Mitä on edessä

Kas­vua vai kehi­tys­tä osa 7/7

Kulu­tus­ta­so ei para­ne enää kuin laa­dul­li­ses­ti, kos­ka suu­ria pai­nei­ta mää­räl­li­sen kulu­tuk­sen lisää­mi­sek­si ei ole ja kos­ka luon­non­va­ro­ja jaka­maan ilmaan­tuu vuo­sit­tain kym­me­niä mil­joo­nia köy­hyy­des­tä vau­rau­teen nouse­via. Kas­vun mit­taa­mi­nen on vai­kea­ta, tai oikeas­taan mielivaltaista.

Työ­ai­ka lyhe­nee meil­lä län­sieu­roop­pa­lai­sek­si samois­ta syis­tä, mik­si se on lyhen­ty­nyt Län­si-Euroo­pas­sa. Osa-aika­työn teke­mi­ses­tä tulee teh­dä työt­tö­myy­teen ver­rat­tu­na hou­kut­te­le­vam­paa, jot­ta sai­sim­me esi­mer­kik­si yksi­huol­ta­jia työ­elä­mään. Lep­pois­ta­mi­nen läh­tee kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti vää­räs­tä pääs­tä, kun hyvä­tu­loi­set, peri­jä­su­ku­pol­vien edus­ta­jat huo­maa­vat pää­se­vän­sä ihan muka­naan kulu­tus­ta­soon neli­päi­väi­sen työ­vii­kon puitteissa.

Per­hei­den talou­del­li­nen epä­var­muus lisään­tyy, kos­ka työ­suh­teis­ta tulee lyhy­tai­kai­sem­pia samal­la kun tuo­tan­nos­ta tulee pro­jek­ti­luon­tois­ta. Tämä lisää kes­kit­ty­mis­tä suu­riin kau­pun­kei­hin, jois­sa on hel­pom­pi löy­tää työ­paik­ka per­heen molem­mil­le aikuisille.

Tuo­tan­to­ra­ken­ne tulee ole­maan nopean muu­tok­sen vai­hees­sa. Vaik­ka kulu­tus­ta­so ei löy­dy, yri­tyk­sil­lä ja tämän salin kuu­li­ja­kun­nal­la tulee ole­maan pal­jon töi­tä ja jän­nit­tä­viä aiko­ja. Tek­no­lo­gian osaa­mi­nen ja uuden omak­su­mi­nen ovat rat­kai­se­via etuja.

Oma käsi­tyk­se­ni Suo­men tämän­het­ki­ses­tä talous­ti­lan­tees­ta on hyvin synk­kä. Minus­ta kaik­ki tut­ki­mus­lai­tok­set anta­vat lii­an opti­mis­ti­sia ennus­tei­ta. Mene­täm­me saman­ai­kai­ses­ti jalan­si­jaa pape­rin tuo­tan­nos­sa, IT-sek­to­ril­la ja konepajateollisuudessa.

On hyvin rat­kai­se­vaa, että kas­va­vat yri­tyk­set pys­ty­vät kas­va­maan nopeas­ti. Sik­si oli­si jär­ke­vää siir­tyä Suo­mes­sa­kin Viron vero­jär­jes­tel­mään, jos­sa yri­tys­ten voit­to­ja vero­te­taan vas­ta, kun ne ote­taan yri­tyk­ses­tä ulos.

(Täs­tä olen kir­joit­ta­nut tar­kem­min täs­sä)

Samas­sa tilai­suu­des­sa erit­täin mie­len­kiin­toi­sen puheen­vuo­ron pitä­nyt Göran Pers­son ihmet­te­li, miten Suo­mes­sa voi­daan suh­tau­tua Suo­men talous­ti­lan­tee­seen niin rau­hal­li­ses­ti kuin suhtaudutaan.

(Tämä oli vii­mei­nen osa Kaa­mos­foo­ru­mis­sa pitä­mäs­tä­ni puheenvuorosta)

 

66 vastausta artikkeliin “Mitä on edessä”

  1. Entä jos val­tio vaa­ti­si tie­tyn könt­tä­sum­man veroi­na kan­sa­lai­sil­ta tulois­ta riip­pu­mat­ta? Ihmi­set sai­si­vat lep­pois­taa sen ver­ran kuin halua­vat mut­ta veron­mak­su­vel­vol­li­suu­teen se ei vaikuttaisi..

    Vero­tuk­sen pitäi­si perus­tua tulon­hank­ki­mis­ka­pa­si­tee­tin verot­ta­mi­seen, ei todel­lis­ten tai fik­tii­vis­ten tulojen…

  2. Lep­pois­ta­mi­nen läh­tee kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti vää­räs­tä pääs­tä, kun hyvä­tu­loi­set, peri­jä­su­ku­pol­vien edus­ta­jat huo­maa­vat pää­se­vän­sä ihan muka­naan kulu­tus­ta­soon neli­päi­väi­sen työ­vii­kon puitteissa.”

    Oli­si­ko niin, että työt­tö­myys ja syr­jäy­ty­mi­nen tulee kal­liim­mak­si kuin elä­köi­ty­mi­nen? Eläk­kei­tä on sen­tään rahas­toi­tu ja elä­ke­läi­set mak­sa­vat veroja.

    Kan­nat­tai­si­ko lait­taa yksi 60+ eläk­keel­le, ja pal­ka­ta hänen tilal­leen nuo­ri työtön…

  3. Talous­kas­vu on ollut laa­dul­lis­ta jo pit­kään. Joku talous­tie­tei­li­jä arvioi, että talous­kas­vu oli­si ollut 1900-luvul­la vähä­pä­töis­tä, jos sitä oli­si mitat­tu pelk­ki­nä kilogrammoina.

    Inflaa­tion mit­taa­mi­ses­sa on omat han­ka­luu­ten­sa, mut­ta se todel­la­kaan ei ole mie­li­val­tais­ta. Sen taus­tal­la on talous­teo­ria, johon oli­si hyö­dyl­lis­tä perehtyä.

  4. Kulu­tus­ta­son nousus­ta olen sikä­li eri miel­tä että kyl­lä se voi edel­leen nous­ta, mut­ta se riip­puu hyvin pal­jon sii­tä mitä Suo­mes­sa teh­dään. Eli sanoi­sin suu­rim­man syyn ole­van kor­vien välissä.

    Voi olla että työ­ai­ka lyhe­nee, mut­ta enem­män­kin toi­voi­sin jous­ta­vuut­ta eli dynaa­mi­suut­ta työn­te­ke­mi­seen. Pitäi­si antaa mah­dol­li­suu­det teh­dä jous­ta­vam­pia rat­kai­su­ja elä­män­ti­lan­teen mukaan. Sii­nä ollaan Ruot­sis­sa edel­lä. Jous­ta­vuus toi­si työ­elä­mään mukaan sem­moi­sia jot­ka eivät kun­non tai muun syyn vuok­si pys­ty teke­mään 120%:sti työtä.

    Tot­ta on ettei Suo­mes­sa ole krii­si­tie­toi­suut­ta. Ver­ra­taan Kreik­kaan ja ei näh­dä kuin­ka kriit­ti­nen oma­kin tilan­ne on. 

    Itsel­lä vain tul­lut mie­leen että nykyi­set päät­tä­jät ovat lii­an nuo­ria. Heil­tä puut­tuu koke­mus jol­la voi näh­dä tilan­teet aikai­sem­min ja paremmin.
    Talous­tie­tees­sä tie­de­tään erään­lai­se­na tot­tuu­na että joka suku­pol­vi ajau­tuu lamaan ja vai­keuk­siin. (väli n.30vuotta) Syy­nä se että puut­tuu koke­mus jol­la se vältetään.
    Edel­li­ses­tä pahas­ta tilan­tees­ta on pari kymm­ne­ta vuot­ta ja päät­tä­jät ovat kym­me­ni­sen vuot­ta nuo­rem­pia kuin silloin. 

    Kuten Sipi­lä sanoi kes­ki-ikäi­set näke­vät että Suo­mi aje­taan nyt täyt­tä päin seinää…

  5. Vih­reät jät­tä­vät talous­kes­kus­te­lus­sa aina sivuun mit­ta­vat luon­non­va­ram­me. Met­siem­me hii­li­diok­si­di­ta­se on posi­tii­vi­nen, mikä on hyö­dyn­net­tä­vis­sä teol­li­suus­tuo­tan­nos­sa päästökauppalaskelmissa.

    Tur­ve­tuo­tan­to on öljyn­kal­tai­nen raha­sam­po Suo­mel­le. Tuo­tan­non vesis­tö­hai­tat ovat kor­jat­ta­vis­sa. Tur­peen pääs­tö­las­kel­mat vain oikeal­le tasol­le , ts. vas­taa­maan todel­li­sia pääs­tö­jä ottaen huo­mioon tur­peen kas­vun ja tuo­tan­nos­ta pois­jää­vien aluei­den hiilensidonta.

    Has­si ja kump­pa­nit anta­vat IPCC:lle oikeat las­kel­mat ja lob­baa­vat Viron ja Irlan­nin Suo­men tueksi.

    Itä­me­ren rik­ki­di­rek­tii­vi ote­taan käyt­töön vas­ta sit­ten kun vas­taa­vat rajat tule­vat maa­il­man muil­le­kin meria­lueil­le. Has­si hoi­ta­nee tämän­kin kuntoon.

    Suo­men met­sät sisäl­tä­vät bio­ener­gi­aa, jon­ka täys­mit­tai­sel­la hyö­dyn­tä­mi­sel­lä saam­me uut­ta työl­li­syyt­tä ja samal­la vähen­näm­me öljy- ja kivihiiliriippuvuutta. 

    Kun vie­lä saam­me poh­jois- Suo­meen ydin­voi­ma­lan, sato­ja tuu­li­puis­to­ja ja loput­kin suu­ret vedet vesi­voi­mal­le, niin kyl­lä Suo­mi selviää.

    Kai­vos­teol­li­suut­ta kehit­tä­mäl­lä saam­me lisää vau­raut­ta kun­han pidäm­me huo­len sii­tä, että rahat jää­vät höy­dyt­tä­mään suomalaisia.

  6. Jou­niL:
    ‘snip’
    Kuten Sipi­lä sanoi kes­ki-ikäi­set näke­vät että Suo­mi aje­taan nyt täyt­tä päin seinää…

    Niin­pä sanoi Sipi­lä, mut­ta se on oppo­si­tion taval­lis­ta hau­kun­taa hallitukselle.

    Kum­ma kyl­lä Kepus­sa­kaan ei muis­te­ta, että eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos­sa työ­paik­ko­ja pitäi­si syn­nyt­tää yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le eli yri­tys­ten toi­mes­ta (saman­lais­ta vali­tus­ta pitää tääl­lä eräs ‘rehel­li­nen’ yrit­tä­jä). Pitäi­si­kö sää­tää laki, jos­sa kiel­let­täi­siin yri­tyk­siä aja­mas­ta päin sei­nää — muis­taak­se­ni Ven­na­mo aikoi­naan esit­ti työt­tö­myy­den kiel­tä­vää lakia?

    Vai­kea on hal­li­tuk­sen uut­ta yri­tys­toi­min­taa syn­nyt­tää — narul­la kun ei voi työn­tää ja val­tion rahoit­ta­mat työ­pai­kat eivät kuu­lu markkinatalouteen.

  7. eemil:
    ‘snip’
    Tur­peen pääs­tö­las­kel­mat vain oikeal­le tasol­le, ts. vas­taa­maan todel­li­sia pääs­tö­jä ottaen huo­mioon tur­peen kas­vun ja tuo­tan­nos­ta pois­jää­vien aluei­den hiilensidonta.
    ‘snip’

    Hyvä aja­tus, mut­ta se kyl­lä lopet­tai­si tur­ve­tuo­tan­non yhdel­lä iskulla.

