Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3)

Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi. Ei sen taika, että tällaisten seminaarien viisastuttamat päättäjät ohjaisivat sitä, vaan aivan markkinoiden pakottamana. Maapallon resurssien käytöstä vastaavat pääosin teollisuusmaiden tulotasolla elävät ihmiset. Näiden määrä tulee nopeasti kehittyvien entisten kehitysmaiden vuoksi kolmin- tai peräti nelinkertaistumaan. Resurssit käyvät niukoiksi ja siksi talous ei kasva määrällisesti, mutta tuotteet paranevat laadullisesti.

Laadullista kasvua on jokseenkin mahdoton mitata. Pitäisi osata vastata sellaisiin kysymyksiin kuin, montako prosenttia enemmän tai vähemmän Lumia 920 on Nokian E90:stä.

Tällainen talous on rakenteellisesti nykyistä eriarvoisempi. Jotta ei pidä leimata mitään kotimaista paikkakuntaa tai väestöryhmää, sanottakoon nyt vaikka, että Manhattanilla menee lujaa ja Detroitissa todella huonosti.

Tuloksena on joko palkkaerojen kasvu tai rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. Tämä on yksi lukuisista kestävän talouden ongelmista. Hyvää ratkaisua kannattaa etsiä pienipalkkaisten ihmisten taloudellisesta tukemisesta. Eräs tapa toteuttaa tämä on perustulo, mutta myös asumistuen ehtojen höllentäminen niin, että asumistukea voisi taas saada olematta työtön.

(Olen kirjoittanut tästä vastikää postauksen, mutta koska tämä oli osa esitystäni, kirjoitin uudestaan)

26 vastausta artikkeliin “Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi”

  1. ”Manhattanilla menee lujaa ja Detroitissa todella huonosti”

    On mielenkiintoinen kysymys, mistä tällainen johtuu. Molemmat ovat kuitenkin päällisin puolin samankaltaisia kaupunkiseutuja, tiheään asuttuja pilvenpiirtäjineen.

    Tilanteesta ei voi perussuomalaistyyliin syyttää maahanmuuttajia, sillä Manhattanin väestöstä suurempi osa on maahanmuuttajia kuin Detroitin.

    Uskoisin että taustalla on Detroitin menneisyys autoteollisuuden keskuksena. Vanhat autojen valmistukseen perustuvat arvot ovat juurtuneet syvälle, eikä niitä hetkessä muuteta nykyajan talouden vaatimiin älypuhelinarvoihin.

  2. Puhut tuottavuudesta, mutta minusta hieman epämääräisesti. EU Parlamentti on määritellyt päätöslauselmassaan miesten ja naisten palkkaerojen mittaamisen säännöistä 2008/2012 (INI) tuottavuuden kahteen osaan: Määrällinen ja laadullinen tuottavuus. Määrällinen tuottavuus mitataan työtunteina vuodessa, jossa Suomi on peränpitäjänä yhdessä Ranskan kanssa. Laadullista tuottavuutta on sitten vaikea mitata, liekö siinä onnistuttu koskaan. Miten sinä tuottavuuden määrittelet tässä kirjoituksessasi ja missä ovat tilastot, josta sen voimme todentaa?

  3. Osmo Soininvaara:
    Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi. Ei sen taika, että tällaisten seminaarien viisastuttamat päättäjät ohjaisivat sitä, vaan aivan markkinoiden pakottamana. …

    … Resurssit käyvät niukoiksi ja siksi talous ei kasva määrällisesti, mutta tuotteet paranevat laadullisesti.

    Maapallon tulevaisuuden kannalta yksi keskeinen kysymys on, kykenevätkö poliittiset johtajat rajoittamaan kasvua haitallisilla aloilla jo ennen kuin luonnonlait ja resurssien loppuminen pysäyttävät kehityksen. Toivon että poliitikot edes pyrkisivät ohjaamaan kulutusta ja talouden kehitystä. Kontrolloimaton kehitys ei tuota tässä asiassa hyvää tulosta.

