Surullisen kuuluisasta risteilykaupasta tihkuneiden tietojen peruteella Ranskan vasemmistohallitus on päättänyt pelastaa ranskalaiset telakat hinnalla milla hyvänsä. Risteilyalusten osalta halvin hinta taitaa olla yksinkertaisesti ostaa pois myyntilistalla oleva Turun telakka, jonka markkinahinta lienee suurin piirtein sama kuin on telakkatontin hinta. Kaupan päälle saa myös hyviä risteilyalusten piirustuksia ja muuta osaamista.
[LISÄYS: Tiedoksi kokoomuksen Verkkouutisille: tässä ei toivota ranskalaisten ostavan Turun telakkaa vaan pidetään sitä riskinä!]
Täh? Sekä ranskan Stx että turun stx kuuluvat samaan korealaiskonserniin. Meinaatko että stx myisi tytäryhtiönsä itselleen?
Ei hjummarra.
Ranskan STX:n toinen on kistaja on Ranskan valtio. Kun korealaiset kauppaavat nyt telakkaa Suomen valtiolle, riskinä on, että myös Ranskan valtio voi olla siitä kiinnostunut voidakseen lopettaa sen toiminnan — ilman korealaisiakin. Aika paljon ne nyt panevat valtion rahaa menestyäkseen kilpailussa Turun telakan kanssa.
Mahtaako ne mitään ostaa.
Eikös kaikki osaaminen ole STX:n. Sen kuin siirtävät sen Ranskaan.
Samaa firmaa.
Sitten voivat laittaa tontin Suomessa myyntiin ja maksaa niillä rahoilla Koreassa olevia velkojaan.
Hietalahden telakka Helsingissä on STX:n puoliksi omistama, toisen puolen omistaa Venäjän valtion USC, joka voi ostaa telakan kokonaan omakseen, jos STX vetäytyy Euroopasta. Hietalahdessa telakan hinta lienee selkeästi alle telakkatontin arvon, ainakin jos se lasketaan viereisten asuintonttien hinnan mukaan.
Kohta voi siis olla, että suomalaiset telakat ovat Ranskan ja Venäjän valtioiden hallussa.
Osmo, tulkitsenko oikein, että ajattelet, että uutinen vahvistaa Suomen hallituksen päätöksen oikeaksi. Oletko Osmo varma, että Ranska ei tehnyt hyviä kauppoja?
Voi olla niinkin, että piirrustukset myytiin jo samalla kuin tilaus hankittiin Ranskaan. STX on nimittäin suurin omistaja sekä Ranskan että Turun telakassa.
Mielestäni asia voi hyvin olla niin, että tässä kuviossa voittajat ovatkin STX ja Ranska, ja häviäjä on Suomi. Suomi on tukenut STX:n suurten risteilijöiden tekoa ja siihen liittyvää kehitystyötä monin tavoin jo pitkään (ks. esim. MOT-ohjelman tiedot yritystuista 2000-luvulla), ja osaaminen pohjautuu vuosikymmenien kokemukseen laivanrakennuksesta Turussa. Annettiinko tilauksen ja sen myötä menevän osaamisen valua käsistä sittenkin liian helposti, halvalla ja hölmösti? Verotulot ja tulevatkin tilaukset jäävät saamatta, ehkä lopullisesti.
Mutta on vaikea näin tavallisena tallaajana arvioida asiaa tarkasti, kun kaikki taloudelliset tiedot ja analyysit eivät ole julkisesti tiedossa. Ehkä vasta tulevaisuus näyttää, että oliko oikein katkaista tukemisen kierre juuri nyt ja valitulla tavalla. Vai tuettiinko telakkaa kenties vuosikaudet väärin keinoin, vaatimatta tuen vastapainoksi mitään, esim. omistusosuutta telakasta valtiolle tai pitkän tähtäimen sitoutumista telakan omistajan taholta.
No varmasti alan tervehdyttämisen kannalta parasta olisi jos ylimääräinen kapasiteetti poistuisi, mutta mikä on maa joka luopuu tuhansia ihmisiä työllistävästä teollisuudenalasta vapaaehtoisesti. Antaa ikäänkuin väärintekijöiden voittaa ilman taistelua.
Kaitpa Osmon kehuma lainankieltopäätös ymmärsi ottaa huomioon myös tämän mahdollisuuden. Asiaahan puntaroitiin kaikilta tahoilta ja pitkään.
Mikäli Turun telakka myydään ranskalaisille, saa omistaja jotain hyötyä telekastaan, vaikka Suomen hallitus pelkäsi omistajien keinottelevan etua itselleen ja kielsi osittain siksi pääomalainan.
SE, MITEN SUOMALAISTEN AMMATTIMIESTEN TYÖPAIKOILLE KÄY, EI ILMEISESTI KINNOSTANUT SUOMEN HALLITUSTA JA OSMOA KUIN KORKEINTAAN PUHEISSA JA SILLOINKIN VAIN VAALIEN EDELLÄ.
Aprillipäivään on vielä aikaa. 😉
Risteilijöiden piirustukset ovat varmaankin STX Finlandin hallussa ja STX Francen käytettävissä.
Mutta mikäs siinä, jos ranskalaisille kelpaa — kun suomalaisille ei kelpaa. Varmaan tänne sitten tulee laumoittain ranskalaisia töihin. 🙂
Jos ranskalaiset ostavat telakan, ne lakkauttavat sen, purkavat ja myyvät tontin eniten tarjovalle.
