Opiskelijoiden olisi järkevintä ostaa asuntonsa

Yksiöi­den vuo­krat ovat Hel­sin­gis­sä tör­keän kor­kei­ta. Tämä on mer­kit­tä­vä ongel­ma opis­ke­li­joil­le. Jos vuo­kraa jou­tuu mak­sa­maan 700, jos­ta yhtiö­vas­tik­keen osuus on sata­nen, opis­ke­li­jan oli­si pal­jon jär­ke­väm­pää ostaa asun­to vaik­ka koko­naan velak­si. Jos asun­to mak­saa vaik­ka­pa 120 000, kor­koa sii­tä ei miten­kään voi tul­la 7200 euroa eli kuut­ta pro­sent­tia. Asun­to­ja­han yhä lai­noi­te­taan sata­pro­sent­ti­ses­ti ja jopa ylikin.

Opin­to­tuen asu­mis­li­sä kui­ten­kin pakot­taa opis­ke­li­jan vuo­kra­mark­ki­noil­le. Asu­mis­li­sää ei mak­se­ta sent­tiä­kään asun­to­lai­nan kor­koi­hin eikä edes yhtiö­vas­tik­kee­seen.  Kor­koa ei pidä­kään käsi­tel­lä kuin vuo­kraa, kos­ka sitä tue­taan jo vero­vä­hen­ny­soi­keu­den kaut­ta ja kos­ka vuo­kra­nan­ta­jan vuo­kra­tu­lo on täl­le vero­tet­ta­vaa tuloa. Sil­ti edes yhtiö­vas­tik­keen ja pie­nen korois­ta korois­ta pitäi­si oikeut­taa asu­mis­li­sään.  On tur­haa val­tion toi­min hyö­dyt­tää vuo­kra­nan­ta­jia vie­mäl­lä opis­ke­li­joil­ta vaih­toeh­to vuokra-asumiselle.

53 vastausta artikkeliin “Opiskelijoiden olisi järkevintä ostaa asuntonsa”

  1. Opin­to­tuen asu­mis­li­sä kui­ten­kin pakot­taa opis­ke­li­jan vuokramarkkinoille.”

    Ystä­vä vuo­kra­si piha­mök­kiä. Mök­ki meni opis­ke­li­jal­le, joka pyy­si vuo­kran­ko­ro­tus­ta. Pyy­det­ty vuo­kra oli niin pie­ni, että sii­tä ei saa­nut tukea. Vuo­kraa nos­tet­tiin ja opis­ke­li­ja sai asun­non ja ystä­vä sai tuplavuokran.

    Nyky­ään opis­ke­lu on hyvä bis­ness, että val­mis­tu­mi­nen on kuin kon­kurs­sin teki­si. Oli­si­ko­han aika pala­ta 1970-luvul­le, jol­loin opis­ke­lu oli inves­toin­ti tulevaisuuteen.

  2. Omas­sa omis­tusa­sun­nos­saan asu­va opis­ke­li­ja saa kyl­lä KELAn yleis­tä asu­mis­tu­kea, jon­ka mää­rä on yleen­sä jopa suu­rem­pi kuin opin­to­tuen asu­mis­li­sä (joka on max 201,60 e/kk).

  3. Itse mak­san vuo­kraa yksiös­tä 570€, ja minul­la oli­si käteis­tä ostaa asun­to ilman vel­kaa. Tois­tai­sek­si tämä ei ole kan­nat­ta­nut, kos­ka esim. Euro-obli­gaa­tio rahas­tos­ta on kes­ki­mää­rin saa­nut vähän yli 7% vuo­sit­tai­sen tuo­ton vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ajal­ta. Vii­mei­sen vuo­den aika­na tuot­to on ollut yli 9%. 

    Olen har­kin­nut asun­non ostoa velak­si kun uusien asun­to­lai­no­jen reaa­li­kor­ko oli noin 0,8 pro­sent­tiyk­sik­köä nega­tii­vi­nen aina­kin vie­lä vii­me kesä­kuus­sa. Ihme­tyt­tää vain se, miten tämä yhtä­lö voi olla kan­nat­ta­va pan­keil­le. Pal­jon­ko ne ran­kai­se­vat jos mak­saa velan ennen aiko­jaan pois kor­ko­jen noustessa?

  4. Yksiöi­den tör­keä hin­ta­ta­so joh­tuu puh­taas­ti kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Nykyi­sil­lä nor­meil­la ja sää­dök­sil­lä (kes­ki­pin­ta-ala‑, pysä­köin­ti- yms.) mois­ten raken­ta­mi­nen ei ole ollut kan­nat­ta­vaa. Ja vai­ku­tus ei tosi­aan kos­ke pelk­kiä vuo­krayk­siöi­tä, hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­vat myy­tä­vät yksiöt ovat myös tör­keän hintaisia.

  5. Sama jut­tu pätee myös työ­asun­to­vä­hen­nyk­seen. Teen töi­tä 400 kilo­met­rin pääs­sä vai­mos­ta­ni ja lap­sis­ta­ni, mikä vaa­tii asun­non toi­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta. Vero­vä­hen­nys on 250 euroa suo­raan veros­ta, mut­ta oli­si nol­la euroa jos omis­tai­sin asun­non itse. Verot­ta­ja tukee kui­ten­kin vuo­kran mak­sua vai­mol­le­ni, joka omis­taa työasunnon.

    Tämän kuvion toi­mi­mi­nen var­mis­tet­tiin sekä verot­ta­jal­ta, että laki­mie­hel­tä ja on kum­man­kin mie­les­tä ok.

    Verot­ta­ja ei siis sal­li minun rikas­tu­van työ­asun­nol­la, mut­ta vai­mo­ni rikas­tu­mi­nen on sil­le ok. Onko täs­sä­kään mitään järkeä:)?

  6. Ja yksiöi­den vuo­krin­han ei vai­ku­ta yhtään lii­ka raken­ta­mi­sen sää­te­ly eikä var­sin­kaan kaa­voi­tus­mo­no­po­li. Sitä saa mitä tilaa. 😀 😀 😀 Nyt on tilat­tu kor­kei­ta asumiskustannuksia.

    Hel­sin­gin kes­tä­mä­tön yksiö­pu­la rat­ke­aa vain raken­ta­mal­la Uusi-Kal­lio. Tii­vis­tä kuusi­ker­rok­sis­ta raken­nus­kan­taa spå­ra­mat­kan pää­hän kes­kus­tas­ta. Asun­to­jen kes­ki­ko­kook­si 20 neliö­tä ja asun­to­ja koko­nais­mää­räl­tään rapiat 10 000. Ton­tit riit­tä­vän pie­nik­si ja nin, ettei yhdel­lä omis­ta­jal­la ole mon­taa tont­tia, eikä muo­dos­tu mää­rää­vää markkina-asemaa.

    Lää­ke pulaan tie­de­tään, mut­ta onko oikeas­ti halua läh­teä hel­pot­ta­maan pulaa? En ukso, kos­ka koh­tuu­hin­tai­nen asu­mi­nen on polii­ti­ko­ja lähel­lä ole­vien raken­nus­lii­kei­den tas­kus­ta pois. 😉

  7. Mis­tä saa lai­naa ilman vakuuk­sia? Minä voi­sin ottaa sel­lai­sen mie­lel­lä­ni. Yleen­sä asun­to käy vakuu­dek­si kor­kein­taan 75% asun­non arvos­ta ja lopul­le eli 120k€ asun­nol­le pitäi­si jos­tain löy­tyä omaa pää­omaa 30k€ tai vakuuk­sia vas­taa­val­le arvolle.

  8. Rat­kai­su ongel­maan on ollut jo tie­dos­sa pit­kään, yleis­tä asu­mis­tu­kea saa myös vas­tik­kee­seen. Opis­ke­li­jan pitää siis jär­jes­tää asian­sa niin, että saa yleis­tä asu­mis­tu­kea eikä opis­ke­li­joi­den asumislisää.

  9. Täs­sä onkin pie­ni ongel­ma — samal­la oli­si teh­tä­vä har­kin­taa, että opis­ke­le­mi­nen tuot­taa tai­to­ja, jot­ka joh­ta­vat tuloi­hin aikanaan. 

    Eteen­kin AMK opin­to­lin­joil­la ole­vil­le tulee pai­net­ta paran­taa saa­man­sa ope­tuk­sen tasoa ja omaa oppimistaan. 

    (Osaa­vil­le ajat­te­lu­ky­kyi­sil­le ja ahke­ril­le nuo­ril­le on hommia.)

  10. Oli­ko tämä kir­joi­tus ottaa ihan vaka­vas­ti. Noin 30 sekun­nin miet­ti­mi­sen jäl­keen tuli mie­leen seu­raa­vat asiat:
    1. Opis­ke­li­ja ei saa vel­kaa ilman tur­vaa­via vakuuk­sia ja/tai sään­nöl­li­siä tulo­ja. Har­val­la opis­ke­li­jal­la on.
    2. 700 €/kk vuo­kra kos­kaa lähin­nä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin yksi­tyi­siä vuo­krayk­siöi­tä. Opis­ke­li­ja-asun­to­ja vähän kau­em­paa tai solu­ja saa jo huo­mat­ta­vas­ti halvemmalla.
    3. Asun­non osta­ja altis­tuu hin­ta­vaih­te­lu­ris­kil­le. Vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na ris­kin­ot­to on tuot­ta­nut voit­toa, seu­raa­vas­ta 5 vuo­des­ta en oli­si niin varma.
    4. Opis­ke­li­ja menet­tää ensios­ta­jan edut vuo­krayk­siön ostos­sa. Ja kun val­mis­tu­mi­sen jäl­keen saat­taa olla tar­vet­ta isom­paan asun­toon, jou­tuu uuden oston yhtey­tey­des­sä mak­sa­maan varain­siir­to­ve­ron + mah­dol­li­set välityspalkkiot.
    5. Kuten kir­joi­te­tuk­ses­sa­si tode­taan asu­mis­li­sää ei saa omaa asun­toa varten.
    6. Las­kel­ma menee uusik­si jos kor­ko­ta­so nousee. Täl­lä het­kel­lä korot on alhaal­la, mut­ta ei se mitään takaa mil­lä tasol­la korot on esim. ensi vuonna.

