Saksan ylijäämät aiheuttavat oliivimaiden alijäämät tai päinvastoin.
Koska on yhteisvaluutta, Saksan ylijäämät – ovat ne peräisin kaupasta minkä maan kanssa hyvänsä – aiheuttavat muiden euromaiden alijäämät. Mekanismi menee valuuttakurssin kautta. Koska euro kelluu, sillä ei voi olla kovin suurta yli- tai alijäämää. Keskuspankki voisi manipuloida kurssia (Kiina, Sveitsi) mutta saksalaisten mukaan keskuspankilla ei saa olla muita tehtäviä kuin hintavakauden ylläpito eikä EKP siksi manipuloi kurssia. Jos euroa käytetään reservivaluuttana, se näkyy euroalueen alijäämänä.
Saksan suuret ylijäämät ovat nostaneet euron arvoa dollareissa. Se lähti alle 90 sentistä ja kohosi parhaimmillaan 1,60 dollariin. Jos oliivimaat eivät olisi olleet mukana eurossa, Saksalla ei olisi ollut yhtä suurta ylijäämää ihan siitä syystä, että euron kurssi olisi kohonnut niin korkeaksi, että ylijäämät olisivat leikkautuneet. Eikä oliivimailla olisi ollut niin suuria alijäämiä, ellei Saksalla olisi ollut noita ylijäämiä, koska euron arvo olisi noussut vähemmän ja niiden vienti olisi vetänyt.
Mutta mikä on aiheuttanut Saksan suuren vaihtotaseen ylijäämän? Se ei ole kilpailukyky. Itseasiassa Saksa ei ole ollut mikään supermenestyjä talouskasvussa. Outoa on tuo kulutuksen jääminen voimakkaasti jälkeen kokonaistuotannosta. Se myös on noiden ylijäämien takana.
Mieleeni tuli asia, jonka voisin vaivalloisesti tarkistaa itsekin, mutta joku lukijoista varmaan osaa antaa vastauksen suoraan. Voisiko syynä olla Saksassa tehty raju eläkkeiden leikkaus ja/tai eläkejärjestelmän rahastointiasteen nosto? Jokin hyvin merkittävä eläkejärjestelmän kestävyyttä parantava uudistus siellä tehtiin kymmenisen vuotta sitten. Onko se nostanut maan säästöastetta?
Vaihtotaseen ylijäämällä on toinenkin selitys kuin vienti- ja tuontitulojen erotus. Se kertoo kansantalouden säästämisestä. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, jollakin kansantaloudessa on jäätävä rahaa säästöön: valtiolla, sosiaaliturvarahastoille, yrityksillä tai kotitalouksilla. (Ei kannata väittää vastaan; tämä on identiteetti.) Suomen pitkään jatkunut vaihtotaseen ylijäämä on johtunut suurelta osin eläkejärjestelmän rahastoivuudesta ja Kiinan järjettömän suuri ylijäämä (säästämisaste 50% tuloista) johtuu siitä, ettei mitään eläkejärjestelmää ole eikä oikein ole lapsiakaan antamassa vanhuuden turvaa, joten kaikki säästävät.
Juhana Vartiainen sanoi eräässä suljetussa seminaarissa, että tällä vuosikymmenellä sekä Ruotsin että Suomen vaihtotaseet tulevat olemaan alijäämäisiä viennin menestyksestä riippumatta demograafisista syistä, koska säästäjiä on maassa vähemmän kuin säästöjensä syöjiä. Suomessa voi vaihtotaseen panna kuntoon yksinkertaisimmin vaikeuttamalla asuntolainojen saamista. Mutta se tuottaisi työttömyyttä.
“Voisiko syynä olla Saksassa tehty raju eläkkeiden leikkaus ja/tai eläkejärjestelmän rahastointiasteen nosto?”
Olisiko syynä olla se, että entisen Itä-Saksan alueella on paljon, paljon alempi palkkataso kuin entisessä Länsi-Saksassa.
Miksi Itä-Saksan alempi palkkataso saisi saksalaiset säästämään?
“Suomessa voi vaihtotaseen panna kuntoon yksinkertaisimmin vaikeuttamalla asuntolainojen saamista. Mutta se tuottaisi työttömyyttä.”
Hetken pikku notkahdus, kun ennakkosäästetään jonkin aikaa niin tilanne korjaantuu.
Ja todellista säästämistä tuskin tarvitaan,sillä ylisukupolvinen perintö korvaa säästämisen suurimmalle osalle.
Mutta ennakkosäästämisestä on hyötyä ‚sillä asuntojen hinta realisoituu nuorille ostajille paremmin ja hintatatietoiset eivät ole enää yhtähelposti uunotettavissa.
Odotettavissa on asuntojen hinnan laskua
Helppoa vastausta kysymykseen miksi Saksalla on niin suuri vaihtotaseen ylijäämä ei taida olla. Kantoos esittää aiheesta kuitenkin pari havainnollistavaa kuvaajaa ja hyviä huomioita: http://kantooseconomics.com/2011/04/03/is-germany-competitive-is-norway/ Säästämisaste on noussut erityisesti yritysten osalta ja blogissa tätä selitetään mm. Saksan kilpailukyvyn puutteella ja toisaalta sillä, että yhteisvaluutta laski kynnystä sijoittaa muualle euroalueella.
Joka tapauksessa vaihtotaseen ylijäämä ei ole millään muotoa yksiselitteisen hyvä asia Saksalle. Se voi myös tarkoittaa kotimaisten investointien puutetta ja ongelmia myöhemmin.
Eli karkeasti sanottuna vaihtotase paranee, jos päätämme olla ostamatta sitä seuraavaa iPhonea. Mutta minne ne säästöt siis menevät kansantalouden tasolla? Ilmeisesti ulkomaisten firmojen ym. omistuksiin? Jos ymmärsin kirjoituksesi oikein, mitkään kotimaiset investoinnit eivät vaikuta tähän suoraan lainkaan (paitsi tietenkin siltä osin kun ne parantavat kykyä myydä jotain). Tämä taitaa tosin toimia vain siltä osin kuin valuuttojen arvot kelluvat.
Ei ilmeisesti voi kuitenkaan sanoa, että valuutta-alueen vaurauden muutos suhteessa muihin valuutta-alueisiin on yhtä kuin vaihtotase. Jos alueella A tehdään 10% tehokkaammin työtä kuin alueella B, alueen A vauraus kasvaa B:hen nähden nopeammin, vaikka kauppaa käytäisiin molempiin suuntiin yhtä paljon. Minne nuo säästöt siis menevät?
Jos kaikki valuutat kelluisivat, jonkin valuutta-alueen vaihtotaseen positiivisuus nostaisi valuutan arvoa ja sitä kautta alueen omistusten arvoa ulkopuolisten silmissä. Vauraus ei tästä kuitenkaan suiraan lisääntyisi, mutta tuolta valuutta-alueelta voitaisiin lähteä hankkimaan omistuksia muilta alueilta.
Onko vaihtotase siis valuutta-alueen vaikutusvallan muutoskerroin, sikäli mikäli vaikutusvaltaa kuvataan omistuksina?
Vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa, että alue rahoittaa muun maailman ylikulutusta. Siinä ei oikeastaan ole mitään tavoiteltavaa.
Ai niin, edelliseen viestiini vielä: jos viimeinen lauseeni on totta, miten valuutan arvon manipulointi vaikuttaa siihen? Tosaalta se voi ylläpitää positiivista vaihtotasetta pidempään, jolloin rahaa ulkoisten omistusten hankkimiseksi tulee enemmän, toisaalta ainakin periaatteessa se antaa ulkopuolisille mahdollisuuden hankkia ko. valuutta-alueen omistuksia.
Entä sitten, jos omistuksien hankintaa rajoitetaan poliittisesti? Onko tällä vaikutusta takaisin joko valuuttakurssiin tai vaihtotaseeseen?
Kiinaa syytetään valuuttakurssin manipuloinnista ja jatkuvan ylijäämän mahdollistamisesta tälla tavalla. Katsotaan, kauanko sitä siedetään. Toisaalt5a Sveitsi manipuloi valuuttansa arvoa (oikeastaan liittyi euroalueeseen!) estääkseen valuutan arvon revalvoitumisen siksi, että huolestunut pääoma yritti paeta Sveitsiin, mikä nosti frangin arvoa aivan tolkuttomasti vahingoittaen maan taloutta.
Joo, mutta peruskysymykseni oli toinen: Jos jollain alueella säästetään, minne säästöt menevät? Jos sinä teet työtä
kymmenen euron edestä, ja minä kymmenen yuanin, mutta minä pärjään kahdeksalla ja myyn loput sinulle, antamasi rahat jäävät minulle säästöön. Voin joko käyttää ne myöhemmin, tai ostaa niillä firmastasi osuuden. Koska kansantalouden säästäminen taitaa rahastoissa tarkoittaa sijoituksia eli omistusta, pitkäaikainen vaihtotaseen ylijäämä lisää omistuksia ulkomailla. Vai menenkö aivan metsään?
Jää säästettävää, kun on halpaa työvoimaa.
Palkkaerot ovat useilla ulottuvuuksilla Saksassa Euroopan suurimmat.
Suomessa julkisen sektorin kustannukset ovat nousseet ennätystasolle verrattuna yksityiseen sektoriin.
Laskusuhdanteessa yksityinen sektori pyrkii laskemaan kustannuksia. Samaan aikaan julkinen sektori porskuttaa ja nostaa kustannuksia
Nyt pitäisi jäädyttää ja leikata julkiselta sektorilta yli 3000 euroa ansaitsevien palkoista 10 prosenttia ja suurimmista palkoista 20 prosenttia.
Toisin taitaa valitettavasti käydä.
Kuntarakenneuudistus päin vastoin harmonisoi palkkoja jälleen ylöspäin. Eniten nousevat hallinnon palkat.
Yksityisellä puolella yhdistetään yksiköitä, jotta voidaan laskea palkkakustannuksia ja lopettaa päällekkäisiä toimintoja.
Julkisella puolella yhdistetään vain, jotta voidaan parantaa johtoportaan ja poliittisten suoja/palkkiotyöpaikkojen etuja ja nostaa hallinnon palkkoja.
Keynes ei varmaan tarkoittanut, että laskusuhdanteessa julkinen elvytys tarkoittaa julkisen puolen etujen ja palkkojen nostoa.
“Mutta mikä on aiheuttanut Saksan suuren vaihtotaseen ylijäämän? Se ei ole kilpailukyky. Itseasiassa Saksa ei ole ollut mikään supermenestyjä talouskasvussa. Outoa on tuo kulutuksen jääminen voimakkaasti jälkeen kokonaistuotannosta. Se myös on noiden ylijäämien takana.”
Palkkamaltti on ollut syy pieneen kulutuksen kasvuun. Suomessa palkankorotukset ovat olleet 3,8 % luokkaa per vuosi 2000–2010
Saksassa taas 1.1 % luokkaa
Se on merkinnyt, ettei saksalaisen kulutus ole kasvanut, sen sijaan kilpailukyky viennissä kyllä ja sitä kautta ylijäämiä on syntynyt .
