Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hal­li­tuk­sen vain 40 mil­joo­nan euron arvoi­nen suo­ra telak­ka­tu­ki (inno­vaa­tio­tu­ki) lois­to­ris­tei­li­jäl­le ei ehkä rii­tä tuo­maan tilaus­ta Suo­meen. Pää­tös oli vai­kea, mut­ta minus­ta oikea.

Ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen arvioi­tiin tuo­van 22 000 mies­työ­vuot­ta Suo­meen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka kes­kit­tyi­si käyt­tä­mään vain suo­ma­lai­sia ali­hank­ki­joi­ta. On itse asias­sa syy­tä olet­taa, että hank­keen koti­mai­suusas­te oli­si las­kusuun­nas­sa. Rik­ki­di­rek­tii­vi ei rii­tä suo­jaa­maan koti­mai­sia toi­mit­ta­jia puo­la­lai­sil­ta kil­pai­li­joil­ta. Suo­men val­tion tuki tuki­si puo­la­lai­sia ja venä­läi­siä ali­hank­ki­joi­ta ilman, että Puo­la ja Venä­jä mak­sai­si­vat täs­tä mitään.

Hal­li­tus oli luvan­nut hank­kee­seen yli 40 mil­joo­naa suo­raa tukea ver­hot­tu­na inno­vaa­tio­tuek­si. Lisäk­si Finn­ve­ra oli luvan­nut hyvin ris­ki­pi­tois­ta luo­to­tus­ta niin, että Finn­ve­ran vas­tuut nousi­si­vat 600 mil­joo­naan euroon. Tuo pyy­det­ty ”lai­na” oli oman pää­oma­neh­toi­nen luot­to yri­tyk­sel­le, jon­ka omis­ta­ja on käy­tän­nös­sä kon­kurs­si­ti­las­sa. Kyse on taval­laan osa­ke­pää­omas­ta ilman ääni­val­taa. Täl­lai­sen lai­nan saa takai­sin vii­mei­se­nä. Käy­tän­nös­sä se var­maan­kin oli­si ollut lah­joi­tus. Pahim­mil­laan alus oli siis raken­net­tu mel­kein koko­naan val­tion rahoin ja lah­joi­tet­tu ame­rik­ka­lai­sel­le tilaa­jal­le. Jokin raja val­tion tuil­la­kin pitää olla. Jos tilan­ne ris­tei­ly­mark­ki­noil­la on sel­lai­nen, että osta­ja voi vaa­tia koko­nais­hin­taan näh­den aivan tol­ku­ton­ta sub­ven­tio­ta, eivät­kä mark­ki­nat näy­tä täs­tä ter­veh­ty­vän, tämä ei ole Suo­men kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta jär­ke­vää toi­min­taa nyt eikä tulevaisuudessa.

Täs­sä tapauk­ses­sa edes lop­pu­tuo­te — ris­tei­ly­lo­ma tro­pii­kis­sa — ei ole todel­la­kaan mikään ekohyödyke.

Voi olla että Rans­ka tai Ita­lia suos­tu­vat kiris­tyk­seen. Täl­lai­seen pitäi­si EU:n puut­tua. Ymmär­tääk­se­ni jo Suo­men tuki­tar­jous hipoo EU:n sääntöjä.

Jos kat­so­taan jär­ke­väk­si tukea telak­ka­toi­min­taa EU:n alu­eel­la, tukie­le­ment­tien pitäi­si olla komis­sion taka­na ja niis­tä pitäi­si kaik­kien EU:n alu­eel­la toi­mi­vien tela­koi­den kil­pail­la tasapuolisesti.

198 vastausta artikkeliin “Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen”

  1. Yleen­sä olen val­tion apu­kei­no­jen kan­nal­la vai­kei­den aiko­jen ylit­tä­mi­ses­sä, mut­ta täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta olen kyl­lä samaa mieltä. 

    Tilan­ne on men­nyt suur­ris­tei­li­jöi­den raken­ta­mi­ses­sa täy­del­li­sen epä­ter­veek­si jos yksi yri­tys voi kil­pai­lut­taa val­tioi­ta ympä­ri­maa­il­man sii­tä, kuka halu­aa kan­taa ris­kit samal­la kun mah­dol­li­set voi­tot jää heille. 

    Ala kyl­lä ter­veh­tyy, kun maa­il­ma saa ensim­mäi­sen val­tion mak­sa­man oasis-luo­kan ris­tei­li­jän. Se ris­ki vie­lä rea­li­soi­tuu. Veik­kai­sin sen ole­van rans­ka­lai­nen. Toi­saal­ta tämä­hän on sitä pyra­mi­dien raken­ta­mis­ta Key­ne­si­lai­syy­den hengessä.

    Suo­men val­tion mah­dol­li­set apu­toi­met suun­nat­ta­koon mie­lum­min ark­ti­sen lai­van­ra­ken­nusklus­te­rin osaa­mi­sen ja tuo­tan­non kehit­tä­mi­seen. Kysy­mys on sel­väs­ti hyö­dyl­li­sem­pien pyra­mi­dien rakentamisesta.

  2. Osmo: “Tuo pyy­det­ty ”lai­na” oli oman pää­oma­neh­toi­nen luot­to yri­tyk­sel­le, jon­ka omis­ta­ja on käy­tän­nös­sä kon­kurs­si­ti­las­sa. Kyse on taval­laan osa­ke­pää­omas­ta ilman ääni­val­taa. Täl­lai­sen lai­nan saa takai­sin vii­mei­se­nä. Käy­tän­nös­sä se var­maan­kin oli­si ollut lah­joi­tus. Pahim­mil­laan alus oli siis raken­net­tu mel­kein koko­naan val­tion rahoin ja lah­joi­tet­tu ame­rik­ka­lai­sel­le tilaajalle.”

    No eipäs nyt liioitella.
    Kyl­lä Roy­al Carib­bean oli­si lai­van mak­sa­nut, tosin vähit­täis­mak­sul­la, joten raken­nusai­kais­ta rahoi­tus­ta tar­vi­taan. Ei siis lah­joi­tus ame­rik­ka­lai­sel­le tilaajalle!

    Eikä STX Euro­pe ole kon­kurs­si­ti­las­sa — enää — saa­tu­aan myy­dyk­si offs­ho­re-toi­min­not Fincantierille.

    Mut­ta ei suo­ma­lai­nen lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suus myös­kään lopu, vaik­ka tämä tilaus meni­si muu­al­le, sisäl­lä on kak­si ris­tei­li­jä­ti­laus­ta TUI Crui­ses’il­le — tosin ne ovat pienempiä.

    Ja oman­pää­oman ehtoi­sia sijoi­tuk­sia Suo­mi ‘tai­ta­vas­ti’ käyt­ti pank­ki­krii­sis­tä sel­viy­ty­mi­seen, joten koke­mus­ta on niis­tä­kin. Eikä sijoi­tus­ta suin­kaan oli­si ollut pak­ko teh­dä ilman pää­tös­val­taa, päinvastoin.

  3. Saas kat­so pää­see­kö nyky­hal­li­tus Suo­men alasajajaksi.

    Met­sä­teol­li­suut­ta on men­nyt, Nokia on mel­kein nurin ja jää näh­tä­väk­si miten­kä Suo­men lai­va­teol­li­suu­den käy.
    Pank­ki­puo­lel­la sen­tään pelas­tet­tiin työpaikkoja.

    Mik­si pitäi­si työ­uria kenen­kään piden­tää jos hal­li­tus hävit­tää työpaikata.

    Täm­möi­nen arvos­te­lu on odo­tet­ta­vis­sa jos Hol­lan­de nap­paa työt Suo­mes­ta. Hol­lan­de on ollut aiem­min val­mis koviin toi­miin työn puolesta.

    Eikä tilan­net­ta hel­po­ta se että Suo­men rahoil­la tue­taan Krei­kas­sa ties mitä.

    Voi­pi olla että kup­pi täyt­tyy nyt monel­la äänes­tä­jäl­lä jos tilaus menee sivu suun.

  4. Suo­men talous on nyt niin jumis­sa, että on raju­jen toi­mien aika.

    Sak­sas­sa oli Ger­hard Schrö­der, joka oli niin kova luu, että pani Sak­san takai­sin kasvu-uralle.

    Meil­lä on vain Katai­sia ja Urpi­lai­sia, joil­la ei ole ollen­kaan Schrö­de­rin kal­tais­ta voi­maa tai visio­ta. Lip­po­nen­kin heit­ti jo pyyh­keen kehään…

    Kol­mi­kan­ta on vah­vois­sa bunk­ke­reis­sa sii­li­puo­lus­tuk­ses­sa, ja noi­den bun­ke­rei­den mur­ta­mi­seen ei tämän pel­ku­ri-hal­li­tuk­sen voi­min onnistuta.

    Siis­pä teol­li­suus jo alka­nut eva­kuoi­da työ­pai­ko­ja Suomesta.

    Siis olem­me pahas­sa unpikujassa.

    Ehdo­tus: Suo­men itä-rajal­le perus­te­taan vapaa­ta­lous-alue, jos­sa mm. suo­ma­li­set yri­tyk­set voi­vat toi­mia ja työl­lis­tää suo­ma­li­sia vapaasti.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la on visio Suo­men pelastamiseksi

  5. Käy­tän­nös­sä lai­nal­la oli tar­koi­tus saa­da kas­saan rahaa, jot­ta telak­kayh­tiö, joka toi­mii koko­nai­suu­den kokoon­pa­no­lai­tok­se­na, oli­si voi­nut teh­dä han­kin­to­ja noin sadal­ta suo­ma­lai­ses­ta yritykseltä.

    Ode on ehkä lii­kaa Hesa­rin varas­sa, joka on arvos­tel­lut meri­teol­li­su­den glo­baa­le­ja peli­sään­tö­jä epä­ter­veek­si kil­pai­luk­si. Samoin tekee Aamu­leh­ti tänään pääkirjoituksessaan:

    Lai­van­ra­ken­nus on talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vä toi­mia­la Suo­mes­sa. Sil­ti sen­kin on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä var­mis­tet­ta­va kil­pai­lu­ky­kyn­sä ensi­si­jai­ses­ti muil­la kei­noil­la kuin kinua­mal­la val­tion tukea.”

    Voi­si sanoa, että sano­ma­leh­det­kin ovat mer­kit­tä­vät toi­mia­la Suo­mes­sa ja nii­den­kin pitää soi­mia ilman val­tion tuki.

    Sano­ma­leh­tien epä­ter­ve val­tion tuki pitää­kin pois­taa ja nos­taa leh­tien yhdek­sän pro­sen­tin arvon­li­sä­ve­ro ylei­sen arvon­li­sä­ve­ron tasol­le eli 23 pro­sent­tiin (24 % vuon­na 2014).

    Suo­men val­tio menet­tää JOKA VUOSI 150 mil­joo­naa euroa leh­tien raha­tuen takia. Se on kol­me ker­taa suu­rem­pi raha­mää­rä kuin STX:n tar­vit­se­ma lai­na­tu­ki, jol­la käyn­nis­tyi­si 3,5 vuo­ti­nen vien­ti­pro­jek­ti, joka poi­ki­si mah­dol­li­ses­ti vie­lä toi­sen lois­to­ris­tei­li­jän Suomeen.

  6. Täs­sä tapauk­ses­sa edes lop­pu­tuo­te-ris­tei­ly­lo­ma tro­pii­kis­sa- ei ole todel­la­kaan mikään ekohyödyke”

    Ja nyt kun se lai­va raken­ne­taan jos­sain muu­al­la, niin ris­tei­ly­lo­ma tro­pii­kis­sa on ekohyödyke?

  7. 1980-luvun lopul­la, tai­si olla Wärt­si­lä Meri­teol­li­suu­den kon­kurs­sin aikoi­hin, joku isom­pi vis­kaa­li VTT:ltä julis­ti lai­van­ra­ken­nuk­sen ole­van aurin­gon­las­kun ala. Mai­nit­tu ala nousi kui­ten­kin 90-luvun lamas­ta ensim­mäis­ten jou­kos­sa. Ja komeas­ti nousi­kin, mm. suo­ma­lai­sen insi­nöö­ri­tai­don ansios­ta. Vahin­ko vain, että omis­ta­jat Masan (Saa­ri­kan­gas) aiko­jen lopul­la ja sen jäl­keen eivät ole inves­toi­neet tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin tehok­kuu­teen yhtä pal­jon kuin esim. saksalaiset. 

    Meyer Werft’in suu­ri ja teho­kas telak­ka Sak­sas­sa on per­heyh­tiö­nä­kin pal­jon moder­nim­pi kuin Turun telak­ka meil­lä. Ja taa­tus­ti kan­nat­ta­va, aina­kin pikäl­lä täh­täi­mel­lä. Ei oli­si muu­ten pysy­nyt pys­tys­sä alan sykleis­sä niin kau­an, perä­ti vuo­des­ta 1795 alkaen! Onko Sak­sas­sa osat­tu hal­li­ta mm. tuet ja työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set Suo­mea paremmin?

    Alan hyvi­nä vuo­si­na ovat suo­ma­lais­te­la­koi­den omis­ta­jat, mm. nor­ja­lai­set ilmei­ses­ti kes­kit­ty­neet pump­paa­maan voi­tot itsel­leen, sat­saa­mat­ta riit­tä­väs­ti pahan päi­vän varal­le. Paho­jen päi­vien ajat lie­ne­vät jäl­leen koittaneet … . 

    Tukee­ko hal­li­tus mie­lum­min vain pank­ke­ja, esi­mer­kik­si Espan­jas­sa, Krei­kas­sa tai Ita­lias­sa mie­lum­min kuin suo­ma­lais­ta työ­tä? No, sen kyl­lä arvaa, että ita­lia­lai­set ovat val­mii­ta rahoit­ta­maan tela­koi­taan, kuten ovat tähän­kin asti teh­neet. Vahin­ko vain, jos täl­lä ker­taa rans­ka­lai­set tai ita­lia­lai­set kor­jaa­vat tule­vai­suu­den “liha­vam­pi­na” vuo­si­na karuim­pi­na vuo­si­na pys­tys­sä pysy­nei­tä tela­koi­ta odot­ta­van parem­man potin. 

    Jos me suo­ma­lai­set emme itse usko itseem­me, kuka mei­hin sit­ten uskoo! Suo­mi ja suo­ma­lai­set tar­vit­se­vat ennen­kaik­kea työ­tä, sen tulok­se­na syn­ty­vää moni­puo­lis­ta pal­ve­lua, tek­niik­kaa, tuo­tan­toa, tut­ki­mus­ta (ja jos­kus, kaik­kein huo­noim­pi­na aikoi­na, ehkä nii­tä hyvi­nä aikoi­na sukan­var­teen(?) tal­teen pan­tu­ja tukirahojakin).

  8. Luu­li­si tilaa­jal­la­kin ole­van sanan­val­taa sii­hen, mis­sä tilat­ta­va lai­va teh­dään. En väi­tä aina­kaan suo­raan, että esim. Rans­kas­sa teh­dään huo­nom­pia lai­vo­ja, mut­ta suo­ma­lai­sis­ta aluk­sis­ta täl­lä­kin tilaa­jal­la on pit­kä­ai­kai­set koke­muk­set eikä isom­pia moit­tei­ta ole kuulunut.

    Korea­lais­ten tul­tua tela­kan omis­ta­jik­si ei tapah­tu­nut mitään suu­rem­pia muu­tok­sia esim. ali­han­kin­nois­sa. Joi­tain asioi­ta yhden­mu­kais­tet­tiin saman omis­ta­jien mui­den tela­koi­den mukai­sik­si ja joi­tain kom­po­nent­te­ja ostet­tiin omis­ta­jan korea­lai­sil­ta teh­tail­ta. Tosin nämä tie­to­ni eivät ole täl­tä vuo­del­ta, mut­ta jul­ki­suu­des­sa ei ole muu­ta­kaan näkynyt.

    Vuo­sia sit­ten tai­si olla Wärt­si­lä Meri­teol­li­suu­den kon­kurs­sis­sa lai­van tilaa­ja jär­jes­ti rahoi­tuk­sen kun­toon, että työn alla ole­va lai­va saa­tiin val­miik­si. Sii­hen aikaan lai­vo­ja mak­set­tiin osa­mak­sul­la siten, että rahaa tuli sisään lai­van val­mis­tu­mi­sas­teen tah­dis­sa. Mikä lie käy­tän­tö nyky­ään, en tiedä. 

    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten tuli Ris­to Mak­ko­sen ohjel­ma koil­lis­väy­län meren­ku­lus­ta. Hän oli muka­na jään­mur­ta­ja Nor­dical­la sen pala­tes­sa Alas­kas­ta Suomeen.Saattueessa oli nel­jä maa­il­man paras­ta jään­mur­ta­jaa. Kol­me niis­tä on teh­ty Suomessa.

  9. Kuka tie­tää, pal­jon­ko on mak­sa­mat­to­mia saa­ta­via val­tiol­la vie­lä aikai­sem­pien lois­to­ris­tei­li­jöi­den jäljiltä?
    Jos­sa­kin niis­tä saa­ta­vis­ta oli lis­taa, mut­ta en muis­ta nyt, missä.

    Halai­sin tie­tää, neu­vot­te­li­ko Suo­mi STX Grou­pin joh­don kans­sa sekä Rans­kan ja Ita­lian kans­sa ennen päätöstä.

  10. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Ehdo­tus: Suo­men itä-rajal­le perus­te­taan vapaa­ta­lous-alue, jos­sa mm. suo­ma­li­set yri­tyk­set voi­vat toi­mia ja työl­lis­tää suo­ma­li­sia vapaasti.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la on visio Suo­men pelastamiseksi

    Itä­ra­jan itä­puo­lel­la sel­lai­nen alue jo on — ter­ve­me­noa vaan soma­li­sia työllistämään.

  11. Osmo sekoi­lee blo­gis­sa. Oasis-luo­kan pro­jek­tin inno­vaa­tio­tu­ki on 28M€ eikä 44M€. 

    Mitä tar­koi­tat sil­lä, että alus lah­joi­te­taan varustamolle?

    Alus oli­si ener­gia­ku­lu­tuk­sel­taan ja pääs­töil­tään per mat­kus­ta­ja­paik­ka aivan yli­ver­tai­nen; aluk­seen tuli­si mm. pako­kaa­su­jen pesu­lait­teis­to rik­ki- ja mui­ta pääs­tö­jä var­ten. Jos tätä lai­vaa ei raken­ne­ta, kulut­tai­si­vat lomai­le­vat ihmi­set joka­ta­pauk­ses­sa ener­gi­aa ja aiheut­tai­si­vat pääs­tö­jä muil­la tavoin.

    Mitä pahaa sii­nä on jos osa työs­tä menee esim. talous­kur­juu­des­sa riu­tu­vaan Puolaan?

    Voi­sit­ko talous­mie­he­nä arvoi­da ne posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set Suo­mel­le, jot­ka tuli­si­vat onnis­tu­nees­ta pro­jek­tis­ta? Saa­daan­ko jol­la­kin muul­la tavoin panos­tuk­seen näh­den vas­taa­vat vaikutukset?

    Täs­sä lai­va­sar­jan kol­man­nes­sa pro­jek­tis­sa tela­kal­la oli­si vii­mein mah­dol­li­suus teh­dä sar­ja­lai­va­vai­ku­tuk­sen joh­dos­ta voittoa.

  12. Evert The Neve­Rest: Sano­ma­leh­tien epä­ter­ve val­tion tuki pitää­kin pois­taa ja nos­taa leh­tien yhdek­sän pro­sen­tin arvon­li­sä­ve­ro ylei­sen arvon­li­sä­ve­ron tasol­le eli 23 pro­sent­tiin (24 % vuon­na 2014).

    Tie­dät­hän sä että vien­nis­tä ulos EU-alu­eel­ta, esi­mer­kik­si ris­tei­li­jäs­tä Kari­bial­le, ei mak­se­ta ALVia? Muu­ten­kin, juu­ri mitään kulut­ta­jien osta­maa pal­ve­lua ei myy­dä täy­del­lä ALVil­la, vrt. esim. koti­ta­lous­vä­hen­nys, alen­ne­tut ALV-kan­nat vaik­ka­pa kor­jaa­mo­toi­min­nas­sa, rahoi­tus­pal­ve­lu­jen verot­to­muus, jne. Tähän on sem­moi­nen ihan ylei­nen syy että koko­nais­ve­roas­teis­ta tulee hol­tit­to­mia jos myy pal­ve­lua jon­ka kus­tan­nuk­set ovat työ­tä, jota taas jo sinän­sä vero­te­taan ras­kaas­ti. Pää­oma­val­tai­sil­la aloil­la, kuten vaik­ka­pa teräs­teol­li­suus, tuo ei ole niin suu­ri ongel­ma ja Suo­men vero­jär­jes­tel­mä suo­sii nii­tä suh­tees­sa palveluihin.

  13. Eikä tar­vit­se edes Kari­bial­le ris­tei­ly­aluk­sia myy­dä — lähem­pää­kin löy­tyy esi­merk­ke­jä. Viking Linen tuo­reel­le ris­tei­li­jäl­le myön­net­tiin tukiai­sia yhteen­sä 39 mil­joo­naa, jois­ta 11 mil­joo­naa “inno­vaa­tio­tu­kea” ja 28 mil­joo­naa “ympä­ris­tö­tu­kea”.

    Viking Linen uutuus­lai­va on toki kaa­sua polt­ta­va­na “ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi” kuin ras­kaal­la polt­to­öl­jyl­lä kul­ke­vat sisa­ruk­sen­sa, mut­ta kyl­lä sii­nä jotain sanoin­ku­vaa­mat­to­man per­vers­siä on että merel­lä kul­ke­van kyl­py­lä­ho­tel­li­ra­vin­to­la­kaup­pa­kes­kus-komplek­sin raken­ta­mis­ta kut­su­taan ympäristöystävälliseksi.

    Yli­pää­tään MOT:n mukaan Viking Line on saa­nut vuo­si­na 2000–2011 yhteen­sä 136 mil­joo­naa euroa tukea TEKE­Sil­tä ja ELY-kes­kuk­sil­ta. Eikä nyt edes las­ke­ta mukaan Ahve­nan­maan vero­pa­ra­tii­sin yhtiöl­le tuo­maa etua.

    Viking Line teki vii­me vuon­na voit­toa 9,3 mil­joo­naa euroa noin 500 mil­joo­nan euron lii­ke­vaih­dos­ta. Tar­vit­see­ko se vie­lä tukeakin?

  14. Mut­ta jos raha oli­si myön­net­ty kuten sitä oli halut­tu, niin oli­si­han tela­kal­le voi­tu myös kut­sua tur­ku­lai­sia pit­kä­ai­kais­työm­miä kun­tout­ta­van työn mer­keis­sä, työt­tö­myys­tur­van mene­tyk­sen uhal­la kat­so­maan kuin­ka töi­tä oikeas­ti teh­dään ja sii­nä sivus­sa jotain oppi­maan­kin. Meni tuo­kin tilai­suus huk­kaan — työt­tö­mien paras­ta kun ajatellaan.

  15. Samaa miel­tä — iso kii­tos uskal­luk­ses­ta perus­tel­la kan­ta, jos­ta jot­kut äänes­tä­jät ovat jyr­käs­ti eri miel­tä. Ikä­vien pää­tös­ten puo­lus­ta­mi­nen erot­taa val­tio­mie­hen populistista. 

    Val­tion­ta­kaus ja suo­ra tuki ovat jo sel­lai­sen koko­luo­kan lii­ke­toi­min­ta­ris­kin kan­ta­mis­ta val­tion toi­mes­ta, että ainoa loo­gi­nen jat­ko oli­si koko tela­kan val­tiol­lis­ta­mi­nen. Sil­loin osta­jan vai­keuk­sis­sa lai­va jäi­si haltuun. 

    Ris­tei­ly­bis­nes on vai­keuk­sis­sa ja alal­la on yli­tar­jon­taa. Lois­to­ris­tei­li­jöi­den raken­ta­mi­sen aika on Suo­mes­sa ohi, jos nämä nykyi­set run­saat tuet eivät rii­tä. Aika on aja­nut sen bis­nek­sen ohi tääl­lä ja ehkä muuallakin. 

    EK:n ja Metal­li- ja Pro-liit­to­jen vaa­ti­muk­set vero­ra­ho­jen käy­tös­tä lisä­tu­kiin oli kau­he­aa kuul­ta­vaa. Kaik­ki­ko val­tion piik­kiin on lai­tet­ta­va? Onko metal­li uusi maa­ta­lous? Onko hit­saa­mi­nen sosi­aa­li­tuet­ta­vaa tempputyöllistämistä?

  16. Ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen arvioi­tiin tuo­van 22 000 mies­työ­vuot­ta Suo­meen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka kes­kit­tyi­si käyt­tä­mään vain suo­ma­lai­sia ali­hank­ki­joi­ta.” Ja mik­si­päs ei toi­sin­päin­kin: Suo­mes­sa on aika pal­jon ris­tei­li­jöi­den raken­ta­mis­osaa­mis­ta ja osin sitä tai­de­taan pitää maa­il­man par­haim­paan kuu­lu­va­na. Eli rans­ka­lai­set ehkä hit­saa­vat aluk­sen kasaan, mut­ta huo­mat­ta­va osa ali­han­kin­nois­ta tulee Suo­mes­ta. Kos­ka juu­ri tääl­lä osa­taan tämä ala.

  17. Pek­ka Kärk­käi­nen: Ja nyt kun se lai­va raken­ne­taan jos­sain muu­al­la, niin ris­tei­ly­lo­ma tro­pii­kis­sa on ekohyödyke?

    Kri­tiik­ki­ni koh­dis­tuu sii­hen ‚että ame­rik­ka­lai­nen ris­tei­ly­jär­jes­tä­jä voi kiris­tää euroop­pa­lai­sil­ta val­tioil­ta tukea tähän oikeas­taan aika arve­lut­ta­vaan toi­min­taan. Meil­lä on yhtei­nen EU sitä var­ten, että täl­lai­nen estyy. Nyky­sään­nöt joh­ta­vat sii­hen, että euroop­pa­lai­set veron­mak­sa­jat tuke­vat huo­mat­ta­vin sum­min ame­rik­ka­lais­ten ris­tei­ly­lo­mia. EU:n pitäi­si vihel­tää peli poikki.

  18. Meil­lä on yhtei­nen EU sitä var­ten, että täl­lai­nen estyy”

    Rans­kan Hol­lan­de var­maan sanoo kii­tos EI lai­va­ti­lauk­sel­le, vaik­ka Rans­ka omist­taa kol­man­ne­ke­sen STX:n Rans­kan telakasta.

    Teki­kö minis­te­ri­va­lio­kun­ta kiel­tä­vän pää­tök­sen vasem­mis­to­lii­ton ja vih­rei­den painostamana?

    Anni­ka Lapin­tie (vas,Turku) on rie­muin­nut, kun val­tio sanoi ei STX-lai­nal­le. Lapin­tie vis­siin ajat­te­lee, että mitä enem­män on köy­hiä ja työt­tö­miä, niin sitä enem­män vasem­mis­to­lii­tol­la on äänestäjiä.

  19. Ymmär­tääk­se­ni EU:n kil­pai­luoi­keu­des­sa on kaik­ki tar­vit­ta­vat pykä­lät estä­mään tämän­kal­tai­set epä­ter­veet kil­pai­lut. Ja val­von­ta on jo komissiossa.

    Mut­ta ongel­ma­na on se, että kil­pai­lu­po­li­tiik­ka on poli­ti­koin­nin koh­tee­na. Täl­löin pykä­lät ovat yhtä löpe­röi­tä kuin muut­kin EU-sopi­mus­ten teks­tit, joi­ta on rikot­tu ja riko­taan men­nen tullen. 

    Lai­va­hank­keis­sa kil­pai­luoi­keu­den pykä­lien tahal­lis­ta ja tie­tois­ta rik­ko­mis­ta tie­ten­kin perus­tel­laaan sil­lä, että EU ei muu­ten pär­jää glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa. Ja sit­ten kek­si­tään kai­ken­lai­sia innovaatiotukia.

    Kun val­tiot kiel­tä­vis­tä laki­py­kä­lis­tä huo­li­mat­ta tuke­vat näi­tä hank­kei­ta käy­tän­nös­sä miten pal­jon tahan­sa, niin rajak­si tuen mää­räl­le tulee laki­py­kä­lien sijas­ta las­kel­mat sii­tä, miten pal­jon kun­kin val­tion lopul­ta kan­nat­taa täl­lai­siin hank­kei­siin panos­taa. Ilmei­ses­ti täs­sä tapauk­ses­sa Suo­mi oli jo val­mis mene­mään jär­ke­vyy­den maksimirajalle.

    Tie­ten­kin varus­ta­mot käyt­tä­vät tilan­net­ta niin pal­jon hyväk­seen kuin kyke­ne­vät ja kil­pai­lut­ta­vat eri mai­ta. Jokai­sen pörs­siyh­tiön joh­don vel­vol­li­suu­te­na onkin puris­taa hank­keil­leen val­tion­tu­kia mak­si­maa­li­ses­ti. Se ei ole kiris­tys­tä vaan nor­maa­lia talou­del­lis­ta toimintaa. 

    Glo­baa­li­saa­tion myö­tä täl­lai­nen eri mai­den kil­pai­lut­ta­mi­nen yleis­tyy muil­la­kin aloil­la. Suo­men pitäi­si­kin akti­voi­tua enem­män täl­lä sek­to­ril­la. Mal­lia voi­tai­siin ottaa Kii­nas­ta, joka aktii­vi­ses­ti ostaa lai­va­hank­kei­den lisäk­si rahal­la muun muas­sa tek­no­lo­giayh­tiöi­den tut­ki­mus­kes­kuk­sia Kiinaan.

    Eihän täl­lai­nen hank­kei­den ja lii­ke­toi­min­to­jan tuke­mi­nen veron­mak­sa­jien varois­ta tie­ten­kään ole muka­vaa ja sitä pitäi­si peri­aat­tees­sa vas­tus­taa. Mut­ta glo­baa­li talous tulee pakot­ta­maan Suo­men täl­lai­siin toi­miin ja Suo­mel­la pitää olla osaa­mis­ta täs­sä kan­sain­vä­li­ses­sä pelis­sä, muu­ten työ­pai­kat häviä­vät maastamme. 

    Ja kos­ka vero­ra­ho­ja tar­vi­taan lisää lii­ke­toi­min­to­jen tuki­ra­hoi­hin, niin nii­tä jää vali­tet­ta­vas­ti entis­tä vähem­män jäl­jel­le hyvin­voin­ti­val­tion palveluihin.

  20. Nykyi­sin val­las­sa ole­vien talous­op­pien mukaan talous hakee aina itsel­leen tasa­pai­non. Sik­si Osmo­kin kir­joit­ti vas­ti­kään, että “jos työi­käi­siä ja ‑kykyi­siä on run­saas­ti tar­jol­la, tulee lisää työpaikkoja”.

    Näi­den talous­op­pien mukaan siis val­tio­val­lan ei pitäi­si levi­tel­lä iso­ja tuki­ra­ho­ja lai­va­hank­kei­siin. Sil­lä, jos telak­ka-alal­ta jää­dään jou­koit­tain työt­tö­mäk­si, niin oppien mukaan kyl­lä uusia työ­paik­ko­ja syntyy.

    Mut­ta mis­sä oli puh­da­sop­pi­suus, kun hal­li­tus teki tuki­pää­tös­tä? Vai eikö kyseis­ten talous­op­pien toi­min­taan sit­ten­kään usko­ta? Onko val­tio­val­lal­la sit­ten­kin tär­keä roo­li talou­den pyö­rien pyörittämisessä?

    Vai halusi­ko hal­li­tus tahal­laan ajaa tukiais­ten varas­sa elä­vän telak­ka­teol­li­suu­den Suo­mes­ta alas sii­nä uskos­sa, että kyl­lä nii­tä uusia työ­paik­ko­ja tulee?

