Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?

Sak­san yli­jää­mät aiheut­ta­vat olii­vi­mai­den ali­jää­mät tai päinvastoin.

Kos­ka on yhteis­va­luut­ta, Sak­san yli­jää­mät – ovat ne peräi­sin kau­pas­ta min­kä maan kans­sa hyvän­sä – aiheut­ta­vat mui­den euro­mai­den ali­jää­mät. Meka­nis­mi menee valuut­ta­kurs­sin kaut­ta. Kos­ka euro kel­luu, sil­lä ei voi olla kovin suur­ta yli- tai ali­jää­mää. Kes­kus­pank­ki voi­si mani­pu­loi­da kurs­sia (Kii­na, Sveit­si) mut­ta sak­sa­lais­ten mukaan kes­kus­pan­kil­la ei saa olla mui­ta teh­tä­viä kuin hin­ta­va­kau­den yllä­pi­to eikä EKP sik­si mani­pu­loi kurs­sia. Jos euroa käy­te­tään reser­vi­va­luut­ta­na, se näkyy euroa­lu­een alijäämänä.

Sak­san suu­ret yli­jää­mät ovat nos­ta­neet euron arvoa dol­la­reis­sa. Se läh­ti alle 90 sen­tis­tä ja koho­si par­haim­mil­laan 1,60 dol­la­riin. Jos olii­vi­maat eivät oli­si olleet muka­na euros­sa, Sak­sal­la ei oli­si ollut yhtä suur­ta yli­jää­mää ihan sii­tä syys­tä, että euron kurs­si oli­si kohon­nut niin kor­keak­si, että yli­jää­mät oli­si­vat leik­kau­tu­neet. Eikä olii­vi­mail­la oli­si ollut niin suu­ria ali­jää­miä, ellei Sak­sal­la oli­si ollut noi­ta yli­jää­miä, kos­ka euron arvo oli­si nous­sut vähem­män ja nii­den vien­ti oli­si vetänyt.

Mut­ta mikä on aiheut­ta­nut Sak­san suu­ren vaih­to­ta­seen yli­jää­män? Se ei ole kil­pai­lu­ky­ky. Itsea­sias­sa Sak­sa ei ole ollut mikään super­me­nes­ty­jä talous­kas­vus­sa. Outoa on tuo kulu­tuk­sen jää­mi­nen voi­mak­kaas­ti jäl­keen koko­nais­tuo­tan­nos­ta. Se myös on noi­den yli­jää­mien takana.

Mie­lee­ni tuli asia, jon­ka voi­sin vai­val­loi­ses­ti tar­kis­taa itse­kin, mut­ta joku luki­jois­ta var­maan osaa antaa vas­tauk­sen suo­raan. Voi­si­ko syy­nä olla Sak­sas­sa teh­ty raju eläk­kei­den leik­kaus ja/tai elä­ke­jär­jes­tel­män rahas­toin­tias­teen nos­to? Jokin hyvin mer­kit­tä­vä elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyyt­tä paran­ta­va uudis­tus siel­lä teh­tiin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Onko se nos­ta­nut maan säästöastetta?

Vaih­to­ta­seen yli­jää­mäl­lä on toi­nen­kin seli­tys kuin vien­ti- ja tuon­ti­tu­lo­jen ero­tus. Se ker­too kan­san­ta­lou­den sääs­tä­mi­ses­tä. Jos vaih­to­ta­se on yli­jää­mäi­nen, jol­la­kin kan­san­ta­lou­des­sa on jää­tä­vä rahaa sääs­töön: val­tiol­la, sosi­aa­li­tur­va­ra­has­toil­le, yri­tyk­sil­lä tai koti­ta­louk­sil­la. (Ei kan­na­ta väit­tää vas­taan; tämä on iden­ti­teet­ti.) Suo­men pit­kään jat­ku­nut vaih­to­ta­seen yli­jää­mä on joh­tu­nut suu­rel­ta osin elä­ke­jär­jes­tel­män rahas­toi­vuu­des­ta ja Kii­nan jär­jet­tö­män suu­ri yli­jää­mä (sääs­tä­mi­sas­te 50% tulois­ta) joh­tuu sii­tä, ettei mitään elä­ke­jär­jes­tel­mää ole eikä oikein ole lap­sia­kaan anta­mas­sa van­huu­den tur­vaa, joten kaik­ki säästävät.

Juha­na Var­tiai­nen sanoi erääs­sä sul­je­tus­sa semi­naa­ris­sa, että täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä sekä Ruot­sin että Suo­men vaih­to­ta­seet tule­vat ole­maan ali­jää­mäi­siä vien­nin menes­tyk­ses­tä riip­pu­mat­ta demo­graa­fi­sis­ta syis­tä, kos­ka sääs­tä­jiä on maas­sa vähem­män kuin sääs­tö­jen­sä syö­jiä. Suo­mes­sa voi vaih­to­ta­seen pan­na kun­toon yksin­ker­tai­sim­min vai­keut­ta­mal­la asun­to­lai­no­jen saa­mis­ta. Mut­ta se tuot­tai­si työttömyyttä.

115 vastausta artikkeliin “Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?”

  1. Voi­si­ko syy­nä olla Sak­sas­sa teh­ty raju eläk­kei­den leik­kaus ja/tai elä­ke­jär­jes­tel­män rahas­toin­tias­teen nosto?”

    Oli­si­ko syy­nä olla se, että enti­sen Itä-Sak­san alu­eel­la on pal­jon, pal­jon alem­pi palk­ka­ta­so kuin enti­ses­sä Länsi-Saksassa.

  2. Suo­mes­sa voi vaih­to­ta­seen pan­na kun­toon yksin­ker­tai­sim­min vai­keut­ta­mal­la asun­to­lai­no­jen saa­mis­ta. Mut­ta se tuot­tai­si työttömyyttä.”

    Het­ken pik­ku not­kah­dus, kun ennak­ko­sääs­te­tään jon­kin aikaa niin tilan­ne korjaantuu.
    Ja todel­lis­ta sääs­tä­mis­tä tus­kin tarvitaan,sillä yli­su­ku­pol­vi­nen perin­tö kor­vaa sääs­tä­mi­sen suu­rim­mal­le osalle.
    Mut­ta ennak­ko­sääs­tä­mi­ses­tä on hyö­tyä ‚sil­lä asun­to­jen hin­ta rea­li­soi­tuu nuo­ril­le osta­jil­le parem­min ja hin­ta­ta­tie­toi­set eivät ole enää yhtä­hel­pos­ti uunotettavissa.

    Odo­tet­ta­vis­sa on asun­to­jen hin­nan laskua

  3. Help­poa vas­taus­ta kysy­myk­seen mik­si Sak­sal­la on niin suu­ri vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei tai­da olla. Kan­toos esit­tää aihees­ta kui­ten­kin pari havain­nol­lis­ta­vaa kuvaa­jaa ja hyviä huo­mioi­ta: http://kantooseconomics.com/2011/04/03/is-germany-competitive-is-norway/ Sääs­tä­mi­sas­te on nous­sut eri­tyi­ses­ti yri­tys­ten osal­ta ja blo­gis­sa tätä seli­te­tään mm. Sak­san kil­pai­lu­ky­vyn puut­teel­la ja toi­saal­ta sil­lä, että yhteis­va­luut­ta las­ki kyn­nys­tä sijoit­taa muu­al­le euroalueella. 

    Joka tapauk­ses­sa vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei ole mil­lään muo­toa yksi­se­lit­tei­sen hyvä asia Sak­sal­le. Se voi myös tar­koit­taa koti­mais­ten inves­toin­tien puu­tet­ta ja ongel­mia myöhemmin.

  4. Eli kar­keas­ti sanot­tu­na vaih­to­ta­se para­nee, jos pää­täm­me olla osta­mat­ta sitä seu­raa­vaa iPho­nea. Mut­ta min­ne ne sääs­töt siis mene­vät kan­san­ta­lou­den tasol­la? Ilmei­ses­ti ulko­mais­ten fir­mo­jen ym. omis­tuk­siin? Jos ymmär­sin kir­joi­tuk­se­si oikein, mit­kään koti­mai­set inves­toin­nit eivät vai­ku­ta tähän suo­raan lain­kaan (pait­si tie­ten­kin sil­tä osin kun ne paran­ta­vat kykyä myy­dä jotain). Tämä tai­taa tosin toi­mia vain sil­tä osin kuin valuut­to­jen arvot kelluvat. 

    Ei ilmei­ses­ti voi kui­ten­kaan sanoa, että valuut­ta-alu­een vau­rau­den muu­tos suh­tees­sa mui­hin valuut­ta-aluei­siin on yhtä kuin vaih­to­ta­se. Jos alu­eel­la A teh­dään 10% tehok­kaam­min työ­tä kuin alu­eel­la B, alu­een A vau­raus kas­vaa B:hen näh­den nopeam­min, vaik­ka kaup­paa käy­täi­siin molem­piin suun­tiin yhtä pal­jon. Min­ne nuo sääs­töt siis menevät?

    Jos kaik­ki valuu­tat kel­lui­si­vat, jon­kin valuut­ta-alu­een vaih­to­ta­seen posi­tii­vi­suus nos­tai­si valuu­tan arvoa ja sitä kaut­ta alu­een omis­tus­ten arvoa ulko­puo­lis­ten sil­mis­sä. Vau­raus ei täs­tä kui­ten­kaan sui­raan lisään­tyi­si, mut­ta tuol­ta valuut­ta-alu­eel­ta voi­tai­siin läh­teä hank­ki­maan omis­tuk­sia muil­ta alueilta. 

    Onko vaih­to­ta­se siis valuut­ta-alu­een vai­ku­tus­val­lan muu­tos­ker­roin, sikä­li mikä­li vai­ku­tus­val­taa kuva­taan omistuksina?

    1. Vaih­to­ta­seen yli­jää­mä tar­koit­taa, että alue rahoit­taa muun maa­il­man yli­ku­lu­tus­ta. Sii­nä ei oikeas­taan ole mitään tavoiteltavaa.

  5. Ai niin, edel­li­seen vies­tii­ni vie­lä: jos vii­mei­nen lausee­ni on tot­ta, miten valuu­tan arvon mani­pu­loin­ti vai­kut­taa sii­hen? Tosaal­ta se voi yllä­pi­tää posi­tii­vis­ta vaih­to­ta­set­ta pidem­pään, jol­loin rahaa ulkois­ten omis­tus­ten hank­ki­mi­sek­si tulee enem­män, toi­saal­ta aina­kin peri­aat­tees­sa se antaa ulko­puo­li­sil­le mah­dol­li­suu­den hank­kia ko. valuut­ta-alu­een omistuksia. 

    Entä sit­ten, jos omis­tuk­sien han­kin­taa rajoi­te­taan poliit­ti­ses­ti? Onko täl­lä vai­ku­tus­ta takai­sin joko valuut­ta­kurs­siin tai vaihtotaseeseen?

    1. Kii­naa syy­te­tään valuut­ta­kurs­sin mani­pu­loin­nis­ta ja jat­ku­van yli­jää­män mah­dol­lis­ta­mi­ses­ta täl­la taval­la. Kat­so­taan, kau­an­ko sitä sie­de­tään. Toisaalt5a Sveit­si mani­pu­loi valuut­tan­sa arvoa (oikeas­taan liit­tyi euroa­lu­ee­seen!) estääk­seen valuu­tan arvon reval­voi­tu­mi­sen sik­si, että huo­les­tu­nut pää­oma yrit­ti pae­ta Sveit­siin, mikä nos­ti fran­gin arvoa aivan tol­kut­to­mas­ti vahin­goit­taen maan taloutta.

  6. Joo, mut­ta perus­ky­sy­myk­se­ni oli toi­nen: Jos jol­lain alu­eel­la sääs­te­tään, min­ne sääs­töt mene­vät? Jos sinä teet työtä
    kym­me­nen euron edes­tä, ja minä kym­me­nen yua­nin, mut­ta minä pär­jään kah­dek­sal­la ja myyn loput sinul­le, anta­ma­si rahat jää­vät minul­le sääs­töön. Voin joko käyt­tää ne myö­hem­min, tai ostaa niil­lä fir­mas­ta­si osuu­den. Kos­ka kan­san­ta­lou­den sääs­tä­mi­nen tai­taa rahas­tois­sa tar­koit­taa sijoi­tuk­sia eli omis­tus­ta, pit­kä­ai­kai­nen vaih­to­ta­seen yli­jää­mä lisää omis­tuk­sia ulko­mail­la. Vai menen­kö aivan metsään?

  7. Jää sääs­tet­tä­vää, kun on hal­paa työvoimaa.

    Palk­kae­rot ovat useil­la ulot­tu­vuuk­sil­la Sak­sas­sa Euroo­pan suurimmat.

    Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin kus­tan­nuk­set ovat nous­seet ennä­tys­ta­sol­le ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen sektoriin.

    Las­kusuh­dan­tees­sa yksi­tyi­nen sek­to­ri pyr­kii las­ke­maan kus­tan­nuk­sia. Samaan aikaan jul­ki­nen sek­to­ri pors­kut­taa ja nos­taa kustannuksia

    Nyt pitäi­si jää­dyt­tää ja lei­ka­ta jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta yli 3000 euroa ansait­se­vien pal­kois­ta 10 pro­sent­tia ja suu­rim­mis­ta pal­kois­ta 20 prosenttia.

    Toi­sin tai­taa vali­tet­ta­vas­ti käydä.

    Kun­ta­ra­ken­ne­uu­dis­tus päin vas­toin har­mo­ni­soi palk­ko­ja jäl­leen ylös­päin. Eni­ten nouse­vat hal­lin­non palkat.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yhdis­te­tään yksi­köi­tä, jot­ta voi­daan las­kea palk­ka­kus­tan­nuk­sia ja lopet­taa pääl­lek­käi­siä toimintoja. 

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la yhdis­te­tään vain, jot­ta voi­daan paran­taa joh­to­por­taan ja poliit­tis­ten suoja/palkkiotyöpaikkojen etu­ja ja nos­taa hal­lin­non palkkoja.

    Key­nes ei var­maan tar­koit­ta­nut, että las­kusuh­dan­tees­sa jul­ki­nen elvy­tys tar­koit­taa jul­ki­sen puo­len etu­jen ja palk­ko­jen nostoa.

  8. Mut­ta mikä on aiheut­ta­nut Sak­san suu­ren vaih­to­ta­seen yli­jää­män? Se ei ole kil­pai­lu­ky­ky. Itsea­sias­sa Sak­sa ei ole ollut mikään super­me­nes­ty­jä talous­kas­vus­sa. Outoa on tuo kulu­tuk­sen jää­mi­nen voi­mak­kaas­ti jäl­keen koko­nais­tuo­tan­nos­ta. Se myös on noi­den yli­jää­mien takana.”

    Palk­ka­malt­ti on ollut syy pie­neen kulu­tuk­sen kas­vuun. Suo­mes­sa pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat olleet 3,8 % luok­kaa per vuo­si 2000–2010
    Sak­sas­sa taas 1.1 % luokkaa
    Se on mer­kin­nyt, ettei sak­sa­lai­sen kulu­tus ole kas­va­nut, sen sijaan kil­pai­lu­ky­ky vien­nis­sä kyl­lä ja sitä kaut­ta yli­jää­miä on syntynyt .

    Tuot­ta­vuu­den kehi­tys on pol­ke­nut Sak­sas­sa pai­kal­laan esim Suo­men verrattuna,joten reaa­li­palk­ko­jen kehi­tyst­kin on ollut vähäistä .

    Työ­ai­ko­jen jous­tot ovat pää­asias­sa lyhen­tä­neet työaikaa,mikä on vähen­tä­nyt ansioi­ta vaik­ka val­tio­men­tyk­siä kompensoikin.

    Uudet työ­pai­kat ovat olleet minijobeja,jotka eivät vai­ku­ta kulu­tuk­seen, ne kor­vaa­vat lähin­nä pie­nen osan sosiaalikuluista.

    Nuo yhdes­sä selit­tä­vät kulu­tuk­sen vähäi­sen kasvun.

    Syn­ty­neet vaih­to­ta­seen yli­jää­mät on tuh­lat­tu toden­nä­köi­ses­ti Krei­kan, Espan­jan etc ali­jää­mien paik­kaa­mi­seen ja edul­li­seen vien­ti­ra­hoi­tuk­seen, mikä on lisän­nyt vientiä

  9. Suo­men pit­kään jat­ku­nut vaih­to­ta­seen yli­jää­mä on joh­tu­nut suu­rel­ta osin elä­ke­jär­jes­tel­män rahastoivuudesta”.
    Tätä voi kat­soa syy-seu­raus­mie­les­sä kah­des­ta suunnasta:
    1. Jos elä­ke­jär­jes­tel­mää oli­si kar­tu­tet­tu vähem­män (elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut oli­si­vat olleet alhai­sem­mat), oli­si­vat koti­ta­louk­sien kulu­tus ja yri­tys­ten inves­toin­nit voi­neet olla kor­keam­mal­la tasol­la. Osa täs­tä oli­si koh­dis­tu­nut tuon­ti­tuot­tei­siin tai vaik­ka­pa mat­kus­ta­mi­seen “olii­vi­mai­hin”, joten sekä mei­dän vaih­to­ta­seem­me yli­jää­mä että hei­dän ali­jää­män­sä oli­si­vat olleet pie­nem­piä. Suo­men vaih­to­ta­seen yli­jää­mä siis joh­tui sii­tä, että tuon­nin sijas­ta säästettiin.
    2. Toi­saal­ta jos Suo­men kil­pai­lu­ky­ky oli­si ollut hei­kom­pi ja vien­ti oli­si vetä­nyt huo­nom­min, yli­jää­mät oli­si­vat jää­neet pie­nem­mik­si tai kään­ty­neet ali­jää­mik­si. Täl­löin ei oli­si myös­kään ollut mah­dol­lis­ta kas­vat­taa elä­ke­ra­has­to­ja niin kuin on teh­ty. Mut­ta meil­lä oli pit­kään jat­ku­nut yli­jää­män kausi. Suo­men elä­ke­ra­has­to­ja voi­tiin siis kas­vat­taa sik­si, että hyvin vetä­nyt vien­ti mah­dol­lis­ti säästämisen.
    Kum­pi siis oli ensin?

