Pohjoismaisen mallin haasteet

Kas­vua vai kehi­tys­tä Osa 6/7

Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen unel­ma hyvin­voi­vas­ta työ­väen­luo­kas­ta alkaa muren­tua, kun pape­ri­teh­tai­den, auto­teh­tai­den ja val­tiol­lis­ten len­to­yh­tiöi­den työ­väe­na­ris­to­kra­tia menet­tää otet­taan. Teol­li­suu­des­sa on edel­leen kova­palk­kais­ta väkeä, mut­ta he eivät ole SAK:n jäse­niä vaan aka­va­lai­sia, useim­mat diplo­mi-insi­nöö­re­jä. Val­mis­ta­mi­nen joko auto­ma­ti­soi­tuu tai siir­tyy hal­vem­man työ­voi­man mai­hin. Uusien tuot­tei­den ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mien kehit­tä­mi­nen työl­lis­tää ihan eri joukkoa.

Tätä se Sak­san kulu­tus­ta­son pysäh­ty­mi­nen myös osit­tain on. Enti­set kova­palk­kai­set duu­na­rit ovat työt­tö­mi­nä tai olen­nai­ses­ti hei­kom­min pal­ka­tuis­sa töis­sä. Tämä muren­taa yhteis­kun­nal­lis­ta tasa-arvoa, mut­ta on sil­lä vai­ku­tus­ta myös poh­jois­mai­seen mal­liin muutenkin.

Poh­jois­mai­sen mal­lin perus­ta­na on hyvä työl­li­syys ja run­saat vero­tu­lot. Hyvä­palk­kai­set mak­sa­vat veroa enem­män kuin huo­no­palk­kai­set. Hyvä­palk­kai­sen työ­väes­tön mää­rän sur­kas­tu­mi­nen sur­kas­tut­taa myös val­tion­ta­lout­ta. Asi­aa pahen­taa lisäk­si raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den tren­din­omai­nen kas­vu, mikä on eri­tyi­ses­ti Suo­men ongel­ma. Kun reaa­lian­siot ovat nous­seet ja alim­mat pal­kat sen muka­na, työl­li­sil­tä vaa­dit­ta­va alin tuot­ta­vuus on nous­sut sen muka­na. On hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot tai kor­keam­pi työt­tö­myys. Molem­mat ovat huo­no­ja vaihtoehtoja.

Suu­rem­pien palk­kae­ro­jen hyväk­syt­tä­vyyt­tä voi­si lisä­tä pie­nen perus­tu­lon kal­tai­nen lisä­tu­ki, tai jos perus­tu­loa vie­ras­te­taan, vaik­ka­pa pie­ni­palk­kai­sil­le mak­set­ta­va asu­mis­tu­ki. Sitä mak­set­tiin vie­lä 20 vuot­ta sit­ten, mut­ta nyt asu­mis­tu­kea saa­vat käy­tän­nös­sä vain työttömät.

Kal­liik­si tämä joka tapauk­ses­sa tulee. Eräs hyvin­voin­ti­val­tion omi­nai­suus on toi­mia Robin Hoo­di­na, joka ottaa rik­kail­ta ja antaa köy­hil­le. Kun luon­nol­li­set tuloe­rot ovat pie­niä, täs­tä ei pal­jon puu­haa syn­ny. Mitä suu­rem­pia ovat palk­kae­rot, sitä enem­män rahaa kuluu tuloe­ro­jen tasaamiseen.

23 vastausta artikkeliin “Pohjoismaisen mallin haasteet”

  1. Enti­set kova­palk­kai­set duu­na­rit ovat työt­tö­mi­nä tai olen­nai­ses­ti hei­kom­min pal­ka­tuis­sa töissä.”

    Ei unoh­de­ta tar­kas­tel­tus­ta kou­lu­tet­tu­ja­kaan. Vas­ti­kään uuti­soi­tiin aka­tee­mis­ten työt­tö­myy­den kas­va­van kaik­kein nopeim­min. Sil­tä ei täy­sin näy­tä suo­jaa­van edes kovan jär­jen koulutus.

    http://www.akava.fi/files/2951/01_yleisimmat_asteet_kuva3.pdf

  2. Mut­ta hyvin­voin­ti­toi­mia­lo­jen työl­lis­ten pal­kat riip­pu­vat talou­den kes­ki­mää­räi­ses­tä tuot­ta­vuu­des­ta, ei hei­dän itsen­sä tuottavuudesta.