  4. Perustulo voisi synnyttää innovaatiokerrostuman
    työelämän ulkopuolella oleville, kunhan toimeentulo
    taataan ihmisoikeutena.Vähävaraisilla ei ole varaa laadukkaaseen IT infraan ja näin ovat pudonneet ulos
    kansantalouden tukemisesta.

    Kannatan perustuloa.

  5. Miten nyt Manhattanilla niin hyvin menee ? Toki paljon ravintolaoita, taidegallerioita, taitelijoita, klubeja,viihdettä ja rahamaailman keskus Wall Street. Varsinkin Wall Streetin ”innovaatiot” johdannaisineen ovat vieneet maailmantalouden sekaisin. Vähän sama kuin startupeista.

    Käsittääkseni todellisia innovaatioita on tehty viime vuosina enemmäm eri yliopistoseuduilla suurten kaupunkien ulkopuolella, Stanfordissa, Piilaaksossa, Harvardissa, MIT:ssa

  6. Perustulo olisi myös jatkuva ”Tekes avustus” startupeille ja pienyrityksille. Jos olisi ideoita, uskaltaisi paremmin kokeilla siipiään kun tulisi jatkuvasti tukea.

  7. Austrian:
    Ovatko banksterit luovaa luokkaa?

    Ovat. He nimittäin keksivät mm. ”rahoitusinnovaatioiksi” kutsuttuja hyvinvoinnin joukkotuhoaseita…

  8. Detroit kävi läpi aikamoisen rakennemuutoksen 50-luvulta 90-luvulle. Detroitista lähtivät pois ensimmäisenä ne, joilla oli parhaat työllistymis- ja ansaintamahdollisuudet muualla, eli joiden rajatuottavuus oli (tietyssä mielessä) suurin. Jäljellejäänyt populaatio oli heikommin koulutettua ja huonommin tuottavaa.

    Detroitin tilanne ei kuitenkaan oli niin synkkä kuin miltä nyt ensinäkemältä näyttäisi. Keskikaupungin tilanne on edelleen aika huono, mutta koko metropolialueen työttömyys on kuitenkin alle 10%, ja alueen kansantuote on yli $50 000 per nenä. Jos tarkastellaan Michigania noin yleensä, niin alueen talous ei ole ollenkaan niin synkeällä tolalla kuin näissä vertailuissa annetaan ymmärtää.

    Tilanne on itseasiassa selvästi parantunut 90-luvusta.

  9. Vielä tuosta rakennemuutoksesta: Se on synnyttänyt USA:ssa rajuja muutoksia alueellisesti. Detroit on yksi esimerkki, muita rankan muutoksen läpikäyneitä alueita on esimerkiksi New Yorkin osavaltion Buffalo. Sen keskuskaupunki oli 60-luvulla Helsingin kokoinen ja asukasluku on sittemmin pudonnut puoleen. Myös Ohion Cleveland ja Missourin St. Louis ovat entisiä lähes miljoonan asukkaan kaupunkeja, joiden väkiluku on pudonnut noin puoleen.

    Kokonaisuuden kannalta tämä on tietenkin suhteessa vähäisempi kuin Suomen alue- ja rakennemuutos, mutta absoluuttisesti hyvin mittava. Uponneiden kustannusten määrä on valtava: on valtavia hylättyjä rakennuksia, kokonaisia rautatieasemia, sairaaloita, kouluja, jne jne. Suomessa tällaista on hyvin vähän ja yleensä tällaiset paikat museoidaan.

