Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Kim­mo Tiilikainen esit­tää Uutisvuok­sen kolum­nis­saan, että työtön saisi ansai­ta 300 euroa kuus­sa ilman, että työt­tömyys­tur­vaa sovite­taan yhteen tulo­jen kanssa. Nykykäytän­nöl­lähän tuos­ta 150 euroa leikkau­tu­isi pois työt­tömyyspäivära­has­ta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeil­la jäljil­lä, mut­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Tuol­lainen käytän­tö oli aiem­min, mut­ta siitä luovut­ti­in, kos­ka se vähen­si työhalu­ja. Sil­loin sai ansai­ta 750 markkaa kuus­sa (nykyra­has­sa jotain 250 euroa), mut­ta tämän ylit­tävä osa leikkasi päivära­ho­ja 80 pros­en­til­la. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehti­in vain tuo­hon 750 euroon saak­ka ja siihen lopetet­ti­in. Jat­ka lukemista “Tiilikainen esit­tää työt­tömälle 300 euron etuoikeutet­tua tuloa”

Vapautettakoon kaupungin vuokratalot pysäköintivelvoitteesta Jätkäsaaressa

On kohtu­u­ton­ta, että muual­la kaupun­gin vuokrat­alois­sa asu­vat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren kalli­it autopaikat. Sik­si kaupun­gin vuokrat­alot on syytä vapaut­taa autopaikko­jen rakentamisvelvoitteesta. 

Kaupung­in­hal­li­tus hyväksyi tänään äänestyk­sen jäl­keen Jätkäsaaren Pysäköin­ti Oy:n takauk­sen.  Tämän jäl­keen ei tai­da olla mitään mah­dol­lisu­ut­ta estää pysäköin­nin tolkut­tomien kus­tan­nusten siir­tymistä asun­to­jen hin­toi­hin ja vuokri­in. Päätök­set on pitkälti tehty ja ne ovat lain­voimaiset, joten se siitä.

Silti halu­aisin vapaut­taa kaupun­gin vuokrat­alot tästä rasituk­ses­ta. Niiden osalta pysäköinti­normista voi tin­kiä 20 pros­ent­tia. Tämä tarkoit­taa, että pysäköin­ti nos­taa niiden asuin­neliöhin­to­ja noin 440 eurol­la, jos tuo nim­imerk­ki  Samin tieto keskimääräis­es­tä autopaikan hin­nas­ta 55 000 euroa pitää paikkansa. Vuokrik­si muutet­tuna tarkoit­taa suun­nilleen 1,50 €/m2/kk, mikäli tulk­it­sen vuokrien määräy­tymis­pe­rustei­ta oikein. Nämä kaa­vat autopaikkanormei­neen on kyl­lä asial­lis­es­ti hyväksyt­ty, mut­ta sil­loin oletet­tu autopaikan hin­ta oli selvästi alem­pi. Jat­ka lukemista “Vapautet­takoon kaupun­gin vuokrat­alot pysäköin­tivelvoit­teesta Jätkäsaaressa”

Näin asunnoista saadaan kalliita

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la on pikkuasiana takauk­sen myön­tämi­nen kaupun­gin omis­ta­malle Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:lle, jon­ka tarkoituk­se­na on rak­en­taa 900 auton pysäköin­tilu­o­la Jätkäsaa­reen. Rahat on tarkoi­tus saa­da takaisin asun­to-osakey­htiöiltä, joiden on kaa­van mukaan pakko ostaa yksi paik­ka jokaista 130 ker­rosneliötä kohden. Tämä tarkoint­taa noin yhtä paikkaa sataa asuin­neliötä kohden. 