    Men­nei­syy­des­sä hyvin­voin­tia­lo­jen työl­li­set sai­vat pie­nem­pää palk­kaa ja nyky­ään suu­rem­paa. Jos Suo­men kan­san­ta­lous ei tuo­ta aiem­paa tasoa vas­taa­vaa mää­rää ulos vie­tä­vää tuo­tan­toa niin mak­sam­me heil­le vain aiem­paa vähemmän.

    Koko­naan työs­tä kiel­täy­ty­viä ei tie­tys­ti voi­da tule­vai­suu­des­sa elät­tää samal­la taval­la kuin nyky­ään mut­ta suu­rin osa hyvin­voin­ti­pal­ve­luis­ta voidaan.…

  3. Mik­si muu­ten sata­ko­mi­teas­sa ei otet­tu huo­mioon 1800-luvun Englan­nis­sa köy­hien hoi­toa kos­ke­via tut­ki­muk­sia? Sosi­aa­li­po­li­tii­kan kus­tan­nuk­sia ja sen aiheut­ta­maa syr­jäy­ty­mis­tä voi­si kont­rol­loi­da tehok­kaas­ti Nas­sau Senio­rin, Edwin Chadwic­kin ja John Stuart Mil­lin opein…

  4. Työt­tö­myy­den tilas­toin­ti­ta­paa on muu­tet­tu sekä Suo­mes­sa (aina­kin yhden ker­ran EU:n liit­ty­misn vuok­si) että USA:ssa useam­man ker­ran vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. USA:ssa työt­tö­myys on joka ker­ta alen­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti mää­ri­tel­mää muu­tet­taes­sa eli todel­li­nen työt­tö­myy­sas­te on mer­kit­tä­väs­ti kas­va­nut esi­mer­kik­si 1980-lukuun ver­rat­tu­na. Uskon, että näin on tapah­tu­nut myös Suo­mes­sa, mut­ta täs­tä ei ole kovin pal­jon puhut­tu. Onko sinul­la, Osmo, täs­tä parem­paa tietoa?

    Vaik­ka menee aiheen ohi, niin vuon­na 2010 USA:n rik­kain pro­sent­ti vei 93 % ko. vuo­den talous­kas­vus­ta. Kuin­ka kau­an kes­ki­luok­ka mah­taa sie­tää täl­lais­ta ja onko Suo­mes­sa­kin kehi­tys menos­sa tähän suuntaan?

    1. Suo­mes­sa mita­taan var­muu­den vuok­si kah­ta eri työt­tö­myys­pro­sent­tia, tois­ta Tilas­to­kes­kus (se viral­li­nen) ja tois­ta työ­voi­ma­vi­ran­omai­set (työt­tö­mät työn­ha­ki­jat). Pait­si, että nämä luvut poik­kea­vat toi­sis­taan tasol­taan, niis­sä ole­vat työt­tö­mät ovat suu­rel­ta osin eri joukkoa.
      Ainoa luo­tet­ta­va luku on työl­lis­ten määrä.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa mita­taan var­muu­den vuok­si kah­ta eri työt­tö­myys­pro­sent­tia, tois­ta Tilas­to­kes­kus (se viral­li­nen) ja tois­ta työ­voi­ma­vi­ran­omai­set (työt­tö­mät työn­ha­ki­jat). Pait­si, että nämä luvut poik­kea­vat toi­sis­taan tasol­taan, niis­sä ole­vat työt­tö­mät ovat suu­rel­ta osin eri joukkoa.
    Ainoa luo­tet­ta­va luku on työl­lis­ten määrä. 

    Voit­ko sel­ven­tää tätä hieman?

    Mik­si sen­su­roit kaik­ki kriit­ti­set vies­tit täältä?

