Leppoistaminen yleistyy

(Lep­pois­ta­mi­nen, talous­kas­vu ja jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys, osa 3/3)

Key­nes ennus­ti aika­naan, että mei­dän aika­nam­me ihmi­set teki­si­vät työ­tä vain muu­ta­man tun­nin vii­kos­sa, kos­ka työn tuot­ta­vuus on tek­no­lo­gian muka­na kas­va­nut niin pal­jon, että kaik­ki tar­peel­li­nen syn­tyy vähäl­lä työ­pa­nok­sel­la. Tuot­ta­vuu­den nousun hän ennus­ti oikein, mut­ta muu­ten ei men­nyt ihan putkeen.

On oikeas­taan ihme, että tuot­ta­vuu­den nousus­ta niin pie­ni osa on otet­tu lisään­ty­nee­nä vapaa-aika­na. Län­si-Euroo­pan vau­ras­tu­neis­sa mais­sa työ­ai­kaa on lyhen­net­ty yleis­ty­neen osa-aika­työn kaut­ta. Enti­sis­sä sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa työ­ai­ka on pit­kä van­has­ta tot­tu­muk­ses­ta ja hei­kon tuot­ta­vuu­den vuoksi.

Tätä kuvaa ei voi tul­ki­ta niin, että työ­ajan piden­tä­mi­nen vii­del­lä pro­sen­til­la Suo­mes­sa las­ki­si val­tion velan ros­ka­lai­na-luok­kaan. Mais­sa, jot­ka ovat hoi­ta­neet talou­ten­sa kun­nol­la, ele­tään muka­vaa elä­mää, ja osa muka­vaa elä­mää on lyhyt työ­vuo­si. Suo­mi on sel­vä poikkeus. 

On jok­seen­kin var­maa, että Län­si-Euroo­pan tie tulee ole­maan Suo­men­kin tie. Oiree­na täs­tä on, että tosia­sial­li­nen vuo­si­työ­ai­ka on lyhen­ty­nyt 70 tun­nil­la vuo­des­ta 2000, vaik­ka työ­ai­kaa ei viral­li­ses­ti ole lyhen­net­ty. Moni havait­see, että saa aivan riit­tä­vän ansio­ta­son neli­päi­väi­sel­lä vii­kol­la. Vaik­ka vii­si­päi­väi­nen viik­ko toi­si vie­lä kor­keam­man ansio­ta­son, yli­mää­räi­nen vapaa­päi­vä on arvok­kaam­pi. Hel­sin­gin seu­dul­la, jos­sa asu­mi­nen on kal­lis­ta ja palk­ka­ta­so tämän vuok­si vähän kor­keam­pi, hou­ku­tus lep­pois­ta­mi­seen on suu­ri peri­jä­su­ku­pol­vel­la, joka on saa­nut perin­nök­si suvus­sa kul­ke­van asunnon.

Jul­ki­sel­le talou­del­le lep­pois­ta­mi­nen on haas­te. Kun vähen­tää työ­ai­kaan­sa kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, vähen­tää vero­jen mak­sua enem­män kuin kym­me­nel­lä pro­sen­til­la. Oikeus eläk­kee­seen ja työt­tö­myys­kor­vauk­seen pie­ne­nee vas­taa­vas­ti, mut­ta lap­sil­leen halu­aa kui­ten­kin yhdek­sän­vuo­ti­sen perus­kou­lun ja sai­raa­las­sa tasok­kaan hoidon.

Lep­pois­ta­mi­nen vähen­tää joi­ta­kin jul­ki­sia meno­ja.  Päi­vä­hoi­don tar­ve vähe­nee ja on syy­tä olet­taa, että parem­min toi­mi­va kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta vähen­tää eri­lais­ten ammat­ti­aut­ta­jien työ­tä las­ten­suo­je­lus­ta van­hus­ten­hoi­toon. Tämä tus­kin riit­tää paik­kaa­maan lyhyem­mäs­tä työ­ajas­ta koi­tu­vaa vero­me­ne­tys­tä. Ongel­maa pahen­taa se, että lep­pois­ta­mi­seen on varaa niil­lä, joil­la ansio­ta­so on suh­teel­li­sen kor­kea. Hei­dän kou­lu­tuk­seen­sa yhteis­kun­ta on panos­ta­nut kes­ki­mää­räis­tä enem­män rahaa.

Vii­me vuo­si­na eri­tyi­ses­ti lää­kä­rit ovat vähen­tä­neet työ­tun­te­jaan. Tämä tosin tar­koit­taa, että yhä useam­pi lää­kä­ri tekee työ­suo­je­lu­lain hyväk­sy­mää tun­ti­mää­rää. Jos­tain syys­tä yli­töi­den rajoi­tus­ta ei sovel­le­ta lää­kä­rei­hin oikein mis­sään maas­sa. Mut­ta on myös lää­kä­rei­tä, jot­ka työs­ken­te­le­vät vain sun­nun­tai­sin tai vain kol­me kuu­kaut­ta vuo­des­sa viet­täen loput ajas­taan jos­sain Goan kal­tai­ses­sa paikassa.

Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, että työl­li­syy­den taso vai­kut­taa jul­ki­sen talou­den tasa­pai­noon pal­jon enem­män kuin työ­ajan pituus. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa teh­tiin hen­keä koh­den jok­seen­kin yhtä pal­jon työ­tä. Ruot­sis­sa työ­vuo­si oli sata tun­tia vuo­des­sa lyhyem­pi, mut­ta useam­pi oli töis­sä. Ruot­sin mal­li toi­mi jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta olen­nai­ses­ti parem­min. Nyt ero vuo­si­työ­ajas­sa Suo­men ja Ruot­sin välil­lä on enää 40 tun­tia vuodessa.

 

 

 

181 vastausta artikkeliin “Leppoistaminen yleistyy”

  1. No USA:ssa esi­mer­kik­si mus­ta nai­nen tekee yleen­sä paria kol­mea työ­tä kos­ka on yksin­huol­ta­ja ja köyhä.

    Vaih­toeh­toi­nen hypo­tee­si on: Glo­baa­lin kil­pai­lun takia pal­kat las­ke­vat ja ihmi­set alka­vat teh­dä enem­män työ­tä. Pidem­pää päi­vää tai kah­ta työtä.
    Lep­pois­ta­mi­nen jää vähäl­le. Sosi­aa­li­tur­va heik­ke­nee kos­ka rahaa ei ole.

  2. Mik­si samaan aikaan vero­tuk­sen pitäi­si perus­tua mak­set­tui­hin työ­tun­tei­hin eikä poten­ti­aa­li­siin työ­tun­tei­hin? Lep­pois­ta min­kä haluat, mut­ta iso­ve­li ottaa oman­sa poten­ti­aa­li­sen tulon perus­teel­la ei tehdyn…

    Oli­han ennen ole­mas­sa pin­ta-ala vero, joka ei perus­tu­nut myy­tyyn puu­mää­rään vaan met­sän teo­reet­ti­seen kas­vu­ky­kyyn. Eikö sama voi­si toi­mia tuloverotuksessa?

    Oitis kut­su­maan vero-oikeu­den pro­fes­so­rit edus­kun­taan kuultavaksi!!!

  3. Mikä höpö­käy­rä tuo on oikein olevinaan.
    En taa­tus­ti usko että työ­tun­tun­tien erot ovat noin suuria.

    1. En taa­tus­ti usko että työ­tun­tun­tien erot ovat noin suuria.

      Kat­so asteik­koa. Se ei ala nol­las­ta vaan 1000 tunnista/vuosi, kos­ka kuva on pie­ni. Läh­de on OECD:n eco­no­mic outlook.

  4. Jos lep­pois­ta­mi­nen yleis­tyy, niin eikö sii­hen “lää­ke” ole kak­si vero­kei­noa, jot­ka on muu­ten­kin ollut tape­til­la ns. tule­vai­suu­den tär­keim­pi­nä veroi­na: kulu­tus- ja hait­ta­ve­rot (iskee lep­pois­ta­jien rahan­käyt­töön) ja kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro (iskee lep­pois­ta­jien nii­hin perintökämppiin)?

  5. En ole aivan var­ma, voi­ko Sak­san lyhyt­tä vuo­si­työ­ai­kaa selit­tää lep­pois­ta­mi­sen yleis­ty­mi­sel­lä. Seli­tyk­se­nä on ennem­min­kin perin­tei­set suku­puo­li­roo­lit. Päi­vä­hoi­to on lap­sen ken­gis­sä, min­kä vuok­si nai­set jää­vät kotiin tai teke­vät puol­ta päi­vää — pakos­ta. Mie­het taas pai­na­vat töi­tä kel­lon ympä­ri pieteetillä.

    1. Tätä tilas­to­lu­kua eivät kotiäi­dit pää­se alen­ta­maan, kos­ka muka­na ovat vain ansio­työ­tä teke­vät. Hyvin lyhyt­tä työ­vuot­ta teh­dään myös Norjassa.

    1. Ymmär­tääk­se­ni nuo tilas­tot perus­tu­vat tilas­to­kes­kuk­sen otan­taan ja puhe­lin­haas­tat­te­luun. Minä­kin olen jos­kus tuo­hon otok­seen jou­tu­nut. Kysy­vät puhe­li­mes­sa, mon­ta­ko tun­tia olet täl­lä vii­kol­la teh­nyt ansiotyötä.

  6. Monel­la työ­pai­kal­la on jo nyt lii­kaa väkeä. Ennen pääl­li­köt eivät osan­neet lähet­tää fak­sia nyt teke­vät power­poin­tit­kin ja inves­toin­ti­las­kel­mat itse.
    Par­hail­laan auto­ma­ti­soin­ti tekee monen talous­hal­lin­non työn­te­ki­jän töi­tä salaa tarpeettomiksi.
    Nyky­ti­las­sa teh­tä­viä siir­re­tään yksi­köi­den välie­si­mie­hil­le ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­vien työn­te­ki­jöil­le, jot­ka ovat kat­kea­mas­sa huo­nos­ti toi­mi­vien sovel­lus­ten johdosta.
    Parin vuo­den pääs­tä säh­köi­set las­kut ja auto­maat­ti­set tili­löin­nit sekä itse­pal­ve­lu­toi­mi­set mat­ka­las­ku ja työ­ai­ka­jär­jes­tel­mät lait­ta­vat jou­koit­tain hal­lin­toih­mi­siä kilometritehtaalle.
    Sih­tee­rit ovat jo kadon­neet seu­raa­va­na vähe­nee yleishallinto.
    Eikö näi­tä ihmi­siä tuli­si ohja­ta hoi­va-alal­le eikä tuo­da Espan­jas­ta työntekijöitä.

  7. Ei maa­il­ma tar­vit­se lisää työ­tun­te­ja. Kaik­ki kulu­tuk­seen tar­vit­ta­va kama tuo­te­taan jo nykyi­sil­lä työ­tun­neil­la. Ahti­saa­ri oli Nobel­pu­hees­saan huo­lis­saan sii­tä, että lähi­vuo­si­na tulee noin mil­jar­di nuor­ta työi­kään. Täl­lä het­kel­lä maa­il­mas­sa tekee palk­ka­työ­tä noin mil­jar­di ihmis­tä — ja ihan tot­ta, kaik­ki tava­ra tulee tuo­tet­tua jo sil­lä poru­kal­la ja tuot­ta­vuus sen kun kas­vaa. Meil­lä on yli­jää­mäih­mi­siä, ei tar­vet­ta lisä­tä työntekoa.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Läh­de on OECD:n eco­no­mic outlook.

    http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=ANHRS

    Siel­tä löy­tyy työ­ajan kehi­tys koko 2000-luvul­le ja pal­jon muu­ta­kin mie­len­kiin­tois­ta. Ihan käte­vä tietokanta.

    Mai­ni­taan vaik­ka täl­lai­nen tilas­to­tie­to, että mie­hen viik­ko­työ­ajan pituus on Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 4 tun­tia pidem­pi kuin nai­sil­la, Sak­sas­sa mie­het teke­vät kes­ki­mää­rin 10 tun­tia nai­sia pidem­pää viik­koa, Hol­lan­nis­sa perä­ti 11 tun­tia. Työs­sä­käy­vien hol­lan­ti­lais­ten nais­ten kes­ki­mää­räi­nen viik­ko­työ­ai­ka on vain 24.5 tun­tia, jos voim­me luot­taa OECD:n tilas­toin­ti­me­to­dei­hin. Hol­lan­nis­sa tai­taa olla pal­jon fik­sum­mat femi­nis­tit kuin Suomessa.

    Haku­ja voi kus­to­moi­da ikä­ryh­mien mukaan jne.
    Tuos­ta tie­to­kan­nas­ta voi­si etsiä tukea tai aina­kin kor­re­laa­tioi­ta aika moni­nai­sil­le hypo­tee­seil­le. Gap­min­der vie­lä rin­nal­le avuksi.

  9. Muis­tin tosi­sei­kat vää­rin. Ei Ahti­saa­ri puhu­nut­kaan mil­jar­dis­ta nuo­res­ta, jot­ka tule­vat koh­ta työi­kään. Mis­tä­hän minä sen sain aja­tuk­sen sain pää­hä­ni, kos­ka en halua omia tois­ten ajatuksia… 

    Puhees­saan MA kui­ten­kin tote­si: If the pre­sent trend con­ti­nues, we will be faced with a situa­tion whe­re hundreds of mil­lions of young people will be out of work in count­ries that are in ear­ly sta­ges of deve­lop­ment. If not­hing is done, we will be crea­ting an effec­ti­ve bree­ding ground for cri­me, ins­ta­bi­li­ty and war as young people lose all hope. I belie­ve that the fight against pover­ty is also the most effec­ti­ve mea­su­re of coun­te­ring ter­ro­rism in the long term.

    Sekoi­tin pahas­ti kak­si eri asi­aa, vau­rai­den mai­den lep­pois­tu­mi­stren­din ja työ­voi­man koko­nais­tar­jon­nan, sula­vas­ti kes­ke­nään. Perus­a­ja­tuk­se­ni kui­ten­kin oli, että työn­te­ki­jöi­tä maa­il­mas­sa pii­saa. Ehkä kyse on vain tasai­ses­ta tulon­jaos­ta, tasa-arvos­ta, veljeydestä. 

    Darwi­nis­mi ja lin­ko­la­lai­suus nos­taa aja­tuk­sis­sa­ni pää­tään. Auts.

  10. Itsel­lä­ni tuli kyl­lä kyy­ni­ses­ti mie­leen että onko nuo Krei­kan työ­tun­nit nyt oikes­ti toteu­tu­nei­ta työtunteja…

  11. Sak­sas­ta:

    Tei­jo: Mie­het taas pai­na­vat töi­tä kel­lon ympä­ri pieteetillä.

    Tämä riip­puu kyl­lä vah­vas­ti alas­ta. Olen havain­nut että yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la toi­mi­hen­ki­löt teke­vät pit­kää päi­vää, samoin yrit­tä­jät. Jul­ki­sel­la puo­lel­la työ­ai­ka on tark­ka ja hans­ka puto­aa vaik­ka kes­ken käden­liik­keen, jos kel­lo tuli neljä.

  12. Kii­nos­ta­vaa­han koko lep­pois­ta­mi­sen kon­sep­tia ympä­röi­väs­sä kes­kus­te­lus­sa on ideo­lo­gi­nen taus­ta. Mik­si ihmi­set teke­vät töi­tä? Jot­ta voi­vat saa­vut­taa halua­man­sa elin­ta­son. Entä­pä kun suo­ma­lais­ten kes­ki­pal­kal­la saa nyky­ään jo mel­ko leveän lei­vän? Ei minul­la aina­kaan ole mitään int­res­siä teh­dä enem­pää töi­tä jot­ta sai­sin lisää rahaa. Mitä minä sil­lä rahal­la teen kun minul­la on jo kaik­ki mitä tar­vit­sen ja vähän pääl­le. Haluan pal­jon mie­lum­min teh­dä vähem­män työ­tä ja saa­da sii­tä saman pal­kan. Omas­ta mie­les­tä­ni se on ainoa tapa nos­taa elin­ta­soa tänä päi­vä­nä. Näi­nol­len vapaa-ajan lisää­mi­nen, eli lep­pois­ta­mi­sen edis­tä­mi­sen, tuli­si olla kan­sal­li­nen int­res­si. Miten raken­ne­taan se Key­ne­sin ennus­ta­ma hyvin­voin­ti­val­tio jos­sa jokai­nen tekee töi­tä pari tun­tia vii­kos­sa tai pari kuu­ta vuo­des­sa? Tai mie­lum­min sel­lai­nen jos­sa jokai­sel­la on mah­dol­li­suus valita.

  13. Ei ihan sel­vin­nyt onko tuos­sa käp­py­räs­sä todel­li­set vai “työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set” tunnit? 

    Käsit­tääk­se­ni (ja oma koke­muk­se­ni tukee tätä) eri­tyi­ses­ti asian­tun­ti­ja­työs­sä on tyy­pil­lis­tä että työn ja vapaa-ajan rajat hämär­ty­vät ja töi­tä teh­dään pal­jon myös muu­al­la kuin työ­pai­kal­la. Ja asian­tun­ti­ja-amma­tit tai­ta­vat olla ylei­sem­piä juu­ri näis­sä kehit­ty­neis­sä talouk­sis­sa kuin esim enti­sen itä-blo­kin maissa?

    Esi­mer­kik­si itse olen tänään istu­nut koneen ääres­sä oikeas­taan koko illan, välil­lä surf­fa­nut netis­sä tai vaih­ta­nut face­boo­kis­sa kuu­lu­mi­sia ja välil­lä taas teh­nyt työ­asioi­ta, vas­tail­lut säh­kö­pos­tei­hin ja val­mis­tel­lut eräs­tä työn alla ole­vaa doku­ment­tia puo­li­lais­kas­ti. Ihan mah­do­ton­ta sanoa pal­jon­ko tänään on ollut todel­li­nen työ­ai­ka­ni, toden­nä­köi­ses­ti yli 8,5 tun­tia. Mut­ta jos mita­taan pel­käs­tään työ­pai­kal­la vie­tet­tyä aikaa niin sil­loin “työ­ai­ka­ni” on tänään ollut vähän pääl­tä 6h. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työ­päi­vä­ni pituus oli­si 7,5h mut­ta mil­läs sen toteu­tu­mis­ta näis­sä hom­mis­sa mittaat? 

    Häkä­mie­hen ehdo­tus työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä kolah­tai­si toden­nä­köi­ses­ti pahi­ten pie­ni­palk­kai­siin “suo­rit­ta­vaa” työ­tä teke­viin joil­la työ­ai­ka tar­koit­taa myös vel­voi­tet­ta olla työ­pai­kal­la teke­mäs­sä töi­tä näky­väs­ti. Esi­mer­kik­si sii­vo­jan tai bus­si­kus­kin reaa­li­työ­ai­ka var­mas­ti kas­vai­si. Kal­tai­sii­ni hyvin kou­lu­tet­tui­hin ja ansait­se­viin toi­mis­to­rot­tiin tuol­lai­sel­la piden­nyk­sel­lä ei kui­ten­kaan oli­si oikeas­taan juu­ri mer­ki­tys­tä, kos­ka ei työ­ai­kaa nyt­kään mita­ta mitent­kään. Enkä pidä rea­lis­ti­se­na sitä että työ­nan­ta­ja yht’äk­kiä alkai­si odot­ta­maan 20% parem­paa tulos­ta sil­lä perus­teel­la että työ­ai­ka on pident­nyt. Ei se vain toi­mi näis­sä hom­mis­sa niin että tun­te­ja lisää­mäl­lä sai­si enem­män tulos­ta. Pikem­min­kin päinvastoin. 

    Työ­ajan piden­nys kas­vat­tai­si tuloe­ro­ja ja jakai­si kan­saa eri kasteihin. 

    Mikä muu­ten oli Osmon työ­ai­ka vii­me viikolla?

  14. Lep­pois­ta­mi­ses­sa näkyy se, että kou­lu­tus ja työn­te­ko ei enää nos­ta sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta toi­sin kuin joi­ta­kin vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Kou­lut­ta­tu­tu­mi­nen ja työ vie aikaa, mut­ta ei nos­ta sta­tus­ta. Jos käyt­tää vapaa-ajan har­ras­tuk­siin kave­rei­den kans­sa, sosi­aa­li­nen ase­ma kohe­nee. Ajan käyt­tö lii­kaa opis­ke­luun ja työ­hön on aika hul­lua monelle.

    Lää­kä­rin työn voi­si tosi­aan muut­taa rak­sa­tyy­li­sek­si “pek­ka­sa­lak­si”. Työ­tä teh­täi­siin pari tun­tia vii­kos­sa, ja huu­det­tai­siin naa­ma punai­se­na työ­nan­ta­jal­le, jos pek­kas­päi­viä ei saa pitää halua­ma­na ajankohtana.

  15. Tilas­to­lu­vut eivät ker­ro pel­käs­tään vapaa­eh­toi­ses­ta lep­pois­ta­mi­ses­ta vaan myös kove­ne­vis­ta työ­mark­ki­nois­ta ja sosi­aa­li­sis­ta ongel­mis­ta hyvin­voi­vis­sa maissa. 

    Monet eivät saa kokoai­kais­ta työ­tä vaik­ka haluai­si­vat. Työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat jous­ta­vuut­ta ja tar­joa­vat vain satun­nais­työ­tä niin kut­su­tuil­la nollatyösopimuksilla.

    Toi­saal­ta “hyvin­voi­viin” mai­hin muo­dos­tuu myös pahoin­voi­via ihmis­ryh­miä, jot­ka tot­tu­vat elä­mään sos­sun luu­kun ja tila­päis­töi­den seka­mels­kas­sa siten, ettei­vät he edes kyke­ne enää täy­si­viik­koi­siin kokopäivätöihin.

    Maa­han­muut­ta­jien kas­va­va mää­rä ja hei­dän sopeu­tu­mi­son­gel­mat vai­kut­ta­vat ilmei­ses­ti myös tilastolukuihin.

    Ja var­maan luvuis­sa näkyy myös opis­ke­li­joi­den keik­ka­työt sekä vai­keu­det pääs­tä val­mis­tut­tu­aan työ­mark­ki­noil­le. Tus­kin hei­tä on ero­tel­tu muis­ta ansio­työ­tä tekevistä.

    Toi­saal­ta jot­kut varak­kais­ta per­heis­tä tule­vat nuo­ret lep­pois­ta­vat ja kier­tä­vät maa­il­maa van­hem­pien varoil­la. Pää­oma­tu­loil­la elä­vien mää­rä kas­vaa. Kysy­mys on siis pal­jon eriar­voi­suu­den kasvusta.

    Mei­dän pitäi­si­kin miet­tiä kei­no­ja, jot­ta vält­täi­sim­me mah­dol­li­sim­man pal­jon kehi­tyk­seen liit­ty­viä nega­tii­vi­sia piir­tei­tä, jot­ka ovat hyvin näh­tä­vis­sä esi­mer­kik­si Saksassa.

    Vali­tet­ta­vas­ti tule­vien leik­kaus­lis­to­jen ja pal­kan­alen­nus­ten vai­ku­tuk­ses­ta työ­ajat lyhe­ne­vät jat­kos­sa toden­nä­köi­ses­ti enem­män pahoin­voin­ti-ilmiöi­den kuin hyvin­voin­ti-ilmiöi­den kautta.

  16. Epäi­len ettei lep­pois­ta­mi­nen vähen­nä yhteis­kun­nan pal­ve­lu­jen käyt­tä­mis­tä kovin paljoa.

    Esim Oden mai­nit­se­mat päi­vä­hoi­to­pal­ve­lut: Päi­vä­ko­din hoi­ta­ja­mi­toi­tus on pak­ko teh­dä mak­si­mi­kuor­man mukaan, eli hoi­ta­jia on sama mää­rä päi­väs­tä riip­pu­mat­ta. Omat muk­sut kävi­vät kes­ki­mää­rin 4‑päiväistä päi­vä­ko­ti­viik­koa (käy­tän­nös­sä 3–5 täyt­tä hoi­to­päi­vää tai mon­ta puo­li­kas­ta päi­vää / viik­ko) kos­ka vuo­ro­töi­den vuok­si pys­tyim­me sumpli­maan työ­vuo­ro­ja sopi­vas­ti. Usea muu­kin per­he samas­sa päi­vä­ko­dis­sa toi­mi samoin. Vapai­den epä­sään­nöl­li­syy­den vuok­si päi­vä­ko­ti ei voi­nut keven­tää hoi­ta­ja­mää­rää, eli sääs­tö­jen mää­rä käy­tän­nös­sä nolla.

    Lep­pois­tus-sääs­tö­jen saa­mi­nen päi­vä­hoi­dos­ta yms edel­lyt­täi­si siel­lä­kin siir­ty­mis­tä esim 4‑päiväiseen viik­koon tai jon­kin­lais­ta vuo­rot­te­lusys­tee­miä, mut­ta kuten blog­gauk­ses­sa sano­taan niin lep­pois­tuk­seen on varaa vain hyvä­tuo­loi­sil­la, ja vuo­rot­te­lusys­tee­mi ei toi­mi park­ki­pai­koil­la­kaan joten miten se toi­mi­si päiväkodeissa?

  17. Tot­te:
    Itsel­lä­ni tuli kyl­lä kyy­ni­ses­ti mie­leen että onko nuo Krei­kan työ­tun­nit nyt oikes­ti toteu­tu­nei­ta työtunteja…

    Var­maan­kin ne ovat oikeas­ti työ­pai­kal­la vie­tet­ty­jä työ­tun­te­ja mut­ta työ­te­hon ja oikean teke­mi­sen kans­sa voi sit­ten olle vähän niin ja näin.

    Aina­kin omien Espan­jas­sa saa­tu­jen koke­mus­ten mukaan siel­lä on kyl­lä esi­mer­kik­si kau­pois­sa pal­jon enem­män työ­voi­maa kuin tääl­lä, mut­ta kun siel­lä kak­si myy­jää tekee saman mää­rän suo­rit­tei­ta kuin yksi suo­ma­lai­nen, niin palk­ka­ta­so on mitä on. Siel­lä isom­mas­sa­kin tava­ra­ta­los­sa myy­jät voi­vat vete­leh­tiä ihan näh­tä­vil­lä taik­ka näper­rel­lä jotain epä­olen­nais­ta, vaik­ka kas­sal­la oli­si jono asiak­kai­ta odot­te­le­mas­sa että pää­si­si­vät lah­joit­ta­maan rahan­sa kaupalle.

    Rans­kas­sa asian­tun­ti­ja vään­tää pit­kää päi­vää töis­sä, mut­ta saa­han sitä toi­mis­tol­la luu­ha­ta kun nel­jän jäl­keen ei oikeas­taan teh­dä työs­ken­nel­lä. Jos itse­kin las­ki­sin kaik­ki toi­mis­tol­la vie­te­tyt tun­nit työ­ajak­si niin oli­sin kyl­lä mel­ki­nen työn sankari.

    1. Krei­kan luvut selit­ty­vät yrit­tä­jyy­del­lä. Taver­nan pitä­jä on oikeas­ti töis­sä 80 tun­tia vii­kos­sa. Palk­ka­työs­sä kreik­ka­lais­ten työ­tun­nit ovat vain jotain 1770 paikkeilla.

  18. Exca­li­bur: Kal­tai­sii­ni hyvin kou­lu­tet­tui­hin ja ansait­se­viin toi­mis­to­rot­tiin tuol­lai­sel­la piden­nyk­sel­lä ei kui­ten­kaan oli­si oikeas­taan juu­ri mer­ki­tys­tä, kos­ka ei työ­ai­kaa nyt­kään mita­ta mitentkään.

    Kyl­lä jon­kun arki­py­hän muut­ta­mi­sel­la taval­li­sek­si työ­päi­väk­si on var­mas­ti mer­ki­tys­tä, kos­ka sil­loin ei jat­ke­ta työ­päi­vää, vaan tul­laan free­si­nä töi­hin. Lisäk­si moni tulee arki­py­hän jäl­kei­se­nä työ­päi­vä­nä töi­hin pik­ku­kra­pu­las­sa ja sil­mät ris­tis­sä juh­li­mi­ses­ta ja valvomisesta.

  19. juk­kaaa­ku­la:
    No USA:ssa esi­mer­kik­si mus­ta nai­nen tekee yleen­sä paria kol­mea työ­tä kos­ka on yksin­huol­ta­ja ja köyhä. 

    Mei­naat­ko kol­mea saman­ai­kais­ta täyspäivätyötä? 

    Vai ehkä sit­ten­kin kol­mea osa-aika-(“paska”)-pätkätyötä.

    Joi­ta teke­viä kyl­lä löy­tyy Suo­mes­ta­kin, ihan avio­sää­dyn ja ihon­vä­rin ste­reo­tyy­pit­te­lyis­tä riippumatta.

    Ja köy­hän tilal­le sopi­si ehkä parem­min tuos­sa lausees­sa “kou­lut­ta­ma­ton”.

  20. Tot­te:
    Itsel­lä­ni tuli kyl­lä kyy­ni­ses­ti mie­leen että onko nuo Krei­kan työ­tun­nit nyt oikes­ti toteu­tu­nei­ta työtunteja… 

    Jul­ke­net­ko epäil­lä viral­li­sia tilastoja?

    Kyse on sii­tä mitä eri kult­tu­reis­sa mää­ri­tel­lään työksi.

    Suo­mes­sa­kin on ei-niin-kau­an-aikaa-sit­ten elet­ty maa­il­mas­sa jos­sa palk­kio­vi­ran saa­nut alko­ho­li­soi­tu­nut kun­nia­kan­sa­lai­nen pys­tyi odot­ta­maan suo­ras­taan koko­päi­vä­toi­mi­ses­ti tit­te­lin­sä edel­lyt­tä­mää koh­te­lua. Vaik­kei mitään var­si­nais­ta työ­suo­ri­tet­ta oli­si kos­kaan saa­nut­kaan aikaiseksi. 

    Tai yksi­tyis­puo­lel­ta väki läh­ti ilta­päi­väk­si ns. pit­käl­le lou­naal­le. Työ­tä­hän se sekin.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jul­ki­sel­le talou­del­le lep­pois­ta­mi­nen on haas­te. Kun vähen­tää työ­ai­kaan­sa kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, vähen­tää vero­jen mak­sua enem­män kuin kym­me­nel­lä prosentilla. 

    Sitä suu­rem­pi syy siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä tulo­ve­rois­ta omai­suus­ve­roi­hin, s.o. kiinteistöveroihin.

  22. Täs­sä­hän on sel­vä jako kah­teen, toi­set meis­tä on vaan syn­ty­neet läh­te­mään ja ole­maan siel­lä jos­sa­kin (har­vem­min kui­ten­kin Goalla).

