama­ten tie­ten­kin ben­sii­ni­käyt­töi­ses­tä autos­ta ei mak­se­ta käyt­tö­voi­ma­ve­roa. Vero­tu­ki siis sekin.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, min­kä­lai­sia vero­tu­kia val­tio jakaa kaik­keen mah­dol­li­seen kun ver­ra­taan ben­sii­nin vero­tuk­seen. Kyl­lä kait mai­dos­sa­kin pitäi­si olla yhtä pal­jon val­mis­te­ve­roa kuin lit­ras­sa bensaa.

    Hel­sin­ki­läi­set pal­kan­saa­jat saa­vat hir­veäs­ti vero­tu­kia, kos­ka siel­lä kun­nan tulo­ve­ro-% ei ole sama kuin Suo­men kirei­ten vero­te­tus­sa kunnassa. 

    Kyl­lä kait nämä alhai­sem­mat pro­sen­tit elik­kä sel­vät vero­tuet, pitäi­si pois­taa ja har­mo­ni­soi­da kaik­ki kor­keim­man mukaan?

  156. Evert The Neve­Rest: Val­tion bud­je­tis­sa 2013 arvioi­daan kilo­met­ri­kor­vaus­ten lisää­vän yhtei­sö­ve­ron tuot­toa 6 mil­joo­naa euroa.

    YLE uuti­soi tänään, että yhtei­sö­ve­ron tuot­to romah­taa tänä vuon­na vii­den mil­jar­din tasol­ta nel­jä mil­jar­din tasol­le (-22 %).

    Tätä mil­jar­din euron vajet­ta ei ole osat­tu bud­jet­tia laa­dit­taes­sa arvioida.

    Kiel­tä­mät­tä eri­koi­nen jut­tu. Ja vie­lä eri­koi­sem­pi sik­si, että eri­tyi­sen kovia vero­suun­nit­te­li­joi­ta näky­vät ole­van val­tio-omis­tei­set yhtiöt!!!

    Min­kä takia val­tio-omis­tei­set yhtiöt vält­te­le­vät vero­jen mak­sa­mis­ta Suo­meen, ja vero­te­tut­ta­vat tulon­sa mie­lum­min muis­sa mais­sa alem­mal­la verolla???

    Eri­tyi­sen kovia Suo­men vero­jen vält­te­li­jöi­tä­hän ovat mm. For­tum, Wärt­si­lä, Outo­kum­pu, Sto­ra Enso, Sone­ra jne. On arvioi­tu val­tio-omis­teis­ten suu­ryh­tiöi­den vero­va­jeen Suo­meen ole­van jopa mil­jar­di euroa vuo­des­sa. Esim. For­tum, Wärt­si­lä ja Outo­kum­pu ovat siir­tä­neet mer­kit­tä­väs­sä mää­rin omai­suut­taan kir­jan­pi­dol­li­ses­ti Hol­lan­tiin ja Ber­mu­dal­le, mitä kaut­ta he sit­ten voi­vat teh­dä siir­to­hin­noit­te­lun kaut­ta vero­kik­kai­lua, jol­la vält­te­le­vät Suo­men val­tion aset­ta­mia veroja.

    On sii­nä puk­ki kaa­li­maan vartijana.

  157. Tämä kilo­met­ri­kor­vaus­asia on saa­nut elä­mää suu­rem­mat mit­ta­suh­teet, mikä sel­väs­ti osoit­taa, että se antaa joi­den­kin ansioi­hin mer­kit­tä­vän lisän.
    Ei ole tar­koi­tet­tu, että sil­lä tie­na­taan — siis sel­vää yli­kom­pen­saa­tio­ta on ollut!

  158. Rai­mo K: Tämä kilo­met­ri­kor­vaus­asia on saa­nut elä­mää suu­rem­mat mit­ta­suh­teet, mikä sel­väs­ti osoit­taa, että se antaa joi­den­kin ansioi­hin mer­kit­tä­vän lisän.

    No ei. Se osoit­taa, että kilo­met­ri­kor­vaus on puo­lin ja toi­sin jon­kin­lai­nen totee­mi, sym­bo­li­nen asia.

    Itsel­lä­ni kor­vat­ta­via kilo­met­re­jä tulee alle 1000 km vuo­des­sa. Asial­la ei ole minul­le mai­nit­ta­vaa talou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä. Mut­ta peri­aat­teel­lis­ta mer­ki­tys­tä on: mik­si juu­ri täs­sä byro­kra­tian lisää­mi­nen on hyvä tavoite?

  159. Sylt­ty:
    Kyl­lä kait nämä alhai­sem­mat pro­sen­tit elik­kä sel­vät vero­tuet, pitäi­si pois­taa ja har­mo­ni­soi­da kaik­ki kor­keim­man mukaan? 

    Sama jut­tu kuin asun­to­tu­los­sa eli nois­sa tapauk­sis­sa pitää vaan lyö­dä pääl­le vero­tu­ki­tu­lo­ve­ro — jol­loin saa­daan vero­tu­lo­ja jat­ku­vas­ti kas­vat­ta­va iki­liik­ku­ja (eli p****rinki).