    1. Vies­ti­si näyt­tä­vät juut­tu­van spam­mi­suo­dat­ti­meen. Niin oli tämä­kin joutunut.
      Tilas­to­kes­kuk­ses­sa ei ole työ­tön, jos on teh­nyt kuu­kau­den aika­na vähän­kin työ­tä. Opis­ke­li­joi­ta nujo käsit­te­le­vät myös eri taval­la ja topi­nen saat­taa tul­ki­ta hen­ki­lön työt­tö­mäk­si ja toi­nen työ­haus­ta luo­pu­neek­si. Jos ei aktii­vi­ses­ti hae työ­tä, ei ole tilas­to­kes­kuk­sen mukaan työtön.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa mita­taan var­muu­den vuok­si kah­ta eri työt­tö­myys­pro­sent­tia, tois­ta Tilas­to­kes­kus (se viral­li­nen) ja tois­ta työ­voi­ma­vi­ran­omai­set (työt­tö­mät työn­ha­ki­jat). Pait­si, että nämä luvut poik­kea­vat toi­sis­taan tasol­taan, niis­sä ole­vat työt­tö­mät ovat suu­rel­ta osin eri joukkoa.
    Ainoa luo­tet­ta­va luku on työl­lis­ten määrä.

    Eivät nuo Tilas­to­kes­kuk­sen ja TEM luvut kos­ke täy­sin eri ihmi­siä, Tilas­to­kes­kuk­sen ihmi­set kuu­lu­vat pää­osin TEM lukui­hin ‚mut­ta löy­tyy myös työttömiä,jotka kuu­lu­vat vain jom­paan kumpaan.
    Seu­raus on tie­tys­ti vertailukelvottomuus
    Esim työtön,joka on jää­nyt työt­tö­mäk­si kah­den vii­me vii­kon kulues­sa on toden­nä­köi­ses­ti teh­nyt pal­kal­lis­ta työ­tä eikä­kuu­lu Tilas­to­kes­kuk­sen työttömiin,mutta kuu­luu TEM työttömiin
    Vastaavasti,jos hen­ki­lö on hake­nut töi­tä kuu­kau­den aika­na eikä ole teh­nyt pal­kal­lis­ta työ­tä kah­den vii­me vii­kon aikana,mutta on työk­kä­ris­sä työn­ha­ki­ja­na on molem­pien tilas­to­jen mukaan työtön.

    Ei tuo työl­lis­ten mää­rä­kään mikään kovin tark­ka Juma­lan sanaan ver­rat­ta­va luku ole, työl­li­sek­si kun lue­taan hen­ki­lö, joka on kah­den vii­me vii­kon aika­na teh­nyt tun­nin pal­kal­lis­ta työtä.

    Tus­kin­pa tun­ti työ­tä kah­des­sa vii­kos­sa kovin pal­jon työl­lis­tää ‚ei aina­kaan elätä ??

    Muu­ten­kin työ­tön-käsi­te on supistettu.TEM tilas­ton mukaan työk­kä­reis­sä oli 463 586 työn­ha­ki­jaa. Heis­tä työs­sä­oli­joi­ta oli 64 062.
    Voi­daan kiis­tel­lä­ovat­ko tuki­työl­lis­te­tyt työs­sä­oli­joi­ta, hei­tä oli 39 508.

    Loput täyt­tä­vät ehdon: Ovat työ­tä vail­la, hake­vat työtä,ovat val­mii­ta otta­maan työn vastaan

    Eli todel­li­sia työt­tö­miä on 360000 (tai 400000, jos nuo tuki­työl­lis­te­tyt­kin huo­mioi­daan, heheän voi­vat vaih­taa mark­ki­naeh­toi­seen työ­hön ja monet myös hake­vat työtä) 

    Poliit­ti­nen eliit­ti vain kokee 400000 työt­tö­män mää­rän kiusal­li­se­na ja niin­pä näi­tä työt­tö­miä on alet­tu lei­ma­ta lais­koik­si, juopoiksi,vajakeiksi etc . Vähä­tel­lä hei­dän kyky­jään ja perus­tel­la hei­dän kyy­kyt­tä­mis­tään hei­dän epäkuranttiudellaan.

    Näin on suu­ri ihmis­ryh­mä saa­tu lei­ma­tuk­si poltinmerkinnällä,josta ei pää­se eroon.

    Kun ihmi­nen on varus­tet­tu lei­mal­la käyt­tö­kel­vo­ton niin hän­tä saa vapaas­ti pot­kia ‚pil­ka­ta ja kek­siä mitä ihmel­li­sem­piä kyykytyksiä.

