Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 27.11.2012

Asun­to­ja Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non pelloille?

Tämä ei ole lis­tal­la, mut­ta toi­voi­sin sii­tä ker­rot­ta­van lau­ta­kun­nal­le. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa on esil­lä Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non kaa­va, jos­ta apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pent­ti­lä esit­tää rajat­ta­vak­si ulos 33 heh­taa­ria pel­toa osoi­tet­ta­vak­si asun­to­tuo­tan­toon tuhan­nel­le asun­nol­le. Oli­si koh­tuul­lis­ta, että asias­ta ker­rot­tai­siin myös lau­ta­kun­nal­le ilmoi­tus­asioi­den yhtey­des­sä, kos­ka kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäse­net kysy­vät kui­ten­kin lau­ta­kun­nan jäse­nil­tä asiasta.

Minul­la noi­den pel­to­jen raken­ta­mi­nen ei oli­si lis­tal­la ihan pääl­lim­mäi­se­nä. Tämä on joka tapauk­ses­sa sitä auto­kau­pun­kia, jos­sa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so on keh­noa. Kes­kit­täi­sin raken­ta­mis­ta enem­män Kehä I:n sisä­puo­lel­le. Tuol­la Vii­kin­ran­nas­sa eri­mie­li­syy­tem­me ovat samaa suu­ruus­luok­kaa mut­ta siis niin päin, että vih­reät halua­vat enem­män asun­to­ja. Jos Pent­ti­län esit­tä­mä alue ote­taan asun­to­tuo­tan­toon, asun­to­ja edes pitäi­si mah­tua sel­väs­ti enem­män. Van­haa Tuusu­lan­tie­tä voi­si myös siir­tää moot­to­ri­tien kylkeen.

Tie­dok­si kai­kil­le leh­ti­mie­hil­le, jot­ka huo­mi­saa­mu­na soit­ta­vat ja halua­vat kan­taa Pent­ti­län esi­tyk­seen. Ennen kuin sanon oman kan­ta­ni, haluat toki tie­tää, mitä esitetään.

Vii­kin­ran­nan ase­ma­kaa­van muutosluonnos

(Pöy­däl­tä)

Esi­tän palau­tet­ta­vak­si siten, että asun­to­ja alu­eel­le saa­daan sel­väs­ti enemmän.

Mal­min Tul­li­vuo­ren­tien ete­läi­sen alu­een asemakaava

(Pöy­däl­tä)

Tämä nyt var­maan­kin pitää pääs­tää eteen­päin, mut­ta vähän ihme­tyt­tää, kan­nat­taa­ko tuon­ne raken­taa ker­ros­ta­lo­ja, kun pysä­köin­nin takia tehok­kuus ei juu­ri lisään­ny pien­ta­loi­hin verrattuna.

Jät­kä­saa­ren tornihotelli

(Pöy­däl­tä)

Aion äänes­tää täs­sä tyh­jää, kos­ka oikea paik­ka hank­keen tar­peel­li­suu­den arvioin­tiin on kau­pun­gin­hal­li­tus. Kau­pun­ki­ku­va oli parem­pi ilman tätä hotellia.

Kunin­kaan­tam­men ete­lä­rin­teen kaava 

Isot peri­aat­teel­li­set kysy­myk­set rat­kais­tiin jo alu­een kes­kus­tan kaa­vas­sa. Tän­ne on tar­koi­tus pol­kais­ta vii­den tuhan­nen asuk­kaan asui­na­lue, moder­ni lähiö.

Kaa­va mää­rää raken­nus­ma­te­ri­aa­lik­si puun. Raken­nus­teol­li­suus on arvos­tel­lut sitä voi­mak­kaas­ti. Hei­dän mie­les­tään ei ole perus­te­lu­ta mää­rä­tä raken­nuk­sen run­koa raken­net­ta­vak­si puus­ta. Puun ja beto­nin yhdis­te­le­mi­sel­lä saa­daan sen mukaan paras tulos. Esit­te­li­jä perus­te­lee puu­ta ilmas­to­po­li­tii­kal­la. Jos murs­kaa­va vas­ta­väi­tet­tä ei ilmaan­nu, olen esit­te­li­jän kannalla.

Mau­nu­las­sa mal­til­li­nen tiivistyskaava

Yhteis­kou­lu saa laa­jen­tua 2000 ker­ros­ne­liöl­lä. Uut­ta asun­toa­laa tulee 5800 ker­ros­ne­liö­tä eli run­saat sata asukasta. 

Täs­sä voi olla jotain uut­ta: ”Kaa­va­työn aika­na on neu­vo­tel­tu yksi­tyi­sen toi­mi­jan kans­sa, joka oli­si kiin­nos­tu­nut toteut­ta­maan ton­til­le Kehit­ty­vä ker­ros­ta­lo-hank­kee­na uuden­lai­sen ker­ros­pi­ha­ta­lo­rat­kai­sun, jos­sa yhdes­sä ker­rok­ses­sa on kak­si isoa per­hea­sun­toa isoi­ne terasseineen.”

Vuo­saa­ren Meri-Ras­ti­lan osayleiskaavaehdotus

Se on tääl­lä taas. Alu­ees­ta ei teh­dä auto­ton­ta, vaik­ka tuos­ta havain­ne­ku­vas­ta voi­si niin luulla.

Vih­reät vas­tus­ta­vat tätä han­ket­ta. On toki jär­ke­vää sijoit­taa asun­to­ja lähel­le met­roa­se­maa. Asuk­kail­ta on kui­ten­kin tul­lut mie­len­kiin­toi­nen vas­taeh­do­tus: tii­vis­te­tään ole­mas­sa ole­vaa, hyvin väl­jää ker­ros­ta­loa­luet­ta ja jäte­tään puis­to kos­ke­mat­ta. Näin saa­daan yhtä pal­jon raken­nusa­laa. En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mik­si asuk­kai­den tar­koik­seen ei tar­tu­ta – tai edes tut­ki­ta, ovat­ko asuk­kaat tosia­sias­sa sen taka­na. Aika vai­kea on puis­ton tuhoa­mis­ta perus­tel­la sen­kään takia, että huo­mat­ta­va mää­rä maa­ta met­roa­se­man vie­res­sä on uhrat­tu asun­to­vau­nu­jen säi­ly­tyk­seen. Niis­sä­hän on pyörät.

Viras­to tor­juu asuk­kai­den esi­tyk­sen sil­lä perus­teel­la, ettei vuo­kra-asun­to­jen lomaan saa­da toteu­te­tuk­si omis­tusa­sun­to­ja ja että pysä­köin­ti tulee tii­viis­sä kaa­vas­sa lii­an kal­liik­si. Tämän voi­si siis vään­tää niin­kin, että Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­to uhra­taan pysäköinnille.

Viras­to myös esit­tää nerok­kaan idean: toteu­te­taan molem­mat! Näin ei voi teh­dä. Jos asuk­kaat tar­jou­tu­vat hyväk­sy­mään pie­nem­män pahan, tätä ei voi pal­ki­ta sil­lä, että saat­te hyväk­syä sekä pie­nem­män, että isom­man pahan. Täl­lai­nen menet­te­ly muis­tet­tai­siin pit­kään, eikä mitään vas­taan­tu­lo­ja ei jat­kos­sa tulisi.

Kan­nat­taa muis­taa, miten Meri-Ras­ti­lan alu­ees­ta tuli niin vuo­kra-asun­to­val­tai­nen. Dema­rit halusi­vat aika­naan raken­taa koko Vuo­saa­reen 60 pro­sent­tia sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Vih­reät teki­vät kokoo­muk­sen kans­sa sopi­muk­sen, että tätä pro­sent­tia alen­ne­taan ja vas­taa­va mää­rä vuo­kra-asun­to­ja oste­taan van­has­ta kan­nas­ta. (Täs­tä alkoi Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta Oy:n nousu.) Sit­ten tuli 90-luvun  lama. Kokoo­muk­sen joh­ta­ma kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta ajat­te­li enem­män raken­nus­yh­tiöi­den menes­tys­tä kuin sosi­aa­lis­ta tasa­pai­noa, ja muut­ti mel­kein kaik­ki omis­tusa­sun­to­ton­tit Vuo­saa­res­sa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non tonteiksi.

83 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 27.11.2012”

  1. Hie­noa jos Vii­kin­ran­nan kaa­va saa­tai­siin palautettua.

    En muis­ta ehdot­ti­ko joku tätä jo edel­li­sen esi­tys­lis­tan kom­men­teis­sa, mut­ta voi­tai­siin­ko pien­teol­li­suus­tont­tien ongel­man rat­kais­ta tar­joa­mal­la ton­tin­vuo­kraa­jil­le lunastusoikeutta?

    Alue kaa­voi­tet­tai­siin asuin­ton­teik­si ja nykyi­set ton­tin­vuo­kraa­jat sai­si­vat lunas­taa ton­tit mar­gi­naa­li­ses­ti mark­ki­na-arvoa edul­li­sem­min. Voi­si­vat sit­ten itse har­ki­ta kan­nat­taa­ko ton­til­le teh­dä asuin­ta­lo vai pitää nykyi­nen 2‑kerroksinen teol­li­suus­ra­ken­nus pai­koil­laan. Ne jot­ka eivät lunas­tusoi­keut­ta käyt­täi­si, irtisanottaisiin.

  2. Raken­ne­taan pien­ta­lo­mat­toa pel­loil­le auto­jen varaan, kos­ke­ma­ton­ta met­sää tuho­taan tur­haan nuk­ku­ma­lä­hiön takia, yksi kor­kea talo tuho­aa kau­pun­ki­ku­vaa, mut­ta neliö­ki­lo­met­reit­täin saa raken­taa beto­ni­lä­hiö­tä van­han kan­ta­kau­pun­gin jat­keek­si, ja kukaan ei sano ark­ki­teh­tuu­ris­ta mitään. 

    Mitä­hän jos KSV luo­vut­tai­si kau­pun­ki-osan nimes­tään? Inno-Suo­mi var­maan inno­voi sil­le parem­man nimen. Mik­si Pent­ti­lä ei sano mota­rei­den bule­var­di­soi­mi­ses­ta mitään, vaan jat­kaa kau­pun­gin levit­tä­mis­tä? Onko edes kysyt­ty? Vih­reil­lä vaa­li­tee­mo­hin näh­den pal­jon teh­tä­vää, kun tämä menee näin vikasuuntaan. 

    Teh­kää beto­ni­lä­hiöi­den sijaan pik­ku­por­va­ril­li­sia ker­ros­ta­lo­ja, niin pik­ku­por­va­rit jät­tä­vät pel­lot rau­haan. Mik­si Kala­sa­ta­man alku­kort­te­lit ovat laa­dul­taan hei­kom­pia, kuin se tii­li­ta­lo­kort­te­li, jos­sa KSV sijait­see? Mik­si vuo­den 1930 tie­noil­la val­tuus­to ja suun­nit­te­li­jat sai­vat aikaan niin pal­jon parem­paa? Mik­si fir­mat vie ja val­tuu­te­tut vikisee?

  3. Onnis­tu­nut kaa­voi­tus on eduk­si sekä yksit­täi­sel­le asui­na­lu­eel­le että koko kau­pun­gil­le. Meri-Ras­ti­las­sa toi­mi­va pit­kän täh­täi­men rat­kai­su sääs­täi­si ulkoi­lu­puis­ton, joka on alu­een kes­kei­sin paik­ka, ja suun­tai­si lisä­ra­ken­ta­mi­sen seu­tua eheyt­tä­väl­lä taval­la toisin.

    Muu­ta­ma perus­te­lu seuraavassa:

    1) Met­sä tukee monin tavoin asuk­kai­den ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia. Lisäk­si lähei­nen vir­kis­ty­sa­lue pitää yllä asuk­kai­den ter­veyt­tä taval­la, joka ennal­taeh­käi­see eriarvoistumista.

    2) Tie­to lähi­luon­non mer­ki­tyk­ses­tä ihmis­ten hyvin­voin­nil­le kas­vaa ja ilmaston
    läm­pe­ne­mi­nen koros­taa vihe­ra­luei­den painoarvoa.

    3) Toi­mi­va rat­kai­su koko Hel­sin­gil­le oli­si tii­viin kau­pun­gin ja sen lomas­sa kul­ke­van viher­ver­kos­ton yhdistelmä.

    4) Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä met­sä tor­juu ilmas­ton­muu­tos­ta ja sen hait­to­ja, kuten tulvia.

    Laa­jem­mas­sa kuvas­sa Hel­sin­kiin tar­vi­taan uuden­lai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su, joka
    hel­pot­taa kul­ke­mis­ta eri suun­tiin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Itä-Hel­sin­gin kan­nal­ta uusien
    lii­ken­ne­rat­kai­su­jen tar­vet­ta koros­taa myös met­ron kapa­si­tee­tin rajal­li­suus, kun siir­ry­tään lyhyi­siin juniin ja asu­mis­ta tulee radan­var­teen pal­jon lisää.

  4. Joke­ri 2 var­rel­la Tuo­ma­rin­ky­läs­sä luon­te­vin raken­nus­paik­ka on Van­han Tuusu­lan­tien län­si­puo­lel­la ole­va melu­met­sä, kun Tuusu­lan­väy­lä joka tapauk­ses­sa kat­kai­see Kes­kus­puis­ton sii­nä. Sil­loin kun Joke­ri 2 suun­ni­tel­tiin, esi­tet­tiin myös aja­tus että sen ja Van­han Tuusu­lan­tien voi­si siir­tää Tuusu­lan­väy­län vie­reen ja gryn­da­ta sen
    tie­poh­jan sekä met­sää. Ei kiin­nos­ta­nut ketään.

    Seu­raa­vak­si paras paik­ka raken­taa on Van­han Tuusu­lan­tien itä­puo­li sano­taan nyt vaik­ka 50 — 100 met­rin syvyy­del­lä, mai­se­mal­li­ses­ti ja Tuo­ma­rin­kar­ta­non vir­kis­tys­käy­tön kan­nal­ta se on vähem­män tär­keä. Joke­ri 2 ajaa vie­res­tä. No sii­hen pää­tet­tiin teh­dä Vint­ti­koi­ra­kes­kus, pysäköintialueineen.

    Sen tulean vint­ti­koi­ra­lan­din taka­na Joke­ri 2 kat­soen on pel­lon­pät­kä nimel­tä Uusi­pel­to, joka nyt äkki­sel­tään on jo Tuo­ma­rin­kar­ta­non arvok­kaan mil­jöön kan­nal­ta ongel­mal­li­nen raken­nus­koh­de. Ja siis mah­dol­li­sim­man kau­ka­na Joke­ri 2 pysä­kis­tä. Ja tämä halu­taan raken­taa perä­ti alue­te­hok­kuu­del­la 0,3, eli ei sin­ne tuli­si edes juu­ri asuntoja.

    Voi­si­ko nyt aloit­taa vaik­ka sii­tä että joke­rien var­sien tii­vis­tä­mi­nen tar­koit­taa että raken­ne­taan kyseis­ten joke­rien varteen?

  5. Tämän blo­gin teks­ti kiteyt­tää hyvin Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­voi­tuk­seen liit­ty­vät kuviot. Kii­tok­set vih­reil­le asuk­kail­le osoi­te­tus­ta tues­ta. Muis­tim­me kiit­tää myös vaa­leis­sa, sil­lä alu­eem­me erot­tui vaa­li­kar­tal­la vih­reän väri­se­nä mer­kik­si sii­tä, että Vih­reä Liit­to oli kun­nal­lis­vaa­lien suo­si­tuin puo­lue Meri-Rastilassa.

    Osmon blo­giin lisäi­sin vie­lä sen ver­ran, että vaik­ka Meri-Ras­ti­laan 90-luvul­la tuli­kin taval­lis­ta enem­män vuo­kra-asun­to­ja, 2000-luvul­la tän­ne on raken­net­tu ja kaa­voi­tet­tu lähes pel­käs­tään kovan rahan aluei­ta. Nyt ran­to­ja kier­tää jo raken­net­tu­jen ja vas­ta kaa­voi­tet­tu­jen pien­ta­loa­luei­den kehä — Ram­sin­ran­nat I, II ja III. Näis­tä tosin Ram­sin­ran­ta I:nkin raken­ta­mi­nen on vie­lä kes­ken, vaik­ka alu­een piti val­mis­tua vuon­na 2005. Jos nykyis­tä met­sä­aluet­ta­kin vie­lä naker­ret­tai­siin, alkai­si pai­kal­li­nen eriar­vois­tu­mi­sen kehä olla valmiina.

