Jos reaalikorko on nolla ja sen voi luottaa olevan nolla tästä ikuisuuteen, kiinteästä omaisuudesta kannattaisi teoriassa maksaa kuinka paljon tahansa – ainakin, jos se kelpaa lainan vakuudeksi sellaisenaan. Korotonta lainaahan voi olla kuinka paljn tahansa. Asuntolainojen matalat korot eivät räjäytä asuntojen hintoja heti, vaan vaiheittain, mutta nousulle ei periaatteessa ole kattoa. Jos ette usko, katsokaa, mitä on tapahtunut USA:ssa, Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa.
Hyvä, myönnetään. On asuntojen hinnoille tietysti jokin ankkuri. Keskustojen ulkopuolella mahdollisuus rakentaa uusia asuntoja pitää hinnat kurissa. Ulkopuolinen ihmettelee, miten Yhdysvalloissa voitiin ajatella, että kun asuntojen reaalihinta on noussut sata vuotta, nousun pitää jatkua jatkossakin ja täysin maksukyvyttömälle voi antaa asuntolainan, koska se asunto kuitenkin kasvattaa arvoaan. Mitä pidempään hyödyke, jota voidaan valmistaa lisää, on reaalihinnaltaan noussut, sitä todennäköisempää on, että sen hinta tulee seuraavaksi alas.
Kaupunkien keskustoissa tilanne on toinen, koska keskustaa ei voi rakentaa lisää. Tai no, voi tai ainakin pitäisi voida, kunhan normeja vähän järkevöitetään. Juuri Helsingin keskustan tuntumassa asuntojen hinnoilla ei näytä olevan mitään järjellistä ylärajaa.
Nyt on alettu etsiä sairauteen lääkkeeksi asuntolainojen kattoa. Vähintään kymmenen prosenttia pitää säästää etukäteen, jotta asunnon voisi ostaa. Muistan vielä Osuuspankin mainoksen 70-luvulta, jossa pankki hövelisti lupasi lainata puolet, kun on ensin itse säästänyt puolet ja laina-aikaakin oli ruhtinaalliset viisi vuotta.
Lainakatossa on kuitenkin vikana se, että se sulkee omistusasumisen ulkopuolelle ne nuoret, jotka eivät saa vanhemmiltaan pientä pesämunaa asunnon hankintaan. Tämä on epäoikeudenmukaista, koska onhan omistusasuminen kuitenkin tuetuin (tai vähiten verotetuin) asumisen muoto ja siksi asukkaan kannalta ehdottomasti edullisin. Eikä lainakatto edes pure asuntokuplaan, koska niitä riittää, jotka voivat rahoittaa sen kymmenen prosenttia.
Jos ongelmien takana ovat liian matalalle juuttuneet korot, niin entäpä jos tehtäisiin tälle jotain. Korkoja ei tarvitse säännöstellä ylöspäin. Riittää, että poistetaan niihin kohdistuva suora valtion tuki eli verovähennysoikeus. Hallitusohjelmaa joudutaan muuttamaan muiltakin osin, muutettakoon siis myös tältä osin. Esimerkiksi niin, että verovähennysoikeus koskisi korkoa vain siltä osin, kun se ylittää neljä prosenttia.
Hyvä idea, vähennysoikeutta ei kannata poistaa kokonaan koska se vähentäisi byrokratiaa. Leimavero, myyntivoittovero ja perintövero ehkä myös pikkusen vaikuttaa asuntojen hintojen kehitykseen. Verovähennyksiä sinänsä kannattaisi verottaa se lisäisi siististi verohässäkkää.
Tässä näyttää olevan vielä sekin, että kun reaalikorko on nolla niin vaikkapa pankkitalletusten korko yleensä on samoin nolla. Mistä seuraa että vähäriskistä tuottoa hakevat parkkeeraa rahansa sijoitusasuntoihin, mikä osaltaan lisää varsinkin keskusta-asuntojen kysyntää, mikä nosta niiden hintoja.
Tai sitten liian edullisesta korosta saatu reaalihyöty katsotaan pääomatuloksi ja alistetaan verolle.
“Muistan vielä Osuuspankin mainoksen 70-luvulta, jossa pankki hövelisti lupasi lainata puolet, kun on ensin itse säästänyt puolet ja laina-aikaakin oli ruhtinaalliset viisi vuotta.
Lainakatossa on kuitenkin vikana se, että se sulkee omistusasumisen ulkopuolelle ne nuoret, jotka eivät saa vanhemmiltaan pientä pesämunaa asunnon hankintaan. ”
Aika kultaa muistoja ‚minimi omasäästölle 70-luvulla oli 30 % ja maksimi laina-aika 8 vuotta.Tosin huonompia ehtoja sai tarjota.
Eikä silloin saanut mitään pesämunaa vanhemmilta kuin joku helsinkiläinen hyväosaisen lapsi.
Kyllä se pesämuna piti raapia aivan omin kynsin säästöön ja yrittää kiriä maaliin ennen inflaatiota, joka saattoi olla yli 15 %:kin.
Inflaatio söi säästöt tehokkaasti
http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-06–27_001.html?s=10
Etu etukäteissäästämisessä oli, että asuntojen hinta pysyi kurissa ja köyhälläkin oli varaa asuntoon. Arava. järjestelmä laski edelleen kynnystä
Hesarissa näkyi muutama päivä sitten esimerkki miten pienituloisille on todellisuudessa käynyt :
Hitas-taloihin on varaa enää parempituloisilla.
Kun pääomaa ei voi lyhentää rajattoman kauan niin lyhennyskin alkaa rajoittaa jossain vaiheessa asuntojen ostoa,lyhennykset nousevat yli maksukyvyn.
Ruotsissa tavanomainen laina kerrostaloasuntoon on erään radio-ohjelman mukaan 120 vuotta. Siinä eivät lyhennykset paljon kurista.
Ja kun EU:n etevyyttä on mainostettu matalilla koroilla niin aina unohdetaan toinen puoli: Kotitalouksilla on säästöjä 82 miljardia, mutta keksikorko on 0,77 % ja kun inflaatio on 2 % luokkaa niin säästäjälle tulee takkiin
EU hyöty katoaa tässäkin tappioihin
Nyt jos koskaan pitää asuntolainojen verovähennysoikeus poistaa. Tuollaista neljän prosentin rajaa ei tarvita. Jokainen voi turvata taloutensa kiinteäkorkoisella lainalla tai muulla pankkien tarjoamalla ratkaisulla, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
Kirjoitat: “Jos reaalikorko on nolla ja sen voi luottaa olevan nolla tästä ikuisuuteen, kiinteästä omaisuudesta kannattaisi teoriassa maksaa kuinka paljon tahansa”
Ei ole tervettä, jos asuntojen hinnat nousevat nopeammin kuin on yleinen inflaatiovauhti, niin kuin meillä on ollut vuosia. Tämä on johtunut rahan saatavuuden paranemisesta. Rahaa on liikkeellä liikaa. Suurin syy on pääoman vapaautettu liikkuvuus, jolloin rahaa tyrkytetään maihin, missä luottoriskin ja korkotason suhde on vakaasti edullinen. Liian rahan määrää ovat edesauttaneet lakkoasein ajetut liian suuret palkankorotukset sekä valtionvelkarahalla talouskasvun vauhdittamisen toivossa tehdyt veronalennukset.
Liika raha pitäisi koota pois verotuksella ja/tai mitätöidä devalvaatiolla, jotta tilanne tervehtyisi. Täysin epäoikeudenmukainen tapa on antaa sen poiskerääminen grynderien ja kiinteistö-keinottelijoiden oikeudeksi,mikä on meillä Suomessa ollut vahvistuva trendi kokoomuksen ollessa hallituksessa.
Tästähän jo päätettiin ja vuosittaiset leikkaukset on aloitettu. Oletetttavasti tulevat hallitukset jatkavat viivottimella linjaa nollaan.
Miksi tämä ei riitä?
Täyttä asiaa.
Aivan vakuuttunut en ole siitä, ettei lainakatto olisi omiaan laskemaan asuntojen hintaa. Eikös Ruotsissa jotain vaikutusta ole ollut? Lainakatolla voisi olla kaikesta huolimatta muita positiivisia vaikutuksia henkilöiden taloudenpitoon.
Viisainta on ilman muuta poistaa ensin byrokraattiset verotukiaiset (purkaa sääntelyä) ja vasta tämän jälkeen luoda uutta sääntelyä. Tehdään molemmat: lainakatto (joka kirpaisee nuoria) ja verovähennysoikeuden poistaminen muilta, kuin ensiasunnon ostajilta (joka auttaa nuoria).
Kyllä ne lyhennyksetkin alkavat kuristaa kun asunnon arvo ja sitä kautta laina kasvavat tarpeeksi pitkään.
Ja kun laina-aika on tarpeeksi pitkä niin mitä hyötyä omistusasumisesta enää on ?
Itse asiassa systeemi alkaa olla tosellisuudessa setelirahoitusta : Asunnon hintaa vedätetään mahdollisimman korkeaksi ja se maksetaan pankin luomalla rahalla.
Asunnon omistaja on vain välittäjä, joka siirtää rahaa rahan luojalta sen hyödyntäjälle.
Kun asunnon hinta nousee niin myös riski kasvaa:
Pienikin lasku asuntojen kysynnässä romauttaa hintatason eikä velallisen maksukyvyn loppuessa velkaa voida kuitata vakuudella mutta jäännösvelkaa jää nyt suuria määriä
Eli alkaa syntyä uusia lamavelallisia
Mitäs jos lainaosuuskaton sijasta säädettäisiinkin laina-aikakatosta? 15 vuotta lienisi nykyisessä makrotaloustilanteessa ihan mielekäs. Ainakaan itse en oikein missään hypoteettisessakaan henkilökohtaisessa taloustilanteessani ottaisi nykyisellään pankkilainaa yli 15 vuoden takaisinmaksuajalla (taannoin olen kyllä ottanut, mutta tasaerämaksu yhdistettynä korkotason romahdukseen on syönyt kokonaislaina-ajan, olettaen osapuilleen nykyisen korkotason säilymisen, alle 15 vuoden, ja jos korot nousevat niin todennäköisesti tulonikin nousevat sen verran että pystyn neuvottelemaan maksuerän isommaksi).
Just joo.
Asuntolainat ovat pitkiä sitoumuksia, kymmeniä vuosia. Juuri nuorilla on varmasti rahat laskettu tarkasti ja myös verovähennys.
Nyt kun se yhtäkkiä poistetaan ovat nämä nuoret sitten konkursissa kun korot nousevat, eikä vähennystä olekaan olemassa. ja Suomessa tarkoittaa loppuian velkavankeutta.
Varsinainen ansa on suunnitteilla.
Minun mielestäni voisi otta USA:sta oppia ja muutta koko asuntolainasysteemiä. Se ei saisi olla markkinakorkoon sidottu, koska nimenomaan nuorille se on aikapommi.