Tuottavuuden kehitys on polkenut Saksassa paikallaan esim Suomen verrattuna,joten reaalipalkkojen kehitystkin on ollut vähäistä .
Työaikojen joustot ovat pääasiassa lyhentäneet työaikaa,mikä on vähentänyt ansioita vaikka valtiomentyksiä kompensoikin.
Uudet työpaikat ovat olleet minijobeja,jotka eivät vaikuta kulutukseen, ne korvaavat lähinnä pienen osan sosiaalikuluista.
Nuo yhdessä selittävät kulutuksen vähäisen kasvun.
Syntyneet vaihtotaseen ylijäämät on tuhlattu todennäköisesti Kreikan, Espanjan etc alijäämien paikkaamiseen ja edulliseen vientirahoitukseen, mikä on lisännyt vientiä
“Suomen pitkään jatkunut vaihtotaseen ylijäämä on johtunut suurelta osin eläkejärjestelmän rahastoivuudesta”.
Tätä voi katsoa syy-seurausmielessä kahdesta suunnasta:
1. Jos eläkejärjestelmää olisi kartutettu vähemmän (eläkevakuutusmaksut olisivat olleet alhaisemmat), olisivat kotitalouksien kulutus ja yritysten investoinnit voineet olla korkeammalla tasolla. Osa tästä olisi kohdistunut tuontituotteisiin tai vaikkapa matkustamiseen “oliivimaihin”, joten sekä meidän vaihtotaseemme ylijäämä että heidän alijäämänsä olisivat olleet pienempiä. Suomen vaihtotaseen ylijäämä siis johtui siitä, että tuonnin sijasta säästettiin.
2. Toisaalta jos Suomen kilpailukyky olisi ollut heikompi ja vienti olisi vetänyt huonommin, ylijäämät olisivat jääneet pienemmiksi tai kääntyneet alijäämiksi. Tällöin ei olisi myöskään ollut mahdollista kasvattaa eläkerahastoja niin kuin on tehty. Mutta meillä oli pitkään jatkunut ylijäämän kausi. Suomen eläkerahastoja voitiin siis kasvattaa siksi, että hyvin vetänyt vienti mahdollisti säästämisen.
Kumpi siis oli ensin?
http://www.imf.org/external/np/seminars/eng/2012/imbalances/pdf/klyuev.pdf
Ylläoleva IMF:n esitys antaa seuraavia syitä:
Huomattavaa on että yksityinen kulutus laski ‑3.8% välillä 2000–2007.
Sitten on tälläinen paperi: Structural Change and the Current Account: The Case of Germany
http://ideas.repec.org/p/oec/ecoaaa/940-en.html
Eli Saksan teollisuus puskee ylijäämää, kun taas Saksan palvelusektorin tuottavuuden kasvu on alamaissa.
Ongelma on selvästi yksityissektorilla: http://www.eurointelligence.com/eurointelligence-news/home/singleview/article/the-eurozones-giant-sucking-sound.html
Jos näistä papereista vetäisi yhteenvedon, palkat ovat kasvaneet maltillisesti ja palvelusektori on jumissa samaan aikaan kun vienti vetää. Pitää tosin etsiä vielä tarkemmin kuka tuon säästetyn ylijäämän omistaa.
Täältä varmaan löyyy tietoa jos jaksaa etsiä:
https://www.destatis.de/EN/Homepage.html
Kotitalouksien säästämisaste on ollut perinteisesti suuri Saksassa. Nyt myös saksalaiset yritykset ovat ryhtyneet säästämään. Samanaikaisesti sekä kotitalouksien että yritysten investoinnit Saksaan ovat laskeneet. Säästörahoja sensijaan on levitelty pankkien kautta ulkomaille.
Kuten Suomessakin ilmeisesti myös saksalaiset yritykset ovat käyttäneet paljon säästöjään omiin suoriin investointeihinsa ulkomaille. Näin yritykset ovat vahvistaneet asemiaan globaalissa kilpailussa. Ja nämä ulkomaille suuntautuneet investoinnit puolestaan ovat kasvattaneet Saksan vientiä väliaikaisesti. Mutta pidemmällä ajanjaksolla ne puolestaan saattavat pienentää Saksan vientiä.
Edellä olevasta voi arvata, että euron ansiosta ne varakkaat, jotka omistavat osakkeita ja yrityksiä, ovat tulleet Saksassa entistä varakkaammiksi. He eivät ole tuhlanneet merkittävästi kulutukseensa vaan omistavat nyt sijoitustensa kautta entistä enemmän erilaista varallisuutta ympäri maailmaa. Mutta duunareiden kulutuskykyyn euro ei ole tuonut kovin suurta kasvua.
Voisiko sitten jatkossa palkat ja sitä kautta kulutus nousta Saksassa huomattavasti? Tuskin, koska silloin yritykset siirtäisivät tuotantoaan entisestä enemmän muihin maihin. Joten kovin merkittävää vetoapua euroalueen ongelmiin ei Saksalta ole odotettavissa.
Tämähän sopii myös Suomeen — meillähän palvelusektori on aina ollut verrattain alikehittynyt, pääasiassa siksi, että suurimmalla osalla ei ole ollut varaa ostaa palveluja. Nyt olisi, mutta…
Mihinkähän tämä on perustuvinaan?
Ainakaan tälläpäin (esim. Salo) eivät hallinnon palkat nouseet vaan muutosjohtajat eli entiset kunnanjohtajat saivat pitää entiset palkkansa, eniten nousivat suoritustason palkat niissä entisissä kunnissa, joissa ne olivat pienimmät.
Ja päällekkäisiä toimintoja lakkautetaan äänekkään porun säestämänä.
No, ylijäämä tietty täytyy näkyä säästämisessä, so. jonkun täytyy säästää. Luulen että on olemassa joku samanlainen itsestäänselvä tulos kuin valuuttakurssien trilemmassa, joka koskee eläkkeitä ja rahastoimista ja vaihtotaseita.
Jos systeemi rahastoi, niin väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä vaihtotase painuu ja siitä ei pääse mihinkään eroon, se kuuluukin mennä näin. Sillä rahalla saa ulkomailta sen, mikä ennen tehtiin kotimaassa, eli kun väestö ikääntyy ja eläköityy, niin koska vanhukset pitää hoitaa, niin jää vähemmän mahdollisuuksia tehdä niitä asioita joista ulkomailla maksetaan, ja siksi pitää purkaa rahastoja.
Saksan lukuja en tiedä, mutta jos systeemiä muutettiin rahastoivampaan suuntaan, niin se selittäisi ainakin osan. Mutta mikä selittää itse eron? Onko etelässä heikompi rahastoivuus? Ainakin Italialla on edessään vielä pahempi huoltosuhdeongelma kuin Saksalla.
Itä-Saksan heikompi työllisyys voi selittää kyllä sen, että palkat ovat junnanneet paikallaan mutta se ei kyllä selitä ylijäämiä, ellei sitten keskipalkkojen matelu ole tapahtunut samaan aikaan tuottavuuden nousun kanssa. Säästämisaste voi selittyä meinaan vain tällä matalalla palkalla vain jos se gäppi palkan ja tuottavuuden välillä säästetään, eikä esimerkiksi niin että rikkaat ostavat sillä kaviaaria ulkomailta. Tai edes huviloita Rivieralta tai Espanjasta. Jos näin olisi ollut, niin ylijäämät olisivat sulaneet siihen.
Ovatko käppyrät sitten kuvastaneet yksityistä kulutusta, eli säästävätkö kotitaloudet enemmän? Kiinaa ajatellen voisi käydä niin, että jos eläkkeitä leikataan, säästämisaste nousee kun ihmiset varautuvat eläkkeisiin.
Säästämisasteen ei pitäisi olla ongelma, ellei se ole selvästi paljon suurempi jostain sellaisesta eksogeenisestä syystä, joka oikeasti on jotain mitä voi pitää “vikana”. Onko se? Vai onko oliivimaiden alhainen säästöaste ja siitä seurannut alijäämä ja velkaantuminen pikemminkin seurausta näiden maiden aivan liiaan avokätisestä julkisesta sektorista? Siis, oliko se Kreikassa nyt veturinkuljettajat jotka osoittivat mieltään kun eläkeikää nostettiin viidestä kymmenestä kuuteen kymmeneen tai jotain vastaavaa. Ja taisivat taksikuskitkin heitellä polttopulloja kun taksilupia myönnettiin lisää ja virkamiehiltä evättiin mahdollisuus maksaa ylihintaisia taksoja.
Investoinnit ulkomaille ovat ihan hyvä idea, jos talous on lähellä täystyöllisyyttä. Väittäisin että Saksassa ja Suomessakin ollaan melkein siinä. Kuulostaako hullulta? No, niin se onkin. Marginaalinen työpaikka on Suomessa usein hyvin huonosti kilpailukykyinen toimeentulotuen kanssa.
Kun kulutuksen ja BKT: kytkentä muuttuu, jotain on tarvinnut muuttua. Saksan eläkejärjestelmä ei ole rahastoinut lainkaan (Saksa on siis tosoasiassa erittäin velkainen) Tässä tapahtui muutos kymmenisen vuotta sitten. Ilmeisesti ei rahastoida vieläkään, mutta ei luvata toisaalta naksaa eläkkeitäkään. Se voisi selittää säästäniseb lisäänmisen.en muista uudistukseb yksityiskohtia.
Miksi sen pitäisi olla säästämistä? Sehän riippuu aivan siitä, mihin viennistä saadut rahat menevät.
Alempi palkkataso laskee kulutusta (eli tuontia).
Tarkoitin nimenomaan tätä:
“muutosjohtajat eli entiset kunnanjohtajat saivat pitää entiset palkkansa, eniten nousivat suoritustason palkat niissä entisissä kunnissa, joissa ne olivat pienimmät”
Kun katsoo tilastoja palkkasummista, niin julkinen puoli kasvaa suhdanteista riippumatta. Tällä hetkellä teollisuuden palkkasumma on miinuksella ja julkinen puoli hankkii samaan aikaan lisää pohjiin seuraavaa kierrosta varten.
Toinen ulottuvuus, mikä esimerkiksi Salonkin kohdalla on julkisella puolella, että mitään oikeita työmarkkinoita ei ole. Palkat ovat suurinpiirtein samat eri puolilla maata ja riippumatta siitä millaiset elinkustannukset alueella on.
Saloon liittyneiden kuntien työntekijöiden palkkoja on nostettu, vaikka tuottavuus ei ole noussut tipan vertaa. Päin vastoin, johtajat taitavat huinia käytävillä ja kuluttaa enemmän mitä tienaavat.
Oden esittäma kuntaliitosmalli toisi säästöjä ja synergioita. Hallituksen esittämä jättiporkkanamalli tulee niin kalliiksi, että siinä viimeistään Suomi lyö päänsä seinään.
IMK – Makrotalouden ja Suhdannetutkimuksen Instituutti – julkisti 26.11.2012 uuden tutkimuksen työvoimakustannuksista yksityisellä sektorilla eri Euroopan maissa 2011. Selvityksen (ja palkkidiagrammin, http://www.welt.de) mukaan Saksassa keskimääräinen työvoimakustannus oli 30,10 euroa tunnilta. Suomessa kustannus oli 29,80. Kuudessa vertalun maassa työvoimakustannus oli korkeampi kuin Saksassa.