    Se käy ilmi sii­tä vaik­ka niin, että kun kysy­tään että “Mitä teet”, niin täl­le osal­le se “teke­mi­nen” ei näy­tä tar­koit­ta­van lei­pä­työ­tä. Har­va lää­kä­ri esi­mer­kik­si ilmoit­taa ole­van­sa ensi­si­jai­ses­ti lääkäri. 

    Mitä lah­jat­to­mam­pi yksi­lö niin sitä tiu­kem­min sen oma­nar­von­tun­to perus­tuu tuo­hon pos­tiin “hen­ki­lös­tö­hal­lin­non esi­mies­teh­tä­vis­sä”. Kun tiva­taan niin mut­ta mitä var­si­nai­ses­ti teet, niin käy ilmi ettei se tee mitään, se kat­soo telk­ka­ria ja “lai­ta­lee akku­ja” koti­seu­dul­laan. Niin sil­lä ei tiet­ty ole pal­jon vapaa-aikaa­kaan, kun hen­ki­lös­tö­hal­lin­to on kuu­lem­ma täys­val­miu­des­sa 24/7, eikä sii­nä työ­tun­te­ja pal­jon lasketa.

  23. Hen­ri Wei­jo:
    Jos lep­pois­ta­mi­nen yleis­tyy, niin eikö sii­hen “lää­ke” ole kak­si vero­kei­noa, jot­ka on muu­ten­kin ollut tape­til­la ns. tule­vai­suu­den tär­keim­pi­nä veroi­na: kulu­tus- ja hait­ta­ve­rot (iskee lep­pois­ta­jien rahan­käyt­töön) ja kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro (iskee lep­pois­ta­jien niihinperintökämppiin)?

    Voi olla, että nämä kei­not osu­vat hai­tal­li­ses­ti muu­al­le­kin kuin tavoi­tel­tuun maaliin.

    Hyvin­voin­tim­me taso on niin kor­kea, ettei kes­ki­luo­kal­le ja parem­min tie­naa­vil­le pie­ni pudo­tus tun­nu enää mis­sään. Vähän samal­la tavoin kuin raa­ka­öl­jyn tai vil­jan hin­nan nousu näkyy meil­lä enää hyvin vai­mea­na lop­pu­tuot­teen (ben­sii­ni tai lei­pä) hin­nas­sa, kun pääl­lä on niin pal­jon hyvin­voin­ti­kuor­ru­tus­ta (verot ym).

    Kun saa lep­pois­tuk­sen ideas­ta kiin­ni, moni taju­aa, että vähem­pi onkin enem­män. Esi­mer­kik­si pie­nem­pi mää­rä neliöi­tä riit­tää val­lan mai­nios­ti. Tai että laa­duk­kai­den raa­ka-ainei­den jalos­tusar­voa voi nos­taa mie­lek­kääm­min itse, vaik­ka­pa keittiössä.

    Sen sijaan sil­le jou­kol­le, jol­le lep­pois­tus ei ole talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, nämä tasa­ve­rot voi­vat olla hyvin haitallisia.

    Jäl­leen ker­ran ainut teho­kas tapa on progres­sii­vi­nen vero­tus, joka leik­kaa niil­tä, joil­la on jo liikaa.

    Kes­tä­vyys­va­jees­sa ei voi olla kyse sii­tä, että me emme kan­sa­kun­ta­na pys­tyi­si hoi­ta­maan toi­nen toi­siam­me keh­dos­ta hau­taan. Ja mikä­li on, kan­sa­kun­tam­me on mitoi­tet­tu väärin.

  24. Austrian: Mik­si samaan aikaan vero­tuk­sen pitäi­si perus­tua mak­set­tui­hin työ­tun­tei­hin eikä poten­ti­aa­li­siin työ­tun­tei­hin? Lep­pois­ta min­kä haluat, mut­ta iso­ve­li ottaa oman­sa poten­ti­aa­li­sen tulon perus­teel­la ei tehdyn…

    Mites tämä toi­mi­si pro­vik­ka­palk­kai­sil­la kon­sul­teil­la? Miten verot­ta­ja tie­täi­si pal­jon­ko kon­sul­tin oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä duu­nia? Verot­ta­jan­han pitäi­si pys­tyä ennus­ta­maan fir­man myyn­nin onnis­tu­mi­nen ja asiak­kai­den mak­sa­mien tun­ti­kor­vaus­ten taso.

    Pro­vik­ka­palk­kai­suus on paras­ta pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta mitä kuvi­tel­ta­vis­sa on. Pro­vik­ka­palk­kai­nen voi ihan itse päät­tää jak­saa­ko ahneuk­sis­saan pai­naan pit­kää päi­vää vai ottaa­ko hie­man leppoisammin.

    Itse en kyl­lä ryh­tyi­si enää kuu­kausi­palk­kai­siin hom­miin ellei niis­tä mak­set­tai­si 50% enem­män kuin minul­le nyt kes­ki­mää­rin pro­vik­koi­na. Sen ver­ran pal­jon arvos­tan vapautttani. 

    Pitäi­si­kö siis verot­ta­jan kar­hu­ta minul­ta vero­ja 50% enem­män? Sen­hän sai­sin, jos ryh­tyi­sin kk-palkkaiseksi.

  25. Pek­ka Tai­pa­le: Olen havain­nut että yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la toi­mi­hen­ki­löt teke­vät pit­kää päivää

    Sama havain­to minul­le. Olen myös huo­man­nut, että suu­ri osa pit­kis­tä päi­vis­tä kuluu tol­kut­to­maan säh­kö­pos­tai­luun, MS officen osaa­mat­to­muu­des­ta joh­tu­vaan käsi­työ­hön ja loput­to­miin kokouk­siin, jois­sa ei syn­ny mitään arvoa asiakkaille. 

    Lähes kaik­ki yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­mih­löt pys­tyi­si­vät teke­mään duu­nin­sa alle 30 tun­nin vii­kos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tui­si sil­loin itse­ai­heu­te­tus­ta kii­rees­tä joh­tu­van tär­key­den­tun­teen katoaminen.

  26. zack:

    Lep­pois­ta­mi­ses­sa näkyy se, että kou­lu­tus ja työn­te­ko ei enää nos­ta sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta toi­sin kuin joi­ta­kin vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Kou­lut­ta­tu­tu­mi­nen ja työ vie aikaa, mut­ta ei nos­ta sta­tus­ta. Jos käyt­tää vapaa-ajan har­ras­tuk­siin kave­rei­den kans­sa, sosi­aa­li­nen ase­ma kohe­nee. Ajan käyt­tö lii­kaa opis­ke­luun ja työ­hön on aika hul­lua monelle.

    Inhot­ta­vin puo­li täs­sä on että seu­raa­va suku­pol­vi, joka näkee van­hem­pien­sa esi­mer­kin, tekee joh­to­pää­tök­set ja lep­pois­taa jo kouluttautumisvaiheessa.

    Tämä on toi­saal­ta paha vain jos kou­lut­tau­tu­mi­nen ja Sta­hon­vi­lai­nen työ­mo­raa­li ovat oikeas­ti hyö­dyk­si yhteis­kun­nal­le. Toi­sin sanoen kou­lut­tau­tu­mi­nen ei ole yli­kou­lut­tau­tu­mis­ta [*] [**] [***], eikä töi­den pais­ki­mi­nen ole vir­tu­aa­li­te­ke­mis­tä jol­la vain hae­taan oikeu­tus pääs­tä jaol­le auto­maa­tion voi­min tuo­te­tuis­ta hyödykkeistä.

  27. Mat­ti Kin­nu­nen:…suu­ri osa pit­kis­tä päi­vis­tä kuluu tol­kut­to­maan sähköpostailuun… 

    Jos­tain kum­man syys­tä säh­kö­pos­tia pide­tään nyky­ään aikaa huk­kaa­va­na välineenä.

    Jos sama kom­mu­ni­kaa­tion taso pyrit­täi­siin saa­vut­ta­maan ilman säh­kö­pos­tia, kului­si ihan vas­taa­va aika puhe­li­meen puh­mi­seen, fak­sien lähet­tä­mi­seen ja var­sin­kin mat­koi­hin kun asia pitäi­si yrit­tää sel­vit­tää kasvotusten. 

    Töi­hin kun kuu­luu usein myös yhtey­den­pi­to eri puolille…

  28. Osmo: “Oikeus eläk­kee­seen ja työt­tö­myys­kor­vauk­seen pie­ne­nee vas­taa­vas­ti… etc.”

    Eikö­hän oli­si aika jät­tää eläk­keet pois näis­tä kestävyyskeskusteluista?

    Aika iso jut­tu täs­sä kes­tä­vyys­va­je­kes­kus­te­lus­sa on se, että elä­keyh­tiöis­tä ei kuu­lu pihaus­ta­kaan — ja hehän ne eläk­keet mak­sa­vat, ei EK eikä hallitus.

  29. Mat­ti Kin­nu­nen:Lähes kaik­ki yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­mih­löt pys­tyi­si­vät teke­mään duu­nin­sa alle 30 tun­nin vii­kos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tui­si sil­loin itse­ai­heu­te­tus­ta kii­rees­tä joh­tu­van tär­key­den­tun­teen katoaminen.

    Mei­naat­ko että tuol­loin ms officen osaa­mat­to­muus katoai­si, sama­ten tur­hat pala­ve­rit ja yli­pit­kät kahvitauot?

    Olet oikeas­sa että teho­kas, moti­voi­tu­nut ja osaa­vat tekee 30 tun­nis­sa sen min­kä epä­te­ho­kas 37,5 tun­nin aika­na mut­ta sii­nä taas ei ole mitään ihmeellistä. 

    Väit­täi­sin että tie­to­tek­nii­kan kans­sa tap­pe­le­mi­sen pro­sen­tu­aa­li­nen osuus työ­ajas­ta on vakio, kun taas kah­vi­tun­tien ja tau­koi­lu­jen mää­rä on abso­luut­ti­nen. Eli jos työ­päi­väs­tä ote­taan tun­ti pois, ei se tar­koi­ta sitä että kah­vi­tun­nit kutis­tu­vat samas­sa suhteessa.

  30. Tot­te: Itsel­lä­ni tuli kyl­lä kyy­ni­ses­ti mie­leen että onko nuo Krei­kan työ­tun­nit nyt oikes­ti toteu­tu­nei­ta työtunteja…

    Samaa mie­tin itse­kin… kuu­lui­si­ko tuol­la lou­nas­tau­ko työaikaan?

  31. Sylt­ty: Mei­naat­ko että tuol­loin ms officen osaa­mat­to­muus katoai­si, sama­ten tur­hat pala­ve­rit ja yli­pit­kät kahvitauot?

    En. Mei­naan, että jos toi­mih­löt opet­te­li­si­vat a) käyt­tä­mään työ­vä­li­nei­tään, b) puhu­maan lyhyes­ti ja c) laa­ti­maan kokouk­siin agen­dat, d) val­mis­tau­tu­maan kokouk­siin ja e) pysy­mään asias­sa, niin sai­si­vat samat tulok­set puo­les­sa työ­ajas­ta nykyi­seen ver­rat­tu­na. Tai jopa neljänneksessä.

    Usein sano­taan, että ohjel­moin­nis­sa ihmis­ten tuot­ta­vuuse­rot voi­vat olla 10-ker­tai­sia. Väi­tän, että ihan vas­taa­vas­ti muus­sa­kin toi­mis­to­hom­mas­sa. Fik­su ja tol­kul­li­nen tekee tun­nis­sa saman kuin nor­maa­li kii­rei­hen too­hot­ta­ja päivässä.

    Ja sit­ten vie­lä EK halu­aa piden­tää työpäivää.…

  32. Voi­si­ko joku kir­joit­taa kate­kis­muk­sen mitä mant­roil­la talous­kas­vu, kil­pai­lu­ky­ky, tuot­ta­vuus, tasa-arvo ja hyvin­voin­ti tar­koi­te­taan glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa ja miten ne ovat sovi­tet­ta­vis­sa keskenään?

  33. Tot­te: Itsel­lä­ni tuli kyl­lä kyy­ni­ses­ti mie­leen että onko nuo Krei­kan työ­tun­nit nyt oikes­ti toteu­tu­nei­ta työtunteja…

    Kyl­lä­hän Krei­kas­sa työ­tä teh­dään tun­ti­mää­räi­ses­ti pal­jon. Näyt­tää ole­van ihan elä­män­ta­pa monel­le esim pik­ku kios­kin tai ravin­to­lan pyö­rit­tä­mi­nen. Palk­ka­ta­so(= tuot­ta­vuus?) on vain vähän eri. En tark­kaa tie­dä, mut­ta nor­maa­lia on kuu­lem­ma muu­ta­ma sata­nen kuussa.

    Seit­se­män vuot­ta sit­ten jut­te­lin atee­na­lai­sen vas­ta­val­mis­tu­neen diplo­mi-insi­nöö­rin kans­sa, joka oli tyy­ty­vä­nen uudes­ta työ­pai­kas­taan. Tie­na­si ton­nin kuus­sa, mikä oli kuu­lem­ma ihan hyvin.

  34. Mik­ko Kivi­ran­ta:

    zack:

    Inhot­ta­vin puo­li täs­sä on että seu­raa­va suku­pol­vi, joka näkee van­hem­pien­sa esi­mer­kin, tekee joh­to­pää­tök­set ja lep­pois­taa jo kouluttautumisvaiheessa.

    Tämä on toi­saal­ta paha vain jos kou­lut­tau­tu­mi­nen ja Sta­hon­vi­lai­nen työ­mo­raa­li ovat oikeas­ti hyö­dyk­si yhteis­kun­nal­le. Toi­sin sanoen kou­lut­tau­tu­mi­nen ei ole yli­kou­lut­tau­tu­mis­ta [*] [**] [***], eikä töi­den pais­ki­mi­nen ole vir­tu­aa­li­te­ke­mis­tä jol­la vain hae­taan oikeu­tus pääs­tä jaol­le auto­maa­tion voi­min tuo­te­tuis­ta hyödykkeistä.
    Niin, ei tuo toi­saal­ta lep­pois­ta­jan kan­nal­ta ikä­vää ole. Suo­mes­sa on jo nyt pal­jon lukios­ta val­mis­tu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta, jot­ka viet­tä­vät väli­vuot­ta joko kave­rei­den kans­sa hen­gail­len tai yli­opis­tos­sa not­kuen vail­la tar­koi­tus­ta kerä­tä opin­to­pis­tei­tä. Mikä jär­ki nuo­rel­le on pais­kia hiki hatus­sa töi­tä, jos parem­man elä­män saa viet­tä­mäl­lä aikaa kave­ri­po­ru­kois­sa pari­kymp­pi­se­nä ja aloit­ta­mal­la opis­ke­lut esim. vas­ta 24-vuotiaan.

  35. Mik­ko Kivi­ran­ta: Inhot­ta­vin puo­li täs­sä on että seu­raa­va suku­pol­vi, joka näkee van­hem­pien­sa esi­mer­kin, tekee joh­to­pää­tök­set ja lep­pois­taa jo kouluttautumisvaiheessa.

    Tämä on toi­saal­ta paha vain jos kou­lut­tau­tu­mi­nen ja Sta­hon­vi­lai­nen työ­mo­raa­li ovat oikeas­ti hyö­dyk­si yhteis­kun­nal­le. Toi­sin sanoen kou­lut­tau­tu­mi­nen ei ole yli­kou­lut­tau­tu­mis­ta [*] [**] [***], eikä töi­den pais­ki­mi­nen ole vir­tu­aa­li­te­ke­mis­tä jol­la vain hae­taan oikeu­tus pääs­tä jaol­le auto­maa­tion voi­min tuo­te­tuis­ta hyödykkeistä.

    Niin, ei tuo toi­saal­ta lep­pois­ta­jan kan­nal­ta ikä­vää ole. Suo­mes­sa on jo nyt pal­jon lukios­ta val­mis­tu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta, jot­ka viet­tä­vät väli­vuot­ta joko kave­rei­den kans­sa hen­gail­len tai yli­opis­tos­sa not­kuen vail­la tar­koi­tus­ta kerä­tä opin­to­pis­tei­tä. Mikä jär­ki nuo­rel­le on pais­kia hiki hatus­sa töi­tä, jos parem­man elä­män saa viet­tä­mäl­lä aikaa kave­ri­po­ru­kois­sa pari­kymp­pi­se­nä ja aloit­ta­mal­la opis­ke­lut esim. vas­ta 24-vuotiaan.

  36. Tot­te:
    Itsel­lä­ni tuli kyl­lä kyy­ni­ses­ti mie­leen että onko nuo Krei­kan työ­tun­nit nyt oikes­ti toteu­tu­nei­ta työtunteja…

    Tai­taa tilas­to yleen­sä­kin kos­kea ns. las­ku­tet­tu­ja tun­te­ja. Suo­mes­sa ja muu­al­la toi­mii Exca­li­burin tapaan, Krei­kas­sa var­maan toisin.

  37. jee­jee:
    Vapai­den epä­sään­nöl­li­syy­den vuok­si päi­vä­ko­ti ei voi­nut keven­tää hoi­ta­ja­mää­rää, eli sääs­tö­jen mää­rä käy­tän­nös­sä nolla. 

    Muis­ta alois­ta en suo­raan osaa kom­men­toi­da, mut­ta kun ottaa huo­mioo kuin­ka yli­työl­lis­tet­tyä päi­vä­ko­tien hen­ki­lö­kun­ta täl­lä het­kel­lä on, jokai­nen yksit­täi­sen lap­sen pois jää­mi­nen (satun­nai­se­na päi­vä­nä siis) joh­taa suo­raan päi­vä­hoi­don laa­dul­li­seen nousuun. Kun pai­kal­la on vähem­män lap­sia, voi­vat opet­ta­jat kes­kit­tyä parem­min yksi­löi­hin, jutel­la yhden lap­sen kans­sa, aut­taa hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa oppi­mis­haas­teis­sa tai ihan vaan teh­dä asioi­ta jot­ka ovat isom­mal­la ryh­mäl­lä logis­ti­ses­ti vaikeita.

    Päi­vä­ko­dit tar­vit­si­si­vat täl­lä het­kel­lä nime­no­maan lisää hen­ki­lö­kun­taa jot­ta ope­tuk­sen taso saa­tai­siin pidet­tyä kor­keal­la polt­ta­mat­ta opet­ta­jia lop­puun. Näi­nol­len mikä­li van­hem­mat lep­pois­ta­vat ja lap­set jää­vät satun­nai­ses­ti kotiin, on tämän seu­raus myös päi­vä­ko­deis­sa työn muut­tu­mi­nen laa­dul­li­sem­mak­si tun­tien pysyes­sä sama­na. Mie­les­tä­ni tämä on suu­ri voitto.

  38. Mat­ti Kin­nu­nen: Lähes kaik­ki yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­mih­löt pys­tyi­si­vät teke­mään duu­nin­sa alle 30 tun­nin vii­kos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tui­si sil­loin itse­ai­heu­te­tus­ta kii­rees­tä joh­tu­van tär­key­den­tun­teen katoaminen.

    Yksi­tyi­sen sek­to­rin esi­mies­teh­tä­viä teh­nee­nä roh­ke­nen olla eri mieltä.

    On ihan tot­ta, että suu­rin osa työn­te­ki­jöis­tä pys­tyi­si teke­mään saman työ­pa­nok­sen 30 tun­nis­sa vii­kos­sa, jos teke­mi­nen oli­si teho­kas­ta. Har­vem­pi kui­ten­kin oikeas­ti pys­tyy teke­mään teho­kas­ta aivo­poh­jais­ta työ­tä 40 tun­tia viikossa.

    Par­hai­ten työ sujuu, jos sii­hen saa flow-koke­muk­sen. Nör­tit ja jois­sa­kin luo­vis­sa teh­tä­vis­sä ole­vat ihmi­set tun­te­vat tämän ilmiön. Sil­loin ris­ki­nä on työ­päi­vien veny­mi­nen 12 tun­tiin. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin lähes kaik­ki toi­mi­hen­ki­löt tar­vit­se­vat tyh­jä­käyn­tiä jon­kin suu­reh­kon pro­sent­tio­suu­den ajasta.

    Joi­den­kin koh­dal­la oikea rat­kai­su on etä­työ, tois­ten koh­dal­la kuu­den tun­nin työ­päi­vä. Aikui­nen ihmi­nen ei kui­ten­kaan tyy­pil­li­ses­ti mil­lään kikal­la jak­sa jat­ku­vaan 40 tun­nin tehok­kaa­seen työ­viik­koon muis­sa kuin hyvin mää­ri­tel­lyis­sä rutii­ni­teh­tä­vis­sä tai hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eri­tyi­sen moti­voi­duis­sa tehtävissä.

    Hyvin orga­ni­soi­duis­sa töis­sä ei kenel­lä­kään ole nel­jän­nes­tä ajas­ta sel­lais­ta teke­mis­tä, joka oli­si koh­tuul­li­sel­la kou­lut­ta­mi­sel­la tai auto­ma­ti­soin­nil­la hoidettavissa.

    Ja kokouk­set veny­vät sik­si, että ne täyt­tä­vät jon­kin sosi­aa­li­sen tar­peen. Eivät yleen­sä sik­si, että joku haluai­si olla tärkeä.

  39. Koti-isä: Voi olla, että nämä kei­not osu­vat hai­tal­li­ses­ti muu­al­le­kin kuin tavoi­tel­tuun maaliin.

    Niin osui­si­vat, sehän tämä lep­pois­ta­mi­sen dilem­ma on. Hyvä­tu­loi­sen lep­pois­ta­mi­nen on lähes poik­keuk­set­ta hyvin har­mil­lis­ta jul­ki­sel­le taloudelle.

    Ihan esi­merk­ki­nä 100 k€ ansait­se­va hen­ki­lö, joka päät­tää­kin jät­tää per­jan­tait teke­mät­tä (siis 80 k€). Ennen lep­pois­ta­mis­ta hän kan­taa val­tion kas­saan noin 44 k€, sen jäl­keen noin 32 k€ (-26 %). Omat tulot toki putoa­vat noin 56 k€:sta 48 k€:oon (-15 %). Val­tio kui­ten­kin hävi­ää huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin työntekijä.

    Jos vero­tus perus­tui­si tasa­pro­sent­tiin, verot ja käteen­jää­vä putoai­si­vat samaan tah­tiin. Ide­aa­li­ti­lan­tees­sa lep­pois­tuk­sen kan­nal­ta kävi­si vie­lä toi­sin päin, mut­ta se edel­lyt­täi­si tulo­jen mukaan putoa­vaa vero­pro­sent­tia, mikä ei sit­ten taas ole oikein kohtuullista.

    Sen sijaan sil­le jou­kol­le, jol­le lep­pois­tus ei ole talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, nämä tasa­ve­rot voi­vat olla hyvin haitallisia.

    Pie­ni­tu­lois­ten proble­ma­tiik­kaa voi­daan pai­ka­ta tulon­siir­roil­la. Jos verot kerä­tään välil­li­sil­lä veroil­la ja kiin­teis­tö­ve­roil­la, niin sil­loin nii­tä mak­sa­vat myös ne jul­ki­ses­ti häpeä­paa­luun lei­ma­tut, jot­ka saa­vat pää­oma­tu­lo­ja. Kyse­hän ei täs­sä ollut vero­jen mää­räs­tä, vaan kerää­mi­sen tavas­ta. Eri­tyi­ses­ti kiin­teis­tö­ve­rol­la saa­daan vero­poh­jaa pal­jon nykyis­tä laajemmaksi.

    Jäl­leen ker­ran ainut teho­kas tapa on progres­sii­vi­nen vero­tus, joka leik­kaa niil­tä, joil­la on jo liikaa.

    Mitä tiu­kem­pi vero­pro­sent­ti hyvä­tu­loi­sil­la on, sitä hou­kut­te­le­vam­paa lep­pois­ta­mi­nen heil­le on. Ja mitä hou­kut­te­le­vam­paa lep­pos­ta­mi­nen on yksi­löl­le vero­tuk­sen vuok­si, sitä har­mil­li­sem­paa se on valtiolle. 

    Sinän­sä ongel­ma ei ole progres­sios­sa, ongel­ma on kor­keas­sa vero­pro­sen­tis­sa hyvä­tu­lois­ten joukossa.

    Todel­li­suu­des­sa kysy­mys­hän on sii­tä, mikä on teh­dyn työ­tun­nin hyvin­voin­ti­vai­ku­tus. Hyvä­tu­loi­sen koh­dal­la se on pie­ni, kos­ka verot vie­vät pal­jon, ja kos­ka hyvin­voin­nin lisää­mi­nen rahal­la on vai­keam­paa. Pie­ni­tu­loi­nen taas voi ihan samas­ta syys­tä jää­dä kan­nus­tin­luok­kuun, ansio­työ­hön mene­mi­nen ei tuo olen­nai­ses­ti lisää hyvin­voin­tia, kos­ka muut tuet pienenevät.

    Lep­pois­ta­mi­nen tup­paa mene­mään läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­rin. Talou­den kan­nal­ta hyvää lep­pois­ta­mis­ta oli­si se, että työt­tö­myys­aloil­la ole­vat ihmi­set lep­pois­tai­si­vat, kos­ka sil­loin nel­jän työs­sä­ole­van sijas­ta oli­si vii­si työs­sä­ole­vaa. Kui­ten­kin pää­osa työt­tö­myys­alois­ta on nime­no­maan sel­lai­sia, joil­la pal­kat ovat (juu­ri­kin työ­voi­man yli­tar­jon­nan vuok­si) mata­lia, jol­loin lep­pois­ta­mi­nen on yksi­lön kan­nal­ta huo­no ajatus.

    Töi­tä on tar­jol­la niil­le, joil­la on jo töi­tä pal­jon. Hei­dän lep­pois­ta­mi­sen­sa vain madal­taa työ­voi­man tar­jon­taa ja nos­taa enti­ses­tään hin­taa. Lop­pu­tu­lok­se­na on pie­nem­pi työ­suo­ri­tus samal­la hinnalla.

    Yksi mah­dol­li­suus on jär­jes­tää asiat niin, että kovin halut­tu työ­voi­ma teki­si vain oman alan­sa hom­mia. Jos lää­kä­ri hoi­taa poti­lai­ta tun­nin ja sii­voo­ja sii­vo­aa, lop­pu­tu­los on parem­pi kuin jos lää­kä­ri sii­voai­si itse sen tun­nin. Näin sik­si, että sii­vous­työ­hön lää­kä­rin tasoi­ses­ti (tai parem­min) kyke­ne­vää työ­voi­maa on tar­jol­la, lää­kä­reis­tä on pula.

    Ja täs­sä­kin tulee sei­nä vas­taan jos­sain vai­hees­sa. Aina­kin nyky-yhteis­kun­nas­sa pide­tään ihan posi­tii­vi­se­na sitä, että ihmi­set esi­mer­kik­si kas­vat­ta­vat lap­sen­sa itse.

    Kes­tä­vyys­va­jees­sa ei voi olla kyse sii­tä, että me emme kan­sa­kun­ta­na pys­tyi­si hoi­ta­maan toi­nen toi­siam­me keh­dos­ta hau­taan. Ja mikä­li on, kan­sa­kun­tam­me on mitoi­tet­tu väärin.

    Mik­sei voi? Ja miten korjataan?

    Kes­tä­vyys­va­jees­sa on kysy­mys juu­ri tuos­ta. Toi­siem­me hoi­ta­mi­seen tar­vit­ta­val­la työ­pa­nok­sel­la on mini­mi, jon­ka ali ei pääs­tä. Toki äiti voi olla koto­na hoi­ta­mas­sa las­taan, mut­ta sii­hen menee sil­loin suu­rem­pi työ­pa­nos kuin jos lap­si oli­si tar­has­sa. Kun kan­sa­kun­nan koko­nais­työ­pa­nok­ses­ta vähen­ne­tään tämä tois­tem­me hoi­ta­mi­sen työ­pa­nos, lopul­la työ­pa­nok­sel­la pitäi­si sit­ten jär­jes­tää kat­to pään pääl­le, ruo­kaa pöy­tään ja hoi­taa muut pal­ve­lut (vaik­ka­pa koulutus).

    Ja tois­tan vie­lä sen, että tämä ei ole edes kysy­mys jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen talou­den rajas­ta. Työ­tun­tien mää­rä on se olen­nai­nen kysymys.

  40. Anton Meri­läi­nen: Näi­nol­len mikä­li van­hem­mat lep­pois­ta­vat ja lap­set jää­vät satun­nai­ses­ti kotiin

    Mut­ta miten ihmees­sä se on muka lep­pois­ta­mis­ta, jos lap­set­kin ovat kotona? 😉

    Minä väi­tän, että jos jon­kun lap­si­per­heen van­hem­pi lep­pois­taa yhden päi­vän vii­kos­sa, niin erit­täin suu­rel­la pro­sent­tio­suu­del­la lapsi/lapset käy­vät sil­loin tar­has­sa, eri­tyi­ses­ti näin jos per­hees­sä on useam­pia lap­sia tai pik­ku­vau­va. Ei se ole kum­min­kaan ihan todel­lis­ta lep­pois­ta­mis­ta se lastenhoito.

  41. Suo­mes­sa lepois­te­taan työt­tö­myy­den kautta

    Vie­lä 1980-luvul­la työt­tö­myys­jak­so­ja oli 200000,nyt nii­tä on jo 800000 luokkaa.

    En tie­dä mikä on Osmon tilas­ton laa­din­ta­pe­ri­aa­te, joten suo­raa ver­tas­ta ei voi tehdä.

    Nois­sa lää­kä­rei­den lep­pois­ta­mis­ti­las­tois­sa ei ole käsi­tel­ty lääkäreitä,jotka teke­vät KAHTA osa-aika­työ­tä, aamun julkisella,illan yksityisellä.

    Ilmei­ses­ti nämä­kin lukeu­tu­vat osa-aika­työ­tä tekeviin.

    1. Jos läkä­ri tekee kah­ta työ­tä, hänen työ­ai­kan­sa näkyy tuos­sa OECD:n tilas­tois­sa näi­den työ­ai­ko­jen sum­ma­na. Työt­tö­män työ­ai­kaa ei näy lainkaan.

  42. Lep­pois­ta­mi­nen ei sovi ollen­kaan mark­ki­na­ta­lou­teen. Jos kaik­ki lep­pois­ta­vat, kulu­tus ale­nee, tulee työt­tö­myyt­tä ja kon­kurs­se­ja ja sii­hen se lep­poi­suus loppuukin.