USA:ssa annetaan kiinteällä korolla laina kymmeniksi vuosiksi. Silloin ottaja voi laskea realistisesti minkälaisen lainan voi ottaa. Pankki joka on täynnä ammattilaisia sitten laskee mihinkä hintaan rahaa voi antaa.
On paljon tärkeämpi suojella yksittäistä ihmistä ongelmilta.
Pankki jossa on ammattilaiset voivat paremmin otta riskin ja hinnoitella sen.
Liian vanha muistaa 1970-luvun asuntolainaehdot paremmin kuin Osmo. 20–30 %:n etukäteissäästämisestä johtui, että ensiasunnoksi oli ostettava yksiö tai kaksio. Perheen kasvaessa oli aina asunnonvaihto ja usein myös asuntoalueen vaihto edessä. Tämä ei ainakaan lapsille ole ollut hyväksi. Pitkät laina-ajat mahdollistavat riittävän tilavan ensiasunnon oston.
Pääkaupunkiseudulla on kaavoittamatonta maata asunnoille vaikka kuinka paljon. Eräs yhdyskuntasuunnittelija totesi aikoinaan, että Espooseen voitaisiin rakentaa asunnot koko Suomen väestölle. Joku mafia haluaa kuitenkin jarruttaa kaavoittamista ja rakentamista pitääkseen hinnat korkeina ja sitoakseen ihmiset elementtien vangeiksi kuten kartanonherrat ja papisto sitoivat aikoinaan torpparit turpeeseen.
Hitas-järjestelmä on todella outo Helsingin asuntpolitiikan irvikuva. Sääntöjä muutetaan jatkuvasti kulloisenkin valtuuston voimasuhteista riippuen. Nykyisin Hitas-asuntojen ostajat valitaan arpomalla. Jos sijoittajat onnistuvat arpajaisissa, niin vuokraavat asunnot markkinahintaan. Tässä ei ole mitään järkeä.
Ainoa asuntojen hintoja kurissapitävä keino on rakentajien kilpailun ja asuntojen tarjonnan lisääminen riittävällä kaavoituksella. Tämä ei vaan sovellu mafian pirtaan.
Asuntolainan verovähennysoikeuden poistaminen olisi poliittisesti erittäin hankalaa korkeiden korkojen aikana.
Nyt kun korot ovat liki nollassa (omanikin reippaasti alle prosentin), niin vaikutus yksittäisen ihmisen talouteen olisi pieni.
Mutta miten pitäisi järkeistää sijoituslainan ja asuntolainan erilainen verokohtelu? Yritys voi vähentää lähes kaikki kulut verotuksessa, siinä missä henkilökohtaisesti ostettu kämppä on toinen tarina. Samaten yksityinen voi vähentää vuokra-asunnon tuotoista mahdollisen sijoituslainan korkoja.
Vaikea keksiä ns. “tasapuolista” kohtelua kaikille. Ehkä narulla työntäminen ei ole sitten kuitenkaan hyvä? Mutta eipä niitä korkoja oikein voi nostaakaan. Muistan kun tässä blogissa ja myös mm. Krugmanin toimesta syytettiin EKP:n koronnostopäätöksiä järjettömiksi…
Sijoitusasunnon tuotto on verotettavaa, joten siihen kohdistuvan lainan koron tulee olla vähennyskelpoinen. Muuten samasta pääomantuotosta verotettaisiin kaksi kertaa.
Sijoitusasunnoissa on se huono puoli että ne aiheuttaa kateutta ja mahdollisesti vähän kohottavat hintoja. Hyvä puoli on vuokra-asuntojen, etenkin pienien sellaisten lisääntyminen.
Mitähän huonoa olisi sellaisessa eläkejärjestelmässä olisi jossa ei annettaisi ollenkaan eläkemaksuja yhteiskunnan pyörittämään järjestelmään vaan säästettäisi itse ja sijoitettaisi vaikka asuntoihin.
Keskipalkkainen ehkä saisi yhden työuran aikana hommattua 4–5 yksiötä lähiöistä, niitä vuokraamalla kertyisi ihan kiva eläke, ja vuokrat laskisivat tarjonnan kasvaessa.
Lähiön liepeille hartiapankilla rakennetun talon isohko tonttikin olisi, perässä laahaavan kaavoituksen takia ehtinyt saada lisää rakennusoikeutta, joten se jakamalla ja myymällä saataisi vielä pari vuokrakämppää tai kasan pörssiosakkeita.
Poistamalla perintövero, seuraavilla eläkesukupolvilla olisi vieläkin paremmat eläkkeet, eikä kenenkään verorahoilla elävän hallintohenkilön tarvitsisi murehtia mistään eläkepommista.
Jos halutaan viranomaistoimenpitein estää asuntojen hintojen nousua, paras lääke on laittaa katto laina-ajalle. Mikäli edellytetään esim. 15 vuoden maksimitakaisinmaksuaikaa sekä yksityis- että vuokra-asuntoja vastaan otetuissa lainoissa, tulee asuntojen hinnalle ja vuokrille aika pian katto vastaan.
Jos ei pysty paria vuotta säästämään osaa tuloistaan omatoimisesti, kuinka ihminen pystyisi sitten maksamaan lainojaan pari vuosikymmentä?
Ymmärrän, että rahaa myyvät pankit ja lobbarinsa FK:ssa vastustavat omarahoituksen edellyttämistä oman tunsa vuoksi, aikanaan pakkohuutokaupoissa he saavat rahansa takaisin ja velat jäävät maksettavaksi.
15%:n omarahioitusosuus omistusasumiselle on suoja arvojen ja korkojen muutoksille. Ei siinä ole mitään epäoikeudenmukaista.
Asumisen epäoikeudenmukaisuus on mahdolisuus asuua verovaroin tuotetussa vuokra-asunnossa ilman, että tulorajoja tarakasteltasiin koskaan muulloin kuin asumisuran alussa.
Lainaa on helpompi maksaa kuin säästääennakkoouokrakämppä vastaa omistuskämppää noin kuuden prosentin korolla ja ilman verovähennysoikeutta.
Suomessa edelleenkään ei ole pääomia, joita voisi sijoittaa niin huonosti tuottavaan kuin asuntotuotantoon. Vähät pääomamem on parempi käyttää teollisuusinvestointeihin. Siksi omistusasunnot on maksettava — ja omistusasunto on osa vanhuudenturvaamme.
Vähän tyhmäähähän se silti on ola töissä, maksaa omistusasuntoa ja eläkemaksuja ja muutenkin olla omatoiminen yhteiskunnan jäsen.
Lainakatto ja verovähennysoikeuden poistaminen olisivat molemmat hyviä ideoita, mutta ne pitäisi
ajoittaa oikein: sellaiseen hetkeen, jolla asuntokauppa on kuumenemassa uhkaavasti, ei sellaiseen hetkeen, jossa asuntokauppa sinnittelee vain alhaisten korkojen voimalla. Paras hetki meni 80-luvun lopussa. Jos vastaava tilanne tulee uudestaan, onkohan hallituksella munaa tehdä jotain niin epäsuosittua?
Ode:
Nyt kyllä parlamentaarikko on langennut toistamaan median kummallista synkistelyä omistusasunnon lainan omarahoitusosuudesta. Nykyinen 100% lainoitus on Suomessa kovin tuore (ja epäterve) ilmiö.
10% omarahoitusosuuden säästämiseen löytyy jopa valtion tukema säästökeino, ASP-tili joka on nykyisinä matalan koron ja inflaation aikoina erinomaisen kannattava. Korko on 1%+3% veroton osuus.
Miten ihmeessä valtaosassa maailman maissa (joissa vaaditaan omarahoitusosuus) päästään asuntoon kiinni? Tai Suomessa melkein koko 1900-luvun ajan?
100% lainoitus on vastuuttomuutta, etenkin kun poliitikot (palstanpitäjä mukaanlukien) jatkuvasti esittävät ajatuksia joilla pyritään rajuunkin asuntojen hinnanlaskuun. Jos esittämäsi omistusasumiseen kohdistuvat toimenpiteet (kiinteistöveron raju korotus, näennäisen asuntotulon verotus ja korkovähennyksen poisto) kaikki toteutettaisiin, asuntojen hinnat romahtaisivat.
USAsta, Irlannista ja Espanjasta voi katsella mitä asuntojen hintaromahdus aiheuttaa…
Hyvää tuossa Osmon ajattelussa on korkovähennysten poistaminen. Tuet tunnetusti valuvat suoraan hintoihin. Toinen yhtä tärkeä on vuokra-asumisen tukien poistaminen. Nekin vain nostavat hintoja.
Toinen iso asia on perintöveron poisto. Se ei kuulu nykyaikaiseen eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja perintöveron poistolla pystytään nopeimmin vaikuttamaan vuokra-asuntojen hintatasoon.
Kolmas tapa tervehdyttää markkinoita ja pitää hinnat kurissa onkin vaikeampi. Asuntotuotannon pääomituksen normalisoiminen on todella haasteellista. Kaikki ovat kaiketi samaa mieltä, ettei grynderi vetoinen omistusasuntotuotanto ja yhteiskunnan säätelemä/tukema vuokra-asuntotuotanto ole terveellä pohjalla. Miten asuntotuotannon pääomitus saadaan takaisin kestävälle pohjalle? Ainakin valtion tuet vuokra-asuntotuotannolle ja kuntie huseeraminen alalla tulee kieltää.
Miksi tässäkin asiassa tarvitaan valtiota sanomaan mikä on sopiva laina-aika tai omarahoitusosuus? Kai nyt asiakas ja pankki osaavat parhaiten neuvotella nämä jutut keskenään.
Ruotsissa omistusasuminen kerrostaloasunnossa on suhteellisen uusi juttu. Pääosa kerrostaloasunnoista Ruotsissa on omistusmuodoltaan jonkinlaisia säätiöitä. Pääosa säätiöistä taas on lähellä demareita. Sen takia Ruotsissa demaripoliitikkoja joutuukin eroamaan kohtuu tiheään tahtiin erilaisten väärinkäytösten paljastuttua.
Ainakin ruotsalaisten kokemusten mukaan erilaiset epämääräiset puliveivaukset ovat hyvin yleisiä asunnon omistajan ollessa jokin yleishyödyllinen taho. Siihen verrattuna Suomessa on paljastunut hyvin vähän väärinkäytöksiä ASO, HITAS yms. asunnoissa. Joko suomalaiset ovat rehellisempiä tai suomalainen lehdistö ei vielä osaa penkoa asioita. Jokainen voi päätellä itse, kumpaan vaihtoehtoon uskoo. 😉
Jotain hyvääkin yhteisöllisessä asumisen omistamisessa on. Ruotsissa on paljon helpompaa purkaa arvottomia 60‑, 70- ja 80-luvun lähiöitä. Kukaan yksittäinen ihminen ei menetä omaisuuttaan. Suomessa maksetaan monesta täysin arvottomassa kiinteistössä sijaitsevasta asunnosta hintoja, joita laskutaitoinen ei voi käsittää. Vanhojen arvottomien lähiöiden purkaminen tulee olemaan lähivuosina suuri yhteiskunnallinen haaste.