Han­kkeen kus­tan­nusarvio on 68,8 miljoon­aa euroa ilman arvon­lisäveroa. Niin­pä pysäköin­tipaikan arvon­lisäverol­lisek­si hin­naksi tulee rak­en­tamisen aikai­sine korkoi­neen noin satatuhat­ta euroa. Asun­to­jen hin­taa se nos­taa tuhan­nel­la eurol­la neliöltä. Jat­ka lukemista “Näin asun­noista saadaan kalliita”

Metropolihallinto ja verojen tasaus

Metropo­lialueen esi­selvit­täjät esit­tävät jatko­työn poh­jak­si kolmea vai­h­toe­htoa , vah­vaa metropoli­hallintoa ja vähäisiä mut­ta sinän­sä perustel­tu­ja muu­tok­sia kun­tara­joi­hin, välimuo­to­ja, jota kut­sun titaanien tais­teluk­si ja rankkaa kun­tali­itosten tietä.

Todet­takoon heti, että kakkos­vai­h­toe­hto sisältää kaik­ki huonot piir­teet. Siinä tehdään nyky­istä suurem­pia kun­tien Espoon, Helsin­gin ja Van­taan ympärille ja vahvis­te­taan kun­tien välistä taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ja sitä kaut­ta pahen­netaan kun­tien välistä mii­nus­sum­mak­il­pailua veron­mak­sajista. Tätä vai­h­toe­htoa en sik­si analysoi tätä pidem­pään. Jat­ka lukemista “Metropoli­hallinto ja vero­jen tasaus”

Lainakatto ja verovähennysoikeus

Jos reaa­liko­rko on nol­la ja sen voi luot­taa ole­van nol­la tästä ikuisu­u­teen, kiin­teästä omaisu­ud­es­ta kan­nat­taisi teo­ri­as­sa mak­saa kuin­ka paljon tahansa – ainakin, jos se kel­paa lainan vaku­udek­si sel­l­aise­naan. Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljn tahansa. Asun­to­lain­o­jen mata­lat korot eivät räjäytä asun­to­jen hin­to­ja heti, vaan vai­heit­tain, mut­ta nousulle ei peri­aat­teessa ole kat­toa. Jos ette usko, kat­sokaa, mitä on tapah­tunut USA:ssa, Irlan­nis­sa, Kreikas­sa ja Espan­jas­sa. Jat­ka lukemista “Lainakat­to ja verovähennysoikeus”

Ranskalaiset ostavat Turun telakan?

Surullisen kuu­luisas­ta ris­teilykau­pas­ta tihkunei­den tieto­jen peruteel­la Ran­skan vasem­mis­to­hal­li­tus on päät­tänyt pelas­taa ran­skalaiset telakat hin­nal­la mil­la hyvän­sä. Ris­teilyalus­ten osalta halvin hin­ta taitaa olla yksinker­tais­es­ti ostaa pois myyn­tilistal­la ole­va Turun telak­ka, jon­ka markki­nahin­ta lie­nee suurin piirtein sama kuin on telakka­ton­tin hin­ta. Kau­pan päälle saa myös hyviä ris­teilyalus­ten piirus­tuk­sia ja muu­ta osaamista.

[LISÄYS: Tiedok­si kokoomuk­sen Verkkouutisille: tässä ei toiv­ota ran­skalais­ten osta­van Turun telakkaa vaan pide­tään sitä riskinä!]

 

On isojen uudistusten aika

Sain lop­ul­ta lomaki­ireiltäni lue­tuk­si Esko Ahon kir­joituk­sen Taloudessa ei ole palu­u­ta entiseen. Kohu­un ver­rat­tuna kir­joi­tus vaikut­ti pet­tymyk­seltä. Eihän Aho sanonut oikeas­t­aan kuin, että menee huonos­ti eivätkä ongel­mat ratkea itses­tään, vaan tart­tis tehdä jotain.