    Pro Meri-Ras­ti­la on hake­nut alu­eel­le osal­lis­ta­van kau­pun­ki­suun­nit­te­lun demo­kra­tia­han­ket­ta. Hake­muk­sem­me löy­tyy täältä:

    http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/

    Lopuk­si sitee­raan pät­kän Anu Silf­ver­ber­gin Hel­sin­gin Sano­mien Nyt-liit­tee­seen (23.11.2012) kir­joit­ta­mas­ta kolumnista:

    Poli­ti­soin­ti ja poli­ti­koin­ti ovat saa­neet nega­tii­vi­sen klan­gin: ne ovat sano­ja, joi­ta poli­tii­kas­ta käy­te­tään sil­loin, kun se koe­taan vää­rän­lai­sek­si. Mut­ta eikö poli­ti­soin­ti tar­kal­leen ottaen tar­koi­ta, että teh­dään näky­väk­si jon­kin asian poliit­ti­suus, ja poli­ti­koin­ti puo­les­taan sitä, että teh­dään politiikkaa?

    Epä­po­li­ti­soin­ti sen sijaan on sana, jos­ta voi­si enem­män puhua. Se tar­koit­taa, että esi­te­tään väis­tä­mät­tö­mi­nä asiat, jot­ka ovat oikeas­ti valin­to­jen seurausta.”

  6. Todel­la hyvä kan­ta Meri-Ras­ti­lan kaa­vaan! Asia on juu­ri niin kuin Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa. Sii­hen ei ole mitään lisättävää.

    Nih­keyt­tä raken­taa Tuo­ma­rin­kar­ta­non pel­loil­le kum­mak­sun. Eikös juu­ri pel­loil­le kan­nat­tai­si raken­taa, jot­ta vir­kis­tyk­sel­le ja luon­nol­le arvok­kaam­mat met­sä- ja ran­ta-alu­eet säi­lyi­si­vät? Tuo­ma­rin­kar­ta­non laa­joil­le pel­loil­le voi­si raken­taa ker­ros­ta­loa­lu­een ja tor­ni­ta­lo­ja. Sil­ti kau­pun­gin asu­kas­ta­voi­tet­ta tulee tar­kis­taa reip­paas­ti alas­päin, kos­ka muu­ten sii­hen eivät mit­kään alu­eet riitä.

  7. LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Ras­ti­lan osay­leis­kaa­vas­sa Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään on suun­ni­tel­tu asuin­kort­te­lei­ta 2000 asuk­kaal­le. Alue on kor­kea kal­lio­har­jan­ne, jos­sa sijait­see mm. Lito­ri­na­me­ren ran­ta­muo­dos­tel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­säs­sä on asuk­kai­den ahke­ras­ti käyt­tä­miä ulkoi­lu­reit­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­ni­tel­mat perus­tu­vat van­hen­tu­nee­seen 2002 yleis­kaa­vaan ja tuhoai­si­vat ran­ta­met­sän poh­jois­osan kal­lioi­neen ja ran­toi­neen. Vuo­saa­ren asuk­kaat vas­tus­ta­vat yksis­sä tuu­min met­sän hävit­tä­mis­tä, se oli­si myös täy­sin vas­toin ilmas­to­po­li­tii­kan tavoitteita. 

    Met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­nen on sinän­sä perus­tel­tua ja kes­tä­vän kehit­tä­mi­sen mukais­ta, se kos­kee kaik­kia van­ho­ja ase­mia Mel­lun­mäes­tä Kulos­aa­reen. Ras­ti­las­sa sen voi kui­ten­kin teh­dä kaa­ta­mat­ta mon­taa­kaan puu­ta, suu­ri osa asuin­kort­te­leis­ta on mah­dol­lis­ta sijoit­taa nykyi­sen asun­to­vau­nua­lu­een pai­kal­le. Ras­ti­lan kar­ta­no ympä­ris­töi­neen ja vie­rei­nen ran­ta­met­sä voi­daan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vau­nua­lue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Lei­rin­tä on mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä. Alu­eel­la on var­si­nais­ta toi­min­taa muu­ta­ma­na kesä­kuu­kau­te­na, suu­rim­man osan vuot­ta se pal­ve­lee asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä. Lei­rin­tä­alu­een nyky­si­jain­ti on epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, alue on jää­nyt kor­kean Ras­ti­lan­kal­lion kort­te­lin ja ras­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn Vuo­tien väliin. Vuo­saa­ren asuk­kaat eivät itse hyö­dy aida­tus­ta lei­rin­tä­alu­ees­ta mil­lään tavalla. 

    Toi­min­nal­li­ses­ti ja kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti asun­to­vau­nua­lue on joutomaata.

    Seson­kiai­kaan lei­ri­na­lu­een kapa­si­teet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­li­suut­ta ole. Sekä koti­mai­nen, että ulko­mai­nen asun­to­vau­nu­mat­kai­lu tulee lähi­vuo­si­na lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Lei­rin­tä­alue jou­du­taan joka tapauk­ses­sa joi­den­kin vuo­sien pääs­tä siir­tä­mään väl­jem­piin maisemiin.

    Lii­kun­ta­vi­ras­to saat­taa pitää nykyis­tä sijain­tia hyvä­nä kun kesä­tu­ris­tit pää­se­vät met­rol­la kes­kus­taan. Kui­ten­kin oleel­li­sem­paa on tuhan­nen uuden asuk­kaan päi­vit­täi­set työ- ja asioin­ti­mat­kat. Para­dok­saa­li­ses­ti juu­ri met­roa­se­man lähei­syys, joka on etu lei­rin­tä­alu­een asiak­kail­le, on juu­ri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siir­tää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tä­vis­sä esim. Öster­sun­do­min lii­to­sa­lu­eel­ta jon­ne ollaan suun­nit­te­le­mas­sa yleis­kaa­vaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sin­ne on suun­ni­tel­tu myös vene­sa­ta­mia, uima­ran­to­ja ja ran­ta­puis­to­ja, Talo­saa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­des­sä on ihan­teel­li­nen paik­ka lei­rin­tä­alu­eel­le. Lii­tyn­tä­lii­ken­ne Itä­kes­kuk­seen on help­po jär­jes­tää. Sitä pait­si kara­vaa­na­rit ja per­heet liik­ku­vat yleen­sä – autolla!

    Lei­rin­tä­alu­een nykyi­nen tont­ti on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja toi­min­taa hoi­taa Lii­kun­ta­vi­ras­to. Siir­to on kau­pun­gin omas­sa pää­tös­val­las­sa. Maa­poh­jan tuo­tol­la on mah­dol­lis­ta kat­taa uuden lei­rin­tä­alu­een perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­ros­kor­keuk­sis­ta Kaup­Sun vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mas­sa on mah­dol­lis­ta sijoit­taa 1800–2200 asu­kas­ta alle 500 m:n jalan­kul­kue­täi­syy­den pää­hän met­roa­se­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan poh­jois­puo­lel­le, pää­asias­sa asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tuu n. 1000 asu­kas­ta. Met­ro­ra­dan kupee­seen ehdo­te­taan 1–2 tor­ni­ta­loa (n. 16 krs) Ras­ti­lan maa­mer­kik­si ja Vuo­saa­ren ”kau­pun­gin­por­tik­si”. Ostos­kes­kuk­sen ympä­ris­töä ja Meri-Ras­ti­lan kau­pun­ki­ra­ken­net­ta on tii­vis­tet­ty maltillisesti.

    Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen oli­si ns. WIN-WIN-WIN — rat­kai­su, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­si­vät; Meri-Ras­ti­lan asuk­kaat sai­si­vat pitää lähi­met­sän­sä, ret­kei­li­jät sai­si­vat parem­man laa­jem­man merel­li­nen sijain­nin ja tar­vit­ta­va lisä­ker­ro­sa­la voi­daan sijoit­taa met­roa­se­man viereen .

    Kaik­ki kol­me, lei­rin­tä­alue, uudet asuin­kort­te­lit ja met­sä eivät saman met­roa­se­man vie­reen mah­du. Jos voi vali­ta uhra­taan­ko met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­seen asuk­kai­den lähi­met­sä Meri-Ras­ti­las­ta, vai asun­to­vau­nu­jen park­ki­paik­ka ja muu­ta­ma lau­ta­mök­ki lei­rin­tä­alu­eel­ta, vas­taus pitäi­si olla itses­tään sel­vä. Lei­rin­tä­alu­een voi aina siir­tää ja perus­taa muu­al­le, ker­ran kaa­det­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa kos­kaan takaisin. 

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työ­ryh­mä, VUOSAARI

    PS.
    Leh­ti­tie­to­jen mukaan (mm. Hel­sin­gin Uuti­set 21.11. kts. net­ti­ver­sio), Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to etsii uudel­le lei­rin­tä­alu­eel­le sijain­tia Öster­sun­do­mis­ta. Mah­taa­ko lau­ta­kun­ta olla täs­tä tietoinen?

    Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­eel­ta jou­du­taan seson­kiai­kaan jat­ku­vas­ti kään­nyt­tä­mään kara­vaa­na­rei­ta por­til­ta. Kah­den eril­li­sen lei­rin­tä­alu­een pyö­rit­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, pel­käs­tään hen­ki­lös­tö­ku­lut­kin oli­si­vat kak­sin­ker­tai­set. Nykyi­nen­kään alue ei pyö­ri omil­laan, vaan mök­kien uusi­mi­set jou­du­taan rahoit­ta­maan kau­pun­gin budjetista.

    Polii­tik­ko­jen tuli­si ottaa Ras­ti­lan kaa­voi­tuk­ses­sa aloi­te käsiin­sä, Ksv ei sii­hen näkö­jään itse pys­ty. Lau­ta­kun­nan tuli­si ottaa aika­li­sä, ja sel­vit­tää perin­poh­jin lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set ja hyö­dyt, ennen kuin kaa­voi­tus­ta jatketaan. 

    Ksv ei ole edes pyy­tä­nyt Lii­kun­ta­vi­ras­tol­ta min­kään­lais­ta lausun­toa kaa­va­pro­ses­sin mis­sään vaiheessa.

  8. Vie­lä nois­ta Tuo­ma­rin­kar­ta­non pel­lois­ta ja tar­kem­min sen lii­ken­ne­rat­kai­sus­ta. Eikös jouk­ko­lii­ken­ne hoi­tui­si käte­väs­ti lii­tyn­tä­lii­ken­tee­nä Pukin­mäen rautatieasemalta?

    Van­taan­joen var­ret tulee kui­ten­kin jät­tää raken­ta­mat­ta samoin kuin pel­to­ja ympä­röi­vät metsäalueet.

    Lisää raken­nus­maa­ta oli­si myös Hal­tia­lan kar­ta­non pel­loil­la — sama pätee myös sin­ne, että met­sät ja Van­taan­joen var­si on jätet­tä­vä rauhaan.

  9. Osmon kan­na­no­tot Meri-Ras­ti­laa kos­kien oli­vat osu­via. Alu­eel­la asu­va­na haluan vie­lä lisäk­si tuo­da esil­le seuraavaa:

    Suun­ni­tel­maa raken­taa omis­tusa­sun­to­ja Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään on yri­tet­ty myy­dä sil­lä, että ne vähen­täi­si­vät segre­gaa­tio­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton suun­ni­tel­man mukai­nen raken­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan aut­tai­si asias­sa, kos­ka KSV:n suun­ni­tel­mas­sa luo­tai­siin muus­ta Meri-Ras­ti­las­ta eril­li­si­nen saa­re­ke. Jos segre­gaa­tio­ta halut­tai­siin oikeas­ti tor­jua, omis­tusa­sun­to­ja tuli­si raken­taa vuo­kra­ta­lo­jen sekaan, ei kau­as niistä.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton suun­ni­tel­mas­sa tees­ken­nel­lään, että sii­nä on otet­tu Meri-Ras­tian met­sän luon­toar­vot huo­mioon. Sii­nä on kui­ten­kin otet­tu huo­mioon vain ns. mui­nais­ran­ta, ei mui­ta luon­toa­luei­ta. Met­säs­sä on kui­ten­kin arvok­kai­ta suo­a­luei­ta ja puro­ja, joi­den eko­lo­gi­aan vai­kut­tai­si todel­la pal­jon, jos nii­den valu­ma-alu­eel­le raken­net­tai­siin, mitä KSV:n suun­ni­tel­man mukai­nen raken­ta­mi­nen mer­kit­si­si. Koko Meri-Ras­ti­lan met­sän ete­lään ja län­teen viet­tä­vä valu­ma-alue tuli­si jät­tää rau­haan, jot­ta met­sän suo­a­lu­eet ja purot eivät kui­vui­si. Vain aivan Vuo­tien var­teen, sen ete­lä­puo­lel­le, voi­tai­siin raken­taa jokin tien suun­tai­nen yksit­täi­nen toi­mis­to­ra­ken­nus melues­teek­si, joka rau­hoit­tai­si Meri-Ras­ti­lan met­sää Vuo­tiel­tä kan­tau­tu­val­ta lii­ken­ne­me­lul­ta. Se paran­tai­si met­sän poh­jois­osan arvoa ulkoilualueena.

    Itse olen sen kan­nal­la, että Meri-Ras­ti­lan ja Ras­ti­lan raken­ta­mi­ses­sa tuli­si yhdis­tää OurCi­ty-suun­ni­tel­ma ja ns. Kaup­su-suun­ni­tel­ma. Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­een park­ki­paik­ka tuli­si raken­taa sit­ten, kun lei­rin­tä­alue on siir­ret­ty muuu­al­le. En pidä jär­ke­vä­nä tämän­het­kis­tä tilan­net­ta, että lei­rin­tä­alue vie kal­lis­ta ja logis­ti­ses­ti arvo­kas­ta maa­ta Ras­ti­lan met­roa­se­man lähei­syy­des­tä. Yhdis­tä­mäl­lä OurCi­ty suun­ni­tel­ma ja Kaup­su-suun­ni­tel­ma, Meri-Ras­ti­lan täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta voi­tai­siin hie­man keven­tää, kun osa uusis­ta asun­nois­ta voi­tai­siin sijoit­taa myö­hem­min Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­een park­ki­pai­kal­le. Samal­la itse Ras­ti­lan kar­ta­noa ja sen väli­tön­tä ympä­ris­töä tuli­si koh­del­la pieteetillä.

    Vuo­saa­res­sa asuu täl­lä het­kel­lä lähes 38 000 asu­kas­ta. On nurin­ku­ris­ta, että aluet­ta kos­ke­vis­sa pää­tök­sis­sä Vuo­saa­re­lai­sis­ta mie­li­pi­teis­tä ei ole välitetty. 

    Maa­kun­ta­kaa­vas­sa Meri-Ras­ti­lan met­sä on mer­kit­ty vihe­ra­lu­eek­si. On vähin­tään­kin eri­kois­ta, että kau­pun­ki on käve­le­mäs­sä maa­kun­ta­kaa­van yli, vaik­ka raken­ta­mi­sel­le on esi­tet­ty vaihtoehtojakin.

  10. Meri-Ras­ti­la on mie­len­kiin­toi­nen kaa­voi­tus­tes­ti: Onko mah­dol­lis­ta kehit­tää kau­pun­kia uudel­la taval­la yhdes­sä asuk­kai­den ja mui­den osal­lis­ten kanssa?

    Nykyi­sin Hel­sin­ki on jo niin suu­ri, että kukaan ei voi tun­tea kaik­kien aluei­den eri­tyis­piir­tei­tä. Asuk­kai­den osaa­mi­nen koti­seu­dus­taan on hyvä saa­da enem­män kau­pun­ki­suun­nit­te­lun avuksi.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lua on mah­dol­lis­ta uudis­taa niin, että suu­ret pää­lin­jat ja pai­kal­lis­tun­te­mus kohtaavat.

  11. Aiheel­li­ses­ti on ihme­tel­ty, mitä vir­kaa koko Joke­ri2-lii­ken­ne­hank­keel­la on, kun rei­tin var­rel­la on pal­jon har­vaa­na­sut­tu­ja tai asu­mat­to­mia aluei­ta kuten Palo­hei­nä, Torp­pa­rin­mä­ki, Kes­kus­puis­to ja Tuo­ma­rin­ky­län pellot. 

    Vas­taus kysy­myk­seen saa­tiin kau­pun­gin­joh­ta­ja Pent­ti­läl­tä, joka ilmoit­ti että Palo­hei­nän vir­kis­ty­sa­lueil­le pitäi­si raken­taa asun­to­ja, kos­ka täl­lai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lä täs­sä nyt sopi­vas­ti sat­tuu kulkemaan.

  12. Asun­to­ja Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non pelloille?

    Tämä ei ole lis­tal­la, mut­ta toi­voi­sin sii­tä ker­rot­ta­van lau­ta­kun­nal­le. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa on esil­lä Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non kaa­va, jos­ta apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pent­ti­lä esit­tää rajat­ta­vak­si ulos 33 heh­taa­ria pel­toa osoi­tet­ta­vak­si asun­to­tuo­tan­toon tuhan­nel­le asunnolle”

    Onh­na tämä “Asun­to­ja sunn­ot­to­mil­le!” jalo aate.