    Käte­vin­tä, jos­kaa ei vält­tä moraa­li­ses­ti oikein, on ns. ris­tii­nos­tot, jos­sa kak­si toi­sil­leen tut­tua per­het­tä osta­vat sijoi­tusa­sun­not ja vuo­kraa­vat ne ris­tiin toi­sen per­heen opis­ke­li­ja­lap­sil­le. Täl­lä kikal­la pää­see hyö­ty­mään tehok­kaas­ti vero- ja tukieduista.

  11. Pie­ni­tu­loi­nen, omis­tusa­sun­nos­sa asu­va opis­ke­li­ja voi saa­da yleis­tä asu­mis­tu­kea. Ihan kuten kuka tahan­sa pienituloinen.

  12. Elä­köön! Olem­me pelas­tet­tu­ja! Lisää tukia lisää­mään kysyn­tää. Tar­jon­taan ei kan­na­ta vai­kut­taa. Ja tuet­han ei mene mis­sään tilan­tees­sa hintoihin. 

    Teki­sit­kö meil­le tyh­mil­le ana­lyy­sin kuin­ka pal­jon rahaa on 120 000 €?

  13. Opis­ke­li­jat voi­vat kyl­lä saa­da KELAn yleis­tä asu­mis­tu­kea jos asu­vat omistusasunnossa.

    Toi­nen asia on sit­ten myös että omis­tusa­su­mi­ses­sa on kyl­lä enem­män ris­kiä kuin vuo­kral­la-asu­mi­ses­sa (nimit­täin asun­to­hin­ta­ris­kiä + remont­ti­kus­tan­nus­ris­kiä). Täten omis­tusa­su­mi­sen pitäi­si­kin olla kes­ki­mää­rin vähän hal­vem­paa. Suu­rin­osa asun­no­no­mis­ta­jis­ta on vel­ka­si­joit­ta­jia, jot­ka toivovat/uskovat ettei asun­to­jen hin­nat laske.

  14. Se vas­ti­ke ei kyl­lä kata kor­jauk­sia, täy­sin mutu­na sanoi­sin että yksi­kös­sä jotain tyy­liin ton­nin vuo­si oli­si hyvä kes­kiar­vo. Mut­ta muu­ten joo, kak­siois­sa tosin sit­ten vähem­män selvää.

  15. Opin­to­tuen asu­mis­li­sä kui­ten­kin pakot­taa opis­ke­li­jan vuo­kra­mark­ki­noil­le. Asu­mis­li­sää ei mak­se­ta sent­tiä­kään asun­to­lai­nan kor­koi­hin eikä edes yhtiövastikkeeseen.”

    Opis­ke­li­ja on kui­ten­kin täl­löin oikeu­tet­tu ylei­seen asu­mis­tu­keen. Ylei­sel­lä asu­mis­tuel­la tue­taan myös omis­tusa­sun­nos­sa asu­vien vähä­tu­lois­ten vas­tik­kei­den mak­sua sekä lai­nan hoi­toa. Tämä voi tul­la jopa edul­li­sem­mak­si kuin opin­to­tuen asu­mis­li­sä, kos­ka asu­mis­tu­kea mak­se­taan ympä­ri vuo­den eikä vain 9 kuu­kaut­ta vuo­des­sa. Tie­tys­ti ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa on sit­ten taas mui­ta tuki­vii­dak­koon liit­ty­viä liik­ku­via osia, ja esi­mer­kik­si asun­to­lai­nan saa­mi­nen tukien varas­sa elä­väl­le voi olla vaikeaa.

  16. Mik­si vuo­kra-asu­mi­nen yli­pää­tään on kal­liim­paa kuin asun­to­lai­nan otto? Jokin seli­tys­hän sil­le­kin on. Tar­joan yhdek­si seli­tyk­sek­si sen, että korot voi­vat nykyi­ses­tä vain nous­ta, eivät­kä juu­ri laskea.

    Onko kenen­kään etu, että pie­nen sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vät ihmi­set otta­vat asun­to­lai­no­ja? Kuka sii­nä oikein kan­taa ris­kit? En aina­kaan luo­ta sii­hen, että pank­ki kan­taa omat riskinsä.

  17. Toi­nen jut­tu on, että mis­tä löy­dät sen pan­kin joka lai­naa tyh­jä­tas­kul­le opis­ke­li­jal­le? Ei alku­pää­omaa / riit­tä­viä vakuuk­sia eikä sään­nöl­li­siä tuloja.

  18. Haluai­sin kom­men­toi­da ihan vaan sel­lais­ta, että 120 000e ei juu­ri min­kään näköis­tä asun­toa saa Hel­sin­gis­tä — tai siis — Mikä­li opis­ke­li­ja mak­saa yli 700e vuo­kraa yksiös­tä, asuu hän mitä luul­ta­vim­min alu­eel­la Töö­lö-Kamp­pi-Ullan­lin­na-Eira-Puna­vuo­ri-Laut­ta­saa­ri, jos­sa yksiöi­den hin­nat ovat lähem­pä­nä 200 000e kuin alle 150 000e. Oli­si hyvä ottaa huo­mioon myös Hel­sin­gis­sä myyn­nis­sä ole­vien asun­to­jen kovat hinnat.

  19. Hyvä­tu­loi­sen opis­ke­li­jan on jo pit­kään kan­nat­ta­nut ostaa asun­to vuo­kraa­mi­sen sijas­ta. Aina­kin jos kan­nat­ta­vuut­ta mita­taan sil­lä, kuin­ka pal­jon rahaa jää käteen pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Toi­saal­ta vuo­krat ovat yleen­sä alem­pia kuin yhtiö­vas­ti­ke, korot ja lyhen­nyk­set yhteen­sä, ja useim­pien opis­ke­li­joi­den tulo­ta­sol­la sata­nen tai kak­si enem­män kuu­kau­des­sa paran­taa olen­nai­ses­ti elämänlaatua.

    Muu­ten­kin omis­tusa­su­mi­sen las­ken­nal­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta iso osa on sitä, että kun tin­kii elä­män­laa­dus­taan sil­loin, kun rahas­ta on muu­ten­kin tiuk­kaa, saa käyt­töön­sä enem­män rahaa jos­kus myö­hem­min, kun sil­le ei luul­ta­vas­ti ole yhtä pal­jon tarvetta.

  20. Fik­su idea pitäi­si kui­ten­kin olla 30–40 k€ että sel­viäi­si kor­ko­jen nous­tus­ta, jos­sa­kin vai­hees­sa se on kui­ten­kin edes­sä. Ja vas­ti­ke on myös vähän ala­kant­tiin las­kel­mas­sa­si. Pap­pa Beta­lar mal­li toi­mii hyvin ja pie­nen asun­non arvo ei katoa mihin­kään niis­tä on aina pula.

  21. Turk­ka Lou­e­ka­ri:
    Mik­si vuo­kra-asu­mi­nen yli­pää­tään on kal­liim­paa kuin asun­to­lai­nan otto? Jokin seli­tys­hän sil­le­kin on…

    Tuo­hon on yksin­ker­tai­nen seli­tys. Jos ole­tam­me asun­non mak­sa­van aina saman ver­ran, niin vuo­kraa­su­mi­ses­sa on omis­ta­jan saa­ta­va asun­nos­ta koh­tuul­li­nen tuot­to. Tuot­to las­ke­taan ottaen huo­mioon vähen­nyk­set ja verot. 

    On muu­ta­ma kei­no las­kea vuo­kra-asu­mi­sen kustannuksia:
    — las­ke­taan vuo­kra­tu­lon verotusta
    — pois­te­taan perin­tö­ve­ro ja
    — lope­te­taan vuo­kra-asu­mi­sen tukeminen.

    Meil­lä vain ei ole kii­nos­tus­ta oikeas­ti puut­tua asumiskustannuksiin.

  22. Oma asun­to on itse asias­sa kei­no pääs­tä ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin opis­ke­li­ja­na — ilmei­ses­ti ainoa jos halu­aa nos­taa myös opin­to­tu­kea. Mut­ta ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa on huo­mat­ta­vas­ti tiu­kem­mat tulo­ra­jat kuin opis­ke­li­jan asumislisässä. 

    Luu­li­si pan­kin anta­van 100% lai­naa jos­ta voi aina­kin korot elä­mi­sen lisäk­si mak­saa opin­to­ra­hal­la ja asu­mis­li­säl­lä. Miten hen­ki­lö muka Suo­mes­sa voi­si täl­löin tul­la mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si (kun mikä tahan­sa muu yhteis­kun­nan tuki on kor­keam­pi kuin opin­to­tu­ki). Korot toki voi nous­ta, mut­ta sik­si opis­ke­li­jal­le tiet­ty myy­dään joku kor­ko­kat­to, kiin­teä kor­ko, vakuu­tus tms.