26.11.2012
Neue IMK-Studie
Arbeitskosten: Deutschland weiterhin im westeuropäischen Mittelfeld
2011 mussten deutsche Arbeitgeber in der Privatwirtschaft (Industrie und privater Dienstleistungsbereich) 30,10 Euro pro geleistete Arbeitsstunde aufwenden. Höher liegen die Arbeitskosten in sechs Ländern: In den Niederlanden, Luxemburg, Frankreich, Dänemark, Schweden und Belgien müssen zwischen 31 und 39,30 Euro pro Stunde ausgegeben werden. Praktisch auf gleichem Niveau wie in der Bundesrepublik sind die Arbeitskosten in Finnland (29,80 Euro), etwas niedriger in Österreich (28,90 Euro).
http://www.boeckler.de/2728_41613.htm
On kovin helppo huomata ja vallan hyvin yleisesti tiedossa, miten saksalainen kansanluonne on hyvin säästäväinen.
Saksassa maksetaan käsittääkseni n. 20% bruttopalkasta pakollista “Rentenversicherung”-maksua. Puolet menee nimellisesti työnantajan puolelta ja puolet työntekijältä.
Se, miten tuleva eläke muodostuu on eri juttu, mutta ei se kyllä pienituloisille varmastikaan kovin lokoisia eläkepäiviä tarjoa.
Eläkeikä tulee nousemaan vissiin 1kk/vuosi seuraavat parikymmentä vuotta 66 ikävuoteen saakka ja eläköityminen ennen sitä pudottaa eläkettä.
Jos tarkoitit tätä, miksi sanoit muuta eli että hallinnon palkat nousevat eniten?
Eipä kannata sinunkaan kadehtia esim. vanhainkodin hoitohenkilökunnan palkkoja.
Tämä on aivan totta — yllättävää sinulta — sillä kaikki entiset johtajat ovat jo eläkkeellä. Missähän käytävillä mahtavat huinia.
Niinpä.
Ja toisin kuin voisi näidenkin sivujen työnantajaystävällisistä kommenteista päätellä, ne maat, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisimmat, eivät ole niitä joilla menee hyvin, päinvastoin.
Eikös Euroopan ongelma ole teollisuuden siirtyminen Aasiaan. Ei se saksalaisten vika ole.
Saksan eläkejärjestelmässä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia,pakollinen eläke on jakojärjestelmä, jota rahoittavat työntekijät, työnantajat ja valtio.
Eli mitään rahastointia ei ole
Eläkkeesä on katto ja täysi eläke kertyy 35 vuoden työuralla
Paljon puhuttu eläkeiän korotuskin on liioiteltu.Eläkeikä on nyt 65 vuotta ja nousee 1964 syntyneillä 67 vuoteen.
Mutta eläkkeen voi varhentaa 60-vuoteen tai 63 vuoteen ja menetys on max 7,2 %.
Kun henkilöstörahastoilla on pitkä perinne Saksassa niin erotessa tai henkilön saadessa potkut pitkästä palvelusuhteesta mukaan saa kahden- kolmen vuoden palkan.
Kun työttömyyskorvaustakin saa vuoden niin käytännössä voi poistua työelämästä 60-vuotiaana
Ja n 60 % työssäkäyvistä on lisäeläke, jota valtio ja työnantajat tukevat .Tämäeläke on rahastoitu, mutta niin on aina ollut
Kolmas eläkejärjestelmä on henkilökohtainen lisäeläke .Vuodesta 2002 on ollut mahdollista säästää valtion tukemaa yksityistä lisäeläkettä.Nämä eläkkeet ovat rahastoituja,mutta määrät ovat sen verran pieniä,ettei niistä ole selittäjäksi ylijäämien häviämiseen
Aivan varmasti eläke-eduissa tapahtui olennainen muutos kymmenisen vuottasitten.
Ylijäämä on mahdollinen vain niin, että joku säästää, mutta tämä kaikki on mahdollista vain, jos on kilpailukykyä.
Euro ei kellu vapaasti Kiinan juanin suhteen, ja jos kelluisikin, Kiinan kilpailukyky perustuisi silti paljolti manipulaatioon, jossa yksi keskeinen elementti on keinotekoisen halvat teollisuustontit.
Maiden ylijäämät eivät kasaannu selkeiksi, läpinäkyviksi omaisuuksiksi, vaan iso osa niistä menee maan alle veroparatiisijärjestelyissä.
Itseasiassa euro kelluu juaniin nähden, mutta juan kelluu suhteessa euroon koordinoidusti USAn kanssa. Siksi Kiinan ylijäämät syntyvätpääosin kaupastaYhdysvaltojen kanssa.
Saksassa on vuodesta 2008 saanut verohelpotusta neljään prossaan asti tuloista kun säästää eläkkeeseen (kolmas pilari).
Firmat saavat käsittääkseni toisesta neljästä prossasta helpotusta, sijoittaessaan yhtiökohtaisiin eläkerahastoihin. Näistä päätettiin 2001 (toinen pilari).
Hiukan vajaa 20% palkasta menee ja on mennyt kauan pakollisena eläkemaksuna. Valtio ei säästä vaan rahat menevät suoraan eläkkeiden maksuun. Lisäksi eläkeikä nousee ja indeksisidonnaisuus on tehty niin, että eläkkeen suuruus suhteessa palkkaan pienenee, siis tässä pakollisessa systeemissä. (Ensimmäinen pilari)
Jos olisin saksalainen, olisin huolestunut eläkkeestäni näillä ehdoilla. Suomessa sentään on merkittäviä eläkesäätöjä. Ainakin tuon vapaaehtoisen 4% palkasta säästäisin.
Sitä en viitsi googlata, miten suosittuja firmakohtaiset eläkkeet ovat. Äkkiseltään hyvä idea, koska firma voi käyttää käsittääkseni rahat omiin investointeihin.
Luin aiheesta muutaman minuutin
Pension Policy Reforms in Germany — Hertie School of Governance ‑paperista. Toivotaan, että meni oikein.
“Aivan varmasti eläke-eduissa tapahtui olennainen muutos kymmenisen vuottasitten.”
Niin, annoin jopa linkin paperiin, jossa siitä kerrottiin. Eiku en näemmä antanutkaan, mutta kyllä se googlaamalla otsikon perusteella löytyy, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.
Korjaan viestiäni lisää, että saan illalla unta, kun leikkaa–liimaa ei ihan mennyt niin kuin piti. 2001 tehtiin mainitsemani päätökset, mutta ne astuivat ilmeisesti voimaan vasta vasta 2008 tai ainakin tuon henkilökohtaisen säätämisen verohelpotus tuli voimaan silloin sen mainitseman paprun mukaan.
Toinen pilari taas tarkoittaa niitä firman eläkesäästöjä.
Saksan eläkejärjestelmä pähkinänkuoressa,yläreunan pdf linkistä hieman enemmän
http://www.etk.fi/fi/service/saksa/577/saksa
Pätkä MTV3:n sivuilta vuodelta 2001. Alensivat olennaisesti eläkkeiden tasoa ja raivasivat tietä yksityiselle eläkesäästämiselle. Tällainen toimi nostaa kansantalouden säästämisastetta.
26.01.2001 19:25
Saksassa on sovittu suuresta eläkeuudistuksesta, joka laskee eläkkeiden tasoa ja lisää työntekijän rahoitusvastuuta.
Työntekijälle korvataan eläkkeen kahden prosenttiyksikön lasku verohelpotuksilla, jos hän säästää rahaa yksityisissä eläkerahastoissa.
Nykyistä eläkeikää, 65 vuotta, ei muutettu, mutta tulevaisuudessa ikää jouduttaneen nostamaan. Saksaa, kuten muitakin EU-maita odottaa lähivuosina eläkeläisten määrän suuri kasvu.
Vaikka tässä on puhe Saksan säästöistä, näyttää siltä, että Saksan vienti jauhaa huimia lukemia:
http://www.bild.de/geld/wirtschaft/wirtschaft/export-einnahmen-steigen-in-deutschland-in-billionen-hoehe-27369940.bild.html
Vihje: Google Chrome kääntää sivun saksasta englantiin nopeasti ja koohtuullisen hyvin. Kannattaa kokeilla.
Saksan suuri eläkeuudistus ei ole ollut suosittu, sill eon käynyt samalla tavalla kuin Suomenkin vapaaehtoiselle vakuutukselleelielää kituliaasti.
Vuoden 2002 jälkeen ehtoja o nparanneltu,mutta 2011 sopimuksia oli vain 15,6 miljoonaa vaikka etuuteen oikeutettuja on 30–40 miljoonaa.
Eläkeuudistuksen vaikutus ei näy kotitalouksien säätämisasteen kasvuna , säästämisaste on pysynyt vakaasti n 16 % tienoilla ainakin 1995 lähtien.
Saksalaisten säästämisaste toki on EU keskiarvon 11 % yläpuolella
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdec240
“Saksan eläkeuudistus tuotti pettymyksen
Tapio Nurminen Kauppalehti 12.06.2002 , sivu 13
München
Saksan punavihreän hallituksen yritykset saada maan mureneva eläkejärjestelmä hallintaan ovat ajautumassa karille. Saksalaiset eivät innostu valtion tukemasta, byrokraattisesta ja verrattain huonotuottoisesta yksityisestä eläkevakuuttamisesta.
Tähän mennessä vain kaksi miljoonaa ihmistä on tehnyt sopimuksen työvoimaministeri Walter Riesterin mukaan nimetystä vakuutetun omaan rahoitukseen perustuvasta Riester-eläkkeestä. ”
Mietis nyt taas suhteellisuutta. Vaikka Suomen jokaisen kunnanjohtajan palkka puolitettaisiin tai kaksinkertaistettaisiin ei sillä olisi mitään vaikutusta oikeastaan yhtään mihinkään. Olen sitä mieltä että pitkiä siirtymiä ei pitäisi olla ja että kunnalla töissä olon ei pitäisi tarkoittaa hyväpalkkaista nakkisuojaa, mutta joku järki voi olla mukana myös kun etsitään syitä kansantalouden ongelmiin.
Edellä Anun kommentista löytyvässä linkissä (Kantooseconomics) väitetään, että pääsyy Saksan säästämisasteen nousuun johtuu saksalaisista yrityksistä.
Saksahan on ollut yritysrahoituksessa pankkivetoinen maa kuten Suomikin joskus KOP:n ja SYP:n aikaan. Eli yritykset ovat olleet velkaisempia kuin esimerkiksi USA:ssa, jossa on pelattu enemmän oman pääoman ehtoisella rahoituksella.
Euron käyttöönotto nosti saksalaisten yritysten pääoman hankinnan kustannuksia (Kantooneconomicsin artikkelissa viitataan Goldman Sachsin raporttiin) ja osaksi sen johdosta saksalaiset yritykset ovat maksaneet säästöillään velkojaan pois.
