Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Lep­pois­ta­mi­nen, talous­kas­vu ja jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys, osa 2/3)

Talous­kas­vu muut­tuu mää­räl­li­ses­tä laa­dul­li­sek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten semi­naa­rien vii­sas­tut­ta­mat päät­tä­jät ohjai­si­vat sitä, vaan aivan mark­ki­noi­den pakot­ta­ma­na. Maa­pal­lon resurs­sien käy­tös­tä vas­taa­vat pää­osin teol­li­suus­mai­den tulo­ta­sol­la elä­vät ihmi­set. Näi­den mää­rä tulee nopeas­ti kehit­ty­vien entis­ten kehi­tys­mai­den vuok­si kol­min- tai perä­ti nelin­ker­tais­tu­maan. Resurs­sit käy­vät niu­koik­si ja sik­si talous ei kas­va mää­räl­li­ses­ti, mut­ta tuot­teet para­ne­vat laadullisesti.

Laa­dul­lis­ta kas­vua on jok­seen­kin mah­do­ton mita­ta. Pitäi­si osa­ta vas­ta­ta sel­lai­siin kysy­myk­siin kuin, mon­ta­ko pro­sent­tia enem­män tai vähem­män Lumia 920 on Nokian E90:stä.

Täl­lai­nen talous on raken­teel­li­ses­ti nykyis­tä eriar­voi­sem­pi. Jot­ta ei pidä lei­ma­ta mitään koti­mais­ta paik­ka­kun­taa tai väes­tö­ryh­mää, sanot­ta­koon nyt vaik­ka, että Man­hat­ta­nil­la menee lujaa ja Det­roi­tis­sa todel­la huonosti.

Tulok­se­na on joko palk­kae­ro­jen kas­vu tai raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­nen. Tämä on yksi lukui­sis­ta kes­tä­vän talou­den ongel­mis­ta. Hyvää rat­kai­sua kan­nat­taa etsiä pie­ni­palk­kais­ten ihmis­ten talou­del­li­ses­ta tuke­mi­ses­ta. Eräs tapa toteut­taa tämä on perus­tu­lo, mut­ta myös asu­mis­tuen ehto­jen höl­len­tä­mi­nen niin, että asu­mis­tu­kea voi­si taas saa­da ole­mat­ta työtön.

(Olen kir­joit­ta­nut täs­tä vas­ti­kää pos­tauk­sen, mut­ta kos­ka tämä oli osa esi­tys­tä­ni, kir­joi­tin uudestaan)

26 vastausta artikkeliin “Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi”

  1. Man­hat­ta­nil­la menee lujaa ja Det­roi­tis­sa todel­la huonosti”

    On mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, mis­tä täl­lai­nen joh­tuu. Molem­mat ovat kui­ten­kin pääl­li­sin puo­lin saman­kal­tai­sia kau­pun­ki­seu­tu­ja, tihe­ään asut­tu­ja pilvenpiirtäjineen.

    Tilan­tees­ta ei voi perus­suo­ma­lais­tyy­liin syyt­tää maa­han­muut­ta­jia, sil­lä Man­hat­ta­nin väes­tös­tä suu­rem­pi osa on maa­han­muut­ta­jia kuin Detroitin.

    Uskoi­sin että taus­tal­la on Det­roi­tin men­nei­syys auto­teol­li­suu­den kes­kuk­se­na. Van­hat auto­jen val­mis­tuk­seen perus­tu­vat arvot ovat juur­tu­neet syväl­le, eikä nii­tä het­kes­sä muu­te­ta nyky­ajan talou­den vaa­ti­miin älypuhelinarvoihin.