    Toi­sin kuin työs­sä­käy­vän, tuil­la elä­vän opis­ke­li­jan tulot kun ei oikein voi las­kea. Päin vas­toin, on var­sin toden­nä­köis­tä että ne nouse­vat (esim jos menet­tää oikeu­den opin­to­tu­keen, saa toi­meen­tu­lo­tu­kea tai sit­ten voi val­mis­tua ja saa­da töi­tä, tai aina­kin työttömyystukia.).

    Ongel­ma lie­nee­kin että Hel­sin­gis­sä asun­not on niin kal­li­ta ettei omaan osuu­teen korois­ta jää rahaa ilman lisä­tu­lo­ja. Ja opis­ke­li­jan lisä­tu­lot ovat tyy­pil­li­ses­ti kaik­kea mui­ta kuin sään­nöl­li­siä. Ja ne sään­nöl­li­set var­mat tulot sitä pank­kia kiinnostaa.

    Käsit­tä­mä­tön­tä sen sijaan on että vuo­kra­ta­sot on mones­sa kau­pun­gis­sa lähes yhtä kor­keal­la kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta asun­to­jen hin­ta sel­väs­ti alhai­sem­pi. Eten­kin kun monis­sa pai­kois­sa se lai­nan korois­ta asu­mis­tuen jäl­keen mak­set­ta­va oma osuus oli­si ihan hyvin opin­to­ra­has­ta­kin mak­set­ta­vis­sa aina­kin nyt kun korot on alhaalla.

  23. Turk­ka Lou­e­ka­ri:
    Mik­si vuo­kra-asu­mi­nen yli­pää­tään on kal­liim­paa kuin asun­to­lai­nan otto?

    Ris­ki­pro­fii­lin vuok­si. Omis­ta­ja ei voi vain kävel­lä pois ja jät­tää mak­su­ja mak­sa­mat­ta, vuo­kra­li­nen voi. Omis­ta­jal­la on omis­ta­jan ris­ki koron­nousus­ta, sii­tä että vuo­kra­lai­nen ei mak­sa, sii­tä että vuo­kra­lai­nen (tai joku muu) rik­koo pai­kat, jne jne.

  24. Nyt kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat, niin hinn­an­nousu voi­si hyvin­kin olla suu­rem­pi kuin korkomaksut.

    Ongel­ma on se, että min­kä­lai­set rahoi­tusin­stru­men­tit tähän kehitetään. 

    En tie­dä onko tun­tee­ni vää­rä, mut­ta minus­ta vai­kut­taa, että nuo­ret oli­si­vat hie­man akti­voi­tu­neet poliit­ti­ses­ti, ja tämä­hän on yksi monis­ta asiois­ta jot­ka voi­daan lait­taa kun­toon poliit­ti­ses­ti. Eli täs­sä­kin on yksi aja­tus, jon­ka tien pääs­sä voi olla jokin hyvä ratkaisu.

  25. Amri­kas­sa­han meni pit­kän aikaa siten, että kaik­kien kan­nat­ti ostaa asun­to ja kai­kil­le vie­lä myön­net­tiin lai­naa asun­non ostamiseen. 

    Seu­rauk­set tunnemme.

  26. Pena:

    Yksiöi­den tör­keä hin­ta­ta­so joh­tuu puh­taas­ti kysyn­näs­tä ja tarjonnasta. 

    Tai sit­ten ihmi­set ovat lyö­mäs­sä vetoa tämmöisen talouskehityksen puolesta:

    Kes­kus­pank­kien kokeel­li­set krii­si­toi­met vai­kut­ta­vat vaa­rat­to­mil­ta, mut­ta pank­kien taseis­sa pai­suu kaik­kien aiko­jen aika­pom­mi. Raha­ko­kei­den ris­kit pal­jas­tu­vat äkis­ti, kun yksi­tyi­nen luot­to­jen kysyn­tä alkaa taas kasvaa.
    —snip—

    Yhdys­val­toi­hin tämän raha­pom­min räjäh­dys tie­täi­si ker­ta­ry­säyk­se­nä tuhan­nen pro­sen­tin inflaa­tio­ry­säys­tä. Euroa­lu­een ja Japa­nin vas­taa­va hin­tas­hok­ki oli­si “vain” 500 prosenttia.

    Jos tava­roi­den ja pal­ve­lui­den kysyn­tä ja tar­jon­ta pysyi­si­vät ennal­laan mut­ta nii­den osta­mi­seen käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha­mää­rä pai­sui­si vii­sin­ker­tai­sek­si, oli­si myös hin­to­jen kohot­ta­va vii­sin­ker­tai­sik­si uuden tasa­pai­non löytymiseksi. 

  27. Tämän päi­vän opis­ke­li­joi­den pitäi­si taju­ta että yksiö ei ole maa­il­mal­la nor­mia­sun­to opis­ke­lial­le, tai aina­kaan per­heet­tö­mäl­le sel­lai­sel­le. Sink­kuo­pis­ke­li­jan pitää asua solu- tai kimp­pa­käm­päs­sä tai ali­vuo­kra­lais­huo­nees­sa. Se että halu­taan oma yksiö on ilmei­ses­ti seu­raus­ta sii­tä että opis­ke­li­jat ovat nyky­ään niin sosi­aa­li­ses­ti rajoit­tu­nei­ta. Kun ollaan luo­mas­sa sosi­aa­li­sia suh­tei­ta opis­ke­lun alku­vai­hees­sa häve­tään solua­su­mis­ta, mut­ta talou­del­li­set rea­li­tee­tit unoh­tu­vat. Jos on val­mis mak­sa­maan 700€ kuus­sa ts isä mak­saa niin sii­tä vaan, mut­ta onko jokai­sen isän pak­ko osal­lis­tua sel­lai­seen höm­pö­tyk­sen. Eikö­hän sitä myös val­mis­tu nopeam­min jos jou­tuu asu­maan vähän kur­jem­min. jos kai­paa luku­rau­haa kun kämp­pik­set bai­laa­vat, voi men­nä kir­jas­toon, niil­lä­hän on yölu­kusa­le­ja (vai onko enää?)

  28. Vuo­si­kir­jan mukaan mikä­li oikein luen http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_12_16_Tilastollinen_vuosikirja.pdf
    yksi­na­su­via n.150000 yksiöi­tä sta­dis­sa 66000
    Yksi­na­su­vien mää­rä hei­lah­ti 1990–2000 luvul­la 80000 muut­tui 120000 tuhan­nek­si yksi­na­su­jak­si ja on nyt siis tuo 150000 yksinasujaa.
    Yksiöi­den vuo­kra­hin­nat n.30% kal­liim­pi per neliö kuin kak­sio. Kak­sion vuo­kra­hin­ta n11% kal­liim­pi kuin kol­mio. Upea mark­ki­na­ra­ko on tosi­aan saa­tu aikai­sek­si kos­ka ei raken­ne­ta tar­peek­si pie­niä asuntoja.
    Jos siis opis­ke­li­ja haluai­si hal­vem­paa vuo­kra­kämp­pää niin pitäi­si liit­tou­tua muu­ta­man kave­rin kera ja vuo­kra­ta yhdes­sä esim kol­mio. Jos­tain syys­tä poli­tiik­ka ei suo­si sitä että ihmi­nen haluai­si asua omas­sa rau­has­sa pie­nem­mäs­sä budu­aa­ris­sa edullisemmin.

  29. Kal­le: Tuo­hon on yksin­ker­tai­nen seli­tys. Jos ole­tam­me asun­non mak­sa­van aina saman ver­ran, niin vuo­kraa­su­mi­ses­sa on omis­ta­jan saa­ta­va asun­nos­ta koh­tuul­li­nen tuot­to. Tuot­to las­ke­taan ottaen huo­mioon vähen­nyk­set ja verot. 

    Ole­tus on sikä­li vää­rin, että asun­to — sen yllä­pi­to — ei aina mak­sa saman ver­ran. Usein näyt­tää ole­van niin, että omis­ta­jat ovat asuk­kai­na sääs­tä­väi­sem­piä kuin vuo­kra­lai­set: esim. läm­mön ja veden kulu­tus, jäte­mak­sut, asun­non kulu­tus- ja käyt­tö­ta­vat jne. 

    Toi­nen asia on sit­ten se, että tuot­to­vaa­ti­muk­sen lisäk­si vuo­kra-asun­non omis­ta­jal­la on ris­ki, kuten edel­lä on jo mai­nit­tu­kin. Omis­tusa­sun­to­jen koh­dal­la ris­kin — kor­ko­ris­kin jne — kan­taa omis­ta­ja itse.

  30. Uusien asun­to­jen ener­gia­te­hok­kuus, esteet­ty­myys, 75 neliön kes­ki­mää­räi­set asun­not, park­ki­paik­ka­nor­mit, melu­nor­mit jne. Sään­te­ly tekee asu­mi­ses­ta kal­lis­ta, ja lääk­keek­si tar­jo­taan lisää sääntelyä?

    Mut­ta toi­nen kysy­mys on, että mik­si opis­ke­li­jal­le yleen­sä kuu­lui­si kes­kus­ta-yksiös­sä asu­mi­sen luksus?

    Itsek­kin solus­sa tyy­ty­väi­se­nä asu­nee­na sanoi­sin että jos yksiös­sä halu­aa opis­ke­lu-aika­na asua, ei yhteis­kun­nan kuu­lu sii­hen tukea tarjota.