  21. Euro­krii­sin hoi­dos­sa on rikot­tu kaik­kia mah­dol­li­sia sään­tö­jä, min­kä vuok­si euro­mai­den veron­mak­sa­jat jou­tu­vat tuke­maan monen­lai­sia “arve­lut­ta­via toi­min­to­ja”. Hal­li­tuk­sen mie­les­tä näin oli kui­ten­kin toi­mit­ta­va, vaik­ka nenäs­tä kiin­ni pitäen, kos­ka “sel­kä­ran­kai­nen” sään­töi­hin taker­tu­mi­nen oli­si joh­ta­nut pal­jon suu­rem­piin tuhoihin.

    On mie­len­kiin­tois­ta, että hal­li­tuk­sen sel­kä­ran­ka löy­tyy sii­nä vai­hees­sa, kun oli­si mah­dol­lis­ta keplo­tel­la oman val­tion työ­paik­ko­jen yllä­pi­tä­mi­ses­sä. Luu­li­si hal­li­tuk­sen jo oppi­neen pelin hen­gen EU:n bor­del­lis­sa. Ei siel­lä todel­la­kaan pal­ki­ta luo­kan paras­ta oppilasta.

    STX:n pakit ovat pai­kal­laan, jos niil­le on kan­san­ta­lou­del­li­set perus­teet. Mut­ta älkää juma­lau­ta perus­tel­ko torp­paus­ta EU:n säännöillä!

  22. Poh­jan Akka:
    Kuka tie­tää, pal­jon­ko on mak­sa­mat­to­mia saa­ta­via val­tiol­la vie­lä aikai­sem­pien lois­to­ris­tei­li­jöi­den jäljiltä?
    Jos­sa­kin niis­tä saa­ta­vis­ta oli lis­taa, mut­ta en muis­ta nyt, missä.

    Talous­sa­no­mien uuti­sen 4.10.2012 mukaan ”(MTV3:n mukaan) Finn­ve­ral­la on edel­leen noin puo­len­tois­ta mil­jar­din euron vas­tuut ame­rik­ka­lais­va­rus­ta­mon edel­li­sis­tä aluk­sis­ta”. Vas­tuut eivät lie­ne vie­lä mak­sa­mat­to­mia saa­ta­via, vaan ne rea­li­soi­tui­si­vat sii­nä tapauk­ses­sa, että osta­ja eli Roy­al Carib­bean Crui­se Line ei mak­sai­si. Täs­tä syn­tyy huo­mat­ta­va ris­ki­kes­kit­ty­mä yhdel­le yri­tyk­sel­le ja sen yhdel­le asiakkaalle.

    Ame­rik­ka­lais­ten ris­tei­ly­lo­mien hin­nat näyt­tä­vät läh­te­vän 500 euros­ta per hen­ki ja viik­ko. Luk­suss­vii­tit mak­sa­vat enem­män, mut­ta toi­saal­ta esim. yli 55-vuo­ti­aat saa­vat alen­nus­ta. Jos lai­val­la on 2000 mak­sa­vaa asia­kas­ta, jot­ka mak­sa­vat vii­kos­ta kes­kim. 500 euroa, sii­tä ker­tyy mil­joo­na vii­kos­sa ja vuo­des­sa 50 mil­joo­naa. Täs­tä on kui­ten­kin mak­set­ta­va polt­toai­ne­ku­lut, pal­kat, sata­ma­mak­sut ym. Jos lai­va mak­saa mil­jar­din, lie­nee ilmeis­tä, että lii­ke­toi­min­ta on mah­dol­lis­ta ainoas­taan nol­la­ko­rol­la jos silläkään.

    On mui­ta­kin ris­tei­ly­va­rus­ta­mo­ja kuin RCCL. Esi­mer­kik­si Dis­ney Crui­se Lines, jol­le sak­sa­lai­nen Meyer Werft on tänä­kin vuon­na teh­nyt uusia 4000 mat­kus­ta­jan Mik­ki Hii­ri –tyy­li­siä mil­jar­din euron aluk­sia, tar­jo­aa ris­tei­ly­lo­mia pie­ni­tu­loi­sil­le lap­si­per­heil­le. Kat­so mai­nos, jol­lei läh­de klik­kaa Sli­de Show tai Video:
    http://disneycruise.disney.go.com/ships-activities/ships/wonder/

  23. Enpä tie­dä asias­ta yhtään mitään, en edes hesa­rin kaut­ta kos­ka en hesa­ria lue. On kui­ten­kin absur­dia vedo­ta EU-sään­nök­siin ja vero­tu­kien epä­ra­tio­naa­li­suu­teen, kun on mil­jar­de­ja syy­det­ty lait­to­maan ja epä­ra­tio­naa­li­seen pank­ki­tu­keen. Suo­ra­sel­keäis­tä oli­si ollut sanoa, että meil­lä ei ole munaa tukea enää lisää Suo­mes­sa toi­mi­vaa telakkaa.

  24. Kari­bian ris­tei­lyt ovat eko­lo­gi­sia ver­rat­tu­na Fin­nai­rin Thai­maan lomalentoihin.

    1. Kari­bian ris­tei­lyt ovat eko­lo­gi­sia ver­rat­tu­na Fin­nai­rin Thai­maan lomalentoihin.

      Eivät kyl­lä ole. Jos ruot­sin­lai­va on len­to­ko­net­ta pahem­pi lii­ken­ne­muo­to. Tuol­lai­nen lois­to­ris­tei­li­jä jou­tuu esi­mer­kik­si val­mis­ta­maan vet­tä 500 lit­raa mat­kus­ta­jaa koh­den kon­dens­si­ve­te­nä ilmaa jääh­dyt­tä­mäl­lä. Viik­ko lois­to­ris­teiu­li­jäl­lä on eko­ta­seel­taan huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi kuin edes­ta­kai­nen len­to Thai­maa­han — vaik­ka Thai­maan len­to­kin on hyvin paha. vas­ta­ten 10 000 — 15 000 kilo­met­riä autolla.

  25. Ihan mie­len­kiin­nos­ta. Miten se työl­li­syys­vai­ku­tus las­ke­taan, tai mitä sii­hen las­ke­taan? Kuin­ka pit­käl­le arvo­ket­jus­sa men­nään ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia laskiessa?

  26. Ode:

    Viik­ko lois­to­ris­teiu­li­jäl­lä on eko­ta­seel­taan huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi kuin edes­ta­kai­nen len­to Thai­maa­han – vaik­ka Thai­maan len­to­kin on hyvin paha. vas­ta­ten 10 000 – 15 000 kilo­met­riä autolla.

    Ver­taat aivan eri asioi­ta. Oikea ver­tai­lu oli­si lai­va­lo­ma vas­taan thai­maan lento+hotellit+ilmastointi+ravintolat+taksimatkat ym.

  27. Osmo.

    Nyky­ai­kai­sen ris­tei­li­jän ilmas­toin­nin jääh­dy­tyk­sen sivu­tuot­tee­na syn­ty­väs­tä kon­dens­si­ve­des­tä teh­dään make­aa käyt­tö­vet­tä käy­tän­nös­sä ilman lisäe­ner­gi­aa. Toi­nen tapa on tuot­taa make­aa vet­tä meri­ve­des­tä kään­tei­sos­moo­si­lait­teis­tol­la koneis­ton huk­ka­läm­pöä hyödyntämällä. 

    Väi­tän, että ener­gian kulu­tuk­sen ja pääs­tö­jen kan­nal­ta Kari­bian ris­tei­ly nyky­ai­kai­sel­la ris­tei­ly­lai­val­la hak­kaa Thai­maan loman men­nen tul­len. Tie­tys­ti luon­non kan­nal­ta oli­si kaik­kein paras­ta jos ihmi­set lomai­li­si­vat kotona.

  28. Evert The Neve­Rest:

    Anni­ka Lapin­tie (vas,Turku) on rie­muin­nut, kun val­tio sanoi ei STX-lai­nal­le. Lapin­tie vis­siin ajat­te­lee, että mitä enem­män on köy­hiä ja työt­tö­miä, niin sitä enem­män vasem­mis­to­lii­tol­la on äänestäjiä.

    Löy­sin pari artik­ke­lia Kan­san uutis­ten verk­ko­leh­des­tä, jois­sa Lapin­tie ker­too mie­li­pi­teen­sä STX-asiassa:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2929251/lapintie-stx-paatos-oli-jarjen-voitto

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2927220/lapintie-kiirehtii-stx-paatosta

    Nuo eivät näh­däk­se­ni ole nimi­merk­ki Neve­Res­tin refe­raa­tin mukaisia.

  29. Jos Oasis-ris­tei­li­jät oli­si­vat hyvä busi­ness, telak­ka sai­si pää­oma­lai­naa vaa­ti­mat­to­mat 50 mil­joo­naa mark­ki­noil­ta, pan­keil­ta, sijoit­ta­jil­ta, osakeannista. 

    Mik­si Nor­dea ei rahoi­ta STX riskejä?

    Pää­oma­lai­na ei ole val­tion asia. 

    Joka tapauk­ses­sa men­nees­tä tie­de­tään ris­tei­li­jät raken­ta­mi­sen ole­van kan­sain­vä­lis­tä tou­hua, jos­sa telak­ka-altaan sijain­ti ei ole isoin asia. 

    EK:n idea tukiai­sis­ta on täy­sin ris­ti­rii­das­sa hei­dän tavoit­te­le­man­sa pie­nen vero­tuk­sen kans­sa. Metal­li ja PRO sai­si­vat itse lai­na­ta pää­oma­lai­naa kassoistaan.

  30. FINcar­tie­rin leh­dis­tö­tie­dot­teen otsikko:

    FINCANTIERI ACQUIRES STX OSV AND BECOMES THE WORLD NUMBER ONE PLAYER IN HIGH VALUE-ADDED SEGMENTS 

    Samaan aikaan Suomessa:

    Navet­ta­ti­la Oy (nimi muu­tet­tu) on saa­nut par­si­pe­tien vaih­ta­mis­ta var­ten ELY-kes­kuk­sen myön­tä­mää maa­ti­lo­jen inves­toin­ti­tu­kea. Työn koko­nais­kus­tan­nusar­vio on noin 12 000 euroa, jos­ta tuki on 6 150 euroa eli 53 pro­sent­tia. Tuki on kan­sal­lis­ta tukea.

  31. Mik­ko V: Löy­sin pari artik­ke­lia Kan­san uutis­ten verk­ko­leh­des­tä, jois­sa Lapin­tie ker­too mie­li­pi­teen­sä STX-asiassa:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2929251/lapintie-stx-paatos-oli-jarjen-voitto

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2927220/lapintie-kiirehtii-stx-paatosta

    Nuo eivät näh­däk­se­ni ole nimi­merk­ki Neve­Res­tin refe­raa­tin mukaisia.

    No kyl­lä ensim­mäi­nen on juu­ri sel­lai­nen ja lau­an­tain Turun Sano­mien haas­tat­te­lus­sa Lapin­tie sanoo samaa.
    Metal­lin vasem­mis­to­liit­to­lai­set eivät ole samaa mieltä.
    Jär­jen voit­to­ko? Aika näyttää.

  32. Onko Osmol­la tai jol­la­kul­la muul­la käsi­tys­tä sii­tä, pal­jon­ko työ­mi­nis­te­riön puo­lel­la mak­saa “luo­da” yksi uusi työ­paik­ka vuo­dek­si? Ei se vis­siin ihan hal­paa ole?

    Eli sii­nä mie­les­sä kehot­tai­sin pie­niin las­ku­har­joi­tuk­siin: jos me kui­ten­kin ostet­tai­siin nämä 22 000 mies­työ­vuot­ta koh­tuul­li­sel­ta kuul­los­ta­vaan hin­taan. En toki ole asian­tun­ti­ja ja voi olla, että Suo­men val­tio on oikeas­ti ame­rik­ka­lai­sen varus­ta­mo­yh­tiön pant­ti­van­ki­na, mut­ta ei kai yksi pant­ti­van­keus nyt estä sitä, ettei­kö kat­sot­tai­si myös parin­kym­me­nen tuhan­nen lai­van­te­ki­jän, yhden maa­kun­nan ja vähän Suo­men­kin etua. 

    Tämän lai­va­ti­lauk­sen lisä­ajan tur­vin sit­ten voi­tai­siin miet­tiä, ollaan­ko me lai­van­ra­ken­nus­maa vai eikö olla ja saman­tien lopet­taa hit­sa­ri­kou­lu­tus yms. tur­ha teol­li­sus­hai­kai­lu, jos me tul­tai­siin sii­hen joh­to­pää­tök­seen, että mei­dän moraa­lim­me ei kes­tä teol­li­su­tem­me tuke­mis­ta yli sen, mitä EU:n yhdes­sä sopi­mat sään­nöt mahdollistavat.

    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten eräs perus­suo­ma­lai­nen väit­ti ylei­sön­osas­to­kir­joi­tuk­ses­saan, että Suo­mi oli­si (salai­ses­sa lisä­pöy­tä­kir­jas­sa) EU:hun liit­tyes­sään luvan­nut luo­pua telak­ka­teol­li­suu­des­taan. Sala­liit­to­teo­ria saa vah­vis­tus­ta sii­tä, että EU:n aika­na mei­dän telak­kam­me ovat olleet nor­ja­lais- tai korealaisomistuksessa.

    Tou­ko Mettinen
    Alba­nia­lai­set­kin mel­kein kuo­li­vat näl­kään joh­ta­jien­sa peri­aat­tei­den vuoksi

  33. Anni­ka Lapin­tie piti tuo­na “jär­jen voit­to­na” sitä, kun hal­li­tus päät­ti antaa suo­raa tukea noin 44 mil­joo­naa euroa. Hän ei arvioi sitä, että hal­li­tus ei myön­tä­nyt STXn vaa­ti­maa 50 mil­joo­nan lai­naa. Se näkee, joka lukee tuon lin­kin artikkelin.

  34. Kun lukee OS blo­gin ja sen pääl­le mie­li­pi­teet, niin tulee mie­leen väis­tä­mät­tä se enti­nen mies. Kun­di heräs SU aamu­na kau­hees­sa dar­ras­sa. Ensin pelot­ti, et tulee kuo­le­ma ja sit pelot­ti, ettei se kuo­le­ma tulekaan…

  35. JTS: EK:n idea tukiai­sis­ta on täy­sin ris­ti­rii­das­sa hei­dän tavoit­te­le­man­sa pie­nen vero­tuk­sen kans­sa. Metal­li ja PRO sai­si­vat itse lai­na­ta pää­oma­lai­naa kassoistaan.

    Ei tie­ten­kään ole. Jos kai­kis­ta yri­tys­tuis­ta luo­vut­tai­siin, yhtei­sö­ve­ro voi­tai­siin tiput­taa aika lähel­le nol­laa. Mut­ta luu­let­ko että vasem­mis­to hyväk­syi­si täl­lais­ta +-0 ratkaisua?

    Kun Suo­mes­sa halu­taan vähen­tää yriys­maa­il­man vero­ra­si­tus­ta, ei vähen­ne­tä vero­ja vaan lisä­tään yri­tyk­sil­le suu­nat­tu­ja tukia. Tukia voi perus­tel­la hyvil­lä tar­koi­tuk­sil­la, mut­ta jos menee yhtei­sö­ve­roa alen­ta­maan niin se on per­ke­leel­lis­tä uus­li­pi­raa­lia rik­kait­ten suo­si­mis­ta. Mil­jar­di T&K‑tuki ihan samoil­le fir­moil­le taas on sen­si­jaan hyvä asia jon­ka vasem­mis­to­kin voi hyväk­syä, kos­ka sehän työllistää.

  36. Moi
    Hiu­kan asi­aa tun­nen itsek­kin. Aiem­min tel­kal­la ja nyky­ään raken­nuk­sil­la työs­ken­te­len. Viro­lai­sia, puo­la­lai­sia, venä­läi­siä poru­koi­ta on pal­jon. Yri­tyk­sis­sä mis­sä olen ollut on hei­tä ollut lähei­si­nä työ­to­ve­rei­na. Hei­dän palk­ka­kui­te­jan­kin on ihme­tel­ty, kun ovat kysy­neet ovat­ko oikein. 

    Kyl­lä he tie­tä­vät, että pal­kat ovat pie­nem­mät ja yleen­sä veroa ei mak­se­ta. Vaik­ka ex fir­man työn­te­ki­jät ne mak­soi­vat­kin. Mut­ta ovat tyy­ty­väi­siä, kun ana­sait­se­vat enem­män kuin koto­naan, jos­kus 4 ker­taa­kin enemmän. 

    Vaik­ka muu­ten asiat oli­si hoi­det­tu, mitä yleen­sä ei ole, eli verot mak­sa­mat­ta. Niin ammat­ti­mie­hel­le mak­se­taan alit­te­li­jan palk­kaa. Sii­tä tulee sääs­töä jo 5–6 euroa tun­ti + muut mak­sut eli 10tunti. Yli­töis­tä ei mak­se­ta pro­sent­ti tun­te­ja. Töi­tä tee­te­tään 60h vii­kos­sa. Eli työ­nan­ta­jien sääs­töt ovat hui­mat. Puhu­mat­ta­kaan tilan­tees­ta, jos­sa ei mak­se­ta vero­ja, sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja, loma­palk­ko­ja ym.

    Jos hei­dän pal­kat oli­si­vat samat kuin meil­lä. Ei nii­tä tääl­lä juu­ri näkyi­si, kos­ka heis­tä tulee muia lisä­ku­lu­ja. Mat­kat tän­ne, asu­mi­nen ym. Jos keik­ka­mie­hiä on fir­mas­sa pari­kym­men­tä yksi toi­mi­hen­ki­lö juok­see käy­tän­nös­sä kokoa­jan hoi­ta­mas­sa asu­mis ja mat­kus­tus asioi­ta. Eli sama palk­ka teki­si heis­tä suo­ma­lai­sia kalliimpia.

    Mut­ta mitä tekee lais­ka tyh­jän­toi­mit­ta­ja, peli­pai­kal­la lais­kot­tel­va OSMO SOININVAARA. Valit­taa, että telk­ka­työt mene­vät ulko­maa­laisl­le. Mitä sä oot vii­me­vuo­det siel­lä edus­kun­nas­sa puu­han­nut. Olis­ko pitä­nyt pis­tää lake­ja uusik­si ja val­von­taa parantaa.

    Kreik­kaan ja eu:hun kyl­lä on riit­tä­nyt miljardeja.
    Olis­ko Suo­men aika läh­teä omil­le teil­leen. Minus­ta olisi.

    Niin Viro­lai­nen työ­to­ve­ri­ni, jol­ta kysyin, että miten Tal­lin­nas­sa pär­jää pal­kal­la, joka heil­lä ilmoi­tet­taan. Vas­taus on ei mil­lään, lisäk­si saa­daan kir­je­kuo­ri, jos­sa on lisää. Eivät he halua elät­tää soi­nin­vaa­ro­ja. Meil­lä pitäi­si men­nä samaan nyky­ve­ro­tus on aivan äly­tön­tä ja kal­lis­taa suo­ma­lais­ta työ­voi­maa. Eikä se ole eko­lo­gis­ta­kaan. Minun­kin pitää teh­dä pal­jon enem­män töi­tä soi­nin­vaa­ran kal­tais­ten tyh­jän­toi­mit­ta­jien elättämiseksi.

  37. Hal­li­tus jät­ti myön­tä­mät­tä 50 mil­joo­nan euron lai­nan, jon­ka vuok­si vajaan mil­jar­din euron tilaus mene­tet­tiin Rans­kaan. Täs­sä talous­ti­lan­tees­sa! Olet­te te var­si­nai­sia bisnesmiehiä.

    Vai­kea kek­siä mitään perus­te­lua jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen pää­tös oli­si ollut oikea. 

    Jee­sus­te­lu yri­tys­tuis­ta voi­daan jät­tää väliin, sil­lä nii­hin käy­te­tään sato­ja mil­joo­nia joka tapauk­ses­sa. Soli­dium ostaa talou­del­li­ses­ti­kin epä­kel­von Tal­vi­vaa­ran osak­kei­ta ja Nokial­le myön­ne­tään mil­joo­nia T&K ‑hank­kei­siin jot­ka yri­tys teki­si joka tapauksessa.

  38. Mikä ihme on suu­ka­pu­loi­nut koko hal­li­tuk­sen, kun vasem­mis­to­mi­nis­te­rit­kin Osmon lail­la kiit­te­li­vät lai­nan epää­mis­tä vii­saak­si päätökseksi?

    Mut­ta hei, Osmo, sähän olit sitä miel­tä, että EU:n pitäi­si puut­tua epä­ter­vee­seen telak­ka­tu­keen. Mul­la on vähän sel­lai­nen kuti­na, että Rans­kan tuis­sa ihan kaik­ki ei kes­tä kriit­tis­tä tarkastelua.

    Ai niin mut­ta eihän sitä tilaus­so­pi­mus­ta voi­kaan ava­ta, kos­ka liikesalaisuudet.

    Voi har­mi. Noh, onnek­si oltiin selkärankaisia.

    Tou­ko Mettinen

  39. Sak­sa on tiu­ken­ta­nut pimeän työ­voi­man val­von­taa lisää­mäl­lä ay-liik­keen tar­kas­tus- ja kannevaltaa.

    Suo­mes­sa tätä vas­tus­te­taan jyrkästi

  40. Tilaus meni nyt sit­ten Rans­kaan ja Osmo kump­pa­nei­neen voi­vat nyt onni­tel­la itse­ään suo­ma­lai­sia. Ei läh­det­ty tut­ke­maan kon­kurs­si­kyp­sää fir­maa eikä ame­rik­ka­lai­sia sijoit­ta­jia! Ei läh­det­ty raken­ta­maan saas­tut­ta­vaa lai­vaa! Ja mikä tär­kein­tä, ei läh­det­ty rik­ko­maan EU:n sääntöjä! 

    Mah­taa rans­ka­lai­sia nyt har­mit­taa, kun läh­ti­vät täl­lai­seen peliin mukaan. Mut­ta hei, kes­ki­ty­tään me kehit­tä­mään EU:n telak­ka­tu­ki­sään­nök­siä, kyl­lä EU ihan var­mas­ti lait­taa Rans­kan sit­ten jat­kos­sa kovil­le, jos keh­taa­vat rik­koa sään­tö­jä ja tukea omaa teol­li­suut­taan. Oha se varmaa.

  41. Maa­ta­lous­yri­tyk­sil­le sen­tään jae­taan edel­leen kol­mi­sen mil­jar­dia vuodessa. 

    Siis oikeas­ti! Mik­si suo­ma­lais­ten krii­si­val­miut­ta syö­vä kan­nat­ta­ma­ton lii­ke­toi­min­ta saa jat­kua vuo­des­ta toi­seen minun rahoil­la­ni, kun taas perus­tel­ta­vis­sa ole­va elvy­tys­toi­mi torpattiin?

    Hal­li­tus pela­si uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää mut­ta niin huo­nos­ti, että vähin­tään Vapaa­vuo­ren on erottava.

  42. Eikö Vih­rei­den puo­lue­toi­mis­tos­sa kor­ka­ta aina sham­pan­ja­pul­lo, kun eet­ti­ses­ti jol­lain tavoin arve­lut­ta­vaa (tuet, eläin­suo­je­lu, hii­li­diok­sin tuot­to, ympä­ris­tö­ris­kit) teol­li­suut­ta siir­tyy ulko­mail­le? Tai nii­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä hei­ken­ne­tään muu­ten (rik­ki­di­rek­tii­vi)?

    Mut­ta mil­lä lop­pu­jen lopuk­si mak­se­taan se vih­reä puuhastelu?

  43. Ode:

    Lisäk­si Finn­ve­ra oli luvan­nut hyvin ris­ki­pi­tois­ta luo­to­tus­ta niin, että Finn­ve­ran vas­tuut nousi­si­vat 600 mil­joo­naan euroon. Tuo pyy­det­ty ”lai­na” oli oman pää­oma­neh­toi­nen luot­to yri­tyk­sel­le, jon­ka omis­ta­ja on käy­tän­nös­sä kon­kurs­si­ti­las­sa. Kyse on taval­laan osa­ke­pää­omas­ta ilman ääni­val­taa. Täl­lai­sen lai­nan saa takai­sin vii­mei­se­nä. Käy­tän­nös­sä se var­maan­kin oli­si ollut lah­joi­tus. Pahim­mil­laan alus oli siis raken­net­tu mel­kein koko­naan val­tion rahoin ja lah­joi­tet­tu ame­rik­ka­lai­sel­le tilaajalle.

    Finn­ve­ra­han ei tuo­ta mai­nit­se­maa­si 600 mil­joo­nan luot­toa, oli­si anta­nut ilman hal­li­tuk­sen epää­mää 50 mil­joo­nan oman pää­oman ehtois­ta rahoi­tus­ta. STX:n Suo­men tela­kat ovat teh­neet vii­me vuo­si­na tap­pio­ta ja oma pää­oma on las­ke­nut niin alas, että Finn­ve­ra ei voi­nut luot­toa myön­tää ilman lisäpääomitusta.

    Nyt on ilmei­ses­ti tuon 50 mil­joo­nan pää­oma­lai­nan epää­mi­sen takia myös aiem­min teh­ty­jen kah­den TUI-ris­tei­li­jän Finn­ve­ra-rahoi­tus vaarassa.

  44. Nyt kun yhtei­siä raho­ja sääs­tyi noin pal­jon, voi­daan kes­kit­tyä elvyt­tä­mään jul­kis­ta sek­to­ria. Se kun on eko­lo­gis­ta eikä edis­tä sosi­aa­lis­ta eriar­voi­suut­ta toi­sin kuin elii­tin loma­lai­vat. Vai?

  45. Nyt Vapaa­vuo­ri muka tekee tie­dus­te­lu­ja Rans­kas­ta ja komis­sios­ta. Ja val­tio ei muka oli­si voi­nut teh­dä enem­pää. Pas­kan mar­jat mitä tör­ky­pu­het­ta Vapaa­vuo­rel­ta. Pelk­kää kan­sa­lais­ten sumutusta.

    Eikö Suo­men hal­li­tus vie­lä­kään usko, että EU:ssa pela­taan poliit­tis­ta peliä? Laki­py­kä­lil­lä ja sopi­muk­sil­la pyy­hi­tään per­set­tä aina tarvittaessa. 

    Eikä komis­sios­ta tule iki­päi­vä­nä Suo­mel­le täs­sä asias­sa mitään apua, oli­pa Rans­ka teh­nyt mitä laki­rik­ko­muk­sia tahan­sa. Asia tor­pa­taan komis­sios­sa vuo­sik­si ja sit­ten kym­me­nen vuo­den pääs­tä se hau­da­taan hiljaisuudessa.

  46. Kat­soin Jan Vapaa­vuo­ren haas­tat­te­lua. Lausui näh­däk­se­ni omia mie­li­pi­tei­tään. Ei näh­däk­se­ni ollut kenen­kään van­ki­na. Vai kuin­ka? Mar­tin Saa­ri­kan­gas puo­les­taan sanoi, että Jan Vapaa­vuo­ri saa kun­nian jää­dä his­to­ri­aan suo­ma­lai­sen telak­ka­teol­li­suu­den lopet­ta­ja­na. Saa­ri­kan­gas on sen­tään enti­nen Kokoo­muk­sen kan­san­edus­ta­ja. Kokoo­muk­sel­la­ko ei siis ole mitään osuut­ta hal­li­tuk­sen teke­mään päätökseen?

  47. Osmo,

    vaik­ka yleen­sä pidän­kin mie­li­pi­tei­tä­si tark­kaan har­kit­tui­na ja vii­sai­na, niin kyl­lä nyt vai­kut­taa aina­kin jul­ki­ses­ti esil­lä olleen tie­don valos­sa, että Suo­men hal­li­tus teki vää­rän päätöksen.

    Vaik­ka suu­res­ta kuvas­ta olen­kin samaa miel­tä, eli että Euroo­pan val­tioi­den ei pitäi­si lai­noit­taa ame­rik­ka­lais­ten ris­tei­ly­jä, niin sii­tä huo­li­mat­ta oli­si val­lit­se­vas­sa tilan­tees­sa ollut parem­pi hank­kia tilaus Suo­meen. Jos Suo­men val­tio todel­la halu­aa ajaa reh­dim­pää kil­pai­lua ja tiu­kem­pia sään­nök­siä jul­ki­seen telak­ka­tu­keen EU:ssa, niin tämän­kin asian aja­mi­seen oli­si ollut parem­mat mah­dol­li­suu­det, jos tilaus oli­si Rans­kan sijaan tul­lut Suo­meen. Tämä reh­ti kil­pai­lu on myös­kin asia, jos­ta oli­si pitä­nyt neu­vo­tel­la EU:ssa etu­kä­teen tai vii­meis­tään Rans­kan viran­omais­ten kes­ken kah­den­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ti­lan­teen olles­sa tie­dos­sa. Mie­les­tä­ni on sel­vää, että ei kil­pai­lun hävin­neen tela­kan pie­nen isän­tä­maan rui­kut­ta­mi­nen sään­nöis­tä jäl­ki­kä­teen joh­da mihinkään. 

    Lisäk­si tun­tuu aivan hul­lul­ta, että val­tio oli val­mis anta­maan 40 mil­joo­naa inno­vaa­tio­tu­kea, mut­ta ei pyy­det­tyä 50 mil­joo­naa oman pää­oman ehtois­ta lai­naa. Jäi­kö tämä todel­la­kin kiin­ni 10 miljoonasta?

    Käsit­tä­mä­tön­tä ja type­rää ylpeyt­tä Suo­men hal­li­tuk­sel­ta. Kokoo­muk­sel­la näyt­tää ole­van teol­li­suus­po­li­tii­kas­sa vähän saman­lai­nen ideo­lo­gi­nen lin­ja kuin republi­kaa­neil­la oli Yhdys­val­lois­sa auto­teol­li­suu­den tuke­mi­sen suh­teen muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Ame­rik­ka­lais­ten onnek­si Oba­ma kui­ten­kin pelas­ti sikä­läi­sen auto­teol­li­suusklus­te­rin ja nykyi­sin rat­kai­sua kii­tel­lään siel­lä laajasti.

    Vih­reil­lä taas näyt­tää kir­ka­sot­sai­nen idea­lis­mi men­neen täs­sä prag­ma­tis­min ja vii­leän har­kin­nan edel­le. Aina­kaan tämä toteu­tu­nut rat­kai­su tilauk­sen työn­tä­mi­ses­tä Rans­kaan ei edis­tä työ­tä ympä­ris­tö­asioi­den hyväk­si tai telak­ka­teol­li­suu­den reh­din kil­pai­lun aikaan saa­mi­sek­si. Rans­ka­lai­nen teol­li­suus voit­ti, suo­ma­lai­nen hävi­si, ympä­ris­töl­le molem­mat rat­kai­sut oli­si­vat olleet yhtä huonot.

    Myös­kään minis­te­ri Vapaa­vuo­ren seli­tyk­set nyt jäl­ki­kä­teen eivät vai­ku­ta joh­don­mu­kai­sil­ta. Mis­sään ei ole väi­tet­ty, että pyy­de­tyn 50 mil­joo­nan euron oman pää­oman ehtoi­sen lai­nan myön­tä­mi­nen oli­si ollut lai­ton­ta. Vai­kea minun on myös­kään näh­dä, että mik­si se oli­si ollut sen epäi­lyt­tä­väm­pää tai enem­män har­maal­la alu­eel­la kuin 40 mil­joo­nan euron inno­vaa­tio­tu­kien myön­tä­mi­nen. Nyt Vapaa­vuo­ri kui­ten­kin selit­tää, että val­tio teki kaik­ken­sa. Tämä ei kuu­los­ta uskot­ta­val­ta. Ennem­min­kin näyt­tää sil­tä, että hal­li­tus oli jää­rä­päi­nen ja vii­leäs­ti har­ki­ten otti tämän ris­kin tilauk­sen mene­mi­ses­tä muu­al­le Euroop­paan. Osmon kir­joi­tus mie­les­tä­ni vah­vis­taa tämän.

    Mis­sä mie­li­ku­vi­tus­maa­il­mois­sa ja pil­vi­lin­nois­sa Suo­men poliit­ti­nen eliit­ti oikein elää?