    Mui­hin koh­dis­tet­tu­na tätä sano­taan kiusaamiseksi,syrjinnäki ‚mut­ta yhteis­kun­na viral­li­sil­la syl­ky­ku­peil­la ei ole ihmisoikeuksia.

    Näin on käte­väs­ti saa­tu sii­vot­tua suu­rin osa työttömyysongelmasta.

  7. Olet oikeil­la jäl­jil­lä. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, ettei ole yhtä poh­jois­mais­ta mal­lia. Ruot­si tulee sel­viä­mään mei­tä parem­min, kos­ka Ruot­sa­lai­nen sosi­aa­li­de­mo­kra­tia on aina pitä­nyt tär­keä­nä ruot­sa­lai­sen pää­oman etuja. 🙂

    Suo­ma­lai­set dema­rit ovat enem­män tai vähem­män jää­neet vuo­den 1918 ampu­ma­hau­toi­hin, jois­sa sai­vat kun­nol­la tur­piin­sa. Tur­piin­saan­ti, joka sinän­sä mah­dol­lis­ti työ­väen­luo­kan elin­ta­son nousun Suo­mes­sa. 😉 Aika­moi­nen paradoksi!

  8. Joo Kal­le on oikeas­sa: Ruot­sis­sa on ruot­sa­lai­nen pää­oma ollut aina jopa dema­ri­val­tion eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa. Suo­mes­sa taas on dema­ri ollut sitä miel­tä, että suo­ma­lai­nen pää­oma pitää nitistää. 

    Sinän­sä outoa, kos­ka ruot­sis­sa dema­ri­re­to­riik­ka on ollut kova­sa­nai­sem­paa kuin suo­mes­sa. Pait­si että nyky­ään tie­tys­ti dema­rit ovat vähän ala­vi­rees­sä molem­mis­sa maissa.

  9. Koko ter­mi “Poh­jois­mai­nen mal­li” pitäi­si joten­kin mää­ri­tel­lä, käy­dä kun­non debat­ti ja ryh­tyä sit­ten toimiin.

    OS:n hui­tai­su: “Poh­jois­mai­sen mal­lin perus­ta­na on hyvä työl­li­syys ja run­saat vero­tu­lot” ei miten­kään nyt riitä.

    Var­maan­kin deba­tin aluk­si oli­si hyvä käy­dä läpi se, että miten tähän nykyi­seen umpi­ku­jaan on oikein tultu:

    1) Suo­ma­lai­set ovat vuo­si­kym­me­nien ajan käy­neet kopioi­mas­sa pää­asias­sa Ruot­sin dema­reil­ta mel­kein kaik­kia yhteis­kun­nan kehittämis-ideoita.

    2) Jos eivät ole kopioi­neet Ruot­sis­ta, niin ovat sit­ten käy­neet api­noi­mas­sa ideoi­ta DDRs­tä ja Neuvostoliitosta.

    3) Suo­men omal­la maa­il­man­pa­ran­ta­ja- intel­li­get­sial­la ei ole omia ideoi­ta juu­ri ollut­kaan, joten ovat nyt hädis­sään kun edel­lä mai­ni­tut auk­to­ri­tee­tit hävi­si­vät kuin pie­ru Saharaan.

    4) Mer­kit­tä­vä osa marxi­lais-intel­li­gent­sias­tam­me onkin sit­tem­min ket­te­räs­ti kään­tä­nyt tak­kin­sa ja saar­naa­kin meil­le nyt kii­vail­len environmentalisti-uskontoa. 

    Nyt Suo­mi on kui­ten­kin tun­ne­tus­ti aivan uudes­sa tilan­tees­sa, jos­sa van­hat ideat eivät toimi. 

    Pitää siis löy­tää uusia ideoi­ta, jot­ka toi­mi­vat nykyi­ses­sä rajus­sa kil­pai­lu-todel­li­suu­des­sa, ja ennen kaik­kea pys­tyä luo­pu­maan vanhasta. 