Mutta onko Saksa sittenkään kovin kilpailukykyinen maa? Ainakaan saksalaiset yritykset eivät näe kovin paljon kasvun mahdollisuuksia Saksassa. Ne ovat hyvin vähän investoineet Saksaan. Sen sijaan ne ovat investoineet säästöjään ulkomaille. Mutta näinhän on tilanne ilmeisesti ollut myös Suomessa. Tehtaita on lähtenyt ja lähtee edelleen Kiinaan.
Yksi syy säästämisen kasvuun Saksassa löytyy varmaan maan omalaatuisesta pankkisektorista ja sen toilailuista.
Saksassahan on muun muassa landespankkeja, jotka ovat saaneet halpaa rahoitusta julkisen vallan taakaamien lainojen kautta. Mutta EU on nyt kieltänyt tällaisen kilpailua vääristävän toiminnan.
Halvalla rahoituksella toimineet saksalaiset pankit tekivät riskisijoituksia ympäri maailmaa ja ottivat melkoisesti siipeensä kiinteistöjen arvojen romahduksista USA:ssa ja muualla.
Tilanteen johdosta saksalaiset pankit joutuvat nyt vähentämään taseidensa velkaisuutta eivätkä sen vuoksi jaa osinkoja ulos kulutettavaksi entiseen malliin.
Olen yrittänyt edes vähän ymmärtää tätä asiaa. Siis Saksan/saksalaisten säästäminen on ajanut etelän euromaat kriisiin? Tämähän tarkoittaa, että säästäminen ei ole toivottava asia. Kuitenkin koko aikuisen ikäni olen jotenkin saanut käsityksen, että sitä on valtion puoleltakin meille suositeltu. Onko nyt niin, että euromaiden sisällä yksi porukka ei saisi olla säästävämpi kuin toinen? Vain koko porukka voisi olla säästävä, jolloin ongelmat siirtyisivät niiden ulkopuolelle. Näillä systeemeillä en pidä sitä mitenkään mahdollisena, niin erilaista porukkaa tää on.
Olen luullut, että jenkkiläiset säästävät paljon (koulutus, asunto, terveydenhoito yms), mutta se ilmeisesti on pieni osa, joka niin tekee, kun niitten valtion velkaa kattelee. Sehän on käsittämättömän suuri. Koskahan sille saadaan/joudutaan laittamaan stoppi? Kai sitte, kun kiinalaiset rupee itse kuluttamaan.
Alat näköjään edetä kansantalouden opinnoissa.
Jos parturi säästää ja jättää kengät korjaamatta ja suutari säästää, eikä käy parturilla, mitään ei ole jäänyt säästöön. Parturilla on vain risat kangät ja suutarilla pitkä tukka.
Säästäminen on perusteltua vain, jos rahat käytetään investointeihin. Jos sen sijaan kaivaa leiviskänsä maahan, saa vain pahaa aikaan. Tämähän opetettiin jo uskonnon tunnilla.
Ai kovin vähän? Perjantaina 23.11.2012 autonvalmistaja VW (Golf ym.) ilmoitti ennätyksellisen investointiohjelman, jonka mukaan firma aikoo investoida kolmessa vuodessa 50,2 miljardia euroa. 60 prosenttia investoinneista kohdistuu Saksaan, 27 saksalaiselle paikkakunnalle. Kiinassa toimivat yhteisyritykset investoivat 9,8 miljardia euroa. 9,8 miljardia ei ole matemaattisesti suurin osa 50,2 miljardista, vaikka suomalaisen tulevaisuusvision mukaan näin pitäisi olla.
Otsikko on „Fokus auf Deutschland” (kokeile Google-kääntäjää suomeen/ englantiin):
Darüber hinaus bekennen sich die Wolfsburger zum Industriestandort Deutschland. 60 Prozent der Mittel für Sachinvestition werden hierzulande eingesetzt. Die Gemeinschaftsunternehmen in China werden in den Jahren 2013 bis 2015 insgesamt zusätzliche 9,8 Milliarden Euro in neue Werke und Produkte investieren. Diese Vorhaben werden aus eigenen Mitteln der Joint-Venture-Gesellschaften finanziert.
http://www.finanznachrichten.de/nachrichten-2012–11/25267340-vw-investiert-50-milliarden-euro-124.htm
Täysin väärin. Etelän euromaat on ajanut kriisiin niiden oma korruptoitunut politiikkansa jossa vaalivoitot on perinteisesti ostettu velkarahalla.
Säästäminen ei siellä ole pelkästään toivottavaa, vaan täysin pakollista jotta menot vastaavat tuloja.
Espanjan vaikeudet eivät alkaneet julkisesta taloudesta. Se oli kriisin alkaessa velattomampi kuin Saksa. Ongelmana olivat kiinteistökuplaa vastuuttomasti rahoittaneet, osin ulkomaiset pankit.
Maailman suurimmat vientimaat, absoluuttisessa rahassa mitaten:
1) Kiina (1.9mrd taalaa)
2) Saksa (1.5mrd taalaa)
3) USA (1.5mrd taalaa)
Yhdellä noista maista on huomattavasti vähemmän asukkaita kun muissa.
Tämä riittänee kommentiksi Saksan kilpailukyvystä.
Riippuvuus ulkomaankaupasta ei ole osoitus kilpailukyvystä. Lisäksi vertalussa on mittakaavavirhe. yhdydvaltain viennin määrä kasvaisi huomattavasti, jos siihen lisättäisiin osavaltioiden välinen kauppa samaan tapaan kuin EU:ssa tehdään
Kyllähän kreikkalaiset ovat olleet nimenomaan säästeliäitä jo hyvissä ajoin ennen kriisiä.
Ne säästöt vain ovat siellä sveitsiläisillä numerotileillä…
Tietenkin on. Se on osoitus siitä että maassa kyetään tekemään jotain sellaista jonka joku muu on valmis ostamaan. Se on kilpailukykyä.
Erityisesti Suomelle vienti on hyvinvoinnin perusta. Pienessä maassa ei ole mahdollista tehdä kilpailukykyisesti kaikkea mahdollista vaan suurin osa tavaroista täytyy tuoda. Tuonti maksetaan viennillä.
Voit tutkia listaa maista jotka ovat lähes täysin riippumattomia viennistä (Pohjois-Korea, Burundi, Nepal, jne) ja tuumailla ovatko ne hyvinvoinnin tyyssijoja.
On sekin kilpailukykyä, että kotimaiset tuotteet kelpaavat edes omille kansalaislle.
Jos lainaan pankista miljardin enkä pystykään maksamaan sitä takaisin, eivät pankin osakkeenomistajat tule minua hätyyttelemään vaan pankin operatiivinen johto joutuu vastaamaan virhearvioistaan.
En minä ainakaan ymmärrä miksi luottoriskien realisoitumiseen pitäisi suhtautua eri tavoin riippuen siitä mihin maahan on lainattu.
Ongelmana oli se että siellä kiinteistökuplan annettiin vastuuttomasti rakentua. Kiinteistöjen hinnat moninkertaistuivat nopeasti, ja kaikki tiesivät että tälle tulee loppu mutta poliitikkoja ei kiinnostanut asiaan puuttua. On mukava luvata kansalaisille ikuista vaurastumista.
Pankkien valvontahan on muuten julkisen vallan tehtävä.
Nyt aletaan päästä asiaan. Kun pankit toimivat vastuuttomasti ja aiheuttivat kiinteistökuplan, vika oli poliitikoissa, jotka eivät ottaneet pankkeja holhoukseen. Pääsimme siis siihen, että pankeilta ei voi edellyttää vastuullista toimintaa, vaan on poliitikojen tehtävä ottaa pankit komentoonsa. Yllättävä kommentti sinulta, Sun Tzu.
Vielä yksi tarkentava kysymys.
Kun saksalaiset pankit toimivat vasuuttomasti Espanjassa, onko se saksalaisten vai espanjalaisten poliitikkojen vika?
===
Tämä kietoutuu takaisin tuohon Saksan vaihtotase4en yluijäämään. Kun saksalaiselle pääomalle ei löytyny6t Saksasta kannattavia investontikohteita, raha valui etelöään rahoittamaan asuntokuplaa. Onko tämä pankin vai poliitikkojen vika? Sun Tzu saattaa olla oikeassa: pankeilta ei voi odottaa vastuullisuutta. Siksi ne pitää panna tiukkaan valtiolliseen kontrolliin.
“Vaikka Suomen jokaisen kunnanjohtajan palkka puolitettaisiin tai kaksinkertaistettaisiin ei sillä olisi mitään vaikutusta oikeastaan yhtään mihinkään.”
Kirjoitin palkkojen harmonisoinnista joka Salossa takoitti viiden miljonan pottia palkkojen pohjiin.
Johtajien palkat ovat rahana pisara, mutta kritisoimisen arvoinen. Kyse on veronmaksajien rahoista.
Se on niin kuin syöminen, jos syö liikaa niin se on huono ja samoin jos syö liian vähän.
Nin ja erityisesti paikallispoliitikkojen johtamat pankit jotka kasattiin Bankiaan.
Ihan sama kuin Suomessa säästöpankkien kanssa 20 vuotta sitten.
Rahaa ei kannata haudata maahan ihan totta. Tosiaan jo Raamattu sen opetti.
Voi myös säästää niin että siitä on kansantaloudelle hyötyä.
Sijoittaminen erilaiisiin intrumentteihin tuo rahaa yrityksille ja samalla saa omat rahat säästöön.
Suomessa on varsin kehittymätöntö varmastikin poliittisista syistä.
Mitä on kilpailukyky, mistä se syntyy ja miten se ilmenee investoinneissa?
Perjantaina Volkswagen konsernin toimitusjohtaja sanoi, että ilmoitettu 39,2 miljardin euron investointiohjelma, josta 60 prosenttia suuntautuu Saksaan, luo edellytykset sille, että konsernin 27 saksalaista tuotantolaitosta ovat jatkossakin kansainvälisesti katsottuna aivan kärjessä innovatiivisuudessa ja kilpailukyvyssä (Wettbewerbsfähigkeit).
”Wir bei Volkswagen stehen zum /stand for/ Industriestandort Deutschland/ industrial site Germany.“
Der Typ, Prof. Dr. Martin Winterkorn, Vorstandsvorsitzender der Volkswagen Aktiengesellschaft hat gesagt:
Wolfsburg, 23.11.2012
„Wir schaffen so die Voraussetzungen, dass unsere 27 deutschen Werke bei Innovationskraft und Wettbewerbsfähigkeit im internationalen Vergleich weiter ganz vorne mitspielen“, sagte Winterkorn und bekräftigte: „Wir bei Volkswagen stehen zum Industriestandort Deutschland.“
http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/info_center/de/news/2012/11/Investment.html
Kannattaa pitää mielessä eri tahojen perustehtävät.
Julkisen vallan perustehtävä loppujen lopuksi on pitää oma yhteiskunta pystyssä.
Pankki on yritys ja yrityksen perustehtävä on ottaa riskiä, ja tähän kuuluu se että riski myös realisoituu konkurssien kautta.