Minä en tiedä, millaisilla järjestelyilla ja kenen hallussa ovat eddellisten laivojen piirustukset, mutta jos korealaisten on tarkoitus ajaa Suomen yksikkönsä konkurssiin, ei konkurssipesästä voi ottaa arvokasta omaisuutta.
piirustukset, laiteluettelot ja alihankkijoiden tarjoukset ovat sähköisessä muodossa.
know how kauppa ja materiaalin siirto tapahtuu nopeasti jos tarpeen on.
nämä eivät aiheuta pidäkkeitä siirroille.Mahdolliseen pesään jää vain fyysinen ´romu´ ja sillä ei oikein markkina-arvoa nykymarkkinoilla ole.
arvioni on:
Ranskassa on valmistumassa yksi iso risteilijä ja tämä iso alkaa vasta suunnittelun jälkeen. Sitä ennen ehtii tekemään pari pienempää valmiiksi suunniteltua, joten liiketaloudellisesti on järkevää siirtää ko. laivojen tuotanto toiseen tyttäreeseen ja ajaa tyhjä telakka alas. Siellä voisi alihankintana teettää runkoja ja varustella ranskassa.
ikävä kyllä näin näkevät ne jotka vastaavat telakkatoiminnasta koreassa. Koreasta katsoen eurooppa on kaukana ja kun jotain on alas ajettava ajetaan ´taloudellisesti huonoin´.
Tekohengitys ei taida näillä markkinoilla enää auttaa.
tästä käytetään nimitystä rakennemuutos.
Eikö Solidium voisi ostaa telakan?
Minulle nyt tämän juttu logiikka ei oikein aukea. Ne piirustuksethan ranskalaiset saavat joka tapauksessa ja ainakin paljon halvemmalla. Jos ei muuten,niin vihjaamalla, että he voisivat hankkia tästä ranskalaistelakasta vaikka 10% lisää.
Telakan laitteista arvokkain lienee pukkinosturi,jolle luulisi olevan ottajia. Malmön Kockumsin telakan vastaava nosturi vietiin Koreaan, jossa se on vieläkin. Levyhallin koneista ja laitteista voisi Viipurin telakka olla kiinnostunut.
Arvokkainta on tietysti telakan ja alihankkijoiden muodostama kokonaisuus, mutta kun se ilmeisestikään ei ole hinnoiltaan kilpailukykyinen maailmalla vallitsevaan tilanteeseen nähden, niin minkäs teet.
Joka tapauksessa on nyt selvää, että homma ei ollut kiinni jostain 50 miljoonasta eurosta. Laivan rakentaminen Ranskassa tulee paljon kalliimmaksi. Ja suomalaisilta odotettiin ihan jotain muuta.
Ja milläs sinä sen estät? Täydellinen sarja piirustuksia ja muita suunnitteludokumentteja mahtuu muutamalla dvd:lle. Ja jos ei mahdu, niin yhden teran kovalevyn kuljettaa povitaskussaan. Ja siirtyy se tieto vikkelästi nettiäkin pitkin.
Outokummulla taisi olla tarkoitus toimia hieman vastaavaan tapaan oman Inoxum-ostoksensa kanssa, mutta taisi tulla vähän mutkia matkaan (mm. EU-komission kilpailulainsäädäntö) ja kaikki ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Ehkä se on kuitenkin hyvä nyt painostaa EU-komissiota tarkistamaan asiat, että sääntöjen perusteella rangaistaan tarvittaessa muitakin kuin suomalaisia ja amerikkalaisia yhtiöitä.
Osmon pätkä perustuu Hesarin uutisanalyysiin “Suomi ei voi kuin hävitä telakoiden kilpailussa”.
Aika pistämätön analyysi.
Eikös STX yhäkin tarjoa Turun telakan osakkeita myös valtiolle, mutta minä en ainakaan veronmaksajana suostu siihen, että valtio — muka työllisyyden nimissä — ottaa veronmaksajien jatkuvasti kustannettavaksi rantatontin ylläpitäjät Turussa. Rauman telakalla voisi olla merkitystäkin.
Ja mitähän yhteistyö Venäjän kanssa tässä toisi, kun EU:ssa on vain yhden valtion ylivoima?
Ranska muuten tarvitseekin maahanmuuttajilleen töitä paljon enemmän kuin Suomi.
No ei perustu, mutta täytyneempä lukea, mitä Hesarissa on kirjoitettu.
Suomi näyttäisi olevan. Sama tehtiin paperiteollisuudelle.
Tosi hieno järjestelmä: Ulkomainen telakkayhtiö ostaa suomalaisen telakan, saa kaiken tietotaidon ja sitten myy telakan takaisin suomalaisille…
Jos STX Finland ajatuisi selvitystilaan ja sillä olisi STX-konsernin ulkopuolisia velkojia, niin kyllä pesänselvittäjä ensimmäisenä vaatisi (oikeuden määräyksellä) nähtäväksi STX Francen piirustukset ja vertaisi niitä STX Finlandin vastaaviin. Ei välttämättä mikään helppo homma, mutta ei mahdotonta. Tämän välttämiseksi STX France todennäköisesti ostaisi ne STX Finlandin pesästä käypään arvoon.