  43. Rai­mo K:
    Osmo: “Oikeus eläk­kee­seen ja työt­tö­myys­kor­vauk­seen pie­ne­nee vas­taa­vas­ti… etc.”

    Eikö­hän oli­si aika jät­tää eläk­keet pois näis­tä kestävyyskeskusteluista?

    Aika iso jut­tu täs­sä kes­tä­vyys­va­je­kes­kus­te­lus­sa on se, että elä­keyh­tiöis­tä ei kuu­lu pihaus­ta­kaan – ja hehän ne eläk­keet mak­sa­vat, ei EK eikä hallitus.

    Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen vii­mei­sim­män tilas­ton mukaan alle 1.500 euroa/kk saa­via elä­ke­läi­siä 31.12.2011 oli 70,8 % kai­kis­ta omaa elä­ket­tä saa­vis­ta elä­ke­läi­sis­tä (1.343.785 elä­ke­läis­tä). Alle tuhat euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 39,3 %.

    Yli 3.000 euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saa­via oli 0,8 % kai­kis­ta eläkeläisistä.

    Eikö­hän tosi­aan­kin oli­si syy­tä jät­tää elä­ke­läi­set pois näis­tä kestävyyskeskusteluista.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos läkä­ri tekee kah­ta työ­tä, hänen työ­ai­kan­sa näkyy tuos­sa OECD:n tilas­tois­sa näi­den työ­ai­ko­jen sum­ma­na. Työt­tö­män työ­ai­kaa ei näy lainkaan.

    Entäs pät­kä­työ­läi­sen työssäol/työttömyysjaksojen vai­ku­tus vuosityöaikaan ?

  45. Voi­si­ko­han tämän lep­pois­ta­mi­sen sit­ten aja­tel­la yhteis­kun­nan tasol­la elin­ta­son tie­toi­se­na las­ke­mi­se­na? Eli puo­lue x kysyi­si kan­sal­ta, että kel­pai­si­ko vähem­pi­kin rom­pe ja krää­sä. Ja selit­täi­si miten tuon teki­si. Nyt oli­si tilai­suus nos­taa asia esiin blo­geis­ta ja kir­jois­ta, kun panii­kin luon­ti toi­seen suun­taan on eräi­den puo­les­ta käynnissä. 

    Ihan täl­lais­ta avaus­ta ja tie­kart­taa ei ole ollut pää­uu­ti­sis­sa edus­kun­nas­ta, mut­ta joi­den­kin visio­nää­rien kir­jois­sa täl­lais­ta on esi­tet­ty. Yksi­kään puo­lue ei ole vaa­leis­sa­kaan pääs­syt oikein slo­ga­nia pidem­mäl­le. Joku saat­tai­si myös aja­tel­la, että nämä kak­si suun­taus­ta ottai­si jat­kos­sa poliit­ti­si­na vas­ta­poo­lei­na yhteen. 

    Nyt moni ympä­ris­töih­mi­nen elää jo pie­nes­ti, mut­ta hyvää elä­mää. Ongel­ma onkin, että jos koko maa(pallo) ei läh­de samal­le polul­le, niin tois­ten kulu­tus­tar­pei­den kas­vu saa hei­dät näyt­tä­mään itsek­käi­nä ja eräät ajat­te­le­mat­to­mat tahot lei­maa­vat hei­dät (Apu­nen). He ovat siis pois­sa rahoit­ta­mas­sa jul­ki­sen kas­san kaut­ta esi­mer­kik­si elos­te­le­via tie­hank­kei­ta, ja vaik­ka pitäi­si­vät omis­taan huo­len jul­ki­sen puo­len sijas­ta, niin tätä sääs­töä ei arvos­te­ta, vaan pelk­kä tulo kel­paa kil­pai­lu­yh­teis­kun­nas­sa rahoit­ta­maan tuhoi­saa kas­vua, jota sit­ten täl­lai­nen kil­pai­lu­yh­teis­kun­ta (Suo­mi) on masi­noi­tu arvos­ta­maan yli kaiken. 

    Jo ympä­ris­tö­syis­tä las­ku on jär­ke­vää, mut­ta kun tuo onnel­li­suus ei näy­tä kas­va­van (Lay­ard), niin mitä jär­ke­ää on kiris­tää ruu­via vie­lä enem­män? Voi­sin luo­tel­la pit­kän rimp­sun ongel­mia joi­den näki­sin kas­va­van Suo­mes­sa­kin, mut­ta jo tuon onnel­li­suu­den pitäi­si olla riit­tä­vä syy aja­tel­la asiat uudes­taan. Pie­nil­lä tuloil­la ja menoil­la onnel­li­sem­paa elä­mää. Lisä roi­na ei aina­kaan tee kaik­kia onnel­li­sem­mik­si. Tur­ha minus­ta on tuh­la­ta elin­vuo­sia onnet­to­ma­na, mut­ta tiet­ty pes­si­mis­mi ja kyy­ni­syys täs­sä pakol­la­kin tulee pin­taan. Toki on hyvä edis­tää ainee­ton­ta kas­vua ja pal­ve­lu­yh­tes­kun­taa, mut­ta suu­res­sa kuvas­sa muu­tos ei ole vie­lä edes alka­nut ja kes­kus­te­lu tääl­lä ja muu­al­la on aivan vää­ris­sä asiois­sa ja ihmis­ten ja ympä­ris­tön ongel­mia ei tun­nu­ta otet­ta­van huo­mioon (EK).

    1. Voi­si­ko­han tämän lep­pois­ta­mi­sen sit­ten aja­tel­la yhteis­kun­nan tasol­la elin­ta­son tie­toi­se­na las­ke­mi­se­na? Eli puo­lue x kysyi­si kan­sal­ta, että kel­pai­si­ko vähem­pi­kin rom­pe ja krää­sä. Ja selit­täi­si miten tuon teki­si. Nyt oli­si tilai­suus nos­taa asia esiin blo­geis­ta ja kir­jois­ta, kun panii­kin luon­ti toi­seen suun­taan on eräi­den puo­les­ta käynnissä.

      Muis­taak­se­ni STTK kysyi tätä jäse­nis­töl­tään (tai jokin STTK:n jäsen­liit­to). Kysy­mys olkiu hyvin muo­toil­tu: haluat­te­ko mie­luum­min kah­den pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tuk­sen vai vii­kon pidem­män vuo­si­lo­man. Nämä mak­sa­vat yhtä pal­jon. Sel­vä enem­mis­tö halusi pidem­män vuo­si­lo­man, mut­ta oli nii­tä­kin, jot­ka pre­fe­roi­vat rahaa.

  46. Tuo OECD:n tilas­to perus­tuu eri mais­sa teh­tä­viin työvoimarutkimuksiin.Suomessa sen tekee Tilastokeskus-
    Sen mukaan osa-aika­työ tilas­toi­daan näin:

    Osa-aika­työ
    Osa-aika­työ­tä teke­väk­si luo­ki­tel­laan pal­kan­saa­ja tai yrit­tä­jä, joka itse ilmoit­taa teke­vän­sä pää­työ­pai­kas­saan osa-aikatyötä ”

    Tuo­pää­työ­paik­ka­ra­jaus tar­koit­taa, että hen­ki­lö voi teh­dä kah­ta työ­tä ja pit­kää päi­vää, mut­ta luo­ki­tel­laan osa-aikai­sek­si pää­työn osa-aikai­suu­den vuoksi

    1. Osa-aika­työn mää­ri­tel­mä on tuo, mut­ta nyt puhut­tiin vuo­si­työ­ajas­ta, joka on hen­ki­lö­koh­tai­nen eikä työ­paik­ka­koh­tai­nen. Mut­ta tuo sama tilas­to las­kee hänen vuo­si­työ­ai­kan­sa noi­den kah­den työ­pai­kan vuo­si­työ­ai­ko­jen summana.

  47. Se ‚mik­si työ­ajan tilas­toinm­ti­ta­pa on tärkeä,koska vali­tul­la tilas­toin­ti­mal­lil­la saa­daan hyvin eri­lai­sia tulok­sia ja tulkintoja

    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09–24_002.html?s=5

    Kun työ­tun­te­ja ver­tail­laan sään­nöl­li­sen viik­ko­työ­ajan mukaan, suo­ma­lais­ten työ­ai­ka ei enää näy­tä­kään eri­tyi­sen lyhyel­tä mui­hin euroop­pa­lai­siin verrattuna.

    Esi­mer­kik­si kokoai­ka­työ­tä teke­vien suo­ma­lais­ten pal­kan­saa­jien viik­ko­työ­ai­ka on Euroo­pan lyhin teh­dyn viik­ko­työ­ajan mukaan mitat­tu­na (kuvio 6)

    Mut­ta sään­nöl­lis­tä viik­ko­työ­ai­kaa mitat­taes­sa vas­ta kuu­den­nek­si lyhin vertailumaista. 

    Kun jouk­koon sisäl­ly­te­tään myös osa-aika­työ­tä teke­vät pal­kan­saa­jat, suo­ma­lais­ten sään­nöl­li­nen viik­ko­työ­ai­ka on jopa EU27-mai­den kes­kiar­voa pidem­pi (kuvio 8).”

    Ja mikä­li työ­ajas­sa huo­mioi­tai­siin myös työt­tö­myys­jak­sot niin lop­pu­tu­le­ma oli­si taas toisenlainen

    1. Ja mikä­li työ­ajas­sa huo­mioi­tai­siin myös työt­tö­myys­jak­sot niin lop­pu­tu­le­ma oli­si taas toisenlainen.

      Työl­li­syy­sas­te­kin on laskettu.

      Greece 55,6
      Ita­ly 56,9
      Spain 58,5
      Ire­land 59,6
      Bel­gium 61,9
      France 63,8
      Por­tu­gal 64,2
      Fin­land 69,2
      Uni­ted King­dom 70,4
      Austria 72,1
      Ger­ma­ny 72,6
      Den­mark 73,1
      Swe­denb 74,1
      Net­her­lands 74,9

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muis­taak­se­ni STTK kysyi tätä jäse­nis­töl­tään (tai jokin STTK:n jäsen­liit­to). Kysy­mys olkiu hyvin muo­toil­tu: haluat­te­ko mie­luum­min kah­den pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tuk­sen vai vii­kon pidem­män vuo­si­lo­man. Nämä mak­sa­vat yhtä paljon. 

    Ei nuo kyl­lä ihan yhtä kal­lii­ta ole työ­nan­ta­jal­le. Ääri­ti­lan­tees­sa voi miet­tiä jotain 10 mil­jar­dia mak­sa­vaa ydin­voi­ma­laa, jos­sa työ­nan­ta­jal­le vii­kon loma eli tuo­an­non kes­key­ty­mi­nen tulee kyl­lä pal­jon kal­liim­mak­si kuin 2% koro­tus palk­koi­hin. Okei, myön­nän että ydin­voi­ma­lai­tos­ta ei aje­ta vii­kok­si alas kos­ka siel­lä on juu­ri­kin em. asian takia varaa pal­ka­ta vara­mie­hiä, mut­ta STTK on toi­mi­hen­ki­löi­den liit­to. Ei toi­mi­hen­ki­löi­tä, kuten vaik­ka­pa raken­nusin­si­nöö­riä, voi noin vain kor­va­ta sil­loin kun se on vii­kon lomalla. 

    Eli kos­ka kiin­teät kulut juok­se­vat myös sil­loin kun mie­het ovat lomal­la, vii­kon loma on kal­liim­pi kuin 2% pal­kan­ko­ro­tus. Enkä kyl­lä usko pitem­pien lomien ren­tout­ta­vaan vai­ku­tuk­seen, sil­lä jos joku sat­tuu ren­tou­tu­maan niin toi­nen vetää sitä­kin kovem­man put­ken, jol­loin lop­pu­tu­los on +-0.

  49. Löy­tyy­kö sel­lais­ta tilas­toa val­miik­si las­ket­tu­na, jos­sa oli­si esi­tet­ty työ­tun­nit jokais­ta työ­voi­maan kuu­lu­vaa koh­ti? Eli kan­san­ta­lou­den koko­nais­työ­tun­nit jaet­tai­siin työ­voi­man mää­räl­lä. Tämä osoit­tai­si, kuin­ka pal­jon kan­san­ta­louk­sil­la oli­si kiri­mi­sen varaa tiu­kan pai­kan tul­len työ­voi­man suhteeen.

    1. Löy­tyy­kö sel­lais­ta tilas­toa val­miik­si las­ket­tu­na, jos­sa oli­si esi­tet­ty työ­tun­nit jokais­ta työ­voi­maan kuu­lu­vaa koh­ti? Eli kan­san­ta­lou­den koko­nais­työ­tun­nit jaet­tai­siin työ­voi­man mää­räl­lä. Tämä osoit­tai­si, kuin­ka pal­jon kan­san­ta­louk­sil­la oli­si kiri­mi­sen varaa tiu­kan pai­kan tul­len työ­voi­man suhteeen.

      Vähän pitää käyt­tää exce­liä. Poh­ja­ti­las­tot löy­ty­vät tämän lin­kin kautta.
      Jos ker­rot työ­tun­nit työl­lis­ten osuu­del­la, saat työ­tun­nit työi­käis­tä koh­taan. Jos käy­tät ker­toi­me­na työlliset/(työvoima) saat työ­tun­nit työ­voi­maan (työl­li­set + työt­tö­mät) kuu­lu­vaa kohden.

  50. osmo:Keynes ennus­ti aika­naan, että mei­dän aika­nam­me ihmi­set teki­si­vät työ­tä vain muu­ta­man tun­nin vii­kos­sa, kos­ka työn tuot­ta­vuus on tek­no­lo­gian muka­na kas­va­nut niin pal­jon, että kaik­ki tar­peel­li­nen syn­tyy vähäl­lä työ­pa­nok­sel­la. Tuot­ta­vuu­den nousun hän ennus­ti oikein, mut­ta muu­ten ei men­nyt ihan putkeen.

    en ole tutus­tu­nut key­ne­sin oppei­hin mut­ta var­maan myös vero­tu­lo­jen erottamisella(90-luvun alku) on osan­sa sii­hen ettei työ­tä rii­tä kai­kil­le kos­ka vain pää­oma on val­tio­val­lan “suojeluksessa”,ennen ei omis­ta­jien kan­nat­ta­nut nos­taa rahaa yri­tyk­ses­tä kos­ka verot­ta­ja vei yli 50% suu­ris­ta tuloista.
    sil­loin kan­nat­ti inves­toi­da teh­tai­siin yms.joka loi talous­kas­vua ja työpaikkoja.

    on kai kai­kil­le sel­vää että nyky­päi­vä­nä kun 1 ihmi­nen ansait­see vaik­ka­pa 5M euroa vuo­des­sa ‚niin se raha ei mene kulu­tuk­seen samal­la lail­la kuin jos ko. 5M euron tulo jakaan­tui­si vaik­ka­pa 1000:lle ihmiselle.

    mut­ta “raha” on palk­kan­sa ansain­nut tätä nykyä.

  51. Tuos­sa lep­pois­ta­mi­ses­sa tulee se, että ne jot­ka otta­vat ren­nos­ti, pyr­ki­vät mak­si­moi­maan oman sosi­aa­li­sen elä­män tason­sa. Kun joku nört­ti samaan aikaan tin­kii sosi­aa­li­ses­ta elä­mäs­tä kir­jo­jen ääres­sä, niin myö­hem­min ren­nos­ti otta­neet sano­vat, että nör­tin rahat tulee sosia­li­soi­da valtiolle.Tätä sano­taan Suo­mes­sa sosi­aa­li­sek­si oikeudenmukaisuudeksi.

    Jos tar­koi­tus on lep­pois­taa yhteis­kun­taa, niin lep­pois­te­taan tasa-arvoi­ses­ti kai­kil­ta. Opis­ke­lua­jat pidem­mik­si ja teh­dään nuo­ril­le sel­väk­si se, että ei kan­na­ta yrit­tää val­mis­tua nuo­re­na kou­lus­ta. 20+ on Suo­mes­sa erin­omai­nen aika aloit­ta yli­opis­to-opin­not ja sitä ennen kes­kit­tyä puu­laa­ki­jal­ka­pal­loon, kes­ki­kal­jaan ja kitaraan.

  52. Kan­nat­taa muis­taa se, että jos mer­kit­tä­vä osa Suo­men kan­sas­ta rupe­aa lep­pois­ta­maan, sii­tä on kai­ken­lai­sia seu­rauk­sia. Muun muas­sa seuraavia:

    1) Kun makaat mummona/ukkona van­hus­osas­tol­la, ei rii­tä rahaa ja hen­ki­lö­kun­taa sinun kään­tä­mi­see­si, eikä muu­hun­kaan ihmi­sar­voi­seen hoi­toon. Koti­hoi­toon­kaan ei ole mah­dol­li­suut­ta / varaa.

    Koh­ta­lo­na­si on siten tus­kal­li­nen, yksi­näi­nen kuo­le­ma makuu­haa­vo­jen aiheut­ta­miin komplikaatioihin.
    Kävin kat­so­mas­sa täl­lais­ta tilan­net­ta 90-luvun alun Viros­sa, Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen jäl­keen. Empä toi­vo tätä Suomelle.

    2) Kun yri­tyk­set huo­maa­vat, että Suo­mes­sa vie­rok­su­taan töi­tä, ne läh­te­vät sit­ten muualle.
    On traa­gi­sen vää­rin ver­ra­ta Suo­mea ainoas­taan mui­hin taan­tu­van Euroo­pan lep­pois­ta­ja-mai­hin. Oma­kin puk­ku-yri­tyk­se­ni saa usein kovim­mat kil­pai­li­jan­sa ihan muis­ta mais­ta, jos­sa on todel­lis­ta yrit­tä­mi­sen pöhinää.

    3) Isän­maam­me on jo jakau­tu­nut kah­teen osaan: Nii­hin, jot­ka voi­vat nyt lep­pois­taa ja nii­hin, jot­ka ovat hil­jal­leen menet­tä­mäs­sä hyvin­voin­ti­sa ja ihmi­sar­voi­sen tulevaiusuutensa.

    4) Sit­ten ne vie­lä huo­nom­mat uuti­set: Suu­rin osa niis­tä, jot­ka nyt lep­pois­ta­vat, tule­vat kat­ke­ras­ti pettymään.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka tyk­kää teh­dä töitä

    1. Sep­po Korppoo
      Tätä kau­heut­ta voi näin jo etu­kä­teen men­nä kat­so­maan vaik­ka Hol­lan­tiin tai Sak­saan, niin osa­taan sit­ten varoa.

  53. Jan­ne:
    Miten tuo vuo­si­työ­ai­ka lasketaan? 

    En ole var­ma, mut­ta ole­tan sen tapah­tu­van näin.
    Vali­taan otok­seen tiet­ty mää­rä työ­voi­maan kuu­lu­via ja soi­te­taan näil­le. Kysy­tään, olet­ko teh­nyt työ­tä tämän vii­kon aika­na ja jos olet, kuin­ka mon­ta tun­tia. Jos et ole, olet­ko hake­nut työ­tä. Näin saa­daan esti­maat­ti työl­lis­ten mää­räs­tä työt­tö­mien mää­räs­tä, työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vien mää­räs­tä sil­lä vii­kol­la sekä teh­ty­jen työ­tun­tien mää­räs­tä koko­nai­suu­des­saan ja työl­lis­tä kohden.
    Näin teh­dään vuo­den kaik­ki­na 52 viik­ko­na. Sit­ten las­ke­taan yhteen teh­dyt viik­ko­työ­tun­nit koko­nai­suu­des­saan ja työl­lis­tä koh­den. Näin saa­tu vuo­si­työ­mää­rä työl­lis­tä koh­den on sikä­li eri­koi­nen luku, että se on oikeas­taan lii­an suu­ri. Otok­ses­sa on myös hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat osan vuo­des­ta työl­li­siä ja osan työttömiä.
    Demon­stroi­daan tätä teke­mäl­lä hel­pot­ta­va ole­tus: ole­te­taan, että vuo­den jokai­se­na viik­ko­na työl­li­siä on 2,4 mil­joo­naa, mut­ta vuo­den aika­na 2,7 mil­joo­naa eri ihmis­tä on ollut työl­lis­tet­ty­nä, mut­ta eri viik­koi­na. Työ­tun­nit työl­lis­tä koh­den saa­daan jaka­mal­la vuo­den koko­nais­työ­tun­tien mää­rä 2,4 mil­joo­nal­la eikä 2,7 mil­joo­nal­la. Näin siis ole­tan. Jos joku tie­tää, voi korjata.
    Ole­tuk­se­ni las­ku­ta­vas­ta joh­tuu sii­tä, että olin vuo­den ajan tuos­sa otok­ses­sa, mut­ta minun teke­mi­sis­tä­ni kysyt­tiin vain muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Niin­pä minun hen­ki­lö­koh­tais­ta vuo­si­työ­mää­rää­ni ei voi­tu laskea.
    Kos­ka työl­lis­ten mää­rä vaih­te­lee vii­koit­tain, ole­tan, että tuo työ­tun­tien mää­rä työl­lis­tä koh­den saa­daan las­ke­mal­la vii­koit­tai­set työ­tun­nit työl­lis­tä koh­den yhteen. 

  54. Elä­ke­vaa­ri: Yli 3.000 euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saa­via oli 0,8 % kai­kis­ta eläkeläisistä.

    Eikö­hän tosi­aan­kin oli­si syy­tä jät­tää elä­ke­läi­set pois näis­tä kestävyyskeskusteluista.

    Kes­tä­vyys­las­kel­mat eivät ole mikään tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­suu­re, jos­sa voi­tai­siin osa menois­ta jät­tää huo­mioi­mat­ta, kos­ka meno on niin perus­tel­tu. Olkoot eläk­keet kuin­ka pie­niä hyvän­sä, jos­ta­kin ne rahat nii­hin­kin on otet­ta­va ja tämä on huo­mioi­ta­va tule­vi­na menoina.

  55. uusi kas­vo tääl­lä:
    on kai kai­kil­le sel­vää että nyky­päi­vä­nä kun 1 ihmi­nen ansait­see vaik­ka­pa 5M euroa vuo­des­sa ‚niin se raha ei mene kulu­tuk­seen samal­la lail­la kuin jos ko. 5M euron tulo jakaan­tui­si vaik­ka­pa 1000:lle ihmiselle.

    Jos se 5M on pan­kis­sa, pank­ki lai­naa rahat kulu­tus­luot­toi­na niil­le 1000:lle muul­le. Ja luot­toeks­pan­sion ansios­ta lai­naa sen 10 ker­taan. Näin ollen kulu­tus on pal­jon isompaa.

  56. Täs­sä ket­jus­sa on 15.12.2012 kel­lo 15:02 men­nes­sä 53 työ­ai­ka-sana eri sijamuodoissaan.

    Häkä­mie­hen ehdo­tus lisä­tä työ­ai­kaa kah­del­la tun­nil­la vii­kos­sa lisäi­si las­ken­nal­li­ses­ti lep­pois­ta­jien eli työt­tö­mien mää­rää n. 10.000 henkilöllä.

    Näin ei ener­gia­to­dis­tus­ten luva­tus­sa Suo­mes­sa onnek­si ole asian laita.

    Hyvä ystä­vä­ni, joka on vil­jan­vil­je­li­jä tekee pel­to­töi­tä kak­si viik­ko kevääl­lä ja kak­si viik­koa syk­syl­lä. Työ­päi­vät ovat sen ver­ran pit­kiä, että hän ei tänä aika­na voi piden­tää työ­ai­kaan­sa. Mut­ta vuo­des­sa on 48 viik­koa, jol­loin hän ei tee mitään. Sii­tä tuli­si 96 uut­ta työtuntia.

    Entä kau­pan kas­sat? Hei­dän tun­tin­sa tulee täy­teen kau­pan aukio­loai­koi­na. Häkä­mies istut­tai­si hei­tä kas­sal­la kak­si tun­tia vii­kos­sa, vaik­ka kaup­pa on kiinni.

    Miten­käs ruot­sin­laut­to­jen sii­voo­jat, jot­ka paa­tin olles­sa sata­mas­sa siis­ti­vät lai­van. Jos hei­dän työ­ai­kaan­sa jat­ket­tai­sin minuu­til­la­kaan, lai­va läh­ti­si sata­mas­ta ja sii­voo­jat jäi­si­vät kalee­rin­sa vangeiksi. 

    Entä yri­tys­joh­ta­jat? Hei­dän työ­ai­kaan­sa ei voi jat­kaa, kos­ka he teke­vät bonus­ten kan­nus­ta­mi­na jo nyt 24/7 työvuoroa.

    Vii­kot­tai­sen työ­ajan jat­ka­mi­nen kah­del­la tun­nil­la tar­koit­tai­si sään­nöl­li­sen työ­ajan piden­ty­mis­tä ja siten yli­työ­kor­vaus­ten pienentymistä.

    Onko­han tuos­ta Häkä­mie­hen ehdo­tuk­ses­ta mitään muu­ta hyötyä?

  57. Kun makaat mummona/ukkona van­hus­osas­tol­la, ei rii­tä rahaa ja hen­ki­lö­kun­taa sinun kääntämiseesi”

    Kään­te­lyä var­ten on käy­tös­sä eri­kois­sän­ky­jä ja ‑pat­jo­ja. Täs­sä yksi esi­merk­ki nerok­kais­ta applikaatioista:
    http://www.mediteam.fi/esitteet/Mediteam_09.pdf

    Ainoa joka enää mum­mo­ja ja pap­po­ja kään­tää on kun­ta, joka vie eläk­keis­tä tyy­pil­li­ses­ti 85 prosenttia.

  58. jou­ni lund­qvist:
    Lep­pois­ta­mi­nen ei sovi ollen­kaan mark­ki­na­ta­lou­teen. Jos kaik­ki lep­pois­ta­vat, kulu­tus ale­nee, tulee työt­tö­myyt­tä ja kon­kurs­se­ja ja sii­hen se lep­poi­suus loppuukin. 

    Eli on ole­mas­sa takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­mi, jol­la estyy lep­pois­ta­mi­sen huo­no­jen puo­lien kasau­tu­mi­nen. Joten tur­ha pitää lep­pois­ta­mis­ta minään paha­na mör­kö­nä, joka ajai­si maan tuhoon. Lep­pois­ta­mis­ta siis tapah­tuu vain sen ver­ran kuin sii­hen on varaa. Eli mark­ki­na­ta­lous siis hoi­taa tämän­kin asian tasapainoon. 🙂

  59. Sep­po Korp­poo: 4) Sit­ten ne vie­lä huo­nom­mat uuti­set: Suu­rin osa niis­tä, jot­ka nyt lep­pois­ta­vat, tule­vat kat­ke­ras­ti pettymään.

    Ker­ro tar­kem­min! Haluan tie­tää mitä minul­le tapah­tuu, jos teen ensi vuon­na vaik­ka­pa vain 30 tun­tia vii­kos­sa duu­nia. Käy­kö vie­lä kat­ke­ram­min, jos teen vain 25 tuntia?

    Ihan täs­sä alkaa punt­ti tutis­ta, kun yrit­tä­jä varoit­te­lee pettymyksellä.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­tä­vyys­las­kel­mat eivät ole mikään tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­suu­re, jos­sa voi­tai­siin osa menois­ta jät­tää huo­mioi­mat­ta, kos­ka meno on niin perus­tel­tu. Olkoot eläk­keet kuin­ka pie­niä hyvän­sä, jos­ta­kin ne rahat nii­hin­kin on otet­ta­va ja tämä on huo­mioi­ta­va tule­vi­na menoina.

    Toki ne ovat tule­via meno­ja, mut­ta kenel­le ja kuka huomioi?
    No elä­keyh­tiöil­le, tie­tys­ti. Mut­ta elä­keyh­tiöt ovat hil­jaa täs­tä asias­ta, kos­ka ongel­maa ei kat­so­ta olevan.

    Eli vaik­ka elä­ke­me­not jois­sa­kin kan­san­ta­lous­las­kel­mis­sa ovat jul­ki­sia meno­ja (Osmon mukaan), ne eivät ole val­tion eivät­kä kun­tien meno­ja — eivät­kä aina­kaan EK:n.

  61. Sep­po Korp­poo:
    Kan­nat­taa muis­taa se, että jos mer­kit­tä­vä osa Suo­men kan­sas­ta rupe­aa lep­pois­ta­maan, sii­tä on kai­ken­lai­sia seu­rauk­sia. Muun muas­sa seuraavia:

    1) Kun makaat mummona/ukkona van­hus­osas­tol­la, ei rii­tä rahaa ja hen­ki­lö­kun­taa sinun kään­tä­mi­see­si, eikä muu­hun­kaan ihmi­sar­voi­seen hoi­toon. Koti­hoi­toon­kaan ei ole mah­dol­li­suut­ta / varaa.

    Koh­ta­lo­na­si on siten tus­kal­li­nen, yksi­näi­nen kuo­le­ma makuu­haa­vo­jen aiheut­ta­miin komplikaatioihin.
    Kävin kat­so­mas­sa täl­lais­ta tilan­net­ta 90-luvun alun Viros­sa, Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen jäl­keen. Empä toi­vo tätä Suomelle.
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka tyk­kää teh­dä töitä

    Niin että enti­nen Neu­vos­to­liit­to­ko oli lep­pois­ta­mi­nen mal­li­maa? Sitä todel­la sie­tää varoa.

    Mitä mui­hin väit­tei­siin tulee, niin tus­kin ‘yrit­tä­jän, joka tyk­kää kir­joi­tel­la net­tiin’ tar­vit­see huo­leh­tia mah­dol­lis­ten lep­pois­ta­jien varat­to­muu­des­ta, toden­nä­köi­sem­pää on, että heil­lä on varaa hank­kia ihan sel­lais­ta pal­ve­lua kuin mitä halua­vat — siis ei sel­lais­ta kuin Neuvostoliitossa.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos läkä­ri tekee kah­ta työ­tä, hänen työ­ai­kan­sa näkyy tuos­sa OECD:n tilas­tois­sa näi­den työ­ai­ko­jen sum­ma­na. Työt­tö­män työ­ai­kaa ei näy lainkaan.

    Mut­ta sil­ti hän näkyy tilas­tois­sa osa-aikaisena.
    Lää­kä­reis­tä moni tekee muo­dol­li­ses­ti osa-aika­työ­tä pää­työs­tä ja kir­jau­tuu siten osa-aikaiseksi.

