Mitä tehdä Helsingissä lumelle

Kos­ka lumitöi­den määrää ei voi ennus­taa, tarvi­taan jous­ta­va määrära­ha kaupung­in­hal­li­tuk­sen käyt­töön. Ei suo­raan raken­nusvi­ras­ton bud­jet­ti­in, kos­ka jos lun­ta ei tule, raken­nusvi­ras­to has­saa rahan johonkin joka tapauk­ses­sa. Tästä syys­tä rahoi­tusjo­hto on tor­pan­nut määrära­ho­jen lisäysanomuk­set. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Helsingis­sä lumelle”

Työvoimapulaa ei tule

Päämin­is­teri sanoi äsken tele­vi­sios­sa, että odotet­tavis­sa ole­va työvoima­pu­la tulee paran­ta­maan ikäih­mis­ten mah­dol­lisu­ut­ta päästä töihin.

Ei täl­laista työvoima­pu­laa min­un mielestäni ole odotet­tavis­sa kuin kapeil­la aloil­la, esimerkik­si hoitoalal­la. Se työvoima­pu­la, jos­ta ali­tuiseen varoite­taan, on oikeas­t­aan veron­mak­sa­japu­la. Huonos­ti menee kansan­taloudel­la, jos työikäisiä on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä paljon. Ei ole työvoima­pu­laa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja vero­ja mak­sav­ista. Tätä pulaa voidaan helpot­taa esimerkik­si ulko­maisen työvoiman maa­han­tu­lol­la. Jat­ka lukemista “Työvoima­pu­laa ei tule”

Kasvurahaston rahoitus

Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä esit­ti puheessaan, että Suomeen perustet­taisi­in 3–5 mil­jardin euron kasvu­ra­has­to, joka investoisi muun muas­sa bio­talouteen ja loisi 200 000 työ­paikkaa. Rahas­to rahoitet­taisi­in niin, että Solid­i­um myisi 1,5 mil­jardil­la osake­salkkuaan ja työeläkey­htiöt määrät­täisi­in sijoit­ta­maan toiset 1,5 mil­jar­dia. Lop­ut tuli­si­vat yksityisiltä.

En pysty otta­maan kan­taa itse rahas­toon, sil­lä Sip­ilä luon­nehti sitä vain parin riv­in ver­ran, eikä min­ulle oikein val­jen­nut, miten muu­ta­man mil­jardin investoin­neil­la syn­tyy 200 000 kan­nat­tavaa työ­paikkaa. Rahoi­tus sen sijaan tuli selväk­si eikä se tun­nu järkevältä. Jat­ka lukemista “Kasvu­ra­has­ton rahoitus”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.12.2012

Koivusaaren osayleiskaavae­hdo­tus

Lop­ul­ta eteen­päin yksimielis­es­ti. Olen ajatel­lut pyytää sitä pöy­dälle, kos­ka ehdo­tus on varsin kallis, mut­ta perus­teeni mureni­vat keskustelun kulues­sa. Sain kuitenkin päätök­seen sinän­sä yhden­tekevän pon­nen, että jatko­su­un­nit­telus­sa tarkastel­laan vielä liiken­net­tä ja kovin kallista kant­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 18.12.2012”

En ole luovuttamassa ilmastopolitiikassa

Puolue­toveri­ni ovat olleet vähän käärmeis­sään kir­joituk­ses­tani ”Lämpiä rauhas­sa”, jos­sa esitin, että Dohan kok­ouk­sen saavu­tuk­set eivät alku­unkaan riitä pysäyt­tämään ilmas­ton­muu­tos­ta kah­teen asteeseen, joten on syytä varautua elämään maail­mas­sa, jos­sa ilmas­to on pahasti sekaisin. Täl­lainen nihilis­mi kuulem­ma kaivaa poh­jaa ilmastopoli­ti­ikalta. Olen aivan eri mieltä. Jat­ka lukemista “En ole luovut­ta­mas­sa ilmastopolitiikassa”

Psyykkinen kuormitus, masennus ja työkyky

Kaikki­han tietävät, että nyky­maail­mas­sa psyykki­nen kuor­mi­tus ja masen­nus lisään­tyvät ja ani har­va pysyy työkykyisenä viral­liseen eläkeikään saak­ka. Tai ehkä se ei sit­tenkään  ole näin.