    1. Finn­ve­ra oli val­mis rahoit­ta­maan ris­tei­li­jää 600 mil­joo­nal­la omal­la ris­kil­lään, val­tio lupa­si yli 40 mil­joo­nan lah­joi­tuk­sen. Lisäk­si halut­tiin vii­si­kym­men­tä­mil­joo­naa käy­tän­nös­sä lah­joi­tus­ta kon­kurs­si­ti­las­sa ole­val­le kon­ser­nil­le. Saa­ri­kan­gas puhui vas­toin parem­paa tei­to­aan ver­taa­mal­la tätä taval­li­seen asun­to­lai­naan. Jos se on näin ris­ki­tön­tä, kas kun telak­kayh­tiö ei poi­ken­nut lähim­mäs­sä osuus­pan­kin konttorissa.

  48. Jou­niL:
    http://yle.fi/uutiset/saarikangas_syyttaa_hallitusta_telakkateollisuuden_tuhosta/6430408

    Ensin Nokia nyt tela­kat, ennen sitä paperiteollisuus.

    Mis­sä kuplas­sa hal­li­tus elää. Työ­pai­kat tuho­taan ja aje­taan Ete­läi­seen Euroop­paan samal­la kun jae­taa tukirahoja.

    Eikö hal­li­tuk­sen pitäi­si olla Suo­men kan­san puolella?

    Hal­li­tus tie­tää hyvin, että suo­ma­lai­set äänes­tä­jät elä­vät pilvessä.
    Mikään ei para­ne, ellei polii­tik­ko­jem­me riip­pu­vuus pil­vi­vei­kois­ta ja polu­lis­ti­ses­ta vää­rän tie­don levit­tä­mi­ses­tä lopu.

  49. a_l:
    Hal­li­tus jät­ti myön­tä­mät­tä 50 mil­joo­nan euron lai­nan, jon­ka vuok­si vajaan mil­jar­din euron tilaus mene­tet­tiin Rans­kaan. Täs­sä talous­ti­lan­tees­sa! Olet­te te var­si­nai­sia bisnesmiehiä.

    Vai­kea kek­siä mitään perus­te­lua jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen pää­tös oli­si ollut oikea. 

    Jee­sus­te­lu yri­tys­tuis­ta voi­daan jät­tää väliin, sil­lä nii­hin käy­te­tään sato­ja mil­joo­nia joka tapauk­ses­sa. Soli­dium ostaa talou­del­li­ses­ti­kin epä­kel­von Tal­vi­vaa­ran osak­kei­ta ja Nokial­le myön­ne­tään mil­joo­nia T&K ‑hank­kei­siin jot­ka yri­tys teki­si joka tapauksessa.

    Hal­li­tuk­sel­ta ei pyy­det­ty lai­naa vaan vas­tik­kee­ton pääomasijoitus.
    Kaup­pa meni Rans­kaan sik­si, että siel­tä osta­ja saa ris­tei­li­jän edul­li­semm­nal­la hin­nal­la ja nopeam­min (aina­kin, jos suo­ma­lai­set aut­ta­vat, kal­liil­la hinnalla).
    Lisäk­si Rans­kan telak­ka itse on vaka­va­rai­sem­pi kuin Turun telak­ka, ilmei­sest­gi Rans­kan val­tion sijoi­tus­ten vuok­si, jos ker­ran se on sei­so­nut tyh­jil­lään nel­jä vuotta.

    Turus­sa on nyt töi­tä vuo­teen 2015. Uut­ta, suur­ris­tei­li­jää kan­nat­ta­vam­paa työ­tä, ehtii hank­kia sii­hen men­nes­sä hyvin. Jos halu­taan paneu­tua töi­hin ja lopet­taa tämä tois­ten syyttely.

  50. Ei hätää. Vih­reil­lä on Euro­par­la­men­tis­sa sel­lai­set Tykit (Hau­ta­la, Has­si) että koko maa­il­ma pelas­tuu ja Rans­ka saa ansion­sa mukaan 

    Onhan tämä kar­mea epi­so­di ja Osmo­kin vie­lä kehuu rat­kai­sua. Vihreiden(kin) osaa­mat­to­muu­den mää­rä se jak­saa aina vaan yllättää.

  51. 50M euron lai­nan oli­si voi­nut kinu­ta pan­kin­joh­ta­jal­ta­kin. Se oli­si kui­ten­kin vaa­ti­nut seli­tyk­sen, miten tap­piol­li­seen toi­min­taan sijoi­te­tus­ta 50M mak­se­taan korot ja pää­oma takai­sin — ei miten­kään, jol­le­kin jää mus­ta­pek­ka käteen ja pank­ki ei sitä ris­kiä ota. Tai ottaa, jos se saa hul­vat­to­man koron lai­nal­le, jol­loin se voi etu­kä­teis­tää kas­sa­vir­taa eli pie­nen­tään ris­ki­ään. Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus tie­si tar­peek­si var­mas­ti, että mil­joo­nien inno­vaa­tio­tu­kea ei tar­vit­se oikeas­ti mak­saa, kos­ka ris­te­li­jää ei miten­kään raken­ne­ta. Onhan se nyt piru, jos fir­mal­le ollaan työn­tä­mäs­sä mel­kein vas­tik­kee­ton­ta fyrk­kaa 40M ja se ei sit­ten kelpaa.

  52. Ihan hyvä, että tilaus meni Rans­kaan. Sääs­ty­vät­pä­hän nekin tuki­ra­hat johon­kin jär­ke­väm­pään ja samal­la pois­tuu ris­ki, että Fin­ve­ras­ta tuli­si jäl­leen ker­ran laivanvarustaja.

    Telak­ka­tuet ovat nimit­täin sel­lai­nen lopu­ton suo, johon mei­dän mas­sit eivät mil­lään rii­tä, jos ja kun isom­mat pelu­rit jon­kun tilauk­sen ihan oikeas­ti omil­le tela­koil­leen halua­vat. Koko lai­van­ra­ken­nusa­la on jär­jet­tö­mien mil­ja­di­tu­kien ja pol­ku­myyn­nin niin pahas­ti pilaa­ma ala, että parem­pi pysyä pois.

    Nyt pom­mi on saa­tu siir­ret­tyä rans­ka­lai­sen veron­mak­sa­jan syliin — ja hyvä niin.

  53. Kat­soin äsken Iso-Masan Päi­vän kas­vo-haas­tat­te­lun enkä voi muu­ta kuin ihme­tel­lä, mitä motii­ve­ja hänen taka­naan oikein on.
    Mik­si hänen piti vakuut­taa kat­so­jil­le, että oman pää­oman vah­vis­tus­lai­na (pää­oma­lai­na) on ihan sama kuin me meni­sim­me hake­maan asun­to­lai­naa pan­kis­ta? Eikö hän todel­la tie­dä itse­kään vai mik­si hän joh­dat­te­li kat­so­jia har­haan? Mikä on motiivi?
    Masan visiois­sa ei ollut mitää posi­tii­vis­ta.- Miksi?
    Hän ker­toi, että ris­tei­li­jä­ti­lauk­sis­ta on juu­ri nyt kova kil­pai­lu, ja sik­si hin­nat mene­vät alas. Parin vuo­den kulut­tua tulee seu­raa­va tilaus­kier­ros, jol­loin hin­nat voi­vat olla parem­mat. Sii­hen asti Turun tela­kal­la on töi­tä Rans­kan aut­ta­mi­ses­sa ja TUI-lai­vois­sa, joi­den rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa kuin jät­ti­ris­tei­löi­jöi­den. Masa väit­ti, että osaa­mis­ket­jut katoa­vat sii­hen menees­sä. Ihan toden-tottako?
    Mik­si Masa puhuu koko telak­ka­teol­li­suu­den alas­ajos­ta, kun todel­li­suu­des­sa puhu­taan vain jät­ti­ris­tei­li­jöis­tä? Mis­sä on tulevaisuudenusko?

    Olen kun­nioit­ta­nut suu­res­ti Isoa-Masaa sii­tä asti, kun yli 20 vuot­ta sit­ten kuun­te­lin hänen ker­to­muk­sen­sa ensim­mäi­sen lois­to­ris­tei­li­jän kuu­den mil­jar­din mar­kan rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­ses­ta maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­kaa­mi­sel­la. Vakuut­ta­va mies.

    Nyt vali­tet­ta­vas­ti en luo­ta mie­heen enää yhtään.

  54. Ei kan­na­ta har­mi­tel­la lai­va­ti­lauk­sen mene­tys­tä Rans­kaan. Tuli­han se EU:hun, ja tue­taan­han me voi­mak­kaas­ti eten­kin Rans­kan maa­ta­lout­ta, se työl­lis­tää yhtä pal­jon ulko­maa­lai­sia kuin lai­van­ra­ken­nus Turussa.

    Jos Val­tio rahoit­tai­si ja takai­si mel­kein mitä vaan,telakkatukikaavalla, vaik­ka talo­jen raken­ta­mis­ta, takuul­la saa­tai­siin työl­lis­tet­tyä yhtä pal­jon Viro­lai­sia ja Puo­la­lai­sia raksamiehiä .

  55. Eikö hal­li­tuk­sem­me luo­ta suo­ma­lai­siin osaa­jiin, täs­sä tapauk­ses­sa lai­van­ra­ken­ta­jiin? Ilman osaa­mis­ta ei kysei­sen jät­ti­ris­tei­li­jän kah­den edel­tä­jän­kään (sisa­ra­luk­sia siis kaik­ki kol­me) raken­ta­mi­nen oli­si ollut mah­dol­lis­ta. Mik­si Rans­kan rat­kai­su oli toi­nen, vaik­ka jou­tu­vat heti kyse­le­mään suo­ma­lai­sen osaa­mi­sen perään? 

    Olet­tai­sin tasai­sen tuo­tan­non ole­van mis­sä hyvän­sä kan­nat­ta­vam­paa, kuin vuo­ris­to­ra­ta­mai­sen työ­voi­ma­tar­peen hal­lin­ta. Nyt on syn­ty­nyt iso kuop­pa pai­kat­ta­vak­si. Onko hal­li­tus­puo­luei­den mie­les­tä todel­la­kin mie­lek­kääm­pää alkaa lapioi­da Var­si­nais-Suo­meen työt­tö­myys­kor­vauk­sia kuin pitää ihmi­set töis­sä vien­ti­tu­lo­ja tuot­ta­val­la alalla? 

    Luot­ta­mus työn ja toi­meen­tu­lon jat­ku­vuu­teen luo yhteis­kun­taan vakaut­ta. Sen puu­te aikaan­saa hel­pos­ti ongelmia.

    1. Perus­tee­na oli se, että jos ris­tei­ly­alus­ten teke­mi­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioi­den rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen mel­kein ilmai­sek­si, ala ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti järkevä.

  56. Poli­tiik­ka ja ammat­ti­joh­ta­mi­nen pitää iroit­taa toisistaan. 

    Talous­po­liit­ti­nen minis­te­ri­va­lio­kun­ta on maal­li­koi­den kokous. Asiat esit­te­lee vir­ka­mie­het, jot­ka hekin ovat subs­tans­sis­ta täy­sin pihalla. 

    Her­ra var­je­le, jos asun­to-osa­keyh­tiön hal­li­tuk­ses­sa on yksi­kin polii­tik­ko. Ainoa mis­tä voi olla var­ma on, että vas­tik­keet nouse­vat ja vel­ka kasvaa.

    Ode sen­tään ker­toi täs­sä blo­gis­sa, että vih­reät, joi­ta talous­po­liit­ti­ses­sa minis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa edus­taa Vil­le Nii­nis­tö, niin vir­heät sitou­tui­vat pää­tök­seen, kos­ka ris­tei­li­jät ovat saas­tut­ta­via ja turhia.

  57. Fak­tat heit­ti­vät Odel­la häränpyllyä

    Finn­ve­ran enti­se­nä hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä haluan oikais­ta Osmon näke­myk­sen sii­tä, että kyse ris­tei­li­jä­ti­lauk­ses­sa oli­si ollut “pahim­mil­laan” Suo­men val­tion rahoil­la raken­ta­mi­ses­ta ja lah­joi­tuk­ses­ta ame­rik­ka­lai­sel­le varustajalle. 

    Lai­va­kau­pois­sa on ollut ja on nor­maa­li kaup­pa­ta­pa, että Finn­ve­ra myön­tää takauk­sen, hyvää takaus­mak­sua vas­taan, rahoit­ta­ja­pan­keil­le ja varus­ta­mo mak­saa tilauk­sen kaup­pa­hin­nan pää­osan ( 80 %), kun lai­va luo­vu­te­taan. Ker­taa­kaan ei näis­tä takauk­sis­ta ole tul­lut Finn­ve­ral­le tap­pioi­ta, ainoas­taan kym­me­nien mil­joo­nien tuo­tot takausmaksuina. 

    Ris­te­li­jän kaup­pa­hin­nan, lähes mil­jar­di euroa, mak­saa tie­ten­kin osta­ja, eikä sitä lah­joi­ta Suo­men val­tio. Suo­ma­lai­sen työn osuus tilauk­ses­ta oli­si ollut 70–80 %:ia, joten mene­tim­me 700–800 mil­joo­naa euroa ame­rik­kais­ta rahaa, joka nyt on pois kan­san­ta­lou­des­tam­me ja hyö­dyt­tää Ranskaa.

    Pää­oma­lai­no­ja ja ris­ki­si­joi­tuk­sia var­ten meil­lä on vaik­ka­pa Teol­li­suus­si­joi­tus Oy, jot­ta val­tion ei oli­si suo­raan tar­vin­nut tuo­ta 50 milj. euron rahoi­tus­ta jär­jes­tää. Sen ehdot oli­si tie­ten­kin pitä­nyt huo­lel­la neu­vo­tel­la, mikä tus­kin oli­si ollut yli­voi­mais­ta, jos aitoa tah­toa saa­da tilaus ja huo­leh­tia työ­pai­kois­ta ja teol­li­suu­des­ta oli­si val­lan kam­ma­reis­ta löytynyt.

    Osmon kir­joi­tus ja muu­ta­mat kom­men­tit ( mm. kan­san­edus­ta­ja Las­se Männistö)kertovat ikä­vä kyl­lä sii­tä, että kyse oli myös ideo­lo­gi­ses­ta asen­tees­ta, jos­sa “van­han­ai­kai­nen” teol­li­suus halu­taan­kin hää­tää Suomesta.

    Se on kovin sydä­me­tön­tä ja lyhyt­nä­köis­tä poli­tiik­kaa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun viher­tä­vä päät­tä­jäe­liit­ti (puo­lue­kan­taan katsomatta)on irtaan­tu­nut jo pelot­ta­van etääl­le Suo­men ja taval­lis­ten suo­ma­lais­ten duu­na­rei­den ja yrit­tä­jien arjes­ta ja huolista.

    Mat­ti Viialainen
    Puumala

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Finn­ve­ra oli val­mis rahoit­ta­maan ris­tei­li­jää 600 mil­joo­nal­la omal­la ris­kil­lään, val­tio lupa­si yli 40 mil­joo­nan lah­joi­tuk­sen. Lisäk­si halut­tiin vii­si­kym­men­tä­mil­joo­naa käy­tän­nös­sä lah­joi­tus­ta kon­kurs­si­ti­las­sa ole­val­le kon­ser­nil­le. Saa­ri­kan­gas puhui vas­toin parem­paa tei­to­aan ver­taa­mal­la tätä taval­li­seen asun­to­lai­naan. Jos se on näin ris­ki­tön­tä, kas kun telak­kayh­tiö ei poi­ken­nut lähim­mäs­sä osuus­pan­kin konttorissa. 

    Finn­ve­ran rahoi­tus on tie­tääk­se­ni takaus, ja sii­hen liit­ty­vä ris­ki riip­puu kai enem­män lai­van tilaa­jan (Roy­al Carib­bean) talou­del­li­ses­ta tilan­tees­ta kuin tela­kan. Ja jäl­kim­mäis­tä ei hal­li­tuk­sen pää­tös aina­kaan paran­ta­nut. Tie­tääk­se­ni tilaa­jal­la ei ole talou­del­li­sia ongel­mia, ja ole­tet­ta­vas­ti kah­den edel­li­sen ris­tei­li­jän mak­sut ovat tul­leet sovi­tus­ti. Myös­kään hal­li­tus ei ole sano­nut, että syy tuen epää­mi­seen oli­si ollut lii­an suu­rek­si kas­va­nut Finn­ve­ran takaus­ten riski. 

    On myös jää­nyt epä­sel­väk­si, että pyy­det­tiin­kö 50 mil­joo­naa euroa vai 90(=50+40) mil­joo­naa euroa. Osmon kom­ment­ti viit­taa jäl­kim­mäi­seen vaih­toeh­toon, mut­ta uuti­soin­ti tie­do­tus­vä­li­neis­sä on vii­tan­nut ensim­mäi­seen. Mut­ta omas­ta mie­les­tä­ni täl­lä ei ole kau­heas­ti mer­ki­tys­tä, kos­ka jopa tuol­lai­nen 100 mil­joo­nan vas­tik­kee­ton suo­ra tuki­kin oli­si ollut perus­tel­tu, jos toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa todel­la­kin on ker­ro­tut yli 10000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. (Ilta­leh­den mukaan tela­kan arvio oli 12000 henkilötyövuotta.) 

    Jos jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen poh­jal­ta pes­si­mis­ti­ses­ti arvioi­daan, että tilauk­sen saa­mi­nen oli­si edel­lyt­tä­nyt val­tiol­ta 100 mil­joo­nan lah­joi­tus­ta 40 mil­joo­nan sijaan, ja täl­lä 100 mil­joo­nal­la oli­si tur­vat­tu 10000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta, niin sii­nä­kin tapauk­ses­sa yhden hen­ki­lö­työ­vuo­den hin­nak­si tulee val­tiol­le vain 10000 euroa. Sama sum­ma tai enem­män­kin oli­si toden­nä­köi­ses­ti tul­lut takai­sin val­tiol­le vero­tu­loi­na. Ja lähes sama sum­ma menee 10000 hen­ki­lön työt­tö­myys­kor­vauk­siin ja mui­hin tukiin vuo­des­sa, mut­ta työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la ei osaa­mi­nen tai lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suus aina­kaan kehity.

    Ei voi muu­ta sanoa kuin, että on todel­la käsit­tä­mä­tön rat­kai­su Suo­men hallitukselta.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tee­na oli se, että jos ris­tei­ly­alus­ten teke­mi­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioi­den rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen mel­kein ilmai­sek­si, ala ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti järkevä. 

    Osmo,
    tämä perus­te voi­si olla ymmär­ret­tä­vä, jos val­tiol­la oli­si jokin vaih­toeh­toi­nen tapa tar­jo­ta nämä mene­te­tyt 12000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Ei se työt­tö­myys­kor­vaus­ten­kaan mak­sa­mi­nen ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Päin vas­toin, se on vie­lä huo­nom­pi sijoi­tus kuin 100 mil­joo­naa vas­tik­kee­ton­ta tukea mil­jar­din euron ris­tei­li­jäl­le. Mut­ta jos­tain syys­tä hal­li­tus näyt­ti valit­se­van nämä työttömyyskorvaukset. 

    Tämä on täy­sin käsittämätöntä.

  60. En tie­dä mikä täs­sä on lopul­li­nen totuus, toi­vot­ta­vas­ti sel­vi­ää aika­naan. Tämän­luo­kan lai­va­ti­laus­ten eri­koi­suus on vain se, että rahat=miljardi saa­daan vas­ta kun lai­va on val­mis. Tämä aiheut­taa suu­ren luo­to­tus­tar­peen. Ei lai­van­ra­ken­nus­ta voi ver­ra­ta­kaan johon­kin pie­nem­pään inves­toin­ti­ta­va­ra­tuo­tan­toon. Joten­kin tun­tuu vaan sil­tä, että rans­ka­lai­set ovat tul­kin­neet luo­vas­ti EU sään­nök­siä. Näyt­täi­si sil­tä, että osaa­mi­nen oli­si ollut Turus­sa parem­paa ja koke­mus­ta sisa­ra­luk­sis­ta jo pal­jon. Ehkä se 50 mil­joo­nan lai­na oisi kui­ten­kin kan­nat­ta­nut antaa, kos­ka se oli­si ilmei­ses­ti hepot­ta­nut STX:n muu­ta­kin lai­nan­saan­tia. Asun­to­lai­noi­hin ver­taa­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä on ihan höpöhöpöä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tee­na oli se, että jos ris­tei­ly­alus­ten teke­mi­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioi­den rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen mel­kein ilmai­sek­si, ala ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti järkevä. 

    Tukiai­sis­ta voi­daan olla mon­ta miel­tä (esim syöt­tö­ta­rif­fit jot­ka ovat sen­tään ihan kyl­mää käteis­tä val­mis­tusa­jan rahoi­tuk­se sijaan), mut­ta mis­tä tämä ilmai­nen alus osta­jal­le oikein näi­hin ilmestyy?

  62. Mat­ti Vii­alai­nen:

    Ris­te­li­jän kaup­pa­hin­nan, lähes mil­jar­di euroa, mak­saa tie­ten­kin osta­ja, eikä sitä lah­joi­ta Suo­men val­tio. Suo­ma­lai­sen työn osuus tilauk­ses­ta oli­si ollut 70–80 %:ia, joten mene­tim­me 700–800 mil­joo­naa euroa ame­rik­kais­ta rahaa, joka nyt on pois kan­san­ta­lou­des­tam­me ja hyö­dyt­tää Ranskaa. 

    Eikös me voi­tai­si samal­la taval­la lait­taa raha­pa­ja lyö­mään mil­jar­di 2 € kolik­koa, jot­ka myy­täi­siin ame­rik­ka­lai­sil­le 1 € kap­pa­le­hin­taan? Sii­nä­hän me saa­tai­siin mil­jar­di euroa ame­rik­ka­lais­ten rahaa kansantalouteemme!

    Jos esi­merk­ki kuu­los­taa type­räl­tä ja lap­sel­li­sel­ta, niin mitä pitäi­si sit­ten sanoa lai­vo­jen raken­ta­mi­ses­ta tap­piol­la ja val­tion tukien varassa?

  63. Pettymys1: Kun etäi­ses­ti dig­gaa­ma­ni kokoo­muk­sen toi­sek­si hie­noin polii­tik­ko, Jan Vapaa­vuo­ri, hen­ki­löi­tyy niin vah­vas­ti tähän ulko­po­liit­ti­seen/Eu-poliit­ti­seen panttivankeuteen.
    Pettymys2: Kun avoi­mes­ti dig­gaa­ma­ni, päi­vän­po­li­tii­kan ylä­puo­lel­la argu­men­toi­va Osmo Soi­nin­vaa­ra jou­tuu ilmei­ses­ti hal­li­tuk­sen loja­li­tee­tin takia perus­te­le­maan kan­to­jaan ja näke­myk­si­ään ihan pöh­kös­ti. Nimit­täin, et sä Osmo noin höl­mö ole.

    Tou­ko Mettinen
    Hen­na on se ykkönen

  64. Luet­tua­ni ja kuun­nel­tua­ni tie­do­tus­vä­li­neis­tä Jan Vapaa­vuo­ren, Mar­tin Saa­ri­kan­kaan, Turun tela­kan joh­ta­jan Jari Ant­ti­lan, Aker Arc­ticin Suo­men toi­min­to­jen joh­ta­jan, rans­ka­lai­sen STX-tela­kan joh­ta­jan, ja Rans­kan val­tion­va­rain­mi­nis­te­rin Mosco­vicin lausun­not, niin häm­men­nyk­se­ni yhä vain kas­vaa. Tun­tuu usko­mat­to­mal­ta, että voi­daan­ko Suo­men hal­li­tuk­ses­sa ja vir­ka­mies­kun­nas­sa olla tosi­aan näin pöl­jiä. Jos taval­li­ses­sa kan­sa­lai­ses­sa­kin herää täl­lai­nen suut­tu­mus, niin ei ole vai­kea ymmär­tää, että mil­lai­set ovat tun­teet lai­van­ra­ken­nusa­lan ihmis­ten ja eri­tyi­ses­ti Turun tela­kan väen keskuudessa.

    Eihän Suo­meen kukaan inves­toi nyt eikä tule­vai­suu­des­sa, jos Suo­men hal­li­tus­kaan ei maan teol­li­suu­teen enää usko.

    Herää myös kysy­mys, että ovat­ko vir­ka­mie­het ja poliit­ti­nen eliit­ti tosi­aan­kin näin vie­raan­tu­nei­ta yri­tys­maa­il­mas­ta ja täy­sin ulal­la teol­li­suu­den kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun kysy­myk­sis­sä. Ovat­ko samat vir­ka­mie­het, jot­ka Vapaa­vuo­ren mukaan yksi­mie­li­ses­ti esit­ti­vät hal­li­tuk­sen kiel­teis­tä lai­na­pää­tös­tä telak­ka­tues­ta, myös taan­noi­sen hiuk­kas­tut­ki­muk­sen Lagu­na-hank­keen tyr­män­neen pää­tök­sen taka­na? Hank­kees­ta peril­lä ole­vat tahot ja alan pro­fes­so­rit ovat häm­mäs­tel­leet minis­te­riöi­den nega­tii­vis­ta asen­net­ta myös kysei­ses­sä hankkeessa. 

    Näyt­tää sil­tä, että Suo­mi viit­taa kin­taal­la edis­tyk­sel­lis­tä tek­no­lo­gi­aa ja kor­ke­aa osaa­mis­ta vaa­ti­vil­le hank­keil­le, jois­ta muut maat suo­ras­taan kil­pai­le­vat. Jos Suo­men polii­ti­kois­ta ja vir­ka­mie­his­tä asiat oli­si­vat kiin­ni, niin ei oli­si Euroo­pan hiuk­kas­tut­ki­mus­kes­kus­ta­kaan (CERN) kos­kaan perus­tet­tu tai alet­tu raken­taa koe­reak­to­ria fuusio­voi­ma­laa var­ten (Cada­rac­he). No, onnek­si rans­kan­kie­li­ses­sä osas­sa Euroop­paa ymmär­re­tään täl­lais­ten hank­kei­den arvo.

    Tun­tuu, että Suo­mes­sa monien polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten toi­min­ta­pe­ri­aat­tee­na on, että kun­han ei tee mitään, niin ei tee myös­kään vir­hei­tä. Yksi esi­merk­ki tämän toi­min­ta­lin­jan tulok­sis­ta nyt sit­ten näkyy täs­sä laivatilausasiassa.

    Osmol­le kui­ten­kin pis­teet suo­ra­sel­käi­syy­des­tä, vaik­ka kan­nat­ta­ma­si hal­li­tuk­sen pää­tös oli kyl­lä mie­les­tä­ni vää­rä täl­lä kertaa.

  65. Miet­ti­kääs nyt ennen­kun asian­tun­ti­joi­na ja FV:n hal­li­tuk­ses­sa istu­nei­na avaat­te suu­tan­ne. Kuka lop­puen­lo­puk­si tie­tää pal­jon­ko lai­va mak­saa todel­li­suu­des­sa? Kuka teis­tä tie­tää onko lai­van hin­ta­lap­pu todel­la 1m€ vai 1,5m€? FV asian­tun­ti­ja voi­sit­ko ker­too mikä takauseh­dois­ta?. Jos takauk­sen saa­ja on mak­su­ky­vy­tön ja jos takaa mak­su­ky­vy­tön­tä vel­ka jää usein takaa­jan mak­set­ta­vak­si. Right? Ole­te­taan että stx las­kee lai­van hin­nan tar­koi­tuk­sel­la tap­piol­li­sek­si. Todel­li­suu­des­sa lai­vaan menee­ki vaik­ka toi 1,5mrd€ niin kuka mak­saa sii­nä­ta­pauk­ses­sa kun stx:n her­rat on vetä­nyt ensin rahat tas­kuun ja hups jäi­kin 500me vie­lä vel­kaa? Jos asia oli­si niin help­poa niin mik­sei stx saa­nu mil­jar­din bis­nek­seen 50me lai­naa vapail­la mark­ki­noil­ta? Vapaat mark­ki­nat usein odot­taa tuot­toa sijoi­te­tul­ta pää­omal­le? Täs­sä tilan­tees­sa näkö­jään pan­kit on ollut hereillä.

  66. Suo­mes­sa on hit­saa­jil­la nol­la­työt­tö­myys. Mik­si puo­la­lai­sia hit­saa­jia pitäi­si tuo­da Suo­meen teke­mään hom­mia val­tion tuella?

  67. Onnek­si hal­li­tus sen­tään seu­raa­vak­si sel­vit­tää EU:n tuke­ma­na Rans­kan rahoi­tuk­sen laillisuuden. 

    Ai, ei?

  68. Hup­sis: Tukiai­sis­ta voi­daan olla mon­ta miel­tä (esim syöt­tö­ta­rif­fit jot­ka ovat sen­tään ihan kyl­mää käteis­tä val­mis­tusa­jan rahoi­tuk­se sijaan), mut­ta mis­tä tämä ilmai­nen alus osta­jal­le oikein näi­hin ilmestyy?

    Sii­nä koh­das­sa kun mil­jar­din kaup­pa­hin­ta muut­tuu ilmai­sek­si, jär­kiar­gu­men­tit vaikenevat.

    1. Ilmai­nen nyt on lii­oit­te­lua, mut­ta val­tion tukien osuus on kyl­lä huomattava.
      Suo­men on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus.

  69. Suo­men on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus.”

    Hol­lan­de sanoo Suo­mel­le: So wat!

  70. Kun EU eli komis­sio ilmoit­taa, että voi­han tätä tut­kia, mut­ta ei se mitään muu­ta, että lai­va­ti­laus­ta EU:n mah­ti­val­tioon ei nyt aina­kaan peru­ta jon­kun muo­dol­li­suu­den takia, hal­li­tus peräytyy.

    Suo­men talou­den kai vain pitää sopeu­tua entis­tä parem­min tähän “isot mää­rää” ‑kuvioon, mut­ta se nyt on toi­nen juttu.

    Mitä tulee lai­van hin­taan, joo, var­maan tar­jouk­seen on las­ket­tu kai­ken­lais­ta inno­vaa­tio­tu­kea sun muu­ta val­tio­na­pua. Ja, joo, tyh­mää­hän tuol­lai­nen on. 

    Mut­ta pitää muis­taa, että veron­mak­sa­jat elvyt­tä­vä par’ai­kaa Krei­kan talout­ta ja sak­sa­lai­sia ja rans­ka­lai­sia pank­ke­ja sum­mal­la, joka luul­ta­vas­ti nousee satoi­hin mil­joo­niin. Mik­si? Kos­ka halu­taan pääs­tä laman yli talou­den raken­tei­den tuhoutumatta.

    Tai siis jot­kut haluavat.

  71. Suo­men hal­li­tuk­sen pää­tös 50 mil­joo­nan lai­nan myön­tä­mi­sen estä­mi­ses­tä oli yksi­mie­li­nen ja hal­li­tuk­sen lin­jaus­ten mukai­nen. Jo hal­li­tus­so­pi­muk­ses­sa läh­det­tiin sii­tä, että EURON pelas­ta­mi­sek­si pitää olla val­mius teh­dä kaik­ki mah­dol­li­nen. Juu­ri tämän läh­tö­koh­dann takia per­sut eivät, suu­res­ta vaa­li­voi­tos­ta huo­li­mat­ta voi­neet osal­lis­tua hallitukseen. 

    Ja kyl­lä hal­li­tus onkin EURON pelas­ta­mi­seen sat­san­nut. On annet­tu suo­raa “lai­naa”. On lie­ven­net­tyy “lai­no­jen” ehto­ja. On taat­tu krii­si­mai­den lai­no­ja yhdel­le jos toi­sel­le­kin krii­si­maal­le. On toi­mi­tet­tu rahaa eri­lais­ten krii­si­ra­has­to­jen perus­pää­omak­si. On luo­vu­tet­tu itse­näi­sel­le Suo­mel­le kuu­lu­vaa pää­tös­val­taa EU:n päät­tä­jil­le. On pai­nos­tet­tu Suo­men pank­ki otta­maan osaa eri­lai­siin krii­si­mail­le suun­nat­tui­hin tuki­toi­miin. EURON tuke­mi­seen käy­tet­ty­jen varo­jen ja vas­tui­den yhteis­mää­rää ei kukaan tie­dä, mut­ta kym­me­nis­sä mil­jar­deis­sa ne liikkuvat.