  10. http://www.imf.org/external/np/seminars/eng/2012/imbalances/pdf/klyuev.pdf

    Yllä­ole­va IMF:n esi­tys antaa seu­raa­via syitä:

    • Favo­rable pro­duct specialization
    • Mode­ra­te wage growth
    • Financial sec­tor distortions
    • Uncer­tain­ty about dura­bi­li­ty of expansion
    and inco­me prospects
    • Over­hang from reu­ni­fica­tion boom 

    Huo­mat­ta­vaa on että yksi­tyi­nen kulu­tus las­ki ‑3.8% välil­lä 2000–2007.

    Sit­ten on täl­läi­nen pape­ri: Struc­tu­ral Chan­ge and the Cur­rent Account: The Case of Germany
    http://ideas.repec.org/p/oec/ecoaaa/940-en.html

    Eli Sak­san teol­li­suus pus­kee yli­jää­mää, kun taas Sak­san pal­ve­lusek­to­rin tuot­ta­vuu­den kas­vu on alamaissa. 

    Using empi­rical evi­dence from panel ana­ly­sis of cur­rent account dyna­mics and of bila­te­ral tra­de balances, the paper argues that the lar­ge Ger­man cur­rent account surplus during the 2000s can be explai­ned by an inc­rea­sing gap between pro­duc­ti­vi­ty growth in manu­fac­tu­ring vis-à-vis ser­vices. Such a gap is due not only to impro­ve­ments in the manu­fac­tu­ring sec­tor but also to a sig­ni­ficant slow­down of pro­duc­ti­vi­ty growth in ser­vices. The­re­fo­re, des­pi­te the success in export mar­kets, the Ger­man surplus may sig­nal long-run weak­nes­ses associa­ted with con­straints on ser­vice sec­tor pro­duc­ti­vi­ty growth and the ina­bi­li­ty of pro­duc­ti­vi­ty growth in manu­fac­tu­ring to crea­te posi­ti­ve spill-over effects on ser­vices. Per­sis­tence of bar­riers to libe­ra­li­sa­tion in ser­vices as well as the domi­nant type of tech­no­lo­gical progress in manu­fac­tu­ring, based on impro­ving the efficiency of exis­ting pro­ducts, may part­ly explain the­se phe­no­me­na. A key fac­tor behind the­se sec­to­ral dif­fe­rences is the educa­tion sys­tem, which relies on high­ly specia­li­sed voca­tio­nal schools, gene­ra­ting high returns for on the job trai­ning and crea­ting incen­ti­ves for efficiency gains in exis­ting pro­ducts and sec­tors. The paper conclu­des that the­re is room for compre­hen­si­ve struc­tu­ral policies con­sis­tent with an equi­li­brium reduc­tion in the cur­rent account surplus, accom­pa­nied by hig­her and more balanced growth. 

    Ongel­ma on sel­väs­ti yksi­tyis­sek­to­ril­la: http://www.eurointelligence.com/eurointelligence-news/home/singleview/article/the-eurozones-giant-sucking-sound.html

    Jos näis­tä pape­reis­ta vetäi­si yhteen­ve­don, pal­kat ovat kas­va­neet mal­til­li­ses­ti ja pal­ve­lusek­to­ri on jumis­sa samaan aikaan kun vien­ti vetää. Pitää tosin etsiä vie­lä tar­kem­min kuka tuon sääs­te­tyn yli­jää­män omistaa. 

    Tääl­tä var­maan löyyy tie­toa jos jak­saa etsiä:
    https://www.destatis.de/EN/Homepage.html

  11. Koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sas­te on ollut perin­tei­ses­ti suu­ri Sak­sas­sa. Nyt myös sak­sa­lai­set yri­tyk­set ovat ryh­ty­neet sääs­tä­mään. Saman­ai­kai­ses­ti sekä koti­ta­louk­sien että yri­tys­ten inves­toin­nit Sak­saan ovat las­ke­neet. Sääs­tö­ra­ho­ja sen­si­jaan on levi­tel­ty pank­kien kaut­ta ulkomaille.

    Kuten Suo­mes­sa­kin ilmei­ses­ti myös sak­sa­lai­set yri­tyk­set ovat käyt­tä­neet pal­jon sääs­tö­jään omiin suo­riin inves­toin­tei­hin­sa ulko­mail­le. Näin yri­tyk­set ovat vah­vis­ta­neet ase­mi­aan glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa. Ja nämä ulko­mail­le suun­tau­tu­neet inves­toin­nit puo­les­taan ovat kas­vat­ta­neet Sak­san vien­tiä väliai­kai­ses­ti. Mut­ta pidem­mäl­lä ajan­jak­sol­la ne puo­les­taan saat­ta­vat pie­nen­tää Sak­san vientiä.

    Edel­lä ole­vas­ta voi arva­ta, että euron ansios­ta ne varak­kaat, jot­ka omis­ta­vat osak­kei­ta ja yri­tyk­siä, ovat tul­leet Sak­sas­sa entis­tä varak­kaam­mik­si. He eivät ole tuh­lan­neet mer­kit­tä­väs­ti kulu­tuk­seen­sa vaan omis­ta­vat nyt sijoi­tus­ten­sa kaut­ta entis­tä enem­män eri­lais­ta varal­li­suut­ta ympä­ri maa­il­maa. Mut­ta duu­na­rei­den kulu­tus­ky­kyyn euro ei ole tuo­nut kovin suur­ta kasvua.

    Voi­si­ko sit­ten jat­kos­sa pal­kat ja sitä kaut­ta kulu­tus nous­ta Sak­sas­sa huo­mat­ta­vas­ti? Tus­kin, kos­ka sil­loin yri­tyk­set siir­täi­si­vät tuo­tan­to­aan enti­ses­tä enem­män mui­hin mai­hin. Joten kovin mer­kit­tä­vää vetoa­pua euroa­lu­een ongel­miin ei Sak­sal­ta ole odotettavissa.

  12. Tapio:
    ‘snip’
    Jos näis­tä pape­reis­ta vetäi­si yhteen­ve­don, pal­kat ovat kas­va­neet mal­til­li­ses­ti ja pal­ve­lusek­to­ri on jumis­sa samaan aikaan kun vien­ti vetää. Pitää tosin etsiä vie­lä tar­kem­min kuka tuon sääs­te­tyn yli­jää­män omistaa.
    ‘snip’

    Tämä­hän sopii myös Suo­meen — meil­lä­hän pal­ve­lusek­to­ri on aina ollut ver­rat­tain ali­ke­hit­ty­nyt, pää­asias­sa sik­si, että suu­rim­mal­la osal­la ei ole ollut varaa ostaa pal­ve­lu­ja. Nyt oli­si, mutta…

  13. Evert The Neve­Rest:
    ‘snip’
    Kun­ta­ra­ken­ne­uu­dis­tus päin vas­toin har­mo­ni­soi palk­ko­ja jäl­leen ylös­päin. Eni­ten nouse­vat hal­lin­non palkat.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yhdis­te­tään yksi­köi­tä, jot­ta voi­daan las­kea palk­ka­kus­tan­nuk­sia ja lopet­taa pääl­lek­käi­siä toimintoja.
    ‘snip’

    Mihin­kä­hän tämä on perustuvinaan?

    Aina­kaan täl­lä­päin (esim. Salo) eivät hal­lin­non pal­kat nouseet vaan muu­tos­joh­ta­jat eli enti­set kun­nan­joh­ta­jat sai­vat pitää enti­set palk­kan­sa, eni­ten nousi­vat suo­ri­tus­ta­son pal­kat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät.

    Ja pääl­lek­käi­siä toi­min­to­ja lak­kau­te­taan äänek­kään porun säestämänä.

  14. No, yli­jää­mä tiet­ty täy­tyy näkyä sääs­tä­mi­ses­sä, so. jon­kun täy­tyy sääs­tää. Luu­len että on ole­mas­sa joku saman­lai­nen itses­tään­sel­vä tulos kuin valuut­ta­kurs­sien tri­lem­mas­sa, joka kos­kee eläk­kei­tä ja rahas­toi­mis­ta ja vaihtotaseita. 

    Jos sys­tee­mi rahas­toi, niin väes­tön ikään­tyes­sä ja huol­to­suh­teen hei­ke­tes­sä vaih­to­ta­se pai­nuu ja sii­tä ei pää­se mihin­kään eroon, se kuu­luu­kin men­nä näin. Sil­lä rahal­la saa ulko­mail­ta sen, mikä ennen teh­tiin koti­maas­sa, eli kun väes­tö ikään­tyy ja elä­köi­tyy, niin kos­ka van­huk­set pitää hoi­taa, niin jää vähem­män mah­dol­li­suuk­sia teh­dä nii­tä asioi­ta jois­ta ulko­mail­la mak­se­taan, ja sik­si pitää pur­kaa rahastoja. 

    Sak­san luku­ja en tie­dä, mut­ta jos sys­tee­miä muu­tet­tiin rahas­toi­vam­paan suun­taan, niin se selit­täi­si aina­kin osan. Mut­ta mikä selit­tää itse eron? Onko ete­läs­sä hei­kom­pi rahas­toi­vuus? Aina­kin Ita­lial­la on edes­sään vie­lä pahem­pi huol­to­suh­deon­gel­ma kuin Saksalla. 

    Itä-Sak­san hei­kom­pi työl­li­syys voi selit­tää kyl­lä sen, että pal­kat ovat jun­nan­neet pai­kal­laan mut­ta se ei kyl­lä seli­tä yli­jää­miä, ellei sit­ten kes­ki­palk­ko­jen mate­lu ole tapah­tu­nut samaan aikaan tuot­ta­vuu­den nousun kans­sa. Sääs­tä­mi­sas­te voi selit­tyä mei­naan vain täl­lä mata­lal­la pal­kal­la vain jos se gäp­pi pal­kan ja tuot­ta­vuu­den välil­lä sääs­te­tään, eikä esi­mer­kik­si niin että rik­kaat osta­vat sil­lä kavi­aa­ria ulko­mail­ta. Tai edes huvi­loi­ta Rivie­ral­ta tai Espan­jas­ta. Jos näin oli­si ollut, niin yli­jää­mät oli­si­vat sula­neet siihen.

    Ovat­ko käp­py­rät sit­ten kuvas­ta­neet yksi­tyis­tä kulu­tus­ta, eli sääs­tä­vät­kö koti­ta­lou­det enem­män? Kii­naa aja­tel­len voi­si käy­dä niin, että jos eläk­kei­tä lei­ka­taan, sääs­tä­mi­sas­te nousee kun ihmi­set varau­tu­vat eläkkeisiin. 

    Sääs­tä­mi­sas­teen ei pitäi­si olla ongel­ma, ellei se ole sel­väs­ti pal­jon suu­rem­pi jos­tain sel­lai­ses­ta ekso­gee­ni­ses­tä syys­tä, joka oikeas­ti on jotain mitä voi pitää “vika­na”. Onko se? Vai onko olii­vi­mai­den alhai­nen sääs­tö­as­te ja sii­tä seu­ran­nut ali­jää­mä ja vel­kaan­tu­mi­nen pikem­min­kin seu­raus­ta näi­den mai­den aivan lii­aan avo­kä­ti­ses­tä jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta? Siis, oli­ko se Krei­kas­sa nyt vetu­rin­kul­jet­ta­jat jot­ka osoit­ti­vat miel­tään kun elä­kei­kää nos­tet­tiin vii­des­tä kym­me­nes­tä kuu­teen kym­me­neen tai jotain vas­taa­vaa. Ja tai­si­vat tak­si­kus­kit­kin hei­tel­lä polt­to­pul­lo­ja kun tak­si­lu­pia myön­net­tiin lisää ja vir­ka­mie­hil­tä evät­tiin mah­dol­li­suus mak­saa yli­hin­tai­sia taksoja.

    Inves­toin­nit ulko­mail­le ovat ihan hyvä idea, jos talous on lähel­lä täys­työl­li­syyt­tä. Väit­täi­sin että Sak­sas­sa ja Suo­mes­sa­kin ollaan mel­kein sii­nä. Kuu­los­taa­ko hul­lul­ta? No, niin se onkin. Mar­gi­naa­li­nen työ­paik­ka on Suo­mes­sa usein hyvin huo­nos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen toi­meen­tu­lo­tuen kanssa.

    1. Kun kulu­tuk­sen ja BKT: kyt­ken­tä muut­tuu, jotain on tar­vin­nut muut­tua. Sak­san elä­ke­jär­jes­tel­mä ei ole rahas­toi­nut lain­kaan (Sak­sa on siis tosoa­sias­sa erit­täin vel­kai­nen) Täs­sä tapah­tui muu­tos kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Ilmei­ses­ti ei rahas­toi­da vie­lä­kään, mut­ta ei luva­ta toi­saal­ta nak­saa eläk­kei­tä­kään. Se voi­si selit­tää sääs­tä­ni­seb lisäänmisen.en muis­ta uudis­tuk­seb yksityiskohtia.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si Itä-Sak­san alem­pi palk­ka­ta­so sai­si sak­sa­lai­set säästämään?

    Mik­si sen pitäi­si olla sääs­tä­mis­tä? Sehän riip­puu aivan sii­tä, mihin vien­nis­tä saa­dut rahat menevät.
    Alem­pi palk­ka­ta­so las­kee kulu­tus­ta (eli tuontia).

  16. Tar­koi­tin nime­no­maan tätä:
    “muu­tos­joh­ta­jat eli enti­set kun­nan­joh­ta­jat sai­vat pitää enti­set palk­kan­sa, eni­ten nousi­vat suo­ri­tus­ta­son pal­kat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät”

    Kun kat­soo tilas­to­ja palk­ka­sum­mis­ta, niin jul­ki­nen puo­li kas­vaa suh­dan­teis­ta riip­pu­mat­ta. Täl­lä het­kel­lä teol­li­suu­den palk­ka­sum­ma on mii­nuk­sel­la ja jul­ki­nen puo­li hank­kii samaan aikaan lisää poh­jiin seu­raa­vaa kier­ros­ta varten.

    Toi­nen ulot­tu­vuus, mikä esi­mer­kik­si Salon­kin koh­dal­la on jul­ki­sel­la puo­lel­la, että mitään oikei­ta työ­mark­ki­noi­ta ei ole. Pal­kat ovat suu­rin­piir­tein samat eri puo­lil­la maa­ta ja riip­pu­mat­ta sii­tä mil­lai­set elin­kus­tan­nuk­set alu­eel­la on. 

    Saloon liit­ty­nei­den kun­tien työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja on nos­tet­tu, vaik­ka tuot­ta­vuus ei ole nous­sut tipan ver­taa. Päin vas­toin, joh­ta­jat tai­ta­vat hui­nia käy­tä­vil­lä ja kulut­taa enem­män mitä tienaavat.

    Oden esit­tä­ma kun­ta­lii­tos­mal­li toi­si sääs­tö­jä ja syner­gioi­ta. Hal­li­tuk­sen esit­tä­mä jät­ti­pork­ka­na­mal­li tulee niin kal­liik­si, että sii­nä vii­meis­tään Suo­mi lyö pään­sä seinään.

  17. IMK – Mak­ro­ta­lou­den ja Suh­dan­ne­tut­ki­muk­sen Ins­ti­tuut­ti – jul­kis­ti 26.11.2012 uuden tut­ki­muk­sen työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la eri Euroo­pan mais­sa 2011. Sel­vi­tyk­sen (ja palk­ki­dia­gram­min, http://www.welt.de) mukaan Sak­sas­sa kes­ki­mää­räi­nen työ­voi­ma­kus­tan­nus oli 30,10 euroa tun­nil­ta. Suo­mes­sa kus­tan­nus oli 29,80. Kuu­des­sa ver­ta­lun maas­sa työ­voi­ma­kus­tan­nus oli kor­keam­pi kuin Saksassa.

    26.11.2012
    Neue IMK-Studie
    Arbeits­kos­ten: Deutsch­land wei­ter­hin im wes­teu­ro­päischen Mittelfeld

    2011 muss­ten deutsche Arbeit­ge­ber in der Pri­vatwirtschaft (Industrie und pri­va­ter Dienst­leis­tungs­be­reich) 30,10 Euro pro geleis­te­te Arbeitss­tun­de aufwen­den. Höher lie­gen die Arbeits­kos­ten in sechs Län­dern: In den Nie­der­lan­den, Luxem­burg, Fran­kreich, Däne­mark, Schwe­den und Bel­gien müs­sen zwischen 31 und 39,30 Euro pro Stun­de aus­ge­ge­ben wer­den. Prak­tisch auf gleic­hem Niveau wie in der Bun­des­re­publik sind die Arbeits­kos­ten in Finn­land (29,80 Euro), etwas niedri­ger in Öster­reich (28,90 Euro).
    http://www.boeckler.de/2728_41613.htm

  18. Sep­po S:
    Koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sas­te on ollut perin­tei­ses­ti suu­ri Saksassa. 

    On kovin help­po huo­ma­ta ja val­lan hyvin ylei­ses­ti tie­dos­sa, miten sak­sa­lai­nen kan­san­luon­ne on hyvin säästäväinen.

  19. Sak­sas­sa mak­se­taan käsit­tääk­se­ni n. 20% brut­to­pal­kas­ta pakol­lis­ta “Rentenversicherung”-maksua. Puo­let menee nimel­li­ses­ti työ­nan­ta­jan puo­lel­ta ja puo­let työntekijältä.