    Ja kun sys­tee­mi suun­ni­tel­laan riit­tä­vän moni­mut­kai­sek­si, saa­daan sen tur­vin lisää todel­la tar­peel­lis­ta teke­mis­tä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le — joka kuu­lem­ma elvyt­tää taloutta!

  160. k:

    Eri­tyi­sen kovia Suo­men vero­jen vält­te­li­jöi­tä­hän ovat mm. For­tum, Wärt­si­lä, Outo­kum­pu, Sto­ra Enso, Sone­ra jne. On arvioi­tu val­tio-omis­teis­ten suu­ryh­tiöi­den vero­va­jeen Suo­meen ole­van jopa mil­jar­di euroa vuo­des­sa. Esim. For­tum, Wärt­si­lä ja Outo­kum­pu ovat siir­tä­neet mer­kit­tä­väs­sä mää­rin omai­suut­taan kir­jan­pi­dol­li­ses­ti Hol­lan­tiin ja Ber­mu­dal­le, mitä kaut­ta he sit­ten voi­vat teh­dä siir­to­hin­noit­te­lun kaut­ta vero­kik­kai­lua, jol­la vält­te­le­vät Suo­men val­tion aset­ta­mia veroja.

    Esi­tä­pä joku läh­de yllä ole­vil­le väitteillesi.
    (Wärt­si­lä ei muu­ten ole val­tio­nyh­tiö, ja muis­sa­kaan lis­tal­la­si For­tu­mia lukuun otta­mat­ta val­tio ei ole enemmistöomistaja).

    Eili­nen YLEn uuti­sis­sa esiin­ty­nyt vero­hal­lin­non edus­ta­ja esit­ti aika raju­ja ja perus­te­le­mat­to­mia väit­tei­tä, mm. että koko ulko­mail­le mak­set­tu vero­pot­ti oli­si verosuunnittelua.

  161. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työs­sä ja vapaa-aika­na aje­tut kilo­met­rit ja kor­va­taan työ­ajo­jen suh­teel­li­nen osuus.
    Pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa oli­si, jos työ­nan­ta­jas lii­sai­si auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­sai­si nor­maa­lin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työ­ajoa 50 000 km/vuosi, se on työ­vä­li­ne, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si. Työ­nan­ta­ja­si mak­saa sinul­le nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuo­des­sa. Sen saa lii­sat­tu­na pal­jon hal­vem­mal­la. Täs­tä siis voit­tai­si työ­nan­ta­ja­si tuhan­sia euroa. Kos­ka sinun kilo­met­ri­kor­vauk­sis­sa ei oman ilmoi­tuk­se­si mukaan ole ollut sent­tiä­kään yli­kom­pen­saa­tio­ta, sinä et mene­tä mitään. Siir­ty­mi­nen työ­nan­ta­jan lii­saa­maan autoon on siis silk­kaa kan­san­ta­lou­del­lis­ta sääs­töä. Help­poa ja vaivatonta!

    Ainut vika täs­sä on se että työ­nan­ta­jat mak­saa autoe­dus­ta kaik­ki sosi­aa­li­ku­lut autoedusta
    ja kun fir­mal­la on tar­peek­si työ­suh­de auto­ja jou­tuu palk­kaa­maan pari ihmis­tä hoi­ta­maan autoi­hin liit­ty­viä asioi­ta niin­kuin mei­dän fir­mas­sa oli aikoi­naan. Tosi halpaa.

  162. Jus­si: Sato­ja kom­ment­te­ja tääl­lä on vän­gät­ty, mut­ta aika vähil­le on jää­nyt se uudis­tuk­sen perus­a­ja­tus, että omat ajot tuli­si mak­saa itse – tai jos ne mak­saa joku muu, niin se on sit­ten nor­maa­lia vero­tet­ta­vaa ansio­tu­loa. Edes “Kaup­pa­rat­su” tai muut kym­me­niä tuhan­sia euro­ja km-kor­vauk­sia nos­ta­vat tus­kin keh­taa­vat väit­tää, että eivät hank­ki­si autoa, jos eivät sitä työ­ajoi­hin tar­vit­si­si. Niin­pä on kysyt­tä­vä, jää­kö heil­le tosi­aan vie­lä tuhan­sia euro­ja mak­set­ta­vak­si omis­ta vähäi­sis­tä ajois­ta, niin kuin meil­le taval­li­sil­le autoi­li­joil­le? Esim. 10 000 km vuo­des­sa omia ajo­ja omal­la 15 000 euron perus­au­tol­la mak­saa kaik­ki­neen noin 4 000 €. Työ­ajo­jen kus­tan­nuk­sis­ta jan­kut­ta­mi­nen on tur­haa – nor­maa­li työ­nan­ta­ja kyl­lä kor­vaa työn­teos­ta aiheu­tu­vat kulut nyt ja jat­kos­sa. Kaup­pa­rat­sun, joka jou­tuu itse mak­sa­maan työ­vä­li­neen­sä, kan­nat­taa vaih­taa työpaikkaa. 