    Toi­nen hal­li­tus­so­pi­muk­sen ydin­koh­dis­ta oli Suo­men val­tion velan nousun estä­mi­nen ja kan­san­ta­lou­teen suh­teu­te­tun velan arvon pie­nen­tä­mi­nen. Tämän pää­tök­sen toteu­tu­mi­nen ei ole näkö­pii­ris­sä. Hal­li­tuk­sen on mää­rä lisä­tä val­tion tulo­ja ja pie­nen­tää meno­ja, jot­ta tähän­kin pää­mää­rään päästäisiin.

    On siel­lä hal­li­tus­oh­jel­mas­sa mui­ta­kin toi­mia, mut­ta ne ovat sel­keäs­ti vähem­män tär­kei­tä. Niis­tä, kuten työt­tö­myy­den selät­tä­mi­ses­tä kyl­lä puhu­taan, mut­ta puheen tasol­le toi­met ovat ennen tätä lai­noi­tuis­rat­kai­sua jääneet.

    Joten hal­li­tuk­sel­la oli lai­noi­tus­pää­tös­tään tie­dos­sa se, että jos­tain on pak­ko sääs­tää. 50 mil­joo­naa on iso raha. Tosin ei niin iso kuin ne kym­me­net mil­jar­dit, jot­ka hal­li­tus on käyt­tä­nyt EURON tuke­mi­seen, mut­ta iso kui­ten­kin. Ja yksi­mie­li­sel­lä, ja myös Osmon tuke­mal­la pää­tök­sel­la hal­li­tuk­sem­me päät­ti nou­dat­taen hal­li­tus­so­pi­mus­ta. Rahaa ei siis jon­kun korea­lai­sen tela­kan tar­pei­siin. Tätä pää­tös­tä teh­täes­sä var­maan huo­moi­tiin se, että pika­puo­lin EURON tuke­mi­nen vaa­tii Suo­mel­ta rahaa esi­mer­kik­si Mal­tal­le, Por­tu­ga­lil­le, Espan­jal­la, Slo­va­kial­le ja ehkä jopa Italialle.

    Joten suot­ta hal­li­tuk­sem­me pää­tös­tä on arvos­tel­la. Hal­li­tuk­sem­me vel­vol­li­suus on suo­jel­la veron­mak­sa­jaim­me rahaa tur­hal­ta haas­kau­kael­ta, ja juu­ri näin hal­li­tuk­sem­me teki.

    Jos jon­kun mie­les­tä lai­na­pää­tös­tä pitää arvos­tel­la, niin syyl­li­nen on suo­ma­lai­nen äänes­tä­jä. Äänes­tä­jät valit­si­vat vii­me vaa­leis­sa edus­kun­nan, joka toi­mii kuin lam­mas­lau­ma. Antaa hal­li­tuk­sen jat­ku­vas­ti toi­mia täy­sin mie­len­sä mukaan. Pää­tök­sen krii­ti­koi­den on syy­tä seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa miet­tiä, kenel­le antaa val­lan hal­li­ta Suomea.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tee­na oli se, että jos ris­tei­ly­alus­ten teke­mi­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioi­den rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen mel­kein ilmai­sek­si, ala ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti järkevä.

    OSMO. OLISIKO AIKA TÄSMENTÄÄ KYSEISTÄ LAUSUNTOA.

    Ylei­sen käsi­tyk­sen mukaan Roy­al Cari­bian jou­tuu mak­sa­maan lai­vas­ta sopi­muk­sen mukai­sen hin­nan sil­loin, kun lai­va luo­vu­tet­tan val­mii­na tela­kal­ta. MISSÄ SYNTYY ILMINE?

  73. Poh­jan Akka: Hal­li­tuk­sel­ta ei pyy­det­ty lai­naa vaan vas­tik­kee­ton pääomasijoitus.
    ‘snip’

    Hal­li­tuk­sel­ta pyy­det­tiin nime­no­maan lai­naa, oman pää­oman ehdoin. Ei ehdoit­ta ja hal­li­tus oli­si voi­nut aset­taa omia ehto­jaan jos oli­si halun­nut. Ei halunnut.

  74. tie­de­mies:
    Suo­mes­sa on hit­saa­jil­la nol­la­työt­tö­myys. Mik­si puo­la­lai­sia hit­saa­jia pitäi­si tuo­da Suo­meen teke­mään hom­mia val­tion tuella?

    Niin, mik­si? Oli­ko puo­la­lais­ten hit­saa­jien tuon­ti jokin perus­te­lu täs­sä asiassa?
    Mikä­hän on “tie­de­mie­hen” mie­les­tä hit­saus­työn osuus lai­van hinnasta?

  75. Rit­mo:
    Miet­ti­kääs nyt ennen­kun asian­tun­ti­joi­na ja FV:n hal­li­tuk­ses­sa istu­nei­na avaat­te suu­tan­ne. Kuka lop­puen­lo­puk­si tie­tää pal­jon­ko lai­va mak­saa todel­li­suu­des­sa? Kuka teis­tä tie­tää onko lai­van hin­ta­lap­pu todel­la 1m€ vai 1,5m€? FV asian­tun­ti­ja voi­sit­ko ker­too mikä takauseh­dois­ta?. Jos takauk­sen saa­ja on mak­su­ky­vy­tön ja jos takaa mak­su­ky­vy­tön­tä­vel­ka jää usein takaa­jan mak­set­ta­vak­si. Right? Ole­te­taan että stx las­kee lai­van hin­nan tar­koi­tuk­sel­la tap­piol­li­sek­si. Todel­li­suu­des­sa lai­vaan menee­ki vaik­ka toi 1,5mrd€ niin kuka mak­saa sii­nä­ta­pauk­ses­sa kun stx:n her­rat on vetä­nyt ensin rahat tas­kuun ja hups jäi­kin 500me vie­lä velkaa?Jos asia oli­si niin help­poa niin mik­sei stx saa­nu mil­jar­din bis­nek­seen 50me lai­naa vapail­la mark­ki­noil­ta? Vapaat mark­ki­nat usein odot­taa tuot­toa sijoi­te­tul­ta pää­omal­le? Täs­sä tilan­tees­sa näkö­jään pan­kit on ollut hereillä.

    Hups ja hups… mut­ta rans­ka­lai­set tar­jo­si­vat vie­lä suo­ma­lai­sen hin­nan alle — mut­ta eihän rans­ka­lai­nen osaa laskea.
    Pan­kit osaa­vat toki las­kea (sen­hän Kreik­ka, Irlan­ti ja Espan­ja ovat osoit­ta­neet) ja pank­ki­ta­kaus on kallis.

    Kuten aikai­sem­min­kin olen toden­nut, Suo­mes­sa ei inves­toi­da (pait­si työt­tö­miin), Suo­mes­sa sääs­te­tään — ja nyt sääs­tyi pal­jon rahaa.

  76. Vii­mei­sim­pien uutis­ten mukaan: “Rans­ka kyke­ni kui­ten­kin säi­lyt­tä­mään yllä­ty­sis­kus­ta saa­man­sa etu­mat­kan. Meretmarine.comin mukaan vii­me vii­kol­la, samaan aikaan kun Suo­men hal­li­tus vie­lä piti krii­si­ko­kouk­si­aan, sopi­mus alle­kir­joi­tet­tiin Rans­kas­sa. Tar­jous oli esi­tel­ty Yhdys­val­lois­sa 15. joulukuuta.”

    Koko jutun suu­rin moka tai­si­kin siis olla rahoi­tus­vai­keuk­sien pääs­tä­mi­nen julkisuuteen.
    Rans­ka teki saman, min­kä Masa osa­si ensim­mäi­sen lois­to­ris­tei­li­jän kans­sa: kier­si hil­jaa maa­il­man rahoit­ta­jat ja hank­ki tar­vit­ta­vat samaan aikaan, kun suo­ma­lai­set pis­ti­vät mil­jar­di­kau­pan murusik­si poli­ti­koi­mal­la jul­ki­ses­ti vai­vais­ten 4 mil­joo­nan ihmi­sen äänistä.

    Kyl­lä täs­tä maas­ta on tul­lut typerä!!!
    Suu­ri osa type­ryy­den syn­ty­mi­ses­tä joh­tuu inter­ne­tin vapais­ta pals­tois­ta, joil­le on keh­key­ty­nyt val­tai­sa tyh­mien jouk­ko­jen vaikutusvoima.

    Opi­taan­ko­han nyt­kään mitään?

  77. Jul­kis­ten tie­to­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyr­ki­vän eroon Suo­men tela­kois­taan. Pyy­det­ty pää­oma­lai­na saat­toi sik­si olla kouk­ku, jon­ka nie­lai­se­mal­la val­tio oli­si pako­tet­tu osta­maan telak­kayh­tiö itselleen.

    Aja­tel­laan­pa tilan­net­ta, että lai­va­pro­jek­tin puo­li­vä­lis­sä telak­ka oli­si menos­sa kon­kurs­siin. Val­tiol­la oli­si sil­loin käsis­sään lähes mil­jar­din upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tuut, ja tela­kal­la makai­si puo­li­val­mis laiva. 

    Kuka­han rahoit­tai­si ja teki­si lai­van lop­puun, sil­lä osta­jal­ta ei herui­si dol­la­ria­kaan ennen lai­van valmistumista!

  78. Sokea Reet­ta­kin näkee hel­pos­ti, että nyt jul­ki­suu­des­sa olleis­ta luvuis­ta ei syn­ny toi­mi­vaa yhtä­löä. Sokean Ree­tan talut­ta­ja on pysy­nyt pois­sa jul­ki­suu­des­ta ja se on hyvä se.

    Roy­al Carib­bean on tilan­nut ja saa­nut kak­si isoa ris­tei­li­jää, jot­ka on raken­net­tu samo­jen suun­ni­tel­mien mukaan ja kol­mas oli­si tulos­sa. Ei tar­vit­se olla kum­moi­nen­kaan asian­tun­ti­ja ymmär­tääk­seen, että täl­lai­nen sar­ja­tuo­tan­to mah­dol­lis­taa suu­ret sääs­töt ja mel­ko yllä­tyk­set­tö­män raken­ta­mi­sen. Rans­ka­lais­te­la­kan edus­ta­jat sanoi­vat, että heil­lä ei ole koke­muk­sia lois­to­ris­tei­li­jöi­den raken­ta­mi­ses­ta. Ja vaik­ka he sai­si­vat täy­del­li­set sar­jat pii­rus­tuk­sia, niin vai­ke­aa tulee ole­maan. Täl­lä perus­teel­la väi­tän, että kysees­sä on muu­ta­kin kuin 50 mil­joo­naa. Toi­vot­ta­vas­ti asia sel­vi­ää joskus.

    Aamun leh­ti­tie­to­jen mukaan tam­pe­re­lai­nen Koja neu­vot­te­lee ilmas­toin­ti­lait­tei­den myy­mi­ses­tä täl­le rans­ka­lais­te­la­kal­le. Epäeet­ti­sen veden val­mis­tus siis tulee jat­ku­maan. Eivät­kö vih­reät voi­si vaa­tia Kojaa lak­kau­tet­ta­vak­si ja omis­ta­jia rangaistavaksi?

    Sai­si­ko myös seli­tyk­sen, miten se lai­va lah­joi­te­taan ame­rik­ka­lai­sil­le? Anteek­si­pyyn­töä lie­nee tur­ha odottaa.

  79. Eikö näi­tä iso­ja telak­ka­tu­kia voi­tai­si siir­tää suo­raan EU:n hal­lin­noi­ta­vik­si? Näin varus­ta­mot ja moni­kan­sal­li­set telak­kayh­tiöt eivät aina­kaan pää­si­si kil­pai­lut­ta­maan tukia EU:n sisäl­lä. EU:lla on toki sään­tön­sä, mut­ta onhan aikai­sem­min­kin kai­kis­sa yhteyk­sis­sä näh­ty, kuin­ka luo­vas­ti nii­tä ete­läm­pä­nä sovelletaan.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ilmai­nen nyt on lii­oit­te­lua, mut­ta val­tion tukien osuus on kyl­lä huomattava.
    Suo­men on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus. 

    Entä sit­ten vaik­ka onkin huo­mat­ta­va. Tuis­ta huo­li­mat­ta suu­ren tilauk­sen lop­pusal­do on kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta sel­väs­ti posi­tii­vi­nen, ja tilauk­set ovat teol­li­suu­de­na­lal­le elin­tär­kei­tä, aina­kin sii­hen asti kun­nes tela­kan työn­te­ki­jöil­le on löy­det­ty jotain kan­nat­ta­vam­paa ja tuot­ta­vam­paa työ­tä. Sel­lais­ta ei tie­tääk­se­ni ole näköpiirissä.

    Jos val­tion tuet ovat pelin hen­ki lai­van­ra­ken­nusa­lal­la, niin ei Suo­mi voi yksin ja yksi­puo­li­ses­ti asian tilaa muut­taa. Suo­mi tekee vain itsel­leen vahin­koa täl­lai­sel­la eri­koi­sen puh­da­sop­pi­sel­la mark­ki­na­ta­lous­i­deo­lo­gial­laan. Tämä ei tosin ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun kokoo­mus tekee kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta huo­no­ja ideo­lo­gi­aan poh­jau­tu­via pää­tök­siä. Aiem­pia huo­no­ja pää­tök­siä löy­tyy monien val­tion osit­tain tai koko­naan omis­ta­mien yhtiöi­den huo­nos­ti toteu­te­tus­ta yksityistämisestä.

    Juna meni jo, kyl­lä EU-komis­sion perään itke­mi­nen on nyt aivan tur­haa. Voi­sin vaik­ka lyö­dä vetoa, että Rans­ka ei ole rik­ko­nut sään­tö­jä mil­lään ilmei­sel­lä taval­la, jos hei­dän val­tion­va­rain­mi­nis­te­rin­sä näin sanoo. He oli­vat täl­lä ker­taa luo­vem­pia löy­tä­mään tar­vit­ta­vat rat­kai­sut ja heil­lä oli tah­toa huo­leh­tia oman meri­teol­li­suu­ten­sa kehit­ty­mi­ses­tä ja työllisyydestä.

  81. Rit­mo:
    Miet­ti­kääs nyt ennen­kun asian­tun­ti­joi­na ja FV:n hal­li­tuk­ses­sa istu­nei­na avaat­te suu­tan­ne. Kuka lop­puen­lo­puk­si tie­tää pal­jon­ko lai­va mak­saa todellisuudessa?

    Jos asia oli­si niin help­poa niin mik­sei stx saa­nu mil­jar­din bis­nek­seen 50me lai­naa vapail­la mark­ki­noil­ta? Vapaat mark­ki­nat usein odot­taa tuot­toa sijoi­te­tul­ta pää­omal­le? Täs­sä tilan­tees­sa näkö­jään pan­kit on ollut hereillä. 

    Kysy­myk­ses­sä oli oman pää­oman ehtoi­nen lai­na, eli Osmon tul­kin­nan mukaan lah­joi­tus, jota pyy­det­tiin. Ei yksi­tyi­sel­lä pan­kil­la ole mitään syy­tä sel­lais­ta antaa, mut­ta val­tiol­la oli­si vah­va motii­vi, jos sil­lä taa­taan koko­nai­sen tela­kan työt vuo­sik­si ja yli 10000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Ei yksi­tyi­sen pan­kin tar­vi mak­saa työt­tö­mil­le telak­ka­työ­läi­sil­le työt­tö­myys­kor­vauk­sia eikä se voi kerä­tä työl­lis­te­tyil­tä telak­ka­työ­läi­sil­tä vero­ja. Nämä kaik­ki kui­ten­kin vai­kut­ta­vat hank­keen mie­lek­kyyt­teen koko kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta. Val­tion oli­si kan­nat­ta­nut antaa 50 mil­joo­naa euroa mut­ta ei yksi­tyi­sen pankin.

    Hal­li­tus ei ole väit­tä­nyt, että han­ke ei oli­si ollut toteu­tues­saan kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta posi­tii­vi­nen. Hal­li­tus on vain ollut halu­ton ja avu­ton teke­mään oman osan­sa, vaik­ka val­tion talous hyö­tyy hank­kees­ta myös.

    Nyt syy­tä yri­te­tään vie­rit­tää EU-sään­tö­jen tai tela­kan omis­ta­jan STX:n har­teil­le. On aivan sel­vää, että nämä ovat teko­syi­tä, kun tilauk­sen sai saman omis­ta­jan telak­ka toi­ses­sa EU-maas­sa. Voi­daan myös kysyä, että mik­si STX pää­omit­tai­si Turun telak­kaa lisää, jos se ei ole vuo­siin tuot­ta­nut omis­ta­jal­leen juu­ri mitään, vaik­ka tilaus­kan­ta on ollut hyvä ja on raken­net­tu kak­si maa­il­man kal­leim­piin kuu­lu­vaa lai­vaa. Mie­les­tä­ni näyt­tää sel­väl­tä, että telak­ka ei ole omis­ta­jal­leen kul­ta­kai­vos, mut­ta Turul­le se toden­nä­köi­ses­ti on. Suo­mi on hin­noi­tel­lut itsen­sä ulos lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suu­des­ta, ainoas­taan eri­koi­sen vaa­ti­vis­sa ja eri­kois­osaa­mis­ta edel­lyt­tä­vis­sä aluk­sis­sa kuten suu­ris­sa ris­tei­li­jöis­sä olem­me pys­ty­neet vie­lä kil­pai­le­maan, mut­ta ilmei­ses­ti emme enää niis­sä­kään. Ja syy tähän ei ole tela­kan omis­ta­jas­sa, vaan mei­dän suo­ma­lais­ten omis­sa päätöksissä.

  82. Nuk­ku­Mat­ti: Jos jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen poh­jal­ta pes­si­mis­ti­ses­ti arvioi­daan, että tilauk­sen saa­mi­nen oli­si edel­lyt­tä­nyt val­tiol­ta 100 mil­joo­nan lah­joi­tus­ta 40 mil­joo­nan sijaan, ja täl­lä 100 mil­joo­nal­la oli­si tur­vat­tu 10000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta, niin sii­nä­kin tapauk­ses­sa yhden hen­ki­lö­työ­vuo­den hin­nak­si tulee val­tiol­le vain 10000 euroa. Sama sum­ma tai enem­män­kin oli­si toden­nä­köi­ses­ti tul­lut takai­sin val­tiol­le vero­tu­loi­na. Ja lähes sama sum­ma menee 10000 hen­ki­lön työt­tö­myys­kor­vauk­siin ja mui­hin tukiin vuo­des­sa, mut­ta työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la ei osaa­mi­nen tai lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suus aina­kaan kehity.

    Ei voi muu­ta sanoa kuin, että on todel­la käsit­tä­mä­tön rat­kai­su Suo­men hallitukselta.

    Luu­len­pa, että huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä löy­täi­si käyt­töä uusil­le työn­te­ki­jöil­le, jos val­tio mak­sai­si jokai­ses­ta kymp­pi­ton­nin vuo­des­sa. Ei siis muu­ta kuin piik­ki auki, ja kan­san­ta­lous pelastuu?

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ilmai­nen nyt on lii­oit­te­lua, mut­ta val­tion tukien osuus on kyl­lä huomattava.
    Suo­men on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus.

    Vaa­ti­kaa mitä iki­nä haluat­te, mil­jar­di­ti­laus on jo men­nyt sivu suun. Myön­täi­sit­te edes mokanne.

    Vas­toin hal­li­tuk­sen ideo­lo­gi­aa, val­tioil­la on roo­lin­sa teol­li­suus­po­li­tii­kas­sa, halut­tiin sitä tai ei. Tämä ymmär­re­tään Koreas­sa ja Rans­kas­sa, mut­ta Suo­men hal­li­tus naii­vis­sa idea­lis­mis­saan mie­luum­min hävi­ää oikein kuin pitää kiin­ni suo­ma­lais­ten työpaikoista.

    Mut hei, mepä saa­tiin Krei­kal­ta vakuudet!

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ilmai­nen nyt on lii­oit­te­lua, mut­ta val­tion tukien osuus on kyl­lä huomattava.Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus.

    Mikä on huo­mat­ta­va? Onko Osmol­la jotain salais­ta tie­toa tukien suruudesta?

    Mik­si Rans­kan toi­mien lail­li­suut­ta pitää tut­kia? Sään­nöt­kö rahoi­tuk­sen todel­la esti­vät eivät­kä tuet ja ris­kit? Vetoa­vat­ko polii­ti­kot vaka­vis­saan sään­töi­hin ja teke­vät itses­tään naurettavia?

  85. Nuk­ku­Mat­ti: Osmo,
    tämä perus­te voi­si olla ymmär­ret­tä­vä, jos val­tiol­la oli­si jokin vaih­toeh­toi­nen tapa tar­jo­ta nämä mene­te­tyt 12000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Ei se työt­tö­myys­kor­vaus­ten­kaan mak­sa­mi­nen ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Päin vas­toin, se on vie­lä huo­nom­pi sijoi­tus kuin 100 mil­joo­naa vas­tik­kee­ton­ta tukea mil­jar­din euron ris­tei­li­jäl­le. Mut­ta jos­tain syys­tä hal­li­tus näyt­ti valit­se­van nämä työttömyyskorvaukset.
    Tämä on täy­sin käsittämätöntä.

    Voi kun oli­si joku tapa työl­lis­tää 12 000 ihmis­tä vuo­dek­si noin 700 mil­jo­nal­la (takuut + inno­vaa­tio­tuet + pää­oma­lai­na), eli vajaa vii­den ton­nin kuukausipalkalla?

  86. Nuk­ku­Mat­ti: Kysy­myk­ses­sä oli oman pää­oman ehtoi­nen lai­na, eli Osmon tul­kin­nan mukaan lah­joi­tus, jota pyydettiin.
    ‘snip’
    Voi­daan myös kysyä, että mik­si STX pää­omit­tai­si Turun telak­kaa lisää, jos se ei ole vuo­siin tuot­ta­nut omis­ta­jal­leen juu­ri mitään, vaik­ka tilaus­kan­ta on ollut hyvä ja on raken­net­tu kak­si maa­il­man kal­leim­piin kuu­lu­vaa lai­vaa. Mie­les­tä­ni näyt­tää sel­väl­tä, että telak­ka ei ole omis­ta­jal­leen kul­ta­kai­vos, mut­ta Turul­le se toden­nä­köi­ses­ti on.
    ‘snip’

    Oman pää­oman ehtoi­nen lai­na ei ole lah­joi­tus. Suo­mi käyt­ti sitä 90-luvun pank­ki­krii­sin hoi­dos­sa, muut maat otti­vat osak­kei­ta eli omis­tus­ta vas­tik­keek­si. Kui­ten­kin lii­ke­pan­kit mak­soi­vat lai­nan­sa pois niin pian kuin mah­dol­lis­ta saa­dak­seen val­tion pois sekaan­tu­mas­ta asioihinsa.

    Suo­men val­tio sai lei­vis­kän­sä takai­sin, maat jot­ka oli­vat otta­neet osak­kei­ta, sai­vat myös voit­toa, kun pan­kit oli lai­tet­tu kun­toon ja osak­keet myytiin.

    Turun tela­kan voi­tois­ta tai tap­piois­ta minul­la ei ole tie­toa (eikä mah­dol­li­sis­ta kon­ser­nia­vus­tuk­sis­ta­kaan), mut­ta Rans­kan telak­ka on ollut 4 vuot­ta tyh­jil­lään, joten ei se aina­kaan ole voi­nut hir­veäs­ti voit­toa tuot­taa. Eipä kyl­lä Turus­sa­kaan ollut tilauk­sia Oasis-ris­tei­li­jöi­den jäl­keen ennen kuin Viking Gracea alet­tiin rakentaa.
    Siis kuka on hin­noi­tel­lut itsen­sä mihin?

  87. Tapio:
    Jul­kis­ten tie­to­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyr­ki­vän eroon Suo­men tela­kois­taan. Pyy­det­ty pää­oma­lai­na saat­toi sik­si olla kouk­ku, jon­ka nie­lai­se­mal­la val­tio oli­si pako­tet­tu osta­maan telak­kayh­tiö itselleen.

    Aja­tel­laan­pa tilan­net­ta, että lai­va­pro­jek­tin puo­li­vä­lis­sä telak­ka oli­si menos­sa kon­kurs­siin. Val­tiol­la oli­si sil­loin käsis­sään lähes mil­jar­din upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tuut, ja tela­kal­la makai­si puo­li­val­mis laiva. 

    Kuka­han rahoit­tai­si ja teki­si lai­van lop­puun, sil­lä osta­jal­ta ei herui­si dol­la­ria­kaan ennen lai­van valmistumista!

    Tämä­kin ihme on näh­ty. Wärt­si­lä meri­teol­li­suu­den men­tyä kon­kurs­siin sil­loi­nen lois­to­ris­tei­li­jän tilaa­ja jär­jes­ti aina­kin osa­ra­hoi­tuk­sen kes­ken jää­neel­le lai­va­pro­jek­til­le. Samas­sa rähi­näs­sä telak­ka sai nimek­seen Masa yards.

    Jotain tämän­kal­tais­ta teki­si Roy­al Carib­bean nyt. Kyse oli­si lai­van myö­häs­ty­mi­ses­tä ja sitä myö­tä saa­mat­ta jää­vis­tä tulois­ta. Ja jos jos­tain syys­tä Roy­al Carib­bean ei ostai­si­kaan lai­vaa, niin ei se myy­mät­tä jää.

  88. Tapio: Jul­kis­ten tie­to­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyr­ki­vän eroon Suo­men tela­kois­taan. Pyy­det­ty pää­oma­lai­na saat­toi sik­si olla kouk­ku, jon­ka nie­lai­se­mal­la val­tio oli­si pako­tet­tu osta­maan telak­kayh­tiö itselleen.Ajatellaanpa tilan­net­ta, että lai­va­pro­jek­tin puo­li­vä­lis­sä telak­ka oli­si menos­sa kon­kurs­siin. Val­tiol­la oli­si sil­loin käsis­sään lähes mil­jar­din upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tuut, ja tela­kal­la makai­si puo­li­val­mis lai­va. Kuka­han rahoit­tai­si ja teki­si lai­van lop­puun, sil­lä osta­jal­ta ei herui­si dol­la­ria­kaan ennen lai­van valmistumista!

    Niin tai näin, perus­on­gel­ma on suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky. Vaik­ka Vapaa­vuo­ren mukaan tela­kan kil­pai­lu­ky­ky ei voi olla kiin­ni val­tios­ta, voi val­tio teh­dä pal­jon teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sek­si. Elo­ran­nan, Sta­dig­hin ym. sel­vi­tyk­sis­tä löy­tyy kei­no­ja riit­tä­miin. Pää­tök­siä tart­tis tehdä.

  89. kes­kus­tan sipi­län ehdot­ta­ma mal­li oli­si täs­sä kai ollut mahdollinen?(ja en tosis­saan ole kepulainen)

    soli­dium ostai­si ilmei­ses­ti kon­kurs­si­kyp­sän telakan(suomi)pois esim.eurolla ja perus­taa uuden oy suo­mi telak­ka ab:n ja saa lai­va­ti­lauk­set Suomeen.

    tämä mal­li vaan ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kel­paa nykyhallitukselle.

    ei sii­tä var­maan lois­to­bis­nes­tä oli­si saa­nut mut­ta jos ver­ra­taan tule­viin työt­tö­myys­tur­va kului­hin niin val­tio oli­si jää­nyt voitolle.

    nyt se on myöhäistä.(ainakin tämän lai­van osalta)

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    tapio Taka­lo lähes­tyy ongel­man ydintä.

    Toi­sin sanoen hal­li­tus ei pidä meri­teol­li­suut­ta ala­na jon­ka tule­vai­suu­des­ta kan­nat­taa pitää huol­ta? Rans­kas­sa näh­dään asia toisin.

    Val­tio pait­si omis­taa myös lisää omis­tuk­si­aan monis­sa sur­keis­sa yhtiöis­sä jot­ka toi­mi­vat kroo­ni­ses­ti tap­piol­li­sil­la toi­mia­loil­la: Fin­nair, Rau­ta­ruuk­ki, Tal­vi­vaa­ra, Outo­kum­pu… Jos meri­teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja pide­tään vähem­män tär­kei­nä niin kan­ta­kaa vas­tuun­ne ja sano­kaa se ääneen. Vapaa­vuo­ri­kin keh­taa väit­tää hal­li­tuk­sen teh­neen kai­ken voi­ta­van tilauk­sen saamiseksi.

  91. Haluai­sin tie­tää, kuka oli se, joka vuo­ti jul­ki­suu­teen tämän suu­ren lii­ke­sa­lai­suu­den, siis Turun tela­kan rahoitusvaikeudet.
    Hän on syyl­li­nen sii­hen, että rans­ka­lai­set huo­ma­si­vat tilai­suu­ten­sa tulleen.
    Sen huo­mion jäl­keen suo­ma­lai­sil­la ei todel­li­suu­des­sa ollut mitään mahdollisuuksia.

    Epäi­len, että Turun tela­kan joh­to on möhlinyt.

  92. Pro­fes­so­ri Tai­na hel­mi­kuu 2011:
    http://yle.fi/uutiset/professori_jattiristeilija_upotti_turun_telakan/5085709

    Ana­ly­soi­tiin­ko kos­kaan tar­peek­si hyvin, mik­si tuli tappiota?
    Oli­si pitä­nyt taju­ta, mit­kä kus­tan­nuk­set ajoi­vat ohit­se kau­pan sopi­mi­sen jälkeen.
    Ja mitä teki­vät kaik­ki ne, jot­ka vboi­vat vai­kut­taa kilpailukykyyn?

    Täl­lai­sis­sa suu­ris­sa­pro­jek­teis­sa pitäi­si esi­mer­kik­si pal­kat sopia kiin­tei­nä etukäteen.

  93. Tapio:
    Jul­kis­ten tie­to­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyr­ki­vän eroon Suo­men tela­kois­taan. Pyy­det­ty pää­oma­lai­na saat­toi sik­si olla kouk­ku, jon­ka nie­lai­se­mal­la val­tio oli­si pako­tet­tu osta­maan telak­kayh­tiö itselleen.

    Aja­tel­laan­pa tilan­net­ta, että lai­va­pro­jek­tin puo­li­vä­lis­sä telak­ka oli­si menos­sa kon­kurs­siin. Val­tiol­la oli­si sil­loin käsis­sään lähes mil­jar­din upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tuut, ja tela­kal­la makai­si puo­li­val­mis laiva. 

    Kuka­han rahoit­tai­si ja teki­si lai­van lop­puun, sil­lä osta­jal­ta ei herui­si dol­la­ria­kaan ennen lai­van valmistumista! 

    Mie­tin kyl­lä tätä mah­dol­li­suut­ta jo aiem­pia kom­ment­te­ja­ni kir­joit­taes­sa. Eikö täs­sä tapauk­ses­sa kan­nat­tai­si kui­ten­kin ottaa lai­va­ti­laus ja teh­dä se sit­ten vaik­ka val­tion takuul­la ja rahoi­tuk­sel­la lop­puun, jos tela­kan omis­ta­jal­ta omat rahat lop­pu­vat. Omis­taa­han Rans­ka­kin osan sii­tä tela­kas­ta, jol­le tilaus nyt meni.

    Kukaan ei ole epäil­lyt vie­lä lai­van tilaa­jan mak­su­val­miut­ta eikä tela­kan kykyä val­mis­taa saman­lai­nen lai­va kuin kak­si edel­lis­tä, joten mie­les­tä­ni telak­ka kan­nat­tai­si pelas­taa, vaik­ka se oli­si­kin kon­kurs­si­kyp­sä. Käsi­tyk­se­ni mukaan myös Yhdys­val­lois­sa pelas­tet­tiin auto­teol­li­suus jul­ki­sin toi­min sen ajau­dut­tua suu­riin vai­keuk­siin muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Mut­ta eihän Suo­men hal­li­tuk­sel­ta täl­lai­seen rii­tä rohkeus.

