Työvoimapulaa ei tule

Pää­mi­nis­te­ri sanoi äsken tele­vi­sios­sa, että odo­tet­ta­vis­sa ole­va työ­voi­ma­pu­la tulee paran­ta­maan ikäih­mis­ten mah­dol­li­suut­ta pääs­tä töihin.

Ei täl­lais­ta työ­voi­ma­pu­laa minun mie­les­tä­ni ole odo­tet­ta­vis­sa kuin kapeil­la aloil­la, esi­mer­kik­si hoi­toa­lal­la. Se työ­voi­ma­pu­la, jos­ta ali­tui­seen varoi­te­taan, on oikeas­taan veron­mak­sa­ja­pu­la. Huo­nos­ti menee kan­san­ta­lou­del­la, jos työi­käi­siä on vähän ja tulon­siir­roil­la elä­viä pal­jon. Ei ole työ­voi­ma­pu­laa, vaan on pulaa työs­sä käy­vis­tä ja vero­ja mak­sa­vis­ta. Tätä pulaa voi­daan hel­pot­taa esi­mer­kik­si ulko­mai­sen työ­voi­man maahantulolla.

Vaik­ka kuin­ka oli­si pulaa työi­käi­sis­tä, se ei tar­koi­ta, että työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syy­det yksi­lö­ta­sol­la sii­tä juu­ri muut­tui­si­vat. Elin­kei­noe­lä­mä sopeu­tuu työ­voi­man lisään­ty­mi­seen ja vähe­ne­mi­seen. Työl­li­syys on erään­lai­nen dynaa­mi­nen tasa­pai­no­ti­la. Jos työi­käi­siä ja ‑kykyi­siä on run­saas­ti tar­jol­la, tulee lisää työ­paik­ko­ja ja jos mää­rä vähe­nee, työ­pai­kat vähe­ne­vät, mut­ta yksi­lö­ta­sol­la työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys ei sanot­ta­vas­ti muutu.

Eri väes­tö­ryh­mien työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siin voi­daan kyl­lä vai­kut­taa vai­kut­ta­mal­la palk­kauk­ses­ta aiheu­tu­viin välit­tö­miin ja välil­li­siin kus­tan­nuk­siin ja sii­hen, kuin­ka pal­jon työn­te­ki­jä työl­lis­ty­mi­ses­tä hyö­tyy. Tie­tys­ti voi­daan työl­lis­ty­mis­tä edis­tää koulutuksella.

131 vastausta artikkeliin “Työvoimapulaa ei tule”

  1. Ei ole työ­voi­ma­pu­laa vaan on pulaa työs­sä käy­vis­tä ja vero­ja mak­sa­vis­ta. Tätä pulaa voi­daan hel­pot­taa esi­mer­kik­si ulko­mai­sen työ­voi­man maahantulolla.”

    Ode — tämä lause on absur­di. Voi­sit­ko täsmentää. 

    Mikä nykyi­sin estää työs­sä­käy­vän ja vero­ja mak­sa­van ulko­mai­sen työ­voi­man maahantuloa? 

    Pal­jon­ko täl­lais­ta työ­voi­maa on ja mis­tä syys­tä hei­dän maa­han­tu­lon­sa on esty­nyt, jos ker­ran työ­paik­ka­kin on val­mii­na ja oles­ke­luai­ka on niin pit­kä, että he mak­sa­vat veron­sa Suomeen.

    1. Ei ulko­mai­sen työ­voi­man tuloa estä muu kuin se, ettei­vät ammat­ti­tao­toi­set työn­te­ki­jät­ha­lua tul­la tän­ne. EU:nulkopuolelta tule­via myös aktii­vi­ses­ti estetään.

  2. Ihmet­te­len tuo­ta usein esi­tet­tyä käsi­tys­tä elä­ke­läi­sis­tä pelk­ki­nä tuet­ta­vi­na. Aina­kin he kuu­lu­vat hyviin veron­mak­sa­jiin. Vero­pro­sent­ti ilman vähen­nyk­siä on eläk­keis­sä kovaa luok­kaa. Ja yhtä lail­la he kuu­lu­vat kulut­ta­jiin eli sitä kaut­ta elä­ke­ra­hat pyö­rit­tä­vät kan­san­ta­lout­ta lähes koko­naan. Jot­kut elä­ke­läi­set kyl­lä vie­lä sääs­tä­vät­kin pie­nis­tä eläk­keis­tään, mikä sekin koi­tuu yhteis­kun­nan hyväk­si pää­oma­puo­lel­la. Se sen sijaan on kyl­lä tot­ta, että lii­an pie­ni osa hyvä­kun­toi­sis­ta elä­ke­läi­sis­tä antaa panok­sen­sa uuden tuot­ta­mi­seen. Tämän reser­vin käyt­töön saa­mi­seen pitäi­si pureutua.

  3. Kor­kean kou­lu­tus­ta­son ja tuot­ta­vuu­den Suo­mes­sa yksin­ker­tai­ses­ti on yhä vähem­män sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, johon vähän kou­lu­tus­ta omaa­va, mut­ta muu­ten käte­vä ja työ­ha­laui­nen voi­si men­nä. Ei kai­kis­ta tule tai voi­kaan tul­la näi­tä amma­til­li­ses­ti hyvin kou­lu­tet­tu­ja monio­saa­jia, joil­le mak­se­taan koh­tuul­li­sen hyvää palk­kaa. Yhties­kun­ta ja töelä­män vaa­ti­muk­set ovat nous­seet, ja se auto­maat­ti­ses­ti joh­taa eriar­vois­tu­mi­seen. Koh­ta­lI­sen hyvä sosi­aa­li­tur­va toi­saal­ta ei innos­ta otta­maan pie­ni­palk­kais­ta työ­tä, jos sitä tar­jo­taan. Ei nämä mitään uusia asioi­ta ole vaan moneen ker­taan todet­tu­ja. Ket­kä sii­voa­vat? Maa­han­muut­ta­jat, eivät “perus­suo­ma­lai­set”. Mik­si hit­sa­rei­ta tuo­daan Kii­nas­ta saak­ka? Suo­ma­lI­sia ei kiin­nos­ta olla eri paik­ka­nun­nal­la jne. Työ­nan­ta­jien asen­tei­siin ikään­ty­viä koh­taan taas polii­ti­kot eivät voi suo­raan vai­kut­taa. Moni­ta­hoi­nen jut­tu tämä työl­lis­ty­mi­nen ja työvoimapula.

  4. Aamen.

    Ja täl­lä työ­voi­ma­pu­la­hui­jauk­sel­la nuo­ret ikä­luo­kat on saa­tu hyväk­sy­mään lukui­sat ja ala­ti laa­je­ne­vat epä­tyy­pil­lis­ten työ­suh­tei­den (esim. vuo­kra­työ) tai muut ikui­sen har­joit­te­lun muo­dot, kos­ka vaki­nais­ta työ­tä on yllin kyl­lin tar­jol­la, kun­han ne suu­ret ikä­luo­kat jää­vät eläkkeelle.

    Tai­ta­vat kyl­lä pääl­li­sin puo­lin jo olla eläkkeellä.

    Iha­lai­sen lää­ke tähän on yhtä var­ma, kuin rebubli­kaa­nien lää­ke val­tion­ta­lou­den kun­nos­ta­mi­seen (=veron­alen­nus). Dema­rit hoi­ta­vat aina kai­ken jol­lain uudel­la nor­maa­li­työ­suh­tees­ta poik­kea­val­la takuul­la tai muul­la ohjel­mal­la. Uusim­pa­na tie­ten­kin ehdo­tus nuor­ten työ­paik­ka­ta­kuus­ta, jol­la taas luo­daan uusi este oikean työ­suh­teen saavuttamiselle. 

    Valin­ta vaki­tui­seen työ­suh­tee­seen edel­lyt­tä­nee uusim­man esteen jäl­keen seu­raa­van pro­ses­sin läpi­käy­mis­tä yhdes­sä työpaikassa: 

    1) työ­paik­ka­ta­kuu­har­joit­te­lun suorittaminen
    2) pal­kat­to­man har­joit­te­lun suorittaminen
    3) vuo­kra­työn­te­ki­jä­nä työskentely
    4) oma­na osa-aikai­se­na työskentely
    5) mää­rä­ai­kai­se­na täy­si­päi­väi­se­nä työs­ken­te­ly (useam­pi pät­kä tot­ta­han toki)

    -> haku avoin­na ole­vaan vaki­tui­seen teh­tä­vään (aikaa kulu­nut 5–15 vuotta)

  5. OS: “Tätä pulaa voi­daan hel­pot­taa esi­mer­kik­si ulko­mai­sen työ­voi­man maahantulolla.”

    Vih­reät luo­pui­si­vat ilmei­ses­ti lähes kai­kes­ta raja­kont­rol­lis­ta saa­dak­seen poten­ti­aa­li­sia työn­te­ki­jiöi­tä Suomeen.

    Kysy­mys kuu­luu: mik­si Vih­reät ovat niin var­mo­ja, että tämä poten­ti­aa­li toteu­tuu? Huol­to­suh­teen kan­nal­ta­han on var­sin tär­ke­ää, että maa­han­muut­ta­jien jou­kos­sa on net­to­ve­ron­mak­sa­jia suh­tees­sa enem­män kuin kan­ta­väes­tön jou­kos­sa. Se taas ei näy­tä maa­han­muut­ta­jien kou­lu­tus­pro­fiiin perus­teel­la toteu­tu­van aina­kaan ihan heti:

    http://www.oecd.org/els/internationalmigrationpoliciesanddata/progressmadeonimmigrantintegrationbutmoreeffortsneededoneducationandjobsfindsoecd.htm

    Oma arvio­ni on: maa­han­muut­to ei tule rat­kai­se­maan nettoveronmaksajapulaa.

    1. Minä­kään en usko maa­han­muu­tos rat­kai­se­van huol­to­suh­det­tam­me. Pää­muut­to­maat, Viro ja Venä­jä, tyreh­ty­vät, kos­ka elin­ta­so nois­sa mais­sa kas­vaa nopeas­ti ja muut­to­pai­ne heik­ke­nee. Suo­mi ei ole työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton kan­nal­ta kovin­kaan houkutteleva.

  6. Osmo: “Ei ole työ­voi­ma­pu­laa, vaan on pulaa työs­sä käy­vis­tä ja vero­ja mak­sa­vis­ta. Tätä pulaa voi­daan hel­pot­taa esi­mer­kik­si ulko­mai­sen työ­voi­man maahantulolla.”

    Työ­voi­ma­pu­laa ei todel­la­kaan ole, työ­voi­maa on run­saas­ti reser­vis­sä — siis työttömänä.

    Miten tuon reser­vin lisäys maa­han­muu­tol­la vai­kut­tai­si, kun juu­ri maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­nen on heikkoa?
    Pal­jon on työt­tö­mä­nä myös nuo­ria, joi­den kou­lut­ta­mi­nen ei pitäi­si olla mahdotonta.

  7. Ei ole työ­voi­ma­pu­laa, vaan on pulaa työs­sä käy­vis­tä ja vero­ja mak­sa­vis­ta. Tätä pulaa voi­daan hel­pot­taa esi­mer­kik­si ulko­mai­sen työ­voi­man maahantulolla.”

    Siis ei ole työ­voi­ma­pu­las­ta, mut­ta ulkoi­mail­ta pitää tuo­da lisää työ­voi­maa. Mun mie­les­tä pula on lähin­nä hal­pa­työ­voi­mas­ta. Nykyi­nen maa­han­muut­to ei taas vas­taa­vas­ti tuo lisää työs­sä­käy­viä ja vero­ja mak­sa­via, kos­ka (lähes) kai­kis­sa tuli­ja­ryh­mis­sä on huol­to­suh­de heik­kom­pi kuin kan­ta­väes­tön. Kuvaa­vaa on se, että enti­sen pää­mi­nis­te­rin, Mat­ti Van­ha­sen, har­ras toi­ve oli, että jona­kin päi­vä­nä työ­pe­räis­ten maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys oli­si samal­la tasol­la kan­ta­väes­tön kans­sa. Sii­tä olen samaa miel­tä, ettei työ­voi­ma­pu­laa tule koskaan.

    1. Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

  8. Työl­li­syys on todel­la­kin dynaa­mi­nen tasa­pai­no­ti­la aina­kin, jos uskoo val­las­sa ole­via ole­via talousoppineita. 

    Väit­tä­vät, että inflaa­tio kiih­tyy, jos polii­ti­kot yrit­tä­vät hank­kia ihmi­sil­le lii­an innok­kaas­ti töi­tä. Sil­loin kes­kus­pank­ki ryh­tyy kii­rees­ti luo­maan uusia työt­tö­miä kor­ko­ta­son nos­toil­la. Siis ihan kuin höl­mö­läi­set peit­toa jatkamassa.

    Työt­tö­miä siis tar­vi­taan. Mut­ta sitä totuut­ta vaan ei työt­tö­mil­le halu­ta sanoa. Eikä työt­tö­mil­le halut­tai­si mak­saa sii­tä, että he ovat perin hyö­dyl­li­siä yhteiskunnalle.

  9. ylel­tä tuli hyvä doku­ment­ti hotellisiivoojista.

    en ole ihan var­ma että ulko­mail­ta tän­ne tule­vat työn­te­ki­jät mil­lään tavoin tule­vat paran­ta­maan Suomen/Suomalaisten hyvinvointia.pl.erityis- asian­tun­ti­ja tehtävät.

    kor­kein­taan romuttavat/kilpailuttavat itsen­sä hengiltä(siis yri­tyk­set ja ihmiset)

    puo­lus­taa­ko kukaan enää Suo­ma­lais­ta työmiestä/naista?

  10. Monet tule­vai­suu­den työt voi­vat olla pie­ni­palk­kai­sia ja huo­nos­ti tuot­ta­via, jol­loin vero­ja ei ker­ry eikä kan­san­tuo­tet­ta syn­ny, vaik­ka väes­tön ikä­ra­ken­ne saa­tai­siin tasa­pai­noi­sem­mak­si. Tämä ei joh­du (vain) sii­tä, että ulko­mai­nen työ­voi­ma työl­lis­tyi­si mata­la­palk­ka­töi­hin, vaan glo­baa­lis­ta kil­pai­lus­ta. Jos vero­ja ei ker­ry, ei auta muu kuin pan­na suu säk­kiä myö­ten — eli kar­sia kulu­ja jul­ki­sel­la sek­to­ril­la mukaan lukien eläk­keet. Voi olla, että olem­me vää­räs­sä kuvi­tel­les­sam­me kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn ole­van tär­kein­tä ja että voi­tai­siin aina olla se, joka syö rusi­nat pul­las­ta. Paras tapa pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta oli­si, että kaik­ki maat saa­tai­siin toi­mi­maan kaik­kien mai­den menes­ty­mi­sen eteen, eikä ensi­si­jai­ses­ti omaa etua ajaen. Mik­sei tas­a­puo­li­nen talou­del­li­nen kehi­tys oli­si myös glo­baa­lis­ti paras hyvin­voin­nin edis­tä­jä, jos se on sitä val­tioi­den tasolla?

  11. Näin se on ‚ei ikäih­mi­nen ole työ­nan­ta­jien himoit­se­maa työ­voi­maa, joten elä­keiän nos­to siir­tää vain ihmi­siä eläk­keel­tä kortistoon.