  8. Tuos­ta Göran Pers­so­nis­ta tuli 100. ker­ran taas kat­ke­ras­ti mie­leen Suo­men ongel­mien sur­keus. Jos ei Suo­meen voi saa­da Ruot­sin por­va­ri­hal­li­tus­ta niin saa­tai­siin siel­tä edes nii­den Dema­rit. Hir­te­his­tä on huu­mo­ri kun kun­niak­kaas­ti Suo­mea kehit­tä­neet Dema­rit ohjaa mei­dät täs­te­des vähit­täi­sen sur­kas­tu­mi­sen reit­tiä. Näi­den mei­dän kans­sa saa­daan sääs­tel­lä ja vähän ker­ral­laan näi­vet­tyä näkö­pii­ris­sä ole­va tule­vai­suus. Ruot­sil­la taas ei ole pie­nin­tä­kään aiko­mus­ta hävi­tä tule­vas­sa­kaan glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa, tyk­kää­vät yhteiskunnastaan.
    Se kun oli­si talous, talous ja talous, niin on varaa jopa raken­taa ja kehit­tää kaik­kea uuttakin.

    1. Jos ei Suo­meen voi saa­da Ruot­sin por­va­ri­hal­li­tus­ta niin saa­tai­siin siel­tä edes nii­den Demarit

      Juha­na Var­tiai­nen saa­tiin jo…

  9. Oma käsi­tyk­se­ni Suo­men tämän­het­ki­ses­tä talous­ti­lan­tees­ta on hyvin synk­kä. Minus­ta kaik­ki tut­ki­mus­lai­tok­set anta­vat lii­an opti­mis­ti­sia ennus­tei­ta. Mene­täm­me saman­ai­kai­ses­ti jalan­si­jaa pape­rin tuo­tan­nos­sa, IT-sek­to­ril­la ja konepajateollisuudessa.

    Lisäk­si yli­opis­to­kou­lu­tus on rapau­tu­mas­sa pahan ker­ran, kun työ­urien piden­tä­mis­tä (s.o. val­mis­tu­mi­sai­ko­jen lyhen­tä­mis­tä) aje­taan tut­kin­to­jen sisäl­töä hei­ken­tä­mäl­lä. Koh­ta yhä useam­mal­la on yhä nopeam­min han­ki­tut tut­kin­to­pa­pe­rit — jot­ka eivät enää ker­ro mitään pape­rin hal­ti­jan osaamisesta.

  10. Pape­ri­teol­li­suu­des­ta­kin unoh­de­taan mainita,ettei siel­lä kaik­ki mene alas. Pai­no­pa­pe­rit ovat se supis­tu­va ala,mutta se on vain osa paperiteollisuutta.
    Sellu,kartonki em teol­li­suu­del­la menee hyvin ja toi­min­ta laajenee

    Mut­ta sekin on riip­pu­vais­ta miten muil­la toi­mia­loil­la menee Euroopassa

  11. Mik­ko Kiviranta:

    Lisäk­si yli­opis­to­kou­lu­tus on rapau­tu­mas­sa pahan ker­ran, kun työ­urien piden­tä­mis­tä (s.o. val­mis­tu­mi­sai­ko­jen lyhen­tä­mis­tä) aje­taan tut­kin­to­jen sisäl­töä hei­ken­tä­mäl­lä. Koh­ta yhä useam­mal­la on yhä nopeam­min han­ki­tut tut­kin­to­pa­pe­rit – jot­ka eivät enää ker­ro mitään pape­rin hal­ti­jan osaamisesta.

    Seli­tä­pä sit­ten mik­si USA pär­jää kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa niin hyvin kuin pär­jää, vaik­ka siel­lä pää­osa opis­ke­li­jois­ta tulee yli­opis­tois­ta ulos nel­jäs­sä vuo­des­sa Bac­he­lor-pape­rit taskussa?
    Suo­mes­sa jokai­sen pitää olla mais­te­ri ja luu­ha­ta yli­opis­tol­la 7 vuotta.
    Väi­tän, että jenk­kien sys­tee­mi on kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta pal­jon parem­pi ja meil­lä tuh­la­taan rahaa ja aikaa.

  12. Suo­mi on sijoit­ta­nut kou­lu­tuk­seen, mut­ta jotain on men­nyt pieleen.

    Kou­lu­tus­ta­so näkyy laa­du­ka­kis­sa ham­pu­ri­lai­sis­sa, kos­ka nii­tä pais­ta­vat exci­mian yli­op­pi­laat väli­vuot­ta­viet­täes­sään. Teh­dään ohjei­den mukaan.

    AMK-kou­lu­tus laa­je­ni nejään vuo­teen aiem­mas­ta kah­des­ta — pituut­ta saa­tiin pal­kat­to­mal­la pakol­li­sel­la har­joi­tet­lul­la ja ylei­so­pin­noil­la. Osaa­mis­ta­so ei nous­sut taval­la, joka hyö­dyt­täi­si yrityksiä.

    Yli­opis­to­lais­tok­ses­sa kai­kea lajen­net­tiin. Meil­lä on oikein muka­vas­ti eto­lo­gian toh­to­rei­ta kirk­ko­her­roi­na ja his­to­rian toht­ro­rei­ta lukiossa.

    Hyvä kou­lu­tus­ta­so ja kyky itse­näi­seen työs­ken­te­lyyn on suo­ma­lai­sel­le teol­li­suu­del­le iso etu. Mut­ta kou­lu­tus­ta­son nos­toa ei ole osat­tu hyö­dyn­tää vaan nyt yli­kou­lu­te­tut teke­vät ali­tuot­ta­via hommia.

    AMK:t kek­si­vät lisä­tä mer­ki­tys­tään ja rahoi­tus­taan työ­elä­mäs­tä piit­taa­mat­ta. OKM.lle siel­lä on vei­lä hie­man sana­val­taa ja reip­paas­ti sanee­rat­ta­vaa. Vink­ki: kul­tuu­ria­lan amk-asian­tun­ti­jois­ta ei tule ina­kaan pulaa.

    Aal­to-yli­opis­to­lal on myös ongel­ma, joka ei tun­nu rat­kea­van. Teke­mis­tä ohja­taan saa­maan kv-pis­teet kun­toon enem­män kuin hyö­dyt­tä­mään Suo­mea. Aal­to ja muut yli­opis­tot sen­tään kan­sain­väl­si­tä­vät ja tuo­vat maa­han lah­ja­kas­ta työvoimaa.

    Perus­kou­luuun lsiä­tään syr­jäy­ty­mis­tä ja kiusaa­mis­ta edis­tä­viä tai­toai­nei­ta (joo, kivaa liik­kua on vie­res­sä on ammat­ti­jää­kiek­koi­li­jak­si täh­tää­vä..). Sen sijaan mate­maat­tis­ta kul­tuu­ria ei halu­ta opet­taa sit­ten mil­lään ja pokien luku­tai­to­ta­voit­tees­ta on tai­det­tu jo luopua.

    Siis: tut­kin­to­jen ohes­sa oli­si huo­mioi­ta­va, että työ­voi­ma pitäi­si saa­da tuot­ta­viin hommiin.

  13. Kulu­tus­ta­so ei para­ne enää kuin laa­dul­li­ses­ti, kos­ka suu­ria pai­nei­ta mää­räl­li­sen kulu­tuk­sen lisää­mi­sek­si ei ole ja kos­ka luon­non­va­ro­ja jaka­maan ilmaan­tuu vuo­sit­tain kym­me­niä mil­joo­nia köy­hyy­des­tä vau­rau­teen nousevia.”

    Ilmei­ses­ti vir­ket­tä lukies­sa pitää ymmär­tää, että sii­nä puhu­taan Suo­mes­ta? Jos niin, aja­tus ei ole niin ris­ti­rii­tai­nen kuin aluk­si tun­tuu. Kui­ten­kaan en osaa pitää sitä kovin nerokkaana.

    Suo­mi ei ole kovin hyvä kate­go­ria, kun väi­te­tään, että pai­nei­ta mää­räl­li­sen elin­ta­son nos­ta­mi­sel­le ei oli­si. Mie­len tulee nimit­täin heti kym­me­niä ihmis­ryh­miä, joi­den eli­no­lot ovat aika sur­kei­ta. En tar­koi­ta nyt pel­käs­tään perin­tei­siä köy­hiä vaan myös sai­rai­ta, päih­tei­den vää­rin­käyt­tä­jiä, tiet­ty­jä maa­han­muut­ta­jia jne.

    Toi­saal­ta suh­tees­sa aiem­min esi­tel­tyi­hin tren­dei­hin Suo­mi on ihan hyvä kate­go­ria. En nimit­täin ole näh­nyt kovin hyviä perus­te­lu­ja sil­le, että nuo talou­del­le vahin­gol­li­set tren­dit oli­si­vat iske­neet juu­ri nyt Suo­meen. Voi hyvin käy­dä, että finans­si­sot­ku­jen men­tyä ohi Suo­men talous toi­puu taas van­ho­jen vah­vuuk­sien­sa varas­sa. Ehkä maa­il­mas­sa on siis tren­di, joka vuo­si­kym­me­nik­si on tuo­min­nut rik­kaat maat hitaa­seen tai ole­mat­to­maan mää­räl­li­seen kas­vuun ja köy­hät nope­aan. Var­maa kui­ten­kin on, että rik­kais­sa­kin mais­sa on jat­kos­sa pesäk­kei­tä (aluei­ta, fir­mo­ja, alo­ja, mai­ta) jot­ka kas­va­vat nopeas­ti. Enkä siis tie­dä syy­tä olet­taa, että Suo­mi tai aina­kin kas­vu­kes­kus­ten Suo­mi ei voi­si olla jat­kos­sa­kin sellainen.

    En ole nyt opti­mis­ti, kos­ka sehän oli­si ihan nau­ret­ta­vaa nykyilmapiirissä.

  14. Austrian:
    Vero­tuk­sen pitäi­si perus­tua tulon­hank­ki­mis­ka­pa­si­tee­tin verot­ta­mi­seen, ei todel­lis­ten tai fik­tii­vis­ten tulojen…

    Olen kyl­lä täs­tä pit­käl­ti samaa mieltä.

    1. Oli­si tie­tys­ti parem­pi verot­taa tulon­hank­ki­mis­po­ten­ti­aa­lia eikä tulo­ja. Pie­ni ongel­mia aja­tuk­sen saat­ta­mi­sek­si operationaaliseksi.

  15. pek­ka:

    Seli­tä­pä sit­ten mik­si USA pär­jää kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa niin hyvin kuin pär­jää, vaik­ka siel­lä pää­osa opis­ke­li­jois­ta tulee yli­opis­tois­ta ulos nel­jäs­sä vuo­des­sa Bac­he­lor-pape­rit taskussa?

    Bac­he­lor-pape­rit, sil­loin kun ne ker­to­vat totuu­den­mu­kai­ses­ti taka­na ole­vien opin­to­jen mää­räs­tä ja var­sin­kin tasos­ta, ovat erit­täin OK.

  16. Krii­si­tie­toi­suus tulee esiin sii­nä, että yri­tyk­set eivät työl­lis­tä, inves­toi tai muu­ten­kaan laa­jen­na Suomessa.

    Krii­si näkyy myös sii­nä, että suur-yri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suo­men, ja kyn­nel­le kyke­ne­vät PK-yri­tyk­set­kin vil­kui­le­vat her­mos­tu­nees­ti Viroon ja muualle.

    Tilan­net­ta kuvaa sekin, että Hel­sin­gin hyvin­ka­lus­te­tut vuo­kra­huo­neis­tot eivät enää löy­dä otta­jia, sil­lä kova­palk­kai­set osaa­ja-ulko­maa­lai­set läh­te­vät Suomesta.

