Halvaantuneet dinosaurukset

Vii­me vii­kot ovat taas osoit­ta­neet, ettei Yhdys­val­tain hal­lin­to­ta­pa ole enää ajan tasal­la. Ei tie­dä hyvää, että kak­si toi­si­aan vihaa­vaa poliit­tis­ta ryh­mit­ty­mään voi­vat molem­mat hal­vaan­nut­taa pää­tök­sen­teon. Yhteis­kun­ta, joka ei pys­ty ratio­naa­li­seen pää­tök­sen­te­koon,  jää vah­vas­ti jäl­keen sii­tä, mitä se voi­si olla. Pää­tök­sis­tä tulee pahas­ti  epä­op­ti­maa­li­sia, jos nii­den sisäl­töä ei sane­le se, mikä on jär­ke­vää, vaan mikä voi­daan laki­tek­ni­ses­ti juo­nia läpi.

Minun on vai­kea uskoa, ettei­kö jon­ki­nas­teis­ta sopua syn­ny ennen kui­lun reu­naa maa­nan­tai­na, mut­ta näis­sä olois­sa rat­kai­su tulee ole­maan kau­ka­na Pareto-optimaalisesta.

Eipä sil­ti, pää­tök­siin ei kyke­ne myös­kään EU, ei Venä­jä eikä YK.

102 vastausta artikkeliin “Halvaantuneet dinosaurukset”

  1. Mun näke­mä­ni ennus­teet sano­vat, että rat­kai­su syn­tyy vas­ta sit­ten kun Bus­hin teke­mät väliai­kai­set tulo­ve­ron­leik­kauk­set päät­ty­vät. Tämän jäl­keen republi­kaa­nit voi­vat teh­dä sopi­muk­sen ja sanoa keven­tä­neen­sä verotusta.

  2. Se on demo­kra­tian heikkokohta.
    Vas­ta vai­keat krii­sit saa­vat aikaan epä­miel­lyt­tä­vät päätökset.
    Posii­ti­vi­sia kyl­lä kaik­ki kil­van tekee.

    Sil­ti parem­paa ei ole vie­lä kek­sit­ty, vaik­ka se oli­si toivottavaa.

  3. Ehem, vii­mei­set kym­me­net vuo­det lob­ba­rit ovat sää­tä­neet suu­rim­man osan USA lais­ta, ei vir­ka­mie­het. Se sii­tä ratio­naa­li­suu­des­ta. Samaa­han kokoo­mus ajaa tääl­lä Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä hei­ken­täen puna/viher vir­ka­mies­ten asemaa.

  4. Joo tot­ta. Kun on sota käyn­nis­sä sisä­po­li­tii­kas­sa voi käy­tän­nös­sä teh­dä mitä tahan­sa. Jen­kit sotii, ei tai­da soti­mi­nen enää tuot­taa samal­la taval­la kuin aikai­sem­min. Mut­ta koti­maas­sa on sit­ten hel­pom­paa toi­mia miten huvit­taa. Vel­ka­kat­toa­han ne siel­lä taas nos­taa. Teh­dään poik­keus­la­ke­ja ja pai­ne­taan lisää dollareita..

  5. Mik­ko Säre­lä:
    Mun näke­mä­ni ennus­teet sano­vat, että rat­kai­su syn­tyy vas­ta sit­ten kun Bus­hin teke­mät väliai­kai­set tulo­ve­ron­leik­kauk­set päät­ty­vät. Tämän jäl­keen republi­kaa­nit voi­vat teh­dä sopi­muk­sen ja sanoa keven­tä­neen­sä verotusta.

    Ei tilan­ne suin­kaan ole noin yksin­ker­tai­nen kuin kuvaat. Verot ovat vain osa ongel­mas­ta, pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pal­jon vaka­vam­pi ongel­ma on elä­ke­jär­jes­tel­män (social secu­ri­ty) ja ikään­ty­nei­den ja köy­hien ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­poh­jan kestämättömyys.
    Sopua ei syn­ny, ellei myös noi­den jär­jes­tel­mien kulu­jen pai­su­mi­sel­le teh­dä jotain ja sii­hen taas ei demo­kraat­tien vasem­mis­to­sii­pi suostu.

  6. Koh­ta USA:ssa alkaa taas ker­ran hedel­mä­tön kes­kus­te­lu, tuli­si­ko arvon­li­sä­ve­ro ottaa käyt­töön. Mut­ta kuten aikai­sem­min­kin, kes­kus­te­lu tyreh­tyy mel­ko nopeas­ti. Sää­li, kos­ka alv rat­kai­si­si osan rahoitusongelmista.

  7. newy­or­kis­ta:
    Koh­ta USA:ssa alkaa taas ker­ran hedel­mä­tön kes­kus­te­lu, tuli­si­ko arvon­li­sä­ve­ro ottaa käyt­töön. Mut­ta kuten aikai­sem­min­kin, kes­kus­te­lu tyreh­tyy mel­ko nopeas­ti. Sää­li, kos­ka alv rat­kai­si­si osan rahoitusongelmista.

    Mis­tä moi­nen käsi­tys? Muis­taak­se­ni New Yor­kis­sa VAT eli sales tax on 8.25 prosenttia.

  8. Mel­kein saman­lais­ta­han se on Suo­mes­sa­kin. Hal­li­tus ajaa tai pyr­kii aja­maan läpi kaik­ki Hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat sano­vat kyl­lä hal­li­tuk­sen lai­kia­loit­teil­le ja ei oppo­si­tion aloitteille.
    Vai­vat­to­mam­min tämä fars­si kul­ki­si, kun vaa­lioh­jel­ma oli­si yhtä kuin hal­li­tus­oh­jel­ma ja sit­ten vaan lait val­mis­tel­tai­siin ja hyväk­syt­täi­siin nopeas­sa tah­dis­sa ilman sen kum­mem­pia äänestyksiä.

  9. pek­ka: Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pal­jon vaka­vam­pi ongel­ma on elä­ke­jär­jes­tel­män (social secu­ri­ty) ja ikään­ty­nei­den ja köy­hien ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­poh­jan kestämättömyys.
    Sopua ei syn­ny, ellei myös noi­den jär­jes­tel­mien kulu­jen pai­su­mi­sel­le teh­dä jotain ja sii­hen taas ei demo­kraat­tien vasem­mis­to­sii­pi suostu.

    Repbli­kaa­nien radi­kaa­li­sii­pi (siis nykyi­nen val­ta­vir­ta), halu­aa vain hävit­tää nuo ohjel­mat, eikä ole kiin­nos­tu­nut mis­tään sovus­ta, joka pyr­ki­si tur­vaa­maan nii­den tule­vai­suu­den. Jos “Social secu­ri­ty” ohjel­man etuuk­sil­le tai sitä rahoit­ta­vil­le veroil­le ei teh­täi­si yhti­käs mitään, se voi toi­mia nykyi­sil­lä sään­nöil­lä seu­raa­vat 20 vuot­ta, jon­ka jäl­keen etuuk­sia pitäi­si lei­ka­ta 25% sil­loi­ses­ta, nykyis­tä sel­väs­ti kor­keam­mas­ta tasos­ta. Fis­kaa­lis­ten ongel­mien jou­kos­sa ei nii­tä kaik­kein akuuteimpia.

    Jul­ki­sen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män osal­ta Oba­ma­han on pyr­ki­nyt rajaa­maan kus­tan­nuk­sia. Republi­kaa­nit ovat vas­tan­neet vaah­to­mal­la “Death pane­leis­ta” ja hyök­kää­mäl­lä vii­me vaa­leis­sa Oba­maa vas­taan juu­ri sil­lä perus­teel­la, että hän oli lei­kan­nut run­saat 700 $ mil­jar­dia Medica­re-ohjel­man kustannuksista.

  10. Minun on vai­kea uskoa, ettei­kö jon­ki­nas­teis­ta sopua syn­ny ennen kui­lun reu­naa maa­nan­tai­na, mut­ta näis­sä olois­sa rat­kai­su tulee ole­maan kau­ka­na Pareto-optimaalisesta.

    Kui­luun syök­sy­mi­nen­hän” ei tar­kot­tai­si sen dra­maat­ti­sem­paa asi­aa kuin Katai­sen ja EU mat­ki­mis­ta (vero­jen kiris­tä­mis­tä ja meno­jen leik­kaus­ta kor­kean työt­tö­myy­den val­li­tes­sa). Oli­han se toki tyh­mää, mut­ta ei sel­lais­ta tyh­myyt­tä, jos­ta kai euroop­pa­laisl­la tai suo­ma­laisl­la oli­si varaa ame­rik­ka­lai­sia arvostella.

  11. I
    Osmo. Polii­ti­kot USAs­sa ja Kana­das­sa eivät ole sen luo­kan “fil­mi­täh­tiä” kuin Suo­mes­sa polii­ti­kot ovat.

    II
    Historiaa.
    Suo­mes­sa aikoi­naan Kek­ko­nen mää­rit­ti suo­sik­kin­sa leh­dis­tös­sä kuu­lut­ta­mal­la : Kat­ri-Hele­naa ja Susi-Kallea.

  12. Yhdys­val­tain poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä on rik­ki ja syyl­li­set löy­ty­vät perus­tus­lais­sa lii­kaa­kin val­ta­ta­sa­pai­noa koros­ta­neis­ta Yhdys­val­tain perus­ta­jai­sis­tä ja toi­saal­ta vaa­li­jär­jes­tel­mäs­tä. Jen­keis­sä­hän pre­si­den­tin on hyvin vai­kea­ta saa­da sisä­po­li­tii­kas­sa mitään läpi ilman edus­ta­jain­huo­neen ja senaa­tin hyväk­syn­tää. Eli ollak­seen toi­min­ta­ky­kyi­nen, pitää yhden puo­lu­een hal­li­ta näi­tä kaik­kia tai kye­tä kom­pro­mis­sei­hin toi­sen val­ta­puo­lu­een kanssa.

    Nyt tämä kom­pro­mis­si­ky­ky on hei­koim­mis­sa kan­ti­mis­sa hyvin pit­kään aikaan. Vaa­li­ti­las­to­vel­ho Nat­han Sil­ver blo­ga­si juu­ri yhdes­tä tär­keim­mis­tä syis­tä nyky­ti­lan­tee­seen: republi­kaa­neil­la on tätä nykyä yli­voi­mai­nen ase­ma edus­ta­jain­huo­neen vaa­li­pii­reis­sä (medi­aa­ni­vaa­li­pii­ri 5% republi­kaa­ni­myön­tei­nen, 2012 vaa­leis­sa demo­kraa­teil­le 8% swin­gi ver­rat­tu­na edel­lis­vaa­lei­hin, mut­ta vain 8/435 pai­kan voit­to), mut­ta toi­saal­ta demo­kraa­teil­la etu pre­si­den­tin valit­si­ja­mie­his­sä (Oba­ma oli­si voit­ta­nut valit­si­ja­mie­het, vaik­ka oli­si hävin­nyt vaa­lit 5,37% koko maan äänis­sä, voit­ti vaa’ankielenä toi­mi­neen Colo­ra­don täl­lä pro­sent­ti­lu­vul­la).

    Republi­kaa­ni­myön­tei­syy­den ohel­la edus­ta­jain­huo­ne on pola­ri­soi­tu­nut voi­mak­kaas­ti. Maan 435 vaa­li­pii­ris­tä jopa 242 voi­tet­tiin yli 20% erol­la ver­rat­tu­na koko maan ääni­tu­lok­seen ja vain 35 oli 5% sisäl­lä koko maan tulok­ses­ta. Tämän joh­dos­ta val­tao­sa edus­ta­jis­ta jou­tuu pel­kää­mään enem­män oman puo­lu­een esi­vaa­le­ja (esim. republi­kaa­nit tea par­tyn ehdok­kai­ta) kuin var­si­nai­sia vaa­le­ja ja näin ollen vetä­mään pal­jon tiu­kem­paa lin­jaa myös edus­ta­jain­huo­nees­sa, jot­ta tuli­si­vat vali­tuk­si uudel­le kaudelle.