    Minus­ta Suo­men hal­li­tuk­sen rat­kai­su on hyväk­syt­tä­vä vain sii­nä tapauk­ses­sa, että hal­li­tuk­sel­la on ris­tei­li­jä­ti­laus­ta parem­pi ja kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi suun­ni­tel­ma ole­mas­sa 10000 hen­ki­lö­työ­vuo­den luo­mi­sek­si muu­ta­man seu­raa­van vuo­den ajal­le. Täl­lai­nen suun­ni­tel­ma voi­tai­siin toki teh­dä, ja Juha Sipi­lä on tämän suun­tai­sia toi­mia jo ehdot­ta­nut­kin, mut­ta epäi­len kyl­lä hal­li­tuk­sen kykyä saa­da aikaan mitään sellaista.

  94. Onko parem­pia ehdotuksia?

    Mene­tim­me hal­li­tuk­sen vir­hear­vion takia välit­tö­mäs­ti lähes mil­jar­din arvos­ta vien­ti­tu­lo­ja. Se ei ole pik­kusum­ma. Finn­ve­ra­kin menet­ti kym­me­nien mil­joo­nien takaustuotot. 

    Vali­tet­ta­vas­ti vaa­ras­sa on heti myös kak­si muu­ta ris­tei­li­jä­ti­laus­ta (TUI 1 ja 2), joi­den rahoi­tus­pa­ket­ti kaa­tui samas­sa yhtey­des­sä. Nii­den arvo on liki 800 mil­joo­naa euroa, ja töi­den pitäi­si alkaa jo maa­lis­kuus­sa. Pahim­mil­laan Turun telak­ka hil­je­nee siis jo kevääl­lä. Lisäk­si sivu suun meni optio toi­seen jät­ti­ris­te­li­jään, arvol­taan noin 1 miljardieuroa. 

    Yhdel­lä pää­tök­sel­lä hal­li­tus onnis­tui siis tor­ju­maan jopa noin 2,7 mrd euron vien­ti­tu­lo­jen saa­mi­sen Suo­meen lähivuosina.Tuollaista suo­ra­sel­käi­syyt­tä ei voi kuin ihailla.

    Sil­ti tekee mie­li kysyä, oli­si­ko rahoi­tus­pa­ke­tin kaa­ta­jil­la ken­ties tar­jot­ta­va­naan vaih­toeh­toi­nen, yhtä rea­lis­ti­nen tapa tie­na­ta kan­san­ta­lou­teem­me 2,7 mrd euroa ame­rik­ka­lais­ta tai muu­ta ulko­mais­ta rahaa? Oli­si­ko teil­lä joku parem­pi ehdo­tus kuin­ka var­mis­taa jopa 35 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta suo­ma­lai­seen teollisuuteen?

    Val­tion omis­tus teol­li­suus­yri­tyk­sis­sä ( johon tela­kan pää­oma­lai­na oli­si voi­nut todel­la­kin olla askel) ei ole miten­kään tava­ton­ta maa­il­mal­la eikä Suo­mes­sa. Soli­dium ja Teol­li­suusi­joi­tus ovat juu­ri ole­mas­sa sitä var­ten, että myös val­tio voi omis­ta­ja­na­kin har­joit­taa aktii­vis­ta elin­kei­no-ja teollisuuspolitiikkaa. 

    Suo­ma­lai­sen meri­teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­vyn ja sen todel­la­kin vält­tä­mät­tö­män kan­nat­ta­vuu­den paran­ta­mi­sen näkö­kul­mas­ta koti­mai­nen (osa)omistus STX Fin­lan­dis­sa oli­si­kin näh­tä­vä stre­te­gi­ses­ti ei suin­kaan uhka­na vaan ennen kaik­kea mahdollisuutena.

    Ris­te­li­jöi­den raken­ta­mi­nen on kor­kean tek­no­lo­gian ja vaa­ti­van osaa­mi­sen toi­mia­la, jota ei sai­si Suo­mes­ta menet­tää, kuten nyt uhkaa käydä.

    Tela­kan tase- ja kan­nat­ta­vuuson­gel­mat eivät ole niin paho­ja, ettei­kö täl­lä nyt vali­tet­ta­vas­ti mene­te­tyl­lä tilaus­kan­nal­la ja koko­nais­hyö­tyi­hin näh­den pie­nel­lä pää­oma­pa­nok­sel­la oli­si voi­tu tilan­ne korjata. 

    Mut­ta sii­hen tar­vit­tai­siin saman­lais­ta vah­vaa tah­toa edis­tää koti­mai­sen teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä kuin vaik­ka­pa Rans­kas­sa. Se taas vaa­ti­si suun­nan­muu­tos­ta nyky­po­li­tiik­kaan, jos­ta ei tai­da toi­voa olla. 

    Hir­muis­ta, sanoi­si Paa­si­ki­vi. Ja jos Kek­ko­nen­kin eläi­si niin hän lisäi­si, että saa­ta­nan tunarit!

  95. Pyy­det­ty pää­oma­lai­na saat­toi sik­si olla kouk­ku, jon­ka nie­lai­se­mal­la val­tio oli­si pako­tet­tu osta­maan telak­kayh­tiö itselleen.”

    Tämä­hän se vas­ta kul­ta­kai­vos Suo­men val­tiol­le oli­si. Suo­ma­lai­nen osaa­mi­nen on meri­teol­li­suu­den tär­kein ja arvok­kain osa. Ilman telak­kaa Suo­mi menet­täi­si mit­taa­mat­to­man arvok­kaan osaamispääoman.

    Telak­ka­kes­kus­te­lua hait­taa se, että moni ei käsi­tä, mitä lai­van raken­nus on. Se ei ole pelk­kää hit­saa­mis­ta. Sii­hen liit­tyy monen­lais­ta osaa­mis­ta tuhan­sis­sa yrityksissä.

    Täs­sä kul­je­te­taan tela­kal­la val­mis­tet­tua ker­ros­ta­loa paikalleen:
    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?cat=34

  96. Mat­ti Vii­alai­nen:

    Tela­kan tase- ja kan­nat­ta­vuuson­gel­mat eivät ole niin paho­ja, ettei­kö täl­lä nyt vali­tet­ta­vas­ti mene­te­tyl­lä tilaus­kan­nal­la ja koko­nais­hyö­tyi­hin näh­den pie­nel­lä pää­oma­pa­nok­sel­la oli­si voi­tu tilan­ne korjata. 

    Mut­ta sii­hen tar­vit­tai­siin saman­lais­ta vah­vaa tah­toa edis­tää koti­mai­sen teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä kuin vaik­ka­pa Rans­kas­sa. Se taas vaa­ti­si suun­nan­muu­tos­ta nyky­po­li­tiik­kaan, jos­ta ei tai­da toi­voa olla. 

    Ylen uuti­nen klo 0:18:
    “Rans­ka­lais­läh­de ris­tei­li­jä­ti­lauk­ses­ta: tak­ti­nen taidonnäyte

    Rans­kan STX-telak­ka alkoi kiin­nos­tua kisas­ta vii­me kesä­nä, kun rahoi­tus­vai­keu­det tuli­vat jul­ki Suomessa.
    Talous

    Rans­ka­lai­sen meri­teol­li­suut­ta käsit­te­le­vän eri­tyis­si­vus­ton meretmarine.comin mukaan ris­te­li­li­jä­ti­lauk­sen pää­ty­mi­nen Rans­kaan oli pit­kä­jän­tei­sen stra­te­gi­sen ja tak­ti­sen kau­pal­li­sen osaa­mi­sen ansiota.

    Sivus­ton mukaan Rans­kan STX-telak­ka alkoi kiin­nos­tua kisas­ta jo vii­me kesä­nä, sen jäl­keen kun Suo­mes­sa rahoi­tus­vai­keu­det tuli­vat jul­ki. STX France alkoi val­mis­tel­la moni­mut­kais­ta vaih­toeh­tois­ta rahoi­tus­pa­ket­tia visus­ti jul­ki­suu­del­ta piilossa.

    Sivus­ton mukaan STX France pyy­si alun perin lupaa emo­yh­tiö STX Euro­pel­ta tar­jouk­sen tekemiseen.

    STX Euro­pe on myös Suo­men STX:n omis­ta­ja. Kun kisa oli alka­nut, rans­ka­lai­set pai­noi­vat ras­kaas­ti kaa­sua. STX France mobi­li­soi 40 hen­gen pro­jek­ti­ryh­män, jois­ta osa työs­ken­te­li ainoas­taan rahoi­tus- ja jur­dis­ten kysy­mys­ten kim­pus­sa, meretmarine.com ker­too. Sivus­ton mukaan tak­tiik­ka­na oli val­mis­tel­la tar­jous isku­kun­toon salas­sa ja tuu­dit­taa suo­ma­lai­set hyvän olon tunteeseen.

    STX France tie­si kui­ten­kin, että suo­ma­lai­sil­la tulee vipi­nää kint­tui­hin heti, kun hank­keen sivu suun mene­mi­sen mah­dol­li­suus tulee jul­ki­suu­teen. Rans­ka­lai­set oli­vat oikeassa.

    Rans­ka kyke­ni kui­ten­kin säi­lyt­tä­mään yllä­ty­sis­kus­ta saa­man­sa etu­mat­kan. Meretmarine.comin mukaan vii­me vii­kol­la, samaan aikaan kun Suo­men hal­li­tus vie­lä piti krii­si­ko­kouk­si­aan, sopi­mus alle­kir­joi­tet­tiin Rans­kas­sa. Tar­jous oli esi­tel­ty Yhdys­val­lois­sa 15. joulukuuta.

    Talous­mi­nis­te­riö tii­viis­ti hake­mas­sa rahoitusta

    - Tilaus on hie­man sat­tu­man tulos­ta, mut­ta se joh­tuu myös pal­jon teke­mäs­täm­me val­mis­te­lus­ta, mää­rä­tie­toi­suu­des­tam­me ja saa­mas­tam­me tues­ta, STX Francen toi­mi­tus­joh­ta­ja Lau­rent Cas­taign sanoo haastattelussa.

    Cas­taign antaa haas­tat­te­lus­sa ymmär­tää, että yksi kes­kei­sis­tä jul­ki­sis­ta tuis­ta tuli luot­to­ja ja vakuu­tuk­sia jaka­val­ta Coface ‑lai­tok­sel­ta.

    - Mitä suu­rem­pia hank­keet ovat, sitä vai­keam­paa vien­ti­tu­ki­jär­jes­tel­miä, kuten Cofacea, on käyt­tää, var­sin­kin hal­lin­nol­li­ses­sa mie­les­sä, Cas­taign sanoi. Lisäk­si Cas­taign kiit­tää val­tio­val­taa sii­tä, että sen avul­la tar­jouk­seen löy­det­tiin mukaan oikeat pankit.”

    Kun näin on,
    minua suu­res­ti kiin­nos­tai­si tietää,
    mitä Vii­alai­sen mie­les­tä Suo­men hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si osa­ta ja muuttaa.

  97. tpyy­luo­ma: Voi kun oli­si joku tapa työl­lis­tää 12 000 ihmis­tä vuo­dek­si noin 700 mil­jo­nal­la (takuut + inno­vaa­tio­tuet + pää­oma­lai­na), eli vajaa vii­den ton­nin kuukausipalkalla? 

    Jaa, no jos ker­ran tie­dät, että kuin­ka 100 mil­joo­nan panos­tuk­sel­la ja 600 mil­joo­nan takauk­sel­la muu­ta­mak­si vuo­dek­si saa­tai­siin yli 700 mil­joo­nan euron vien­ti­tu­lot ja yli 10000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta, niin ker­ro meil­le muil­le­kin. Var­sin­kin hal­li­tuk­sen oli­si täs­tä syy­tä olla kiinnostunut.

  98. Rans­kan hal­li­tuk­sel­la on ollut suu­ret sisä­po­liit­ti­set pai­neet saa­da Saint-Nazai­ren tela­kal­le töi­tä. Kun Rans­kan val­tio omis­taa kol­man­nek­sen STX Frances­ta ja pys­tyy toi­mi­maan sekä yhtiön sisäl­lä että val­tio­ta­sol­la, Suo­mi oli­si tus­kin pys­ty­nyt jous­ta­maan riit­tä­väs­ti. Lisä­kil­pai­lu oli­si tul­lut STX:lle entis­tä­kin edullisemmaksi.

    Lail­lis­ta tai ei, isot maat mää­rää­vät peli­sään­nöt EU:ssakin.

  99. Mat­ti Vii­alai­sel­le voi­si sanoa sen että Suo­men kan­san­ta­lou­den tuo­tan­to on abso­luut­ti­ses­ti lii­an pie­ni ver­rat­tu­na Rans­kaan tai Kore­aan jot­ta voi­sim­me rahoit­taa tukiai­sil­la joi­tain tiet­ty­jä tär­keik­si kat­sot­tu­ja teol­li­suu­den aloja.

    Val­tion pitäi­si var­mis­taa toi­mi­vat kil­pai­lue­del­li­tyk­set yri­tyk­sil­le, ei sot­keen­tua asioi­hin tai verot­ta­mal­la tuho­ta nii­tä kilpailuedellytyksiä.

    Jaet­ta­vat tukiai­set vaa­ti­vat sen että jos­tain syn­tyy yli­jää­mää jota jakaa tär­keik­si kat­so­tuil­le toi­mia­loil­le. Mik­si nor­maa­lien kil­pai­lu­ta­lou­des­sa elä­vien toi­mia­lo­jen pitäi­si kus­tan­taa jon­kun muun suo­si­kik­si vali­tun toi­mia­lan lähes feo­daa­li­set oikeudet?

  100. Saa­ra: Luu­len­pa, että huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä löy­täi­si käyt­töä uusil­le työn­te­ki­jöil­le, jos val­tio mak­sai­si jokai­ses­ta kymp­pi­ton­nin vuo­des­sa. Ei siis muu­ta kuin piik­ki auki, ja kan­san­ta­lous pelastuu? 

    No ei se aina­kaan näil­lä nykyi­sen hal­li­tuk­sen toi­mil­la pelas­tu. Jos Saa­ra sinul­la on Turun tela­kan lisäk­si tie­dos­sa mui­ta­kin sel­lai­sia yri­tyk­siä, jot­ka yhtä lai­nat­tua euroa koh­ti tuo­vat vähin­tään seit­se­män euroa vien­ti­tu­lo­ja Suo­meen, niin kyl­lä aina­kin minä mie­lel­lä­ni sel­lai­seen yri­tyk­seen sijoit­tai­sin. Täs­tä­kin lai­nas­ta koi­tu­vat kus­tan­nuk­set val­tio oli­si saa­nut vero­tu­loi­na enem­män kuin täy­si­mää­räi­ses­ti takaisin.

  101. Rai­mo K: Ehkä hänen (kuka lie­nee) oli­si syy­tä tul­la julkisuuteen?

    En ole jul­ki­suu­den hen­ki­lö, eikä minul­la ole mitään sisä­pii­rin tietoa. 

    STX vain näyt­tää toi­mi­van perin­tei­sel­lä exit-strategialla:

    - Tytä­ryh­tiön oma pää­oma ja tulos kupa­taan emo­yh­ti­öön siten, että tytär näyt­tää tap­pio­ta vuo­des­ta toiseen.
    — Tytä­ryh­ti­öön ei teh­dä investointeja.

    Täl­lä ei ole vält­tä­mät­tä mitään teke­mis­tä STX-Fin­lan­din todel­li­sen kan­nat­ta­vuu­den eikä sen hen­ki­lös­tön tai ali­hank­ki­joi­den osaa­mi­sen kans­sa. Jos­sain vain on teh­ty pää­tös, on näi­tä Suo­mes­sa­kin nähty.

    Luu­len­pa, että kau­pan saa­nut telak­ka tulee ole­maan aika­tau­lu­vai­keuk­sis­sa. STX:n suo­ma­lai­sil­la ali­hank­ki­joil­le tar­jou­tuu nyt mah­dol­li­suus pääs­tä mukaan isoi­hin kuvioihin.

    Peli tuli­si ole­maan raa­kaa, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, ettei pulp­pua­va läh­de pilaannu.

  102. Nuk­ku­Mat­ti: Mie­tin kyl­lä tätä mah­dol­li­suut­ta jo aiem­pia kom­ment­te­ja­ni kir­joit­taes­sa. Eikö täs­sä tapauk­ses­sa kan­nat­tai­si kui­ten­kin ottaa lai­va­ti­laus ja teh­dä se sit­ten vaik­ka val­tion takuul­la ja rahoi­tuk­sel­la lop­puun, jos tela­kan omis­ta­jal­ta omat rahat lop­pu­vat. Omis­taa­han Rans­ka­kin osan sii­tä tela­kas­ta, jol­le tilaus nyt meni.Kukaan ei ole epäil­lyt vie­lä lai­van tilaa­jan mak­su­val­miut­ta eikä tela­kan kykyä val­mis­taa saman­lai­nen lai­va kuin kak­si edel­lis­tä, joten mie­les­tä­ni telak­ka kan­nat­tai­si pelas­taa, vaik­ka se oli­si­kin konkurssikypsä. 

    Kyl­lä, mut­ta eikö kui­ten­kin oli­si parem­pi ostaa ana­ly­soi­tu telak­ka täs­sä ja nyt kuin pak­ko­raos­sa jos­kus myö­hem­min, jol­loin se oli­si tyh­jiin kupat­tu ja ilman uusia tilauksia.

  103. Alkaa tun­tua sil­tä, etä rans­ka­lai­set tie­si­vät jo kesäl­lä 2012, ettei Suo­men hal­li­tus tule luo­tot­ta­maan Turun telak­kaa. Tämän vuok­si siel­lä alet­tiin 40 hen­gen voi­min val­mis­tel­la rahoi­tus­ta ja luo­to­tus­ta Saint-Nazair­ren telakalle.

    Mis­sään kon­ser­nis­sa ei sal­li­ta kah­den maayh­tiön pääl­lek­käis­tä myyn­ti­työ­tä, mark­ki­noin­tia ja suun­nit­te­lua. Jos­ta­kin syys­tä STX Francel­le pääl­le­käi­nen myyn­ti­työ sal­lit­tiin tilan­tees­sa, jos­sa STX suo­mi oli­si voi­nut toi­mit­taa liu­ku­hih­nal­ta kol­man­nen Oasis-luo­kan aluksen.

    Kum­mal­lis­ta on myös Jyri Häkä­mie­hen läh­tö elin­kei­no­mi­nis­te­rin ja talous­po­liit­ti­sen minis­te­ri­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­jan pal­lil­ta juu­ri ennen surul­li­sen kuu­lui­saa kokous­ta. Sää­lik­si käy Vapaa­vuor­ta, joka otti minis­te­rin pes­tin vas­taan tie­tä­mät­tä mitä sii­tä seuraa.

    Kol­mas mie­len­kiin­toi­nen point­ti on Rans­kan val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin Pier­re Mosco­vicin julis­tus pari päi­vää ennen Suo­men talous­po­liit­ti­sen minis­te­ri­va­lio­kun­nan pää­tös­tä, että Saint-Nazair­ren säilytetään.

    Eihän täs­sä ole vain käy­nyt niin, että ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen siir­to Rans­kaan sovit­tiin EU:ssa poliit­ti­sel­la tasol­la? Suo­men hal­li­tus näyt­tää tar­ke­tu­van täy­sin mit­tä­tö­miin muo­to­seik­koi­hin ris­tei­li­jä­ti­lauk­ses­sa, jos­sa puhu­taan 20.000 mies­työ­vuo­des­ta + optio­aluk­sen toi­ses­ta 20.000 miestyövuodesta.

  104. Kan­nat­taa­ko asi­aa enää sel­vit­tää. Suo­men hal­li­tuk­sel­la on ollut suu­ria meno­ja Euro­krii­si­mai­den tuke­mi­ses­sa. Suo­men hal­li­tus on sitou­tu­nut jät­ti­läs­mäi­siin takui­siin Euro­krii­si­mai­den vakuuk­sis­sa. Suo­men pank­ki on luo­tot­ta­nut EKP:n osa­na jär­kyt­tä­vän suu­ril­la sum­mil­la Euro­krii­si­mai­den tuki­pa­ket­te­ja. Kai­ken taka­na ja vas­tuus­sa on suo­ma­lai­nen veronmaksaja.

    Suo­men hal­li­tuk­sel­la on lisäk­si tie­dos­sa se, että Mal­tan, Por­tu­ga­lin, Slo­va­kian, Espan­jan ja jopa Ita­lian tuki­pa­ke­tit ovat tulos­sa mak­set­ta­vik­si yhdes­sä krei­kan seu­raa­van tuki­pa­ke­tin kans­sa. Nii­hin tar­vi­taan pal­jon rahaa.

    Suo­men hal­li­tuk­sel­la ei ole meh­dol­li­suut­ta syy­tää veron­mak­sa­jain raho­ja kaik­keen. Jos­tain on pak­ko sääs­tää. Hal­li­tuk­sen yksi­mie­li­sen kan­nan­o­ton mukaan vähi­ten tar­peel­li­nen oli nyt Korea­lais­te­la­kan luot­to. Tämä oli sel­keä hal­li­tuk­sen har­kin­taan perus­tu­va pää­tös. Joten puli­nat pois.

    Jos joku halu­aa etsiä syyl­lis­tä tapah­tu­maan, pitää kat­se kään­tää vii­mei­siin edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Suo­men kan­sa valit­si täl­löin Suo­mel­le tämän vaa­li­kau­den joh­ta­jat. Ja he joh­ta­vat niin kau­an, kuin kan­sa halu­aa. Äänes­tä­jien, jot­ka eivät ole tyy­ty­väi­siä hal­li­tuk­sen toi­miin on syy­tä har­ki­ta tar­kem­min oikei­ta puo­luei­ta ja hen­ki­löi­tä seu­raa­vis­sa vaaleissa.

    1. Suo­men hal­li­tuk­sel­la on ollut suu­ria meno­ja Euro­krii­si­mai­den tukemisessa.

      Mis­tä­hän tuo­ki väi­te on peräi­sin? Ei pitäi­si uskoa per­su­jen kaik­kia väit­tei­tä. Tois­tai­sek­si ei ole menoik­si jou­dut­tu kir­jaa­maan senttiäkään.
      Euro­krii­si kyl­lä mak­saa meil­le. Mene­tet­ty­nä kan­san­tu­lo­na 20 mil­jar­dia euroa joka vuo­si, mut­ta toits­tai­sek­si krii­si­mai­den lai­noit­ta­mi­ses­sa ollaan voitolla.

  105. Evert The Neve­Rest:
    Minä en puhui­si enää lai­va­ti­lauk­ses­ta, kun on kyse yhteen­sä vii­des­tä maa­il­man suu­rim­mas­ta ris­tei­li­jäs­tä (kak­si val­mis­tet­tu + tämä + kak­si seuraavaa). 

    Puhui­sin mie­luum­min inves­toin­nis­ta Suomeen:

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128340-suomen-viennin-tila-stubb-molok-ja-afrikka

    Kysy­mys ei ollut ame­rik­ka­lai­ses­ta inves­toin­nis­ta Suo­meen, tuot­teen osto ei ole inves­toin­ti myyjään.

    Hal­li­tuk­sen pää­tös ei myös­kään ollut inves­toin­ti meri­teol­li­suu­teen tai työl­li­syy­teen — päinvastoin.

    Nyt Iha­lai­nen lupai­lee äkil­li­sen raken­ne­muu­to­sa­lu­een krii­si­tuen jat­koa, suo­mek­si sanot­tu­na: lai­te­taan­pa tal­lin ovi kiin­ni, hevo­nen on jo karannut.

    1. Tuo Finn­ve­ran takuu on osta­jaan koh­dis­tu­van ris­kin vakuut­ta­mis­ta. Tämä­kään ris­kin ei ole vaa­ti­ma­ton, sil­lä aina voi tul­la mie­leen put­sa­ta yhtiön velat kon­kurs­sin kaut­ta. Sil­loin ris­tei­li­jä jää tie­tys­ti Suo­men val­tiol­le, mut­ta ris­tei­li­jäl­lä on yksi ainoa mah­dol­li­nen osta­ja, ris­tei­ly-yri­tyk­sen toi­min­taa jat­ka­va mel­kein saman nimi­nen yhtiö, joka tie­tää monopoliasemansa.

  106. Olen seu­ran­nut ame­rik­ka­lais­ten elä­män­ta­paa pai­kan päällä.
    En usko, että ame­rik­ka­lai­nen pys­tyy kulut­ta­maan ener­gi­aa ja saas­tut­ta­maan ympä­ris­töä ris­tei­li­jäl­lä olles­saan yhtä pal­jon kuin mais­sa ollessaan.

  107. Tapio:
    ‘snip’
    Täl­lä ei ole vält­tä­mät­tä mitään teke­mis­tä STX-Fin­lan­din todel­li­sen kan­nat­ta­vuu­den eikä sen hen­ki­lös­tön tai ali­hank­ki­joi­den osaa­mi­sen kans­sa. Jos­sain vain on teh­ty pää­tös, on näi­tä Suo­mes­sa­kin nähty.
    ‘snip’

    Muu­ten hyvä ana­lyy­si, mut­ta aika vai­kea on myy­dä lai­vaa, jota ei osa­ta tehdä.

    No, rans­ka­lai­set myi­vät Suo­meen ydin­voi­ma­lan yhdes­sä sak­sa­lais­ten kans­sa uskoen, että kyl­lä joku osaa teh­dä sen — no, sak­sa­lai­set kyl­läs­tyi­vät ja tulos alkaa olla näkyvissä.

    Ja nyt Rans­kas­ta kysel­lään, että kuka­han suun­nit­te­li­si sen tar­jo­tun lai­van… joten­kin tut­tu kuvio.

    Nyt kan­nat­tai­si var­mis­taa, että ne TUI Crui­se­sin tilaa­mat lai­vat todel­la teh­dään — siis Suomessa.

  108. Tapio:
    ‘snip’
    STX vain näyt­tää toi­mi­van perin­tei­sel­lä exit-strategialla:

    - Tytä­ryh­tiön oma pää­oma ja tulos kupa­taan emo­yh­ti­öön siten, että tytär näyt­tää tap­pio­ta vuo­des­ta toiseen.
    — Tytä­ryh­ti­öön ei teh­dä investointeja.
    ‘snip’

    No, eme­ri­tus­pe­ro­fes­so­ri Jor­ma Tai­nan mukaan, johon edel­lä on kom­men­tis­sa vii­tat­tu, siel­lä ei ole ollut mitään kupat­ta­vaa, päinvastoin.
    Tosin tämän­kään väit­teen tuek­si ei ole tois­tai­sek­si ilmen­nyt mitään…

  109. Saat­taa olla, että STX:lle tulee huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mak­si teh­dä ris­tei­li­jä Rans­kas­sa kuin Turus­sa, jos­sa tie­to-tai­to oli­si val­mii­na. Vai onko tar­koi­tus lopet­taa Turun telak­ka ja hou­ku­tel­la osaa­jat Rans­kaan, parem­pien tukien äärelle?

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä­hän tuo­ki väi­te on peräi­sin? Ei pitäi­si uskoa per­su­jen kaik­kia väit­tei­tä. Tois­tai­sek­si ei ole menoik­si jou­dut­tu kir­jaa­maan senttiäkään.
    Euro­krii­si kyl­lä mak­saa meil­le. Mene­tet­ty­nä kan­san­tu­lo­na 20 mil­jar­dia euroa joka vuo­si, mut­ta toits­tai­sek­si krii­si­mai­den lai­noit­ta­mi­ses­sa ollaan voitolla.

    Onhan se muka­vaa. kun vas­tui­ta ei tar­vit­se kir­ja­ta menoik­si — vie­lä. Toi­vo­kaa­me, että ei tarvitse.

  111. hen­pec:
    ‘snip’
    Mis­sään kon­ser­nis­sa ei sal­li­ta kah­den maayh­tiön pääl­lek­käis­tä myyn­ti­työ­tä, mark­ki­noin­tia ja suun­nit­te­lua. Jos­ta­kin syys­tä STX Francel­le pääl­lek­käi­nen myyn­ti­työ sal­lit­tiin tilan­tees­sa, jos­sa STX suo­mi oli­si voi­nut toi­mit­taa liu­ku­hih­nal­ta kol­man­nen Oasis-luo­kan aluksen.
    ‘snip’

    Suo­men hal­li­tus teki ensim­mäi­sen jah­kai­le­van pää­tök­sen­sä elo­kuus­sa. Tot­ta kai STX:llä syn­tyi saman­tien suun­ni­tel­ma B.

  112. Höry­ve­tu­rien val­mis­ta­mi­nen oli jos­kus Suo­mes­sa mer­kit­tä­vää teol­li­suut­ta, jos­kus sen­kin tuke­mi­nen lop­pui. Aivan oikea pää­tös vetää raja telak­ka­tuel­le, vaik­ka sitä jo tar­jot­tiin aivan tolkuttomasti.

    Kun lai­va­ti­lauk­sen työs­tä suu­rin osa menee ulko­mail­le joka tapauk­ses­sa, itke­mi­nen työ­paik­ko­jen puo­les­ta on vähän kum­mal­lis­ta. Pikem­min­kin, STX ali­han­kin­ta­ket­ju pää­see nyt uusi­lel amrkkinoille. 

    Suo­ma­lai­sen lois­to­lai­va­sun­nit­te­lun ja toteu­tuk­sen yli­voi­mai­suus on myös kysee­na­lai­nen väi­te. Lois­to­ris­te­li­jöi­tä teh­dään ympä­ri maailmaa.

    Wärt­si­lä lai­va­teol­li­su­duen kon­kurs­sin mak­sa­mi­nen riit­tä­nee Suo­men veron­mak­sa­jil­le. Kii­tos Vapaavuori! 

    Lop­pu­pe­leis­sä STX yhtiö­nä päät­tää min­ne lai­va­ti­laus menee. Suo­meen tro­mu­lai­vaa ei oli­si kai­vat­tu osa­mak­suk­si. Ran­sa­ka­li­set iloit­koon voi­tos­taan ja aika­naan saa­mis­taan tappioista.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo Finn­ve­ran takuu on osta­jaan koh­dis­tu­van ris­kin vakuut­ta­mis­ta. Tämä­kään ris­kin ei ole vaa­ti­ma­ton, sil­lä aina voi tul­la mie­leen put­sa­ta yhtiön velat kon­kurs­sin kaut­ta. Sil­loin ris­tei­li­jä jää tie­tys­ti Suo­men val­tiol­le, mut­ta ris­tei­li­jäl­lä on yksi ainoa mah­dol­li­nen osta­ja, ris­tei­ly-yri­tyk­sen toi­min­taa jat­ka­va mel­kein saman nimi­nen yhtiö, joka tie­tää monopoliasemansa. 

    Vapaa­vuo­ren tuo­reet kom­men­tit Hesa­ris­sa, minis­te­ri Iha­lai­sen lausun­not medias­sa ja Soi­nin­vaa­ran kom­men­tit tääl­lä ovat var­sin yhden­mu­kai­sia ja anta­vat sel­lai­sen kuvan, että hal­li­tus tuli vakaas­ti har­ki­ten sii­hen pää­tök­seen, että kysei­sen ris­tei­li­jän tekoa Suo­mes­sa ei kan­na­ta tukea jul­ki­sin varoin enem­pää kuin oli hal­li­tuk­sen tar­jous. Toi­vot­ta­vas­ti tämä pää­tös poh­jau­tuu parem­paan tie­toon ja laa­jem­paan ana­lyy­siin kuin on jul­kis­ten tie­do­tus­vä­li­neis­sä ker­rot­tu­jen tie­to­jen poh­jal­ta mah­dol­lis­ta pää­tel­lä. Sil­ti edel­leen epäi­len rat­kai­sun vii­saut­ta. Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen perus­teel­la rat­kai­su ei mie­les­tä­ni vai­ku­ta vii­saal­ta ja myös Rans­kan hal­li­tuk­sen arvio sopi­van jul­ki­sen tuen mää­räs­tä näyt­tää olleen toi­nen kuin Suomen.