Mutta sellaisessa tapauksessa että jonkun yritysriskin realisoituminen uhkaa yhteiskunnan pystyssä pysymistä jotain on pakko tehdä. Näin oli Espanjassa, ja näin oli vaikka Islannissa jossa pankkien tase päästettiin 12-kertaiseksi maan BKThen nähden — mielenvikaista touhua. Vastaavasti se että Suomessa on tukeuduttu kymmenen vuotta vain Nokian menestykseen on ollut hölmöläisten hommaa.
Tämä ei ole mielestäni mitenkään yllättävä mielipide. En lue minkään puolueen agendaa, nimimerkkini mukaan oppisuuntani on realpolitik.
Mitä siis olisi Espanjassa pitänyt tehdä. Kieltää saksalaisten pankkien toiminta maassaan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?
On mutta tässä on tunnustettava se tosiasia että pienen maan resurssit eivät riitä mittakaavaetujen saavuttamiseen kovin laajan tuotevalikoiman osalta.
Kiinassa tehtyjä taulutelkkareita voi ostaa 500 euron hintaan koska niitä tehdään suuria määriä maailmanmarkkinoita silmällä pitäen. Jos pistetään Valtion Taulutelkkaritehdas pystyyn Suomen markkinoita varten hinnaksi tulee 50’000 euroa kappaleelta joten niitä ei kukaan osta.
Ei tietenkään, vaan vaatia vaikka että asuntolainaan pitää olla 30% ennakkosäästö, tai asuntolainan maksimi takaisinmaksuaika on 10v, tms. Kyllä näitä keinoja löytyy. Ongelmahan oli ylikuumentuneet kiinteistömarkkinat ja tätä kasinoa siellä pyörittivät kaikki pankit.
Ylläoleva koskee muuten Suomeakin.
pankeilta ei voi odottaa vastuullisuutta. Siksi ne pitää panna tiukkaan valtiolliseen kontrolliin.
Olettaen että valtiollinen kontrolli olisi jotenkin vastuullisempaa? Epäilen vahvasti.
Espanja olisi voinut säätää lain, jonka mukaan Espanjassa toimivien pankkien (olivat ne espanjalaisia, saksalaisia tai muita) on vaadittava riittävän iso omarahoitusosuus projekteille annettaviin lainoihin. Näin pienennettäisiin kuplariskiä.
Tietenkään vika ei ole vain Espanjan. Vika on myös siinä, että me muut olemme solidaarisia Saksan pankeille ja jotta niille ei tulisi luottotappioita riskialttiista sijoitustoiminnasta, maksamme niiden tappioita. Miksi? Tämä on kai ihan omaa tyhmyyttämme.
Itse kannatan markkinataloutta — myös siinä, että jos kapitalisti ottaa ison riskin ja menee metsään, tehköön konkurssin.
Olen itsekin miettinyt Saksan tilannetta käyttäen esimerkkinä VW-autotehdasta. Nykyaikainen autotehdas perustuu entistä enemmän robotteihin. Ihmistyövoimaa tarvitaan nykyisin paljon vähemmän verrattuna siihen aikaan, kun suomalaiset massoittain lähtivät Volvoja kokoamaan.
Saksa on ilmeisesti kilpailukykyinen autotehdasrobottien sijoitusmaana. Mutta siinä busineksessa kasvava osa tuotetusta lisäarvosta valuu yhtiön osakkeenomistajille ei duunareille.
Robotteja sisältävät tehtaat työllistävät hyvin pienen osan saksalaisista ja se joukko on muutamista suurinvestoinneista huolimatta tai niistä johtuen ilmeisesti pienenevään päin.
Mutta Saksa ei ilmeisesti ole kovin kilpailukykyinen maa työvoimavaltaisilla aloilla. Niillä sektoreilla Saksa häviää halpamaille, vaikka maa kuinka jatkaisi palkkamalttiaan. Sen vuoksi halpatyövoimaa on jouduttu työllistämään vippaskonsteilla.
Maan kilpailukyvystä puhuminen yhtenä könttänä onkin liian yksinkertaista ja johtaa helposti harhaan. Palkkaerot eri henkilöstöryhmien välillä ovat suuria. Näyttää siltä, että joillekin saksalaisille insinööreille voidaan maksaa lisää liksaa, mutta halvan työvoiman osalta palkkoja pitäisi alentaa.
Insinöörit puolestaan sijoittavat pääosan lisätuloistaan vaikkapa VW-yhtiön osakkeisiin eivätkä laita rahoja kulutukseen.
Sama kehityskulku näyttää olevan Suomessa. Ei Suomikaan pärjää työvoimavaltaisilla teollisuusaloilla halpamaille vaikka kuinka palkat täällä jäädytettäisiin. Siksi on hyvä, että Osmo kehittelee erilaisia vippaskonsteja halpatyövoiman työllistämiseksi.
Ilmeisesti myös Suomen elinkeinoelämä on tajunnut tilanteen eikä suostu enää raamiratkaisuihin. Eriarvoistumiskehitys siis valitettavasti jatkuu globaalin kilpailun paineessa.
Mielenkiintoista pohdintaa täällä erilaisista talouden syy-seuraussuhteista.
Jos Saksalla oli liikaa rahaa ja liian vähän investointikohteita, niin eikö olisi kannattanut investoida Espanjaan ja Kreikkaan. Vai oliko tiedossa sikäläinen korruptiokulttuuri tai joku muu investointi-innnon rajoitus.
Myönnän nöyrästi vajavaisen ymmärrykseni tässä asuntokupla-asiassa. Jos joku ostaa ylihintaisen asunnon, niin myyjähän tienaa hyvin. Eikös se myyjä sitten sijoittele rahan edelleen johonkin tuottoisasti. Tietysti velkarahoituksessa velka voi olla pitkän ketjun päässä tyyliin rakentaja ottaa velkaa ja myy asunnon velaksi. Se kaiken velan alkulähteenä oleva lainanantaja tietysti kärsii jos velat jää hoitamatta. Sitten se pelastetaan niillä ketjun loppupäässä olevilla tavallisten ihmisten verorahoilla. Kyllä tämä on melko lähellä ikiliikkujaa.
No tietenkin nostaa veroja keskellä nousukautta. Eikös me kaikki täällä olla koviakin keynesiläisiä? 🙂
Saksalaisten pankkien pitäisi antaa mennä konkurssiin ja siitä seuraavat pelastustoimet pitäisi laittaa saksalaisten kontolle. Saksallahan sitä luottoa on. Ymmärtääkseni aika moni nesteessä olevista pankeista on muuten landesbankkeja eli ilmeisesti osavaltioiden omistamia pankkeja. Sama juttu kreikan velkojen kanssa, mutta ne kaikki taitavat kohta jo pelastuspakettien takia olla muiden kontolla.
Kreikka ainakin pitäisi potkia eurosta ja velat leikata ihan vain siksi, että vasta kun siellä ei euroissa laskettuna mikään maksa mitään, maan talous alkaa olemaan kilpailukykyistä.
Mitään näistä ei uskalleta tehdä ja kokoajan vain nilkutetaan eteenpäin.
Ainiin, tietenkin on se yksi vaihtehto: syvempi taloudellinen integraatio eli liittovaltio USA;n malliin. Sillon tämmöisiä ongelmia ei ole, koska liittovaltio maksaa kaiken ja sillä on luottoa ja oma keskuspankki. Sitä en vaan ymmärrä, mitä hyötyä suomalaisten on olla tällaisessa liittovaltiossa oliivimaiden kanssa, koska ei nuo kilpailukykyerot sillä muutu että pohjoinen maksaa etelän menot.
Riippuu vähän siitä, miten kontrolli järjestetään. Poliittinen kontrolli ei ole toiminut, teknokraattinen kontrolli on pystynyt hieman parempaan.
Luultavasti vieläkin toimivampaa olisi poistaa ylenmääräisten pikavoittojen mahdollisuus pankkien hallitusten jäsenten, johtajien, meklarien yms. tulospalkkauksesta. Olisi periaatteessa yksinkertaista maksaa henkilön tulospalkkio sidottuina osakkeina/optioina, joista kunakin seuraavana vuonna vapautuisi käyttöön vain esim. seitsemäsosa.
Eivät pankit ole vastuullisia tai vastuuttomia. Niiden päättäjät ovat.
Kannattaisikohan tässä kilpailukyky- ja palkkakeskustelussa huomioida se kuuluisa suhteellisen kilpailukyvyn käsite.
Jos maan lähes ainoana kilpailvalttina on halpa työvoima, niin sitten se on halpaa. Jos taas laaja ja korkeatasoinen koulutus, taloudellisen toiminnan historia ja valtiovallan asenne mahdollistavat menestyksellisen kilpailun (joissakin) mutkikkaammissa tuotteissa ja palveluissa, korkeampia palkkoja on vara maksaa. Joku raja tietysti siinäkin.
Tämä selittää suurelta osalta palkkakustannusten erot Euroopassa. Englanti on tosin yllättävä poikkeus; onkohan punta aliarvostettu.
Jos kokeiltaisiin Brasilian mallia:
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/tassako-maailman-turvallisin-pankkijarjestelma/20105047/12
Toimivan johdon vastuuta pitää lisätä ja tehdä todelliseksi. Osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuudet ovat liian pienet, koska eläkeyhtiöiden tyypit pelaavat muiden rahoilla, tietäähän sen mitä siitä seuraa.
Yksi tapa myös voisi olla palata takaisin osakesarjoihin, joissa on erilainen äänivalta, mutta pienemmän äänivallan omaavat osakkeet olisivat etuoikeutettuja tuottpoihin. Tällöin päätösvalta ei olisi niin hajautunut.
Aivan! Liian pienet palkat on kuntajohtajilla, ei tahdo saada päteviä hakijoita (esim. Pielavesi).
Syltty:
Ei sentään kaikkea, USA:ssa ei ole yhteisvastuuta osavaltioiden velalle. Siellä on jopa käyty vakavaa keskustelua osavaltioiden konkurssimenettelystä (lähinnä chapter 9 velkajärjestelyn suojaa velkojia vastaan).
http://www.nytimes.com/2011/01/21/business/economy/21bankruptcy.html?pagewanted=all&_r=0
On aika halpaa populismia pistää Espanjan kiinteistökupla yksin saksalaisten pankkien piikkiin. Isompiakin syyllisiä löytyy:
- EU-eliitti, joka Ranskan johdolla loi epäonnistuneen valuutta-alueen. Kun on yksi korkotaso ja yksi keskuspankkipolitiikka (eikä yhteistä finanssipolitiikkaa), se on aina liian löysää jollekin (Espanja, Irlanti) ja talous voi ylikuumeta
- Espanjan hallitus ei mitenkään yrittänyt hillitä ylikuumenemista, päinvastoin poliitikot siellä kaatoivat lisää bensaa liekkeihin
- en ole missään nähnyt kunnollisia lukuja näille Oden kaltaisille väitteille saksalaispankkien keskeisestä osuudesta Espanjan kiinteistökuplan rahoituksesta. Oliko niiden osuus merkittävästi suurempi, kuin heidän markkinaosuutensa Euroalueen pankkisektorista yleensä?
pekka
Lienee vähintäänkin liikesalaisuus, miten Saksan ylijäämät siirtyivät Espanjan kiinteistörahoitukseen, mutta noihin operaatioihin siirtyivät ne pääomat, joita Saksan vaihtotaseen ylijäämä synnytti. Eivät ne oikein Espanjastakaan voi olla peräisin. Se tiedetään, että saksalaisilla ja ranskalaisilla pankeilla on huomattavan suuria saatavia Espanjasta. Hyvä kysymys on, kumpaa Espanjassa nyt oikein pelastetaan, Espanjaa vai saksalaisia pankkeja.