  2. Puhut tuot­ta­vuu­des­ta, mut­ta minus­ta hie­man epä­mää­räi­ses­ti. EU Par­la­ment­ti on mää­ri­tel­lyt pää­tös­lausel­mas­saan mies­ten ja nais­ten palk­kae­ro­jen mit­taa­mi­sen sään­nöis­tä 2008/2012 (INI) tuot­ta­vuu­den kah­teen osaan: Mää­räl­li­nen ja laa­dul­li­nen tuot­ta­vuus. Mää­räl­li­nen tuot­ta­vuus mita­taan työ­tun­tei­na vuo­des­sa, jos­sa Suo­mi on perän­pi­tä­jä­nä yhdes­sä Rans­kan kans­sa. Laa­dul­lis­ta tuot­ta­vuut­ta on sit­ten vai­kea mita­ta, lie­kö sii­nä onnis­tut­tu kos­kaan. Miten sinä tuot­ta­vuu­den mää­rit­te­let täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa­si ja mis­sä ovat tilas­tot, jos­ta sen voim­me todentaa?

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Talous­kas­vu muut­tuu mää­räl­li­ses­tä laa­dul­li­sek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten semi­naa­rien vii­sas­tut­ta­mat päät­tä­jät ohjai­si­vat sitä, vaan aivan mark­ki­noi­den pakottamana. … 

    … Resurs­sit käy­vät niu­koik­si ja sik­si talous ei kas­va mää­räl­li­ses­ti, mut­ta tuot­teet para­ne­vat laadullisesti. 

    Maa­pal­lon tule­vai­suu­den kan­nal­ta yksi kes­kei­nen kysy­mys on, kyke­ne­vät­kö poliit­ti­set joh­ta­jat rajoit­ta­maan kas­vua hai­tal­li­sil­la aloil­la jo ennen kuin luon­non­lait ja resurs­sien lop­pu­mi­nen pysäyt­tä­vät kehi­tyk­sen. Toi­von että polii­ti­kot edes pyr­ki­si­vät ohjaa­maan kulu­tus­ta ja talou­den kehi­tys­tä. Kont­rol­loi­ma­ton kehi­tys ei tuo­ta täs­sä asias­sa hyvää tulosta.

  4. Perus­tu­lo voi­si syn­nyt­tää innovaatiokerrostuman
    työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vil­le, kun­han toimeentulo
    taa­taan ihmisoikeutena.Vähävaraisilla ei ole varaa laa­duk­kaa­seen IT infraan ja näin ovat pudon­neet ulos
    kan­san­ta­lou­den tukemisesta.

    Kan­na­tan perustuloa.

  5. Miten nyt Man­hat­ta­nil­la niin hyvin menee ? Toki pal­jon ravin­to­la­oi­ta, tai­de­gal­le­rioi­ta, tai­te­li­joi­ta, klubeja,viihdettä ja raha­maa­il­man kes­kus Wall Street. Var­sin­kin Wall Stree­tin “inno­vaa­tiot” joh­dan­nai­si­neen ovat vie­neet maa­il­man­ta­lou­den sekai­sin. Vähän sama kuin startupeista.

    Käsit­tääk­se­ni todel­li­sia inno­vaa­tioi­ta on teh­ty vii­me vuo­si­na enem­mäm eri yli­opis­to­seu­duil­la suur­ten kau­pun­kien ulko­puo­lel­la, Stan­for­dis­sa, Pii­laak­sos­sa, Har­var­dis­sa, MIT:ssa

  6. Perus­tu­lo oli­si myös jat­ku­va “Tekes avus­tus” star­tu­peil­le ja pie­ny­ri­tyk­sil­le. Jos oli­si ideoi­ta, uskal­tai­si parem­min kokeil­la sii­pi­ään kun tuli­si jat­ku­vas­ti tukea.

  7. Austrian:
    Ovat­ko banks­te­rit luo­vaa luokkaa?

    Ovat. He nimit­täin kek­si­vät mm. “rahoi­tusin­no­vaa­tioik­si” kut­sut­tu­ja hyvin­voin­nin joukkotuhoaseita…

  8. Det­roit kävi läpi aika­moi­sen raken­ne­muu­tok­sen 50-luvul­ta 90-luvul­le. Det­roi­tis­ta läh­ti­vät pois ensim­mäi­se­nä ne, joil­la oli par­haat työl­lis­ty­mis- ja ansain­ta­mah­dol­li­suu­det muu­al­la, eli joi­den raja­tuot­ta­vuus oli (tie­tys­sä mie­les­sä) suu­rin. Jäl­jel­le­jää­nyt popu­laa­tio oli hei­kom­min kou­lu­tet­tua ja huo­nom­min tuottavaa. 