Helsingissä telakka on vuokralla kaupungin maalla. Lähtiessään vuokralaisen tulee purkaa rakennukset ja puhdistaa maa. Tiedä sitten miten käy jos firma menee konkkaan.
Ranskassa irtisanominen on kallista, Suomessa halpaa, joten sekin ajaa STX lopettamaan Suomen toimintoja.
Wärtsilän moottoritehdas lopetettiin siitä syystä.
Turun/Rauman toiminnot ovat STX tytäryhtiön toimintoja ja STX Ranskan telakka on taas osakkusyhtiö, joten Suomen omaisuus siirtyy Ranskan omsitukseen vain kaupalla.Kun Turku/Rauma on ollut tappiollinen niin käypä hinta on hyvinkin alhainen.
Ja kun muita edunsaajia ei ole kuin Korean STX emo niin eipä niitä hinnantarkistuksen vaatijoitakaan juuri ole
Miksi se pitäisi ajaa konkurssiin.
Eikö se ole kokonaan STX omistama. Ei tarvitse kuin siirtää kaikki vain pois ja joko jättää yhtiö olemaan tai purkaa se.
Jos konkurssi halutaan, niin se tarkoittaa sitä että erilaiset verot ja muita maksuja jätetään maksamatta ja näin säästetään ne rahat.
Miksi muuten pitäisi tehdä konkurssi?
Ei kai valtio enään sitä osta kun arvokas tilaus on sössitty Ranskaan.
Tämä hallitus tulee pääsemään historiankirjoihin telakkateollisuuden alasajajana. Saman hallituksen aikana on Nokia kokoonpano jo lopetettu.
Silti velkaa vain otetaan lisää ja ajetaan Kreikan tietä.
Kovin muistuttaa ‑90-luvun hallitusta.
Seuraava hallitus saa perinnöksi melkoisen konkurssiperinnön.
Lieneekö se sitten Soinin hallitus vai mikä. Oppositiohan näistä vaikeuksista ihan perinteiseen tapaan hyötyy.
Jos Suomi olisi voittanut kilpailun, niin Ranska olisi vedonnut EU:iin ja vaatinut tutkimusta sääntöjen noudattamisesta. Seurauksena olisi ollut pirunmoiset sakot Suomelle ja laivatilauksen siirto Ranskan telakalle.
Ranskasta on väläytelty alussa myös yhteistyöstä Turun telakan kanssa. Siihen ansaan ei pidä mennä. Ranskalaiset rakennusprojektit epäonnistuvat aina jollakin tavalla. Tulevat myöhästymiset laivan rakennuksessa laitettaisiin sitten suomalaisten alihankkijoiden piikkiin ja taas maksettaisiin korvauksia oikeudenkäyntien jälkeen.
Suomalaiset ovat luvanneet tutkia ranskalaisten toimien laillisuuden ko. asiassa. Seurauksena tulee olemaan sakot Suomelle aiheettomasta tutkinnasta ja telakalle suomalaisten maksamat korvaukset viivästymisestä, jota ei ole tapahtunut.
Milläs sen estät? Turun telakka on korealaisessa omistuksessa. Siitä eivät suomalaiset päätä.
Se mitä suomalaisten pitäisi valvoa on ettei immateriaaliarvoja, siis vaikka laivapiirrustuksia, siirretä siirtohinnoittelumääräysten vastaisesti alihintaisesti Suomesta Ranskaan. Se ei ole vain korealaisyhtiön asia, se kiinnostaa myös Suomen verottajaa ja STX-Finlandin velkojia.
Välillä tuntuu aivan järjettömältä, kun täysin irrationaaliseen päätökseen yritetään väkisin hakea järkeä. Suomessa on kaikkien aikojen vähälahjaisin ylioppilashallitus ja vähän allekin.
Ransksssa osataan laivanrakennus huonommin, mutta talous paremmin kuin Suomessa.
Nokia ryhtyi valmistamaan bulkkia, ja sen jälkeen tuotanto jouduttiin viemään halvan ja alhaisen ammattitaidon maihin.
Suomessa ei kannata rakentaa konttilaivoja vaan korkean ammattitaidon merkkituotteita. Risteilijät eivät ole bulkkia vaan haluttuja merkkituotteita. Kuka tahansa maa veisi niiden rakentamisen kiljuen, jos vain kanttia ja osaamista olisi. http://suomisanakirja.fi/merkkituote
Toisin kuin Suomen hallitus, ranskalaiset tietävät, että risteilijätilaus tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkästään 20.000 työpaikkaa.
He tietävät, että toisia päin, 20.000 työtöntä tarkoittaa kulutuskysynnän laskun kautta lisää työttömyyttä ja muita kerrannaisvaurioita.
Työministeri, kirvesmies Lauri Ihalaisen (SDP) oli mukana tekemässä yksimielistä päätöstä lainan epäämisestä. Ranskassa työministeri eroaisi ennemmin kuin tekisi ihalaiset.
Ja mikä on jykevin toimenpide, jota Suomi voi tehdä, jos STX puuhaa jotain mistä emme pidä? Hakea firman Suomen tytäryhtiö konkurssiin ja varmistaa, että kukaan muukaan ei ryhdy rakentamaan laivoja täällä.