    Muis­tan­ko vää­rin? Eikä tuos­sa muu­tA­ma vuo­si sit­ten osa Sipoos­ta lii­tet­ty Hel­sin­kiin juu­ris en vuoksi,e ttä kau­pu­ni saiis lisää rakenn­su­ke­lois­ta maa­ta. Tuo­ma­rin­ky­län pel­lot ovat yksi mai­se­ma­le­ment­ti. Ehkä juu­ri sitä väl­jyyt­tä, jota teke­vät Hel­sin­gin houkuttelevaksi.

    Niin. Ulko­maa­lais­vie­rait­tem­me sight­see­ing koh­tei­ta ovat ovat mm. Hel­sin­gin Pitä­jän kirk­ko, Puu-Käpy­lä ja Tem­pe­li­lau­kion kirkko.

    1. Mark­ku,
      Öster­sun­do­miin mah­tuu par­haim­mil­laan vai­vai­set 70 000 asu­kas­ta, tus­kin sitä­kään. Puut­tuu 330 000. Tämä koh­de on kui­ten­kin mitoi­tuk­sel­taan pateet­ti­nen. Noin pie­nen asun­to­mää­rän vuok­si ei oikein kan­na­ta uhra­ta noin pal­jon maata.

  13. Havain­ne­ku­vas­sa, joka on ilma­ku­vaan teh­ty, näkyy kar­mai­se­val­la taval­la mitä Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän raken­ta­mi­ses­sa mene­tet­täi­siin. Heti sil­lan pie­leen on fan­ti­soi­tu kol­mi­kul­mai­nen talo. Sen taka­na näkyy ker­ros­ta­lo­blok­kien muo­dos­ta­ma kaa­ri, joka sul­ki­si sisään­sä mui­nais­ran­ta­ki­vi­kon. Jos kuvit­te­lee kol­mion ja ker­ros­ta­lo­kaa­ren pois, on nykytilanteessa.

    Vuo­saa­ren sil­lan vie­res­tä avau­tuu Var­tio­ky­län­lah­den ran­taa pit­kin mita­ten kilo­met­rin pitui­nen ja puo­len kilo­met­rin levyi­nen met­sä­alue. Sen luon­toar­vot on tut­kit­tu ja rik­kaik­si havait­tu. Sen jäl­keen on Ram­sin­kan­nas, jon­ka taka­na Ram­sin­nie­mi. Nie­mes­sä on huvi­loi­ta ja luon­non­suo­je­lua­lue. Se on siis har­vaan raken­net­tu ja pal­jol­ti vihervyöhykettä.

    Nie­men taka­na on Ram­sin­sal­mi, sen jäl­keen Var­tio­saa­ri, sit­ten Repo­sal­mi, sit­ten Laa­ja­sa­lo. Kuvas­sa Ram­sin­nie­mi ja Var­tio­saa­ri ovat pil­ven var­jos­sa ja näyt­tä­vät saa­ril­ta molem­mat. Laa­ja­sa­lon asu­tus­ta ei näin kau­kaa ote­tus­sa kuvas­sa huomaa.

    Ram­sin­nie­men ran­ta­met­sä on siis osa viher­vyö­hy­ket­tä, jon­ka arvo kas­vaa vuo­si vuo­del­ta ja vuo­si­kym­men vuo­si­kym­me­nel­tä, koko pää­kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta. Tot­ta kai sen lisäk­si mitä se mer­kit­see lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la ahdis­te­tuil­le vuo­saa­re­lai­sil­le jo nyt. Tämä luon­to­kei­das ja ulkoi­lua­lue on met­ro­mat­kan pääs­sä pian Espoos­ta asti tuleville!

    Oli­si hyvin lyhyt­nä­köis­tä uhra­ta Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sä hor­ju­van talous­ti­lan­teen ja nyky­het­ken epä­var­mo­jen kas­vuen­nus­tei­den, kau­pun­gin kvar­taa­li­las­kel­mien tai suur­ten raken­nus­kon­glo­me­raat­tien ympä­ris­töl­le välin­pi­tä­mät­tö­mien int­res­sien takia.

  14. Meri-Ras­ti­las­sa voi­daan tut­kia vie­lä kom­pro­mis­sien kom­pro­mis­si. Sijoi­te­taan aja­tel­tu lisä­ker­ro­sa­la kol­mel­le alu­eel­le: yksi osa tii­vis­täen nyky­ra­ken­net­ta, yksi osa met­sän itä­reu­naan ja yksi osa lei­rin­tä­alu­een ase­man­puo­lei­seen reu­naan. Jos teh­dään kor­kei­na pis­te­ta­loi­na ja pysä­köin­ti kes­ki­te­tään yhteen ase­man­vie­ri­lai­tok­seen, syn­tyy koh­tuul­li­nen lisärakenne.

    Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non tie­no­vil­le tuli­si saa­da lisä-asu­tus­ta. Se on Joke­ri 2:n ja tule­van seu­dul­li­sen säteet­täi­sen run­ko­lin­jan leik­kaus­koh­das­sa. Jut­tu pitää suun­ni­tel­la tar­kas­ti niin, että samal­la syn­tyy jouk­ko­li­ken­ne­kau­pun­gil­le omi­nais­ta mijöötä. 

    Pidän tuo­ta kul­ma­kun­taa poten­ti­aa­li­se­na met­roa­se­man paik­ka­na — len­to­kent­tä­met­ro pyyh­käi­si­si sii­nä pin­nas­sa koh­ti Hyry­lää. Aja­tus ei kui­ten­kaan — ihmeel­lis­tä kyl­lä — ole saa­vut­ta­nut laa­jaa yksi­mie­lis­tä rin­ta­maa raken­taa kes­tä­vää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta seu­dun kes­kei­sim­mäl­le vyö­hyk­keel­le. Tätä tulem­me vie­lä katumaan.

  15. Osmo,

    Ehdo­tan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kokouk­seen sel­lais­ta pää­tö­seh­do­tus­ta, että asia palau­te­taan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­toon val­mis­tel­ta­vak­si sil­tä poh­jal­ta, että ran­ta­met­sä säi­ly­te­tään ja asia val­mis­tel­laan molem­pien vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mien poh­jal­ta uudelleen.

  16. Kyl­lä­hän Öster­sun­do­miin mah­tuu pal­jon enem­män kuin 70000 jos raken­ne­taan kau­pun­kia. Hel­sin­ki­läi­set halu­aa vis­siin olla maa­lai­sia vaik­ka esiin­ty­vät niin kaupunkilaisina.

  17. Hyvä kan­nan­ot­to Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­taan liit­tyen! Kyl­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ja päät­tä­jien täy­tyy olla val­mii­ta aidos­ti kuu­le­maan asuk­kai­den kan­nan­ot­to­ja. Val­lal­la on ikä­väs­ti ollut sel­lai­nen ten­dens­si, että suun­nit­te­li­jat ovat ikään­kuin kiveen hakan­neet raken­ta­mis­suun­ni­tel­mat, eivät­kä ole niis­tä val­mii­ta luo­pu­maan, vaik­ka jär­ki­pe­räi­set argu­men­tit puol­ta­vat hie­non met­sä­alu­een säi­lyt­tä­mis­tä mm. pal­jon par­ja­tun Meri-Ras­ti­lan ima­gon kohot­ta­ja­na. Raken­nusu­han alla ole­va met­sä on upein­ta, mitä alu­eel­la on!

  18. Sep­po Hon­ka­nen:
    Met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­nen on sinän­sä perus­tel­tua ja kes­tä­vän kehit­tä­mi­sen mukaista 

    Met­ro­ra­dan ja Ret­kei­li­jän­ka­dun välis­sä on edel­leen raken­ta­mat­to­mia toimistotontteja. 

    Val­mii­na on yksi ainoa toi­mis­to­ta­lo ja sen­kin vie­res­sä park­ki­pai­kat maantasossa. 

    Met­roa­se­man vie­res­sä on jois­sain kuvis­sa ollut varaus tor­nil­le johon kai piti tul­la hotelli.

    Mik­si näi­tä mah­dol­li­suuk­sia met­roa­se­man välit­tö­män ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­sek­si ei käy­te­tä ensin? Suun­ni­tel­mat ja kaa­va on valmiina.

  19. Viras­to tor­juu asuk­kai­den esi­tyk­sen sil­lä perus­teel­la, ettei vuo­kra-asun­to­jen lomaan saa­da toteu­te­tuk­si omis­tusa­sun­to­ja ja että pysä­köin­ti tulee tii­viis­sä kaa­vas­sa lii­an kal­liik­si. Tämän voi­si siis vään­tää niin­kin, että Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­to uhra­taan pysäköinnille.”

    Park­ki­paik­koi­hin liit­ty­vään kri­tiik­kiin OURCi­ty-ark­ki­teh­deil­lä (esim. Tris­tan Hug­hes) oli­si vas­taus val­mii­na. On har­mil­lis­ta, että vaih­toeh­tois­ten­kin suun­ni­tel­mien esit­te­lyn hoi­ta­vat vir­ka­mie­het, jol­loin ongel­mik­si nos­te­taan asioi­ta, joi­hin rat­kai­su oli­si olemassa. 

    Vuo­ro­vai­ku­tus­ra­port­ti antaa asiois­ta hel­pos­ti vää­rän kuvan, kos­ka sii­nä vas­ta­taan ker­ral­la eri taho­jen esit­tä­miin kom­ment­tei­hin. Raport­ti on luon­teel­taan sel­lai­nen, että se antaa joka asias­sa vii­mei­sen sanan KSV:lle. “Vuo­ro­vai­ku­tus” on siis lai­tet­ta­va lai­naus­merk­kei­hin, kos­ka kes­kus­te­le­vuus puut­tuu täysin.

  20. Muu­ta­ma päi­vä sit­ten tuli taas kier­ret­tyä Mal­min len­toa­se­ma pyö­räl­lä. Yhtään ainut­ta len­to­ko­net­ta en koko aika­na näh­nyt, yksi heli­kop­te­ri pör­rä­si lähel­lä ken­tän pin­taa. Nyt kun Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non maa­lais­mai­se­maa ollaan uhraa­mas­sa pien­ta­loil­le (tois­tai­sek­si onnek­si pel­käs­tään moot­to­ri­tien vie­res­tä), ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si ihmees­sä meil­lä pitää olla kes­kel­lä pää­kau­pun­kia täl­lai­nen val­ta­va asfalt­ti­kent­tä muu­ta­man päris­te­li­jän iloksi?

    Jos kent­tä raken­ne­taan vie­ri vie­reen pien­ta­lo­ja, vähe­nee alu­een melun mää­rä­kin vain enti­ses­tään. Lii­tyn­tä­lii­ken­teen Mal­min ris­teys­a­se­mal­le hoi­taa jo tänä­kin päi­vä­nä suju­vas­ti bus­si­lin­ja 76 A/B. Kent­tää kier­tä­vä lenk­ki­pol­ku met­si­köi­neen tulee toki säi­lyt­tää, sil­lä on monin­ker­tai­ses­ti käyt­tä­jiä aidat­tuun kent­tään verrattuna.

  21. Kunin­kaan­tam­men run­ko­ra­ken­tei­siin perään­ku­lu­tit murs­kaa­via vasta-argumenttejä.

    Kysyi­sin vas­taa­vas­ti mihin perus­tuu esit­te­li­jän kan­ta sii­tä että puu on var­mas­ti beto­nia parem­pi raken­ne koko kiin­teis­tön elin­kaa­ren kannalta. 

    Beto­nin mer­kit­tä­vä aines on sement­ti jon­ka val­mis­ta­mi­nen kiel­tä­mät­tä vaa­tii energiaa. 

    Kiin­teis­tön elin­kaa­ren ajal­le las­ket­tu­na hii­li­ja­lan­jäl­jen saa kui­ten­kin näi­den kah­den mate­ri­aa­lin välil­lä las­ket­tua sel­lai­sek­si kuin asian­tun­ti­ja halu­aa. Käyt­tö ja yllä­pi­to ener­gian­ku­lu­tuk­si­neen ja kor­jauk­si­neen tasa­pai­noit­taa tilan­net­ta, erot ovat marginaalisia.

    Murs­kaa­va argu­ment­ti­ni liit­tyy puu­ra­ken­tei­den tuo­ta­ton­tek­nii­kan vakiin­tu­mat­to­muu­teen Suomessa.

    Seu­raa­vak­si alkaa älä­mö­lö kun ura­koit­si­joi­den tar­jouk­sis­sa on las­ket­tu ris­ki­pe­li­va­raa itsel­le vie­rai­siin raken­tei­siin liit­ty­vien vas­tui­den johdosta.
    Vaka­vas­ti otet­ta­via toi­mi­joi­ta ei ole riit­tä­väs­ti täl­lai­sen asun­to­mää­rän raken­ta­jik­si, joten hin­nat nousevat. 

    Ja artis­ti mak­saa ehdo­tan­kin että Hel­sin­ki kaa­voit­taa jat­kos­sa kaik­ki alu­eet puu­run­koi­sik­si niin tuli­si aito int­res­si ura­koit­si­joil­le kehit­tää tuotantotekniikkaa.

    Pidem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä 2–5 %:n yli­hin­ta inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­sa beto­niin näh­den putoaa.

    Kun tämä on hans­kat­tu voi­sit­te teh­dä lin­jauk­sen teräs­run­ko­jen kaa­voi­tuk­ses­ta niin saa­daan sekin ero pie­nem­mäk­si. Teräk­sen kans­sa kan­nat­taa olla tar­ka­na ajoi­tuk­sen suh­teen, Kii­nan tar­peet hei­lut­te­lee maailmanmarkkinahintoja.

  22. Erk­ki Haa­pa­nie­mi:
    Havain­ne­ku­vas­sa, joka on ilma­ku­vaan teh­ty, näkyy kar­mai­se­val­la taval­la mitä Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän raken­ta­mi­ses­sa mene­tet­täi­siin. Heti sil­lan pie­leen on fan­ti­soi­tu kol­mi­kul­mai­nen talo. Sen taka­na näkyy ker­ros­ta­lo­blok­kien muo­dos­ta­ma kaa­ri, joka sul­ki­si sisään­sä muinaisrantakivikon. 

    Vai­vaa­ko KSV:tä lais­kuus vai met­sä­lä­hiö­tau­ti, mut­ta mik­si tämä ja Vii­kin­ran­ta on täy­tet­ty muu­ta­mal­la jät­ti­mäi­sel­lä ker­ros­ta­lol­la inhi­mil­li­sem­män, pie­nem­män mit­ta­kaa­van sijaan. Vai onko kuunn­tel­tu gryn­de­rei­den toi­vei­ta hie­man lii­an “her­käl­lä korvalla”.

    Blo­gin pitä­jä osaa ehkä ker­toa kysee­na­lais­te­taan­ko lau­ta­kun­nas­sa kaa­voi­tet­tu­jen tont­tien mas­soi­tus­ta vai luo­te­taan­ko aina KSV:n osaa­mi­seen/-mat­to­muu­teen? Kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti mas­soi­tuk­sel­la voi olla iso­kin merkitys.

  23. Viras­to myös esit­tää nerok­kaan idean: toteu­te­taan molem­mat! Näin ei voi tehdä.”

    Muis­taa­ko Ode nyt ollen­kaan nii­tä seu­raa­vaa 400 000 hel­sin­ki­läis­tä? Ne tule­vat tar­vit­se­maan molem­mat. Ja vie­lä val­ta­vas­ti lisää. Mik­si muu­ten tii­vis­tä­mi­nen ja uusien asui­na­luei­den raken­ta­mi­nen met­roa­se­mien ympä­ris­töön on vih­re­ää poli­tiik­kaa, mut­ta Meri-Ras­ti­las­sa sitä onkin alu­een Nim­by­jen kuu­le­mi­nen tule­vien asuk­kai­den yli?

  24. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Meri-Ras­ti­las­sa voi­daan tut­kia vie­lä kom­pro­mis­sien kompromissi.

    Kaup­Sun suun­ni­tel­ma ei ole kom­pro­mis­sien kom­pro­mis­si, se ei ole kom­pro­mis­si ensinkään. 

    Se on kombinaatio.

    Ehdo­tam­me raken­net­ta­vak­si Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän poh­jois­pään, joka sijait­see Vuo­tien melua­lu­eel­la. Sin­ne sopii pit­kän­omai­nen toi­mis­to­ta­lo tai sivu­käy­tä­vä­asuin­ta­lo, joka suo­jaa muu­ta met­sää melulta. 

    Ksv on sijoit­ta­nut sin­ne kol­mion­muo­toi­sen hal­jen­neen pyra­mi­din, lie­kö Raja­jär­ven sar­go­fa­gia varten.

    Asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tuu tii­vii­siin puo­lium­pi­kort­te­lei­hin 35 000 k‑m2 omis­tusa­sun­to­ja tai seka­kort­te­lei­ta, pysä­köin­ti met­ron vie­res­sä on tie­ten­kin kellarissa.