    Alle­kir­joit­ta­nut kan­nat­taa sitä ide­aa, että Suo­mens­ta teh­dään ihmis­ten vapauk­sia kun­nioit­ta­va, kil­pai­lu­ky­kyi­nen yrit­tä­jä-yhteis­kun­ta, jos­sa talous kas­vaa ja luo varo­ja hei­kom­pio­sai­si­ta­kin huolehtimiseen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka vas­tus­taa hir­mu-run­sai­ta veroja

  10. Kal­le: Ruot­si tulee sel­viä­mään mei­tä parem­min, kos­ka Ruot­sa­lai­nen sosi­aa­li­de­mo­kra­tia on aina pitä­nyt tär­keä­nä ruot­sa­lai­sen pää­oman etuja. 

    åke: Joo Kal­le on oikeas­sa: Ruot­sis­sa on ruot­sa­lai­nen pää­oma ollut aina jopa dema­ri­val­tion eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa. Suo­mes­sa taas on dema­ri ollut sitä miel­tä, että suo­ma­lai­nen pää­oma pitää nitistää. 

    Niin­kö? Minä kun muis­te­len, että Ruot­sin dema­rit mm. ajoi­vat 1970–80-luvulla pit­kään ja voi­mak­kaas­ti niin kut­sut­tua Meid­ne­rin mal­lia, jos­sa kaik­kien yli 100 hen­gen yri­tys­ten osa­ke-enem­mis­tö oli­si asteit­tain pak­ko-otet­tu pal­kan­saa­ja­ra­has­toil­le. Samaan aikaan Suo­men dema­reis­sa val­lit­si kol­me kovaa K:ta: Kale­vi Sor­sa, kon­sen­sus ja Kor­pi­lam­men henki.

    Van­ha­na ääri­va­sem­mis­to­lai­se­na koen sinän­sä tie­tys­ti miel­lyt­tä­väk­si, jos näis­tä Ruot­sin ja Suo­men dema­rien suh­tau­tu­mis­ta­vois­ta juu­ri ruot­sa­lai­nen koe­taan “pää­oman ole­mi­sek­si dema­ri­val­tion erityissuojeluksessa”.

  11. åke: Sinän­sä outoa, kos­ka ruot­sis­sa dema­ri­re­to­riik­ka on ollut kova­sa­nai­sem­paa kuin suomessa.

    Ei sii­nä mitään ihmeel­lis­tä ole. Ruot­sis­sa pää­oman omis­ta­jat ovat käyt­täy­ty­neet pikem­min­kin kuin aris­to­kra­tia ja huo­leh­ti­neet myös alem­pien luok­kien oikeuk­sis­ta. Suo­mes­sa on käyt­täy­dyt­ty enem­män kuin uus­rik­kaat ja revit­ty irti kaik­ki, mitä saadaan.

  12. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Esim työtön,joka on jää­nyt työt­tö­mäk­si kah­den vii­me vii­kon kulues­sa on toden­nä­köi­ses­ti teh­nyt pal­kal­lis­ta työ­tä eikä kuu­lu Tilas­to­kes­kuk­sen työt­tö­miin, mut­ta kuu­luu TEM työttömiin
    ‘snip’

    Työ­voi­ma­hal­lin­non työt­tö­mät ovat nii­tä, jot­ka ovat työn­vä­li­tyk­ses­sä rekis­te­röi­tyi­nei­nä työt­tö­mi­nä työn­ha­ki­joi­na las­ken­ta­päi­vä­nä, joka on kuu­kau­den vii­mei­nen arkipäivä.

  13. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’

    Alle­kir­joit­ta­nut kan­nat­taa sitä ide­aa, että Suo­mens­ta teh­dään ihmis­ten vapauk­sia kun­nioit­ta­va, kil­pai­lu­ky­kyi­nen yrit­tä­jä-yhteis­kun­ta, jos­sa talous kas­vaa ja luo varo­ja hei­kom­pio­sai­si­ta­kin huolehtimiseen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka vas­tus­taa hir­mu-run­sai­ta veroja

    Mää­rit­te­le­pä, mil­lai­nen tämä yrit­tä­jäyh­teis­kun­ta oli­si! Oli­si­ko sii­nä suo­ras­taan jotain uutta?