    Det­roi­tin tilan­ne ei kui­ten­kaan oli niin synk­kä kuin mil­tä nyt ensi­nä­ke­mäl­tä näyt­täi­si. Kes­ki­kau­pun­gin tilan­ne on edel­leen aika huo­no, mut­ta koko met­ro­po­lia­lu­een työt­tö­myys on kui­ten­kin alle 10%, ja alu­een kan­san­tuo­te on yli $50 000 per nenä. Jos tar­kas­tel­laan Mic­hi­ga­nia noin yleen­sä, niin alu­een talous ei ole ollen­kaan niin syn­keäl­lä tolal­la kuin näis­sä ver­tai­luis­sa anne­taan ymmärtää. 

    Tilan­ne on itsea­sias­sa sel­väs­ti paran­tu­nut 90-luvusta.

  9. Vie­lä tuos­ta raken­ne­muu­tok­ses­ta: Se on syn­nyt­tä­nyt USA:ssa raju­ja muu­tok­sia alu­eel­li­ses­ti. Det­roit on yksi esi­merk­ki, mui­ta ran­kan muu­tok­sen läpi­käy­nei­tä aluei­ta on esi­mer­kik­si New Yor­kin osa­val­tion Buf­fa­lo. Sen kes­kus­kau­pun­ki oli 60-luvul­la Hel­sin­gin kokoi­nen ja asu­kas­lu­ku on sit­tem­min pudon­nut puo­leen. Myös Ohion Cle­ve­land ja Mis­sou­rin St. Louis ovat enti­siä lähes mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ke­ja, joi­den väki­lu­ku on pudon­nut noin puoleen. 

    Koko­nai­suu­den kan­nal­ta tämä on tie­ten­kin suh­tees­sa vähäi­sem­pi kuin Suo­men alue- ja raken­ne­muu­tos, mut­ta abso­luut­ti­ses­ti hyvin mit­ta­va. Upon­nei­den kus­tan­nus­ten mää­rä on val­ta­va: on val­ta­via hylät­ty­jä raken­nuk­sia, koko­nai­sia rau­ta­tie­a­se­mia, sai­raa­loi­ta, kou­lu­ja, jne jne. Suo­mes­sa täl­lais­ta on hyvin vähän ja yleen­sä täl­lai­set pai­kat museoidaan.

    Menee ohi ja sivuun aihees­ta, joten palau­tan sen tähän kysy­myk­seen: Laa­dul­li­nen kas­vu aja­tel­laan usein siten että meil­lä on parem­pia vim­pai­mia jne. Tämä syn­nyt­tää kui­ten­kin myös upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Vaik­ka Suo­mes­sa ei ole­kaan juu­ri­kaan autio­kau­pun­ke­ja, niin on toden­nä­köi­ses­ti ulla­koil­la ja varas­tois­sa aika pal­jon kuva­put­ki­te­le­vi­sioi­ta, van­ho­ja kän­ny­köi­tä, van­ho­ja tie­to­ko­nei­ta jne. Jot­ta laa­dul­li­nen kas­vu on aidos­ti laa­dul­lis­ta, sen pitäi­si joten­kin tar­koit­taa että sitä romua ei ole niin pal­jon, vaan että se kier­tää joten­kin enem­män. Niin on pit­käl­ti tie­tys­ti tapah­tu­nut­kin, mut­ta edel­leen kaa­to­pai­koil­le pää­tyy aika taval­la tava­raa joka vain kipa­taan kuop­paan ja peitetään. 

    Talous on luon­teel­taan sel­lai­nen, että jos asi­aan ei puu­tu­ta, tuo­tan­non­te­ki­jä­kor­vauk­set yleen­sä jyvi­te­tään osa­puil­leen tuot­ta­vuu­den mukaan. Urpu­tan nyt taas vakio­ai­hees­ta­ni: Tuloe­ro­ja syn­nyt­tää infor­maa­tio­ta­lous joka mah­dol­lis­taa erään­lai­sen ideoi­den feo­da­lis­min. Kei­no­te­koi­set idea­mo­no­po­lit ovat hur­jan tuot­ta­via ja rikas­tut­ta­vat muu­ta­mat yksi­löt. Jos näi­tä ei oli­si, ideois­ta saa­ta­va hyö­ty leviäi­si laa­jem­mal­le ja tuloe­rot­kin jäi­si­vät pie­nem­mäk­si. Nyky­ai­kai­nen infor­maa­tio­feo­da­lis­mi on kei­no­te­koi­nen luo­mus, se ei ole mikään luon­non­la­ki eikä sii­nä ole mitään “luon­nol­lis­ta kehi­tys­tä”, se on vain mark­ki­noi­tu sellaisena.