    Ehkä­pä paras rat­kai­su ongel­maan oli­si suu­ri vaa­li­uu­dis­tus. Jos pre­si­den­tin­vaa­lis­sa siir­ryt­täi­siin yhteen koko maan vaa­li­pii­riin ja edus­ta­jain­huo­neen vaa­leis­sa (jon­ka alu­eet puo­lu­eet voi­vat opti­moi­da tuot­ta­maan itsel­leen mak­si­maa­li­sen edus­tuk­sen kokoa­mal­la vas­ta­puo­lu­eel­le har­vo­ja hyvin vah­vo­ja vaa­li­pii­re­jä) vaa­li­pii­rit jaet­tai­siin joten­kin satun­nai­ses­ti, muut­tui­si koko maan poliit­ti­nen ilma­pii­ri ker­ta­hei­tol­la terveemmäksi.

  13. Niin kau­an kuin jen­keil­lä on varaa pitää armei­jan­sa, ase­teol­li­suu­ten­sa, tie­dus­te­lu­pal­ve­lun­sa jne., niin niin kau­an niil­lä ei todel­la­kaan ole pulaa mistään.

    Tois­ta se on Suo­mes­sa mis­sä mei­dän yhteis­kun­tam­me tär­keim­mät lai­tok­set armei­ja, polii­si, ter­vey­den­hoi­to, kou­lu­tus jne. ovat jo nyt supis­tet­tu ole­mat­to­miin ja edel­leen pitäi­si vain supis­taa, kun rahat eivät rii­tä mihinkään.

    Eli kum­pi on syvem­mäl­lä suos­sa, val­tio joka ei ole teh­nyt vie­lä mitään sääs­tö­jä vai val­tio jol­la alkaa sääs­tö­kei­not loppumaan?

  14. Juu­ri näi­den ongel­mien takia poliit­tis­ta val­lan- ja raha­käyt­töä tuli­si raja­ta joten­kin, vaik­ka­pa perus­tus­lail­la. (Sää­tää mak­si­mi­mää­rä laki­teks­til­le ja työn­te­ki­jä­mää­ril­le tjsp. tai auto­maat­ti­nen laki­kir­jan rew­ri­te-from-scratch aina parin vuo­si­kym­me­nen välein jon­ka pitäi­si aina vähin­tään puo­lit­taa sivumäärä?)

    Hal­lin­non pai­su­mi­nen ja kalk­keu­tu­mi­nen tuh­laa yhteis­kun­nal­li­sia resurs­se­ja. Sekä rahaa, että lah­jak­kai­den ihmis­ten aikaa kun fik­sut ihmi­set jou­tu­vat tais­te­le­maan pro­ses­sia ja poliit­tis­ta suh­mu­roin­tia vastaan.

    Jul­ki­ses­sa val­lan- ja rahan­käy­tös­sä ei oikein edes voi vas­taa­van­lais­ta kil­pai­lua kuin vapail­la mark­ki­noil­la, joten huo­no hal­lin­to ei vält­tä­mät­tä “kuo­le” oikein mil­lään, kun se aina vaan puo­lus­taa itse­ään ja mitään ulkois­ta tasa­pai­not­ta­vaa teki­jää ei oikein ole.

  15. pek­ka:

    ongel­ma on elä­ke­jär­jes­tel­män (social secu­ri­ty) ja ikään­ty­nei­den ja köy­hien ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­poh­jan kestämättömyys.
    Sopua ei syn­ny, ellei myös noi­den jär­jes­tel­mien kulu­jen pai­su­mi­sel­le teh­dä jotain ja sii­hen taas ei demo­kraat­tien vasem­mis­to­sii­pi suostu. 

    USA:n ter­vey­den­huol­los­sa on tehos­ta­mi­sen varaa. Mikään maa maa­il­mas­sa ei käy­tä niin suur­ta osaa BKT:stä ter­vey­den­huol­toon. Toi­sek­si kan­sa­ne­lä­ke­mak­sua mak­se­taan vain 110 100 $:n alit­ta­val­ta tulo­jen osal­ta. Vasem­mis­to­de­mo­kraa­tit saat­tai­si­vat suos­tua pois­ta­maan tämän mak­su­ka­ton. Muut ehkä eivät.

  16. Epäi­le­mät­tä USA:n tilan­ne on vai­kea. Mut­ta on se poli­tiik­ka tääl­lä Suo­mes­sa­kin pal­jol­ti etu­jen aja­mis­ta ja eri­lais­ten ideo­lo­gioi­den poh­jal­ta tapah­tu­vaa päättämistä.

    Ei ole ole­mas­sa mitään ratio­naa­lis­ta opti­mia hake­vaa pää­tök­sen­te­koa. Jokai­nen polii­tik­ko ajaa omaa Pareto-optimiansa.

  17. pek­ka: Verot ovat vain osa ongel­mas­ta, pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pal­jon vaka­vam­pi ongel­ma on elä­ke­jär­jes­tel­män (social secu­ri­ty) ja ikään­ty­nei­den ja köy­hien ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­poh­jan kestämättömyys. 

    Näi­tä kah­ta ei pitäi­si niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten las­ket­tiin, että Medica­rel­ta ovat lop­pu­mas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mäl­tä vas­ta vuon­na 2042. Se on niin pit­kä täh­täin, että täs­sä välis­sä ehtii kyl­lä vie­lä tapah­tua vaik­ka mitä.

    Kuten tuos­sa artik­ke­lis­sa tode­taan, tie­tyis­tä hämä­ris­tä poliit­ti­seen kult­tuu­riin liit­ty­vis­tä syis­tä jul­ki­sen kes­kus­te­lun prio­ri­tee­tit ovat kui­ten­kin per­vers­sis­ti täy­sin päin­vas­tai­set. Elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä riit­tää ongel­man kii­reel­li­syyt­tä yliam­pu­vas­ti pai­sut­te­le­vaa hys­tee­ris­tä huu­toa, kun taas Medica­ren rahoi­tus ei saa kenel­tä­kään edes mur­to-osaa elä­ke­jär­jes­tel­män saa­mas­ta huo­miost­ta, vaik­ka sen tilan­ne on todel­li­suu­des­sa pal­jon kii­reel­li­sem­pi. Tämä on tie­tys­ti itses­sään mitä huo­les­tut­ta­vin asiaintila.

  18. Ame­rik­ka­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii. Toi­mi­van demo­kra­tian ydin on kansalaiskeskustelu.

    Toi­sin kuin tääl­lä he käy­vät kuu­lu­vaa ja ääne­käs­tä kes­kus­te­lua val­tion­ta­lou­den koos­ta. “Fiscal cliff” on mitä erin­omai­sin­ta dra­ma­ti­soin­tia. Asias­ta puhu­taan var­mas­ti pubeis­sa, kah­vi­lois­sa ja aamiais­pöy­dis­sä. Sii­tä puhu­taan myös suo­ma­lai­sis­sa blo­geis­sa. Suo­mes­sa kes­ke­ne­räi­sis­tä asiois­ta ei tule kes­kus­tel­la ja jo pää­te­tyis­tä asiois­ta ei tar­vit­se keskustella.

    Ennen pit­kään puo­lu­eet pää­se­vät asias­ta sopuun tai jos eivät pää­se, tämä toi­mii kata­lyyt­ti­nä kol­man­nen puo­lu­een nousulle.

    Se mik­si pää­tös­tä ei syn­ny, joh­tuu Ame­ri­kan demo­kraat­ti­ses­ta luon­tees­ta. Maan väes­tö ei yksin­ker­tai­ses­ti ole pääs­syt oleel­li­sis­ta yksi­tyis­kyh­dis­ta yhteisymmärrykseen.

  19. Tomi:
    Ehem, vii­mei­set kym­me­net vuo­det lob­ba­rit ovat sää­tä­neet suu­rim­man osan USA lais­ta, ei vir­ka­mie­het. Se sii­tä ratio­naa­li­suu­des­ta. Samaa­han kokoo­mus ajaa tääl­lä Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä hei­ken­täen puna/viher vir­ka­mies­ten asemaa

    Hyvin­hän tuo Ame­rik­ka näyt­tää pors­kut­ta­van, vaik­ka pahat lob­ba­rit sää­tä­vät lait. Näi­tä vase­mis­ton suo­si­mia vir­ka­mies­pää­tök­sen­te­koon eri­kois­tu­nei­ta san­ka­ri­ta­ri­noi­ta voi käy­dä ihas­te­le­mas­sa tuol­la Ete­lä-Euroo­pas­sa, Ete­lä-Ame­ri­kas­sa ja Afri­kas­sa. Että se sii­tä Tomin rationaalisuudesta.

  20. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että vero­jen korot­ta­mis­ta pide­tään jonain hope­luo­ti­na, joka rat­kai­see kai­ken. Jos näin toi­saan oli­si, niin mik­si sit­ten esim Ruot­si on las­ke­nut veroas­tet­taan. Tai mik­sei USAs­sa pidet­ty yli 90% veroas­tet­ta edel­leen voi­mas­sa (Cas­sius Clay jou­tui mak­sa­maan 95% palk­kios­taan voi­tet­tu­aan Son­ny Listonin).
    Mel­kein kai­kis­sa osa­val­tios­sa on alvia suun­nil­leen vas­taa­va sales tax, jos­ta osa menee osa­val­tiol­le, osa kunnalle.
    USAn perus­tus­la­ki on ajal­ta, jol­loin Napo­leon ei ollut vie­lä mikään kuu­lui­suus. Kun­kut hal­lit­si­vat maa­il­maa ja tätä yksin­val­taa halut­tiin ehdot­to­mas­ti vält­tää. Tari­nan mukaan Jef­fe­ron ja Was­hing­ton joi­vat tee­tä ja Jef­fer­son kysyi, mihin senaat­tia oikein tar­vi­taan. Was­hing­ton kysyi, mik­si Jef­fer­son hörp­pi tee­tä lau­ta­sel­ta. “jot­ta se jääh­tyi­si” — Sama idea senaa­til­la, jot­ta tun­teet ehti­si­vät vähän jääh­tyä. Suo­ra­vii­vai­sem­pi sys­tee­mi sal­lii nopeam­man lain­sää­dän­nön, mut­ta sil­loin sitä halut­tiin nime­no­maan hidas­taa. Ympä­ril­lä oli varoit­ta­via esimerkkejä.
    Sekä Bush ja Oba­ma ovat aja­neet aika lail­la samaa ison hal­lin­non poli­tiik­kaa, jon­ka aika­na val­tion menot ja velat ovat roi­mas­ti kas­va­neet. Muu­ten, kun Bush nos­ti vel­ka­kat­toa, Oba­ma äänes­ti sitä vas­taan. Nyt tie­ten­kin on toi­nen ääni kellossa.

  21. Yhdys­val­toi­en ongel­ma on , ettei löy­dy enem­mis­töä teke­mään pää­tök­siä. Suo­mes­sa hal­li­tus kyke­nee pää­tök­siin. Vii­mek­si Suo­men hal­li­tus päät­ti täy­sin yksi­mie­li­se­nä lopet­taa TELAKKATEOLLISUUS Suomesta.

  22. Yhteis­kun­ta, joka ei pys­ty ratio­naa­li­seen pää­tök­sen­te­koon, jää vah­vas­ti jäl­keen sii­tä, mitä se voi­si olla.”

    Miten tämä ero­aa Suo­men sateen­kaa­ri­hal­li­tuk­sen kun­ta­uu­dis­tuk­sen idea­lis­mei­hin tör­mäi­le­väs­tä täy­del­li­ses­tä kyvyt­tö­myy­des­tä teh­dä vält­tä­mät­tö­miä koko­nai­suut­ta hyö­dyt­tä­viä rat­kai­su­ja? Mark­ki­nat­kaan eivät pää­se vai­kut­ta­maan kun Kun­tayh­ty­mä saa vel­kaa kol­mel­la AAA:lla kol­lek­tii­vi­ses­ti kaikille.

  23. Rai­mo K: Mis­tä moi­nen käsi­tys? Muis­taak­se­ni New Yor­kis­sa VAT eli sales tax on 8.25 prosenttia.

    USA:ssa ei ole alv:a tai VAT:a tai muu­ta­kaan sin­ne­päin viit­taa­vaa. Kyse on siis liit­to­val­tion veros­ta. Toki eri­lai­sia sales taxe­ja on eri osa­val­tioil­la, mut­ta ne ovat lähin­nä lii­ke­vaih­to­ve­roa muis­tut­ta­via, eivät arvon­li­sä­ve­roa ja vero­tu­lo menee osa­val­tion käyt­töön. Jos joku ihmet­te­lee, mitä eroa noil­la on, niin sil­loin kan­nat­taa ottaa sel­vää, mik­si Suo­men val­tio luo­pui lii­ke­vaih­to­ve­ros­ta ja otti arvon­li­sä­ve­ron käyttöön.