    Maa­merk­ki­tor­nien pysä­köin­ti samoin, mitään eril­lis­tä lai­tos­ta ei tar­vi­ta. Met­ron vie­res­sä jo on kam­mot­ta­va mons­te­ri, se pitää peittää.

    Meri-Ras­ti­lan uudis­kort­te­lei­den pysä­köin­ti on aina­kin osit­tain hoi­det­ta­vis­sa pysä­köin­ti­ta­loil­la, yksi sel­lai­nen sopi­si Fok­ka­to­rin park­ki­pai­kan paikalle.

    Kaup­sun luon­nos ei vali­tet­ta­vas­ti ole ver­kos­sa kuten Ksv:n tai Ourcityn.
    Sen voi kui­ten­kin tila­ta “pien­tä mak­sua” vas­taan osoit­tees­ta ram.ses@hotmail.fi

  25. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Met­ro­ra­dan ja Ret­kei­li­jän­ka­dun välis­sä on edel­leen raken­ta­mat­to­mia toimistotontteja.

    Val­mii­na on yksi ainoa toi­mis­to­ta­lo ja sen­kin vie­res­sä park­ki­pai­kat maantasossa. 

    Se yksi­kin, Ava­ran talo on lii­kaa. Se on tyly esi­merk­ki sii­tä, mihin Ret­kei­li­jän­ka­dun kaa­van toteut­ta­mi­nen johtaisi. 

    4–6‑kerroksiset talot tuli­si­vat suo­raan Ras­ti­lan­kal­lion ete­lään aukea­vien asun­to­jen par­ve­ke­si­vu­jen eteen, ne vei­si­vät niil­tä näkö­alat ja auringon.

    Ret­kei­li­jän­ka­dun ton­tit tuli­si muut­taa 1–2 ker­rok­si­sik­si pysä­köin­ti- tai työpaikkatonteiksi.

    Ret­kei­li­jän­ka­dun kort­te­lei­ta ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen ei kai­va­ta, jos Ras­ti­lan met­roa­se­man ympä­ris­tön täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta suun­ni­tel­laan Kaup­Sun, Ksv:n ja Ourci­tyn kom­bi­naa­tion pohjalta.

    Jalan­kul­kue­täi­syy­del­le met­rol­ta mah­tui­si 2000 asu­kas­ta, joka on Ksl:n mui­noin aset­ta­ma tavoi­te. Mis­tä luku 2000 sit­ten juon­tuu, onkin mie­len­kiin­toi­nen kysymys?

  26. Met­ro­po­lix kirjoitti:
    “Mik­si muu­ten tii­vis­tä­mi­nen ja uusien asui­na­luei­den raken­ta­mi­nen met­roa­se­mien ympä­ris­töön on vih­re­ää poli­tiik­kaa, mut­ta Meri-Ras­ti­las­sa sitä onkin alu­een Nim­by­jen kuu­le­mi­nen tule­vien asuk­kai­den yli?”

    Ai jaha, eli ole­mas­sa ole­via asuk­kai­ta ei tar­vit­se ottaa Met­ro­po­lixin mie­les­tä huo­mioon! Eli vain kuvi­tel­lut tule­vat asuk­kaat ovat mer­kit­tä­viä. Ja nykyi­set asuk­kaat­ko muka ovat nim­by­jä? Luon­toa­luei­ta voi puo­lus­taa riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko ne omal­la taka­pi­hal­la. Itse­kin hert­to­nie­me­läi­se­nä haluan myös, että Meri-Ras­ti­lan luon­to säi­lyy. Eli se nim­by-käsit­tees­tä — sitä käy­te­tään nykyi­sin hol­tit­to­mas­ti aivan mui­hin tar­koi­tuk­siin kuin mihin se on tar­koi­tet­tu — kun ei voi­da suo­raan sanoa, että gryn­de­rit halua­vat mak­si­moi­da voittonsa.

  27. Mau­no:
    Kyl­lä­hän Öster­sun­do­miin mah­tuu pal­jon enem­män kuin 70000 jos raken­ne­taan kau­pun­kia. Hel­sin­ki­läi­set halu­aa vis­siin olla maa­lai­sia vaik­ka esiin­ty­vät niin kaupunkilaisina.

    Niin. mik­si emme raken­tai­si Öster­sun­do­miin Hel­sin­gin tytär­kau­pun­kia, jos­sa on myös kerrostaloalue.

    Ihan sen­kin taki, että jos­sain vai­hees­sa las­ten muu­te­tuua pois halu­aa­kin muut­tu­aa ok-talos­ta kerrostaloon.

  28. tpyy­luo­ma:

    Seu­raa­vak­si paras paik­ka raken­taa on Van­han Tuusu­lan­tien itä­puo­li sano­taan nyt vaik­ka 50 – 100 met­rin syvyy­del­lä, mai­se­mal­li­ses­ti ja Tuo­ma­rin­kar­ta­non vir­kis­tys­käy­tön kan­nal­ta se on vähem­män tär­keä. Joke­ri 2 ajaa vie­res­tä. No sii­hen pää­tet­tiin teh­dä Vint­ti­koi­ra­kes­kus, pysäköintialueineen.

    Sen tulean vint­ti­koi­ra­lan­din taka­na Joke­ri 2 kat­soen on pel­lon­pät­kä nimel­tä Uusi­pel­to, joka nyt äkki­sel­tään on jo Tuo­ma­rin­kar­ta­non arvok­kaan mil­jöön kan­nal­ta ongel­mal­li­nen raken­nus­koh­de. Ja siis mah­dol­li­sim­man kau­ka­na Joke­ri 2 pysä­kis­tä. Ja tämä halu­taan raken­taa perä­ti alue­te­hok­kuu­del­la 0,3, eli ei sin­ne tuli­si edes juu­ri asuntoja.

    Kan­nat­ta­nee lisä­tä, että Tuo­ma­rin­ky­län vint­ti­koi­ra­ra­ta raken­net­tu 1983 ja teh­ty talkootyönä.Paikala onkeäsl­lä usein koit­ra­näyt­te­ly­jä ja jutia yleisötpahtumia.

    Mie­tin juu­ri, sopi­si­ko se moot­to­rien ja van­han Tuus­lan­tien vää­lis­sä ole­van met­sä, kai­ken kaik­ki­aan ssi­nä 7 ha rakenn­sua­lu­eek­si. Melu voi olla lii­an suu­ri ongelma.

  29. Olen seu­ran­nut keskustelua.

    Joten­kin vai­kut­ta sil­tä, että blo­gil­le kir­joit­ta­vat eivät tun­ne yhtä Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­ryh­mää: taval­li­sia prus- tai kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta kau­pun­ki­lai­sia, jot­ka asu­vat lähiöis­sä, ovat päi­vi­sin työs­sä, työn jäl­keen käy­vät käve­le­mäs­sä lähei­sis­sä met­sis­sä arvos­ta­vat sitä, että hei­dän lähiös­sään on tiet­ty väl­jyy­den tun­tu, vaik­ka kaup­po­jen tar­jon­ta ei sii­tä fii­nim­mäs­tä pääs­tä oli­si­kaan. Eivät juu­ri käy raflois­sa, ja teat­te­ris­sa­kin har­vem­min (mut­ta osaa­vat arvos­taa nii­tä ker­to­ja kun käy­vät), kyläs­te­le­vät, viet­tä­vät aikaa las­ten tai las­ten­las­ten kans­sa, teke­vät koto­na ruo­kaa ja käy­vät vii­kon­lop­pui­sin mökil­lä tai Lapin­kä­vi­jöi­den majal­la Nuuksiossa.

  30. Kir­joi­tin jo tääl­lä blo­gis­sa, että uskon, ettei asun­to­jen raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin hel­pot­tai­si Hel­sin­gin asun­to­pu­laa. Päin­vas­toin se voi­si jopa pahen­taa sitä, kun pal­ve­lut ja työ­pai­kat kes­kit­tyi­si­vät entis­tä vah­vem­min Helsinkiin.

    Jos totuus kui­ten­kin on se, ettei asun­to­pu­laan auta muu kuin uusien asun­to­jen teko, niin täs­sä omaa näkemystäni:

    Mum­mo­ni asuu Meri-Ras­ti­las­sa. Hän vas­tus­taa näi­tä Vuo­saa­ren raken­nus­pro­jek­te­ja ja eri­tyi­ses­ti Meri-Ras­ti­lan uut­ta osay­leis­kaa­vaa. Perus nimby.

    Toi­saal­ta kyl­lä minua­kin on aikoi­naan vedet­ty pul­kas­sa noil­la Meri-Ras­ti­lan ja Var­tio­ky­län­lah­den väli­sil­lä met­sil­lä. 10 vuot­ta sitten.

    Vaik­ka näis­sä asiois­sa jär­jen pitäi­si men­nä tun­tei­den edel­lä, en sil­ti oikein kan­na­ta Meri-Ras­ti­lan met­sän uhraa­mis­ta. Soi­nin­vaa­ra itse esit­ti aikai­sem­min sitä, että kan­ta­kau­pun­gin ohel­la oli­si tytär­kau­pun­ke­ja yhtey­des­sä toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä. Kun nyt vähän itse­kin mie­tin, tote­sin, että tämä on var­maan ihan käte­vä rat­kai­su, kun kau­pun­gin pitää olla iso.

    Jos Hel­sin­kiä kehi­te­tään tämän peri­aat­teen mukaan, Vuo­saa­ri oli­si mie­les­tä­ni hyvä paik­ka täl­lai­sel­le tytär­kau­pun­gil­le. Onko mah­dol­lis­ta muut­taa Vuo­saa­ren kes­kus­taa vie­lä­kin kes­kus­ta­mai­sem­mak­si? Lisäk­si tii­vis­tää ker­ros­ta­loa­luet­ta sen ympä­ri­lä? Meri-Ras­ti­laan asti ei tar­vi­te koskea.

    1. Vuo­saa­res­ta ei saa tytär­kau­pun­kia, kos­ka se on pus­sin­pe­rä eikä sen takia voi­si saa­da työ­pai­ko­ja. Kera­va oli­si erin­omai­nen, mut­ta Kera­val­la ei ole maa­ta ja Sipoo ja Tuusu­la taa­so­vat hyvin itse­näi­siä kuntia.
      Täl­lä pää­tök­sen­te­ko­ta­val­la tytär­kau­pun­ki­mal­lion täy­sin mah­do­ton. Täs­tä voi­sioi­kea­saan kir­joit­taa­oman postauksen.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­saa­res­ta ei saa tytär­kau­pun­kia, kos­ka se on pus­sin­pe­rä eikä sen takia voi­si saa­da työ­pai­ko­ja. Kera­va oli­si erin­omai­nen, mut­ta Kera­val­la ei ole maa­ta ja Sipoo ja Tuusu­la taa­so­vat hyvin itse­näi­siä kuntia.
    Täl­lä pää­tök­sen­te­ko­ta­val­la tytär­kau­pun­ki­mal­lion täy­sin mah­do­ton. Täs­tä voi­sioi­kea­saan kir­joit­taa­oman postauksen.

    Entä Jär­ven­pääs­sä Oiko­ra­dan var­rel­la ole­vat laa­jat pel­lot? Eikö sin­ne sai­si hel­pos­ti ison­kin tytär­kau­pun­gin? Nykyis­ten asuk­kai­den vas­tus­tus­kin oli­si toden­nä­köi­ses­ti pie­nem­pää, kun tär­kei­tä luon­to- ja vir­kis­ty­sar­vo­ja ei uhat­tai­si, kun kyse oli­si pel­käs­tään pellosta!

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­saa­res­ta ei saa tytär­kau­pun­kia, kos­ka se on pus­sin­pe­rä eikä sen takia voi­si saa­da työpaikoja. 

    Sii­tä huom­li­mat­ta, että Vuo­saa­rees­ta ei saa var­si­nais­ta tytär­kau­pun­kia, oli­si hyvä jos kau­pun­gin­osan työ­paik­kao­ma­va­rai­suut­ta voi­si paran­taa edes hie­man. Nykyi­sin se on har­vi­nai­sen huo­no (olen kuul­lut luvun 9 %). Oli­si myös eko­lo­gi­ses­ti­kin hyvä, jos pal­ve­lut oli­si­vat hie­man parem­mat, jot­ta Vuo­saa­res­ta ei tar­vit­si­si niin usein lii­ken­nöi­dä Itä­kes­kuk­seen tai Hel­sin­gin kes­kus­taan asioimaan.

    Vuo­saa­ri tar­vit­si­si esi­mer­kik­si vähän enem­män vaa­te­kaup­po­ja, klas­si­sen musii­kin tar­jon­taa, Dans­ke-pan­kin kont­to­rin ja kau­pal­li­sen elo­ku­va­teat­te­rin (luu­li­si että 38 000 asu­kas­ta on sii­hen riittävästi). 

    Ehkä­pä kau­pun­ki voi­si teh­dä joil­le­kin näis­tä asiois­ta jotain esi­mer­kik­si kaavoittamalla.

  33. Olen todel­la pet­ty­nyt, jos vih­reät torp­paa­vat tämän täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen Vuo­saa­res­sa. Hel­sin­ki­läi­set tar­vit­se­vat kipeäs­ti lisää asuntoja.

  34. Kaa­va mää­rää raken­nus­ma­te­ri­aa­lik­si puun”

    Puu­ra­ken­ta­mi­sen lob­ba­rit käy­neet KSV:ssa ahkerasti.
    Puun suo­si­mi­nen ilmas­to­po­li­tiik­kaan vetoa­mal­la ei ole yksi­se­lit­tei­nen, kun ote­taan huo­mioon rakennk­sen koko elinkaari.
    Kir­joi­tus aihees­ta rakenuslehdessä

    http://www.rakennuslehti.fi/blog/viewentry/?entry_id=191

    Taas yksi kaa­va­mää­räys, jol­la vain nos­te­taan alu­eel­le tule­vien ker­ros­ta­lo­jen kustannuksia.

    Näin koke­neen raken­ne­suun­nit­te­li­jan näkö­kul­mas­ta täy­sin puu­ra­ken­teis­ten ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen on täy­sin jär­je­tön­tä touhua.
    Koh­ta­lai­sen hyvä esi­merk­ki yhdis­tel­mäs­tä beto­ni­run­koi­ses­ta “puu­ker­ros­ta­los­ta” löy­tyy esim Sipoon­ran­nas­ta. http://www.sipoonranta.fi

  35. Tais olla pelk­kiä vaa­li­pu­hei­ta ne “seu­raa­vat nel­jä­sa­taa­tu­hat­ta”. Pamfle­tit ja kaikki. 

    Nyt­hän täs­sä tulee käy­mään niin, että Meri-Ras­ti­laan ei raken­ne­ta yhtään mitään pit­kään aikaan. Mikä tie­tys­ti sopii asu­ka­syh­dis­tyk­sel­le oikein hyvin. Ja ilmei­ses­ti Vihreillekin.

    1. Asuk­kai­den OurCi­ty vaih­toeh­to tuot­taa raken­ta­mis­ta yhtä pal­jon. Nämä ovat tosia­sias­sa tois­ten­sa vaih­toeh­dot, sil­lä ilman asuk­kai­den myö­tä­vai­ku­tus­ta täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta ei voi toteuttaa.

  36. Juha­na Har­ju: Sii­tä huom­li­mat­ta, että Vuo­saa­rees­ta ei saa var­si­nais­ta tytär­kau­pun­kia, oli­si hyvä jos kau­pun­gin­osan työ­paik­kao­ma­va­rai­suut­ta voi­si paran­taa edes hieman.

    Ei ole ihan Vuo­saar­ta, mut­ta Kehä III var­teen Mel­lun­mäen ja Län­si­mäen itä­puo­lel­le sai­si hyvän ja suu­reh­kon PK-yri­tys­puis­ton, sel­lai­sen jos­sa ali­han­kin­ta­ket­ju­jen osat ovat truk­ki- ja/tai his­si­kul­je­tuk­sen pääs­sä toisistaan.

    Met­roa jat­ka­mal­la tuli­si jouk­ko­lii­ken­ne kun­toon, kumi­pyö­rä­lo­gis­tii­kal­le yhtey­det ovat muu­ten­kin erinomaiset.

  37. Han­na-Lee­na Yli­nen: Park­ki­paik­koi­hin liit­ty­vään kri­tiik­kiin OURCi­ty-ark­ki­teh­deil­lä (esim. Tris­tan Hug­hes) oli­si vas­taus val­mii­na. On har­mil­lis­ta, että vaih­toeh­tois­ten­kin suun­ni­tel­mien esit­te­lyn hoi­ta­vat vir­ka­mie­het, jol­loin ongel­mik­si nos­te­taan asioi­ta, joi­hin rat­kai­su oli­si olemassa.

    No mikä se vas­taus on?