Tämän minäkin voin allekir­joit­taa. Eri­tyis­es­ti Suomel­la menee huonos­ti. Olemme menet­täneet nopeasti paljon. Emme ole enää euka­lyp­tuk­sen vuok­si sel­l­ainen puun­jalostuk­sen suur­val­ta kuin ennen. Lisäk­si paperinku­lu­tus las­kee tai ei ainakaan kas­va niin nopeasti kuin kuvit­te­limme, kos­ka paine­tul­la sanal­la menee huonos­ti ja net­tipo­h­jaisil­la julka­isuil­la hyvin. Jat­ka lukemista “On iso­jen uud­is­tusten aika”

Halvaantuneet dinosaurukset

Viime viikot ovat taas osoit­ta­neet, ettei Yhdys­val­tain hallinto­ta­pa ole enää ajan tasal­la. Ei tiedä hyvää, että kak­si toisi­aan vihaavaa poli­it­tista ryh­mit­tymään voivat molem­mat hal­vaan­nut­taa päätök­sen­teon. Yhteiskun­ta, joka ei pysty ratio­naaliseen päätök­sen­tekoon,  jää vah­vasti jäl­keen siitä, mitä se voisi olla. Päätök­sistä tulee pahasti  epäop­ti­maal­isia, jos niiden sisältöä ei sanele se, mikä on järkevää, vaan mikä voidaan lakiteknis­es­ti juo­nia läpi. Jat­ka lukemista “Hal­vaan­tuneet dinosaurukset”

Rakenteellinen työttömyys

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Patru­u­na-aikana Kekkosen hal­lites­sa maa­ta oli tapana, että paikkakun­taa hallinnut tehdas otti kokon­ais­vas­tu­un väestön työl­listämis­es­tä. Koulun­sa päät­täneet pää­sivät halutes­saan tehtaalle töi­hin, nekin joiden todis­tus oli huono tai ruumi­in­rakenne hin­telä. Tehtaalle oli kun­nia-asia huole­htia työn­tek­i­jöistään eläkeikään saak­ka, vaik­ka työkyky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pailu estää moi­sen laa­jasy­dämisyy­den. Näin toimi­va yri­tysjo­hta­ja olisi pian enti­nen yri­tysjo­hta­ja tai entisen yri­tyk­sen johtaja.

Nyt työl­listymisen tulee kan­nat­taa molem­mille tai työ­suhdet­ta ei syn­ny. Työn­tek­i­jän tulee saa­da niin paljon palkkaa, että työhön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­ka­lle riit­tävästi vastinet­ta. Yhä use­am­min jom­pikumpi edel­ly­tys puut­tuu. Tästä johtuu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu. Tämä on hyvä tun­nus­taa, jos halu­amme nos­taa työl­lisyy­den muiden Pohjo­is­maid­en tasolle. Työ­markki­noi­ta pitää välil­lä aut­taa eri­laisin tuin, jot­ta kaik­ki saataisi­in töi­hin. Jat­ka lukemista “Rak­en­teelli­nen työttömyys”

Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hal­li­tuk­sen vain 40 miljoo­nan euron arvoinen suo­ra telakkatu­ki (inno­vaa­tio­tu­ki) lois­toris­teil­i­jälle ei ehkä riitä tuo­maan tilaus­ta Suomeen. Päätös oli vaikea, mut­ta minus­ta oikea.

Ris­teil­i­jäti­lauk­sen arvioiti­in tuo­van 22 000 miestyövuot­ta Suomeen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka keskit­ty­isi käyt­tämään vain suo­ma­laisia ali­hankki­joi­ta. On itse asi­as­sa syytä olet­taa, että han­kkeen koti­maisu­usaste olisi laskusu­un­nas­sa. Rikkidi­rek­ti­ivi ei riitä suo­jaa­maan koti­maisia toimit­ta­jia puo­lalaisil­ta kil­pail­i­joil­ta. Suomen val­tion tuki tuk­isi puo­lalaisia ja venäläisiä ali­hankki­joi­ta ilman, että Puo­la ja Venäjä mak­saisi­vat tästä mitään. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus teki telakkat­ues­sa oikean päätöksen”