Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.11.2012

Viik­in­ran­nan kaava

Lasse Män­nistö esit­ti, että 25 000 ker­rosneliömetrin ver­ran asun­toraken­nusalaa rajat­taisi­in kaa­van ulkop­uolelle, jot­ta yri­tyk­siä ei häädet­täisi ja minä esitin, että 35 000 ker­rosneliömetrin ver­ran asun­torak­en­tamista lisät­täisi­in. Lassen esi­tys voit­ti ensin min­un esi­tyk­seni 7–2 ja sit­ten Lassen esi­tys esit­telijän 6–3. Siinä meni 1500 asukkaan asunnot.

Mal­mi, Tulivuoren­tien kaava

Asia läpi yksimielis­es­ti. Keskuste­limme seu­raavien kaavo­jen (on tulos­sa, Jok­eri 2) toteut­tamis­es­ta. Tiivistä ja mata­laa, min­un mielestäni. Tääl­lä ei kuulem­ma ole town­house ‑rak­en­tamiselle kysyn­tää, kos­ka asun­noista tulee liian iso­ja ihmis­ten kukkarolle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 27.11.2012”

Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?

Sak­san yli­jäämät aiheut­ta­vat oli­ivi­maid­en ali­jäämät tai päinvastoin.

Kos­ka on yhteis­val­u­ut­ta, Sak­san yli­jäämät – ovat ne peräisin kau­pas­ta minkä maan kanssa hyvän­sä – aiheut­ta­vat muiden euro­maid­en ali­jäämät. Mekanis­mi menee val­u­ut­takurssin kaut­ta. Kos­ka euro kel­luu, sil­lä ei voi olla kovin suur­ta yli- tai ali­jäämää. Keskus­pank­ki voisi manip­u­loi­da kurssia (Kiina, Sveit­si) mut­ta sak­salais­ten mukaan keskus­pankil­la ei saa olla mui­ta tehtäviä kuin hin­tavakau­den ylläpi­to eikä EKP sik­si manip­u­loi kurssia. Jos euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana, se näkyy euroalueen ali­jäämänä. Jat­ka lukemista “Mikä panee sak­salaiset säästämään Euroopan kriisiin?”

Mitä on edessä

Kasvua vai kehi­tys­tä osa 7/7

Kulu­tus­ta­so ei parane enää kuin laadullis­es­ti, kos­ka suuria painei­ta määräl­lisen kulu­tuk­sen lisäämisek­si ei ole ja kos­ka luon­non­va­ro­ja jaka­maan ilmaan­tuu vuosit­tain kym­meniä miljoo­nia köy­hyy­destä vau­rauteen nou­se­via. Kasvun mit­taami­nen on vaikea­ta, tai oikeas­t­aan mielivaltaista.

Työai­ka lyhe­nee meil­lä län­sieu­roop­palaisek­si samoista syistä, mik­si se on lyhen­tynyt Län­si-Euroopas­sa. Osa-aikatyön tekemis­es­tä tulee tehdä työt­tömyy­teen ver­rat­tuna houkut­tel­e­vam­paa, jot­ta saisimme esimerkik­si yksi­huolta­jia työelämään. Lep­pois­t­a­mi­nen läh­tee kansan­taloudel­lis­es­ti väärästä päästä, kun hyvä­tu­loiset, per­i­jä­sukupolvien edus­ta­jat huo­maa­vat pää­sevän­sä ihan mukanaan kulu­tus­ta­soon nelipäiväisen työvi­ikon puit­teis­sa. Jat­ka lukemista “Mitä on edessä”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 27.11.2012

Asun­to­ja Tuo­marinkylän kar­tanon pelloille?