  38. Yleis­kaa­van aloi­tus­pa­mauk­ses­sa tänä ilta­na yksi alus­ta­jis­ta otti esil­le kau­pun­gin suun­nit­te­le­mi­sen las­ten näkö­kul­mas­ta. Tar­kas­te­lu­kul­ma onkin oiva. Oli­si­ko lap­sil­le hyvä kau­pun­ki muka­va paik­ka muun­kin ikäisille?

    Meri-Ras­ti­lan met­sää käyt­tää ope­tuk­ses­saan useam­pi Vuo­saa­ren kou­luis­ta. Se on tär­keä paik­ka las­ten luon­to­suh­teen kehit­ty­mi­sel­le. Lap­sil­le hyväs­sä kau­pun­gis­sa Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­to säilyisi.

  39. Ossi Män­ty­lah­ti:
    Olen todel­la pet­ty­nyt, jos vih­reät torp­paa­vat tämän täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen Vuo­saa­res­sa. Hel­sin­ki­läi­set tar­vit­se­vat kipeäs­ti lisää asuntoja.

    Vih­reät on toi­vot­ta­vas­ti enem­män kuin yhden asian lii­ke, eikä tui­jo­ta pel­käs­tään sitä, miten gryn­de­rit sai­si­vat mak­si­mi­mää­rän raken­net­ta­vaa. Vih­rei­den tulee olla jo syn­ty­his­to­rian­sa ja nimen­sä perus­teel­la luon­non puo­lel­la eli hyl­kää­mäs­sä sel­lai­set hank­keet, jois­ta on lii­ak­si hait­taa luon­nol­le. Näen siis vih­reät ympä­ris­tö­puo­lu­ee­na ja minä oli­sin pet­ty­nyt, jos he aset­tai­si­vat gryn­de­rei­den edun luon­non edelle.

    Uusia asun­to­ja­kin tar­vi­taan, mut­ta ei luon­non kus­tan­nuk­sel­la, eikä kaik­kia Hel­sin­kiin pakat­tu­na. Löy­tyy myös aluei­ta, joil­le voi raken­taa tuhoa­mat­ta luon­to- ja vir­kis­ty­sar­vo­ja, mut­ta niis­tä eivät gryn­de­rit ken­ties saa opti­maa­lis­ta tuottoa.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­saa­res­ta ei saa tytär­kau­pun­kia, kos­ka se on pus­sin­pe­rä eikä sen takia voi­si saa­da työ­pai­ko­ja. Kera­va oli­si erin­omai­nen, mut­ta Kera­val­la ei ole maa­ta ja Sipoo ja Tuusu­la taa­so­vat hyvin itse­näi­siä kuntia.
    Täl­lä pää­tök­sen­te­ko­ta­val­la tytär­kau­pun­ki­mal­lion täy­sin mah­do­ton. Täs­tä voi­sioi­kea­saan kir­joit­taa­oman postauksen.

    Kera­va , Tuusu­la, ja Jär­ven­pää ovat jo Hel­sin­gin tytär­kau­pun­ke­ja. Kera­val­la tai­taa olla nyt jotain 35.000 asu­kas­ta. Hei­tä tai­si olla noin 20.000, kun tulin Kera­van kan­sa teke­mi­siin 1973 ja oli­ko­han 50-lvul­la jotain 5000, kun se Suo­mi-fil­meis­sä oli kau­ka­na paheel­li­ses­ta suur­kau­pun­gis­ta sijait­se­va idyl­li­nen kaup­pa­la. Ja nokia val­mis­ti siel­lä saap­pai­ta. — Mikä hiton pus­sin­pe­rä Vuo­saa­ri on, vie­res­sä sata­ma ja Pau­li­gin teh­taat, nopea yhteys keskustaan.

    1. Mark­ku
      Nii­den ihmis­ten luku­mää­rä, jot­ka pää­se­vät koto­aan Vuo­saa­reen jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä koh­tuu­ajas­sa (30 min) on aika vähäi­nen, kos­ka sii­hen pää­see vain yhdes­tä suun­nas­ta. Kera­val­le pää­see jo nyt kah­des­ta suun­nas­ta poh­joi­ses­ta ja ete­läs­tä ja sii­hen oli­si mah­dol­lis­ta liit­tää useam­pia ilmansuuntia.
      Pau­li­gin teh­taat? Min­mus­ta nii­den tilal­le raken­ne­taan asuntoja.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­sit­ko lyhyes­ti selos­taa, mikä tuo vas­taus park­ki­paik­koi­hin on? Vas­taus tar­vi­taan huo­men­na klo 15.

    Niin siis KSV:n krii­ti­kin kär­ki OurCi­tyä koh­taan se ettei se ole talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Kyn raken­ta­mis­ta on suun­nat­tu (myös) nykyi­sil­le park­ki­pai­koil­le mikä yhdis­tet­ty­nä tii­vis­tys­ra­ken­ta­mi­seen tar­koit­taa maa­na­lais­ta pysä­köin­tiä, tulee kovin kal­lis­ta raken­ta­mis­ta. Kos­ka kyses kau­ka­na kes­kus­tas­ta ole­vas­ta vuo­kra­ta­lo­val­tai­ses­ta alu­ees­ta jol­la on hie­man huo­no mai­ne, niin alue on sen ver­ran vähem­män hou­kut­te­le­va, jon­ka indi­kaat­to­ri­na maa­nar­vo on niin pie­ni ettei­vät gryn­de­rit kiin­nos­tu kohteesta.

    Tätä vas­taan on usei­ta argu­ment­te­ja. Ilmei­sin ja paras on se että tuo voi olla ihan tot­ta, mut­ta miten ihmees­sä se KSV:n viral­li­nen ehdo­tus täs­tä ero­aa? Ne talot ker­ros­ta­lo­ja, samal­la etäi­syy­del­lä, niis­sä on maa­na­lai­nen pysä­köin­ti, oikeas­taan ainoa ero on se että ne ovat vähän eri pai­kas­sa kapean haju­raon päässä.

    Ylei­se­min jos saa aikai­sek­si ongel­mia gryn­daa­mal­la pis­te­ta­lo­ja ja park­ki­kent­tiä pie­nel­le väes­tö­poh­jal­la ja Suo­me­no­jan etäi­syy­del­le, niin rat­kai­su on teh­dä samaa enem­män? Lähiö­kaa­voi­tus on kuin väki­val­taa, jos ei se toi­mi niin et ole käyt­tä­nyt sitä tarpaaksi. 🙂

    Ei tähän­kään saak­ka ole kyl­lä Hel­sin­gis­sä jää­nyt ker­ros­ta­lo­tont­te­ja raken­ta­mat­ta, ja joten­kin nyt luu­li­si ettei ihmi­sel­le joka muut­taa met­roa­se­man vie­reen olkoon­kin että se on kau­ka­na, hal­pa park­ki­paik­ka ole se ihan maa­il­man tär­kein asia.

    Niin tai näin, olen­nais­ta täs­sä on se että sel­vi­ää kokei­le­mal­la. Kaa­voit­taa sitä OurCi­tyä ja kat­soo että raken­tuu­ko. Mitä täs­sä on hävittävää?

    Ihan sama jut­tu sen segre­gaa­tion­kin tor­jun­nan kans­sa. Sen kier­teen estä­mi­sek­si mel­kein mitä tahan­sa kan­nat­taa teh­dä, mut­ta tuo tar­koit­taa että kokeil­laan vaik­ka lisä­re­surs­se­ja kou­luun, maa­han­muut­ta­jil­le vaik­ka kie­li­kurs­se­ja, raken­ne­taan ja kor­ja­tan, tai jotain, mut­ta mitä se onkin niin seu­ra­taan mikä toi­mii ja muu­te­taan jos ei toi­mi. Osay­leis­kaa­va jos­sa ensin suun­ni­tel­laan vii­si vuot­ta, raken­ne­taan seu­raa­vat vii­si, ja sit­ten maa­il­ma on val­mis, on täl­lai­ses­ta inkre­men­taa­li­sest ja kokei­le­vas­ta lähes­ty­mis­ta­vas­ta mah­dol­li­sim­man kaukana.

    Ja segre­gaa­tio­ta jos­sa on olen­nai­sim­min kyse kou­luis­ta ei muu­ten tor­ju­ta niin että kaa­voi­te­taan van­han vie­reen uusi asui­na­lue jol­la on oma kou­lu. Se on sii­nä päi­vi­te­tys­sä­kin havainnekuvassa.

  42. Koti-isä:
    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten tuli taas kier­ret­tyä Mal­min len­toa­se­ma pyö­räl­lä. Yhtään ainut­ta len­to­ko­net­ta en koko aika­na näh­nyt, yksi heli­kop­te­ri pör­rä­si lähel­lä ken­tän pin­taa. Nyt kun Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non maa­lais­mai­se­maa ollaan uhraa­mas­sa pien­ta­loil­le (tois­tai­sek­si onnek­si pel­käs­tään moot­to­ri­tien vie­res­tä), ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si ihmees­sä meil­lä pitää olla kes­kel­lä­pää­kau­pun­kia täl­lai­nen val­ta­va asfalt­ti­kent­tä muu­ta­man päris­te­li­jän iloksi?

    Tuli­ko­han käy­tyä vii­kon­lop­pu­na, jol­loin käsit­tääk­se­ni vain viran­omais­len­not ovat sallittuja.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Markku
    Nii­den ihmis­ten luku­mää­rä, jot­ka pää­se­vät koto­aan Vuo­saa­reen jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä koh­tuu­ajas­sa (30 min) on aika vähäi­nen, kos­ka sii­hen pää­see vain yhdes­tä suun­nas­ta. Kera­val­le pää­see jo nyt kah­des­ta suun­nas­ta poh­joi­ses­ta ja ete­läs­tä ja sii­hen oli­si mah­dol­lis­ta liit­tää useam­pia ilmansuuntia.
    Pau­li­gin teh­taat? Min­mus­ta nii­den tilal­le raken­ne­taan asuntoja.

    Tot­ta. kera­val­le pää­se jul­ki­sil­la kyl­lä aina­kin kol­mes­ta suun­nas­ta. — Pau­li­gin uusi kah­vin­paah­ti­mo on Vuo­saa­ren sata­man yhtey­des­sä samas­sa raken­nuk­se­sa kuin yhtiön uusi pääkonttori.

  44. Vuo­saa­res­sa on asuk­kai­ta 36.000 ja suun­ni­tel­lan 40.000 mah­tu­van. Kuin­ka pal­jon alu­eel­la on työ­paik­ko­ja? mukaan­lu­kien sata­ma-alue, Van­ha Vuo­saa­ri (Pur­je­tien ympä­ris­tö) jne.

  45. OurCi­ty ei ole ainoa asuk­kai­den esit­tä­mä suun­ni­tel­ma. Myös Kaup­sy ry on esit­tä­nyt oman­sa. Tämän suun­ni­tel­man tär­kein point­ti on sii­nä, että Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­eel­le raken­net­tai­siin. Nyt­hän toi­mi­taan tis­mal­leen päinvastoin.

    Ras­ti­lan lei­rin­tä­alue on har­vi­nai­sen huo­noa maankäyttöä.

  46. Poh­joi­sen suun­nas­ta Vuo­saa­ren sata­maan tule­va rata, tai­taa jol­la­kin taval­la yhtyä met­ron rataan, aina­kin sata­mas­ta kul­kee Colum­buk­sen suun­taan ihan uudet kis­kot. Eivät vaan tai­da olla riit­tä­vän “tyy­riis­ti” raken­net­tu, jot­ta sovel­tui­si­vat työpaikkaliikenteeseen.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pau­li­gin teh­taat? Min­mus­ta nii­den tilal­le raken­ne­taan asuntoja. 

    …vie­res­sä sata­ma ja Pau­li­gin tehtaat”. 

    Eli Pau­lig raken­si kyl­lä uuden teh­taan sata­maan pari vuot­ta niil­lä rahoil­la jot­ka sai asuntotonteista. 

    Met­ro ei toki kul­je sata­maan asti kos­ka siel­lä on lii­an vähän ja vää­rän­lai­sia työ­paik­ko­ja ja matkustajia.

  48. Mau­no:
    Poh­joi­sen suun­nas­ta Vuo­saa­ren sata­maan tule­va rata tai­taa jol­la­kin taval­la yhtyä met­ron rataan. 

    Se on met­ron huol­to­rai­de jota pit­kin kul­je­te­taan met­ro­ra­dan kun­nos­sa­pi­toon käy­tet­tä­vät kis­kot ja sepeit. Ei ole vir­roi­tus­ta eli pät­kää voi lii­ken­nöi­dä vain dieselkalustolla.

    Tuo kor­va­si aiem­min Oulun­ky­läs­tä entis­tä Hert­to­nie­men sata­ma­ra­taa Vii­kin pel­to­jen kaut­ta kul­ke­neen huoltoyhteyden.

  49. Mau­no:
    Poh­joi­sen suun­nas­ta Vuo­saa­ren sata­maan tule­va rata, tai­taa jol­la­kin taval­la yhtyä met­ron rataan, aina­kin sata­mas­ta kul­kee Colum­buk­sen suun­taan ihan uudet kis­kot. Eivät vaan tai­da olla riit­tä­vän “tyy­riis­ti” raken­net­tu, jot­ta sovel­tui­si­vat työpaikkaliikenteeseen.

    Nuo kis­kot ovat met­ron yhteys VR:n rata­verk­koon, mut­ta eivät ole suun­ni­tel­tu hen­ki­lö­lii­ken­teel­le. Nii­tä pit­kin kul­je­te­taan mm uusia met­ro­vau­nusar­jo­ja vari­kol­le ja ras­kai­ta radan raken­ta­mi­sen ja kun­nos­sa­pi­don työ­ko­nei­ta. Raken­net­tu yhteys kor­vaa Vii­kin kaut­ta kul­ke­van van­han yhtey­den varikolle.

    Hen­ki­lö­lii­ken­net­tä sel­vi­tel­tiin aika­naan, kun sata­ma­vyö­hy­ket­tä suun­ni­tel­tiin. Mat­kus­ta­ja­mää­rät jäi­vät niin pie­nik­si, että ei kan­na­ta liikennöidä.

  50. Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non kult­tuu­ri­mai­se­man kaa­voit­ta­mi­nen pien­ta­loa­lu­eek­si ei ole mie­les­tä­ni fik­sua. Pel­toa­lueil­la van­has­sa mil­jöös­sä Hel­sin­gis­sä on myös oma haus­ka anak­ro­nis­ti­nen paik­kan­sa. Hie­man ihmet­te­len apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan innok­kuut­ta asiassa.

    En kan­na­ta myös­kään tääl­lä ehdo­tet­tua lei­rin­tä­alu­een aja­mis­ta pois Vuo­saa­res­ta ja Ras­ti­lan kar­ta­non ympä­ris­tön täyt­tä­mis­tä ker­ros­ta­loil­la. Luen ympä­ris­töön lähes koko nykyi­sen lei­rin­tä­alu­een. Jos lei­rin­tä­alue jos­kus alu­eel­ta muut­taa, tuli­si paik­kaa kehit­tää ja mai­se­moi­da puis­toa­lu­ee­na. Huo­li­mat­ta met­roa­se­man lähei­syy­des­tä ja näis­sä kes­kus­te­luis­sa ritu­aa­li­ses­ti tois­te­tus­ta “maan­käy­tön tehok­kuu­den” vaatimuksesta.

    Ras­ti­lan kar­ta­non raken­nuk­set ja puis­to vaa­ti­vat ympä­ril­leen tilaa ja valoa. Vaik­ka lii­kun­ta­vi­ras­to on hoi­ta­nut paik­kaa ajoit­tain aika huo­li­mat­to­mas­ti, ovat sen teke­mät vir­heet kor­jat­ta­vis­sa. Ker­ros­ta­lo­ryp­päi­den tun­ke­mi­nen alu­eel­le oli­si kui­ten­kin peruuttamatonta.

    Täs­sä suh­tees­sa kult­tuu­riym­pä­ris­töt ja luon­toa­lu­eet ovat saman­lai­sia: ker­ran kun­nol­la tuhot­tua ei enää saa kos­kaan takaisin.

    Sen sijaan Meri-Ras­ti­lan kaa­vaeh­do­tuk­sen palaut­ta­mi­nen uudel­leen val­mis­tel­ta­vak­si OURCi­ty-vaih­toeh­to­kaa­van poh­jal­ta oli­si oival­li­nen teko kaut­taan koh­ta päät­tä­väl­tä van­hal­ta lautakunnalta.

  51. Aatel­la jos oli­si­kin niin help­poa että hen­ki­lö­lii­ken­ne voi­si käyt­tää noin yksin­ker­tai­sia rai­tei­ta, vaik­ka lät­tä­ha­tul­la. Irlan­nis­sa näyt­täi­si ole­van niin, mah­taa nii­den teh­taa­no­mis­ta­jia har­mit­taa kun ei ole pääs­syt myy­mään säh­köä ja säh­köis­tys­tä, ja junat­kin kul­kee ajal­laan kun ei ole niin pal­jon “him­me­lei­tä”

  52. Kai se lei­rin­tä­alu­een siir­to on syy­tä ottaa mie­tin­tä­mys­syyn. Mut­ta sil­loin asia kyl­lä pitää kat­sel­la kai­kil­ta kan­teil­ta. Ja muis­ret­ta­va, että mei­dän pitää aja­tel­la myös mat­kus­ta­vais­ten tarpeita.