    Myös­kin K‑Raudan park­ki­pai­kan vipi­nä-indek­si on pahas­ti miinuksella…

    Suo­men työ­väen­lii­keel­lä, popu­lis­ti-polii­ti­koil­la ja itse­riit­toi­suu­des­sa AAA-luo­kaan rei­ta­tul­la intel­li­gent­sial­lam­me puo­les­taan ei näy­tä ole­van mitään kriisitietoisuutta.

    Heil­lä tilan­ne on suu­nil­leen sama kuin sil­lä vesi­kat­ti­las­sa ole­val­la sam­ma­kol­la, joka ei huo­maa mitään, vaik­ka vesi hil­jak­seen alkaa kiehua…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä eikä sammakko

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juha­na Var­tiai­nen saa­tiin jo…

    Olen kuul­lut Var­tiais­ta (vai­kut­taa tosi fik­sul­le tyy­pil­le) syk­syn aika­na useam­mas­sa­kin tapah­tu­mas­sa ja joka ker­ta hän on muis­ta­nut mai­ni­ta, ettei Suo­men tilan­ne itse asias­sa ole ollen­kaan niin paha kuin anne­taan ymmär­tää. Talous kas­vaa perin­teis­tä noin 1% vuo­si­vauh­tia jne.

    Minus­ta tun­tuu, että ainut häviä­jä täs­sä maas­sa lopul­ta on Kan­sal­li­nen Kokoo­mus. Sen keho­tus loput­to­maan työn­te­koon ei tule kan­ta­maan hedel­mää. Suo­ma­lai­set ovat sen ver­ran fik­sua poruk­kaa, että yhä useam­pi alkaa hok­saa­maan, että vähem­mäl­lä­kin pär­jää. Itse asias­sa pal­jon parem­min kuin lii­an pal­jol­la. Sen jäl­keen ahneu­den sokai­se­mat pat­ruu­nat ovat aika yksin kerää­mäs­sä miljooniaan.

  18. Koti-isä:Suo­ma­lai­set ovat sen ver­ran fik­sua poruk­kaa, että yhä useam­pi alkaa hok­saa­maan, että vähem­mäl­lä­kin pärjää.

    Niin, omas­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa talou­des­saan ehkä eli downs­hif­ta­taan. Samaan aikaan kui­ten­kin vaa­di­taan jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta enem­män ja enem­män, parem­paa ja nopeam­min. Eli gal­lu­pis­ta toi­seen kan­sa on sitä miel­tä, että vähem­mil­lä pal­ve­luil­la tai tulon­siir­roil­la ei pär­jä­tä vaan kaik­kien olo­ja on kokoa­jan kohen­net­ta­va jul­ki­sis­ta varoista.

    Eli eri­tyi­ses­ti val­ko­kau­lus­vä­ki downs­hif­taa kun tun­tee ettei tar­vit­se niin pal­joa rahaa, mut­ta samaan aikaan vaa­tii enem­män pal­ve­lui­ta. En oikein mah­da sil­le mitään, että minua ärsyt­tää äärim­mäi­ses­ti aja­tus sii­tä, että ote­taan lun­gim­min kun sit­ten vaa­di­taan vas­taa­vas­ti val­tiol­ta tai kunn­nal­ta enem­män. Aivan jokai­nen downs­hif­taa­va dema­ri tai vasem­mis­to­liit­to­lai­nen tekee _juuri_ näin ja onhan se kiva ottaa ren­nom­min mui­den rahoilla!

    Täy­del­li­nen paraa­tie­si­merk­ki täs­tä on kotiin jää­mi­nen hoi­ta­maan las­ta ja parem­pien tukien ja pal­ve­lui­den raak­ku­mi­nen, tiet­ty muut mak­saa, kos­ka ei siel­lä koto­na pal­joa kan­san­ta­lout­ta kasvateta!

    En vaan ymmär­rä mikä tuos­ta tekee moraa­li­ses­ti niin yle­vän näkökanna.

  19. Rai­mo K: “Hyvä aja­tus, mut­ta se kyl­lä lopet­tai­si tur­ve­tuo­tan­non yhdel­lä iskulla.”

    Mil­lä las­ku­kaa­val­la saat kivi­hii­len uusiu­tu­vam­mak­si kuin turpeen?

    1. Kivi­hii­len pääs­töt ovat mie­nem­mät. Tur­peen hii­len­si­don­ta­ky­ky ei para­ne sen lou­hin­nan ja polt­ta­mi­sen seurauksena.

  20. Sep­po Korp­poo:
    Krii­si­tie­toi­suus tulee esiin sii­nä, että yri­tyk­set eivät työl­lis­tä, inves­toi tai muu­ten­kaan laa­jen­na Suomessa.

    Krii­si näkyy myös sii­nä, että suur-yri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suo­men, ja kyn­nel­le kyke­ne­vät PK-yri­tyk­set­kin vil­kui­le­vat her­mos­tu­nees­ti Viroon ja muualle.
    ‘snip’

    Heil­lä tilan­ne on suu­nil­leen sama kuin sil­lä vesi­kat­ti­las­sa ole­val­la sam­ma­kol­la, joka ei huo­maa mitään, vaik­ka vesi hil­jak­seen alkaa kiehua…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä eikä sammakko

    Sii­nä­hän se todel­li­nen ongel­ma on: yrityksissä.
    Työ­te­ki­jöil­tä vaa­di­taan ymmär­rys­tä ja pal­kan­alen­nuk­sia, että yri­tyk­sil­lä oli­si rahaa inves­toi­da ulkomaille.
    Kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa Suo­men kil­pai­lu­ky­ky on huip­pu­luok­kaa, mut­ta ahneil­le yri­tyk­sil­le mikään ei riitä.

    Ja ‘rehel­li­set’ yrit­tä­jät vaan keit­te­lee (ja lausuu) sam­ma­koi­ta (tosin tuo van­ha sam­mak­ko­vit­si ei sekään perus­tu todellisuuteen).

  21. eemil:
    Rai­mo K: “Hyvä aja­tus, mut­ta se kyl­lä lopet­tai­si tur­ve­tuo­tan­non yhdel­lä iskulla.”

    Mil­lä las­ku­kaa­val­la saat kivi­hii­len uusiu­tu­vam­mak­si kuin turpeen?

    Kaa­vois­ta en tie­dä, mut­ta vie­lä ei ole näh­ty yhden­kään tur­ve­tuo­tan­to­suon uusiutuvan.
    Ei uusiu­du kivi­hii­li mis­sään jär­ke­väs­sä ajas­sa, mut­ta eipä uusiu­du turvekaan.

  22. Sylt­ty:
    Eli eri­tyi­ses­ti val­ko­kau­lus­vä­ki downs­hif­taa kun tun­tee ettei tar­vit­se niin pal­joa rahaa, mut­ta samaan aikaan vaa­tii enem­män palveluita…

    Täy­del­li­nen paraa­tie­si­merk­ki täs­tä on kotiin jää­mi­nen hoi­ta­maan las­ta ja parem­pien tukien ja pal­ve­lui­den raak­ku­mi­nen, tiet­ty muut mak­saa, kos­ka ei siel­lä koto­na pal­joa kan­san­ta­lout­ta kasvateta!

    En vaan ymmär­rä mikä tuos­ta tekee moraa­li­ses­ti niin yle­vän näkökanna.

    Tämä on juu­ri se Kan­sal­li­sen Kokoo­muk­sen ido­lo­gia. Maa­il­ma vaan ei onnek­si ole niin mus­ta­val­koi­nen. Muu­ta­ma esimerkki:

    Kum­pi on “moraa­li­ses­ti yle­väm­pää”, ajaa kaup­paan autol­la kun on töi­den jäl­keen niin kii­re vai kul­kea kävel­len tai pyö­räl­lä kun on aikaa?

    Jär­jes­tel­mäs­sä on valu­vi­ka, jos talous “kas­vaa” sil­loin, kun sii­voam­me naa­pu­rin kans­sa asun­tom­me ris­tiin ja mak­sam­me sii­tä toi­sil­lem­me sen sijaan, että sii­voai­sim­me asun­tom­me itse.

    Keven­tä­mi­nen voi tar­koit­taa myös vähem­män pal­ve­lui­ta: on aikaa hoi­taa lähei­siä lap­sia ja van­huk­sia tai pitää parem­paa huol­ta omas­ta terveydestään.

  23. Koti-isä:Keven­tä­mi­nen voi tar­koit­taa myös vähem­män pal­ve­lui­ta: on aikaa hoi­taa lähei­siä lap­sia ja van­huk­sia tai pitää parem­paa huol­ta omas­ta terveydestään.

    Voi tar­koit­taa ehkä jos­sain uto­pia­lan­dias­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä ei tie­ten­kään tar­koi­ta. Kun joku jää kotiin, niin sii­hen pitäi­si saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon tukea, mie­lui­ten kun­non eläkekin.

    En muis­ta että oli­sin kos­kaan kuul­lut yhden­kään down­sihf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäi­si lei­ka­ta samas­sa suh­tees­sa etui­suuk­sia. Pikem­min­kin päin­vas­toin, etui­suu­det mah­dol­lis­ta­vat ren­toi­lu ja nii­tä pitäi­si saa­da lisää.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­hii­len pääs­töt ovat mie­nem­mät. Tur­peen hii­len­si­don­ta­ky­ky ei para­ne sen lou­hin­nan ja polt­ta­mi­sen seurauksena.

    Kivi­hii­len pääs­töt eivät ole pie­nem­mät, jos huo­mioi­daan koko tuo­tan­to­ket­ju. Ainos­taan tuo­tet­tua ener­giayk­sik­köä koh­ti on näin.

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va kivi­hii­li­kai­vok­siin liit­ty­vä suu­ri onne­to­muus­fre­kvens­si (lähin­nä metaa­ni­rä­jäh­dyk­set). Yksin Kii­nas­sa kuo­lee vuo­sit­tain tuhan­sia kivi­hii­li­kai­vok­sis­sa ja Suomeen/Helsinkiin tuo­daan kivi­hiil­tä mm. Keme­ro­von paha­mai­nei­sel­ta kavo­sa­lu­eel­ta Venä­jäl­tä. Mik­si vih­reät eivät vas­tus­ta kivi­hii­li­kai­vok­sia ? Muu­ten­kin ovat pro­fi­loi­tu­mas­sa erään­lai­sik­si hii­len­vih­reik­si aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Myös­kin tode­tut syanidit/ferrosyanidit Hel­sin­gin maa­pe­räs­sä liit­tyi­vät (Myl­ly­pu­ro, Jät­kä­saa­ri) liit­tyi­vät tie­tääk­se­ni kivi­hii­len käyt­töön. Muis­taak­se­ni Pek­ka Haa­vis­to oli ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­nä pois­ta­mas­sa kivi­hii­lel­tä hait­ta­ve­ro­ja 1990-luvilla.

    Nyt näyt­tää sil­tä, että jopa Jyri Häkä­mies on edis­tyk­sel­li­sem­pi täl­lä sektorilla.

  25. Sylt­ty: En muis­ta että oli­sin kos­kaan kuul­lut yhden­kään down­sihf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäi­si lei­ka­ta samas­sa suh­tees­sa etuisuuksia.

    En tie­dä las­ket­ko minut downs­hif­tauk­sen kan­nat­ta­jak­si (jos­kus nuo­rem­pa­na olen pääs­syt työ­nan­ta­jan kans­sa yhtei­sym­mär­ryk­seen lyhyem­mäs­tä työ­ajas­ta ja toi­voi­sin edel­leen, että työ­mark­ki­nat oli­si­vat täs­sä suh­tees­sa vähän jous­ta­vam­pia), mut­ta minä kyl­lä kan­na­tan sekä ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van että ansio­si­don­nai­sen eläk­keen pois­ta­mis­ta val­tion kon­tol­ta ihmis­ten itsen­sä vas­tuul­le, jol­loin nuo etuu­det leik­kaan­tu­vat väki­sin jos työn­te­ko ei maita.