    Se, miten tule­va elä­ke muo­dos­tuu on eri jut­tu, mut­ta ei se kyl­lä pie­ni­tu­loi­sil­le var­mas­ti­kaan kovin lokoi­sia elä­ke­päi­viä tarjoa.

    Elä­kei­kä tulee nouse­maan vis­siin 1kk/vuosi seu­raa­vat pari­kym­men­tä vuot­ta 66 ikä­vuo­teen saak­ka ja elä­köi­ty­mi­nen ennen sitä pudot­taa eläkettä.

  20. Evert The Neve­Rest:
    Tar­koi­tin nime­no­maan tätä:
    “muu­tos­joh­ta­jat eli enti­set kun­nan­joh­ta­jat sai­vat pitää enti­set palk­kan­sa, eni­ten nousi­vat suo­ri­tus­ta­son pal­kat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät”

    Jos tar­koi­tit tätä, mik­si sanoit muu­ta eli että hal­lin­non pal­kat nouse­vat eniten?
    Eipä kan­na­ta sinun­kaan kadeh­tia esim. van­hain­ko­din hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan palkkoja.

  21. Evert The Neve­Rest:
    ‘snip’
    Päin vas­toin, joh­ta­jat tai­ta­vat hui­nia käy­tä­vil­lä ja kulut­taa enem­män mitä tienaavat.
    ‘snip’

    Tämä on aivan tot­ta — yllät­tä­vää sinul­ta — sil­lä kaik­ki enti­set joh­ta­jat ovat jo eläk­keel­lä. Mis­sä­hän käy­tä­vil­lä mah­ta­vat huinia.

  22. Ila I:
    IMK – Mak­ro­ta­lou­den ja Suh­dan­ne­tut­ki­muk­sen Ins­ti­tuut­ti – jul­kis­ti 26.11.2012 uuden tut­ki­muk­sen työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la eri Euroo­pan mais­sa 2011. Sel­vi­tyk­sen (ja palk­ki­dia­gram­min, http://www.welt.de) mukaan Sak­sas­sa kes­ki­mää­räi­nen työ­voi­ma­kus­tan­nus oli 30,10 euroa tun­nil­ta. Suo­mes­sa kus­tan­nus oli 29,80. Kuu­des­sa ver­ta­lun maas­sa työ­voi­ma­kus­tan­nus oli kor­keam­pi kuin Saksassa.
    ‘snip’

    Niin­pä.
    Ja toi­sin kuin voi­si näi­den­kin sivu­jen työ­nan­ta­jays­tä­väl­li­sis­tä kom­men­teis­ta pää­tel­lä, ne maat, jois­sa työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat alhai­sim­mat, eivät ole nii­tä joil­la menee hyvin, päinvastoin.

  23. Eikös Euroo­pan ongel­ma ole teol­li­suu­den siir­ty­mi­nen Aasi­aan. Ei se sak­sa­lais­ten vika ole.

  24. Sak­san elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä ei ole tapah­tu­nut olen­nai­sia muutoksia,pakollinen elä­ke on jako­jär­jes­tel­mä, jota rahoit­ta­vat työn­te­ki­jät, työ­nan­ta­jat ja valtio.

    Eli mitään rahas­toin­tia ei ole
    Eläk­kee­sä on kat­to ja täy­si elä­ke ker­tyy 35 vuo­den työuralla 

    Pal­jon puhut­tu elä­keiän koro­tus­kin on liioiteltu.Eläkeikä on nyt 65 vuot­ta ja nousee 1964 syn­ty­neil­lä 67 vuoteen.

    Mut­ta eläk­keen voi var­hen­taa 60-vuo­teen tai 63 vuo­teen ja mene­tys on max 7,2 %.

    Kun hen­ki­lös­tö­ra­has­toil­la on pit­kä perin­ne Sak­sas­sa niin ero­tes­sa tai hen­ki­lön saa­des­sa pot­kut pit­käs­tä pal­ve­lusuh­tees­ta mukaan saa kah­den- kol­men vuo­den palkan.

    Kun työt­tö­myys­kor­vaus­ta­kin saa vuo­den niin käy­tän­nös­sä voi pois­tua työ­elä­mäs­tä 60-vuotiaana

    Ja n 60 % työs­sä­käy­vis­tä on lisäe­lä­ke, jota val­tio ja työ­nan­ta­jat tuke­vat .Tämäe­lä­ke on rahas­toi­tu, mut­ta niin on aina ollut

    Kol­mas elä­ke­jär­jes­tel­mä on hen­ki­lö­koh­tai­nen lisäe­lä­ke .Vuo­des­ta 2002 on ollut mah­dol­lis­ta sääs­tää val­tion tuke­maa yksi­tyis­tä lisäeläkettä.Nämä eläk­keet ovat rahastoituja,mutta mää­rät ovat sen ver­ran pieniä,ettei niis­tä ole selit­tä­jäk­si yli­jää­mien häviämiseen

  25. Yli­jää­mä on mah­dol­li­nen vain niin, että joku sääs­tää, mut­ta tämä kaik­ki on mah­dol­lis­ta vain, jos on kilpailukykyä.

    Euro ei kel­lu vapaas­ti Kii­nan jua­nin suh­teen, ja jos kel­lui­si­kin, Kii­nan kil­pai­lu­ky­ky perus­tui­si sil­ti pal­jol­ti mani­pu­laa­tioon, jos­sa yksi kes­kei­nen ele­ment­ti on kei­no­te­koi­sen hal­vat teollisuustontit.

    Mai­den yli­jää­mät eivät kasaan­nu sel­keik­si, läpi­nä­ky­vik­si omai­suuk­sik­si, vaan iso osa niis­tä menee maan alle veroparatiisijärjestelyissä.

    1. Itsea­sias­sa euro kel­luu jua­niin näh­den, mut­ta juan kel­luu suh­tees­sa euroon koor­di­noi­dus­ti USAn kans­sa. Sik­si Kii­nan yli­jää­mät syn­ty­vät­pää­osin kau­pas­taYh­dys­val­to­jen kanssa.

  26. Sak­sas­sa on vuo­des­ta 2008 saa­nut vero­hel­po­tus­ta nel­jään pros­saan asti tulois­ta kun sääs­tää eläk­kee­seen (kol­mas pilari). 

    Fir­mat saa­vat käsit­tääk­se­ni toi­ses­ta nel­jäs­tä pros­sas­ta hel­po­tus­ta, sijoit­taes­saan yhtiö­koh­tai­siin elä­ke­ra­has­toi­hin. Näis­tä pää­tet­tiin 2001 (toi­nen pilari).

    Hiu­kan vajaa 20% pal­kas­ta menee ja on men­nyt kau­an pakol­li­se­na elä­ke­mak­su­na. Val­tio ei sääs­tä vaan rahat mene­vät suo­raan eläk­kei­den mak­suun. Lisäk­si elä­kei­kä nousee ja indek­si­si­don­nai­suus on teh­ty niin, että eläk­keen suu­ruus suh­tees­sa palk­kaan pie­ne­nee, siis täs­sä pakol­li­ses­sa sys­tee­mis­sä. (Ensim­mäi­nen pilari)

    Jos oli­sin sak­sa­lai­nen, oli­sin huo­les­tu­nut eläk­kees­tä­ni näil­lä ehdoil­la. Suo­mes­sa sen­tään on mer­kit­tä­viä elä­ke­sää­tö­jä. Aina­kin tuon vapaa­eh­toi­sen 4% pal­kas­ta säästäisin. 

    Sitä en viit­si googla­ta, miten suo­sit­tu­ja fir­ma­koh­tai­set eläk­keet ovat. Äkki­sel­tään hyvä idea, kos­ka fir­ma voi käyt­tää käsit­tääk­se­ni rahat omiin investointeihin.

    Luin aihees­ta muu­ta­man minuutin
    Pen­sion Policy Reforms in Ger­ma­ny — Her­tie School of Gover­nance ‑pape­ris­ta. Toi­vo­taan, että meni oikein.

  27. Aivan var­mas­ti elä­ke-eduis­sa tapah­tui olen­nai­nen muu­tos kym­me­ni­sen vuottasitten.”

    Niin, annoin jopa lin­kin pape­riin, jos­sa sii­tä ker­rot­tiin. Eiku en näem­mä anta­nut­kaan, mut­ta kyl­lä se googlaa­mal­la otsi­kon perus­teel­la löy­tyy, jos jota­ku­ta sat­tui­si kiinnostamaan.

    Kor­jaan vies­tiä­ni lisää, että saan illal­la unta, kun leikkaa–liimaa ei ihan men­nyt niin kuin piti. 2001 teh­tiin mai­nit­se­ma­ni pää­tök­set, mut­ta ne astui­vat ilmei­ses­ti voi­maan vas­ta vas­ta 2008 tai aina­kin tuon hen­ki­lö­koh­tai­sen sää­tä­mi­sen vero­hel­po­tus tuli voi­maan sil­loin sen mai­nit­se­man paprun mukaan.

    Toi­nen pila­ri taas tar­koit­taa nii­tä fir­man eläkesäästöjä.

    1. Pät­kä MTV3:n sivuil­ta vuo­del­ta 2001. Alen­si­vat olen­nai­ses­ti eläk­kei­den tasoa ja rai­va­si­vat tie­tä yksi­tyi­sel­le elä­ke­sääs­tä­mi­sel­le. Täl­lai­nen toi­mi nos­taa kan­san­ta­lou­den säästämisastetta. 

      26.01.2001 19:25

      Sak­sas­sa on sovit­tu suu­res­ta elä­ke­uu­dis­tuk­ses­ta, joka las­kee eläk­kei­den tasoa ja lisää työn­te­ki­jän rahoitusvastuuta.

      Työn­te­ki­jäl­le kor­va­taan eläk­keen kah­den pro­sent­tiyk­si­kön las­ku vero­hel­po­tuk­sil­la, jos hän sääs­tää rahaa yksi­tyi­sis­sä eläkerahastoissa.

      Nykyis­tä elä­kei­kää, 65 vuot­ta, ei muu­tet­tu, mut­ta tule­vai­suu­des­sa ikää jou­dut­ta­neen nos­ta­maan. Sak­saa, kuten mui­ta­kin EU-mai­ta odot­taa lähi­vuo­si­na elä­ke­läis­ten mää­rän suu­ri kasvu.

  28. Sak­san suu­ri elä­ke­uu­dis­tus ei ole ollut suo­sit­tu, sill eon käy­nyt samal­la taval­la kuin Suo­men­kin vapaa­eh­toi­sel­le vakuu­tuk­sel­lee­lie­lää kituliaasti.

    Vuo­den 2002 jäl­keen ehto­ja o nparanneltu,mutta 2011 sopi­muk­sia oli vain 15,6 mil­joo­naa vaik­ka etuu­teen oikeu­tet­tu­ja on 30–40 miljoonaa.

    Elä­ke­uu­dis­tuk­sen vai­ku­tus ei näy koti­ta­louk­sien sää­tä­mi­sas­teen kas­vu­na , sääs­tä­mi­sas­te on pysy­nyt vakaas­ti n 16 % tie­noil­la aina­kin 1995 lähtien.

    Sak­sa­lais­ten sääs­tä­mi­sas­te toki on EU kes­kiar­von 11 % yläpuolella

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdec240

    Sak­san elä­ke­uu­dis­tus tuot­ti pettymyksen

    Tapio Nur­mi­nen Kaup­pa­leh­ti 12.06.2002 , sivu 13
    München

    Sak­san puna­vih­reän hal­li­tuk­sen yri­tyk­set saa­da maan mure­ne­va elä­ke­jär­jes­tel­mä hal­lin­taan ovat ajau­tu­mas­sa karil­le. Sak­sa­lai­set eivät innos­tu val­tion tuke­mas­ta, byro­kraat­ti­ses­ta ja ver­rat­tain huo­no­tuot­toi­ses­ta yksi­tyi­ses­tä eläkevakuuttamisesta.

    Tähän men­nes­sä vain kak­si mil­joo­naa ihmis­tä on teh­nyt sopi­muk­sen työ­voi­ma­mi­nis­te­ri Wal­ter Ries­te­rin mukaan nime­tys­tä vakuu­te­tun omaan rahoi­tuk­seen perus­tu­vas­ta Riester-eläkkeestä. ”

  29. Evert The Neve­Rest:
    Tar­koi­tin nime­no­maan tätä:
    “muu­tos­joh­ta­jat eli enti­set kun­nan­joh­ta­jat sai­vat pitää enti­set palk­kan­sa, eni­ten nousi­vat suo­ri­tus­ta­son pal­kat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät” 

    Mie­tis nyt taas suh­teel­li­suut­ta. Vaik­ka Suo­men jokai­sen kun­nan­joh­ta­jan palk­ka puo­li­tet­tai­siin tai kak­sin­ker­tais­tet­tai­siin ei sil­lä oli­si mitään vai­ku­tus­ta oikeas­taan yhtään mihin­kään. Olen sitä miel­tä että pit­kiä siir­ty­miä ei pitäi­si olla ja että kun­nal­la töis­sä olon ei pitäi­si tar­koit­taa hyvä­palk­kais­ta nak­ki­suo­jaa, mut­ta joku jär­ki voi olla muka­na myös kun etsi­tään syi­tä kan­san­ta­lou­den ongelmiin.

  30. Edel­lä Anun kom­men­tis­ta löy­ty­väs­sä lin­kis­sä (Kan­too­seco­no­mics) väi­te­tään, että pää­syy Sak­san sääs­tä­mi­sas­teen nousuun joh­tuu sak­sa­lai­sis­ta yrityksistä.

    Sak­sa­han on ollut yri­tys­ra­hoi­tuk­ses­sa pank­ki­ve­toi­nen maa kuten Suo­mi­kin jos­kus KOP:n ja SYP:n aikaan. Eli yri­tyk­set ovat olleet vel­kai­sem­pia kuin esi­mer­kik­si USA:ssa, jos­sa on pelat­tu enem­män oman pää­oman ehtoi­sel­la rahoituksella.

    Euron käyt­töön­ot­to nos­ti sak­sa­lais­ten yri­tys­ten pää­oman han­kin­nan kus­tan­nuk­sia (Kan­too­neco­no­mic­sin artik­ke­lis­sa vii­ta­taan Gold­man Sach­sin raport­tiin) ja osak­si sen joh­dos­ta sak­sa­lai­set yri­tyk­set ovat mak­sa­neet sääs­töil­lään vel­ko­jaan pois.

    Mut­ta onko Sak­sa sit­ten­kään kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa? Aina­kaan sak­sa­lai­set yri­tyk­set eivät näe kovin pal­jon kas­vun mah­dol­li­suuk­sia Sak­sas­sa. Ne ovat hyvin vähän inves­toi­neet Sak­saan. Sen sijaan ne ovat inves­toi­neet sääs­tö­jään ulko­mail­le. Mut­ta näin­hän on tilan­ne ilmei­ses­ti ollut myös Suo­mes­sa. Teh­tai­ta on läh­te­nyt ja läh­tee edel­leen Kiinaan.

  31. Yksi syy sääs­tä­mi­sen kas­vuun Sak­sas­sa löy­tyy var­maan maan oma­laa­tui­ses­ta pank­ki­sek­to­ris­ta ja sen toilailuista. 

    Sak­sas­sa­han on muun muas­sa lan­des­pank­ke­ja, jot­ka ovat saa­neet hal­paa rahoi­tus­ta jul­ki­sen val­lan taa­kaa­mien lai­no­jen kaut­ta. Mut­ta EU on nyt kiel­tä­nyt täl­lai­sen kil­pai­lua vää­ris­tä­vän toiminnan. 

    Hal­val­la rahoi­tuk­sel­la toi­mi­neet sak­sa­lai­set pan­kit teki­vät ris­ki­si­joi­tuk­sia ympä­ri maa­il­maa ja otti­vat mel­koi­ses­ti sii­peen­sä kiin­teis­tö­jen arvo­jen romah­duk­sis­ta USA:ssa ja muualla. 

    Tilan­teen joh­dos­ta sak­sa­lai­set pan­kit jou­tu­vat nyt vähen­tä­mään tasei­den­sa vel­kai­suut­ta eivät­kä sen vuok­si jaa osin­ko­ja ulos kulu­tet­ta­vak­si enti­seen malliin.

  32. Olen yrit­tä­nyt edes vähän ymmär­tää tätä asi­aa. Siis Saksan/saksalaisten sääs­tä­mi­nen on aja­nut ete­län euro­maat krii­siin? Tämä­hän tar­koit­taa, että sääs­tä­mi­nen ei ole toi­vot­ta­va asia. Kui­ten­kin koko aikui­sen ikä­ni olen joten­kin saa­nut käsi­tyk­sen, että sitä on val­tion puo­lel­ta­kin meil­le suo­si­tel­tu. Onko nyt niin, että euro­mai­den sisäl­lä yksi poruk­ka ei sai­si olla sääs­tä­väm­pi kuin toi­nen? Vain koko poruk­ka voi­si olla sääs­tä­vä, jol­loin ongel­mat siir­tyi­si­vät nii­den ulko­puo­lel­le. Näil­lä sys­tee­meil­lä en pidä sitä miten­kään mah­dol­li­se­na, niin eri­lais­ta poruk­kaa tää on.
    Olen luul­lut, että jenk­ki­läi­set sääs­tä­vät pal­jon (kou­lu­tus, asun­to, ter­vey­den­hoi­to yms), mut­ta se ilmei­ses­ti on pie­ni osa, joka niin tekee, kun niit­ten val­tion vel­kaa kat­te­lee. Sehän on käsit­tä­mät­tö­män suu­ri. Kos­ka­han sil­le saadaan/joudutaan lait­ta­maan stop­pi? Kai sit­te, kun kii­na­lai­set rupee itse kuluttamaan.