    Menee ohi ja sivuun aiheesta, joten palautan sen tähän kysymykseen: Laadullinen kasvu ajatellaan usein siten että meillä on parempia vimpaimia jne. Tämä synnyttää kuitenkin myös uponneita kustannuksia. Vaikka Suomessa ei olekaan juurikaan autiokaupunkeja, niin on todennäköisesti ullakoilla ja varastoissa aika paljon kuvaputkitelevisioita, vanhoja kännyköitä, vanhoja tietokoneita jne. Jotta laadullinen kasvu on aidosti laadullista, sen pitäisi jotenkin tarkoittaa että sitä romua ei ole niin paljon, vaan että se kiertää jotenkin enemmän. Niin on pitkälti tietysti tapahtunutkin, mutta edelleen kaatopaikoille päätyy aika tavalla tavaraa joka vain kipataan kuoppaan ja peitetään.

    Talous on luonteeltaan sellainen, että jos asiaan ei puututa, tuotannontekijäkorvaukset yleensä jyvitetään osapuilleen tuottavuuden mukaan. Urputan nyt taas vakioaiheestani: Tuloeroja synnyttää informaatiotalous joka mahdollistaa eräänlaisen ideoiden feodalismin. Keinotekoiset ideamonopolit ovat hurjan tuottavia ja rikastuttavat muutamat yksilöt. Jos näitä ei olisi, ideoista saatava hyöty leviäisi laajemmalle ja tuloerotkin jäisivät pienemmäksi. Nykyaikainen informaatiofeodalismi on keinotekoinen luomus, se ei ole mikään luonnonlaki eikä siinä ole mitään ”luonnollista kehitystä”, se on vain markkinoitu sellaisena.

  10. Detroitin Nurmijärvellä ja Espoossa ollaan ihan hyvin töissä. Kunhan on 8 Mile tien ”oikealla” puolella. Itse Detroit on taantunut, mutta pudonneet kiinteistöjen hinnat ovat tuoneet uutta väkeä. Mm. suuri webin kautta toimiva pankki on mennyt sinne, koska saatiin toimistotalo halvalla. Uuien yritysten työntekijät voivat ostaa komeita taloja halvalla jne. Sinne muuttavat ovat tietysti eri porukkaa kuin sieltä muuttaneet puhumattakaan sinne jääneistä. Autoteollisuuskaan USAssa ei ole ihan niin alamaissa kuin kuvittelisi. Kannattaa muistaa myös, että USAn autoteollisuutta on myös BMW, Huyndai, Toyota, Mercedes jne. Niistä kukaan ei ole perustanut tehtaita vanhoille seuduille. Tämä on tajuttu nyt Michiganissa ja siellä on juuri hyväksytty Right to Work laki eli työntekijöitä ei enää voi pakottaa ay-jäseniksi.
    Detroit on erittäin laaja 360 km2, joten ongelma on myös ”turhien” alueiden ylläpito, kun väestö on vähentynyt.
    Manhattanilla on ollut paljon teollisuutta ja on muuten vieläkin.

  11. Erityisen mukavaa on nähdä kun tämä laaduistaminen laajenee julkiselle puolelle. Enää ratkaisuna ei ole loputtomia veronkorotuksia, vaan järkevänpää toimintaa.

  12. Olisi ollut hyvä ensin määritellä, mitä laadulla tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan hyödykkeiden kestävyttä, niin viimeisen 200 vuoden aikana on menty koko ajan alaspäin. Toki tekninen kehitys on parantanut joissakin hyödykkeissä niiden tuottavuutta, mutta ei kaikissa. Esim. asunnoissa tarvitaan paljon isommpi asunto tuottamaan sama palvelu kuin ennen.

  13. Osmo:

    Resurssit käyvät niukoiksi ja siksi talous ei kasva määrällisesti, mutta tuotteet paranevat laadullisesti.

    Talouden määrällinen kasvu voi olla exponentiaalista, esim 1-3% vuodessa, kunhan resursseja ja kysyntää riittää. Tehokkuuden tai laadun parantaminen tuottaa talouskasvua joka näyttää olevan luonteeltaan logaritmista suhteessa määrälliseen resurssiin.

    Käytetään Osmon kännykkä esimerkkiä:

    Pitäisi osata vastata sellaisiin kysymyksiin kuin, montako prosenttia enemmän tai vähemmän Lumia 920 on Nokian E90:stä.