  26. O.Soininvaara:

    Kivi­hii­len pääs­töt ovat mie­nem­mät. Tur­peen hii­len­si­don­ta­ky­ky ei para­ne sen lou­hin­nan ja polt­ta­mi­sen seurauksena.

    Soi­nin­vaa­ra heit­täy­tyy nyt leik­ki­säk­si, heh, heh :).

    Tek­niik­ka ja talous- leh­des­sä on tii­vis­tet­ty­nä tut­ki­mus­tu­los tur­peen pääs­töis­tä sen koko elinkaarelta.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/turve+voittaa+kivihiilen+ilmastovertailussa/a31162

    Tur­ve on ilmas­to­vai­ku­tuk­sel­taan parem­pi kuin kivi­hii­li. Ja tur­peen yli­voi­maa lisäi­si vie­lä , jos poliit­ti­se­na pää­tök­se­nä teh­ty kivi­hiil­tä suu­rem­pi pääs­tö­ker­roin kor­jat­tai­siin oikeal­le tasolle.

    STEK ( Säh­kö­tur­val­li­suu­den Edis­tä­mis­kes­kus): “Tur­peen CO2-pääs­töt ovat kiis­ta­na­lai­nen asia. Tur­ve on uusiu­tu­va aine, mut­ta se uusiu­tuu hyvin hitaas­ti. Tau­lu­kon pääs­tö­ker­toi­mes­sa ei tätä uusiu­tu­mis­ta ole otet­tu huomioon.

    OS aikai­sem­min tänä vuon­na: “Jos asi­aa hal­lin­noi­tai­siin ratio­naa­li­ses­ti, tur­ve­tuo­tan­to jou­tui­si mak­sa­maan pääs­töis­tään saas­te­ve­roa. Veron taso on help­po pää­tel­lä taa­ja­mien ja teol­li­suu­den lupaehdoista.”

    Pitäi­si­kö sit­ten vas­taa­vas­ti kau­pun­kien jäte­ve­si­lai­tos­ten yli­juok­su­tuk­sia saas­te­ve­rot­taa. Nii­tä juok­su­tuk­sia tapah­tuu syk­syi­sin ja var­sin­kin keväi­sin kovien satei­den aikana. 

    Sit­ten vih­reil­le oiva ehdo­tus päästökauppaan:

    soi­den ja nevo­jen omis­ta­jil­le alka­vat lii­ken­ne, teol­li­suus ja muut pääs­tö­jä aiheut­ta­vat mak­saa hii­len­si­don­ta­kor­vaus­ta. Mak­sun suu­ruu­den voi­si joh­taa esim. suur­ten joh­ta­jien vuo­si­bo­nuk­sis­ta. Bonuk­sen suu­ruus­han taas joh­de­taan sii­tä, miten mon­ta työn­te­ki­jää tämä suur­joh­ta­ja on monot­ta­nut veron­mak­sa­jien ikeek­si kortistoon.

    1. Pitäi­si­kö sit­ten vas­taa­vas­ti kau­pun­kien jäte­ve­si­lai­tos­ten yli­juok­su­tuk­sia saas­te­ve­rot­taa. Nii­tä juok­su­tuk­sia tapah­tuu syk­syi­sin ja var­sin­kin keväi­sin kovien satei­den aikana.

      Pitäi­si.
      Minun on vai­kea hyväk­syä sitä, että viran­omai­set hyväk­sy­vät seli­tyk­sen, että emme voi­neet miten­kään arva­ta, että lumi sulaa myös tänä kevää­nä kuten mui­na­kin keväi­nä. Puh­dis­ta­mot tulee mitoit­taa oikein. Tämä antaa vää­rän kannustimen. 

  27. Rai­mo K:“Ei uusiu­du kivi­hii­li mis­sään jär­ke­väs­sä ajas­sa, mut­ta eipä uusiu­du turvekaan.”

    Kyl­lä­päs uusiutuu.

    Suo kas­vaa pak­suut­ta joi­ta­kin mil­li­met­re­jä vuo­des­sa. Suo­mes­sa pak­suus­kas­vu on useim­mi­ten noin 0,5 mm vuo­des­sa, tosin vaih­te­lu­vä­li on 0,2–4,0 mm.[3] Tur­vet­ta syn­tyy eni­ten poh­joi­sil­la alueil­la, kos­ka hajoa­mi­nen on hitaam­paa kyl­mis­sä ja kos­teis­sa ympäristöissä.[4] Tur­pees­sa on hajoa­mis­ti­las­sa ole­vien kas­vi­jään­nös­ten raken­ne suu­rek­si osak­si säi­ly­nyt. Niis­tä voi­daan usein mää­ri­tel­lä, mihin kas­vi­su­kuun tai jopa ‑lajiin ne kuu­lu­vat. Soi­ta muo­dos­tuu vesien umpeen­kas­va­mi­sen, tul­va­mai­den ja tul­vat­to­man met­sä­maan sois­tu­mi­sen sekä meren­ran­ni­koil­la maan­ko­hoa­mi­sen seu­rauk­se­na. (Wiki­pe­dia)

    Ennal­lis­ta­mis­ta on tut­kit­tu mm.

    http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/abf60bb079b31f44422569970059885d?OpenDocument

    Nopein tapa hii­len sito­mi­sek­si on ruo­ko­hel­ven kyl­vä­mi­nen. Myös met­sä­nis­tu­tus on teho­kas toi­mi ennallistamisessa.

    1. eemil
      Ilmas­ton­muu­tok­sel­ta ei oikein pys­ty vält­ty­mään, jos kes­ki­ty­tään vain sii­hen, mik­si mei­dän pääs­töm­me ova­ty vähem­män mer­kit­tä­viä kuin mui­den päästöt.
      Puu on suu­rel­ta soin uusiu­tu­vaa, kos­ka jos met­sää ei kaa­de­ta, sen hii­len­si­to­mis­ky­ky tyreh­tyy. Suon hii­len­si­to­mis­ky­ky ei tyreh­dy. Sik­si jokai­nen pol­tet­tu tor­ve­ton­ni mer­kit­see enem­män hii­li­diok­si­dia ilma­ke­häs­sä tuhan­sik­si vuo­sik­si, kun taas jokai­en pol­tet­tu puu­ton­ni vain muu­ta­mak­si kym­me­nek­si vuodeksi.

      Yri­te­tään varan­to­jen kaut­ta. Ver­ra­taan kah­ta saman­lais­ta suo­ta, jois­ta toi­nen kuo­ri­taan ja pol­te­taan, toi­nen jäte­tään ennal­leen. Kau­an­ko kes­tää, ennen kuin jäl­kim­mäi­sen suon alu­eel­la on yhtä pal­jon sitou­tu­nut­ta hiil­tä kuin edel­li­sen alu­eel­la? 20 000 vuot­ta vai enemmän?

  28. eemil:
    Rai­mo K:”Ei uusiu­du kivi­hii­li mis­sään jär­ke­väs­sä ajas­sa, mut­ta eipä uusiu­du turvekaan.”

    Kyl­lä­päs uusiutuu.

    Suo kas­vaa pak­suut­ta joi­ta­kin mil­li­met­re­jä vuo­des­sa. Suo­mes­sa pak­suus­kas­vu on useim­mi­ten noin 0,5 mm vuo­des­sa, tosin vaih­te­lu­vä­li on 0,2–4,0 mm.[3] Tur­vet­ta syn­tyy eni­ten poh­joi­sil­la alueil­la, kos­ka hajoa­mi­nen on hitaam­paa kyl­mis­sä ja kos­teis­sa ympäristöissä.
    ‘snip’

    Kyl­lä­hän se luon­non­ti­lai­nen suo kas­vaa, mut­ta tur­pees­ta put­sat­tu suo ei näy­tä kasvavan.
    Vii­te ker­too, että ennal­lis­ta­mi­nen voi­si olla mak­dol­li­nen, mut­ta ennen sitä vapau­tuu mm. metaa­nia — ei hyvä. Ja kuka ennal­lis­taa — ja milloin?

  29. Sylt­ty:

    En muis­ta että oli­sin kos­kaan kuul­lut yhden­kään down­sihf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäi­si lei­ka­ta samas­sa suh­tees­sa etui­suuk­sia. Pikem­min­kin päin­vas­toin, etui­suu­det mah­dol­lis­ta­vat ren­toi­lu ja nii­tä pitäi­si saa­da lisää.

    Tuo ker­too vain sen, että et ole kos­kaan liik­ku­nut downs­hif­taa­jien poru­kois­sa. Muis­tis­sa ehkä ei ole vikaa.

  30. Sylt­ty: En muis­ta että oli­sin kos­kaan kuul­lut yhden­kään down­sihf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäi­si lei­ka­ta samas­sa suh­tees­sa etui­suuk­sia. Pikem­min­kin päin­vas­toin, etui­suu­det mah­dol­lis­ta­vat ren­toi­lu ja nii­tä pitäi­si saa­da lisää.

    No, kel­paan­ko minä esi­mer­kik­si? Minä kan­na­tan sitä, että ihmi­set teki­si­vät vähem­män työ­tun­te­ja ja cete­ris pari­bus työs­tä mak­set­ta­va kor­vaus oli­si suh­tees­sa tuot­ta­vuu­teen. Ja että etui­suuk­sia pitäi­si leikata.

    Minun mie­les­tä­ni näyt­tää sil­tä, että suu­rin ongel­ma on etui­suuk­sien yli­mi­toi­tus sii­nä hämä­räl­lä alu­eel­la, jos­sa kan­nat­taa juu­ri ja juu­ri jää­dä etui­suu­den varaan eikä men­nä töi­hin. Tämä poruk­ka pitäi­si saa­da töi­hin edes osa-aikai­ses­ti. Etui­suuk­sia pitäi­si lei­ka­ta sii­nä koh­taa tie­ten­kin, mut­tei 100% vaan sen ver­ran että sekä mak­sa­ja että saa­ja voittavat. 

    Toi­saal­ta taas esi­mer­kik­si ns nor­mi­pal­kan­saa­jan ansio­si­don­nai­nen on kyl­lä aika ylimitoitettu.

  31. O.S: “Puu on suu­rel­ta soin uusiu­tu­vaa, kos­ka jos met­sää ei kaa­de­ta, sen hii­len­si­to­mis­ky­ky tyreh­tyy. Suon hii­len­si­to­mis­ky­ky ei tyreh­dy. Sik­si jokai­nen pol­tet­tu tor­ve­ton­ni mer­kit­see enem­män hii­li­diok­si­dia ilma­ke­häs­sä tuhan­sik­si vuo­sik­si, kun taas jokai­en pol­tet­tu puu­ton­ni vain muu­ta­mak­si kym­me­nek­si vuodeksi.”

    Yri­te­tään tätä kaut­ta: Ensin­nä­kin on hie­noa havai­ta, että vih­reä O.S. on valais­tu­nut sii­hen, että met­sän hak­kaa­mi­nen on hii­li­diok­si­din sito­mis­ta lisää­vä toi­men­pi­den. Tähän asti olem­me saa­neet lukea ja kokea vih­rei­den fun­da­men­ta­lis­tis­ta totaa­li­suo­je­lui­deo­lo­gi­aa kai­kes­sa, myös met­sien kohdalla. 