  10. Det­roi­tin Nur­mi­jär­vel­lä ja Espoos­sa ollaan ihan hyvin töis­sä. Kun­han on 8 Mile tien “oikeal­la” puo­lel­la. Itse Det­roit on taan­tu­nut, mut­ta pudon­neet kiin­teis­tö­jen hin­nat ovat tuo­neet uut­ta väkeä. Mm. suu­ri webin kaut­ta toi­mi­va pank­ki on men­nyt sin­ne, kos­ka saa­tiin toi­mis­to­ta­lo hal­val­la. Uuien yri­tys­ten työn­te­ki­jät voi­vat ostaa komei­ta talo­ja hal­val­la jne. Sin­ne muut­ta­vat ovat tie­tys­ti eri poruk­kaa kuin siel­tä muut­ta­neet puhu­mat­ta­kaan sin­ne jää­neis­tä. Auto­teol­li­suus­kaan USAs­sa ei ole ihan niin ala­mais­sa kuin kuvit­te­li­si. Kan­nat­taa muis­taa myös, että USAn auto­teol­li­suut­ta on myös BMW, Huyn­dai, Toy­ota, Merce­des jne. Niis­tä kukaan ei ole perus­ta­nut teh­tai­ta van­hoil­le seu­duil­le. Tämä on tajut­tu nyt Mic­hi­ga­nis­sa ja siel­lä on juu­ri hyväk­syt­ty Right to Work laki eli työn­te­ki­jöi­tä ei enää voi pakot­taa ay-jäseniksi.
    Det­roit on erit­täin laa­ja 360 km², joten ongel­ma on myös “tur­hien” aluei­den yllä­pi­to, kun väes­tö on vähentynyt.
    Man­hat­ta­nil­la on ollut pal­jon teol­li­suut­ta ja on muu­ten vieläkin.

  11. Eri­tyi­sen muka­vaa on näh­dä kun tämä laa­duis­ta­mi­nen laa­je­nee jul­ki­sel­le puo­lel­le. Enää rat­kai­su­na ei ole loput­to­mia veron­ko­ro­tuk­sia, vaan jär­ke­vän­pää toimintaa.

  12. Oli­si ollut hyvä ensin mää­ri­tel­lä, mitä laa­dul­la tar­koi­te­taan. Jos sil­lä tar­koi­te­taan hyö­dyk­kei­den kes­tä­vyt­tä, niin vii­mei­sen 200 vuo­den aika­na on men­ty koko ajan alas­päin. Toki tek­ni­nen kehi­tys on paran­ta­nut jois­sa­kin hyö­dyk­keis­sä nii­den tuot­ta­vuut­ta, mut­ta ei kai­kis­sa. Esim. asun­nois­sa tar­vi­taan pal­jon isomm­pi asun­to tuot­ta­maan sama pal­ve­lu kuin ennen.

  13. Osmo:

    Resurs­sit käy­vät niu­koik­si ja sik­si talous ei kas­va mää­räl­li­ses­ti, mut­ta tuot­teet para­ne­vat laadullisesti. 

    Talou­den mää­räl­li­nen kas­vu voi olla expo­nen­ti­aa­lis­ta, esim 1–3% vuo­des­sa, kun­han resurs­se­ja ja kysyn­tää riit­tää. Tehok­kuu­den tai laa­dun paran­ta­mi­nen tuot­taa talous­kas­vua joka näyt­tää ole­van luon­teel­taan loga­rit­mis­ta suh­tees­sa mää­räl­li­seen resurssiin. 