Yksi vihreitä joko miellyttävä (Saksa?) tai ei miellyttävä (Suomi?) selitys voisi olla se, että saksalaiset ovat vihreitä, eivätkä siksi ole yhtä kiinnostuneita kulutuksesta ja sen kasvun maksinoimisesta kuin muut. Näin rahaa jäisi väkisinkin säästöön, kun oletetaan että he ovat kuitenkin perinteiseen tapaansa ahkerahkoja työntekijöitä.
Saksalaiset on ehkä klisetasolla säästäväisen pihejä, rationaalisen tehokkaita ja kurinalaisen auktoriteettiuskoisia, mutta en kuitenkaan yleistäisi juuri kulutusvastaisen vihreyden olevan koko kansakuntaa lävistävä ominaisuus.
Osmo Soininvaara kirjoitti 26.11.2012 kello 21:18
“Pätkä MTV3:n sivuilta vuodelta 2001. Alensivat olennaisesti eläkkeiden tasoa ja raivasivat tietä yksityiselle eläkesäästämiselle.”
Ei ole kannustavaa, kun Soininvaara kysyy mutta ei ota millään lailla huomioon vastausta (joka tosin oli hiukan hätäisesti kyhätty, myönnetään). Kaivaa sitten jonkun Maikkarin uutisen, vaikka minä olen sentään linkannut puolitieteelliseen artikkeliin pari viestiä ylempänä. Kaiken lisäksi Maikkarin uutinen ei edes pidä paikkaansa kovin hyvin. Toisaalta, kukapa nyt yliopistojen julkaisuihin luottaisi enemmän kuin Maikkariin varsinkin, kun yliopisto on saksalainen?
Hyvä kohta lopettaa Soininvaaran blogin seuraaminen tai ainakin kommentointi. Keskustelun taso on muutenkin laskenut paljon parin vuoden takaisesta. Meno on mennyt kuivakkaaksi ja ennustettavaksi. Viihdearvo on suorastaan romahtanut. Johtuisiko osin tuosta pistesysteemistä?
No, eipä kuulu mulle. Auf wiedersehen.
Olen suuresti pahoillani. Tomi on pahoittanut mielensä aiheellisesti. Olin hyväksynyt hänen kommenttinsa ratikassa, jossa en tietenkään voinut avata kyseistä artikkelia. Minun piti lukea se, mutta kaikkien työkiireiden vuoksi asia unohtui.
Tuo artikkeli käsittelee asiaaa sosiaalipolitiikan filosofian kannalta, mutta eknonometrista analyysia siinä ei ole. Mitä tämä vaikutti säästämisasteeseen? Ilmeisesti korottavasti, mutta paljonko.
Säästämisaste nousee, jos eläkejärjestelmästä tehdään rahastoiva. Se nousee vielä enemmän, jos eläke-ehtoja huononnetaan, niin että kansalaiset joutuat säästmkään “sukan varteen”. Tässä tapahtui molempia, ja siksi sillä on täytynyt olla vaikutusta saksalaisten säästämisasteeseen ja sitä kautta vaihtotaseeseen. Kuinka merkittävä vaikutus tämä on, ei selviä.
Kotitalouksien säästämisaste löytyy Eurostatin tilastoista .Saksan kohdalla se on pyörinyt 16 % kahta puolta viimeiset 16 vuotta,mitään suurta muutosta ei näy.
Riester lisäeläke on henkilökohtainen,koska työntekijän pitää avata sitä varten säästösopimus joten se pitäisi näkyäkotitaloukisien säästämisasteen kasvuna, samoin sukanvarsi
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdec240
Aivan. Muistinvaraisesti tarkasteltuna olen itsekin tänä vuonna 2012 ilmeisesti äärivasemmistolainen tai vihreä saksalainen mielenosoittaja, joka aktiivisesti vastustaa Saksaan tehtäviä kiinteistöinvestointeja. 23.6.2012 järjestetty Berliinin Kreutzbergin vaihtoehtoinen Gay Pride –tapahtuma oli mielenilmaus antikapitalistisen, antirasistisen ja antihomofobisen solidaarisuuden puolesta (osanoton syy ”Muu”). Vastustimme kiinteistökehitystä ja –keinottelua – siis investointeja — jotka johtavat vuokrankorotuksiin, joiden tieltä vanhat vähätuloiset asukkaat joutuvat siirtymään pois omasta rakkaasta provinssistaan. Tilanne on samankaltainen muissakin provinsseissa tai esimerkiksi Hampurin St. Paulissa.
Jos haluat investoida kiinteistöihin, mene muualle investoimaan, vaikkapa Espanjaan. Analyysista ovat kaikki samaa mieltä. Soininvaara kuitenkin pitää tätä ongelmana. Kuitenkin Berliinin Kreutzbergin vaihtoehtoinen Gay Pride on mahdollisesti suurin yksittäinen vihreitä (Bündnis 90/Die Grünen) äänestävien Mini-jobien tekijöiden kokoontuminen. Jos arviolta parista sadasta tuhannesta osanottajasta puolet on Vihreitä äänestäviä Mini-job –työntekijöitä, sekin on jo satatuhatta ihmistä. Ihmiset eivät siis vaadi lisää investointeja kiinteistöihin vaan vastustavat niitä.
Muutenkin on vaikea nähdä, mikä muu kaupunki, ehkä Hampuria lukuun ottamatta, olisi investoinut niin paljon infraan kuin Berliini. Onneton lentokenttähanke lykkääntyy ilmeisesti jälleen, hintalappu on noussut 4,6 miljardiin tai tällä summalla, joka tapauksessa paljon, ja silti tuloksena mahdollisesti syntyvä kenttänen on ilmeisesti liian pieni jo alkujaan. Vaikka Saksa investoisi kuinka, suomalaiset vaan väittävät, että ei ole investoitu, tai ei ainakaan tarpeeksi.
Mitä hyötyä Etelä-Suomen on olla liitossa Pohjois-Suomen kanssa? Mitä hyötyä Jakomäestä on Kaskisaarelle? Eivät ne kilpailukykyerot siitä muutu, että etelä maksaa pohjoisen tai länsi idän kulut.
(Ja ehkä juuri tällä hetkellä itse asiassa Suomelle on taloudellista hyötyä oliivimaista, koska muuten euron kurssi upottaisi vientisektorin hetkessä.)
Toisaalta esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat hyvinkin riippuvaisia viennistä. Ensimmäinen vie paljon korkean teknologian tuotteita. Ovatko ne hyvinvointivaltion prototyyppejä?
Vienti on aika monimutkainen juttu. Suurella maalla vientiä on vähemmän kuin pienellä maalla, koska suuressa maassa luonnostaan on useamman alan erikoisosaamista. Mutta silläkin on merkitystä, mitä viedään. Jos maa vie öljyä, se kertoo hyvästä flaksista luonnonvarojen jaossa muttei välttämättä kovin paljon muusta.
Jos kauppias tekee tunnin työtä, vienti ja tuonti voi kasvaa merkittävästi. Jos ohjelmoija tekee tunnin työtä, tuonti ei juuri kasva ja vientikin maltillisesti. Silti jälkimmäisessä voi olla enemmän ja kalliimpaa myytävää ulkomaille.
Olennaistahan on se, paljonko maa saa vietyä omaa työtään ulkomaille. Viennin jalostusarvo on jo parempi mittari, mutta siinäkin mukaan tulee muita tekijöitä (esimerkiksi raaka-aineiden saatavuus), jotka voivat sotkea.
En kiistä sitä, etteikö Saksa olisi kilpailukykyinen, ja etteikö se heijastuisi vientilukuihin. On kuitenkin hiukan turhan oikaistua totuutta ajatella, että sen voisi päätellä pelkistä vientiluvuista. Talouden ylijäämästä voisi ajatella sitä voitavan päätellä, mutta sekin on vain muutostilanne, koska noin periaatteessa vienti ja tuonti hakeutuvat tasapainoon.
(Ellei sitten tee Kiina-temppua, jossa Yhdysvaltojen vientituote on painotuoreet taalat. Tai Sveitsi-kikkaa, jossa keskuspankki voi ihan julkisesti kertoa painavansa rahaa kaikille halukkaille.)
Vaikka tulin tilastoilla tyrmätyksi, väitän edelleen, että Suomessa vientitulot ovat henkeä kohden suuremmat kuin Saksassa. Bruttoviennin määrä on Saksassa todellakin suurempi, mutta vientiteollisuuden kotimainen arvonlisäys lienee Suomessa asukasta kohden suurempi. Paperin vientihinnasta melkein kaikki jää Suomeen, mutta Saksassa valmistetun auton hinnasta vain osa, koska välipanoksia tuodaan niin paljon muualta. Vientituloja tulee tietysti vain siitä vientisektorin kotimaisesta arvonlisäyksestä.
Sitä on taas kuunneltu jonkun teollisuudenalan lobbaria joka kärttää tukiaisia? Ei kannattaisi, hukkaan menisivät ne rahat.
Kaikki hallitukset kaikkialla haluavat että maassa tehdään vain korkean (tai mahdollisimman korkean) jalostusarvon tuotteita. Mutta eihän tätä voi hallitus päättää. Se mitkä firmat loppujen lopuksi menestyvät globaalisti milläkin alalla on aika lailla puhdas sattuma. Väärä johtaja väärässä paikassa ja niin kellahtaa maailman suurin kännykkäfirmakin. Toisaalta se että Suomi aikanaan oli maailman johtava mobiilikommunikaatiomaa oli samalla lailla täysin epätodennäköinen tapahtuma, kun aikaisempi menestys oli perustunut lähinnä vessapaperirulliin.
Siksipä se ainoa menestykseen johtava strategia on pitää huoli että maassa kustannustekijät ovat kohdallaan väännetään sitten klemmaria tai koodia. Markkinatalous valitsee menestyjät täysin luonnollisesti.
Lisäksi pitää oivaltaa se että jos yksi sadasta osaa vääntää koodia, ne 99 muuta osaavat vääntää vain klemmaria. Niillekin pitää olla töitä.
Aivan, mutta saksalaiset lienevät enemmän tällaisia kuin monet muut. Jo pieni tendenssi tähän suuntaan voi olla (ainakin osa)vastaus blogiartikkelin kysymyksen.
Taloudellisessa mielessä ei mitään. Ainoa järkevä etu mikä tulee mieleen, on sotaväki-iässä olevat miehet, mutta kun Suomi ei käy sotia eikä armeijasta rahapulan takia kohta ole muutenkaan mihinkään, niin eipä tuollakaan ole merkitystä.
Eli ainoat syyt ovat kansallismielisyys sekä historialliset syyt. Oliivimaiden suhteen kumpikaan ei päde koska kreikkalaiset eivät ole suomalaissukuista kansaa eikä meillä ole minkäänlaista yhteistä historiaa Italian taikka Espanjan kanssa.