    Molempien puhelimien valmistukseen käytetään arvokkaita resursseja kuten energiaa, vettä, öljyä, harvinaisia metalleja. Jos oletetaan että Lumia 920 ei edusta määrällistä kasvua suhteessa E90:piin ja vain puhelimen laatu ja tehokkuus on parantunut, kuinka paljon talouskasvua voidaan odottaa tulevilta puhelimilta?

    Jos kummatkin puhelimet maksoivat uutena n. 600€ voiko laadullinen kasvu jatkua niin että uudesta puhelimesta kannattaa maksaa esim. 1000€ vuonna 2022?

    ps. Laadullista talouskasvua voi mielestäni suhteellisen hyvin mitata jos suhteutetaan talouskasvu käytetyn energian, raaka-aineiden ja työvoiman määrään.

  14. Viitaten edelliseen kommenttiini, Tässä on vitsi laadullisesta kasvusta: http://i.imgur.com/7qDae.png.
    Kuinka monta vuosikymmentä Nike voi kasvattaa lenkkareiden laatuarvoa ennen kuin tulee raja vastaan hinnassa jonka kuluttaja on valmis maksamaan?

  15. TimoT: Olisi ollut hyvä ensin määritellä, mitä laadulla tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan hyödykkeiden kestävyttä, niin viimeisen 200 vuoden aikana on menty koko ajan alaspäin.

    Onko? Mikä oli auton huoltoväli 1930-luvulla? Entä kilometrimääräinen elinikä? Entä nyt? Montako tuntia hehkulamppu kestää normaalijännitteellä? Entä LED-lamppu? Montako kilometriä lennettiin DC-3:lla koneen eliniän aikana? Entä 747:lla?

    Teknologiahyödykkeillä on kuitenkin sellainen taipumus, että ne vanhenevat nykyään nopeasti. Kännykän teknologinen elinikä alkaa olla banaanin luokassa, joten eipä siitä vehkeestä kannata tehdä kovin pitkäikäistä. (Viimeisen 20 vuoden aikana minulta on hajonnut yksi kännykkä, ja sekin korjattiin. Loput ovat muuttuneet vanhentuneiksi kunnianarvoisassa 3-4 vuoden iässä.)

    Ovatko nykyiset kangasmateriaalit huonompia kuin 1800-luvun vastaavat?

  16. Viherinssi: Teknologiahyödykkeillä on kuitenkin sellainen taipumus, että ne vanhenevat nykyään nopeasti. Kännykän teknologinen elinikä alkaa olla banaanin luokassa, joten eipä siitä vehkeestä kannata tehdä kovin pitkäikäistä. (Viimeisen 20 vuoden aikana minulta on hajonnut yksi kännykkä, ja sekin korjattiin. Loput ovat muuttuneet vanhentuneiksi kunnianarvoisassa 3-4 vuoden iässä.)

    Ovatko nykyiset kangasmateriaalit huonompia kuin 1800-luvun vastaavat?

    Haastattelin taannoin erästä korjausompelimoyrittäjää, joka päivitteli sitä, että nykyisin kaupasta ostettavat vaatteet ovat sellaista höttöä, että niistä ei saa tehtyä kierrätysvaatteita vastaavalla tavalla kuin vanhoista laadukkaammista tekstiileistä. Voi toki olla, että vaatteiden ”teknologinen ikä” on nykyään myös lyhyempi eli muoti vaihtelee nopeammin.

    Oma kokemukseni tietotekniikasta on se, että jotain rikki mennyttä saa vaikkapa tietokoneista korjata ennen kuin koneen suorituskyky vanhentuu. Sama juttu itse asiassa kännyköissäni, vaikka kohtalaisen hyvin ovat molemmat kestäneet.