Oletko ihan varma, että vuokra-asunto on oikeasti noin kallis? Tarkottaisi sitä, että 200 000 euron kämpästä vuokranantaja ottaisi 1000 e/kk vuokraa ja sen päälle vastikkeet ja remonttikustannukset. Tarkoittaisi noin 1500 e/kk.
Ei taida ihan tuohon päästä vuokrakämpällä?
Vuokrat ovat suhteessa pienempiä isoissa asunnoissa. Yksiö Helsingin Kalliossa maksaa vähän yli satatonnia ja siitä saa vuokraa 650 euroa kuussa. Fatta maksaa 600 euroa jokaisesta hiilikellarin takahuoneestakin. Kun säästää ensiasuntonsa, asuu yksiössä.
Eläkerahastot ovat yhteensä 150 mdr euroa. Vuotuinen eläkemeno on 24 mdr euroa. Jos eläkerahastot onnistuisivat saamaan 5 %:n vuotuisen tuoton, niin siitä kertyisi eläkkeiden maksuun 7,5 mdr euroa. Työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä eläkemaksuilla jäisi vuosittain rahoitettavaksi 16,5 mrd euroa. Kun työssä käyviä ihmisiä on 2,5 miljoonaa, niin jokaisen kuukausipalkasta eläkemaksun pitäisi olla keskimäärin 550 euroa. 3000 euron mediaanipalkasta nykyinen 23 %:n eläkemaksu on 690 euroa.
Ei tämä ainakaan Ojalan laskuopin mukaan miltään eläkepommilta vaikuta.
Hyvinhän tuo ennakkosäätäminen onnistui 70-luvullakin vaikka säätötavoite oli kovempi ja inflaatio ahmi pääomaa.
Silloin inflaatio söi pääomaa jopa 10 % vuosivauhdilla
Omavastuu pitää asuntojen hintaa kurissa aivan samoin kuin verovähennysoikeuden poisto.
Omavastuun säästäminen paljastaa tulevalle velalliselle myös asuntokuplan ja pistää kansan vaatimaan kohtuuhintaisia asuntoja.
Oman pääoman säästäminen antaa myös kuvan lainanhoitokuluista ja luotto-ongelmat vähenevät
“Liian vanha muistaa 1970-luvun asuntolainaehdot paremmin kuin Osmo. 20–30 %:n etukäteissäästämisestä johtui, että ensiasunnoksi oli ostettava yksiö tai kaksio. Perheen kasvaessa oli aina asunnonvaihto ja usein myös asuntoalueen vaihto edessä.”
Minä rakensin ensiasunnoksi omakotitalon ja samoin tekivät kaikki tututkin , vaikka moni oli pienituloinen.Ennen 40-vuoden ikää useimmilla oli velaton omakoti.
Ja nyt muutetaan paljon enemmän kuin 70-luvulla, vuosina 1976–1980 muuttajia kuntien välillä oli 190000, mutta 2000–2005 jo 280000.
Ja nykyäänhän muuttaminen työn perässä on jo kansalaisvelvollisuus.
Työntekijän sitominen asuntolainaan on vanha tehokas työnjohtotemppu.
Uudesta työntekijästä saa nöyrän ja lojaalin kun saa hänelle 100000–300000 velkaa. Hänellä ei ole varaa lakkoilla tai olla joustamaton.
Ja kun lainat ovat tapissa niin työntekijä makaa sohvalla, koska muuhun ei ole varaa . Ja hän odottelee tarkaavaisesti, josko tulisi kutsu ylitöihin.
Ei tämä oe uusi temppu, se osattiin jo 70-luvulla.
Mutta kukaan ei ajatellut , että ihmisestä tehdään velkaorja koko elämänsä ajaksi ja siirretään velka jopa seuraavalle sukupolvelle
Näin maaseudulla tehtiinkin ja se oli ihan oikein. Sisareni perhe rakennutti Toholammelle 120 m²:n aravalainoitetun omakotitalon (tontti maksoi muutaman tuhannen markkaa) samaan aikaan kuin minä ostin vaimoni kanssa samanhintaisen kaksion Myyrmäestä.
En minä sitä jakolaskua epäilekään. Pointti vain on se, että omistusasujankin pitää maksaa korkojen lisäksi yhtiövastikkeet ja asunnon ylläpito. Karkea summa noille on pitkällä aikavälillä esimerkiksi 8 €/m2/kk. Jos se yksiö on kooltaan 30 m² ja hinnaltaan 120 000 €, niin 600 €:n vuokrasta tulee kulujen jälkeen korkoa 3,6 %.
Sen voi sitten sijoittaja päättää, onko tuo vähän vai paljon. Nykytilanteessa riskittömästä sijoituksesta se olisi paljon, mutta toisaalta sijoitus on sekä vähän vaivalloinen että sisältää hinnanlaskun riskin.
Ja olisihan se perin outoa, jos sijoitus olisi kovin äärimmäisen hyvä, koska silloin asuntojen hintojen pitäisi nousta, koska kaikki haluaisivat omistaa vuokra-asunnon.
Noin yleensä asuntosijoittaminen perustuu siihen, että asunnon arvo säilyy tai nousee, ei niinkään siihen vuokratuloon. (No joo, HITAS-asunnossa se vuokratuottokin alkaa olla kohdallaan, mutta koko systeemi on muutenkin tuhoisa.) Ihan hyvä lisä sijoitussalkussa, muttei sentään kuuden prosentin kokoinen.
Viherinssi.
Emme keskustelleet vuokranantajan taloudesta vaan nuoren asukkaan likviditeetistä.
Kun asiaa ajattelee ensiasuntoa hankkivan nuoren likviditeetin kannalta, noilla joskus tulevaisuudessa häämöttävillä remonttiluluilla ei ole merkitystä. Sitä ajatellen omistusasujan kulu on vain korko ja yhtiövastike. Vuokralle antamisen kannattavuudesta en sanonut mitään. Esimerkiksi vuokralaiseen liittyvät riskit eivät mitenkään koske omassa asunnossaan asuvaa.
Jos asunto maksaa 120000, yhtiö vastike on satasen kuussa ja vuokra on 650 euroa kuussa, se vastaa 5,5 prosentin korkoa nimellisesti, mutta vertailussa pitää ottaa vielä huomioon se, että ostettueen omistusasunnon, tuo nuori saa tuekseen veroväennysoikeuden, mikä nostaa vertailukelposen asuntolainan koron yli seitsemän prosentin. Nuoren kannattaa siis aivan ehdottomasti ostaa asunto mieluummin kuin vuokrata.
Totta kai ajatteli. Ei pankkitoimintaa nyt 70-luvulla ensi kertaa keksitty. Koronkiskonta on erikseen mainittu rikokseksi Raamatussa ja epäilemättä yhdessä sun toisessa tekstissä ennen sitä. Kommenteissa mainituissa Amerikan Yhdysvalloissa työntekijöiden sitouttamista on hoidettu tehokkaasti myös huomattavan suurilla opintolainoilla, jotka tietysti edellyttävät, että lukukausimaksut ovat vastaavasti muhkeat.
En nyt kyllä ihan heti näe miten perintöveron poisto muka lisäisi tarjontaa. Ainakin itse tiedän kaksikin tapausta joissa perikunta on joutunut myymään asuntoa kiireessä kun verot on pitänyt maksaa.
Perintöveron osalta voi toki olla monia argumentteja sitä vastaan, mutta tämän osalta vaikutus on kyllä päinvastoin. Perintöveron nosto lisäisi tarjontaa, ei todellakaan vähentäisi.
Osmo sanoo: “Korotonta lainaahan voi olla kuinka paljon tahansa.”
Mihin perustat ajatuksen, että korottomuus takaa asunnon arvon säilymisen/nousun?
Mitenkähän ihmeessä työnjohto tuon tempun tekee?
Ensin työnjohto on varmaan säätänyt lakiteitse omistusasumisen veroedulliseksi. Sitten se työnjohto on vuosikausia keskittänyt ihmisiä kasvukeskuksiin mutta jättänyt kaavoittamatta ja rakentamatta asuntoja. Lopuksi työnjohto laittoi Kreikan ongelmiin ja laski korot nolliin sekä vakuutti pankinjohtajat siitä, että lainaa kannattaa myöntää.
Melkoisen tehokasta työnjohtoa, mutta ehtiiköhän se koskaan tehdä oikeata työtä, kun kaikki aika menee yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?
Nythän julkinen valta eli Euroopan keskuspankki on toimillaan aiheuttanut korkotason laskun. Ja tämä on ollut oikeutettua taloustilanteen vuoksi. Ja sitten tähän päälle tulee julkisen vallan vanha aivan toisenlaisessa tilanteessa säädetty veronvähennysoikeus.
Eli tukea tuen päälle, joiden yhteisvaikutus aiheuttaa epäterveen tilanteen markkinoilla.
Ja koska Euroopan keskuspankin korkopolitiikkaa ei voida eikä kannata ainakaan nyt korjata, niin pitää poistaa veronvähennykset.
Tätä ratkaisua puoltaa myös se, että korkotaso todellakin pysyy pitkään matalana eli olemme pysyvästi pois siitä tilanteesta, jossa veronvähennysoikeus katsottiin oikeutetuksi.
Siinä oli kaksi virheellistä oletusta heti alussa. Ensinnäkään eläkemenot eivät ole pysymässä vakiona. Suuret ikäluokat voivat olla jo pääosin eläkkeellä, mutta ne tulevat korvaamaan vielä parin vuosikymmenen ajan itseään selvästi pienempiä aikaisempia ikäluokkia eläkeläisten joukossa. Samaten eläkkeiden reealitaso on nousussa, vanhat eläkkeet olivat pieniä. Pitkänaikavälin laskemissa (taulukko 5.1.3)arvioidaan vuoden 2040 eläkemenojen olevan reaaliarvoltaan kaksinkertaiset vuoteen 2010 verrattuna.
Toinen asia on sitten tuo 5% tuotto. Nimellisellä tuotolla ei ole mitään virkaa, vaan kyseessä pitäisi olla siis inflaation jälkeinen reaalituotto (inflaation mukana kasvavat yhtälailla myös nimelliset eläkkeet). Tavoite olisi kohtuullisen vaativa hyvinäkin aikoina, ja sillä talouspolitiikalla mitä Euroopassa nyt harjoitetaan saa nähdä onko talous toipunut edes vuosikymmenen kuluttua. Se, että omassa rahassaan lainaavat teollisuusmaat järjestään (USA, Japani, Sveitsi, Britannia, Ruotsi, vieläpä euro banaanitasavaltavaluuttamaistakin osa kuten Suomi) voivat lainata rahaa negatiivisella reaalikorolla kertoo siitä, missä lähiaikojen (ainakin 10 vuotta) markkinoiden tuotto-odotukset ovat, eli nollassa, ellei alle.