  14. Mie­les­tä­ni ihmis­ten vapauk­sia kun­nioit­ta­va, kil­pai­lu­ky­kyi­nen yrit­tä­jä-yhteis­kun­ta, jos­sa talous kas­vaa ja luo varo­ja hei­kom­pio­sais­ten­kin huo­leh­ti­mi­seen, tulee olla pää­pe­ri­aat­teil­taan seuraavanlainen:

    1) Kan­sa­lai­sia pal­ve­le­va, demo­kraat­ti­nen, kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja jat­ku­vas­ti kas­vun kaut­ta uudis­tu­va ja vau­ras­tu­va markkinatalous.

    2) Jul­ki­nen puo­li hoi­taa tehok­kaas­ti ja laa­duk­kaas­ti kan­sa­lais­ten tar­vit­se­mat pal­ve­lut ja velvollisuudet.

    3) Perus­tus­lain Pykä­lä 18 § “Oikeus työ­hön ja elin­kei­no­va­paus” kor­ja­taan niin, että kan­sa­lai­sil­ta vie­ty yrit­tä­mi­sen vapaus palauttaan.
    Tämä tapah­tuu pois­ta­mal­la nykyi­set elin­kei­noe­lä­mää rajoit­ta­vat ja jäy­kis­tä­vät lait, joi­ta on val­ta­vas­ti. Uudet rajoi­tuk­set käsi­tel­tä­vä perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.
    (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

    4) Kos­ka tuot­ta­vaa toi­min­taa har­ras­ta­vat yri­tyk­set tun­ne­tus­ti lop­pu­jen lopuk­si mak­sa­vat kai­ken, nii­den toi­min­tae­del­ly­tyk­set pitää kor­ja­ta niin, että kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen yri­tys­toi­min­ta on mah­dol­lis­ta ja mielekästä.

    5) Yhteis­kun­nan hyvää toi­mi­vuut­ta mita­taan yri­tys­ten kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä veroas­teel­la, maan vel­kaan­tu­mi­sel­la, työl­li­syy­del­lä, inve­toin­tien mää­räl­lä ja talouskasvulla.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka toi­voo perus­tus­lain mukais­ta elinkeinovapautta

  15. Tom­mi Uscha­nov: Niin­kö? Minä kun muis­te­len, että Ruot­sin dema­rit mm. ajoi­vat 1970–80-luvulla pit­kään ja voi­mak­kaas­ti niin kut­sut­tua Meid­ne­rin mal­lia, jos­sa kaik­kien yli 100 hen­gen yri­tys­ten osa­ke-enem­mis­tö oli­si asteit­tain pak­ko-otet­tu pal­kan­saa­ja­ra­has­toil­le. Samaan aikaan Suo­men dema­reis­sa val­lit­si kol­me kovaa K:ta: Kale­vi Sor­sa, kon­sen­sus ja Kor­pi­lam­men henki.Vanhana ääri­va­sem­mis­to­lai­se­na koen sinän­sä tie­tys­ti miel­lyt­tä­väk­si, jos näis­tä Ruot­sin ja Suo­men dema­rien suh­tau­tu­mis­ta­vois­ta juu­ri ruot­sa­lai­nen koe­taan “pää­oman ole­mi­sek­si dema­ri­val­tion erityissuojeluksessa”.

    Googla­sin äkkiä tukea näke­myk­sel­le­ni. Täl­lai­nen löy­tyi ekal­la haul­la. Mut­ta oma näke­myk­se­ni ei ole tie­det­tä vaan tun­tu­maa. Jotain voi­nee pää­tel­lä sii­tä­kin, että Tal­lin­nas­sa on kor­kea raken­nus jos­sa lukee SEB ja Nor­dean pää­ma­ja taas on tukholmassa.

    http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/id/12692

  16. Ai niin unoh­din vie­lä sanoa, että jokai­nen maal­lik­ko­kin huo­maa, että pää­oman toi­min­taa hel­pot­taa jo sekin, että Ruot­sis­sa ei ole ollen­kaan perin­tö- tai lah­ja­ve­roa. Rik­kaat voi­vat siis lah­joi­tel­la ja periä hel­pom­min kuin tääl­lä suo­mes­sa. Samoin suo­mes­sa varain­siir­to­ve­roa ei peri­tä niin pal­joa kuin suo­mes­sa (eli ruot­sis­sa ei vält­tä­mät­tä yhtään).