    Ehkä kaik­ki eivät ole ymmär­tä­neet vie­ras­pe­räis­tä ter­miä yli­kom­pen­saa­tio oikein… Yli­kom­pen­saa­tio­ta syn­tyy nykyi­sin hyvin usein, kun mak­se­taan rajat­ta kiin­teä­suu­ruis­ta vero­ton­ta kor­vaus­ta otta­mat­ta huo­mioon todel­li­sia työ­nan­ta­jal­le kuu­lu­via kulu­ja ja yksi­tyis­tä käy­tös­tä syn­ty­nei­tä kulu­ja. Sitä syn­tyy var­sin­kin, jos veron­ta kor­vaus­ta mak­se­taan kuvit­tel­li­sis­ta kuluis­ta. Tätä olen kuul­lut kut­sut­ta­van myös “kynäl­lä mat­kus­ta­mi­sek­si”. Kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jil­tä voi kysyä lisää Usei­den koh­ta­lai­ses­ti (n. 20–30 tkm/v) työ­ajoa aja­vien tut­ta­vie­ni olen kuul­lut sano­neen, että ei aja­mal­la pal­joa tie­naa, mut­ta saa­pa­han ilmai­sek­si hyvän auton käyt­töön­sä (kun se pitäi­si muu­ten itse mak­saa) ja vähän jää ylikin.

    PS. Huvit­tu­nee­na seu­raan näi­tä reak­tioi­ta, jois­sa yli­kom­pen­saa­tios­ta jopa vuo­si­kym­me­niä naut­ti­neet uhkaa­vat muut­taa ulko­mail­le, lopet­taa työn­teon tms. Vähän kuu­los­taa samal­ta kuin nii­den kreik­ka­lais­ten kiu­kut­te­lu, joil­le ei enää mak­se­ta hei­dän kuol­lei­den suku­lais­ten­sa eläkkeitä.

    Enpä kiel­läk­kään auton han­kin­taa. Ainoa ero on sii­nä, että se auto vas­tai­si minun hen­ki­lö­koh­tai­sia tar­pei­ta­ni ja oli­si pie­nem­pi ja hal­vem­pi. Nyt vas­taa työ­ni tarpeita.

  163. Mat­ti Kin­nu­nen: Artik­ke­lis­sa “Healt Bene­fits of Cycling”, kir­joit­ta­jat Jan Gar­rard, Chris Ris­sel, Adrian Bau­man ( kir­jas­ta City Cycling, MIT Press 2012) löy­tyy seuraavaa:

    Eli vaik­ka 4h päi­väs­sä autoi­lu saat­taa olla talou­del­li­ses­ti vik­sua, niin ter­vey­ten­sä sii­nä autoil­les­sa kyl­lä menet­tää. Kan­nat­taa miet­tiä jos­ko vähem­män vaa­ral­li­sia duu­ne­ja oli­si tarjolla….

    Entä­pä jos istut viras­tos­sa, minis­te­riös­sä tms. 8h kont­to­ri­jak­ka­ral­la, niin mikäs sil­loin uhkaa. Aivotulppa?
    Erään tut­ki­muk­sen mukaan 90%:lla poti­lais­ta, jot­ka sai­vat koh­tauk­sen, ei ollut oirei­ta. Eli jos istut kont­to­ris­sa täy­siä työ­päi­viä ja sinul­la ei ole oirei­ta, niin kannt­taa olla todel­la huo­lis­saan. Minul­la on sen­tään oireet 😉

  164. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Sama jut­tu kuin asun­to­tu­los­sa eli nois­sa tapauk­sis­sa pitää vaan lyö­dä pääl­le vero­tu­ki­tu­lo­ve­ro – jol­loin saa­daan vero­tu­lo­ja jat­ku­vas­ti kas­vat­ta­va iki­liik­ku­ja (eli p****rinki).

    Tuli muu­ten mie­leen, että omal­la autol­la liik­ku­vat­han saa­vat sel­väs­ti mel­koi­sia vero­tu­kia, kos­ka tak­sil­la saman mat­kan tait­ta­mi­nen mak­sai­si pal­jon enem­män ja sii­nä on myös pal­jon enem­män veroja.

    Ehkä pitäi­si kehit­tää jon­kin­sort­ti­nen ajo­tu­lon vero­tus? Onhan se päi­vän­sel­vää tuloa, kun ei arvit­se tak­si­kus­kil­le mitään mak­saa vaan aje­lee itse.

  165. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa on tämä yksin­ker­tai­suus toteu­tet­tu. Kai­kil­le kor­va­taan vain muut­tu­vat kustannukset.