    Mut­ta todel­li­suu­des­sa tekee töi­tä monel­le työ­nan­ta­jal­le tai toi­mii yrittäjänä
    Ja joku esit­tää osa-aikai­suu­den perus­teel­la, että lää­kä­rit leppoistavat.…

    Var­maan joku lää­kä­ri tekee­kin aitoa osa­päi­vä­työ­tä ja/tai pät­kää mut­ta useam­pi use­aa työtä

  63. Vihe­rins­si:

    Mitä tiu­kem­pi vero­pro­sent­ti hyvä­tu­loi­sil­la on, sitä hou­kut­te­le­vam­paa lep­pois­ta­mi­nen heil­le on. Ja mitä hou­kut­te­le­vam­paa lep­pos­ta­mi­nen on yksi­löl­le vero­tuk­sen vuok­si, sitä har­mil­li­sem­paa se on valtiolle. 

    Sinän­sä ongel­ma ei ole progres­sios­sa, ongel­ma on kor­keas­sa vero­pro­sen­tis­sa hyvä­tu­lois­ten joukossa. 

    Tätä ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen progres­sio­kri­tiik­kiä­hän me olem­me tot­tu­neet kuu­le­maan kokoo­muk­sen suun­nal­ta kyl­läs­ty­mi­seen asti. Sii­nä ole­te­taan, että ensi­si­jai­nen liik­keel­le­pa­ne­va voi­ma on ahneus ja että kaik­ki pitää mak­si­moi­da eli kai­ken kas­vun on olta­va ikuista.

    Mut­ta sii­nä vai­hees­sa kun ihmi­nen pää­see tämän pri­mi­tii­vi­sen aja­tuk­sen yli, se huo­maa, että yli­mää­räi­nen raha ei ole se joka ratkaise.

    Eli läh­tö­koh­ta on se, miten pal­jon lep­pois­ta elä­mää var­ten tar­vi­taan rahaa kuu­kau­des­sa. Ei se, onko mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti näil­lä tuloil­la 30, 40 vai 50.

    Nykyi­sel­lä hyvin­voin­nin tasol­la lep­poi­seen elä­mään tar­vit­ta­val­la tulo­ta­sol­la ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sent­ti jää nykyi­sen­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yllä­pi­don kan­nal­ta aivan lii­an matalaksi.

    Ja tämän vuok­si mei­tä sit­ten kan­nus­te­taan teke­mään enem­män ja enem­män töi­tä ja osta­maan yli jää­väl­lä rahal­la joka välis­sä uusi äly­pu­he­lin tai tablet­ti tai lin­tu­pe­li tai Audi tai mikä lie vas­taa­va tur­ha­ke. Jos­ta vie­lä kai­ken lisäk­si hyö­ty kan­sa­kun­nal­le on oleel­li­ses­ti nega­tii­vi­nen kun nii­hin käy­te­tyt rahat kar­kaa­vat rajo­jen ulkopuolelle.

    Jos kokee, että kes­tä­vyys­va­je on tosia­sia mut­ta ei halua ostaa tätä rojua eikä kerä­tä yli­mää­räis­tä rahaa, mikä on vaih­toeh­to? Teh­dä töi­tä yli oman tar­peen ja lah­joit­taa yli jää­nyt osuus val­tiol­le? Ei innosta.

    Kor­keam­pi ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sent­ti sen sijaan toi­mi­si, kos­ka lep­poi­seen elä­mään tar­vit­ta­va raha­sum­ma on saa­ta­va joka tapauk­ses­sa kasaan joka kuu­kausi. Jos verot­ta­ja vie enem­män, pitää teh­dä enem­män töitä.

  64. Mut­ta mitä täl­lä saa­vu­te­taan ja saa­daan aikaan, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä työt­tö­myys­tur­van­sa mene­tyk­sen uhal­la työk­kä­rei­den välit­tä­mi­nä akti­vi­teet­tei­hin puka­taaan teke­mään täy­sin tyhjää. 

    Siis tyh­jän teke­mi­nen on sitä, että pako­te­taan työ­tön­tä teke­mään ei yhtään mitään. Työt­tö­män onkin vaan olta­va pai­kal­laan ja yri­tet­tä­vät teh­dä sel­lais­ta, että sai­si aikan­sa kulumaan.

    Eli esim. lyh­ty­pyl­väi­den teil­lä ja pat­sai­den­ko puis­tois­sa tui­jot­ta­mi­ses­ta kaa­vail­laan työk­si työt­tö­mien teh­tä­väk­si toi­meen­tu­lo­tuen suu­rui­sel­la palkalla.

  65. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Mut­ta mitä täl­lä saa­vu­te­taan ja saa­daan aikaan, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä työt­tö­myys­tur­van­sa mene­tyk­sen uhal­la työk­kä­rei­den välit­tä­mi­nä akti­vi­teet­tei­hin puka­taaan teke­mään täy­sin tyhjää. 

    Työt­tö­myy­des­tä tulee ikä­väm­pää, mikä joh­taa monen­lai­siin muu­tok­siin kaut­ta linjan.

    Tut­ki­mus­tie­to vah­vis­taa Var­tiai­sen mukaan sen, että jos työt­tö­mien toi­meen­tu­loa hei­ken­ne­tään [täs­sä tapauk­ses­sa lai­te­taan pak­ko­työ­hön, sylt­ty huom.], ammat­ti­lii­tot eivät roh­ke­ne pyy­tää kor­kei­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Tämä joh­tuu ay-liik­keen jäsen­ten ammat­tiyh­dis­tys­liik­kee­seen koh­dis­ta­mas­ta pai­nees­ta. Wrayn mal­lis­sa kyse on poh­jim­mil­taan pelottelusta.

    – Ay-liik­keen jäse­net pel­kää­vät sil­loin enem­män työt­tö­myyt­tä ja kos­ka työt­tö­myys on inhot­ta­vaa, he ovat val­mii­ta hyväk­sy­mään alhai­sem­mat palk­ka­vaa­ti­muk­set, Var­tiai­nen sanoo.

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194782697882/artikkeli/vatt+in+vartiainen+tyottomyys+vahenee+jos+ay-liike+laskee+palkkavaatimuksiaan.html

  66. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55862-professori-tyontekija-narutettu-pahan-kerran

    Itsel­lä­ni on tun­te­ja “pii­lo­tet­tu” aikoi­naan kun kuu­kausit­tai­nen mak­si­mi­tun­ti­mää­rä on tul­lut täy­teen. Ja ison IT-fir­man tun­ti­kir­jaus­jär­jes­tel­mä tyh­jen­si yli­työ­sal­dot joka kuu­kausi että tun­nit näyt­tä­vät “oikeil­ta”.

    Ja tuo Kreik­ka. Eipäs unoh­de­ta että nime­no­maan Krei­kan tilas­to­kes­kus vää­ren­te­li tilas­tot niin että esi­mer­kik­si euro-alu­ee­seen liit­ty­mi­nen oli mah­dol­lis­ta. Ko. pajan tilas­toi­hin ei siis ehkä kan­na­ta kovin­kaan luottaa.

    Tilas­tois­ta löy­ty­nee siis poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti “totuus”.

  67. Sylt­ty: Tut­ki­mus­tie­to vah­vis­taa Var­tiai­sen mukaan sen, että jos työt­tö­mien toi­meen­tu­loa hei­ken­ne­tään [täs­sä tapauk­ses­sa lai­te­taan pak­ko­työ­hön, sylt­ty huom.], ammat­ti­lii­tot eivät roh­ke­ne pyy­tää kor­kei­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Tämä joh­tuu ay-liik­keen jäsen­ten ammat­tiyh­dis­tys­liik­kee­seen koh­dis­ta­mas­ta pai­nees­ta. Wrayn mal­lis­sa kyse on poh­jim­mil­taan pelottelusta.
    – Ay-liik­keen jäse­net pel­kää­vät sil­loin enem­män työt­tö­myyt­tä ja kos­ka työt­tö­myys on inhot­ta­vaa, he ovat val­mii­ta hyväk­sy­mään alhai­sem­mat palk­ka­vaa­ti­muk­set, Var­tiai­nen sanoo.

    Ehkä tehok­kaam­pi oli­si lisä­tä työt­tö­myys­kas­so­jen osuut­ta ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­kor­vaus­ten kus­tan­nuk­sis­ta. Ihmi­sil­lä on nimit­täin tai­pu­mus tuu­dit­tau­tua sii­hen har­haan, että ei se työt­tö­myys­ris­ki itse­ään kos­ke. Lisäk­si ran­gais­tus­muo­toi­sen työn, joka on täy­sin tuot­ta­ma­ton­ta, teet­tä­mi­nen vain hei­ken­tää työt­tö­mien yhteiskuntamoraalia.

  68. Mut­ta sii­nä vai­hees­sa kun ihmi­nen pää­see tämän pri­mi­tii­vi­sen aja­tuk­sen yli, se huo­maa, että yli­mää­räi­nen raha ei ole se joka ratkaise. 

    No jos se raha ei ole sinul­le tär­kee­tä, mut­ta se on näil­le ahneil­le kokoo­mus­lai­sil­le tär­kee­tä, eikö molem­mat voit­tai­si jos antai­sit hei­dän teh­dä ahnees­ti (ja tyh­mäs­ti) sitä “mam­mo­naa” ja itse eläi­sit vii­sam­min vähemmällä? 

    Tie­tys­ti ei. Kos­ka hen­ki­lö, jon­ka mie­les­tä raha ei ole tär­ke­ää, halu­aa kui­ten­kin mah­dol­li­sim­man hyvät pal­ve­lut yhteis­kun­nal­ta. Jot­ka yllät­täen oste­taan rahal­la. Ja tätä ei tun­nu­ta ymmärtävän.

    (Täs­sä rahan sijaan oisi voi­nut kir­joit­taa talouskasvu)

  69. Mat­ti Kin­nusel­le, Rai­mo K:lle ja muil­le­kin vitsinheittäjille:

    Olen edes­men­neen vai­mo­ni moni­vuo­ti­sen syö­pä­hoi­don aika­na tutus­tu­nut Suo­men sai­raan­hoi­toon käy­tän­nös­sä, lähi-etäisyydeltä.

    Vai­mo­ni Mai­ja­lee­na Korp­poo oli ter­vey­den­hoi­ta­ja, opet­ta­ja ja filo­so­fian toh­to­ri, joka ohja­si minua ymmär­tä­mään tämän alan todellisuutta.

    Työ­ni ohel­la minul­la oli onnek­si mah­dol­li­suus hoi­taa itse vai­moa­ni pää­osin koto­na, lop­puun saakka.

    Koke­muk­se­ni perus­teel­la annan­kin Suo­men sai­raan­hoi­to-alal­le huip­puar­vo­sa­nan ja olen sil­le suu­res­ti kiitollinen.

    Kos­ka­pa suu­ret ikä­luo­kat ovat siir­ty­mäs­sä pois työ­elä­mäs­tä ja aika­naan sai­raan­hoi­tom­me 24/7 poti­laik­si, kaik­kien on jo nyt paras­ta pysäh­tyä miet­ti­mään tämän seurauksia.

    Läheis­tem­me ja itsem­me­kin kun­nol­li­nen hoi­to on todel­la iso urakka!

    Mis­tä ihmees­tä ne rahat ja ihmi­set oikein revi­tään kaik­kien tämän ja mui­den hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen hoitamiseen?

    Var­sin­kin jos ale­taan poru­kas­sa loppoistamaan…

    Suo­men val­tio­lai­va menee nyt vää­rään suun­taan ja täl­lä menol­la karah­dam­me karille.

    Sit­ten ovat­kin vit­sit todel­la vähissä!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka työl­lis­tää ja tuo rahaa maahan

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­tä­vyys­las­kel­mat eivät ole mikään tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­suu­re, jos­sa voi­tai­siin osa menois­ta jät­tää huo­mioi­mat­ta, kos­ka meno on niin perus­tel­tu. Olkoot eläk­keet kuin­ka pie­niä hyvän­sä, jos­ta­kin ne rahat nii­hin­kin on otet­ta­va ja tämä on huo­mioi­ta­va tule­vi­na menoina.

    Hyväk­sy­vät­kö Vih­reät Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta­jien 10 %:n pal­kan­ko­ro­tuk­set? Raa­mi­so­pi­mus antaa työn­te­ki­jöil­le ensi vuon­na 1,9 %:n koro­tuk­set ja nyt työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt pitä­vät sitä­kin lii­an suu­re­na ja vaa­ti­vat palk­ko­jen alen­ta­mis­ta. Eikö joh­ta­jien palk­ko­ja pitäi­si ensim­mäi­se­nä ihan esi­mer­kin vuok­si alen­taa. Tur­ha väit­tää, että joh­ta­jis­ta tuli­si pulaa, sil­lä niin suu­ri hin­ku niil­le pai­koil­le on.

  71. Sep­po Korp­poo: Mis­tä ihmees­tä ne rahat ja ihmi­set oikein revi­tään kaik­kien tämän ja mui­den hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen hoitamiseen?
    Var­sin­kin jos ale­taan poru­kas­sa loppoistamaan…

    No, ulko­mail­ta saa sak­kia. Rahat allo­koi­daan poliit­ti­sel­la pro­ses­sil­la. EIvät­kö­hän 24/7‑sairaat ja hei­dän omai­sen­sa, jot­ka siis koh­ta muo­dos­ta­vat enem­mis­tön, pidä huo­len, että rahat mene­vät juu­ri heil­le ja hei­dän omai­sil­leen eivät­kä esim teol­li­suu­den inno­vaa­tioi­den tuke­mi­seen, moot­to­ri­tei­den raken­ta­mi­seen, las­ten kou­lutk­seen tai veteraaneille.

    t. Mat­ti Kin­nu­nen, joka kon­sul­toi ja mak­saa vero­ja, mut­ta jon­ka käsi­tyk­seen hyväs­tä elä­mäs­tä kuu­luu asia, jota englan­nik­si kut­su­taan sanal­la lei­su­re ja joka ei näe reh­ki­mi­ses­sä mitään hoh­do­kas­ta vain rahan vuoksi.

  72. Elä­ke­vaa­ri: Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen vii­mei­sim­män tilas­ton mukaan alle 1.500 euroa/kk saa­via eläkeläisiä31.12.2011 oli 70,8 % kai­kis­ta omaa elä­ket­tä saa­vis­ta elä­ke­läi­sis­tä (1.343.785 elä­ke­läis­tä). Alle tuhat euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 39,3 %.

    Yli 3.000 euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saa­via oli 0,8 % kai­kis­ta eläkeläisistä.

    Eikö­hän tosi­aan­kin oli­si syy­tä jät­tää elä­ke­läi­set pois näis­tä kestävyyskeskusteluista.

    Eläk­kei­tä mak­set­tiin v.2010 22 MILJARDIA EUROA, joten ei todel­la­kaan jäte­tä. Val­tion vel­ka kas­voi sama­na vuon­na 11 mil­jar­dia euroa.

  73. Kun olin nuo­ri, kuvit­te­lin rahan ole­van tär­kein asia maa­il­mas­sa. Nyt tie­dän asian ole­van niin. Rik­kai­den lisäk­si tun­nen vain yhden kan­san­luo­kan, joka puhuu rahas­ta enem­män kuin he: köyhät”

    Oscar Wilde

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vähän pitää käyt­tää exce­liä. Poh­ja­ti­las­tot löy­ty­vät tämän lin­kin kautta.
    Jos ker­rot työ­tun­nit työl­lis­ten osuu­del­la, saat työ­tun­nit työi­käis­tä koh­taan. Jos käy­tät ker­toi­me­na työlliset/(työvoima) saat työ­tun­nit työ­voi­maan (työl­li­set + työt­tö­mät) kuu­lu­vaa kohden.

    Siel­tä­hän sitä löy­tyi. Lep­poi­sin­ta näkyy ole­van Län­si-Sak­sas­sa, Bel­gias­sa ja Rans­kas­sa alle 1000 tun­tia työ­voi­mayk­sik­köä koh­ti vuo­des­sa. Suo­mi on Krei­kan kans­sa hyvää kes­ki­kas­tia n. 1100 tun­tia vuo­des­sa. Kaik­kein työ­te­liäim­piä ovat hei­mo­vel­jem­me Viros­sa ja Unka­ris­sa yli 1500 tun­tia vuodessa.

  75. Elä­ke­vaa­ri:

    Yli 3.000 euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saa­via oli 0,8 % kai­kis­ta eläkeläisistä.

    Eikö­hän tosi­aan­kin oli­si syy­tä jät­tää elä­ke­läi­set pois näis­tä kestävyyskeskusteluista.

    Voi­si­ko Elä­ke­vaa­ri tai joku muu las­kea, että kuin­ka suu­ri osuus kai­kis­ta eläk­kei­nä mak­set­ta­vis­ta eurois­ta menee yli 3000 euroa kuus­sa elä­ket­tä saaville?

    Mie­les­tä­ni kes­kei­nen ongel­ma ns. kes­tä­vyys­va­je­kes­kus­te­lus­sa on se, että kes­ki­ty­tään ainoas­taan työ­urien pituu­teen ja elä­keiän nos­ta­mi­seen eikä ollen­kaan kes­kus­tel­la sii­tä, että onko mitään jär­keä mak­saa kenel­le­kään yli 3000 euron elä­ket­tä. Tie­tääk­se­ni esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ja monis­sa muis­sa mais­sa gon voi­mas­sa elä­ke­kat­to, ja mie­les­tä­ni jotain sen kal­tais­ta oli­si jär­ke­vää ottaa käyt­töön Suomessakin. 

    Suu­ri­tu­loi­set pyr­ki­vät Suo­mes­sa nyt mak­si­moi­maan eläk­keen­sä ja mini­moi­maan elä­köi­ty­mi­si­kän­sä, vaik­ka juu­ri heil­lä oli­si kyky jat­kaa töis­sä nykyis­tä pidem­pään­kin. Sen sijaan monis­sa pie­ni­palk­kai­sis­sa teh­tä­vis­sä kuor­mit­ta­vuus on niin suur­ta, että elä­keiän nos­ta­mi­nen koh­tuut­to­man kor­keak­si ei ole mie­le­käs­tä. Lisäk­si eli­ni­kä mää­räy­tyy Suo­mes­sa­kin yhä enem­män tulo­ta­son mukaan, ja pisim­pään elä­vät tyy­pil­li­ses­ti juu­ri ne suu­ri­tu­loi­sem­mat elä­ke­läi­set, joi­den eläk­keis­tä tulee suu­rin kuor­ma muu­ten­kin. Oli­si koh­tuu­ton­ta, että pie­ni­tu­loi­set jou­tui­si­vat kan­ta­maan kai­ken vas­tuun kes­tä­vyys­va­jees­ta: pie­net tulot, ras­kas työ, lyhyt ja pie­ni elä­ke ennen kuolemaa.

    Tie­tääk­se­ni Suo­mes­sa asia on myös niin, että taka­vuo­si­na myön­net­tu­jä muh­kei­ta ns. lisäe­läk­kei­tä jou­du­taan vie­lä rahoit­ta­maan nykyi­sil­tä pal­kan­saa­jil­ta kerät­tä­vil­lä mak­suil­la. Ylei­sem­min­kin lie­nee niin, että suu­ria eläk­kei­tä saa­vien elä­ke­läis­ten enti­set työ­nan­ta­jat eivät ole eläk­kei­tä mak­sa­neet eläk­keen­saa­jil­le lop­puiäk­si, vaan mak­sut kaa­tu­vat nykyi­sil­le ja tule­vil­le työntekijäsukupolville.

    Osmo, täs­sä oli­si sinul­le­kin vink­ki uuden kir­joi­tuk­sen aiheek­si, joka on ollut mie­les­sä­ni jo kau­an: Voi­sit­ko ana­ly­soi­da jos­sain kir­joi­tuk­ses­sa Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­män ja sen talou­del­li­sen ja eet­ti­sen kes­tä­vyy­den perinpohjaisesti?

    1. Elä­ke­kat­to aktu­aa­ri­ses­ti toteu­tet­tu­na voi tul­la kal­liik­si. Sehän tar­koit­tai­si, että suu­ri­tu­loi­set mak­sai­si­vat elä­ke­mak­su­jaan vain osas­ta pal­kas­taan tai vaih­toeh­toi­ses­ti lopet­tai­si­vat mak­su­jen mak­sa­mi­sen koko­naan, kun elä­ke on tul­lut mak­se­tuk­si kat­toon asti. Hei­dän työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ris­kin­sä on kui­ten­kin mui­ta pie­nem­pi, joten elä­ke­jär­jes­tel­mä jäi­si täs­sä tap­piol­le, kos­ka ris­kiin näh­den suu­ri­tu­lois­ten elä­ke­mak­sut ovat vähän lii­an suuria.
      Jos ansio­eläk­keis­sä luo­vut­tai­siin vakuu­tus­muo­dos­ta ja kaik­ki mak­sai­si­vat vain elä­ke­ve­roa, sil­loin kat­to oli­si tie­tys­ti mah­dol­lis­ta toteut­taa alen­ta­mat­ta suu­ri­tu­lois­ten maksuja.

  76. Koti-isä: Mut­ta sii­nä vai­hees­sa kun ihmi­nen pää­see tämän pri­mi­tii­vi­sen aja­tuk­sen yli, se huo­maa, että yli­mää­räi­nen raha ei ole se joka ratkaise.

    Niin. Ja juu­ri sii­tä­hän Vihe­rins­si kir­joit­ti. Että eri­tyi­ses­ti hyvä­tu­loi­sil­le yli­mää­räi­nen raha ei rat­kai­se, vaan hänen kan­nat­taa lep­pois­taa. Hyvä. Mut­ta muul­le yhteis­kun­nal­le sii­tä seu­raa sel­lai­nen ongel­ma, että tuot­ta­vuus las­kee, vero­tu­lot pie­ne­ne­vät ja hyvä­tu­loi­nen tuot­taa siten muil­le jaet­ta­vak­si entis­tä vähem­män mate­ri­aa­lis­ta hyvää.

    Itse aina­kin olen toden­nut, että työ­päi­vän venyt­tä­mi­seen ei löy­dy syy­tä yli­työ­kor­vauk­sis­ta. Sii­hen voi löy­tyä syi­tä kun­nian­tun­nos­ta, aikaan­saa­mi­sen nau­tin­nos­ta, tai nör­tin flow-tilas­ta, mut­ta lisä­ra­han takia päi­vän venyt­tä­mi­nen ei ole mielekästä.

    Täl­lä on sel­lai­nen sivu­vai­ku­tus, että esim. nimel­li­ses­ti var­sin pie­ni veron­ko­ro­tus tun­tuu minus­ta rahaa isom­min arvo­vies­ti­nä: se mitä teet kuu­luu muil­le, ulko­puo­lis­ten poliit­tis­ten päät­tä­jien mel­ko mie­li­val­tai­ses­ti sane­le­ma­na. Eipä sii­hen oikein muu­ten kan­na­ta rea­goi­da kuin muis­ta­mal­la, että lisä­ra­has­ta val­tio vie 55 % mut­ta lisä­va­paa-ajas­ta 0 %. Jos haluan osaa­mi­ses­ta­ni enem­män rahaa, kan­nat­taa kat­sel­la työ­paik­kail­moi­tuk­sia kan­sain­vä­li­sil­tä net­ti­si­vuil­ta, ei TE-keskuksista.

    Työ­pai­kal­la­ni oli YT-neu­vot­te­lut, joi­den seu­rauk­se­na sovit­tiin pidem­mis­tä lomis­ta ja luo­vu­taan loma­ra­hois­ta. Ei hul­lum­pi jut­tu. Oikeas­taan muu­ta­man vii­kon lomau­tus­kin oli­si ter­ve­tul­lut jut­tu. Lep­pois­ta­mi­nen muo­dos­tuu sitä kan­nat­ta­vam­mak­si, mitä kireäm­mäl­lä vero­tus on, ja ensi vuon­na­han se on kiristymässä.

    Veron­saa­jan kan­nal­ta hyvä­tu­lois­ten lep­pois­ta­mi­nen on sit­ten huo­no jut­tu. Köy­hät täs­tä siis kär­si­vät, jos roh­ke­nem­me teh­dä sel­lai­sen yksioi­koi­sen ole­tuk­sen, että val­tio ja jul­ki­nen sek­to­ri ovat eri­tyi­sen hyö­dyl­li­siä köy­hil­le. Tämä voi tie­ten­kin olla vää­rä oletus.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos ansio­eläk­keis­sä luo­vut­tai­siin vakuu­tus­muo­dos­ta ja kaik­ki mak­sai­si­vat vain elä­ke­ve­roa, sil­loin kat­to oli­si tie­tys­ti mah­dol­lis­ta toteut­taa alen­ta­mat­ta suu­ri­tu­lois­ten maksuja.

    Eikö tämä oli­si hyvä aja­tus? Täl­lai­nen “elä­ke­ve­ro” voi­si olla tas­a­puo­li­sem­pi kuin vakuu­tus­muo­toi­nen jär­jes­te­ly ja moti­voi­si myös suu­ri­tu­loi­sia tuot­ta­maan yhteis­tä hyvää enem­män. Nyt työ­uran tavoit­tee­na tun­tuu usein ole­van lokoi­set elä­ke­päi­vät kah­dek­si­kym­me­nek­si vuo­dek­si, ja aika kuluu pur­jeh­tien, mat­kus­tel­len ja gol­fa­ten, vaik­ka hyö­dyl­li­sem­pään­kin hom­maan ener­gi­aa epäi­le­mät­tä riittäisi.

    Voi­sit­ko Osmo myös sel­ven­tää lisää nyky­käy­tän­töä. Olen­han ymmär­tä­nyt oikein, että nykyi­nen vakuu­tus­muo­toi­nen jär­jes­tel­mä ei ole kui­ten­kaan täy­sin rahas­toi­va eikä vält­tä­mät­tä koh­te­le eri tulon­saa­ja­ryh­miä tai suku­pol­via tas­a­puo­li­ses­ti? Eli elä­ke­va­kuu­tus­mak­suis­sa ei esi­mer­kik­si huo­mioi­da sitä tosia­si­aa, että kes­ki­mää­räis­tä parem­min ansait­se­vat hen­ki­löt myös tyy­pil­li­ses­ti elä­vät kes­ki­mää­räis­tä pidem­pään ja täs­tä joh­tuen hei­dän pitäi­si mak­saa eläk­keis­tään työ­uran­sa aika­na enem­män kuin nyky­ään tapah­tuu. Ja mui­ta­kin epä­koh­tia ymmär­tääk­se­ni löytyy.

    Vaik­ka pysyt­täi­siin vakuu­tus­muo­toi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä, niin mie­les­tä­ni pitäi­si var­mis­taa, että jär­jes­tel­mä on oikeu­den­mu­kai­nen. Ruot­sis­sa on mie­les­tä­ni tasa-arvoi­sem­pi jär­jes­tel­mä kuin Suo­mes­sa. Ruot­sin jär­jes­tel­mä ei anna hyvä­tu­loi­sel­le pal­kan­saa­jal­le kat­teet­to­mia lupauk­sia, jois­ta tule­vien suku­pol­vien työn­te­ki­jät pan­naan tilille.

  78. Lep­pois­ta­mi­nen on erään­lai­nen uus­ko­lo­nia­lis­min muo­to. Olkoon­kin , että tek­nil­li­nen kehi­tys on nos­ta­nut työn tuot­ta­vuut­ta, niin sen tuot­ta­vuu­den avul­la ostam­me kehit­ty­vis­tä mais­ta tuot­tei­ta hal­vem­mal­la kuin teke­mäl­lä ne itse.

    Olkoon esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Kii­na, vaik­ka­kin vie­lä köy­hem­piä työ­läi­siä on mones­sa muus­sa­kin maas­sa mei­dän riis­tet­tä­vi­nä. Kii­nas­sa teh­dään län­si­mai­seen kulu­tuk­seen tuot­tei­ta hal­val­la kivi­hii­lie­ner­gial­la, mata­lil­la pal­koil­la ihmi­soi­keuk­sia pol­ke­mal­la, luon­toa tuhoa­mal­la, lap­si­työ­voi­mal­la , nämä nyt aluksi.

    Jos val­mis­tai­sim­me kaik­ki nämä hal­vat tuot­teet itse se tuli­si län­si­mais­sa mak­sa­maan huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Kii­nan kehit­ty­viä mark­ki­noi­ta käyt­tä­vät hyväk­seen län­si­mai­set sijoit­ta­ja­ta­hot, jot­ka repi­vät muh­kei­ta voit­to­ja hal­po­jen kus­tan­nus­ten ( työ­voi­ma, ener­gia ) maista.

    Help­po­han sitä on lep­pois­taa kun kulit juok­se­vat kie­li vyön alla kär­ry­jäm­me vetäen.

  79. Ket­juis­ta opittu:

    Lep­pois­ta­mi­sen mak­saa aina yhteis­kun­ta, jon­ka progres­sii­vis­ta verot ja tulon­siir­rot mah­dol­li­ta­vat vero­tet­tuun työn vähen­tä­mi­sen pie­nil­lä nettotulomenetyksillä. 

    Vain varak­kaat lep­pois­ta­vat, siis vero-opti­moi­vat. Köy­hil­lä ei sii­hen ole varaa eikä kannustimia. 

    Tämä on yksi par­hais­ta syis­tä kan­nat­taa tasa­ve­roa. Työn verot­ta­mi­sen keven­tä­mi­seen on mui­ta­kin syitä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti päi­vä­hoi­don (jne) laa­dul­li­ses­ta para­ne­mi­ses­ta oli­si ai las­ten van­hem­pien ihan itse mak­set­ta­va. Siis päi­vä­hoi­to­ryh­mä mak­saa hoi­ta­jien palk­ka­pot­tia — kun joku lep­pois­taa ja hoi­taa lap­sen­sa, saa­mat­ta jää­neet rahat mak­sa­vat ne jot­ka saa­vat lisähyötyä. 

    Jul­ki­sia pal­ve­lui­ta voi­daan kulut­taa rajat­to­mas­ti. Poli­tii­kan osuus on myös tode­ta, että rahaa on rajal­li­ses­ti. Jos ja kun tuot­ta­vuus eu nouse, jul­ki­sen puo­len pal­kat eivät voi nous­ta vaik­ka mikä oli­si. (Ter­vei­siä Jukon ruikuttajille.)

  80. Pek­ka Tai­pa­le: lisä­ra­has­ta val­tio vie 55 % mut­ta lisä­va­paa-ajas­ta 0 %

    Tähän ongel­maan on kyl­lä jo mie­tit­ty rat­kai­sui­ta, eli että esim. vapaa-aikaa vero­tet­tai­siin. Ihan vakavissaan.

  81. Krtek: Eläk­kei­tä mak­set­tiin v.2010 22 MILJARDIA EUROA, joten ei todel­la­kaan jäte­tä. Val­tion vel­ka kas­voi sama­na vuon­na 11 mil­jar­dia euroa.