Olen siinä käsityksessä että asuntolainan verovähennyksillä ei ole ylärajaa. Ja tuosta syystä niiden poistaminen on poliittisesti hankalaa, koska monen hyväveli-päättäjän kannattaa ottaa hurja laina Helsingin keskustan kämpästä, jotta saa palkkansa käytännössä verottomana.
Vai paljonko esim. arvoisat ministerimme hyötyvät noista asuntolainoistaan?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520326718.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011063013980784_uu.shtml
Asuntolainojen korkovähennykjsellä on yläraja. En nyt muista kuinka korkealla se on, mutta niin matalalla, että sillä on käytänön merkitystä.
Tästä olen ihan samaa mieltä. Lyhyen tähtäimen likviditeetin kannalta vuokra-asuminen ei nykyisellä asuntojen hinnanmuodostuksella voi kilpailla omistusasumisen kanssa. Matalat korot korostavat tätä asiaa, koska likviditeetin kannalta olennainen parametri on nimelliskorko, ei reaalikorko.
Vuokralaiseen liittyvää riskiä sellaisenaan ei ole, mutta omistusasujallakin on pääomaan liittyvä riski. Aika monelta meni parikymmentä vuotta sitten kämppä alta, kun lainan pääoma morjensti käypää arvoa ohittaessaan sen matkallaan ylös.
Tuota tilannetta on vaikea estää. Asuntojen hinnat lähtevät laskuun vain, jos yleinen maksukyky heikkenee. Ja sen jälkeen pankista tulee paniikki. Asuntojen hintojen lasku sinänsä olisi vain toivottavaa, mutta se ei tapahdu yksittäisenä ilmiönä.
Lainakatto tai laina-ajan katto pehmentäisivät tätä vain sen verran kuin mitä ne hillitsevät hintojen nousua. Ne eivät kuitenkaan sinänsä tee mitään itse ongelmalle (taloja menee joukoittaan vasaran alle ja velat jäävät).
Tähän voisi käyttää jenkkiläistä täsmälääkettä. Sovitaan, että asunnon arvon pitää aina kattaa lainapääoma. Tällöin riski siirtyy pankille, joka voi sitten itse arvioida sen suuruuden.
Tässä tilanteessa pankki voi edelleen antaa vaikka sadan vuoden 100 %:n lainan, jos se arvioi asiakkaan maksukyvyn ja markkinatilanteen siihen sopivan. Toisaalta todennäköisesti kymmenen vuoden 80 %:n lainassa on huomattavasti matalampi marginaali, jolloin säästämisestä palkitaan. Pankilla on myös vähemmän insentiiviä myydä asuntoja äkkiä ja alihintaan, koska alihinta jää kokonaan pankin tappioksi.
Pankki joutuisi miettimään riskiä asiakaskohtaisesti, jolloin lainansaannin rajoitukset osuisivat nimenomaan niihin, jotka todennäköisimmin joutuisivat ongelmiin. Siinä mielessä kyseessä olisi edes vähän enemmän täsmälääke kuin aiemmin esitetyt.
Asumisen kohdalla on verorykelmä, joka pitäisi saada sovitettua yhtenäiseksi tarinaksi:
1. Omistusasumisen korkojen verovähennysoikeus.
2. Vuokratulon verottaminen.
3. Asuntojen myyntivoiton verottaminen.
4. Kiinteistövero.
5. Varainsiirtovero.
Jos vuokra-asumista ja omistusasumista halutaan kohdella samalla tavalla, omistusasunnon korkomenojen verovähennysoikeus on looginen. Muuten kannattaisi ostaa asunto ja vuokrata se itselle omakustannushintaan.
Vuokratulon verottaminen nykytavalla on ihan loogista, koska se asettaa asuntosijoittamisen samalle viivalle muiden sijoituslajien kanssa. Jos verotusta alennetaan, se voi jopa johtaa asuntojen hintojen nousuun (koska sijoituksesta tulee kannattavampi).
Sen sijaan omassa käytössä olevan asunnon myyntivoiton verottomuus ei ole linjassa vuokra-asuntojen kanssa. Luovutusvoiton verottaminen myös omassa käytössä olevasta asunnosta hillitsisi hintojen nousemista, koska normaalitilanteessa asunnonvaihtajien maksukyky heikkenisi.
Kiinteistövero toisi stabiiliutta asuntojen hintojen nousuun. Jos kiinteistöverona perittäisiin esimerkiksi prosentti asunnon käyvästä hinnasta, se alentaisi maksukykyä jo ihan tuntuvasti. Lisäksi erä olisi sellainen, joka putoaisi yleisen tilanteen huonotessa, mikä helpottaisi yksityistalouksien paineita. Samalla saataisiin takapihojen tontit aika äkkiä myyntiin.
Varainsiirtoveron nyt tuleva muutos on sinänsä ihan oikein (lainaosuuksilla ei enää kikkailla). Tosin siinäkin pitäisi sitten yhtenäistää kiinteistöjen ja osakkeiden varainsiirtovero. Ja sen jälkeen koko transaktioon perustuva veroprosentti pitäisi laittaa nollaksi, koska se estää asuntojen päätymistä optimaaliseen käyttöön.
Lopputulema on kuitenkin sikäli vähän yllättävä, että korkovähennysoikeus ei sinänsä ole epälooginen tai hankala. Voi olla, että sen poistolla saavutetaan nettona hyvä vaikutus, mutta silloin kyse on yhteensattumasta, ei verotuksen selkiytymisestä.
Viherinssi
Asuntolainojen verovähennysoikeus EI ole looginen, koska asuntotulo ei ole verotettava toisin kuin vuokratulo. Kaikki olisikin oikein, jos vuokraisit omistamasi asunnon käypään hinaan itsellesi ja maksaisit tästä äentää korotvuokratulosta verot. Silloin olisi perusteltua vähentää korot.
Osmo,
Täytyy sanoa, että tämä ehdotuksesi on oikeansuuntainen ja hyvä, vaikka taloudellisesti tämä minulle maksaakin, niin kuin monelle muullekin vaikutusvaltaisessa asemassa olevalle. Katso esimerkiksi ministerien asuntolainat:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/21/voihan-velka-ministereilla-sita-vasta-onkin/201242371/12
Tuolla ei ole mrkitystä, koska tulotkin ovat vastaavasti reaaliarvoltaan tuplat jollei enemmänkin.
Eläkkeet on sidottu ansioihin, joten eläkkeet sopeutuvat automaattisesti ansiotasonmuutoksiin
Ja 2040 eläköityvät ovat 70-lukulaisia ja suuret ikäluokat aiheuttavat ruuhkaa enää hautausmailla
Selityksesi osoittaa vain kuinka tehokas EK:n lobbaustoiminta on
Käytännön tasolla se tapahtuu aivan puhumalla kahvipöydässä ja käyttämällä hyväksi ihmisen laumaeläinluonnetta.
Kyllä jokainen esimies oppii tuon velkataakan tuoman edun johtamiselle.
Kun suomalaisista asuu omistusasunnossa valtaosa niin tuo laumakäyttäytymisen hyväksikäyttäminen toimii
Kyllä kaavoitus olisi parasta lääkettä asuntojen tolkuttomaan hintojen nousuun. Miksi se ei onnistu? Miten maailmalla saadaan ihmisiä monikertaisella tiheydellä asumaan ja jopa ihan viihtyisän näköisesti.
Tunnen asiaa lähinnä omakotirakentamisen osalta. Oulussa kaavoitus on toiminut ja omakotitalojen hinnat ovat pysyneet tolkullisina. Omassa kaupungissani Hämeenlinnassa taas omakotitonteista tahtoo olla jatkuvaa pulaa, mikä näkyy osaltaan talojen hinnoissa.
Meillä kävi tuuri ja saimme hyvän tontin. Muurasin sille talon. Kaikki 240 rakennusoikeusneliötä on käytetty ja täydellinen rakennuskirjanpito osoittaa menoiksi tontin kanssa 268 000 euroa. (Oman työn osuus kylläkin yli 50%) Kokonaiskorko 0,93%, korkokulut nyt alle 200e/kk. Lämmitys+vesi 200e/kk. Neljällä sadalla kuussa uudessa talossa 100km Senaatintorilta, 200m ala-asteelta, 6km keskustasta. Ei asumisen tarvitse aina olla kallista. Mutta tontteja tarvitaan.
Nyt allekirjoittanut tipahti kärryiltä. Voisitko selventää tämän näin maallikolle joka ei ymmärrä: Miten vähennysoikeuden poistaminen johtaisi siihen että verotetaan kaksi kertaa?
Voisitko selventää tämän näin maallikolle joka ei ymmärrä: Miten vähennysoikeuden poistaminen johtaisi siihen että verotetaan kaksi kertaa?
Jos minä lainaan sinulle satatuhatta kolmen prosentin korolla, eli maksat minulle korkoa 250 euroa kuussa. Sinä ostat sillä asunnon, jonka panet vuokralle niin että vuokra on yhtiövastike + kulut + 250 €/kk. Nyt tuosta 250 eurosta sekä sinä että minä maksamme veroa, jos sinun minulle maksamani korko ei olisi vähennyskelpoinen.
Tuota noin, eipäs perustu. Jos ansaintalogiikka perustuu hyödykkeen mahdolliseen arvonnousuun, eli siihen että joku tulevaisuudessa suostuu maksamaan hyödykkeestä enemmän kuin itse maksoin, on kyse keinottelusta eikä sijoittamisesta.
Asuntosijoittaminen perustuu vuokratuloon. Oletusarvona toki on että pääoma säilyy, eli asunnon arvo nousee inflaation verran.
Ainahan sijoittaja voi pyrkiä ostamaan asunnon kehittyvältä alueelta jossa myös arvo nousee keskimääräistä enemmän. Ellei sijoittajalla ole käytettävissään salaista tietoa, pitäisi kasvupotentiaalin kuitenkin olla jo hinnoiteltuna asunnon hintaan. Tai sitten sijoittaja tekee ostopäätöksen oman näkemyksensä mukaan eli riskillä, josta mahdollisesti maksetaan korkeampi tuotto.
Likviditeetin lisäksi tulee keskustella vähävaraisen ensiasunnon ostajan riskinhallinnasta. Vuokra-asuminen saattaa olla marginaalisesti kalliimpaa, mutta se on myös taloudellisesti turvallista. On absurdia väittää 100% lainoitusta velallisen etujen mukaiseksi, jos hän ei pysty säästämään edes 10%:ia pääomasta. Pankin edun mukaista sen sijaan on myöntää mahdollisimman suuria lainoja.
Asuntolainan riski kun on lainanottajalla, ei pankilla.Velallisen ollessa maksukyvytön asunto ja muut vakuudet jäävät kuitenkin pankin haltuun. Koska asunnon vakuusarvo voi olla korkeintaan 70% lainan arvosta, saa hinta pudota jopa 30% ennen kuin pankki alkaa kärsiä tappiota.