    Osmo miten kan­sae­dus­ta­jien kulu­kor­vauk­set mak­se­taan köntt­tä ei mitään totuus­poh­jaa var­mas­ti joil­la­kin yli­kom­pen­saa­tio­ta yhteis­kun­ta osal­lis­tuu vie­lä vuo­kran­mak­suun onko mitään jär­keä mis­sä koh­dal­la könt­tä­sum­ma menee muu­ten verolliseksi.

  166. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa on kal­liim­pi ben­sa. Muut­tu­vat kus­tan­nuk­set kor­va­taan. Kel­paa­ko peri­aa­te Suo­meen. Jos muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat tääl­lä kor­keam­pia, kor­va­taan tie­tys­ti ne.

    Miten tei­dän kulu­kor­vauk­set voi­vat olla verot­to­mia 900‑1800 kuukaudessa

    Tero: Ter­ve­tu­loa mukaan vaa­ti­maan palk­ka­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta myös myyn­ti­mie­hil­le ja muil­le mat­ka­työ­tä teke­vil­le. Uskal­lan lyö­dä vetoa, että vetoat tämän ole­van työ­mark­ki­naos­a­puol­ten asia. Eli help­po tapa pes­tä kädet muu­tok­sen nega­tii­vi­sis­ta vaikutuksista.

    Miten kan­san­edus­ta­jien könt­tä 900‑1800 euroa kuu­kau­des­sa ei ole palk­kaa. Eitar­vi­ta tosit­tei­ta se vaan tulee.

  167. Täs­tä aihees­ta voi argu­men­toi­da loput­to­miin eri näkö­kul­mis­ta. Totuus on kui­ten­kin se, että esim 55.000 km aja­val­la myyn­ti­mie­hel­lä kuu­kau­des­sa tule­va raha­mää­rä ale­nee n. 750 €. Sitä on tur­ha toi­voa, että yri­tyk­set pitäi­si­vät km-kor­vauk­set ennal­laan ja val­tio sai­si vero­tu­loa. Yri­tyk­set seu­raa­vat vero­va­paa­ta osuut­ta ja mak­sa­vat tasan sen. Täy­tyy vaan ihme­tel­lä miten nai­ve­ja mei­dän päät­tä­jät on.
    Joku voi­si ker­toa miten perus­te­len ja moti­voin alai­sia­ni myyn­ti­ken­täl­lä kun hei­dän käy­tös­sään ole­va raha vähe­nee 750 €/kk.

    1. Olet­ko aja­tel­lut mak­saa myyn­ti­ty­keil­le­si vähän enem­män palk­kaa? muil­la aloil­la työn­te­koa moti­voi­daan niin? Muut­kin alat haluai­si­vat var­maan mak­saa osan pal­kas­ta verovapaasti.

  168. Mie­lel­lä­ni mak­sai­sin, mut­ta pää­tän­tä­val­ta ei aina ole­kaan suo­ral­la esi­mie­hel­lä vaan yri­tyk­sen joh­dol­la, joka saat­taa aja­tel­la toi­sin. Tämä ei ole ihan niin yksin­ker­tais­ta myös­kään yri­tyk­sen kan­nal­ta, kos­ka jos kom­pen­soi­si koko mene­tyk­sen se mak­saa yri­tyk­sil­le veroi­na ja mui­na mak­sui­na enem­män kuin työn­te­ki­jän mene­tys nyt teh­dyl­lä pää­tök­sel­lä. Myös täy­tyy ottaa huo­mioon, että työn­te­ki­jän vero­pro­sent­ti nousee samal­la jos palk­kaa nos­te­taan ja sii­tä­hän se pyö­rä läh­tee vie­ri­mään kun­nol­la. Taas pitäi­si kom­pen­soi­da kompensointia.
    Koko jutun ydin on se, että käy­tän­nös­sä täs­sä hävi­ää yksit­täi­nen pal­jon aja­va työn­te­ki­jä ja val­tio ei voi­ta mitään. Mie­les­tä­ni yksin­ker­tai­ses­ti tämä pää­tös pitäi­si muut­taa oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si. Onko se muu­ten mahdollista?

    1. Et ilmei­ses­ti edes yri­tä väit­tää, että täs­sä ei oli­si yli­kom­pen­saa­tio­ta eri­tyi­ses­ti niil­lä, jot­ka aja­vat niin pal­jon, että pys­ty­vät menet­tä­mään tämän takia 750 €/kk. Se tai­taa edel­lyt­tää noin 50 000 kilo­met­riä vuodessa.
      Olet­ko aja­tel­lut, että kai­kil­le muil­le­kin aloil­le sää­det­täi­siin oikeus mak­saa vero­ton­ta pal­kaa 750 €/kk ja vas­ta lop­pu oli­si vero­ton­ta vai mil­lä perus­te­let, että tei­dän alal­lan­ne verot­to­man pal­kan mak­sa­mis­ta pitää jat­kaa, kos­ka näin on teh­ty ennenkin?