    Joo, mut­ta ei val­tio mak­sa eläk­kei­tä — vaik­ka niin voi­si elä­ke­kes­kus­te­lus­ta päätellä.

    1. Elä­ke­jär­jes­tel­mään on pak­ko kuu­lua, vaik­ka las­ki­si, ettei se kan­na­ta. Elä­ke on siis vero jako­ko­nais­ve­roas­tee­seen elä­ke­mak­sut las­ke­taan­kin mukaan.

  82. Sep­po Korp­poo:
    Mat­ti Kin­nusel­le, Rai­mo K:lle ja muil­le­kin vitsinheittäjille:
    ‘snip’
    Kos­ka­pa suu­ret ikä­luo­kat ovat siir­ty­mäs­sä pois työ­elä­mäs­tä ja aika­naan sai­raan­hoi­tom­me 24/7 poti­laik­si, kaik­kien on jo nyt paras­ta pysäh­tyä miet­ti­mään tämän seurauksia.

    Läheis­tem­me ja itsem­me­kin kun­nol­li­nen hoi­to on todel­la iso urakka!

    Mis­tä ihmees­tä ne rahat ja ihmi­set oikein revi­tään kaik­kien tämän ja mui­den hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen hoitamiseen?

    Var­sin­kin jos ale­taan poru­kas­sa loppoistamaan…
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka työl­lis­tää ja tuo rahaa maahan 

    Ikä­vä jut­tu tuo vai­mo­si koh­ta­lo, mut­ta ei sii­tä sen enempää…

    Eivät suu­ret (ja muut­kaan) ikä­luo­kat heti työ­elä­män jäl­keen siir­ry 24/7 täy­sin autet­ta­vik­si, se vai­he on useim­mi­ten lyhyempi.

    Eivät­kä ne pie­ni­palk­kai­set hoi­to­hen­ki­löt ensim­mäi­si­nä lep­pois­ta, ei heil­lä ole sii­hen varaa.

    Ja mitä vit­sei­hin tulee, kyl­lä itse tai­dat olla sii­nä paras. 😉

  83. Nuk­ku­Mat­ti: Voi­si­ko Elä­ke­vaa­ri tai joku muu las­kea, että kuin­ka suu­ri osuus kai­kis­ta eläk­kei­nä mak­set­ta­vis­ta eurois­ta menee yli 3000 euroa kuus­sa elä­ket­tä saaville?

    Tätä on täy­sin mah­do­ton saa­ta­vil­la ole­vien tie­to­jen perus­teel­la aina­kaan Oja­lan las­kuo­pil­la las­kea. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riöl­lä ja edus­kun­nal­la­kaan ei näy­tä ole­van min­kään­lais­ta tie­toa asias­ta. Val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan mie­tin­tö hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä vuo­den 2013 tulo­ve­roas­teik­ko­laik­si sekä laik­si tulo­ve­ro­lain muut­ta­mi­ses­ta (VaVM 23/2012 vp — HE 87/2012 vp).: ” Tämän veroas­teik­koon teh­tä­vän muu­tok­sen lisäk­si suu­ris­ta eläk­keis­tä perit­täi­siin val­tiol­le elä­ke­tu­lon lisä­ve­roa 6 pro­sent­tia sil­tä osin kuin elä­ke­tu­lo ylit­tää elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen jäl­keen 45 000 euroa. … Uusi elä­ke­tu­lon lisä­ve­ro on vai­ku­tuk­sil­taan rajal­li­nen myös sii­hen näh­den, että se kos­kee noin 45 000 elä­ke­läis­tä eli 3,5 pro­sent­tia kai­kis­ta eläk­keen­saa­jis­ta. Heil­tä kerät­tä­vän lisä­ve­ron tuot­to oli­si noin 50 milj. euroa.”

    Etk:n tilas­ton mukaan vuo­den 2011 lopus­sa yli 45.000 euroa saa­via elä­ke­läi­siä oli 11.012 hen­ki­löä eli 0,8 % kai­kis­ta eläk­keen­saa­jis­ta. Miten nämä luvut ovat vuo­des­sa voi­neet yli nelinkertaistua?

    100.000 euroa vuo­des­sa ylit­tä­vis­tä pal­kois­ta perit­tä­vä 6 %:n soli­daa­ri­suus­ve­ro, jon­ka tuo­tok­si on arvioi­tu 30 milj. euroa, sää­de­tään väliai­kai­sek­si vuo­teen 2015 saak­ka. Elä­ke­läis­ten raip­pa­ve­ros­ta tulee pysyvä.

  84. Yli 3000 euroa saa­vien rasi­tus elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le voi­daan arvioi­da seuraavasti

    Elä­ke­läi­siä oli 1464000 ja heis­tä­pelk­kää­per­he-elä­ket­tä saa­via 51000 eli van­huu­teen tai työ­ky­vyt­tö­myy­teen e perus­tu­via eläk­kei­tä mak­se­taan n 1400000 henkilölle

    Elä­ke­me­no oli 23,2 mil­jar­dia .En löy­tä­nyt perhe-eläekemenoa,joten ole­tin sen ole­van 0,7 mil­jar­dia eli jaet­ta­vaa jää 22,5 miljardia.

    0,8 % elä­ke­läi­sis­tä on 11200 eläkeläistä
    ja 2,8 % 39200

    Yli 4500 euron eläk­keek­si kuvit­te­lin 7000 euroa kuus­sa ja 3001–4500 euron elä­ke on kes­ki­mää­rin 3750 euroa kuussa.

    Eli yli 4500 euron eläk­kei­den rasi­tus on 7000x12x11200 eli n 1 mil­jar­di euroa

    Ja 3750 euron eläk­kei­den rasitus
    3750x12x39200 eli n 1,7 mil­jar­dia euroa

    Kun heil­le­kin mak­se­taan kat­toon saak­ka niin 3000 euron katol­la hei­dän elä­ke­me­non­sa on 1,8 miljardia

    Eli yli 3000euron eläk­kei­den rasi­tus on n 1 miljardi.
    Ei aivan mer­ki­tyk­se­tön luku

    Mut­ta eläk­kei­den rasi­tus kan­san­ta­lou­del­le on vain 13 % eli ei miten­kään ylivoimainen
    Kor­keim­mil­laan elä­ke­ra­si­te oli 90-luvun lopul­la, n 17 % mut­ta eläk­kei­tä lei­kat­tiin n 20–25 % ja eläk­keen­mää­räy­ty­mi­sen muu­tos on alen­ta­nut osuut­ta sen jälkeen.Ennusteiden mukaan se nousee 15 mut­ta jää sil­le tasolle.

    Ongel­ma on,että palk­ko­jen osuus bkt:ta las­kee ja kun rahoi­tus tapah­tuu palkkasummasta.

    Bkt pitäi­si­kin pois­taa muut erät kuin palkat,koska todel­li­nen hyvin­voin­ti ja yhteis­kun­na toi­min­ta perus­tuu palkkoihin

  85. Krtek: Eläk­kei­tä mak­set­tiin v.2010 22 MILJARDIA EUROA, joten ei todel­la­kaan jäte­tä. Val­tion vel­ka kas­voi sama­na vuon­na 11 mil­jar­dia euroa.

    Eäk­kei­tä ei juu­ri­kaan rahoi­te­ta val­tion bud­je­tis­ta ‚lukuu­not­ta­mat­ta kan­sa­ne­lä­ket­tä ja val­tion eläkkeitä.

    Eläk­kei­den rahoi­tus on kun­nos­sa eikä aiheu­ta val­tion velkaantumista.

    Itse asias­sa eläk­kei­den rahoi­tuk­sen yli­jää­mä kom­pen­soi val­tion talou­den ali­jää­mää ja Suo­mi näyt­tää vaka­va­rai­sel­ta ja jul­ki­set ali­jää­mät kohtuullisilta.

    Val­tio itse asias­sa varas­taa elä­ke­läi­sil­tä, sil­lä elä­ke­läi­sen vero­tus on n 5 % kor­keam­pi kuin palkansaajan.Perusteluna on,että elä­ke­läi­sen­kin pitää mak­saa eläkemaksua.

    Sil­loin se pitäi­si mak­saa eläkeyhtiöille,mutta nyt val­tio varas­taa sen.

    Eli kysees­sä on täy­del­li­nen kuse­tus, niin kan­san, EU:n kuin finans­si­maa­il­man­kin, aivan Krei­kan tapaan

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­jär­jes­tel­mään on pak­ko kuu­lua, vaik­ka las­ki­si, ettei se kan­na­ta. Elä­ke on siis vero ja koko­nais­ve­roas­tee­seen elä­ke­mak­sut las­ke­taan­kin mukaan.

    Wiki­pe­dia: “Veron­saa­jia (fiscus) ovat val­tio, kun­nat tai muut jul­ki­syh­tei­söt (Suo­mes­sa evan­ke­lis-lute­ri­lai­nen kirk­ko, orto­dok­si­nen kirk­ko, kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos, met­sän­hoi­to­yh­dis­tys tai met­sä­kes­kus ja näi­den lisäk­si EU).”

    Elä­keyh­tiöi­tä ei mai­ni­ta veron­saa­jien jou­kos­sa ja Kelan osuus eläk­keis­tä on mur­to-osa, joten eläk­kei­den osuus vero­tuk­ses­ta ja val­tion­ta­lou­den vajeis­ta on pie­ni. Kes­tä­vyys­va­jees­ta ja eläk­keis­tä puhu­mi­nen yhtä aikaa on harhaajohtavaa.

    Tosin vie­lä enem­män har­haan­joh­ta­vaa on las­kea elä­ke­me­no­jen kans­sa yhteen hoi­to- ja hoi­va­me­not, kun tosia­sial­li­ses­ti (ja tule­vai­suu­des­sa enem­män ja enem­män) eläk­keis­tä noi­ta meno­ja rahoi­te­taan.

    1. Hoi­to­mei­nois­ta las­ke­taan vain net­to­me­not, ne joi­ta ei rahoi­te­ta poti­las­mak­suin. Työ­elä­ke­mak­su las­ke­taan mukaan koko­nais­ve­roas­tee­seen. Sii­hen las­ke­taan mukaan myös raha­pe­li­mo­no­po­lien voitto.

  87. Lii­an van­ha: Eäk­kei­tä ei juu­ri­kaan rahoi­te­ta val­tion bud­je­tis­ta ‚lukuu­not­ta­mat­ta kan­sa­ne­lä­ket­tä ja val­tion eläkkeitä.

    Eläk­kei­den rahoi­tus on kun­nos­sa eikä aiheu­ta val­tion velkaantumista.

    Itse asias­sa eläk­kei­den rahoi­tuk­sen yli­jää­mä kom­pen­soi val­tion talou­den ali­jää­mää ja Suo­mi näyt­tää vaka­va­rai­sel­ta ja jul­ki­set ali­jää­mät kohtuullisilta.

    Val­tio itse asias­sa varas­taa elä­ke­läi­sil­tä, sil­lä elä­ke­läi­sen vero­tus on n 5 % kor­keam­pi kuin palkansaajan.Perusteluna on,että elä­ke­läi­sen­kin pitää mak­saa eläkemaksua.

    Sil­loin se pitäi­si mak­saa eläkeyhtiöille,mutta nyt val­tio varas­taa sen.

    Eli kysees­sä on täy­del­li­nen kuse­tus, niin kan­san, EU:n kuin finans­si­maa­il­man­kin, aivan­Krei­kan tapaan 

    Olen samaa miel­tä, että elä­ke­jär­jes­tel­mä on kuse­tus, mut­ta hie­man eri taval­la kuin sinä. 

    Jär­jes­tel­mää perus­tel­laan sil­lä, että rahas­toi­daan ja että eläk­keen­saa­jat ovat muka mak­sa­neet eläk­kei­tään. Bulls­hit. Se rahas­toi­daan­ko näi­tä ei mer­kit­se mitään, ellei mak­su tule ulos siel­tä rahas­tos­ta ja niis­tä mak­se­taan nyt vain reip­paas­ti alle 10 prosenttia.

    Suo­mes­sa eläk­keen­saa­jien ulko­puo­li­nen yhteis­kun­ta mak­saa lähes kaik­kien eläk­keet eli sen n. 24 mil­jar­dia 2011: 

    1) Vain puo­let ovat Kelan mukaan työ­eläk­kei­tä (TyEL, YEL, MYEL, MEL). Näis­tä mak­sa­vat 84 %:sti työs­sä­käy­vät ja vain 16 % mak­set­tiin vii­me vuon­na rahas­tois­ta. Huo­mat­ta­vaa on, että myös MYE­Leis­tä ison osan mak­saa val­tio (elä­ke­mak­su on alem­pi kuin oikeil­la yrittäjillä).

    2) Loput mak­saa täy­sin suo­raan jul­kis­ta­lous: val­tio (val­tion eläk­keet 3,8 mrd e, Kelan eläk­keet ml. kan­sa­ne­lä­ke vain 3 mrd, muu­ta­ma muu elä­ke n. 1,5 mrd) ja kun­nat (kun­tien eläk­keet 3,5 mrd e). 

    Kaik­ki­aan eläk­keet ovat 42,5 % sosi­aa­li­me­nois­ta. Se on aika pal­jon ver­rat­tu­na sosi­aa­li­me­noi­hin, joi­ta mak­se­taan tar­ve­pe­rus­tei­ses­ti eikä iän perus­teel­la. Nykyi­sen “otan rahat mukaan ja läh­den Espanjaan”-eläkejärjestelmän aika on ohi. Elä­ke­läi­nen ei saa olla taak­ka valtiolle.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­jär­jes­tel­mään on pak­ko kuu­lua, vaik­ka las­ki­si, ettei se kan­na­ta. Elä­ke on siis vero jako­ko­nais­ve­roas­tee­seen elä­ke­mak­sut las­ke­taan­kin mukaan.

    Juu, mut­ta miten koh­dis­tuu tämän veron rasi­tus ja miten sen tuo­tot jae­taan? Eri­tyi­ses­ti kiin­nos­tai­si tie­tää, että kuka lop­pu­jen lopuk­si mak­saa sen, että monet elä­köi­ty­neet vuo­ri­neu­vok­set, joh­ta­jat ynnä muut viet­tä­vät jopa kym­me­niä vuo­sia vapaa­her­roi­na eläk­keel­lä, joka on suu­rem­pi kuin monen palkka. 

    Eli tar­kem­mat tie­dot elä­ke­jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta tulo­luok­kien ja suku­pol­vien välil­lä kiin­nos­tai­si­vat, samoin arvio elä­ke­jär­jes­tel­män mukau­tu­mis­ky­vys­tä muut­tu­viin talous­nä­ky­miin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Jos joku viit­se­liäs viit­si­si ver­tail­la Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mää Ruot­sin vas­taa­vaan ja mik­sei mui­hin­kin mai­hin. Sveit­sis­sä­kin on erään löy­tä­mä­ni leh­ti­tie­don mukaan eläkekatto.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muis­taak­se­ni STTK kysyi tätä jäse­nis­töl­tään (tai jokin STTK:n jäsen­liit­to). Kysy­mys olkiu hyvin muo­toil­tu: haluat­te­ko mie­luum­min kah­den pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tuk­sen vai vii­kon pidem­män vuo­si­lo­man. Nämä mak­sa­vat yhtä pal­jon. Sel­vä enem­mis­tö halusi pidem­män vuo­si­lo­man, mut­ta oli nii­tä­kin, jot­ka pre­fe­roi­vat rahaa. 

    Se oli STTK:lainen Toi­mi­hen­ki­lö­unio­ni eli nykyi­nen Pro, vuon­na 2007 (leh­dis­tö­tie­do­te). Omis­tit ko. kyse­lyl­le tuo­reel­taan oman blo­gi­kir­joi­tuk­sen, ja kir­joi­tin sii­tä itse­kin myö­hem­min kir­jas­sa­ni Mikä vasem­mis­toa vaivaa?

  90. Yllä siis kom­men­toi­tiin argu­ment­tia jon­ka mukaan lep­pois­ta­mi­nen kiin­nos­taa eni­ten nii­tä, joil­la on kor­keat tulot ja kor­kea mar­gi­naa­li­nen veroprosentti:

    Koti-isä: Sii­nä ole­te­taan, että ensi­si­jai­nen liik­keel­le­pa­ne­va voi­ma on ahneus ja että kaik­ki pitää mak­si­moi­da eli kai­ken kas­vun on olta­va ikuista.

    Voi­daan tie­ten­kin nimit­tää ahneu­dek­si sitä, että ihmi­nen halu­aa vaih­taa työ­ai­kaan­sa vapaa-aikaan enem­män, jos se tulee suh­tees­sa hal­vak­si ja vähem­män jos se tulee kal­liik­si. Itse en kyl­lä ihan nimit­täi­si tätä “ahneu­dek­si” ja julis­tai­si sitä täl­lä taval­la joten­kin maa­il­man pahim­mak­si asiaksi.

    Kos­ka jos teem­me näin niin ahneut­ta on esi­mer­kik­si se, että ostaa len­to­li­pun joka mak­saa 700 euroa, vaik­ka toi­sel­ta len­to­yh­tiöl­tä saman mat­kan sai­si 1200 eurolla. 

    Aina välil­lä vähän häm­men­tää se, että pahek­su­taan ihmi­siä sii­tä, että nämä teke­vät mie­luum­min edul­li­sen kuin huo­non vaihtokaupan. 

    Siis ker­ra­taan­pa tuo yllä ole­va “ahneus”: Meil­lä on yhteis­kun­nas­sa ihmi­siä, jot­ka teke­vät pit­kää päi­vää ja tie­naa­vat pal­jon rahaa. Näil­lä ihmi­sil­lä on mel­ko kor­kea mar­gi­naa­li­ve­ro. Tämä mar­gi­naa­li­ve­ro tar­koit­taa sitä, että kun täl­lai­nen hen­ki­lö vähen­tää työn­te­ko­aan, niin palk­ka puto­aa 100 euroa, mut­ta käteen­jää­vä raha pie­ne­nee­kin vain 50 euroa. Cont­ra, jos vaik­ka nyt perus­hoi­ta­ja tekee täl­lai­sen lep­pois­tuk­sen, niin brut­to­tu­lo puo­taa 50 euroa ja sit­ten käteen­jää­vä raha pie­ne­nee­kin 40 euroa. Ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa vero­tu­lot pie­ne­ne­vät 50 eurol­la, jäl­kim­mäi­ses­sä 10 eurolla. 

    En oikein näe mitään syy­tä hauk­kua täs­sä ketään sil­lä perus­teel­la että tode­taan että kun vaih­to­kaup­pa on tämä, niin se voi tuot­taa huo­no­ja tilan­tei­ta. Oli­si ehkä mie­le­käs­tä että vero­tus ei vaik­ka­pa loi­si sel­lai­sia tilan­tei­ta jois­sa hyö­dyt, ja kus­tan­nuk­set pää­tök­sis­tä jakau­tu­vat näin eri lailla.

  91. Nuk­ku­Mat­ti:

    Voi­sit­ko Osmo myös sel­ven­tää lisää nyky­käy­tän­töä. Olen­han ymmär­tä­nyt oikein, että nykyi­nen vakuu­tus­muo­toi­nen jär­jes­tel­mä ei ole kui­ten­kaan täy­sin rahas­toi­va eikä vält­tä­mät­tä koh­te­le eri tulon­saa­ja­ryh­miä tai suku­pol­via tasapuolisesti?

    Osmo on jo sel­ven­tä­nyt aina­kin suku­pol­vi­ky­sy­mys­tä, mm. tääl­lä ja tääl­lä:

    Mitä ei pidä teh­dä on, että minun suku­pol­ve­ni kerää elä­ke­mak­su­ja ja varas­toi rahat isoon kirs­tuun, jos­ta seu­raa­vat suku­pol­vet otta­vat rahaa mei­dän eläk­kei­dem­me mak­suun. Seu­raa­vat suku­pol­vet osai­si­vat kyl­lä pai­naa ne sete­lit itse­kin. Rahaa ei voi siir­tää suku­pol­vel­ta toi­sel­le kan­san­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa. … Seu­raa­va suku­pol­vi jou­tuu joka tapauk­ses­sa omal­la työl­lään tuot­ta­maan ne tava­rat ja pal­ve­lut, joi­ta kas­va­va elä­ke­läis­mää­rä tar­vit­see, eikä tätä pape­ri­lap­pu­ja varas­toi­mal­la voi muuk­si muut­taa. Näk­ki­lei­pää voi­si ehkä varas­toi­da, mut­ta ei vanhustenhoitopalveluja.”

    Tääl­lä tulee uudel­leen esiin asian kään­tö­puo­li: tar­vi­taan myös nuo­ria (tai maa­han­muut­ta­jia, tai robot­te­ja) jot­ka suos­tu­vat otta­maan hoi­va­työn teh­tä­väk­seen, vas­ti­ket­ta vas­taan tai vel­vol­li­suu­den­tun­nos­ta. Suu­ril­ta ikä­luo­kil­ta jäi ne nuo­ret tekemättä:

    Rahas­toi­vat elä­ke­jär­jes­tel­män ongel­ma­na on, ettei rahan sääs­tä­mi­nen sukan­var­teen ole mah­dol­li­nen tapa rahoit­taa eläk­kei­tä, kos­ka rahaa ei voi syö­dä. Sik­si jon­kin tai jon­kun on olta­va elä­ke­ra­has­toil­le vel­kaa ja sitou­tua omal­la työl­lään tai omai­suu­del­laan rahoit­ta­maan tule­vat eläkkeet.

    Vii­me vuo­si­tu­han­nel­la pol­tin samas­ta asias­ta omat­kin kää­mi­ni säi­kees­sä “Lap­set, yhteis­kun­nan loi­set”, jos­sa joku­nen tyyp­pi arve­li pär­jää­vän­sä yli elä­ke­päi­vien­sä syö­mäl­lä Nokian osakkeita.

    Toi­saal­ta jos pää­mää­rä­nä on ansiok­kaas­ti maa­pal­lon väki­lu­vun alen­ta­mi­nen, se ei onnis­tu ilman uhrauk­sia joko hoi­vat­ta­vien tai hoi­vaa­jien taholta.

  92. Rai­mo K:Tosin vie­lä enem­män har­haan­joh­ta­vaa on las­kea elä­ke­me­no­jen kans­sa yhteen hoi­to- ja hoi­va­me­not, kun tosia­sial­li­ses­ti (ja tule­vai­suu­des­sa enem­män ja enem­män) eläk­keis­tä noi­ta meno­ja rahoi­te­taan.

    Elä­ke­läi­set eivät itse rahoi­ta mitään, työs­sä­käy­vät rahoit­ta­vat nuo kaik­ki. Elä­ke­mak­su on de fac­to vero, eikä se mik­si­kään muu­tu vaik­ka kuin­ka muu­ta väittäisi.

  93. Pek­ka Tai­pa­le: Että eri­tyi­ses­ti hyvä­tu­loi­sil­le yli­mää­räi­nen raha ei rat­kai­se, vaan hänen kan­nat­taa lep­pois­taa. Hyvä. Mut­ta muul­le yhteis­kun­nal­le sii­tä seu­raa sel­lai­nen ongel­ma, että tuot­ta­vuus las­kee, vero­tu­lot pie­ne­ne­vät ja hyvä­tu­loi­nen tuot­taa siten muil­le jaet­ta­vak­si entis­tä vähem­män mate­ri­aa­lis­ta hyvää.

    Yri­te­tään vie­lä ker­ran. Ole­te­taan, että lep­poi­seen elä­mään riit­tää ja tar­vi­taan 1 000 e/kk tulot. Ja että täy­si­päi­väi­ses­tä työs­tä tulee tilil­le 2 500 e/kk. Hen­ki­lö ei halua ker­ryt­tää yli­mää­räis­tä rahaa, kos­ka sil­le ei ole tar­vet­ta. Mut­ta halu­aa teh­dä osan­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­sek­si. Miten tuli­si toimia?

    Yli­mää­räis­ten töi­den teke­mi­nen on teho­ton­ta, kos­ka veroi­na yhteis­kun­nal­le mak­se­taan ainoas­taan noin 30% tuloista.

    Ainut kes­tä­vä rat­kai­su nykyi­sen kal­tai­ses­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa nykyi­sel­lä hyvin­voin­nin ja tuot­ta­vuu­den tasol­la on, että ansio­tu­lo­jen vero­tus sää­de­tään vas­taa­maan todel­li­suut­ta. Sel­vi­te­tään kes­ki­mää­räi­nen lep­poi­seen elä­mään tar­vit­ta­va kuu­kausit­tai­nen tulo­ta­so ja kali­broi­daan ansio­tu­lo­ve­ro­tus siten, että täl­lä työn­teon mää­räl­lä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me tulee toi­meen omil­laan. Tämä tar­koit­taa mer­kit­tä­vää ansio­tu­lo­ve­ron progres­sion nostamista.

    Ne, joi­den mie­les­tä työs­tä täs­sä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa sen jäl­keen vero­te­taan lii­kaa, voi­vat muut­taa mihin tahan­sa kevyem­min työ­tä verot­ta­vaan maa­han. Ei sitä mitään estä. Aika har­va vaan muut­taa asuin­maa­ta pel­kän ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sen­tin takia. Ja heil­le Suo­men kal­tai­nen hyvin­voin­ti­val­tio ei tule olla­kaan tarkotettu.

    Ja mikä­li on, niin ei kun kaik­ki lep­pois­ta­maan kai­kes­sa rau­has­sa, ilman oman­tun­non­tus­kia. Nau­ti­taan täs­tä vel­ka­ra­hal­la elä­mi­ses­tä sit­ten niin kau­an kuin joku suos­tuu rahoittamaan.

    Sekä ympä­ris­tön että yhteis­kun­tam­me kes­tä­vyys­va­jeet ovat täy­sin ver­ran­nol­li­sia. Sekä ben­san hin­ta (esi­merk­ki­nä) että ansio­työn vero­tus ovat aivan lii­an mata­lia kum­man­kaan kestokyvylle.

    Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä lep­pois­ta­mal­la voit osal­lis­tua pel­käs­tään ympä­ris­tön pelas­ta­mi­seen. Ja tämä on todel­la sää­li hie­no­jen ideoi­den varaan raken­ne­tun hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me kannalta.

  94. K. Uok­ka: No jos se raha ei ole sinul­le tär­kee­tä, mut­ta se on näil­le ahneil­le kokoo­mus­lai­sil­le tär­kee­tä, eikö molem­mat voit­tai­si jos antai­sit hei­dän teh­dä ahnees­ti (ja tyh­mäs­ti) sitä “mam­mo­naa” ja itse eläi­sit vii­sam­min vähemmällä? 

    Tie­tys­ti ei. Kos­ka hen­ki­lö, jon­ka mie­les­tä raha ei ole tär­ke­ää, halu­aa kui­ten­kin mah­dol­li­sim­man hyvät pal­ve­lut yhteis­kun­nal­ta. Jot­ka yllät­täen oste­taan rahal­la. Ja tätä ei tun­nu­ta ymmärtävän.

    Eli nyky­mal­lis­sa kaik­kien on käyt­täy­dyt­tä­vä ja elet­tä­vä kuten “ahneet kokoomuslaiset”?

    Raap­pa­nan sanoin:
    “Muka­vuut­ta ja luksusta,
    Jot­kut miel­tä vail­la vaalii.
    Luk­sus­ta ja mukavuutta,
    Ei kii­tos mut kii­tos kutsusta.”

  95. Krtek:
    ‘snip’
    Nykyi­sen “otan rahat mukaan ja läh­den Espanjaan”-eläkejärjestelmän aika on ohi. Elä­ke­läi­nen ei saa olla taak­ka valtiolle.

    Siis Kela mak­saa 22 mil­jar­dis­ta 3 mil­jar­dia — ja tämä ja vain tämä on taak­ka valtiontaloudelle.

    Muus­ta vas­taa­vat elä­keyh­tiöt ja ‑lai­tok­set rahas­toil­laan, jot­ka on kerät­ty elä­ke­va­kuu­te­tuil­ta ja joil­la varau­du­taan tule­vai­suu­des­sa mak­set­ta­viin eläk­kei­siin (jois­ta Osmo ja muut kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät murehtivat).

    Se aika, että kan­sa­ne­lä­ke­läi­nen ottaa rahat mukaan ja läh­tee Espan­jaan ei ole vie­lä tul­lut — toi­vot­ta­vas­ti tulee (kos­ka hoi­to ja hoi­va on siel­lä halvempaa).

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hoi­to­me­nois­ta las­ke­taan vain net­to­me­not, ne joi­ta ei rahoi­te­ta poti­las­mak­suin. Työ­elä­ke­mak­su las­ke­taan mukaan kokonaisveroasteeseen.
    ‘snip’

    Mik­si sit­ten työ­elä­ke­mak­sus­ta ei las­ke­ta vain nettomenoa?

  97. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mei­naat­ko kol­mea saman­ai­kais­ta täyspäivätyötä? 

    Vai ehkä sit­ten­kin kol­mea osa-aika-(“paska”)-pätkätyötä.

    Joi­ta teke­viä kyl­lä löy­tyy Suo­mes­ta­kin, ihan avio­sää­dyn ja ihon­vä­rin ste­reo­tyy­pit­te­lyis­tä riippumatta.

    Luin rapor­tis­ta jon­ka mukaan afroa­me­rik­ka­lai­nen nai­nen tekee huo­mat­ta­vas­ti enem­män työ­tun­te­ja kuin angloa­me­rik­ka­lai­nen nai­nen. En muis­ta vali­tet­ta­vas­ti nyt mistä.

  98. Rai­mo K: Wiki­pe­dia:

    Luul­ta­vas­ti osa­sit lukea lai­naa­mas­ta­si artik­ke­lis­ta myös veron määritelmän…

  99. Yli­pää­tään ihmet­te­len tätä lep­pois­tu­mis­ta. Mark­ki­noil­la on aina kova kil­pai­lu ja jos haluat pär­jä­tä sinun on kil­pail­ta­va kovem­paa kuin muiden.
    Euroop­pa on huo­no mal­li suo­ma­lai­sil­le pait­si ehkä Ruot­si ja Sak­sa kos­ka Euroop­pa­han on kovas­sa las­kusuun­nas­sa ja las­kun lop­pu­mi­ses­ta ei ole merkkejä.

    Kaik­kien ei tie­ten­kään tar­vit­se kil­pail­la. Voi­daan aja­tel­la että osa ihmi­sis­tä lep­pois­tuu rau­has­sa. Mut­ta insen­tii­vin teh­dä työ­tä pitää olla sel­lai­nen että lep­pois­tu­jat saa­vat huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­man kor­vauk­sen. Enkä puhu nyt vain palkasta/kansalaispalkasta vaan myös ker­ty­väs­tä eläkkeestä.