Tämä ei ole listal­la, mut­ta toivoisin siitä ker­rot­ta­van lau­takun­nalle. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on esil­lä Tuo­marinkylän kar­tanon kaa­va, jos­ta apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilä esit­tää rajat­tavak­si ulos 33 hehtaaria pel­toa osoitet­tavak­si asun­to­tuotan­toon tuhan­nelle asun­nolle. Olisi kohtu­ullista, että asi­as­ta ker­rot­taisi­in myös lau­takun­nalle ilmoi­tusasioiden yhtey­dessä, kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenet kysyvät kuitenkin lau­takun­nan jäse­niltä asi­as­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan esi­tys­lista 27.11.2012”

Pohjoismaisen mallin haasteet

Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 6/7

Sosi­aalidemokraat­ti­nen unel­ma hyv­in­voivas­ta työväen­lu­okas­ta alkaa muren­tua, kun paperite­htaiden, autote­htaiden ja val­ti­ol­lis­ten lentoy­htiöi­den työväe­nar­is­tokra­tia menet­tää otet­taan. Teol­lisu­udessa on edelleen kova­palkkaista väkeä, mut­ta he eivät ole SAK:n jäseniä vaan akavalaisia, useim­mat diplo­mi-insinööre­jä. Valmis­t­a­mi­nen joko automa­ti­soituu tai siir­tyy halvem­man työvoiman mai­hin. Uusien tuot­tei­den ja tuotan­tomenetelmien kehit­tämi­nen työl­listää ihan eri joukkoa. Jat­ka lukemista “Pohjo­is­maisen mallin haasteet”

Saksan “talousihme”

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 5/7)

Oheises­sa kuvas­sa on Sak­san ja Suomen yksi­tyisen kulu­tuk­sen kehi­tys 2000-luvul­la. Näyt­täisi melkein siltä, että Sak­sal­la on men­nyt todel­la huonos­ti. Ei oikeas­t­aan mitään kasvua koko vuosikymmenellä.

Onko suo­ma­lais­ten kulu­tus­ta­son nousu vas­tu­ut­tomasti velak­si? Vuo­teen 2008 asti ei ollut, vai­h­to­tase oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talous niin voimakkaasti yli­jäämäi­nen, että yli­jäämää piti pan­na eläk­er­a­has­toon piiloon. Vuo­den 2008 jäl­keen on elet­ty velak­si. Kulu­tus on nous­sut vaik­ka kokon­ais­tuotan­to on laskenut, mut­ta se onkin toinen tari­na. Jat­ka lukemista “Sak­san “talousihme””

Laadullisen kasvun mittaaminen

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 4/7)

Kuin­ka mon­ta pros­ent­tia Lumia 920 on enem­män tai vähem­män kuin Nokian klassi­nen kom­mu­nikaat­tori E90? Lumia 920 lie­nee vähän halvem­pi kuin E90 oli aikoinaan, joten siis vähän vähem­män? Toisaal­ta jos yrität myy­dä käyt­tämätön­tä Nokia E 90:tä nyt, paljonko siitä saisit. Viisi kymp­piä? Sen mukaan Lumia 920 on noin kymme­nen ker­taa enem­män. Tähän ei ole oikeaa vas­taus­ta. Se on aivan makua­sia. Jat­ka lukemista “Laadullisen kasvun mittaaminen”

Vaalit ohi – mörkö kaappiin.

Sopimus Suomen suurim­mas­ta  ter­vey­den­huol­lon ulkois­tamis­es­t­ta tehti­in viikko sit­ten, kun Mänt­tä- Vilp­pu­lan kun­tay­htymän hal­li­tus sopi Pih­la­jalin­nan Oy:n kanssa koko ter­vey­den­huolton­sa ulkois­tamis­es­ta Pih­la­jalin­na Oy:n ja Mänt­tä-Vilp­pu­lan yhdessä perustet­tavalle yhteiskun­nal­liselle yri­tyk­selle. Jat­ka lukemista “Vaalit ohi – mörkö kaappiin.”

Maapallon rajallisuus

(Kasvua vai kehi­tys­tä 3/7)

Val­taosa maa­pal­lon luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta palvelee teol­lis­ten yhteiskun­tien mak­sukyky­istä väestöä. Meneil­lään ole­van globaalin kehi­tyk­sen kaut­ta teol­lisu­us­val­tioiden kulu­tus­ta­sol­la ole­vien ihmis­ten määrä kolminker­tais­tuu paris­sa vuosikymme­nessä. Luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei voi kolminker­tais­tua, kos­ka niitä ei ole, eikä hiilid­iok­sidipäästö­jenkään pitäisi kolminker­tais­tua. Luon­non­va­ro­jen omis­tamisen merk­i­tys koros­tuu uud­estaan. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon rajallisuus”