  31. Pek­ka Tai­pa­le: Toi­nen asia on sit­ten se, että tuot­to­vaa­ti­muk­sen lisäk­si vuo­kra-asun­non omis­ta­jal­la on ris­ki, kuten edel­lä on jo mai­nit­tu­kin. Omis­tusa­sun­to­jen koh­dal­la ris­kin – kor­ko­ris­kin jne – kan­taa omis­ta­ja itse.

    Täs­tä vie­lä unoh­tui työ­palk­kio. Asun­to­si­joit­ta­mi­nen on var­sin työ­läs­tä puu­haa, eri­tyi­ses­ti huo­nol­la tuu­ril­la työ­tä riit­tää enem­män kuin riittävästi.

    Täs­sä siis vie­lä läpi­leik­kaus vuokranmuodostuksesta:

    1. Yhtiö­vas­ti­ke
    2. Yhtiön kor­jaus­ku­lut, esim. putkiremontit.
    3. Asun­non yllä­pi­to­ku­lut, esim. keit­tiö­re­mon­tit, maa­lauk­set, jne.
    4. Kus­tan­nuk­set asun­non tyh­jä­nä­olos­ta vuo­kra­lais­ten välillä.
    5. Vuo­kra­lai­siin liit­ty­vä ris­ki (vuo­kran mak­sa­mat­to­muus, vahingot)
    6. Työ­palk­ka (sopi­mus­ten laa­din­ta, kom­mu­ni­koin­ti, vuo­kra­lais­ten etsin­tä, remont­tien teet­tä­mi­nen, yhtiön asioi­hin osallistuminen)
    7. Pää­oman tuotto

    Pää­oman tuo­tos­sa pitää huo­mioi­da se, että sijoi­tus on pit­kä­ai­kai­nen ja jos­sain mää­rin ris­ki­pi­toi­nen. Tuo­ton pitää olla ver­ran­nol­li­nen vaih­toeh­to­si­joi­tus­ten tuottoon.

    Hyvin kar­keas­ti las­ket­tu­na 30 m²:n yksiös­sä yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set ovat noin 250 €/kk pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Asun­non tyh­jä­nä­olo tuo ehkä 5 % lisää vuo­kraan (1 kk/2 vuot­ta). Vuo­kra­lais­ris­ki ei ole kovin suu­ri, joten jäte­tään se täs­sä väliin. Työ­tä menee ehkä vii­kon vuo­des­sa, las­ke­taan 50 €/kk.

    Näil­lä luvuil­la las­ket­tu­na 700 €/kk vuo­kras­ta jää vuo­kra­loor­dil­le tyh­jä­nä­oloa­jan huo­mioi­den noin 660 €/kk. Sii­tä vähen­ne­tään työ­kus­tan­nuk­set ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set, tulok­se­na 360 €/kk tuot­toa pääomalle.

    Jos se yksiö mak­soi 120 k€, tuot­to on 3 %. Täl­lä het­kel­lä se on hyvä nimel­lis­tuot­to, mut­ta kun asun­to­jen reaa­li­hin­nat saat­ta­vat olla jopa las­kus­sa, ei tuo ihan hyväl­tä sijoi­tuk­sel­ta näy­tä juu­ri nyt.

    Asun­to­si­joi­tuk­sen hyvyys näkyy vain pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Jos tar­kas­te­lu­jak­sok­si ote­taan vaik­ka­pa 1990–1995, luke­ma on ihan eri kuin 1995–2000. Ver­rat­tu­na vas­taa­viin vaih­toeh­toi­siin sijoi­tuk­siin asun­to ei ole miten­kään eri­tyi­nen kul­ta­kai­vos sijoit­ta­jil­le. Spe­ku­lan­til­le tont­ti­maa on aivan toi­nen asia.

    Arki­jär­ki on samaa miel­tä sikä­li, että jos asun­to oli­si eri­tyi­sen hoh­do­kas sijoi­tus, yksiöt oli­si­vat ammat­ti­si­joit­ta­jil­la, eikä nii­tä omak­si myytäisi.

    Muil­le on aina paha antaa sijoi­tus­neu­vo­ja, mut­ta jos oli­sin itse vara­ton opis­ke­li­ja, en ostai­si omis­tusa­sun­toa ennen talous­ti­lan­teen sel­kiä­mis­tä. Asun­toon sisäl­tyy kui­ten­kin arvon­alen­nuk­sen ris­ki, ja asun­to sitoo yhdel­le paik­ka­kun­nal­le. Sijoi­tus ei ole nopeas­ti tai hel­pos­ti reaalisoitavissa.

    Se kui­ten­kin pitää paik­kan­sa, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on edul­li­sem­paa omis­taa kuin olla vuo­kral­la. Vero­tus ohjaa sii­hen suun­taan, ja sil­loin vai­van­pal­kan mak­saa itselleen.

  32. Äsh äsh äsh. Ei 120 donan asun­nos­ta saa vuo­kraa 700. Sii­tä saa 450 ja se on jos­sain Jär­ven­pääs­sä. Sii­tä mak­se­taan 200 yhtiö­vas­ti­ket­ta ja 200 vie­ma­ri­re­mont­ti­lai­naa. Riip­puen miten vähen­nyk­set menee läpi, on vuo­kra­tuo­tot siis max 2%.

    Jos asun­to on vas­ta­rem­pat­tu, sitä ei todel­la­kaan kan­na­ta pan­na vuo­kral­le. On parem­pi pan­na hin­ta­pyyn­nök­si 250 donaa ja vena­ta vuo­si pari jotain lan­de­pauk­kua, jol­la on lii­kaa rahaa.

  33. Se, että useam­pi opis­ke­li­ja asui­si esim. kol­mios­sa, oli­si sekä talou­del­li­sem­paa että eko­lo­gi­sem­paa. Mut­ta min­käs teet kun suo­ma­lai­nen halu­aa olla aina omis­sa olois­saan toi­sin kuin ete­lä-euroop­pa­lai­nen. Väli­me­ren mais­sa­han ei tie­tääk­se­ni raken­ne­ta yksiöi­tä juu­ri ollenkaan.

  34. Kim­mo:
    1. Opis­ke­li­ja ei saa vel­kaa ilman tur­vaa­via vakuuk­sia ja/tai sään­nöl­li­siä tulo­ja. Har­val­la opis­ke­li­jal­la on.
    2. 700 €/kk vuo­kra kos­kaa lähin­nä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin yksi­tyi­siä vuo­krayk­siöi­tä. Opis­ke­li­ja-asun­to­ja vähän kau­em­paa tai solu­ja saa jo huo­mat­ta­vas­ti halvemmalla.
    3. Asun­non osta­ja altis­tuu hin­ta­vaih­te­lu­ris­kil­le. Vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na ris­kin­ot­to on tuot­ta­nut voit­toa, seu­raa­vas­ta 5 vuo­des­ta en oli­si niin varma.
    4. Opis­ke­li­ja menet­tää ensios­ta­jan edut vuo­krayk­siön ostos­sa. Ja kun val­mis­tu­mi­sen jäl­keen saat­taa olla tar­vet­ta isom­paan asun­toon, jou­tuu uuden oston yhtey­tey­des­sä mak­sa­maan varain­siir­to­ve­ron + mah­dol­li­set välityspalkkiot.
    5. Kuten kir­joi­te­tuk­ses­sa­si tode­taan asu­mis­li­sää ei saa omaa asun­toa var­ten. Armei­ja tai­taa olla myös perin­tei­nen kei­no pää­kau­pun­ki­seu­dul­la näi­den asioi­den kans­sa kik­kai­luun. Armei­ja kun mak­saa asun­to­lai­nan korot + mui­ta asu­mi­sen kulu­ja pal­ve­lusa­jal­ta. Jos ja kun asun­to­jen hin­nat ovat lähi­his­to­rias­sa tupan­neet nouse­maan, armei­ja-ajan arvon­nousuil­la on jot­kut teh­neet ihan muka­via tile­jä, val­tion mak­saes­sa kulut ja tyt­töys­tä­vän tai jon­kun muun asus­tel­les­sa lisäk­si ilmai­sek­si sen ajan asunnossa.
    6. Las­kel­ma menee uusik­si jos kor­ko­ta­so nousee. Täl­lä het­kel­lä korot on alhaal­la, mut­ta ei se mitään takaa mil­lä tasol­la korot on esim. ensi vuonna.
    1. Opis­ke­li­ja saa lai­naa, jos on ASP-tili pan­kis­sa, ja edes jotain tulo­ja (esim. lyhyt har­joit­te­lu­paik­ka käy tuon kri­tee­rin täyt­tä­jäk­si). Val­tio takaa lai­nan (ja antaa sil­le kor­ko­tuen, eli erään­lai­sen osit­tai­sen kor­ko­ka­ton) asuin­pai­kas­ta riip­puen seu­raa­viin sum­miin asti:
    — Hel­sin­gis­sä enin­tään 145 000 €
    — Espoos­sa, Kau­niai­sis­sa ja Van­taal­la enin­tään 125 000 €
    — muu­al­la Suo­mes­sa enin­tään 100 000 €.

    4. Tuo on tot­ta, ja ihan kon­kreet­ti­nen ongel­ma. Nyky­ään ei yksiöi­tä itsel­leen kan­na­ta pal­jon ostel­la, kos­ka sil­loin menet­tää varain­siir­to­ve­ro­va­pau­den seu­raa­vas­ta, yleen­sä kal­liim­mas­ta asun­nos­ta, jos­sa sitä kului­si enemmän.