    Mut­ta ole­te­taan kui­ten­kin het­kek­si, että hal­li­tus teki oikean pää­tök­sen. Tämän täy­tyy tar­koit­taa, että hal­li­tus olet­taa vas­taa­van suu­rui­sen talou­del­li­sen panos­tuk­sen tuot­ta­van Suo­meen enem­män hyvin­voin­tia muul­la tavoin toteu­tet­tu­na. Voi­sit­ko sinä Osmo tai minis­te­ri Vapaa­vuo­ri ker­toa, että mitä nämä muut kei­not ovat? Eikö myös näi­den mui­den kei­no­jen tuot­to suh­tees­sa talou­del­li­seen ris­kiin pitäi­si arvioi­da yhtä kriit­ti­ses­ti kuin tela­kan tuke­mi­nen? Vai onko niin, että hal­li­tus ei kat­so suo­ma­lai­sen vien­ti­teol­li­suu­den tuke­mi­sen kuu­lu­van lain­kaan vel­vol­li­suuk­siin­sa? Onko poliit­ti­nen eliit­ti jon­kin­lai­nen nyky­ajan etuoi­keu­tet­tu sää­ty, jol­la on itses­tään­sel­vyy­te­nä oikeus suo­ma­lai­sen työn tulok­siin ja nii­den verot­ta­mi­seen ja läh­tö­koh­ta­na on ole­tus, että tulon hank­ki­mi­nen on mui­den päänvaiva?

    Ei vaa­di suur­ta mie­li­ku­vi­tus­ta tul­ki­ta Vapaa­vuo­ren lausun­to­ja siten, että hänen mie­les­tään on tela­kan joh­don ja omis­ta­jan vika, että telak­ka ei ollut kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Ei tela­kan joh­to voi pal­jon­kaan sil­le, että Suo­men kus­tan­nus­ta­sol­la lai­vo­jen teke­mi­nen ei enää kan­na­ta kenel­le­kään muul­le kuin pal­kan­saa­jal­le ja verot­ta­jal­le. Ongel­ma vai­kut­tai­si kui­ten­kin ole­van enem­män kor­keat kus­tan­nuk­set kuin osaa­mi­sen puu­te. Jos Suo­mes­sa ei voi kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti raken­taa enää juu­ri min­kään­lai­sia lai­vo­ja, niin mik­si lai­van edel­li­nen nor­ja­lai­nen omis­ta­ja tai nykyi­nen korea­lai­nen omis­ta­ja inves­toi­si­vat telak­kaan? Samal­la kun Suo­men val­tio on teol­li­suu­des­sa pik­ku­hil­jaa luo­pu­nut suu­res­ta osas­ta omis­tuk­si­aan, näyt­tää se luo­pu­neen myös kiin­nos­tuk­ses­ta teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä koh­taan. Täs­tä ei hyvää seuraa.

    Mie­les­tä­ni täs­sä on sel­lai­sis­ta perus­ta­van­laa­tui­sis­ta ongel­mis­ta kysy­mys, jot­ka nime­no­maan kuu­lu­vat Suo­men hal­li­tuk­sel­le ja edus­kun­nal­le. On vas­tuun­pa­koi­lua syy­tel­lä EU:ta, Rans­kaa, telak­kaa tai työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä asioi­den tilas­ta. Vas­tuu Suo­men tule­vai­suu­des­ta ei ole etu­jär­jes­töil­lä vaan se on edus­kun­nan ja hal­li­tuk­sen käsis­sä, ja nii­den pitää uskal­taa käyt­tää kan­sal­ta saa­maan­sa valtaa.

  114. Hal­li­tus ja Suo­men pank­ki ovat kui­ten­kin sito­neet pal­jon raho­ja euron ja Krei­kan tuke­mi­seen ja sii­nä mie­les­sä ne ovat pois käy­tös­tä. Aika näyt­tää kuin­ka pal­jon menee, var­mas­ti kui­ten­kin enem­män kuin tämä 50 mil­joo­nan lai­na oli­si ollut. No sai­var­te­lua­han tämä on sanoi­si joku.

    Mut­ta perus­ky­sy­mys on olem­me­ko Suo­mes­sa lii­an kilt­te­jä , uus­li­be­raa­le­ja, oikeaop­pi­sia ja nai­ve­ja täs­sä lai­na­tues­sa. Oli­si ollut help­po mah­dol­li­suus luo­da 16000 htv:n edes­tä työ­paik­ko­ja. Mis­tä yhtä pie­nel­lä rahal­la sama määrä ?

    1. Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreik­kaan mitään. Val­tio on lai­nan­nut rahat (hal­val­la) mark­ki­noil­ta ja lai­nan­nut ne Kreik­kaan (kor­keal­la korol­la) eteen­päin. Toi­sat­siek­si ope­raa­tio on tuot­ta­nut voittoa.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    . . . Sil­loin ris­tei­li­jä jää tie­tys­ti Suo­men val­tiol­le, mut­ta ris­tei­li­jäl­lä on yksi ainoa mah­dol­li­nen osta­ja, ris­tei­ly-yri­tyk­sen toi­min­taa jat­ka­va mel­kein saman nimi­nen yhtiö, joka tie­tää monopoliasemansa.

    Mis­tä­hän tämä­kin vii­saus oikein kum­pu­aa? Jos kävi­si niin, että Roy­al Carib­bean meni­si kon­kurs­siin ja lai­va jäi­si Suo­men val­tiol­le, niin osta­jia oli­si minis­te­riön oven taka­na jonok­si asti. Kysees­sä on kui­ten­kin maa­il­man moder­nein lai­va. Hin­nas­sa toki tuli­si tak­kiin, mut­ta kuin­ka paljon,sitä ei tie­dä kukaan. Ja on vain ajan kysy­mys, kun vas­taa­van­lai­set ris­tei­ly­mark­ki­nat avau­tu­vat kau­koi­däs­sä. Poten­ti­aa­lis­ta vara­kas­ta asia­kas­kun­taa on jo.

    Tääl­lä­kin on hai­kail­tu val­tion omis­ta­man telak­kayh­tiön perään. Kii­tos ei. Sii­tä puu­has­ta on riit­tä­väs­ti huo­no­ja koke­muk­sia. En todel­la­kaan tie­dä, mis­tä hom­ma on kiin­ni, mut­ta tela­koi­ta on Suo­mes­sa­kin vai­kea saa­da kan­nat­ta­vik­si. Enkä usko koh­ta­kaan, että syy­nä oli­si­vat työn­te­ki­jöi­den lii­an suu­ret pal­kat tai lii­an lyhyt vuo­tui­nen työ­ai­ka tai lii­an var­hai­nen elä­köi­ty­mi­nen. Timo Soi­nin ihan­ne­maas­sa Ruot­sis­sa val­tion rahat eivät riit­tä­neet tela­koi­den pys­tys­sä pitä­mi­seen. Siel­lä on enää yksi ainoa telak­ka, joka tar­vi­taan Ruot­sin lai­vas­ton yllä­pi­don takia. Ja koh­ta lop­puu sekin, kun Ruot­si ajaa alas armeijansa.

    Olen sil­loin täl­löin poh­dis­kel­lut, mitä kai­kea oli­si tapah­tu­nut, jos jen­kit eivät oli­si tap­pa­neet Rau­ma-Repo­lan meri­teol­li­suut­ta. Heil­lä oli sel­vä visio Rau­ma-Repo­lan kone­pa­ja­teol­li­suu­den suun­taa­mi­ses­ta uusil­le aloil­le, joil­la pyrit­tiin maa­il­man joh­ta­vien val­mis­ta­jien jouk­koon. Esi­merk­kei­nä nyt vaik­ka met­sä­ko­neet, kiven­murs­kai­met ja öljynporauslautat.

    Uusia ja parem­pia sukel­lus­pal­lo­ja MIR‑1 ja MIR‑2 alus­ten jäl­keen ei ole teh­ty. Yri­tys­tä on kyl­lä ollut eri puo­lil­la maa­il­maa. Nyt kan­nat­tai­si sel­vit­tää, mitä kaik­kea meri­teol­li­suu­den väel­lä oli mie­les­sä yhtiön tule­vai­suu­den suh­teen. Lähes kaik­ki avain­hen­ki­löt ovat vie­lä elos­sa ja hyvis­sä hen­ki­sis­sä voi­mis­sa vaik­ka­kin eläk­keel­lä. Nämä haas­tat­te­lut voi­si aloit­taa vuo­ri­neu­vos Tau­no Mato­mäes­tä. Tähän palai­si rahaa ehkä 20 000 euroa, mut­ta tulok­sek­si saa­tai­siin vähin­tään kat­ta­va esi­tys Suo­men teol­li­suus­his­to­ri­aa, ehkä myös pal­jon muuta. 

    Ai niin, oli unoh­tua. Kai­ken nyt jul­ki­suu­teen tul­leen perus­teel­la olen edel­leen­kin sitä mieltä,että hal­li­tus teki oikean pää­tök­sen. Emme­kä me tie­dä vie­lä lähes­kään kaik­kea. Eni­ten ihme­tyt­tää tilaa­jan käytös.

    1. Tuol­lai­sel­la ris­tei­li­jäl­lä ei oikien tee kukaan muu mitään kuin sel­lai­nen, joil­la on toi­min­taan liit­ty­vä ver­kos­to val­mii­na. Sik­si osta­jia on aika vähän.

  116. JTS:
    ‘snip’
    Kun lai­va­ti­lauk­sen työs­tä suu­rin osa menee ulko­mail­le joka tapauk­ses­sa, itke­mi­nen työ­paik­ko­jen puo­les­ta on vähän kummallista.
    ‘snip’

    Var­maan­kin juu­ri tämä ulko­mai­den työl­li­syy­den tuke­mi­nen pai­noi Rans­kan hal­li­tuk­sen vaa’as­sa eniten.

  117. Nuk­ku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Mie­les­tä­ni täs­sä on sel­lai­sis­ta perus­ta­van­laa­tui­sis­ta ongel­mis­ta kysy­mys, jot­ka nime­no­maan kuu­lu­vat Suo­men hal­li­tuk­sel­le ja edus­kun­nal­le. On vas­tuun­pa­koi­lua syy­tel­lä EU:ta, Rans­kaa, telak­kaa tai työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä asioi­den tilas­ta. Vas­tuu Suo­men tule­vai­suu­des­ta ei ole etu­jär­jes­töil­lä vaan se on edus­kun­nan ja hal­li­tuk­sen käsis­sä, ja nii­den pitää uskal­taa käyt­tää kan­sal­ta saa­maan­sa valtaa. 

    No, hal­li­tus uskal­si käyt­tää sitä val­taa par­haan kykyn­sä mukaan.

    Vii­mei­sim­mäs­sä gal­lu­pis­sa Perus­suo­ma­lai­set ovat toi­sek­si suu­rin puo­lue, seu­raa­vas­sa ehkä suurin?

  118. Edis­tys­tä her­ra Soi­nin­vaa­ra, edis­tys­tä. Kel­lo 11.27 olit sitä miel­tä, että lai­va­nos­ta­jia oli­si vain yksi kap­pa­le. Kel­lo 16.05 nii­tä on jo muu­ta­ma. Kun nukut yön yli, niin löy­dät var­mas­ti vie­lä lisää.

    Voi­sit ker­toa meil­le tie­tä­mät­tö­mil­le, mikä on se ver­kos­to, jota ilman lai­vat eivät kul­je. Minul­la kun on van­han­ai­kai­nen käsi­tys, että lai­vat kul­ke­vat sata­mas­ta toi­seen ja mat­ka­toi­mis­tot myy­vät lip­pu­ja näil­le ris­tei­lyil­le. Täl­lai­sia ris­tei­ly­va­rus­ta­mo­ja on maa­il­mas­sa sato­ja, isom­pia ja pienempiä.

    Sinul­ta on myös kysyt­ty, miten niin Roy­al Carib­bean sai­si lai­van­sa ilmai­sek­si. Odo­tam­me hen­keä pidä­tel­len. Tulee­ko vastausta?

    Itseä­ni kiin­nos­taa tavat­to­mas­ti, mikä oli­si vih­reä ja eet­ti­nen tapa huo­leh­tia juo­ma­ve­des­tä lai­va­mat­koil­la, kun lähes ilmai­nen kon­dens­si­ve­si ei kelpaa.

    Ja hyväk­si lopuk­si: Teh­net ystä­väl­li­ses­ti sel­väk­si meil­le kai­kil­le, mitä tar­koi­tat ter­mil­lä “mital­tion”. Googles­ta oli hyvin vähän apua.

  119. Todel­la ikä­vää tuo STX:n kiris­tä­mi­nen. Mut­ta ei peliä ole vie­lä mene­tet­ty. Minis­te­ri Vapaa­vuo­ri tie­tää var­mas­ti mis­tä puhuu. Uskon, että Suo­men sel­vi­tyk­ses­sä ilme­nee, että rans­ka­lai­set ovat rik­ko­neet EU-sään­tö­jä, ja Suo­mi saa kuin saa­kin tilauk­sen. Kos­kaan ei kan­na­ta luovuttaa!

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreik­kaan mital­tion on lai­nan­nut rahat (hal­val­la) mark­ki­noil­ta ja lai­nan­nut ne Kreik­kaan (kor­keal­la korol­la) eteen­päin. Toi­sat­siek­si ope­raa­tio on tuot­ta­nut voittoa.

    Tuos­sa “kor­keas­sa koros­sa” ei kui­ten­kaan tai­de­ta huo­mioi­da ris­kiä täys­mää­räi­ses­ti. Muu­ten­han Kreik­ka sai­si tuon lai­nan markkinoilta.

  121. Minus­ta täs­tä koko selk­kauk­ses­ta ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen.

    Kos­ka Turun tela­kan väen yri­tys saa­da Suo­meen vien­ti­tu­lo­ja ei hal­li­tuk­sel­le kel­van­nut, niin mie­les­tä­ni hal­li­tuk­sen täy­tyi­si esit­tää kon­kreet­ti­nen ja rea­lis­ti­nen ohjel­ma, jol­la saa­tai­siin Suo­men vien­ti­teol­li­suu­teen luo­tua nämä lai­va­ti­lauk­sen myö­tä mene­te­tyt yli 10000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta muu­ta­man seu­raa­van vuo­den ajalle.

    Tämän sot­kun sel­vit­tä­mi­seen ei rii­tä Vapaa­vuo­ren ja Soi­nin­vaa­ran pes­si­mis­mi, tyy­liin “ei se lai­va­ti­laus oli­si kui­ten­kaan ollut kan­nat­ta­va” tai “jokin oli­si sil­ti men­nyt pie­leen vaik­ka se 50 mil­joo­naa oli­si annet­tu­kin”. Jos hal­li­tuk­ses­sa roh­keus ja ris­kin­sie­to­ky­ky on näin vaa­ti­ma­ton­ta ja pii­lou­du­taan itse laa­dit­tu­jen laki­py­kä­lien taak­se pii­loon, niin ei kyl­lä lupaa­val­ta näy­tä jäl­jel­lä ole­van hal­li­tus­kau­den suhteen.

    Jos hal­li­tus ei nyt kyke­ne esit­tä­mään hukat­tua lai­va­ti­laus­ta parem­pia vaih­toeh­to­ja työl­lis­tä­mi­seen ja vien­ti­tu­lo­jen hank­ki­mi­seen, niin minus­ta oli­si koko poru­kan paras­ta ero­ta ja jär­jes­tää maa­han uudet vaa­lit. Toi­vot­ta­vas­ti seu­raa­va hal­li­tus on toimintakykyisempi.

  122. Ode:

    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreik­kaan mital­tion on lai­nan­nut rahat (hal­val­la) mark­ki­noil­ta ja lai­nan­nut ne Kreik­kaan (kor­keal­la korol­la) eteenpäin.

    Suo­men ja Krei­kan kah­den­vä­lis­ten lai­no­jen kor­ko oli alun­pe­rin 3kk euribor+1,5%.
    Mar­gi­naa­lia pää­tet­tiin mar­ras­kuus­sa las­kea 0,5 pro­sent­tiin, joten kor­ko on täl­lä het­kel­lä 0,686%.
    Enpä nyt ihan kut­sui­si tuo­ta “kor­keal­la korol­la” lainaamiseksi.

    läh­de:
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20121128Kreikk/Laskelma_-_27.11.2012_Kreikka-paeaetoeksen_vaikutukset_Suomelle_lopullinen.pdf

  123. Hal­li­tus lau­koi täs­sä STX-mat­sis­sa kuusi osu­maa – kaik­ki omaan maa­liin. Se pela­si tyh­myyt­tään vää­rään päähän.

    En yhtään ihmet­te­le­li­si, jos hal­li­tus repeäi­si. Pidän sitä jopa todennäköisenä. 

    Some-indek­si ei kos­kaan ole ollut näin punai­sel­la kuin nyt. Kan­sa on suut­tu­nut, suo­ras­taan barrikadeilla.

  124. Yle-uuti­sis­sa 29.22.12 ker­rot­tiin seuraavaa:

    Ame­rik­ka­lais­va­rus­ta­mo Roy­al Carib­bean oli­si mak­sa­nut osan uuden jät­ti­ris­te­li­jän hin­nas­ta van­hal­la lai­val­la, jol­le varus­ta­mol­le ei ole enää käyt­töä. STX:n Turun tela­kal­ta ei ker­ro­ta sopi­muk­sen tar­kem­mis­ta yksityiskohdista.”

    Sanoi­sin­pa “bin­go”!

    Onnit­te­lu­ni Suo­men hal­li­tuk­sel­le, ettei se läh­te­nyt mil­jar­di­luo­kan puhal­luk­seen mukaan ja hyvän onnen toi­vo­tuk­set ranskalaisille!

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreik­kaan mitaltion

    Mikä on “mital­tion”?
    Siis ihan oikeas­ti en ymmärrä.

    on lai­nan­nut rahat (hal­val­la) mark­ki­noil­ta ja lai­nan­nut ne Kreik­kaan (kor­keal­la korol­la) eteen­päin. Toi­sat­siek­si ope­raa­tio on tuot­ta­nut voittoa.

    Onko? Eikö noi­den lai­no­jen tuot­toa ole lei­kat­tu ja raho­jen takai­sin­saa­mi­sen kans­sa ole edel­leen­kin vähän niin ja näin?

    Sep­po Nur­mi: Nyt kan­nat­tai­si sel­vit­tää, mitä kaik­kea meri­teol­li­suu­den väel­lä oli mie­les­sä yhtiön tule­vai­suu­den suhteen.

    Tuo kyl­lä kiin­nos­tai­si. Sama­ten nyt kan­nat­tai­si tut­kail­la onnis­tui­si­ko torium­reak­to­rien suun­nit­te­lu ja val­mis­ta­mi­nen suo­ma­lai­sel­la osaa­mi­sel­la. Kym­me­nen, parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä noil­le löy­tyy kysyn­tää. Kii­na tie­tys­ti ostai­si nii­tä jo nyt.

    Sil­le Ota­nie­men reak­to­ril­le­kin var­maan löy­tyi­si tutkimuskäyttöä.

    Ikä­vä vain (sen nyt vain tie­tää), että jos mitään kos­kaan saa­daan val­tion toi­mes­ta aikaan, Kokoo­mus myy sen pilk­ka­hin­taan kave­reil­leen, jot­ka istu­vat sen pääl­lä muu­ta­man vuo­den ja myy­vät sen jär­jet­tö­mäl­lä voi­tol­la ulko­mai­sel­le fir­mal­le, joka ottaa tek­no­lo­gian omis­tuk­seen­sa ja antaa suo­ma­lai­sil­le ken­kää. Onhan se ideo­lo­gi­ses­ti vää­rin, että val­tio tekee mitään.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuol­lai­sel­la ris­tei­li­jäl­lä ei oikien tee kukaan muu mitään kuin sel­lai­nen, joil­la on toi­min­taan liit­ty­vä ver­kos­to val­mii­na. Sik­si osta­jia on aika vähän.

    Pitäi­si­kö­hän Osmon aja­tel­la tätä kom­ment­ti­aan myös sil­loin, kun vähät­te­lee ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen mene­mis­tä Turun sijas­ta Ranskaan???

  127. Tapio:
    Jul­kis­ten tie­to­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyr­ki­vän eroon Suo­men tela­kois­taan. Pyy­det­ty pää­oma­lai­na saat­toi sik­si olla kouk­ku, jon­ka nie­lai­se­mal­la val­tio oli­si pako­tet­tu osta­maan telak­kayh­tiö itselleen.

    Aja­tel­laan­pa tilan­net­ta, että lai­va­pro­jek­tin puo­li­vä­lis­sä telak­ka oli­si menos­sa kon­kurs­siin. Val­tiol­la oli­si sil­loin käsis­sään lähes mil­jar­din upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tuut, ja tela­kal­la makai­si puo­li­val­mis laiva. 

    Kuka­han rahoit­tai­si ja teki­si lai­van lop­puun, sil­lä osta­jal­ta ei herui­si dol­la­ria­kaan ennen lai­van valmistumista!

    Fin­ve­ran takaus­ten vuok­si tilan­ne tilan­ne oli­si jo nyt tuo jos tila­su olis tul­lut tänne.

    Siis pyr­ki­kö hal­li­tus aktii­vi­ses­ti sii­hen ettei tilaus­ta saada ?

  128. Nuk­ku­Mat­ti: Jos Saa­ra sinul­la on Turun tela­kan lisäk­si tie­dos­sa mui­ta­kin sel­lai­sia yri­tyk­siä, jot­ka yhtä lai­nat­tua euroa koh­ti tuo­vat vähin­tään seit­se­män euroa vien­ti­tu­lo­ja Suomeen, 

    Vuon­na 2011 Suo­men vien­ti oli 77 mil­jar­dia euroa ja gtä­mä tapah­tui maa­ta­lous­vien­tiä lukuu­not­ta­mat­ta koko­naan ilman val­tion avus­tuk­sia. Siel­lä Kes­kus­tas­sa näyt­tää ole­van vai­kea ymmär­tää, että sel­lais­ta­kin talou­del­lis­ta toi­min­taa on ole­mas­sa, joka ei tar­vit­se kainalosauvoja.

  129. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja: Pitäi­si­kö­hän Osmon aja­tel­la tätä kom­ment­ti­aan myös sil­loin, kun vähät­te­lee ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen mene­mis­tä Turun sijas­ta Ranskaan???

    Kom­ment­ti­ni pitää yhä paik­kan­sa. Tuol­lai­nen mit­ta­ti­laus­työ­nä teh­ty lai­va on arvi­tin kenen­kään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­tei­li­jäy­ri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan mark­ki­noin­ti­ver­kos­to kai­kis­ta elä­ke­läis­ker­hois­ta alkaen. Jos lai­va jäi­si Finn­ve­ran omis­tuk­seen ja perus­tet­tai­siin Finn­ve­ra Tra­vels, joka pani­si leh­teen pie­nen ilmoi­tuk­sen ris­tei­lyis­tä, aika tyh­jä­nä lai­va seilaisi.

  130. Kuin­ka tyh­mää saa leik­kiä?:
    Todel­la ikä­vää tuo STX:n kiris­tä­mi­nen. Mut­ta ei peliä ole vie­lä mene­tet­ty. Minis­te­ri Vapaa­vuo­ri tie­tää var­mas­ti mis­tä puhuu. Uskon, että Suo­men sel­vi­tyk­ses­sä ilme­nee, että rans­ka­lai­set ovat rik­ko­neet EU-sään­tö­jä, ja Suo­mi saa kuin saa­kin tilauk­sen. Kos­kaan ei kan­na­ta luovuttaa!

    Ei oli­si kan­nat­ta­nut luovuttaa!
    Tämän päi­vän Turun Sano­mis­sa (hel­sin­ki­läi­nen) pro­fes­so­ri Juha Rai­tio selit­tää juu­ri samoin, että peli on vie­lä kes­ken. Eipä ole, peli on menetetty.

    Arvon pro­fes­so­ri ker­too, että lai­va­ti­lauk­sel­le oli­si voi­tu myön­tää vain 1) inno­vaa­tio­tu­kea ja 2) alue­tu­kea. Ja inno­vaa­tio­tu­kea myön­net­tiin, alue­tu­kea ei.
    Kui­ten­kin jo telak­ka­krii­sin edel­li­ses­sä vai­hees­sa telak­ka­teol­li­suus julis­tet­tiin äkil­li­sen raken­ne­muu­tok­sen toi­mia­lak­si (ja Iha­lai­nen liput­taa sen jat­ka­mi­sen puo­les­ta), joten alue­tu­kea oli­si voi­tu myöntää.

    Ja Rans­ka tulee var­mas­ti vetoa­maan ao. artiklan koh­taan, jon­ka mukaan tukea voi­daan myön­tää “talou­del­li­sen kehi­tyk­sen edis­tä­mi­seen alueil­la … joil­la vajaa­työl­li­syys on vaka­va ongel­ma” — ja onhan se St. Nazai­ren telak­ka­teol­li­suu­des­sa. Suo­mes­sa ei ihan vielä.

  131. Mik­sei hal­li­tus myön­tä­nyt 50 mil­joo­nan lai­naa ehdol­li­se­na eli jos kaup­pa syn­tyi­si, rahat siir­ret­täi­siin tela­kan tilil­le, muus­sa tapauk­ses­sa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopi­mus­tek­nis­tä estettä. 

    Jos hal­li­tus luot­ti, että urak­kaa ei Tur­kuun tule, kau­pan valu­mi­nen muu­al­le ei täl­löin oli­si hal­li­tuk­sen vas­tuul­la mil­lään taval­la eikä oli­si tar­vet­ta jos­sit­te­luun. Vai pelät­tiin­kö juu­ri sitä, että kaup­pa saa­daan­kin tän­ne 50 mil­joo­nal­la. En kek­si muu­ta­kaan seli­tys­tä. Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus ker­too todel­li­set motii­vit jul­ki­suu­teen rehellisesti.

  132. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kom­ment­ti­ni pitää yhä paik­kan­sa. Tuol­lai­nen mit­ta­ti­laus­työ­nä teh­ty lai­va on arvi­tin kenen­kään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­tei­li­jäy­ri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan mark­ki­noin­ti­ver­kos­to kai­kis­ta elä­ke­läis­ker­hois­ta alkaen. Jos lai­va jäi­si Finn­ve­ran omis­tuk­seen ja perus­tet­tai­siin Finn­ve­ra Tra­vels, joka pani­si leh­teen pie­nen ilmoi­tuk­sen ris­tei­lyis­tä, aika tyh­jä­nä lai­va seilaisi.

    Tie­tys­ti Finn­ve­ra voi aina vuo­kra­ta aluk­sen ris­tei­ly-yhtiöl­le. Eihän sel­lai­sen yhtiön ydin­toi­min­taa ole omis­taa aluk­sia vaan ris­tei­ly­jen jär­jes­tä­mi­nen. Voi­si olla jopa hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, kos­ka pää­omaa vapautuisi.

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreik­kaan mitään. Val­tio on lai­nan­nut rahat (hal­val­la) mark­ki­noil­ta ja lai­nan­nut ne Kreik­kaan (kor­keal­la korol­la) eteen­päin. Toi­sat­siek­si ope­raa­tio on tuot­ta­nut voittoa.

    Eikö tätä rahoi­tus­bis­nes­tä kan­nat­tai­si har­joit­taa laa­jem­min­kin jos on kaik­kien osa­puol­ten kan­nal­ta edul­lis­ta ja hyödyllistä? 

    Kyl­lä rahal­le on aina käyt­töä, var­sin­kin jos ei edes tule val­tion kas­sas­ta. Sil­loin­han se on suo­ras­taan ilmaista.

    Jos­tain kum­man näi­tä rahoi­tusin­stru­ment­te­jä raken­te­le­va hal­li­tus haluai­si kui­ten­kin kiel­tää pikavipit…

  134. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuon­na 2011 Suo­men vien­ti oli 77 mil­jar­dia euroa ja tämä tapah­tui maa­ta­lous­vien­tiä lukuu­not­ta­mat­ta koko­naan ilman val­tion avus­tuk­sia. Siel­lä Kes­kus­tas­sa näyt­tää ole­van vai­kea ymmär­tää, että sel­lais­ta­kin talou­del­lis­ta toi­min­taa on ole­mas­sa, joka ei tar­vit­se kainalosauvoja. 

    On toki ole­mas­sa omil­laan pär­jää­vää vien­ti­teol­li­suut­ta ja hyvä niin. Vali­tet­ta­vas­ti sel­lai­sen toi­min­nan edel­ly­tyk­set Suo­mes­sa näyt­tä­vät vain heik­ke­ne­vän kai­ken aikaa. Ja on tur­ha lykä­tä vien­ti­teol­li­suu­den ongel­mia koko­naan maa­il­man­laa­jui­sen kas­vun hidas­tu­mi­sen syyk­si. Ruot­sin ja Suo­men vien­ti­ti­las­to­jen ver­tai­lu pal­jas­taa ongel­man, ja sen syy ei ole eurokriisi.

    Ja ilmei­ses­ti Suo­men poliit­tis­ta eliit­tiä ei tämä asia ja työt­tö­myys pal­jon het­kau­ta, tai aina­kaan niin pal­jon, että oikeas­ti kää­rit­täi­siin hihat ja ryh­dyt­täi­siin tosi­toi­miin. Tode­taan vain pää­mi­nis­te­ri Katai­sen uuden vuo­den ter­veh­dyk­sen tapaan kau­niis­ti, että “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perim­mäi­nen käyt­tö­voi­ma ei ole veroeu­ro vaan lähim­mäi­sis­tään välit­tä­mi­nen”. Joo­pa joo, sil­lä­hän nämä haas­teet var­mas­ti ratkeavatkin.

    Mel­kein kai­kis­ta puo­lueis­ta on jo pit­kään kuu­lu­nut puheen­vuo­ro­ja, jois­sa kehu­taan esi­mer­kik­si Ruot­sin vii­me aikai­sia saa­vu­tuk­sia, sen kil­pai­lu­ky­kyä ja jul­ki­sen talou­den tilaa. Mut­ta mikä ihme sii­nä on, että Suo­mes­sa ei saa­da mitään aikai­sek­si. Puhu­taan vain. Naa­pu­ri­maas­sa mei­nin­ki on toinen:
    http://www.sverigetarmatchen.se/

    Ja mitä sit­ten tulee näi­hin 77 mil­jar­diin vien­tieu­roon ilman kai­na­lo­sau­vo­ja, niin se ei tai­da olla ihan tot­ta. Talous­e­lä­mä-leh­den mukaan Finn­ve­ran vien­ti­ra­hoi­tuk­sen vas­tuu­kan­nas­ta meri­teol­li­suu­den osuus on noin kol­man­nes. Eli kak­si kol­man­nes­ta on takui­ta (ja siten tukea) muil­le aloil­le. Takui­den lisäk­si myös suo­ria yri­tys­tu­kia on mak­set­tu mel­koi­ses­ti, vii­me vuo­si­na ilmei­ses­ti yli 500 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, ja muil­le­kin kuin meri­teol­li­suu­den alan yrityksille:
    http://ohjelmat.yle.fi/mot/10_9

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän erit­täin toden­nä­köi­se­nä, että näi­den tukieu­ro­jen kes­ki­mää­räi­nen työl­li­syys­vai­ku­tus on hei­kom­pi kuin mene­te­tyn ris­tei­li­jä­ti­lauk­sen tuen vai­ku­tus oli­si ollut. Jos olen vää­räs­sä, niin oikaiskaa.

    Olen samaa miel­tä sii­nä, että tukia pitäi­si kar­sia, ja kor­va­ta nii­tä esi­mer­kik­si yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mi­sel­la (Ruot­sin mal­liin) ja siir­tä­mäl­lä yri­tys­ten voi­ton vero­tus vas­ta sii­hen het­keen kun ne jae­taan yri­tyk­ses­tä ulos (Viron mal­liin). Mut­ta niin kau­an kuin näi­tä tukia on, niin nii­den jaos­sa pitäi­si huo­mioi­da kol­me asi­aa parem­min kuin nyt mie­les­tä­ni tapahtuu:
    — työl­lis­tä­vä vai­ku­tus Suomessa
    — tuen väli­tön tuot­to odo­tet­ta­vis­sa ole­vi­na vero­tu­loi­na lyhyel­lä tähtäimellä
    — tuen pit­kän täh­täi­men vai­ku­tus koti­mai­seen kilpailukykyyn

    Tie­teen rahoi­tus on sit­ten erik­seen, ja sen jaos­sa luon­nol­li­ses­ti on eri perusteet.