    Käy­te­tään Osmon kän­nyk­kä esimerkkiä: 

    Pitäi­si osa­ta vas­ta­ta sel­lai­siin kysy­myk­siin kuin, mon­ta­ko pro­sent­tia enem­män tai vähem­män Lumia 920 on Nokian E90:stä.

    Molem­pien puhe­li­mien val­mis­tuk­seen käy­te­tään arvok­kai­ta resurs­se­ja kuten ener­gi­aa, vet­tä, öljyä, har­vi­nai­sia metal­le­ja. Jos ole­te­taan että Lumia 920 ei edus­ta mää­räl­lis­tä kas­vua suh­tees­sa E90:piin ja vain puhe­li­men laa­tu ja tehok­kuus on paran­tu­nut, kuin­ka pal­jon talous­kas­vua voi­daan odot­taa tule­vil­ta puhelimilta?

    Jos kum­mat­kin puhe­li­met mak­soi­vat uute­na n. 600€ voi­ko laa­dul­li­nen kas­vu jat­kua niin että uudes­ta puhe­li­mes­ta kan­nat­taa mak­saa esim. 1000€ vuon­na 2022? 

    ps. Laa­dul­lis­ta talous­kas­vua voi mie­les­tä­ni suh­teel­li­sen hyvin mita­ta jos suh­teu­te­taan talous­kas­vu käy­te­tyn ener­gian, raa­ka-ainei­den ja työ­voi­man määrään.

  14. Vii­ta­ten edel­li­seen kom­ment­tii­ni, Täs­sä on vit­si laa­dul­li­ses­ta kas­vus­ta: http://i.imgur.com/7qDae.png.
    Kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä Nike voi kas­vat­taa lenk­ka­rei­den laa­tuar­voa ennen kuin tulee raja vas­taan hin­nas­sa jon­ka kulut­ta­ja on val­mis maksamaan?

  15. TimoT: Oli­si ollut hyvä ensin mää­ri­tel­lä, mitä laa­dul­la tar­koi­te­taan. Jos sil­lä tar­koi­te­taan hyö­dyk­kei­den kes­tä­vyt­tä, niin vii­mei­sen 200 vuo­den aika­na on men­ty koko ajan alaspäin.

    Onko? Mikä oli auton huol­to­vä­li 1930-luvul­la? Entä kilo­met­ri­mää­räi­nen eli­ni­kä? Entä nyt? Mon­ta­ko tun­tia heh­ku­lamp­pu kes­tää nor­maa­li­jän­nit­teel­lä? Entä LED-lamp­pu? Mon­ta­ko kilo­met­riä len­net­tiin DC‑3:lla koneen eli­niän aika­na? Entä 747:lla?

    Tek­no­lo­gia­hyö­dyk­keil­lä on kui­ten­kin sel­lai­nen tai­pu­mus, että ne van­he­ne­vat nyky­ään nopeas­ti. Kän­ny­kän tek­no­lo­gi­nen eli­ni­kä alkaa olla banaa­nin luo­kas­sa, joten eipä sii­tä veh­kees­tä kan­na­ta teh­dä kovin pit­käi­käis­tä. (Vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na minul­ta on hajon­nut yksi kän­nyk­kä, ja sekin kor­jat­tiin. Loput ovat muut­tu­neet van­hen­tu­neik­si kun­nia­nar­voi­sas­sa 3–4 vuo­den iässä.)

    Ovat­ko nykyi­set kan­gas­ma­te­ri­aa­lit huo­nom­pia kuin 1800-luvun vastaavat?

  16. Vihe­rins­si: Tek­no­lo­gia­hyö­dyk­keil­lä on kui­ten­kin sel­lai­nen tai­pu­mus, että ne van­he­ne­vat nyky­ään nopeas­ti. Kän­ny­kän tek­no­lo­gi­nen eli­ni­kä alkaa olla banaa­nin luo­kas­sa, joten eipä sii­tä veh­kees­tä kan­na­ta teh­dä kovin pit­käi­käis­tä. (Vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na minul­ta on hajon­nut yksi kän­nyk­kä, ja sekin kor­jat­tiin. Loput ovat muut­tu­neet van­hen­tu­neik­si kun­nia­nar­voi­sas­sa 3–4 vuo­den iässä.)