    Meil­le syn­tyy uusi sosi­aa­li­nen ongel­ma­ryh­mä, ikään­ty­neet työttömät.Näitä yri­te­tään työl­lis­tää orjatöillä,mutta var­maan hei­dän­kin jou­kos­ta löy­tyy ter­ve­kä­ti­siä, jot­ka kyke­ne­vät nouse­maan kapinaan.
    Itse asias­sa meil­lä­on jo sel­li­nen, yli 50-vuo­tiai­ta työt­tö­miä on jo n 100000 ja jos mukaan las­ke­taan työ­voi­mas­ta syr­jäy­te­tyt niin var­maan yli 200000

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä­kin 2/3 on + 50-vuotiaita

    Mut­ta he eivät ole kovin kiin­nos­ta­va ryhmä,kun kukaan ei ole vie­lä tart­tu­nut asee­seen ja teh­nyt joukkomurhaa

  12. Mik­si työ­mail­la ei puhu­ta suo­mea on kiin­nos­ta­vam­pi kysy­mys. Onko kou­lu­tus­mää­rien enna­koin­ti epä­on­nis­tu­nut täy­sin? Eli onko esim. raken­nus­mie­hiä ali­kou­lu­tet­tu todel­la pal­jon? Vai onko hyvä­kin, että hitaam­man raken­ta­mi­sen aiko­ja var­ten on ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den pus­ku­ri, joka palaa koti­maa­han­sa ja suo­ma­lai­sil­la raken­nus­mie­hil­lä on yhä täys­työl­li­syys? Vai ovat­ko suo­ma­lai­set sit­ten­kin ensim­mäi­siä, jot­ka jää­vät työttömiksi?

  13. Tätä pulaa voi­daan hel­pot­taa esi­mer­kik­si ulko­mai­sen työ­voi­man maahantulolla.”

    Täs­sä kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta liha­voi­tuun sanaan. Kaik­ki maa­han­tu­lo täl­lä­kään het­kel­lä ei vali­tet­ta­vas­ti ole työvoimaa. 

    Tai sit­ten suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan hyvin­voin­ti­ko­neis­to onnis­tuu joten­kin teke­mään halu­tus­ta työi­käi­ses­tä tuli­jas­ta kam­mok­su­tun tulon­siir­roil­la elävän.

    1. Työn peräs­sä tul­lut ei pää­se suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin, ellei ole ollut tääl­lä riit­tä­vän kau­an töissä.

  14. Jos pakis­ta­ni­lai­set, intia­lai­set ja kii­na­lai­set työn­te­ki­jät pääs­tet­tai­siin kil­pai­le­maan raken­nuk­sil­le yhden­ver­tai­ses­ti viro­lais­ten kans­sa, niin eikö­hän kie­li rak­soil­la taas vaih­tui­si ja raken­nus­yri­tys­ten voi­tot kas­vai­si­vat. Ja sit­ten taas voi­tai­siin väit­tää, ettem­me muka pär­jäi­si ilman kysei­siä työn­te­ki­jöi­tä. Kyse on valin­nas­ta ja sii­tä, kenen etu­ja haluam­me ajaa ja mil­lais­ta yhteis­kun­taa haluamme.

  15. On tot­ta, että laa­jaa työ­voi­ma­pu­laa ei Suo­meen tule mei­dän elin­ai­ka­nam­me. Alu­eel­lis­ta tai ala-koh­tais­ta työ­voi­ma­pu­laa sen sijaan on. Suo­men val­tion ja kun­tien kyvyt­tö­myys hoi­taa edes täl­lais­ta työ­voi­ma­pu­laa on hyvin heik­ko, joten on ihan loh­dul­lis­ta että jäyk­kä suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta ei koh­taa laa­jaa työvoimapulaa.

    On koo­mis­ta että esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat valit­ta­vat pulaan­sa erityisopettajista
    tai las­ten­tar­hao­pet­ta­jis­ta, kos­ka pula on täy­sin hei­dän itse­ai­heut­ta­ma. Suo­men val­tion kyvyt­tö­myys kou­lut­taa tar­peek­si lää­kä­rei­tä hei­dän tar­pee­seen­sa näh­den on häm­men­tä­vää. Tilan­ne on ollut näh­tä­vis­sä jo pit­kään, mut­ta ainoa mihin päät­tä­jät ovat pys­ty­neet on ollut kri­ti­soi­da lää­kä­rei­tä tai ehdot­taa lisää jäyk­kyyt­tää työmarkkinoille.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta. 

    Ja kos­ka ei puhu­ta suo­mea, hal­vat viro­lai­set (jot­ka eivät edes enää ole niin kau­hean hal­po­ja) tule­vat usein kal­liik­si, kun vir­hei­tä ja vahin­ko­ja tulee. Se on kyl­lä pie­ni mys­tee­ri, mihin suo­ma­lai­set raken­nus­mie­het ovat kadonneet.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työn peräs­sä tul­lut ei pää­se suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin, ellei ole ollut tääl­lä riit­tä­vän kau­an töissä. 

    Näin. Ja kun on ker­ran jou­tu­nut suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van varaan, työn­teos­ta (eri­tyi­ses­ti pie­ni­palk­kai­ses­ta) tulee käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen rangaistavaa.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

    Raken­nusa­lan työt­tö­myys on kan­sal­li­ses­ti on kor­keal­la tasol­la. Eten­kin pk-seu­dul­la ulko­mai­nen työ­voi­ma syr­jäyt­tää koti­mai­sen pol­ke­mal­la työehtoja.

  19. Olen­kin odo­tel­lut, että kos­ka tämä nousee esiin kes­kus­te­lus­sa. Tule­val­la työ­voi­ma­pu­lal­la­han on perus­tel­tu maa­han­muu­ton lisää­mis­tä, mikä nyt pal­jas­tuu vir­hear­viok­si tai jois­sain tapauk­sis­sa älyl­li­sek­si epärehellisyydeksi.

    Työt­tö­myys on kor­keal­la, talou­den näky­mät eivät ole kak­si­set, työ­voi­ma­pu­laa ei ole näky­vis­sä. Muut­taa­ko viher­va­sem­mis­to nyt näkö­kan­taan­sa maahanmuuttoon?

    1. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on edel­leen kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa. Suo­men Pank­ki esit­ti sen lisää­mis­tä. Ongel­ma on, että Suo­meen ei halu­ta tul­la. Kou­lu­tet­tu ammat­ti­lai­nen suun­taa muualle.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

    Kysy­mys on enem­män­kin sii­tä, että työ­nant­jat eivät halua mak­saa suo­ma­lais­ta palkkaa.
    Ulko­mias­ta työ­voi­maa käy­te­tään palk­ko­jen ja mui­dee työ­eh­to­jen polkemiseen

    Rehel­li­set yrit­tä­jät on ajet­tu markkinoilta

    1. Ulko­maa­lai­sel­le työ­voi­mal­le on mak­set­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukais­ta palk­kaa. Kaik­ki eivät mak­sa, mut­ta ris­ki­nä on kiin­ni jää­mi­nen. Sit­ten mak­saa ero­tuk­sen takautuvasti.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työn peräs­sä tul­lut ei pää­se suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin, ellei ole ollut tääl­lä riit­tä­vän kau­an töissä.

    Lai­na Kelan sivuil­ta, maa­han­muut­ta­ja voi pääs­tä suo­raan Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin jos hänel­lä on tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va sopi­mus tai yli kah­den vuo­den määräaikainen

    Työn­te­ki­jä­nä Suomessa

    Voit useim­mis­sa tapauk­sis­sa pääs­tä Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin heti maa­han muu­tos­ta lukien, jos työs­ken­te­let Suo­mes­sa vähin­tään kak­si vuot­ta. Täl­löin muut­toa­si Suo­meen pide­tään vaki­nai­se­na. Työs­ken­te­lyn kes­to sel­vi­te­tään työ­so­pi­muk­ses­ta tai työnantajaltasi.

    Jos alun perin alle kah­dek­si vuo­dek­si tar­koi­tet­tu työs­ken­te­ly jat­kuu yli kak­si vuot­ta, siir­ryt Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin sii­tä ajan­koh­das­ta lukien, jol­loin tila­päi­nen työs­ken­te­ly muut­tuu vakinaiseksi.

    Jois­sa­kin tapauk­sis­sa voit pääs­tä osit­tain Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin jo nel­jä kuu­kaut­ta ylit­tä­väs­tä työskentelystä.”

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

    Näin on, mut­ta aika monen mie­les­tä tämä asian­ti­la ei ole toivottu.
    Raken­nusa­la on muu­ten­kin var­sin epä­mää­räi­nen, hal­pa­työ­voi­man käyt­tö ei ole aina­kaan las­ke­nut asun­to­jen hintaa.

  23. Maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myys on monin­ker­tai­nen kan­ta­väes­töön ver­rat­tu­na, har­va maa­han­muut­ta­ja­ryh­mä paran­taa huoltosuhdetta.

    Itse asias­sa useim­mat huo­non­ta­vat huoltosuhdetta

    Maa­han­muut­ta­jat teke­vät pie­ni­palk­kais­ta työ­tä eivät­kä juu­ri­kaan tuo­ta bkt ja verotuloja.

    Kotout­ta­mi­sen vuok­si kulut ovat korkeata

    Suu­ri­per­hei­si­nä huol­to­suh­de on huo­no jo maa­han­muut­ta­jien sisällä

  24. Sel­vää kaa­mos­ma­sen­nus­ta näis­sä kirjoituksissa.

    Kyl­lä työ­voi­ma­pu­la tulee, mut­ta se tosi­aan rat­ke­aa ulko­mail­ta tule­vil­la. Samal­la jää jäl­jel­le chil­laa­jien sukupolvi.
    Lisäk­si tämän uuden suku­pol­ven pitäi­si vuo­ros­taan pitää huol­ta van­he­ne­vis­ta van­hem­mis­taan ja lapsistaan.

    Onko tuol­la suku­pol­vel­la kykyä hoi­taa oma osuu­ten­sa jää nähtäväksi.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ulko­mai­sen työ­voi­man tuloa estä muu kuin se, ettei­vät ammat­ti­tao­toi­set työn­te­ki­jät­ha­lua tul­la tänne. 

    Aina­kin Nokial­le on vir­ran­nut ammat­ti­tai­toi­sia asian­tun­ti­joi­ta eri suun­nis­ta. Jos fir­ma on kiin­nos­ta­va, toi­mii var­maan­kin muil­le­kin. Vaik­ka Suo­men ilmas­to voi olla joil­le­kin mii­nus, on monil­la myös posi­tii­vis­ta kiin­nos­tus­ta Suo­mea kohtaan.

  26. Val­mis­tuin Tam­pe­reen tekus­ta vuon­na 67. Insi­nöö­ri­liit­to oli edel­li­set vuo­det pro­pa­goi­nut voi­mak­kaas­ti insi­näöö­ri­kou­lu­tuk­sen lisää­mi­sen puo­les­ta. Perus­te­lu­na oli tulos­sa ole­va kova pula insinööreistä.

    Ero­sin lii­tos­ta heti val­mis­tut­tua­ni, kos­ka koin käy­tän­nös­sä työl­lis­ty­mi­son­gel­mie­ni kaut­ta tilan­teen juu­ri päin­vas­tai­se­na kuin liit­to. Töi­tä oli vai­ke­aa löy­tää edes mei­ke­läi­sel­le suh­teel­li­sen hyvin koulutetulle.

    Tämän jäl­keen olen jok­seen­kin huvit­tu­nee­na seu­ran­nut kes­kus­te­lua työ­voi­ma­pu­las­ta. Jos­tain syn­tyy sään­nöl­li­sin välia­join “var­ma tie­to”, ettei Suo­mes­sa ole tar­peek­si työ­voi­maa. Käy­tän­nös­sä työ­pu­la on jat­ku­vas­ti ollut suu­rem­pi ongel­ma kuin työvoimapula.Ihmettelen, kenen etua täl­läi­sen tie­don levit­tä­mi­nen oikeas­taan palvelee.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­maa­lai­sel­le työ­voi­mal­le on mak­set­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukais­ta palk­kaa. Kaik­ki eivät mak­sa, mut­ta ris­ki­nä on kiin­ni jää­mi­nen. Sit­ten mak­saa ero­tuk­sen takautuvasti. 

    Olki­luo­to ja raken­nus­teol­li­suus näyt­tä­vät kyl­lä vähän sil­tä, että hal­pa­työ­voi­man käyt­tö on hal­li­tuk­sen pysy­vä linjaus.

  28. Vil­le:

    Jos vero­ja ei ker­ry, ei auta muu kuin pan­na suu säk­kiä myö­ten – eli kar­sia kulu­ja jul­ki­sel­la sek­to­ril­la mukaan lukien eläkkeet.

    Usein unoh­de­taan, että elä­ke­ku­lu­ja on jo kar­sit­tu 1990-luvul­la. Sil­loin pois­tet­tiin kan­sa­ne­läk­keen poh­jao­sa val­tao­sal­ta työ­elä­ke­läi­sis­tä ja luo­tiin auto­maat­ti (tai­tet­tu indek­si), jol­la eläk­keet jää­vät jäl­keen ylei­ses­tä ansio­ta­son kehityksestä.

    Kes­ki­mää­räi­nen elä­ke on n. 1400 euroa. Pal­jon­ko haluai­sit ottaa pois?

    (ja val­tao­sa eläk­keis­tä ei ole jul­ki­sen sek­to­rin kuluja).

  29. Itseä­ni huvit­ti satu tule­vas­ta työ­voi­ma­pu­las­ta jo opis­ke­luai­ka­na 90-luvun lopul­la, kun sitä kou­lus­sa propagoitiin.

    Yhtä huvit­ta­vaa on maa­han­muu­ton kau­his­te­le­mi­nen. Niin kau­an kuin niin sanot­tu­na ongel­ma­na on maa­han- eikä maas­ta­muu­to, menee meil­lä hyvin.

  30. Suu­ret ikä­luo­kat jäi­vät eläk­keel­le — mis­sä on työvoimapula?

    Ennus­teet työ­voi­ma­pu­las­ta ovat men­neet pie­leen. Asian­tun­ti­joi­den mukaan suur­ten ikä­luok­kien eläk­keel­le läh­tö ei luo­nut pulaa työ­voi­mas­ta, vaan hil­lit­si vain työt­tö­myy­den kasvua.

    Moni pät­kä­työ­läi­nen on odot­ta­nut suur­ten ikä­luok­kien eläk­keel­le läh­töä työ­mark­ki­noil­ta vaki­tui­sen työ­pai­kan toi­vos­sa. Nyt kak­si kol­mas­osaa suu­ris­ta sotien jäl­keen syn­ty­neis­tä suku­pol­vis­ta on eläk­keel­lä. Edel­leen työ­tä teke­vien suur­ten ikä­luok­kien mää­rä koko työ­voi­mas­ta on nel­jä pro­sent­tia. Sil­ti avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rä on vii­me aikoi­na vain vähentynyt.

    Suu­ret ikä­luo­kat viih­tyi­vät töis­sä pal­jon pidem­pään kuin osat­tiin ennustaa.

    - Tähän vai­kut­ti nime­no­maan kou­lu­tus. Tut­ki­muk­set­kin osoit­ta­vat, että kor­keas­ti kou­lu­te­tu ihmi­set viih­ty­vät töis­sä pidem­pään ja suu­ret ikä­luo­kat ovat olleet edel­tä­ji­ään kou­lu­te­tum­paa väkeä, ker­too työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön neu­vot­te­le­va vir­ka­mies Mik­ko Kauppinen.”

    Lop­pu täältä:

    http://yle.fi/uutiset/suuret_ikaluokat_jaivat_elakkeelle_-_missa_on_tyovoimapula/6395254

  31. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:
    Val­mis­tuin Tam­pe­reen tekus­ta vuon­na 67. Insi­nöö­ri­liit­to oli edel­li­set vuo­det pro­pa­goi­nut voi­mak­kaas­ti insi­näöö­ri­kou­lu­tuk­sen lisää­mi­sen puo­les­ta. Perus­te­lu­na oli tulos­sa ole­va kova pula insinööreistä.

    Ero­sin lii­tos­ta heti val­mis­tut­tua­ni, kos­ka koin käy­tän­nös­sä työl­lis­ty­mi­son­gel­mie­ni kaut­ta tilan­teen juu­ri päin­vas­tai­se­na kuin liit­to. Töi­tä oli vai­ke­aa löy­tää edes mei­ke­läi­sel­le suh­teel­li­sen hyvin koulutetulle.

    Tämän jäl­keen olen jok­seen­kin huvit­tu­nee­na seu­ran­nut kes­kus­te­lua työ­voi­ma­pu­las­ta. Jos­tain syn­tyy sään­nöl­li­sin välia­join “var­ma tie­to”, ettei Suo­mes­sa ole tar­peek­si työvoimaa.Käytännössä työ­pu­la on jat­ku­vas­ti ollut suu­rem­pi ongel­ma kuin työvoimapula.Ihmettelen, kenen etua täl­läi­sen tie­don levit­tä­mi­nen oikeas­taan palvelee.

    Hohoo. Et kai oikeas­ti ihmet­te­le.. EK:n pahin pai­na­jai­nen on lii­an alas pai­nu­va työt­tö­myy­sas­te, se kun vei­si lopun­kin uskot­ta­vuu­den “kil­pai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­sen” (lue: vii­van alle tart­tis saa­da lisää) vaa­ti­mil­ta toimilta.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­maa­lai­sel­le työ­voi­mal­le on mak­set­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukais­ta palk­kaa. Kaik­ki eivät mak­sa, mut­ta ris­ki­nä on kiin­ni jää­mi­nen. Sit­ten mak­saa ero­tuk­sen takautuvasti.

    Kiin­ni­jään­ti­ris­ki on ole­ma­ton ja jos jää kiin­ni niin fir­ma vede­tään kon­kurs­siin ja toi­min­ta jat­kuu toi­sel­la nimellä.

    Ulko­maa­lai­nen työ­voi­ma ede­saut­taa vain palk­ko­jen ja työ­eh­to­jen polkemisessa

  33. Aina­kin nel­jän­nes työi­käi­ses­tä väes­tös­tä on sel­lais­ta, että kyke­ni­si hyvin yksin­ker­tai­seen suo­rit­ta­vaan työ­hön, mut­ta tätä työ­tä ei ole enää ole­mas­sa. Nämä ihmi­set ovat nyt työt­tö­mi­nä, työl­lis­tet­tyi­nä, kurs­seil­la, kun­tou­tuk­ses­sa, sai­ras­lo­mil­la, kun­tou­tus­tuel­la ja eläk­keel­lä. Heil­le pitäi­si mah­dol­lis­taa tie­na­ta muu­ta­ma euro tun­nis­sa sosi­aa­li­tu­kien pääl­le. Jos näin pien­tä palk­kaa sai­si mak­saa, niin heil­le oli­si töi­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon. Työn­te­ko lisäi­si osal­li­suu­den tun­net­ta, vähen­täi­si päih­tei­den kulu­tus­ta ja ter­veys­pal­ve­lui­den käyttöä.

    Hyvä vaih­toeh­to oli­si mah­dol­lis­taa koti­ta­louk­sil­le näi­den yksi­löi­den työl­lis­tä­mi­nen suo­raan ilman byro­kra­ti­aa, mini­mi­palk­ka­sään­nök­siä tai työ­nan­ta­ja­vel­voit­tei­ta, niin että yksi­lön sosi­aa­li­tu­kiin ei myös­kään kajottaisi.

    Tämä on tie­tys­ti ideo­lo­gis­ten luk­ko­jen vuok­si uto­pi­aa. Hyvin­voin­ti­val­tio plaa plaa. Todel­li­suu­des­sa nämä ihmi­set ovat nyt osat­to­mia ja kuih­tu­vat yksin yksiöissään.

    (Oli­si tuo tiet­ty pal­ve­lu­yrit­tä­jil­le kata­stro­fi, mark­ki­na­häi­riö yms.)

  34. pek­ka:

    Kes­ki­mää­räi­nen elä­ke on n. 1400 euroa. Pal­jon­ko haluai­sit ottaa pois?

    Aina kun kri­ti­soi­daan eläk­kei­tä, niin joku vetää esiin jon­kin kes­ki­mää­räi­sen eläk­keen suu­ruu­den, joka on surul­li­sen pie­ni, mut­ta ei lopul­ta ker­ro paljonkaan

    Eläk­keis­sä on kui­ten­kin val­ta­va hajon­ta, ja myös todel­la suu­ria eläk­kei­tä on suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jil­le myön­net­ty, ja pal­jon (sekä kap­pa­le- että euro­mää­räi­ses­ti). Kysy vaik­ka ex-val­tio­nyh­tiön ex-toi­mi­tus­joh­ta­jal­ta Mikael Liliukselta.

    Näi­den suu­rien eläk­kei­den saa­jat eivät ole käy­tän­nös­sä mak­sa­neet työ­uran­sa aika­na lähel­le­kään niin pal­jon elä­ke­mak­su­ja kuin aika­naan toden­nä­köi­ses­ti tule­vat saa­maan elä­ket­tä (työ­uran pituus ja eläk­keel­lä olon aika on arvioi­tu aika­naan vää­rin, puhu­mat­ta­kaan niin sano­tuis­ta lisäe­läk­keis­tä sekä sii­tä että suu­ri­tu­loi­set elä­vät kes­ki­mää­rin pitem­pään kuin pie­ni­tu­loi­set ja naut­ti­vat suur­ta elä­ket­tään kau­em­min). On siis kysy­myk­ses­sä suu­ren luo­kan hui­jaus, jos­sa tule­vat suku­pol­vet tuke­vat jo ennes­tään varak­kai­ta van­huk­sia enem­män kuin mui­ta van­huk­sia. Tämä voi­mis­taa elä­ke­läis­ten tuloe­ro­ja ja saat­taa pie­nel­le eläk­keel­le jää­neet van­huk­set entis­tä pul­mal­li­sem­paan tilan­tee­seen, kos­ka myös ns. tai­tet­tu indek­si iskee pahi­ten juu­ri heihin.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pää­muut­to­maat, Viro ja Venä­jä, tyreh­ty­vät, kos­ka elin­ta­so nois­sa mais­sa kas­vaa nopeas­ti ja muut­to­pai­ne heikkenee.

    Lisäk­si Venä­jäl­lä väes­tö vähe­nee. Venä­jä tar­vit­see itse­kin noin mil­joo­na maa­han­muut­ta­jaa vuo­des­sa. Täs­tä oli juu­ri pit­kä artik­ke­li Lon­don Book Reviews­sä. kan­dee lukea

  36. Työ­voi­ma­pu­laa ei juu­ri esiin­ny eikä tule. Sen sijaan esiin­tyy pal­kan­mak­sa­ja­pu­laa. Ja ei, tämä ei var­si­nai­ses­ti rat­kea sil­lä, että jul­ki­nen sek­to­ri ryh­tyy mak­sa­maan palk­kaa useam­mil­le tyh­jäs­tä. Sen sijaan pitäi­si saa­da yksi­tyi­nen talou­del­li­nen toi­min­ta kan­nat­ta­vam­mak­si, jot­ta joku mak­sai­si vero­ja, ja ennen kaik­kea, jot­ta tulon­siir­toi­hin ja jou­ti­lai­suu­den sivu­ku­lui­hin meni­si vähem­män rahaa.

    Pal­kan­mak­sa­ja­pu­las­ta ei kan­na­ta syyt­tää ensi­si­jai­ses­ti nykyi­siä pal­kan­mak­sa­jia, jot­ka sen­tään teke­vät jotain hyvää. Tätä syyt­te­lyä näkee kovin usein, kun työ­nan­ta­jat sitä ja työ­nan­ta­jat tätä. 

    Var­si­nai­nen tra­ge­dia on se, että meil­lä on pal­jon ihmi­siä, jot­ka voi­si­vat teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä, mut­ta tulon­ja­ko­po­li­tiik­ka on raken­net­tu niin, että he mie­luum­min — eggon sanoin — kuih­tu­vat yksiöis­sään. Var­sin­kin, kun siel­tä yksiös­tä ei pää­se pian ulos­kaan kun lumi­työt ovat tekemättä.

  37. Nuk­ku­Mat­ti: Kysy vaik­ka ex-val­tio­nyh­tiön ex-toi­mi­tus­joh­ta­jal­ta Mikael Liliukselta. 

    Liliuk­sen elä­ke ei tosin ole ihan tavan­omai­sen kuvion mukai­nen eli raha ei tule samas­ta pai­kas­ta kuin taval­li­sen työ­eläk­keen saajille:

    http://www.taloussanomat.fi/energia/2009/04/03/liliuksen-elake-yli-40–000-euroa-kuukaudessa/20098788/12

    For­tum onkin jou­tu­nut varaa­maan Liliuk­sen eläk­kei­siin vii­me vuo­si­na noin mil­joo­na euroa vuo­des­sa. Val­tion omis­ta­jaoh­jausyk­sik­kö kuvai­lee vapaa­eh­toi­sia elä­ke­mak­su­ja mer­ki­tyk­sel­tään ”hyvin suu­rek­si eräksi”.”

  38. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Liliuk­sen elä­ke ei tosin ole ihan tavan­omai­sen kuvion mukai­nen eli raha ei tule samas­ta pai­kas­ta kuin taval­li­sen työ­eläk­keen saajille:

    Niin, jos tämä Liliuk­sen elä­ke on näi­tä paha­mai­nei­sia niin sanot­tu­ja lisäe­läk­kei­tä, jot­ka on ali­ra­has­toi­tu, niin ei se tee tätä asi­aa yhtään moraa­li­ses­ti kes­tä­väm­mäk­si, päin vastoin:
    http://www.hs.fi/talous/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille+miljoonalasku+johtajatason+lis%C3%A4el%C3%A4kkeist%C3%A4/a1305553425960

    Mut­ta siis taval­lis­ten­kin työ­eläk­kei­den koh­dal­la lie­nee suur­ten ikä­luok­kien osal­ta niin, että he ovat työ­uran­sa aika­na mak­sa­neet vähem­män elä­ke­mak­su­ja kuin aika­naan tule­vat elä­ket­tä saa­maan, ja täs­sä tapauk­ses­sa tämä väis­tä­mät­tä tar­koit­taa, että tule­vil­ta suku­pol­vil­ta tapah­tuu tulon­siir­to suu­ril­le ikä­luo­kil­le ja vie­lä­pä siten, että suu­ren eläk­keen saa­jia tue­taan enem­män kuin muita. 

    Suku­pol­vien väli­nen tulon­siir­to ei sinän­sä ole ongel­mal­li­nen, eten­kin jos tule­vil­la suku­pol­vil­la menee hyvin ja työ­nan­ta­jil­la on varaa mak­saa kun­non palk­ko­ja, jois­ta elä­ke­mak­su­ja sit­ten mak­sel­laan. Mut­ta meni tule­vai­suu­des­sa hyvin tai huo­nos­ti niin joka tapauk­ses­sa on ongel­mal­lis­ta se, että jär­jes­tel­mä kas­vat­taa van­hus­ten tuloe­ro­ja yhteis­vas­tuul­li­ses­ti nii­den ikä­luok­kien osal­ta, jot­ka ovat itse mak­sa­neet vähem­män eläk­kei­tä kuin aika­naan tule­vat saamaan.

  39. åke:
    Olen­kin odo­tel­lut, että kos­ka tämä nousee esiin kes­kus­te­lus­sa. Tule­val­la työ­voi­ma­pu­lal­la­han on perus­tel­tu maa­han­muu­ton lisää­mis­tä, mikä nyt pal­jas­tuu vir­hear­viok­si tai jois­sain tapauk­sis­sa älyl­li­sek­si epärehellisyydeksi.
    ‘snip’

    No ei sii­nä mitään älyl­li­syyt­tä ole, ahneut­ta vain.

  40. Nuk­ku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Mut­ta siis taval­lis­ten­kin työ­eläk­kei­den koh­dal­la lie­nee suur­ten ikä­luok­kien osal­ta niin, että he ovat työ­uran­sa aika­na mak­sa­neet vähem­män elä­ke­mak­su­ja kuin aika­naan tule­vat elä­ket­tä saa­maan, ja täs­sä tapauk­ses­sa tämä väis­tä­mät­tä tar­koit­taa, että tule­vil­ta suku­pol­vil­ta tapah­tuu tulon­siir­to suu­ril­le ikä­luo­kil­le ja vie­lä­pä siten, että suu­ren eläk­keen saa­jia tue­taan enem­män kuin muita.
    ‘snip’

    Tämä on sinän­sä kyl­lä tot­ta, mut­ta nämä suu­ret ikä­luo­kat näyt­tä­vät vähe­ne­vän sel­lais­ta vauh­tia (ennus­tet­tua nopeam­min), että mitään var­si­nais­ta tulon­siir­toa ei tapahdu.
    Ja nor­maa­lit työ­eläk­keet eivät nyt ole oleel­li­ses­ti suu­rem­pia kuin tule­vat­kaan ja tule­via nau­ti­taan kauemmin.

    Elä­ke­läis­ten vai­ku­tus työ­voi­ma­pu­laan ei ole minul­le sel­vin­nyt, mut­ta suu­ria ikä­luok­kia näkö­jään yri­te­tään syyl­lis­tää myös siitä.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

    -siis ennen EU:ta(v.1995) ja työ­voi­man “vapaata“liikkumista Hel­sin­gis­sä ei SIIS RAKENNETTU EIKÄ PUDOTETTU LUMIA!!!

    joko kysees­sä on demen­tia tai tar­koi­tus­ha­kui­nen trol­li tahi pro­pa­gan­da jon­ka tar­koi­tus­pe­rä ei avau­du uudel­le kasvolle.

  42. Pek­ka Tai­pa­le:
    Työ­voi­ma­pu­laa ei juu­ri esiin­ny eikä tule. Sen sijaan esiin­tyy pal­kan­mak­sa­ja­pu­laa. Ja ei, tämä ei var­si­nai­ses­ti rat­kea sil­lä, että jul­ki­nen sek­to­ri ryh­tyy mak­sa­maan palk­kaa useam­mil­le tyhjästä. 

    Entä jos se ryh­tyi­si mak­sa­maan palk­kaa useam­mil­le jos­tain muus­ta kuin tyh­jäs­tä?

    Nykyi­sis­sä pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jien Ruot­sin ihan­noin­neis­sa ei kos­kaan mai­ni­ta, että Ruot­sin kor­keam­pi työl­li­syy­sas­te joh­tuu sii­tä, että jul­kis­ten pal­ve­lu­jen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­set ovat aivan eri­lai­set kuin Suo­mes­sa. Suo­mes­sa on väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na noin 200 000 ihmis­tä vähem­män jul­ki­sen sek­to­rin töis­sä kuin Ruot­sis­sa. Sen sijaan työl­li­syy­sas­te yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la on Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa suu­rin piir­tein sama. Jos­tain syys­tä, joka tulee ikui­ses­ti jää­mään arvoi­tuk­sek­si, täl­lä samal­la yksi­tyi­sen sek­to­rin työl­li­syy­sas­teel­la on Ruot­sis­sa varaa pal­ka­ta ne sadat tuhan­net jul­ki­sen sek­to­rin lisätyöntekijät.

  43. Osmo,
    kuun­te­lin tänään blo­gil­la­si mai­nos­te­tun radio­kes­kus­te­lun YLE:n Ajantasa-ohjelmassa.

    Kes­kus­te­lus­sa perus­suo­ma­lais­ten edus­ta­ja nos­ti esiin juu­ri saman tär­keän asian, jos­ta itse­kin kom­men­tis­sa­ni yllä mai­nit­sin aiem­min: elä­ke­mak­su­ja pitäi­si mah­dol­li­ses­ti por­ras­taa tulo­luok­kien mukaan, kos­ka näyt­tää sil­tä, että alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa eli­niän odo­te ei kas­va samal­la taval­la kuin ylem­mis­sä tuloluokissa.

    Mikä on Osmo Soi­nin­vaa­ran näke­mys täs­tä asiasta?

    Toi­sek­si, mitä muu­ta voi­tai­siin teh­dä, jot­ta estet­täi­siin yllä mai­nit­se­ma­ni elä­ke­jär­jes­tel­män tulon­siir­to­vai­ku­tus, jos­sa hyvä­tu­loi­sia elä­ke­läi­siä tue­taan tule­vien suku­pol­vien toi­mes­ta enem­män kuin mui­ta elä­ke­läi­siä? En voi uskoa, että täl­lai­sen jär­jes­tel­män luo­mi­nen oli­si ollut kan­san tah­to, mut­ta näin täs­sä näyt­tää käy­neen. (Selos­tin asi­aa tar­kem­min aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni: http://www.soininvaara.fi/2012/12/13/leppoistaminen-yleistyy/#comment-243036 )

  44. Nuk­ku­Mat­ti:
    elä­ke­mak­su­ja pitäi­si mah­dol­li­ses­ti por­ras­taa tulo­luok­kien mukaan, kos­ka näyt­tää sil­tä, että alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa eli­niän odo­te ei kas­va samal­la taval­la kuin ylem­mis­sä tuloluokissa

    Toi­nen syy muut­taa tule­van eläk­keen tason mää­räy­ty­mi­sen perus­tei­ta tai elä­ke­mak­su­jen suh­teel­lis­ta osuut­ta pal­kas­ta tulo­luok­kien mukaan on eri­mit­tai­set opis­ke­lua­jat eri tuloluokissa. 

    Aina­kin itse ole­tan, että eläk­keel­le jää­mi­sen kyn­nyk­sel­lä suu­ri­tu­loi­sim­mat hen­ki­löt ovat opis­kel­leet aikoi­naan pitem­pään kuin kes­ki­mää­räi­nen pal­kan­saa­ja. Toi­saal­ta, elä­ket­tä kart­tuu var­hai­sen työ­uran ansiois­ta pie­nem­mäl­lä pro­sen­til­la kuin myö­häi­sen työ­uran ansioista. 

    Kysy­mys kuu­luu­kin, että vai­kut­ta­vat­ko koko työ­uran aika­na mak­se­tut elä­ke­mak­sut ja nii­den suh­de odo­tet­ta­vis­sa ole­vaan eli­ni­kään oikeal­la ja oikeu­den­mu­kai­sel­la taval­la myön­net­tä­vän eläk­keen suuruuteen?

    Pahoin pel­kään, että suu­ri­tu­loi­sim­mat ryh­mät ovat osan­neet huo­leh­tia eduis­taan mui­den kus­tan­nuk­sel­la, ja käy­tän­nös­sä sekä opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­mä että elä­ke­jär­jes­tel­mä suo­si­vat suu­ri­tu­loi­sia. Näis­tä tär­keäm­pää oli­si kor­ja­ta elä­ke­jär­jes­tel­mä tulon­siir­to­vai­ku­tuk­sil­taan neut­raa­lik­si tai tuloe­ro­ja tasaa­vak­si. Opis­ke­lua kan­nat­taa tukea yhteis­vas­tuul­li­ses­ti mut­ta ei suu­ri­tu­lois­ten elä­ke­läis­ten omai­suu­den paisuttamista.

  45. Erot odo­tet­ta­vis­sa ole­vas­sa eli­niäs­sä eri tulo­luo­kis­sa ovat­kin pal­jon hui­keam­mat kuin voi­si aavistaa:
    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116622-ts-iso-ero-repesi-suomalaisten-elinikaan

    Lie­nee siis var­sin sel­vää, että nyt elä­köi­ty­vien pie­ni­tu­lois­ten aika­naan mak­sa­mat elä­ke­mak­sut kat­ta­vat pal­jon parem­min heil­le elä­män­sä aika­na mak­suun tule­vat eläk­keet kuin suu­ri­tu­lois­ten koh­dal­la on.

    Tai­taa olla niin, että suu­rin kes­tä­vyys­va­jeen ja elä­ke­mak­su­jen koro­tus­pai­neen aiheut­ta­ja ovat­kin siis ter­veet ja hyvä­tu­loi­set elä­ke­läi­set. Lopul­ta hei­dän teho­hoi­ton­sa tulee mak­sa­maan toden­nä­köi­ses­ti yhtä pal­jon kuin sai­raam­pien pie­ni­tu­lois­ten vii­mei­set vuo­det aiem­min, mut­ta tätä ennen he ehti­vät olla eläk­keel­lä pie­ni­tu­loi­sia kau­em­min ja hei­dän eläk­keis­tään rahas­toin­ti­va­je on näin ollen suu­rem­pi kuin pie­ni­tu­lois­ten pie­nis­tä eläkkeistä. 

    Onko päät­te­ly­ni auko­ton? Kommentteja?

  46. Olen kak­si vuot­ta hake­nut töi­tä aktii­vi­ses­ti asuin­paik­ka­kun­nal­ta ja olen hake­nut noin kym­me­neen avoi­meen työ­paik­kaan ja olen pääs­syt kah­teen haas­tat­te­luun ja mui­hin paik­koi­hin ei ole tul­lut edes haastattelukutsua.

    Aina töi­hin on valit­tu joku muu ja minul­le ei olla aina edes viit­sit­ty ilmoit­taa asias­ta edes sähköpostitse.
    Ei kukaan halua työl­lis­tää työn­te­ki­jää, jos hän ei ole täy­sin työ­ky­kyi­nen. Työt­tö­mien lisäk­si ennen­ai­kai­sel­la työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä on aivan lii­kaa nuo­ria aikui­sia eli alle 40-vuo­tiai­ta ihmisiä.
    Suo­mes­sa on ole­mat­to­mat ja sur­keat väli­työ­mark­ki­nat. Ei kukaan työl­lis­tä osa­työ­ky­kyis­tä ihmis­tä ja mei­tä täs­sä tilan­tees­sa elä­viä ihmi­siä on vähin­tään usei­ta kym­me­niä­tu­han­sia ihmi­siä, joi­den työl­lis­ty­mi­nen ei täs­sä maas­sa näy­tä kiin­nos­ta­van ketään vähi­ten poliitikkoja.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin perus­tuu väi­te, että suu­ret ikä­luo­kat vähe­ne­vät ennus­tet­tua nopeammin?

    Tilas­toi­hin, esim. laa­ja artikkeli:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_001.html?s=1

    Ns. suu­ret ikä­luo­kat ovat jo nyt jok­seen­kin yhtä suuria/pieniä kuin seu­raa­vat ikäluokat.

    Mie­len­kiin­toi­nen on myös esim. tie­to: “Suur­ten ikä­luok­kien nuo­rem­mis­ta­kin jäse­nis­tä eli vuon­na 1949 syn­ty­neis­tä oli lähes 40 pro­sent­tia työt­tö­myys- tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä” vuon­na 2010.
    Työ­urien piden­tä­mis­tä elä­kei­kää nos­ta­mal­la vai­keut­taa siis:
    1) työt­tö­myys ja
    2) työkyvyttömyys.

    1. Sii­nä, että suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta moni muut­ti Ruot­siin, ei pitäi­si enää olla mitään yllät­tä­vää eikä sii­nä­kään, että lap­si­kuol­lei­suus oli 40-luvul­la suur­ta. Sen­kään ei pitäi­si yllät­tää ketää, että van­hem­mi­ten ihmi­set alka­vat kuol­la. Jos jotain yllät­tä­vää pitää etsiä niin sitä löy­tyy päin vas­toin sii­nä, että suu­ret ikä­luo­kat ovat sit­keä­hen­ki­sem­piä kuin van­hem­mat kohor­tit ja että 61-vuot­ta täyt­tä­neis­tä yli puo­let on vie­lä töis­sä tai ei aina­kaan ole eläk­keel­lä, toi­sin kuin kym­me­nen vuot­ta van­hem­mas­ta kohor­tis­ta vuon­na 2002.

  48. Nuk­ku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Kysy­mys kuu­luu­kin, että vai­kut­ta­vat­ko koko työ­uran aika­na mak­se­tut elä­ke­mak­sut ja nii­den suh­de odo­tet­ta­vis­sa ole­vaan eli­ni­kään oikeal­la ja oikeu­den­mu­kai­sel­la taval­la myön­net­tä­vän eläk­keen suuruuteen?
    ‘snip’

    Elä­ke­uu­dis­tuk­sen jäl­keen elä­ke perus­tuu koko työ­uran aika­na saa­tui­hin palk­koi­hin (joi­den perus­teel­la elä­ke­mak­su­kin mää­räy­tyy), joten vas­taus on: vai­kut­ta­vat oikeal­la tavalla.

  49. Pitäi­si­kö­hän eläk­keet muut­taa niin, että on vain työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke? Tämä vas­tai­si var­maan aika hyvin sitä, mikä on alun perin ollut tar­koi­tus. Van­huu­den myö­tä työ­ky­vyt­tö­myys jos­sain vai­hees­sa yleen­sä tulee. Vapaa­eh­tois­ten elä­ke­va­kuu­tuk­sien eri­tyis­koh­te­lun voi­si samal­la pois­taa tai ulot­taa ylei­sem­min sijoit­ta­mi­seen (niin kuin esim. Bri­tan­nias­sa), ja jokai­nen voi­si sääs­tää rahaa pitääk­seen sapat­ti­vuo­sia sil­loin kun nii­tä eni­ten tun­tee tarvitsevansa.

  50. Pek­ka Tai­pa­le:

    Var­si­nai­nen tra­ge­dia on se, että meil­lä on pal­jon ihmi­siä, jot­ka voi­si­vat teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä, mut­ta tulon­ja­ko­po­li­tiik­ka on raken­net­tu niin, että he mie­luum­min – eggon sanoin – kuih­tu­vat yksiöissään.Varsinkin, kun siel­tä yksiös­tä ei pää­se pian ulos­kaan kun lumi­työt ovat tekemättä.

    Täy­sin samaa mieltä!

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä tulon­ja­ko­po­li­tii­kas­ta oli SAK:n sano­ma­leh­ti Kale­vas­sa 13.12.12 esit­tä­mä väi­te: “pal­kan­saa­jat ovat tuot­ta­via, mut­ta joh­to ei saa hyvä­hin­tai­sia vien­ti­tuot­tei­ta aikaan”, jol­la se halusi tyr­mä­tä esil­lä ole­vat kipailukyvyttömyys-argumentit.

    Hyvä­hin­tais­ten vien­tiu­ot­tei­den kehit­tä­jil­tä vaa­di­taan useim­mi­ten pit­kää kor­kea­ta­sois­ta kou­lu­tus­ta ja/tai eri­tyi­siä kyky­jä kuten luo­vuut­ta, tah­don­voi­maa, lii­ke­mies­sil­mää, hypen ymmär­rys­tä tms. Näi­tä avu­ja ei meil­lä kai­kil­la ole.

    Mitä kor­keam­mik­si yri­tyk­sen kus­tan­nuk­set nouse­vat, sitä kor­keam­mal­le tar­vit­ta­van osaa­mi­sen rima nousee ja sitä vähem­män löy­tyy riman ylit­tä­viä ihmisiä. 

    Tilan­ne on ihan sama myös useim­pien koti­mark­ki­nay­ri­tys­ten koh­dal­la, sil­lä myös ne kil­pai­le­vat joko suo­raan tai välil­li­ses­ti ulko­mais­ten yri­tys­ten kanssa.

    SAK väi­te osoi­taa, että se halu­aa mak­si­moi­da vain työs­sä ole­vien edut, kun taas työt­tö­mik­si jou­tu­vat ovat mui­den murhe.

  51. Vir­ka­mies kun sil­mä­lä­pät pääs­sään kat­soo minis­te­riön­sä tau­lu­kos­taan, että suh­teeel­li­ses­ti ottaen esim. lot­toa­jia maas­sam­me on lii­an vähän — että tulee­han hank­kia lisää lot­toa­jia maa­han. Ja kun näin useam­pi­kin vir­ka­mies tykö­nään tote­aa, niin tuo­daan sit­ten maa­han­muut­ta­jia täyt­tä­mään usei­den minis­te­riöi­den tau­lu­koi­den sarakkeita.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on edel­leen kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa. Suo­men Pank­ki esit­ti sen lisää­mis­tä. Ongel­ma on, että Suo­meen ei halu­ta tul­la. Kou­lu­tet­tu ammat­ti­lai­nen suun­taa muualle. 

    Tääl­tä­hän tuo Suo­men Pan­kin suo­si­tus löytyy:

    http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/talouden_nakymat/Documents/ET512_2012.pdf

    Suo­si­tus perus­tui kui­ten­kin seu­raa­viin oletuksiin:

    Eläk­keen kor­vaus­suh­teen oletettiin
    siten pysy­vän muuttumattomana
    ja maa­han­muut­ta­jien kes­kian­siot oletettiin
    samak­si kuin kan­ta­väes­tön. Lisäksi
    ole­te­taan kaa­va­mai­ses­ti, että maahanmuuttajien
    työl­li­syys ja tuot­ta­vuus ovat
    samat kuin kantaväestön.”

    Jokai­nen voi itsek­seen miet­tiä, miten rea­lis­ti­sia nuo ole­tuk­set ovat.

    1. Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa työl­lis­ty­mi­sas­te on liki sata pro­sent­tia, kos­ka jos työ­paik­ka menee, oles­ke­lu­lu­pa loppuu.

  53. Mat­ka­pu­he­li­nyh­tiö Jol­las­sa on vain 50 työn­te­ki­jää. Jol­las­sa työs­ken­te­lee 16 kansallisuutta. 

    Roviol­la on yli 30 eri kan­sal­li­suut­ta edus­ta­vaa ihmis­tä. Angry Bird­se­jä alkaa­kin olla joka maa­il­man kol­kas­sa ja mitä mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sim­mis­sa yhteyksissä.

    Jol­la tulee myyn­tiin ensi kesä­nä. Seu­raa­va puhe­li­me­ni on Jolla.

    Voi­si­ko ulko­maa­lais­ten käyt­tö olla jär­ke­väm­pää Jol­lan ja Rovion kal­tai­sis­sa vien­tiy­ri­tyk­sis­sä, kuin kat­to­lu­mia pudot­te­le­mas­sa tai tomaat­te­ja poimimassa.

  54. Tapio:
    ‘snip’
    Hyvä­hin­tais­ten vien­tiu­ot­tei­den kehit­tä­jil­tä vaa­di­taan useim­mi­ten pit­kää kor­kea­ta­sois­ta kou­lu­tus­ta ja/tai eri­tyi­siä kyky­jä kuten luo­vuut­ta, tah­don­voi­maa, lii­ke­mies­sil­mää, hypen ymmär­rys­tä tms. Näi­tä avu­ja ei meil­lä kai­kil­la ole.
    ‘snip’

    Sii­nä­pä se — ja ne näyt­tä­vät nyt Suo­mes­ta loppuneen.

    Sel­vää on, että nii­tä ei ole SAK:n riveis­sä, mut­ta ei kai kukaan sitä tosis­saan ole odot­ta­nut­kaan? Liu­ku­hih­nat kyl­lä pyö­ri­si­vät tehok­kaas­ti, mut­ta kun ei ole tuot­tei­ta, jot­ka meni­si­vät kaupaksi.

    Tus­kin sii­nä on kysy­mys työs­sä ole­vien etu­jen mak­si­moi­mi­ses­ta eikä sii­tä, että työt­tö­myys on ‘mui­den murhe’.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sii­nä, että suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta moni muut­ti Ruot­siin, ei pitäi­si enää olla mitään yllät­tä­vää eikä sii­nä­kään, että lap­si­kuol­lei­suus oli 40-luvul­la suur­ta. Sen­kään ei pitäi­si yllät­tää ketää, että van­hem­mi­ten ihmi­set alka­vat kuol­la. Jos jotain yllät­tä­vää pitää etsiä niin sitä löy­tyy päin vas­toin sii­nä, että suu­ret ikä­luo­kat ovat sit­keä­hen­ki­sem­piä kuin van­hem­mat kohor­tit ja että 61-vuot­ta täyt­tä­neis­tä yli puo­let on vie­lä töis­sä tai ei aina­kaan ole eläk­keel­lä, toi­sin kuin kym­me­nen vuot­ta van­hem­mas­ta kohor­tis­ta vuon­na 2002.

    Tuos­sa työs­sä­olos­sa­kin on harhaa,sillä 70–80-luvulla jul­ki­nen sek­to­ri palk­ka­si pal­jon väkeä ja he ovat nyt 60 kah­ta puolta.
    Esim kun­tien hen­ki­lös­tös­tä liki puo­let on
    +50-vuo­tiai­ta.

    Itse asias­sa 55–64-vuotiaita on 780000,heistä 480000 kuu­luu työ­voi­maan, viral­li­ses­ti heis­tä on 70000 työt­tö­mä­nä ja kun n 200000 heis­tä on jul­ki­sen val­lan pal­ve­luk­ses­sa niin n puo­let +50-vuo­tiais­ta työs­sä­ole­vis­ta on jul­ki­sen sek­to­rin työntekijöitä.

    Eli avoi­men sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat aliedustettuna

  56. Rai­mo K: Tilas­toi­hin, esim. laa­ja artikkeli:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_001.html?s=1

    Ns. suu­ret ikä­luo­kat ovat jo nyt jok­seen­kin yhtä suuria/pieniä kuin seu­raa­vat ikäluokat.

    Mie­len­kiin­toi­nen on myös esim. tie­to: “Suur­ten ikä­luok­kien nuo­rem­mis­ta­kin jäse­nis­tä eli vuon­na 1949 syn­ty­neis­tä oli lähes 40 pro­sent­tia työt­tö­myys- tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä” vuon­na 2010.
    Työ­urien piden­tä­mis­tä elä­kei­kää nos­ta­mal­la vai­keut­taa siis:
    1) työt­tö­myys ja
    2) työkyvyttömyys.

    Elä­köi­ty­mi­siän mää­rit­te­ly on hyvin propagandistinen.

    Työ­ky­vyt­tö­myy­den ja van­huuse­lä­keiän yhdis­te­lyl­lä kuvaa elä­köi­ty­mi­ses­tä vää­ris­tel­lään japy­ri­tään anta­maan kuva alhai­ses­ta eläköitymisiästä.

    Oikeas­sa elä­mäs­sä van­huuse­läk­keel­le­jää­dään 63,5 vuo­den iäs­sä, joten kovin pal­jon elä­keiän nos­to ei vai­ku­ta van­huuse­läk­keel­le siirtymiseen

    Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­sä voi­sim­me mene­tel­lä kuten teh­dään Ruot­sis­sa ja Tanskassa.Ruotsissa alle 30-vuo­tias ei pää­se työkyvyttömyyseläkkeelle.

    Se nos­taa tie­tys­ti kes­ki­mää­räis­tä eläköitymisikää.

    Tans­ka nos­ti työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­ken ala­ra­jan 40 ikä­vuo­teen ja rat­kai­si näin elä­keiän korottamisen.

    Sak­saa on käy­tet­ty esi­merk­ki­nä elä­keiän rajus­ta nostosta.

    Totuus on vain toisenlainen.Eläköityä voi kak­si vuot­ta aikai­sem­min eli 67-vuo­den elä­ke­ra­jan sijas­ta voi elä­köi­tyä 65-vuo­ti­aa­na ja mene­tys on jos ei ole sai­rauk­sia 7,2 %.
    Ja kun Sak­sas­sa on irtisanomiskorvaus,jokaantaa pit­kään pal­vel­leel­le 2–3 vuo­den pal­kan ja pääl­le tulee edel­leen vuo­den työt­tö­myys­kor­vaus niin työ­elä­mäs­tä voi pois­tua 60-vuo­ti­aa­na ilman,että jou­tuu sos­sun luukulle

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

    ja kysei­sil­lä raken­nus­työ­mail­la ei muu­ten pal­jon tulo/kunnallisveroja mak­sel­la Suomeen

    joten kuka hyötyy:suuret raken­nus­liik­keet han­kin­ta­ket­jun yläpäässä

    kuka taas kärsii:Suomalainen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta mene­tet­ty­jen vero­tu­lo­jen kautta+Suomalainen raken­nus­mies joka on työtön

    kun­pa jokin taho teki­si tut­ki­muk­sen vaik­ka­pa Hel­sin­kiin raken­net­ta­van koh­teen kokonaisverokertymästä
    ja vas­taa­vas­ti esim.Jyväskylään raken­net­ta­vas­ta koh­tees­ta jos­sa kai ei ulko­lais­ta työ­voi­maa vie­lä ole.

    koh­de oli­si kau­pun­gin rakennuttama/kilpailuttama vaik­ka­pa kerrostalo/päiväkoti yms.
    bud­jet­ti oli­si tie­tys­ti samaa luok­kaa kum­mas­sa­kin kaupungissa(esim 5Me).

    voi­si tul­la yllä­tyk­siä kuin­ka “edullista“Helsingin veron­mak­sa­jil­le on raken­nut­taa ko.kohde.siis tulo­ve­ro­jen jälkeen.

  58. Tom­mi Uscha­nov:

    Jos­tain syys­tä, joka tulee ikui­ses­ti jää­mään arvoi­tuk­sek­si, täl­lä samal­la yksi­tyi­sen sek­to­rin työl­li­syy­sas­teel­la on Ruot­sis­sa varaa pal­ka­ta ne sadat tuhan­net jul­ki­sen sek­to­rin lisätyöntekijät.

    Syi­tä tähän on monia, mut­ta yksi saat­taa olla se, että Ruot­sis­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä on talou­del­li­ses­ti ja eet­ti­ses­ti kes­tä­väm­pi kuin Suo­mes­sa. Toki ns. huol­to­suh­deon­gel­ma­kin on siel­lä pie­nem­pi, eli nuo­ria ja työi­käi­siä on siel­lä enem­män suh­tees­sa elä­ke­läi­siin lähi­vuo­si­na, mut­ta myös elä­ke­jär­jes­tel­män raken­teis­sa on eroa.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa työl­lis­ty­mi­sas­te on liki sata pro­sent­tia, kos­ka jos työ­paik­ka menee, oles­ke­lu­lu­pa loppuu.

    Jos­tain syys­tä maa­han­muut­ta­jis­ta on töis­sä alle puo­let ja kun työt­tö­mik­si­kin, eli työ­suh­de on päät­ty­nyt, on ilmoit­tau­tut 22,7 % niin takai­sin­läh­tö on teoreettinen.

    Eikä se ole oikein eet­tis­tä­kään, että tän­ne hou­ku­tel­laan suu­ril­la lupauk­sil­la ihmi­siä ja sit­ten hei­dät pot­ki­taan pois,kun he tule­vat van­hak­si tai tarpeettomiksi.

    1. Kun puhu­taan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta, oli­si joten­kin rehel­lis­tä käyt­tää tilas­to­ja­työ­pe­räi­ses­tä maahanmuutosta.

  60. Rai­mo K:
    Liu­ku­hih­nat kyl­lä pyö­ri­si­vät tehok­kaas­ti, mut­ta kun ei ole tuot­tei­ta, jot­ka meni­si­vät kaupaksi. 

    Kyl­lä, mut­ta hal­pa- ja huip­pu­tuot­tei­den välil­lä on yhte­näi­nen jat­ku­mo niin hin­noil­taan kuin vaativuudeltaan.

    Väit­tee­ni oli, että mitä kor­keam­mal­le kus­tan­nus­ta­so, m.l. palk­ka­kus­tan­nuk­set nouse­vat, sitä kor­keam­mal­le niin toi­mi­hen­ki­löi­den kuin työn­te­ki­jöi­den työl­lis­tä­mis­ri­ma nousee.

    En oikein näe asial­le muu­ta rat­kai­sua kuin, että Suo­meen syn­tyy sel­lai­set työ­mark­ki­nat, jois­sa mata­lat palk­ka­tu­lot kom­pen­soi­daan tulonsiirroilla.

    Teke­mät­tö­miä töi­tä­hän oli­si vaik­ka mil­lä mital­la, nii­tä vain ei kan­na­ta nyky­kus­tan­nuk­sil­la teettää.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun puhu­taan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta, oli­si joten­kin rehel­lis­tä käyt­tää tilas­to­ja­työ­pe­räi­ses­tä maahanmuutosta.

    Mut­tei tar­koi­tuk­sen mukaista.

  62. Lii­an van­ha: Jos­tain syys­tä maa­han­muut­ta­jis­ta on töis­sä alle puolet 

    Voi­si­ko joh­tua sii­tä, että on ole­mas­sa muun­kin­lais­ta maa­han­muut­toa kuin työperäistä?

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun puhu­taan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta, oli­si joten­kin rehel­lis­tä käyt­tää tilas­to­ja­työ­pe­räi­ses­tä maahanmuutosta.

    Varmaankin,mutta tilastoja,jotka ker­toi­si­vat jota­kin työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta en ole onnis­tu­nut löytämään.

    Mut­ta kyl­lä maa­han­muut­ta­jia voi­daan ver­ra­ta myös alkuperäiskansaankin.Hehän ovat tuleet tän­ne asu­maan ja olemaan

    1. Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tulee lähin­nä Viros­ta ja Venä­jäl­tä. Venä­jän tilas­tois­ta tulee put­sa­ta Mau­no Koi­vis­ton maa­han kut­su­mat inke­ri­läi­set, kos­ka hei­dän maa­han­tu­lon­sa ei ole edel­lyt­tä­nyt työ­paik­kaa. Viro­lais­ten osal­ta taas ongel­ma­na on, että hei­tä tai­taa olla tääl­lä töis­sä enem­män kuin asuu.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tulee lähin­nä Viros­ta ja Venä­jäl­tä. Venä­jän tilas­tois­ta tulee put­sa­ta Mau­no Koi­vis­ton maa­han kut­su­mat inke­ri­läi­set, kos­ka hei­dän maa­han­tu­lon­sa ei ole edel­lyt­tä­nyt työ­paik­kaa. Viro­lais­ten osal­ta taas ongel­ma­na on, että hei­tä tai­taa olla tääl­lä töis­sä enem­män kuin asuu.

    Lisäk­si tulee pimeä työ­voi­ma, arviot vaih­te­le­vat 30000–70000 välillä.

    EU:lla ei ole yhteis­tä verovalvontaa/kantoa,joten pime­ää työ­voi­maa on var­maan miljoonia

  65. Työi­käi­siä on lii­an vähän ja tulon­siir­roil­la elä­viä pal­jon, ja pulaa on työs­sä käy­vis­tä ja vero­ja mak­sa­vis­ta. Nykyi­sen­kal­tai­nen maa­han­muut­to ei kui­ten­kaan ole mikään rat­kai­su ongel­maan, sil­lä se tuot­taa enem­män tulon­siir­roil­la elä­viä kuin nii­tä työssäkäyviä.

  66. Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa työl­lis­ty­mi­sas­te on liki sata pro­sent­tia, kos­ka jos työ­paik­ka menee, oles­ke­lu­lu­pa loppuu.”

    Jos Ode tar­koit­ti aloi­tuk­ses­saan työ­voi­man maa­han­tu­lol­la työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, niin aloi­tuk­sen aja­tus auke­aa aivan uudel­la ja minun­kin jär­keen käy­väl­lä tavalla.

    Hyvä jut­tu ja aloi­tus siis 🙂

    1. Jos Ode tar­koit­ti aloi­tuk­ses­saan työ­voi­man maa­han­tu­lol­la työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, niin aloi­tuk­sen aja­tus auke­aa aivan uudel­la ja minun­kin jär­keen käy­väl­lä tavalla. 

      Pää­osa Suo­meen tul­leis­ta ulko­maa­lai­sis­ta on tul­lut työn peräs­sä. Pel­käs­tään Olki­luo­don ydin­voi­ma­työ­maal­la on väkeä enem­män kuin tänä vuon­na on myön­net­ty pako­laiss­ta­tuk­sia. Kai­ken maa­il­man hih­hu­lit sot­ke­vat ulko­maa­lai­set pako­lai­siin, mut­ta sii­hen ei jär­ke­vän ihmi­sen pidä läh­teä mukaan.

  67. Ei var­mas­ti tule työ­voi­ma­pu­laa, ja sii­tä minis­te­rit Katai­nen (kok) ja Vapaa­vuo­ri (kok) pitä­vät huolta.

    Käsit­tä­mä­tön pää­tös evä­tä STX:n Turun tela­kan laina.

    Ita­lian val­tion omis­ta­ma Fincan­tier ostaa pilk­ka­hin­nal­la STX tela­koi­ta. Suo­mel­la oli­si sama mah­dol­li­suus ostaa Turun telakka.

    JK ja JV eivät käsi­tä, että STX:n Turun telak­ka on vain lai­vo­jen kokoa­mi­sa­lue! Osaa­mi­nen, fasi­li­tee­tit ja työ­voi­ma ovat sadois­sa suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä ympä­ri Suomea.

    Hupai­saa on, että STX:n Turun tela­kan luot­ta­mus­mies antaa asian­tun­te­vam­pia ja ana­lyyt­ti­sem­pia lausun­to­ja, kuin tulo­kul­ma­mi­nis­te­ri Vapaa­vuo­ri virkamiehineen.

    Täl­lai­nen maal­li­kois­ta koos­tu­va konklaa­vi pitää lopet­taa. Tilal­le pitää saa­da asiantuntijaelin.

    Jos talous­po­liit­ti­sen valio­kun­nan ama­töö­ri­mäi­söi­syy­den takia tilaus menee vah­vas­ti val­tion tuke­mil­le tela­koil­le Rans­kaan tai Sak­saan, niin se tie­tää että Suo­mes­sa 20.000 tuhan­nen työl­lis­te­tyn tilal­la on 20.000 työ­tön­tä, ja että kaup­pa­ta­se ja vaih­to­ta­se jää­vät vail­le yli mil­jar­din euron korjausruisketta. 

    Ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri Stubb (kok) on tänä käy­nyt yri­tys­de­le­gaa­tion kans­sa jo Ete­lä-Afri­kas­sa ja Nami­bias­sa sekä Alge­rias­sa ja Liby­as­sa. Vien­ti­pon­nis­te­lut ovat avan­neet jäteas­tia Molo­kil­le neu­vot­te­lut kah­des­sa maas­sa. Kaup­po­ja ei vie­lä ole syntynyt. 

    Kevääl­lä Stub­bin on tar­koi­tus teh­dä pari uut­ta Afri­kan reissua. 

    Cari­bean Crui­ses mai­nos­taa Oasis of The Seas lai­van pal­kin­to­ja suo­men val­tion­kin puo­les­ta http://tinyurl.com/bu4szmz.

    Mon­ta­ko­han Molo­kia yksi lois­to­ris­tei­li­jä vas­taa, tai kuten Vapaa­vuo­ri sen tulo­kul­ma­ne­rok­kuu­del­laan sanoi­si, mon­ta­ko lois­to­ris­tei­li­jää yksi Molo­ki (kok) vastaa?

    1. Kun sel­vi­tän, mit­kä tie­dot ovat jul­ki­sia ja mit­kä salai­sia, ker­ron, mik­si telak­kaa ei voi­nut tukea enem­pää ja kuin­ka pal­jon sitä oltiin val­miit tukemaan.

  68. Kun sel­vi­tän, mit­kä tie­dot ovat jul­ki­sia ja mit­kä salai­sia, ker­ron, mik­si telak­kaa ei voi­nut tukea enem­pää ja kuin­ka pal­jon sitä oltiin val­miit tukemaan.”

    Odo­tan mielenkiinnolla 🙂

  69. Kai­ken maa­il­man hih­hu­lit sot­ke­vat ulko­maa­lai­set pako­lai­siin, mut­ta sii­hen ei jär­ke­vän ihmi­sen pidä läh­teä mukaan.”

    Voi olla hih­hu­li, mut­ta mie­les­sä­ni ei mis­sään vai­hees­sa ollut pako­lai­set. Jos oli­si ollut, oli­sin sen maininnut.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa työl­lis­ty­mi­sas­te on liki sata pro­sent­tia, kos­ka jos työ­paik­ka menee, oles­ke­lu­lu­pa loppuu. 

    Ai ne kaik­ki tule­vat tän­ne ilman puo­li­soa, tai sit­ten tämä puo­li­so­kin saa työ­pai­kan noin alka­jai­sik­si? Jos väit­tee­si pitäi­si paik­kan­sa, kuvit­te­li­si kai löy­ty­vän jon­kun etni­sen ryh­män, jon­ka jäse­net opis­ke­li­ja­na olon ja elä­köi­ty­mi­sen väli­ses­tä ajas­ta oli­si­vat suu­rem­man osan työl­li­si­nä kuin kantaväestö? 

    Kun puhu­taan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta, oli­si joten­kin rehel­lis­tä käyt­tää tilas­to­ja­työ­pe­räi­ses­tä maahanmuutosta

    Kai­kin moko­min, jos sinul­la on kun­nol­li­sia tilas­to­tie­to­ja nii­den ihmis­ten työ­mark­ki­na-ase­mas­ta, jot­ka ovat saa­neet ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­pan­sa työn­pe­rus­teel­la, niin ker­ro toki. Vie­lä parem­pi, jos tie­dot kat­ta­vat myös ihmi­set, jot­ka ovat saa­neet lupan­sa edel­lis­ten perheenjäseninä.

    1. Kir­joi­tin jokin aika sit­ten Venet­sue­las­ta Suo­meen tul­lees­ta paris­kun­nas­ta, joka pitää poyö­rä­kor­jaa­moa Kata­ja­no­kal­la. Vai­mo kar­ko­tet­tiin vas­ti­kää maas­ta, kos­ka hänel­lä ei ole työ­paik­kaa, eivät­kä mie­hen tulot rii­tä vakuut­ta­maan ulkom­naa­lais­vi­ras­toa, vaik­ka per­he ei ole käyt­tä­nyt mitään tukia.

  71. Evert The Neve­Rest: Voi­si­ko ulko­maa­lais­ten käyt­tö olla jär­ke­väm­pää Jol­lan ja Rovion kal­tai­sis­sa vien­tiy­ri­tyk­sis­sä, kuin kat­to­lu­mia pudot­te­le­mas­sa tai tomaat­te­ja poimimassa.

    Jos me sai­sim­me vali­ta, haluai­sim­me ilman muu­ta run­saas­ti ulko­mail­ta tule­vaa kor­keas­ti kou­lu­tet­tua ja osaa­vaa työ­voi­maa. Vaik­ka sit­ten Roviol­la käytettäväksi.

    Nii­tä samo­ja kou­lu­tet­tu­ja halu­aa moni muu­kin, eikä meil­lä pää­osin ole mitään kovin suu­ria hou­kut­te­lu­valt­te­ja ver­rat­tu­na vaik­ka Nor­jaan tai Saksaan.

    Toi­saal­ta eivät ne kat­to­lu­mien­kaan pudot­ta­jat tai tomaa­tin­poi­mi­jat huo­no asia ole, jos hom­maan ei koti­mais­ta työ­voi­maa ole lii­kaa tar­jol­la. Sii­voo­jat­kaan eivät ole ulko­mai­sia sik­si, että hom­ma oli­si suo­ma­lai­sil­ta kielletty.

    Huma­ni­tää­ri­sis­tä syis­tä tapah­tu­va maa­han­muut­to on työl­lis­tä­mi­sen kan­nal­ta han­ka­lam­pi, mut­ta kyse onkin glo­baa­lis­ta sosi­aa­li­työs­tä. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, ettei­kö yhteis­kun­nan pitäi­si yrit­tää eri tavoin luo­da mah­dol­li­sim­man otol­lis­ta ympä­ris­töä työllistymiselle.

  72. Työn peräs­sä on tul­lut vain 30 % maahanmuuttajista.

    Suu­rin syy on per­he­syyt 33 %, toi­nen opis­ke­lu 31 %

    Eri­tyis­asian­tun­ti­joi­ta jou­kos­sa oli vain 833 kpl.

    Eli viral­li­sen muu­ton muka­na tulee vähän työ­pe­räi­siä muuttajia.

    Työn peräs­sä tul­laan teke­mään töi­tä pimeästi.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin Tie­to­kes­kuk­sen pit­kä­ai­kais­seu­ran­nan mukaan maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys nousee hitaas­ti ja jää alem­mak­si kuin kantaväestön

    Vuo­si­na 1989–1993 Suo­meen muut­ta­nei­den työl­li­syy­sa­te oli vuo­teen 2007 men­nes­sä nous­sut 58 pro­sent­tiin, kun koko väes­tön työl­li­syy­sas­te oli 70 pro­sent­tia. (Läh­de: Hel­sin­gin kau­pun­gin tietokeskus).

    http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/maahanmuutto_2020/maahanmuuton_trendit

    http://www.intermin.fi/download/33826_maahanmuutto_2011_tilastokatsaus_web.pdf

  73. hmoi­la­nen:

    pekka:

    Kes­ki­mää­räi­nen elä­ke on n. 1400 euroa. Pal­jon­ko haluai­sit ottaa pois?

    Kes­ki­mää­räi­nen työ­elä­ke on kui­ten­kin 1658e ja se selit­tää, mik­si eläk­keel­le (pois työ­elä­mäs­tä) on niin kova tunku. 

    Lue­pa nii­tä sitee­raa­mia­si tilas­to­ja vähän tar­kem­min. 1658 euroa on 2011 aika­na van­huuse­läk­keel­le jää­nei­den kes­ki­mää­räi­nen työ­elä­ke, ei kaik­kien työ­eläk­kei­den keskiarvo.

    Yllä kes­kus­tel­tiin pal­jon­ko eläk­kei­tä leik­kaa­mal­la voi­tai­siin sääs­tää, jol­loin tie­tys­ti oleel­lis­ta on kaik­kien eläk­kei­den kes­kiar­vo (vähän yli 1400).

    1. Eläk­kei­den leik­kaa­mi­sel­la tar­koi­te­taan alka­vien eläk­kei­den leik­kaa­mis­ta. Sil­loin tuo 1658 euroa on oikea tilastoluku.

  74. Jos alka­va työ­elä­ke oli­si kai­kil­le 500e (=toi­meen­tu­lo­tuen mää­rä?) vaik­ka­pa ensim­mäi­set 5 vuot­ta, elä­kei­kä­ra­ja voi­tai­siin hyvin­kin pitää enti­sel­lään. Samal­la näh­täi­siin miten haluk­kai­ta elä­kei­kää lähes­ty­vät oikeas­ti oli­si­vat “anta­maan tilaa” nuo­ril­le työnhakijoille.

  75. OS: “Pää­osa Suo­meen tul­leis­ta ulko­maa­lai­sis­ta on tul­lut työn perässä.”

    Lii­an Van­ha: “Työn peräs­sä on tul­lut vain 30 % maa­han­muut­ta­jis­ta. Suu­rin syy on per­he­syyt 33 %, toi­nen opis­ke­lu 31 %”

    On esi­tet­ty kak­si ris­ti­rii­tais­ta väi­tet­tä, kum­pi on lähem­pä­nä totuutta?

    OS: “Vai­mo kar­ko­tet­tiin vas­ti­kään maas­ta, kos­ka hänel­lä ei ole työ­paik­kaa, eivät­kä mie­hen tulot rii­tä vakuut­ta­maan ulko­maa­lais­vi­ras­toa, vaik­ka per­he ei ole käyt­tä­nyt mitään tukia.”

    Onko tuo yllät­tä­vää? Jos vai­mo oli tääl­lä turis­ti­vii­su­mil­la, hänel­lä ei ollut oikeut­ta tukiin. Tilan­ne muut­tuu oleel­li­ses­ti, jos hän saa oles­ke­lu­lu­van per­heen­jä­se­ne­nä. Mei­naa­ko her­ra Soi­nin­vaa­ra todel­la­kin, että ulko­maa­lais­vi­ras­ton sovel­ta­mat tulo­ra­jat ovat tur­han­päi­väi­siä, maa­han­muut­ta­jien kiusak­si kek­sit­ty­jä turhakkeita? 

    Maa­han­muut­ta­jat eivät taa­tus­ti tule ole­maan kan­san­ta­lou­den pelas­tus, jos suu­ri osa heis­tä on veron­mak­sa­jien tulon­siir­to­jen kaut­ta sub­ven­toi­mia halpatyöntekijöitä.

  76. hmoi­la­nen:
    Jos alka­va työ­elä­ke oli­si kai­kil­le 500e (=toi­meen­tu­lo­tuen mää­rä?) vaik­ka­pa ensim­mäi­set 5 vuot­ta, elä­kei­kä­ra­ja voi­tai­siin hyvin­kin pitää enti­sel­lään. Samal­la näh­täi­siin miten haluk­kai­ta elä­kei­kää lähes­ty­vät oikeas­ti oli­si­vat “anta­maan tilaa” nuo­ril­le työnhakijoille.

    Tehok­kain kei­no nos­taa elä­kei­kää on rajoit­taa työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä. Tans­ka nos­ti työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ikä­ra­jan 40 vuo­teen se nos­taa elä­köi­ty­mis­kää roimasti.

    Ruot­sis­sa se on 30 vuotta

    Tie­tys­ti sai­ra­ta elä­te­tään toi­sel­ta lukulta,mutta how cares, tär­kein­tä on las­ken­nal­li­sen elä­keiän nousu, ei työ­uran todel­li­nen pituus.

    1. Eri mai­ta ver­ra­taan työl­li­syy­sas­teen mukaan. Siis kuin­ka moni on oikeas­ti töis­sä. Työ­ky­vyt­tö­myy­siän nos­ta­mi­ses­sa on se idea, ettei 21-vuo­ti­aal­le pidä antaa masen­nuk­sen takia eli­ni­käis­tä työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä. Mei­dän­kin pitäi­si seu­ra­ta poh­jois­mai­den esi­merk­kiä tässä.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kir­joi­tin jokin aika sit­ten Venet­sue­las­ta Suo­meen tul­lees­ta paris­kun­nas­ta, joka pitää poyö­rä­kor­jaa­moa Kata­ja­no­kal­la. Vai­mo kar­ko­tet­tiin vas­ti­kää maas­ta, kos­ka hänel­lä ei ole työ­paik­kaa, eivät­kä mie­hen tulot rii­tä vakuut­ta­maan ulkom­naa­lais­vi­ras­toa, vaik­ka per­he ei ole käyt­tä­nyt mitään tukia.

    Aivan oikein, ei mies pie­ni­tu­loi­ses­sa ja satun­nai­ses­sa ansios­sa ja vai­mo ja lap­set koto­na miten­kään huol­to­suh­det­ta paranna.

  78. OS: “Eri mai­ta ver­ra­taan työl­li­syy­sas­teen mukaan. … Mei­dän­kin pitäi­si seu­ra­ta poh­jois­mai­den esi­merk­kiä tässä.”

    Voi­si kuvi­tel­la, että vii­me kädes­sä sil­lä on mer­ki­tys­tä, tekee­kö ihmi­nen tuot­ta­vaa työ­tä vai elät­tä­vät­kö muut hänet. Se, min­kä momen­tin perus­teel­la jäl­kim­mäi­set rahan­sa nos­ta­vat, lie­nee toisarvoista.

  79. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Tie­tys­ti sai­ra­ta elä­te­tään toi­sel­ta lukulta,mutta how cares, tär­kein­tä on las­ken­nal­li­sen elä­keiän nousu, ei työ­uran todel­li­nen pituus.

    Ilmei­ses­ti point­si onkin se, että sitä tois­ta luuk­kua eivät työ­nan­ta­jat rahoita.
    Työt­tö­myys­tur­vaa­kin rahoit­taa suu­rel­ta osin val­tio ja työn­te­ki­jät itse, joten sin­ne vaan, tulee fir­moil­le hal­vem­mak­si kuin eläke.

  80. hmoi­la­nen: Jos alka­va työ­elä­ke oli­si kai­kil­le 500e (=toi­meen­tu­lo­tuen mää­rä?) vaik­ka­pa ensim­mäi­set 5 vuot­ta, elä­kei­kä­ra­ja voi­tai­siin hyvin­kin pitää enti­sel­lään. Samal­la näh­täi­siin miten haluk­kai­ta elä­kei­kää lähes­ty­vät oikeas­ti oli­si­vat “anta­maan tilaa” nuo­ril­le työnhakijoille.

    Oli­si­ko täs­sä dema­reil­le kun­nial­li­nen tapa perään­tyä? Elä­kei­kää ei nos­tet­tai­si, mut­ta eläk­keen mää­rä oli­si 63–68 vuo­tiail­le hyvin pie­ni, mikä kan­nus­tai­si siir­tä­mään eläköitymistä.

  81. hmoi­la­nen: Oli­si­ko täs­sä dema­reil­le kun­nial­li­nen tapa perään­tyä? Elä­kei­kää ei nos­tet­tai­si, mut­ta eläk­keen mää­rä oli­si 63–68 vuo­tiail­le hyvin pie­ni, mikä kan­nus­tai­si siir­tä­mään eläköitymistä.

    Mitäs kun­nial­lis­ta sii­nä olisi?
    Pikem­min­kin petok­sel­lis­ta — tuon ikäi­sil­le kun ei ole työ­tä tar­jol­la. Elä­ke­put­ken (jota koko ajan tuki­taan) sijaan siir­ret­täi­siin väkeä sos­sun luukulle.
    Ja tämä­hän se EK:n stra­te­gia näyt­tää ole­van: ei tar­vit­se mak­saa palk­kaa eikä elä­ket­tä, ‘yhteis­kun­ta’ hoitaa.

  82. Mitä jär­keä sii­nä on, että on tiu­kat tulo­ra­jat sil­le, mil­loin saa jää­dä maa­han? Olet­taen että hen­ki­löl­lä ei ole oikeut­ta tulon­siir­toi­hin ja vain rajoi­tet­tu oikeus jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, itsen­sä ja per­heen­sä omal­la työl­lä elät­tä­vä ei hait­taa ketään.

    Suu­rem­pi ongel­ma minus­ta on se, että meil­lä on mer­kit­tä­vän­ko­koi­nen kate­go­ria maa­han­tul­lei­ta joil­la ei ole mitään asi­aa Suo­men työ­mark­ki­noil­le joko kou­lu­tuk­sen puut­teen tai kie­li­muu­rin takia (joku voi­si sanoa että ihon­vä­rin tai kult­tuu­rin mut­ta sivuu­tan nyt täl­lai­sen suo­ra­vii­vai­sen meka­nis­min) ja joil­la on sil­ti oikeus sosi­aa­li­tur­vaan ja täy­siin pal­ve­lui­hin. Täs­sä ei muu­ten oli­si mitään eri­tyi­sem­pää ongel­maa mut­ta se mak­saa ja vaik­ka se ei mak­sai­si pal­jon rahaa, niin se mak­saa ennen­kaik­kea pal­jon sitä goodwil­liä jota suo­ma­lai­sil­la on aika rajoi­te­tus­ti ulkomaalaisille.

    Poliit­ti­ses­ti maa­han­muut­to­asiois­sa on problee­ma­na se, että kun joku halu­aa että “maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa kiris­te­tään”, niin se de fac­to tar­koit­taa sitä että EU:n ulko­puo­lel­ta tule­vien työn­te­ki­jöi­den maas­sao­loa ja maa­han­tu­loa vai­keu­te­taan, ja kaik­ki muu jää ennal­leen. Kukaan ei saa sitä mitä halua­vat: Kan­san­ta­lous ei täs­tä hyö­dy, kos­ka mar­gi­naa­li­ses­ti­kin nämä ihmi­set ovat joko tuot­ta­via tai kor­kein­taan +/-0 vai­ku­tuk­sel­taan. Itsea­sias­sa jos muu­ta ei osoi­te­ta, niin väit­täi­sin että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kes­ki­mää­räi­nen­kin työn­te­ki­jä­ai­nes kar­siu­tuu, ei vain marginaalinen.

    AY-lii­ke ei hyö­dy, kos­ka ne jot­ka näil­lä kar­siu­tu­vat eivät ole tosia­sias­sa pai­na­mas­sa esi­mer­kik­si rak­sa-alan palk­ko­ja; näis­sä vai­kut­taa enem­män EU-peräi­nen työ­voi­ma ja sil­le taas ei voi­da teh­dä mitään rik­ko­mat­ta EU-sopi­muk­sia. Ns. rasis­tit­kaan eivät täs­tä mitään hyö­dy kos­ka nii­den näky­vien ryh­mien joi­ta ei halut­tai­si näh­dä Itä-Hel­sin­gin osta­reil­la hil­lu­mas­sa tai kaduil­la työn­tä­mäs­sä las­ten­vau­nu­ja, maa­han­tu­loon ja maas­sao­le­mi­seen täl­lai­nen poli­tiik­ka ei vaikuta. 

    Ja sit­ten kun puhu­taan maa­han­muu­ton libe­ra­li­soi­mi­ses­sa, niin se näyt­täi­si tar­koit­ta­van yleen­sä sitä että ote­taan lisää tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta tai enem­män per­hee­nyh­dis­tä­mi­siä. Täs­sä taas on sama jut­tu kuin edel­lä mut­ta kään­täen, kukaan ei hyö­dy sii­tä. Eivät edes “suvait­se­vai­set”, kun sitä odo­tet­tua hyö­tyä maa­han­muu­tos­ta ei tule­kaan. Tai no, oikein hardco­ret voi­vat hyö­tyä kun rasis­mi lisään­tyy niin oma erin­omai­suu­den­tun­ne kas­vaa, mut­ta täl­lai­set tyy­pit ovat onnek­si oikeas­ti harvassa.

  83. Rai­mo K: Mitäs kun­nial­lis­ta sii­nä olisi?Pikemminkin petok­sel­lis­ta – tuon ikäi­sil­le kun ei ole työ­tä tar­jol­la. Elä­ke­put­ken (jota koko ajan tuki­taan) sijaan siir­ret­täi­siin väkeä sos­sun luukulle.Ja tämä­hän se EK:n stra­te­gia näyt­tää ole­van: ei tar­vit­se mak­saa palk­kaa eikä elä­ket­tä, ‘yhteis­kun­ta’ hoitaa.

    Puhum­me kah­des­ta eri ryh­mäs­tä. Minä puhun niis­tä, joil­la on valin­nan­va­raa, eli jot­ka ovat työ­elä­mäs­sä ja joil­le väsä­tään super­kart­tu­mia ym hou­kut­ti­mia työ­elä­mäs­sä pysy­mi­seen. Näi­hin hou­kut­ti­miin ei vain tai­da enää olla varaa ja nii­den oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta­kin voi­daan olla mon­taa miel­tä. Vali­tet­ta­vas­ti on nii­tä­kin 6‑kymppisiä, joil­la tuo­ta valin­nan­va­raa ei ole.

    Kun­nial­li­sel­la tar­koi­tin sitä, että dema­rei­den ei tar­vit­si­si perään­tyä vaa­ti­muk­ses­saan elä­keiän pitä­mi­ses­tä ennallaan.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vai­mo kar­ko­tet­tiin vas­ti­kää maas­ta, kos­ka hänel­lä ei ole työ­paik­kaa, eivät­kä mie­hen tulot rii­tä vakuut­ta­maan ulkom­naa­lais­vi­ras­toa, vaik­ka per­he ei ole käyt­tä­nyt mitään tukia. 

    Se ei ole UVI:n vika, että kan­san­edus­tus­lai­tok­sem­me sää­tä­mät lait eivät anna mah­dol­li­suut­ta myön­tää tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa vaik­ka­pa oles­ke­lu­lu­paa ilman oikeuk­sia har­kin­nan­va­rai­siin sosiaalietuuksiin.

  85. Tie­de­mies: Mitä jär­keä sii­nä on, että on tiu­kat tulo­ra­jat sil­le, mil­loin saa jää­dä maa­han? Olet­taen että hen­ki­löl­lä ei ole oikeut­ta tulon­siir­toi­hin ja vain rajoi­tet­tu oikeus jul­ki­siin palveluihin, 

    Joo, mut­ta eihän noin voi olet­taa. Ei halu­ta “kah­den ker­rok­sen väkeä”, eli sitä että toi­sil­la maas­sa asu­vil­la on oikeus tulon­siir­toi­hin ja pal­ve­lui­hin, ja toi­sil­la ei.

    Työn­te­ki­jöi­den lisäk­si toi­nen vas­taa­va luok­ka ovat ns. iso­äi­dit. Hei­dät pitää kar­kot­taa Suo­mes­sa asu­vien las­ten­sa tai las­ten­las­ten­sa luo­ta, kos­ka he eivät ole riit­tä­vän lähei­siä omai­sia saa­dak­seen oles­ke­lu­lu­van sil­lä perus­teel­la, ja jos he saa­vat yhtään min­kään­lai­sen viral­li­sen proo­pus­kan maas­sao­lol­leen, seu­rauk­se­na on myös oikeus sosi­aa­li­tur­vaan, joka käy kalliiksi.

    Seu­rauk­se­na on sit­ten usein var­sin epäin­hi­mil­li­siä episodeja.

  86. Tie­de­mies: Poliit­ti­ses­ti maa­han­muut­to­asiois­sa on problee­ma­na se, että kun joku halu­aa että “maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa kiris­te­tään”, niin se de fac­to tar­koit­taa sitä että EU:n ulko­puo­lel­ta tule­vien työn­te­ki­jöi­den maas­sao­loa ja maa­han­tu­loa vai­keu­te­taan, ja kaik­ki muu jää ennalleen.

    Maa­han­muut­to­krii­ti­kot (tun­net­tu­na esi­merk­ki­nä Hal­la-aho) hyväk­sy­vät kyl­lä töi­hin tule­vat, mut­ta eivät huma­ni­ta­ris­tis­ten perus­tei­den käyt­töä työvoima‑, rotu- ja uskon­to­po­liit­ti­ses­sa popi­laa­tion muo­vauk­ses­sa. Eli jos tulee Suo­meen töi­hin ja työ­paik­ka on tie­dos­sa, niin ei tar­vit­se tul­la EU:sta, vaan vaik­ka vin­kuin­tia­lai­set kel­paa­vat, kun­han tosi­aan tule­vat töi­hin. Sen sijaan ase­mil­la nor­koi­le­vat tur­va­paik­kaa hake­neet tai per­hee­nä Suo­meen yhdis­te­tyt heput herät­tä­vät närää.

    Voi tie­tys­ti sanoa, että ase­mil­la nor­koi­lun saa­ma pai­noar­vo kes­kus­te­lus­sa on ihan lii­an suu­ri, mut­ta se näyt­tää kui­ten­kin luo­van tur­vat­to­muu­den tun­net­ta, toi­sin kuin hen­ki­lö näp­päi­mis­tön ääres­sä, koneen pui­kois­sa tai lapion var­res­sa — ihon­vä­ris­tä riippumatta.

    1. Perus­suo­ma­lai­set halua­vat aut­taa pako­lai­sia mie­luum­min koti­mais­saan, pait­si sil­loin, kun tähän tar­koi­tuk­seen pitäi­si osoit­taa mää­rä­ra­ho­ja. Niin­pä he esit­ti­vät 270 mil­joo­naa euroa pois täs­tä tar­koi­tuk­ses­ta. Työ­pe­räis­tä maa­hanh­muut­toa he kan­nat­ta­vat peri­aat­tees­sa, mut­ta ei sil­loin, kun sitä pitäi­si kan­nat­taa käy­tän­nös­sä. Sil­loin he liit­tou­tu­vat dema­rien puo­lel­le vas­tus­ta­maan kaik­kia, jot­ka “vie­vät työ­pai­ko­ja suo­ma­lai­sil­ta”. Kysy­kää vaik­ka Putkoselta.

  87. Osmo:

    Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa työl­lis­ty­mi­sas­te on liki sata pro­sent­tia, kos­ka jos työ­paik­ka menee, oles­ke­lu­lu­pa loppuu.”

    Mihin tämä tie­to perus­tuu? Onko täs­sä kyse elin­kei­non­har­joit­ta­jis­ta? Käsit­tääk­se­ni työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa on alkuun mää­rä­ai­kai­nen, eikä sitä mene­tä miten­kään välit­tö­mäs­ti, vaik­ka työt loppuisivatkin. 

    Se, että poruk­kaa tulee per­he­si­teen tai opis­ke­lun perus­teel­la ei auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta sitä, ettei­kö kyse voi­si olla työn peräs­sä maa­han tulemisesta.

    Esi­mer­kik­si per­he­si­teen perus­teel­la työn­te­ki­jäl­lä on rajoit­ta­ma­ton työn­te­ko-oikeus (ulko­maaa­lais­la­ki 79§), kun taas nor­mi työ­lu­val­la työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa on ammat­tia­la­koh­tai­nen (esim. sii­vo­ja, kok­ki jne.) ja täl­löin duu­na­ri voi teh­dä töi­tä ainoas­taan sil­lä alal­la, mil­le lupa on myönnetty.

    Opis­ke­li­jal­la työ­tun­tien mää­rä rajoit­tuu 25 tun­tiin vii­kos­sa ope­tusai­ka­na ja muu­na aikoi­na tun­ti­mää­rää ei ole rajoi­tet­tu. Opis­ke­li­jan työn­te­ko­mah­dol­li­suut­ta ei ole kui­ten­kaan rajat­tu ammat­tia­la­koh­tai­ses­ti (ulko­maa­lais­la­ki 80 §), eli täs­sä­kin voi työs­ken­nel­lä alal­la kuin alalla.

    Voi siis olla mah­dol­lis­ta, että maa­han halu­taan tul­la esim. per­he­si­teen perus­teel­la, kos­ka sil­loin voit hakea ja teh­dä mitä tahan­sa töi­tä. Näi­hin ryh­miin liit­ty­vät pro­sent­ti­lu­vut eivät myös­kään siis ker­ro koko totuutta.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la on Hel­sin­gis­sä aivan rat­kai­se­va mer­ki­tys. Talo­ja ei saa­tai­si raken­ne­tuk­si eikä lumia pudo­te­tuk­si kaduil­ta ilman hei­tä. Raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon suo­mea puhuta.

    Eikö­hän työt­tö­mil­le nuo­kin työ­pai­kat kel­pai­si. Nyt vain kier­re­tään vero­ja ja työ­eh­to­so­pi­muk­sia palk­kaa­mal­la ulkomaalainen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ulko­maa­lai­sel­le työ­voi­mal­le on mak­set­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukais­ta palk­kaa. Kaik­ki eivät mak­sa, mut­ta ris­ki­nä on kiin­ni jää­mi­nen. Sit­ten mak­saa ero­tuk­sen takautuvasti.

    Eikös tämä mene siten, että pal­ka­taan ulko­mai­nen fir­ma, oli se sit­ten yhden tai useam­man hen­ki­lön, joka sit­ten mak­saa hei­dän fir­maan­sa? Näin työn­te­ki­jä ei ole­kaan koti­mais­ten sopi­mus­ten alai­nen tai ei aina­kaan valvottavissa.
    Jos tämän kans­sa oltai­siin tosis­saan, kier­rä­tet­täi­siin kaik­ki vie­ras­työ­voi­man pal­kat vero­hal­lin­non kaut­ta ja nuo verot voi­si sit­ten kukin erik­seen anoa oman vero­vi­ran­omai­sen kaut­ta takai­sin, jos sii­hen on aihet­ta. Sama­ten voi­si viran­omai­nen­kin kun­nol­la val­voa, mitä poruk­kaa siel­lä työ­mail­la oikein hiip­pai­lee, ja että kaik­ki mak­sa­vat verot Suomeen.
    Ja jos sank­tio on pelk­kä jäl­ki­kä­tei­nen perin­tä ilman muu­ta ran­gais­tus­ta, ei kel­lään ole mitään insen­tii­viä nou­dat­taa lakia ja sopi­muk­sia. Tois­tu­vas­ta lai­min­lyön­nis­tä voi­si vaik­ka ottaa toi­mi­lu­van pois raken­nut­ta­jal­ta, tms.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Perus­suo­ma­lai­set halua­vat aut­taa pako­lai­sia mie­luum­min koti­mais­saan, pait­si sil­loin, kun tähän tar­koi­tuk­seen pitäi­si osoit­taa mää­rä­ra­ho­ja. Niin­pä he esit­ti­vät 270 mil­joo­naa euroa pois täs­tä tarkoituksesta.