    5. Yleis­tä asu­mis­tu­kea saa omaa asun­toa varten.

    6. Tot­ta, jos­kin vero­vä­hen­ny­s­asiois­ta joh­tuen koron mer­ki­tys ei opis­ke­li­jal­la ole täy­si­mää­räi­nen. Ensia­sun­non osta­jan kor­ko­me­nois­ta 32 % on vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia. Sii­hen on kyl­lä kehi­tet­ty leik­ku­ri, eli tuo­ta ei enää täy­si­mää­räi­ses­ti saa, ja vuo­den­vaih­tees­sa osuus taas las­kee. Mut­ta sil­ti­kään koron vai­ku­tuk­set eivät ole täysimääräiset.

  35. Lau­ri R:

    Käsit­tä­mä­tön­tä sen sijaan on että vuo­kra­ta­sot on mones­sa kau­pun­gis­sa lähes yhtä kor­keal­la kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta asun­to­jen hin­ta sel­väs­ti alhaisempi.

    Monis­sa kau­pun­geis­sa opis­ke­li­joi­den vuo­kra-asun­not ovat parem­pi­kun­toi­sia ja parem­pi­ta­soi­sia varus­te­lul­taan­kin (mukaan lukien ajan­ta­sai­set tie­to­lii­ken­neyh­tey­det, jot­ka kuu­lu­vat vuo­kraan, mones­sa tapauk­ses­sa opis­ke­li­ja-asun­to­jen vuo­kriin kuu­lu­vat myös aina­kin vesi, ja jos­kus myös säh­kö­kin) kuin myyn­nis­sä ole­vat asun­not kes­ki­mää­rin. Sii­nä, mis­sä myy­dyis­tä asun­nois­ta iso osa on 1960- ja 1970 ‑luku­jen beto­ni­mur­ju­ja, pal­jol­ti vie­lä remon­toi­mat­to­mi­na yksi­löi­nä, sel­lai­sia ei juu­ri ole aina­kaan opis­ke­li­joi­den vuo­kra­mark­ki­noil­la tar­jol­la. Ne har­vat, jot­ka sel­lai­sia ovat, lai­te­taan perus­pa­ran­nuk­seen, ja sen jäl­keen nos­te­taan vuo­kria, jot­ta remont­ti­ku­lut saa­daan pois.

  36. Kal­le:

    Hel­sin­gin kes­tä­mä­tön yksiö­pu­la rat­ke­aa vain raken­ta­mal­la Uusi-Kal­lio. Tii­vis­tä kuusi­ker­rok­sis­ta raken­nus­kan­taa spå­ra­mat­kan pää­hän kes­kus­tas­ta. Asun­to­jen kes­ki­ko­kook­si 20 neliö­tä ja asun­to­ja koko­nais­mää­räl­tään rapiat 10 000.

    Niin­pä, jos tuo oli­si fyy­si­ses­ti saa­ti­ka poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta, mut­ta kun ei ole. Ensin­nä­kin tuol­lai­sen teke­mi­nen on nykyis­ten poliit­tis-byro­kraat­tis­ten nor­mien vas­tais­ta. Toi­sek­seen onko spå­ra­mat­kan pääs­sä kes­kus­tas­ta tilaa tuollaiselle? 

    Ei sen Uusi-Kal­lion tar­vit­se olla Hel­sin­gin pää­kes­kus­tas­sa kiin­ni. Oli­si­ko esim. Itä­kes­kuk­sen tai Mal­min vie­rus­tal­la tilaa? Molem­mis­sa on kun­non pal­ve­lut aivan lähel­lä ja kes­kus­taan pää­see nopeal­la raideliikenteellä.

    Aikai­sem­min kir­joit­te­lin tääl­lä blo­gil­la, että var­ma tapa teh­dä ghet­to on teh­dä kau­pun­gin­osa, jon­ka kaik­ki asun­not ovat hal­po­ja yksiöi­tä. Kal­lio on suun­nit­teen täl­lai­nen ja meno on sen mukais­ta, aina­kin jos usko­taan polii­sin tilas­to­ja. Sil­ti Kal­lio tun­tuu opis­ke­li­joi­den ja pie­ni­tu­lois­ten kes­kuu­des­sa kysy­tyl­tä alu­eel­ta. No, muut­ta­koot sit­ten sin­ne, jos ker­ran itse haluavat.

  37. Kaik­kein eni­ten sosi­aa­li­tur­vaa tar­vit­se­vil­la ja pie­ni­tu­loi­sil­la oli­si hyvä olla oma asun­to, yhtiö­vas­ti­ke kun on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kulun­ki kuin vuo­kra. Ja kaik­kein eni­ten sosi­aa­li­tur­vaa tar­vit­se­vat hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat, syr­jäy­ty­mi­su­han alai­set ihmi­set. He ovat sat­tu­moi­sin myös samo­ja ihmi­siä, jot­ka tar­vit­se­vat eni­ten poli­tiik­kaa: sitä, että hei­dän asian­sa koe­taan aja­mi­sen arvoi­sek­si. Tähän tar­vi­taan poli­tiik­kaa: jot­ta yhteis­kun­tam­me vähäi­sim­mät­kin sai­si­vat asua.

    Ei var­maan­kaan ole tasa-arvois­ta, että asun­to­ve­lal­li­set saa­vat vähen­tää asu­mi­sen­sa kulu­ja vero­tuk­ses­sa, mut­ta vuo­kra-asu­jat eivät. Poliit­ti­ses­ti se on kui­ten­kin ihan loo­gis­ta. Jos ker­ran oma asun­to on koh­ta ainoa sosi­aa­li­tur­van muo­to, sil­loin on loo­gis­ta kan­nus­taa sekä kepeil­lä että pork­ka­noil­la oman asun­non hank­ki­mis­ta. Asu­mi­nen­han on useim­mil­la ihmi­sil­lä — siis taval­li­sil­la ihmi­sil­lä — suu­rin menoe­rä. Tuke­mal­la omis­tusa­su­mis­ta val­tio sääs­tää, sil­lä kun asu­mi­sen kulut ovat mini­mis­sään, täl­löin tar­vi­taan vähem­män asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea. Jos nyt kui­ten­kin varain­siir­to­ve­roa ollaan kohot­ta­mas­sa ja jos­sa­kin vai­hees­sa var­maan asun­to­lai­nan kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­teen­kin ollaan kajoa­mas­sa, täl­löin kan­nus­ti­mis­ta jäl­jel­le jää enää keppi.

    Se polii­tik­ko, joka kek­sii, miten ehkäis­tä tule­vai­suu­den van­hus­ten asunn­ot­to­muus, syr­jäy­ty­mi­nen ja köy­hyys, on tul­lut teh­neek­si aikam­me tär­keim­män keksinnön.

  38. k, joo, tot­ta­han näin­kin on, mut­ta monas­ti nii­tä hie­no­ja opis­ke­li­ja-asun­to­ja ei suin­kaan kai­kil­le rii­tä, ja hal­vim­mat vuo­kra-asun­not on ihan samaa kalii­pe­ria kuin hal­vim­mat asun­not. Noin näyt­ti ole­van aina­kin Kuopiossa.

    Toki itsel­lä ver­tai­lu­koh­tee­na Oulu, jos­sa on hal­po­ja opis­ke­li­ja­vuo­kra-asun­to­ja ja omis­tusa­sun­to­ja ihan riit­tä­väs­ti, mut­ta käsit­tä­mä­tön­tä on että monis­sa pie­nem­mis­sä­kin kau­pun­geis­sa eri­tyi­ses­ti vuo­kra­hin­ta­ta­so on kovem­pi. (toki tääl­lä­kin kuu­lem­ma jou­tuu jonot­ta­maan vuo­kral­taan alle 250 euron opis­ke­li­jayk­siö­hin, aina­kin nii­hin jot­ka on 20m pääs­sä yliopistosta.)

  39. hap­po­sai: Itsek­kin solus­sa tyy­ty­väi­se­nä asu­nee­na sanoi­sin että jos yksiös­sä halu­aa opis­ke­lu-aika­na asua, ei yhteis­kun­nan kuu­lu sii­hen tukea tarjota.

    No Aamen. En oikeas­ti ymmär­rä mik­si ihmi­set urput­ta­vat asias­ta. Solua­sun­nos­sa asuin minä­kin suu­rim­man osan opis­ke­lua­jas­ta­ni. Käsit­tääk­se­ni opin­to­tuen asu­mis­li­sä alun­pe­rin mitoi­tet­tiin solua­su­mis­ta var­ten ja sit­ten paris­kun­nil­le jne oli ylei­nen asu­mis­tu­ki, eli kuviol­le jos­sa tar­vi­taan per­he­mäi­sem­pää asuntoa. 

    Omis­tusa­su­mi­sen “tuke­mi­nen” ei ole vält­tä­mät­tä lain­kaan huo­no sosi­aa­li­tur­van muo­to kuten on aiem­min käsi­tel­ty. Omis­tusa­su­mi­nen kan­nus­taa mer­kit­tä­väs­ti parem­paan huo­len­pi­toon asun­nos­ta ja sen lähiym­pä­ris­tös­tä. Vuo­kra­suh­de taas syn­nyt­tää käsi­tyk­sen että “täs­tä­hän mak­se­taan”, jol­loin ihmi­nen ei niin piit­taa kun­nos­sa­pi­dos­ta, sii­tä mitä ympä­ris­tös­sä tapah­tuu jne.