    Hyvä lei­rin­tä­aa­lue sekä kes­kei­ses­ri sijait­se­va rete­ki­ly­ma­ja voi olla Hel­sin­gin mat­kai­luar­von kan­nal­ta pal­jon parem­pi kuin mikään Kuk­ken­hei­mi. Jos asi­aa tar­kas­te­lee vähän svyemmin.

    Ras­ti­las­ta pää­see kes­kus­taan n 20 — 25 minuu­tis­sa. Oit­taal­ta se mat­ka­vie 50 mnut­tia ja vaa­ti aina­kin yhden vaihdon.

  53. Ossi Män­ty­lah­ti:
    OurCi­ty ei ole ainoa asuk­kai­den esit­tä­mä suun­ni­tel­ma. Myös Kaup­sy ry on esit­tä­nyt oman­sa. Tämän suun­ni­tel­man tär­kein point­ti on sii­nä, että Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­eel­le raken­net­tai­siin. Nyt­hän toi­mi­taan tis­mal­leen päinvastoin.

    Ras­ti­lan lei­rin­tä­alue on har­vi­nai­sen huo­noa maankäyttöä.

    KSV tote­aa aihees­ta mm.

    Lei­rin­tä­alue pal­ve­lee Hel­sin­gin mat­kai­lua ja sijait­see tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti hyvän jul­ki­sen lii­ken­neyh­tey­den var­res­sa. Ras­ti­lan kartanon
    alue on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas­ta aluet­ta, joten sen käyttäminen
    asuin­ra­ken­ta­mi­seen oli­si vai­ke­aa. Lisäk­si Meri-Ras­ti­lan alu­een vuo­kra­ta­lo­val­tai­suu­teen ja sii­tä seu­ran­nee­seen asu­kas­ra­ken­tee­seen ei voida
    vai­kut­taa muu­al­le raken­ta­mal­la. Uusia omis­tusa­sun­to­ja tuli­si rakentaa
    Vuo­tien ete­lä­puo­li­seen Meri-Rastilaan,

    Tohon vii­mei­seen liit­tyen muu­ten jäl­leen ker­ran, no ei nii­tä viral­li­sen ehdo­tuk­sen­kaan omis­tusa­sun­to­ja olla teke­mäs­sä var­si­nai­seen Meri-Rastilaan.

    Mut­ta yleis­kaa­va on kai ihan oikea ongelma:

    Län­si­ran­nan asui­na­lu­een laajentaminen
    osay­leis­kaa­val­la on Yleis­kaa­va 2002:n mää­rit­te­le­män asui­na­lu­een rajo­jen tar­kis­ta­mis­ta, kun lei­rin­tä­alue taas on yleis­kaa­vas­sa määritelty
    koko­nai­suu­des­saan vir­kis­ty­sa­lu­eek­si ja osin lisäk­si kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti mer­kit­tä­väk­si alu­eek­si. Lii­kun­ta­vi­ras­to, joka hal­lin­noi lei­rin­tä­aluet­ta, pitää sen sijain­tia ja olo­suh­tei­ta hyvinä.

    Vuo­ro­vai­ku­tus­rap­pa­ris­ta. Pit­kä kun mikä, seka­va ja ris­ti­rii­tai­nen, mut­ta myös perus­teel­li­nen tie­to­pa­ket­ti aihees­ta. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-11–27_Kslk_33_El/93D7922A-FAE9-4774909D-0C03126E588D/Liite.pdf

  54. Mau­no:
    Poh­joi­sen suun­nas­ta Vuo­saa­ren sata­maan tule­va rata, tai­taa jol­la­kin taval­la yhtyä met­ron rataan, aina­kin sata­mas­ta kul­kee Colum­buk­sen suun­taan ihan uudet kis­kot. Eivät vaan tai­da olla riit­tä­vän “tyy­riis­ti” raken­net­tu, jot­ta sovel­tui­si­vat työpaikkaliikenteeseen.

    Se on tava­ra­ra­ta, eli siis esim. tun­ne­leis­sa ei ole pois­tu­mis­tei­tä joi­ta mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne edel­lyt­täi­si. Tuo­ta rat­kai­sua jot­kut katui­vat jo sil­loin kun se raken­net­tiin, ja jouk­ku kas­vaa vuo­si vuodelta.

  55. Ras­ti­lan ran­ta­met­sän tilal­le sai­si raken­net­tua asui­na­lu­een, jon­ka kes­ki­mää­räi­nen neliö­hin­ta oli­si kor­keam­pi kuin OURCi­ty-ehdo­tuk­sen mukai­sen vuo­kra­ta­loa­lu­eel­le teh­dyn täydennysrakentamisen.

    Rahas­ta­han tämä kiin­ni on, höpö­tyk­set segre­gaa­tion tor­jun­nas­ta, park­ki­pai­kois­ta ja parem­mas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta ovat vain sil­män­lu­met­ta. Samoin kuin puhe koh­tuu­hin­tai­ses­ta asu­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä. Ei sel­lais­ta oikeas­ti halua kukaan raken­taa, mikä söi­si kal­liim­man uus­tuo­tan­non markkinoita.

    Jos kau­pun­gin on tar­koi­tus ajaa kau­pun­ki­lais­ten asi­aa, niin OURCi­ty voit­taa tämän kamp­pai­lun. Jos tar­koi­tus on mak­si­moi­da kiin­teis­tö­pro­jek­tien tuot­to, niin ran­ta­met­sik­kö sileäk­si ja talo­ja tilalle.

  56. Plä­rä­sin nyt sen Our Cityn rap­pa­rin läpi, sivul­ta 27 alkaen pysä­köin­ti­jär­jes­te­lyt kar­tal­la esi­tet­ty­nä. Ei nii­tä pois­tu­via pysä­köin­ti­paik­ko­ja juu­ri ole. http://meidankaupunki.wordpress.com/alternative-master-plan/

    Rat­kai­sut piha­kant­ta ja kel­la­ria, mitoi­tuk­sel­la 1/120k-m2 555 pysä­köin­ti­paik­kaa joka on viral­li­sen nor­min mukai­nen, eli tod. näk. yli­mi­toi­tus. Huo­mio­nar­vois­ta on että met­roa­se­man luo­teis­puo­lel­la nykyi­sen “tyh­jän park­ki­pai­kan” pai­kal­la ole­vas­sa toimisto/parkkitalossa on perä­ti nel­jäs­sä ker­rok­ses­sa pysä­köin­tiä, kah­des­sa puo­lit­tain, mil­lä lie­nee teh­ty 10 000 k‑m2 (!) eli noin 350 — 400 lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa. Var­mas­ti tuo­ta reser­viä voi­si käyt­tää myös asukaspysäköintiin.

    Koko­nai­suu­te­na sanoi­sin sii­tä OurCi­tys­tä että voi­pi tuo mak­saa hyvin teh­ty­nä, lähin­nä met­roa­se­man välit­tö­män ympä­ris­tön osal­ta. Siis sen mis­sä Meri-Ras­ti­laan tuli­jaa ter­veh­tii nyt ABC-ase­ma. Mut­ta jos nyt oikeas­ti halu­aa paran­taa aluet­ta niin saa se mak­saa­kin, ei se KSV:n suun­ni­tel­ma­kaan ilmai­nen ole ja sii­nä ei kor­ja sitä van­haa Meri-Ras­ti­laa. OurCi­tyn toi­mi­ti­la­mi­tous on minus­ta epä­rea­lis­ti­nen, mut­ta tuo on pikem­min hyö­ty kos­ka se las­kee nii­tä kustannuksia.

    Sii­tä mä olen OurCi­ty-tyyp­pien kans­sa eri miel­tä että sen kol­mion muo­toi­sen umpi­kort­te­lin KSV:n ver­sios­ta voi­si pitää, se on hyvä eikä leik­kaa niin pahas­ti sitä met­sää, vaan pikem­min­kin suo­jaa sitä Vuo­tien melulta.

  57. Mark­ku af Heur­lin: Ras­ti­las­ta pää­see kes­kus­taan n 20 – 25 minuu­tis­sa. Oit­taal­ta se mat­ka­vie 50 mnut­tia ja vaa­ti aina­kin yhden vaihdon.

    Ota huo­mioon se tosia­sia, että monien ihmis­ten joka-aamui­nen työ­mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kes­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen yli tun­nin. Pidän tätä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pa­na epä­koh­ta­na kuin sitä, että muu­ta­ma kara­vaa­na­ri jou­tuu käyt­tä­mään vauh­to­yh­teyt­tä mat­kus­taes­sa kat­so­maan kes­kus­tan näh­tä­vyyk­siä. Jos minä sai­sin päät­tää sekä lei­rin­tä­alue raken­net­tai­siin että OurCi­ty ‑suun­ni­tel­ma toteu­tet­tai­sin. Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän jät­täi­sin sen sijaan rauhaan.

  58. Mat­ti Lip­po­nen: En kan­na­ta myös­kään tääl­lä ehdo­tet­tua lei­rin­tä­alu­een aja­mis­ta pois Vuo­saa­res­ta ja Ras­ti­lan kar­ta­non ympä­ris­tön täyt­tä­mis­tä ker­ros­ta­loil­la. Luen ympä­ris­töön lähes koko nykyi­sen lei­rin­tä­alu­een. Jos lei­rin­tä­alue jos­kus alu­eel­ta muut­taa, tuli­si paik­kaa kehit­tää ja mai­se­moi­da puis­toa­lu­ee­na. Huo­li­mat­ta met­roa­se­man lähei­syy­des­tä ja näis­sä kes­kus­te­luis­sa ritu­aa­li­ses­ti tois­te­tus­ta “maan­käy­tön tehok­kuu­den” vaatimuksesta.

    Ras­ti­lan kar­ta­non raken­nuk­set ja puis­to vaa­ti­vat ympä­ril­leen tilaa ja valoa. Vaik­ka lii­kun­ta­vi­ras­to on hoi­ta­nut paik­kaa ajoit­tain aika huo­li­mat­to­mas­ti, ovat sen teke­mät vir­heet kor­jat­ta­vis­sa. Ker­ros­ta­lo­ryp­päi­den tun­ke­mi­nen alu­eel­le oli­si kui­ten­kin peruuttamatonta.

    Kaup­Sun ehdo­tus ei miten­kään häi­rit­se Ras­ti­lan kar­ta­non mil­jöö­tä, se suh­tau­tuu sii­hen pie­tee­til­lä. Raken­ta­mi­nen sijoit­tui­si pää­osin asun­to­vau­nua­lu­eel­le van­han puu­ku­jan itä­puo­lel­le. Jos käy pai­kan pääl­lä kun puut ovat leh­des­sä, huo­maa, ettei­vät uudet kort­te­lit edes näkyi­si kar­ta­nol­ta tai päinvastoin.

    Nykyi­nen asun­to­vau­nua­lue ilmes­tyi kar­ta­non piha­pii­riin jos­kus 70-luvul­la, se on hyvin anak­ro­nis­ti­nen ele­ment­ti. Estee­ti­kon sil­mää miel­lyt­tää mie­luum­min asun­to­vau­nua­lu­eel­le raken­net­ta­va bril­jant­ti kris­tal­li­soi­tu moder­ni huip­puark­ki­teh­tuu­ri kuin käy­tet­ty­jen soli­fe­rei­den myyn­ti­näyt­te­ly kai­ken­lai­si­ne sivutelttoineen.

    Asun­to­vau­nua­lue toi­mii suu­rim­man osan vuot­ta viro­lais­ten vie­ras­työ­läis­ten siir­to­työ­maa­pa­rak­kia­lu­ee­na. Hie­man — mut­ta vain hie­man – kar­ri­koi­den, kau­pun­ki tukee (tyh­myyt­tään?) har­mai­den pik­ku-ura­koit­si­joi­den hal­paa asu­mis­ta met­roa­se­man vieressä.

    Sitä pait­si sekä Ola­vi Velt­heim (asemak.pääll.), Ilk­ka Lai­ne (proj.pääll.), että Ant­ti Var­ke­maa (proj.arkkit), ovat jul­ki­suu­des­sa, jopa leh­ti­haas­tat­te­lus­sa, toden­neet, että Meri-Ras­ti­lan met­sä ja lei­rin­tä­alue eivät sul­je toi­si­aan pois raken­ta­mi­sa­luei­na. ”First we take Forest, then we take Camping…”

    Ne Vuo­saa­ren asuk­kaat, jot­ka pitä­vät kyn­sin­ham­pain kiin­ni lei­rin­tä­alu­ees­ta, pelaa­vat omaan maa­liin. Käteen voi jää­dä Mus­ta Pek­ka. Jos ran­ta­met­sään nyt kaa­voi­te­taan, myö­hem­min menee joka tapauk­ses­sa myös leirintäalue. 

    Sen sijaan jos nyt toi­mi­taan päin­vas­toin, ote­taan käyt­töön asun­to­vau­nua­lue, tii­vis­te­tään met­roa­se­man ja osta­rin ympä­ris­töä ja mal­til­li­ses­ti Meri-Ras­ti­lan kort­te­lei­ta, saa­daan käve­lye­täi­syy­den pää­hän met­rol­ta sijoi­tet­tua lau­ta­kun­nan v. 2001 tavoit­teek­si aset­ta­mat 2000 asu­kas­ta. Sen jäl­keen kenel­lä­kään ei ole enää kant­tia ehdot­taa ran­ta­met­sään raken­ta­mis­ta, se oli­si poliit­ti­nen itsemurha.

    Täs­tä on kysymys.

  59. Lau­ta­kun­ta siis aset­ti asu­kas­ta­voit­teen vuon­na 2011.
    Mihin lie luku 2000 sit­ten perus­tuu­kaan, on hyvä kymysys.

  60. Koti-isä: ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si ihmees­sä meil­lä pitää olla kes­kel­lä pää­kau­pun­kia täl­lai­nen val­ta­va asfalt­ti­kent­tä muu­ta­man päris­te­li­jän iloksi?

    Sitä var­ten, että mikään ylem­pi taho ei saa aikai­sek­si hoi­taa hom­maa kotiin. Jos kyse oli­si pel­käs­tään har­ras­te­ken­täs­tä, se oli­si jo hoi­det­tu pois, mut­ta kun sil­lä on pää­osin mui­ta funk­tioi­ta, joil­le ei oikein löy­dy sijoituspaikkaa.

    Mal­min proble­ma­tiik­ka liit­tyy useam­paan asi­aan. Osa vas­tus­tuk­ses­ta on nim­byi­lyä asun­to­jen osal­ta ja vir­kis­ty­sa­lu­een häviä­mi­sen vuok­si. Osa vas­tus­tuk­ses­ta on sen­ti­men­taa­lis­ta tai raken­nus­his­to­rial­lis­ta vas­tus­tus­ta (arvo­kas mil­jöö­nä), osa omaan muka­vuu­teen (jou­dun läh­te­mään kau­em­mas pör­rää­mään) ja osa lii­ke­toi­min­taan tmv. liittyvää.

    Näi­tä voi toki arvot­taa kovin eri tavoil­la, mut­ta aika hel­pos­ti käteen jää se totea­mus, että ilman jotain kor­vaa­vaa jär­jes­te­lyä Mal­mia ei ihan hel­pos­ti voi pyyh­kiä pois. Van­taal­le ei saa siir­ret­tyä kuin vähäi­siä mää­riä; laa­ja­mit­tai­nen kou­lu­tus­toi­min­ta ei ylei­ses­ti toi­mi kan­sain­vä­li­sil­lä lentokentillä.

    Ja täs­tä sit­ten alka­vat ne seu­tu­kun­nal­li­set ongel­mat. Haluk­kaat tar­jok­kaat len­to­ken­tän sijain­nik­si ovat pää­osin kovin kau­ka­na (vaik­ka­pa Kark­ki­la) pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta. Moni ehdo­tet­tu vaih­toeh­to (vaik­ka­pa Hyvin­kää, Mänt­sä­lä) ovat huo­nos­ti tule­vai­suut­ta kes­tä­viä ajatuksia.

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö rat­kai­sua voi­si löy­tää, mut­ta se edel­lyt­täi­si laa­jem­paa kat­so­mis­ta ja ehkä sit­ten sane­le­mis­ta­kin. Esi­mer­kik­si Por­voo­seen esi­tet­ty len­to­ken­tän paik­ka oli­si ilmei­ses­ti ollut eri toi­mi­joi­den kan­nal­ta var­sin suo­tui­sa (toi­mii sekä maa- että ilma­lii­ken­teen kan­nal­ta, ei ole vaa­ras­sa heti kas­vaa kes­kel­le asu­tus­ta). Sat­tu­mal­ta pai­kal­li­set asuk­kaat eivät kui­ten­kaan halun­neet kent­tää, eikä val­tiol­la­kaan oikein ollut moti­vaa­tio­ta (tie­ten­kään, kos­ka nyt­hän val­tio on nau­ret­ta­val­la hin­nal­la vuo­kral­la hyväl­lä paikalla).