Wärtsilän moottoritehtaan tuotanto siirrettiin Triesteen Italiaan. Wärtsilä olisi 2000-luvun alussa halunnut laajentaa Vaasan tehdastaan, mutta Vaasan kaupunki sanoi ei. Niinpä he sitten laajensivat sen sijasta Triesten tehdastaan.
Taisi vaasalaisten päätöksellä olla vähän kauaskantoisemmat seuraamukset kuin arvasivatkaan…
Voisiko joku taloustiedeoppinut kertoa, mitä tuollainen ulkomaisomisteinen tuotantolaitos on jättänyt Suomeen. Työpalkat telakalla ja alihankintoina tietysti siltä osin, kuin ovat olleet suomalaisia. Vieraillessani telakalla ja kerran aluksen luovutustilaisuudessa, näytti siellä olevan myös paljon ulkomaista työvoimaa. He maksavat veronsa ennakonpidätysten varmistamana Suomeen, samoin kuin suomalaiset telakkatyöntekijätkin. Entä itsessään valmistunut laiva? Kuka siitä lähettää laskun tilaajalle eli kenen tilille rahat tulevat? Vientikoulutussäätiössä opetettiin, että maa saa rahaa vain, kun sen rajan yli viedään ko. maassa valmistettu kappale. Nykyään koskee myös aineetonta vientiä kuten kulttuuri- ja tietovienti. Jos maan valtion budejetti on suurempi kuin viennin arvo, maa velkaantuu. Pitääkö tämä vielä paikkansa? Vai voiko Suomeen saada rahaa omistamalla Korealaista laivanrakentajayhtiötä. Se on tietysti siistimpi vaihtoehto.
Suomessa telakat, ja tehtaat vanhentuvat sekä arvo siinä mukana. Kohta on hyvä jos joku romumetallin hinnalla ostaa.
Ongelmaksi muodostuvat korkeat palkat, koska ties minne tahansa paikkaan maailmassa rakentaa tehtaan halvemmalla kuin remontoi Suomessa.
Tuosta voi syntyä kertaluonteisia tuloja verottajan toimesta ‚mutta eihän sillä työpaikkoja pelasetata
Mutta konkurssikypsän yhtiön velkoja sopivasti velkoja järjetelemällä nuokin saatavat ovat epävarmoja .
Ja kun yhteisöverokin on vain 20+ % niin ei niistä paljoa saada
Tietenkin hommat siirretään nyt Ranskaan ja STX-Finland ajetaan alas. Näin saadaan kilpailua pois maailmanmarkkinoilta. Kysymys lienee vain siitä, että miten homma teknisesti hoidetaan.
Niin kuin aina tällaisissa tapauksissa kustannukset yritetään tietenkin kaataa ensisijaisesti kolmansille osapuolille siis muille kuin ranskalaisille ja korealaisille. Näitä ovat tyypillisesti verottaja, tavarantoimittajat, ulkopuoliset rahoittajat ja takaajat.
Piirustukset ja muuta arvokasta tavaraa voidaan siirtää pois Suomesta epämääräisen kokonaisuuden osana, johon on paketoitu esimerkiksi jotain riskejä. Tällöin kukaan ei pysty määrittämään paketin hintaa, jolloin hinta voidaan asettaa alhaiseksi. Silloin tuleva konkurssipesä ei pääse arvo-omaisuuteen käsiksi.
Kyllä huippujuristit löytävät hyviä temppuja, joista maksetaan heille huippupalkkiot. Siksi aina verottajalle ja muille ulkopuolisille jää iso velka käteen.
Samalla tavarantoimittajia menee konkurssiin ja näiden sekä rahoittajien tappioiden kautta Suomen valtiolta jää verotuloja saamatta. Siinä rytäkässä 50 miljoonaa euroa on pieni kulu.
Mutta tuskin Ranskan valtio on se, joka ajaa STX Finlandin konkurssiin. Jo pelkästään imagosyistä veikkaan, että ensin pesä putsataan maksimaalisen tyhjäksi ja sitten korealaiset ajavat Suomen yhtiönsä konkurssiin.
Myös väen irtisanomiskustannusten vuoksi paras vaihtoehto on konkurssi. Silloin irtisanomisajan palkat maksetaan palkkaturvasta. Siksi telakan toimintaa ei kannata jatkaa supistettuna.
Kun kuuntelee Suomen hallituksen ministereitä, niin huomaa helposti, etteivät he ymmärrä näistä kiemuroista juuri mitään. Kokemusta puuttuu. Siksi heitä viedään kuin pässiä narussa.
Hyvä puoli tässä telakkatapauksessa on se, että nyt joudutaan muuttamaan kurssia totaalisesti. On pakko heittää puhdasoppiset markkinaideologiat hemmettiin ja julkisen vallan on mentävä peliin mukaan, jonka avulla saadaan hyviä työpaikkoja Suomeen.
Toisaalta on niin, että niissä 20 000 työpaikassa on nyt ammattitaitoisia ja työkykyisiä ihmisiä, jotka eivät toimi mitenkään erityisen suurella työttömyysalalla. Tuskinpa siis mitenkään massoittain kuitenkaan jäävät työttömäksi.
Jos ne työpaikat syntyvät tuottaville aloille, voitto on aika suuri. Telakkateollisuus on pudonnut matalan tuottavuuden alaksi. Jos joku viitsii uskoa toisin, niin Suomessa saattaisi olla parikin ihan ajanmukaista telakkaa myytävänä sopuhintaan.