    Ovat­ko nykyi­set kan­gas­ma­te­ri­aa­lit huo­nom­pia kuin 1800-luvun vastaavat? 

    Haas­tat­te­lin taan­noin eräs­tä kor­jausom­pe­li­mo­y­rit­tä­jää, joka päi­vit­te­li sitä, että nykyi­sin kau­pas­ta ostet­ta­vat vaat­teet ovat sel­lais­ta höt­töä, että niis­tä ei saa teh­tyä kier­rä­tys­vaat­tei­ta vas­taa­val­la taval­la kuin van­hois­ta laa­duk­kaam­mis­ta teks­tii­leis­tä. Voi toki olla, että vaat­tei­den “tek­no­lo­gi­nen ikä” on nyky­ään myös lyhyem­pi eli muo­ti vaih­te­lee nopeammin.

    Oma koke­muk­se­ni tie­to­tek­nii­kas­ta on se, että jotain rik­ki men­nyt­tä saa vaik­ka­pa tie­to­ko­neis­ta kor­ja­ta ennen kuin koneen suo­ri­tus­ky­ky van­hen­tuu. Sama jut­tu itse asias­sa kän­ny­köis­sä­ni, vaik­ka koh­ta­lai­sen hyvin ovat molem­mat kestäneet.

  17. New York Cityn työt­tö­myys näyt­tää ole­van täl­lä het­kel­lä noin 9.3%, joten se ei olen­nai­ses­ti eroa Det­roi­tis­ta (10%). Myös ns. Ups­ta­te New York, siis osa­val­tio poh­jois­osa, on pit­kään ollut taan­tu­vaa aluet­ta, jos­ta teks­tii­li- yms teol­li­suu­den työ­pai­kat ovat hävin­neet. Buf­fa­lo on var­sin pahoin kär­si­nyt raken­ne­muu­tok­se­sy­ta, tyh­jiä oma­ko­ti­ta­lo­ja ja raken­nuk­sia jne. Nia­ga­ra Fall­sis­sa jopa tyh­jiä hotel­li­ra­ken­nuk­sia aina­kin 10-vuot­ta sit­ten. Myös Man­hat­ta­nil­la on pal­jon tyh­jiä vnho­ja teol­li­suus­ra­ken­nuk­sia, jot­ka on otet­tu uuteen käyt­töön tai­tei­li­joi­den työ­ti­loi­na, gal­le­rioi­na jne.

  18. uusi kas­vo tääl­lä: Eräs tapa toteut­taa tämä on perustulo

    se vaan mak­saa yli 30MRD euroa Suomalaisille,joten mis­tä rahat???

    sit­ten kaik­ki voi olla leppoisasti.…
    lainaus:p.vahtera iltalehti:

    Olen pahoil­la­ni, sil­lä tai­dan pila­ta monien unel­mat perus­tu­los­ta täl­lä yksin­ker­tai­sel­la laskuharjoituksella.

    130 euroa vii­kos­sa on 520 euroa kuukaudessa.

    Sil­lä sai­si tämän asun­non Hel­sin­gin Vuosaaresta
    vuokraovi.com palvelu

    ker­ros­ta­lo
    1 h, kk, kh
    23,5 m² 500 €/kk heti
    Hel­sin­ki Vuosaari
    Hete­nii­tyn­tie 3
    00960 HELSINKI

    Saa­ko­han 20 eurol­la joka päi­väi­sen puu­ron­sa. Kau­ra­puu­roa itse veteen keit­tä­mäl­lä sai­si. Mut­ta ei muuta.

  19. Tie­de­mies: Jot­ta laa­dul­li­nen kas­vu on aidos­ti laa­dul­lis­ta, sen pitäi­si joten­kin tar­koit­taa että sitä romua ei ole niin pal­jon, vaan että se kier­tää joten­kin enem­män. Niin on pit­käl­ti tie­tys­ti tapah­tu­nut­kin, mut­ta edel­leen kaa­to­pai­koil­le pää­tyy aika taval­la tava­raa joka vain kipa­taan kuop­paan ja peitetään. 