    Toi­sek­si jokais­ta tur­ve­tuo­tan­to­suo­ta ei tar­vit­se ennal­lis­taa takai­sin suok­si. Hii­len sito­mi­nen alkaa nopeam­min kun tuo­tan­toa­lal­le kyl­ve­tään vih­re­ää, ruo­ko­hel­peä tai puun siemeniä/taimia.
    Yllä pos­taa­ma­ni väi­tös­kir­ja todis­taa, että suok­si ennal­lis­ta­mi­ses­sa tupas­vil­la­siir­rot (mät­täät) alka­vat vähen­tää kaa­su­vuo­to­ja jo kol­mes­sa vuodessa.

    Soi­ta voi­daan suo­jel­la kuten toi­mi­taan met­sien­kin koh­dal­la. Jos vih­reät pitä­vät kii­lusil­mäi­ses­ti kiin­ni soi­den totaa­li­suo­je­lus­ta, niin oli­si paras­ta läh­teä kehit­te­le­mään esit­tä­mää­ni mal­lia hii­len­si­don­nan kor­vaa­mi­ses­ta maa­no­mis­ta­jil­le. Sil­loin ei omis­ta­jan tar­vit­si­si hakea tuot­to­ja tur­peen myymisellä.

    Ei vaan tai­da sopia vih­rei­den ideo­lo­gi­aan min­kään­nä­köi­nen kor­vaus maan­mis­ta­jal­le. Pikem­min­kin omis­ta­mi­nen pitäi­si kan­sal­lis­taa, ja taval­laan se jo onkin sosia­li­soi­tu. Hii­len sidon­nan etu ote­taan kan­san käyt­töön, mut­ta sii­tä ei halu­ta maksaa. 

    Tämän asian kor­jaa­mi­sek­si oli­si pääs­tö­kau­pan laa­jen­ta­mi­nen puo­lus­tet­ta­vis­sa. Tosin V. Nii­nis­tö ja S.Hassi saa­vat var­maan suo­ma­lai­set mak­su­mie­hik­si täs­sä­kin asiassa.

    1. eemil
      Yri­tät puhua vir­ta­suu­reis­ta, kun pitäi­si puhua hii­len varas­tois­ta. Jos tyh­jen­nät tur­ve­suon, mil­lä aika­vä­lil­lä ja mil­lä topi­men­pi­teil­lä suo­hon tulee edes se hii­li­mää­rä, joka sii­hen oli sitou­tu­nee­na sil­lä het­kel­lä, kun se hävi­tet­tiin. Ruo­ko­hel­peä kas­vat­ta­mal­la nyt aina­kaan ei kos­kaan, enkä oikein usko met­sän­kään sisäl­tä­vän mis­sään olois­sa heh­taa­ria koh­den yhtä pal­jon hiil­tä kuin turve.
      Eikä tämä­kään rii­tä, kos­ka se suo­han oli­si jat­ka­nut hiilinieluna.
      Mil­lä aika­vä­lil­lä alu­eel­le saa­daan sido­tuk­si hiil­tä yhtä pal­jon kuin sii­nä samaan aikaan oli­si, jos suo oli­si saa­nut jat­kaa kasvuaan?

  32. Het­ki­nen , O.S. onkin täl­lai­nen häm­men­nys­tak­ti­nen kes­kus­te­li­ja. Kes­kus­te­lus­sa vas­ta­puol­ta täy­tyy kun­nioit­taa , niin ettei heit­te­le sekaan epä­oleel­li­suuk­sia. Suoe­ko­sys­tee­mi on koko­nai­suus, jos­sa kar­keis­tet­tu­na, hii­len sidon­ta ja kaa­su­jen (metaa­ni , Co2 ym.) vapau­tu­mi­nen vaihtelevat. 

    Läh­tö­koh­ta kes­ku­te­lul­le on sel­lai­nen, että molem­pien osa­puo­lien ole­te­taan tie­tä­vän suoe­ko­sys­tee­min rakenteen. 

    Vih­reät, mik­si tur­ve-ener­gian hyö­dyn­tä­mi­sen pitäi­si olla 100 pro­sent­ti­ses­ti hii­li­neut­raa­lia ? Onko kivi­hii­len tai öljyn polt­ta­mi­ses­sa ensim­mäis­tä­kään aja­tus­ta hii­li­neut­raa­liu­den saa­vut­ta­mi­ses­ta ennal­lis­ta­mi­sen kautta ?

    Tur­peen hyö­dyn­tä­mi­nen ja osan sen hii­li­hä­vi­kin kor­vaa­mi­ses­ta pitäi­si riit­tää. Täl­lai­nen toi­min­ta on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti vii­sas­ta. Mik­si Suo­men ainoa­na pitäi­si sitoa soi­hin­sa hiil­tä maa­pal­lon pelas­ta­mi­sek­si. Samal­la muut val­tiot saa­vat vau­ras­tua hal­val­la hii­lel­lä ja öljyllä. 

    Seu­raa­vas­sa diplo­mi­työ, jos­sa on hyviä mit­ta­suh­tei­ta tur­peen hii­len sidon­nas­ta ym. kan­nat­taa tutustua.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Diplomity%C3%B6_Lakanen.pdf

    1. Hiil­tä ja tur­vet­ta koh­del­laan tas­a­puo­li­ses­ti. Molem­mil­la on sama pääs­tö­oi­keus­mak­su hiilidioksiditonnilta.

  33. Sylt­ty: Kun joku jää kotiin, niin sii­hen pitäi­si saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon tukea, mie­lui­ten kun­non eläkekin.

    No kun ei tar­vit­se. Jos tulot ylit­tä­vät menot ja rahaa on sopi­vak­si kat­sot­tu sum­ma sää­tös­sä, niin vaih­toeh­to­ja on kak­si: jat­ke­taan yli­mää­räi­sen rahan kerää­mis­tä enti­seen mal­liin tai sopeu­te­taan tulot vas­taa­maan meno­ja. Eli vähen­ne­tään työn teke­mis­tä. Tämän olet­tai­sin vas­taa­van sitä lep­pois­ta­mis­ta, johon Osmo Soi­nin­va­ra viit­taa alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­saan­kin. Ja tämä on se, mitä on edes­sä. Kiveen hakat­tu vii­kot­tai­nen 5x8h val­mis­tu­mi­sen het­kes­tä eläk­keel­le asti ei ole enää ainut totuus.

    Lai­na­tun kir­joit­ta­jan mukaan täl­lai­nen toi­min­ta on moraa­li­ses­ti epäi­lyt­tä­vää. Joku toi­nen saat­taa pitää moraa­li­ses­ti kysee­na­lai­se­na maa­pal­lon tuhoa­mis­ta jat­ku­vaan kas­vuun vedo­ten. Tai rahak­kai­den ja yri­tys­ten har­ras­ta­maa veropakoilua.

    Koko­naan oma ongel­ma­ryh­män­sä ovat ne, jot­ka jää­vät kotiin puh­taas­ti tukien varaan. Hei­dän osal­ta puhut­ta­neen syrjäytyneistä.

    1. On ihan oikein vähen­tää työ­tään ja omaa kulu­tus­taan. Ongel­ma on sii­nä, että halu­aa kui­ten­kin lap­sil­leen yhdek­sän­vuo­ti­sen perus­kou­lun eikä tyy­dy kuusi­vuo­ti­seen. Täs­tä sai­si rei­lun, jos vero­tus perus­tui­si tun­ti­palk­kaan eikä vuo­si­palk­kaan, mut­ta tämä on tek­ni­ses­ti mahdotonta.

  34. Kyl­lä minä tun­nen pari sem­mois­ta hen­ki­löä, joka ovat vaih­ta­neet olen­nai­ses­ti hel­pom­piin hom­miin per­heen takia. Ovat vasem­mis­to­lai­sia, joten he eivät var­mas­ti­kaan kan­na­ta tukien leik­kaa­mis­ta samas­sa suhteessa.

    Sama­ten en ole kyl­lä iki­nä, en iki­nä luke­nut leh­des­tä ainut­ta­kaan mie­li­pi­det­tä, jos­sa oli­si puhut­tu koh­tuul­lis­ta­mi­ses­ta ja työn vähen­tä­mi­ses­tä ja samaan aikaan todet­tu, että tämä sit­ten tar­koit­taa saman­lais­ta koh­tuul­lis­ta­mi­sen tar­vet­ta jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa ja tulon­siir­rois­sa. Pikem­min­kin päin­vas­toin, kyl­lä niis­sä kir­joi­tuk­sis­sa on puhut­tu juu­ri­kin kotiäi­tien elä­ke-eduis­ta, koti­hoi­don tues­ta, pidem­mis­tä isyys- ja äitiys­va­pais­ta ja parem­mis­ta tuis­ta sii­hen, vuo­rot­te­lu­va­pais­ta, koti­hoi­don­tuen kun­ta­li­sän korot­ta­mi­ses­ta taik­ka lak­kaut­ta­mi­sen vas­tus­ta­mi­ses­ta, parem­mis­ta pal­ve­luis­ta niil­le, jot­ka eivät ole työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä ja niin edel­leen ja niin edelleen.

    Myön­nän että pk-seu­dun downs­hif­taa­vat hyvä­palk­kai­set val­ko­kau­lus­työ­läi­set voi­vat olla jon­kin ver­rann eri lin­joil­la. Hei­hin minul­la ei ole min­kään­lais­ta kosketuspintaa.

    Kyl­lä nämä tie­de­mie­hen tapai­set vähem­män työ­tä — vähem­män myös jul­kis­ta sek­to­ria-down­sif­taa­jat ovat aivan sel­vä vähem­mis­tö. Suo­mes­sa on muu­ten­kin hyvin vähän hen­ki­löi­tä, jot­ka kan­nat­tai­si­vat jul­ki­sen sek­to­rin pie­nen­tä­mis­tä ja täs­sä pie­nen­pie­nes­sä poru­kas­sa on aivan var­mas­ti suh­teet­to­man vähän ylei­siä lep­pois­ta­mi­sen kan­nat­ta­jia juu­ri­kin sen takia, että Suo­mes­sa se lep­pois­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ote­taan usein tois­ten pussista.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On ihan oikein vähen­tää työ­tään ja omaa kulu­tus­taan. Ongel­ma on sii­nä, että halu­aa kui­ten­kin lap­sil­leen yhdek­sän­vuo­ti­sen perus­kou­lun eikä tyy­dy kuusivuotiseen. 

    Rei­lua sen sijaan on se että kave­ri joka ei päi­vää­kään ole teh­nyt oikea­ta työ­tä (eikä aio) vaa­tii (ja saa) lap­sil­leen yhdek­sän­vuo­ti­sen perus­kou­lun. Eikä ne vaa­ti­muk­set tähän edes lopu.

  36. eemil:
    ‘snip’
    Seu­raa­vas­sa diplo­mi­työ, jos­sa on hyviä mit­ta­suh­tei­ta tur­peen hii­len sidon­nas­ta ym. kan­nat­taa tutustua.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Diplomity%C3%B6_Lakanen.pdf

    Hyvä link­ki, mik­si et ole lukenut?

    Tur­ve­tuo­tan­to­suot pääs­ti­vät ilmaan vuon­na 2011 Kes­ki-Suo­mes­sa (siis pel­käs­tään Kes­ki-Suo­mes­sa) 94.557 hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­ton­nia samal­la kun luon­non­ti­lai­set suot sitoi­vat kes­ki­mää­rin 73 gram­maa neliö­met­riä kohden.
    Lisäk­si tie­tys­ti tur­peen pol­tos­ta tule­vat kaasut.

  37. Sun Tzu: Rei­lua sen sijaan on se että kave­ri joka ei päi­vää­kään ole teh­nyt oikea­ta työ­tä (eikä aio) vaa­tii (ja saa) lap­sil­leen yhdek­sän­vuo­ti­sen perus­kou­lun. Eikä ne vaa­ti­muk­set tähän edes lopu.