  17. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    3) Perus­tus­lain Pykä­lä 18 § “Oikeus työ­hön ja elin­kei­no­va­paus” kor­ja­taan niin, että kan­sa­lai­sil­ta vie­ty yrit­tä­mi­sen vapaus palauttaan.
    Tämä tapah­tuu pois­ta­mal­la nykyi­set elin­kei­noe­lä­mää rajoit­ta­vat ja jäy­kis­tä­vät lait, joi­ta on val­ta­vas­ti. Uudet rajoi­tuk­set käsi­tel­tä­vä perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.
    (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka toi­voo perus­tus­lain mukais­ta elinkeinovapautta

    No tuli­han se siel­tä: ei lake­ja, vaan vil­lin län­nen meininki.

    Huo­man­net, että elin­kei­no­va­pau­del­la tar­koi­te­taan juu­ri yrit­tä­mi­sen vapaut­ta, joka lais­sa on eikä sitä ole vie­ty mihinkään.

  18. Rai­mo K:lle ja kai­kil­le muil­le­kin marxilaisille:

    Suo­men perus­tus­la­ki pitäi­si olla kan­sa­lais­ten tur­van ja oikeuk­sien perusta.

    Suo­mes­sa on vali­tet­ta­vas­ti pääs­syt käy­mään niin, että tätä tur­vaa ja oikeuk­sia on vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na rapau­tet­tu, ilman kun­nol­lis­ta debat­tia, eikä perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä, kuten oli­si pitä­nyt aina­kin perus­o­keuk­sien koh­dal­la tehdä. 

    Suo­men perus­tus­lain 2 luku — Perusoikeudet:

    Esi­merk­ki 1.

    15 § Omai­suu­den suoja
    Jokai­sen omai­suus on turvattu.
    Omai­suu­den pak­ko­lu­nas­tuk­ses­ta ylei­seen tar­pee­seen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sää­de­tään lailla.”

    Yrit­tä­jä saa ris­ki­no­tos­taan tulo­ja, eli omai­suut­ta. Sii­tä val­tio kui­ten­kin pak­ko­lu­nas­taa ylei­sen tar­pee­seen vero­jen muo­dos­sa hel­pos­ti yli puoletkin. 

    Ei ole koh­tuu­ton­ta olla sitä miel­tä, että täs­sä ilman täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan teh­dys­tä pak­ko­lu­nas­tuk­ses­sa on yrit­tä­jän perus­tus­lain mukai­sia oikeuk­sia rikot­tu rajusti.

    Esi­merk­ki 2.

    18 § Oikeus työ­hön ja elinkeinovapaus
    .….
    Ks. L elin­kei­non har­joit­ta­mi­sen oikeu­des­ta 122/1919, Työ­so­pi­musL 55/2001 7–9 luku, L jul­ki­ses­ta työ­voi­ma­pal­ve­lus­ta 1295/2002 ja Työt­tö­myys­tur­vaL 1290/2002 1 luku 1 §. Ks. myös TSS-sopi­mus SopS 6/1976 6–8 art. Vrt. Ulko­maa­laisL 301/2004 5 ja 10 luku ja L nuo­ris­ta työn­te­ki­jöis­tä 998/1993.”

    Täs­sä tapauk­ses­sa on vuo­sien var­rel­la, tuos­ta vaan sivu­men­nen, perus­tus­la­kiin lisät­ty suu­ri jouk­ko rajoi­tuk­sia ja mui­ta sään­tö­jä, jot­ka suu­res­sa mää­rin rajoit­ta­vat elinkeinovapautta. 

    Täs­sä­kin tapauk­ses­sa Suo­men vapaal­ta kan­sa­lai­sel­ta on ryös­tet­ty mer­kit­tä­vä osa perus­tus­lain anta­mia oikeuksia.

    Suo­men talous jou­tuu nyt sopeu­tu­maan perus­tal­taan muut­tu­nee­seen glo­baa­liin kilpailutilanteeseen.

    On kai­kil­le sel­vää, että maa sel­vi­ää täs­tä tilan­tees­ta kun­nial­la vain PK-ytit­tä­jien avulla.