Jopa asuntomarkkinoiden täydellisissä romahduksissa kärsijöiksi jäävät aina velalliset, harvemmin pankit. Markkinaromahduskin on todennäköisempi mitä useampi asuntovelallinen on taloudellisesti heikoilla ja mitä korkeampi on keskimääräinen lainoitusaste. Maailmalta on varoittavia esimerkkejä helppo löytää ihan viime vuosilta, kotimaassa pitää palata 90-luvun alkuun.
Jos ei pysty maksamaan korkoa asuntolainasta, ei varmaankaan pysty maksamaan tätä selvästi korkeampaa vuokraa asunnostaan. Sekin on riksi.
Sen asunnon voi kuitenkin aina panna vuokrale, jolloin koron saa kyllä maksetuksi. Pankilla taas ei ole mtiään järjellistä syytä hoputtaa lyhennyksiä.
Yksiö Helsingin Kalliossa maksaa (velattomana) joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta vähintään 150 000 euroa, ja kyllä siitä saanee vuokraa yli 700 euroa kuussa.
Siinähän se lukee Osmon tekstissä: “Korotonta lainaa voi olla kuinka paljon tahansa.”
Ei ole mitään väliä vaikka asunto muuttuisi arvottomaksi. Koska laina on korotonta, et häviä käytännössä mitään (olettaen että ole neuvotellut Ruotsalaisen “ei tarvitse käytännössä lyhentää” lainan).
Eli jos haluat hienon, senkun haet miljoonan euron asuntolainan 10 000 vuoden maksuajalla ja 0% korolla. Vuosierä on 10e. Vaikka kämpän markkina-arvo putoasi parikymmentä prosenttia, niin et ole hävinnyt mitään.
Uusi miltsi vaan pankista ja uutta kämppää alle. Asumiskulut sen jälkeen 1x vastike + 20e/vuosi pakollisia lyhennyksiä.
Asumisesta pitää tehdä vapaaehtoista, vapaassa markkinataloudessa ei olisi liian korkeita asunnon hintoja eikä ‑vuokria.
Ruoan ostamisesta pitää myös tehdä vapaaehtoista, vapaassa markkinataloudessa ruoan hinnat laskisivat.
Voisikohan asumisesta tosissaan tehdä vapaaehtoista? Tuetaan muuttamista keskuksien ulkopuolelle, siellä palvelut kuntoon ja julkinen liikenne jne. Ainakin suuret ikäluokat voisi houkutella muuttamaan muualle, kun ei työpaikka enää sido… kotiseudulle Savoon.
Kun suuret ikäluokat alkavat kuolemaan tulee asunnoista ylitarjonta, paitsi jos rajat on täysin avattu jolloin Suomessa on 6 miljoonaa suomalaista, 10 miljoonaa venäläistä ja 50 miljoonaa kiinalaista.
Eiköhän tässä tullut sitten koko jutun juoni? Isoissa asunnoissa ei siis ole niin suurta eroa, maksaako asuntolainaa vai vuokraa (paitsi siis sen verovähennyksen osalta). Tämä osoittaa, että markkinat niissä toimivat suht hyvin. Omistusasumisen pitääkin olla jonkun verran halvempaa, koska siihen liittyy aina riskipreemio.
Nyt sitten niissä pienissä asunnoissa vuokrat ovat ylikorkeita ja syy näkyy tuossa toiseksi viimeisessä lauseessasi. Asumistukijärjestelmän vuoksi pienten asuntojen vuokrat ovat täysin kohtuuttomia niille, jotka itse maksavat vuokransa. Tämä onkin varmaan asumisjärjestelmässä jopa suurempi epäkohta kuin tuo verovähennys, josta siitäkin minusta tulisi päästä eroon jonkinlaisella siirtymäajalla.
Ne, jotka valittivat sitä, että verovähennyksen poisto johtaa siihen, että ne tarkat laskelmat siitä, mihin rahat riittävät eivät pädekään ja siksi asunnon ostanut joutuu pulaan, kyllä minusta liioittelevat asiaa. Varmaan kellään eivät tulot ja menot pysy jollain kymmenen vuoden aikaskaalalla samassa, vaikka jotain verovähennyksiä ei jossain välissä muutettaisikaan. Tällä logiikalla esim. perheeseen tullut lisälapsi johtaa asuntovelkaisen perheen joutumiseen kadulle, koska vaikka lapsilisiä maksetaankin, niin eivät ne varmasti kata kaikkia lapsen kuluja 18-vuotiaaksi asti.
Sotket kaksi asiaa. Asumistuki, jonka siis valtio maksaa, hyvittää tuloista riippuen korkeintaan 80 prosenttia erittäin kohtuullisista asumiskuluista. Helsingissä se merkitsee käytännössä vain työmarkkinatuen kiinteää korotusta niille, joilla ei ole omistusasuntoa. Koska korvatta vuokra ei ole lähelläkään markkinavuokrsia, se ei nosta vuokria sen enempää kuin tulotason nousu niitä nostaa.
Kokonaan toinen asia on toimeentulotuki, joka maksaa sata prosenttia huomattavasti korkeammista kohtuullisista asumismenoista. Tuo summa on nyt Helsingissä jotain vähän yli 600 €/kk yksin asuvalta. Tämä vaikuttaa vuokriin, koska ilman sitä olisi markkinoilla myös halpoja pieniä yksiöitä.
liian vanha osui oikeaan.
on ilo katsoa työpaikalla juuri 200 000e velkaa ottaneita kolleegoita kun jonottavat ylitöihin ja ei ikinä tule sitä ei sanaa pomolle(vaikka sisältä riepoo).
duunarin as-laina on paras apu työnjohdolle/omistajille.
mutta toisaalta ei sitä asuntoa ikinä saa omaksi ellei sitä velkaa ota ja loppuuhan se velanmaksukin joskus.
Tämä kommentti menee otsikon sivuun ja ei edusta pohdintaa lainakatoista ja verovähennyksistä, jotka sinänsä ovat tärkeitä, mutta …
Eikö ketään kiinnosta miten asuntojen järjetön hintakehitys saataisiin pysähtymään. Puhutaan palkka-alesta, mikäli suomalaisilla ei kuluisi huomattavaa osaa tuloista omistusasunnon kuolettamiseen tai vuokriin, ihmiset olisivat valmiit verotuksen kiristämiseen tai palkkojen jäädyttämiseen. Uskon että tämä on mahdollista mikäli kunnat lisäävät kaavoitusta ja velvoittavat rakennusyhtiötä rakentamaan omistamilleen kaavoitetuille tonteille.
Huonoina aikoina korot nousevat ja vuokrat laskevat.Myöskin vuokraaminen muuttuu riskialttiimmaksija syntyy tappioita
Huonoina aikoina asunnon arvokin laskee ja vakuusarvo samalla. Tuon 1990 laman aikaan pankit käyttivät tilannetta hyväksi ja lisävakuuksia vaatimalla asukas ajettiin kadulle .
Huutokaupassa asunto myytiin pilkkahintaan ja asunnon omistaja jäi jäännösvelan verran velkaa pankille.Eli käytännössä elinikäiseksi velkaorjaksi.
Niinistö, Lipponen, Siimes vielä tehostivat orjuutta myymällä velat pilkkahintaan sijoittajille ja lupaamlla ettei velkoja koskaan anneta anteeksi.
Lopulta poliittinen paine pakotti ostamaan velat takaisin ja armahtamaan velalliset , mutta vasta niin pitkän ajan kuluttua, että elämä on suurimmalla osalla ohi.
Tässäkin kaupassa valtio teki tappiota: Myytiin sadalla miljoonalla ja ostetiin takaisin sadoilla miljoonilla.Kuinka monella ostettiin on julistettu salaiseksi
Asuntokuplat ovat tehneet rumaa jälkeä muuallakin.
“Tämä on epäoikeudenmukaista, koska onhan omistusasuminen kuitenkin tuetuin (tai vähiten verotetuin) asumisen muoto ja siksi asukkaan kannalta ehdottomasti edullisin.”
Niin, eli mikähän olisi johtopäätös tästä??? Miksi omistusasumista täytyisi tukea? Onko se jokin luonnonlaki? Järkevää? Oikeudenmukaista?
Omistusasumisen tukeminen näyttää olevan poliittinen realiteetti. Asunnonostajan/äänestäjän on mahdoton ymmärtää, ettei hän hyödy verovähennysoikeudesta, vaan hyöty menee asunnon myyjälle.
Kummallista se on tuo verotuksen kohtaanto. Ruokapuolella ei ole kilpailua, ja siitä huolimatta kuulemma alvialennukset menivät hintoihin. Pankkipuolella tuntuu olevan jopa hiukan kilpailua, mutta kuluttaja ei saa osaakaan korkotuesta itselleen. Em. johtunee varmaan siitä, että ruoka ei ole välttämättömyyshyödyke.
Osmo
“Omistusasumisen tukeminen näyttää olevan poliittinen realiteetti. Asunnonostajan/äänestäjän on mahdoton ymmärtää, ettei hän hyödy verovähennysoikeudesta, vaan hyöty menee asunnon myyjälle.”
Nykyinen hallitus on alkanut ajaa korkovähennystä alas. Vuosittainen alenema 5 % on niin pieni, että sillä ei ole käytännössä vaikutusta juuri mihinkään, mutta pidemmän päälle tuo vähennys on poistumassa.
Juuri nyt korot ovat niin matalalla, että voi tietenkin keskustella olisiko tuo pitänyt poistaa nopeammin. Mutta entä jos korot nousevat? Silloin vähennyksen poisto ja korkojen nousu iskisi yhtäaikaa ja voisi sekoittaa monen talouden.
Miksi hallitus päätti muuttaa vähennystä näin eikä sillä ehkä paremmalla tavalla jonka esitit, että vähennys tulisi vain koron ollessa tiettyä tasoa korkeampi, en osaa sanoa.
Olet ainoa poliitikko, jonka olen kuullut myöntävän tämän ja jota yleensäkään kiinnostaa pöyhiä asuntoasioita pintapopulisimia syvemmältä. Kiitos sinulle siitä.
Muut huutavat veronmaksajilta jos jonkinlaista tukea ja lisäpanostusta asuntomarkkinoille. Olisi jo korkea aika myöntää, että ne menevät asuntojen hintoihin ja ainoa oikea tapa on vetää pikkuhiljaa nykyisiäkin tukia pois.
Pöyhimistä tällä saralla riittää muutenkin kuin korkovähennysten ja asumis/toimeentulotuen osalta. Miten on mahdollista, että sijoitusasunnon voi myydä verovapaasti? Pitäisikö oman asunnon myyntivoiton verovapauden koskea vain sitä asuntoa/osoitetta, josta muuttaa? Entä miksi asuntoja pidetään tyhjillään? Niitä ei haluta vuokrata esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhus muuttaa hoitokotiin.