  40. R.Silfverberg:
    Tämän päi­vän opis­ke­li­joi­den pitäi­si taju­ta että yksiö ei ole maa­il­mal­la nor­mia­sun­to opis­ke­lial­le, tai aina­kaan per­heet­tö­mäl­le sel­lai­sel­le. Sink­kuo­pis­ke­li­jan pitää asua solu- tai kimp­pa­käm­päs­sä tai ali­vuo­kra­lais­huo­nees­sa. Se että halu­taan oma yksiö on ilmei­ses­ti seu­raus­ta sii­tä että opis­ke­li­jat ovat nyky­ään niin sosi­aa­li­ses­ti rajoittuneita. 

    Tämän päi­vän opis­ke­li­jat halua­vat asua aikai­sem­paa useam­min yksiöis­sä, kos­ka myös lap­si­per­heet asu­vat nykyi­sin aiem­paa väl­jem­min. Muut­to solua­sun­toon tar­koit­taa nyky­opis­ke­li­jal­le sel­väs­ti suu­rem­paa pudo­tus­ta elin­ta­sos­sa ja asu­mis­mu­ka­vuu­des­sa kuin vaik­ka­pa 80- tai 90-luvun opis­ke­li­jal­le. Ei siis ole ihme­kään, ettei se ole enää yhtä suo­sit­tu valin­ta kuin aikaisemmin.

    Kan­nat­taa siis kurit­taa lap­si­per­hei­tä, jos halu­aa saa­da tule­vat opis­ke­li­jat tyy­ty­mään nykyis­tä vähempään.

  41. Mitt Rom­neyn prag­maat­ti­nen tapa rat­kais­ta ongelma:

    Opis­ke­li­ja lai­naa asun­non osto­ra­hat vanhemmiltaan.

  42. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Kaik­kein eni­ten sosi­aa­li­tur­vaa tar­vit­se­vil­la ja pie­ni­tu­loi­sil­la oli­si hyvä olla oma asun­to, yhtiö­vas­ti­ke kun on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kulun­ki kuin vuokra. 

    Tai­tai­si oma asun­to men­nä monil­la sosi­aa­li­tur­vaa tar­vit­se­vil­la mel­ko pian myyntiin. 

    Ter­vei­tä aikui­sia kun ei voi pis­tää tuos­ta vaan hol­houk­sen alle ja huk­kaa­mis­kiel­toon ihan vain sen vuok­si että naut­tii sosiaaliturvaa.

  43. Lau­ri R:
    k, joo, tot­ta­han näin­kin on, mut­ta monas­ti nii­tä hie­no­ja opis­ke­li­ja-asun­to­ja ei suin­kaan kai­kil­le rii­tä, ja hal­vim­mat vuo­kra-asun­not on ihan samaa kalii­pe­ria kuin hal­vim­mat asunnot.

    Yleen­sä mis­sään kau­pun­gis­sa ei rii­tä nii­tä hie­noim­pia ja par­haim­pia opis­ke­li­ja-asun­to­ja. Ymmär­ret­tä­väs­ti hyvä­kun­toi­sia ali­hin­tai­sia yksiöi­tä joko ihan oppi­lai­tok­sen vie­res­sä tai vaih­toeh­toi­ses­ti kes­kel­lä kau­pun­kia ei rii­tä kai­kil­le haluk­kail­le. Useim­mis­sa opis­ke­li­ja­kau­pun­geis­sa on kui­ten­kin jo lähes yli­tar­jon­taa ei-kes­kei­sel­lä pai­kal­la sijait­se­vis­ta solua­sun­nois­ta eli opin­tien ei kyl­lä pitäi­si kovin­kaan usein kat­ke­ta hal­van asu­mi­sen puutteeseen. 

    Ei-kes­kei­sel­lä pai­kal­la tar­koit­taa täs­sä bus­si­mat­kan pääs­sä suu­rim­mis­ta oppi­lai­tok­sis­ta taik­ka keskustasta.

  44. Jou­ni: Tämän päi­vän opis­ke­li­jat halua­vat asua aikai­sem­paa useam­min yksiöis­sä, kos­ka myös lap­si­per­heet asu­vat nykyi­sin aiem­paa väl­jem­min. Muut­to solua­sun­toon tar­koit­taa nyky­opis­ke­li­jal­le sel­väs­ti suu­rem­paa pudo­tus­ta elin­ta­sos­sa ja asu­mis­mu­ka­vuu­des­sa kuin vaik­ka­pa 80- tai 90-luvun opis­ke­li­jal­le. Ei siis ole ihme­kään, ettei se ole enää yhtä suo­sit­tu valin­ta kuin aikaisemmin.Kannattaa siis kurit­taa lap­si­per­hei­tä, jos halu­aa saa­da tule­vat opis­ke­li­jat tyy­ty­mään nykyis­tä vähempään.

    Entä armeija/siviilipalvelus sit­ten? Eikö sekin ole elin­ta­son pudo­tus? Vai pitäi­si­kö suu­ris­sa per­hea­sun­nois­sa asu­neet heti ylen­tää upsee­reik­si niin ettei hei­dän tar­vit­se kasar­mi­tu­vis­sa asua? 

    Itse muu­tin aikoi­naan van­hem­pie­ni 200 neliön per­hea­sun­nos­ta solu­kämp­pään kun läh­din opis­ke­le­maan. En koke­nut elin­ta­so­ni alentuneen.
    Tär­kein­tä oli itse­näis­ty­mi­nen ja uuteen paik­ka­kun­taan ja sen ihmi­siin tutustuminen.

  45. R.Silfverberg: Entä armeija/siviilipalvelus sit­ten? Eikö sekin ole elin­ta­son pudotus? 

    Onhan se ilman muu­ta pudo­tus elin­ta­sos­sa, mikä onkin var­maan yksi syy sii­hen, että aikai­sem­paa har­vem­pi suo­rit­taa varus­mies­pal­ve­luk­sen lop­puun asti.

    Itse muu­tin aikoi­naan van­hem­pie­ni 200 neliön per­hea­sun­nos­ta solu­kämp­pään kun läh­din opis­ke­le­maan. En koke­nut elin­ta­so­ni alentuneen. 

    Yksit­täis­ta­pauk­set ovat yksit­täis­ta­pauk­sia. Huo­mat­ta­va osa opis­ke­li­jois­ta tai­taa olla eri miel­tä kans­sa­si, kos­ka he ovat val­mii­ta mak­sa­maan yksiös­tä kak­sin­ker­tais­ta vuo­kraa solua­sun­toon ver­rat­tu­na. Sik­si onkin aika type­rää ryh­tyä mora­li­soi­maan, miten tois­ten ihmis­ten pitäi­si asua ja elää, kun he sel­väs­ti­kin käyt­tä­vät rahan­sa sii­hen, min­kä koke­vat tärkeäksi.

  46. Jou­ni: Onhan se ilman muu­ta pudo­tus elin­ta­sos­sa, mikä onkin var­maan yksi syy sii­hen, että aikai­sem­paa har­vem­pi suo­rit­taa varus­mies­pal­ve­luk­sen lop­puun asti.

    Mei­naat­ko tosis­sa­si että joku kes­keyt­tää intin sik­si että elin­ta­so las­kee kun jou­tuu asu­maan kasarmissa? 

    Jou­ni: Yksit­täis­ta­pauk­set ovat yksit­täis­ta­pauk­sia. Huo­mat­ta­va osa opis­ke­li­jois­ta tai­taa olla eri miel­tä kans­sa­si, kos­ka he ovat val­mii­ta mak­sa­maan yksiös­tä kak­sin­ker­tais­ta vuo­kraa solua­sun­toon ver­rat­tu­na. Sik­si onkin aika type­rää ryh­tyä mora­li­soi­maan, miten tois­ten ihmis­ten pitäi­si asua ja elää, kun he sel­väs­ti­kin käyt­tä­vät rahan­sa sii­hen, min­kä koke­vat tärkeäksi.

    No miten iso se huo­mat­ta­va osa on? Isä ja äiti nii­den vuo­krat mak­saa tai on osta­nut asun­non heil­le, ei ne itse maksa.

  47. Kim­mo: Käte­vin­tä, jos­kaa ei vält­tä moraa­li­ses­ti oikein, on ns. ris­tii­nos­tot, jos­sa kak­si toi­sil­leen tut­tua per­het­tä osta­vat sijoi­tusa­sun­not ja vuo­kraa­vat ne ris­tiin toi­sen per­heen opis­ke­li­ja­lap­sil­le. Täl­lä kikal­la pää­see hyö­ty­mään tehok­kaas­ti vero- ja tukieduista.

    Niin ja jos per­hei­den opis­ke­li­jat ovat tyt­tö ja poi­ka voi­vat per­heet sopia että he mene­vät kes­ke­nään nai­mi­siin­kin sitten 😀

  48. R.Silfverberg: Mei­naat­ko tosis­sa­si että joku kes­keyt­tää intin sik­si että elin­ta­so las­kee kun jou­tuu asu­maan kasarmissa? 