  169. Niin ja muu­ten tuo­hon kes­kus­te­luun ei kan­na­ta läh­teä, että mikä on palk­kaa ja mikä kor­vaus­ta. Kilo­met­ri­kor­vaus on oman auton käy­tös­tä mak­set­ta­vaa kor­vaus­ta se on sel­vä. Mut­ta argu­ment­ti on vää­rä kos­ka jos tätä asi­aa kat­sot­tai­siin ihan oikeas­ti työn­te­ki­jän, taval­li­sen yksit­täi­sen ihmi­sen kan­nal­ta niin sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä miten sitä rahaa joka kuu­kausit­tain tilil­le kilah­taa kut­su­taan vaan se, että jos se vuo­den vaih­tues­sa vähe­nee esi­mer­kik­si sen 750 €. Täs­sä tapauk­ses­sa ihan oikeas­ti jou­tuu aika moni miet­ti­mään myy­kö asun­ton­sa jne.

  170. Pasi Joki­nen:
    ‘snip’
    Joku voi­si ker­toa miten perus­te­len ja moti­voin alai­sia­ni myyn­ti­ken­täl­lä kun hei­dän käy­tös­sään ole­va raha vähe­nee 750 €/kk.

    Ehkä heil­le voi­si ker­toa säädösmuutoksesta?

  171. En yri­tä väit­tää, mut­ta eihän tämä ole mikään mei­dän alan jut­tu vaan kos­kee kyl­lä ihan kaik­kia jot­ka jou­tu­vat käyt­tä­mään omaa auto­aan työs­sään. Sitä­hän en sano­nut, että yli­kom­pen­saa­tio­ta oli­si tuo 750 €/kk. kos­ka sitä­hän on mah­do­ton­ta yleis­tää joh­tuen sii­tä, että kulut vaihtelevat.
    Ja toi­sek­seen en kyl­lä ihan luo­ta sii­hen las­kel­maan, jota pää­tök­sen teon poh­ja­na käy­tet­tiin. Fak­ta on se, että täs­sä esi­mer­kis­sä työn­te­ki­jä jou­tuu käyt­tä­mään ihan omia jo vero­tet­tu­ja raho­jaan myös työajokuluihin.
    Perus­te­le­pa minul­le mik­si työn­te­ki­jän pitäi­si mak­saa omis­taan työ­nan­ta­jan kulu­ja, kos­ka oikeas­sa elä­mäs­sä näin tulee käy­mään. Niin ja et muu­ten vas­tan­nut kysy­myk­see­ni voi­ko pää­tös­tä vie­lä muut­taa oikeudenmukaisemmaksi?

    1. Pasi.
      Autos­ta aiheu­tu­vat kulut saa­daan työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si ja vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­sek­si sil­lä, että työ­nan­ta­ja ostaa sen auton ja antaa sen työn­te­ki­jän käytettäväksi.

  172. On tämä ihme vei­vaus­ta. Lop­pet­taist­te­ko jo sen jau­ha­mi­sen pal­kas­ta. Kysees­sä on kulu­kor­vaus jol­la mak­se­taan työ­ka­lun käy­tös­taä!! Noil­la edel­lä­mai­ni­tuil­la kilo­met­reil­lä ei enää aje­ta niil­lä mai­ni­tuil­la 3000€ vekot­ti­mil­la. Jos tie­tys­ti joku halu­aa aikai­sin sai­rause­läk­keel­le tai hau­taan, niin oma valin­ta. Mut­ta pitää­kö sin­ne kaik­kien men­nä?. TYö­ka­lut on työ­tä myö­ten ja jokai­sel­la on omat tar­peen­sa mitä ja mil­lä ajaa. Teil­lä “toi­mis­to­ro­til­la” on omat vaa­ti­muk­sen­ne ja toi­veen­ne työ­huo­neen suh­teen ja meil­lä myös sama oikeus var­maan viih­tyi­sään ja tur­val­li­seen työ­huo­nee­seen. Me vain mak­sam­me sen itse. Lisäk­si mah­dol­li­set remon­tit jne. Itse olen muu­ten teh­nyt hen­ki­lö­koh­tai­sen rat­kai­sun, eli en aio enää mak­saa yhtään euroa yli­mää­räis­tä veroa. Eli tule­vai­suu­den autot oste­taan käy­tet­tyi­nä ja polt­toai­ne rajan takaa Venä­jäl­tä työ­mat­ko­jen yhtey­des­sä. Auto­ve­ro ja alv: sääs­tö kol­mel­le vuo­del­le jao­tel­tu­na on n. 4000/v ja polt­toai­neos­tot vuo­des­sa n. 3.500l. Las­te­kaa sii­tä pal­jon­ko pa-veroeu­ro­ja säästyy.
    Kiusa sen on pie­ni­kin kiusa. Saan­pa­han itsel­le­ni aina­kin parem­man mielen 😉

  173. Ehkä heil­le voi­si ker­toa säädösmuutoksesta?

    Niin­kö? Ovat var­maan ehkä jo huomanneet…
    Eivät he ole tyh­miä, vaan ihan oikeas­sa elä­mäs­sä menet­tä­mäs­sä rahaa jota heil­lä ja hei­dän per­heel­lään on käytössään.