    Juu­ri­kin näin:

    The report proclai­med that “an old 36-inch CRT TV gene­ra­ted about the same amount of elect­ro­nics was­te as 5,080 cell pho­nes, today’s 70-inch flat-screen TV gene­ra­tes the equi­va­lent of just 953 cell pho­nes, and a 30-inch flat-panel com­pu­ter monitor’s weight is equi­va­lent to 211 mobi­le pho­nes,” the report, con­duc­ted by Pike Research on behalf of CEA, says.

    Aina­kin IT-alal­la roi­naa tar­vi­taan koko ajan vähem­män, ja kun perus­tek­niik­ka sta­bi­loi­tuu, on sub­jek­tii­vi­sen laa­dun eli käyt­tä­jä­ko­ke­muk­sen paran­ta­mi­seen käy­tet­tä­vis­sä yhä enem­män resurs­se­ja. Roi­na­kus­tan­nuk­set nyt ovat muu­ten­kin olleet työ­voi­ma­kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na mar­gi­naa­li­sia jo pitkään.

  20. Vihe­rins­si: Onko? Mikä oli auton huol­to­vä­li 1930-luvul­la? Entä kilo­met­ri­mää­räi­nen eli­ni­kä? Entä nyt? Mon­ta­ko tun­tia heh­ku­lamp­pu kes­tää nor­maa­li­jän­nit­teel­lä? Entä LED-lamp­pu? Mon­ta­ko kilo­met­riä len­net­tiin DC‑3:lla koneen eli­niän aika­na? Entä 747:lla?

    Tek­no­lo­gia­hyö­dyk­keil­lä on kui­ten­kin sel­lai­nen tai­pu­mus, että ne van­he­ne­vat nyky­ään nopeas­ti. Kän­ny­kän tek­no­lo­gi­nen eli­ni­kä alkaa olla banaa­nin luo­kas­sa, joten eipä sii­tä veh­kees­tä kan­na­ta teh­dä kovin pit­käi­käis­tä. (Vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na minul­ta on hajon­nut yksi kän­nyk­kä, ja sekin kor­jat­tiin. Loput ovat muut­tu­neet van­hen­tu­neik­si kun­nia­nar­voi­sas­sa 3–4 vuo­den iässä.)

    Ovat­ko nykyi­set kan­gas­ma­te­ri­aa­lit huo­nom­pia kuin 1800-luvun vastaavat?

    Heh­ku­lamp­pu­jen kes­toi­kä kyl­lä aina­kin lyhe­ni kuin pyy maa­il­man­lo­pun edel­lä, ennen kuin ne kiellettiin.
    Asun 200 vuot­ta van­has­sa talos­sa. Kuin­ka moni nyky­ra­ken­ta­ja lupaa talol­leen sitä ikää? Eikös homeet tule jo muu­ta­man vuo­den käy­tön jälkeen?
    Minul­la on 50 vuot­ta van­ha trak­to­ri. Sitä pitää kyl­lä huol­taa tihe­ään, mut­ta sitä ei tar­vit­se kor­ja­ta kuten nuo­rem­pia vel­ji­ään. Sama päte­nee autoihinkin.

  21. Simo T:Haas­tat­te­lin taan­noin eräs­tä kor­jausom­pe­li­mo­y­rit­tä­jää, joka päi­vit­te­li sitä, että nykyi­sin kau­pas­ta ostet­ta­vat vaat­teet ovat sel­lais­ta höt­töä, että niis­tä ei saa teh­tyä kier­rä­tys­vaat­tei­ta vas­taa­val­la taval­la kuin van­hois­ta laa­duk­kaam­mis­ta teks­tii­leis­tä. Voi toki olla, että vaat­tei­den “tek­no­lo­gi­nen ikä” on nyky­ään myös lyhyem­pi eli muo­ti vaih­te­lee nopeammin.