    Huo­mat­ta­va osa kes­keyt­tä­mi­sis­tä perus­tuu poh­jim­mil­taan sii­hen, että intis­sä on lii­an kur­jaa ver­rat­tu­na sii­hen, mihin on tot­tu­nut sivii­lie­lä­mäs­sä ja mikä odot­taa kasar­min port­tien ulko­puo­lel­la heti, kun vain pää­see intis­tä eroon. Jos sivii­lie­lä­mä muut­tuu muka­vam­mak­si mut­ta int­ti pysyy ennal­laan, heik­ke­nee intin hou­kut­te­le­vuus sen vaih­toeh­toi­hin näh­den, jol­loin kes­keyt­tä­mi­set luon­nol­li­ses­ti lisään­ty­vät. Joku kes­ki­mää­räi­nen sadan vuo­den takai­nen suo­ma­lai­nen taas var­maan vaih­tai­si sivii­lie­lä­män­sä het­keä­kään epä­röi­mät­tä nykyi­seen inttiin.

    No miten iso se huo­mat­ta­va osa on? Isä ja äiti­nii­den vuo­krat mak­saa tai on osta­nut asun­non heil­le, ei ne itse maksa. 

    Kai nii­tä tilas­to­ja jos­tain löy­tyy, jos sinua kiin­nos­taa, miten opis­ke­li­joi­den asu­mis­muo­dot ovat vuo­si­kym­men­ten var­rel­la muut­tu­neet. Van­hem­mil­ta saa­tu tuki on joka tapauk­ses­sa aika mar­gi­naa­li­nen osa kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­loa. Opis­ke­li­jat mak­sa­vat yleen­sä vuo­kran­sa käy­mäl­lä töissä.

  49. Jou­ni: Yksit­täis­ta­pauk­set ovat yksit­täis­ta­pauk­sia. Huo­mat­ta­va osa opis­ke­li­jois­ta tai­taa olla eri miel­tä kans­sa­si, kos­ka he ovat val­mii­ta mak­sa­maan yksiös­tä kak­sin­ker­tais­ta vuo­kraa solua­sun­toon ver­rat­tu­na. Sik­si onkin aika type­rää ryh­tyä mora­li­soi­maan, miten tois­ten ihmis­ten pitäi­si asua ja elää, kun he sel­väs­ti­kin käyt­tä­vät rahan­sa sii­hen, min­kä koke­vat tärkeäksi.

    Ei kai kukaan ole mora­li­soi­nut sitä miten tois­ten ihmis­ten pitäi­si asua tai elää omil­la rahoil­laan, vaan sii­tä että opis­ke­li­joi­den edun nimis­sä vaa­di­taan val­tio­ta eli veron­mak­sa­jia kus­tan­ta­maan opis­ke­li­jan yksiön vuo­kra Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa (tai Tam­pe­reen sen paremmin). 

    En ymmär­rä sel­lais­ta aja­tus­ta jon­ka mukaan opis­ke­li­jan pitäi­si olla joten­kin eri­tyi­ses­sä suo­je­lua­se­mas­sa. Jo nyt opis­ke­li­ja-ase­ma on monil­la aloil­la erit­täin kan­nat­ta­va. Itse­kin las­kin tark­kaan aika­naan kos­ka kan­nat­taa val­mis­tua, kos­ka vaik­ka en opin­to­ra­haa nos­ta­nut­kaan, niin juna­lip­pu­jen hin­nan tuplaan­tu­mi­nen oli ei-tri­vi­aa­li menoe­rä. Oli nii­tä mui­ta­kin, alle kol­me­kymp­pi­nen sai myös bus­si­li­put aina­kin Tam­pe­reel­la hal­vem­mal­la (yli 30-vuo­ti­aan pitää näyt­tää opin­to­tu­ki­pää­tös jot­ta alen­nus lohkeaa) 

    Minul­la ei ole yli­pää­tään mitään sitä vas­taan että tue­taan opis­ke­lua tai muu­ta­kaan sel­lais­ta, mut­ta sys­tee­mi on nykyi­sel­lään äly­tön kos­ka opis­ke­li­ja-asun­to­jen ali­hin­noit­te­lu ja sub­ven­tiot teke­vät opin­to­jen val­miik­si­saat­ta­mi­ses­ta kovin kan­nat­ta­mat­to­man. Eten­kin kun se opin­to­jen venyt­tä­mi­nen ja “opin­to­tu­kiop­ti­moin­ti” on monil­le jon­kin­lai­nen tavoi­te jo sinänsä. 

    Kun nyt pää­sin alkuun, niin en edes ymmär­rä miten yli kol­me­kymp­pi­siä on jos­sain “opis­ke­li­ja­po­li­tii­kas­sa” muka­na, ja nämä ovat pikem­min­kin sään­tö kuin poik­keus. Jos lukion jäl­keen menee armei­jaan ja sit­ten opis­ke­le­maan, niin tyy­pil­li­sen opis­ke­li­jan pitäi­si olla noin 20–24 vuo­tias, kol­me­kymp­pi­sel­lä pitäi­si olla jo työ­uraa taka­na vii­ti­sen vuot­ta. Tai jos on jat­ko-opin­not teh­nyt niin pitäi­si hitaam­man­kin väi­tel­lä sii­nä paikkeilla. 

    Opis­ke­lun — mer­ki­tyk­ses­sä pää­toi­mi­nen opis­ke­lu opin­to­tuel­la ja opis­ke­li­ja-asun­to­lois­sa — pitäi­si olla väliai­kai­nen elä­män­vai­he, joka kes­tää muu­ta­man vuo­den. 3–5 vuot­ta tai jotain. Mik­si täl­lai­seen elä­män­vai­hee­seen mitoi­tet­tai­siin joten­kin kau­hean mer­kit­tä­viä sosi­aa­li­sia tuki­toi­mia, eikö tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa oli­si luo­da jär­jes­tel­mä joka perus­tui­si ole­tuk­sel­le että vai­he on väliaikainen?

    1. Ymmär­tääk­se­ni opin­to­tuen asu­mis­li­säs­sä on kat­to var­sin mata­lal­la. Jos halu­aa asua yksin omas­sa yksiös­sään, jou­tuu täs­tä aiheu­tu­van lisä­me­non mak­sa­maan itse.

  50. Tie­de­mies: Ei kai kukaan ole mora­li­soi­nut sitä miten tois­ten ihmis­ten pitäi­si asua tai elää omil­la rahoil­laan, vaan sii­tä että opis­ke­li­joi­den edun nimis­sä vaa­di­taan val­tio­ta eli veron­mak­sa­jia kus­tan­ta­maan opis­ke­li­jan yksiön vuo­kra Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa (tai Tam­pe­reen sen paremmin). 

    Sel­lais­ta se elä­mä on. Kos­ka opin­to­tu­ki ei mah­dol­lis­ta useim­pien opis­ke­li­joi­den näkö­kul­mas­ta riit­tä­vää elin­ta­soa, mene­vät opis­ke­li­jat töi­hin, jol­loin val­mis­tu­mi­nen vii­väs­tyy. Jos opis­ke­li­joi­den halu­taan val­mis­tu­van nopeam­min, voi­daan sitä edis­tää esi­mer­kik­si korot­ta­mal­la opin­to­tu­kea niin pal­jon, ettei yhtä moni enää viit­si käy­dä töis­sä lisä­tu­lo­ja hank­ki­mas­sa. Jos taas mitään ei muu­te­ta, ovat vaa­ti­muk­set nopeam­mas­ta val­mis­tu­mi­ses­ta pelk­kää moralisointia.

    Minul­la ei ole yli­pää­tään mitään sitä vas­taan että tue­taan opis­ke­lua tai muu­ta­kaan sel­lais­ta, mut­ta sys­tee­mi on nykyi­sel­lään äly­tön kos­ka opis­ke­li­ja-asun­to­jen ali­hin­noit­te­lu ja sub­ven­tiot teke­vät opin­to­jen val­miik­si­saat­ta­mi­ses­ta kovin kannattamattoman. 

    Tuol­lai­set tilan­teet ovat aika har­vi­nai­sia. Esi­mer­kik­si jul­ki­nen sek­to­ri ja isot fir­mat arvos­ta­vat tut­kin­to­ja sen ver­ran pal­jon, että opis­ke­li­jae­dut ovat sii­nä rin­nal­la pien­tä näper­te­lyä. Opis­ke­li­jas­ta­tuk­ses­ta pide­tään yleen­sä kiin­ni ennem­min­kin epä­var­muu­den kuin talou­del­li­sen las­kel­moin­nin takia. Jos usko työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin on heik­ko tai ala­va­lin­ta epäi­lyt­tää edel­leen, on parem­pi olla sul­ke­mat­ta ovia takaa­taan lii­an hätäisesti.

    Kun nyt pää­sin alkuun, niin en edes ymmär­rä miten yli kol­me­kymp­pi­siä on jos­sain “opis­ke­li­ja­po­li­tii­kas­sa” muka­na, ja nämä ovat pikem­min­kin sään­tö kuin poikkeus. 

    Opis­ke­li­ja­po­li­tii­kas­sa aktii­vi­toi­mi­joi­den enem­mis­tö on 25 ikä­vuo­den paik­keil­la ja 30 vuot­ta täyt­tä­neet ovat mar­gi­naa­li­nen vähem­mis­tö. Yli­op­pi­las­kun­tien lie­peil­lä roik­kuu toki pal­jon ihmi­siä — niin opis­ke­li­joi­ta kuin val­mis­tu­nei­ta­kin — joi­den omat aktii­via­jat oli­vat 5–10 vuot­ta sit­ten ja joi­ta ulko­puo­li­nen saat­taa ereh­tyä luu­le­maan nykyi­sik­si aktiiveiksi.