    1. Tämä­hän tar­koit­taa, että sääs­tä­mi­nen ei ole toi­vot­ta­va asia. 

      Alat näkö­jään ede­tä kan­san­ta­lou­den opinnoissa.
      Jos par­tu­ri sääs­tää ja jät­tää ken­gät kor­jaa­mat­ta ja suu­ta­ri sääs­tää, eikä käy par­tu­ril­la, mitään ei ole jää­nyt sääs­töön. Par­tu­ril­la on vain risat kan­gät ja suu­ta­ril­la pit­kä tukka.
      Sääs­tä­mi­nen on perus­tel­tua vain, jos rahat käy­te­tään inves­toin­tei­hin. Jos sen sijaan kai­vaa lei­vis­kän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. Tämä­hän ope­tet­tiin jo uskon­non tunnilla.

  33. Sep­po S:

    Mut­ta onko Sak­sa sit­ten­kään kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa? Aina­kaan sak­sa­lai­set yri­tyk­set eivät näe kovin pal­jon kas­vun mah­dol­li­suuk­sia Sak­sas­sa. Ne ovat hyvin vähän inves­toi­neet Sak­saan. [–] Teh­tai­ta on läh­te­nyt ja läh­tee edel­leen Kiinaan.

    Ai kovin vähän? Per­jan­tai­na 23.11.2012 auton­val­mis­ta­ja VW (Golf ym.) ilmoit­ti ennä­tyk­sel­li­sen inves­toin­tioh­jel­man, jon­ka mukaan fir­ma aikoo inves­toi­da kol­mes­sa vuo­des­sa 50,2 mil­jar­dia euroa. 60 pro­sent­tia inves­toin­neis­ta koh­dis­tuu Sak­saan, 27 sak­sa­lai­sel­le paik­ka­kun­nal­le. Kii­nas­sa toi­mi­vat yhteis­yri­tyk­set inves­toi­vat 9,8 mil­jar­dia euroa. 9,8 mil­jar­dia ei ole mate­maat­ti­ses­ti suu­rin osa 50,2 mil­jar­dis­ta, vaik­ka suo­ma­lai­sen tule­vai­suus­vi­sion mukaan näin pitäi­si olla.

    Otsik­ko on „Fokus auf Deutsch­land” (kokei­le Google-kään­tä­jää suomeen/ englantiin):

    Darü­ber hinaus beken­nen sich die Wolfs­bur­ger zum Industries­tan­dort Deutsch­land. 60 Prozent der Mit­tel für Sac­hin­ves­ti­tion wer­den hierzu­lan­de ein­ge­setzt. Die Gemeinschaft­sun­ter­neh­men in Chi­na wer­den in den Jah­ren 2013 bis 2015 ins­ge­samt zusätz­lic­he 9,8 Mil­liar­den Euro in neue Wer­ke und Pro­duk­te inves­tie­ren. Die­se Vor­ha­ben wer­den aus eige­nen Mit­teln der Joint-Ven­tu­re-Gesellschaf­ten finanziert.
    http://www.finanznachrichten.de/nachrichten-2012–11/25267340-vw-investiert-50-milliarden-euro-124.htm

  34. MIVa:
    Olen yrit­tä­nyt edes vähän ymmär­tää tätä asi­aa. Siis Saksan/saksalaisten sääs­tä­mi­nen on aja­nut ete­län euro­maat krii­siin? Tämä­hän tar­koit­taa, että sääs­tä­mi­nen ei ole toi­vot­ta­va asia. 

    Täy­sin vää­rin. Ete­län euro­maat on aja­nut krii­siin nii­den oma kor­rup­toi­tu­nut poli­tiik­kan­sa jos­sa vaa­li­voi­tot on perin­tei­ses­ti ostet­tu velkarahalla.

    Sääs­tä­mi­nen ei siel­lä ole pel­käs­tään toi­vot­ta­vaa, vaan täy­sin pakol­lis­ta jot­ta menot vas­taa­vat tuloja.

    1. Espan­jan vai­keu­det eivät alka­neet jul­ki­ses­ta talou­des­ta. Se oli krii­sin alkaes­sa velat­to­mam­pi kuin Sak­sa. Ongel­ma­na oli­vat kiin­teis­tö­kuplaa vas­tuut­to­mas­ti rahoit­ta­neet, osin ulko­mai­set pankit.

  35. Sep­po S:

    Mut­ta onko Sak­sa sit­ten­kään kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa? 

    Maa­il­man suu­rim­mat vien­ti­maat, abso­luut­ti­ses­sa rahas­sa mitaten:
    1) Kii­na (1.9mrd taalaa)
    2) Sak­sa (1.5mrd taalaa)
    3) USA (1.5mrd taalaa)

    Yhdel­lä nois­ta mais­ta on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män asuk­kai­ta kun muissa.

    Tämä riit­tä­nee kom­men­tik­si Sak­san kilpailukyvystä.

    1. Riip­pu­vuus ulko­maan­kau­pas­ta ei ole osoi­tus kil­pai­lu­ky­vys­tä. Lisäk­si ver­ta­lus­sa on mit­ta­kaa­va­vir­he. yhdyd­val­tain vien­nin mää­rä kas­vai­si huo­mat­ta­vas­ti, jos sii­hen lisät­täi­siin osa­val­tioi­den väli­nen kaup­pa samaan tapaan kuin EU:ssa tehdään

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos sen sijaan kai­vaa lei­vis­kän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. 

    Kyl­lä­hän kreik­ka­lai­set ovat olleet nime­no­maan sääs­te­liäi­tä jo hyvis­sä ajoin ennen kriisiä. 

    Ne sääs­töt vain ovat siel­lä sveit­si­läi­sil­lä numerotileillä…

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Riip­pu­vuus ulko­maan­kau­pas­ta ei ole osoi­tus kilpailukyvystä.

    Tie­ten­kin on. Se on osoi­tus sii­tä että maas­sa kye­tään teke­mään jotain sel­lais­ta jon­ka joku muu on val­mis osta­maan. Se on kilpailukykyä.

    Eri­tyi­ses­ti Suo­mel­le vien­ti on hyvin­voin­nin perus­ta. Pie­nes­sä maas­sa ei ole mah­dol­lis­ta teh­dä kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti kaik­kea mah­dol­lis­ta vaan suu­rin osa tava­rois­ta täy­tyy tuo­da. Tuon­ti mak­se­taan viennillä.

    Voit tut­kia lis­taa mais­ta jot­ka ovat lähes täy­sin riip­pu­mat­to­mia vien­nis­tä (Poh­jois-Korea, Burun­di, Nepal, jne) ja tuu­mail­la ovat­ko ne hyvin­voin­nin tyyssijoja.

  38. Sun Tzu: Täy­sin vää­rin. Ete­län euro­maat on aja­nut krii­siin nii­den oma kor­rup­toi­tu­nut poli­tiik­kan­sa jos­sa vaa­li­voi­tot on perin­tei­ses­ti ostet­tu velkarahalla.

    Jos lai­naan pan­kis­ta mil­jar­din enkä pys­ty­kään mak­sa­maan sitä takai­sin, eivät pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat tule minua hätyyt­te­le­mään vaan pan­kin ope­ra­tii­vi­nen joh­to jou­tuu vas­taa­maan virhearvioistaan.

    En minä aina­kaan ymmär­rä mik­si luot­to­ris­kien rea­li­soi­tu­mi­seen pitäi­si suh­tau­tua eri tavoin riip­puen sii­tä mihin maa­han on lainattu.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ongel­ma­na oli­vat kiin­teis­tö­kuplaa vas­tuut­to­mas­ti rahoit­ta­neet, osin ulko­mai­set pankit.

    Ongel­ma­na oli se että siel­lä kiin­teis­tö­kuplan annet­tiin vas­tuut­to­mas­ti raken­tua. Kiin­teis­tö­jen hin­nat monin­ker­tais­tui­vat nopeas­ti, ja kaik­ki tie­si­vät että täl­le tulee lop­pu mut­ta polii­tik­ko­ja ei kiin­nos­ta­nut asi­aan puut­tua. On muka­va luva­ta kan­sa­lai­sil­le ikuis­ta vaurastumista.

    Pank­kien val­von­ta­han on muu­ten jul­ki­sen val­lan tehtävä.

    1. Ongel­ma­na oli se että siel­lä kiin­teis­tö­kuplan annet­tiin vas­tuut­to­mas­ti raken­tua. Kiin­teis­tö­jen hin­nat monin­ker­tais­tui­vat nopeas­ti, ja kaik­ki tie­si­vät että täl­le tulee lop­pu mut­ta polii­tik­ko­ja ei kiin­nos­ta­nut asi­aan puuttua. 

      Nyt ale­taan pääs­tä asi­aan. Kun pan­kit toi­mi­vat vas­tuut­to­mas­ti ja aiheut­ti­vat kiin­teis­tö­kuplan, vika oli polii­ti­kois­sa, jot­ka eivät otta­neet pank­ke­ja hol­houk­seen. Pää­sim­me siis sii­hen, että pan­keil­ta ei voi edel­lyt­tää vas­tuul­lis­ta toi­min­taa, vaan on polii­ti­ko­jen teh­tä­vä ottaa pan­kit komen­toon­sa. Yllät­tä­vä kom­ment­ti sinul­ta, Sun Tzu.
      Vie­lä yksi tar­ken­ta­va kysymys.
      Kun sak­sa­lai­set pan­kit toi­mi­vat vasuut­to­mas­ti Espan­jas­sa, onko se sak­sa­lais­ten vai espan­ja­lais­ten polii­tik­ko­jen vika?

      ===
      Tämä kie­tou­tuu takai­sin tuo­hon Sak­san vaihtotase4en ylui­jää­mään. Kun sak­sa­lai­sel­le pää­omal­le ei löytyny6t Sak­sas­ta kan­nat­ta­via inves­ton­ti­koh­tei­ta, raha valui ete­löään rahoit­ta­maan asun­to­kuplaa. Onko tämä pan­kin vai polii­tik­ko­jen vika? Sun Tzu saat­taa olla oikeas­sa: pan­keil­ta ei voi odot­taa vas­tuul­li­suut­ta. Sik­si ne pitää pan­na tiuk­kaan val­tiol­li­seen kontrolliin.

  40. Vaik­ka Suo­men jokai­sen kun­nan­joh­ta­jan palk­ka puo­li­tet­tai­siin tai kak­sin­ker­tais­tet­tai­siin ei sil­lä oli­si mitään vai­ku­tus­ta oikeas­taan yhtään mihinkään.” 

    Kir­joi­tin palk­ko­jen har­mo­ni­soin­nis­ta joka Salos­sa takoit­ti vii­den mil­jo­nan pot­tia palk­ko­jen pohjiin. 

    Joh­ta­jien pal­kat ovat raha­na pisa­ra, mut­ta kri­ti­soi­mi­sen arvoi­nen. Kyse on veron­mak­sa­jien rahoista.

  41. MIVa: Tämä­hän tar­koit­taa, että sääs­tä­mi­nen ei ole toi­vot­ta­va asia. 

    Se on niin kuin syö­mi­nen, jos syö lii­kaa niin se on huo­no ja samoin jos syö lii­an vähän.

  42. Nin ja eri­tyi­ses­ti pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen joh­ta­mat pan­kit jot­ka kasat­tiin Bankiaan.
    Ihan sama kuin Suo­mes­sa sääs­tö­pank­kien kans­sa 20 vuot­ta sitten.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Espan­jan vai­keu­det eivät alka­neet jul­ki­ses­ta talou­des­ta. Se oli krii­sin alkaes­sa velat­to­mam­pi kuin Sak­sa. Ongel­ma­na oli­vat kiin­teis­tö­kuplaa vas­tuut­to­mas­ti rahoit­ta­neet, osin ulko­mai­set pankit.

  43. Rahaa ei kan­na­ta hau­da­ta maa­han ihan tot­ta. Tosi­aan jo Raa­mat­tu sen opetti.

    Voi myös sääs­tää niin että sii­tä on kan­san­ta­lou­del­le hyötyä.

    Sijoit­ta­mi­nen eri­laii­siin int­ru­ment­tei­hin tuo rahaa yri­tyk­sil­le ja samal­la saa omat rahat säästöön.
    Suo­mes­sa on var­sin kehit­ty­mä­tön­tö var­mas­ti­kin poliit­ti­sis­ta syistä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alat näkö­jään ede­tä kan­san­ta­lou­den opinnoissa.
    Jos par­tu­ri sääs­tää ja jät­tää ken­gät kor­jaa­mat­ta ja suu­ta­ri sääs­tää, eikä käy par­tu­ril­la, mitään ei ole jää­nyt sääs­töön. Par­tu­ril­la on vain risat kan­gät ja suu­ta­ril­la pit­kä tukka.
    Sääs­tä­mi­nen on perus­tel­tua vain, jos rahat käy­te­tään inves­toin­tei­hin. Jos sen sijaan kai­vaa lei­vis­kän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. Tämä­hän ope­tet­tiin jo uskon­non tunnilla.

  44. Mitä on kil­pai­lu­ky­ky, mis­tä se syn­tyy ja miten se ilme­nee investoinneissa?

    Per­jan­tai­na Volkswa­gen kon­ser­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja sanoi, että ilmoi­tet­tu 39,2 mil­jar­din euron inves­toin­tioh­jel­ma, jos­ta 60 pro­sent­tia suun­tau­tuu Sak­saan, luo edel­ly­tyk­set sil­le, että kon­ser­nin 27 sak­sa­lais­ta tuo­tan­to­lai­tos­ta ovat jat­kos­sa­kin kan­sain­vä­li­ses­ti kat­sot­tu­na aivan kär­jes­sä inno­va­tii­vi­suu­des­sa ja kil­pai­lu­ky­vys­sä (Wett­bewerbsfä­hig­keit).

    ”Wir bei Volkswa­gen ste­hen zum /stand for/ Industries­tan­dort Deutschland/ industrial site Germany.“

    Der Typ, Prof. Dr. Mar­tin Win­ter­korn, Vors­tands­vor­sitzen­der der Volkswa­gen Aktien­ge­sellschaft hat gesagt:

    Wolfs­burg, 23.11.2012
    „Wir schaf­fen so die Voraus­setzun­gen, dass unse­re 27 deutschen Wer­ke bei Inno­va­tions­kraft und Wett­bewerbsfä­hig­keit im inter­na­tion­alen Vergleich wei­ter ganz vor­ne mits­pie­len“, sag­te Win­ter­korn und bek­räf­tig­te: „Wir bei Volkswa­gen ste­hen zum Industries­tan­dort Deutschland.“
    http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/info_center/de/news/2012/11/Investment.html

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pää­sim­me siis sii­hen, että pan­keil­ta ei voi edel­lyt­tää vas­tuul­lis­ta toi­min­taa, vaan on polii­ti­ko­jen teh­tä­vä ottaa pan­kit komen­toon­sa. Yllät­tä­vä kom­ment­ti sinul­ta, Sun Tzu.

    Kan­nat­taa pitää mie­les­sä eri taho­jen perustehtävät.

    Jul­ki­sen val­lan perus­teh­tä­vä lop­pu­jen lopuk­si on pitää oma yhteis­kun­ta pystyssä.

    Pank­ki on yri­tys ja yri­tyk­sen perus­teh­tä­vä on ottaa ris­kiä, ja tähän kuu­luu se että ris­ki myös rea­li­soi­tuu kon­kurs­sien kautta.

    Mut­ta sel­lai­ses­sa tapauk­ses­sa että jon­kun yri­tys­ris­kin rea­li­soi­tu­mi­nen uhkaa yhteis­kun­nan pys­tys­sä pysy­mis­tä jotain on pak­ko teh­dä. Näin oli Espan­jas­sa, ja näin oli vaik­ka Islan­nis­sa jos­sa pank­kien tase pääs­tet­tiin 12-ker­tai­sek­si maan BKT­hen näh­den — mie­len­vi­kais­ta tou­hua. Vas­taa­vas­ti se että Suo­mes­sa on tukeu­dut­tu kym­me­nen vuot­ta vain Nokian menes­tyk­seen on ollut höl­mö­läis­ten hommaa.

    Tämä ei ole mie­les­tä­ni miten­kään yllät­tä­vä mie­li­pi­de. En lue min­kään puo­lu­een agen­daa, nimi­merk­ki­ni mukaan oppi­suun­ta­ni on realpolitik.

    1. Mitä siis oli­si Espan­jas­sa pitä­nyt teh­dä. Kiel­tää sak­sa­lais­ten pank­kien toi­min­ta maas­saan? Mitä­hän EU oli­si sano­nut siitä?

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On sekin kil­pai­lu­ky­kyä, että koti­mai­set tuot­teet kel­paa­vat edes omil­le kansalaislle.

    On mut­ta täs­sä on tun­nus­tet­ta­va se tosia­sia että pie­nen maan resurs­sit eivät rii­tä mit­ta­kaa­vae­tu­jen saa­vut­ta­mi­seen kovin laa­jan tuo­te­va­li­koi­man osalta.

    Kii­nas­sa teh­ty­jä tau­lu­telk­ka­rei­ta voi ostaa 500 euron hin­taan kos­ka nii­tä teh­dään suu­ria mää­riä maa­il­man­mark­ki­noi­ta sil­mäl­lä pitäen. Jos pis­te­tään Val­tion Tau­lu­telk­ka­ri­teh­das pys­tyyn Suo­men mark­ki­noi­ta var­ten hin­nak­si tulee 50’000 euroa kap­pa­leel­ta joten nii­tä ei kukaan osta.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä siis oli­si Espan­jas­sa pitä­nyt teh­dä. Kiel­tää sak­sa­lais­ten pank­kien toi­min­ta maas­saan? Mitä­hän EU oli­si sano­nut siitä?