    1. Ruot­sis­sa ja eri­tyi­ses­ti Sak­sas­sa kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­työ­ai­ka on sel­väs­ti Suo­men työ­ai­kaa lyhyempi.

  100. Koti-isä:Ne, joi­den mie­les­tä työs­tä täs­sä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa sen jäl­keen vero­te­taan lii­kaa, voi­vat muut­taa mihin tahan­sa kevyem­min työ­tä verot­ta­vaan maa­han. Ei sitä mitään estä. 

    Mik­set itse muu­ta jon­ne­kin, jos­sa voi elää pik­ku­ra­hal­la lep­poi­sas­ti? Ainiin, lap­set pitäi­si saa­da kou­lu­tet­tua, kun­nol­li­nen asun­to ja koko per­heel­le jon­kin­sort­ti­nen hyvä sai­ras­va­kuu­tus, eikä se kyl­lä onnis­tu mis­sään päin maa­il­maa, jos tekee lep­pois­ta osa-aikais­ta duu­nia 1000e/kk…

  101. Sylt­ty: Mik­set itse muu­ta jon­ne­kin, jos­sa voi elää pik­ku­ra­hal­la leppoisasti? 

    Ei tar­vit­se muut­taa yhtään mihin­kään kun asuu jo val­miik­si sel­lai­ses­sa maassa.

    Kan­nat­taa palaut­taa mie­leen tämän kes­kus­te­lu­ket­jun otsik­ko. Sen on kir­joit­ta­nut taval­lis­ta fik­sum­pi tilas­to­tie­tei­li­jä, jol­la on ollut tapa­na enna­koi­da tule­via tren­de­jä oikein. Eikä siis pel­käs­tään mutu-tuntumalla.

    Seu­raa­vak­si jokai­sen vas­tuul­li­sen kan­sa­lai­sen soi­si miet­ti­vän, miten täs­tä fak­tas­ta sel­vi­ää Suo­mi-nimi­nen hyvinvointiyhteiskunta.

    Nyky­me­nol­la lep­pois­ta­jat saat­ta­vat jois­sain koh­din vapaa­mat­kus­taa, mut­ta sii­hen heil­lä kan­sa­lai­si­na toki on täy­si oikeus.

    Mut­ta aina­kin kan­nat­taa muis­taa perus­asia: lep­pois­ta­ja ei tar­vit­se lisää rahaa.

    Vii­me lau­an­tain HS:ssa tuloe­rois­ta ker­to­vas­sa jutus­sa Tuk­hol­man yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri Mar­kus Jänt­ti sanoo: “Sel­vää on ainoas­taan se, että tut­ki­mus­ten mukaan tuloe­ro­jen kas­vua ei voi­da miten­kään pitää hyvä­nä asiana.” 

    Täs­tä esi­merk­ki­nä nyt­kin käy­ty kes­kus­te­lu, jon­ka perus­teel­la parem­pi­tu­loi­sil­la on entis­tä parem­mat mah­dol­li­suu­det tie­na­ta mui­ta tehok­kaam­min ja lep­pois­taa. Saa­nee käyt­tää ter­miä vapaa­mat­kus­ta­mi­nen jos haluaa.

  102. Koti-isä: Aika har­va vaan muut­taa asuin­maa­ta pel­kän ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sen­tin takia. Ja heil­le Suo­men kal­tai­nen hyvin­voin­ti­val­tio ei tule olla­kaan tarkotettu. 

    Tuo on monien mie­les­tä ahdas­mie­li­nen ja tylyn rasis­ti­nen kommentti. 

    Suo­meen kun on jat­ku­vas­ti pyr­ki­mäs­sä ihmi­siä jot­ka ovat val­mii­ta vaih­ta­maan asuin­maa­ta ihan nime­no­maan sitä ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sent­tia pienentääkseen. 

    Nol­las­ta negatiiviseksi.

  103. Koti-isä: Eli nyky­mal­lis­sa kaik­kien on käyt­täy­dyt­tä­vä ja elet­tä­vä kuten “ahneet kokoomuslaiset”? 

    Ei ole pak­ko, mut­ta mitä ahke­ram­paa poruk­kaa on, sitä parem­paa “hyvin­voin­ti­val­tio­ta” voi­daan pyörittää.

    Ja jos se ahke­ruus tulee “ahneu­den” kaut­ta, tul­koot. Tosin sanoi­sin sitä pikem­min­kin parem­mak­si motivoinniksi.

    Toi­sin sanoen, hyvin­voin­ti­val­tio­ta ei raken­ne­ta kovin hyvin riip­pu­ma­tos­ta maaten.

  104. Koti-isä: Yri­te­tään vie­lä ker­ran. Ole­te­taan, että lep­poi­seen elä­mään riit­tää ja tar­vi­taan 1 000 e/kk tulot. Ja että täy­si­päi­väi­ses­tä työs­tä tulee tilil­le 2 500 e/kk. Hen­ki­lö ei halua ker­ryt­tää yli­mää­räis­tä rahaa, kos­ka sil­le ei ole tar­vet­ta. Mut­ta halu­aa teh­dä osan­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­sek­si. Miten tuli­si toimia?

    Yli­mää­räis­ten töi­den teke­mi­nen on teho­ton­ta, kos­ka veroi­na yhteis­kun­nal­le mak­se­taan ainoas­taan noin 30% tuloista.

    Ne, joi­den mie­les­tä työs­tä täs­sä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa sen jäl­keen vero­te­taan lii­kaa, voi­vat muut­taa mihin tahan­sa kevyem­min työ­tä verot­ta­vaan maa­han. Ei sitä mitään estä. Aika har­va vaan muut­taa asuin­maa­ta pel­kän ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sen­tin takia. Ja heil­le Suo­men kal­tai­nen hyvin­voin­ti­val­tio ei tule olla­kaan tarkotettu.

    Täy­tyy sanoa, että tätä aja­tuk­sen­juok­sua en kyke­ne seu­raa­maan. Ehkä taval­lis­ta eri­koi­sem­pi trolli?

  105. Koti-isä: Nyky­me­nol­la lep­pois­ta­jat saat­ta­vat jois­sain koh­din vapaa­mat­kus­taa, mut­ta sii­hen heil­lä kan­sa­lai­si­na toki on täy­si oikeus.

    Lep­pois­ta­mi­nen­han tar­koit­taa sitä, että kan­san­ta­lou­des­sa teh­dään vähem­män työ­tun­te­ja. Kan­san­tuo­te las­kee, jol­loin hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set kas­va­vat suh­tees­sa kan­san­tuot­tee­seen. Tämä tar­koit­taa vero­ra­si­tuk­sen nousemista.

    Otan fik­tii­vi­se­nä esi­merk­ki­nä maan, jos­sa on 100 työn­te­ki­jää, jois­ta 50:n työ rahoit­tuu jul­ki­sen val­lan kaut­ta. Loput 50 mak­sa­vat kaik­kien kulut.

    Maas­sa levi­ää lep­pois­ta­mi­si­deo­lo­gia, jon­ka mukaan kaik­ki siir­ty­vät neli­päi­väi­seen työ­viik­koon. Työ­pa­nok­sen jakau­ma on aluk­si 40:40, mut­ta sit­ten huo­ma­taan, että jul­ki­sen puo­len töi­tä jää teke­mät­tä. Jul­ki­sia työn­te­ki­jöi­tä tar­vi­taan yhtä pal­jon kuin aikai­sem­min, joten lopul­ta vain 30:n enti­sen työn­te­ki­jän työ­pa­nos jää rahoit­ta­maan jul­ki­sia palveluita.

    Tätä kaut­ta käy niin, että muu­hun kuin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin mene­vä työ­pa­nos puto­aa 40 %. Jot­ta tilin­pi­to meni­si tasan, niin käy myös kaik­kien käteen­jää­vil­le tuloil­le. Poli­tii­kal­la sit­ten voi­daan vali­ta, kuka kär­sii eniten.

    Lep­pois­ta­mi­nen on hyvin teho­kas tapa naker­taa kan­san­ta­lout­ta, ellei sii­hen samaan lii­ma­ta vaa­ti­mus­ta jul­ki­sen sek­to­rin keven­tä­mi­ses­tä. Tämä sisäl­tää pal­ve­lui­den hei­ken­tä­mis­tä ja vaik­ka­pa eläk­kei­den alentamista.

    Tämä on ihan samaa asi­aa kuin se, mitä Osmo tote­si työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­ses­tä. Mei­dän ongel­mam­me on se, että kan­san­ta­lou­des­sa teh­dään lii­an vähän työtunteja.

  106. Koti-isä: Sylt­ty: Mik­set itse muu­ta jon­ne­kin, jos­sa voi elää pik­ku­ra­hal­la leppoisasti? 

    Ei tar­vit­se muut­taa yhtään mihin­kään kun asuu jo val­miik­si sel­lai­ses­sa maassa.

    Hil­peä hom­ma. Ja verot mak­saa Joku Muu.

    Arve­li­sin, että yllä­ole­va on trol­li. Mut­ta jos ei ole, täs­sä on hyvä vink­ki sii­tä, mik­si hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­tä­mi­ses­sä on ongelmia.

  107. Pie­ni varoi­tuk­sen sana.

    Nois­ta tilas­tois­ta ei kan­na­ta vetää kovin vah­vo­ja joh­to­pää­tök­siä. Nimit­täin tapa mil­lä taval­la työ­ai­ka ilmoi­te­taan vaih­te­lee. On jopa oma­koh­tais­ta koke­mus­ta hyvin­kin luo­vis­ta tavois­ta eri maissa.

    Eikö­hän tuon lep­pois­ta­mi­sen suu­ri syy ole vero­tus. Kuka viit­sii teh­dä enään töi­tä jos ei edes puo­lia jää käteen.

    Vapaa-aikaa kun ei ole vie­lä kek­sit­ty verottaa… 🙂

  108. Rai­mo K: Joo, mut­ta ei val­tio mak­sa eläk­kei­tä – vaik­ka niin voi­si elä­ke­kes­kus­te­lus­ta päätellä.

    Juu, se lähem­mäs 30% (ja koh­ta yli 30%) työ­nan­ta­jan mak­sa­mas­ta työ­kor­vauk­ses­ta, joka menee elä­ke­mak­sui­hin ei kier­rä val­tion bud­je­tin kaut­ta — sii­tä huo­li­mat­ta se kui­ten­kin kate­taan samois­ta rahois­ta, jois­ta verot­kin pitäi­si mak­saa ja jotain jää­dä pal­kan­saa­jan omaan­kin elämisen.

    1. Tulo­ve­rot var­maan net­tou­te­taan pois­ta­mal­la niis­tä ulos mak­se­tut lap­si­li­sät, vir­ka­mies­ten pal­kat ja niin edel­leen. Ja kas! Huo­ma­taan, ettei vero­ja peri­tä net­to­na lan­kaan, vaan net­to­ve­ro on seit­se­män mil­jar­dia negatiivinen.

  109. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Luul­ta­vas­ti osa­sit lukea lai­naa­mas­ta­si artik­ke­lis­ta myös veron määritelmän…

    Jos tar­koi­tat että:

    Vero on vas­tik­kee­ton pak­ko­pe­rin­tä mak­suun ver­rat­tu­na. Veron saa­ja ei suo­ri­ta mak­sa­jal­le sii­tä väli­tön­tä vas­ti­ket­ta, vaan veroil­la rahoi­te­taan jul­ki­syh­tei­sö­jen toi­min­taa nii­den hoi­taes­sa kes­kei­siä pal­ve­lui­ta yhteis­kun­nas­sa” (Wiki­pe­dia).

    niin vas­taan: kyl­lä — ja totean jat­kok­si, että työ­elä­keyh­tiöt eivät ole jul­ki­syh­tei­sö­jä eikä työ­elä­ke­mak­suil­la rahoi­te­ta mitään pal­ve­lu­ja, vaan eläk­kei­tä. QED!

    Vii­ta­ten erää­seen aikai­sem­paan kom­ment­tii­ni totean, että eläk­keil­lä kyl­lä rahoi­te­taan pal­ve­lu­ja, tule­vai­suu­des­sa ene­ne­väs­sä määrin.

  110. Koti-isä: Yri­te­tään vie­lä ker­ran. Ole­te­taan, että lep­poi­seen elä­mään riit­tää ja tar­vi­taan 1 000 e/kk tulot. Ja että täy­si­päi­väi­ses­tä työs­tä tulee tilil­le 2 500 e/kk. Hen­ki­lö ei halua ker­ryt­tää yli­mää­räis­tä rahaa, kos­ka sil­le ei ole tar­vet­ta. Mut­ta halu­aa teh­dä osan­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­sek­si. Miten tuli­si toimia?

    Yli­jää­män kulu­tus kan­nat­taa suun­na­ta sel­lai­siin asioi­hin jot­ka ovat oman arvo­maa­il­man mukai­sia. Jos esi­mer­kik­si pitää työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mis­ta hyvä­nä aja­tuk­se­na niin voi ostaa mata­lan tuot­ta­vuu­den pal­ve­lui­ta. Kol­man­nel­la sek­to­ril­la on tavat­to­man tehok­kai­ta orga­ni­saa­tioi­ta, jos sel­lai­sia halu­aa tukea.

    Teho­kas tapa rahoit­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa on myös vali­ta työn­sä siten että se tuot­taa lisä­ar­voa, vaik­ka sit­ten vähän pie­nem­mäl­lä palkalla.

  111. Rai­mo K: Siis Kela mak­saa 22 mil­jar­dis­ta 3 mil­jar­dia – ja tämä ja vain tämä on taak­ka valtiontaloudelle.

    Muus­ta vas­taa­vat elä­keyh­tiöt ja ‑lai­tok­set rahas­toil­laan, jot­ka on kerät­ty elä­ke­va­kuu­te­tuil­ta ja joil­la varau­du­taan tule­vai­suu­des­sa mak­set­ta­viin eläk­kei­siin (jois­ta Osmo ja muut kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät murehtivat).

    Kun val­tio mak­saa VaEL-eläk­kei­tä, tai kun­ta kun­nan työn­te­ki­jöi­den eläk­kei­tä, ne ovat ihan yhtä iso kuor­ma kan­san­ta­lou­del­le kuin jos val­tio mak­sai­si suo­raan käteis­tä eläk­keen­saa­jal­le. Oli sit­ten rahas­toi­tu tai ei (ei ole).

    Ja kuten mai­nit­sin, vain 16 % PUOLIKKAASTA eli työ­eläk­keis­tä tulee rahas­tois­ta. Kaik­ki muu kerä­tään työ­tä teke­vil­tä. Kan­san­ta­lou­den koh­dal­la koko rahas­toi­va jär­jes­tel­mä on hai­hat­te­lua, kos­ka eläk­keet syn­ty­vät vain nykyi­sel­lä työl­lä, työ­tä ei voi varastoida.

    Minus­ta ikään perus­tu­va elä­ke­jär­jes­tel­mä ei voi kos­kaan olla oikeu­den­mu­kai­nen, vaan on aika siir­tyä tar­ve­pe­rus­tai­siin eläkkeisiin.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tulo­ve­rot var­maan net­tou­te­taan pois­ta­mal­la niis­tä ulos mak­se­tut lap­si­li­sät, vir­ka­mies­ten pal­kat ja niin edel­leen. Ja kas! Huo­ma­taan, ettei vero­ja peri­tä net­to­na lan­kaan, vaan net­to­ve­ro on seit­se­män mil­jar­dia negatiivinen.

    Tämä kuu­los­taa ihan todel­li­sel­ta kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jän ajattelulta.
    Mut­ta olet­tai­sin (ei-kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä­nä) että tulon­siir­roil­la­kin jon­kin­lai­nen vai­ku­tus on.

  113. Sylt­ty: Tek­nik­ko

    Eräs van­ha jo manan mail­le men­nyt kat­to­pel­ti­sep­pä oli aikoi­naan työs­sään pää­ty­nyt vahin­gos­sa kuu­le­maan työ­nan­ta­ja­jär­jes­tön pää­kal­lon­pai­kal­la kor­jaa­mal­taan katol­ta ja toi­mis­tos­sa tapaus­ta, mis­sä kehoi­tet­tiin ken­täl­lä ole­via työ­anan­ta­jia anta­maan pot­ku­ja tilan­tees­sa kun han­ka­la työ­neu­vot­te­lu­ti­lan­ne oli val­ta­kun­nas­sa meneillään.

    Mut­ta mil­loin yo. on tapah­tu­nut, voi aikaa olla vie­räh­tä­nyt n. 50 — 30 vuotta.

  114. Krtek: Kun val­tio mak­saa VaEL-eläk­kei­tä, tai kun­ta kun­nan työn­te­ki­jöi­den eläk­kei­tä, ne ovat ihan yhtä iso kuor­ma kan­san­ta­lou­del­le kuin jos val­tio mak­sai­si suo­raan käteis­tä eläk­keen­saa­jal­le. Oli sit­ten rahas­toi­tu tai ei (ei ole).

    Ja kuten mai­nit­sin, vain 16 % PUOLIKKAASTA eli työ­eläk­keis­tä tulee rahas­tois­ta. Kaik­ki muu kerä­tään työ­tä teke­vil­tä. Kan­san­ta­lou­den koh­dal­la koko rahas­toi­va jär­jes­tel­mä on hai­hat­te­lua, kos­ka eläk­keet syn­ty­vät vain nykyi­sel­lä työl­lä, työ­tä ei voi varastoida.
    ‘snip’

    Kun­nat eivät mak­sa eläk­kei­tä (ei myös­kään val­tio) ne mak­saa kun­tien elä­ke­va­kuu­tus Keva, joka kyl­lä on rahas­toi­nut, noin 33 mrd ja vuo­sit­tain noin 1 mrd lisää. Kun eläk­kei­tä mak­se­taan noin 3,5 mrd vuo­sit­tain, joku las­ku­tai­toi­nen voi ker­toa, mihin se riit­tää (nume­roi­ta löy­tyy Kevan sivuilta).

    Ja kun kun­nat mak­sa­vat elä­ke­mak­sui­na 4,4 mrd/vuosi (var­maan val­tio­kin jotain), mikä ongel­ma se on kan­san­ta­lou­del­le — pahem­pi ongel­ma oli­si, jos eivät maksaisi.

    Mitä työ­hön tulee, itse aina­kin mie­luim­min otan eläk­kee­ni euroi­na kuin joi­na­kin työsuorituksina. 😉

    Kes­tä­vyys­va­jees­sa perus­on­gel­ma näyt­täi­si ole­van se, että sekoi­te­taan val­tion­ta­lous ja kan­san­ta­lous ja sit­ten yri­te­tään val­tion­ta­lou­den kei­noin rat­kais­ta ongel­maa, jota ei sel­lai­se­naan ole olemassa.

  115. Osmo on sii­nä vää­räs­sä että elä­ke­jär­jes­tel­mä ei muka voi sääs­tää työ­tä nyky­het­kes­tä tulevaisuuteen.

    Elä­keyh­tiöt voi­si­vat rahoi­tus­va­ro­jen osta­mi­sen sijaan inves­toi­da varat säi­ly­ke­tölk­kei­hin, jot­ka kes­tä­vät kym­me­niä vuo­sia. Täl­löin säi­ly­ke­tölk­kien varas­toi­mi­nen näkyi­si nykyi­si­nä inves­toin­tei­na varas­toi­hin ja jos­kus tule­vai­suu­des­sa varas­to­jen pur­ka­mi­se­na ja yksi­tyi­se­nä kulutuksena.

    Mik­si elä­keyh­tiöt rahoit­ta­vat kapi­ta­lis­tis­ta ren­tier-yhteis­kun­taa osta­mal­la omis­tuso­suuk­sia yhtiöistä? 

    Elä­ke­läis­ten kapi­ta­lis­ti­sen kulut­ta­mi­sen pitäi­si olla yhtä paha asia kuin men­nei­den aiko­jen kupon­gin­leik­kaa­jan työ­läis­ten työl­lä rahoi­tet­tu kulutus… 🙂

    Osmo, vaa­di että val­tio pakot­taa elä­keyh­tiöt varas­toi­maan nykyis­tä tuo­tan­toa tule­vai­suu­den kuluttamiseen!

    1. Osmo, vaa­di että val­tio pakot­taa elä­keyh­tiöt varas­toi­maan nykyis­tä tuo­tan­toa tule­vai­suu­den kuluttamiseen!

      Niin kuin talo­jen läm­mi­tyk­seen ja hoivapalveluihin?

  116. Rai­mo K, kes­tä­vyys­va­je ei tosi­aan tar­koi­ta vain valtiontaloutta.

    Elä­ke­jär­jes­tel­mä var­maan sinän­sä toi­mii kuten sen on aja­tel­tu­kin, mut­ta val­tiol­le syn­tyy ikään­ty­mi­ses­tä mui­ta meno­ja. Lisäk­si elä­ke­läi­sil­tä ei ker­ry yhtä pal­jon vero­ja kuin työs­sä ole­val­ta väestöltä.

    Kun­nat ja val­tio jou­tu­vat lait­ta­maan entis­tä enem­män rahaa pal­ve­lui­hi­ni ja toi­saal­ta kil­pai­lu­ky­vyn nimes­sä ei ole vält­tä­mät­tä varaa antaa välil­lis­ten työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten enää kas­vaa. Sik­si palk­ka­sum­man perus­teel­la mak­set­ta­via vero­ja, kuten TyEl-mak­sua, ei voi kas­vat­taa määrättä. 

    Elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä­hän on hil­jat­tain löy­ty­nyt sen tule­vil­le rahoit­ta­jil­le kivo­ja pik­ku pom­me­ja… On rahas­toi­mat­to­mia lisäe­läk­kei­tä ja les­ke­ne­läk­kei­tä. Lisäk­si täl­lais­ten etuuk­sien koh­taan­to kan­sa­lais­ten tar­pei­den kans­sa voi olla hyvin kysee­na­lai­nen, aina­kin sil­loin jos köy­hät ja sai­raam­mat sub­ven­toi­vat ylem­män kes­ki­luo­kan van­hem­pien rou­vien shoppailueläkkeitä… 🙂

  117. Osmo, varas­tois­ta voi ottaa polt­to­öl­jyä talo­jen läm­mi­tyk­seen ja van­huk­sil­le sekä näi­den hoi­ta­jil­le voi mak­saa eläk­keet sekä pal­kat aiem­min säi­lö­tyil­lä tölkeillä! 🙂

    Tuos­sa mie­les­sä ei ole täy­sin tot­ta että nykyi­nen kulu­tus voi­si perus­tua vain nykyi­seen tuotantoon…

  118. Vihe­rins­si: Lep­pois­ta­mi­nen on hyvin teho­kas tapa naker­taa kan­san­ta­lout­ta, ellei sii­hen samaan lii­ma­ta vaa­ti­mus­ta jul­ki­sen sek­to­rin keven­tä­mi­ses­tä. Tämä sisäl­tää pal­ve­lui­den hei­ken­tä­mis­tä ja vaik­ka­pa eläk­kei­den alentamista.

    Lep­pois­ta­mi­nen on monel­la tapaa vas­ta­koh­ta talous­kas­vul­le. Siis sil­le, jota mita­taan bkt:n muutoksella.

    Toi­saal­ta, kuten blo­gin yllä­pi­tä­jä­kin on useis­sa yhteyk­sis­sä toden­nut, bkt:n kas­vu ei ole muu­ta­maan vuo­si­kym­me­neen enää kor­re­loi­nut hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me asuk­kai­den onnel­li­suu­den kanssa.

    Sil­ti mis­tä tahan­sa saa­vu­te­tus­ta edus­ta tin­ki­mi­nen vai­kut­tai­si ole­van monel­le äärim­mäi­sen vaikeaa.

  119. Austrian:
    ‘snip’
    Kun­nat ja val­tio jou­tu­vat lait­ta­maan entis­tä enem­män rahaa pal­ve­lui­hi­ni ja toi­saal­ta kil­pai­lu­ky­vyn nimes­sä ei ole vält­tä­mät­tä varaa antaa välil­lis­ten työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten enää kasvaa.
    ‘snip’

    Miten niin ‘val­tio ja kun­nat jou­tu­vat lait­ta­maan entis­tä enem­män rahaa’?

    Kun ensin luo­daan elä­ke­jär­jes­tel­mä, joka tuot­taa entis­tä huo­mat­ta­vas­ti varak­kaam­pia van­huk­sia, mik­si kun­tien (val­tio ei tar­joa mitään) pitäi­si heil­le tar­jo­ta hoi­to- ja hoi­va­pal­ve­lut ilmai­sek­si tai lähes ilmai­sek­si? Ei miksikään.

    Ja sii­hen suun­taan ollaan kovaa vauh­tia menos­sa, että jul­ki­sen sek­to­rin osuus tulee supis­tu­maan — kos­ka muu­ta­kaan toteut­ta­mis­kel­pois­ta vaih­toeh­toa ei näy­tä ole­van — ja yksi­tyi­nen ko. sek­to­ri kas­vaa voi­mak­kaas­ti. En ole vii­mei­sim­piä tilas­to­ja näh­nyt, mut­ta veik­kai­sim­pa, että esim. Var­si­nais-Suo­mes­sa yksi­tyi­nen hoi­to- ja hoi­va­sek­to­ri on yli mil­jar­din lii­ke­vaih­dol­laan jo ylit­tä­nyt nyt esil­lä ole­van meriteollisuuden.

  120. Koti-isä: Eli on tylyä rasis­mia arvos­tel­la nii­tä, jot­ka ovat uhkaa­mas­sa maas­ta muut­ta­mi­sel­la, mikä­li ansio­tu­lo­ve­roa korotetaan. 

    Monien mie­les­tä on tylyä rasis­mia sanoa että Suo­mea ei ole tar­koi­tet­tu niil­le, jot­ka muut­ta­vat maas­ta toi­seen saa­vut­taak­seen parem­man tulo­ta­son kuin kotimaassaan…

  121. Koti-isä: Lep­pois­ta­mi­nen on monel­la tapaa vas­ta­koh­ta talous­kas­vul­le. Siis sil­le, jota mita­taan bkt:n muutoksella.

    Kun oli­si­kin vain tätä, itseä­ni har­mit­taa enem­män lep­pois­ta­mi­sen laa­dul­li­nen ulot­tu­vuus. Kun lää­kä­ri lep­pois­taa, niin hyvin­kin joku jos­sain kär­sii tur­haan kroo­ni­sis­ta kivuis­ta tai perä­ti kuo­lee leik­kaus­jo­noon, tai kun ark­ki­teh­ti lep­pois­taa niin saa­daan kol­ho­ja elementtirakenteita.

    Minus­ta hyvä­osai­nen on sel­lai­nen ihmi­nen joka viih­tyy työs­sään, ja jos työ vie­lä tuot­taa lisä­ar­voa, se on win-win-win sekä teki­jäl­le, asiak­kaal­le että yhteis­kun­nal­le noin yleen­sä. Tätä pitäi­si yrit­tää tukea lep­pois­ta­mi­sen sijaan. Tur­han­päi­väi­nen talou­del­li­nen kil­pa­va­rus­te­lu on kos­meet­ti­nen hait­ta ver­rat­tu­na sii­hen että tuot­ta­vat ihmi­set lak­kaa­vat teke­mäs­tä (ja teet­tä­mäs­tä) töi­tä. Progres­sio lii­al­li­sen tehok­kuu­den hait­ta­ve­ro­na on huo­no idea, vero­te­taan mie­lum­min todel­li­sia haittoja.

    Koti-isä: Sil­ti mis­tä tahan­sa saa­vu­te­tus­ta edus­ta tin­ki­mi­nen vai­kut­tai­si ole­van monel­le äärim­mäi­sen vaikeaa.

    Nämä saa­vu­te­tut edut ovat usein sel­lai­sia jot­ka eivät ole rahas­sa mitat­ta­vis­sa. Emme elä (pel­käs­tään) nuo­rien ja ter­vei­den maa­il­mas­sa. Yhteis­kun­nan tur­va­verk­ko on lähem­pä­nä kuin ehkä kuvit­te­let­kaan, ja sen toi­mi­vuus on riip­pu­vai­nen ihmi­sis­tä jot­ka eivät leppoista.

  122. Ode, Sylt­ty ja moni muu on täs­sä säi­kees­sä vakuut­ta­nut, että työ­elä­ke­mak­su on vero.

    Mei­dän nykyi­ses­sä elä­ke­jär­jes­tel­mäs­säm­me tämä ei kui­ten­kaan ole (lähes­kään) koko totuus.

    Työ­elä­ke­mak­su aivan yhtä hyvin näh­tä­vis­sä vakuu­tus­mak­suk­si, jol­la sinä (ja työ­nan­ta­ja­si) ostat­te oikeu­den jos­kus tule­vai­suu­des­sa elä­ke­tu­loon 1,5%, 1,9% tai 4,5% (iäs­tä riip­pu­val­la) karttumaprosentilla.

    Elä­ke­mak­sun vakuu­tus­luon­tei­suus menee jopa niin pit­käl­le, että elä­ke­sääs­töä (elä­ke­ker­ty­mä) kos­kee perus­tus­lain omai­suu­den suoja.

    Lai­naus elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen sivuilta:

    Oikeus ansio­pe­rus­tei­seen eläk­kee­seen kuu­luu siis perus­tus­lain omai­suu­den suo­jan piiriin
    sil­tä osin kuin kyse on van­huuse­läk­kees­tä. Tämä suo­ja kat­taa ensin­nä­kin vanhuuseläkkeen
    saa­neen hen­ki­lön oikeu­den eläk­keen­sä suu­ruu­teen. Vie­lä työ­elä­mäs­sä ole­vien henkilöiden
    osal­ta suo­jan pii­riin kuu­luu se elä­ke­ker­ty­mä, jon­ka hän palk­kaan­sa liit­tyen on jo ennättänyt
    ansaita” 

    Pakol­li­nen elä­ke­va­kuu­tus­mak­su on myös vero­vä­hen­nys­kel­poi­nen, mikä ei myös­kään tue väi­tet­tän­ne, että kysees­sä oli­si vero.
    Ker­to­kaa­pa joku toi­nen vero, jon­ka voi vähen­tää verotuksessa 🙂

    1. Olet­tai­sin, että kiin­teist­lö­kaup­paa teke­vä yhtiö saa vähen­tää tulok­ses­taan lei­ma­ve­ron ja logis­tiikk­kayh­tiö die­sel­ve­ron. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon. Elä­ke­mak­su on vero, kos­ka eläk­keen ja mak­sun väli­nen yhteys on aika häi­ly­vä ja kos­ka jär­jes­tel­mään on pak­ko liit­tyä, vaik­ka voi­si jär­jes­tää parem­man elä­ke­tur­van muu­ta kaut­ta halvemmalla.