  174. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pasi.
    Autos­ta aiheu­tu­vat kulut saa­daan työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si ja vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­sek­si sil­lä, että työ­nan­ta­ja ostaa sen auton ja antaa sen työn­te­ki­jän käytettäväksi.

    Ei se ihan noin käy. On tar­jol­la työ­paik­ka, johon tar­vi­taan auto. Tasa­ver­tai­sia työn­ha­ki­joi­ta on 2. Toi­sel­la on jo oma auto toi­sel­la ei. Nyt työ­an­ta­ja (jol­la on esim vain 5 työn­te­ki­jää) jou­tui­si hank­ki­maan auton jo koe­ai­kaa varten.
    Toi­nen voi aloit­taa vaik­ka heti.
    Ajo­ja voi olla sen ver­ran vähän, että tähän omaa fir­man ei kan­na­ta hank­kia autoa. Voi sen vuo­kra­ta­kin, muta työ voi olla sel­lai­nen, että esim. ilta­päi­väl­lä on tul­lut tie­to, että aamul­la pitää olla asiak­kaan akuut­tia ongel­maa tut­ki­mas­sa eikä työn­te­ki­jän lähel­lä ole vuokraamoa.

  175. Ehdot­to­mas­ti tähän­kin tar­vi­taan osin­ko­ve­ro­tuk­sen jut­tu. Jos on oma auto, niin 85% kilo­met­ri­kor­vauk­sis­ta voi olla verottomia. 

    Jos on omis­ta­ja, niin sit­ten ehkä 95% oli­si verot­to­mia, kun­han ajaa alle 1500km ja sii­tä eteen­päin vain 42%, ja 32% jos ajaa yli 10 000 km. Jos auto kulut­taa yli 9l/100km, kom­pen­saa­tio­ta voi­si lisä­tä 1,563% jokai­sel­ta yli 100km mat­kal­ta. Muu­ten perä­kär­ry-lisä voi­si olla 1,2 snt/km ensim­mäi­sel­tä 20 kilo­met­ril­tä (kuo­mun kans­sa 1,25 snt) ja sen jäl­keen 1,1 snt/km.

    Ja jos joku jät­tää vir­heel­li­sen km-kor­vaus­la­pun, sii­tä pitäi­si rokot­taa vähin­tään 1000 euron lisä­ve­rol­la. Lopuk­si perus­te­taan komi­tea, joka miet­tii mitä pitäi­si teh­dä pai­su­val­le byrokratialle.

  176. Osmo.
    Näyt­tää ole­van aika tur­haa tämä kes­kus­te­lu täällä.
    ollaan näkö­jään aika eri miel­tä asias­ta. Täy­tyy var­maan jat­kaa kes­kus­te­lua Timo Soi­nin kanssa…
    Ainoa fak­ta täs­sä on se, että työn­te­ki­jät jot­ka jou­tu­vat aja­maan työ­ajoa pal­jon, jou­tu­vat tule­vai­suu­des­sa mak­sa­maan omas­ta pus­sis­taan työ­nan­ta­jan kulu­ja. Et muu­ten vas­tan­nut vie­lä­kään kysy­myk­see­ni pää­tök­sen peru­mi­sen mahdollisuudesta?

  177. Rol­ling Heur­lin: Ei se ihan noin käy. On tar­jol­la työ­paik­ka, johon tar­vi­taan auto. Tasa­ver­tai­sia työn­ha­ki­joi­ta on 2. Toi­sel­la on jo oma auto toi­sel­la ei. Nyt työ­an­ta­ja (jol­la on esim vain 5 työn­te­ki­jää) jou­tui­si hank­ki­maan auton jo koe­ai­kaa varten.
    Toi­nen voi aloit­taa vaik­ka heti. 

    En nyt pysy peräs­sä. OS:n ehdo­tus kos­ki sitä rui­ku­tus­ta, että omal­la autol­la aja­mi­nen on sään­tö­muu­tos­ten jäl­keen työn­te­ki­jäl­le niin kal­lis­ta, että hän jou­tuu mak­sa­maan ajo­jen­sa kus­tan­nuk­sia omas­ta pus­sis­taan, vaik­ka täs­sä on kyse työ­ka­lun käy­tös­tä. Niin­pä tuos­sa esi­merk­ki­si tapauk­ses­sa ei se auton omis­ta­ja­kaan suos­tui­si mihin­kään muu­hun vaih­toeh­toon kuin sii­hen, että saa alleen työ­nan­ta­jan hank­ki­man auton. 

    Ajo­ja voi olla sen ver­ran vähän, että tähän omaa fir­man ei kan­na­ta hank­kia autoa. Voi sen vuo­kra­ta­kin, muta työ voi olla sel­lai­nen, että esim. ilta­päi­väl­lä on tul­lut tie­to, että aamul­la pitää olla asiak­kaan akuut­tia ongel­maa tut­ki­mas­sa eikä työn­te­ki­jän lähel­lä ole vuokraamoa. 

    Niin, on ihan työ­nan­ta­jan asia, miten hän hank­kii työ­ka­lun­sa työn­te­ki­jöil­leen, ostaa­ko ne vai vuo­kraa­ko. Muu­ten, OS:n vas­taus oli Pasil­le, jon­ka tapauk­ses­sa oli kyse jos­tain 50 000 km:n aje­lus­ta, joten tuo spe­ku­laa­tio­si ei sitä kos­ke, vaan autol­le näyt­täi­si ole­van pal­jon­kin käyttöä. 

    Jos osta­mal­la auton työn­te­ki­jäl­le, täl­le jää käteen sen jäl­keen se Pasin mai­nit­se­ma 750€/kk vähem­män, niin tämä tar­koit­taa sitä, että tähän asti hän on saa­nut vero­ton­ta tuloa, mihin niil­lä “toi­mis­to­ro­til­la” ei ole mah­dol­li­suut­ta, vaan raha siir­tyy heil­le työ­nan­ta­jal­ta vain siten, että verot­ta­ja ottaa osan­sa välis­tä. Jos taas työn­te­ki­jän tulo­ta­so ei mihin­kään putoa, vaan aje­lun kus­tan­nuk­set ovat oikeas­ti ne, mitä kilo­met­ri­kor­vauk­set ennen oli­vat, eikä kukaan häviä mitään.

  178. Lex Kiin­teis­tö­ku­nin­ga­tar-Kai­sa tuli tar­pee­seen. Kynäl­lä käy­tiin töis­sä ja palk­kaa muu­tet­tiin km-kor­vauk­sek­si hulvattomasti. 

    Työ­nan­ta­ja ei todel­la­kaan anna ajaa kor­vaus-km ajoa yli 20 000 km vuo­des­sa ilman dii­liä, kos­ka siel­lä­kin osa­taan laskea. 

    Paha kysy­mys taas on palk­ka­ra­ken­teen kor­jaa­mi­nen jär­ke­väk­si. Se on ay-liit­to­jen nevot­te­lu­ky­sy­mys, ei hallituksen.

  179. Niin ja et muu­ten vas­tan­nut kysy­myk­see­ni voi­ko pää­tös­tä vie­lä muut­taa oikeudenmukaisemmaksi?

    Eikö tuo­hon lei­kat­tuun­kin kor­vauk­seen jää­nyt ilmaa? Ehkä sitä voi­si lei­ka­ta lähem­mäs todel­lis­ta tasoa oikeudenmukaisesti.

  180. Pasi Joki­nen:
    Ainoa fak­ta täs­sä on se, että työn­te­ki­jät jot­ka jou­tu­vat aja­maan työ­ajoa pal­jon, jou­tu­vat tule­vai­suu­des­sa mak­sa­maan omas­ta pus­sis­taan työ­nan­ta­jan kuluja. 

    Jos noin, niin mikä estää hei­tä vaa­ti­mas­ta sitä, että työ­nan­ta­ja hank­kii heil­le auton työ­ajoa var­ten ja mak­saa sen käy­tön kus­tan­nuk­set? Minun on vai­kea näh­dä, että mis­sään työ­so­pi­muk­ses­sa oli­si koh­ta, jon­ka perus­teel­la työ­nan­ta­ja voi­si vaa­tia työn­te­ki­jää mak­sa­maan työ­nan­ta­jan kuluja.

  181. Samu­li Saarelma: 

    Jos osta­mal­la auton työn­te­ki­jäl­le, täl­le jää käteen sen jäl­keen se Pasin mai­nit­se­ma 750€/kk vähem­män, niin tämä tar­koit­taa sitä, että tähän asti hän on saa­nut vero­ton­ta tuloa, mihin niil­lä “toi­mis­to­ro­til­la” ei ole mah­dol­li­suut­ta, vaan raha siir­tyy heil­le työ­nan­ta­jal­ta vain siten, että verot­ta­ja ottaa osan­sa välis­tä. Jos taas työn­te­ki­jän tulo­ta­so ei mihin­kään putoa, vaan aje­lun kus­tan­nuk­set ovat oikeas­ti ne, mitä kilo­met­ri­kor­vauk­set ennen oli­vat, eikä kukaan häviä mitään.

    Nyt et vis­siin ihan ymmär­tä­nyt ihan täy­sin, siis työn­te­ki­jä hävi­ää 750€/kk täl­lä uudel­la laki­pää­tök­sel­lä. Yri­tyk­sen auton osta­mi­ses­ta­han en puhu­nut mitään…

  182. jaa, kil­sa­kor­vaus ei sit­ten tipu­kaan, vaan vero­ja voi varas­taa vie­lä jat­kos­sa­kin autoi­lul­la. No eipä sii­nä, onnek­si sDP tip­puu auto­maa­tion kehit­tyes­sä marginaalipuolueeksi.