    Ei tie­ten­kään, vaan vaa­tia vaik­ka että asun­to­lai­naan pitää olla 30% ennak­ko­sääs­tö, tai asun­to­lai­nan mak­si­mi takai­sin­mak­suai­ka on 10v, tms. Kyl­lä näi­tä kei­no­ja löy­tyy. Ongel­ma­han oli yli­kuu­men­tu­neet kiin­teis­tö­mark­ki­nat ja tätä kasi­noa siel­lä pyö­rit­ti­vät kaik­ki pankit.

    Yllä­ole­va kos­kee muu­ten Suomeakin.

  48. pan­keil­ta ei voi odot­taa vas­tuul­li­suut­ta. Sik­si ne pitää pan­na tiuk­kaan val­tiol­li­seen kontrolliin.

    Olet­taen että val­tiol­li­nen kont­rol­li oli­si joten­kin vas­tuul­li­sem­paa? Epäi­len vahvasti.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä siis oli­si Espan­jas­sa pitä­nyt teh­dä. Kiel­tää sak­sa­lais­ten pank­kien toi­min­ta maas­saan? Mitä­hän EU oli­si sano­nut siitä?

    Espan­ja oli­si voi­nut sää­tää lain, jon­ka mukaan Espan­jas­sa toi­mi­vien pank­kien (oli­vat ne espan­ja­lai­sia, sak­sa­lai­sia tai mui­ta) on vaa­dit­ta­va riit­tä­vän iso oma­ra­hoi­tuso­suus pro­jek­teil­le annet­ta­viin lai­noi­hin. Näin pie­nen­net­täi­siin kuplariskiä.

    Tie­ten­kään vika ei ole vain Espan­jan. Vika on myös sii­nä, että me muut olem­me soli­daa­ri­sia Sak­san pan­keil­le ja jot­ta niil­le ei tuli­si luot­to­tap­pioi­ta ris­kialt­tiis­ta sijoi­tus­toi­min­nas­ta, mak­sam­me nii­den tap­pioi­ta. Mik­si? Tämä on kai ihan omaa tyhmyyttämme.

    Itse kan­na­tan mark­ki­na­ta­lout­ta — myös sii­nä, että jos kapi­ta­lis­ti ottaa ison ris­kin ja menee met­sään, teh­köön konkurssin.

  50. Olen itse­kin miet­ti­nyt Sak­san tilan­net­ta käyt­täen esi­merk­ki­nä VW-auto­teh­das­ta. Nyky­ai­kai­nen auto­teh­das perus­tuu entis­tä enem­män robot­tei­hin. Ihmis­työ­voi­maa tar­vi­taan nykyi­sin pal­jon vähem­män ver­rat­tu­na sii­hen aikaan, kun suo­ma­lai­set mas­soit­tain läh­ti­vät Vol­vo­ja kokoamaan.

    Sak­sa on ilmei­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen auto­teh­das­ro­bot­tien sijoi­tus­maa­na. Mut­ta sii­nä busi­nek­ses­sa kas­va­va osa tuo­te­tus­ta lisä­ar­vos­ta valuu yhtiön osak­kee­no­mis­ta­jil­le ei duunareille.

    Robot­te­ja sisäl­tä­vät teh­taat työl­lis­tä­vät hyvin pie­nen osan sak­sa­lai­sis­ta ja se jouk­ko on muu­ta­mis­ta suu­rin­ves­toin­neis­ta huo­li­mat­ta tai niis­tä joh­tuen ilmei­ses­ti pie­ne­ne­vään päin.

    Mut­ta Sak­sa ei ilmei­ses­ti ole kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa työ­voi­ma­val­tai­sil­la aloil­la. Niil­lä sek­to­reil­la Sak­sa hävi­ää hal­pa­mail­le, vaik­ka maa kuin­ka jat­kai­si palk­ka­malt­ti­aan. Sen vuok­si hal­pa­työ­voi­maa on jou­dut­tu työl­lis­tä­mään vippaskonsteilla.

    Maan kil­pai­lu­ky­vys­tä puhu­mi­nen yhte­nä könt­tä­nä onkin lii­an yksin­ker­tais­ta ja joh­taa hel­pos­ti har­haan. Palk­kae­rot eri hen­ki­lös­tö­ryh­mien välil­lä ovat suu­ria. Näyt­tää sil­tä, että joil­le­kin sak­sa­lai­sil­le insi­nöö­reil­le voi­daan mak­saa lisää lik­saa, mut­ta hal­van työ­voi­man osal­ta palk­ko­ja pitäi­si alentaa. 

    Insi­nöö­rit puo­les­taan sijoit­ta­vat pää­osan lisä­tu­lois­taan vaik­ka­pa VW-yhtiön osak­kei­siin eivät­kä lai­ta raho­ja kulutukseen.

    Sama kehi­tys­kul­ku näyt­tää ole­van Suo­mes­sa. Ei Suo­mi­kaan pär­jää työ­voi­ma­val­tai­sil­la teol­li­suus­aloil­la hal­pa­mail­le vaik­ka kuin­ka pal­kat tääl­lä jää­dy­tet­täi­siin. Sik­si on hyvä, että Osmo kehit­te­lee eri­lai­sia vip­pas­kons­te­ja hal­pa­työ­voi­man työllistämiseksi.

    Ilmei­ses­ti myös Suo­men elin­kei­noe­lä­mä on tajun­nut tilan­teen eikä suos­tu enää raa­mi­rat­kai­sui­hin. Eriar­vois­tu­mis­ke­hi­tys siis vali­tet­ta­vas­ti jat­kuu glo­baa­lin kil­pai­lun paineessa.

  51. Mie­len­kiin­tois­ta poh­din­taa tääl­lä eri­lai­sis­ta talou­den syy-seuraussuhteista.
    Jos Sak­sal­la oli lii­kaa rahaa ja lii­an vähän inves­toin­ti­koh­tei­ta, niin eikö oli­si kan­nat­ta­nut inves­toi­da Espan­jaan ja Kreik­kaan. Vai oli­ko tie­dos­sa sikä­läi­nen kor­rup­tio­kult­tuu­ri tai joku muu inves­toin­ti-inn­non rajoitus.
    Myön­nän nöy­räs­ti vaja­vai­sen ymmär­ryk­se­ni täs­sä asun­to­kupla-asias­sa. Jos joku ostaa yli­hin­tai­sen asun­non, niin myy­jä­hän tie­naa hyvin. Eikös se myy­jä sit­ten sijoit­te­le rahan edel­leen johon­kin tuot­toi­sas­ti. Tie­tys­ti vel­ka­ra­hoi­tuk­ses­sa vel­ka voi olla pit­kän ket­jun pääs­sä tyy­liin raken­ta­ja ottaa vel­kaa ja myy asun­non velak­si. Se kai­ken velan alku­läh­tee­nä ole­va lai­na­nan­ta­ja tie­tys­ti kär­sii jos velat jää hoi­ta­mat­ta. Sit­ten se pelas­te­taan niil­lä ket­jun lop­pu­pääs­sä ole­vil­la taval­lis­ten ihmis­ten vero­ra­hoil­la. Kyl­lä tämä on mel­ko lähel­lä ikiliikkujaa.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä siis oli­si Espan­jas­sa pitä­nyt teh­dä. Kiel­tää sak­sa­lais­ten pank­kien toi­min­ta maas­saan? Mitä­hän EU oli­si sano­nut siitä?

    No tie­ten­kin nos­taa vero­ja kes­kel­lä nousu­kaut­ta. Eikös me kaik­ki tääl­lä olla kovia­kin keynesiläisiä? 🙂

    Sak­sa­lais­ten pank­kien pitäi­si antaa men­nä kon­kurs­siin ja sii­tä seu­raa­vat pelas­tus­toi­met pitäi­si lait­taa sak­sa­lais­ten kon­tol­le. Sak­sal­la­han sitä luot­toa on. Ymmär­tääk­se­ni aika moni nes­tees­sä ole­vis­ta pan­keis­ta on muu­ten lan­des­bank­ke­ja eli ilmei­ses­ti osa­val­tioi­den omis­ta­mia pank­ke­ja. Sama jut­tu krei­kan vel­ko­jen kans­sa, mut­ta ne kaik­ki tai­ta­vat koh­ta jo pelas­tus­pa­ket­tien takia olla mui­den kontolla. 

    Kreik­ka aina­kin pitäi­si pot­kia euros­ta ja velat lei­ka­ta ihan vain sik­si, että vas­ta kun siel­lä ei eurois­sa las­ket­tu­na mikään mak­sa mitään, maan talous alkaa ole­maan kilpailukykyistä.

    Mitään näis­tä ei uskal­le­ta teh­dä ja kokoa­jan vain nil­ku­te­taan eteenpäin. 

    Ainiin, tie­ten­kin on se yksi vaih­teh­to: syvem­pi talou­del­li­nen inte­graa­tio eli liit­to­val­tio USA;n mal­liin. Sil­lon täm­möi­siä ongel­mia ei ole, kos­ka liit­to­val­tio mak­saa kai­ken ja sil­lä on luot­toa ja oma kes­kus­pank­ki. Sitä en vaan ymmär­rä, mitä hyö­tyä suo­ma­lais­ten on olla täl­lai­ses­sa liit­to­val­tios­sa olii­vi­mai­den kans­sa, kos­ka ei nuo kil­pai­lu­ky­kye­rot sil­lä muu­tu että poh­joi­nen mak­saa ete­län menot.

  53. hup­sis: Sun Tzu saat­taa olla oikeas­sa: pan­keil­ta ei voi odot­taa vas­tuul­li­suut­ta. Sik­si ne pitää pan­na tiuk­kaan val­tiol­li­seen kontrolliin.

    Riip­puu vähän sii­tä, miten kont­rol­li jär­jes­te­tään. Poliit­ti­nen kont­rol­li ei ole toi­mi­nut, tek­no­kraat­ti­nen kont­rol­li on pys­ty­nyt hie­man parempaan.

    Luul­ta­vas­ti vie­lä­kin toi­mi­vam­paa oli­si pois­taa ylen­mää­räis­ten pika­voit­to­jen mah­dol­li­suus pank­kien hal­li­tus­ten jäsen­ten, joh­ta­jien, mekla­rien yms. tulos­palk­kauk­ses­ta. Oli­si peri­aat­tees­sa yksin­ker­tais­ta mak­saa hen­ki­lön tulos­palk­kio sidot­tui­na osakkeina/optioina, jois­ta kuna­kin seu­raa­va­na vuon­na vapau­tui­si käyt­töön vain esim. seitsemäsosa.

    Eivät pan­kit ole vas­tuul­li­sia tai vas­tuut­to­mia. Nii­den päät­tä­jät ovat.

  54. Kan­nat­tai­si­ko­han täs­sä kil­pai­lu­ky­ky- ja palk­ka­kes­kus­te­lus­sa huo­mioi­da se kuu­lui­sa suh­teel­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn käsite.

    Jos maan lähes ainoa­na kil­pail­valt­ti­na on hal­pa työ­voi­ma, niin sit­ten se on hal­paa. Jos taas laa­ja ja kor­kea­ta­soi­nen kou­lu­tus, talou­del­li­sen toi­min­nan his­to­ria ja val­tio­val­lan asen­ne mah­dol­lis­ta­vat menes­tyk­sel­li­sen kil­pai­lun (jois­sa­kin) mut­kik­kaam­mis­sa tuot­teis­sa ja pal­ve­luis­sa, kor­keam­pia palk­ko­ja on vara mak­saa. Joku raja tie­tys­ti siinäkin.

    Tämä selit­tää suu­rel­ta osal­ta palk­ka­kus­tan­nus­ten erot Euroo­pas­sa. Englan­ti on tosin yllät­tä­vä poik­keus; onko­han pun­ta aliarvostettu.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä siis oli­si Espan­jas­sa pitä­nyt teh­dä. Kiel­tää sak­sa­lais­ten pank­kien toi­min­ta maas­saan? Mitä­hän EU oli­si sano­nut siitä?

    Jos kokeil­tai­siin Bra­si­lian mallia:
    http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/tassako-maailman-turvallisin-pankkijarjestelma/20105047/12

    Toi­mi­van joh­don vas­tuu­ta pitää lisä­tä ja teh­dä todel­li­sek­si. Osak­kee­no­mis­ta­jien vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det ovat lii­an pie­net, kos­ka elä­keyh­tiöi­den tyy­pit pelaa­vat mui­den rahoil­la, tie­tää­hän sen mitä sii­tä seuraa.

    Yksi tapa myös voi­si olla pala­ta takai­sin osa­ke­sar­joi­hin, jois­sa on eri­lai­nen ääni­val­ta, mut­ta pie­nem­män ääni­val­lan omaa­vat osak­keet oli­si­vat etuoi­keu­tet­tu­ja tuott­poi­hin. Täl­löin pää­tös­val­ta ei oli­si niin hajautunut.

  56. Evert The Neve­Rest:
    ‘snip’
    Joh­ta­jien pal­kat ovat raha­na pisa­ra, mut­ta kri­ti­soi­mi­sen arvoi­nen. Kyse on veron­mak­sa­jien rahoista.

    Aivan! Lii­an pie­net pal­kat on kun­ta­joh­ta­jil­la, ei tah­do saa­da päte­viä haki­joi­ta (esim. Pielavesi).

  57. Sylt­ty:

    Ainiin, tie­ten­kin on se yksi vaih­teh­to: syvem­pi talou­del­li­nen inte­graa­tio eli liit­to­val­tio USA;n mal­liin. Sil­lon täm­möi­siä ongel­mia ei ole, kos­ka liit­to­val­tio mak­saa kai­ken ja sil­lä on luot­toa ja oma keskuspankki.

    Ei sen­tään kaik­kea, USA:ssa ei ole yhteis­vas­tuu­ta osa­val­tioi­den velal­le. Siel­lä on jopa käy­ty vaka­vaa kes­kus­te­lua osa­val­tioi­den kon­kurs­si­me­net­te­lys­tä (lähin­nä chap­ter 9 vel­ka­jär­jes­te­lyn suo­jaa vel­ko­jia vastaan).
    http://www.nytimes.com/2011/01/21/business/economy/21bankruptcy.html?pagewanted=all&_r=0

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä siis oli­si Espan­jas­sa pitä­nyt teh­dä. Kiel­tää sak­sa­lais­ten pank­kien toi­min­ta maas­saan? Mitä­hän EU oli­si sano­nut siitä?

    On aika hal­paa popu­lis­mia pis­tää Espan­jan kiin­teis­tö­kupla yksin sak­sa­lais­ten pank­kien piik­kiin. Isom­pia­kin syyl­li­siä löytyy:

    - EU-eliit­ti, joka Rans­kan joh­dol­la loi epä­on­nis­tu­neen valuut­ta-alu­een. Kun on yksi kor­ko­ta­so ja yksi kes­kus­pank­ki­po­li­tiik­ka (eikä yhteis­tä finans­si­po­li­tiik­kaa), se on aina lii­an löy­sää jol­le­kin (Espan­ja, Irlan­ti) ja talous voi ylikuumeta

    - Espan­jan hal­li­tus ei miten­kään yrit­tä­nyt hil­li­tä yli­kuu­me­ne­mis­ta, päin­vas­toin polii­ti­kot siel­lä kaa­toi­vat lisää ben­saa liekkeihin

    - en ole mis­sään näh­nyt kun­nol­li­sia luku­ja näil­le Oden kal­tai­sil­le väit­teil­le sak­sa­lais­pank­kien kes­kei­ses­tä osuu­des­ta Espan­jan kiin­teis­tö­kuplan rahoi­tuk­ses­ta. Oli­ko nii­den osuus mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi, kuin hei­dän mark­ki­nao­suu­ten­sa Euroa­lu­een pank­ki­sek­to­ris­ta yleensä?

    1. pek­ka
      Lie­nee vähin­tään­kin lii­ke­sa­lai­suus, miten Sak­san yli­jää­mät siir­tyi­vät Espan­jan kiin­teis­tö­ra­hoi­tuk­seen, mut­ta noi­hin ope­raa­tioi­hin siir­tyi­vät ne pää­omat, joi­ta Sak­san vaih­to­ta­seen yli­jää­mä syn­nyt­ti. Eivät ne oikein Espan­jas­ta­kaan voi olla peräi­sin. Se tie­de­tään, että sak­sa­lai­sil­la ja rans­ka­lai­sil­la pan­keil­la on huo­mat­ta­van suu­ria saa­ta­via Espan­jas­ta. Hyvä kysy­mys on, kum­paa Espan­jas­sa nyt oikein pelas­te­taan, Espan­jaa vai sak­sa­lai­sia pankkeja. 

  59. Yksi vih­rei­tä joko miel­lyt­tä­vä (Sak­sa?) tai ei miel­lyt­tä­vä (Suo­mi?) seli­tys voi­si olla se, että sak­sa­lai­set ovat vih­rei­tä, eivät­kä sik­si ole yhtä kiin­nos­tu­nei­ta kulu­tuk­ses­ta ja sen kas­vun mak­si­noi­mi­ses­ta kuin muut. Näin rahaa jäi­si väki­sin­kin sääs­töön, kun ole­te­taan että he ovat kui­ten­kin perin­tei­seen tapaan­sa ahke­rah­ko­ja työntekijöitä.

  60. Juho Laa­tu:
    …sak­sa­lai­set ovat vih­rei­tä, eivät­kä sik­si ole kiin­nos­tu­nei­ta kulutuksesta… 

    Sak­sa­lai­set on ehkä kli­se­ta­sol­la sääs­tä­väi­sen pihe­jä, ratio­naa­li­sen tehok­kai­ta ja kuri­na­lai­sen auk­to­ri­teet­tius­koi­sia, mut­ta en kui­ten­kaan yleis­täi­si juu­ri kulu­tus­vas­tai­sen vih­rey­den ole­van koko kan­sa­kun­taa lävis­tä­vä ominaisuus.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 26.11.2012 kel­lo 21:18

    Pät­kä MTV3:n sivuil­ta vuo­del­ta 2001. Alen­si­vat olen­nai­ses­ti eläk­kei­den tasoa ja rai­va­si­vat tie­tä yksi­tyi­sel­le eläkesäästämiselle.”

    Ei ole kan­nus­ta­vaa, kun Soi­nin­vaa­ra kysyy mut­ta ei ota mil­lään lail­la huo­mioon vas­taus­ta (joka tosin oli hiu­kan hätäi­ses­ti kyhät­ty, myön­ne­tään). Kai­vaa sit­ten jon­kun Maik­ka­rin uuti­sen, vaik­ka minä olen sen­tään lin­kan­nut puo­li­tie­teel­li­seen artik­ke­liin pari vies­tiä ylem­pä­nä. Kai­ken lisäk­si Maik­ka­rin uuti­nen ei edes pidä paik­kaan­sa kovin hyvin. Toi­saal­ta, kuka­pa nyt yli­opis­to­jen jul­kai­sui­hin luot­tai­si enem­män kuin Maik­ka­riin var­sin­kin, kun yli­opis­to on saksalainen? 

    Hyvä koh­ta lopet­taa Soi­nin­vaa­ran blo­gin seu­raa­mi­nen tai aina­kin kom­men­toin­ti. Kes­kus­te­lun taso on muu­ten­kin las­ke­nut pal­jon parin vuo­den takai­ses­ta. Meno on men­nyt kui­vak­kaak­si ja ennus­tet­ta­vak­si. Viih­dear­vo on suo­ras­taan romah­ta­nut. Joh­tui­si­ko osin tuos­ta pistesysteemistä? 

    No, eipä kuu­lu mul­le. Auf wiedersehen.

    1. Olen suu­res­ti pahoil­la­ni. Tomi on pahoit­ta­nut mie­len­sä aiheel­li­ses­ti. Olin hyväk­sy­nyt hänen kom­ment­tin­sa rati­kas­sa, jos­sa en tie­ten­kään voi­nut ava­ta kyseis­tä artik­ke­lia. Minun piti lukea se, mut­ta kaik­kien työ­kii­rei­den vuok­si asia unohtui.
      Tuo artik­ke­li käsit­te­lee asi­aaa sosi­aa­li­po­li­tii­kan filo­so­fian kan­nal­ta, mut­ta ekno­no­met­ris­ta ana­lyy­sia sii­nä ei ole. Mitä tämä vai­kut­ti sääs­tä­mi­sas­tee­seen? Ilmei­ses­ti korot­ta­vas­ti, mut­ta paljonko.
      Sääs­tä­mi­sas­te nousee, jos elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä teh­dään rahas­toi­va. Se nousee vie­lä enem­män, jos elä­ke-ehto­ja huo­non­ne­taan, niin että kan­sa­lai­set jou­tuat säästm­kään “sukan var­teen”. Täs­sä tapah­tui molem­pia, ja sik­si sil­lä on täy­ty­nyt olla vai­ku­tus­ta sak­sa­lais­ten sääs­tä­mi­sas­tee­seen ja sitä kaut­ta vaih­to­ta­see­seen. Kuin­ka mer­kit­tä­vä vai­ku­tus tämä on, ei selviä.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen suu­res­ti pahoil­la­ni. Tomi on pahoit­ta­nut mie­len­sä aiheel­li­ses­ti. Olin hyväk­sy­nyt hänen kom­ment­tin­sa rati­kas­sa, jos­sa en tie­ten­kään voi­nut ava­ta kyseis­tä artik­ke­lia. Minun piti lukea se, mut­ta kaik­kien työ­kii­rei­den vuok­si asia unohtui.
    Tuo artik­ke­li käsit­te­lee asi­aaa sosi­aa­li­po­li­tii­kan filo­so­fian kan­nal­ta, mut­ta ekno­no­met­ris­ta ana­lyy­sia sii­nä ei ole. Mitä tämä vai­kut­ti sääs­tä­mi­sas­tee­seen? Ilmei­ses­ti korot­ta­vas­ti, mut­ta paljonko.
    Sääs­tä­mi­sas­te nousee, jos elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä teh­dään rahas­toi­va. Se nousee vie­lä enem­män, jos elä­ke-ehto­ja huo­non­ne­taan, niin että kan­sa­lai­set jou­tuat säästm­kään “sukan var­teen”. Täs­sä tapah­tui molem­pia, ja sik­si sil­lä on täy­ty­nyt olla vai­ku­tus­ta sak­sa­lais­ten sääs­tä­mi­sas­tee­seen ja sitä kaut­ta vaih­to­ta­see­seen. Kuin­ka mer­kit­tä­vä vai­ku­tus tämä on, ei selviä.

    Koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sas­te löy­tyy Euros­ta­tin tilas­tois­ta .Sak­san koh­dal­la se on pyö­ri­nyt 16 % kah­ta puol­ta vii­mei­set 16 vuotta,mitään suur­ta muu­tos­ta ei näy.

    Ries­ter lisäe­lä­ke on henkilökohtainen,koska työn­te­ki­jän pitää ava­ta sitä var­ten sääs­tö­so­pi­mus joten se pitäi­si näkyä­ko­ti­ta­lou­ki­sien sääs­tä­mi­sas­teen kas­vu­na, samoin sukanvarsi

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdec240

  63. Juho Laa­tu:
    sak­sa­lai­set ovat vih­rei­tä, eivät­kä sik­si ole yhtä kiin­nos­tu­nei­ta kulu­tuk­ses­ta ja sen kas­vun mak­si­noi­mi­ses­ta kuin muut. 

    Aivan. Muis­tin­va­rai­ses­ti tar­kas­tel­tu­na olen itse­kin tänä vuon­na 2012 ilmei­ses­ti ääri­va­sem­mis­to­lai­nen tai vih­reä sak­sa­lai­nen mie­le­no­soit­ta­ja, joka aktii­vi­ses­ti vas­tus­taa Sak­saan teh­tä­viä kiin­teis­töin­ves­toin­te­ja. 23.6.2012 jär­jes­tet­ty Ber­lii­nin Kreutz­ber­gin vaih­toeh­toi­nen Gay Pri­de –tapah­tu­ma oli mie­le­nil­maus anti­ka­pi­ta­lis­ti­sen, anti­ra­sis­ti­sen ja anti­ho­mo­fo­bi­sen soli­daa­ri­suu­den puo­les­ta (osan­o­ton syy ”Muu”). Vas­tus­tim­me kiin­teis­tö­ke­hi­tys­tä ja –kei­not­te­lua – siis inves­toin­te­ja — jot­ka joh­ta­vat vuo­kran­ko­ro­tuk­siin, joi­den tiel­tä van­hat vähä­tu­loi­set asuk­kaat jou­tu­vat siir­ty­mään pois omas­ta rak­kaas­ta pro­vins­sis­taan. Tilan­ne on saman­kal­tai­nen muis­sa­kin pro­vins­seis­sa tai esi­mer­kik­si Ham­pu­rin St. Paulissa.

    Jos haluat inves­toi­da kiin­teis­töi­hin, mene muu­al­le inves­toi­maan, vaik­ka­pa Espan­jaan. Ana­lyy­sis­ta ovat kaik­ki samaa miel­tä. Soi­nin­vaa­ra kui­ten­kin pitää tätä ongel­ma­na. Kui­ten­kin Ber­lii­nin Kreutz­ber­gin vaih­toeh­toi­nen Gay Pri­de on mah­dol­li­ses­ti suu­rin yksit­täi­nen vih­rei­tä (Bünd­nis 90/Die Grü­nen) äänes­tä­vien Mini-jobien teki­jöi­den kokoon­tu­mi­nen. Jos arviol­ta paris­ta sadas­ta tuhan­nes­ta osa­not­ta­jas­ta puo­let on Vih­rei­tä äänes­tä­viä Mini-job –työn­te­ki­jöi­tä, sekin on jo sata­tu­hat­ta ihmis­tä. Ihmi­set eivät siis vaa­di lisää inves­toin­te­ja kiin­teis­töi­hin vaan vas­tus­ta­vat niitä.

    Muu­ten­kin on vai­kea näh­dä, mikä muu kau­pun­ki, ehkä Ham­pu­ria lukuun otta­mat­ta, oli­si inves­toi­nut niin pal­jon infraan kuin Ber­lii­ni. Onne­ton len­to­kent­tä­han­ke lyk­kään­tyy ilmei­ses­ti jäl­leen, hin­ta­lap­pu on nous­sut 4,6 mil­jar­diin tai täl­lä sum­mal­la, joka tapauk­ses­sa pal­jon, ja sil­ti tulok­se­na mah­dol­li­ses­ti syn­ty­vä kent­tä­nen on ilmei­ses­ti lii­an pie­ni jo alku­jaan. Vaik­ka Sak­sa inves­toi­si kuin­ka, suo­ma­lai­set vaan väit­tä­vät, että ei ole inves­toi­tu, tai ei aina­kaan tarpeeksi.

  64. Sylt­ty: Sitä en vaan ymmär­rä, mitä hyö­tyä suo­ma­lais­ten on olla täl­lai­ses­sa liit­to­val­tios­sa olii­vi­mai­den kans­sa, kos­ka ei nuo kil­pai­lu­ky­kye­rot sil­lä muu­tu että poh­joi­nen mak­saa ete­län menot.

    Mitä hyö­tyä Ete­lä-Suo­men on olla lii­tos­sa Poh­jois-Suo­men kans­sa? Mitä hyö­tyä Jako­mäes­tä on Kas­ki­saa­rel­le? Eivät ne kil­pai­lu­ky­kye­rot sii­tä muu­tu, että ete­lä mak­saa poh­joi­sen tai län­si idän kulut.

    (Ja ehkä juu­ri täl­lä het­kel­lä itse asias­sa Suo­mel­le on talou­del­lis­ta hyö­tyä olii­vi­mais­ta, kos­ka muu­ten euron kurs­si upot­tai­si vien­ti­sek­to­rin hetkessä.)

  65. Sun Tzu: Voit tut­kia lis­taa mais­ta jot­ka ovat lähes täy­sin riip­pu­mat­to­mia vien­nis­tä (Poh­jois-Korea, Burun­di, Nepal, jne) ja tuu­mail­la ovat­ko ne hyvin­voin­nin tyyssijoja.

    Toi­saal­ta esi­mer­kik­si Kii­na ja Venä­jä ovat hyvin­kin riip­pu­vai­sia vien­nis­tä. Ensim­mäi­nen vie pal­jon kor­kean tek­no­lo­gian tuot­tei­ta. Ovat­ko ne hyvin­voin­ti­val­tion prototyyppejä?

    Vien­ti on aika moni­mut­kai­nen jut­tu. Suu­rel­la maal­la vien­tiä on vähem­män kuin pie­nel­lä maal­la, kos­ka suu­res­sa maas­sa luon­nos­taan on useam­man alan eri­kois­osaa­mis­ta. Mut­ta sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä, mitä vie­dään. Jos maa vie öljyä, se ker­too hyväs­tä flak­sis­ta luon­non­va­ro­jen jaos­sa mut­tei vält­tä­mät­tä kovin pal­jon muusta.

    Jos kaup­pias tekee tun­nin työ­tä, vien­ti ja tuon­ti voi kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti. Jos ohjel­moi­ja tekee tun­nin työ­tä, tuon­ti ei juu­ri kas­va ja vien­ti­kin mal­til­li­ses­ti. Sil­ti jäl­kim­mäi­ses­sä voi olla enem­män ja kal­liim­paa myy­tä­vää ulkomaille.

    Olen­nais­ta­han on se, pal­jon­ko maa saa vie­tyä omaa työ­tään ulko­mail­le. Vien­nin jalos­tusar­vo on jo parem­pi mit­ta­ri, mut­ta sii­nä­kin mukaan tulee mui­ta teki­jöi­tä (esi­mer­kik­si raa­ka-ainei­den saa­ta­vuus), jot­ka voi­vat sotkea.

    En kiis­tä sitä, ettei­kö Sak­sa oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen, ja ettei­kö se hei­jas­tui­si vien­ti­lu­kui­hin. On kui­ten­kin hiu­kan tur­han oikais­tua totuut­ta aja­tel­la, että sen voi­si pää­tel­lä pel­kis­tä vien­ti­lu­vuis­ta. Talou­den yli­jää­mäs­tä voi­si aja­tel­la sitä voi­ta­van pää­tel­lä, mut­ta sekin on vain muu­tos­ti­lan­ne, kos­ka noin peri­aat­tees­sa vien­ti ja tuon­ti hakeu­tu­vat tasapainoon.

    (Ellei sit­ten tee Kii­na-temp­pua, jos­sa Yhdys­val­to­jen vien­ti­tuo­te on pai­no­tuo­reet taa­lat. Tai Sveit­si-kik­kaa, jos­sa kes­kus­pank­ki voi ihan jul­ki­ses­ti ker­toa pai­na­van­sa rahaa kai­kil­le halukkaille.)

    1. Vaik­ka tulin tilas­toil­la tyr­mä­tyk­si, väi­tän edel­leen, että Suo­mes­sa vien­ti­tu­lot ovat hen­keä koh­den suu­rem­mat kuin Sak­sas­sa. Brut­to­vien­nin mää­rä on Sak­sas­sa todel­la­kin suu­rem­pi, mut­ta vien­ti­teol­li­suu­den koti­mai­nen arvon­li­säys lie­nee Suo­mes­sa asu­kas­ta koh­den suu­rem­pi. Pape­rin vien­ti­hin­nas­ta mel­kein kaik­ki jää Suo­meen, mut­ta Sak­sas­sa val­mis­te­tun auton hin­nas­ta vain osa, kos­ka väli­pa­nok­sia tuo­daan niin pal­jon muu­al­ta. Vien­ti­tu­lo­ja tulee tie­tys­ti vain sii­tä vien­ti­sek­to­rin koti­mai­ses­ta arvonlisäyksestä.

  66. Vihe­rins­si: Vien­nin jalos­tusar­vo on jo parem­pi mit­ta­ri, mut­ta sii­nä­kin mukaan tulee mui­ta teki­jöi­tä (esi­mer­kik­si raa­ka-ainei­den saa­ta­vuus), jot­ka voi­vat sotkea.

    Sitä on taas kuun­nel­tu jon­kun teol­li­suu­de­na­lan lob­ba­ria joka kärt­tää tukiai­sia? Ei kan­nat­tai­si, huk­kaan meni­si­vät ne rahat.

    Kaik­ki hal­li­tuk­set kaik­kial­la halua­vat että maas­sa teh­dään vain kor­kean (tai mah­dol­li­sim­man kor­kean) jalos­tusar­von tuot­tei­ta. Mut­ta eihän tätä voi hal­li­tus päät­tää. Se mit­kä fir­mat lop­pu­jen lopuk­si menes­ty­vät glo­baa­lis­ti mil­lä­kin alal­la on aika lail­la puh­das sat­tu­ma. Vää­rä joh­ta­ja vää­räs­sä pai­kas­sa ja niin kel­lah­taa maa­il­man suu­rin kän­nyk­kä­fir­ma­kin. Toi­saal­ta se että Suo­mi aika­naan oli maa­il­man joh­ta­va mobii­li­kom­mu­ni­kaa­tio­maa oli samal­la lail­la täy­sin epä­to­den­nä­köi­nen tapah­tu­ma, kun aikai­sem­pi menes­tys oli perus­tu­nut lähin­nä vessapaperirulliin.

    Sik­si­pä se ainoa menes­tyk­seen joh­ta­va stra­te­gia on pitää huo­li että maas­sa kus­tan­nus­te­ki­jät ovat koh­dal­laan vään­ne­tään sit­ten klem­ma­ria tai koo­dia. Mark­ki­na­ta­lous valit­see menes­ty­jät täy­sin luonnollisesti.

    Lisäk­si pitää oival­taa se että jos yksi sadas­ta osaa vään­tää koo­dia, ne 99 muu­ta osaa­vat vään­tää vain klem­ma­ria. Niil­le­kin pitää olla töitä.

  67. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Sak­sa­lai­set on ehkä kli­se­ta­sol­la sääs­tä­väi­sen pihe­jä, ratio­naa­li­sen tehok­kai­ta ja kuri­na­lai­sen auk­to­ri­teet­tius­koi­sia, mut­ta en kui­ten­kaan yleis­täi­si juu­ri kulu­tus­vas­tai­sen vih­rey­den ole­van koko kan­sa­kun­taa lävis­tä­vä ominaisuus. 

    Aivan, mut­ta sak­sa­lai­set lie­ne­vät enem­män täl­lai­sia kuin monet muut. Jo pie­ni ten­dens­si tähän suun­taan voi olla (aina­kin osa)vastaus blo­giar­tik­ke­lin kysymyksen.

  68. Vihe­rins­si: Mitä hyö­tyä Ete­lä-Suo­men on olla lii­tos­sa Poh­jois-Suo­men kanssa?

    Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä ei mitään. Ainoa jär­ke­vä etu mikä tulee mie­leen, on sota­vä­ki-iäs­sä ole­vat mie­het, mut­ta kun Suo­mi ei käy sotia eikä armei­jas­ta raha­pu­lan takia koh­ta ole muu­ten­kaan mihin­kään, niin eipä tuol­la­kaan ole merkitystä.

    Eli ainoat syyt ovat kan­sal­lis­mie­li­syys sekä his­to­rial­li­set syyt. Olii­vi­mai­den suh­teen kum­pi­kaan ei päde kos­ka kreik­ka­lai­set eivät ole suo­ma­lais­su­kuis­ta kan­saa eikä meil­lä ole min­kään­lais­ta yhteis­tä his­to­ri­aa Ita­lian taik­ka Espan­jan kanssa.

    1. Sylt­ty.
      Ajat­te­lit­ko, että kun Suo­mi liit­tyy Natoon ja ylei­nen ase­vel­vol­li­suus siir­tyy museoon, Poh­jois-Suo­mi sai­si halua­man­sa itse­näi­syy­den, tai aina­kin itsenäisyyden?

  69. Ila I: Vas­tus­tim­me kiin­teis­tö­ke­hi­tys­tä ja –kei­not­te­lua – siis inves­toin­te­ja – jot­ka joh­ta­vat vuo­kran­ko­ro­tuk­siin, joi­den tiel­tä van­hat vähä­tu­loi­set asuk­kaat jou­tu­vat siir­ty­mään pois omas­ta rak­kaas­ta provinssistaan. 

    Tuo kuu­los­taa osin lep­pois­ta­mi­sel­ta ja osin pelol­ta jou­tua kas­vu­hör­hö­jen jal­koi­hin. Ehkä puo­lus­te­taan sekä (luonto)vihreitä arvo­ja, että muka­vaa ja mel­ko vaa­ti­ma­ton­ta elä­mää omas­sa kau­pun­gis­sa. Jat­ku­van kas­vun ideo­lo­gian mukaan ete­ne­mi­nen (Ber­lii­nin “kehit­tä­mi­nen”) kai edel­lyt­täi­si ihmi­sil­tä kovem­paa panos­tus­ta alou­den ora­van­pyö­räs­sä, oman totu­tun elä­mi­sen tason säi­lyt­tä­mi­sek­si (ikä­vää sekä noil­le ihmi­sil­le itsel­leen että luonnolle).

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Brut­to­vien­nin mää­rä on Sak­sas­sa todel­la­kin suu­rem­pi, mut­ta vien­ti­teol­li­suu­den koti­mai­nen arvon­li­säys lie­nee Suo­mes­sa asu­kas­ta koh­den suurempi. 

    Tuo­ta on kyl­lä hie­man vai­kea uskoa. Puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den tuot­teis­sa asia on tie­ten­kin niin­kuin sanot, mut­ta muus­sa teol­li­suu­des­sa en usko niin ole­van. Kai­ken­lai­ses­sa koneen­ra­ken­nuk­ses­sa tar­vit­ta­vien kom­po­nent­tien val­mis­tus­ta ei Suo­mes­sa juu­ri­kaan (enää) ole, sil­lä val­mis­tus­sar­jat jää­vät lii­an pie­nik­si. Esi­merk­kei­nä olkoot vaik­ka laa­ke­rit ja tii­vis­teet. Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­sa ei ole mer­kit­tä­vää omaa kom­po­nent­ti­val­mis­tus­ta. Raken­nus­puo­lel­la omaa val­mis­tus­ta löy­tyy, onko sen alan vien­ti kuin­ka mer­kit­tä­vää, en tie­dä. Sama pätee elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen. Panok­set ovat koti­mai­sia, mut­ta vien­ti on vähäistä.

  71. Jos yksit­täi­nen ihmi­nen tai fir­ma vel­kaan­tu­vat rajus­ti ja kon­kurs­si uhkaa, niin lääk­keek­si tar­jo­taan esim. omai­suu­den myyn­tiä. Krei­kan tapauk­ses­sa täs­tä ei saa edes puhua, vaan maa jat­kaa tuh­lai­le­via hankintojaan.

    Krei­kan lai­vas­tol­la on esi­mer­kik­si vii­si kap­pa­let­ta huip­pu­mo­der­ne­ja sukel­lus­ve­nei­tä, joi­den soti­laal­li­nen mer­ki­tys on hyvin kysee­na­lai­nen. Bos­bo­rin sal­mi saa­daan kiin­ni pal­jon hal­vem­mal­la esim aja­mal­la sin­ne pari tank­ke­ria poi­kit­tain ja avaa­mal­la pohjaventtiilit.

    Krei­kan maa­voi­mat on uudis­ta­mas­sa pans­sa­ri­ka­lus­to­aan, lis­tal­la tai­si olla sato­ja leo­par­de­ja. Val­mis­tus­maa Sak­sa (tie­ten­kin) kuten myös sukel­lus­ve­neil­lä. Ja Rans­kal­le on vih­jat­tu ilma­voi­mien uushankinnoista…

  72. Osmon mai­nit­se­mien väli­pa­nok­sien mer­kit­tä­vyys voi olla huo­mat­ta­va. Esi­mer­kik­si Kii­nan arvok­kaam­mas­ta pääs­tä ole­vat vien­ti­tuot­teet Yhdys­val­toi­hin sisäl­tä­vät usein kal­lii­ta väli­pa­nok­sia, jot­ka on tuo­tu Kii­naan Japa­nis­ta tai Koreas­ta. Täs­tä on Koreal­le ja Japa­nil­le etua kaup­pa­neu­vot­te­luis­sa, kos­ka mut­kan kaut­ta vie­ty tuo­te ei näyt­täy­dy kau­pan epä­ta­sa­pai­no­na Yhdys­val­to­jen kans­sa. Täl­lai­nen tilan­ne on hyvin­kin mah­dol­li­nen myös Sak­san kohdalla.

  73. Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on mihin Suo­mi on hukan­nut pit­kään jat­ku­neet ylijäämät ?

  74. Lii­an van­ha:
    Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on mihin Suo­mi on hukan­nut­pit­kään jat­ku­neet ylijäämät ? 

    Lue blo­gil­ta:

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tio rahas­toi eläk­kei­tä nykyi­sin, 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä aivan tol­kut­to­mas­ti pan­nak­seen yli­jää­män pii­loon eduskunnalta. 

    Toi­saal­ta työ­elä­ka­re­has­to­jen yli­jää­män las­ke­mi­nen jul­ki­seen sek­to­riin on tosin anta­nut Suo­men jul­ki­sen talou­den tilas­ta lii­an ruusui­sen kuvan, eli tämä on vähän kak­si­piip­pui­nen juttu.

  75. Ei kai nyt ole niin, että Osmo oli­si sitä miel­tä, että 2002–2007 nousu­kau­del­la oli­si pitä­nyt polt­taa vie­lä enem­män rahaa niin että jul­ki­nen talous oli­si nyt sel­keäs­ti nettovelkainen?

    Yksi syy, mik­si Suo­mi on — vel­ka-alas­mis­mis­ta huo­li­mat­ta — koh­tuul­li­ses­sa tilan­tees­sa jul­ki­sen rahoi­tuk­sen suh­teen on, että elä­ke­ra­has­tois­sa on sen­tään jotain niis­tä aiem­pien vuo­sien yli­jää­mis­tä. Näi­hin­hän on yri­tet­ty kai­ken­lai­sil­la kom­mer­ven­keil­lä pääs­tä käsik­si, mm. ehdo­tet­tu että niil­lä pitäi­si rahoit­taa koti­mai­sia inves­toin­te­ja tms pääomasääntelyä.

    1. Minus­ta jul­ki­sen talou­den voi­ma­kas yli­jää­mäi­syys nousu­kau­den aika­na oli hyvin perus­tel­tuas ja yli­jää­mäi­syys oli­si voi­nut olls suu­rem­paa­kin — niin suur­ta, että edel­li­sen laman aika­na otet­tu vel­ka oli­si voi­tu mak­saa koko­naan pois. Mik­si Suo­mi oli pää­omaa vie­vä maa on taas toi­nen asia. Mik­si koti­maas­ta ei löy­ty­nyt pää­omal­le investointikohteita.

  76. Sun Tzu: Sitä on taas kuun­nel­tu jon­kun teol­li­suu­de­na­lan lob­ba­ria joka kärt­tää tukiai­sia? Ei kan­nat­tai­si, huk­kaan meni­si­vät ne rahat.

    Haluat­ko hie­man ava­ta ajat­te­lu­pro­ses­sia­si, jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na pää­dyit ylläolevaan?

    Kos­ka todel­li­nen mit­ta­ri on se, kuin­ka hyvin mei­dän työ­pa­nok­sem­me kel­paa muil­le, kel­paa­vuu­teen vai­kut­taa sen työ­pa­nok­sen hin­ta ja laa­tu. Raa­ka-ainei­den mää­rään tai maan­tie­tee­seen emme voi vai­kut­taa, ja ihan kai­kes­sa ne eivät mei­tä suosi.

    Vien­ti­tuil­la (jot­ka tie­tys­ti ovat kaup­pa­po­liit­ti­ses­ti­kin aivan aavis­tuk­sen ver­ran proble­maat­ti­sia) voi­daan tämän työ­pa­nok­sen hin­taa kei­no­te­koi­ses­ti las­kea. Temp­pu on kui­ten­kin jotain kaut­ta net­to­palk­ko­jen las­ke­mis­ta, joten työn hin­taa sii­nä kui­ten­kin alennetaan.

    En kan­na­ta vien­ti­tu­kia tai elin­kei­no­tu­kia, kos­ka tuol­lai­sil­la tulon­siir­roil­la yleen­sä saa­daan aikaan mel­koi­nen mää­rä kai­ken­lais­ta yli­mää­räis­tä oheis­va­hin­koa. On huo­mat­ta­vas­ti parem­pi, että ala­koh­tai­set pal­kat vas­taa­vat tuot­ta­vuut­ta kuin että asioi­ta teh­dään keinotekoisesti.

    Sik­si­pä se ainoa menes­tyk­seen joh­ta­va stra­te­gia on pitää huo­li että maas­sa kus­tan­nus­te­ki­jät ovat koh­dal­laan vään­ne­tään sit­ten klem­ma­ria tai koo­dia. Mark­ki­na­ta­lous valit­see menes­ty­jät täy­sin luonnollisesti.

    En ole eri miel­tä täs­tä­kään. Jos­kin haluan kyl­lä tähän lisä­tä sen, että maal­la voi olla mui­ta­kin kil­pai­lu­ky­ky­te­ki­jöi­tä, jois­ta on syy­tä pitää huo­li. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si yhteis­kun­nan toi­mi­vuus ja koulutustaso. 

    Var­si­nai­ses­ti eri miel­tä kans­sa­si olen ainoas­taan sii­tä, että maan vien­ti­lu­vuis­ta voi­si pää­tel­lä maan kil­pai­lu­ky­kyi­syy­den saa­ti hyvinvoinnin.

  77. Vihe­rins­si:Raa­ka-ainei­den mää­rään tai maan­tie­tee­seen emme voi vaikuttaa

    Kyl­lä­hän raa­ka-ainei­den mää­rään voi hel­pos­ti­kin vai­kut­taa ruk­kaa­mal­la kai­vos­la­ke­ja sin­ne tai tänne.

  78. Vihe­rins­si: Var­si­nai­ses­ti eri miel­tä kans­sa­si olen ainoas­taan sii­tä, että maan vien­ti­lu­vuis­ta voi­si pää­tel­lä maan kil­pai­lu­ky­kyi­syy­den saa­ti hyvinvoinnin.

    Voit viet­tää lop­pue­lä­mä­si kehit­tä­mäl­lä sitä oike­aa kil­pai­lu­ky­ky­mit­ta­ria ja tus­kin onnis­tut otta­maan huo­mioon kaik­kia olo­suh­tei­ta ja nyansseja. 

    Näi­tä mit­ta­rei­ta laa­di­taan maa­il­mal­la­kin suur­ten resurs­sien voi­mal­la, tun­ne­tuin lie­nee Glo­bal Com­pe­ti­ti­vi­ness Report. Sen mukaan Suo­mi on mer­kit­tä­väs­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi kuin Kii­na, ja niin on myös USA. No mitä hit­toa? Mis­sä ovat ne sadat­tu­han­net yri­tyk­set ja mil­joo­nat työ­pai­kat, nii­den­hän pitäi­si olla tääl­lä eikä Kii­nas­sa! Ja mik­si ne USAs­sa väit­te­le­vät Kii­naan mene­vis­tä työ­pai­kois­ta kun oma maa on niin kil­pai­lu­ky­kyi­nen? No, tämä raport­ti­han on ros­kaa. Ei sen tar­koi­tus ole mita­ta mitään kil­pai­lu­ky­kyä, se on poliit­ti­sen agen­dan puo­lus­ta­mi­sek­si laa­dit­tu propagandapaperi.

    Kun tämän olet oival­ta­nut huo­maat että ei se vien­nin mää­rä ole­kaan aivan huo­no mit­ta­ri. Kaik­ki­ne puut­tei­neen­kin se ker­too sen oikeas­taan ainoan tär­keän asian: maa­han tulee rahaa.

    Ja vaik­ka suu­ret vien­ti­tu­lot eivät takaa hyvin­voin­tia, niin pie­net vien­ti­tu­lot takaa­vat että hyvin­voin­tia ei ole.

  79. Sha­keem:

    Esi­mer­kik­si Kii­nan arvok­kaam­mas­ta pääs­tä ole­vat vien­ti­tuot­teet Yhdys­val­toi­hin sisäl­tä­vät usein kal­lii­ta väli­pa­nok­sia, jot­ka on tuo­tu Kii­naan Japa­nis­ta tai Koreasta.

    Ja osa mer­kit­tä­vis­tä väli­pa­nok­sis­ta jopa mat­kaa jen­keis­tä Kii­nas­sa ole­vaan teh­taa­seen, ehkä sel­keim­pä­nä esi­merk­ki­nä Sam­sun­gin Texa­sis­sa val­mis­ta­mat pro­ses­so­rit Applen I‑härveleihin.

    http://news.cnet.com/8301–13506_3-57344151–17/iphone-ipad-processor-made-by-samsung-in-texas-report-says/

  80. Kyl­lä sak­sa­lai­nen säästää.
    Autoi­le­va suo­ma­lai­nen huo­maa miten pimeäk­si Sak­sa muut­tuu illalla.
    Moot­to­ri­tiet ovat pimei­tä ja pie­nis­sä kau­pun­geis­sa on yksi lamp­pu joka ris­teuk­ses­sä lisäk­si puis­tot ovat pimeitä.
    Itse sai­raa­laan siel­lä jou­dut­tua­ni sain moit­tei­ta sän­gys­tä nous­tua­ni etten sam­mut­ta­nut lukuvaloa.
    Sak­sa­lai­set turis­tit ovat oma­va­rai­sia ja hintatietoisia.
    Vai­kei­ta ihmi­siä suo­ma­lai­sin silmin.

  81. Mis­tä­hän hatus­ta täl­lais­ten ns. blo­gien aja­tuk­set vede­tään. Soi­nin­vaa­ral­la on ollut jon­kin­lai­sen jär­ki­hen­ki­lön maine. 

    Perus­teet­ta – ilmeisesti. 

    ”Mut­ta mikä on aiheut­ta­nut Sak­san suu­ren vaih­to­ta­seen yli­jää­män? Se ei ole kil­pai­lu­ky­ky.” kir­joit­taa Soinninvaara

    IFO-INs­ti­tuu­tin las­kel­mien mukaan on Sak­sa muut­tu­nut 1995 ja 2008 välil­lä tasan 22 pro­sent­tia hal­vem­mak­si mui­hin euro­mai­hin verrattuna.
    Yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set kas­va­neet Suo­mes­sa maan euroai­ka­na 17 % enem­män kuin Saksassa.
    Tänä vuon­na läh­tee 41,6 mil­joo­naa sak­sa­lais­ta päi­vit­täin töi­hin. Täs­sä luvus­sa eivät ole muka­na ns. mini­työt vaan kyse on koko­päi­väi­sis­tä, oikeis­ta töis­tä. Mää­rä on suu­rem­pi kuin kos­kaan liit­to­ta­sa­val­lan historiassa.
    Avoi­mia työ­paik­ko­ja on 485 000.

    Itsea­sias­sa Sak­sa ei ole ollut mikään super­me­nes­ty­jä talous­kas­vus­sa, kir­joit­taa Soinninvaara. 

    Sak­sas­sa yksi­no­maan elo­kuus­sa nousi­vat vero­tuo­tot 12,8 % suu­rem­mak­si kuin edel­lis­vuo­na. Kaik­ki vero­la­jit, palk­ka­ve­ro­tuk­ses­ta, arvon­li­sä­ve­roon ja pien­ten yri­tys­ten ns. Gewer­bes­teue­riin, nouse­vat tänä vuon­na niin, että koko­nais­ve­ro­tuot­to nousee uuteen ennä­tyk­seen, yli 600 mil­jar­diin euroon.
    Sak­sa­lai­set yri­tyk­set mak­soi­vat elin­kei­no­ve­roa tämän vuo­den toi­sen nel­jän­nek­sen aika­na enem­män kuin kos­kaan ennen. Sak­san tilas­to­kes­kuk­sen ilmoit­ta­ma 11,2 mil­jar­din euron ker­ty­mä huh­ti-hei­nä­kuun väli­se­nä aika­na on lähes kah­dek­san pro­sent­tia enem­män kuin vuot­ta aikai­sem­min. Sak­san elin­kei­no­ve­ro on maan tär­kein kun­nal­lis­ve­ro ja suu­rin yritysvero.

    Mikä­hän täs­sä Soin­nin­vaa­ran mie­les­tä ker­too tilan­tees­ta jon­ka mukaan Sak­sa ei menes­ty talouskasvussa? 

    Sak­san vien­ti nousee tänä vuon­na yli bil­joo­nan euron mit­ta­luok­kaan – uusi ennätys.
    Sak­sas­sa val­mis­tet­tu­jen teol­li­suus­tuot­tei­den hin­nat ovat 10 vuo­des­sa nous­seet noin 13 pro­sent­tia. Samaan aikaan kun pal­kois­sa yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ovat pysy­neet ennallaan. 