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vuon­na 2011 Suo­men vien­ti oli 77 mil­jar­dia euroa ja gtä­mä tapah­tui maa­ta­lous­vien­tiä lukuu­not­ta­mat­ta koko­naan ilman val­tion avus­tuk­sia. Siel­lä Kes­kus­tas­sa näyt­tää ole­van vai­kea ymmär­tää, että sel­lais­ta­kin talou­del­lis­ta toi­min­taa on ole­mas­sa, joka ei tar­vit­se kainalosauvoja.

    Ei nyt ihan näin yksioi­koi­ses­ti. Tukia on monen­lai­sia ja nii­tä saa­vat muut­kin alat kuin maatalous.

    Sitä­pait­si näyt­tää joten­kin sil­tä, että vih­reät vas­tus­ta­vat kaik­kea mikä maa­seu­dul­la kan­nat­taa. Näi­tä ovat mm. tur­kis­tar­haus, kai­vos­toi­min­ta, kaup­pa­kes­kuk­set. Sen sijaan, kivi­hiil­tä saa rau­has­sa tuo­da Hel­sin­kiin Venä­jän kai­vok­sis­ta, joi­den eeet­ti­syys ja työ­tur­val­li­suus on vähän niin ja näin (esim. FinnWatc­hin rapor­tin mukaan).

  136. Jat­kan vie­lä edel­li­sen kom­ment­ti­ni aihepiiristä.

    Minus­ta on eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa, että yllä ole­vien kom­ment­tien­sa valos­sa myös Osmo Soi­nin­vaa­ral­la tun­tuu ole­van hyvin nega­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen val­tion toi­miin aktii­vi­sen elin­kei­no­po­li­tii­kan har­joit­ta­mi­ses­sa. Kokoo­muk­sen edus­ta­jil­ta täl­lai­nen suh­tau­tu­mi­nen oli­si täy­sin odo­tet­ta­vis­sa, mut­ta Soi­nin­vaa­ran koh­dal­la tämä kyl­lä hiu­kan yllättää.

    Minun mie­les­tä kan­nat­tai­si ottaa raken­ta­vam­pi asen­ne eikä heti alkaa mie­li­ku­vin mol­la­ta Kes­kus­taa, ja argu­men­toi­da vih­jauk­sil­la maa­ta­lous­tues­ta, joka ei nyt tähän käsil­lä ole­vaan asi­aan var­si­nai­ses­ti liity.

    Jos Kes­kus­tan ehdo­tuk­set eivät kel­paa ja nii­tä pitää aina vas­tus­taa hal­li­tus-oppo­si­tio ase­tel­man vuok­si, niin ver­tail­laan nyt sit­ten vie­lä Ruot­siin vähän lisää.

    Ruot­sin hal­li­tuk­sen koti­si­vuil­la (www.regeringen.se) on heti etusi­vul­la link­ki nel­jään stra­te­gi­seen hal­li­tus­ve­toi­seen ohjel­maan, jot­ka ovat:

    - inno­vaa­tio­stra­te­gia (http://www.regeringen.se/sb/d/14440)

    - met­sä­stra­te­gia (http://www.regeringen.se/sb/d/14709)

    - yrit­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten kohen­ta­mi­nen (http://www.regeringen.se/sb/d/16336/a/196337)

    - ruo­ka­stra­te­gia (http://www.regeringen.se/sb/d/12806)

    Käsi­tyk­se­ni mukaan nämä ohjel­mat osu­vat mel­ko hyvin yksiin sen kans­sa, mitä Kes­kus­tan pii­ris­tä on aivan vii­me aikoi­na ehdo­tet­tu Suo­mes­sa­kin tehtäväksi. 

    Suo­men hal­li­tuk­sen verk­ko­si­vuil­ta (www.valtioneuvosto.fi) ei löy­dy mitään vas­taa­vaa, aina­kaan hel­pos­ti. Pelk­kää juok­se­vien asioi­den hoi­ta­mis­ta, jäyk­kää vir­ka­mies­teks­tiä ja kau­nii­ta puhei­ta ilman kon­kre­ti­aa. Jos jotain ohjel­mia ja työ­ryh­miä onkin, niin ne ja nii­den koor­di­noin­ti ja ohjel­mien täy­tän­töön­pa­no on aika lai­mea ja haja­nai­nen koko­nai­suus, kuten jo verk­ko­si­vuis­ta­kin käy ilmi.

    Tai­taa olla niin, kuten Tom­mi Uscha­nov erääs­sä tämän blo­gin kom­men­tis­sa tote­si, että Ruot­sin suu­rem­pi työl­li­syy­sas­te selit­tyy pit­käl­ti län­si­naa­pu­rin enem­män väkeä työl­lis­tä­väl­lä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Käsit­tääk­se­ni eroa vie­lä vah­vis­taa se, että Ruot­sis­sa jul­ki­nen sek­to­ri myös saa jotain aikaan.

    Hen­ki­lö­koh­tai­sen käsi­tyk­se­ni mukaan ainoa jul­ki­sen sek­to­rin osa-alue, joka Suo­mes­sa toi­mii parem­min kuin Ruot­sis­sa, on perus­kou­lu. Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti ei tätä­kään osaa­mi­sa­laa sit­ten osa­ta täy­sin hyö­dyn­tää vien­ti­tu­lo­jen hankkimiseksi.

    Jotain pitäi­si siis teh­dä ja pal­jon. Vika ei tie­ten­kään ole pel­käs­tään hal­li­tus­puo­lueis­sa tai oppo­si­tios­sa, vaan laa­jem­min ja syvem­min suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan toi­min­ta­ta­vois­sa. Mut­ta hal­li­tuk­ses­sa nii­hin on par­hai­ten mah­dol­lis­ta vai­kut­taa, ja ehkä aika kan­nat­tai­si käyt­tää tähän, eikä oppo­si­tion kans­sa kinasteluun.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kom­ment­ti­ni pitää yhä paik­kan­sa. Tuol­lai­nen mit­ta­ti­laus­työ­nä teh­ty lai­va on arvi­tin kenen­kään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­tei­li­jäy­ri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan mark­ki­noin­ti­ver­kos­to kai­kis­ta elä­ke­läis­ker­hois­ta alkaen. Jos lai­va jäi­si Finn­ve­ran omis­tuk­seen ja perus­tet­tai­siin Finn­ve­ra Tra­vels, joka pani­si leh­teen pie­nen ilmoi­tuk­sen ris­tei­lyis­tä, aika tyh­jä­nä lai­va seilaisi.

    Tot­ta­han Osmo kir­joit­taa. Itse kat­soin samaa asi­aa vähän laa­jem­mas­ta näkövinkkelistä. 

    Jos maa­il­mas­sa on kyseis­ten lois­to­ris­tei­li­jöi­den mah­dol­li­sia osta­jia vain yksi, niin huo­nol­ta näyt­tää Turun tela­kan kan­nal­ta. Tämä yksi osta­ja on tilan­nut juu­ri uuden lai­van Rans­kas­ta ja teh­nyt option toi­ses­ta saman­lai­ses­ta. On vähin­tään epä­us­kot­ta­vaa, että kysei­nen osta­ja tuli­si tilaa­maan uuden ris­tei­li­jän lähi­vuo­si­na Turun tele­kal­ta. Käy­tän­nös­sä tämä mer­kit­see kysei­sen toi­min­non lop­pu­mis­ta Suomessa.

    Vii­mei­sen parin vuo­den aika­na Suo­men val­tio on lai­nan­nut Krei­kal­le ja muil­le EU:n krii­si­mail­le tuhan­sia mil­joo­nia. Lisäk­si taan­nut tuhan­sia näi­den krii­si­mai­den vel­ko­ja. Lisäk­si sijoit­ta­nut tuhan­sia mil­joo­nia eri­lai­siin krii­si­mai­den tuke­mi­seen perus­tet­tu­ja rahas­to­ja var­ten. Ja vie­lä Suo­men pank­ki on osal­lis­tu­nut kym­me­nien tuhan­sien mil­joo­nien sum­mal­la krii­si­mai­den pank­kien vel­ka­kir­jo­jen han­kin­toi­hin. Kaik­ki nämä sii­tä syys­tä, että vapail­ta mark­ki­noil­ta rahan saa­mi­nen oli­si näil­le krii­si­mail­le ollut lii­an kal­lis­ta suu­ren tap­pio­ris­kin takia. Ja kai­kes­ta täs­tä vas­taa lopul­ta suo­ma­lai­nen veron­mak­sa­ja Suo­men hal­li­tuik­sen pää­tös­ten takia.

    Tätä taus­taa vas­ten kiel­täy­ty­mi­nen 50 mil­joo­nan euron lai­noi­tuk­ses­ta korea­lai­so­mis­tei­sel­le Turun tela­kal­le näyt­tää kiusan­teol­ta. Kun hal­li­tus (ja Soi­nin­vaa­ra) ker­to­vat pää­tök­sen olleen yksai­mie­li­nen ja perus­tu­neen vaka­vaan har­kin­taan, voi­daan joh­to­pää­tök­se­nä lausua, että Suo­men hal­li­tus luo­pui Suo­men telek­ka­teol­li­suu­des­ta 50 mil­joo­nan euron epä­var­man saa­ta­van takia. Sii­nä sivus­sa Suo­men hal­li­tus alis­ti alan 20000 kor­kean osaa­mi­sen työ­paik­kaa erit­täin suu­rel­le lopettamiuhalle.

  138. Pek­ka Kärk­käi­nen:
    Mik­sei hal­li­tus myön­tä­nyt 50 mil­joo­nan lai­naa ehdol­li­se­na eli jos kaup­pa syn­tyi­si, rahat siir­ret­täi­siin tela­kan tilil­le, muus­sa tapauk­ses­sa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopi­mus­tek­nis­tä estettä.
    ‘snip’

    Ei todel­la­kaan mitään estet­tä — eikä sitä oli­si yhte­nä erä­nä tela­kan tilil­le tar­vin­nut mak­saa ja lai­na­nan­ta­ja oli­si jopa voi­nut mää­rit­tää, mitä ko. rahal­la teh­dään, esim. mitä las­ku­ja mak­se­taan niin että raha ei edes käy tela­kan tilillä.

  139. http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/assa-abloy-koper-amerikanska-4front_7782380.svd

    Ablo­yn jou­tu­mi­nen ruot­sa­lai­sil­le oli nii­tä ensim­mäi­sen aal­lon ikä­viä tapah­tu­mia, jois­sa suo­ma­lai­nen kek­si­jä tai perus­ta­ja halusi rahas­taa rakentamansa.
    Ruot­sa­lai­sil­la on muu­ta­mia suo­ma­lais­läh­töi­siä rahantekokoneita.

    Jos­kus mie­tin, mikä on kul­loin­kin ollut yri­tyk­sen­sä rahak­si muut­ta­mi­sen motiivi.
    Yksi syy on sel­väs­ti suo­ma­lais­sa elä­nyt kri­tii­ki­tön suu­ruus­ha­kui­suus, mikä on mak­sa­nut todel­la pal­jon (UMTS, StoraEnso…)
    Mikä mer­ki­tys sii­nä on ollut kul­loi­sel­la­kin ajan hen­gel­lä — “vih­doin­kin” kituut­ta­jas­ta rik­kaak­si -, tai 1990-luvun alun laman koke­muk­sil­la, oikean­lai­sen työ­voi­man saan­nin vai­keu­del­la tai voi­mien loppumisella.
    Oli­si­ko Viron mal­lin vero­tus säi­lyt­tä­nyt täl­lai­set yri­tyk­set suo­ma­lai­so­mis­tuk­ses­sa ja Suo­mes­ta käsin kan­sain­vä­lis­ty­vi­nä koti­mai­si­na rahakoneina?

  140. Pek­ka Kärk­käi­nen:
    Mik­sei hal­li­tus myön­tä­nyt 50 mil­joo­nan lai­naa ehdol­li­se­na eli jos kaup­pa syn­tyi­si, rahat siir­ret­täi­siin tela­kan tilil­le, muus­sa tapauk­ses­sa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopi­mus­tek­nis­tä estettä. 

    Köti­läi­seen Tuu­po kävi tos­sa eilis­pä­nä oven takan tutis­te pyy­tä­mäs viit’­kymp­pii pen­saan kun oli kuu­le­ma saa­mas­sa ton­nin lumen­pu­ro­tusu­ra­ka naa­pu­rist. Tuu­po-res­su ku ei o oikei voi­nu inves­toi­ra busi­nek­siin­sa, ko akka läks ja kämp­pä meni alt — ja vis­sii siä hiaces­sa pun­ka­tes tenu­kin mait­to vähä tur­ha pal.

    Olis kui­ten­kin pitä­ny vis­siin Tuu­pol­le vipa­ta — aina­kin sitt, kun olis näh­ny Tuu­pon ja naa­pu­ri isän­nöit­ti­jän pais­kaa­va kätt pääl. Toki­ha Tuu­po olis sit­te heti käy­ny toi­mee (sen hai­su­lin tank­kauk­se jäl­ke) eikä suin­kaa karan­nu pitkäripasee.

    Ny nää­ki hom­mat meni sit naa­pu­rin Kei­jon kuu­le­ma mukaa viro­lai­sel­le jop­pa­ril­le ja kaup­pa­ta­se sen­kun vaan menee entis­tä pahem­mi ruvel­le. On tää val­la hir­vee­tä — tekis se soi­ni ny jot­tain täm­mö­sel menol.

  141. Lii­an van­ha: Fin­ve­ran takaus­ten vuok­si tilan­ne tilan­ne oli­si jo nyt tuo jos tila­su olis tul­lut tänne.

    Siis pyr­ki­kö hal­li­tus aktii­vi­ses­ti sii­hen ettei tilaus­ta saada ?

    Oma logiik­ka­ni oli peh­me­ää, sil­lä tar­kem­min aja­tel­len Fin­ve­ra takaa vain STX-Fin­lan­din saa­ta­vat sii­nä tapauk­ses­sa, että tilaa­ja Roy­al Carib­bean Crui­ses ei las­ku­jaan maksa.

    Asial­li­ses­ti en ollut yhtä pal­jon vää­räs­sä, sil­lä jos STX-Fin­land teki­si kon­kurs­sin pro­jek­tin myö­häis­vai­hees­sa, tela­kan suo­ma­lai­set rahoit­ta­jat ja osa- ja ali­hank­ki­jat oli­si­vat mil­jar­di­luo­kan ongel­man edessä.

    Hal­li­tuk­sen pyr­ki­myk­sis­tä en tie­dä, mut­ta minus­ta tämä han­ke niin sano­tus­ti haisee:

    - STX-Fin­land on teh­nyt vuo­des­ta toi­seen tap­pio­ta, eikä se ole saa­nut inves­toi­da Tur­kuun. Tämä on tyy­pil­lis­tä kon­kur­siin aja­mi­sen strategiaa.

    - Tilaa­ja, Roy­al Carib­bean Crui­ses oli muu­ta­mia vuo­sia sit­ten talou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­ta, jois­ta se sit­ten sel­vi­si. Nyt se tar­jo­si karil­la käy­nyt­tä ja lai­tu­ris­sa sen jäl­keen maan­nut­ta lai­vaa osa­mak­suk­si STX-Finlandille.

    No, oli­si­han se Turun tela­kal­le mah­dol­li­suus aivan uuteen alue­val­tauk­seen, mut­ta Bangla­des­hin ran­nat ovat paho­ja kilpailijoita.

    Ehkä osta­ja RCC vies­tit­ti, että älkää suo­ma­lai­set nyt hyvän täh­den tätä lai­vaa tar­jot­ko, rans­ka­lais­ten kas­sa on sovit­tu pal­jon isom­mis­ta kuvioista.

    Arvos­tan suu­res­ti suo­ma­lai­seen lai­van- ja meri­ra­ken­nuk­seen lii­ty­vää koko­nais­osaa­mis­ta. Sil­le löy­tyy tulevaisuutta.

    Tämä tapaus kui­ten­kin hai­see, aina­kin haiskahtaa!

  142. Tapio:
    ‘snip’
    — STX-Fin­land on teh­nyt vuo­des­ta toi­seen tap­pio­ta, eikä se ole saa­nut inves­toi­da Tur­kuun. Tämä on tyy­pil­lis­tä kon­kur­siin aja­mi­sen strategiaa.
    ‘snip’

    No, perus­syy tap­piol­li­suu­teen on tie­ten­kin se, että Oasis-luo­kan alus­ten jäl­keen tela­kal­la ei ole ollut tilauksia.
    Stra­te­gi­aa­ko? Tilauk­sia on kui­ten­kin met­säs­tet­ty ja lopul­ta saatukin.
    Ja mihin oli­si pitä­nyt investoida?
    Peh­me­ää tosiaan…

  143. Rai­mo K: Ei oli­si kan­nat­ta­nut luovuttaa!Tämän päi­vän Turun Sano­mis­sa (hel­sin­ki­läi­nen) pro­fes­so­ri Juha Rai­tio selit­tää juu­ri samoin, että peli on vie­lä kes­ken. Eipä ole, peli on menetetty.Arvon pro­fes­so­ri ker­too, että lai­va­ti­lauk­sel­le oli­si voi­tu myön­tää vain 1) inno­vaa­tio­tu­kea ja 2) alue­tu­kea. Ja inno­vaa­tio­tu­kea myön­net­tiin, alue­tu­kea ei.Kuitenkin jo telak­ka­krii­sin edel­li­ses­sä vai­hees­sa telak­ka­teol­li­suus julis­tet­tiin äkil­li­sen raken­ne­muu­tok­sen toi­mia­lak­si (ja Iha­lai­nen liput­taa sen jat­ka­mi­sen puo­les­ta), joten alue­tu­kea oli­si voi­tu myöntää.Ja Rans­ka tulee var­mas­ti vetoa­maan ao. artiklan koh­taan, jon­ka mukaan tukea voi­daan myön­tää “talou­del­li­sen kehi­tyk­sen edis­tä­mi­seen alueil­la … joil­la vajaa­työl­li­syys on vaka­va ongel­ma” – ja onhan se St. Nazai­ren telak­ka­teol­li­suu­des­sa. Suo­mes­sa ei ihan vielä.

    Tuo alku­pe­räi­nen kom­ment­ti­ni oli tar­koi­tet­tu sar­kas­mik­si. Tie­tys­ti peli on nyt pelattu.

    Vapaa­vuo­ri halu­aa sel­vi­tel­lä Rans­kan mak­sa­mien tukien rei­luut­ta ja veto­aa sii­hen, että Suo­mi teki kai­ken min­kä voi. Tun­tuu nurin­ku­ri­sel­ta, että hän tekee näin, jos todel­li­nen syy kau­pan menet­tä­mi­seen oli se, että val­tio ei halun­nut läh­teä STX Fin­lan­din osak­kaak­si. Rans­kas­sa näin on halut­tu teh­dä, kos­ka telak­ka­teol­li­suut­ta pide­tään tär­keä­nä. Nyt sit­ten kui­ten­kin Suo­mes­sa sano­taan samaa (mm. Iha­lai­nen) ja luva­taan tukea sitä muul­la tavoin. Onhan toki muu­ta­kin telak­ka­teol­li­suut­ta kuin ris­tei­li­jöi­den teke­mis­tä, mut­ta häm­men­tä­väl­tä tämä tun­tuu. Ehkä hal­li­tuk­sen lin­ja jos­kus selviää.

    Tuke­mi­nen on tie­tys­ti kur­jaa, mut­ta niil­lä ehdoil­la on kui­ten­kin pelat­ta­va, joil­la kil­pai­lu toi­mii. Tur­ha syyt­tää epä­rei­lu­ja sään­tö­jä kun hävi­ää pelin. Val­lan­kin jos tekee sen tahallaan.

    Muu­ten, täm­möi­sen inves­toin­nin kan­nat­ta­vuut­ta las­ket­taes­sa täy­tyy ottaa huo­mioon, että suo­ma­lai­set tela­koi­den ali­hank­ki­jat ovat ilmei­ses­ti yleen­sä toi­mi­neet var­sin kan­nat­ta­vas­ti. Ehkä tämän kui­ten­kin oli­si voi­nut las­kea inves­toin­nik­si enem­män kuin “syö­mä­tuek­si”. Tie­to­ni ovat puut­teel­li­set, mut­ta kai telak­ka­teol­li­suu­den (tai oikeam­min ris­tei­li­jä­bis­nek­sen) kan­nat­ta­vuut­ta koko maan kan­nal­ta on tut­kit­tu? Maa­ta­lous­tuo­tan­non tuke­mi­nen on talou­del­li­ses­ti jär­je­tön­tä ja sii­nä vedo­taan­kin oma­va­rai­suu­teen ym.

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kom­ment­ti­ni pitää yhä paik­kan­sa. Tuol­lai­nen mit­ta­ti­laus­työ­nä teh­ty lai­va on arvi­tin kenen­kään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­tei­li­jäy­ri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan mark­ki­noin­ti­ver­kos­to kai­kis­ta elä­ke­läis­ker­hois­ta alkaen. 

    Tasan tark­kaan vää­rin. Voi olla,että Nau­von höy­ry­los­si oy oli­si ihmeis­sään, jos se sai­si käsiin­sä ko. laivan,mutta ris­tei­lyi­hin eri­kois­tu­nei­ta varus­ta­moi­ta löy­tyy maa­il­mal­ta pil­vin pimein. Tie­tys­ti oli­si muka­vaa, jos vaik­ka­pa Kata­ja­no­kan vih­reät elä­ke­läi­set ry. sai­si puo­lue­tuen lisäk­si vie­lä kan­ta-asia­kas­alen­nuk­sen näil­le ris­tei­lyil­le, mut­ta se ei ole varus­ta­mon toi­min­nan ydin­osaa­mis­ta. Sitä­pait­si kan­ta-asia­kas­ku­pon­kien leik­kauk­sen ja lajit­te­lun voi myös ostaa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos lai­va jäi­si Finn­ve­ran omis­tuk­seen ja perus­tet­tai­siin Finn­ve­ra Tra­vels, joka pani­si leh­teen pie­nen ilmoi­tuk­sen ris­tei­lyis­tä, aika tyh­jä­nä lai­va seilaisi.

    Epäi­le­mät­tä juu­ri näin sii­nä kävi­si. Tämä­hän on vih­reit­ten käsi­tys mark­ki­noin­nis­ta ja myyn­nis­tä. Jäl­jet puhu­vat puolestaan.

  145. Nyt muu­ten kan­nat­tai­si aina­kin hal­li­tuk­sen hauk­ku­jien pitää pien­tä tau­koa ja odot­taa lisä­tie­to­ja. Alun­pe­rin olen ollut sitä miel­tä, että hal­li­tuk­sen pää­tös oli ja on oikea. Pik­ku­hil­jaa jul­ki tul­leet tie­dot vain vah­vis­ta­vat tätä käsi­tys­tä. Lai­van otta­mi­nen osa­mak­su­na ja mah­dol­li­nen huo­mat­ta­va osao­mis­tus Turun tela­kas­ta saat­ta­vat olla vas­ta jää­vuo­ren huippu.

    Täs­tä lai­va­pro­jek­tis­ta voi tul­la Suo­meen osa­toi­mi­tuk­sia. Leh­ti­tie­to­jen mukaan aina­kin tam­pe­re­lai­nen Koja neu­vot­te­lee ilmas­toin­ti­lait­tei­den myyn­nis­tä. Voi­han olla,että jotain muu­ta­kin tulee vireil­le, sil­lä näi­tä lai­vo­ja on jo kak­si teh­ty. Esi­mer­kik­si lai­van moot­to­rit ovat rahal­li­ses­ti huo­mat­ta­van suu­ri osa lai­van hinnasta. 

    Suo­ma­lais­ten fir­mo­jen on kui­ten­kin syy­tä olla varo­vai­sia osal­lis­tues­saan näi­hin ali­han­kin­toi­hin. Ris­ki jou­tua syyl­li­sek­si ja mak­su­mie­hek­si on ole­mas­sa eikä rans­kan tai­toi­sia insi­nöö­re­jä löy­dy ihan joka työvoimatoimistosta.

  146. Har­mi, ettei lai­vaa teh­dä Suo­mes­sa. Tosi­asiat on kui­ten­kin syy­tä tunnustaa:
    — tämä ei ole ensim­mäi­nen teol­li­nen tilaus, joka tar­jous­kil­pai­lun jäl­keen on pää­ty­nyt muil­le teki­jöil­le kuin Suomeen
    — tela­koi­ta on maa­il­mas­sa enem­män kuin niil­le riit­tää tilauk­sia. Suo­mes­sa ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta pitää niin mon­taa telak­kaa kuin nyt.
    — lai­van­ra­ken­nus siir­tyy ene­ne­vis­sä mää­rin pie­nem­pien tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten mai­hin. Osaa­mi­nen lisään­tyy näis­sä uusis­sa mais­sa jo nyt. Ris­tei­li­jä­ra­ken­ta­mi­nen voi lop­pua tääl­lä kulu­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, miten pal­jon rans­ka­lai­set upot­ta­vat rahaa tela­koi­den­sa tekohengitykseen.

  147. Val­tion ydin­teh­tä­viä ei tai­da olla kari­bian­ris­tei­lyi­den järjestäminen…

  148. Poh­jan Akka:

    Ruot­sa­lai­sil­la on muu­ta­mia suo­ma­lais­läh­töi­siä rahantekokoneita.

    Nii­tä on kyl­lä vaik­ka kuin­ka pal­jon, ja pal­jon enem­män kuin “muu­ta­ma”.

    Jos joku viit­si­si teh­dä sel­vi­tyk­sen sii­tä, että kuin­ka mon­ta ruot­sa­lais­ta tai ruot­sa­lai­so­mis­teis­ta yri­tys­tä har­joit­taa menes­tyk­se­käs­tä lii­ke­toi­min­taa Suo­mes­sa, niin tulos voi­si yllät­tää. Tämä on pal­jon ylei­sem­pää kuin toi­sin päin, vaik­ka toki myös Ruot­sis­sa toi­mii mer­kit­tä­viä suo­ma­lai­sia yrityksiä.

    Toki täs­tä on Suo­mel­le vain hyö­tyä, kun itse ei oikein osa­ta bis­nes­tä teh­dä ja pää­omia­kaan ei ole lyhyen itse­näi­syy­den aika­na pal­jon ehti­nyt ker­tyä. Mut­ta kyl­lä suo­ma­lai­sil­la oli­si täs­sä koh­din syy­tä paran­taa, ja ottaa vähän mal­lia län­si­naa­pu­ris­ta. Eri­tyi­ses­ti pk-yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­sis­sä ja ylei­ses­ti yrit­tä­mi­sen kult­tuu­ris­sa ja ver­kos­tois­sa oli­si pal­jon kehitettävää.

  149. Sep­po Nur­mi:
    ‘snip’
    Lai­van otta­mi­nen osa­mak­su­na ja mah­dol­li­nen huo­mat­ta­va osao­mis­tus Turun tela­kas­ta saat­ta­vat olla vas­ta jää­vuo­ren huippu.
    ‘snip’

    Siis rans­ka­lai­set otta­vat lai­van osa­mak­su­na, suo­ma­lai­sil­le tätä ei aina­kaan jul­ki­suu­des­sa ole­vien tie­to­jen mukaan tyr­ky­tet­ty. Ei myös­kään tela­kan osaomistusta.

    Netis­tä löy­tyy myös rans­ka­lais­mi­nis­te­rin väi­te, että val­tion rahaa ei käytetty.
    Oli­si jo aika saa­da sel­vil­le, mikä on totuus.

  150. Rol­le:
    Val­tion ydin­teh­tä­viä ei tai­da olla kari­bian­ris­tei­lyi­den järjestäminen…

    Ehkä sen voi­si liit­tää vanhuspalvelulakiin. 😉

  151. Rol­le: Val­tion ydin­teh­tä­viä ei tai­da olla kari­bian­ris­tei­lyi­den järjestäminen…

    Eikä tark­kaan kai­kil­ta puo­lil­ta har­ki­tun luot­to­pää­tök­sen teke­mi­sen perus­teel­la myös­kään Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten aut­ta­mi­nen uusien tilaus­ten hank­ki­mi­ses­sa. Ei edes vaik­ka kiel­tei­nen pää­tös mer­kit­see asial­li­ses­ti lai­van­ra­ken­ta­mi­sen alas­ajoa Suo­mes­sa, ja kym­me­nien tuhan­sien ammat­ti­mies­ten lisätyöttömyyttä.

  152. Sep­po Nur­mi: Nyt muu­ten kan­nat­tai­si aina­kin hal­li­tuk­sen hauk­ku­jien pitää pien­tä tau­koa ja odot­taa lisä­tie­to­ja. Alun­pe­rin olen ollut sitä miel­tä, että hal­li­tuk­sen pää­tös oli ja on oikea. Pik­ku­hil­jaa jul­ki tul­leet tie­dot vain vah­vis­ta­vat tätä käsi­tys­tä. Lai­van otta­mi­nen osa­mak­su­na ja mah­dol­li­nen huo­mat­ta­va osao­mis­tus Turun tela­kas­ta saat­ta­vat olla vas­ta jää­vuo­ren huippu.

    Mon­ta­ko­han pro­sent­tia 900 mil­joo­nan euron kaup­pa­hin­nas­ta van­hal­la lai­van­ro­mul­la mak­se­taan? 1%?

    Täs­tä lai­va­pro­jek­tis­ta voi tul­la Suo­meen osa­toi­mi­tuk­sia. Leh­ti­tie­to­jen mukaan aina­kin tam­pe­re­lai­nen Koja neu­vot­te­lee ilmas­toin­ti­lait­tei­den myyn­nis­tä. Voi­han olla,että jotain muu­ta­kin tulee vireil­le, sil­lä näi­tä lai­vo­ja on jo kak­si teh­ty. Esi­mer­kik­si lai­van moot­to­rit ovat rahal­li­ses­ti huo­mat­ta­van suu­ri osa lai­van hin­nas­ta. Suo­ma­lais­ten fir­mo­jen on kui­ten­kin syy­tä olla varo­vai­sia osal­lis­tues­saan näi­hin ali­han­kin­toi­hin. Ris­ki jou­tua syyl­li­sek­si ja mak­su­mie­hek­si on ole­mas­sa eikä rans­kan tai­toi­sia insi­nöö­re­jä löy­dy ihan joka työvoimatoimistosta.

    Suo­ma­lai­set meri­teol­li­suusa­lan yri­tyk­set teke­vät jat­ku­vas­ti kaup­paa ympä­ri maa­il­man kos­kien mm. ris­tei­ly­alus­ten yllä­pi­toa, kor­jaus­ta jne. Eikö­hän ne tie­dä miten noil­la mark­ki­noil­la toi­mi­taan? Jokai­nen voi kyl­lä itse miet­tiä kau­an­ko alan osaa­mi­nen pysyy Suo­mes­sa, jos klus­te­rin kei­hään­kär­ke­nä toi­mi­nut koti­mai­nen telak­ka ei pys­ty toi­mi­maan samoin ehdoin kuin euroop­pa­lai­sis­sa kilpailijamaissa.

    Ihmeel­lis­tä miten vähäis­tä meri­teol­li­suu­den ja meren­kul­kua­lan tie­tä­mys meil­lä on. Asum­me kui­ten­kin 100% ulko­maan­kau­pas­ta riip­pu­vai­ses­sa maas­sa emme­kä mis­sään sisämaavaltiossa.

  153. Nyt meni Osmol­ta pahas­ti met­sään. Yleen­sä olet näh­nyt asioi­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta, mut­ta nyt et tun­nu koko­nai­suut­ta ymmär­tä­vän. Vai onko niin, että nyt vain hae­taan seli­tyk­siä vuo­si­kym­me­nen mokalle.