  123. Rai­mo K:

    Aika iso jut­tu täs­sä kes­tä­vyys­va­je­kes­kus­te­lus­sa on se, että elä­keyh­tiöis­tä ei kuu­lu pihaus­ta­kaan – ja hehän ne eläk­keet mak­sa­vat, ei EK eikä hallitus.

    Elä­keyh­tiöt ovat hil­jaa, kos­ka elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä ei ole mitään kes­tä­vyys­va­jet­ta. Täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa kukaan ei ole muis­ta­nut, että jo 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­ses­sa elä­ke­jär­jes­tel­mään lisät­tiin auto­maat­ti­nen kulu­leik­ku­ri, eli­ni­kä­ker­roin. Jos ihmi­set eivät ole pidem­pään töis­sä (ja mak­sa elä­ke­mak­su­ja), niin sit­ten eli­ni­kä­ker­roin huo­leh­tii, että saa­vat pie­nem­piä eläkkeitä.

    Elä­ke­läis­ten mää­rän kas­vu rasit­ta kyl­lä jul­kis­ta talout­ta, mut­ta tois­ta kaut­ta: Eläk­keet ovat niin pie­niä, että val­tion ja kun­tien vero­tu­lot jää­vät pal­jon pal­kan­saa­jia pie­nem­mäk­si (vaik­ka eläk­kei­tä vero­te­taan­kin palk­ka­tu­lo­ja kireämmin).

  124. pek­ka:
    Täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa kukaan ei ole muis­ta­nut, että jo 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­ses­sa elä­ke­jär­jes­tel­mään lisät­tiin auto­maat­ti­nen kulu­leik­ku­ri, eli­ni­kä­ker­roin. Jos ihmi­set eivät ole pidem­pään töis­sä (ja mak­sa elä­ke­mak­su­ja), niin sit­ten eli­ni­kä­ker­roin huo­leh­tii, että saa­vat pie­nem­piä eläkkeitä. 

    Kyl­lä­hän me nuo­reh­kot kes­ki-ikäi­set sen muis­tam­me, mei­tä­hän se kos­kee. Mie­dän pitää työs­ken­nel­lä van­hem­mak­si ja mak­saa elä­ke­mak­su­ja huo­mat­ta­vas­ti nyt eläk­keel­lä ole­via tai sin­ne koh­ta siir­ty­viä kor­keam­mal­la pro­sen­til­la, jot­ta mei­tä van­hem­mat sai­si­vat ne “ansait­se­man­sa” ja “ker­ryt­tä­män­sä” eläk­keet. Kum­ma jut­tu, että se pro­sent­ti, jol­la he suvait­si­vat itse nii­tä mak­saa, ei enää rii­tä kun on hei­dän aikan­sa saa­da elä­ket­tä, ja mui­den mak­saa, vaik­ka on niin “ansait­tu” ja “ker­ry­tet­ty”.

  125. Val­tio pys­tyy lai­naa­maan halu­tes­san tar­vit­se­man­sa elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä, sii­nä Suo­men AAA ‑luo­ki­tuk­sen tae. Onnek­si emme ole rahoit­ta­jien armoil­la kansakuntana.

    Elä­keyh­töil­le oli­si teh­tä­vä jotain. Ilma­ri­nen ja Var­ma eivät enää paran­na tulops­taan vaan kapai­le­vat kak­sis­taan vai­ku­tus­val­las­ta yri­tys­maa­ilams­sa kuin KOP ja SYP. Kum­pi­kin on jo lii­an iso kaatuakseen. 

    Val­ta­kap­pai­lu mak­se­taan elä­ke­tuot­to­jen mene­tyk­si­nä!!! Suu­ruus ei tuo­nut tuot­toa vaan menetyksiä.

    Elä­ke-Tapio­lan ja Elä­ke-Fen­nian fuusion jäl­keen sue­raa­va liik­ku­va pala on Ete­ra. Sit­ten elä­ke­sys­tee­mi onkin duopoli.

    Elä­keyh­tiöil­tä oli­si kiel­let­tä­vä vall­kan­käyt­tö sijoi­tus­koh­teis­saan. Samoin jär­jes­tel­mä on joko kes­ki­tet­tä­vä, jol­loin sal­kun­hoi­toa ja sijoi­tuk­sia voi­daan kil­pai­lut­taa lpäi­nä­ky­väs­ti. Toi­nen vaih­toeh­to on pill­koa Ilma­ri­nen ja Varma.

    Kun suu­ria ikä­luok­kia nuo­rem­mat ikä­luo­kat huo­maa­vat mak­sa­van­sa elä­ke­ve­roa n 26% palk­ka­sum­mas­taan (nousus­sa on) ja odo­tet­ta­va elä­ke­ker­ty­mä sit­ten josk­su 70 vuo­ti­aa­na on rei­lut 30% pal­kas­ta, maa­han syn­tyy kapina.

    Elä­ke­ke­kat­to­na jär­jes­tel­män eläk­keel­le joku 5 000 eur / kk lie­nee riit­tä­vä vaa­ti­vaan­kin elä­mään, mut­ta se estää ylilyönnit. 

    Lep­piois­ta­mi­sen este on pel­ko sii­tä kuin­ka eläk­keel­lä­pär­jää. Omis­tusa­sun­to aut­taa ja kun asun­to on mak­set­tu, sääs­töt mene­vät elä­ke­sääs­tä­mi­seen jos­sain muodossa.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka­han ne huo­mat­ta­vas­ti ante­li­aam­mat eläk­keet maksaa?

    Kuka­han ne eläk­keet yleen­sä maksaa?

    Mitään ‘ante­liai­suut­ta’ tähän ei liity.

    Ensik­si eläk­kei­den taso on nous­sut sik­si, että useam­pi saa työ­elä­ket­tä pel­kän kan­sa­ne­läk­keen ase­mes­ta. Toi­sek­si työ­eläk­kei­den­kin taso on nous­sut sik­si, että suun­nil­leen kaik­ki ovat saa­neet mak­si­mi­vuo­det kokoon. Ja kol­man­nek­si eläk­kei­den taso on nous­sut ja nousee palk­ko­jen nous­tes­sa — kos­ka elä­ke mää­räy­tyy palk­ko­jen mukaan.

    Vain pelk­kää kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­van elä­ke ei ole juu­ri nous­sut — pait­si nyt takuu­eläk­keen ansios­ta — mut­ta enpä sitä­kään eri­tyi­sen ante­li­aa­na pitäisi.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olet­tai­sin, että kiin­teis­tö­kaup­paa teke­vä yhtiö saa vähen­tää tulok­ses­taan lei­ma­ve­ron ja logis­tiikk­kayh­tiö die­sel­ve­ron. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon. Elä­ke­mak­su on vero, kos­ka eläk­keen ja mak­sun väli­nen yhteys on aika häi­ly­vä ja kos­ka jär­jes­tel­mään on pak­ko liit­tyä, vaik­ka voi­si jär­jes­tää parem­man elä­ke­tur­van muu­ta kaut­ta halvemmalla.

    Lei­ma­ve­ron ja die­sel­ve­ron veron­saa­ja on val­tio, samoin mui­den vero­jen, kun­ta­ve­ro­ja ja kir­kol­lis­ve­roa lukuu­not­ta­mat­ta — mut­ta aina jul­ki­nen sektori.

    Elä­ke­mak­sun saa­ja ei ole jul­ki­syh­tei­sö, vaan yri­tys — jon­ka vie­lä­pä työ­nan­ta­ja saa vali­ta sen mukaan, mis­tä saa parem­mat ehdot.
    Vero­jen suh­teen asian­ti­la ei ole niin suotuisa.

  128. Ris­to:

    pekka:
    Jos ihmi­set eivät ole pidem­pään töis­sä (ja mak­sa elä­ke­mak­su­ja), niin sit­ten eli­ni­kä­ker­roin huo­leh­tii, että saa­vat pie­nem­piä eläkkeitä. 

    Kyl­lä­hän me nuo­reh­kot kes­ki-ikäi­set sen muis­tam­me, mei­tä­hän se kos­kee. Mie­dän pitää työs­ken­nel­lä van­hem­mak­si ja mak­saa elä­ke­mak­su­ja huo­mat­ta­vas­ti nyt eläk­keel­lä ole­via tai sin­ne koh­ta siir­ty­viä kor­keam­mal­la pro­sen­til­la, jot­ta mei­tä van­hem­mat sai­si­vat ne “ansait­se­man­sa” ja “ker­ryt­tä­män­sä” eläkkeet. 

    Miten elin­ai­ka­ker­roin koh­te­lee sinua tai ikä­luok­kaa­si joten epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­min vähän van­hem­piin verrattuna?

    Sii­nä­hän las­ke­taan kun­kin ikä­luo­kan arvioi­tu eli­ni­kä ja kun väes­tö tulee koko ajan pit­käi­käi­sem­mäk­si las­ke­taan ker­roin, joka ottaa huo­mioon, että elä­ket­tä nos­te­taan pitem­män aikaa.
    Koko elä­kea­jan eläk­keen mää­rä säi­lyy samana.

    Jos vaik­ka­pa 1994 syn­ty­nyt 4000 eur kuus­sa ansait­se­va halu­aa eläk­keel­lä “täy­den” 60% eläk­keen, hänen täy­tyy työs­ken­nel­lä koko­nais­ta 40 lisä­kuu­kaut­ta laki­sää­tei­sen 63 vuo­den jälkeen.
    Ja mai­nit­tu 1994 syn­ty­nyt elää var­mas­ti rei­lus­ti yli 40 kuu­kaut­ta pitem­pään, kuin 1947 syn­ty­nyt, jol­la elin­ai­ka­ker­roin ei vai­ku­ta eläk­kee­seen. Ja 1948 vuo­si­luo­kas­ta alkaen elin­ai­ka­ker­roin vai­kut­taa aivan samal­la meka­nis­mil­la, kuin nuoremmillakin.

    Työeläke.fi-sivustolla on las­ku­ri, jol­la voi tar­kis­taa oman tilanteensa.
    http://www.tyoelake.fi/Binary.aspx?Section=39962&Item=27483

    1. Eli­ni­kä­ker­roin ei toi­mi noin. Se tar­koit­taa, että jos sinua 20 vuot­ta van­hem­mat ikä­luo­kat elä­vät pidem­pään, heil­le mak­se­taan hei­dän “ansait­se­man­sa” kor­kea elä­ke pidem­pään ja sinun taak­kaa­si hel­po­te­taan alen­ta­mal­la sinun elä­ket­tä­si. Se, kuin­ka pit­kään sinun ikä­luok­ka­si elää, ei vai­ku­ta sinun eläk­kee­see­si mitään.

  129. Jos lep­pois­ta­ja esi­tää samal­la kun lep­pois­taa vaa­ti­muk­sen pal­ve­lu­ta­son sama­na säi­ly­mi­ses­tä, tulee hänes­tä oikeas­taan tie­tyn­tyyp­pi­nen loinen.

    Vali­tet­ta­vas­ti demo­kra­tia ja kan­sa­lais­ten itsek­kyys on huo­no yhdis­tel­mä. Tie­tys­ti dik­ta­tuu­ri ja elii­tin mega­lo­maa­ni­nen kulu­tus on vie­lä huo­nom­pi yhdistelmä… 🙂

    Täs­sä esi­merk­ki jon­ka voi­si ker­toa myös ilta­sa­tu­na lapsille:

    Oli­pa ker­ran met­sä, jos­sa asui eri­lai­sia eläi­miä. Eläi­met kerä­si­vät met­säs­tä ravin­toa ja kulut­ti­vat suu­rin piir­tein saman määrän.

    Sit­ten met­sään muut­ti lau­ma kar­hu­ja, jot­ka toi­vat muka­naan eri­lai­sia tar­vik­kei­ta, joi­ta he oli­vat sääs­tä­neet edel­li­ses­sä met­säs­sä. Kar­hut tar­jo­si­vat muil­le eläi­mil­le töi­tä ja raken­si­vat näi­den kans­sa mehi­läis­pe­siä eri puo­lil­le met­sää. Palk­kiok­si kar­hut antoi­vat elin­tar­vik­kei­ta varas­tois­taan ja lupa­si­vat myö­hem­min mak­saa myös mehi­läis­pe­sien tuot­ta­mal­la hunajalla.

    Kar­hu­jen huna­ja­bis­nes menes­tyi useam­man vuo­den ajan sen jäl­keen kun mehi­läis­pe­sät oli­vat val­mis­tu­neet ja tuo­tan­to pyö­ri täy­del­lä kapa­si­tee­til­la. Kar­hut kulut­ti­vat osan huna­jas­ta, mak­soi­vat jäl­jel­lä ole­val­la mää­räl­lä muil­le eläi­mil­le näi­den työ­pa­nok­ses­ta, inves­toi­vat tar­peel­li­siin kor­jauk­siin ja sääs­ti­vät osan.

    Tämän jäl­keen met­sään muut­ti ket­tu. Ket­tu huo­ma­si kar­hu­jen omis­ta­mat mehi­läis­pe­sät ja alkoi esit­tää omia mie­li­pi­tei­tään muil­le met­sän eläi­mil­le: ”Kar­hut ovat lii­an varak­kai­ta. Kar­hut saa­vat vau­rau­ten­sa tei­dän työn­ne hedel­mis­tä ja omis­ta­mi­ses­ta. Kun kar­hu­jen tulot kas­va­vat, huo­no­nee tei­dän suh­teel­li­nen ase­man­ne kos­ka tulon­ne ovat huo­mat­ta­vas­ti kar­hu­jen tulo­ja pie­nem­mät. Yhtei­nen met­säm­me voi vaa­tia kar­hu­ja osal­lis­tu­maan yhtei­siin asioi­hin oikeu­den­mu­kai­sel­la osuu­del­laan. Miet­ti­kää­pä miten pal­jon hyviä asioi­ta kar­hu­jen mehi­läis­pe­sis­tä saa­dul­la huna­jal­la voi­tai­siin saa­da aikaan!!”

    Lopul­ta muut eläi­met päät­ti­vät demo­kraat­ti­ses­ti verot­taa kar­hu­ja. Kar­hut sie­ti­vät sitä muu­ta­man vuo­den, mut­ta pak­ka­si­vat lopul­ta kamp­peen­sa ja muut­ti­vat toi­seen metsään…

    Mitä tapah­tui ketulle? 

    Ket­tu elää ja voi hyvin jos­sain toi­ses­sa metsässä…

    Ame­rik­ka­lai­nen kir­jai­li­ja H.L Menc­ken on toden­nut että vaa­lit ovat varas­tet­tu­jen tava­roi­den etukäteishuutokauppaa.

  130. pek­kaJa mai­nit­tu 1994 syn­ty­nyt elää var­mas­ti rei­lus­ti yli 40 kuu­kaut­ta pitem­pään, kuin 1947 syn­ty­nyt, jol­la elin­ai­ka­ker­roin ei vai­ku­ta eläkkeeseen.

    Työeläke.fi-sivustolla on las­ku­ri, jol­la voi tar­kis­taa oman tilanteensa.

    Tyoelake.fi-sivustolla on myos tau­lu­kot, jois­ta voi tar­kas­taa, pal­jon­ko sen 1947 syn­ty­neen palk­ko­jen perus­teel­la on mak­set­tu eläkemaksuja.
    http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_1087_692_3309_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/sis%C3%A4lt%C3%B6sivut/tutkimus__tilastot__ennusteet/tilastot/el%C3%A4kkeiden_rahoitus/vakuutusmaksuprosentit.xls

    Se, että he ovat olleet maks­maan itse­ään pie­nem­mil­le ikä­luo­kil­le omi­aan sel­väs­ti pie­nem­piä eläk­kei­tä ei tee miten­kään “ansai­tuk­si” hei­dän jäl­leen itse­ään pie­nem­mil­tä ikä­luo­kil­ta kerää­mi­ään eläkkeitä. 

    Jos suur­ten elä­ke­luok­kien eläk­keet kyet­täi­siin kus­tan­ta­maan saman suu­rui­sil­la mak­su­pro­sen­teil­la, mitä he itse oli­vat aika­naan val­mii­ta mak­sa­maan, asia oli­si OK, ja he voi­si­vat kut­saua omi­aan aina­kin moraa­li­ses­sa mie­les­sä ansai­tuk­si. Näin­hän asia ei kui­ten­kaan ole.

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eli­ni­kä­ker­roin ei toi­mi noin. Se tar­koit­taa, että jos sinua 20 vuot­ta van­hem­mat ikä­luo­kat elä­vät pidem­pään, heil­le mak­se­taan hei­dän “ansait­se­man­sa” kor­kea elä­ke pidem­pään ja sinun taak­kaa­si hel­po­te­taan alen­ta­mal­la sinun elä­ket­tä­si. Se, kuin­ka pit­kään sinun ikä­luok­ka­si elää, ei vai­ku­ta sinun eläk­kee­see­si mitään. 

    Tämä on hyvä point­ti. On jo nimit­täin viit­tei­tä sii­tä, että mm. elin­tas­osai­rauk­sien vuok­si nykyi­set nuo­ret ja kes­ki-ikäi­set tule­vat elä­mään lyhem­män elä­män kuin van­hem­pan­sa — kai­kes­ta lää­ke­tie­teen kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta; ja sil­ti se (lää­ke­hoi­to ja sen tuo­te­ke­hi­tys) tulee niin kal­liik­si, että eläk­kei­den kes­tä­vyys­va­je on sen rin­nal­la pie­ni ongelma.

  132. Entä jos…

    Teh­dään sel­lai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä, jos­sa elä­ke mää­räy­tyy samal­la taval­la kuin nyky­ään­kin. Sit­ten ote­taan kaik­ki saman kalen­te­ri­vuo­den aika­na eläk­keel­le­jää­vät ja las­ke­taan hei­dän kes­ki­mää­räi­nen eläk­keen­sä. Lopuk­si las­ke­taan jokai­sel­le indek­si, joka on sidot­tu tähän kes­ki­mää­räi­seen eläk­kee­seen. Pie­ni­palk­kai­sem­pi saa esi­mer­kik­si luke­man 80, joka tar­koit­taa sitä, että hänen eläk­keen­sä on 80 % ylei­ses­tä elä­ke­ta­sos­ta sen vuo­den eläk­keel­le­jää­jien joukossa.

    Mak­su­puo­lel­ta taas sovi­taan, että vaik­ka­pa 27 % työ­nan­ta­jan mak­sa­mas­ta pal­kas­ta sivu­ku­lui­neen on elä­ke­ra­haa. Tämä raha ote­taan aina eläk­kei­siin, satoi tai pais­toi. Raha anne­taan kai­kil­le elä­ke­läi­sil­le jyvi­tet­ty­nä jokai­sen omal­la eläkeindeksillä.

    Eikö ole­kin lois­ta­vaa? Eläk­keet pysy­vät auto­maat­ti­ses­ti ansio­ta­son kyy­dis­sä. Jos palk­ka­tu­lot nouse­vat, elä­ke­sum­ma­kin nousee. Samoin eri aikoi­hin eläk­keel­le jää­neet ovat aina yhteis­mi­tal­li­sel­la eläk­keel­lä, kos­ka indek­si huo­leh­tii suh­teel­li­ses­ta ase­mas­ta. Kulut­kaan eivät kos­kaan kar­kaa käsis­tä, ja elin­ai­ka­ker­roin toi­mii automaattisesti.

    Rahas­to­jen pur­ka­mi­nen nii­den ker­ryt­tä­jien hyväk­si täy­tyy teh­dä joten­kin, mut­ta se on vain siir­ty­mä­ajan pul­ma. Eikä sitä­kään ole pak­ko teh­dä, rahas­tois­ta voi teh­dä muu­ta­man vuo­den suh­dan­ne­pus­ku­rin, jos niin halutaan.

    Onko jol­la­kul­la jotain tätä jär­jes­tel­mää vas­taan? Aset­tai­si­ko tämä jon­kun epä­rei­luun asemaan?

  133. Austrian:
    Jos lep­pois­ta­ja esi­tää samal­la kun lep­pois­taa vaa­ti­muk­sen pal­ve­lu­ta­son sama­na säi­ly­mi­ses­tä, tulee hänes­tä oikeas­taan tie­tyn­tyyp­pi­nen loinen.
    ‘snip’

    Näin voi­daan sanoa, mut­ta onhan näi­tä pää­oma­tu­loil­laan elä­viä ‘kupon­gin­leik­kaa­jia’ ollut kaut­ta aiko­jen. Ja muil­la­han ei oikeas­ti ole mah­dol­li­suut­ta kovin­kaan mer­kit­tä­vään leppoistamiseen.
    Ja kuu­lem­ma osak­kee­no­mis­ta­jat ovat yri­tyk­sen tär­kein voi­ma­va­ra, ei hen­ki­lös­tö, jota voi­daan koh­del­la kuin­ka tahansa.

  134. Ris­to:
    ‘snip’
    Jos suur­ten elä­ke­luok­kien eläk­keet kyet­täi­siin kus­tan­ta­maan saman suu­rui­sil­la mak­su­pro­sen­teil­la, mitä he itse oli­vat aika­naan val­mii­ta mak­sa­maan, asia oli­si OK, ja he voi­si­vat kut­saua omi­aan aina­kin moraa­li­ses­sa mie­les­sä ansai­tuk­si. Näin­hän asia ei kui­ten­kaan ole.

    No kun näyt­täi­si olevan.
    Elä­keyh­tiöt ovat hil­jaa, joten lähi­tu­le­vai­suu­des­sa dra­maat­ti­sia mak­su­ko­ro­tuk­sia ei ole tulos­sa — ja kau­em­pa­na tule­vai­suu­des­sa ei suu­ria ikä­luok­kia enää ole elossa.

    1. Suu­ret ikä­luo­kat ovat mak­sa­neet aika­naan elä­ke­mak­su­ja noin kym­me­nen pro­sent­tia pal­kois­taan. Ne eivät rii­tä alkuun­kaan hei­dän eläk­kei­den­sä mak­suun. Se, että aika­naan anne­tut kat­teet­to­mat lupauk­set pide­tään perus­tuu sii­hen, että seu­raa­vat ikä­luo­kat pako­te­taan mak­sa­maan kak­si ker­taa kor­keam­pia elä­ke­mak­su­ja, samal­la kun hei­dän oikeu­ten­sa eläk­kee­seen on pienempi.

  135. Vihe­rins­si:
    Entä jos…

    Teh­dään sel­lai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä, jos­sa elä­ke mää­räy­tyy samal­la taval­la kuin nyky­ään­kin. Sit­ten ote­taan kaik­ki saman kalen­te­ri­vuo­den aika­na eläk­keel­le­jää­vät ja las­ke­taan hei­dän kes­ki­mää­räi­nen eläk­keen­sä. Lopuk­si las­ke­taan jokai­sel­le indek­si, joka on sidot­tu tähän kes­ki­mää­räi­seen eläk­kee­seen. Pie­ni­palk­kai­sem­pi saa esi­mer­kik­si luke­man 80, joka tar­koit­taa sitä, että hänen eläk­keen­sä on 80 % ylei­ses­tä elä­ke­ta­sos­ta sen vuo­den eläk­keel­le­jää­jien joukossa.
    jne.
    ‘snip’

    Suun­nil­leen noin­han nykyi­nen jär­jes­tel­mä toi­mii, tosin jokai­sel­le las­ke­taan yksi­lö­koh­tai­nen elä­ke eikä mitään ‘indek­siä’ kes­kiar­von kautta.
    Ja rahas­tot ovat puskureina…

  136. Rai­mo K: No kun näyt­täi­si olevan.
    Elä­keyh­tiöt ovat hil­jaa, joten lähi­tu­le­vai­suu­des­sa dra­maat­ti­sia mak­su­ko­ro­tuk­sia ei ole tulossa 

    Nin, eihän se noin 5%-yksikön koro­tus­pai­ne tie­ten­kään elä­ke­läi­sis­tä ole miten­kään “dra­maat­ti­nen”.

    Haluai­sin­pä näh­dä, miten elä­ke­läi­set rea­goi­si­vat sem­moi­seen 5%-yksikön raip­pa­ve­roon, joka nos­tai­si kes­ki­mää­räi­sen elä­ke­läi­sen vero­ra­si­tus­ta kym­me­nil­lä prosenteilla.

    http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/11/10/elakemaksuissa-odotettua-enemman-korotuspaineita/201116633/139

    Mitä tulee lep­pois­ta­mi­seen, niin haluai­sin kyl­lä näh­dä miten kun­tien 5% vuo­sit­tai­nen meno­jen kas­vu­vauh­ti ja laa­ja­mit­tai­nen lepois­ta­mi­nen sopi­vat yhteen. Tuol­la vauh­dil­la kun­tien menot ovat kas­va­neet jo yli 10v put­keen eikä tai­tos­ta ole näköpiirissä.

  137. Osmo, olet nyt 61-vuo­tias. Etkö kui­ten­kin, aina­kin mel­kein, kuu­lu suu­riin ikä­luok­kiin? Ei kai se, että syn­nyim­me yhtä vuot­ta myö­hem­min kuin viral­li­set suu­ret ikäluokat(1945–1950) tee meis­tä “syyt­tö­miä”?

    Nyt Suo­mes­sa on ensim­mäi­nen täs­tä par­ja­tus­ta poru­kas­ta tul­lut pre­si­dent­ti, edel­li­set ovat olleet van­hem­pia. Eikä kukaan suu­ris­ta ole pääs­syt pääministeriksikään.

    Aikai­sem­min kui­ten­kin mak­set­tiin edel­li­sen suku­pol­ven eläk­keet niil­le, jot­ka eivät ehti­neet kar­tut­taa elä­ke­ra­has­toa juu­ri yhtään. Oma isä­ni­kin mak­soi elä­ke­mak­su­ja vain muu­ta­man vuo­den, mut­ta sai eläk­keen, joka oli 66% pal­kas­ta. Minus­ta on aika­moi­nen saa­vu­tus, että samal­la kun mak­set­tiin eläk­keet niin saa­tiin aikai­sek­si myös suu­ret rahastot.

    1. Minun ikä­luok­ka­ni osal­lis­tuu tähän ryös­töön sii­nä, mis­sä vähän vahem­mat­kin. Isä­si näyt­tää olleen val­tion tai kun­nan palk­ka­lis­toil­le. Yksi­tyis­aloil­la elä­ke­jär­jes­tel­mä tuli voi­maan asteit­tain­niin että täy­siä ansio­eläk­kei­tä alet­tiin mak­saa vas­ta vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa. Jos minun ikä­luok­ka­ni oli­si sääs­tä­nyt rahaa vain omiin eläk­kei­siin­sä, se ei oli­si riit­tä­nyt nii­hin alkuun­kaan. Jos taas 80-luvul­la syn­ty­neet sai­si­vat käyt­tää itse omat elä­ke­mak­sun­sa vain omiin eläk­kei­siin­sä, eivät­kä jou­tui­si sub­ven­toi­maan minun ikä­luok­ka­ni ali­mak­set­tu­ja elä­kei­tä, he sai­si­vat huo­mat­ta­vas­ti parem­man eläk­keen kuin nyt tule­vat saamaan.
      Tätä voi toki pitää oikeu­den­mu­kai­se­na, kos­ka ylei­nen elin­ta­so on nous­sut niin pal­jon. Mut­ta kukaan ei voi­väit­tää, että mei­dän ikä­luok­kam­me on mak­sa­nut eläkkeensä.

  138. Rai­mo K: No kun näyt­täi­si olevan.
    Elä­keyh­tiöt ovat hil­jaa, joten lähi­tu­le­vai­suu­des­sa dra­maat­ti­sia mak­su­ko­ro­tuk­sia ei ole tulossa

    Kyl­lä se vii­ti­sen pro­sent­tiyk­sik­kö­kin, mitä on suun­ni­tel­tu nos­tet­ta­vak­si(kuvio 2.5) vuo­teen 2025 men­nes­sä ihan koh­tuul­li­ses­ti tun­tuu. Vii­ti­sen pro­sent­tiyk­sik­köä, joka muu­ten voi­tai­siin jakaa (samal­la työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la) verot­ta­jan ja pal­kaan­saa­jan välillä.

    Kat­so nyt myös sii­tä tau­lu­kos­ta, mikä oli elä­ke­mak­su­jen taso 70- ja 80-luvuil­la, jot­ka muo­dos­ta­va kak­si vuo­si­kym­men­tä suur­ten ikä­luok­kien työs­sä­käyn­tia­jas­ta. Toki ne tule­vil­le vuo­sil­le arvioi­dut lisä­mak­su­ko­ro­tuk­set ovat suh­teel­li­sen pie­niä ver­rat­tu­na sii­hen kuin­ka pal­jon mak­su­ja on jo nos­tet­tu tuos­ta tasos­ta, sen jäl­keen kun suu­ret ikä­luo­kat alkoi­vat olla vii­sis­sä kym­me­nis­sä, ja alkoi­vat näke­mään itsen­sä ennem­min eläk­keen tule­vi­na saa­ji­na kuin nii­tä muil­le maksavina.

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­ret ikä­luo­kat ovat mak­sa­neet aika­naan elä­ke­mak­su­ja noin kym­me­nen pro­sent­tia pal­kois­taan. Ne eivät rii­tä alkuun­kaan hei­dän eläk­kei­den­sä mak­suun. Se, että aika­naan anne­tut kat­teet­to­mat lupauk­set pide­tään perus­tuu sii­hen, että seu­raa­vat ikä­luo­kat pako­te­taan mak­sa­maan kak­si ker­taa kor­keam­pia elä­ke­mak­su­ja, samal­la kun hei­dän oikeu­ten­sa eläk­kee­seen on pienempi.

    Hyvä Osmo, nyt alat pääs­tä oikeil­le jäl­jil­le, ja tähän aihee­seen toi­voi­sin­kin sinun pureu­tu­van vie­lä syväl­li­sem­min. Ainoat polii­ti­kot, joi­den olen näh­nyt otta­van suu­ri­tu­loi­sil­le men­nei­nä vuo­si­na luva­tut suu­ret eläk­keet oma-aloit­tei­ses­ti esiin mer­kit­tä­vä­nä ongel­ma­na yhteis­kun­nan talou­del­li­sel­le kes­tä­vyy­del­le, ovat Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Juha Sipi­lä. Juha Sipi­lä teki tämän Talous­e­lä­män haas­tat­te­lus­sa kevääl­lä ennen valin­taan­sa Kes­kus­tan puheenjohtajaksi.