    Kaik­kein tar­kim­min teol­li­suus­tuo­tan­non ja sitä kaut­ta juu­ri Sak­san reaa­li­ta­lou­den tilaa kuvaa­va osto­pääl­li­köi­den indek­si nousi Sak­sas­sa syys­kuus­sa 2,7 pis­tet­tä 49,7 pis­tee­seen. 50 pis­teen raja mer­kit­see eks­pan­sii­vis­ta, kas­va­vaa taloutta.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alat näkö­jään ede­tä kan­san­ta­lou­den opinnoissa.
    Jos par­tu­ri sääs­tää ja jät­tää ken­gät kor­jaa­mat­ta ja suu­ta­ri sääs­tää, eikä käy par­tu­ril­la, mitään ei ole jää­nyt sääs­töön. Par­tu­ril­la on vain risat kan­gät ja suu­ta­ril­la pit­kä tukka.
    Sääs­tä­mi­nen on perus­tel­tua vain, jos rahat käy­te­tään inves­toin­tei­hin. Jos sen sijaan kai­vaa lei­vis­kän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. Tämä­hän ope­tet­tiin jo uskon­non tunnilla. 

    Onko nykyi­sin miten­kään rele­vant­tia puhua rahan maa­han kai­va­mi­ses­ta? Eikö kaik­ki aja­tel­ta­vis­sa ole­va nyky­ai­kai­nen sääs­tä­mi­nen tuo rahan joko kulu­tuk­seen tai inves­toin­tei­hin sitä kaut­ta, että se raha sit­ten lai­na­taan jon­kun toi­sen käyttöön?

    Oikeas­taan mie­leen tulee vain se, että jos kor­ko­ta­so ja inflaa­tio ovat nol­las­sa (tai sen alle), niin sit­ten rahan makuut­ta­mi­seen voi­daan jou­tua, mut­ta tämä ei kai ole päte­nyt EU:n alu­eel­la mis­sään vai­hees­sa (vaik­ka kyl­lä­kin Japanissa).

  83. Mikä­li sak­sa­lai­set ovat lii­an sääs­tä­väi­siä, niin se minus­ta joh­tuu pit­käl­ti mei­dän suu­ris­ta palk­ka- ja omai­suuse­rois­ta. Aika moni elää pie­nel­lä toimeentulolla.

    Suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa, yksi­tyi­nen kulu­tus on Sak­sas­sa minun mie­les­tä­ni kyl­lä (kuin mones­sa muus­sa vau­raas­sa maas­sa) nyt­kin aivan lii­an kor­kea. Kai­kes­ta on lii­kaa: isois­ta autois­ta, isois­ta plas­ma­telk­ka­reis­ta, hal­vois­ta huo­ne­ka­luis­ta, muo­vi­le­luis­ta, iPhoneeista…
    Jos kulu­tus­ta pitäi­si lisä­tä, niin vain täs­sä: ruo­ka. Sekin voi­si olla mää­räl­li­ses­ti vähem­män, mut­ta laa­dul­li­ses­ti enemmän.

    Eli yksi­tyi­nen (koti­ta­louk­sien) kulu­tus on jo nyt lii­an korkea.
    Eri asia on yhtei­sö­jen (seu­ra­kun­tien, naa­pu­ris­to­jen, kir­jas­to­jen, kou­lu­jen, yhteis­puu­tar­ho­jen…) kulu­tus. Jos rahaa pitäi­si kulut­taa enem­män, niin minus­ta lähin­nä täl­lai­siin yhtei­siin tar­koi­tuk­siin, myös jul­ki­siin tiloi­hin. Mut­ta se oli­si mel­koi­nen kult­tuu­ri­muu­tos, ei pel­käs­tään Sak­sas­sa, vaan luul­ta­vas­ti mones­sa muus­sa länsimaassakin.

  84. Mitä kos­kee elä­ke­jär­jes­tel­män uudis­tuk­sen vai­ku­tus sääs­tö­as­tee­seen, niin ay-jär­jes­tö ver.di (samoin kuin Bun­des­bank erään par­la­men­tis­sa teh­dyn kyse­lyn mukaan) pitää osit­tain pie­nem­pien tulon­saa­jien lisään­ty­nyt­tä talou­del­lis­ta epä­var­muut­ta syy­nä sääs­tö­as­teen nousuun, mut­ta samal­la koros­taa, että vie­lä enem­män saat­ta­vat suu­ren­tu­neet palk­kae­rot vai­kut­taa tähän, kos­ka sääs­tö­as­te on suu­ril­la tulon­saa­jil­la huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi (yli 20% kun kk-tulo on 6000 euroa ja nega­tii­vi­nen — velan­ot­to — kun kk-tulo on n. 1300 euroa). “Toi­sin sanoen: Koros­tu­nut jako-ongel­ma hei­jas­tuu kohon­nees­sa säästöasteessa.”

    Pie­nil­lä tuloil­la näin ollen ei ole edes varaa teh­dä elä­ke­sääs­tö­so­pi­mus yksi­tyi­sel­lä vakuu­tuk­sel­la, kun taas kor­keam­pien tulo­jen saa­jien moti­vaa­tio on ottaa val­tion tuki näil­le sääs­tö­jär­jes­tel­mil­le (eikä niin­kään var­mis­taa omaa elä­ke­ta­soa). Liit­to­hal­li­tus ei pidä oma­na teh­tä­vä­nä vai­kut­taa yksi­tyis­ten säästöasteeseen.

    http://www.verdi-bub.de/index.php?id=556
    http://www.bundestag.de/presse/hib/2010_12/2010_404/04.html

  85. Käy­tän­nön vien­ti­työ­tä jo 30+ vuot­ta teh­nee­nä olen pal­jol­ti samaa miel­tä Sun Tzun ja Jor­ma Mat­ti­lan lin­jaus­ten kanssa.

    Vah­va vien­ti ja var­sin­kin PK-sek­to­riin panos­ta­mi­nen ovat tule­vai­suu­tem­me menes­ty­mi­sen avaimet.

    Jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­vä­nä on pitää Suo­mi vakaa­na, sekä inves­toin­tien ja työ­paik­ko­jen luo­mi­sen suh­teen kiin­nos­ta­va­na maa­na omil­le ja ulko­mai­sil­le yrityksille.

    Busi­nek­sen teko tai mana­ge­roin­ti eivät kuu­lu jul­ki­sen sek­to­rin byro­kraa­teil­le, polii­ti­koil­le tai ammattiyhdistyspampuille.

    Sii­hen hei­dän osaa­mi­sen­sa ja ris­kin­ot­to­ky­kyn­sä eivät voi miten­kään riit­tää. Nyky­busi­nek­ses­sa menes­ty­mi­nen vaa­tii “sydänkirurgi”-tasoista ammat­ti­tai­toa ja koke­mus­ta, sekä hyvää onnea.

    Sep­po Korppoo
    Tois­tai­sek­si onne­kas vienti-yrittäjä

  86. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Busi­nek­sen teko tai mana­ge­roin­ti eivät kuu­lu jul­ki­sen sek­to­rin byro­kraa­teil­le, polii­ti­koil­le tai ammattiyhdistyspampuille.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Tois­tai­sek­si onne­kas vienti-yrittäjä

    Näin­hän se on — mut­ta mik­si sit­ten yrit­tä­jät ja hei­dän edus­mie­hen­sä ovat jat­ku­vas­ti vaa­ti­mas­sa toi­men­pi­tei­tä juu­ri näil­tä ryhmiltä?
    Yrit­tä­jät pysy­kööt les­tis­sään ja yrit­tä­kööt teh­dä bisnestä.

  87. Rai­mo K ja muut hege­li­läi­set / marxi­lai­set läh­te­vät sii­tä, että kan­sa­lai­set ovat val­tion ala­mai­sia (= orjia / pant­ti­van­ke­ja), joi­ta voi koh­del­la miten vain.

    Ja sit­ten se toi­nen vaih­toeh­to: Jul­ki­sen val­lan edus­ta­jat ovat vapaan suo­ma­lai­sen mie­hen ja nai­sen palvelijoita.

    Vii­mek­si­mai­ni­tun vaih­toeh­don mukaan val­tion ja kun­tien tulee jär­jes­tää tar­peel­li­set jul­ki­set pal­ve­lut tehok­kaas­ti, kor­kea­laa­tui­ses­ti ja jokai­sen ihmi­sar­voa kunnioittaen.

    Jos näin ei tapah­tu, kans­lai­sel­la on kaik­ki oikeu­det puut­tua asi­aan ja vaa­tia hänel­le kuu­lu­via oikeuk­sia ja palveluja.

    Jos muu ei auta, on äänes­tet­tä­vä sel­la­sia polii­ti­ko­ja, jot­ka pane­vat nis­koit­te­le­vat ja val­lan­hi­moi­set vir­ka­mie­het kuriin.

    Jos tämä­kään ei auta, vapaal­la kan­sa­lai­sel­la on oikeus nos­taa ank­ku­rin­sa ja etsiä onne­aan toi­ses­ta maasta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la vie­lä on ank­ku­ri kiin­ni Suomessa

  88. Vähen­tää­kö väes­tön ikään­ty­mi­nen yksi­tyis­tä kulu­tus­ta ja yri­tys­ten inves­toin­te­ja Sak­sas­sa? Yksi­tyi­sil­lä ei mene rahaa samal­la taval­la las­ten elät­tä­mi­seen ja perus­han­kin­toi­hin kuin aikai­sem­min. Yri­tyk­set varau­tu­vat työ­voi­man tar­jon­nan vähen­ty­mi­seen ja yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen las­kuun leik­kaa­mal­la investointeja.

  89. Sep­po Korp­poo:
    Rai­mo K ja muut hege­li­läi­set / marxi­lai­set läh­te­vät sii­tä, että kan­sa­lai­set ovat val­tion ala­mai­sia (= orjia / pant­ti­van­ke­ja), joi­ta voi koh­del­la miten vain.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la vie­lä on ank­ku­ri kiin­ni Suomessa

    Mis­sä olet marxi­lai­suut­ta opis­kel­lut, kun noin väi­tät? Ihan­ko Mos­ko­van koulussa?

  90. Suo­men maxi­la­sil­le ja vähän muillekin:

    Tämä aihe on otsi­kon sivus­sa, mut­ta pidän tätä marxis­mia kos­ke­vaa debat­tia nyt niin tär­keä­nä, että mie­lel­lä­ni panen oman kor­te­ni kekoon.

    Minus­ta kuu­luu yleis­si­vis­tyk­seen lukea his­to­ri­aa ja filo­so­fi­aa, mukaan lukien marxismi.

    Olen itse tätä har­ras­ta­nut ammat­ti­kir­jal­li­suu­den lisä­nä jo vuo­si­kym­me­net ja voin sitä suo­si­tel­la kai­kil­le. Se aut­taa hah­mot­ta­maan sitä mitä nyt ja tule­vai­suu­des­sa tapah­tuu, vaik­ka­pa nykyi­ses­sä euro-turbulenssissa.

    Marxi­lai­suus on his­to­rial­li­sis­ta syis­tä­kin niin syväl­lä suo­ma­lai­ses­sa psyy­kes­sä, ettei sen ole­mas­sao­loa hen­ki­lö aina var­maan itsek­kään huo­maa, tai aina­kaan keh­taa tunnustaa.

    Näi­nol­len suo­ma­lai­nen vasem­mis­to / suu­ri osa intel­li­gent­si­aam­me vie­lä­kin ammen­taa pää­osin aja­tuk­sen­sa juu­ri her­ra Marxin, jo his­to­rian lika­san­koon jou­tu­neis­ta ideois­ta, aivan reflek­sin omai­ses­ti, omaa jär­keä käyttämättä.

    Tämä sit­ten näkyy traa­gi­sen­kin usein aivan kum­mal­li­si­na­kin mie­li­pi­tei­nä ja toi­min­ta­na, jol­la ei ole yhty­mä­koh­taa nykyi­seen todellisuuteemme.

    Sii­tä on esi­merk­ki­nä maam­me nykyi­nen yri­tys­vi­ha­mie­li­nen ilma­pii­ri, jos­sa yri­tyk­set ja nii­den joh­ta­jat pyri­tään demo­ni­soi­maan hyvin­voin­ti-yhteis­kun­tam­me perivihollisiksi.

    Mee­di­aa seu­raa­mal­la tulee hel­pos­ti sel­läi­nen käsi­tys, että on meneil­lään oikein kil­pai­lu sii­tä, että kuka ajaa eni­ten yhtiöi­tä ja työ­paik­ko­ja maasta!

    Suo­mi on nyt niin kovas­sa mur­rok­ses­sa, että pii­lo­marxi­lais­ten­kin oli­si jo aika nous­ta ylös homeh­tu­neis­ta tais­te­lu­hau­dois­taan. Se on hei­dän itsen­sä ja koko maan etu.

    Nyt on se het­ki, jol­loin pitää unoh­taa maa­il­man­pa­ran­ta­mi­nen ja huo­leh­tia itsek­kääs­ti oman maam­me eduis­ta, niin­kuin muut­kin näyt­tä­vät tekevän.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la on ruk­kas­tun­tu­ma nykytodellisuuteen

  91. Ainiin, tie­ten­kin on se yksi vaih­teh­to: syvem­pi talou­del­li­nen inte­graa­tio eli liit­to­val­tio USA;n malliin.”

    Was­hing­to­nin osa­val­tio lail­lis­ti mari­hua­nan. EU uhkaa kiel­tää nuus­kan koko EU:n alu­eel­la ym. 

    Unio­ni tulee sanan­mu­kai­ses­ti jokai­sen ihol­le tah­toi sitä tai ei.

    Vih­reät nuo­ret ovat juh­lis­ta­neet Suo­men itse­näi­syys­päi­vää julis­tau­tu­mal­la EU-liit­to­val­tio­lai­sik­si. Nuor­ten käsi­tys EU:sta liit­to­val­tios­ta äärim­mäi­sen sadunhohtoinen.

    http://tinyurl.com/cz74nja

  92. Tämä voi olla tyh­mä kysy­mys, mut­ta voi­si­ko yli­jää­mää selit­tää osal­taan se, että työn­tek­ji­jöi­den ansiot ovat sisäi­sen deval­vaa­tion vuok­si pol­ke­neet pai­kal­laan. Yhä suu­rem­pi osa yksi­tyi­sen sek­to­rin arvon­li­säyk­ses­tä on men­nyt omis­ta­jil­le ja yhä pie­nem­pi osa työ­voi­mal­le. Työ­voi­man pal­kat mene­vät suu­rel­ta osal­ta kulu­tuk­seen kun taas omis­ta­jien voi­tot mene­vät pal­jol­ti sääs­töön (inves­toin­nit). Miten muu­ten, jos ulko­mai­nen omis­ta­ja (esim. Ame­rik­ka­lai­nen elä­ke­ra­has­to) nos­taa Sak­sa­lai­ses­ta vien­tiy­ri­tyk­ses­tä vien­nis­tä ker­ty­nei­tä voit­to­ja osin­koi­na, niin eikö tuo näy vaih­to­ta­seen yli­jää­mä­nä? Vai huo­mioi­ki vaih­to­ta­se joten­kin ulko­mail­le tulou­tet­ta­vat voitot? 

    Voi­si­ko Sak­san “talous­ih­mees­sä” olla toi­ses­ta vink­ke­lis­tä kyse sii­tä, että sisäi­sen deval­vaa­tion vuok­si suu­rim­mal­la osal­la elin­ta­so (kulu­tus) on kehit­ty­nyt huo­nos­ti ja hyö­ty­jiä ovat Sak­sa­lais­ten vien­tiy­ri­tys­ten omis­ta­jat, mel­ko pie­ni jouk­ko, jos­ta suu­ri osa ei edes ole Saksalaisia.

    Eikö tätä tue se, että vaih­to­ta­seen kehi­tys on hyvä, bkt:n kehi­tys koh­ta­lai­nen ja kulu­tuk­sen kehi­tys heikko?

    1. Vaih­to­ta­seen yli­jää­mä tar­koit­taa, että jokin osa kan­san­ta­lou­des­sa sääs­tää, yri­tyk­set, koti­ta­lou­det, sosi­aa­li­tur­va­ra­has­tot tai val­tio, osal­va­tiot ja kun­nat. Sak­sas­sa yri­tyk­sen tulok­set ovat paran­tu­neet. Jaak­ko Kian­de­rin mukaan myös koti­ta­lou­den sääs­tö­as­te on lisään­ty­nyt osit­tain tulon­jaon muu­tos­ten, osit­tain elä­ke- ja työt­tö­myys­tur­van hei­ken­nys­ten takia, jol­loin sääs­te­tään pahan­päi­vän varalle.,

  93. Valt­te­ri Aaltonen:

    Miten muu­ten, jos ulko­mai­nen omis­ta­ja (esim. Ame­rik­ka­lai­nen elä­ke­ra­has­to) nos­taa Sak­sa­lai­ses­ta vien­tiy­ri­tyk­ses­tä vien­nis­tä ker­ty­nei­tä voit­to­ja osin­koi­na, niin eikö tuo näy vaih­to­ta­seen yli­jää­mä­nä? Vai huo­mioi­ki vaih­to­ta­se joten­kin ulko­mail­le tulou­tet­ta­vat voi­tot?

    Vaih­to­ta­se­ti­las­toin­nis­sa huo­mioi­daan luon­nol­li­ses­ti myös ulko­mail­le mak­se­tut osin­got. Jos ulko­mail­le mak­se­tut osin­got kas­va­vat rajus­ti, se näkyy siis vaih­to­ta­seen ali- ei ylijäämänä.
    Suo­mes­sa tämä näkyy kuu­kausi­ti­las­tois­sa kevääl­lä (jol­loin osin­got mak­se­taan), jol­loin otsi­kois­sa voi näkyä jotain tämänkaltaista:

    Ulko­mail­le mak­set­tu­jen osin­ko­jen vuok­si vaih­to­ta­se ali­jää­mäi­nen huh­ti­kuus­sa 2011”

    link­ki edel­li­sen otsi­kon tilastoon
    http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/index_2011_06_15.aspx

  94. Lii­an pal­jon yksin­ker­tais­tet­tua teks­tiä jopa sisäi­sin ristiriidoin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.