    Tilan­ne on käy­tän­nös­sä jumis­sa, kun­nes val­tiol­li­sel­la tasol­la sil­le pää­te­tään teh­dä jotain.

    Koti-isä: Kent­tää kier­tä­vä lenk­ki­pol­ku met­si­köi­neen tulee toki säi­lyt­tää, sil­lä on monin­ker­tai­ses­ti käyt­tä­jiä aidat­tuun kent­tään verrattuna.

    Kent­tää aika pal­jon hen­gäs­ty­mis­mie­les­sä tos­suil­la ja suk­sil­la kier­tä­nee­nä en kek­si yhtään rea­lis­tis­ta tapaa, jol­la lenk­ki ja nuo “met­sät” oikeas­ti säi­lyi­si­vät. (Alue on suo­ta, joten met­sät ovat sen mukai­sia.) Jos ken­täl­le raken­ne­taan jär­ke­vä mää­rä asun­to­ja, sin­ne tar­vi­taan myös var­sin mit­ta­vat kul­ku­yh­tey­det, jot­ka estä­vät kovin kat­ta­vien ja laa­duk­kai­den ulkoi­lu­reit­tien teke­mi­sen. Nyt­hän reit­ti menee vain kah­den tien yli.

    Eikä alu­een suun­ni­tel­mis­sa mitään kat­ko­ton­ta latua ole näy­tet­ty­kään. Asun­not ja vir­kis­tys­mai­se­mat vain sat­tu­vat ole­maan jos­sain mää­rin ris­ti­rii­das­sa keskenään.

  61. Toni Amnell: Löy­tyy myös aluei­ta, joil­le voi raken­taa tuhoa­mat­ta luon­to- ja vir­kis­ty­sar­vo­ja, mut­ta niis­tä eivät gryn­de­rit ken­ties saa opti­maa­lis­ta tuottoa.

    Uskoi­sin, että kaik­ki muut kuin ehkä gryn­de­rit ovat kovin kiin­nos­tu­nei­ta kuu­le­maan niis­tä riit­tä­vän kes­kei­sel­lä pai­kal­la ole­vis­ta alueis­ta, joi­ta voi muka­vas­ti raken­nel­la Hel­sin­gis­sä, ja joi­hin ei lii­ty ihmeel­li­sem­piä luontoarvoja.

    Äkkiä kar­tas­ta vil­kai­se­mal­la löy­tyy nyt teh­ty­jen pää­tös­ten lisäksi:

    - Talin golfkenttä
    — Tuo­ma­rin­kar­ta­non maat
    — Keskuspuisto
    — Mal­min lentokenttä
    — Vii­kin alue
    — Santahamina

    Jäi­kö jokin näi­hin liit­ty­mä­tön isom­pi alue huo­maa­mat­ta? Toki nykyis­ten aluei­den tii­vis­ty­mi­nen aut­taa, ja sitä­hän eri­tyi­ses­ti pien­ta­loa­lueil­la tapah­tuu. Rin­ta­ma­mie­sa­lueil­la­kin käy niin, että yhden rin­ta­ma­mies­ta­lon tilal­le tulee kol­me uut­ta. Lisäk­si on pie­nem­piä aluei­ta (vaik­ka­pa Ruusu­puis­to enti­sen Koneen talon taka­na Munk­ki­nie­mes­sä), joil­le vie­lä mahtuu.

    Mikä näis­tä vaih­toeh­dois­ta oikeas­ti on sel­lai­nen, joka ei ihan mer­kit­tä­väl­lä taval­la vei­si jon­kun vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia tai mui­ta etuja?

  62. On yksi ratkaisu:

    Talon alle rake­ne­taan tule­va tar­ve huo­mioo­not­taen riit­tä­väs­ti läm­min­tä park­ki­ti­laa. Osa myy­dään park­kio­sak­keik­si kus­tan­nuk­sia (lähes) vas­taa­val­la hin­nal­la, Voi­daan liit­tä tie­tyn kokoi­seen asun­toon automaattisesti

    2) Osa vuo­ra­ka­taan talon asuk­kail­le tai ulko­puo­li­sil­le jär­ke­väl­lä kus­tan­nuk­set joten­kin peit­tä­väl­lä vuo­kral­la (100 — 150e / kk tms.) -
    Loput vuo­kra­taan säi­ly­tys­ti­loik­si, ns. oma­va­ras­toik­si. sel­lai­sis­ta sel­väs­ti on tarvetta. 

    Kaar­tin­ka­pun­gis­sa säi­ly­tys­kel­la­ris­ta (ei mitään prii­ma­ti­laa, mata­laa huo­nos­ti tuu­let­tua) mak­se­taan 4–5 e/m2 so 4 m² kome­ros­ta 20 e/ kk, noin ase­ve­li­hin­nal­la. Sen perus­teel­la auto­pai­kan vaa­ti­mas­ta tilas­ta voi­si saa­da ehkä 120 e/kk eli n. 1400 e/vuosi.

    Huom. Jos rkaen­ta­mien mak­saa 25.000 e/kpl, niin nyku­yi­sel­lä lai­na­ko­rol­la kor­ko­ku­lu on 500e /vuosi Huol­lot, kor­jaus ja yllä­pi­to teh­nee toi­set saman­ver­ran. 80 e/kk. Tus­kin koh­tuu­ton­ta. ja voi vuo­kra­ta ulos, jos ei itse tarvitse.

    3) Jos tila on katu­ta­sos­sa, sii­tä voi­si vuo­kra­ta toi­mi­pis­teen fil­la­ri­vers­taal­le. Kevyt­sei­niä on help­po raken­taa ja pur­kaa. Tai Kel­la­ri­taos­sa jos sii­tä on. suo­ra kul­ku ulos.

  63. Vihe­rins­si: Uskoi­sin, että kaik­ki muut kuin ehkä gryn­de­rit ovat kovin kiin­nos­tu­nei­ta kuu­le­maan niis­tä riit­tä­vän kes­kei­sel­lä pai­kal­la ole­vis­ta alueis­ta, joi­ta voi muka­vas­ti raken­nel­la Hel­sin­gis­sä, ja joi­hin ei lii­ty ihmeel­li­sem­piä luontoarvoja.

    Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta läh­det­täi­sin sii­tä peri­aat­tees­ta, min­kään mar­gi­naa­li­ryh­män (oli se miten pie­ni tahan­sa) ase­ma ei saa mis­sään eikä kos­kaan hei­ken­tyä, saa­daan toi­mi­ma­ton­ta ja hajau­tu­nut­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Mut­ta täl­lais­ta tämä Hel­sin­gin “kaupunki”-suunnittelu tun­tuu lii­an usein olevan.

  64. a_l: Ras­ti­lan ran­ta­met­sän tilal­le sai­si raken­net­tua asui­na­lu­een, jon­ka kes­ki­mää­räi­nen neliö­hin­ta oli­si kor­keam­pi kuin OURCi­ty-ehdo­tuk­sen mukai­sen vuo­kra­ta­loa­lu­eel­le teh­dyn täydennysrakentamisen.

    Kun ne on kui­ten­kin sen vie­res­sä, ja sijain­ti nyt on muu­ten­kin hei­kom­pi koko alu­eel­le, niin mik­si ne oli­si neliö­hin­nal­taan kor­keam­pia? Esi­mer­kik­si nii­tä alu­een ete­lä­puo­lel­le kaa­voi­tet­tu­ja riva­rei­ta­kaan ei ole saa­tu kun­nol­la kau­pak­si, joka Hel­sin­gin olo­suh­teis­sa on jo poikkeuksellista.

  65. Vihe­rins­si: Äkkiä kar­tas­ta vil­kai­se­mal­la löy­tyy nyt teh­ty­jen pää­tös­ten lisäksi:
    — Talin golfkenttä
    — Tuo­ma­rin­kar­ta­non maat
    — Keskuspuisto
    — Mal­min lentokenttä
    — Vii­kin alue
    — Santahamina
    Jäi­kö jokin näi­hin liit­ty­mä­tön isom­pi alue huomaamatta?

    Vii­kin­ran­ta on on puo­li neliö­ki­lo­met­riä, Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue neliö­ki­lo­met­rin, jne. Mut­ta toki se aina jos­tain on pois kun rakennetaan.

    Ja sit­ten on tie­ten­kin ne mota­ria­lu­eet. Minus­ta se on ihan sivis­ty­nyt­tä että Tuusu­lan­väy­län reu­naan gryn­da­taan. Se mota­ri kat­kai­see vihe­ra­lu­een kui­ten­kin, isot auto­väy­lät ovat myös kul­ku­väy­liä eli yhtey­det ovat kun­nos­sa, ja raken­nuk­set myös suo­jaa­vat vihe­ra­luet­ta melul­ta. Väit­täi­sin että ne kysei­set ulkoi­lu­tus­maas­tot oli­si viih­tyi­sem­piä jos nii­den ja Tuusu­lan­väy­län välis­sä oli­si raken­nuk­sia. Ongel­ma täs­sä kysei­ses­sä hank­kee­sas on se että men­nään tur­han syväl­le sin­ne viheralueelle.

  66. tpyy­luo­ma: Se on tava­ra­ra­ta, eli siis esim. tun­ne­leis­sa ei ole pois­tu­mis­tei­tä joi­ta mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne edel­lyt­täi­si. Tuo­ta rat­kai­sua jot­kut katui­vat jo sil­loin kun se raken­net­tiin, ja jouk­ku kas­vaa vuo­si vuodelta.

    En tie­dä kan­nat­ta­ko asi­aa katua. Kysee­sä on yksi rai­de­pa­ri. Met­rok­si sop­vin radan rakan­ta­mi­nen oli­si aina­kin tuplan­nut kus­ta­nuk­set. Liäs­ki ratay­lit­tää Por­va­rin­lah­den suojelualueen.

  67. Vihe­rins­si: Uskoi­sin, että kaik­ki muut kuin ehkä gryn­de­rit ovat kovin kiin­nos­tu­nei­ta kuu­le­maan niis­tä riit­tä­vän kes­kei­sel­lä pai­kal­la ole­vis­ta alueis­ta, joi­ta voi muka­vas­ti raken­nel­la Hel­sin­gis­sä, ja joi­hin ei lii­ty ihmeel­li­sem­piä luontoarvoja.

    Äkkiä kar­tas­ta vil­kai­se­mal­la löy­tyy nyt teh­ty­jen pää­tös­ten lisäksi:

    - Talin golfkenttä
    — Tuo­ma­rin­kar­ta­non maat
    — Keskuspuisto
    — Mal­min lentokenttä
    — Vii­kin alue
    — Santahamina

    Jäi­kö jokin näi­hin liit­ty­mä­tön isom­pi alue huo­maa­mat­ta? Toki nykyis­ten aluei­den tii­vis­ty­mi­nen aut­taa, ja sitä­hän eri­tyi­ses­ti pien­ta­loa­lueil­la tapah­tuu. Rin­ta­ma­mie­sa­lueil­la­kin käy niin, että yhden rin­ta­ma­mies­ta­lon tilal­le tulee kol­me uut­ta. Lisäk­si on pie­nem­piä aluei­ta (vaik­ka­pa Ruusu­puis­to enti­sen Koneen talon taka­na Munk­ki­nie­mes­sä), joil­le vie­lä mahtuu.

    Mikä näis­tä vaih­toeh­dois­ta oikeas­ti on sel­lai­nen, joka ei ihan mer­kit­tä­väl­lä taval­la vei­si jon­kun vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia tai mui­ta etuja?

    Nois­ta luon­toar­vo­ja ei ole Talis­sa tai Tuo­ma­rin­kar­ta­nos­sa. Kes­kus­puis­tos­sa on vähän, voi­si tule­vai­suu­des­sa olla enem­män­kin. Mal­mil­la on myös, mut­ta riit­tä­vän kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa maa­il­ma pär­jän­nee ilman sitä­kin. Vii­kis­sä luon­toar­vot on kovat ja San­tik­ses­sa val­ta­vat. (Jos­kin Vii­kin­tien poh­jois­puo­li­set pel­lot oli­sin val­mis uhraamaan)

    Vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det tiet­ty häviä­vät, mut­ta ne häviä­vät kuten sanoit joka tapauk­ses­sa. Mut­ta jos voim­me vali­ta mene­tet­ty­jen vir­kis­ty­sar­vo­jen ja mene­tet­ty­jen vir­kis­tys- ja luon­toar­vo­jen välil­lä, lie­nee valin­ta selvä.

    Talin golf­ken­tän vie­res­sä, Munk­ki­vuo­ren poh­jois­puo­lel­la on myös isoh­ko met­sä, jon­ka voi gryndata.

    Työ­paik­ka-aluei­ta mal­lia Vii­kin­mä­ki, Hert­si­ka ja Pits­ku voi­si toki siir­rel­lä jon­ne­kin Kehä kol­mo­sen seu­tu­vil­le. Ja en tie­dä oot­te­ko kuul­leet, mut­ta kau­pun­ki­mo­ta­rei­ta voi bule­var­di­soi­da. Sit­ten mun uto­pias­sa myös heh­taa­ri­kaa­val­la teh­dyt ker­ros­ta­lo­lä­hiöt (Myl­ly­pu­ro, Kon­tu­la…) oli­si mah­dol­lis­ta täy­den­nys­ra­ken­taa tiiviimmäksi.

    Kyl­lä tääl­lä tilaa löytyy.

  68. Vihe­rins­si:
    Äkkiä kar­tas­ta vil­kai­se­mal­la löy­tyy nyt teh­ty­jen pää­tös­ten lisäksi:

    - Talin golfkenttä
    — Tuo­ma­rin­kar­ta­non maat
    — Keskuspuisto
    — Mal­min lentokenttä
    — Vii­kin alue
    — Santahamina

    Jäi­kö jokin näi­hin liit­ty­mä­tön isom­pi alue huomaamatta? 

    Mikä näis­tä vaih­toeh­dois­ta oikeas­ti on sel­lai­nen, joka ei ihan mer­kit­tä­väl­lä taval­la vei­si jon­kun vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia tai mui­ta etuja?

    Tuo oli var­mas­ti tar­koi­tet­tu pro­vo­soi­maan — no hyvä — tuli­han tuos­sa sopi­vas­ti lis­taa, joka sisäl­tää monia erit­täin tär­kei­tä luon­toa­luei­ta. Nois­ta Kes­kus­puis­to, Vii­kin alue ja San­ta­ha­mi­na ovat niin tär­kei­tä luon­toa­luei­ta, ettei nii­tä voi aja­tel­la raken­net­ta­vik­si. Vii­kis­sä ehkä voi­si vie­lä hie­man Vii­kin­tien itä­puo­lel­la olla pel­to­ja, joil­le voi­si raken­taa. Vii­kin­tien Van­han­kau­pun­gin­lah­den puo­lei­sil­le alueil­le ei pidä raken­ta­mis­ta ulot­taa. Talin golf­kent­tä jou­taa raken­taa, kun­han jäte­tään golf­ken­tän ulko­puo­li­set luon­toa­lu­eet raken­ta­mat­ta. Tuo­ma­rin­kar­ta­non ja Hal­tia­lan­kar­ta­non pel­lot voi­tai­siin raken­taa, mut­ta eivät nii­den met­sät eivät­kä Van­taan­joen var­ret. Mal­min len­to­kent­tä voi­tai­siin raken­taa, kun­han sitä ympä­röi­vät met­sät jää­vät luon­non­ti­laan. Näi­den lisäk­si voi­tai­siin vaik­ka­pa Hert­to­nie­men ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­lu­eet ottaa raken­nus­käyt­töön (Huom! Ei nii­den ja Roi­hu­vuo­ren väli­siä luon­toa­luei­ta!) ja vie­dä teol­li­suus vaik­ka­pa iso­jen tei­den, kuten Kehä­tei­den kais­to­jen väli­sil­le huk­ka­mail­le. Vuo­saa­res­sa on myös golf­kent­tä, jol­le voi­tai­siin raken­taa. Golf vaa­tii niin laa­jo­ja aukei­ta aluei­ta, ettei se sovi kau­pun­kiin. Jos­tain maa­seu­dul­ta saa­tai­siin hel­pos­ti kor­vaa­via pel­toau­kei­ta golfaajille.

    Tuo­ta aiem­min esil­lä ollut­ta 600 000 asu­kas­ta ei saa­da mil­lään mah­tu­maan Hel­sin­gin alu­eel­le, joten on aivan vält­tä­mä­tön­tä perus­taa tytär­kau­pun­ke­ja esi­mer­kik­si Oiko­ra­dan var­teen Haa­ra­joen ympäristöön.