    Jotain näil­le koh­tuut­to­man suu­ril­le eläk­keil­le on minun mie­les­tä­ni pak­ko teh­dä. Ne eivät ole talou­del­li­ses­ti eivät­kä eet­ti­ses­ti kes­tä­viä. Ymmär­rän, että suu­ria palk­ko­ja pitää kan­nus­ta­vuu­den vuok­si mak­saa vaa­ti­vis­ta teh­tä­vis­tä, mut­ta mil­lä moraa­li­sel­la perus­teel­la kenen­kään kuu­luu saa­da yli 3000 euroa eläk­keel­lä kuu­kau­des­sa teke­mät­tä mitään? Jos tulot ovat olleet suu­ret työ­uran aika­na, niin luu­li­si niis­tä jää­neen jotain säästöönkin.

    Mikä­li ei enää annet­tai­si täl­lai­sia kat­teet­to­mia lupauk­sia suu­ris­ta eläk­keis­tä ja arvioi­tai­siin van­hat­kin uudel­leen, tuli­si suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan pal­jon peli­va­raa vas­ta­ta tule­vai­suu­den haas­tei­siin. Voi­tai­siin toteut­taa perus­tu­lo, pur­kaa kan­nus­tin­lou­kut, vähen­tää byro­kra­ti­aa ja luo­da lisää työ­tä ja hyvin­voin­tia yhteis­kun­taan. Nyt pal­jol­ti men­nei­nä vuo­si­na annet­tu­jen kat­teet­to­mien lupaus­ten takia kuris­te­taan tule­vai­suu­den elin­mah­dol­li­suuk­sia, ei inves­toi­da Suo­meen, ja vahin­goi­te­taan tule­vai­suu­den suku­pol­vien elä­män edel­ly­tyk­siä Suomessa.

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun ikä­luok­ka­ni osal­lis­tuu tähän ryös­töön sii­nä, mis­sä vähän vahem­mat­kin. Isä­si näyt­tää olleen val­tion tai kun­nan palk­ka­lis­toil­le. Yksi­tyis­aloil­la elä­ke­jär­jes­tel­mä tuli voi­maan asteit­tain­niin että täy­siä ansio­eläk­kei­tä alet­tiin mak­saa vas­ta vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa. Jos minun ikä­luok­ka­ni oli­si sääs­tä­nyt rahaa vain omiin eläk­kei­siin­sä, se ei oli­si riit­tä­nyt nii­hin alkuun­kaan. Jos taas 80-luvul­la syn­ty­neet sai­si­vat käyt­tää itse omat elä­ke­mak­sun­sa vain omiin eläk­kei­siin­sä, eivät­kä jou­tui­si sub­ven­toi­maan minun ikä­luok­ka­ni ali­mak­set­tu­ja elä­kei­tä, he sai­si­vat huo­mat­ta­vas­ti parem­man eläk­keen kuin nyt tule­vat saamaan.
    Tätä voi toki pitää oikeu­den­mu­kai­se­na, kos­ka ylei­nen elin­ta­so on nous­sut niin pal­jon. Mut­ta kukaan ei voi­väit­tää, että mei­dän ikä­luok­kam­me on mak­sa­nut eläkkeensä.

    Las­kin ker­ran miten asia on.Löysin van­hat työ­so­pi­muk­set ja pal­kat riit­tä­vän useal­ta vuodelta
    ja las­kin tulok­sen kes­ki­mää­räi­sel­lä elin­aja­no­dot­teel­la ja muu­ta­mal­la korkokannalla.
    Sen ver­ran on vara antaa periksi,että elin­aja­no­do­te oli ehkä lii­an alhainen,mutta toi­saal­ta jo pie­ni kor­ko jät­tää ylijäämää.

    Jos las­kel­ma oli­si teh­ty nai­sel­le niin taas sääs­tö oli­si jää­nyt alijäämäiseksi

    Ja tulos oli täl­lai­nen: 0‑korolla etuus menee tasan,muutaman % korol­la jään pal­jon tap­piol­le ja muut voittavat

  141. Sylt­ty: Nin, eihän se noin 5%-yksikön koro­tus­pai­ne tie­ten­kään elä­ke­läi­sis­tä ole miten­kään “dra­maat­ti­nen”.

    Dra­maat­ti­nen tai ei, vuo­den 2025 elä­ke­mak­suis­ta on tur­ha syyt­tää suu­ria ikä­luok­kia, juu­ri ketään ei ole jäljellä.

    1. Vuon­na 2025 suu­rin ikä­luok­ka, 1947 syn­ty­neet, täyt­tää 78 vuot­ta ja heis­tä on tämän­het­kis­ten eloon­jää­mis­tau­lu­koi­den mukaan hen­gis­sä 66 %, kuol­lei­suu­den tren­diä seu­rail­len noin 70 %.

  142. Ode:

    Eli­ni­kä­ker­roin ei toi­mi noin. Se tar­koit­taa, että jos sinua 20 vuot­ta van­hem­mat ikä­luo­kat elä­vät pidem­pään, heil­le mak­se­taan hei­dän “ansait­se­man­sa” kor­kea elä­ke pidem­pään ja sinun taak­kaa­si hel­po­te­taan alen­ta­mal­la sinun elä­ket­tä­si. Se, kuin­ka pit­kään sinun ikä­luok­ka­si elää, ei vai­ku­ta sinun eläk­kee­see­si mitään.

    Nykyi­nen elin­ai­ka­ker­roin las­ke­taan kul­le­kin ikä­luo­kal­le vuo­si ennen eläk­keel­le jää­mis­tä (nyt 62v) vii­den edel­li­sen vuo­den kuo­le­vuus­ti­las­to­jen poh­jal­ta. Tavoit­tee­na on, että “Eläk­keen­saa­jan koko van­huuse­lä­ke­ai­ka­na saa­ma eläk­keen yhteis­mää­rä pysyy kui­ten­kin sama­na, jos hän elää elin­aja­no­dot­teen mukai­seen ikään.” (lai­naus työeläke.fi-sivustolta)

    Jos tuo yllä kuvat­tu menet­te­ly ei oikeu­den­mu­kai­ses­ti ennus­ta elin­aja­no­do­tet­ta, niin kuin­ka se sit­ten pitäi­si määrittää?
    Mei­kä­läi­sen sil­miin menet­te­ly ei kam­mot­ta­van epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta näy­tä. Kun­kin ikä­luo­kan toteu­tu­vaa eli­ni­kää ei eläk­keen mak­sun kan­nal­ta voi muu­ta kuin arvioi­da. Meni­kö pie­leen saa­daan sel­vil­le vas­ta jälkikäteen.

    Mut­ta sinä­hän se tilas­to­tie­tei­li­jä olet, valis­ta tyh­mää insi­nöö­riä, kuin­ka sys­tee­mi pitäi­si korjata.

    1. Nykyi­nen elin­ai­ka­ker­roin las­ke­taan kul­le­kin ikä­luo­kal­le vuo­si ennen eläk­keel­le jää­mis­tä (nyt 62v) 

      Se perus­tuu nyt sii­hen, kuin­ka suu­ri osa vuosina
      1944–48 syn­ty­neis­tä on kuol­lut 63-vuotiaana
      1943–47 syn­ty­neis­tä 64-vuotiaana
      .
      .
      .
      1914–1918 syn­ty­neis­tä on kuol­lut 93 vuotiaina

      Ja niin edelleen.
      Kun kuol­lei­suus las­ke­taan aivan eri kohor­teis­ta, joil­la on aivan eri­lai­nen elä­män­hi­stro­ria taka­naan, ennus­te on hyvin epä­var­ma. Edes vähän parem­paan pääs­täi­siin, jos nuo kuo­lin­to­den­nä­köi­syy­det ekstra­po­loi­tai­siin niin, että yri­tet­täi­siin ennus­taa, kuin­ka suu­ri osa vuon­na 1950-syn­ty­neis­tä kuo­lee 90-vuo­tiai­na vuon­na 2040.

  143. Lii­an vanha, 

    kyl­lä Osmo on oikeas­sa. Jokin on las­kel­mis­sa­si men­nyt pie­leen. Suu­ret ikä­luo­kat eivät ole mak­sa­neet itse eläk­kei­tään, eikä toki mikään muu­kaan ikä­luok­ka ennen sitä eikä sen jäl­keen ole näin teh­nyt, eikä niin kan­na­ta teh­dä­kään, kos­ka rahaa ei voi syö­dä eikä sil­lä voi vaih­taa vaippoja.

    En halua syyl­lis­tää suu­ria ikä­luok­kia sinän­sä, vaan peri­aat­teen, jon­ka mukaan elä­ke mää­räy­tyy työ­uran tulo­jen mukaan ja ilman kat­toa, jol­loin usei­den tuhan­sien euro­jen­kin kuu­kausie­läk­kei­tä mak­se­taan, vaik­ka näis­sä isois­sa eläk­keis­sä mak­su­va­je on eurois­sa mita­ten vie­lä isom­pi kuin pie­nis­sä (jos siis oli­si työ­uran aika­na kerät­ty sääs­töön sama pro­sent­tio­suus myö­hem­min mak­set­ta­vien eläk­kei­den kokonaissummasta). 

    Val­ta­vat erot eläk­keis­sä vain lisää­vät van­hus­ten eriar­voi­suut­ta ja lisää­vät muun muas­sa elin­ajan riip­pu­vuut­ta tulois­ta. Kai­kil­le pitää taa­ta hyvä hoi­to tulois­ta riip­pu­mat­ta, mut­ta nyt käy­kin niin, että suu­ris­ta eläk­keis­tä jää leve­ään elä­mään ja sääs­töön ter­veel­lä van­huk­sel­la huo­mat­ta­via sum­mia. Suu­rem­mat tulot työ­uran aika­na takaa­vat mie­les­tä­ni jo riit­tä­väs­ti tur­vaa van­huu­del­le ker­ty­neen omai­suu­den muo­dos­sa. Ei ole mitään moraa­li­sia tai talou­del­li­sia perus­tei­ta kas­vat­taa näi­tä ero­ja vie­lä eläk­keel­lä yhteisvastuullisesti.

    1. Tämä elä­ke­jär­jes­tel­män epä­rei­luus on peräi­sin ikä­luok­kien koos­ta. Pää­asias­sa elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me perus­tuu ket­ju­kir­jee­seen. Työs­sä ole­va ikä­luok­ka mak­saa eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet omas­ta pal­kas­taan ja täs­tä pal­kin­nok­si vel­voit­taa las­ten­sa ikä­luo­kan mak­sa­maan taas hei­dän eläkkeensä.

      Suur­ten ikä­luok­kien teh­tä­väk­si jäi elät­tää itse­ään pal­jon pie­nem­pi ikä­luok­ka ja vas­taa­vas­ti hei­dän las­ten­sa pal­jon pie­nem­pi ikä­luok­ka jou­tuu elät­tä­mään suu­ret ikä­luo­kat. Kun suur­ten ikä­luok­kien van­hem­mil­la ei ollut ansio­elä­ket­tä val­tion vir­ka­mie­hiä lukuu­not­ta­mat­ta, hal­vak­si tuli muutenkin.

      Tätä ikä­luok­kien koko­vää­ris­ty­mää on yri­tet­ty pai­ka­ta osit­tai­sel­la rahas­toin­nil­la. Ensin oli tar­koi­tus, että rahas­tot pure­taan, kun suu­ret ikä­luo­kat ovat eläk­keel­lä ja vapau­tu­vil­la rahoil­la mak­se­taan se pien­ten ikä­luok­kien yli­mää­räi­nen kuor­ma. Sit­ten siir­ry­tään taas rahas­toi­mat­to­maan jär­jes­tel­mään. Suu­ris­ta pää­omis­ta on kui­ten­kin ikä­vä luo­pua ja sik­si rahas­to­ja ei puretakaan.

      Täs­sä välis­sä elin­ajan odo­te on nous­sut aivan kum­mas­ti. On ilmeis­tä, että suu­ret ikä­luo­kat tule­vat nos­ta­maan eläk­kei­tään pal­jon odo­tet­tua pidem­pään. Tämä hyvi­te­tään pie­nil­le ikä­luo­kil­le alen­ta­mal­la pien­ten ikä­luok­kien eläkkeitä.

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä elä­ke­jär­jes­tel­män epä­rei­luus on peräi­sin ikä­luok­kien koosta. 

    Ei elä­ke­jär­jes­tel­män epä­rei­luus ole pel­käs­tään suku­pol­vien välis­tä. Mie­les­tä­ni elä­ke­jär­jes­tel­mä on epä­rei­lu myös tulo­luok­kien välillä. 

    Ker­ro Osmo, että onko sinun mie­les­tä­si oikeu­den­mu­kais­ta, että nykyi­set ja tule­vat työn­te­ki­jä­su­ku­pol­vet mak­sa­vat euro­mää­räi­ses­ti enem­män elä­ket­tä pörs­siyh­tiön ex-toi­mi­tus­joh­ta­jal­le (esim. Mikael Lilius, Juk­ka Här­mä­lä) kuin koko työ­uran­sa pie­ni­tu­loi­se­na raa­ta­neel­le siivoojalle?

    Eikö voi­da aja­tel­la niin, että jos osit­tai­nen eläk­kei­den rahas­toin­ti suur­ten ikä­luok­kien koh­dal­la on vaik­ka 50% niin puut­tu­vat 50% Mikael Liliuk­sen eläk­kees­tä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män euro­ja kuin sii­voo­jan eläk­kees­tä puut­tu­vat 50%. Eli sel­lai­nen seli­tys, että Lilius on työ­uran­sa aika­na mak­sa­nut sii­voo­jaa enem­män elä­ke­mak­su­ja, ei ole mie­les­tä­ni moraa­li­ses­ti kes­tä­vä. Tulo­luok­kien eri­lai­set eli­niä­no­do­tusar­vot vie­lä pahen­ta­vat tätä epä­ta­sa-arvoa entisestään.

    Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa pitäi­si teh­dä mit­ta­va remont­ti koko elä­ke­jär­jes­tel­män perusteisiin.

  145. Eipä ole täs­sä­kään ket­jus­sa kir­kas­tu­nut, mikä tuo ongel­ma on suu­rien ikä­luok­kien suu­ril­la eläk­keil­lä ja tule­vil­la pie­nil­lä ikä­luo­kil­la. Käsit­tääk­se­ni se elä­ke­tu­lo ei katoa mihin­kään mus­taan auk­koon. Siis eläk­keen­saa­ja toi­vot­ta­vas­ti ter­vee­nä pysyes­sään käyt­tää rahaa koh­tuul­li­seen elä­män­ta­soon. Mah­dol­li­nen yli­jää­mä ker­tyy oman asun­non arvok­si ym omai­suu­dek­si. Hen­ki­lö, joka on 30 vuot­ta työ­elä­mäs­sään sääs­tä­nyt saa­dak­seen oman asunnon,ei muu­tu yleen­sä tuh­lai­le­vak­si eläkkeellä.
    Voi naut­tia hal­vois­ta har­ras­tuk­sis­ta. Jos tekee ete­län­mat­kan, niin kal­leim­man seson­gin ulko­puo­lel­la sääs­tää huomattavsti.
    Nau­tin­nol­lis­ta on täl­löin aut­taa las­ten­sa talout­ta ja jät­tää hie­man perin­töä. Mik­si perin­töä pide­tään tie­tyil­lä tahoil­la riis­to­por­va­rien juo­nit­te­lu­na. Onko se tuo kuu­lui­sa kateus joka kai­ken voit­taa. Onhan yhteis­kun­ta otta­mas­sa käsi pit­käl­lä oman osan­sa perin­tö­ve­ro­na. On kyl­lä ole­mas­sa mon­ta­kin kei­noa vält­tyä täy­sin perintöverolta.Nykyiset elä­ke­läi­set vain ovat tot­tu­neet tiet­tyyn oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja yhteis­vas­tuun kan­ta­mi­seen. Hei­dän mie­les­tään ns. luo­va vero­suun­nit­te­lu on rikol­lis­ta ja tuo­mit­ta­vaa toimintaa.

  146. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­kat­to aktu­aa­ri­ses­ti toteu­tet­tu­na voi tul­la kal­liik­si. Sehän tar­koit­tai­si, että suu­ri­tu­loi­set mak­sai­si­vat elä­ke­mak­su­jaan vain osas­ta pal­kas­taan tai vaih­toeh­toi­ses­ti lopet­tai­si­vat mak­su­jen mak­sa­mi­sen koko­naan, kun elä­ke on tul­lut mak­se­tuk­si kat­toon asti. 

    Vie­lä jat­kan edel­li­sen kom­ment­ti­ni aihe­pii­ris­tä. Toi­voi­sin, että Osmo todel­la­kin ottai­sit nyt kan­taa suur­ten (esim. yli 3000 euroa/kk) eläk­kei­den talou­del­li­seen ja eet­ti­seen kestävyyteen.

    Olet­ko Osmo esi­mer­kik­si aja­tel­lut ihan lop­puun asti sen, mitä tuos­sa yllä ole­vas­sa kom­men­tis­sa­si kir­joi­tat? Mitä vaik­ka­pa tar­koi­tat sanoes­sa­si “kun elä­ke on tul­lut mak­se­tuk­si kat­toon asti”? Eikö ole tot­ta, että eri­tyi­sen suur­ten eläk­kei­den koh­dal­la rahas­toin­ti­va­je on päin vas­toin euro­mää­räi­ses­ti suu­rem­pi kuin pien­ten eläk­kei­den kohdalla? 

    Tämä­hän tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että jos las­ke­taan tyy­pil­li­sen suu­ri­tu­loi­sen joh­ta­jan elin­ai­ka­naan saa­man eläk­keen koko­nais­sum­ma ja vähen­ne­tään sii­tä hänen työ­uran­sa aika­na mak­sa­man­sa (ja rahas­toi­dut) elä­ke­mak­sut, niin ero­tuk­se­na saa­tu sum­ma (=rahas­toin­ti­va­je) on suu­rem­pi kuin yhtä pit­kän työ­uran teh­neen sii­voo­jan koh­dal­la. Tämä tar­koit­taa, että tule­vat työn­te­ki­jä­su­ku­pol­vet siis mak­sa­vat enem­män eläk­kei­tä jo ennes­tään rik­kail­le kuin muille.

    Täl­lai­nen mie­li­puo­li­nen “tulon­siir­to” köy­hil­tä rik­kail­le on siis ilmei­ses­ti sisään­ra­ken­net­tu koko elä­ke­jär­jes­tel­mään eikä kos­ke pel­käs­tään vas­ti­kään huo­mio­ta herät­tä­nei­tä ns. lisäe­läk­kei­tä (http://www.hs.fi/talous/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille+miljoonalasku+johtajatason+lis%C3%A4el%C3%A4kkeist%C3%A4/a1305553425960).

    Kor­jaa Osmo, jos olen väärässä.

    1. Nämä työ­elä­ke­jär­jes­tel­män sisäl­le pii­lo­te­tut lisäe­läk­keet ovat ker­ta­kaik­ki­sen moraa­li­ton jut­tu, kos­ka niis­tä ei ole mak­set­tu tar­peek­si. Jos osa pal­kas­ta mak­se­taan eläk­kee­nä, se pitää olla oman eril­li­sen jär­jes­tel­män pii­ris­sä ja sii­tä pitää mak­saa täy­si hin­ta. Ymmär­tääk­se­ni, en tosin ole ihan var­ma, tuo käy­tän­tö on nyt lope­tet­tu, mut­ta eläk­keil­lä on poe­rus­tus­lain suo­ja, joten nii­den takau­tu­va pois otta­mi­nen vaa­ti­si perus­tus­lain säätämisjärjestystä.

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä työ­elä­ke­jär­jes­tel­män sisäl­le pii­lo­te­tut lisäe­läk­keet ovat ker­ta­kaik­ki­sen moraa­li­ton jut­tu, kos­ka niis­tä ei ole mak­set­tu tarpeeksi. 

    Juu, mut­ta kes­kei­sin väit­tee­ni oli siis se, että koko elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on sama vika kuin näis­sä lisäe­läk­keis­sä, eli nyt lähi­tu­le­vai­suu­des­sa odo­tet­ta­vis­sa ole­vas­sa tilan­tees­sa koko jär­jes­tel­mä on “moraa­li­ton juttu”. 

    Pää­väit­tee­ni on siis, että tähän Osmo sinun­kin mai­nit­se­maa­si suku­pol­vien väli­seen epä­rei­luu­teen elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä liit­tyy samaan aikaan elä­ke­läis­ten tuloe­ro­ja lisää­vä komponentti.

    Yri­tän täsmentää.

    Ole­te­taan aluk­si täy­sin sta­bii­li­na pysy­vä yhteis­kun­ta, jos­sa kaik­ki ikä­luo­kat ovat saman­ko­koi­sia, elä­vät yhtä pit­kään, työs­ken­te­le­vät yhtä kau­an ja ansait­se­vat yhtä pal­jon ja tulo­ja­kau­ma on kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa sama. Nyt jos jokai­ses­ta yhteis­kun­nas­sa palk­ka­na mak­se­tus­ta euros­ta kerä­tään elä­ke­mak­sua x‑prosenttia, niin luon­nol­li­ses­ti hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat työ­uran­sa aika­na elä­ke­mak­su­ja enem­män ja sen perus­teel­la voi­daan aja­tel­la, että heil­lä on oikeus saa­da suu­rem­paa elä­ket­tä. Täl­lä taval­la jär­jes­tel­mäs­tä voi­daan luo­da tulo­luok­kien väli­sel­tä tulon­siir­to­vai­ku­tuk­sel­taan neut­raa­li. Tar­vit­see vain sää­tää elä­ke­mak­su­pro­sent­ti x siten, että työ­tä teke­vät mak­sa­vat työ­uran­sa aika­na yhtä pal­jon elä­ke­mak­su­ja kuin eläk­keel­lä ole­vat ehti­vät elä­ke­ai­ka­naan kulut­taa. Eläk­kei­den rahas­toin­ti ja sääs­tä­mi­nen etu­kä­teen ei ole täl­lai­ses­sa ajal­li­ses­ti saman­lai­se­na säi­ly­väs­sä tilan­tees­sa tarpeen.

    Mut­ta jos tilan­ne ei ole­kaan näin sta­bii­li ja eten­kin jos eri tulo­luok­kien koh­dal­la työ­uran pituu­den ja elä­kea­jan kes­ton jakaan­tu­mi­nen ei ole saman­lais­ta (eli­niän ja tulo­jen kor­re­laa­tio!), tilan­ne muut­tuu ja elä­ke­jär­jes­tel­mä ei ole tulon­siir­to­vai­ku­tuk­sil­taan neutraali.

    Kun sodan jäl­keen syn­tyi suu­ria ikä­luok­kia ja näi­den jäl­keen pie­nem­piä, niin vii­saas­ti huo­mat­tiin mah­dol­li­suus kerä­tä sääs­töön rahaa osit­tain kat­ta­maan suur­ten ikä­luok­kien elä­ke­ku­lu­ja. Mut­ta kos­ka ilmei­ses­ti on niin, että kerä­tyt rahas­tot eivät täy­sin rii­tä pois­ta­maan eläk­keel­lä ole­vien suu­res­ta mää­räs­tä syn­ty­vää pai­net­ta korot­taa elä­ke­mak­su­ja (joh­tuen joko kerä­tyn rahan riit­tä­mät­tö­myy­des­tä, palk­ka­sum­man ennus­tet­tua huo­nom­mas­ta kehi­tyk­ses­tä tai halut­to­muu­des­ta pur­kaa ikä­luok­kien kokoe­ro­jen tasaa­mis­ta var­ten luo­tu­ja rahas­to­ja) näyt­tää siis sil­tä, kuten Osmo itse­kin tote­sit, että lähi­tu­le­vai­suu­den suku­pol­vil­le syn­tyy suu­rem­pi elä­ke­mak­su­taak­ka työ­uran­sa ajal­le kuin vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na työ­uran­sa teh­neil­lä on ollut. 

    On siis mah­dol­lis­ta ja syy­tä olet­taa, että elä­ke­mak­su­ra­si­tus voi lähi­tu­le­vai­suu­den työn­te­ki­jöil­lä nous­ta aiem­paa suu­rem­mak­si. Saman­ai­kai­ses­ti täs­tä kui­ten­kin seu­raa pait­si suku­pol­vien väli­nen epä­rei­luus, niin myös se, että tämän epä­rei­luu­den aiheut­ta­ma tulon­siir­to uudel­ta suku­pol­vel­ta van­hem­mil­le suku­pol­vil­le koh­den­tuu saa­ma­puo­lel­la siten, että suu­ren eläk­keen saa­jat saa­vat enem­män (siis euroi­na vie­lä enem­män kuin ovat elä­ke­mak­su­ja aika­na­naan mak­sa­neet pie­ni­tu­loi­sia enem­män). Eli nuo­ret nyt ja lähi­tu­le­vai­suu­des­sa työ­uran­sa luo­vat suku­pol­vet siis jou­tu­vat mah­dol­li­ses­ti mak­sa­maan elä­ke­mak­su­ja nime­no­maan hyvä­tu­loi­sil­le. Onko siis niin, että ei pidä­kään syyl­lis­tää ros­voik­si kaik­kia suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jia, vaan nime­no­maan suu­ren eläk­keen itsel­leen “var­mis­ta­neet” suur­ten ikä­luok­kien edustajat?

    Jos Suo­mel­le käy hyvin, ja tuot­ta­vuus sekä bkt-per-hen­ki kas­vaa, niin tämä epä­rei­luus ei ole ongel­ma eikä kai edes voi puhua epä­rei­luu­des­ta. Mut­ta jos Suo­men kan­san­ta­lou­den tilan­ne käy haas­ta­vam­mak­si, niin on hul­lua, jos sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa Suo­mi vie­lä upot­taa itsen­sä ja tule­vai­suu­ten­sa men­nei­nä vuo­si­na annet­tui­hin kat­teet­to­miin eläkelupauksiin.

    Toi­vot­ta­vas­ti sii­nä vai­hees­sa edus­kun­nal­ta löy­tyy moraa­lis­ta sel­kä­ran­kaa arvioi­da aikoi­naan lii­an avo­kä­ti­ses­ti myön­net­ty­jä ruh­ti­naal­li­sen suu­ria eläk­kei­tä­kin uudel­leen, vaik­ka sit­ten perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä. Yhdes­sä teke­mi­sen ja yhteen hii­leen puhal­ta­mi­sen ilma­pii­ri ei voi säi­lyä, jos jär­jes­tel­mä on lii­an epä­rei­lu eri ikä­luok­kien ja eri tulo­luok­kien välillä.

  148. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuon­na 2025 suu­rin ikä­luok­ka, 1947 syn­ty­neet, täyt­tää 78 vuot­ta ja heis­tä on tämän­het­kis­ten eloon­jää­mis­tau­lu­koi­den mukaan hen­gis­sä 66 %, kuol­lei­suu­den tren­diä seu­rail­len noin 70 %.

    Nois­sa las­kel­mis­sa ei ole huo­mioi­tu Ruot­sin osuutta.Suurte ikä­luo­kat oli­vat pal­jon kan­sain­vä­li­sem­piä kuin nykyi­set ja Ruot­siin ja muu­al­le maa­il­maan muut­ti mer­kit­tä­vä osa 60–70-lukujen taitteessa.

    Ruot­sis­sa elää edel­len mer­kit­tä­vä osa suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta ja paluu­muut­ta­jien­kin eläk­keis­tä vas­taa Ruot­si osaltaan

    Kysyin ETk:ta miten nämä on huo­mioi­tu kes­tä­vyys­las­kel­mis­sa: Vas­taus oli ettei mitenkään

    Eli suur­ten ikä­luok­kien rasi­tuk­sen mai­nos­ta­mi­nen ei perus­tu todellisuuteen.

    Eli vaik­ka suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta 77 % on hen­gis­sä niin mis­sä ha ovat ja kuka vas­taa hei­dän eläkkeistään ?

  149. Mik­si käym­me töis­sä? Sik­si että sai­sim­me ruo­kaa, emme sik­si että voi­sim­me saa­da rahaa. 

    Ruo­ka, läm­pö, suo­ja ynnä sosi­aa­li­suu­den tar­ve ‑sii­nä mitä ihmi­nen tar­vit­see. Emme ole tääl­lä tuot­taak­sem­me rahaa vaan elääksemme. 

    Tyy­dyn vähään. Kas­va­tan ruo­ka­ni pää­asias­sa itse, han­kin itse läm­mön ja pidän huol­ta sosi­aa­li­sis­ta kon­tak­teis­ta­ni. Emme sai­ras­te­le. Per­hees­säm­me hoi­de­taan itse lap­set, vanhukset. 

    En halua toi­mia sel­lai­sen yhteis­kun­nan hyväk­si, joka sai­ras­tut­taa ihmi­set nään­nyt­tä­mäl­lä ja pakot­teil­la. Joka orjuut­taa kan­sa­lai­sen­sa (joi­ta sen pitäi­si suo­jel­la) toi­mi­maan omien lyhyt­nä­köis­ten halu­jen­sa mukaisesti. 

    On aika hal­pa isku vyön alle, jos vaa­di­taan joko ole­maan orja­na muka­na täs­sä yhteis­kun­nas­sa tai sit­ten hyp­pää­mään koko­naan sii­tä pois. Asia ei ole ihan niin mus­ta­val­koi­nen. Ei toki: arvos­tan kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­hoi­toa, mut­ta niis­sä on pal­jon mätää­kin. Kos­ka en voi koh­den­taa mak­sa­mia­ni vero­ja tär­kei­nä pitä­mii­ni asioi­hin, niin kiel­täy­dyn nii­tä myös hankkimasta. 

    Tämä yhteis­kun­ta heit­tää rahaa huk­kaan, vil­je­lee oikeal­le ja vasem­mal­le ikään kuin raha kas­vai­si maas­sa. Voin ker­toa teil­le, ete­län vii­saat: ei se kas­va. Sen sijaan ruo­ka ja läm­pö kas­vaa maas­sa. Nii­tä tuli­si vaa­lia, ei tuho­ta. Mik­si tuhoam­me ympä­ris­töäm­me (ja samal­la itsem­me), kun voi­sim­me elää koh­tuul­li­ses­ti ja luon­toa sääs­täen? Sen sijaan me haluam­me kaik­kea pal­jon, heti, enem­män. Ja aika tuhoi­sil­la seu­rauk­sil­la. Ja teil­lä, ete­län vii­saat ja raha­nah­neet, ei ole muu­ta huo­le­nai­het­ta kuin se, että ihmi­set alka­vat ottaa vas­tuu­ta omas­ta elämästään! 

    Ei lep­pois­ta­mi­nen ole jou­te­no­loa, vaan elä­mis­tä. Sik­si­hän me tääl­lä olemme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.