  154. SW:
    ‘snip’
    Vai onko niin, että nyt vain hae­taan seli­tyk­siä vuo­si­kym­me­nen mokalle.

    Tämä on usean­kin vuo­si­kym­me­nen moka — vas­tan­nee Sone­ran UMTS-kauppoja.

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, miten Häkä­mies (joka oli minis­te­ri­nä elo­kuus­sa, kun kiel­tei­nen pää­tös syn­tyi) nyt edis­tää Teko­no­lo­gia­teol­li­suu­den etuja.
    Suu­rin salai­suus, jon­ka hän vei muka­naan, oli tämän kau­pan torpedoiminen.

  155. Rol­le: tela­koi­ta on maa­il­mas­sa enem­män kuin niil­le riit­tää tilauk­sia. Suo­mes­sa ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta pitää niin mon­taa telak­kaa kuin nyt.

    Vähän vain ihme­tyt­tää, mik­si aina juu­ri suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tulee Suo­mes­sa kar­sia yli­tuo­tan­toa ja var­sin­kin menestysaloilla.

    1. menes­tys­aloil­la?
      Mikä menes­ty­sa­la se sel­lai­nen on, jos­sa jokai­nen tilaus tuot­taa tap­pio­ta ja vaa­tii val­tion tukia?

  156. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    menestysaloilla?
    Mikä menes­ty­sa­la se sel­lai­nen on, jos­sa jokai­nen tilaus tuot­taa tap­pio­ta ja vaa­tii val­tion tukia?

    Saman­lai­nen menes­ty­sa­la kuin tuu­li­voi­ma­loi­den rakentaminen…

  157. Osmo Soi­nin­vaa­ra: menestysaloilla?Mikä menes­ty­sa­la se sel­lai­nen on, jos­sa jokai­nen tilaus tuot­taa tap­pio­ta ja vaa­tii val­tion tukia?

    Eikö­hän suu­rin osa lai­van­ra­ken­nuk­sen arvon­li­säs­tä tapah­du ali­han­kin­ta­ket­jus­sa eikä tela­kal­la. Meri­teol­li­suu­den ali­han­kin­taa val­tio tus­kin on kovin pal­joa tukenut?

    Jos­tain syys­tä val­tion tuki onkin tosi hyvä jut­tu, kun sil­lä pys­ty­tel­lään vaik­ka tans­ka­lais­ten meil­le myy­miä tuu­li­myl­ly­jä. Toi­sin kuin meren­kul­kua, tätä vih­re­ää tule­vai­suu­den menes­ty­sa­laa ei oli­si ilman tukiai­sia edes olemassa.

  158. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    menestysaloilla?
    Mikä menes­ty­sa­la se sel­lai­nen on, jos­sa jokai­nen tilaus tuot­taa tap­pio­ta ja vaa­tii val­tion tukia?

    No mikä­hän se on? Ei aina­kaan lai­van­ra­ken­nus — tap­pioi­ta tulee, jos ei ole tilauksia.

  159. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    menestysaloilla?
    Mikä menes­ty­sa­la se sel­lai­nen on, jos­sa jokai­nen tilaus tuot­taa tap­pio­ta ja vaa­tii val­tion tukia?

    Minul­le jäi epä­sel­väk­si, tuot­taa­ko telak­ka­teol­li­suus tap­pio­ta. STX:llä on tilais­lis­tal­la muis­taakn­sei kak­si ris­tei­li­jää ja kak­si arkist­ta alus­ta seköä erikoislauksia.

    Jos oikein ymmär­sin, tues­sa oli­si ollut oleel­li­se­ti kysy­mys tela­kan lai­van raken­ta­mi­sen ajan rahoi­tuk­sen tur­vaa­mi­ses­ta. (ns. inno­vaa­tio­tu­ki 28 Me oli­si ollut pea­nuts) Kat­teet ovat pie­net, ja sik­si tulee hel­pos­ti tak­kiin. — Ver­tai­lun vuok­si onhy­vä kat­sel­la erään suo­a­ma­lai­sen it-alan mens­tys­ta­ri­nan vii­emai­kai­sia tuloksia.

    Euroop­pa­lai­se­nao­len iloi­nen sii­tä, ettäSt Nazai­ren tela­kak sia tämän tilauk­senn. Mut­ta tur­ku­lai­si ei euroop­pa­lai­susu nyt­pal­jon lohduta-

  160. Mark­ku af Heur­lin: Minul­le jäi epä­sel­väk­si, tuot­taa­ko telak­ka­teol­li­suus tappiota. 

    Jos edel­lis­ten mil­jar­di­ti­laus­ten jäl­keen jou­tuu pyy­tä­mään muu­ta­man mil­joo­nan pika­vip­pe­jä luu­li­si ole­van itses­tään sel­vää ettei nuo mitään kul­ta­kai­vok­sia ole. Muu­ten­han oli­si jotain vii­van alle jää­nyt, tai omis­ta­ja oli­si itse val­mis ilo­mie­lin sat­saa­maan vaa­dit­ta­vat rahat.

  161. Rai­mo K: No eipäs nyt liioitella.
    Kyl­lä Roy­al Carib­bean oli­si lai­van mak­sa­nut, tosin vähit­täis­mak­sul­la, joten raken­nusai­kais­ta rahoi­tus­ta tar­vi­taan. Ei siis lah­joi­tus ame­rik­ka­lai­sel­le tilaajalle!

    Eikä STX Euro­pe ole kon­kurs­si­ti­las­sa – enää – saa­tu­aan myy­dyk­si offs­ho­re-toi­min­not Fincantierille.

    Fincan­tie­ris­tä saa­tu kaup­pa­hin­ta oli sel­väs­ti alle pörs­si­kurs­sin, mikä oli aika iso pet­ty­mys var­maan STX:lle. Ei tuo kon­kurs­sia estä, eikä yri­tyk­sen omai­suut­ta lisää. Osa tasees­sa muus­sa muo­dos­sa ollees­ta omai­suu­des­ta vain muut­tuu kätei­sek­si. STX jou­tuu ole­tet­ta­vas­ti itse asias­sa teke­mään tuon kau­pan seu­rauk­se­na alas­kir­jauk­sen tasee­seen­sa, mikä ei sen talou­del­li­sia tun­nus­lu­ku­ja var­si­nai­ses­ti paranna.

    Mitä mak­su­lii­ken­tee­seen tulee, Roy­al Cari­bean toden­nä­köi­ses­ti mak­saa las­kun­sa (yri­tys­puo­lel­la ei ole kos­kaan 100 pro­sen­tin var­muut­ta; esim. yksi upon­nut ris­tei­li­jä voi­si muut­taa Roy­al Cari­bea­nin talou­del­li­sen tilan­teen välis­sä täy­sin, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti se siis mak­saa las­kun­sa). Mut­ta ei tuol­lai­sis­sa yli mil­jar­di­luo­kan pro­jek­teis­sa ainoa ris­ki ole se, ettei­kö osta­ja las­ku­ja mak­sai­si. Iso ris­ki liit­tyy myös sii­hen, pitää­kö pro­jek­tin budjetti.

    Jos bud­jet­ti ylit­tyi­si vaik­ka­pa 15 %, mikä on täy­sin mah­dol­li­nen luke­ma (isom­pia­kin yli­tyk­siä on näh­ty lai­va­pro­jek­tien his­to­rias­sa), telak­ka voi­si men­nä nurin. Sen seu­rauk­se­na jäi­si las­kua mak­set­ta­vak­si jol­le­kin aika iso sum­ma. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa val­tio menet­täi­si sekä 50 mil­joo­nan pää­oma­lai­nan että mah­dol­li­ses­ti osan Finn­ve­ran anta­mis­ta lai­nois­ta. Luvut voi­si­vat olla rumia.

  162. Tou­ko Met­ti­nen:
    Mikä ihme on suu­ka­pu­loi­nut koko hal­li­tuk­sen, kun vasem­mis­to­mi­nis­te­rit­kin Osmon lail­la kiit­te­li­vät lai­nan epää­mis­tä vii­saak­si päätökseksi?

    Mut­ta hei, Osmo, sähän olit sitä miel­tä, että EU:n pitäi­si puut­tua epä­ter­vee­seen telak­ka­tu­keen. Mul­la on vähän sel­lai­nen kuti­na, että Rans­kan tuis­sa ihan kaik­ki ei kes­tä kriit­tis­tä tarkastelua.

    Ai niin mut­ta eihän sitä tilaus­so­pi­mus­ta voi­kaan ava­ta, kos­ka liikesalaisuudet.

    Voi har­mi. Noh, onnek­si oltiin selkärankaisia.

    Tou­ko Mettinen

    Mikä­hän oli syy­nä kun vasem­mis­to ilmoit­ti ammat­tiyh­dis­liik­keil­le että suu pitää pitää kiin­ni täs­tä lai­va­hom­mas­ta ei saa jul­ki­suu­des­sa kommentoida.

  163. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Eikö tätä rahoi­tus­bis­nes­tä kan­nat­tai­si har­joit­taa laa­jem­min­kin jos on kaik­kien osa­puol­ten kan­nal­ta edul­lis­ta ja hyödyllistä? 

    Kyl­lä rahal­le on aina käyt­töä, var­sin­kin jos ei edes tule val­tion kas­sas­ta. Sil­loin­han se on suo­ras­taan ilmaista.

    Jos­tain kum­man näi­tä rahoi­tusin­stru­ment­te­jä raken­te­le­va hal­li­tus haluai­si kui­ten­kin kiel­tää pikavipit…

    Mitä luu­let kun on otlut puhet­ta että Krei­kan lai­no­ja lei­ka­taan ja että suo­mel­le koi­tuu 500milj‑1 mil­jar­din las­ku miten Osmo täs­sä asias­sa poliiit­ti­nen vas­tuu­on­ko semmoista.

  164. Niin­pä niin…

    KL: STX uhkaa lopet­taa Turus­sa raken­ta­mi­sen kokonaan

    STX:n vara­pää­joh­ta­ja Jeff Roh sanoo Kaup­pa­leh­del­le: “Val­tion sijoi­tus tur­vai­si ris­tei­li­jöi­den jat­ko­ra­ken­ta­mi­sen Turussa.”

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/stx+uhkaa+lopettaa+turussa+rakentamisen+kokonaan/201301331963

    Oli kyl­lä tosi­aan­kin erin­omai­nen jut­tu, ettei hal­li­tus läh­te­nyt tähän hul­lu­tuk­seen. Kun val­tion piik­ki oli­si ker­ran avat­tu, niin korea­lais­ten röyh­key­del­lä ei oli­si taa­tus­ti ollut enää mitään rajaa.

  165. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ilmai­nen nyt on lii­oit­te­lua, mut­ta val­tion tukien osuus on kyl­lä huomattava.
    Suo­men on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus.

    Kan­sa­lais­ten vaa­dit­ta­va että tämän kau­pan fak­tat ker­ro­taan jul­ki­suu­teen eikä tätä epä­on­nis­tu­mis­ta pii­lo­tel­la kapineteissa.

  166. Nuk­ku­Mat­ti: Käsit­tääk­se­ni eroa vie­lä vah­vis­taa se, että Ruot­sis­sa jul­ki­nen sek­to­ri myös saa jotain aikaan.

    Jos Jyr­ki Viro­lais­ta lukee, on aina­kin käsit­tä­mä­tön­tä, miten huo­nos­ti suo­ma­lai­nen oikeus­lai­tos suu­rem­mil­la resurs­seil­laan toi­mii ver­rat­tu­na ruotsalaiseen.

    Veik­kaan, että tämä pal­jon par­jat­tu jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muus ei ole suo­rit­ta­vas­ta por­taas­ta kiin­ni vaan työt on a) jär­jes­tet­ty huo­nos­ti, b) suo­rit­ta­vaa hen­ki­lö­kun­taa on lii­an vähän työ­hön näh­den, c) väli­por­tai­ta on lii­kaa ja d) kor­ke­aa palk­kaa nos­ta­vat pomot eivät sel­väs­ti­kään kyke­ne hoi­ta­maan stra­te­gi­sen työ­noh­jauk­sen tehtäviään.
    Yleen­sä tehok­kuu­den vali­tuk­sel­la havi­tel­laan joko yksi­tyis­tä­mis­tä, jul­ki­sen sek­to­rin supis­ta­mis­ta ideo­lo­gi­sin perus­tein tai syyl­lis­te­tään tar­peet­to­mas­ti juu­ri nii­tä tuot­ta­via työntekijöitä.

  167. ano­nyy­mi: Veik­kaan, että tämä pal­jon par­jat­tu jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muus ei ole suo­rit­ta­vas­ta por­taas­ta kiinni

    Osit­tain näin, mut­ta kun insen­tii­vit ovat niin­kin pie­les­sä kuin ovat, niin suo­rit­ta­val­le­kin por­taal­le mah­tuu kai­ken­lais­ta sukankuluttajaa.

    vaan työt on a) jär­jes­tet­ty huonosti,

    Kyl­lä, juu­ri näin. Käy­tän­nös­sä siel­lä mis­sä työt suju­vat kit­kat­ta, hom­mat on yleen­sä jär­jes­tet­ty “var­jo-orga­ni­saa­tion” avulla.

    b) suo­rit­ta­vaa hen­ki­lö­kun­taa on lii­an vähän työ­hön nähden,

    Var­si­nai­siin teh­tä­viin näh­den kyl­lä, mut­ta kai­ken­lais­ta suun­nit­te­li­jaa, tie­dot­ta­jaa ja kont­rol­le­ria kyl­lä piisaa.

    c) väli­por­tai­ta on liikaa

    No, eihän tämä muu­ten oli­si jul­ki­nen sek­to­ri — kun hom­man perus­idea ja ‑oikeu­tus on mui­den val­vo­mi­ses­sa ja kytää­mi­ses­sä, niin toki oman orga­ni­saa­tion suo­rit­ta­vaa por­ras­ta pitää kytä­tä kah­ta kau­heam­min. Kaik­ki­han ovat toki poten­ti­aa­li­sia jul­kis­ten vää­rin­käyt­tä­jiä (pait­si tie­tys­ti ylin joh­to, joka on kaik­kien epäi­lys­ten ulko­puo­lel­la http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416504485_uu.shtml http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416504745_uu.shtml )

    Ai, niin — pöl­jim­mät jul­ki­sen sek­to­rin orga­ni­saa­tio­ta­han ovat otta­neet käyt­töön idioot­ti­mai­sen mat­rii­sior­ga­ni­saa­tion, joka de fac­to tar­koit­taa sitä, että sen sijaan, että sun aamu­mu­roi­hin lorot­tai­si vain se yksi lin­jaor­ga­ni­saa­tion ääliö, niin nii­hin ris­ti­pis­sii puo­len tusi­naa tauk­kia, jot­ka vähin­tää­kin jat­ku­vas­ti muk­si­vat toi­si­aan — ellei­vät sit­ten yri­tä esim. työn­tää vaik­ka­pa ker­ta­käyt­tö­haa­ruk­kaa naa­pu­rin silmämunaan.

    ja d) kor­ke­aa palk­kaa nos­ta­vat pomot eivät sel­väs­ti­kään kyke­ne hoi­ta­maan stra­te­gi­sen työ­noh­jauk­sen tehtäviään.

    Ylin­tä joh­toa­han näyt­tää kiin­nos­ta­van ainoas­taan maailman(ympäri)matkailu vir­ka­to­ve­rei­den luon­na vie­rai­len (ei sinän­sä, kyl­lä minul­le­kin samp­pan­jail­lal­li­set eri mai­den val­tio­noop­pe­rois­sa kel­pai­si­vat…) sekä arvo­ni­mien ja kun­nia­merk­kien hank­ki­mi­nen toi­nen toisilleen.

    Yleen­sä tehok­kuu­den vali­tuk­sel­la havi­tel­laan joko yksi­tyis­tä­mis­tä, jul­ki­sen sek­to­rin supis­ta­mis­ta ideo­lo­gi­sin perus­tein tai syyl­lis­te­tään tar­peet­to­mas­ti juu­ri nii­tä tuot­ta­via työntekijöitä.

    Mut­ta kun sys­tee­min on niin mätä kuin on? Voi­ko hom­mal­le teh­dä muu­ta kuin lai­taa ton­ni ANFOa alle ja räjäyttää?

    Itse olen monas­ti “start-up ‑päis­sä­ni” las­kes­kel­lut kulu­ja — ja en ole iki­nä pys­ty­nyt ynnää­mään nii­tä niin suu­rik­si, ettei­kö joku kol­man­nes mei­dän viras­ton oka-kuluis­ta jäi­si aina mys­te­rik­si. Näin siis vaik­ka start-upin kulut las­ki­si jon­kun kal­leim­man Ruo­ho­lah­den busi­ness­par­kin ja lavei­den hen­ki­lös­tö­etu­jen mukaan.

  168. Itse tuo­te, tuo Turus­sa jo kah­te­na kap­pa­lee­na raken­net­tu mat­kus­ta­ja­ris­tei­li­jä, on uusim­man tilaus­pää­tök­sen perus­teel­la onnis­tu­nut. Aiem­mat kak­si lai­vaa ovat mitä ilmei­se­sim­min olleet tilaa­jal­leen menes­tys, ei kai varus­ta­mo muu­ten kol­mat­ta tilaisi. 

    Jos ja kun nyt tuo kol­mas jät­ti­ris­tei­li­jä, suo­ma­lai­sen meriklus­te­rin aikaan­saan­nos, jou­du­taan raken­ta­maan muu­al­la, sopii kysyä, mis­sä olem­me hyviä (siis, mil­lä alal­la työm­me on kan­ta­nut hedel­mää, ja mitä “kas­vi­maa­ta” on syy­tä jat­kos­sa­kin hoi­taa hyvin, jot­ta emme menet­täi­si ase­maam­me) ja mis­sä taas meil­lä on paran­ta­mi­sen varaa (ja ottaa asias­ta opik­sem­me)? Veik­kaisn, että tek­niik­ka kuu­luu edel­li­seen ryh­mään, rahoi­tuk­sen hal­lin­ta (telak­kayh­tiö­tä, rahoi­tus­lai­tok­sia ja val­tio­ta myö­ten) puo­les­taan jäl­kim­mäi­seen. Eikö meil­lä osa­ta talous-/ra­hoi­tus­puo­len hal­lin­taa yhtä hyvin kuin esim. Saksassa? 

    Sak­sas­sa moder­nin, ris­tei­li­jöi­tä suun­nit­te­le­van ja val­mis­ta­van tela­kan tuo­tan­to­ko­neis­to (ali­han­kin­ta­ver­kos­ton tuel­la) saa aikai­sek­si tasai­seen tah­tiin pit­käl­le tule­vai­suu­teen ulot­tu­via tilauk­sia ja val­mii­ta iso­ja mat­kus­ta­ja­ris­tei­li­jöi­tä. Onko Suo­mes­sa tuo­tan­to­ta­lou­den (pai­no sanan lop­puo­sal­la) hal­lin­ta (ja kehit­tä­mi­nen) ollut puut­teel­lis­ta, vai rajoit­tu­vat­ko ongel­mat rahoitukseen? 

    Ei täs­tä pidä vie­lä lan­nis­tua. Ote­taan me suo­ma­lai­set täs­tä opik­sem­me ja teh­dään asiat jat­kos­sa parem­min. Uusi, toi­min­nan jat­ku­vaan paran­ta­mi­seen sitou­tu­nut omis­ta­ja, ei oli­si tela­koil­lem­me var­maan­kaan pahitteeksi!

  169. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ilmai­nen nyt on lii­oit­te­lua, mut­ta val­tion tukien osuus on kyl­lä huomattava.
    Suo­men on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tut­ki­maan Rans­kan toi­mien laillisuus.

    se on sil­lein että kyl­lä ne toi­met on lail­li­sia Rans­ka­lai­sil­la ollut toden näköi­ses­ti vähän enem­män mie­li­ku­vi­tus­ta ja järkeä.

  170. Evert The Neve­Rest:
    Hyvä näkö­koh­ta Laivakallelta.

    Äly­va­paa vapaa­vuo­ri­nen ideo­lo­gia tuho­aa koko Suomen.

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128983-alyvapaa-vapaavuorinen-ideologia-tuhoaa-helsingin-ja-koko-suomen

    On toki muis­tet­ta­va, että kiel­tei­sen kan­nan rahoi­tuk­seen otti jo elo­kuus­sa Häkä­mies — jos hän oli­si sil­loin otta­nut sen kan­nan, että asia hoi­de­taan, se oli­si hoi­det­tu jo ennen kuin Vapaa­vuo­res­ta tuli ministeri.

  171. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Finn­ve­ra oli val­mis rahoit­ta­maan ris­tei­li­jää 600 mil­joo­nal­la omal­la ris­kil­lään, val­tio lupa­si yli 40 mil­joo­nan lah­joi­tuk­sen. Lisäk­si halut­tiin vii­si­kym­men­tä­mil­joo­naa käy­tän­nös­sä lah­joi­tus­ta kon­kurs­si­ti­las­sa ole­val­le kon­ser­nil­le. Saa­ri­kan­gas puhui vas­toin parem­paa tei­to­aan ver­taa­mal­la tätä taval­li­seen asun­to­lai­naan. Jos se on näin ris­ki­tön­tä, kas kun telak­kayh­tiö ei poi­ken­nut lähim­mäs­sä osuus­pan­kin konttorissa.

    Min­kä takia tämän lai­va­ti­lauk­sen kaik­kia fak­to­ja ei tuo­da jul­ki­suu­teen vai­tio­lo velvollisuusesta
    ei tar­vit­se enää välit­tää kau­pat on jo tehty.
    Onko sul­la Osmo tie­toa mitä täl­lä piilotellaan.

  172. Myyn­ti­mies: Min­kä takia tämän lai­va­ti­lauk­sen kaik­kia fak­to­ja ei tuo­da jul­ki­suu­teen vai­tio­lo velvollisuusesta
    ei tar­vit­se enää välit­tää kau­pat on jo tehty.
    Onko sul­la Osmo tie­toa mitä täl­lä piilotellaan.

    Tie­toa ei minul­la ole joten arvaan että las­kel­mis­sa näkyy lai­van raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ja lai­vas­ta saa­ta­va myyntihinta.

  173. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreik­kaan mitään. Val­tio on lai­nan­nut rahat (hal­val­la) mark­ki­noil­ta ja lai­nan­nut ne Kreik­kaan (kor­keal­la korol­la) eteen­päin. Toi­sat­siek­si ope­raa­tio on tuot­ta­nut voittoa. 

    Onne­ton kom­ment­ti. Vaik­ka talou­des­ta pal­jon tie­dät­kin niin uskot­ta­vam­pi on Six­ten Kork­man joka on jo useas­ti toden­nut että erit­täin toden­nä­köi­ses­ti Krei­kas­ta tulee Suo­mel­le tap­pioi­ta. Ja sinul­la pitäi­si vie­lä olla tilas­tot ja toden­nä­köi­syy­det hal­lus­sa? Katai­sen hal­li­tuk­sen edus­ta­ja­na kom­ment­ti­si tai­si lähin­nä vas­ta­ta kysy­myk­seen “what would Jesus say?”.

    1. Minä­kin ennus­tan Krei­kas­ta tap­pioi­ta kai­kais­ta vakuuk­sis­ta huo­li­mat­ta. kat­so mitä sanot­tiin vies­tis­sä, johon tuo oli vastaus.

  174. Count­ry­boy:
    Hal­li­tus ja Suo­men pank­ki ovat kui­ten­kin sito­neet pal­jon raho­ja euron ja Krei­kan tuke­mi­seen ja sii­nä mie­les­sä ne ovat pois käy­tös­tä. Aika näyt­tää kuin­ka pal­jon menee, var­mas­ti kui­ten­kin enem­män kuin tämä 50 mil­joo­nan lai­na oli­si ollut. No sai­var­te­lua­han tämä on sanoi­si joku.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kin ennus­tan Krei­kas­ta tap­pioi­ta kai­kais­ta vakuuk­sis­ta huo­li­mat­ta. kat­so mitä sanot­tiin vies­tis­sä, johon tuo oli vastaus. 

    OK, kun tuos­sa sinul­la ei ollut quo­tea alku­pe­räi­ses­tä niin se irto­si asiayh­tey­des­tään. Tosin kyl­lä­hän tuon­tyyp­pi­ses­sä rahan­vä­li­tyk­ses­sä­kin tulee raja jos­sain koh­ti vas­taan kun tie­tää ettei itse saa kaik­kia takai­sin mut­ta lai­naa­man­sa taas jou­tuu mak­sa­maan sen­til­leen. Eli kyl­lä sii­nä joku osa on ‘sidot­tu­na’, huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin tuo 50 mil­joo­naa on tap­pio­ta tulossa.

    Ja kyl­lä tuol­lai­set ‘tois­tai­sek­si ope­raa­tio on tuot­ta­nut voit­toa’ tyy­li­set kom­men­tit sai­si jo lopet­taa oli­vat ne mis­sä asiayh­tey­des­sä tahan­sa. Joku on surul­li­sen kuu­lui­sas­ti ihan oikeas­ti­kin väit­tä­nyt että hei me teh­dään rahaa tällä.

  175. Hesa­rin koik­ka­loin­tia STX-asias­sa on saa­nut seu­ra­ta sil­mät vatukoilla. 

    Se otsi­koi, että TURUN TELAKKA VARARIKO PARTAALLA.

    Tosia­sias­sa vara­ri­kon par­taal­la on STX Helsinki/Venäjä.

    Pää­kir­joi­tuk­ses­saan Hesa­ri tote­si, että tule­vai­suus on ark­ti­sis­sa jäänmurtajissa.

    Tosia­sias­sa Hel­sin­gin tela­kal­la ei ole edel­ly­tyk­siä jään­mur­ta­jien mit­ta­vaan val­mis­tuk­seen. Alu­eel­ta puut­tuu infra läh­tien teräk­sen valmistuksesta.

    Mikä ihme int­res­si sano­ma­leh­del­lä on dis­sa­ta Turun telak­kaa? Sen takia­ko, että se on Turussa?

  176. Nuk­ku­Mat­ti:
    Osmo, 

    vaik­ka yleen­sä pidän­kin mie­li­pi­tei­tä­si tark­kaan har­kit­tui­na ja vii­sai­na, niin kyl­lä nyt vai­kut­taa aina­kin jul­ki­ses­ti esil­lä olleen tie­don valos­sa, että Suo­men hal­li­tus teki vää­rän päätöksen.

    Vaik­ka suu­res­ta kuvas­ta olen­kin samaa miel­tä, eli että Euroo­pan val­tioi­den ei pitäi­si lai­noit­taa ame­rik­ka­lais­ten ris­tei­ly­jä, niin sii­tä huo­li­mat­ta oli­si val­lit­se­vas­sa tilan­tees­sa ollut parem­pi hank­kia tilaus Suo­meen. Jos Suo­men val­tio todel­la halu­aa ajaa reh­dim­pää kil­pai­lua ja tiu­kem­pia sään­nök­siä jul­ki­seen telak­ka­tu­keen EU:ssa, niin tämän­kin asian aja­mi­seen oli­si ollut parem­mat mah­dol­li­suu­det, jos tilaus oli­si Rans­kan sijaan tul­lut Suo­meen. Tämä reh­ti kil­pai­lu on myös­kin asia, jos­ta oli­si pitä­nyt neu­vo­tel­la EU:ssa etu­kä­teen tai vii­meis­tään Rans­kan viran­omais­ten kes­ken kah­den­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ti­lan­teen olles­sa tie­dos­sa. Mie­les­tä­ni on sel­vää, että ei kil­pai­lun hävin­neen tela­kan pie­nen isän­tä­maan rui­kut­ta­mi­nen sään­nöis­tä jäl­ki­kä­teen joh­da mihinkään. 

    Lisäk­si tun­tuu aivan hul­lul­ta, että val­tio oli val­mis anta­maan 40 mil­joo­naa inno­vaa­tio­tu­kea, mut­ta ei pyy­det­tyä 50 mil­joo­naa oman pää­oman ehtois­ta lai­naa. Jäi­kö tämä todel­la­kin kiin­ni 10 miljoonasta?

    Käsit­tä­mä­tön­tä ja type­rää ylpeyt­tä Suo­men hal­li­tuk­sel­ta. Kokoo­muk­sel­la näyt­tää ole­van teol­li­suus­po­li­tii­kas­sa vähän saman­lai­nen ideo­lo­gi­nen lin­ja kuin republi­kaa­neil­la oli Yhdys­val­lois­sa auto­teol­li­suu­den tuke­mi­sen suh­teen muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Ame­rik­ka­lais­ten onnek­si Oba­ma kui­ten­kin pelas­ti sikä­läi­sen auto­teol­li­suusklus­te­rin ja nykyi­sin rat­kai­sua kii­tel­lään siel­lä laajasti.

    Vih­reil­lä taas näyt­tää kir­ka­sot­sai­nen idea­lis­mi men­neen täs­sä prag­ma­tis­min ja vii­leän har­kin­nan edel­le. Aina­kaan tämä toteu­tu­nut rat­kai­su tilauk­sen työn­tä­mi­ses­tä Rans­kaan ei edis­tä työ­tä ympä­ris­tö­asioi­den hyväk­si tai telak­ka­teol­li­suu­den reh­din kil­pai­lun aikaan saa­mi­sek­si. Rans­ka­lai­nen teol­li­suus voit­ti, suo­ma­lai­nen hävi­si, ympä­ris­töl­le molem­mat rat­kai­sut oli­si­vat olleet yhtä huonot.

    Myös­kään minis­te­ri Vapaa­vuo­ren seli­tyk­set nyt jäl­ki­kä­teen eivät vai­ku­ta joh­don­mu­kai­sil­ta. Mis­sään ei ole väi­tet­ty, että pyy­de­tyn 50 mil­joo­nan euron oman pää­oman ehtoi­sen lai­nan myön­tä­mi­nen oli­si ollut lai­ton­ta. Vai­kea minun on myös­kään näh­dä, että mik­si se oli­si ollut sen epäi­lyt­tä­väm­pää tai enem­män har­maal­la alu­eel­la kuin 40 mil­joo­nan euron inno­vaa­tio­tu­kien myön­tä­mi­nen. Nyt Vapaa­vuo­ri kui­ten­kin selit­tää, että val­tio teki kaik­ken­sa. Tämä ei kuu­los­ta uskot­ta­val­ta. Ennem­min­kin näyt­tää sil­tä, että hal­li­tus oli jää­rä­päi­nen ja vii­leäs­ti har­ki­ten otti tämän ris­kin tilauk­sen mene­mi­ses­tä muu­al­le Euroop­paan. Osmon kir­joi­tus mie­les­tä­ni vah­vis­taa tämän.

    Mis­sä mie­li­ku­vi­tus­maa­il­mois­sa ja pil­vi­lin­nois­sa Suo­men poliit­ti­nen eliit­ti oikein elää?

    Nyt hal­li­tus kuu­lem­ma tekee kaik­ken­sa uusien tukien kanssa

    1. Korea­lais­ten lypry ei miten­kään rajoit­tu­nut tuo­hon 50 mil­joo­naan. Lisäk­si on käy­nyt ilmi, että tilö­auk­sen ohjaa­mi­ses­ta Rans­kaan oli pää­tet­ty jo sii­nä vai­hees­sa, kun yhtiö yrit­ti tin­ga­tan tuo­ta 50 mil­joo­nan lisälahjoitusta.

  177. BRG: Onne­ton kom­ment­ti. Vaik­ka talou­des­ta pal­jon tie­dät­kin niin uskot­ta­vam­pi on Six­ten Kork­man joka on jo useas­ti toden­nut että erit­täin toden­nä­köi­ses­ti Krei­kas­ta tulee Suo­mel­le tap­pioi­ta. Ja sinul­la pitäi­si vie­lä olla tilas­tot ja toden­nä­köi­syy­det hal­lus­sa? Katai­sen hal­li­tuk­sen edus­ta­ja­na kom­ment­ti­si tai­si lähin­nä vas­ta­ta kysy­myk­seen “what would Jesus say?”.

    Eikö­hän Krei­kas­ta las­ku tule ennen vuot­ta 2015 toi­vot­ta­vas­ti ennen vaaleja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.