    Täs­tä syys­tä on tär­ke­ää, että vapail­le Suo­men kans­lai­sil­le palau­te­taan heil­tä ryös­tet­ty omai­suu­den suo­ja ja elinleinovapaus.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja huo­les­tu­nut patriootti

  19. Sep­po Korp­poo:
    Rai­mo K:lle ja kai­kil­le muil­le­kin marxilaisille:
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja huo­les­tu­nut patriootti

    Et näkö­jään tie­dä Marxis­ta yhtään mitään. Etkä perus­tus­lais­ta. Tus­kin yrittämisestäkään…

    Eipä ole vero­tus Marxin kek­si­mä. Ja mis­sä­hän tuo hai­kai­le­ma­si vil­lin län­nen laki oli­si vie­lä voi­mas­sa, meni­sit sin­ne kuu­des­ti­lau­ke­van kans­sa puo­lus­ta­maan yrit­tä­jän omai­suut­ta ja vapautta.

  20. Kos­ka­pa Suo­mi on nyt rajun muu­tok­sen kou­ris­sa, olen täl­lä pals­tal­la perään­kuu­lut­ta­nut asial­lis­ta debat­tia peri­aat­teel­li­sis­ta kysymyksistä.

    Mitä tulee her­ra Maxin ideoi­hin, käy­tän­kin täs­sä tilai­suut­ta hyväk­se­ni seuraavasti:

    1) Marxin Hege­lis­tä läh­te­vät ideat ovat täyn­nä rei­kiä. Niis­tä suu­rim­mat ovat :
    — aja­tus sii­tä, että työ­väen­luo­kan tilan­ne jat­ku­vas­ti kur­jis­tuu, sil­lä kapi­ta­lis­ti-luok­ka ahneuk­sis­saan kah­mii kaik­ki rahat tas­kui­hin­sa, mis­tä seu­raa spon­taa­ni val­lan­ku­mous. Näin­hän ei tun­ne­tus­ti käy­nyt­kään, sil­lä kapi­ta­lis­ti­luok­ka rupe­si­kin päin­vas­toin paran­ta­maan tilannetta.
    Marx itse­kin huo­ma­si tämän perus­ta­vaa laa­tua ole­van vir­heen­sä ja rupe­si tunaa­maan ideoi­taan vas­taa­vas­ti, mut­ta huo­nol­la menestyksellä.
    — Marxin perus­i­de­aan ei kuu­lu ihmis­tä ollen­kaan. Sii­nä on vain mas­so­ja ja luok­kia. Täs­tä syys­tä marxi­lai­suu­teen ei edes teo­rias­sa voi kuu­lua ihmisoikeuksia.
    — Marxin ideat perus­tu­vat pari­sa­taa vuot­ta sit­ten val­lin­nee­seen maa­il­maan, jol­la ei ole yhty­mä­koh­taa nykytodellisuuteen.

    Marxin ideoi­hin perus­tu­vat kal­man­ha­jui­set kokei­lut ovat tuo­neet nii­den koh­teil­le mit­taa­ma­ton­ta tus­kaa ja epä­toi­voa. Onkin sanot­tu, että täl­lai­sia kokei­ta pitää teh­dä rotil­la, ei ihmisillä.

    2) Marxin ideoi­den kans­sa kil­pai­le­va idea, eli demo­kraat­ti­seen mark­ki­na­ta­lous­ta­lou­teen perus­tu­va talous on sen sijaan tuo­nut onnea ja vau­raut­ta jo mil­jar­deil­le ihmisille.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja vakau­muk­sel­li­nen anti-maxilainen

  21. Perus­tu­los­ta vie­lä sen ver­ran, että sen tuli­si olla vali­koi­va. Eli käy­tän­nös­sä se myön­net­täi­siin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le ja pät­kä­työ­läi­sil­le / pät­kä­työt­tö­mil­le. Perus­tu­lo teki­si heis­tä välit­tö­mäs­ti “free­lance­rei­ta”.

    Tur­ha vai­va­ta koko­päi­vä­työ­ura­put­kes­sa ole­via perus­tu­lol­la. Työt­tö­myys­jak­sot­kin ovat toden­nä­köi­ses­ti lyhyi­tä, ellei ala koko­naan katoa alta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.