Syltty.
Ajattelitko, että kun Suomi liittyy Natoon ja yleinen asevelvollisuus siirtyy museoon, Pohjois-Suomi saisi haluamansa itsenäisyyden, tai ainakin itsenäisyyden?
Tuo kuulostaa osin leppoistamiselta ja osin pelolta joutua kasvuhörhöjen jalkoihin. Ehkä puolustetaan sekä (luonto)vihreitä arvoja, että mukavaa ja melko vaatimatonta elämää omassa kaupungissa. Jatkuvan kasvun ideologian mukaan eteneminen (Berliinin “kehittäminen”) kai edellyttäisi ihmisiltä kovempaa panostusta alouden oravanpyörässä, oman totutun elämisen tason säilyttämiseksi (ikävää sekä noille ihmisille itselleen että luonnolle).
Tuota on kyllä hieman vaikea uskoa. Puunjalostusteollisuuden tuotteissa asia on tietenkin niinkuin sanot, mutta muussa teollisuudessa en usko niin olevan. Kaikenlaisessa koneenrakennuksessa tarvittavien komponenttien valmistusta ei Suomessa juurikaan (enää) ole, sillä valmistussarjat jäävät liian pieniksi. Esimerkkeinä olkoot vaikka laakerit ja tiivisteet. Elektroniikkateollisuudessa ei ole merkittävää omaa komponenttivalmistusta. Rakennuspuolella omaa valmistusta löytyy, onko sen alan vienti kuinka merkittävää, en tiedä. Sama pätee elintarviketeollisuuteen. Panokset ovat kotimaisia, mutta vienti on vähäistä.
Jos yksittäinen ihminen tai firma velkaantuvat rajusti ja konkurssi uhkaa, niin lääkkeeksi tarjotaan esim. omaisuuden myyntiä. Kreikan tapauksessa tästä ei saa edes puhua, vaan maa jatkaa tuhlailevia hankintojaan.
Kreikan laivastolla on esimerkiksi viisi kappaletta huippumoderneja sukellusveneitä, joiden sotilaallinen merkitys on hyvin kyseenalainen. Bosborin salmi saadaan kiinni paljon halvemmalla esim ajamalla sinne pari tankkeria poikittain ja avaamalla pohjaventtiilit.
Kreikan maavoimat on uudistamassa panssarikalustoaan, listalla taisi olla satoja leopardeja. Valmistusmaa Saksa (tietenkin) kuten myös sukellusveneillä. Ja Ranskalle on vihjattu ilmavoimien uushankinnoista…
Osmon mainitsemien välipanoksien merkittävyys voi olla huomattava. Esimerkiksi Kiinan arvokkaammasta päästä olevat vientituotteet Yhdysvaltoihin sisältävät usein kalliita välipanoksia, jotka on tuotu Kiinaan Japanista tai Koreasta. Tästä on Korealle ja Japanille etua kauppaneuvotteluissa, koska mutkan kautta viety tuote ei näyttäydy kaupan epätasapainona Yhdysvaltojen kanssa. Tällainen tilanne on hyvinkin mahdollinen myös Saksan kohdalla.
Mielenkiintoisempi kysymys on mihin Suomi on hukannut pitkään jatkuneet ylijäämät ?
Lue blogilta:
Toisaalta työeläkarehastojen ylijäämän laskeminen julkiseen sektoriin on tosin antanut Suomen julkisen talouden tilasta liian ruusuisen kuvan, eli tämä on vähän kaksipiippuinen juttu.
Ei kai nyt ole niin, että Osmo olisi sitä mieltä, että 2002–2007 nousukaudella olisi pitänyt polttaa vielä enemmän rahaa niin että julkinen talous olisi nyt selkeästi nettovelkainen?
Yksi syy, miksi Suomi on — velka-alasmismista huolimatta — kohtuullisessa tilanteessa julkisen rahoituksen suhteen on, että eläkerahastoissa on sentään jotain niistä aiempien vuosien ylijäämistä. Näihinhän on yritetty kaikenlaisilla kommervenkeillä päästä käsiksi, mm. ehdotettu että niillä pitäisi rahoittaa kotimaisia investointeja tms pääomasääntelyä.
Minusta julkisen talouden voimakas ylijäämäisyys nousukauden aikana oli hyvin perusteltuas ja ylijäämäisyys olisi voinut olls suurempaakin — niin suurta, että edellisen laman aikana otettu velka olisi voitu maksaa kokonaan pois. Miksi Suomi oli pääomaa vievä maa on taas toinen asia. Miksi kotimaasta ei löytynyt pääomalle investointikohteita.
Haluatko hieman avata ajatteluprosessiasi, jonka lopputuloksena päädyit ylläolevaan?
Koska todellinen mittari on se, kuinka hyvin meidän työpanoksemme kelpaa muille, kelpaavuuteen vaikuttaa sen työpanoksen hinta ja laatu. Raaka-aineiden määrään tai maantieteeseen emme voi vaikuttaa, ja ihan kaikessa ne eivät meitä suosi.
Vientituilla (jotka tietysti ovat kauppapoliittisestikin aivan aavistuksen verran problemaattisia) voidaan tämän työpanoksen hintaa keinotekoisesti laskea. Temppu on kuitenkin jotain kautta nettopalkkojen laskemista, joten työn hintaa siinä kuitenkin alennetaan.
En kannata vientitukia tai elinkeinotukia, koska tuollaisilla tulonsiirroilla yleensä saadaan aikaan melkoinen määrä kaikenlaista ylimääräistä oheisvahinkoa. On huomattavasti parempi, että alakohtaiset palkat vastaavat tuottavuutta kuin että asioita tehdään keinotekoisesti.
En ole eri mieltä tästäkään. Joskin haluan kyllä tähän lisätä sen, että maalla voi olla muitakin kilpailukykytekijöitä, joista on syytä pitää huoli. Näitä ovat esimerkiksi yhteiskunnan toimivuus ja koulutustaso.
Varsinaisesti eri mieltä kanssasi olen ainoastaan siitä, että maan vientiluvuista voisi päätellä maan kilpailukykyisyyden saati hyvinvoinnin.
Kyllähän raaka-aineiden määrään voi helpostikin vaikuttaa rukkaamalla kaivoslakeja sinne tai tänne.
Voit viettää loppuelämäsi kehittämällä sitä oikeaa kilpailukykymittaria ja tuskin onnistut ottamaan huomioon kaikkia olosuhteita ja nyansseja.
Näitä mittareita laaditaan maailmallakin suurten resurssien voimalla, tunnetuin lienee Global Competitiviness Report. Sen mukaan Suomi on merkittävästi kilpailukykyisempi kuin Kiina, ja niin on myös USA. No mitä hittoa? Missä ovat ne sadattuhannet yritykset ja miljoonat työpaikat, niidenhän pitäisi olla täällä eikä Kiinassa! Ja miksi ne USAssa väittelevät Kiinaan menevistä työpaikoista kun oma maa on niin kilpailukykyinen? No, tämä raporttihan on roskaa. Ei sen tarkoitus ole mitata mitään kilpailukykyä, se on poliittisen agendan puolustamiseksi laadittu propagandapaperi.
Kun tämän olet oivaltanut huomaat että ei se viennin määrä olekaan aivan huono mittari. Kaikkine puutteineenkin se kertoo sen oikeastaan ainoan tärkeän asian: maahan tulee rahaa.
Ja vaikka suuret vientitulot eivät takaa hyvinvointia, niin pienet vientitulot takaavat että hyvinvointia ei ole.
Shakeem:
Ja osa merkittävistä välipanoksista jopa matkaa jenkeistä Kiinassa olevaan tehtaaseen, ehkä selkeimpänä esimerkkinä Samsungin Texasissa valmistamat prosessorit Applen I‑härveleihin.
http://news.cnet.com/8301–13506_3-57344151–17/iphone-ipad-processor-made-by-samsung-in-texas-report-says/
Kyllä saksalainen säästää.
Autoileva suomalainen huomaa miten pimeäksi Saksa muuttuu illalla.
Moottoritiet ovat pimeitä ja pienissä kaupungeissa on yksi lamppu joka risteuksessä lisäksi puistot ovat pimeitä.
Itse sairaalaan siellä jouduttuani sain moitteita sängystä noustuani etten sammuttanut lukuvaloa.
Saksalaiset turistit ovat omavaraisia ja hintatietoisia.
Vaikeita ihmisiä suomalaisin silmin.
Mistähän hatusta tällaisten ns. blogien ajatukset vedetään. Soininvaaralla on ollut jonkinlaisen järkihenkilön maine.
Perusteetta – ilmeisesti.
”Mutta mikä on aiheuttanut Saksan suuren vaihtotaseen ylijäämän? Se ei ole kilpailukyky.” kirjoittaa Soinninvaara
IFO-INstituutin laskelmien mukaan on Saksa muuttunut 1995 ja 2008 välillä tasan 22 prosenttia halvemmaksi muihin euromaihin verrattuna.
Yksikkötyökustannukset kasvaneet Suomessa maan euroaikana 17 % enemmän kuin Saksassa.
Tänä vuonna lähtee 41,6 miljoonaa saksalaista päivittäin töihin. Tässä luvussa eivät ole mukana ns. minityöt vaan kyse on kokopäiväisistä, oikeista töistä. Määrä on suurempi kuin koskaan liittotasavallan historiassa.
Avoimia työpaikkoja on 485 000.
Itseasiassa Saksa ei ole ollut mikään supermenestyjä talouskasvussa, kirjoittaa Soinninvaara.
Saksassa yksinomaan elokuussa nousivat verotuotot 12,8 % suuremmaksi kuin edellisvuona. Kaikki verolajit, palkkaverotuksesta, arvonlisäveroon ja pienten yritysten ns. Gewerbesteueriin, nousevat tänä vuonna niin, että kokonaisverotuotto nousee uuteen ennätykseen, yli 600 miljardiin euroon.
Saksalaiset yritykset maksoivat elinkeinoveroa tämän vuoden toisen neljänneksen aikana enemmän kuin koskaan ennen. Saksan tilastokeskuksen ilmoittama 11,2 miljardin euron kertymä huhti-heinäkuun välisenä aikana on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saksan elinkeinovero on maan tärkein kunnallisvero ja suurin yritysvero.
Mikähän tässä Soinninvaaran mielestä kertoo tilanteesta jonka mukaan Saksa ei menesty talouskasvussa?
Saksan vienti nousee tänä vuonna yli biljoonan euron mittaluokkaan – uusi ennätys.
Saksassa valmistettujen teollisuustuotteiden hinnat ovat 10 vuodessa nousseet noin 13 prosenttia. Samaan aikaan kun palkoissa yksikkötyökustannukset ovat pysyneet ennallaan.
Kaikkein tarkimmin teollisuustuotannon ja sitä kautta juuri Saksan reaalitalouden tilaa kuvaava ostopäälliköiden indeksi nousi Saksassa syyskuussa 2,7 pistettä 49,7 pisteeseen. 50 pisteen raja merkitsee ekspansiivista, kasvavaa taloutta.