Ranskalaisten oli polittiinen pakko saada tilaus Ranskaan, joten se ei jäänyt rahasta kiinni. Vaikka Ranskan valtiontalous on vielä enemmän kuralla kuin meidän, maa on sen verran isompi, että häviämme joka tapauksessa.
Ja toinen juttu on se, että jos ranskalaiset ovat yhtä hyviä rakentamaan laivoja kuin tekemään mitään muuta isoa projektia aikataulussa ja budjetissa, niin homma tulee loppumaan sieltäkin…
Tässä vaiheessa olisi rakentavinta pikaisesti miettiä, missä kaikkialla muualla laivanrakennukseen liittyviä osaamisalueita voitaisiin hyödyntää. Lisäksi alihankintaa voi aina myydä ulkomaille.
En ymmärrä miksi ylipäätään on jouduttu tilanteeseen, että Suomen telakkateollisuus siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Oliko kysymys huonosta johtamisesta, uudistyskyvyttömyydestä ja markkinoinnin osaamattomuudesta? Sitäkään en ymmärrä, miksi Suomessa “ajettiin” kannattava junatehdas alas ostamalla uusi kalusto ulkomailta. Onko EU:n kilpailuttamissäännöstö terve ja miten sitä pitäisi kehittää, että yllä mainitut tapaukset eivät toistuisi ja pyykitkin olisi kannattavampaa pestä Suomessa eikä Eestissä? Jotain on pahasti ollut pielessä jo kauan.
No milläs estät piirustusten siirtämisen Ranskaan?
Kuten useat ovat aikaisemmin todenneet, ei siihen nykyisin pakettiautoa tarvita, valokaapeli riittää.
Ja hinnoittelu on täysin STX Europen käsissä — ei ole STX Finland vielä konkurssissa — ja jos se jonkin ajan kuluttua menee konkurssiin, se on velkojien ja verottajan kannalta liian myöhäistä.
Jos isomman kokonaisuuden osana oleva firma menee konkurssiin, velkojia kiinnostavat kovin paljonkin konkurssia edeltäneet tapahtumat. Jos alkaa näyttää siltä, että pesä on kupattu tyhjäksi ennen konkurssia, asia alkaa kiinnostaa myös viranomaisia.
Laki tuntee sellaisen rikoksen kuin velallisen epärehellisyys. Omaisuuden siirtäminen velkojien ulottumattomiin ennen konkurssia on juurikin tuota. Olennaista ei myöskään ole se, paljonko aikaa alihintaisesta kaupasta on kulunut konkurssiin, vaan teon tarkoitus.
Ranskan valtion kiinnostuksen takana on myös valtavat uudet ristelijämarkkinat Kaukoidässä, jossa ollaan aloittamassa Karibian tyylistä risteilyturismia. Turistit ovat jo valmiina. Vain risteilijät puuttuvat.
Esimerkiksi Royal Caribbean on vastikään solminut strategisen alliansin kiinalaisen China World Cruisesin kanssa. CWC on Kiinan avaus risteilyturismiin.
Kiinalaiset ovat julkisesti myöntäneet, että heillä ei ole ammattitaitoa risteilijöiden tekemiseen. He ostivatkin juuri enemmistön ristelijäsuunnittelun maailman huippuosaajasta, suomalaisesta vienninedistämispalkinnolla palkitusta Deltamarinista. Deltamarinin mukana kiinalaiset saavat myös ekoteknologian huipputietoa. http://www.deltamarin.com/main.php
Karibia on sekä alueellisesti että väestöltään pieni alue verrattuna siihen potentiaalin, joka avautuu Kiinan, Japanin, Thaimaan, Uuden-Seelannin, Australian ym. alueilla.
Suomikin voi hyötyä tästä. Nimittäin Kaukoidässä ranskalaisvalmisteisen loistoristeilijän kannella ulkomaankauppaministeri Stubbilla on sitten ainutlaatuiset puitteet ulkomaankaupata suomalaisia Molok-jätesäiliöitä monen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa.
Suomi ei tarvitse “ammattimiehiä” joiden työn tulosta kukaan ei tarvitse (=osta). Voi olla sinänsä hieno taito, mutta myös turha taito. Ja ei missään mielessä semmosta toimintaa jota pitäisi pyörittää valtion rahalla, kun se ilman sitä ei toimi.
Jos kyseessä olisi joku hanke, joka lyhytaikaisen valtion avustuksen voimin voi lentää, sitä voisi ehkä harkita. Mutta kun kyseessä on ala joka vuodesta toiseen tarvitsee tukea muodossa tai toisessa.
Toki, mutta käsitykseni mukaan ko. omasuudensiirroilla ja mahdollisilla palautuksilla on määräaika.
Ja eipä sillä suurta merkitystä ole, jos suomalainen oikeus määrää piirustukset palautettavaksi konkurssipesään sitten, kun risteilijä on valmis.
Kun STX Finland ei vielä ole konkurssissa, voinee olettaa, että heilläkin on juristeja, jotka ottavat asioita huomioon…
Vaatimuksena kuitenkin on, että velallinen oli toimet tehdessään maksukyvytön tai näistä toimista, kuten omaisuussiirroista, seurasi maksukyvyttömyys. Tämä pitää myös voida näyttää. Tulee olemaan varmaan helppo homma kansainvälisen konserniyhtiön kohdalla.