Entäpä työmatkakulujen verovähennykset. Ne on luultavasti luotu aikana, jolloin haluttiin kannustaa ihmisiä töihin maalta kaupunkeihin. Nykyisin sama kannustin toimii vähän niinkuin päinvastoin.
Nyt tuntuu, ettei Osmon logiikka ihan ole kunnossa. Kaikkien asumiseen kohdistuvien tukien tiedetään menevän hintoihin lähes täydellisesti. Jossain laskelmassa oli, että 98% asumisen tuista menee suoraan hintoihin, loppujen 2% ollessa virhettä.
Ajatus siitä, että yhteiskunnan pitäisi asumis- tai toimeentulotukena tukea jonkun yksilön asumista ei ole ihan terve. Osmonkin ajatus lähtee siitä, että ihmisen on saatava jotain tukea, mikä on virhe.
Jos jotain tuetaan, ei se ainakaan saa tapahtua sellaisilla alueilla, joissa muutenkin asunnot tekevät kauppansa. Jos sosiaalista asumista tarvitaan, on sen paikka Kemijärvellä, Porissa tms.
Kalle. Kerro nyt, ajattelitko jättää asunnottoman perheen, jolla ei ole rahaa vuokraan, pakkaseen kuolemaan? Jos näin ajattelet, sano se suoraan äläkä kiertele.
Eihän asuntolainojen verovähennysoikeuden tarvitse olla “looginen” tuloverotuksen mielessä, koska verovähennys on oikeasti sosiaalipolitiikkaa. Sen tarkoituksena on avustaa ihmisiä hankkimaan omistusasunto, jolla taas nähdään olevan erinäisiä positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (sitoutuminen maassa asumiseen ja työntekoon/veronmaksuun).
Samassa mielessä vuokra-asuntojen asumistuki ei ole “looginen”, vaan sekin on sosiaalipolitiikkaa. Sen tarkoituksena on avustaa ihmisiä hankkimaan vuokra-asunto, jolla myöskin nähdään olevan erinäisiä positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (pienituloiset asuvat väljemmin ja mukavammin, jne).
Molemmat voitaisiin tietysti lopettaa, ja tällä olisi siis sitten erinäisiä seurauksia. Tässäkin pitää muistaa “law of unintended consequences”. Yhden sivuvaikutukset ovat toisen tavoite, ja päinvastoin. Veronkiristyksen lopputulos ei mitenkään välttämättä ole verokertymän kasvu.
Viime aikoina on ollut esillä, että pääkaupunkiseudun kuntien sosiaalitoimi joutuu vuokraamaan huoneistohotelleiden hyvin kalliita asuntoja, kun muuta ei löydy. Olisiko syytä vain rakentaa riittävästi kaupungin vuokra-asuntoja sosiaaliseen asumiseen? Vai onko tämä poliittinen mahdottomuus?
Kyse oli kai siitä, pitääkö rahattomalle kaskisaarelaiselle kustantaa koti kaskisaaresta.
Sinänsä kummallista, ettei korkovähennyksiin koskettu, kun Keskusta oli hallituksessa. Sehän hyödyttää eniten pääkaupunkiseudun kalliita asuntoja ostavia (ja isoja asuntolainoja ottavia). Vähiten se hyödyttää maakuntien asukkaita eli Keskustan äänestäjiä.
Minun ymmärtääkseni eläkkeet on sidottu ns. taitettuun indeksiin, jossa ansiotuloindeksin vaikutus on 20% ja elinkustannusindeksin osus 80%.
Eli tilanteessa, jossa työntekijöiden asnsiot laskisivat ja elinkustannukset nousisivat, eläkeläisten tulot vain nousisivat.
Asuntojen hintataso-ongelmat vähenevät kun asunnontarvitsijoita on 5 vähemmän. Samalla huonompi aines karsiutuu yhteiskunnasta. Tästä nähdään että markkinoiden itseään korjaavat mekanismit korjaavat markkinoilla esiintyvät ongelmat nerokkaasti. Verot ja tuet, niillä vain haitataan itsesäätelyä.
Win-win–tilanne. Parempi aines saa lebensraumia. Fantastista!
Ja ehkä kyse on myös siitä, ketkä ovat kaskisaarelaisia. Eikö ainakin sen pitäisi riittää, että itse tuntee itsensä kaskisaarelaiseksi?
Yhdistin tuossa tosiaan saman sanan (asumistuki) alle sekä asumistuen nimellä kulkevan tuen että toimeentulotuen, joka kattaa asumismenot. Oleellista tässä ei kai ole nimitys, vaan se, missä mennään asumisen tukemisen kohdalla. Jos kukaan matalatuloinen ei ole siinä tilanteessa, että halvempaan asumiseen muuttamaalla säästäisi itselleen rahaa (vaan se valuu kokonaan tai lähes kokonaan siihen, että tuki pienenee), niin tämä tosiaan asettaa vuokrapohjan, koska kenenkään ei kannata hakeutua sitä halvempaan asumiseen.
Mikä muuten on täsmällisemmin tuo “erittäin kohtuulliset asumiskustannukset”? Jos esim. lähiön yksiössä asuva muuttaa soluasuntoon tai vuokraa vain yhden huoneen, niin onko hän edelleenkin siellä asumituen katossa, eli kaikki vuokran alenemisessa säästetty raha menee hänen omaan taskuunsa?
Korkein hyväksyttävä vuokra valtion asumistuessa määräytyy hyvin monimutkaisesti paikkakunnan ja asunnon iän tai peruskorjausvuoden perusteella. Ne ovat ainakin Helsingissä selvästi alle kaikkien markkinavuokrien. Soluasunnon korvauksistakin on jokin sääntö tai vallitseva käytäntö, mutta en muista.
Hienoa retoriikkaa. Kaikille yksinasujille on tarjottava oma yksiö, koska muuten he jäävät pakkaseen kuolemaan. Mitään välimuotoa noiden välillä ei ole.
Ai niin, ja tietenkin vielä on otettava peliin mukaan perhe, koska sillä saadaan vielä lisää dramatiikkaa. Oletko nyt ihan tosissasi, ettei perhe saisi itselleen lämmitettyä asuntoa (ei mukavaa, ei väljää, mutta siis sellaisen, etteivät palellu talvella kuoliaaksi), jos asumistukea/toimeentulotuen asumisosaa ei olisi olemassa, mutta muut tuet olisivat sellaisia kuin nyt ovat? Jos tämä on oikeasti se, mitä asumisen tukemisella koitetaan välttää, niin miksei kaupunki rakenna lämmitettyjä parakkeja ja lopeta asumistuen maksamista? Tämä olisi takuulla halvempaa kuin kustantaa kaikille tulottomille vähintään yksiö.
Syy, miksei kaupunki tee noin, on se, että tuo “paleltuvat sitten kylmään” on vain retorinen keino, eikä asumisen tukeminen siihen kohdistu, vaan asumisen tukemisella on tarkoitus tarjota kohtuullisen hyvä asunto ja ennen kaikkea oma asuntoa kaikille sitä tarvitseville. Tästä voidaan minun puolestani keskustella, mutta parasta olisi silloin jättää tuo retoriikka “pakkaseen kuolemisesta” vähemmälle ja puhua siitä, mikä on se asumisväljyys, joka ihmisille on taattava.
Opiskelijoille ei taata toimeentulotuella samaa asumistasoa kuin vaikkapa työttömille. Jotenkin maagisesti he kuitenkin osaavat junailla asumisensa niin, etteivät jää kylmään.
Lisäksi milloin muuten Helsingissä on oikeasti joku paleltunut kuoliaaksi sen vuoksi, ettei hänellä ole ollut tarpeeksi rahaa hankkia kattoa pään päälle? Ei siis puhuta mistään puliukoista, joilla varmaan kaikki rahat menevät viinaan ihan riippumatta siitä, paljonko sitä annetaan, vaan ihmisistä, joilla vaan on pienet tulot.
“Pakkaseen kuoleminen” on se riittävä taso, jolle asuntomarkkinoita pitää ns. ‘vapauttaa sääntelystä’ jotta asuntomarkkinat alkavat toimimaan, uusliberalismiroska neuvoo vapauttamaan markkinoita sääntelystä kunnes markkinat toimivat kunnolla.
” Jotenkin maagisesti he kuitenkin osaavat junailla asumisensa niin, etteivät jää kylmään. ” Itseorganisoituvat hoitamaan ongelmansa itse, ilman valtion sääntelyä. Todiste itseorganisaatiosta ja kannustamiseta, eli mihin sitä valtiota nyt tarvitaan, ei mihinkään, ihan turha.
“Ei siis puhuta mistään puliukoista, ” Puliukko, hän ei vaan halua itseorganisoitua. Puliukko kyllä ollaan jättämässsä pakkaseen kuolemaan; nyt puliukko, 5 vuoden päästä matalatuloperhe — jos tarpeeksi syvän itsekkyyden luullaan hoitavan ongelmat maailmasta.
“ihmisistä, joilla vaan on pienet tulot.”
Pienet tulot, koska ei ole töitä tai ei makseta tarpeeksi palkkaa, eikä “vaan”. Tässä törmätään siihen, että itseorganisaatio ei toimi, tarvitaan yhteiskuntaa&demokratiaa.
Ei ole töitä tai tarpeeksi palkkaa, tässä tulevat muut ihmiset näkyviin, eli matalapalkkaihmisen itseorganisointiin ei voida luottaa, koska ongelma on useiden ihmisten muodostama.
Oleellista on se että pienituloiselle palautetaan niitä rahoja, joita isotuloiset ovat pienituloiselta vieneet huonosti toimivien markkinoiden avulla ja huonosti toimivia markkinoita ylläpitäen.
Toinen vaihtoehto on parantaa markkinoiden toimintaa (joku muu kuin markkinaosapuoli parantaa, markkinoiden erotuomari ts. demokratia parantaa), mutta tällöin isotuloinen ei ole enää isotuloinen. Isotuloisen verotus kyllä laskisi, kun markkinoiden toimintaa parannetaan ja tarve tulonsiirtoihin laskee. Isotuloisen pitää miettiä että joko se ‘pragmaattinen ja maalaisjärkinen’ vaihtoehto tai se ‘ideologinen’ vaihtoehto.
Pasilla näköjään heitti tulipunainen vasemmistoaate taas yli äyräiden.
Itseasiassa tässä säikeessä sekä Ode että Pasi toteuttavat juurikin sitä Juhana Vartiaisen mainitsemaa suomalaista keskustelutyyliä. Ei voi keskustella koska asia nyt vaan tarkoittaa suunnilleen hitlerismiä (puhuttiin jo lebensraumista) ja jos nyt ei köyhien kaasuttamista, niin ainakin tarkoituksellista lumihankeen tappamista. Koska vastassa ovat näin hirvittävät asiat, ei voi mitenkään edes harjoittaa ajatustenvaihtoa ja joka asian edes sanallakaan mainitsee, on jonkinsorttinen uusliberalistinen belsepuuppi, joka syö työväestön lapsia aamupalaksi ja jos ei syö, niin varmasti ainakin haluaisi syödä.