    Jos­kus on myös tun­nus­tet­ta­va, että Hel­sin­ki on val­mis, eikä sin­ne pys­ty­tä koko ajan kaa­voit­ta­maan lisää asun­to­ja. Asun­to­tuo­tan­to ei ole ainut huo­mioo­no­tet­ta­va asia. On myös luon­non­suo­je­lu, ihmis­ten vir­kis­tys ja sitä kaut­ta ter­veys ja sosi­aa­li­set olot ja vii­me kädes­sä sii­tä aiheu­tu­vat suu­ret sääs­töt. Jos ihmis­ten ter­veys pila­taan vie­mäl­lä heil­tä luon­to, he sai­ras­tu­vat ja tämä tulee kau­pun­gil­le todel­la kal­liik­si, eikä sitä, puhu­mat­ta­kaan inhi­mil­li­sis­tä kär­si­myk­sis­tä kor­vaa mikään maa­nar­von nousu. Asioi­ta pitää lähes­tyä laa­ja-alai­ses­ti ja pit­kä­nä­köi­ses­ti, eikä täs­sä ongel­mas­sa ole vain kak­si muut­tu­jaa, tar­jol­la ole­vat ton­tit ja asun­to­jen tarve.

  69. KKK: Ota huo­mioon se tosia­sia, että monien ihmis­ten joka-aamui­nen työ­mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kes­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen yli tun­nin. Pidän tätä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pa­na epä­koh­ta­na kuin sitä, että muu­ta­ma kara­vaa­na­ri jou­tuu käyt­tä­mään vauh­to­yh­teyt­tä mat­kus­taes­sa kat­so­maan kes­kus­tan näh­tä­vyyk­siä. Jos minä sai­sin päät­tää sekä lei­rin­tä­alue raken­net­tai­siin että OurCi­ty ‑suun­ni­tel­ma toteu­tet­tai­sin. Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän jät­täi­sin sen sijaan rauhaan.

    Voi­han jäky­ti jäk. 

    Kar­vaa­na­rei­den (165 paik­kaa) lisäk­si alu­eel­la on myös 80 telt­ta­paik­kaa. loma­mök­ke­jä ja kesä­hos­tel­li. Ei siis vain muutamia.

    Mat­kai­lu on — valis­tet­ta­koon täs­sä — muu­ta­kin kuin kes­kus­tan näh­tä­vyyk­sien katsomista

    On asia erik­sen, kan­nat­taa­ko lei­rin­tä­alue siir­tää muu­al­le. Lei­rin­tä­luei­ta­han on muu­ten­kin Hel­sin­gin lähis­töl­lä, m. Espos­sa (Oit­taa) ja Jär­ven­pääs­sä (Van­ha­ky­län­nie­mi)

    Muu­ten­kin vai­ku­ta sil­tä, että ollaan joten­kin neu­vot­to­ma­sa tilas­sa. Olla­na ahta­mas­sa 5 lit­raa mai­toa 3 lit­ran tonkaan.

    Seu­raa­va­no­len huo­man­nut: Ykis­tyis­tä ahneut­ta sen­tään hil­lit­see kateu­den pel­ko ja toi­nen yksi­tyi­nen ahneus. Jul­kis­ta ahneut­ta ei hil­lit­se mikään.

  70. tpyy­luo­ma: Kun ne on kui­ten­kin sen vie­res­sä, ja sijain­ti nyt on muu­ten­kin hei­kom­pi koko alu­eel­le, niin mik­si ne oli­si neliö­hin­nal­taan kor­keam­pia? Esi­mer­kik­si nii­tä alu­een ete­lä­puo­lel­le kaa­voi­tet­tu­ja riva­rei­ta­kaan ei ole saa­tu kun­nol­la kau­pak­si, joka Hel­sin­gin olo­suh­teis­sa on jo poikkeuksellista.

    Meren lähei­syys ja sopi­va haju­ra­ko maa­han­muut­ta­ja­val­tai­seen vuo­kra­ta­loa­lu­ee­seen uskoak­se­ni nos­taa neliö­hin­to­ja. Sii­tä huo­li­mas­sa ran­ta­met­sän suo­je­le­mi­nen ja sosi­aa­li­sen segre­gaa­tion vähen­tä­mi­nen pai­na­vat minun vaa­ka­ku­pis­sa­ni enem­män kuin kor­keam­pi neliöhinta.

  71. Toni Amnell: Tuo oli var­mas­ti tar­koi­tet­tu pro­vo­soi­maan – no hyvä – tuli­han tuos­sa sopi­vas­ti lis­taa, joka sisäl­tää monia erit­täin tär­kei­tä luontoalueita.

    Ei tuo­ta lis­taa ollut pro­vo­soi­mis­mie­les­sä teh­ty, vaan sii­nä oli lis­taa isom­mis­ta raken­ta­mat­to­mis­ta plän­teis­tä. Point­ti­ni on se, että kak­kua ei täs­sä vai­hees­sa ihan hel­pos­ti sekä syö­dä. Ihmet­te­lin vain sitä, että mis­sä nii­tä help­po­ja aluei­ta on, kun en ihan heti kek­si. Muu­ta­ma pie­nem­pi plänt­ti löy­tyy, loput ovat joko luon­toar­voil­taan mer­kit­tä­viä, mil­jööl­tään mer­kit­tä­viä, vir­kis­ty­sar­voil­taan mer­kit­tä­viä tai muis­ta syis­tä saa­vut­ta­mat­to­mis­sa (kuten len­to­kent­tä ja golfkentät). 

    Todel­li­suu­des­sa lisä­ra­ken­ta­mi­nen vaa­tii uhrauk­sia, kos­ka kaik­kia raken­nus­hank­kei­ta vas­taan on ole­mas­sa erit­täin perus­tel­tu­ja argumentteja.

  72. Joel Jal­ka­nen: Vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det tiet­ty häviä­vät, mut­ta ne häviä­vät kuten sanoit joka tapauk­ses­sa. Mut­ta jos voim­me vali­ta mene­tet­ty­jen vir­kis­ty­sar­vo­jen ja mene­tet­ty­jen vir­kis­tys- ja luon­toar­vo­jen välil­lä, lie­nee valin­ta selvä.

    Virkistys‑, talous- ja luon­toar­vo­jen välil­lä valit­se­mi­nen on vai­ke­aa. Luon­toar­vo­ja­kin on monen­lai­sia. Jokin mil­jöö voi olla luon­toar­voil­taan arvo­kas pai­kal­li­sess­sa mitas­sa, maa­kun­nan mitas­sa, maan mitas­sa tai glo­baa­lis­ti. Tai sit­ten jokin mai­se­ma voi vain olla esteet­ti­nen (“kult­tuu­ri­mai­se­ma” = joku on pilan­nut luon­non­mai­se­man yli sata vuot­ta sitten).

    Esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­to on luon­toar­voil­taan pää­osin var­sin vaa­ti­ma­ton, saman­tyyp­pis­tä skut­sia löy­tyy kehä­kol­mo­sen ulko­puo­li­ses­ta maa­il­mas­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon. Sen sijaan vir­kis­ty­sar­vol­taan se on kiis­tat­ta yksi Suo­men arvok­kaim­pia metsäplänttejä.

    Täl­löin Kes­kus­puis­ton lait­ta­mi­nen vas­tak­kain jon­kin maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaan kult­tuu­ri­mai­se­man tai luon­to­koh­teen kans­sa tuo var­sin mie­len­kiin­toi­sia kysy­myk­siä vastaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämän­tyyp­pi­seen vas­tak­kai­na­set­te­luun jou­du­taan jos­sain vai­hees­sa vält­tä­mät­tä. Sil­loin oli­si hyvä ymmär­tää se, että valin­ta jou­du­taan teke­mään huo­no­jen vaih­toeh­to­jen välil­lä, eikä mitään kaik­kia tyy­dyt­tä­vää kom­pro­mis­sia vält­tä­mät­tä löydy.

  73. Vihe­rins­si: Virkistys‑, talous- ja luon­toar­vo­jen välil­lä valit­se­mi­nen on vai­ke­aa. Luon­toar­vo­ja­kin on monen­lai­sia. Jokin mil­jöö voi olla luon­toar­voil­taan arvo­kas pai­kal­li­sess­sa mitas­sa, maa­kun­nan mitas­sa, maan mitas­sa tai glo­baa­lis­ti. Tai sit­ten jokin mai­se­ma voi vain olla esteet­ti­nen (“kult­tuu­ri­mai­se­ma” = joku on pilan­nut luon­non­mai­se­man yli sata vuot­ta sitten).

    Esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­to on luon­toar­voil­taan pää­osin var­sin vaa­ti­ma­ton, saman­tyyp­pis­tä skut­sia löy­tyy kehä­kol­mo­sen ulko­puo­li­ses­ta maa­il­mas­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon. Sen sijaan vir­kis­ty­sar­vol­taan se on kiis­tat­ta yksi Suo­men arvok­kaim­pia metsäplänttejä.

    Täl­löin Kes­kus­puis­ton lait­ta­mi­nen vas­tak­kain jon­kin maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaan kult­tuu­ri­mai­se­man tai luon­to­koh­teen kans­sa tuo var­sin mie­len­kiin­toi­sia kysy­myk­siä vastaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämän­tyyp­pi­seen vas­tak­kai­na­set­te­luun jou­du­taan jos­sain vai­hees­sa vält­tä­mät­tä. Sil­loin oli­si hyvä ymmär­tää se, että valin­ta jou­du­taan teke­mään huo­no­jen vaih­toeh­to­jen välil­lä, eikä mitään kaik­kia tyy­dyt­tä­vää kom­pro­mis­sia vält­tä­mät­tä löydy.

    Tie­dän kyl­lä. Opis­ke­len siis bio­lo­gi­aa ja vähän kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, ja nämä asiat on mun sydän­tä­ni lähin­nä. Mis­sio­ni on yrit­tää löy­tää ne luon­to­koh­teet, jot­ka eivät raken­ta­mis­ta kes­tä ja toi­saal­ta osoit­taa ne, joi­ta ilman­kin luon­non moni­muo­toi­suus voi­daan tur­va­ta. Ks. blogini.

    Luon­toar­vo­ja on pal­jon ja eri­lai­sia, ja sii­hen vai­kut­taa sijain­ti, ase­ma muus­sa eko­lo­gi­ses­sa mai­se­mas­sa ja mahdollinen/todennäköinen tule­vai­suus. Tämä on pit­käl­ti ihan las­ket­ta­vis­sa ole­vaa tiedettä.

    Sit­ten on toki nuo muut arvot, ja nii­den välil­lä som­pai­le­mi­nen on ihan oma hom­man­sa. Onnek­si en ole polii­tik­ko, joka jou­tuu nois­ta päät­tä­mään. Onnek­si esmes luon­to- ja virkistys/kulttuuriarvot voi­daan usein sovit­taa suh­teel­li­sen kivut­to­mas­ti­kin. Esi­merk­ki­nä van­hat maa­ta­lous­koh­teet: Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­no on kas­vil­li­suus­koh­tee­na arvo­luok­kaa I, kos­ka siel­lä kas­vaa lukui­sia van­ho­jen keto­jen yms. avoi­mien bio­toop­pien laje­ja, jot­ka ovat har­vi­nais­tu­neet maa­ta­lou­den muu­tut­tua aika­naan intensiiviseksi.

    Unoh­dit myös eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut. Näin ollen Kes­kus­puis­ton arvoa lisää se, että se on niin suu­ri met­sä­alue, että se toi­mii tii­viin kau­pun­gin “keuh­ko­na” jne.

    Kes­kus­puis­ton luon­toar­vois­ta muu­ten, kuten kir­joi­tin siel­lä on luon­toar­vo­ja vähän, mut­ta voi­si olla enem­män­kin. Sin­ne pitäi­si saa­da vaan lisää laho­puu­ta. Rik­kai­ta kää­pä­aluei­ta siel­lä on siel­lä tääl­lä jo nyt jopa Töö­lön kor­keu­del­la, eli mah­dol­li­suu­det olis ole­mas­sa. Ja kää­päyh­tei­sö indi­koi nyt muu­ta­kin lahos­ta elä­vää eliös­töä, joka siis kär­sii hätää täs­sä UPM-Suo­mes­sa. Hal­tia­lan alue on van­haa aar­nio­met­sää ja met­sä­la­jis­ton ydin­a­luei­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Luon­non­suo­je­lua­lue, ja syystä.

    Itse näen, että luon­non moni­muo­toi­suu­den hupe­ne­mi­nen ja sii­tä seu­raa­va eko­sys­tee­mi­pal­ve­lu­jen romut­tu­mi­nen on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä suu­rin ihmi­sen hyvin­voin­tia uhkaa­va ympä­ris­tö­on­gel­ma. Sik­si arvo­tan luon­toar­vot var­sin kor­keal­le. Huo­mau­tan, että se että joku on näh­nyt alu­eel­la jon­kun mageen lajin ei tar­koi­ta luontoarvoa.

    Jos­kus hyvin pit­kän ajan pääs­tä mei­dän täy­tyy myös miet­tiä, uhraam­me­ko jon­kun vaik­ka nois­ta edel­lä mai­ni­tuis­ta oikeis­ta luon­to­koh­teis­ta, kun kau­pun­ki on jo muu­ten täyn­nä. Mut­ta vie­lä ei ole sen aika. Eikä ole vie­lä pitkään.

  74. Vihe­rins­si: Muu­ta­ma pie­nem­pi plänt­ti löy­tyy, loput ovat joko luon­toar­voil­taan mer­kit­tä­viä, mil­jööl­tään mer­kit­tä­viä, vir­kis­ty­sar­voil­taan mer­kit­tä­viä tai muis­ta syis­tä saa­vut­ta­mat­to­mis­sa (kuten len­to­kent­tä ja golfkentät). 

    Todel­li­suu­des­sa lisä­ra­ken­ta­mi­nen vaa­tii uhrauk­sia, kos­ka kaik­kia raken­nus­hank­kei­ta vas­taan on ole­mas­sa erit­täin perus­tel­tu­ja argumentteja. 

    Kyl­lä asian pitää olla niin, että kun luon­to- ja vir­kis­ty­sar­vot­to­mat tai muu­ten raken­ta­mi­seen sovel­tu­vat koh­teet lop­pu­vat, raken­ta­mi­nen­kin lop­puu ja tun­nus­te­taan, että kau­pun­ki on val­mis. Rajat kau­pun­gin jat­ku­val­le kas­vul­le­kin on ase­tet­ta­va, muu­ten kau­pun­ki tuho­taan rakentamisella.

  75. Vihe­rins­si: Virkistys‑, talous- ja luon­toar­vo­jen välil­lä valit­se­mi­nen on vaikeaa.

    Tai­sin myös olla hie­man epä­sel­vä sii­nä kom­men­tis­sa, johon viit­ta­sit. Tar­koi­tin siis, että kun meil­lä nyt on noi­ta iso­ja raken­ta­mat­to­mia plänt­te­jä, joil­la on vir­kis­tys- ja luon­toar­vo­ja, niin luon­nol­li­ses­ti gryn­daam­me ensin ne, joil­la on vain vir­kis­ty­sar­vo­ja, emme­kä nii­tä, joil­la on samaan aikaan sekä vir­ki­tys- että luon­toar­vo­ja. Esi­mer­kik­si haluam­me tie­ten­kin lana­ta sen Mun­kan poh­jois­puo­li­sen met­sän (munk­ka­lais­ten vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det mene­te­tään) emme­kä Vii­kin pel­to­ja ja met­siä (viik­ki­läis­ten vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det ja mer­kit­tä­vät luon­toar­vot menetetään).

  76. Voi­si­ko joku ker­toa, miten selit­tyy ris­ti­rii­ta Tuo­ma­rin­kar­ta­non Uusi­pel­toa kos­ke­vis­sa pin­ta-ala­tie­dois­sa? HS mai­nit­see 24.11.2012 jul­kai­se­mas­saan kuu­den pals­tan artik­ke­lis­sa ja kart­ta­piir­rok­ses­sa Uusi­pel­lon ole­van 33 heh­taa­rin pel­toa­lue. Aluet­ta kos­ke­vas­sa, voi­mas­sa ole­vas­sa vihe­ra­lue­suun­ni­tel­mas­sa on s. 258 todet­tu Uusi­pel­lon kook­si kui­ten­kin alle 17 heh­taa­ria (Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nus­vi­ras­ton jul­kai­su­ja 2004:1 / vihe­ro­sas­to). Kum­mas­ta aloit­tees­sa on kyse, Uusi­pel­los­ta vai 33 heh­taa­ris­ta, jol­loin uhra­taan muu­ta­kin kuin tähän saak­ka mer­kit­tä­väk­si osak­si kar­ta­no­ym­pä­ris­töä kat­sot­tu pel­toau­kea virkistysreitteineen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.