Sorry, pitihän se tarkistaa. Ao. lain (26.4.1991/758) määräajat näyttäisivät koskevan vain ei-läheisten välisiä omaisuudensiirtoja ja omistajat ovat ko. laissa ‘läheisiä’.
No, kukaan täällä ei näytä tietävän, kuka ja missä nuo alukset on suunnitelltu ja kenellä (millä firmalla) oikeudet piirustuksiin ovat joten turha spekuloida tässä vaiheessa.
Kun joku luulee tietävänsä, että STX Finland ajetaan konkurssiin siirtämällä rahaa emoyhtiölle, olisi kiintoisaa, mitä niistä voidaan palauttaa odotettavissa olevalle konkurssipesälle.
Ajattelitko ampua työttömät vai mitä oli mielessäsi?
Muutaman vuoden (30) ittekin telakkajutuissa olleena sanoisin tosta tuesta sen, että sinä päivänä, kun muut lopettavat valtion tuet telakoilleen, Suomi pärjää.
Kaikkien tietojen siirto on jo varmasti tapahtunut Turun ja sen ranskalaisen telakan välillä, elleivät turkulaiset menneet lakkoon. Siirto per suunnittelulaji on suurinpiirtein muutaman klikkauksen takana. Ei niitä paperi/muovijuttuja enää kaivata. Mitä ihmeen rikollista on, jos saman firman porukat vaihtavat tietoa? En voi ottaa kantaa valtion päätökseen, kun en taustoja tunne. Itse olisin tehnyt toisen päätöksen riskeistä huolimatta. Ehkä sen lainan olisi voinut laittaa ehdolliseksi. Jos tilaus tulee annetaan, muutoin ei.
On tietysti pirun valitettavaa, ettei Suomi voi mitenkään estää Kiinaa, Koreaa eikä näköjään Ranskaa tai vastaavia lopettamaan valtiollisia telakkatukia. Lopputulos yleensä huono jatän jälkeen vielä huonompi. Kohta muuten toi jäähän liittyvä osaaminenkin on mennyt. Että siitä sitten puurretaan noila jutuilla. Tää on tätä pienen valtion ja avoimen riesaa.
Enpä nyt sanoisi, että STX Europe niin kuralla olisi, kuin jukisuudessa annetaan ymmärtää ja isot tilaukset tulossa parantamaan kannattavuutta:
Operating revenues of NOK 5 651 million for Q2 2012 (Q2 2011: NOK 4 869 million)
EBITDA of NOK 421 million for Q2 2012 (Q2 2011 NOK 528 million) (Käyttökate)
Profit before tax of NOK 370 million for Q2 2012 (Q2 2011: NOK 407 million)
Kyllä vaan tuntuu suomalainen osaaminen ao. varustamoa kiinnostavan, kun jo kolmannen kerran on saman konseptin mukaan suunnitellun, ja käytännössä hyväksi havaitun laivan tilaamassa. (“Kolmas kerta toden sanoo!”)
Eikös suomalaisista hyvistä hitsareista ole aina ollut pula?
Tunnen erään, joka asui talvet Espanjassa ja teki pimeitä töitä kesät Suomessa hirmuisella verottomalla korvauksella.
Antoi ymmärtää, ettei se niin harvinaista ollut, tuttavapiirissä paremminkin tapana.
Ehkä se piiri on kuitenkin Uudellamaalla nyt käräytetty.
Ei tullut minulle sentään mieleen.
Tuntuu aika radikaalilta toimenpiteeltä.
Hölmöläisten Suomi vuonna 2013 — onnea vaan
STX:n kuvio on vaan jatketta kulttuurille, jota Suomessa on harjoitettu jo pitkään. Meiltä on kohta ajettu alas kaikki perinteinen teollisuus. Poliitikot ja yritysjohto pohtivat ainoastaan nopeita voittoja ja yrittävät ´uudistaa´ rakenteita miettimättä, mitä tässä valtakunnassa sitten tehdään, kun ei enää ole koneita, työvoimaa eikä edes työtä. Tyhjyys alkaa jo nyt näkyä monessa, eivätkä uudistukset hallituksen pöydällä edes edisty. Uuvuttavaa kuunnella uutisia, miten eläkeikää pitäisi nostaa, kun iso osa suurista ikäluokista on jo viskattu eläkkeelle. Hesarista vaikkapa, joka tänään paukuttelee henkseleitään mitättömällä lehtiuudistuksellaan. Keisarin uudet vaatteet. Kun katsoo sitä toimittajajoukkoa, joka sivuilla poseeraa, on se kovin yhdenikäistä, eikä maailma muutu mitenkään sen joukon voimin. Hekin vanhenevat eläkeikäisiksi, samaan tapaan kuin ne joita on irtisanomispaketilla lahjottu?