  183. z:
    «

    Ja jot­kut muut voi­vat elää yhä työ­tä­te­ke­vien kus­tan­nuk­sel­la jaa miet­tiä syn­ty­jään syviä teke­mät­tä vie­lä­kään tuot­ta­vaa työ­tä. Mikä­li olet todel­la­kin tuo­ta miel­tä, niin mikä­pä estää liit­ty­mäs­tä mei­dän mui­den “rosvojen“joukkoon ja tunea itse miten pal­jon täl­lä tienaa.
    Ikä­vä kyl­lä Suo­mi elää ja toi­mii autoi­lun varas­sa ja avul­la. Piti sii­tä tai ei.

  184. En ymmär­rä päät­tä­jien järjenjuoksua:
    — auton käyt­tö­ve­ron­kin piti olla “väliai­kai­nen”
    mut­ta mites sit­ten­kin kävikään.
    Ajan itse omal­la autol­la n. 25000km vuo­des­sa, omis­ta ajois­ta en saa kor­vaus­ta eikä mui­den­kaan niis­tä pitäi­si saa­da, täs­tä olen samaa mieltä.
    muu­ten en tätä ymmär­rä. las­kel­mis­sa ei var­maan­kaan otet­tu huomioon:
    — Huoltokustannuksia
    — Ren­kai­den kulu­mis­ta “sar­ja talvi/kesärenkaita vuodessa”
    — Auton arvon aleneminen
    — polt­toai­ne­kus­tan­nuk­sia jot­ka nouse­vat kokoa­jan eikä niil­lä ole ollut vuo­siin vai­ku­tus­ta tuo­hon kilo­met­ri­kor­vauk­siin. kun itse olen käyt­tö­kus­tan­nuk­sia las­ke­nut, olen tul­lut sii­hen tulok­seen ett­tei vält­tä­mät­tä kan­nat­tai­si omal­la ajaa ollenkaan.
    Mei­dän­kin fir­mas­sa myyn­ti­mies­ten brut­to­pal­kat las­ke­vat n. 400€/kk kos­ka he jou­tu­vat otta­maan vapaan autoe­dun, tämä 400€ on las­ket­tu siten että vakuu­tus ym. on jo otet­tu huomioon.
    Tämän lisäk­si esim. minul­le työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta lii­sa­ta autoa näil­lä kilo­met­reil­lä ja höpi­nät vuo­kra-auton hal­puu­des­ta, sovi­te­taan huol­to­mies ja sen kaik­ki työ­ka­lut autoon, ei muu­ten far­ma­ria pie­nem­pään mah­du, täs­sä sit­ten vve­loi­te­taan taas ensi­vuon­na pie­ny­rit­tä­jil­tä huol­to­hom­mis­ta 15c enem­män kilo­met­ri­kor­vauk­sia kilo­met­ril­tä että saa­daan sama kor­vaus verot­to­ma­na käteen. Tämä­kin las­kel­ma jol­la nuo leik­kauk­set teh­dään on var­maan tilat­tu taa­sen jol­ta­kin kon­sul­til­ta jol­la on suh­tei­ta auto­kaup­poi­hin. No saa­daa­han täl­lä val­tiol­le lisää auto­ve­ro­tu­lo­ja kun pakoi­te­taan pie­ny­rit­tä­jät osta­maan lii­sing auto­ja jot­ta voi­si pitää lii­ke­toi­min­tan­sa vireillä.
    ÄÄNESTÄKÄÄ JATKOSSA PERUSSUOMALAISIA, SOINILLA OLI TÄHÄNKIN ASIAAN OIKEA KANTA.

  185. JTS:
    Lex Kiin­teis­tö­ku­nin­ga­tar-Kai­sa tuli tar­pee­seen. Kynäl­lä käy­tiin töis­sä ja palk­kaa muu­tet­tiin km-kor­vauk­sek­si hulvattomasti. 

    Työ­nan­ta­ja ei todel­la­kaan anna ajaa kor­vaus-km ajoa yli 20 000 km vuo­des­sa ilman dii­liä, kos­ka siel­lä­kin osa­taan laskea. 

    Kaik­ki­han riip­puu sii­tä mitä työ­tä tehdään.
    Jos yri­tys tekee esim: lai­te­huol­to­ja ja asia­kas lop­pu­pe­lis­sä mak­saa nuo kilo­met­rit ja työ­nan­ta­ja ottaa niis­tä muu­ta­man pros­san omaan pus­siin­sa, ei työ­nan­ta­jan ole jär­ke­vää lii­sa­ta auto­ja tai ostaa nii­tä, sil­loin­han kaik­ki vakuu­tus ja huol­to kus­tan­nuk­set tuli­si työ­nan­ta­jan maksettavaksi

  186. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa on kal­liim­pi ben­sa. Muut­tu­vat kus­tan­nuk­set kor­va­taan. Kel­paa­ko peri­aa­te Suo­meen. Jos muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat tääl­lä kor­keam­pia, kor­va­taan tie­tys­ti ne.

    Toi Osmo on oikein Ruot­si Fani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.