THL:n neu­vos­tolle esitelti­in eilen alus­tavia tulok­sia Ter­veys 2011-tutkimuk­ses­ta. Kyse on kun­ni­an­hi­moi­ses­ta seu­ran­tatutkimuk­ses­ta, jos­sa samo­ja ihmisiä haas­tatel­laan ja tutk­i­taan kymme­nen vuo­den välein. Alku­peräi­nen otos oli yli 10 000, joten pienetkin erot ovat tilas­tol­lis­es­ti merkitseviä.

psyykkinen rasitusTämä tutkimus ei tue noi­ta väit­teitä lainkaan. Psyykki­nen kuor­mi­tus on kymme­nessä vuodessa vähen­tynyt selvästi nuo­ria miehiä luku­un otta­mat­ta, eikä se ole nuorten miesten kohdal­lakaan lisään­tynyt. Mit­taria voidaan arvostel­la, mut­ta se on kuitenkin ollut sama molemp­ina vuosi­na. Tässä kuvas­sa ihmi­nen joko on kuor­mit­tunut tai ei ole. Aina­han voidaan olet­taa, että erit­täin kuor­mit­tunei­den määrä olisi kas­vanut. Mut­ta sekin selviää jatko­tutkimuk­sis­sa, kos­ka kyse on 12-por­tais­es­ta asteikos­ta. Jat­ka lukemista “Psyykki­nen kuor­mi­tus, masen­nus ja työkyky”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.12.2012

Kaik­ki päät­tyy aikanaan ja niin myös tämän lau­takun­nan työsken­te­ly. Tämä on viimeinen kokouksemme.

Koivusaaren osayleiskaavae­hdo­tus

Halu­aisin tässä tuumaus­tauon, kos­ka kaa­va on varsin kallis toteut­taa. Onko todel­la järkevää tehdä Län­siväylälle eril­liset eri­ta­soli­it­tymät Hanasaa­reen ja Koivusaa­reen? Jos liit­tymä Koivusaa­res­sa on pienistä liiken­nemääristä huoli­mat­ta tarpeen, voisiko risteyk­sen sisäosan käyt­tää jotenkin järkevästi. Toimis­to tai parkki­ta­lo nyt esimerkik­si. Risteyk­sen sisäl­lä ole­va parkki­ta­lo on tietysti vähän epäku­rant­ti ver­rat­tuna talon poh­jak­er­rokses­sa ole­vaan. Sel­l­aisen voisi saa­da halvem­mal­la. Tähän vai­h­toe­htoon tyur­vau­tu­isi­vat ne, jot­ka tarvit­se­vat autoaan har­vak­seltaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.12.2012”

Opiskelijoiden olisi järkevintä ostaa asuntonsa

Yksiöi­den vuokrat ovat Helsingis­sä törkeän korkei­ta. Tämä on merkit­tävä ongel­ma opiske­li­joille. Jos vuokraa joutuu mak­samaan 700, jos­ta yhtiö­vastik­keen osu­us on sata­nen, opiske­li­jan olisi paljon järkeväm­pää ostaa asun­to vaik­ka kokon­aan velak­si. Jos asun­to mak­saa vaikka­pa 120 000, korkoa siitä ei mitenkään voi tul­la 7200 euroa eli kuut­ta pros­ent­tia. Asun­to­ja­han yhä lain­oite­taan sat­apros­ent­tis­es­ti ja jopa ylikin. Jat­ka lukemista “Opiske­li­joiden olisi järkev­in­tä ostaa asuntonsa”

Leppoistaminen yleistyy

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3)

Keynes ennusti aikanaan, että mei­dän aikanamme ihmiset tek­i­sivät työtä vain muu­ta­man tun­nin viikos­sa, kos­ka työn tuot­tavu­us on teknolo­gian mukana kas­vanut niin paljon, että kaik­ki tarpeelli­nen syn­tyy vähäl­lä työ­panok­sel­la. Tuot­tavu­u­den nousun hän ennusti oikein, mut­ta muuten ei men­nyt ihan putkeen.

On oikeas­t­aan ihme, että tuot­tavu­u­den nousus­ta niin pieni osa on otet­tu lisään­tyneenä vapaa-aikana. Län­si-Euroopan vauras­tuneis­sa mais­sa työaikaa on lyhen­net­ty yleistyneen osa-aikatyön kaut­ta. Enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa työai­ka on pitkä van­has­ta tot­tumuk­ses­ta ja heikon tuot­tavu­u­den vuoksi.

Tätä kuvaa ei voi tulki­ta niin, että työa­jan piden­tämi­nen viidel­lä pros­en­til­la Suomes­sa lask­isi val­tion velan roskalaina-luokkaan. Mais­sa, jot­ka ovat hoi­ta­neet talouten­sa kun­nol­la, eletään mukavaa elämää, ja osa mukavaa elämää on lyhyt työvu­osi. Suo­mi on selvä poikkeus. Jat­ka lukemista “Lep­pois­t­a­mi­nen yleistyy”

Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3)

Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadullisek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten sem­i­naarien viisas­tut­ta­mat päät­täjät ohjaisi­vat sitä, vaan aivan markki­noiden pakot­ta­mana. Maa­pal­lon resurssien käytöstä vas­taa­vat pääosin teol­lisu­us­maid­en tulota­sol­la elävät ihmiset. Näi­den määrä tulee nopeasti kehit­tyvien entis­ten kehi­tys­maid­en vuok­si kolmin- tai peräti nelink­er­tais­tu­maan. Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullis­es­ti. Jat­ka lukemista “Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadulliseksi”