Pääministeri sanoi äsken televisiossa, että odotettavissa oleva työvoimapula tulee parantamaan ikäihmisten mahdollisuutta päästä töihin.
Ei tällaista työvoimapulaa minun mielestäni ole odotettavissa kuin kapeilla aloilla, esimerkiksi hoitoalalla. Se työvoimapula, josta alituiseen varoitetaan, on oikeastaan veronmaksajapula. Huonosti menee kansantaloudella, jos työikäisiä on vähän ja tulonsiirroilla eläviä paljon. Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.
Vaikka kuinka olisi pulaa työikäisistä, se ei tarkoita, että työllistymisen todennäköisyydet yksilötasolla siitä juuri muuttuisivat. Elinkeinoelämä sopeutuu työvoiman lisääntymiseen ja vähenemiseen. Työllisyys on eräänlainen dynaaminen tasapainotila. Jos työikäisiä ja ‑kykyisiä on runsaasti tarjolla, tulee lisää työpaikkoja ja jos määrä vähenee, työpaikat vähenevät, mutta yksilötasolla työllistymisen todennäköisyys ei sanottavasti muutu.
Eri väestöryhmien työllistymistodennäköisyyksiin voidaan kyllä vaikuttaa vaikuttamalla palkkauksesta aiheutuviin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin ja siihen, kuinka paljon työntekijä työllistymisestä hyötyy. Tietysti voidaan työllistymistä edistää koulutuksella.
“Ei ole työvoimapulaa vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.”
Ode — tämä lause on absurdi. Voisitko täsmentää.
Mikä nykyisin estää työssäkäyvän ja veroja maksavan ulkomaisen työvoiman maahantuloa?
Paljonko tällaista työvoimaa on ja mistä syystä heidän maahantulonsa on estynyt, jos kerran työpaikkakin on valmiina ja oleskeluaika on niin pitkä, että he maksavat veronsa Suomeen.
Ei ulkomaisen työvoiman tuloa estä muu kuin se, etteivät ammattitaotoiset työntekijäthalua tulla tänne. EU:nulkopuolelta tulevia myös aktiivisesti estetään.
Ihmettelen tuota usein esitettyä käsitystä eläkeläisistä pelkkinä tuettavina. Ainakin he kuuluvat hyviin veronmaksajiin. Veroprosentti ilman vähennyksiä on eläkkeissä kovaa luokkaa. Ja yhtä lailla he kuuluvat kuluttajiin eli sitä kautta eläkerahat pyörittävät kansantaloutta lähes kokonaan. Jotkut eläkeläiset kyllä vielä säästävätkin pienistä eläkkeistään, mikä sekin koituu yhteiskunnan hyväksi pääomapuolella. Se sen sijaan on kyllä totta, että liian pieni osa hyväkuntoisista eläkeläisistä antaa panoksensa uuden tuottamiseen. Tämän reservin käyttöön saamiseen pitäisi pureutua.
Korkean koulutustason ja tuottavuuden Suomessa yksinkertaisesti on yhä vähemmän sellaisia työpaikkoja, johon vähän koulutusta omaava, mutta muuten kätevä ja työhalauinen voisi mennä. Ei kaikista tule tai voikaan tulla näitä ammatillisesti hyvin koulutettuja moniosaajia, joille maksetaan kohtuullisen hyvää palkkaa. Yhtieskunta ja töelämän vaatimukset ovat nousseet, ja se automaattisesti johtaa eriarvoistumiseen. KohtalIsen hyvä sosiaaliturva toisaalta ei innosta ottamaan pienipalkkaista työtä, jos sitä tarjotaan. Ei nämä mitään uusia asioita ole vaan moneen kertaan todettuja. Ketkä siivoavat? Maahanmuuttajat, eivät “perussuomalaiset”. Miksi hitsareita tuodaan Kiinasta saakka? SuomalIsia ei kiinnosta olla eri paikkanunnalla jne. Työnantajien asenteisiin ikääntyviä kohtaan taas poliitikot eivät voi suoraan vaikuttaa. Monitahoinen juttu tämä työllistyminen ja työvoimapula.
Aamen.
Ja tällä työvoimapulahuijauksella nuoret ikäluokat on saatu hyväksymään lukuisat ja alati laajenevat epätyypillisten työsuhteiden (esim. vuokratyö) tai muut ikuisen harjoittelun muodot, koska vakinaista työtä on yllin kyllin tarjolla, kunhan ne suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Taitavat kyllä päällisin puolin jo olla eläkkeellä.
Ihalaisen lääke tähän on yhtä varma, kuin rebublikaanien lääke valtiontalouden kunnostamiseen (=veronalennus). Demarit hoitavat aina kaiken jollain uudella normaalityösuhteesta poikkeavalla takuulla tai muulla ohjelmalla. Uusimpana tietenkin ehdotus nuorten työpaikkatakuusta, jolla taas luodaan uusi este oikean työsuhteen saavuttamiselle.
Valinta vakituiseen työsuhteeseen edellyttänee uusimman esteen jälkeen seuraavan prosessin läpikäymistä yhdessä työpaikassa:
1) työpaikkatakuuharjoittelun suorittaminen
2) palkattoman harjoittelun suorittaminen
3) vuokratyöntekijänä työskentely
4) omana osa-aikaisena työskentely
5) määräaikaisena täysipäiväisenä työskentely (useampi pätkä tottahan toki)
-> haku avoinna olevaan vakituiseen tehtävään (aikaa kulunut 5–15 vuotta)
OS: “Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.”
Vihreät luopuisivat ilmeisesti lähes kaikesta rajakontrollista saadakseen potentiaalisia työntekijiöitä Suomeen.
Kysymys kuuluu: miksi Vihreät ovat niin varmoja, että tämä potentiaali toteutuu? Huoltosuhteen kannaltahan on varsin tärkeää, että maahanmuuttajien joukossa on nettoveronmaksajia suhteessa enemmän kuin kantaväestön joukossa. Se taas ei näytä maahanmuuttajien koulutusprofiiin perusteella toteutuvan ainakaan ihan heti:
http://www.oecd.org/els/internationalmigrationpoliciesanddata/progressmadeonimmigrantintegrationbutmoreeffortsneededoneducationandjobsfindsoecd.htm
Oma arvioni on: maahanmuutto ei tule ratkaisemaan nettoveronmaksajapulaa.
Minäkään en usko maahanmuutos ratkaisevan huoltosuhdettamme. Päämuuttomaat, Viro ja Venäjä, tyrehtyvät, koska elintaso noissa maissa kasvaa nopeasti ja muuttopaine heikkenee. Suomi ei ole työperäisen maahanmuuton kannalta kovinkaan houkutteleva.
Osmo: “Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.”
Työvoimapulaa ei todellakaan ole, työvoimaa on runsaasti reservissä — siis työttömänä.
Miten tuon reservin lisäys maahanmuutolla vaikuttaisi, kun juuri maahanmuuttajien työllistyminen on heikkoa?
Paljon on työttömänä myös nuoria, joiden kouluttaminen ei pitäisi olla mahdotonta.
“Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.”
Siis ei ole työvoimapulasta, mutta ulkoimailta pitää tuoda lisää työvoimaa. Mun mielestä pula on lähinnä halpatyövoimasta. Nykyinen maahanmuutto ei taas vastaavasti tuo lisää työssäkäyviä ja veroja maksavia, koska (lähes) kaikissa tulijaryhmissä on huoltosuhde heikkompi kuin kantaväestön. Kuvaavaa on se, että entisen pääministerin, Matti Vanhasen, harras toive oli, että jonakin päivänä työperäisten maahanmuuttajien työllisyys olisi samalla tasolla kantaväestön kanssa. Siitä olen samaa mieltä, ettei työvoimapulaa tule koskaan.
Ulkomaisella työvoimalla on Helsingissä aivan ratkaiseva merkitys. Taloja ei saataisi rakennetuksi eikä lumia pudotetuksi kaduilta ilman heitä. Rakennustyömailla ei paljon suomea puhuta.
Työllisyys on todellakin dynaaminen tasapainotila ainakin, jos uskoo vallassa olevia olevia talousoppineita.
Väittävät, että inflaatio kiihtyy, jos poliitikot yrittävät hankkia ihmisille liian innokkaasti töitä. Silloin keskuspankki ryhtyy kiireesti luomaan uusia työttömiä korkotason nostoilla. Siis ihan kuin hölmöläiset peittoa jatkamassa.
Työttömiä siis tarvitaan. Mutta sitä totuutta vaan ei työttömille haluta sanoa. Eikä työttömille haluttaisi maksaa siitä, että he ovat perin hyödyllisiä yhteiskunnalle.
yleltä tuli hyvä dokumentti hotellisiivoojista.
en ole ihan varma että ulkomailta tänne tulevat työntekijät millään tavoin tulevat parantamaan Suomen/Suomalaisten hyvinvointia.pl.erityis- asiantuntija tehtävät.
korkeintaan romuttavat/kilpailuttavat itsensä hengiltä(siis yritykset ja ihmiset)
puolustaako kukaan enää Suomalaista työmiestä/naista?
Monet tulevaisuuden työt voivat olla pienipalkkaisia ja huonosti tuottavia, jolloin veroja ei kerry eikä kansantuotetta synny, vaikka väestön ikärakenne saataisiin tasapainoisemmaksi. Tämä ei johdu (vain) siitä, että ulkomainen työvoima työllistyisi matalapalkkatöihin, vaan globaalista kilpailusta. Jos veroja ei kerry, ei auta muu kuin panna suu säkkiä myöten — eli karsia kuluja julkisella sektorilla mukaan lukien eläkkeet. Voi olla, että olemme väärässä kuvitellessamme kansainvälisen kilpailukyvyn olevan tärkeintä ja että voitaisiin aina olla se, joka syö rusinat pullasta. Paras tapa pelastaa hyvinvointiyhteiskunta olisi, että kaikki maat saataisiin toimimaan kaikkien maiden menestymisen eteen, eikä ensisijaisesti omaa etua ajaen. Miksei tasapuolinen taloudellinen kehitys olisi myös globaalisti paras hyvinvoinnin edistäjä, jos se on sitä valtioiden tasolla?
Näin se on ‚ei ikäihminen ole työnantajien himoitsemaa työvoimaa, joten eläkeiän nosto siirtää vain ihmisiä eläkkeeltä kortistoon.
Meille syntyy uusi sosiaalinen ongelmaryhmä, ikääntyneet työttömät.Näitä yritetään työllistää orjatöillä,mutta varmaan heidänkin joukosta löytyy tervekätisiä, jotka kykenevät nousemaan kapinaan.
Itse asiassa meilläon jo sellinen, yli 50-vuotiaita työttömiä on jo n 100000 ja jos mukaan lasketaan työvoimasta syrjäytetyt niin varmaan yli 200000
Pitkäaikaistyöttömistäkin 2/3 on + 50-vuotiaita
Mutta he eivät ole kovin kiinnostava ryhmä,kun kukaan ei ole vielä tarttunut aseeseen ja tehnyt joukkomurhaa
Miksi työmailla ei puhuta suomea on kiinnostavampi kysymys. Onko koulutusmäärien ennakointi epäonnistunut täysin? Eli onko esim. rakennusmiehiä alikoulutettu todella paljon? Vai onko hyväkin, että hitaamman rakentamisen aikoja varten on ulkomaisten työntekijöiden puskuri, joka palaa kotimaahansa ja suomalaisilla rakennusmiehillä on yhä täystyöllisyys? Vai ovatko suomalaiset sittenkin ensimmäisiä, jotka jäävät työttömiksi?
“Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.”
Tässä kannattaa kiinnittää huomiota lihavoituun sanaan. Kaikki maahantulo tälläkään hetkellä ei valitettavasti ole työvoimaa.
Tai sitten suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointikoneisto onnistuu jotenkin tekemään halutusta työikäisestä tulijasta kammoksutun tulonsiirroilla elävän.
Työn perässä tullut ei pääse suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, ellei ole ollut täällä riittävän kauan töissä.
Jos pakistanilaiset, intialaiset ja kiinalaiset työntekijät päästettaisiin kilpailemaan rakennuksille yhdenvertaisesti virolaisten kanssa, niin eiköhän kieli raksoilla taas vaihtuisi ja rakennusyritysten voitot kasvaisivat. Ja sitten taas voitaisiin väittää, ettemme muka pärjäisi ilman kyseisiä työntekijöitä. Kyse on valinnasta ja siitä, kenen etuja haluamme ajaa ja millaista yhteiskuntaa haluamme.
On totta, että laajaa työvoimapulaa ei Suomeen tule meidän elinaikanamme. Alueellista tai ala-kohtaista työvoimapulaa sen sijaan on. Suomen valtion ja kuntien kyvyttömyys hoitaa edes tällaista työvoimapulaa on hyvin heikko, joten on ihan lohdullista että jäykkä suomalainen yhteiskunta ei kohtaa laajaa työvoimapulaa.
On koomista että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat valittavat pulaansa erityisopettajista
tai lastentarhaopettajista, koska pula on täysin heidän itseaiheuttama. Suomen valtion kyvyttömyys kouluttaa tarpeeksi lääkäreitä heidän tarpeeseensa nähden on hämmentävää. Tilanne on ollut nähtävissä jo pitkään, mutta ainoa mihin päättäjät ovat pystyneet on ollut kritisoida lääkäreitä tai ehdottaa lisää jäykkyyttää työmarkkinoille.
Ja koska ei puhuta suomea, halvat virolaiset (jotka eivät edes enää ole niin kauhean halpoja) tulevat usein kalliiksi, kun virheitä ja vahinkoja tulee. Se on kyllä pieni mysteeri, mihin suomalaiset rakennusmiehet ovat kadonneet.
Näin. Ja kun on kerran joutunut suomalaisen sosiaaliturvan varaan, työnteosta (erityisesti pienipalkkaisesta) tulee käytännöllisesti katsoen rangaistavaa.
Rakennusalan työttömyys on kansallisesti on korkealla tasolla. Etenkin pk-seudulla ulkomainen työvoima syrjäyttää kotimaisen polkemalla työehtoja.
Olenkin odotellut, että koska tämä nousee esiin keskustelussa. Tulevalla työvoimapulallahan on perusteltu maahanmuuton lisäämistä, mikä nyt paljastuu virhearvioksi tai joissain tapauksissa älylliseksi epärehellisyydeksi.
Työttömyys on korkealla, talouden näkymät eivät ole kaksiset, työvoimapulaa ei ole näkyvissä. Muuttaako vihervasemmisto nyt näkökantaansa maahanmuuttoon?
Työperäinen maahanmuutto on edelleen kansantalouden kannalta kannattavaa. Suomen Pankki esitti sen lisäämistä. Ongelma on, että Suomeen ei haluta tulla. Koulutettu ammattilainen suuntaa muualle.
Kysymys on enemmänkin siitä, että työnantjat eivät halua maksaa suomalaista palkkaa.
Ulkomiasta työvoimaa käytetään palkkojen ja muidee työehtojen polkemiseen
Rehelliset yrittäjät on ajettu markkinoilta
Ulkomaalaiselle työvoimalle on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Kaikki eivät maksa, mutta riskinä on kiinni jääminen. Sitten maksaa erotuksen takautuvasti.
Laina Kelan sivuilta, maahanmuuttaja voi päästä suoraan Suomen sosiaaliturvan piiriin jos hänellä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus tai yli kahden vuoden määräaikainen
“Työntekijänä Suomessa
Voit useimmissa tapauksissa päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin heti maahan muutosta lukien, jos työskentelet Suomessa vähintään kaksi vuotta. Tällöin muuttoasi Suomeen pidetään vakinaisena. Työskentelyn kesto selvitetään työsopimuksesta tai työnantajaltasi.
Jos alun perin alle kahdeksi vuodeksi tarkoitettu työskentely jatkuu yli kaksi vuotta, siirryt Suomen sosiaaliturvan piiriin siitä ajankohdasta lukien, jolloin tilapäinen työskentely muuttuu vakinaiseksi.
Joissakin tapauksissa voit päästä osittain Suomen sosiaaliturvan piiriin jo neljä kuukautta ylittävästä työskentelystä.”
Näin on, mutta aika monen mielestä tämä asiantila ei ole toivottu.
Rakennusala on muutenkin varsin epämääräinen, halpatyövoiman käyttö ei ole ainakaan laskenut asuntojen hintaa.
Maahanmuuttajien työttömyys on moninkertainen kantaväestöön verrattuna, harva maahanmuuttajaryhmä parantaa huoltosuhdetta.
Itse asiassa useimmat huonontavat huoltosuhdetta
Maahanmuuttajat tekevät pienipalkkaista työtä eivätkä juurikaan tuota bkt ja verotuloja.
Kotouttamisen vuoksi kulut ovat korkeata
Suuriperheisinä huoltosuhde on huono jo maahanmuuttajien sisällä
Ovatko virolaiset suuriperheisiä?
Olisiko hyvä ratkaisu, jos ryhtyisimme laivaamaan orjia Suomeen? 😉
Selvää kaamosmasennusta näissä kirjoituksissa.
Kyllä työvoimapula tulee, mutta se tosiaan ratkeaa ulkomailta tulevilla. Samalla jää jäljelle chillaajien sukupolvi.
Lisäksi tämän uuden sukupolven pitäisi vuorostaan pitää huolta vanhenevista vanhemmistaan ja lapsistaan.
Onko tuolla sukupolvella kykyä hoitaa oma osuutensa jää nähtäväksi.
Ainakin Nokialle on virrannut ammattitaitoisia asiantuntijoita eri suunnista. Jos firma on kiinnostava, toimii varmaankin muillekin. Vaikka Suomen ilmasto voi olla joillekin miinus, on monilla myös positiivista kiinnostusta Suomea kohtaan.
Valmistuin Tampereen tekusta vuonna 67. Insinööriliitto oli edelliset vuodet propagoinut voimakkaasti insinäöörikoulutuksen lisäämisen puolesta. Perusteluna oli tulossa oleva kova pula insinööreistä.
Erosin liitosta heti valmistuttuani, koska koin käytännössä työllistymisongelmieni kautta tilanteen juuri päinvastaisena kuin liitto. Töitä oli vaikeaa löytää edes meikeläiselle suhteellisen hyvin koulutetulle.
Tämän jälkeen olen jokseenkin huvittuneena seurannut keskustelua työvoimapulasta. Jostain syntyy säännöllisin väliajoin “varma tieto”, ettei Suomessa ole tarpeeksi työvoimaa. Käytännössä työpula on jatkuvasti ollut suurempi ongelma kuin työvoimapula.Ihmettelen, kenen etua tälläisen tiedon levittäminen oikeastaan palvelee.
Olkiluoto ja rakennusteollisuus näyttävät kyllä vähän siltä, että halpatyövoiman käyttö on hallituksen pysyvä linjaus.
Ville:
Usein unohdetaan, että eläkekuluja on jo karsittu 1990-luvulla. Silloin poistettiin kansaneläkkeen pohjaosa valtaosalta työeläkeläisistä ja luotiin automaatti (taitettu indeksi), jolla eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä.
Keskimääräinen eläke on n. 1400 euroa. Paljonko haluaisit ottaa pois?
(ja valtaosa eläkkeistä ei ole julkisen sektorin kuluja).
No on kai. Raha on aina hyvä houkutin, ja köyhiä maailmassa vielä riittää.
Itseäni huvitti satu tulevasta työvoimapulasta jo opiskeluaikana 90-luvun lopulla, kun sitä koulussa propagoitiin.
Yhtä huvittavaa on maahanmuuton kauhisteleminen. Niin kauan kuin niin sanottuna ongelmana on maahan- eikä maastamuuto, menee meillä hyvin.
“Suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle — missä on työvoimapula?
Ennusteet työvoimapulasta ovat menneet pieleen. Asiantuntijoiden mukaan suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ei luonut pulaa työvoimasta, vaan hillitsi vain työttömyyden kasvua.
Moni pätkätyöläinen on odottanut suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtöä työmarkkinoilta vakituisen työpaikan toivossa. Nyt kaksi kolmasosaa suurista sotien jälkeen syntyneistä sukupolvista on eläkkeellä. Edelleen työtä tekevien suurten ikäluokkien määrä koko työvoimasta on neljä prosenttia. Silti avoimien työpaikkojen määrä on viime aikoina vain vähentynyt.
Suuret ikäluokat viihtyivät töissä paljon pidempään kuin osattiin ennustaa.
- Tähän vaikutti nimenomaan koulutus. Tutkimuksetkin osoittavat, että korkeasti koulutetu ihmiset viihtyvät töissä pidempään ja suuret ikäluokat ovat olleet edeltäjiään koulutetumpaa väkeä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen.”
Loppu täältä:
http://yle.fi/uutiset/suuret_ikaluokat_jaivat_elakkeelle_-_missa_on_tyovoimapula/6395254
Hohoo. Et kai oikeasti ihmettele.. EK:n pahin painajainen on liian alas painuva työttömyysaste, se kun veisi lopunkin uskottavuuden “kilpailukyvyn palauttamisen” (lue: viivan alle tarttis saada lisää) vaatimilta toimilta.
Kiinnijääntiriski on olematon ja jos jää kiinni niin firma vedetään konkurssiin ja toiminta jatkuu toisella nimellä.
Ulkomaalainen työvoima edesauttaa vain palkkojen ja työehtojen polkemisessa
Ainakin neljännes työikäisestä väestöstä on sellaista, että kykenisi hyvin yksinkertaiseen suorittavaan työhön, mutta tätä työtä ei ole enää olemassa. Nämä ihmiset ovat nyt työttöminä, työllistettyinä, kursseilla, kuntoutuksessa, sairaslomilla, kuntoutustuella ja eläkkeellä. Heille pitäisi mahdollistaa tienata muutama euro tunnissa sosiaalitukien päälle. Jos näin pientä palkkaa saisi maksaa, niin heille olisi töitä vaikka kuinka paljon. Työnteko lisäisi osallisuuden tunnetta, vähentäisi päihteiden kulutusta ja terveyspalveluiden käyttöä.
Hyvä vaihtoehto olisi mahdollistaa kotitalouksille näiden yksilöiden työllistäminen suoraan ilman byrokratiaa, minimipalkkasäännöksiä tai työnantajavelvoitteita, niin että yksilön sosiaalitukiin ei myöskään kajottaisi.
Tämä on tietysti ideologisten lukkojen vuoksi utopiaa. Hyvinvointivaltio plaa plaa. Todellisuudessa nämä ihmiset ovat nyt osattomia ja kuihtuvat yksin yksiöissään.
(Olisi tuo tietty palveluyrittäjille katastrofi, markkinahäiriö yms.)
Aina kun kritisoidaan eläkkeitä, niin joku vetää esiin jonkin keskimääräisen eläkkeen suuruuden, joka on surullisen pieni, mutta ei lopulta kerro paljonkaan
Eläkkeissä on kuitenkin valtava hajonta, ja myös todella suuria eläkkeitä on suurten ikäluokkien edustajille myönnetty, ja paljon (sekä kappale- että euromääräisesti). Kysy vaikka ex-valtionyhtiön ex-toimitusjohtajalta Mikael Liliukselta.
Näiden suurien eläkkeiden saajat eivät ole käytännössä maksaneet työuransa aikana lähellekään niin paljon eläkemaksuja kuin aikanaan todennäköisesti tulevat saamaan eläkettä (työuran pituus ja eläkkeellä olon aika on arvioitu aikanaan väärin, puhumattakaan niin sanotuista lisäeläkkeistä sekä siitä että suurituloiset elävät keskimäärin pitempään kuin pienituloiset ja nauttivat suurta eläkettään kauemmin). On siis kysymyksessä suuren luokan huijaus, jossa tulevat sukupolvet tukevat jo ennestään varakkaita vanhuksia enemmän kuin muita vanhuksia. Tämä voimistaa eläkeläisten tuloeroja ja saattaa pienelle eläkkeelle jääneet vanhukset entistä pulmallisempaan tilanteeseen, koska myös ns. taitettu indeksi iskee pahiten juuri heihin.
Lisäksi Venäjällä väestö vähenee. Venäjä tarvitsee itsekin noin miljoona maahanmuuttajaa vuodessa. Tästä oli juuri pitkä artikkeli London Book Reviewssä. kandee lukea
Työvoimapulaa ei juuri esiinny eikä tule. Sen sijaan esiintyy palkanmaksajapulaa. Ja ei, tämä ei varsinaisesti ratkea sillä, että julkinen sektori ryhtyy maksamaan palkkaa useammille tyhjästä. Sen sijaan pitäisi saada yksityinen taloudellinen toiminta kannattavammaksi, jotta joku maksaisi veroja, ja ennen kaikkea, jotta tulonsiirtoihin ja joutilaisuuden sivukuluihin menisi vähemmän rahaa.
Palkanmaksajapulasta ei kannata syyttää ensisijaisesti nykyisiä palkanmaksajia, jotka sentään tekevät jotain hyvää. Tätä syyttelyä näkee kovin usein, kun työnantajat sitä ja työnantajat tätä.
Varsinainen tragedia on se, että meillä on paljon ihmisiä, jotka voisivat tehdä jotain hyödyllistä, mutta tulonjakopolitiikka on rakennettu niin, että he mieluummin — eggon sanoin — kuihtuvat yksiöissään. Varsinkin, kun sieltä yksiöstä ei pääse pian uloskaan kun lumityöt ovat tekemättä.
Liliuksen eläke ei tosin ole ihan tavanomaisen kuvion mukainen eli raha ei tule samasta paikasta kuin tavallisen työeläkkeen saajille:
http://www.taloussanomat.fi/energia/2009/04/03/liliuksen-elake-yli-40–000-euroa-kuukaudessa/20098788/12
“Fortum onkin joutunut varaamaan Liliuksen eläkkeisiin viime vuosina noin miljoona euroa vuodessa. Valtion omistajaohjausyksikkö kuvailee vapaaehtoisia eläkemaksuja merkitykseltään ”hyvin suureksi eräksi”.”
Niin, jos tämä Liliuksen eläke on näitä pahamaineisia niin sanottuja lisäeläkkeitä, jotka on alirahastoitu, niin ei se tee tätä asiaa yhtään moraalisesti kestävämmäksi, päin vastoin:
http://www.hs.fi/talous/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille+miljoonalasku+johtajatason+lis%C3%A4el%C3%A4kkeist%C3%A4/a1305553425960
Mutta siis tavallistenkin työeläkkeiden kohdalla lienee suurten ikäluokkien osalta niin, että he ovat työuransa aikana maksaneet vähemmän eläkemaksuja kuin aikanaan tulevat eläkettä saamaan, ja tässä tapauksessa tämä väistämättä tarkoittaa, että tulevilta sukupolvilta tapahtuu tulonsiirto suurille ikäluokille ja vieläpä siten, että suuren eläkkeen saajia tuetaan enemmän kuin muita.
Sukupolvien välinen tulonsiirto ei sinänsä ole ongelmallinen, etenkin jos tulevilla sukupolvilla menee hyvin ja työnantajilla on varaa maksaa kunnon palkkoja, joista eläkemaksuja sitten maksellaan. Mutta meni tulevaisuudessa hyvin tai huonosti niin joka tapauksessa on ongelmallista se, että järjestelmä kasvattaa vanhusten tuloeroja yhteisvastuullisesti niiden ikäluokkien osalta, jotka ovat itse maksaneet vähemmän eläkkeitä kuin aikanaan tulevat saamaan.
No ei siinä mitään älyllisyyttä ole, ahneutta vain.
Tämä on sinänsä kyllä totta, mutta nämä suuret ikäluokat näyttävät vähenevän sellaista vauhtia (ennustettua nopeammin), että mitään varsinaista tulonsiirtoa ei tapahdu.
Ja normaalit työeläkkeet eivät nyt ole oleellisesti suurempia kuin tulevatkaan ja tulevia nautitaan kauemmin.
Eläkeläisten vaikutus työvoimapulaan ei ole minulle selvinnyt, mutta suuria ikäluokkia näköjään yritetään syyllistää myös siitä.
Mihin perustuu väite, että suuret ikäluokat vähenevät ennustettua nopeammin?
-siis ennen EU:ta(v.1995) ja työvoiman “vapaata“liikkumista Helsingissä ei SIIS RAKENNETTU EIKÄ PUDOTETTU LUMIA!!!
joko kyseessä on dementia tai tarkoitushakuinen trolli tahi propaganda jonka tarkoitusperä ei avaudu uudelle kasvolle.
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/12/18/tyon-tarjonnasta-ja-kysynnasta/
Työn tarjonta ei luo omaa kysyntäänsä.
Entä jos se ryhtyisi maksamaan palkkaa useammille jostain muusta kuin tyhjästä?
Nykyisissä pääkirjoitustoimittajien Ruotsin ihannoinneissa ei koskaan mainita, että Ruotsin korkeampi työllisyysaste johtuu siitä, että julkisten palvelujen henkilöstömitoitukset ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna noin 200 000 ihmistä vähemmän julkisen sektorin töissä kuin Ruotsissa. Sen sijaan työllisyysaste yksityisellä sektorilla on Ruotsissa ja Suomessa suurin piirtein sama. Jostain syystä, joka tulee ikuisesti jäämään arvoitukseksi, tällä samalla yksityisen sektorin työllisyysasteella on Ruotsissa varaa palkata ne sadat tuhannet julkisen sektorin lisätyöntekijät.
Osmo,
kuuntelin tänään blogillasi mainostetun radiokeskustelun YLE:n Ajantasa-ohjelmassa.
Keskustelussa perussuomalaisten edustaja nosti esiin juuri saman tärkeän asian, josta itsekin kommentissani yllä mainitsin aiemmin: eläkemaksuja pitäisi mahdollisesti porrastaa tuloluokkien mukaan, koska näyttää siltä, että alemmissa tuloluokissa eliniän odote ei kasva samalla tavalla kuin ylemmissä tuloluokissa.
Mikä on Osmo Soininvaaran näkemys tästä asiasta?
Toiseksi, mitä muuta voitaisiin tehdä, jotta estettäisiin yllä mainitsemani eläkejärjestelmän tulonsiirtovaikutus, jossa hyvätuloisia eläkeläisiä tuetaan tulevien sukupolvien toimesta enemmän kuin muita eläkeläisiä? En voi uskoa, että tällaisen järjestelmän luominen olisi ollut kansan tahto, mutta näin tässä näyttää käyneen. (Selostin asiaa tarkemmin aiemmassa kommentissani: http://www.soininvaara.fi/2012/12/13/leppoistaminen-yleistyy/#comment-243036 )
Toinen syy muuttaa tulevan eläkkeen tason määräytymisen perusteita tai eläkemaksujen suhteellista osuutta palkasta tuloluokkien mukaan on erimittaiset opiskeluajat eri tuloluokissa.
Ainakin itse oletan, että eläkkeelle jäämisen kynnyksellä suurituloisimmat henkilöt ovat opiskelleet aikoinaan pitempään kuin keskimääräinen palkansaaja. Toisaalta, eläkettä karttuu varhaisen työuran ansioista pienemmällä prosentilla kuin myöhäisen työuran ansioista.
Kysymys kuuluukin, että vaikuttavatko koko työuran aikana maksetut eläkemaksut ja niiden suhde odotettavissa olevaan elinikään oikealla ja oikeudenmukaisella tavalla myönnettävän eläkkeen suuruuteen?
Pahoin pelkään, että suurituloisimmat ryhmät ovat osanneet huolehtia eduistaan muiden kustannuksella, ja käytännössä sekä opintotukijärjestelmä että eläkejärjestelmä suosivat suurituloisia. Näistä tärkeämpää olisi korjata eläkejärjestelmä tulonsiirtovaikutuksiltaan neutraaliksi tai tuloeroja tasaavaksi. Opiskelua kannattaa tukea yhteisvastuullisesti mutta ei suurituloisten eläkeläisten omaisuuden paisuttamista.
Erot odotettavissa olevassa eliniässä eri tuloluokissa ovatkin paljon huikeammat kuin voisi aavistaa:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116622-ts-iso-ero-repesi-suomalaisten-elinikaan
Lienee siis varsin selvää, että nyt eläköityvien pienituloisten aikanaan maksamat eläkemaksut kattavat paljon paremmin heille elämänsä aikana maksuun tulevat eläkkeet kuin suurituloisten kohdalla on.
Taitaa olla niin, että suurin kestävyysvajeen ja eläkemaksujen korotuspaineen aiheuttaja ovatkin siis terveet ja hyvätuloiset eläkeläiset. Lopulta heidän tehohoitonsa tulee maksamaan todennäköisesti yhtä paljon kuin sairaampien pienituloisten viimeiset vuodet aiemmin, mutta tätä ennen he ehtivät olla eläkkeellä pienituloisia kauemmin ja heidän eläkkeistään rahastointivaje on näin ollen suurempi kuin pienituloisten pienistä eläkkeistä.
Onko päättelyni aukoton? Kommentteja?
Olen kaksi vuotta hakenut töitä aktiivisesti asuinpaikkakunnalta ja olen hakenut noin kymmeneen avoimeen työpaikkaan ja olen päässyt kahteen haastatteluun ja muihin paikkoihin ei ole tullut edes haastattelukutsua.
Aina töihin on valittu joku muu ja minulle ei olla aina edes viitsitty ilmoittaa asiasta edes sähköpostitse.
Ei kukaan halua työllistää työntekijää, jos hän ei ole täysin työkykyinen. Työttömien lisäksi ennenaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä on aivan liikaa nuoria aikuisia eli alle 40-vuotiaita ihmisiä.
Suomessa on olemattomat ja surkeat välityömarkkinat. Ei kukaan työllistä osatyökykyistä ihmistä ja meitä tässä tilanteessa eläviä ihmisiä on vähintään useita kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden työllistyminen ei tässä maassa näytä kiinnostavan ketään vähiten poliitikkoja.
Tilastoihin, esim. laaja artikkeli:
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_001.html?s=1
Ns. suuret ikäluokat ovat jo nyt jokseenkin yhtä suuria/pieniä kuin seuraavat ikäluokat.
Mielenkiintoinen on myös esim. tieto: “Suurten ikäluokkien nuoremmistakin jäsenistä eli vuonna 1949 syntyneistä oli lähes 40 prosenttia työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeellä” vuonna 2010.
Työurien pidentämistä eläkeikää nostamalla vaikeuttaa siis:
1) työttömyys ja
2) työkyvyttömyys.
Siinä, että suurista ikäluokista moni muutti Ruotsiin, ei pitäisi enää olla mitään yllättävää eikä siinäkään, että lapsikuolleisuus oli 40-luvulla suurta. Senkään ei pitäisi yllättää ketää, että vanhemmiten ihmiset alkavat kuolla. Jos jotain yllättävää pitää etsiä niin sitä löytyy päin vastoin siinä, että suuret ikäluokat ovat sitkeähenkisempiä kuin vanhemmat kohortit ja että 61-vuotta täyttäneistä yli puolet on vielä töissä tai ei ainakaan ole eläkkeellä, toisin kuin kymmenen vuotta vanhemmasta kohortista vuonna 2002.
Eläkeuudistuksen jälkeen eläke perustuu koko työuran aikana saatuihin palkkoihin (joiden perusteella eläkemaksukin määräytyy), joten vastaus on: vaikuttavat oikealla tavalla.
Pitäisiköhän eläkkeet muuttaa niin, että on vain työkyvyttömyyseläke? Tämä vastaisi varmaan aika hyvin sitä, mikä on alun perin ollut tarkoitus. Vanhuuden myötä työkyvyttömyys jossain vaiheessa yleensä tulee. Vapaaehtoisten eläkevakuutuksien erityiskohtelun voisi samalla poistaa tai ulottaa yleisemmin sijoittamiseen (niin kuin esim. Britanniassa), ja jokainen voisi säästää rahaa pitääkseen sapattivuosia silloin kun niitä eniten tuntee tarvitsevansa.
Täysin samaa mieltä!
Hyvä esimerkki tästä tulonjakopolitiikasta oli SAK:n sanomalehti Kalevassa 13.12.12 esittämä väite: “palkansaajat ovat tuottavia, mutta johto ei saa hyvähintaisia vientituotteita aikaan”, jolla se halusi tyrmätä esillä olevat kipailukyvyttömyys-argumentit.
Hyvähintaisten vientiuotteiden kehittäjiltä vaaditaan useimmiten pitkää korkeatasoista koulutusta ja/tai erityisiä kykyjä kuten luovuutta, tahdonvoimaa, liikemiessilmää, hypen ymmärrystä tms. Näitä avuja ei meillä kaikilla ole.
Mitä korkeammiksi yrityksen kustannukset nousevat, sitä korkeammalle tarvittavan osaamisen rima nousee ja sitä vähemmän löytyy riman ylittäviä ihmisiä.
Tilanne on ihan sama myös useimpien kotimarkkinayritysten kohdalla, sillä myös ne kilpailevat joko suoraan tai välillisesti ulkomaisten yritysten kanssa.
SAK väite osoitaa, että se haluaa maksimoida vain työssä olevien edut, kun taas työttömiksi joutuvat ovat muiden murhe.
Virkamies kun silmäläpät päässään katsoo ministeriönsä taulukostaan, että suhteeellisesti ottaen esim. lottoajia maassamme on liian vähän — että tuleehan hankkia lisää lottoajia maahan. Ja kun näin useampikin virkamies tykönään toteaa, niin tuodaan sitten maahanmuuttajia täyttämään useiden ministeriöiden taulukoiden sarakkeita.
Täältähän tuo Suomen Pankin suositus löytyy:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/talouden_nakymat/Documents/ET512_2012.pdf
Suositus perustui kuitenkin seuraaviin oletuksiin:
“Eläkkeen korvaussuhteen oletettiin
siten pysyvän muuttumattomana
ja maahanmuuttajien keskiansiot oletettiin
samaksi kuin kantaväestön. Lisäksi
oletetaan kaavamaisesti, että maahanmuuttajien
työllisyys ja tuottavuus ovat
samat kuin kantaväestön.”
Jokainen voi itsekseen miettiä, miten realistisia nuo oletukset ovat.
Työperäisessä maahanmuutossa työllistymisaste on liki sata prosenttia, koska jos työpaikka menee, oleskelulupa loppuu.
Matkapuhelinyhtiö Jollassa on vain 50 työntekijää. Jollassa työskentelee 16 kansallisuutta.
Roviolla on yli 30 eri kansallisuutta edustavaa ihmistä. Angry Birdsejä alkaakin olla joka maailman kolkassa ja mitä mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä.
Jolla tulee myyntiin ensi kesänä. Seuraava puhelimeni on Jolla.
Voisiko ulkomaalaisten käyttö olla järkevämpää Jollan ja Rovion kaltaisissa vientiyrityksissä, kuin kattolumia pudottelemassa tai tomaatteja poimimassa.
Siinäpä se — ja ne näyttävät nyt Suomesta loppuneen.
Selvää on, että niitä ei ole SAK:n riveissä, mutta ei kai kukaan sitä tosissaan ole odottanutkaan? Liukuhihnat kyllä pyörisivät tehokkaasti, mutta kun ei ole tuotteita, jotka menisivät kaupaksi.
Tuskin siinä on kysymys työssä olevien etujen maksimoimisesta eikä siitä, että työttömyys on ‘muiden murhe’.
Tuossa työssäolossakin on harhaa,sillä 70–80-luvulla julkinen sektori palkkasi paljon väkeä ja he ovat nyt 60 kahta puolta.
Esim kuntien henkilöstöstä liki puolet on
+50-vuotiaita.
Itse asiassa 55–64-vuotiaita on 780000,heistä 480000 kuuluu työvoimaan, virallisesti heistä on 70000 työttömänä ja kun n 200000 heistä on julkisen vallan palveluksessa niin n puolet +50-vuotiaista työssäolevista on julkisen sektorin työntekijöitä.
Eli avoimen sektorin työntekijät ovat aliedustettuna
Eläköitymisiän määrittely on hyvin propagandistinen.
Työkyvyttömyyden ja vanhuuseläkeiän yhdistelyllä kuvaa eläköitymisestä vääristellään japyritään antamaan kuva alhaisesta eläköitymisiästä.
Oikeassa elämässä vanhuuseläkkeellejäädään 63,5 vuoden iässä, joten kovin paljon eläkeiän nosto ei vaikuta vanhuuseläkkeelle siirtymiseen
Työkyvyttömyyseläkkeissä voisimme menetellä kuten tehdään Ruotsissa ja Tanskassa.Ruotsissa alle 30-vuotias ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle.
Se nostaa tietysti keskimääräistä eläköitymisikää.
Tanska nosti työkyvyttömyyseläkken alarajan 40 ikävuoteen ja ratkaisi näin eläkeiän korottamisen.
Saksaa on käytetty esimerkkinä eläkeiän rajusta nostosta.
Totuus on vain toisenlainen.Eläköityä voi kaksi vuotta aikaisemmin eli 67-vuoden eläkerajan sijasta voi eläköityä 65-vuotiaana ja menetys on jos ei ole sairauksia 7,2 %.
Ja kun Saksassa on irtisanomiskorvaus,jokaantaa pitkään palvelleelle 2–3 vuoden palkan ja päälle tulee edelleen vuoden työttömyyskorvaus niin työelämästä voi poistua 60-vuotiaana ilman,että joutuu sossun luukulle
ja kyseisillä rakennustyömailla ei muuten paljon tulo/kunnallisveroja maksella Suomeen
joten kuka hyötyy:suuret rakennusliikkeet hankintaketjun yläpäässä
kuka taas kärsii:Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta menetettyjen verotulojen kautta+Suomalainen rakennusmies joka on työtön
kunpa jokin taho tekisi tutkimuksen vaikkapa Helsinkiin rakennettavan kohteen kokonaisverokertymästä
ja vastaavasti esim.Jyväskylään rakennettavasta kohteesta jossa kai ei ulkolaista työvoimaa vielä ole.
kohde olisi kaupungin rakennuttama/kilpailuttama vaikkapa kerrostalo/päiväkoti yms.
budjetti olisi tietysti samaa luokkaa kummassakin kaupungissa(esim 5Me).
voisi tulla yllätyksiä kuinka “edullista“Helsingin veronmaksajille on rakennuttaa ko.kohde.siis tuloverojen jälkeen.
Syitä tähän on monia, mutta yksi saattaa olla se, että Ruotsissa eläkejärjestelmä on taloudellisesti ja eettisesti kestävämpi kuin Suomessa. Toki ns. huoltosuhdeongelmakin on siellä pienempi, eli nuoria ja työikäisiä on siellä enemmän suhteessa eläkeläisiin lähivuosina, mutta myös eläkejärjestelmän rakenteissa on eroa.
Jostain syystä maahanmuuttajista on töissä alle puolet ja kun työttömiksikin, eli työsuhde on päättynyt, on ilmoittautut 22,7 % niin takaisinlähtö on teoreettinen.
Eikä se ole oikein eettistäkään, että tänne houkutellaan suurilla lupauksilla ihmisiä ja sitten heidät potkitaan pois,kun he tulevat vanhaksi tai tarpeettomiksi.
Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, olisi jotenkin rehellistä käyttää tilastojatyöperäisestä maahanmuutosta.
Kyllä, mutta halpa- ja huipputuotteiden välillä on yhtenäinen jatkumo niin hinnoiltaan kuin vaativuudeltaan.
Väitteeni oli, että mitä korkeammalle kustannustaso, m.l. palkkakustannukset nousevat, sitä korkeammalle niin toimihenkilöiden kuin työntekijöiden työllistämisrima nousee.
En oikein näe asialle muuta ratkaisua kuin, että Suomeen syntyy sellaiset työmarkkinat, joissa matalat palkkatulot kompensoidaan tulonsiirroilla.
Tekemättömiä töitähän olisi vaikka millä mitalla, niitä vain ei kannata nykykustannuksilla teettää.
Muttei tarkoituksen mukaista.
Voisiko johtua siitä, että on olemassa muunkinlaista maahanmuuttoa kuin työperäistä?
Varmaankin,mutta tilastoja,jotka kertoisivat jotakin työperäisestä maahanmuutosta en ole onnistunut löytämään.
Mutta kyllä maahanmuuttajia voidaan verrata myös alkuperäiskansaankin.Hehän ovat tuleet tänne asumaan ja olemaan
Työperäistä maahanmuuttoa tulee lähinnä Virosta ja Venäjältä. Venäjän tilastoista tulee putsata Mauno Koiviston maahan kutsumat inkeriläiset, koska heidän maahantulonsa ei ole edellyttänyt työpaikkaa. Virolaisten osalta taas ongelmana on, että heitä taitaa olla täällä töissä enemmän kuin asuu.
Lisäksi tulee pimeä työvoima, arviot vaihtelevat 30000–70000 välillä.
EU:lla ei ole yhteistä verovalvontaa/kantoa,joten pimeää työvoimaa on varmaan miljoonia
Työikäisiä on liian vähän ja tulonsiirroilla eläviä paljon, ja pulaa on työssä käyvistä ja veroja maksavista. Nykyisenkaltainen maahanmuutto ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu ongelmaan, sillä se tuottaa enemmän tulonsiirroilla eläviä kuin niitä työssäkäyviä.
“Työperäisessä maahanmuutossa työllistymisaste on liki sata prosenttia, koska jos työpaikka menee, oleskelulupa loppuu.”
Jos Ode tarkoitti aloituksessaan työvoiman maahantulolla työperäistä maahanmuuttoa, niin aloituksen ajatus aukeaa aivan uudella ja minunkin järkeen käyvällä tavalla.
Hyvä juttu ja aloitus siis 🙂
Pääosa Suomeen tulleista ulkomaalaisista on tullut työn perässä. Pelkästään Olkiluodon ydinvoimatyömaalla on väkeä enemmän kuin tänä vuonna on myönnetty pakolaisstatuksia. Kaiken maailman hihhulit sotkevat ulkomaalaiset pakolaisiin, mutta siihen ei järkevän ihmisen pidä lähteä mukaan.
Ei varmasti tule työvoimapulaa, ja siitä ministerit Katainen (kok) ja Vapaavuori (kok) pitävät huolta.
Käsittämätön päätös evätä STX:n Turun telakan laina.
Italian valtion omistama Fincantier ostaa pilkkahinnalla STX telakoita. Suomella olisi sama mahdollisuus ostaa Turun telakka.
JK ja JV eivät käsitä, että STX:n Turun telakka on vain laivojen kokoamisalue! Osaaminen, fasiliteetit ja työvoima ovat sadoissa suomalaisissa yrityksissä ympäri Suomea.
Hupaisaa on, että STX:n Turun telakan luottamusmies antaa asiantuntevampia ja analyyttisempia lausuntoja, kuin tulokulmaministeri Vapaavuori virkamiehineen.
Tällainen maallikoista koostuva konklaavi pitää lopettaa. Tilalle pitää saada asiantuntijaelin.
Jos talouspoliittisen valiokunnan amatöörimäisöisyyden takia tilaus menee vahvasti valtion tukemille telakoille Ranskaan tai Saksaan, niin se tietää että Suomessa 20.000 tuhannen työllistetyn tilalla on 20.000 työtöntä, ja että kauppatase ja vaihtotase jäävät vaille yli miljardin euron korjausruisketta.
Ulkomaankauppaministeri Stubb (kok) on tänä käynyt yritysdelegaation kanssa jo Etelä-Afrikassa ja Namibiassa sekä Algeriassa ja Libyassa. Vientiponnistelut ovat avanneet jäteastia Molokille neuvottelut kahdessa maassa. Kauppoja ei vielä ole syntynyt.
Keväällä Stubbin on tarkoitus tehdä pari uutta Afrikan reissua.
Caribean Cruises mainostaa Oasis of The Seas laivan palkintoja suomen valtionkin puolesta http://tinyurl.com/bu4szmz.
Montakohan Molokia yksi loistoristeilijä vastaa, tai kuten Vapaavuori sen tulokulmanerokkuudellaan sanoisi, montako loistoristeilijää yksi Moloki (kok) vastaa?
Kun selvitän, mitkä tiedot ovat julkisia ja mitkä salaisia, kerron, miksi telakkaa ei voinut tukea enempää ja kuinka paljon sitä oltiin valmiit tukemaan.
“Kun selvitän, mitkä tiedot ovat julkisia ja mitkä salaisia, kerron, miksi telakkaa ei voinut tukea enempää ja kuinka paljon sitä oltiin valmiit tukemaan.”
Odotan mielenkiinnolla 🙂
“Kaiken maailman hihhulit sotkevat ulkomaalaiset pakolaisiin, mutta siihen ei järkevän ihmisen pidä lähteä mukaan.”
Voi olla hihhuli, mutta mielessäni ei missään vaiheessa ollut pakolaiset. Jos olisi ollut, olisin sen maininnut.
Keskimääräinen eläke on n. 1400 euroa. Paljonko haluaisit ottaa pois?<P
Keskimääräinen työeläke on kuitenkin 1658e ja se selittää, miksi eläkkeelle (pois työelämästä) on niin kova tunku.
http://www.etk.fi/fi/service/keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4iset_el%C3%A4kkeet/262/keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4iset_el%C3%A4kkeet
Ai ne kaikki tulevat tänne ilman puolisoa, tai sitten tämä puolisokin saa työpaikan noin alkajaisiksi? Jos väitteesi pitäisi paikkansa, kuvittelisi kai löytyvän jonkun etnisen ryhmän, jonka jäsenet opiskelijana olon ja eläköitymisen välisestä ajasta olisivat suuremman osan työllisinä kuin kantaväestö?
Kaikin mokomin, jos sinulla on kunnollisia tilastotietoja niiden ihmisten työmarkkina-asemasta, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskelulupansa työnperusteella, niin kerro toki. Vielä parempi, jos tiedot kattavat myös ihmiset, jotka ovat saaneet lupansa edellisten perheenjäseninä.
Kirjoitin jokin aika sitten Venetsuelasta Suomeen tulleesta pariskunnasta, joka pitää poyöräkorjaamoa Katajanokalla. Vaimo karkotettiin vastikää maasta, koska hänellä ei ole työpaikkaa, eivätkä miehen tulot riitä vakuuttamaan ulkomnaalaisvirastoa, vaikka perhe ei ole käyttänyt mitään tukia.
Jos me saisimme valita, haluaisimme ilman muuta runsaasti ulkomailta tulevaa korkeasti koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Vaikka sitten Roviolla käytettäväksi.
Niitä samoja koulutettuja haluaa moni muukin, eikä meillä pääosin ole mitään kovin suuria houkutteluvaltteja verrattuna vaikka Norjaan tai Saksaan.
Toisaalta eivät ne kattolumienkaan pudottajat tai tomaatinpoimijat huono asia ole, jos hommaan ei kotimaista työvoimaa ole liikaa tarjolla. Siivoojatkaan eivät ole ulkomaisia siksi, että homma olisi suomalaisilta kielletty.
Humanitäärisistä syistä tapahtuva maahanmuutto on työllistämisen kannalta hankalampi, mutta kyse onkin globaalista sosiaalityöstä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yhteiskunnan pitäisi yrittää eri tavoin luoda mahdollisimman otollista ympäristöä työllistymiselle.
Työn perässä on tullut vain 30 % maahanmuuttajista.
Suurin syy on perhesyyt 33 %, toinen opiskelu 31 %
Erityisasiantuntijoita joukossa oli vain 833 kpl.
Eli virallisen muuton mukana tulee vähän työperäisiä muuttajia.
Työn perässä tullaan tekemään töitä pimeästi.
Helsingin kaupungin Tietokeskuksen pitkäaikaisseurannan mukaan maahanmuuttajien työllisyys nousee hitaasti ja jää alemmaksi kuin kantaväestön
Vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneiden työllisyysate oli vuoteen 2007 mennessä noussut 58 prosenttiin, kun koko väestön työllisyysaste oli 70 prosenttia. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).
http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/maahanmuutto_2020/maahanmuuton_trendit
http://www.intermin.fi/download/33826_maahanmuutto_2011_tilastokatsaus_web.pdf
hmoilanen:
Luepa niitä siteeraamiasi tilastoja vähän tarkemmin. 1658 euroa on 2011 aikana vanhuuseläkkeelle jääneiden keskimääräinen työeläke, ei kaikkien työeläkkeiden keskiarvo.
Yllä keskusteltiin paljonko eläkkeitä leikkaamalla voitaisiin säästää, jolloin tietysti oleellista on kaikkien eläkkeiden keskiarvo (vähän yli 1400).
Eläkkeiden leikkaamisella tarkoitetaan alkavien eläkkeiden leikkaamista. Silloin tuo 1658 euroa on oikea tilastoluku.
Jos alkava työeläke olisi kaikille 500e (=toimeentulotuen määrä?) vaikkapa ensimmäiset 5 vuotta, eläkeikäraja voitaisiin hyvinkin pitää entisellään. Samalla nähtäisiin miten halukkaita eläkeikää lähestyvät oikeasti olisivat “antamaan tilaa” nuorille työnhakijoille.
OS: “Pääosa Suomeen tulleista ulkomaalaisista on tullut työn perässä.”
Liian Vanha: “Työn perässä on tullut vain 30 % maahanmuuttajista. Suurin syy on perhesyyt 33 %, toinen opiskelu 31 %”
On esitetty kaksi ristiriitaista väitettä, kumpi on lähempänä totuutta?
OS: “Vaimo karkotettiin vastikään maasta, koska hänellä ei ole työpaikkaa, eivätkä miehen tulot riitä vakuuttamaan ulkomaalaisvirastoa, vaikka perhe ei ole käyttänyt mitään tukia.”
Onko tuo yllättävää? Jos vaimo oli täällä turistiviisumilla, hänellä ei ollut oikeutta tukiin. Tilanne muuttuu oleellisesti, jos hän saa oleskeluluvan perheenjäsenenä. Meinaako herra Soininvaara todellakin, että ulkomaalaisviraston soveltamat tulorajat ovat turhanpäiväisiä, maahanmuuttajien kiusaksi keksittyjä turhakkeita?
Maahanmuuttajat eivät taatusti tule olemaan kansantalouden pelastus, jos suuri osa heistä on veronmaksajien tulonsiirtojen kautta subventoimia halpatyöntekijöitä.
Tehokkain keino nostaa eläkeikää on rajoittaa työkyvyttömyyseläkkeitä. Tanska nosti työkyvyttömyyseläkkeen ikärajan 40 vuoteen se nostaa eläköitymiskää roimasti.
Ruotsissa se on 30 vuotta
Tietysti sairata elätetään toiselta lukulta,mutta how cares, tärkeintä on laskennallisen eläkeiän nousu, ei työuran todellinen pituus.
Eri maita verrataan työllisyysasteen mukaan. Siis kuinka moni on oikeasti töissä. Työkyvyttömyysiän nostamisessa on se idea, ettei 21-vuotiaalle pidä antaa masennuksen takia elinikäistä työkyvyttömyyseläkettä. Meidänkin pitäisi seurata pohjoismaiden esimerkkiä tässä.
Aivan oikein, ei mies pienituloisessa ja satunnaisessa ansiossa ja vaimo ja lapset kotona mitenkään huoltosuhdetta paranna.
OS: “Eri maita verrataan työllisyysasteen mukaan. … Meidänkin pitäisi seurata pohjoismaiden esimerkkiä tässä.”
Voisi kuvitella, että viime kädessä sillä on merkitystä, tekeekö ihminen tuottavaa työtä vai elättävätkö muut hänet. Se, minkä momentin perusteella jälkimmäiset rahansa nostavat, lienee toisarvoista.
Ilmeisesti pointsi onkin se, että sitä toista luukkua eivät työnantajat rahoita.
Työttömyysturvaakin rahoittaa suurelta osin valtio ja työntekijät itse, joten sinne vaan, tulee firmoille halvemmaksi kuin eläke.
Olisiko tässä demareille kunniallinen tapa perääntyä? Eläkeikää ei nostettaisi, mutta eläkkeen määrä olisi 63–68 vuotiaille hyvin pieni, mikä kannustaisi siirtämään eläköitymistä.
Mitäs kunniallista siinä olisi?
Pikemminkin petoksellista — tuon ikäisille kun ei ole työtä tarjolla. Eläkeputken (jota koko ajan tukitaan) sijaan siirrettäisiin väkeä sossun luukulle.
Ja tämähän se EK:n strategia näyttää olevan: ei tarvitse maksaa palkkaa eikä eläkettä, ‘yhteiskunta’ hoitaa.
Mitä järkeä siinä on, että on tiukat tulorajat sille, milloin saa jäädä maahan? Olettaen että henkilöllä ei ole oikeutta tulonsiirtoihin ja vain rajoitettu oikeus julkisiin palveluihin, itsensä ja perheensä omalla työllä elättävä ei haittaa ketään.
Suurempi ongelma minusta on se, että meillä on merkittävänkokoinen kategoria maahantulleita joilla ei ole mitään asiaa Suomen työmarkkinoille joko koulutuksen puutteen tai kielimuurin takia (joku voisi sanoa että ihonvärin tai kulttuurin mutta sivuutan nyt tällaisen suoraviivaisen mekanismin) ja joilla on silti oikeus sosiaaliturvaan ja täysiin palveluihin. Tässä ei muuten olisi mitään erityisempää ongelmaa mutta se maksaa ja vaikka se ei maksaisi paljon rahaa, niin se maksaa ennenkaikkea paljon sitä goodwilliä jota suomalaisilla on aika rajoitetusti ulkomaalaisille.
Poliittisesti maahanmuuttoasioissa on probleemana se, että kun joku haluaa että “maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään”, niin se de facto tarkoittaa sitä että EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden maassaoloa ja maahantuloa vaikeutetaan, ja kaikki muu jää ennalleen. Kukaan ei saa sitä mitä haluavat: Kansantalous ei tästä hyödy, koska marginaalisestikin nämä ihmiset ovat joko tuottavia tai korkeintaan +/-0 vaikutukseltaan. Itseasiassa jos muuta ei osoiteta, niin väittäisin että pitkällä aikavälillä keskimääräinenkin työntekijäaines karsiutuu, ei vain marginaalinen.
AY-liike ei hyödy, koska ne jotka näillä karsiutuvat eivät ole tosiasiassa painamassa esimerkiksi raksa-alan palkkoja; näissä vaikuttaa enemmän EU-peräinen työvoima ja sille taas ei voida tehdä mitään rikkomatta EU-sopimuksia. Ns. rasistitkaan eivät tästä mitään hyödy koska niiden näkyvien ryhmien joita ei haluttaisi nähdä Itä-Helsingin ostareilla hillumassa tai kaduilla työntämässä lastenvaunuja, maahantuloon ja maassaolemiseen tällainen politiikka ei vaikuta.
Ja sitten kun puhutaan maahanmuuton liberalisoimisessa, niin se näyttäisi tarkoittavan yleensä sitä että otetaan lisää turvapaikanhakijoita tai enemmän perheenyhdistämisiä. Tässä taas on sama juttu kuin edellä mutta kääntäen, kukaan ei hyödy siitä. Eivät edes “suvaitsevaiset”, kun sitä odotettua hyötyä maahanmuutosta ei tulekaan. Tai no, oikein hardcoret voivat hyötyä kun rasismi lisääntyy niin oma erinomaisuudentunne kasvaa, mutta tällaiset tyypit ovat onneksi oikeasti harvassa.
Puhumme kahdesta eri ryhmästä. Minä puhun niistä, joilla on valinnanvaraa, eli jotka ovat työelämässä ja joille väsätään superkarttumia ym houkuttimia työelämässä pysymiseen. Näihin houkuttimiin ei vain taida enää olla varaa ja niiden oikeudenmukaisuudestakin voidaan olla montaa mieltä. Valitettavasti on niitäkin 6‑kymppisiä, joilla tuota valinnanvaraa ei ole.
Kunniallisella tarkoitin sitä, että demareiden ei tarvitsisi perääntyä vaatimuksessaan eläkeiän pitämisestä ennallaan.
Se ei ole UVI:n vika, että kansanedustuslaitoksemme säätämät lait eivät anna mahdollisuutta myöntää tuollaisissa tapauksissa vaikkapa oleskelulupaa ilman oikeuksia harkinnanvaraisiin sosiaalietuuksiin.
Joo, mutta eihän noin voi olettaa. Ei haluta “kahden kerroksen väkeä”, eli sitä että toisilla maassa asuvilla on oikeus tulonsiirtoihin ja palveluihin, ja toisilla ei.
Työntekijöiden lisäksi toinen vastaava luokka ovat ns. isoäidit. Heidät pitää karkottaa Suomessa asuvien lastensa tai lastenlastensa luota, koska he eivät ole riittävän läheisiä omaisia saadakseen oleskeluluvan sillä perusteella, ja jos he saavat yhtään minkäänlaisen virallisen proopuskan maassaololleen, seurauksena on myös oikeus sosiaaliturvaan, joka käy kalliiksi.
Seurauksena on sitten usein varsin epäinhimillisiä episodeja.
Maahanmuuttokriitikot (tunnettuna esimerkkinä Halla-aho) hyväksyvät kyllä töihin tulevat, mutta eivät humanitarististen perusteiden käyttöä työvoima‑, rotu- ja uskontopoliittisessa popilaation muovauksessa. Eli jos tulee Suomeen töihin ja työpaikka on tiedossa, niin ei tarvitse tulla EU:sta, vaan vaikka vinkuintialaiset kelpaavat, kunhan tosiaan tulevat töihin. Sen sijaan asemilla norkoilevat turvapaikkaa hakeneet tai perheenä Suomeen yhdistetyt heput herättävät närää.
Voi tietysti sanoa, että asemilla norkoilun saama painoarvo keskustelussa on ihan liian suuri, mutta se näyttää kuitenkin luovan turvattomuuden tunnetta, toisin kuin henkilö näppäimistön ääressä, koneen puikoissa tai lapion varressa — ihonväristä riippumatta.
Perussuomalaiset haluavat auttaa pakolaisia mieluummin kotimaissaan, paitsi silloin, kun tähän tarkoitukseen pitäisi osoittaa määrärahoja. Niinpä he esittivät 270 miljoonaa euroa pois tästä tarkoituksesta. Työperäistä maahanhmuuttoa he kannattavat periaatteessa, mutta ei silloin, kun sitä pitäisi kannattaa käytännössä. Silloin he liittoutuvat demarien puolelle vastustamaan kaikkia, jotka “vievät työpaikoja suomalaisilta”. Kysykää vaikka Putkoselta.
Osmo:
“Työperäisessä maahanmuutossa työllistymisaste on liki sata prosenttia, koska jos työpaikka menee, oleskelulupa loppuu.”
Mihin tämä tieto perustuu? Onko tässä kyse elinkeinonharjoittajista? Käsittääkseni työntekijän oleskelulupa on alkuun määräaikainen, eikä sitä menetä mitenkään välittömästi, vaikka työt loppuisivatkin.
Se, että porukkaa tulee perhesiteen tai opiskelun perusteella ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö kyse voisi olla työn perässä maahan tulemisesta.
Esimerkiksi perhesiteen perusteella työntekijällä on rajoittamaton työnteko-oikeus (ulkomaaalaislaki 79§), kun taas normi työluvalla työntekijän oleskelulupa on ammattialakohtainen (esim. siivoja, kokki jne.) ja tällöin duunari voi tehdä töitä ainoastaan sillä alalla, mille lupa on myönnetty.
Opiskelijalla työtuntien määrä rajoittuu 25 tuntiin viikossa opetusaikana ja muuna aikoina tuntimäärää ei ole rajoitettu. Opiskelijan työntekomahdollisuutta ei ole kuitenkaan rajattu ammattialakohtaisesti (ulkomaalaislaki 80 §), eli tässäkin voi työskennellä alalla kuin alalla.
Voi siis olla mahdollista, että maahan halutaan tulla esim. perhesiteen perusteella, koska silloin voit hakea ja tehdä mitä tahansa töitä. Näihin ryhmiin liittyvät prosenttiluvut eivät myöskään siis kerro koko totuutta.
Eiköhän työttömille nuokin työpaikat kelpaisi. Nyt vain kierretään veroja ja työehtosopimuksia palkkaamalla ulkomaalainen.
Eikös tämä mene siten, että palkataan ulkomainen firma, oli se sitten yhden tai useamman henkilön, joka sitten maksaa heidän firmaansa? Näin työntekijä ei olekaan kotimaisten sopimusten alainen tai ei ainakaan valvottavissa.
Jos tämän kanssa oltaisiin tosissaan, kierrätettäisiin kaikki vierastyövoiman palkat verohallinnon kautta ja nuo verot voisi sitten kukin erikseen anoa oman veroviranomaisen kautta takaisin, jos siihen on aihetta. Samaten voisi viranomainenkin kunnolla valvoa, mitä porukkaa siellä työmailla oikein hiippailee, ja että kaikki maksavat verot Suomeen.
Ja jos sanktio on pelkkä jälkikäteinen perintä ilman muuta rangaistusta, ei kellään ole mitään insentiiviä noudattaa lakia ja sopimuksia. Toistuvasta laiminlyönnistä voisi vaikka ottaa toimiluvan pois rakennuttajalta, tms.
Perussuomalaisista en tiedä, mutta ainakaan minä en pidä kehitysapua sen tehokkaampana tapana auttaa köyhiä kehitysmaiden ihmisiä kuin väestönsiirtojakaan. Siksi vastustan niitä kumpiakin.
Sen sijaan massiivisten pakolaisleirien olosuhteita (terveydenhoito, koulutus) pakolaisia tuottavien maiden naapureissa voisi halvalla kohentaa huomattavasti ja tällä tavoin auttaa suuria määriä ihmisiä heti ja mahdollistaa myös sen, että nämä ihmiset auttaisivat kriisin jälkeen rakentamaan omaa maataan.
No, eläkeyhtiöiden matemaatikot laskevat, mihin on varaa ja mihin ei — onneksi eivät kaikenmaailman blogikirjoittelijat.
Ja petoksessa ei ole mitään kunniallista, riippumatta tarkoituksesta.
Oliko arvonlisäveron nosto täysin vastoin vaalilupauksi taas oli pelkkää vastuunkantamista, ei petturuutta?
SDP:n puhtaasti oppositiotaivalta varten tehdyt vaalilupaukset tulevat Suomelle kalliiksi.
Eipä ole kunniallista.
Oliko välttämätöntä, siihen saa vastata joku, joka tietää.
Mutta Mauno Koivisto aikoinaan vastasi kysymykseen, että jos vaalilupaukset eivät osoittaudu järkeviksi, onko niistä pidettävä kiinni vai tehtävä niin kuin on järkevää, että aina on tehtävä sitä, mikä on järkevää.
Miksei saataisi valita? Ilmeisesti kuitenkin jätetään valitsematta.
Työvoimapulaa pahempi ongelma tässä maassa on työpaikkapula.
Julkisen sektorin työpaikkojahan tämä pula tietenkään ei koske. Pikemminkin päinvastoin.
Raimo K: Ja petoksessa ei ole mitään kunniallista, riippumatta tarkoituksesta.
Aika räikeitä sanavalintoja tähän aiheeseen.
Mutta eikö koskaan ikinä mikään saisi muuttua? Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki muutokset tehdä niin pitkällä siirtymäajalla, että ne käytännössä koskisivat vasta ensi vuonna syntyviä?
Viittaan aikaisemmin lainaamaani Koiviston kommenttiin järkevyydestä.
No mitä ihmettä mahdoit tarkoittaa petoksella tässä yhteydesä? Vai oletko muuttanut mielesi (se on hyväksyttävää) sen jälkeen?
Tuo anonyymin edellä esittämä internet-linkki on kyllä pysäyttävä.
Mitä se tarkemmin sanottuna kertoo? Millainen on Suomeen muuttaneiden ihmisten koulutustaso muihin maihin muuttaneisiin verrattuna pitkällä aikavälillä? Mikä selittää nopean muutoksen, josta kuvaaja kertoo? Onko kysymyksessä jokin hetkellinen tauko Nokian rekrytoinneissa vai jokin vakavampi ja pysyvämpi trendi?
Suomi on erittäin vähän houkutteleva maa niille, joilla on varaa valita asuinmaansa. Tämän takia en oikein usko, että elatussuhdetta pystytään parantamaan maahanmuutolla. Työperäisiä muuttajia ei ole tulossa.
Jos ei ymmärrä, mitä petos tarkoittaa, varmaan turha sitä selittää…
Mutta tässä tapauksessa: jos on ennen vaaleja luvannut, että eläkeikää ei nosteta ja vaalien jälkeen tekee eläkkeelle jäämisen nykyisillä eläkeikäsäännöksillä mahdottomaksi esim. laskemalla eläkkeen määrän olemattomaksi, kyllä se petosta on.
Tämä on melko yllättävä viesti. Vihreässä liikkeessä on tähän asti laulettu aika tiukasti kuorossa työperäisen muuton puolesta.
Itsekin kyllä kannatan, kunhan se tosiaan olisi sitä.
Työperäinen maahanmuutto on sitä, mitä Suomi tarvitsisi, mutta ei saa.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Tunnen jonkin verran Suomeen hameen perässä muuttaneita korkeasti koulutettuja ihmisiä. Heille kyse on elämänlaadusta ja turvallisuudesta ja sen vuoksi he tyytyvät esim. matalimpiin tuloihin.
Mielenkiintoinen pikku lisä on se, että heille ei kelpaa pääkaupunkiseutu asuinpaikaksi. He muuttaisivat mieluimmin takaisin kotimaihinsa, jos olisi pakko valita.
Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Meille kun riittävät hyvinkin pienet muuttovirrat. Economistin karmea prosentti on sitäpaitsi muutos.
Esim Erasmus-opiskelijoiden keskuudessa Suomi on perinteisesti ollut melko suosittu kohdemaa.
Merkityksellistä on se, että Economist kertoo meille sen mitä Halla-Aho on jättänyt kertomatta, nimittäin oikeasti huolestuttavan tabun maahanmuutosta.
Seppo, tietenkin työperäisiä muuttajia on jonkin verran. Ja myös pääkaupunkiseudulla. Mutta kuten Osmo tuossa sanoi, maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta. Itse asiassa se heikentää sitä.
Suomessa on kuitenkin vaikea ottaa käyttöön mitään maahanmuuttajien pistelaskuria tyyliin Kanada, koska ne, joita mielellään otettaisiin (rikkaat, etevät, investoivat innovaattorit) eivät tänne halua. Kaikesta sosiaaliturvaan ja PISA-tuloksiin liittyvästä omakehusta huolimatta meillä ei ole heille riittävän kiinnostavaa tarjottavaa.
Tämä on osittain myös mielikuvakysymys, jota esim. tasaisen tulonjaon ja korkean verotuksen autuaallisuuden rummuttaminen ei erityisesti auta. Maahanmuuttajien houkuttelemiseksi olisi varmaan tärkeämpää vaikuttaa mielikuviin kuin itse fundamentteihin.
Mites se menikään se valitus siitä, että vievät meidän naiset tai eivät tee töitä. Meneekö se sittenkin niin, että jos tekevät töitä, vievät naiset ja jos eivät vie, eivät tee töitäkään? Kummin päin vain menee, niin häviäjänä on työtätekevä heteromies.
Taitaa hommalaiset olla ihan oikeassa oikeassa 😉
Onko tosiaan niin, että Suomessa on paljon työpaikkoja joiden säilyminen rippuu voimakkaasti ulkolaisen työvoiman tarjonnasta?
Tai vastaavasti; Loisiko laaja ulkolainen työvoimatarjonta Suomeen runsaasti uusia työpaikkoja etenkin yksityiselle sektorille?
Tuo ei-houkuttelevuus on älytön väittämä ilman lisäselityksiä. Halukkaita ja työintoisia olisi kyllä tulossa pilvin pimein. Ehkä tarkoitus on sanoa, että meille taloudellisesti edullisimmista maahanmuuttajista monet saattaisivat valita jonkin muunkin man, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Ja muita kuin noita parhaita ei oteta kuitenkaan.
Millaista maahanmuuttoa sitten haluamme? Olin aika tyytyväinen silloin, kun maahamme otettiin vammaisia Vietnamista. Olisiko nyt tarkoitus ottaa parhaat voimat kehitysmaista (ja muualtakin, jos tulijoita on) niin, että he elättäisivät meidän vanhuksiamme, heidän omat vanhuksensa jäisivät vastaavasti vähemmälle (tai tulisivat elätetyksi noiden Suomessa reippasti työtä tekevien lähettämillä rahoilla siinä sivussa)?
Pieni kilpailu tasavahvojen maiden kesken, myös hyvistä työntekijöistä, on ihan terve ilmiö, mutta meitä köyhempien maiden parhaan työvoiman yksipuolinen siirto Suomeen (ilman että vastaava määrä suomalaisia siirtyy muualle) ei ole hyvä tapa korjata elatussuhdeongelmia globaalisti.
niin ei oo sitäkään työtä enää kun ulkomaiset ystävämme tekevät puoli-ilmaiseksi nämä työt..
eivät maksa veroja eivätkä muutakaan .kotiuttavat tulonsa suomen ulkopuolelle eli kotimaahansa kun siellä on kaikki halvempaa,ajavat verovapaalla autolla jjne… mitäköhän suomi tästä hyötyy?
joo totta että eivät kaikki suomalaiset näitä töitä tee mutta silti on noudatettava sääntöjä jolloin jos joku suomalainen haluaa tehdä niin se on mahdollista verot maksaen, nyt se ei ole!