Ainoastaan viittaukset vuoteen 1918 jäivät uupumaan, ehkä sitten seuraavalla kerralla?
Pasi, kirjoituksesi oli omituista sekoilua ja poliittisia sloganeita ilman, että olisit itse asiaan ottanut kantaa.
Niin, en kirjoittanut mitään siitä, etteikö demokratiaa tarvittaisi. Se, mihin kirjoitukseni liittyi oli se, että onko järkeä sitoa demokraattisesti päätetyt tulonsiirrot siten, että ne pakotetaan kuluttamaan juuri asumiseen, kuten nyt tehdään asumistuen/toimeentulotuen kohdalla. Jos saat noita tukia ja junailet hommasi niin, että onnistut alentamaan asumisen kustannuksia (kuten moni opiskelija tekee), niin sinä et siinä säästä rahaa, vaan se rahansäästö menee ennen kaikkea tuenmaksajan taskuun.
Jos sinä halusit esittää jotain siitä, miksi on hyvä, että valtio pakottaa tukea saavat ihmiset käyttämään sen juuri asumiseen, niin olisit sen esittänyt. Nyt juttusi oli vain meuhkaamista meuhkaamisen vuoksi.
En muuten sanonut, että “puliukko oltaisiin jättämässä pakkaseen kuolemaan”, vaan tuo on ihan omaa jutusteluasi. Puliukoille on käsittääkseni tarjolla suht matalan mukavuustason suojia, joissa voi välttää juuri sen, ettei palellu kuoliaaksi.
No kyllä se oli Kallen kirjoitus joka aiheutti meuhkaamisen. Lisäksi minä luin vain tämän keskustelun lopun, en silmäillyt koko keskustelua, minä olin off-topic. Toisaalta Kallen kirjoituksessa asumisen tai minkä vaan tukeminen kyseenalaistettiin, eli asiaan otettiin periaatteellinen ideologinen näkökulma, eli asia vietiin laajempiin kokonaisuuksiin. Kalle yhdisti asiat laajempiin kokonaisuuksiin, miksi siis minua (tai Odea) haukutaan kun siirryttiin laajempiin kokonaisuuksiin?
Tässähän pitäisi kommentoida Kallen äärilinjan kommenttia, miksi siis kommentointi meni Kallen “meuhkaamista” vastustavien kommenttien haukkumiseeen “meuhkaamisena”. Kallella oli “poliittisia sloganeita” joihin minä vastasin “poliittisilla sloganeilla”.
Tässä on laajempaa kokonaisuutta:
Asumistuki/toimeentulotuki-keskustelu on oireen korjaamista. Oireen aiheuttaa joku sairaus, ja se sairaus pitää hoitaa pois, eikä keskittyä oireen piilottamiseen. Seurauksen aiheuttaa syy.
Asumistukea joudutaan maksamaan koska palkat ovat liian pieniä (tai palkkaa ei saada ollenkaan kun ei ole töitä) ja/tai asumisen hinnat ovat liian korkeita.
Opiskelijakurjuus, ei sillekään ole mitään perusteluja, opiskelu on työntekoa siitä pitäisi maksaa kohtuupalkkaa. Se että laiskotellaanko vai ei, se on pelkkä tekninen työnjohdollinen asia.
Pitää keskittyä palkkojen korottamiseen ja asumisen hintojen madaltamiseen, eikä mihinkään tukien maksamiseen. Tukien maksaminen sopii väliaikaisen tilanteen tässä-ja-nyt korjaamiseen, ensiapuun. Pitää toimia kaukaa viisaasti jotta lopetetaan asumistuen ja toimeentulotuen tarve.
Kaukaa viisaus on jotain mitä ei oikeistossa ole. Oikeistossa kaukaa viisautta kutsutaan ideologiseksi ajatteluksi: jos oikeistolla on kaksi vaihtoehtoa 1) lyhytnäköinen ratkaisu 2) pitkänäköinen kaukaa viisas ratkaisu, niin näistä valitaan aina tuo kohta 1, se kuuluisa ainoa oikea vaihtoehto. Kohta 2:ta ei kannateta koska se on ideologiaa.
Yleisen asumistuen määrästä:
Kelan asumistukilaskurin mukaan yleisen asumistuen korkein hyväksytty asumismeno Helsingissä yksinasuvalle on 487,66 e/kk. Tämän verran hyväksytään asumismenoksi, jos asunto on rakennettu 1996 jälkeen ja vähintään 37 neliötä. Vertailuna esim. 1960 rakennetun 25 neliöisen asunnon kohdalla hyväksytty asumismeno on 350,50 e/kk.
Alle 700 e kuukausituloilla asumistukea saisi tuosta 487,66 e:stä 80%, yli 1850 e kuukausituloilla 0%, ja 700‑1850 e/kk tulojen välillä sitten jotain tuolta väliltä.
Ja vielä näille ‘schubakkilaisille’, asumistuki (kaikissa muodoissaan) on aika suurelta osin yritystukea. Ilman sitä maito ei maksaisi Helsingissä 3e litra, mutta meillä olisi aika vähän 7–23 lähikauppoja, videovuokraamoja, R‑kioskeja, pitseriota yms.
Jos se kerran menee yrityksille niin vasemmistolla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan että moinen yritysksille menevä subventio poistetaan tai sitä rajataan kovalla kädellä?
Hieman omituinen määritelmä yritystuelle. Tämän mukaan itse asiassa kaikki, missä ihmiset ovat jotain muuta kuin jokainen oman ruokansa kerääviä apinoita Afrikan savannilla, ovat “yritystukea”, koska sivilisaatio.
Päätelmä on kuitenkin pielessä. Ilman asumistukea ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja meillä ei olisi vähemmän 7–23 kauppoja tms, vaan niitä olisi enemmän. Tämän havaitsee niistä maista joissa sellaisia tulonsiirtoja ei ole: jokainen, jolla ei ole “hyvää työpaikkaa”, puuhailee jotain muuta elääkseen. Vaikkapa pitää kioskia kellon ympäri. Niistä, jotka eivät kykene itseään elättämään, huolehtii sitten suku tms. ja lopuista ei kukaan.
Tämä ei ole tavoitetila, mutta en tiedä onko sitä suomalainenkaan systeemi, jossa enenevä määrä ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta kun heidän tuottavuutensa ei vain millään riitä kattamaan palkkaamisen kustannuksia, eikä yrittäjänäkään kannata olla.
Kirjoittaja taisi ajatella, että jos mitään asumistukea ei olisi vaan kaikki asuminen olisi markkinahintaista ja se pitäisi maksaa omasta palkastaan, kaupan kassojen palkkojen pitäisi olla paljon nykyistä korkeampia, mistä kauppa kärsisi. Näin ajattelee myös EK, joka vaatii lisää yhteisk,unnan tukemista asumista Helsinkiin.
Eikö tuota suuremmalla syyllä koko touhusta tulisi sitten päästä eroon? Itse luulin, että asumistuen tarkoitus oli auttaa pienituloisia (vaikka aiheuttaakin heille kannustinloukkuja), mutta jos se tosiaan onkin yritystukea, niin kuka sitä oikein haluaa jatkaa?
Ehkä Kaskisaaressa asuville ja sinne muuttoa suunnitteleville pitäisi maksaa asumistukia sen verran, että asuminen on kaikille mahdollista. Emmehän halua syrjiä ketään. 🙂
Asumistukea saa maksimissaan 470 euroa yhden hengen talouteen. Sillä ei saa minkäänlaista kämppää Helsingistä. Jos haluaa asumistuen turvin muuttaa Kontulasta Kaskisaareen, joutuu maksamaan vuokrien erotuksen kokonaan itse.
En ihan ymmärrä tätä logiikkaa. Jos raha X ei menisi asumistukeen, vaan ihmisillä olisi sen verran alemmat verot ja sitä kautta korkeammat nettopalkat, niin sitten tuo raha X olisi käytettävissä niissä kaupoissa korkeammista palkoista johtuviin korkeampiin hintoihin.
Mikä tässä on se mekanismi, joka tekee touhusta juuri yritystukea? Tarkoitetaanko tässä, että asumistuki on tukea matalan tuottavuuden aloille (ja siis pois korkean tuottavuuden aloista)? Vaikka tämä pätisi, niin sitä suuremmalla syyllä siitä pitäisi päästä eroon.
Mutta millä logiikalla se edes pätee? Asumistukihan on maksimissa tulottomilla ja laskee sitten palkan mukana, ja tästä seuraa sitten se varsin raju efektiivinen marginaalivero, joka puolestaan johtaa tuloloukkoihin, mikä taas puolestaan johtaa siihen, että matalan tuottavuuden työtä ei tarjota niin paljon kuin muuten tarjottaisiin, mikä taas johtaa siihen, että sen hinta nousee. Ei minusta ihan vaikuttaisi siltä, että tämä mekanismi edes toimii.
Pienipalkkaisten merkittävin asuntopoliittinen tuki ovat kaupungin bvuokra-asunnot, joissa asuu joka kuudes Helsinkiläinen.
Joo, koska ei ole realistista ajatella, että tulonsiirtoja korjattaisiin niin, että pieniä palkkoja kannattaisi maksaa ja töitä tehdä ilman asumistukea. Ilman asumistukea entistä suurempi osa väestöstä eläisi kokonaan toimeentulotuella paremmin kuin osan elannostaan töillä tienaten.
Korkeat vuokrat aiheuttavat asumistuen tarvetta ja asumistuen tarve aiheuttaa verotuksen nousua, ja verotus kerätään/pitäisi kerätä enimmäkseen rikkailta.
Rikkaat sahaavat omaa oksaansa kun rakentelevat huonosti toimivia markkinoita: huonosti toimivat markkinat&hyvinvointivaltio-yhdistelmä aiheuttaa korkeat verot.
Verotusta alennetaan sillä että tehostetaan yksityistä sektoria, tehdään yksityisestä sektorista parempaa markkinataloutta: tasavahvoja kaupan osapuolia neuvottelemaan hinta oikealle tasolleen (kuten työmarkkinoilla tapahtuu ay-liikkeen ansiosta työn hinnalle).
Oikeistolainen toiminta on sitä että markkinat nähdään vain toisen osapuolen silmin, markkinoilla kauppaa tehdessä on kaksi osapuolta.
Ei-oikeistolainen katselee keinulautaa keinulaudan vieressä, oikeistolainen katselee keinulautaa samalla istuen keinulaudan toisessa päässä.
Oikeisto ja vasemmisto ovat eri organisaatiotasoilla organisaatiossa. Oikeisto sotkeutuu ylemmän organisaatiotason asioihin, korruptoi organisaatiota.
Sama kuin rintamalla sotivien joukkojen johtajat yrittäisivät haitata kenraalikunnan toimintaa, koska heillä siellä rintamalla on muka paras näkemys asioihin.