  51. Jos lukion jäl­keen menee armei­jaan ja sit­ten opis­ke­le­maan, niin tyy­pil­li­sen opis­ke­li­jan pitäi­si olla noin 20–24 vuo­tias, kol­me­kymp­pi­sel­lä pitäi­si olla jo työ­uraa taka­na vii­ti­sen vuot­ta. Tai jos on jat­ko-opin­not teh­nyt niin pitäi­si hitaam­man­kin väi­tel­lä sii­nä paikkeilla”

    Muu­ten niin terä­vä Tie­de­mies unoh­taa sen, että suo­ma­lai­nen pää­sy­koe­jär­jes­tel­mä, jos­sa käy­te­tään vuo­sit­tain liki samo­ja kir­jo­ja syn­nyt­tää ongel­man jos­sa opis­ke­li­ja pää­see vas­ta toi­sel­la tai kol­man­nel­la yrit­tä­mäl­lä sisään. Moni siis aloit­taa opis­ke­lut 23–24-vuotiaana. Jos kir­ja­ten­teis­tä luo­vut­tai­siin ja sen sijaan koe­ti­lan­teis­sa mitat­tai­siin vaik­ka alal­le sopi­vuut­ta ja logiik­kaa niin monin­ker­tai­ses­ta haku­koe­rum­bas­ta pääs­täi­siin. Nykyi­nen pää­sy­koe­jär­jes­tel­mä kun mit­taa lähin­nä van­hem­pien lom­pa­kon pak­suut­ta (pää­sy­koe­val­men­nuk­set) ja se toi­nen, eli yli­op­pi­las­to­dis­tus, tei­nin hor­moo­nien hal­lin­taa kasvuiässä.

    Kun nyt pää­sin alkuun, niin en edes ymmär­rä miten yli kol­me­kymp­pi­siä on jos­sain “opis­ke­li­ja­po­li­tii­kas­sa” muka­na, ja nämä ovat pikem­min­kin sään­tö kuin poikkeus”

    Opis­ke­li­ja­po­li­tii­kas­sa vuo­sia sit­ten vai­kut­ta­nee­na en muis­ta kyl­lä juu­ri ollen­kaan yli kol­me­kymp­pi­siä toi­mi­joi­ta. Olen pari vuot­ta yli kol­men­kym­me­nen ja laa­jas­ti ver­kos­toi­tu­nut, joten minun pitäi­si tun­tea nämä Tie­de­mie­hen mai­nit­se­mat tahot. Ole­tan, että hän puhuu juu­ri­kin opis­ke­li­ja­po­li­tii­kois­ta eikä siis esi­mer­kik­si osa­kun­tien bilei­tä jär­jes­tä­vis­tä ikiopiskelijoista.

    Yleen­sä­hän var­si­nai­set opis­ke­li­ja­po­lii­ti­kot ovat samo­ja, jot­ka toi­mi­vat myös nuo­ri­so­po­li­tii­kas­sa, jos­ta luo­vu­taan vii­meis­tään 29-vuo­tiai­na, kos­ka niis­sä ei voi toi­mia sen jälkeen.

  52. Jos nyt kat­soo nopeas­ti vil­kais­ten yli­op­pi­las­kun­tien edus­ta­jis­to­ja ja hal­li­tus­ten kokoon­pa­no­ja, niin kyl­lä niis­sä näyt­tää ole­van aivan sel­väs­ti ylie­dus­tet­tu­na van­hem­mat ihmi­set kuin esi­mer­kik­si tavoit­tee­na ole­vien — tai edes kes­ki­mää­räis­ten — val­mis­tu­mi­sai­ko­jen perus­teel­la olet­tai­si tavan­omais­ten opis­ke­li­joi­den olevan. 

    Koko jutun kes­kiös­sä on minus­ta se, että opis­ke­li­juu­den (ymmär­ret­ty­nä mie­les­sä “täy­si­päi­väi­nen opis­ke­li­ja”) pitäi­si olla tila­päi­nen ja vie­lä­pä mel­ko lyhyt osa ihmi­sen elä­mäs­tä. Työn­te­ko on huo­no tekosyy.

    Olin itse osa-aikai­se­na töis­sä (tun­tio­pet­ta­ja­na) käy­tän­nös­sä koko opis­ke­lua­jan. Sen lisäk­si osal­lis­tuin jär­jes­tö­toi­min­taan, musiik­ki­pro­moo­tio­toi­min­taan, har­ras­tin aktii­vi­ses­ti useam­paa­kin eri har­ras­tus­ta jne. Olen vie­lä­pä mel­ko lais­ka, ja val­mis­tuin sii­tä huo­li­mat­ta nel­jäs­sä vuodessa. 

    En syy­tä opis­ke­li­joi­ta mis­tään. Opin­to­jen veny­mi­nen ei ole yksi­lö­mo­raa­li­nen, vaan peli­teo­reet­ti­nen ja kan­nus­ti­non­gel­ma. Se, mitä minä yri­tän sanoa on, että mel­kein kaik­ki se mitä koe­taan “opis­ke­li­joi­den ase­man paran­ta­mi­sek­si” on tämän ongel­man pahen­ta­mis­ta. Esi­mer­kik­si itsel­lä­ni val­mis­tu­mi­nen oli lyhyel­lä (n muu­ta­ma kuu­kausi) aika­vä­lil­lä kan­nat­ta­ma­ton­ta, vaik­ka olin töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Palk­ka­ni nousi ver­rat­tain vähän, mark­ka-aika­na vain muu­ta­man sata­sen kuus­sa. Har­ras­tuk­se­ni vuok­si reis­sa­sin välil­lä vii­kot­tain junal­la tms muil­le paik­ka­kun­nil­le ja lipun­hin­to­jen kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen oli todel­li­nen talou­del­li­nen ongel­ma. Lisäk­si minul­la “jäi käyt­tä­mät­tä” parin vuo­den opin­to­tuet; aika moni opti­moi opin­to­jen­sa päät­tä­mis­tä niin että saa kaik­ki kuu­kau­det käy­tet­tyä. Ennen nii­tä oli aina­kin muis­taak­se­ni 55 kuu­kaut­ta, ja lisää sai jos osa­si pyy­tää. Joka tapauk­ses­sa jos kesä­kuu­kau­det las­ke­taan pois, nii­tä oli­si ollut yli kuu­del­le vuodelle. 

    Olen­nais­ta on se, että vaik­ka kuin­ka para­dok­saa­li­sel­ta kuu­los­taa­kin, opis­ke­li­joi­den­kaan etu ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ole se, että opis­ke­li­joi­den ase­maa paran­ne­taan, kos­ka opis­ke­li­jat eivät ole aina opiskelijoita. 

    Tois­tan nyt vie­lä: Minus­ta kyse ei ole yksi­lö­mo­raa­lis­ta. Kukaan ei toi­mi “moraa­lit­to­mas­ti” sik­si, että toi­mii niin­kuin sys­tee­min peli­sään­tö­jen puit­teis­sa on luon­te­vaa toi­mia. Kri­tiik­ki­ni koh­dis­tuu sii­hen, mitä nämä peli­sään­nöt ovat ja sii­hen, että näi­tä sään­tö­jä halu­taan ruka­ta entis­tä enem­män sii­hen suun­taan että ei kannata.

    Täs­sä voi­si har­ki­ta eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja, joi­ta hei­tän täs­sä nyt ihan lonkalta.
    1) Käyt­tä­mät­tö­mät tuki­kuu­kau­det sai­si vähen­tää vero­tuk­ses­sa, mikä vähen­täi­si optimoimista.
    2) Sum­mit­tai­sis­ta ja hyvin suu­ris­ta opis­ke­li­ja-alen­nuk­sis­ta pitäi­si luo­pua, esi­mer­kik­si VR:n koh­dal­la alen­nus on aivan koh­tuut­to­man suu­ri pal­jon mat­kus­ta­vil­le. (huom: ongel­ma ei ole alen­nus itse, vaan se että val­mis­tu­mi­nen vie tämän pois)
    3) tut­kin­to­jen tur­vot­ta­mis­ta ja tämän perus­te­le­mis­ta “kyp­syy­del­lä” ei pitäi­si oikein sal­lia. En tie­dä kuin­ka iso ongel­ma tämä on nykyi­sin, mut­ta noin 10 vuot­ta sit­ten monet teki­vät 300+ opin­to­vii­kon tut­kin­to­ja (mini­mi 160ov). Tämä ei voi olla tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, jokin on pie­les­sä jos täl­lai­nen on yleistä.
    4) Opin­to­ra­haa pitäi­si mak­saa enem­män opin­to­pis­te­mää­rän perus­teel­la; täs­sä on tosin ongel­man­sa, opet­ta­ja­na olen tör­män­nyt jo nyt itke­viin opis­ke­li­joi­hin jot­ka opin­to­tu­ki­ra­jo­jen vuok­si vaa­ti­vat läpi­pää­syä kurs­sis­ta vaik­ka tent­ti on men­nyt aivan poskelleen
    5) Mitä jos luo­vut­tai­siin sub­ven­tiois­ta ja mak­sut­to­muu­des­ta? Kan­nus­ti­met kohdilleen.
    Lai­nan takai­sin­mak­sun voi­si vaik­ka teh­dä vero­vä­hen­nys­kel­poi­sek­si, jol­loin kan­nus­tin­vai­ku­tus vain para­ni­si. Tämän ongel­ma­na on tiet­ty ris­kin­sie­to ja diskonttaus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.