  17. New York Cityn työttömyys näyttää olevan tällä hetkellä noin 9.3%, joten se ei olennaisesti eroa Detroitista (10%). Myös ns. Upstate New York, siis osavaltio pohjoisosa, on pitkään ollut taantuvaa aluetta, josta tekstiili- yms teollisuuden työpaikat ovat hävinneet. Buffalo on varsin pahoin kärsinyt rakennemuutoksesyta, tyhjiä omakotitaloja ja rakennuksia jne. Niagara Fallsissa jopa tyhjiä hotellirakennuksia ainakin 10-vuotta sitten. Myös Manhattanilla on paljon tyhjiä vnhoja teollisuusrakennuksia, jotka on otettu uuteen käyttöön taiteilijoiden työtiloina, gallerioina jne.

  18. uusi kasvo täällä: Eräs tapa toteuttaa tämä on perustulo

    se vaan maksaa yli 30MRD euroa Suomalaisille,joten mistä rahat???

    sitten kaikki voi olla leppoisasti….
    lainaus:p.vahtera iltalehti:

    Olen pahoillani, sillä taidan pilata monien unelmat perustulosta tällä yksinkertaisella laskuharjoituksella.

    130 euroa viikossa on 520 euroa kuukaudessa.

    Sillä saisi tämän asunnon Helsingin Vuosaaresta
    vuokraovi.com palvelu

    kerrostalo
    1 h, kk, kh
    23,5m2 500 €/kk heti
    Helsinki Vuosaari
    Heteniityntie 3
    00960 HELSINKI

    Saakohan 20 eurolla joka päiväisen puuronsa. Kaurapuuroa itse veteen keittämällä saisi. Mutta ei muuta.

  19. Tiedemies: Jotta laadullinen kasvu on aidosti laadullista, sen pitäisi jotenkin tarkoittaa että sitä romua ei ole niin paljon, vaan että se kiertää jotenkin enemmän. Niin on pitkälti tietysti tapahtunutkin, mutta edelleen kaatopaikoille päätyy aika tavalla tavaraa joka vain kipataan kuoppaan ja peitetään.

    Juurikin näin:

    The report proclaimed that ”an old 36-inch CRT TV generated about the same amount of electronics waste as 5,080 cell phones, today’s 70-inch flat-screen TV generates the equivalent of just 953 cell phones, and a 30-inch flat-panel computer monitor’s weight is equivalent to 211 mobile phones,” the report, conducted by Pike Research on behalf of CEA, says.

    Ainakin IT-alalla roinaa tarvitaan koko ajan vähemmän, ja kun perustekniikka stabiloituu, on subjektiivisen laadun eli käyttäjäkokemuksen parantamiseen käytettävissä yhä enemmän resursseja. Roinakustannukset nyt ovat muutenkin olleet työvoimakustannuksiin verrattuna marginaalisia jo pitkään.

  20. Viherinssi: Onko? Mikä oli auton huoltoväli 1930-luvulla? Entä kilometrimääräinen elinikä? Entä nyt? Montako tuntia hehkulamppu kestää normaalijännitteellä? Entä LED-lamppu? Montako kilometriä lennettiin DC-3:lla koneen eliniän aikana? Entä 747:lla?

    Teknologiahyödykkeillä on kuitenkin sellainen taipumus, että ne vanhenevat nykyään nopeasti. Kännykän teknologinen elinikä alkaa olla banaanin luokassa, joten eipä siitä vehkeestä kannata tehdä kovin pitkäikäistä. (Viimeisen 20 vuoden aikana minulta on hajonnut yksi kännykkä, ja sekin korjattiin. Loput ovat muuttuneet vanhentuneiksi kunnianarvoisassa 3-4 vuoden iässä.)

    Ovatko nykyiset kangasmateriaalit huonompia kuin 1800-luvun vastaavat?