    Rei­lua on nime­no­maan se, että lap­si saa mah­dol­li­suu­deen käy­dä kou­lua riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä hänen van­hem­pan­sa ovat tai eivät ole.
    Van­hem­mat tie­tys­ti saa­vat vaa­tia ihan mitä tahan­sa, toteu­tus on toi­nen juttu.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­tä sai­si rei­lun, jos vero­tus perus­tui­si tun­ti­palk­kaan eikä vuo­si­palk­kaan, mut­ta tämä on tek­ni­ses­ti mahdotonta.

    Minä teki­sin täs­tä rei­lun nos­ta­mal­la reip­paas­ti ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen progres­sio­ta. Mitä tämä Osmo Soi­nin­vaa­ran­kin ehdo­tus osal­taan luul­ta­vas­ti tarkoittaisi.

    Kun ker­ran tuloe­rot on pääs­tet­ty rep­sah­ta­maan perus­te­le­mal­la nii­tä eri­lai­sil­la työn tuot­ta­vuuk­sil­la, niin sää­de­tään sit­ten myös vero­tus tämän mukai­ses­ti. Mei­tä kes­ki­mää­räis­tä parem­pi­tu­loi­sia “asian­tun­ti­joi­ta” ja vas­taa­via on yhä enem­män ja palk­kaa tulee suo­ras­taan pelot­ta­van hel­pos­ti. Olen aina ihme­tel­lyt, miten tulo­ve­ro­pro­sent­ti voi­kaan tulo­jen nous­tes­sa pysyä niin pie­ne­nä kuin se on. Ja samal­la vaik­ka joku sii­voo­ja jou­tuu puh­dis­ta­maan kont­to­ria nälkäpalkalla.

    Ei voi olla niin, että työ­pai­kal­la pitää viet­tää jokai­se­na arki­päi­vä­nä kah­dek­san päi­vän paras­ta tun­tia plus työ­mat­ka-ajat pel­käs­tään sen täh­den, että “tuot­ta­vam­man” työn vero­tus nyky­mal­lis­sa on lii­an tehotonta.

    Ja jos jol­lain las­ken­nal­li­nen mar­gi­naa­li­ve­ro on kor­kea niin yhteis­kun­nan tukien saa­jil­la. Ja sil­ti hei­dän ole­te­taan akti­voi­tu­van töihin.

  39. Rai­mo K: “tur­ve­tuo­tan­to­suot pääs­ti­vät ilmaan vuon­na 2011 Kes­ki-Suo­mes­sa (siis pel­käs­tään Kes­ki-Suo­mes­sa) 94.557 hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­ton­nia samal­la kun luon­non­ti­lai­set suot sitoi­vat kes­ki­mää­rin 73 gram­maa neliö­met­riä kohden.
    Lisäk­si tie­tys­ti tur­peen pol­tos­ta tule­vat kaasut.”

    Mitä sit­ten ? Tie­tys­ti ener­gian­tuo­tan­nos­ta tulee pääs­tö­jä, ja kivi­hii­li sekä öljy ovat peruut­ta­mat­to­mas­ti vapaut­ta­neet nii­hin sitou­tu­neen hii­len ilma­ke­hään. Tätä pois­tu­maa pitää sit­ten met­sien ja soi­den pai­ka­ta . (ilman korvausta)

    Vie­lä ker­ran: tur­ve­tuo­tan­nos­ta vapau­tu­neet ken­tät ennal­lis­te­taan, jol­loin ne alka­vat välit­tö­mäs­ti taas uudel­leen sitoa hiil­tä. Olet­ko kuul­lut kivi­hii­li­kai­vos­ten, poh­jan­me­ren öljyn tai öljy­kent­tien ennallistamisesta ?

    Vas­taa­mat­ta on kui­ten­kin jää­nyt kysy­mys: mik­si vih­reät eivät anna hyö­dyn­tää tur­vet­ta , vaik­ka tuo­tan­non hai­tat ovat pois­tet­ta­vis­sa ? Ja tut­ki­mus­ten mukaan tur­ve on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ja ilmas­to­syis­tä parem­pi vaih­toeh­to kivi­hii­leen ver­rat­tu­na ? Suo­jel­tu­ja soi­ta jää hyö­dyn­tä­mi­sen jäl­keen sil­ti riittävästi.

    Entäs maa­no­mis­ta­jil­le mak­set­ta­va kor­vaus hii­len sidon­nas­ta pääs­tö­kau­pan yhtey­des­sä , aiko­vat­ko vih­reät ajaa tätä mal­lia Suo­men eduksi ?

    1. mik­si vih­reät eivät anna hyö­dyn­tää tur­vet­ta , vaik­ka tuo­tan­non hai­tat ovat poistettavissa ? 

      Sii­tä, että hai­tat ovat pois­tet­ta­vis­sa, ei seu­raa, että ne pois­tet­tai­siin. Jos Vapo ottai­si kat­ta­van vakuu­tuk­sen, joka kat­tai­si sat­tui sata­maan ‑tilan­teet, mnut­ta kun se lupaa, että jos­kus myö­hem­min, ehkä , teem­me jotain hait­to­jen pois­ta­mi­sek­si. Olen näh­nyt Vapon täy­del­liszes­ti pilaa­mia jhär­viä, jois­ta ei ole heru­nut mitään kor­vauk­sia hai­tan kärsijöille.

      tur­ve­tuo­tan­nos­ta vapau­tu­neet ken­tät ennal­lis­te­taan, jol­loin ne alka­vat välit­tö­mäs­ti taas uudel­leen sitoa hiiltä.

      Alka­vat sitoa hiil­tä. Sito­vat­ko ne hiil­tä enem­män kuin sitoi­vat ennen suon hävit­tä­mis­tä? Se nyt vie3lä puut­tui­si, että ensin lisät­täi­siin suon ver­ran hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään ja sit­ten sidon­ta vie­lä tyreh­tyi­si. Jos hii­len sidon­ta ennal­lis­ta­mi­sen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tä­mis­tä, ollaan vas­ta samas­sa tilan­tees­sa kuin kivi­hii­len koh­dal­la. Polt­ta­mi­nen lisää koko mää­räl­lään ilma­ke­hän hii­li­diok­si­dia. Onko tätä vai­kea ymmär­tää? Vai eikö ole tahtoa?

    2. Entäs maa­no­mis­ta­jil­le mak­set­ta­va kor­vaus hii­len sidon­nas­ta pääs­tö­kau­pan yhtey­des­sä , aiko­vat­ko vih­reät ajaa tätä mal­lia Suo­men eduksi ?

      Jos onteh­ty toi­mia, jot­ka lisää­vät hii­len sidon­taa sii­tä, mitä se oli ennen vuot­ta 1990, sii­tä voi saa­da pääs­tö­kau­pas­sa kor­vauk­sia. Sii­tä ei saa kor­vaus­ta, että ole­mas­sa ole­vaa nie­lua ei hävi­tä. Jos suon hii­len sidon­ta vähe­nee suon hävit­tä­mi­sen yhn­tey­des­sä, sii­tä tulee oikeas­taan maksaa.

  40. O.S:“Hiiltä ja tur­vet­ta koh­del­laan tas­a­puo­li­ses­ti. Molem­mil­la on sama pääs­tö­oi­keus­mak­su hiilidioksiditonnilta.”

    Niin­pä, eli sen jäl­keen kun pääs­tö­ker­roin on las­ket­tu väärin.

    Kiin­teän polt­toai­neen pääs­tö­ker­toi­men las­ken­taan vai­kut­ta­vat muut­tu­jat ovat polt­toai­neen kos­teus­pi­toi­suus saa­pu­mis­ti­las­sa, polt­toai­neen hii­li­pi­toi­suus kui­va-ainees­sa ja tehol­li­nen läm­pö­ar­vo saapumistilassa.

    Näil­lä muut­tu­jil­la ei saa­da esiin todel­li­sia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Las­ken­nas­sa oli­si otet­ta­va huo­mioon alun­pe­rin ainee­seen sitou­tu­nut hii­li. Siis hiil­tä vapau­tuu yhtä pal­jon kuin sitä on sitou­tu­nut. On se hii­li sit­ten kiin­teäm­mäs­sä muo­dos­sa kivi­hii­les­sä tai haja­nai­sem­mas­sa muo­dos­sa tur­pees­sa. Hii­li­diok­si­dia ei voi vapau­tua enem­pää kuin sii­hen on sitoutunut.

    Pala­mis­pro­ses­sin eri­lai­suus on taas toi­nen kysy­mys, mut­ta hiil­tä ei voi vapau­tua enem­pää kuin sitä on alun­pe­rin sitoutunut.

  41. Kysy­mys downs­hif­taa­mis­ta moittiville. 

    Jos minun on mah­dol­lis­ta äärim­mil­le­ni pon­nis­te­le­mal­la ansai­ta vuo­des­sa 5X euroa (jos­sa X on suo­ma­lais­ten medi­aa­ni­palk­ka), niin syyl­lis­tyn­kö moi­tit­ta­vaan downs­hif­taa­mi­seen, jos tyy­dyn ansait­se­maan vain 3X euroa? Entä 2X? X? 

    Onko downs­hif­taa­mis­ta se, ettei tee aivan niin pal­jon hom­mia kuin äärim­mil­leen pin­nis­tä­mäl­lä pys­tyi­si? Vai onko downs­hif­taa­mis­ta vain, jos vii­kot­tai­nen työ­ai­ka on alle 40e/h. Vai mikä?

    Monis­sa hom­mis­sa palk­ka riip­puu suo­raan tuo­tok­sis­ta, ei työ­pai­kal­la tai ihan yhtään mis­sään tie­tyss­sä pai­kas­sa vie­tys­tä ajasta. 

    Ei elä­män tar­koi­tus voi olla tulo­jen mak­si­moin­ti. Eikä edes hyvän yhteis­kun­nan­kaan. Kait.

  42. Count­ry­boy: Kivi­hii­len pääs­töt eivät ole pie­nem­mät, jos huo­mioi­daan koko tuo­tan­to­ket­ju. Ainos­taan tuo­tet­tua ener­giayk­sik­köä koh­ti on näin.

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va kivi­hii­li­kai­vok­siin liit­ty­vä suu­ri onne­to­muus­fre­kvens­si (lähin­nä metaa­ni­rä­jäh­dyk­set). Yksin Kii­nas­sa kuo­lee vuo­sit­tain tuhan­sia kivi­hii­li­kai­vok­sis­sa ja Suomeen/Helsinkiin tuo­daan kivi­hiil­tä mm. Keme­ro­von paha­mai­nei­sel­ta kavo­sa­lu­eel­ta Venä­jäl­tä. Mik­si vih­reät eivät vas­tus­ta kivi­hii­li­kai­vok­sia ? Muu­ten­kin ovat pro­fi­loi­tu­mas­sa erään­lai­sik­si hii­len­vih­reik­si aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Myös­kin tode­tut syanidit/ferrosyanidit Hel­sin­gin maa­pe­räs­sä liit­tyi­vät (Myl­ly­pu­ro, Jät­kä­saa­ri) liit­tyi­vät tie­tääk­se­ni kivi­hii­len käyt­töön. Muis­taak­se­ni Pek­ka Haa­vis­to oli ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­nä pois­ta­mas­sa kivi­hii­lel­tä hait­ta­ve­ro­ja 1990-luvilla.

    Nyt näyt­tää sil­tä, että jopa Jyri Häkä­mies on edis­tyk­sel­li­sem­pi täl­lä sektorilla.