Sama kuin jalkapallojoukkueen valmentaja sotkeutuisi erotuomaritoimintaan.
Sama kuin erääksi erotuomariksi pääsisi toisen joukkueen fani, jonka mielestä jalkapallo on sitä että TPS tekee paljon maaleja ja voittaa kaikki ottelut.
Minua kiinnostaa tässä erityisesti seuraava. Jos katsomme kaskisaarelaisten asumisen tukemisen ja ihmisten sinne ohjaamisen olevan omituista, miksi haluamme tukea asumista Helsingissä? Molemmat ovat ympäristöään huomattavasti kalliimpia asuinpaikkoja. Onko sosiaalinen sekoittaminen tärkein syy tukea asumista Helsingissä (=joukko köyhiä malliksi rikkaiden joukkoon)? Vai onko tarkoitus kasvattaa Helsingin väkilukua (=maksaa uusista asukkaista)? Tai varmistaa kaupungin maksimaalinen tiiviys niin, että cityn tarvitsemiat alempipalkkaiset työntekijät voivat tulla vihreästi pyörällä töihin? Vai katsommeko, että myös köyhillä on oltava oikeus asua haluamassaan paikassa, sen hintatasosta riippumatta? On myös esitetty melko uskottavia väitteitä, että nuo tuet nostavat asuntojen hintaa Helsingissä, eivätkä siten toteuttaisi tarkoitustaan (mikä se sitten onkin) kovin hyvin? Kun tiedämme perusteet, voimme kysyä, pätevätkö perusteet myös Kaskisaareen? Ja ymmärrämme paremmin, kenen noita tukia pitää ja kannattaa maksaa.
Asumistukea ei makseta asumistukea saavien veroilla. Tai siinä ei olisi mitään järkeä, verot asumistukeen pitää kerätä niiltä rikkailta jotka hyötyvät korkeista asumisen hinnoista&matalapalkka-työpaikkojen alhaisista palkoista. (Lisäksi samat rikkaat hyötyvät omien työmarkkinoidensa korkeista palkoista, heidän aloillaan ei ole ylitarjontaa työvoimasta kuten ns. “matalan tuottavuuden” aloilla. Matalan tuottavuuden ala on ihan väärä käsite, pitäisi puhua työntekijöiden ylitarjonta-aloista) (Lisäksi rikkaat hyötyvät kiinalaisen halpatuotannon myymisestä suomalaisen tuotannon palkkatasolla)
“Tarkoitetaanko tässä, että asumistuki on tukea matalan tuottavuuden aloille (ja siis pois korkean tuottavuuden aloista)?”
Matalan tuottavuuden palkat ovat seurausta työntekijöiden heikkoudesta työnantajien kanssa neuvotellessa.
Asumistuki on seurausta siitä että ihmisen on pakko asua, asumistuki on seurausta siitä että asuja on heikko neuvotellessaan asunnonomistajien kanssa.
Asuja-matalapalkkatyöntekijä (=köyhä) on heikko työnantaja-asunnonomistajiin (=rikkaat) nähden. Täten köyhiä pitää tukea verottamalla rikkaita, tai parantamalla asunto- ja työmarkkinoiden toimintaa — rikkaat saisivat alemmat verot jos tajuaisivat että rikkaat aiheuttavat omat korkeat veronsa itse asumisen ylihintojen ja palkkojen alihintojen avulla.
Ihmiset toimivat kahdella markkinalla samaan aikaan työmarkkinoilla ja ruoka- jne. markkinoilla. Ihmiset tuottavat ja kuluttavat tavaroita ja palveluja. Tuotannon arvo ja kulutuksen arvo ei ole yleensä sama vaikka pitäisi olla. Tuotannon arvo ja kulutuksen arvo, kun nämä ovat sama on homma reilua.
Köyhä on heikko rikkaimpiinsa nähden: verotuksella rikkailta viedään ja annetaan köyhille, niitä samoja rahoja joita rikkaat ovat vieneet. Rikkaat vievät ymmärryksen kanssa tai ilman ymmärrystä köyhiltä, tahallaan tai tahattomasti.
Ihan turha rakennella Kylmän sodan länsipropagandan perusteella jotain oikeistoutopiaa jossa ihminen itse hoitaa omat ongelmansa, ilman demokratiaa. Ongelmiin liittyy yleensä muitakin ihmisiä kuin ihminen-itse, näitä ongelmia ei voi ihminen itse hoitaa.
Asumistuen pitäisi olla rikkailta verotettua ja köyhille siirrettyä tulonsiirtoa.
Ay-liikkeen neuvottelemat kohtuupalkat ovat rikkailta vietyä voittorahaa.
Asumistukea ja muuta rahaa parempi vaihtoehto on tuo Oden mainitsema kaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen. Ja ay-liikkeen neuvotteluvoiman parantaminen.
Jos tuki on rahaa, siihen on rikkaiden helppo päästä käsiksi.
Varmaankin tämä Soininvaara.fi-sivusto on Suomen ykkössivustoja, tai ehkä se Ykkössivusto, keskustelijoiden tasossa ja keskustelujen tasossa yms. Siksi minä tykkään kirjoitella tänne näitä melkoisen off-topic pitkiä perusteltuja juttuja. Yhteiskunnalliset asiat vaativat pitkät perustelut nykyään, ihmiset ovat todella ymmärtämättömiä omista asioistaan, ihan yksinkertaisetkin asiat ovat ylivoimaisia.
Tässä on kyllä taas logiikka huipussaan.
Milloinkahan köyhät ymmärtäisivät että he ovat samalla tavalla aiheuttaneet itse köyhyytensä ja tekisivät sille jotakin? Pasin logiikallahan köyhien ja työttömien paljous on aiheuttanut matalat palkat. Nyt hopi hopi köyhät kaikki työllistymään, jolloin työttömyys katoaa ja työttömyyden kadotessa työnantajien on pakko alkaa maksamaan parempia palkkoja!
“Ay-liikkeen neuvottelemat kohtuupalkat ovat rikkailta vietyä voittorahaa.”
Eipä se taida noin toimia avoimessa taloudessa. Esimerkiksi Juhana Vartiainen sanoi että palkka- ja pääomatulojen osuudet kansantaloudessa ovat meneävt aika syvälle, eikä niitä palkkojen tasoa säätelemällä nosteta. Jos palkkoja nostetaan “liikaa”, niin työttömyys varmistaa ettei niiden osuus ne kumminkaan nouse ja jos nostetaan liian vähän, liukumat varmistaa ettei niiden osuus laske.
Niin, asumistukea ei makseta sitä saavien varoilla, koska sitä saavat ovat isolta osin tulottomia työttömiä (siis kun lasketaan toimeentulotuen asumisosa mukaan).
Asumisen kalleudesta eivät hyödy sen puoleen rikkaat kuin köyhätkään. Joku täällä kirjoitteli sen hyötyjistä ja oikeastaan jäljelle jäi vain perikunnat, jotka hyötyvät siitä, että saavat vainajan asunnosta mahdollisimman korkean hinnan. Oikeastaan kukaan muu ei asumisen kalleudesta hyödy. Tai no, ehkä pankit, koska kalliiden asuntojen vuoksi asuntolainat ovat suurempia.
Joka tapauksessa rikas (jolla sinä tekstissäsi tarkoitat korkeatuloista ansiotyössä olevaa) ei hyödy siitä, että asuminen on kallista, koska myös hänen asumisensa on sen vuoksi kallista ja siten hänelle jää vähemmän rahaa käteen palkastaan. Näin, vaikkei hän edes joutuisi maksamaan asumistukia veroissaan, jotka tietenkin vielä entisestään tekevät kalliin asumisen hänelle vähemmän hyödylliseksi.
Tuottavuus mitataan sillä, minkä arvoista on se työllä tuotettu asia. Jos työvoimasta on ylitarjontaa, sen arvo markkinoilla laskee eli tuottavuus laskee. Kyse on siis samasta asiasta kuin tuottavuuden laskussa. Tai jos sinusta ei ole, niin miten määrittelet termin “tuottavuus”?
Tuotannon ja kulutuksen ero (kun huomioidaan vielä vienti ja tuontikin) on säästöjen ja sitä kautta investointien määrä. En ymmärrä, miksi tuotannon ja kulutuksen arvon pitäisi olla sama. Tai sanotaan näin, että globaalisti tietenkin näin on, jos investoinnit lasketaan investointihyödykkeiden kulutukseksi. Globaalisti ei voida tuottaa enempää kuin kulutetaan tai toisin päin.
Tai no, lyhyellä aikavälillä konkreettisten tuotteiden varastot voivat kasvaa ja pienentyä, mutta pitkällä aikavälillä tuo ei kyllä toimi.
Tämän kohdan lisäselvitys tekisi koko jutustasi selvästi ymmärrettävämmän. Mitä rahoja rikkaat ovat köyhiltä “vieneet”, kun puhutaan vapaasta markkinataloudesta? Jos myyn sinulle leivän hintaan 0.1€, 1€ tai 10€, niin mikä noista on rahojesi vientiä ja ennen kaikkea, millä päädyit rajanvetoosi?
Ovatko nuo kaksi sinusta todellakin samat tahot? Eli työnantajat pyörivät asuntobisneksessä ja asuntoja vuokraavat ovat myös työnantajia? Voi varmaan joku ollakin, mutta käsittääkseni valtaosin noissa on kyllä kyse eri ihmisistä.
“Tuottavuus mitataan sillä, minkä arvoista on se työllä tuotettu asia. Jos työvoimasta on ylitarjontaa, sen arvo markkinoilla laskee eli tuottavuus laskee.”
Tässä ollaan aivan järkyttävän väärässä. Kaupankäynti on neuvottelua, neuvottelua vaihdon ehdoista. Neuvottelun tulos on oikea kun osapuolet ovat tasavahvoja.
Neuvottelun tuloksesta ei voida päätellä että neuvottelijat olivat tasavahvoja, mikä tahansa neuvottelutulos ei ole oikea.
Ylitarjonta markkinoilla, eli neuvottelujen toisen osapuolen ylivoimainen asema, tuottaa väärän hinnan.
“Mitä rahoja rikkaat ovat köyhiltä “vieneet”, kun puhutaan vapaasta markkinataloudesta?”
Asumismarkkinat eivät ole vapaata markkinataloutta: asunnontarvitsija ei ole vapaa, hänen on pakko saada asunto. Markkinataloudessa on kaksi osapuolta, vapaassa markkinataloudessa molemmat ovat vapaita.
Esimerkiksi kännykkämarkkinat toimivat hyvin, kännykkämarkkinat ovat vapaata markkinataloutta, kukaan ei pakota ostamaan kännykkää.
Hyvinvointivaltiossa korjataan markkinoiden aiheuttamia ongelmia. Ylihinnat ja alipalkat ovat ongelmia markkinoilla, rikkailta köyhille verotuksella rahoja palautetaan takaisin.
Jos markkinat toimisivat täydellisesti, ei olisi tarvetta hyvinvointivaltiolle.