    Hehkulamppujen kestoikä kyllä ainakin lyheni kuin pyy maailmanlopun edellä, ennen kuin ne kiellettiin.
    Asun 200 vuotta vanhassa talossa. Kuinka moni nykyrakentaja lupaa talolleen sitä ikää? Eikös homeet tule jo muutaman vuoden käytön jälkeen?
    Minulla on 50 vuotta vanha traktori. Sitä pitää kyllä huoltaa tiheään, mutta sitä ei tarvitse korjata kuten nuorempia veljiään. Sama pätenee autoihinkin.

  21. Simo T:Haastattelin taannoin erästä korjausompelimoyrittäjää, joka päivitteli sitä, että nykyisin kaupasta ostettavat vaatteet ovat sellaista höttöä, että niistä ei saa tehtyä kierrätysvaatteita vastaavalla tavalla kuin vanhoista laadukkaammista tekstiileistä. Voi toki olla, että vaatteiden “teknologinen ikä” on nykyään myös lyhyempi eli muoti vaihtelee nopeammin.

    Tekstiilejä on monenlaiseen tarkoitukseen ja monenlaisella kestotasolla. Nykyisin tekstiilien käyttöikä päättyy useammin haluun vaihtaa tyyliä, omaan painon muutokseen tai muodin muuttumiseen. Monien trendivaatteiden kohdalla ei taideta edes tavoitella mitään erityisen pitkää käyttöikää. Pitkäikäisiä vaatteitakin kaupoista kyllä löytyy, jos vain haluaa. En markkinoi tässä mitään merkkiä nimeltä mainiten. Mutta useimmiten kestävimmät vaatteet eivät ole ihan niitä halvimpia, joskaan kalleuskaan ei vastaavasti tarkoita pitkää käyttöikää.

  22. Simo T: Haastattelin taannoin erästä korjausompelimoyrittäjää, joka päivitteli sitä, että nykyisin kaupasta ostettavat vaatteet ovat sellaista höttöä, että niistä ei saa tehtyä kierrätysvaatteita vastaavalla tavalla kuin vanhoista laadukkaammista tekstiileistä.

    Vanhaankin aikaan on tehty myös huonoja ja kestämättömiä vaatteita. Niitä ei vain enää ole jäljellä kierrätettäviksi.

    Vastaavalla tavalla on hieman hukassa päivittely siitä, miten ennen tehtiin hyviä taloja ja nykyään monet puretaan jo 50 vuoden iässä. Kyllä myös sata vuotta sitten tehtiin paljon taloja, jotka purettiin ihmisiän päästä. Sata vuotta sitten rakennetuista ovat jäljellä ne, jotka kestävät (kunnolla hoidettuina) sata vuotta, mutta se ei tarkoita, etteikö silloin olisi tehty muitakin.

    Tietysti muotivaatteisiin liittyvä kertakäyttökulttuuri on jonkinlainen ongelma, ja suorastaan vastenmielinen ilmiö. Joku Zalandon mainos telkkarissa aiheuttaa allergiaa (itse asiassa Zal on aikayksikkö, noin 500 millisekuntia, jossa ajassa kanava vaihtuu).

  23. Olisikohan parempi käyttää sanojen ”määrällinen” ja ”laadullinen” asemasta sanoja ”aineellinen” ja ”aineeton”.

    En tässä yhteydessä oikein pidä sanasta ”laadullinen”, sillä se sekoittuu käsitteeseen ”laatu”, jonka yksi parhaista määritelmistä on ”fit to use”.

    Laadun, esimerkiksi käyttöiän pidentäminen, voi toki vähentää määrällistä kasvua, mutta vielä suurempi vaikutus on, että esim. nykyisillä ja tulevilla, sinänsä materiaalitehokkailla ICT-tuotteilla voidaan toteuttaa ja välittää bitteinä asioita, jotka ennen vaativat toteutuakseen huikeasti suurempaa materiaalista panosta. Myös aiemmat laitteet olivat laadukkaita, ”fit to use”.

    Aineettomilla elementeillä on palvelukaupassa suuri merkitys. Palvelujen osuus maailmankaupasta on käsittääkseni kovassa kasvussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.