    Pitää muis­taa se, että vih­reät ovat ensi­si­jai­ses­ti etu­jär­jes­tö aivan niin kuin MTK. Vih­reät puo­lus­ta­vat hyvin­kou­lu­te­tun, eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­van väes­tön etu­ja. Täl­löin on sel­vä, että tur­ve on hyvin paha — ei Hel­sin­ki käy­tä ener­gian­tuo­tan­nos­sa tur­vet­ta. Ympä­ris­tö­puo­lu­een mai­neen vih­reät on saa­nut sii­tä, että vih­reät vas­tus­ta­vat asioi­ta, jois­ta aiheu­tuu ympä­ris­tö­hait­to­ja muu­al­la Suo­mes­sa. Kivi­hii­li ei kuu­lu vas­tus­tet­ta­vien asioi­den pii­riin — miten Hel­sin­gin ener­gia­huol­to hoi­det­tai­siin ilman kivihiiltä? 

  43. O.S:” Jos hii­len sidon­ta ennal­lis­ta­mi­sen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tä­mis­tä, ollaan vas­ta samas­sa tilan­tees­sa kuin kivi­hii­len kohdalla.”

    Anteek­si nyt vaan, mut­ta kivi­hii­len pol­tos­sa vapau­tu­nut­ta hii­li­dioks­dia ei iki­nä kor­va­ta kivi­hii­len lou­hin­ta­teol­li­suu­den toimesta. 

    Mui­nais­ten kas­vien jät­teet ovat geo­lo­gis­ten maan­kuo­ren liik­kei­den vai­ku­tuk­ses­ta jou­tu­neet kovan pai­neen ja lämpötilan
    alai­sik­si. Täs­tä aiheu­tu­neet kemial­li­set ja fysi­kaa­li­set muu­tok­set ovat syn­nyt­tä­neet kivihiilen.”

    Kivi­hii­li on siis tur­vet­ta , mut­ta tii­vis­te­tys­sä muo­dos­sa. Miten Soi­nin­vaa­ra voi väit­tää, että jos hii­len sidon­ta (suon) ennal­lis­ta­mi­sen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tä­mis­tä, ollaan vas­ta samas­sa tilan­tees­sa kuin kivi­hii­len kohdalla?

    Tur­ve­han on täl­löin hii­li­ta­sees­sa kivi­hii­leen näh­den mil­joo­nia vuo­sia edellä.

    Sit­ten tuos­ta maa­no­mis­ta­jil­le mak­set­ta­vas­ta hii­len sidon­nas­ta. Suo on omis­ta­jal­leen sel­lai­se­naan tuot­ta­ma­ton ‚ja muut­tuu tap­piol­li­sek­si kun dema­rien kiin­teis­tö­ve­ro ote­taan käyt­töön. (Se vie muka­naan joka­mie­hen oikeu­det .) Tämä tulee lisää­mään pai­net­ta soi­den hyö­dyn­tä­mi­seen tur­ve­tuo­tan­non avul­la. Jos muu yhteis­kun­ta mak­sai­si suon sil­le teke­mäs­tä luon­no­nar­vo­pal­ve­lus­ta ( lii­ken­teen ja teol­li­suu­den hii­len­si­don­ta) , niin tur­ve­tuo­tan­toon oli­si vähäi­sem­pi tarve.

    Jos on lisät­ty toi­mia… Nii­tä­hän teh­dään koko ajan. Met­sän­kas­va­tuk­seen sopi­via soi­ta ja nevo­ja oji­te­taan, jol­loin nii­den met­sän­kas­vu lisään­tyy. Täl­löin hii­len­si­don­ta kas­vaa. Muu­ten suo ei lisää hii­len­si­don­taa. Ja kun olet­te hyväk­sy­neet kuvaa­ma­si mal­lin, niin olet­te taas toi­mi­neet Suo­men edun vastaisesti.

    Sum­ma sum­ma­rum; kum­pi on parem­pi ? Soi­den hii­len­si­don­ta­kor­vaus vai ojit­ta­mi­nen met­sän kas­vua var­ten ? Luu­li­si kii­lusil­mäis­ten himo­ve­rot­ta­jien­kin jo vähän ajat­te­le­van mitä tuli teh­tyä sil­loin kun kiin­teis­tö­ve­ro met­sä­maa­han lan­see­rat­tiin. ( se kos­kee myös soi­ta ja nevoja)

  44. Minun kal­loo­ni ei mah­du täs­sä kroo­ni­ses­sa työt­tö­myys­ti­lan­tees­sa, mitä hyö­tyä elä­keiän nos­tos­ta kan­san­ta­lou­del­le on. 

    Sehän vain lisäi­si työt­tö­myy­den kes­toa nuo­ris­sa työt­tö­mis­sä, jot­ka eivät pää­se työn syr­jään kiin­ni, sekä iäk­käis­sä (pitkäaikais)työttömissä, joil­ta elä­kei­kä karkaa.

    Elä­keiän nos­to ei toi­mi täs­sä suo­ma­lai­ses­sa ON/OFF mal­lis­sa, jos­sa ollaan joko täys­päi­väi­siä työt­tö­miä tai täys­päi­väi­siä työllisiä.

  45. eemil:
    ‘snip’
    Kivi­hii­li on siis tur­vet­ta , mut­ta tii­vis­te­tys­sä muo­dos­sa. Miten Soi­nin­vaa­ra voi väit­tää, että­jos hii­len sidon­ta (suon) ennal­lis­ta­mi­sen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tä­mis­tä, ollaan vas­ta samas­sa tilan­tees­sa kuin kivi­hii­len kohdalla?

    Tur­ve­han on täl­löin hii­li­ta­sees­sa kivi­hii­leen näh­den mil­joo­nia vuo­sia edellä.
    ‘snip’

    Aivan. Kuten aikai­sem­min kir­joi­tin, tur­ve ei uusiu­du mis­sään jär­ke­väs­sä ajas­sa, vaan voi­daan puhua, ei ehkä mil­joo­nis­ta, mut­ta tuhan­sis­ta vuosista.

    Ja kun ne tur­peet on pol­tet­tu, hii­li­diok­si­di on ilma­ke­häs­sä, aivan sama on tilan­ne kivi­hii­len suhteen.

    Ja sit­ten ovat vie­lä ne kaa­sut, jot­ka vapau­tu­vat tur­peen nos­ton yhtey­des­sä, jois­ta ystä­väl­li­ses­ti pos­ta­sit linkinkin.
    En kan­na­ta kivi­hii­len polt­toa sen enem­pää kuin tur­peen­kaan, mut­ta tur­vet­ta ei saa yli­voi­mai­sek­si mil­lään rehel­li­sel­lä laskutavalla.

  46. Evert The Neve­Rest:
    Minun kal­loo­ni ei mah­du täs­sä kroo­ni­ses­sa työt­tö­myys­ti­lan­tees­sa, mitä hyö­tyä elä­keiän nos­tos­ta kan­san­ta­lou­del­le on. 

    Sehän vain lisäi­si työt­tö­myy­den kes­toa nuo­ris­sa työt­tö­mis­sä, jot­ka eivät pää­se työn syr­jään kiin­ni, sekä iäk­käis­sä (pitkäaikais)työttömissä, joil­ta elä­kei­kä karkaa.

    Elä­keiän nos­to ei toi­mi täs­sä suo­ma­lai­ses­sa ON/OFF mal­lis­sa, jos­sa ollaan joko täys­päi­väi­siä työt­tö­miä tai täys­päi­väi­siä työllisiä.

    Suu­rin hyö­ty­jä oli­si vir­ka­mies­kun­ta. He voi­vat vähen­tää työn­te­koa oma-aloit­tei­ses­ti ja sopeut­taa työ­tah­din kun­toa vas­taa­vak­si ilman,että työ­nan­ta­ja puut­tuu asiaan.

    Palat­tai­siin takai­sin 50-luvul­le: Sil­loin kan­sa­kou­lun­opet­ta­ja tai mikä tahan­sa vir­ka­mies oli kylän par­hai­ten pal­kat­tu­ja, työ­mää­rää saat­toi sää­del­lä itse , lomat oli­vat pit­kiä ja ennen­kaik­kea oli täy­del­li­nen irti­sa­no­mis­suo­ja ja elä­ke-edut oli­vat hyviä, 66 % vii­mei­sis­tä pal­kois­ta 30 vuo­den palvelulla

    Tuo työ­eh­to­jen eriy­ty­mi­nen joh­taa siihen,että par­haat voi­mat tun­ke­vat jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja yksi­tyi­nen saa tyy­tyä jäl­jel­le jääneisiin.
    Kuka­pa halu­aa raa­taa pie­nel­lä pal­kal­la, epä­var­mas­sa työsuhteessa,koko ajan uhka pääl­lä irti­sa­no­mi­ses­ta ‚pal­kan­alen­nuk­ses­ta tai pal­kat­to­mas­ta yli­mää­räi­ses­tä työs­tä etc.

    Eten­kin kun vii­mei­set 5–10 vuot­ta ennen elä­kei­kää aika vie­te­tään sos­sun luu­kul­la työ­tön-työ­tön-lorua kirjoitellen

    Ja lop­pu­tu­le­ma­na työ­voi­man tar­jon­ta lisään­tyy 63–70-vuotiaissa,mutta eipä löy­dy maa­ta jos­sa oli­si onnis­tut­tu työl­lis­tä­mään tämä jouk­ko jul­ki­sen sek­to­rin ulko­puo­lel­la, ei edes Saksa

    Maa­il­mas­saon vie­lä­pal­jon 25–45-vuotiasta työ­voi­maa tar­jol­la, joten Suo­meen tus­kin inves­toi­daan sen vuok­si, että tääl­lä on pal­jon 63–70-vuotiasta työvoimaa

  47. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Onko downs­hif­taa­mis­ta se, ettei tee aivan niin pal­jon hom­mia kuin äärim­mil­leen pin­nis­tä­mäl­lä pys­tyi­si? Vai onko downs­hif­taa­mis­ta vain, jos vii­kot­tai­nen työ­ai­ka on alle 40e/h.

    Jär­jes­tel­mä on las­ke­nut että kai­kil­le sopi­va työ­ai­ka omis­ta resurs­seis­ta, elä­män­ti­lan­tees­ta, tuot­ta­vuus­ta­sos­ta tai työn vaa­ti­vuu­des­ta riip­pu­mat­ta on sen 37,5 h viikossa. 

    Tämän tulee sopia kai­kil­le. Kaik­ki nor­mis­ta alas­päin vapaa­eh­toi­ses­ti poik­kea­mi­nen on sitä downs­hif­taa­mis­ta eli löy­säi­lyä (ei-vapaa­eh­toi­sis­sa tapauk­sis­sa sitä sano­taan syr­jäy­ty­mi­sek­si). Ja ylös­päin poi­ket­taes­sa puo­les­taan kysees­sä on epä­ter­ve ahneus ja työnarkomania…

    Jos palk­ka­työ kek­sit­täi­siin tänään, oli­si haus­ka seu­ra­ta mil­lai­nen nor­mi­työ­ai­ka työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­os­a­puol­ten kes­ken neu­vo­tel­tai­siin kun his­to­rial­li­sia pai­no­las­te­ja ei oli­si taus­tal­la eikä voi­tai­si käy­dä nyky­ti­laan perus­tu­vaa ite­roi­vaa tinkimiskaupankäyntiä.

  48. Suo­men elä­keen super­kart­tu­ma-mal­li on kuin rää­tä­löi­ty jul­ki­sen puo­len kuu­kausi­palk­kai­sel­le viranhaltijalle.

    Ruot­sin mal­li, jos­sa elä­ke­läi­sen palk­ka­työ­ve­ro­tus­ta on alen­net­tu, on teh­ty tuot­ta­van työn näkökulmasta.

    Suo­mes­sa eli­ni­käi­sen edun saa tar­vit­tiin hen­ki­lön työ­pa­nos­ta tai ei. 