Tuntuu, että poliitikotkaan eivät oikeasti ymmärrä missä mennään? Ministerit touhuilevat ryppyotsaisina Brysselissä kansalaisten rahoilla, hoitaen muiden maiden kuralleajautuneita talouksia, vaikka omassa maassa olisi eniten oikeata tekemistä. Ehdotan, että aletaan tehdä Venäjän kanssa telakkabusiness´tä ja kaikenlaista muutakin yhteistyötä. Ostetaan STX ensin kuljeksimasta (sen saa nyt halvalla) ja tehdään se loistoristeilijä kolmonen. Mehän se osataan tehdä. Nyt ei pidä tehdä sitä usein toistettua virhettä, että suomalaiset insinöörit menisivät opettamaan ranskalaisia miten laivat rakennetaan. Venäläisillä on rahaa ja rikkauksia sekä mieletön tahtotila uudistua ja pärjätä. Euroopan vanhat maat makaavat vedessä ja odottavat ylhäältä pelastajaa, miksi samaistuisimme enää EU maihin. Otetaan valuutaksi vaikka Venäjän rupla, niitä joita tulee turisteilta kasapäin…?
Ja lopuksi Vapaavuorelle ajatuksia. Yrittäjäperheen jäsenenä tiedän hyvin, että rahaa ei ole aina omalla pankkitilillä, kun aletaan tehdä isoja tilausta. Pitää osata laskea, mikä on pitkässä juoksussa kannattavaa. Sen vuoksi on olemasssa pankit, jotka myöntävät yrityksille luottoja ja lainaehdoista sovitaan. Laina on aina laina, joka maksetaan takaisin korkojen kanssa. En ymmärrä, miten hallitus on voinut myöntää jättilainat Kreikalle, mutta telakalle sitä pientä summaa ei haluttu antaa? Periaatteellista vallankäyttöä? Laivatilauksesta olisimme hyötyneet monella tavalla ja vaikka emme olisi ikinä saaneet niitä pariakymmentätuhattamiljoonaaeuroa takaisin, olisimme hyötyneet kuitenkin tilauksesta. Kuten Pekkarinen totesi, Suomalaiset laivat maailmalla ovat brändejä, jotka tunnistetaan. Juuri sellaista osaamista pitää maailmalle laskea, sitä kautta vientikin alkaa vetää. Finnairin moottorikorjaamo on ollut juuri myös sitä suomalaista huippuosaamista, jota hallituksen ministerit ja kaikenkarvaiset huipputuloiset vehviläiset eivät osanneet arvostaa. Mitä me suomalaiset kohta teemme raskaalla ja pelkkiä kuluja tuottavalla valtionhallinnolla, kun päätökset ovat tällaisia. Kenen etua valtio ajaa?
Elämme hölmöläisten maassa — valitettavasti. SKS:n arkistosta niitä opettavaIsia tarinoita löytyy runsaasti menneiltä vuosisadoilta. Suuret ikäluokat lukivat niitä kansakoulussa ja siksi he ymmärtävät, mitä ei nytkään kannattaisi tehdä.
Ala on ollut epäterve jo vuosikymmeniä. Suomen hallitus on yksi syyllinen. Laivanrakennus on katsottu strategiseksi toiminta alueeksi, joten siihen on suollettu tukiaisia. Mikä on toivottoman typerää puuhaa.
Miksi suomalaisten pitäisi maksaa osa amerikkalaisen varustamon laivasta? Jos laivanrakennusta ei suomessa voi tehdä ilman tukia, niin annetaan mieluummin ranskan syytää rahansa tempputyöllistämiseen.
Keskustan Mauri Pekkarinen on ollut tänään niin mielin kielin Vapaavuoren suhteen.
Miksi?
Siksi että Mauri Pekkarinen ministerinä ollessaan pelasi STX Turun telakan Sunshine-luokan risteilijät Saksan Papenburgiin.
http://www.ts.fi/uutiset/talous/196453/Turun+telakka+menetti+paaasiakkaansa+Saksaan
Puhdasoppista tietenkin olisi, että valtio ei antaisi minkäänlaisia yritystukia milloinkaan. Kokoomuslaisittain sanottuna ei harrastettaisi tempputyöllistämistä. Mutta valitettavasti asiat ovat hieman monimutkaisempia. Siksi sinisilmäinen ideologinen puhdasoppisuus, joka paistaa muun muassa ministeri Vapaavuoren puheista, on silkkaa tyhmyyttä.
Tietenkin on kuolevia ja kroonisesti tappiollisia toimialoja, joihin ei valtion pidä koskea tikullakaan. Ne pitää osata havaita. Mutta suurin osa kannattamattomista toimialoista tervehtyy uusiutumisen, erikoistumisen ja/tai kapasiteetin alasajojen kautta. Ei laivojen eikä paperin tekeminen maailmasta lopu.
Jos jokin toimiala ajetaan jossakin maassa alas, sitä on enää vaikea saada takaisin. Samalla kansainvälisessä kilpailussa uusien työpaikkojen synnyttäminen suuressa määrin ei ole helppoa eikä halpaa.
Jos valtio antaa yritystukea telakalle, se ei välttämättä merkitse, että valtio maksaisi osan asiakkaan laivasta. Yritystuen antaminen voi olla pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle kannattava temppu. Tämä johtuu siitä, että verottaja saa eri reittejä pitkin osansa ja vältytään monilta työttömyyden aiheuttamilta kustannuksilta.
Mutta tietenkin jossakin tulee vastaan raja, jossa yritystuki menee yhteiskunnankin kannalta kannattamattomaksi. Samoin ei julkinen valta voi rajattomasti käyttää rahaa yritystoiminnan tukemiseen. On osattava etsiä ja valita parhaat hankkeet.