Onko nykyisin mitenkään relevanttia puhua rahan maahan kaivamisesta? Eikö kaikki ajateltavissa oleva nykyaikainen säästäminen tuo rahan joko kulutukseen tai investointeihin sitä kautta, että se raha sitten lainataan jonkun toisen käyttöön?
Oikeastaan mieleen tulee vain se, että jos korkotaso ja inflaatio ovat nollassa (tai sen alle), niin sitten rahan makuuttamiseen voidaan joutua, mutta tämä ei kai ole pätenyt EU:n alueella missään vaiheessa (vaikka kylläkin Japanissa).
Mikäli saksalaiset ovat liian säästäväisiä, niin se minusta johtuu pitkälti meidän suurista palkka- ja omaisuuseroista. Aika moni elää pienellä toimeentulolla.
Suuremmassa mittakaavassa, yksityinen kulutus on Saksassa minun mielestäni kyllä (kuin monessa muussa vauraassa maassa) nytkin aivan liian korkea. Kaikesta on liikaa: isoista autoista, isoista plasmatelkkareista, halvoista huonekaluista, muovileluista, iPhoneeista…
Jos kulutusta pitäisi lisätä, niin vain tässä: ruoka. Sekin voisi olla määrällisesti vähemmän, mutta laadullisesti enemmän.
Eli yksityinen (kotitalouksien) kulutus on jo nyt liian korkea.
Eri asia on yhteisöjen (seurakuntien, naapuristojen, kirjastojen, koulujen, yhteispuutarhojen…) kulutus. Jos rahaa pitäisi kuluttaa enemmän, niin minusta lähinnä tällaisiin yhteisiin tarkoituksiin, myös julkisiin tiloihin. Mutta se olisi melkoinen kulttuurimuutos, ei pelkästään Saksassa, vaan luultavasti monessa muussa länsimaassakin.
Mitä koskee eläkejärjestelmän uudistuksen vaikutus säästöasteeseen, niin ay-järjestö ver.di (samoin kuin Bundesbank erään parlamentissa tehdyn kyselyn mukaan) pitää osittain pienempien tulonsaajien lisääntynyttä taloudellista epävarmuutta syynä säästöasteen nousuun, mutta samalla korostaa, että vielä enemmän saattavat suurentuneet palkkaerot vaikuttaa tähän, koska säästöaste on suurilla tulonsaajilla huomattavasti korkeampi (yli 20% kun kk-tulo on 6000 euroa ja negatiivinen — velanotto — kun kk-tulo on n. 1300 euroa). “Toisin sanoen: Korostunut jako-ongelma heijastuu kohonneessa säästöasteessa.”
Pienillä tuloilla näin ollen ei ole edes varaa tehdä eläkesäästösopimus yksityisellä vakuutuksella, kun taas korkeampien tulojen saajien motivaatio on ottaa valtion tuki näille säästöjärjestelmille (eikä niinkään varmistaa omaa eläketasoa). Liittohallitus ei pidä omana tehtävänä vaikuttaa yksityisten säästöasteeseen.
http://www.verdi-bub.de/index.php?id=556
http://www.bundestag.de/presse/hib/2010_12/2010_404/04.html
Käytännön vientityötä jo 30+ vuotta tehneenä olen paljolti samaa mieltä Sun Tzun ja Jorma Mattilan linjausten kanssa.
Vahva vienti ja varsinkin PK-sektoriin panostaminen ovat tulevaisuutemme menestymisen avaimet.
Julkisen sektorin tehtävänä on pitää Suomi vakaana, sekä investointien ja työpaikkojen luomisen suhteen kiinnostavana maana omille ja ulkomaisille yrityksille.
Busineksen teko tai managerointi eivät kuulu julkisen sektorin byrokraateille, poliitikoille tai ammattiyhdistyspampuille.
Siihen heidän osaamisensa ja riskinottokykynsä eivät voi mitenkään riittää. Nykybusineksessa menestyminen vaatii “sydänkirurgi”-tasoista ammattitaitoa ja kokemusta, sekä hyvää onnea.
Seppo Korppoo
Toistaiseksi onnekas vienti-yrittäjä
Näinhän se on — mutta miksi sitten yrittäjät ja heidän edusmiehensä ovat jatkuvasti vaatimassa toimenpiteitä juuri näiltä ryhmiltä?
Yrittäjät pysykööt lestissään ja yrittäkööt tehdä bisnestä.
Raimo K ja muut hegeliläiset / marxilaiset lähtevät siitä, että kansalaiset ovat valtion alamaisia (= orjia / panttivankeja), joita voi kohdella miten vain.
Ja sitten se toinen vaihtoehto: Julkisen vallan edustajat ovat vapaan suomalaisen miehen ja naisen palvelijoita.
Viimeksimainitun vaihtoehdon mukaan valtion ja kuntien tulee järjestää tarpeelliset julkiset palvelut tehokkaasti, korkealaatuisesti ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen.
Jos näin ei tapahtu, kanslaisella on kaikki oikeudet puuttua asiaan ja vaatia hänelle kuuluvia oikeuksia ja palveluja.
Jos muu ei auta, on äänestettävä sellasia poliitikoja, jotka panevat niskoittelevat ja vallanhimoiset virkamiehet kuriin.
Jos tämäkään ei auta, vapaalla kansalaisella on oikeus nostaa ankkurinsa ja etsiä onneaan toisesta maasta.
Seppo Korppoo
Yrittäjä, jolla vielä on ankkuri kiinni Suomessa
Vähentääkö väestön ikääntyminen yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja Saksassa? Yksityisillä ei mene rahaa samalla tavalla lasten elättämiseen ja perushankintoihin kuin aikaisemmin. Yritykset varautuvat työvoiman tarjonnan vähentymiseen ja yksityisen kulutuksen laskuun leikkaamalla investointeja.
Missä olet marxilaisuutta opiskellut, kun noin väität? Ihanko Moskovan koulussa?
Suomen maxilasille ja vähän muillekin:
Tämä aihe on otsikon sivussa, mutta pidän tätä marxismia koskevaa debattia nyt niin tärkeänä, että mielelläni panen oman korteni kekoon.
Minusta kuuluu yleissivistykseen lukea historiaa ja filosofiaa, mukaan lukien marxismi.
Olen itse tätä harrastanut ammattikirjallisuuden lisänä jo vuosikymmenet ja voin sitä suositella kaikille. Se auttaa hahmottamaan sitä mitä nyt ja tulevaisuudessa tapahtuu, vaikkapa nykyisessä euro-turbulenssissa.
Marxilaisuus on historiallisista syistäkin niin syvällä suomalaisessa psyykessä, ettei sen olemassaoloa henkilö aina varmaan itsekkään huomaa, tai ainakaan kehtaa tunnustaa.
Näinollen suomalainen vasemmisto / suuri osa intelligentsiaamme vieläkin ammentaa pääosin ajatuksensa juuri herra Marxin, jo historian likasankoon joutuneista ideoista, aivan refleksin omaisesti, omaa järkeä käyttämättä.
Tämä sitten näkyy traagisenkin usein aivan kummallisinakin mielipiteinä ja toimintana, jolla ei ole yhtymäkohtaa nykyiseen todellisuuteemme.
Siitä on esimerkkinä maamme nykyinen yritysvihamielinen ilmapiiri, jossa yritykset ja niiden johtajat pyritään demonisoimaan hyvinvointi-yhteiskuntamme perivihollisiksi.
Meediaa seuraamalla tulee helposti selläinen käsitys, että on meneillään oikein kilpailu siitä, että kuka ajaa eniten yhtiöitä ja työpaikkoja maasta!
Suomi on nyt niin kovassa murroksessa, että piilomarxilaistenkin olisi jo aika nousta ylös homehtuneista taisteluhaudoistaan. Se on heidän itsensä ja koko maan etu.
Nyt on se hetki, jolloin pitää unohtaa maailmanparantaminen ja huolehtia itsekkäästi oman maamme eduista, niinkuin muutkin näyttävät tekevän.
Seppo Korppoo
Yrittäjä, jolla on rukkastuntuma nykytodellisuuteen
“Ainiin, tietenkin on se yksi vaihtehto: syvempi taloudellinen integraatio eli liittovaltio USA;n malliin.”
Washingtonin osavaltio laillisti marihuanan. EU uhkaa kieltää nuuskan koko EU:n alueella ym.
Unioni tulee sananmukaisesti jokaisen iholle tahtoi sitä tai ei.
Vihreät nuoret ovat juhlistaneet Suomen itsenäisyyspäivää julistautumalla EU-liittovaltiolaisiksi. Nuorten käsitys EU:sta liittovaltiosta äärimmäisen sadunhohtoinen.
http://tinyurl.com/cz74nja
Tämä voi olla tyhmä kysymys, mutta voisiko ylijäämää selittää osaltaan se, että työntekjijöiden ansiot ovat sisäisen devalvaation vuoksi polkeneet paikallaan. Yhä suurempi osa yksityisen sektorin arvonlisäyksestä on mennyt omistajille ja yhä pienempi osa työvoimalle. Työvoiman palkat menevät suurelta osalta kulutukseen kun taas omistajien voitot menevät paljolti säästöön (investoinnit). Miten muuten, jos ulkomainen omistaja (esim. Amerikkalainen eläkerahasto) nostaa Saksalaisesta vientiyrityksestä viennistä kertyneitä voittoja osinkoina, niin eikö tuo näy vaihtotaseen ylijäämänä? Vai huomioiki vaihtotase jotenkin ulkomaille tuloutettavat voitot?
Voisiko Saksan “talousihmeessä” olla toisesta vinkkelistä kyse siitä, että sisäisen devalvaation vuoksi suurimmalla osalla elintaso (kulutus) on kehittynyt huonosti ja hyötyjiä ovat Saksalaisten vientiyritysten omistajat, melko pieni joukko, josta suuri osa ei edes ole Saksalaisia.
Eikö tätä tue se, että vaihtotaseen kehitys on hyvä, bkt:n kehitys kohtalainen ja kulutuksen kehitys heikko?
Vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa, että jokin osa kansantaloudessa säästää, yritykset, kotitaloudet, sosiaaliturvarahastot tai valtio, osalvatiot ja kunnat. Saksassa yrityksen tulokset ovat parantuneet. Jaakko Kianderin mukaan myös kotitalouden säästöaste on lisääntynyt osittain tulonjaon muutosten, osittain eläke- ja työttömyysturvan heikennysten takia, jolloin säästetään pahanpäivän varalle.,
Valtteri Aaltonen:
Vaihtotasetilastoinnissa huomioidaan luonnollisesti myös ulkomaille maksetut osingot. Jos ulkomaille maksetut osingot kasvavat rajusti, se näkyy siis vaihtotaseen ali- ei ylijäämänä.
Suomessa tämä näkyy kuukausitilastoissa keväällä (jolloin osingot maksetaan), jolloin otsikoissa voi näkyä jotain tämänkaltaista:
“Ulkomaille maksettujen osinkojen vuoksi vaihtotase alijäämäinen huhtikuussa 2011”
linkki edellisen otsikon tilastoon
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/index_2011_06_15.aspx
Liian paljon yksinkertaistettua tekstiä jopa sisäisin ristiriidoin.