    Ruot­sis­sa etu on suo­ri­tus­pe­rus­tei­nen ja edun saa vain sil­loin, kun työ­pa­nok­sel­le on todel­lis­ta kysyntää.

  49. Rai­mo K:“Aivan. Kuten aikai­sem­min kir­joi­tin, tur­ve ei uusiu­du mis­sään jär­ke­väs­sä ajas­sa, vaan voi­daan puhua, ei ehkä mil­joo­nis­ta, mut­ta tuhan­sis­ta vuosista.”

    Vie­lä ker­ran: tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een ei tar­vit­se­kaan uusiu­tua , vaan se ote­taan vil­je­ly­käyt­töön. Alu­eel­la voi­daan vil­jel­lä met­sää, viher­mas­saa tai vil­jaa. Täl­löin ko. alue sitoo hiil­tä ilma­ke­häs­tä välit­tö­mäs­ti. Tapah­tuu­ko näin öljy­ken­til­lä tai kivi­hii­li­kai­vok­sis­sa ? Ei.

    Suo­mes­sa riit­tää suo­jel­tu­ja soi­ta yllin kyl­lin, nii­hin ei tar­vit­se kos­kea turvetuotantotarkoituksessa.

    Seu­raa­vas­sa link­ki VTT:n tut­ki­muk­sen esit­te­lyyh­teen­ve­toon, jos­ta pää­set myös tut­ki­muk­sen raporttiosuuteen:

    http://www.vtt.fi/uutiskirje/022007art07.jsp

    Lyhyes­ti, tur­ve­maan käy­tös­tä seu­raa kivi­hii­les­tä pie­nem­mät pääs­töt. Ja täs­sä on las­ket­tu­na koko tur­ve­tuo­tan­non elin­kaa­ri. Kivi­hii­len koh­dal­la on tus­kin las­ket­tu­na mukaan nimi­merk­ki count­ry­bo­yn viit­taa­mia kivi­hii­li­kai­vos­ten onnet­to­muuk­sia , kuo­le­mia ja ympäristökatastrofeja.

    Alun­pe­rin tämä jut­tu­ket­ju läh­ti liik­keel­le sii­tä, että vih­reät eivät arvos­ta maa­kun­nis­sa sijait­se­via luon­non­va­ro­ja ja nii­den tuo­maa työl­li­syyt­tä mil­lään asteikolla.

    Vaik­ka VTT:n tut­ki­muk­set osoit­ta­vat vää­jää­mät­tö­mäs­ti tur­peen parem­muu­den kivi­hii­leen ver­ratt­tu­na, niin 60-luvul­le jämäh­tä­neet asen­teet ovat ja pysyvät. 

    Vih­reät toi­mi­vat kuin pik­ku­las­ten väit­te­lys­sä tii­nan tois­taes­sa omaa väi­tet­tään, mii­ka peit­tää kor­van­sa ja tois­taa omaa hoke­maan­sa ettei kuu­li­si mitä tii­na väittää.

    -kes­si — s‑u-o-j-e-l-t-a-v‑a, kessi .…

    Kivi­hii­len pol­ton koh­dal­la ympä­ris­tö- yhteis­kun­nal­li­set- sosi­aa­li­set- poliit­ti­set ja muut ongel­mat siir­re­tään Suo­mes­ta kivi­hii­len tuot­ta­ja­maa­han. Ikään­kuin hii­les­tä mak­set­ta­va hin­ta oli­si oikeu­den­mu­kai­nen ja riit­tä­vä kor­vaus näi­hin ongelmiin.

    Aikai­sem­min Pena kir­joit­ti osu­vas­ti vih­rei­den poliit­ti­ses­ta ideo­lo­gias­ta. Kos­ka Hel­sin­gin vih­reät jär­jes­tä­vät mars­sin kivi­hii­len tuo­tan­non ympä­ris­tö­on­gel­mia tai tuot­ta­ja­maan ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­sia vastaan?

    Maa­lais­liit­toa vas­taan jo jär­jes­tet­tiin mie­le­no­soi­tus Tal­vi­vaa­ran vuok­si. Vil­le Nii­nis­tö oli­si halun­nut mars­sia ellei oli­si minis­te­ri ( ja itse vas­tuus­sa onnettomuudesta).

    Onko­han vih­reil­lä näis­sä luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­ses­sä vain poliit­ti­nen pää­mää­rä? Jos maa­seu­dul­le menee hyvin se tie­tää Maa­lais­lii­ton nousua ja vih­reät menet­tä­vät ääniä. 

    Tosi­asiat eivät pun­ta­ris­sa pai­na mitään.

  50. eemil:

    Vie­lä ker­ran: tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een ei tar­vit­se­kaan uusiu­tua , vaan se ote­taan vil­je­ly­käyt­töön. Alu­eel­la voi­daan vil­jel­lä met­sää, viher­mas­saa tai vil­jaa. Täl­löin ko. alue sitoo hiil­tä ilma­ke­häs­tä välittömästi.

    Lyhyes­ti, tur­ve­maan käy­tös­tä seu­raa kivi­hii­les­tä pie­nem­mät päästöt.

    Kivi­hii­len pol­ton koh­dal­la ympä­ris­tö- yhteis­kun­nal­li­set- sosi­aa­li­set- poliit­ti­set ja muut ongel­mat siir­re­tään Suo­mes­ta kivi­hii­len tuottajamaahan. 

    Kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra on moneen ker­taan toden­nut, suo sitoo ja varas­toi pysy­väs­ti hiil­tä. Jos se muu­te­taan maa- tai met­sä­ta­lous­käyt­töön, varas­toin­ti lop­puu (puut lopul­ta pol­te­taan tai pel­lol­la kas­va­vat kas­vit syödään).

    JOS Vapo osaisi/haluaisi kerä­tä tur­vet­ta sul­je­tul­la vesi­kier­rol­la ilman nykyis­tä vesis­tö­jen pilaa­mis­ta, jo maa- tai met­sä­ta­lous­käyt­töön otet­tu­jen soi­den tur­peen polt­ta­mi­nen kivi­hii­len sijaan oli­si hyvin­kin perus­tel­tua. Nyky­ti­lan­tees­sa, kun vesis­töt pila­taan, on parem­pi käyt­tää moder­nia kai­vos­tek­niik­kaa ja kai­vaa sitä maan alla ole­vaa venä­läis­tä tai puo­la­lais­ta hii­li­kai­vos­ta entis­tä syvem­mäk­si. Suo­ma­lais­ten työl­lis­ty­mi­sen hin­ta­na kun tur­peen nos­ton osal­ta oli­si vesis­tö­jen pilaan­tu­mi­nen. Se on lii­an kal­lis hinta.

  51. Evert The Neve­Rest:
    Minun kal­loo­ni ei mah­du täs­sä kroo­ni­ses­sa työt­tö­myys­ti­lan­tees­sa, mitä hyö­tyä elä­keiän nos­tos­ta kan­san­ta­lou­del­le on. 

    Suo­sit­te­len OECD:n jul­kai­sua ECO/WKP(2012)26, joka löy­tyy esim http://www.oecd-ilibrary.org/economics/the-short-term-effects-of-structural-reforms_5k9csvk4d56d-en

    Selit­tää, mik­si monet eko­no­mis­tien suo­sit­te­le­mat uudis­tuk­set ja arki­ko­ke­muk­set niis­tä ovat ris­ti­rii­das­sa. Uudis­tuk­sia teh­dään yleen­sä vain pakon edes­sä syväs­sä lamas­sa, vaik­ka monet niis­tä pitäi­si toteut­taa vas­ta nousun käyn­nis­tyt­tyä. Pää­tök­set voi­daan toki teh­dä aiemmin.

  52. Koti-isä: Kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra on moneen ker­taan toden­nut, suo sitoo ja varas­toi pysy­väs­ti hiil­tä. Jos se muu­te­taan maa- tai met­sä­ta­lous­käyt­töön, varas­toin­ti lop­puu (puut lopul­ta pol­te­taan tai pel­lol­la kas­va­vat kas­vit syödään).

    Asia ei ole näin yksioi­koi­nen , luon­non­ti­lai­set suot ovat metaa­nin läh­de. Metaa­ni on taas hii­li­diok­si­dia 25 ker­taa pahem­pi kaa­su ilmas­to­vai­ku­tuk­sel­taan ja se läm­mit­tää ilmakehää.

    Tie­toa saat mm. seuraavasta:

    http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/sarjala.htm

    Metsä‑, vil­jan- ja bio­mas­san vil­je­ly ei mer­kit­se hii­len­si­don­nan lop­pu­mis­ta vaan kas­va­tus- ja kor­juu­toi­met seu­raa­vat toi­si­aan vii­veet­tö­mäs­ti. Samoin hii­len sidonta.

    Kun suon ja nevan omis­ta­jil­ta ale­taan kerä­tä kiin­teis­tö­ve­roa nykyi­sen met­sän­hoi­to­mak­sun (vero) lisäk­si, niin mil­lä tuo­tol­la ne mie­les­tä­si tuli­si maksaa?

  53. Koti-isä: Nyky­ti­lan­tees­sa, kun vesis­töt pila­taan, on parem­pi käyt­tää moder­nia kai­vos­tek­niik­kaa ja kai­vaa sitä maan alla ole­vaa venä­läis­tä tai puo­la­lais­ta hii­li­kai­vos­ta entis­tä syvem­mäk­si. Suo­ma­lais­ten työl­lis­ty­mi­sen hin­ta­na kun tur­peen nos­ton osal­ta oli­si vesis­tö­jen pilaan­tu­mi­nen. Se on lii­an kal­lis hinta.

    Voi tei­tä vih­rei­tä, vai, että nyky­ai­nen kai­vos­tek­niik­ka kivi­hii­len lou­hin­nas­sa. Lue­pa tämä, ei ole pitkä:

    http://178.79.152.176/fw/uutiset/21-suomalaiset-energiayhtioet-eivaet-valvo-kivihiilensae-alkuperaeae

    Seu­raa­vas­ta videos­ta voit näh­dä nyky­het­ken tur­ve­tuo­tan­non vesien­suo­je­lus­ta. Se on jota­kin aivan muu­ta mitä esim. Soi­nin­vaa­ra ja Vii­na­nen esit­tä­vät. Tul­kaa pois siel­tä 60-luvun juoksuhaudoista.

    http://www.youtube.com/watch?v=SxXO-4PC7kw

  54. eemil:
    ‘snip’
    Seu­raa­vas­ta videos­ta voit näh­dä nyky­het­ken tur­ve­tuo­tan­non vesien­suo­je­lus­ta. Se on jota­kin aivan muu­ta mitä esim. Soi­nin­vaa­ra ja Vii­na­nen esit­tä­vät. Tul­kaa pois siel­tä 60-luvun juoksuhaudoista.

    http://www.youtube.com/watch?v=SxXO-4PC7kw

    Ei kai kukaan ole oikeas­ti epäil­lyt ettei­kö rahal­la sai­si hyviä mai­nos­vi­deoi­ta — eikä Vapon raha ole poikkeus.

  55. Mitä on edes­sä? Aina­kin läm­min­tä säätä:
    http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/12/1669483/japani-luopumassa-paastovahennystavoitteestaan

    apa­ni on luo­pu­mas­sa kun­nian­hi­moi­ses­ta pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tees­taan. Maa on luvan­nut vähen­tää pääs­tö­jään 25 pro­sen­til­la vuo­den 1990 tasos­ta vuo­teen 2020 men­nes­sä. Tavoit­tees­ta ollaan luo­pu­mas­sa, kos­ka fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­tö on kas­va­nut Japa­nis­sa mer­kit­tä­väs­ti Fukus­hi­man ydin­voi­ma­laon­net­to­muu­den jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.