Syrjäinen Suomi ei kuitenkaan voi jäädä toimettomaksi, kun Kiina ja Ranska houkuttelevat työpaikkoja itselleen. Valtiovallan on otettava nykyistä aktiivisempi ja viisaampi rooli myös Suomessa.
Meidän on ryhdyttävä jälleen ajamaan vahvemmin kansallista etuamme. Emme voi antaa yritysten ajaa vain omia etujaan. Puhdas yritysten etu on liian usein tehtaiden sulkemista Suomessa ja investointeja muihin maihin.
Vanhasen hallituksen aikana Ranskan oikeistohallitus esitti yhteistä telakkayhtiötä. Ihmettelen vaan, että olikohan Suomessa päteviä virkamiehiä arvioimaan ehdotusta? Taisi kielteinen päätös tulla pelkästään ideologiselta pohjalta.
Hyvä ajatus ja varsinkin se pointti, että on todella tyhmää luovuttaa suomalainen osaaminen ranskalaisille. Meidän pitää olla kansallistaloudellisesti itsekkäitä niinhän kaikki muutkin valtiot tekevät.
Venäjän kanssa tehtävillä projekteilla vaan tuppaa olemaan huono maine. Suomalaisia kusetetaan sielläkin suunnalla raskaasti. Kun liiketoiminta saadaan hyvään vauhtiin suomalisella investointirahalla, niin säännöt Venäjällä muuttuvat. Tulee kaikenkarvaisia tulleja , vientikieltoja, vuokrasopimuksien yksipuolisia irtisanomisia jne.
Seurauksena on taloudellisen tuloksen rankka leikkautuminen ja myöhemmin liiketoiminnan loppuminen liian suurien tappioiden jälkeen. Näin käy valitettavan usein Venäjällä.
Esimerkkinä:
http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/blog/27959
Linkistä ei selviä sitä, miten Pekkarinen vaikutti neuvotteluissa saksalaisten hyväksi. Voisiko tämä olla nimimerkin lipposlaista kepukaunaa vai onko uutisessa totuuden siemen ? Löytyykö tarkennusta Pekkarisen toimista saksalaisten avustamisessa ?
Maailman suurin risteilyalusten telakka Papenburgissa sijaitsee sisämaassa. Katso kilpailukyvyn kuvaa!
http://www.wattenrat.de/aktuell/aktuell304.htm
Telakkatriviaa. Mikä seuraavista perättäisesti valtioista/ valtiomuodoista on omistanut tai valtiontuella tukenut Meyer Werftin telakkaa?
a Hannoverin kuningaskunta, vuoteen 1866
b Preussin kuningaskunta
c Saksan keisarikunta, Bismarck
d Weimarin tasavalta
e Kolmas valtakunta, Hitler
d Niedersachsenin osavaltio, 1946-
f Saksan Liittotasavalta, jakautunut
g Saksan liittotasavalta, yhdistynyt 1991-
Vastaus:
ei mikään, mutta e Adold Hitler käynnisti hankkeen ”Adolf-Hitler-Kanaalin” rakentamisesta Papenburgista merelle mutta rakennustyö jäi kesken. Nyt sitten ympäristöjärjestöt yhdessä Meyer Werftin kanssa esittävät vastaavan kanavan rakentamista Ems-joen suojelemiseksi. Tämä on WWF:n mukaan toiseksi paras ratkaisu kun kerran Meyer Werftin telakan siirto rannikolle ei ole vaihtoehto.
http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2013/01/09/krise-frankreich-pumpt-steuergeld-in-den-schiffs-sektor/
En tiedä kuinka luotettava lähde tuo on, mutta jos puhutaan edes tuohon suuruusluokkaan menevistä summista, niin 50 miljoonaa ei olisi kyllä risteilijätilausta Suomeen tuonut.
“Kaupan päälle saa myös hyviä risteilyalusten piirustuksia ja muuta osaamista.”
Viimeistään kaupan jälkeen korealainen telakka pitäisi poistaa julkisten tukien järjestelmistä. STX-Finland Cruise Oy on opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusjärjestelmässä, joka syytää vuosittain lähes automaattisesti verorahaa mitä erilaisimmille tahoille. Vuonna 2012 kyseinen yhtiö on saanut tästä järjestelmästä 644.332 euroa.
http://www.vos.uta.fi/rap/vos/v12/cl6sl12.html
No jos 900 miljoonan risteilijä saa Ranskasta 1300 miljoonan tuet, niin ei varmasti.
Mutta tuskin Ranskakaan on moista lahjoitusta luvannut.
Vaikka usein olen eri mieltä kuin Mauri Pekkarinen enkä pidä kaikista hänen linjauksistaan, niin nyt täytyy kyllä sanoa, että hänen kaksi tuoretta kirjoitustaan telakka-asiassa osuvat mielestäni asioiden ytimeen:
http://www.mauripekkarinen.fi/
Nämä Osmo Soininvaaran julkiset lausunnot telakka-asiast eivät ainakaan minua ole vakuuttaneet. Toivottavasti hallituspuolueissa nyt mietitään vaihtoehtoisia toimintamalleja Pekkarisen ehdotusten pohjalta. Hänellä kuitenkin asiaosaamista luulisi löytyvän pitkän ministerikokemuksensa pohjalta, toisin kuin Vapaavuorella.