    Teks­tii­le­jä on monen­lai­seen tar­koi­tuk­seen ja monen­lai­sel­la kes­to­ta­sol­la. Nykyi­sin teks­tii­lien käyt­töi­kä päät­tyy useam­min haluun vaih­taa tyy­liä, omaan pai­non muu­tok­seen tai muo­din muut­tu­mi­seen. Monien tren­di­vaat­tei­den koh­dal­la ei tai­de­ta edes tavoi­tel­la mitään eri­tyi­sen pit­kää käyt­töi­kää. Pit­käi­käi­siä vaat­tei­ta­kin kau­pois­ta kyl­lä löy­tyy, jos vain halu­aa. En mark­ki­noi täs­sä mitään merk­kiä nimel­tä mai­ni­ten. Mut­ta useim­mi­ten kes­tä­vim­mät vaat­teet eivät ole ihan nii­tä hal­vim­pia, jos­kaan kal­leus­kaan ei vas­taa­vas­ti tar­koi­ta pit­kää käyttöikää.

  22. Simo T: Haas­tat­te­lin taan­noin eräs­tä kor­jausom­pe­li­mo­y­rit­tä­jää, joka päi­vit­te­li sitä, että nykyi­sin kau­pas­ta ostet­ta­vat vaat­teet ovat sel­lais­ta höt­töä, että niis­tä ei saa teh­tyä kier­rä­tys­vaat­tei­ta vas­taa­val­la taval­la kuin van­hois­ta laa­duk­kaam­mis­ta tekstiileistä.

    Van­haan­kin aikaan on teh­ty myös huo­no­ja ja kes­tä­mät­tö­miä vaat­tei­ta. Nii­tä ei vain enää ole jäl­jel­lä kierrätettäviksi.

    Vas­taa­val­la taval­la on hie­man hukas­sa päi­vit­te­ly sii­tä, miten ennen teh­tiin hyviä talo­ja ja nyky­ään monet pure­taan jo 50 vuo­den iäs­sä. Kyl­lä myös sata vuot­ta sit­ten teh­tiin pal­jon talo­ja, jot­ka puret­tiin ihmi­siän pääs­tä. Sata vuot­ta sit­ten raken­ne­tuis­ta ovat jäl­jel­lä ne, jot­ka kes­tä­vät (kun­nol­la hoi­det­tui­na) sata vuot­ta, mut­ta se ei tar­koi­ta, ettei­kö sil­loin oli­si teh­ty muitakin.

    Tie­tys­ti muo­ti­vaat­tei­siin liit­ty­vä ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­ri on jon­kin­lai­nen ongel­ma, ja suo­ras­taan vas­ten­mie­li­nen ilmiö. Joku Zalan­don mai­nos telk­ka­ris­sa aiheut­taa aller­gi­aa (itse asias­sa Zal on aikayk­sik­kö, noin 500 mil­li­se­kun­tia, jos­sa ajas­sa kana­va vaihtuu).

  23. Oli­si­ko­han parem­pi käyt­tää sano­jen “mää­räl­li­nen” ja “laa­dul­li­nen” ase­mas­ta sano­ja “aineel­li­nen” ja “ainee­ton”.

    En täs­sä yhtey­des­sä oikein pidä sanas­ta “laa­dul­li­nen”, sil­lä se sekoit­tuu käsit­tee­seen “laa­tu”, jon­ka yksi par­hais­ta mää­ri­tel­mis­tä on “fit to use”. 

    Laa­dun, esi­mer­kik­si käyt­töiän piden­tä­mi­nen, voi toki vähen­tää mää­räl­lis­tä kas­vua, mut­ta vie­lä suu­rem­pi vai­ku­tus on, että esim. nykyi­sil­lä ja tule­vil­la, sinän­sä mate­ri­aa­li­te­hok­kail­la ICT-tuot­teil­la voi­daan toteut­taa ja välit­tää bit­tei­nä asioi­ta, jot­ka ennen vaa­ti­vat toteu­tuak­seen hui­keas­ti suu­rem­paa mate­ri­aa­lis­ta panos­ta. Myös aiem­mat lait­teet oli­vat laa­duk­kai­ta, “fit to use”.

    Aineet­to­mil­la ele­men­teil­lä on pal­ve­lu­kau­pas­sa suu­ri mer­ki­tys. Pal­ve­lu­jen osuus maa­il­man­kau­pas­ta on käsit­tääk­se­ni kovas­sa kasvussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.