    Perus­suo­ma­lai­sis­ta en tie­dä, mut­ta aina­kaan minä en pidä kehi­tys­a­pua sen tehok­kaam­pa­na tapa­na aut­taa köy­hiä kehi­tys­mai­den ihmi­siä kuin väes­tön­siir­to­ja­kaan. Sik­si vas­tus­tan nii­tä kumpiakin.

    Sen sijaan mas­sii­vis­ten pako­lais­lei­rien olo­suh­tei­ta (ter­vey­den­hoi­to, kou­lu­tus) pako­lai­sia tuot­ta­vien mai­den naa­pu­reis­sa voi­si hal­val­la kohen­taa huo­mat­ta­vas­ti ja täl­lä tavoin aut­taa suu­ria mää­riä ihmi­siä heti ja mah­dol­lis­taa myös sen, että nämä ihmi­set aut­tai­si­vat krii­sin jäl­keen raken­ta­maan omaa maataan.

  90. hmoi­la­nen: Puhum­me kah­des­ta eri ryh­mäs­tä. Minä puhun niis­tä, joil­la on valin­nan­va­raa, eli jot­ka ovat työ­elä­mäs­sä ja joil­le väsä­tään super­kart­tu­mia ym hou­kut­ti­mia työ­elä­mäs­sä pysy­mi­seen. Näi­hin hou­kut­ti­miin ei vain tai­da enää olla varaa ja nii­den oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta­kin voi­daan olla mon­taa miel­tä. Vali­tet­ta­vas­ti on nii­tä­kin 6‑kymppisiä, joil­la tuo­ta valin­nan­va­raa ei ole.

    Kun­nial­li­sel­la tar­koi­tin sitä, että dema­rei­den ei tar­vit­si­si perään­tyä vaa­ti­muk­ses­saan elä­keiän pitä­mi­ses­tä ennallaan.

    No, elä­keyh­tiöi­den mate­maa­ti­kot las­ke­vat, mihin on varaa ja mihin ei — onnek­si eivät kai­ken­maa­il­man blogikirjoittelijat.

    Ja petok­ses­sa ei ole mitään kun­nial­lis­ta, riip­pu­mat­ta tarkoituksesta.

  91. Rai­mo K: Ja petok­ses­sa ei ole mitään kun­nial­lis­ta, riip­pu­mat­ta tarkoituksesta.

    Oli­ko arvon­li­sä­ve­ron nos­to täy­sin vas­toin vaa­li­lu­pauk­si taas oli pelk­kää vas­tuun­kan­ta­mis­ta, ei petturuutta?

    SDP:n puh­taas­ti oppo­si­tio­tai­val­ta var­ten teh­dyt vaa­li­lu­pauk­set tule­vat Suo­mel­le kalliiksi.

  92. Sylt­ty: Oli­ko arvon­li­sä­ve­ron nos­to täy­sin vas­toin vaa­li­lu­pauk­si taas oli pelk­kää vas­tuun­kan­ta­mis­ta, ei petturuutta?
    ‘snip’

    Eipä ole kunniallista.
    Oli­ko vält­tä­mä­tön­tä, sii­hen saa vas­ta­ta joku, joka tietää.

    Mut­ta Mau­no Koi­vis­to aikoi­naan vas­ta­si kysy­myk­seen, että jos vaa­li­lu­pauk­set eivät osoit­tau­du jär­ke­vik­si, onko niis­tä pidet­tä­vä kiin­ni vai teh­tä­vä niin kuin on jär­ke­vää, että aina on teh­tä­vä sitä, mikä on järkevää.

  93. Työ­voi­ma­pu­laa pahem­pi ongel­ma täs­sä maas­sa on työpaikkapula. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­ko­ja­han tämä pula tie­ten­kään ei kos­ke. Pikem­min­kin päinvastoin.

  94. Rai­mo K: Ja petok­ses­sa ei ole mitään kun­nial­lis­ta, riip­pu­mat­ta tarkoituksesta.

    Aika räi­kei­tä sana­va­lin­to­ja tähän aiheeseen. 

    Mut­ta eikö kos­kaan iki­nä mikään sai­si muut­tua? Pitäi­si­kö sinun mie­les­tä­si kaik­ki muu­tok­set teh­dä niin pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la, että ne käy­tän­nös­sä kos­ki­si­vat vas­ta ensi vuon­na syntyviä?

  95. hmoi­la­nen:
    Rai­mo K: Ja petok­ses­sa ei ole mitään kun­nial­lis­ta, riip­pu­mat­ta tarkoituksesta.

    Aika räi­kei­tä sana­va­lin­to­ja tähän aiheeseen. 

    Mut­ta eikö kos­kaan iki­nä mikään sai­si muut­tua? Pitäi­si­kö sinun mie­les­tä­si kaik­ki muu­tok­set teh­dä niin pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la, että ne käy­tän­nös­sä kos­ki­si­vat vas­ta ensi vuon­na syntyviä?

    Viit­taan aikai­sem­min lai­naa­maa­ni Koi­vis­ton kom­ment­tiin järkevyydestä.

  96. Rai­mo K: Viit­taan aikai­sem­min lai­naa­maa­ni Koi­vis­ton kom­ment­tiin järkevyydestä.

    No mitä ihmet­tä mah­doit tar­koit­taa petok­sel­la täs­sä yhtey­de­sä? Vai olet­ko muut­ta­nut mie­le­si (se on hyväk­syt­tä­vää) sen jälkeen?

  97. ano­nyy­mi: Mik­sei saa­tai­si vali­ta? Ilmei­ses­ti kui­ten­kin jäte­tään valit­se­mat­ta.

    Tuo ano­nyy­min edel­lä esit­tä­mä inter­net-link­ki on kyl­lä pysäyttävä.

    Mitä se tar­kem­min sanot­tu­na ker­too? Mil­lai­nen on Suo­meen muut­ta­nei­den ihmis­ten kou­lu­tus­ta­so mui­hin mai­hin muut­ta­nei­siin ver­rat­tu­na pit­käl­lä aika­vä­lil­lä? Mikä selit­tää nopean muu­tok­sen, jos­ta kuvaa­ja ker­too? Onko kysy­myk­ses­sä jokin het­kel­li­nen tau­ko Nokian rek­ry­toin­neis­sa vai jokin vaka­vam­pi ja pysy­väm­pi trendi?

    1. Suo­mi on erit­täin vähän hou­kut­te­le­va maa niil­le, joil­la on varaa vali­ta asuin­maan­sa. Tämän takia en oikein usko, että ela­tus­suh­det­ta pys­ty­tään paran­ta­maan maa­han­muu­tol­la. Työ­pe­räi­siä muut­ta­jia ei ole tulossa.

  98. hmoi­la­nen: No mitä ihmet­tä mah­doit tar­koit­taa petok­sel­la täs­sä yhtey­de­sä? Vai olet­ko muut­ta­nut mie­le­si (se on hyväk­syt­tä­vää) sen jälkeen?

    Jos ei ymmär­rä, mitä petos tar­koit­taa, var­maan tur­ha sitä selittää…
    Mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa: jos on ennen vaa­le­ja luvan­nut, että elä­kei­kää ei nos­te­ta ja vaa­lien jäl­keen tekee eläk­keel­le jää­mi­sen nykyi­sil­lä elä­kei­kä­sään­nök­sil­lä mah­dot­to­mak­si esim. las­ke­mal­la eläk­keen mää­rän ole­mat­to­mak­si, kyl­lä se petos­ta on.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämän takia en oikein usko, että ela­tus­suh­det­ta pys­ty­tään paran­ta­maan maa­han­muu­tol­la. Työ­pe­räi­siä muut­ta­jia ei ole tulossa.

    Tämä on mel­ko yllät­tä­vä vies­ti. Vih­reäs­sä liik­kees­sä on tähän asti lau­let­tu aika tiu­kas­ti kuo­ros­sa työ­pe­räi­sen muu­ton puolesta.

    Itse­kin kyl­lä kan­na­tan, kun­han se tosi­aan oli­si sitä.

  100. No ei se nyt ihan noin­kaan mene. Tun­nen jon­kin ver­ran Suo­meen hameen peräs­sä muut­ta­nei­ta kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä. Heil­le kyse on elä­män­laa­dus­ta ja tur­val­li­suu­des­ta ja sen vuok­si he tyy­ty­vät esim. mata­lim­piin tuloihin.

    Mie­len­kiin­toi­nen pik­ku lisä on se, että heil­le ei kel­paa pää­kau­pun­ki­seu­tu asuin­pai­kak­si. He muut­tai­si­vat mie­luim­min takai­sin koti­mai­hin­sa, jos oli­si pak­ko valita.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi on erit­täin vähän hou­kut­te­le­va maa niil­le, joil­la on varaa vali­ta asuin­maan­sa. Tämän takia en oikein usko, että ela­tus­suh­det­ta pys­ty­tään paran­ta­maan maa­han­muu­tol­la. Työ­pe­räi­siä muut­ta­jia ei ole tulossa.

    Asia ei ole ihan noin yksin­ker­tai­nen. Meil­le kun riit­tä­vät hyvin­kin pie­net muut­to­vir­rat. Eco­no­mis­tin kar­mea pro­sent­ti on sitä­pait­si muutos.

    Esim Eras­mus-opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa Suo­mi on perin­tei­ses­ti ollut mel­ko suo­sit­tu kohdemaa.

    Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on se, että Eco­no­mist ker­too meil­le sen mitä Hal­la-Aho on jät­tä­nyt ker­to­mat­ta, nimit­täin oikeas­ti huo­les­tut­ta­van tabun maahanmuutosta.

  102. Sep­po, tie­ten­kin työ­pe­räi­siä muut­ta­jia on jon­kin ver­ran. Ja myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Mut­ta kuten Osmo tuos­sa sanoi, maa­han­muut­to ei paran­na huol­to­suh­det­ta. Itse asias­sa se hei­ken­tää sitä.

    Suo­mes­sa on kui­ten­kin vai­kea ottaa käyt­töön mitään maa­han­muut­ta­jien pis­te­las­ku­ria tyy­liin Kana­da, kos­ka ne, joi­ta mie­lel­lään otet­tai­siin (rik­kaat, ete­vät, inves­toi­vat inno­vaat­to­rit) eivät tän­ne halua. Kai­kes­ta sosi­aa­li­tur­vaan ja PISA-tulok­siin liit­ty­väs­tä oma­ke­hus­ta huo­li­mat­ta meil­lä ei ole heil­le riit­tä­vän kiin­nos­ta­vaa tarjottavaa. 

    Tämä on osit­tain myös mie­li­ku­va­ky­sy­mys, jota esim. tasai­sen tulon­jaon ja kor­kean vero­tuk­sen autu­aal­li­suu­den rum­mut­ta­mi­nen ei eri­tyi­ses­ti auta. Maa­han­muut­ta­jien hou­kut­te­le­mi­sek­si oli­si var­maan tär­keäm­pää vai­kut­taa mie­li­ku­viin kuin itse fundamentteihin.

  103. Sep­po Nur­mi:
    No ei se nyt ihan noin­kaan mene. Tun­nen jon­kin ver­ran Suo­meen hameen peräs­sä muut­ta­nei­ta kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja ihmisiä.

    Mites se meni­kään se vali­tus sii­tä, että vie­vät mei­dän nai­set tai eivät tee töi­tä. Menee­kö se sit­ten­kin niin, että jos teke­vät töi­tä, vie­vät nai­set ja jos eivät vie, eivät tee töi­tä­kään? Kum­min päin vain menee, niin häviä­jä­nä on työ­tä­te­ke­vä heteromies. 

    Tai­taa hom­ma­lai­set olla ihan oikeas­sa oikeassa 😉

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on sitä, mitä Suo­mi tar­vit­si­si, mut­ta ei saa.

    Onko tosi­aan niin, että Suo­mes­sa on pal­jon työ­paik­ko­ja joi­den säi­ly­mi­nen rip­puu voi­mak­kaas­ti ulko­lai­sen työ­voi­man tarjonnasta? 

    Tai vas­taa­vas­ti; Loi­si­ko laa­ja ulko­lai­nen työ­voi­ma­tar­jon­ta Suo­meen run­saas­ti uusia työ­paik­ko­ja eten­kin yksi­tyi­sel­le sektorille?

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi on erit­täin vähän hou­kut­te­le­va maa niil­le, joil­la on varaa vali­ta asuin­maan­sa. Tämän takia en oikein usko, että ela­tus­suh­det­ta pys­ty­tään paran­ta­maan maa­han­muu­tol­la. Työ­pe­räi­siä muut­ta­jia ei ole tulossa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on sitä, mitä Suo­mi tar­vit­si­si, mut­ta ei saa.

    Tuo ei-hou­kut­te­le­vuus on äly­tön väit­tä­mä ilman lisä­se­li­tyk­siä. Haluk­kai­ta ja työin­toi­sia oli­si kyl­lä tulos­sa pil­vin pimein. Ehkä tar­koi­tus on sanoa, että meil­le talou­del­li­ses­ti edul­li­sim­mis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta monet saat­tai­si­vat vali­ta jon­kin muun­kin man, jos heil­le anne­taan sii­hen mah­dol­li­suus. Ja mui­ta kuin noi­ta par­hai­ta ei ote­ta kuitenkaan.

    Mil­lais­ta maa­han­muut­toa sit­ten haluam­me? Olin aika tyy­ty­väi­nen sil­loin, kun maa­ham­me otet­tiin vam­mai­sia Viet­na­mis­ta. Oli­si­ko nyt tar­koi­tus ottaa par­haat voi­mat kehi­tys­mais­ta (ja muu­al­ta­kin, jos tuli­joi­ta on) niin, että he elät­täi­si­vät mei­dän van­huk­siam­me, hei­dän omat van­huk­sen­sa jäi­si­vät vas­taa­vas­ti vähem­mäl­le (tai tuli­si­vat elä­te­tyk­si noi­den Suo­mes­sa reip­pas­ti työ­tä teke­vien lähet­tä­mil­lä rahoil­la sii­nä sivussa)?

    Pie­ni kil­pai­lu tasa­vah­vo­jen mai­den kes­ken, myös hyvis­tä työn­te­ki­jöis­tä, on ihan ter­ve ilmiö, mut­ta mei­tä köy­hem­pien mai­den par­haan työ­voi­man yksi­puo­li­nen siir­to Suo­meen (ilman että vas­taa­va mää­rä suo­ma­lai­sia siir­tyy muu­al­le) ei ole hyvä tapa kor­ja­ta ela­tus­suh­deon­gel­mia globaalisti.

  106. niin ei oo sitä­kään työ­tä enää kun ulko­mai­set ystä­väm­me teke­vät puo­li-ilmai­sek­si nämä työt..
    eivät mak­sa vero­ja eivät­kä muu­ta­kaan .kotiut­ta­vat tulon­sa suo­men ulko­puo­lel­le eli koti­maa­han­sa kun siel­lä on kaik­ki halvempaa,ajavat vero­va­paal­la autol­la jjne… mitä­kö­hän suo­mi täs­tä hyötyy?
    joo tot­ta että eivät kaik­ki suo­ma­lai­set näi­tä töi­tä tee mut­ta sil­ti on nou­da­tet­ta­va sään­tö­jä jol­loin jos joku suo­ma­lai­nen halu­aa teh­dä niin se on mah­dol­lis­ta verot mak­saen, nyt se ei ole!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.