  24. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että vero­jen korot­ta­mis­ta pide­tään jonain hope­luo­ti­na, joka rat­kai­see kai­ken. Jos näin toi­saan oli­si, niin mik­si sit­ten esim Ruot­si on las­ke­nut veroas­tet­taan. Tai mik­sei USAs­sa pidet­ty yli 90% veroas­tet­ta edel­leen voi­mas­sa (Cas­sius Clay jou­tui mak­sa­maan 95% palk­kios­taan voi­tet­tu­aan Son­ny Listonin).”

    Tuo Lis­ton-Clay otte­lu tapah­tui 60-luvulla
    Suu­ri­tu­lois­ten vero­jen korot­ta­mi­nen on nyky­ään veron korot­ta­mi­nen 15 % jon­ne­kin 20–30 % eli samal­le tasol­le kuin keskituloisilla.

    Toki USA:n tuloe­ro­jen vuok­si sil­lä on enem­män mer­ki­tys­tä vero­tuo­ton kan­nal­ta kuin Suomessa.

    Vero­tuk­sel­li­ses­ti­kin seon toi­mi­va, sil­lä USA:n rik­kai­den tulot ovat sen ver­ran suu­ret, että kulu­tus ei las­ke vaik­ka mak­sa­vat­kin vähän enem­män veroja.

  25. Rol­ling Heur­lin:
    Muu­ten, kun Bush nos­ti vel­ka­kat­toa, Oba­ma äänes­ti sitä vas­taan. Nyt tie­ten­kin on toi­nen ääni kellossa. 

    Juu, mel­ko tyh­jän­päi­väis­tä pis­tei­den keruu­ta tuol­loin, mut­ta sii­nä se oleel­li­nen ero onkin. Tuol­loin, niin kuin kos­kaan aikai­sem­min­kaan, oli pre­si­den­tin puo­lue kum­pi tahan­sa ja oli kongres­sin jakau­ma mikä tahan­sa, ei ollut mitään todel­lis­ta epä­sel­vyyt­tä sii­tä hyväk­sy­tään­kö koro­tus. Vain nykyi­set edus­ta­jan­huo­neet republi­kaa­nit ovat halun­neet käyt­tää koro­tuk­sia kiris­tyk­sen väli­kap­pa­lee­na, tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti uha­ten aiheut­taa vaka­via vau­rioi­ta Yhdys­val­to­jen talou­del­le, jol­lei­vat he saa omia poliit­ti­sia pää­mää­ri­ään läpi (vaik­ka hävi­si­vät­kin pre­si­den­tin vaalit).

  26. Tom­mi Uscha­nov: Näi­tä kah­ta ei pitäi­si niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten las­ket­tiin, että Medica­rel­ta ovat lop­pu­mas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mäl­tä vas­ta vuon­na 2042. Se on niin pit­kä täh­täin, että täs­sä välis­sä ehtii kyl­lä vie­lä tapah­tua vaik­ka mitä.

    USA:n val­tion mak­sa­ma perus­e­lä­ke on rahoi­tuk­sel­taan jako­jär­jes­tel­mä, joten rahat ovat lop­pu­neet jo ajat sitten.

    Sama kos­kee Medica­rea, rahat lop­pui­vat jo kym­me­niä vuo­sia sitten.

    Ter­vey­den­hoi­don­han pitä­si olla USA:ssa kus­tan­nus­te­ho­kas­ta kun se on val­tao­sin yksityistä ??

  27. Tom­mi Uscha­nov: Näi­tä kah­ta ei pitäi­si niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten las­ket­tiin, että Medica­rel­ta ovat lop­pu­mas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mäl­tä vas­ta vuon­na 2042. Se on niin pit­kä täh­täin, että täs­sä välis­sä ehtii kyl­lä vie­lä tapah­tua vaik­ka mitä. 

    Tämä oli­si tot­ta, jos nil­lä oli­si oikeas­ti omai­suut­ta sen ver­ran kuin noi­den jär­jes­tel­mien kir­jan­pi­toar­vo on. Näin ei kui­ten­kaan ole, kos­ka bud­jet­ti­kik­kai­luil­la nuo rahat on aikoi­naan siir­ret­ty paik­kaa­maan val­tion bud­jet­tia. Siel­lä ei siis ole mitään omai­suut­ta noi­den lupaus­ten taus­tal­la (toi­sin kuin poh­jois­mai­sis­sa elä­ke­jär­jes­tel­mis­sä) vaan ainoas­taan “val­tion sisäi­siä vel­ka­kir­jo­ja”, jot­ka vas­taa­vat suun­ni­leen pape­ri­lap­pua, johon on raa­pus­tet­tu “val­tion bud­je­tis­ta mak­se­taan tän­ne X mil­jar­dia kun tarvitaa”.

    Tuo tilan­ne on syn­ty­nyt siten, että kun nuo jär­jes­tel­mät tuot­ti­vat yli­jää­mää, joka piti rahas­toi­da, sitä ei sijoi­tet­tu mihin­kään tuot­ta­vaan. Sitä ei sijoi­tet­tu edes nor­maa­lei­hin val­tion vel­ka­kir­joi­hin vaan se siir­ret­tiin val­tion yleis­bud­jet­tiin ja vas­ti­neek­si annet­tiin noi­ta sisäi­siä vel­ka­kir­jo­ja. Noi­ta sisäi­siä vel­ka­kir­jo­ja ei voi myy­dä muil­le sijoit­ta­jil­le eikä nii­tä las­ke­ta siten val­tion vel­kaan. Täl­lä tem­pul­la siis gene­roi­tiin lisää rahaan yleis­bud­jet­tiin lisää­mät­tä vel­kaa lain­kaan. Esi­mer­kik­si Clin­to­nin vuo­sien “yli­jää­mäi­set” bud­je­tit saa­tiin aikaan täl­lä kir­jan­pi­dol­li­sel­la rahan­luon­ti­tem­pul­la. Oikeas­ti nuo­kin bud­je­tit oli­vat rei­lus­ti alijäämäisiä.

    Mikää­hän ei ole ilmais­ta, joten nyt kun molem­mat jär­jes­tel­mät ovat siir­ty­neet mak­sa­maan rahas­toi­tua varal­li­suut­ta, niis­sä ei ole­kaan mitään mil­lä mak­saa. Ja ongel­maa pahen­taa se, että yleis­bud­jet­ti on vel­kaa myös noi­den jär­jes­tel­mien “teke­män tuo­ton”, joka on myös mak­set­tu vas­taa­vil­la mak­su­lu­pauk­sil­la. Eli vaik­ka las­ken­nal­li­ses­ti nois­sa jär­jes­tel­mis­sä on rahaa, jokai­nen ali­jää­mä­dol­la­ri jou­du­taan otta­maan yleis­bud­je­tis­sa. Ja samal­la taval­la kuin yli­jää­män aikaan tuo raha “tuli tyh­jäs­tä” ja paran­si yleis­bud­je­tin tilaa, nyt ali­jää­män aikaan tuo raha “kato­aa” tyh­jään bud­je­tin ulko­puo­lel­le. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si tie­ten­kin muut­taa nuo sisäi­set vel­ka­kir­jat nor­maa­leik­si vel­ka­kir­joik­si, joi­ta rahas­tot voi­si­vat myy­dä mark­ki­noil­le, mut­ta se räjäyt­täi­si val­tion velan saman tien kak­sin- tai kolminkertaiseksi.

  28. Tom­mi Uschanov:

    Näi­tä kah­ta ei pitäi­si niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten las­ket­tiin, että Medica­rel­ta ovat lop­pu­mas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mäl­tä vas­ta vuon­na 2042.

    Kun puhu­taan pit­kän täh­täi­men kes­tä­vyy­des­tä on pak­ko kui­ten­kin sopia molemmista.
    Fiscal Cliff-rat­kai­su­kom­pro­mis­sin on pak­ko pitää sisäl­lään sekä veron­ko­ro­tuk­sia, että kulu­jen leik­kauk­sia ja kulu­jen leik­kaa­mi­ses­sa kah­ta suu­rin­ta rahan­rei­kää ei voi jät­tää pois kuvioista.
    Edel­li­nen vaka­va yri­tys pit­kän täh­täi­men rat­kai­suk­si (Simp­son-Bow­les) piti sisäl­lään sääs­tö­jä sekä elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä, että Medicaresta.
    (Social secu­ri­tyn raho­jen lop­pu­mi­ses­ta näkee kyl­lä läh­tees­tä riip­puen pal­jon aikai­sem­pia­kin vuosilukuja)

  29. Rol­ling Heur­lin: Joten­kin tun­tuu sil­tä, että vero­jen korot­ta­mis­ta pide­tään jonain hope­luo­ti­na, joka rat­kai­see kai­ken. Jos näin toi­saan oli­si, niin mik­si sit­ten esim Ruot­si on las­ke­nut veroastettaan. 

    Kos­ka Ruot­sil­la oli sii­hen varaa, sil­lä se veroas­te on nii­den las­ke­mis­ten jäl­keen­kin maa­il­man mais­ta yhä muu­ta­man kor­keim­man joukossa…?

    Jari Mus­to­nen: Se mik­si pää­tös­tä ei syn­ny, joh­tuu Ame­ri­kan demo­kraat­ti­ses­ta luon­tees­ta. Maan väes­tö ei yksin­ker­tai­ses­ti ole pääs­syt oleel­li­sis­ta yksi­tyis­kyh­dis­ta yhteisymmärrykseen. 

    Tämä on jo lii­an juh­lal­li­ses­ti ilmais­tu. Koko poli­tii­kas­ta sinän­sä on vaka­vas­ti kiin­nos­tu­nut vain vähem­mis­tö, ja demo­kraa­tit ja republi­kaa­nit ovat kak­si tämän vähem­mis­tön vähem­mis­töä. Väli­vuo­sien kongres­si­vaa­leis­sa, kun pre­si­den­tin­vaa­lit eivät ole hou­kut­ti­me­na, äänes­tys­pro­sent­ti on sii­nä nel­jän­kym­me­nen huja­koil­la (vrt. Suo­men vii­me edus­kun­ta­vaa­lit: 70,5). Pre­si­den­tin­vaa­leis­sa tämän­vuo­ti­nen äänes­tys­pro­sent­ti oli 58,7 (vrt. Suo­mi: 72,8). Vaik­ka käy­tös­sä on enem­mis­tö­vaa­li­ta­pa ja muis­tet­ta­via nimiä on siten vain yksi, äänioi­keu­tet­tu­jen enem­mis­tö ei tie­dä edes oman kongres­sie­dus­ta­jan­sa nimeä.

    Kun nyt ensin pääs­täi­siin sii­hen, että äänes­tä­jät tie­täi­si­vät, mis­tä hei­dän yli­pään­sä halut­tai­siin ole­van yhteisymmärryksessä.

    Ante­ro: Ja samal­la taval­la kuin yli­jää­män aikaan tuo raha “tuli tyh­jäs­tä” ja paran­si yleis­bud­je­tin tilaa, nyt ali­jää­män aikaan tuo raha “kato­aa” tyh­jään bud­je­tin ulko­puo­lel­le. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si tie­ten­kin muut­taa nuo sisäi­set vel­ka­kir­jat nor­maa­leik­si vel­ka­kir­joik­si, joi­ta rahas­tot voi­si­vat myy­dä mark­ki­noil­le, mut­ta se räjäyt­täi­si val­tion velan saman tien kak­sin- tai kolminkertaiseksi. 

    Pitää paik­kan­sa (kuten koko tuo pit­kä selos­tuk­se­si). Mut­ta kol­mas vaih­toeh­to on tie­ten­kin, että nos­te­taan nii­tä vero­ja. En ole var­ma, ettei­kö sii­hen vie­lä päädyttäisikin.

  30. Ante­ro: Tämä oli­si tot­ta, jos nil­lä oli­si oikeas­ti omai­suut­ta sen ver­ran kuin noi­den jär­jes­tel­mien kir­jan­pi­toar­vo on. Näin ei kui­ten­kaan ole, kos­ka bud­jet­ti­kik­kai­luil­la nuo rahat on aikoi­naan siir­ret­ty paik­kaa­maan val­tion budjettia.

    Sil­lon­han ongel­ma EI ole nois­sa ohjel­mis­sa vaan sii­nä ylei­ses­sä val­tion bud­je­tis­sa. Social Secu­ri­ty ei kulu­ta seu­raa­vaan kah­teen vuo­si­kym­me­neen taa­laa­kaan sel­lais­ta rahaa, jota ei ole sen ohjel­maan lite­tyl­lä eri­tyi­sel­lä verol­la kerät­ty (+ tavan­omai­nen kor­ko) ja sen jäl­keen­kin se kyke­ni­si tuon veron tuo­ton mak­sa­maan 3/4 arvioi­duis­ta etuuk­sis­ta nykysäännöillä.

    Jos liit­to­val­tiol­la on mie­les­tään ongel­mia mak­saa takai­sin tuol­ta lai­naa­man­sa rahat, niin sit­ten sen var­maan pitäi­si saat­taa ne muut tulon­sa ja menon­sa jär­jes­tyk­seen — jol­lei nyt sit­ten ole sitä miel­tä (ja vie­lä­pä hyväk­sy sitä moraa­li­ses­ti oikeak­si), että Rea­ga­nin aika­na hyväk­sy­tyt koro­te­tut mak­sut oli­vat vain hui­jaus, jol­la kes­ki­luok­ka saa­tiin mak­sa­maan rik­kai­den veron­alen­nuk­set ja muut liit­to­val­tion meno­jen lisäykset.

  31. Lii­an van­ha: USA:n val­tion mak­sa­ma perus­e­lä­ke on rahoi­tuk­sel­taan jako­jär­jes­tel­mä, joten rahat ovat lop­pu­neet jo ajat sitten. 

    Nyt sinä höpi­set ihan has­su­ja. Social Secu­ri­ty jär­jes­tel­mä on ollut yli­jää­mäi­nen vuo­si­kausia ja sen ole­te­taan pysy­vän sel­lai­se­na vie­lä vajaan vuo­si­kym­me­nen. Aikai­sem­pien vuo­sien yli­jää­mä (kun­han liit­to­val­tio siis vain mak­saa ker­ty­neen vel­kan­sa takai­sin) rit­tää pyö­rit­tä­mään sys­tee­miä aika mon­ta vuot­ta lisää. Tähän men­nes­sä sit­ten etui­suuk­sia pitäi­si lei­ka­ta tai nii­tä var­ten kerät­ty­jä mak­su­ja nos­taa (tai molempia).

  32. Ei ole help­poa moni­puo­lue­sys­tee­mis­sä­kään. Lie­nee tyy­pil­li­nen tilan­ne, kun kes­ki­ko­koi­ses­sa kun­nas­sa koto­suo­mes­sa ei ole vie­lä­kään sel­vil­lä ensi vuo­den luot­ta­mus­mies­paik­ko­jen jakoa. Vaa­leis­ta on kulu­nut jo aikaa, joten neu­vot­te­lut pitäis jo saa­da lop­puun. Liki 10 puo­luet­ta on pitä­nyt jokai­nen liki 10 omaa pala­ve­ri­aan ja lisäk­si puo­luei­den väli­set neu­vot­te­lut. Mie­les­tä­ni tämä on anteek­sian­ta­ma­ton­ta saamattomuutta.

    1. Ei luot­ta­mus­mies­paik­ko­jen jaka­mi­nen nyt niin vai­kea­ta ole. Jos ei pääs­tä sopi­muk­seen, pai­kois­ta äänes­te­tään suh­teel­li­sel­la vaalilla.

  33. Lii­an van­ha: Tuo Lis­ton-Clay otte­lu tapah­tui 60-luvulla
    Suu­ri­tu­lois­ten vero­jen korot­ta­mi­nen on nyky­ään veron korot­ta­mi­nen 15 % jon­ne­kin 20–30 % eli samal­le tasol­le kuin keskituloisilla.

    Veroas­tet­ta pudo­tet­tiin, kos­ka verot­ta­ja on jou­tu­nut huo­maa­maan, että vero­tuk­sel­la on usein epä­toi­vot­tu­ja vai­ku­tuk­sia talou­teen. Yksin­ker­tais­taen 0% veroas­teel­la vero­tu­lo on 0 samoin kuin 100% veroasteellakin.
    Mitä taas veroas­tei­siin tulee, niin aivan kuin Suo­mes­sa­kin, veroas­te nousee palk­ka­tu­lo­jen muka­na. Ei siel­lä mitään regres­sii­vis­tä tulo­ve­roa ole, vaan kor­kein lii­to­val­tion vero on 35% yli 380.000 tulois­ta, Sen lisäk­si tule­vat muut verot ja mak­sut. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on toi­nen asia kuin tulo­ve­ro. Pää­oma­tu­los­ta ei mak­se­ta myös­kään eri­lai­sia vakuu­tus- ja elä­ke­mak­su­ja. USAs­sa verot kerä­tään vähän eri pale­til­la kuin Suo­mes­sa; sil­ti siel­lä­kin jul­ki­sen talou­den osuus on suun­nil­leen sama kuin esim. Saksassa.

    1. Yhdys­val­lois­sa eri­lais­ten vähen­nys­ten vuok­si tosia­sial­li­nen tulo­ve­ro on regres­sii­vi­nen. Viral­li­nen asteik­ko ei pal­jon kerro.

  34. Suo­mes­sa Pers­suo­ma­lai­set lai­na­vat Tea par­ty ‑liik­keen tee­mo­ja, tun­ne­tus­ti on hel­pom­pi kek­siä lisää ruu­tia kuin kekek­siä uut­ta ruutia.
    Jos tilan­ne pola­ri­soi­tui­si Suo­mes­sa tilan­tee­seen Perus­suo­ma­lai­set vs Vih­reät kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä, toden tot­ta toi­vo­taan perus­tu­lail­lis­ta tasa­pai­noa val­ta­oi­keuk­sis­sa siten, että on pak­ko neu­vo­tel­la sen sijaan että huu­del­tai­siin omis­ta nurkista.

    Suu­rin ongel­ma on, että kum­pi­kin puo­lue on oman vähem­mis­tön­sä van­ki. Suo­mes­sa SDP on ay-sii­ven van­ki ja kokoo­mus kuun­te­lee pai­nok­kas­ti oman pei­ne­ne­vän oikeis­to­sii­pen­sä rahoi­tus­ta ja aja­tuk­sia. Kyke­ne­vää poli­tiik­kaa ovat nevot­te­le­mi­nen ja vas­tuun kan­ta­mi­nen ikä­vis­tä­kin asioista. 

    USA.n jär­jes­tel­mä on vain eri­lai­si­nen — ja eri osa­val­tiot ja coun­tyt ovat myös oma­lei­mai­sia ja kai­kil­la on omaa lain­sää­dän­töä ja verotusta.

    Suo­mes­sa uuti­soin­ti kes­kit­tyy capi­tol-kuk­ku­lan ympä­ril­le, joka antaa hie­man yksioi­koi­sen kuvan.

    Kol­mas puo­le toi­si uut­ta dyna­miik­kaa USA:ahn ja ehkä vapaut­tai­si puo­lu­eet ääri­ryh­mien painostuksesta.

    (Täs­sä vie­lä kii­tos Jan Vapaa­vuo­rel­le vas­tuun kan­ta­mi­ses­ta sii­tä, että Suo­mi ei läh­te­nyt yli­su­ria telak­ka­ris­ke­jä kan­ta­maan. Hyvä asia Isänmaalle.)

  35. Vali­tet­ta­vas­ti Yhdys­val­lois­sa ei ole kuin yksi tois­ta vihaa­va poliit­ti­nen ryh­mit­ty­mä. Se on myös todel­li­suu­des­ta, muus­ta maa­il­mas­ta, tie­tees­ta, talous­teo­rias­ta ja val­tao­sas­ta kan­sa­lai­sis­taan jne. irtau­tu­nut ryh­mit­ty­mä, jota sil­ti sen oman pro­pa­gan­da­me­dian tuke­ma­na noin puo­let kan­sas­ta äänestää.

  36. Rol­ling Heur­lin: Veroas­tet­ta pudo­tet­tiin, kos­ka verot­ta­ja on jou­tu­nut huo­maa­maan, että vero­tuk­sel­la on usein epä­toi­vot­tu­ja vai­ku­tuk­sia talou­teen. Yksin­ker­tais­taen 0% veroas­teel­la vero­tu­lo on 0 samoin kuin 100% veroasteellakin.
    Mitä taas veroas­tei­siin tulee, niin aivan kuin Suo­mes­sa­kin, veroas­te nousee palk­ka­tu­lo­jen muka­na. Ei siel­lä mitään regres­sii­vis­tä tulo­ve­roa ole, vaan kor­kein lii­to­val­tion vero on 35% yli 380.000 tulois­ta, Sen lisäk­si tule­vat muut verot ja mak­sut. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on toi­nen asia kuin tulo­ve­ro. Pää­oma­tu­los­ta ei mak­se­ta myös­kään eri­lai­sia vakuu­tus- ja elä­ke­mak­su­ja. USAs­sa verot kerä­tään vähän eri pale­til­la kuin Suo­mes­sa; sil­ti siel­lä­kin jul­ki­sen talou­den osuus on suun­nil­leen sama kuin esim. Saksassa.

    USA:n todel­li­nen veroas­te on aivan muu­ta kuin USA ilmoittaa.

    http://www.usgovernmentspending.com/total_spending_2013USrn

    Tuos­ta lin­kis­tä saa jonin­lai­sen käsi­tyk­sen oikeas­ta ‚todel­li­ses­ta verotasosta.

    Vuon­na 2012 val­tion, osa­val­tioi­den jakun­tien menot ocat n 6300 mil­jar­dia dollaria

    Bkt on 2012 15600 mil­jar­dia taalaa 

    Eli veroas­te on aina­kin 40 %

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhdys­val­lois­sa eri­lais­ten vähen­nys­ten vuok­si tosia­sial­li­nen tulo­ve­ro on regres­sii­vi­nen. Viral­li­nen asteik­ko ei pal­jon kerro.

    Tut­kin siis USAn vero­vi­ras­ton sivu­ja ja luin vähennyksistä..
    Jon­kin yksi­lön koh­dal­la efek­tii­vi­nen veroas­te voi olla pie­nem­pi. Näin on Suo­mes­sa­kin. Mut­ta se on eri jut­tu. En muis­ta, että hal­li­tus oli­si nyt esim. alvia koro­tet­taes­sa ilmoit­ta­nut, että älkää ala­mai­set huo­les­tu­ko, ette te oikeas­ti jou­du pane­maan kät­tä syvem­pään tas­kuun — Lidi­lis­sä on lenk­ki­mak­ka­ra tar­jouk­ses­sa. Ei USAn vero­vi­ras­ton sivul­la­kaan sanot­tu, että älä väkä­tä, Kal­le Kus­taa, sun pitää hank­kia vähen­nyk­siä. Mitäs olet jo men­nyt mak­sa­maan asuntolainasi.
    Mitä liit­to­val­tion tulo­ve­roon tulee, se on vain yksi tuloon perus­tu­vis­ta verois­ta. Tämä kuu­lui­sa ylin 1% mak­saa noin 40% liit­to­val­tion tulo­ve­ros­ta. Liit­to­val­tiol­la­kin on mui­ta vero­ja eikä tämä tar­koi­ta, että 1% mak­sai­si 40% kai­kis­ta verois­ta. Mut­ta kes­kus­te­lun aihe kos­ki juu­ri liit­to­val­tion budjettia.

    Kai­ken kaik­ki­aan USAs­sa jul­kis­ten meno­jen osuus on suun­nil­leen sama kuin Nor­jas­sa (40%) ja vain hie­man vähem­män kuin Sak­sas­sa (43%).

  38. Lii­an van­ha: USA:n todel­li­nen veroas­te on aivan muu­ta kuin USA ilmoittaa.

    Eli veroas­te on aina­kin 40 % 

    OECD:n mukaan USA:n veroas­te on vain 24%, kun taas kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa se on yli 40%:

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tax_revenue_as_percentage_of_GDP

    Itse luo­tan kyl­lä tuo­hon Wiki­pe­dia tie­toon enem­män kuin Lii­an van­han linkkiin.

    Veroas­teen lisäk­si mer­ki­tys­tä on tie­tys­ti myös sil­lä, että kuin­ka vero­taak­ka jakautuu.

    Paul Krug­ma­nin mukaan Yhdys­val­lois­sa tuloe­rot ovat kas­va­neet rajus­ti vii­me vuo­si­kym­me­nien aika­na ja suu­ri­tu­loi­sim­pien vero­tus on keven­ty­nyt kaik­kein eni­ten. Pidän hänen tie­to­jaan luotettavina.

  39. Nuk­ku­Mat­ti: OECD:n mukaan USA:n veroas­te on vain 24%, kun taas kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa se on yli 40%: 

    Tar­kem­pi tutus­tu­mi­nen edel­lä lin­kit­tä­mää­ni Wiki­pe­dia-artik­ke­liin ker­too, että USA:n osal­ta tilas­to ker­too vain liit­to­val­tion verot eikä pai­kal­li­sia vero­ja. Koko­nais­ve­roas­te onkin siis Yhdys­val­lois­sa ilmei­ses­ti noin 35–38%:
    http://www.usgovernmentspending.com/percent_gdp
    http://www.usgovernmentrevenue.com/revenue_history

    Kos­ka Yhdys­val­tain jul­ki­nen talous on ali­jää­mäi­nen on veroas­te pie­nem­pi kuin jul­kis­ten meno­jen osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Ero­tus kate­taan ymmär­tääk­se­ni velalla.

    Mut­ta kuten sanot­tua, veroas­te ei ker­ro mitään tuloe­rois­ta tai tulon­jaon oikeudenmukaisuudesta.

  40. Mut­ta onko tuo koko maan ido­lo­gi­nen kah­tia­ja­kau­tu­mi­nen Yhdys­val­tain poliit­ti­sen jär­jes­tel­män (kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mä, yhden hen­gen vaa­li­pii­rit) tuo­te vai hei­jas­te­lee­ko poli­tii­kan jakau­tu­mi­nen vain perus­ta­vam­paa kult­tuu­ri­so­taa ame­rik­ka­lai­sis­ta arvoista?

    Yksi niis­tä asiois­ta, joi­ta eni­ten vih­reis­sä inhoan, on se että (monet) vih­reät väki­sin yrit­tä­vät tuo­da ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­ri­so­dan vas­tak­kai­na­set­te­lun mal­til­li­ses­ta, prag­maat­ti­ses­ta ja kon­sen­sus­ha­kui­ses­ta poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­taan tun­net­tuun Suo­meen — sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että vas­ta­puo­li on mar­gi­naa­li­sen pie­ni (pari pro­sent­tia uskon­nol­lis­ta oikeis­toa, pro­mil­le liber­ta­ris­te­ja ja joku yksit­täi­nen rasisti).

  41. Liber­taa­ri­sen Cato-Ins­ti­tuu­tin mukaan talou­den pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­sen kan­nal­ta oli­si paras­ta että nykyi­sen­kal­tai­nen pat­ti­ti­lan­ne jat­kui­si pidem­pään. Jos yhdel­lä puo­lu­eel­la on hal­lus­saan kaik­ki tär­keim­mät ins­ti­tuu­tiot, miten pie­nel­lä vaa­li­voi­tol­la tahan­sa voi­tet­tu­na, niin pidäk­kee­tön tuh­laus voi alkaa…

    Esim. Bush nuo­rem­man val­ta­kau­del­la republi­kaa­neil­la oli hal­lus­saan pre­si­dent­tiys, senaat­ti sekä kongres­si. Täl­lä aika­vä­lil­lä jul­ki­sia meno­ja lisät­tiin tun­tu­vas­ti sekä käy­tiin kal­liik­si käy­nei­tä ulko­po­liit­ti­sia seikkailuja.

    Nyt Oba­maa pitää kuris­sa edus­ta­jain­huo­nees­sa ole­va republikaanienemmistö.

    Kan­nat­taa muis­taa että Newt Gin­ric­hin aiem­min tuo­ma iso vaa­li­voit­to onnis­tut­tiin huk­kaa­maan sii­hen että republi­kaa­nit val­las­sa olles­saan tuh­la­si­vat aivan samal­la taval­la kuin demokraatitkin.

    Yhdys­val­tain poliit­tis­ta jär­jes­tel­mää ei kan­na­ta havain­noi­da meil­le Län­si-Euroo­pas­ta tut­tu­jen poliit­tis­ten näke­mys­ten läpi, maa on tie­tys­sä suh­tees­sa ainut­ker­tai­nen ja ansait­see oman tari­nan­sa irral­laan euroop­pa­lai­ses­ta tarinasta…

  42. Mar­ko Hamilo:

    Yksi niis­tä asiois­ta, joi­ta eni­ten vih­reis­sä inhoan, on se että (monet) vih­reät väki­sin yrit­tä­vät tuo­da ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­ri­so­dan vas­tak­kai­na­set­te­lun mal­til­li­ses­ta, prag­maat­ti­ses­ta ja kon­sen­sus­ha­kui­ses­ta poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­taan tun­net­tuun Suo­meen – sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että vas­ta­puo­li on mar­gi­naa­li­sen pie­ni (pari pro­sent­tia uskon­nol­lis­ta oikeis­toa, pro­mil­le liber­ta­ris­te­ja ja joku yksit­täi­nen rasisti).

    Aika hal­po­ja heit­to­ja Mar­ko. USAn poliit­ti­ses­sa ase­tel­mas­sa on toki ris­ti­rii­to­ja, mut­ta ei se nyt ihan niin mene, että toi­nen puo­li on hyvik­siä ja toi­nen puo­li sinua lai­na­ten “uskon­nol­lis­ta oikeis­toa, liber­taa­re­ja ja rasisteja”.

    Kyl­lä meil­lä ris­ti­rii­to­ja ja eri­mie­li­syyk­siä on ihan omas­ta takaa. Monel­la mit­ta­ril­la jenk­kien republi­kaa­nien ja demo­kraat­tien val­ta­vir­rat ovat lähem­pä­nä toi­si­aan kuin meil­lä oikeis­to ja vasem­mis­to. Oba­man edus­ta­ma demo­kraat­tien vasem­mis­to on pal­jon oikeis­to­lai­sem­paa (ja uskon­nol­li­sem­paa), kuin mei­dän vasem­mis­tom­me (tai vih­reäm­me). Ja ei se republi­kaa­nien oikeis­to­sii­pi­kään nyt niin pahaa ole, kuin Hesa­ri ja YLE yhdes­sä todistavat.

    Minua suu­res­ti ärsyt­tää tapa jol­la suo­ma­lai­nen vasemmistolainen/vihreä “äly­mys­tö” hal­vek­sii ame­rik­ka­lais­ta yhteis­kun­taa ja yrit­tää lei­ma­ta 50% heis­tä puna­nis­kai­sik­si tie­det­tä hal­vek­si­vik­si ääriuskonnollisiksi/äärioikeistolaisiksi rasis­teik­si. Kuvit­te­lin, että Hami­lo ei kuu­lu tähän lei­ma­kir­veen hei­lut­ta­jiin, ja toi­vot­ta­vas­ti ymmär­sin yllä ole­van kir­joi­tuk­se­si väärin.

  43. Tom­mi Uscha­nov: Vaik­ka käy­tös­sä on enem­mis­tö­vaa­li­ta­pa ja muis­tet­ta­via nimiä on siten vain yksi, äänioi­keu­tet­tu­jen enem­mis­tö ei tie­dä edes oman kongres­sie­dus­ta­jan­sa nimeä.

    Toi­saal­ta, enpä minä­kään tie­dä kan­san­edus­ta­ja­ni nimeä. Itse asias­sa luu­len, ettei minul­la edes ole sel­lais­ta, sitä yhtäkään.

    Äänes­tys­pro­sent­tien ver­tai­lus­sa voi­si muu­ten mai­ni­ta, että vii­me syk­syn kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti koko Suo­mes­sa oli 58.3%. Ei ihan niin kau­ka­na ame­rik­ka­lai­sis­ta lukemista. 

    Mut­ta kai­ken kaik­ki­aan olen sitä miel­tä, että Yhdys­val­to­jen ongel­mien käsit­te­ly on euroop­pa­lai­sil­le jon­kin­lais­ta sijais­toi­min­taa: kun ei halu­ta koh­da­ta omia ongel­mia, tai­vas­tel­laan nii­tä, joi­den ole­mas­sao­los­ta on saa­ta­vil­la run­saas­ti val­miik­si tuo­tet­tua rii­ta­ma­te­ri­aa­lia, jon­ka luke­mi­seen ei tar­vit­se edes kovin kum­moi­sia kieliopintoja.

    Mut­ta kun talous­kas­vu jos­kus taas saa­daan käyn­tiin, kei­not kek­si­tään luul­ta­vam­min Ame­ri­kas­sa kuin Euroopassa.

  44. Pää­tök­siä teh­dään vas­ta sit­ten kun on pak­ko. Nyt­kin USAs­sa tul­lee vii­me­het­ken kom­pro­mis­si, kos­ka molem­mat puo­lu­eet häviäi­si­vät jos­sei­vät löy­täi­si kom­pro­mis­sia, ja sik­si eivät ota tuo­ta riskiä.

    Ongel­ma on psy­ko­lo­gi­nen, jon­ka ydin on se, että ihmi­set vihaa­vat muu­tos­ta. Mie­luum­min ollaan vaik­ka kuin­ka huo­nos­sa jamas­sa, kun­han ei vaan tar­vit­se ope­tel­la mitään uutta.

  45. KOLMIKANTA-HALVAUS SUOMESSAKIN

    USA var­maan rat­kai­see itse hal­vauk­sen­sa dynaa­mi­suu­del­laan. Sil­le me suo­ma­lai­set emme voi kui­ten­kaan mitään.

    Mei­dän Hal­vaan­tu­neet Din­osau­ruk­sem­me asu­vat ahtaas­sa kol­mi­kan­ta-munk­ke­ris­sa, jos­ta on jo lop­pu­nut hap­pi ja ruo­ka. Dino­jen aivo­toi­min­ta­kin on jo vau­rioi­tu­nut ympä­ri­töön näh­den sopimatomaksi.

    Noi­den Dino­jen kan­nal­ta on jo paras­ta julis­taa tuo bunk­ke­ri lait­to­mak­si, hajoit­taa se ja lopet­taa iso­jen hal­vaan­tu­nei­den dino­jen kärsimykset.

    Koli­mi­kan­ta-hal­vaus on nimit­täin aja­nut maam­me kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­teen, joka on esi­mer­kik­si äskei­sen Turun lai­va­ti­lauk­sen­kin menet­tä­mi­sen todel­li­nen syy. Muu­ta on tur­ha väittää.

    Jos emme itse saa kol­mi­kan­ta-hal­vaa­tu­nut­ta dinoam­me päi­vil­tä, sen teke­vät puo­les­tam­me kan­sain­vä­li­set bon­di-mark­ki­nat, jot­ka brut­taa­lis­ti lopet­ta­vat elin­kel­vot­to­mien maal­li­sen vaelluksen.

    Sil­loin eivät pel­käs­tään telak­kam­me, vaan myös itse Suo­mi on jo konkurssikunnossa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka tyk­kää pie­nis­tä ja ket­te­ris­tä PK-dinoista

  46. En hir­veäs­ti huu­te­li­si aidan takaa. 😀 Kun kat­se­lee min­kä­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä teh­dään, ei meil­lä ole varaa ilk­kua. Ihan samal­la taval­la tääl­lä ikä­vät pää­tök­set sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­jen sääs­töis­tä on sysät­ty eteen­päin, mikä aiheut­taa pahim­mil­laan koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan luhis­tu­mi­sen. 🙁 Toi­vot­ta­vas­ti ei käy kuten Uudessa-Seelannissa!

    Kun tie­de­tään, että yhteis­kun­nan menois­ta yli 70% on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, niin jokai­nen las­ku­tai­toi­nen ymmär­tää vain nii­hin teh­dyil­lä leik­kauk­sil­la ole­van jotain mer­ki­tys­tä. Kol­mas mer­ki­tyk­sel­li­nen menoe­rä on kou­lu­tus, joka toi­vot­ta­vas­ti voi­daan jät­tää sur­ten leik­kaus­ten ulko­puo­lel­le. Kou­lu­tus on sat­saus tulevaisuuteen. 

    Kaik­ki muut leik­kauk­set ja veron­ko­ro­tuk­set ovat lähin­nä kuvain­nol­li­sia. Pahim­mil­laan ne aiheut­ta­vat pal­jon enem­män vahin­koa kuin niis­tä on hyötyä.

    Kun­ta­ra­ken­ne­uu­dis­tus on kes­kei­ses­sä ase­mas­sa sääs­tet­täes­sä sosi­aa­li- ja ter­veys­me­nois­ta. Lii­an isot ja tehot­to­mat yksi­köt on pak­ko pur­kaa, muu­ten emme sel­viä. Samal­la toki tulee kat­soa, mikä on oikeas­ti kun­nal­le kuu­lu­vaa peruspalvelua.

  47. ei se republi­kaa­nien oikeis­to­sii­pi­kään nyt niin pahaa ole’ (pek­ka)
    Republi­kaa­nit valit­si­vat 60-luvun lopus­sa ns. Ete­län stra­te­gian, eli kaap­pa­si­vat itsel­leen Ete­län rasis­tis­ten puna­nis­ko­jen äänet, jot­ka oli­vat aiem­min men­neet demo­kraa­teil­le. Tämä näkyy nyky­ään kai­kis­sa vaa­li­tu­lok­sis­sa, Ete­lä on republi­kaa­nien ydin­a­lue, ja vää­rän­vä­ri­set puo­les­taan äänes­tä­vät demo­kraat­te­ja. Republi­kaa­neil­la ei ole oikeas­taan varaa nir­soil­la, kun puo­lue ajaa vain pie­nen rik­kaan vähem­mis­tön etua, äänes­tä­jik­si on pak­ko saa­da ihmi­siä, joi­ta ei kiin­nos­ta oma etu vaan tois­ten kurmottaminen.

  48. Austrian: Kan­nat­taa muis­taa että Newt Gin­ric­hin aiem­min tuo­ma iso vaa­li­voit­to onnis­tut­tiin huk­kaa­maan sii­hen että republi­kaa­nit val­las­sa olles­saan tuh­la­si­vat aivan samal­la taval­la kuin demokraatitkin.

    Tot­ta, Gingrich sanoi­kin täs­tä “Mei­dät äänes­tet­tiin val­taan, jot­ta muut­tai­sim­me Was­hin­go­nin. Mei­dät äänes­tet­tin ulos, kos­ka Was­hing­ton muut­ti meidät”

  49. pek­ka: Minua suu­res­ti ärsyt­tää tapa jol­la suo­ma­lai­nen vasemmistolainen/vihreä “äly­mys­tö” hal­vek­sii ame­rik­ka­lais­ta yhteis­kun­taa ja yrit­tää lei­ma­ta 50% heis­tä puna­nis­kai­sik­si tie­det­tä hal­vek­si­vik­si ääriuskonnollisiksi/äärioikeistolaisiksi rasis­teik­si. Kuvit­te­lin, että Hami­lo ei kuu­lu tähän lei­ma­kir­veen hei­lut­ta­jiin, ja toi­vot­ta­vas­ti ymmär­sin yllä ole­van kir­joi­tuk­se­si väärin.

    Juu­ri­han minä pilk­ka­sin tätä suo­ma­lais­ta vasem­mis­to­vih­re­ää äly­mys­töä sii­tä, että he ovat niin rakas­tu­nei­ta ame­rik­ka­lai­sy­li­opis­to­jen libe­raa­li­kam­puk­sil­ta jo vii­det­tä vuo­si­kym­me­net­tä kum­mun­nee­seen kult­tuu­ri­marxis­miin, että hei­dän suu­rin kiu­ku­nai­heen­sa on se ettei heil­lä ole Suo­mes­sa niin kivaa ja vaui­ku­tus­val­tais­ta vihol­lis­ta kuin oppi-isil­lään Ame­ri­kas­sa ja että sen takia hei­dän pyhä sotan­sa suo­ma­lais­ta kris­til­li­syyt­tä vas­taan on yhtä nau­ret­ta­van epä­us­kot­ta­vaa kuin yri­tys näh­dä perus­suo­ma­lai­sis­sa suo­ma­lai­sen rasis­min nousu tai jos­sain yksit­täi­ses­sä kokoo­mus­nuo­res­sa pelot­ta­va teekutsuliike.

    En otta­nut mitään kan­taa sii­hen mil­lä puo­lel­la ame­rik­ka­lais­ta kult­tuu­ri­so­taa haluan olla, mut­ta fak­ta on se että kyl­lä siel­lä kah­tia­ja­kau­tu­nut kult­tuu­ri täs­sä suh­tees­sa on aivan toi­sel­la taval­la kuin meil­lä. Sekä hyväs­sä että pahas­sa ja niin kult­tuu­ri- kuin talous­ky­sy­myk­sis­sä­kin Cul­tu­re War­sin oikeis­to­lai­nen osa­puo­li on Yhdys­val­lois­sa noin kym­me­nen ker­taa suu­rem­pi kuin meillä.

  50. Austrian:
    Liber­taa­ri­sen Cato-Ins­ti­tuu­tin mukaan talou­den pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­sen kan­nal­ta oli­si paras­ta että nykyi­sen­kal­tai­nen pat­ti­ti­lan­ne jat­kui­si pidempään.

    Ehdot­to­mas­ti tär­kein­tä­hän on se, ettei mitään asi­aa saa­da teh­tyä, ellei sii­hen liit­ty­vä etu­jär­jes­tö ole osta­nut molem­mis­ta osa­puo­lis­ta riit­tä­väs­ti edustajia.
    Toi­saal­ta liber­taa­rit­han ovat sitä poruk­kaa, jot­ka usko­vat hal­li­tuk­set­to­muu­den iha­nuu­teen, joten nyky­ti­lan­ne­han heil­le näin ollen ideo­lo­gian puo­les­ta sopii. Finans­sia­la, öljy-yhtiöt ja soti­las­teol­li­nen komplek­si nyt aina­kin kiittävät.

    Täy­tyy muis­taa että edus­ta­jain­huo­neen enem­mis­tön lisäk­si vie­lä aina­kin tämä van­ha senaat­ti on myös­kin ihan jumis­sa republi­kaa­nien vuok­si, kos­ka käy­tös­sä ole­vat fili­bus­ter-sään­nöt ovat täy­sin jär­jet­tö­mät. Yksi hen­ki­lö voi blo­ka­ta kai­ken mones­sa­kin eri vai­hees­sa eikä hänen edes tar­vit­se teh­dä sen eteen yhtään mitään näky­vää (=puhua pöntössä).

    Jos yhdel­lä puo­lu­eel­la on hal­lus­saan kaik­ki tär­keim­mät ins­ti­tuu­tiot, miten pie­nel­lä vaa­li­voi­tol­la tahan­sa voi­tet­tu­na, niin pidäk­kee­tön tuh­laus voi alkaa…

    Se yksi puo­lue kyl­lä tuh­laa, mut­ta demo­kraa­tit ovat vähän vastuullisempia.
    Mut­ta ei hätää, republi­kaa­nit ovat mur­jo­neet vaa­li­pii­rit sen näköi­sik­si, ettei­vät he kyl­lä häviä edus­ta­jian­huo­net­ta vie­lä pit­kään aikaan. (Senaa­tin- ja pre­si­den­tin­va­lin­nois­sa taas vaa­li­pii­ri­ra­jat eivät vaikuta.)

    Nyt Oba­maa pitää kuris­sa edus­ta­jain­huo­nees­sa ole­va republikaanienemmistö.

    Oba­ma on itse­kin käy­tän­nös­sä mal­til­li­nen republi­kaa­ni (jos sel­lai­sia vie­lä yleen­sä­kin oli­si ole­mas­sa). Ei hän­tä tar­vit­se tuh­lauk­sen puo­les­ta juu­ri­kaan pidä­tel­lä. Muis­sa ikä­vis­sä asiois­sa, jois­sa juu­ri republi­kaa­nit ovat kun­nos­tau­tu­neet, hän­tä taas oli­si ihan hyvä­kin saa­da kuriin. Ei Oba­ma pal­joa pys­ty mitään teke­mään, kos­ka republi­kaa­nit eivät yksin­ker­tai­ses­ti pääs­tä mitään lain­sää­dän­töä läpi.

    Kan­nat­taa muis­taa että Newt Gin­ric­hin aiem­min tuo­ma iso vaa­li­voit­to onnis­tut­tiin huk­kaa­maan sii­hen että republi­kaa­nit val­las­sa olles­saan tuh­la­si­vat aivan samal­la taval­la kuin demokraatitkin.

    Jos kat­so­taan bud­jet­te­ja his­to­rial­li­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä, juu­ri demo­kraa­tit ovat nii­tä hyviä bud­jet­te­ja tehneet.

    Par­haat bud­jet­tieh­do­tuk­set on Oba­man aika­na teh­nyt progres­sii­vi­nen vaa­li­toi­mi­kun­ta(?), mut­ta ne eivät var­maan oli­si kel­van­neet edes oikeis­to­de­mo­kraa­teil­le puhu­mat­ta­kaan republi­kaa­neis­ta. Sen ver­ran on siel­lä har­pat­tu oikeal­le paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä. Republi­kaa­nit tuh­laa­vat tar­peet­to­mil­la veron­alen­nuk­sil­la rik­kail­le ja suu­ry­ri­tyk­sil­le sekä höl­möl­lä sääs­tä­mi­sel­lä ja soti­mi­nen­han on myös heis­tä ihan kivaa.

    Yhdys­val­tain poliit­tis­ta jär­jes­tel­mää ei kan­na­ta havain­noi­da meil­le Län­si-Euroo­pas­ta tut­tu­jen poliit­tis­ten näke­mys­ten läpi, maa on tie­tys­sä suh­tees­sa ainut­ker­tai­nen ja ansait­see oman tari­nan­sa irral­laan euroop­pa­lai­ses­ta tarinasta…

    Taval­laan oli­si myös kiva saa­da heil­le oma ainut­ker­tai­nen, irral­li­nen pla­neet­tan­sa, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­nen ja moni muu “ikä­vä” kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta menee hei­dän vuok­seen usein niin mahdottomaksi.

    Kal­le: Kun kat­se­lee min­kä­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä teh­dään, ei meil­lä ole varaa ilk­kua. Ihan samal­la taval­la tääl­lä ikä­vät pää­tök­set sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­jen sääs­töis­tä on sysät­ty eteen­päin, mikä aiheut­taa pahim­mil­laan koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan luhistumisen.

    Niin­pä. Kol­me­kym­men­tä vuot­ta on ollut tie­dos­sa, ettei suur­ten ikä­luok­kien seu­raa­jia ole yhtä pal­jon ja ettei­vät nämä miten­kään kyke­ne noi­den etuuk­sia mak­sa­maan, mut­ta mitään ei sil­loin ajois­sa tehty.

    No, sil­le nyt en aina­kaan minä voi mitään, että meil­lä on val­las­sa poruk­ka, joka leik­kaa meno­ja laman aika­na eikä yleen­sä­kään tun­nu osaa­van inves­toi­da. Samat hen­ki­löt teke­vät töi­den siir­tä­mi­ses­tä ulko­mail­le mah­dol­li­sim­man kan­nat­ta­vaa lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ja halua­vat piden­tää työ­uria, vaik­ka töi­tä ei ole. Luu­li­si, että ihmi­siä kan­nat­tai­si pal­ka­ta töi­hin vaik­ka val­tiol­le edes johon­kin mar­gi­naa­li­ses­ti hyö­dyl­li­seen, kos­ka työt­tö­myys tulee niin kal­liik­si, että siten saa­tai­siin edes jotain vas­ti­net­ta ja ihmi­siä pidet­tyä työkuntoisina.

    Ja kun ker­ran pitää juu­ri lamas­sa saa­da bud­jet­ti tasa­pai­noon (eikä toi­mia vas­ta­sykli­ses­ti) niin vero­ja­han ei tie­ten­kään voi nos­taa niil­tä, jot­ka kyke­ni­si­vät nii­tä mak­sa­maan, tai puut­tua har­maa­seen talou­teen. Tai veronkiertoon.
    Ai anteek­si, ‑suun­nit­te­luun.

    Sitä en tie­dä, kuka nuo den­nis­moo­ret val­taan äänes­tää, mut­ta minä se en ole.

  51. pek­ka:
    Minua suu­res­ti ärsyt­tää tapa jol­la suo­ma­lai­nen vasemmistolainen/vihreä “äly­mys­tö” hal­vek­sii ame­rik­ka­lais­ta yhteis­kun­taa ja yrit­tää lei­ma­ta 50% heis­tä puna­nis­kai­sik­si tie­det­tä hal­vek­si­vik­si ääriuskonnollisiksi/äärioikeistolaisiksi rasisteiksi. 

    Puo­let on help­po luku heit­tää, ja vaik­ka se on vir­heel­li­nen sel­lai­se­naan, vai­ku­tus­val­lan osal­ta se ei ole aivan niin kau­ka­na koh­tees­taan. Ei-tri­vi­aa­li osuus USA:n kongres­sie­dus­ta­jis­ta (edus­ta­jain­huo­ne + senaat­ti) on kan­nat­ta­nut eri­lai­sia tie­de­vas­tai­sia lakiehdotuksia. 

    Tämä kes­kus­te­lu ihan oikeas­ti on syy­tä käy­dä Suo­mes­sa ennen kuin tän­ne ran­tau­tuu sel­lai­nen kult­tuu­ri, jos­sa “tosi­asioi­ta” esi­te­tään “neut­raa­lis­ti” lait­ta­mal­la toi­seen vaa­ka­kup­piin tie­teel­li­siä tosi­asioi­ta ja toi­seen son­taa, joka on peräi­sin jon­kun ennak­ko­luu­lois­ta ja esit­tä­mäl­lä nämä joten­kin tasa­ver­tai­si­na näke­myk­si­nä. Tämä läp­pä on jo osik­si ujut­tau­tu­nut kes­kus­te­lu­kult­tuu­riin kun puhu­taan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Sii­tä esiin­tyy jo merk­ke­jä evo­luu­tion osal­ta. Vih­reät eivät ole syyt­tö­miä tähän, kos­ka heil­lä­kin on oma osan­sa sii­nä, että esi­mer­kik­si homeo­pa­tian kal­tai­seen hömp­pään suh­tau­du­taan posi­tii­vi­ses­ti. Usko­mus­hoi­to­ja nimi­te­tään “vaih­toeh­toi­sek­si lää­ke­tie­teek­si” ikään­kuin oli­si vaih­toeh­to sil­le toi­mii­ko joku vai ei. Ja niin edelleen.

    Suo­sit­te­len luke­maan syk­syl­lä ilmes­ty­neen Scien­ti­fic Ame­rica­nin artik­ke­lin sii­tä, miten kult­tuu­ri­so­ta on vai­kut­ta­nut USA:n poliit­ti­seen kent­tään ja sen tie­de­suh­tee­seen. Yllä mai­nut­tu Sout­hern Stra­te­gy on yksi tär­keis­tä pala­sis­ta tässä. 

    Täs­sä ilmiös­sä ei ole kyse “viher­va­sem­mis­ton” ja “oikeis­ton” väli­ses­tä kiis­tas­ta, vaan tosi­asioi­den ja hör­höi­lyn väli­ses­tä, ja sen jako­lin­jat eivät nou­da­ta — tie­ten­kään — mitään poliit­tis­ta väriä. USA:ssa oikeis­to­lai­sem­pi puo­li on omak­su­nut näi­tä jut­tu­ja enem­män sel­lai­sis­ta ilmei­sis­tä älyt­tö­myyk­sis­tä kuten evo­luu­tion tai ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­mi­ses­tä, mut­ta vasem­mis­tol­la­kin on oman­sa läh­tien sii­tä että suku­puol­ten tai etnis­ten ryh­mien välil­lä ei voi olla mitään ero­ja jot­ka eivät joh­tui­si syr­jin­näs­tä. Tämä on jos­sain mää­rin esi­mer­kik­si vih­rei­den lin­jaa myös. Näis­sä on kyse empii­ri­sis­tä tosi­asiois­ta, jot­ka eivät kun­nioi­ta min­kään val­ta­kun­nan poliit­ti­sia oppeja. 

    Tämä oli­si syy­tä muis­taa ihan kaik­kien, jot­ka halua­vat julis­tau­tua “tie­de­puo­lu­eek­si” tai edes kri­ti­soi­da vas­tus­ta­ji­aan tiedevastaisuudesta. 

    Ilmeis­ten tosi­asioi­den kans­sa tie­ten­kin on syy­tä ottaa tiu­kem­pi lin­ja, mut­ta kyl­lä asen­ne­vam­ma pitää pal­jas­taa sil­loin­kin kun kyse on “hyvis­tä” asiois­ta. Tosi­asiat tule­vat ensin ja jos niis­tä ei pidä, niin on syy­tä miet­tiä mitä niil­le pitäi­si teh­dä tai miten nii­den kans­sa tuli­si elää, sen­si­jaan että julis­te­taan ne vääriksi. 

    Puo­lus­tan täs­tä huo­li­mat­ta “vasem­mis­to­lais­ta” ja “vih­re­ää” äly­mys­töä sii­nä, että he ovat oikeas­sa sii­nä, että me todel­la­kaan emme kai­paa sel­lais­ta vai­ku­tus­val­tais­ta “vas­ta­voi­maa” vasem­mis­tol­le, joka suu vaah­dos­sa kiis­tää tosi­asioi­ta. Ei posi­tii­vis­ta tasa­pai­noa saa­vu­te­ta sil­lä, että tosi­asiat kiis­te­tään “tas­a­puo­li­ses­ti” molem­mil­la puo­lil­la jotain näen­näis­tä kiistaa.

  52. Nuk­ku­Mat­ti:
    Mut­ta kuten sanot­tua, veroas­te ei ker­ro mitään tuloe­rois­ta tai tulon­jaon oikeudenmukaisuudesta.

    Veroas­te ker­too sen sijaan aika pal­jon kilpailukyvystä!

    1. Veroas­te ker­too sen sijaan aika pal­jon kilpailukyvystä!

      Kil­pai­lu­ky­ky eri­lai­sis­sa kau­neus­kil­pai­luis­sa on yleen­sä parem­pi, kun veroas­te on kor­kea ja päinvastoin.
      Esi­mer­kik­si Euroo­pas­sa Hol­lan­ti, Sak­sa, Poh­jois­maat ovat mit­ta­rei­den kär­jes­sä, ja mata­lan vero­tuk­sen maat Ete­lä-Euroo­pas­sa pohjilla.

  53. lurk­ki:
    …Republi­kaa­neil­la ei ole oikeas­taan varaa nir­soil­la, kun puo­lue ajaa vain pie­nen rik­kaan vähem­mis­tön etua… 

    Minus­ta tun­tuu, että yksin­ker­tais­tat hie­man. 😀 Toki Demo­kraat­tien talous­po­li­tiik­ka on ollut tehok­kaam­paa, mut­ta Republi­kaa­nien ulko­po­li­tiik­ka, maa­il­man­po­lii­si­na olo on vas­taa­vas­ti taan­nut rauhan.

    Nyt vaih­te­lu on tasaan­tu­nut. Demo­kraat­tien talous­po­li­tiik­ka ei ole yli­voi­mais­ta, eivät­kä he kään­nä sel­kää muul­le maa­il­mal­le — toivottavasti.

    Kun USA vii­me vuo­si­sa­dal­la pari ker­taa kään­tyi sisään­päin set­vi­mään talous­sot­ku­jaan, oli tulok­se­na jäsen­ten­vä­li­nen kova­pan­osam­mun­ta­kil­pai­lu Euroo­pas­sa. Syy EU:n tai sil­loi­sen terä­su­nio­nin perus­ta­mi­seen. En haluai­si kokeil­la kol­mat­ta ker­taa. Suo­mi on geo­po­liit­ti­sis­ta syis­tä aina muka­na, kun Euroo­pas­sa soditaan. 🙁

  54. Mar­ko Hami­lo: Yksi niis­tä asiois­ta, joi­ta eni­ten vih­reis­sä inhoan, on se että (monet) vih­reät väki­sin yrit­tä­vät tuo­da ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­ri­so­dan vas­tak­kai­na­set­te­lun mal­til­li­ses­ta, prag­maat­ti­ses­ta ja kon­sen­sus­ha­kui­ses­ta poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­taan tun­net­tuun Suo­meen – sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että vas­ta­puo­li on mar­gi­naa­li­sen pie­ni (pari pro­sent­tia uskon­nol­lis­ta oikeis­toa, pro­mil­le liber­ta­ris­te­ja ja joku yksit­täi­nen rasisti).

    Jaa. Minus­ta nyt esi­mer­kik­si kes­ki­mää­rin Vih­reät, tai laa­jem­min tapai­le­ma­si vii­te­ryh­mä, pikem­min­kin yrit­tää ohit­taa olan­ko­hau­tuk­sel­la kään­nös­tuot­tee­na Suo­meen ran­tau­tu­neen aivo­vam­ma­kon­ser­va­tis­min, Tie­de­mie­hen mai­nio­ta pejo­ra­tii­via lai­na­tak­se­ni. Ydin tuos­sa ei ole niin­kän se kon­ser­va­tis­mi, vaan ne aivot nari­kas­sa. (Kyl­lä, myös eril­lai­sis­sa progres­sii­vis­se­mis­sa liik­keis­sä esiin­tyy vas­taa­vaa vähä­mie­li­syyt­tä, mut­ta se nyt vaan on tänä päi­vä­nä vaik­ka­pa ihan ääni­saa­lin muo­dos­sa marginaalipuuhastelua.)

    Se että ei notee­ra­ta edes hauk­ku­mi­sen arvoi­sek­si on sem­moi­nen perin­tei­nen aka­teemn­ten tapa suh­tau­tua huu­haa­han. Ja täl­le on muo­dos­tu­nut vas­ta­reak­tiok­si itku tyy­lin Hyy­sä­ri ei puhu kent­tä­ty­kis­tös­tä rat­kai­su­na myymälävarkauksiin.

    Sil­lä että se tur­pa ei nyt vaan nyky­ään pysy kiin­ni lie­nee aika pal­jon teke­mis­tä jul­kai­su­kyn­nyk­sen romah­ta­mi­sen kans­sa aiko­jen saatossa.

  55. Mar­ko Hami­lo: Juu­ri­han minä pilk­ka­sin tätä suo­ma­lais­ta vasem­mis­to­vih­re­ää äly­mys­töä sii­tä, että he ovat niin rakas­tu­nei­ta ame­rik­ka­lai­sy­li­opis­to­jen libe­raa­li­kam­puk­sil­ta jo vii­det­tä vuo­si­kym­me­net­tä kum­mun­nee­seen kult­tuu­ri­marxis­miin, että hei­dän suu­rin kiu­ku­nai­heen­sa on se ettei heil­lä ole Suo­mes­sa niin kivaa ja vaui­ku­tus­val­tais­ta vihol­lis­ta kuin oppi-isil­lään Ame­ri­kas­sa ja että sen takia hei­dän pyhä sotan­sa suo­ma­lais­ta kris­til­li­syyt­tä vas­taan on yhtä nau­ret­ta­van epä­us­kot­ta­vaa kuin yri­tys näh­dä perus­suo­ma­lai­sis­sa suo­ma­lai­sen rasis­min nousu tai jos­sain yksit­täi­ses­sä kokoo­mus­nuo­res­sa pelot­ta­va teekutsuliike. 

    Ensin­nä haluai­sin esit­tää onnit­te­lu­ni sen joh­dos­ta, että onnis­tuit todel­la­kin kir­joit­ta­maan noin 14 riviä pit­kän virk­keen. Toi­sek­si haluai­sin tode­ta ole­va­ni kuta­kuin­kin samaa miel­tä kans­sa­si, tosin sil­lä varauk­sel­la, että uskon­nol­lis­ta oikeis­toa Suo­mes­ta ei lie­ne löy­ty­nyt 50-luvun jäl­keen käy­tän­nös­sä lain­kaan, vaan kyl­lä nämä Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit ja what-have-you ovat aika pit­käl­ti sitä samaa “val­tio pitää kai­kes­ta huo­len” ‑pop­poo­ta kuin lop­pu­kin osa suo­ma­lais­ta puoluekenttää.

  56. Tie­de­mies:
    Täs­sä ilmiös­sä ei ole kyse “viher­va­sem­mis­ton” ja “oikeis­ton” väli­ses­tä kiis­tas­ta, vaan tosi­asioi­den ja hör­höi­lyn väli­ses­tä, ja sen jako­lin­jat eivät nou­da­ta – tie­ten­kään – mitään poliit­tis­ta väriä. USA:ssa oikeis­to­lai­sem­pi puo­li on omak­su­nut näi­tä jut­tu­ja enem­män sel­lai­sis­ta ilmei­sis­tä älyt­tö­myyk­sis­tä kuten evo­luu­tion tai ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­mi­ses­tä, mut­ta vasem­mis­tol­la­kin on oman­sa läh­tien sii­tä että suku­puol­ten tai etnis­ten ryh­mien välil­lä ei voi olla mitään ero­ja jot­ka eivät joh­tui­si syr­jin­näs­tä. Tämä on jos­sain mää­rin esi­mer­kik­si vih­rei­den lin­jaa myös. Näis­sä on kyse empii­ri­sis­tä tosi­asiois­ta, jot­ka eivät kun­nioi­ta min­kään val­ta­kun­nan poliit­ti­sia oppeja. 

    Ratio­naa­li­nen ajat­te­lu on enem­män poik­kea­ma kuin sään­tö ihmis­ten maa­il­mas­sa. Tun­teet mää­rit­tä­vät sen mitä haluam­me pitää tote­na. Perus­asioi­ta. Jär­jen käyt­töä on var­jel­ta­va, vaa­dit­ta­va ja edis­tet­tä­vä, tun­teet tule­vat itsestään.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kil­pai­lu­ky­ky eri­lai­sis­sa kau­neus­kil­pai­luis­sa on yleen­sä parem­pi, kun veroas­te on kor­kea ja päinvastoin.

    Parast mei­nin­ki on var­maan Poh­jois-Koreas­sa, jos­sa efek­tii­vi­nen veroas­te on verot­ta­jan mie­les­tä oikein sopiva.
    Noin oikeas­ti huip­pu­po­ru­kas­sa on mm. Sveit­si, Sin­ga­po­re, Japa­ni, Hong Kong, jois­sa se veroas­te on sel­väs­ti alem­pi kuin Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa, jot­ka nekin ovat huipulla.
    Kil­pai­lu­ky­ky ei kui­ten­kaan ole ihan sama kuin talousnäkymät.
    Soi­nin­vaa­ra voi­si siis ehdot­taa veroas­teen rajua nos­toa, että honm­ma meni­si parem­min. Voi olla, että kaik­ki eivät ole samaa mieltä.

  58. ano­nyy­mi: Toi­saal­ta liber­taa­rit­han ovat sitä poruk­kaa, jot­ka usko­vat hal­li­tuk­set­to­muu­den iha­nuu­teen, joten nyky­ti­lan­ne­han heil­le näin ollen ideo­lo­gian puo­les­ta sopii. Finans­sia­la, öljy-yhtiöt ja soti­las­teol­li­nen komplek­si nyt aina­kin kiittävät.

    Joo. Finans­sia­la, öljy-yhtiöt ja soti­las­teol­li­nen komplek­si inhoa­vat yhte­nä mie­he­nä nykyis­tä kah­lit­se­vaa kave­ri­ka­pi­ta­lis­mia. Kukas nyt rää­tä­löi­ty­jä etuoi­keuk­sia, suo­jaa kil­pai­lul­ta, avo­kä­ti­siä tukiai­sia ja val­tion mit­ta­via tilauk­sia kai­pai­si kun­non oike­aa busi­nek­sen tekoa haittaamaan.

  59. Sylt­ty:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Share_of_Total_Income_and_Taxes_Paid_by_Income_Group_in_2011.jpg

    Ei tuo nyt yhdel­lä vil­kai­sul­la niin kaa­mean epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta näy­tä. Eni­ten tie­naa­va 1% mak­saa yksik­seen noin 21% kai­kis­ta verois­ta kun taas vähi­ten tie­naa­va 20% mak­saa vain 2,1% veroista. 

    Tuol­la perus­teel­la yhteis­kun­ta on kai sit­ten sitä oikeu­den­mu­kai­sem­pi, mitä epä­ta­sai­sem­min tulot jakau­tu­vat. Yhdys­val­lois­sa par­hai­ten ansait­se­van pro­sen­tin tulot ovat myös­kin noin 20% kai­kis­ta tuloista.
    http://elsa.berkeley.edu/~saez/saez-UStopincomes-2010.pdf

  60. Republi­kaa­nien ulko­po­li­tiik­ka, maa­il­man­po­lii­si­na olo on vas­taa­vas­ti taan­nut rau­han.’ (Kal­le)
    Molem­piin maa­il­man­so­tiin, Kore­aan ja Viet­na­miin men­tiin demo­kraat­tien joh­dol­la, ja Kol­mat­ta maa­il­man­so­taa käväis­tiin lähin­nä Kuu­ban krii­sis­sä Ken­ne­dyn kaudella.
    kai tämä on joku ima­go­ky­sy­mys. Olen näh­nyt ihmis­ten syyt­tä­vän Rea­ga­nia, via­ton­ta mies­tä, El Sal­va­do­rin kuo­le­man­par­tioi­den käyn­nis­tä­mi­ses­tä ja ark­ki­piis­pa Rome­ron lah­taa­mi­ses­ta kate­draa­lis­sa kes­ken mes­sun, vaik­ka molem­mat tapah­tui­vat Car­te­rin kau­del­la. Ulko­po­li­tiik­ka on oleel­li­sil­ta osin sama, oli val­las­sa kuka hyvänsä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kil­pai­lu­ky­ky eri­lai­sis­sa kau­neus­kil­pai­luis­sa on yleen­sä parempi… 

    Jos asia oli­si­kin noin yksin­ker­tai­nen. Kor­kea veroas­te vie samal­la kil­pai­lu­ky­vyn vien­ti­teol­li­suu­del­ta nos­taes­saan kus­tan­nus­ta­soa. Vien­ti­teoll­li­suus taas luo hyvin­voin­nin, eivät tulon­jaot tai sos­su­tä­dit. Kil­pai­lu­ky­kyi­nen kor­kea veroas­te vaa­tii vas­taa­vas­ti suh­tees­sa kor­keam­paa tuottavuutta.

    Osmo, ver­rat­taes­sa Sak­saa Rans­kaan tai Espan­jaan toi­mii väit­tä­mä­si. Ver­rat­taes­sa Suo­mea mihin tahan­sa noi­hin kol­meen täl­lä hekel­lä, yhtä­lö ei vali­tet­ta­vas­ti toi­mi. Kun tähän vie­lä lisä­tään glo­ba­li­saa­tio, olem­me täy­sin uudes­sa tilan­tees­sa. Emme pys­ty jat­ka­maan enää näin kor­keal­la veroasteella.

  62. Ris­to: Tuol­la perus­teel­la yhteis­kun­ta on kai sit­ten sitä oikeu­den­mu­kai­sem­pi, mitä epä­ta­sai­sem­min tulot jakautuvat… 

    Eikö­hän molem­mat ääri­lai­dat ole pahas­ta, sekä lii­al­li­nen tulon­ja­ko­kui­lu että lii­al­li­nen tasa­päis­tä­mi­nen. 🙂 USA muu­ten ei ole miten­kään ääri­lai­dal­la aja­tel­len tulo­jen jakau­tu­mis­ta 😉 , sen sijaan Suo­mi on tyyp­pie­si­merk­ki yhteis­kun­nas­ta, jos­sa työn­te­ko ja yrit­tä­mi­nen ei enää kannata 🙁 .

  63. lurk­ki:
    Molem­piin maa­il­man­so­tiin, Kore­aan ja Viet­na­miin men­tiin demo­kraat­tien johdolla… 

    USA jou­tui läh­te­mään maa­il­man­so­tiin reak­tii­vi­ses­ti, oltu­aan vetäy­ty­nyt sel­vit­te­le­mään omia sisäi­siä sot­ku­jaan. Aktii­vi­sem­pi ote oli­si ehkäis­syt hyvin toden­nä­köi­ses­ti tapah­tu­mia. Ulko­po­li­tii­kan jat­ku­vuus on nyky­ään ehkä sel­vem­pää — toivottavasti.

  64. Nuk­ku­Mat­ti: OECD:n mukaan USA:n veroas­te on vain 24%, kun taas kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa se on yli 40%:

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tax_revenue_as_percentage_of_GDP

    Itse luo­tan kyl­lä tuo­hon Wiki­pe­dia tie­toon enem­män kuin Lii­an van­han linkkiin.

    Veroas­teen lisäk­si mer­ki­tys­tä on tie­tys­ti myös sil­lä, että kuin­ka vero­taak­ka jakautuu.

    Paul Krug­ma­nin mukaan Yhdys­val­lois­sa tuloe­rot ovat kas­va­neet rajus­ti vii­me vuo­si­kym­me­nien aika­na ja suu­ri­tu­loi­sim­pien vero­tus on keven­ty­nyt kaik­kein eni­ten. Pidän hänen tie­to­jaan luotettavina.

    Veroas­teek­si voi ilmoit­taa mitä halu­aa, eivät ne ole vertailukelpoisia.
    Tuol­la 24 % veroas­teel­la USA:n vero­tu­lot olisivat
    n 3700 mil­jar­dia taalaa.Julkiset menot ovat kui­ten­kin 6300 mil­jar­dia eli väliin jää kat­ta­ma­ton­ta 2600 miljardia.

    Sen voi tie­tys­ti täyt­tää velal­la, mut­ta vel­ka on vain siir­ret­tyä verotusta.

    Suo­men­kin veroas­te tip­pui­si rajus­ti, jos vel­ka jätet­täi­siin huomioimatta..
    Suo­mi las­kee veros­tee­seen myös kir­kol­li­ve­ron vaik­ka se on vapaa­eh­toi­nen jäsenmaksu

  65. Rol­ling Heur­lin: Parast mei­nin­ki on var­maan Poh­jois-Koreas­sa, jos­sa efek­tii­vi­nen veroas­te on verot­ta­jan mie­les­tä oikein sopiva.
    Noin oikeas­ti huip­pu­po­ru­kas­sa on mm. Sveit­si, Sin­ga­po­re, Japa­ni, Hong Kong, jois­sa se veroas­te on sel­väs­ti alem­pi kuin Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa, jot­ka nekin ovat huipulla.
    Kil­pai­lu­ky­ky ei kui­ten­kaan ole ihan sama kuin talousnäkymät.
    Soi­nin­vaa­ra voi­si siis ehdot­taa veroas­teen rajua nos­toa, että honm­ma meni­si parem­min. Voi olla, että kaik­ki eivät ole samaa mieltä.

    Sveit­si­kin ilmoit­taa veroas­teen vain val­tion kerää­mien vero­jen mukaan,kantonien ja kun­tien vero­ja ei ole las­ket­tu veroasteeseen

    Japa­nis­sa taas bud­je­tit ovat val­ta­van ali­jää­mäi­siä 20–25 % kate­taan velalla

  66. Kes­kus­te­lu alkaa men­nä sanoi­sin­ko Hom­ma­fo­ru­min puolelle,kuitenkin vie­lä salon­gin puo­lel­la pysyen. Hal­vaan­tu­nei­ta dino­rauk­sia kyl­lä löy­tyy täl­tä­kin puo­lel­la Atlanttia.

  67. Suo­sit­te­len kir­jaan Yhdys­val­tain uskon­nol­li­nen oikeis­to (2008). Se ei ole mikään mekri­tyk­se­tön ryh­mä, vaan sai maan pre­si­den­tik­si omaan pii­riins- sen altii­li­seen sii­peen kuu­lu­van mie­hen eli Geor­ge W. Bushin. 

    Luet­tu­nai kir­jan aloin hai­kail­la nii­tä huo­let­to­mia päi­viä, jol­loin NKP:n kes­kus­ko­mi­tean aatok­set oli­vat pääl­lim­mäi­sin ulko­po­liit­ti­nen murheemme.

  68. Sylt­ty: Ei tuo nyt yhdel­lä vil­kai­sul­la niin kaa­mean epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta näy­tä. Eni­ten tie­naa­va 1% mak­saa yksik­seen noin 21% kai­kis­ta verois­ta kun taas vähi­ten tie­naa­va 20% mak­saa vain 2,1% veroista.

    Vali­tet­ta­vas­ti elin­kus­tan­nuk­set ovat edel­leen­kin regres­sii­vi­siä (kau­pas­sa ei voi mak­saa pro­sen­teil­la), mikä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­neen tekee tuon niin onnet­to­mak­si. Tie­tys­ti myös­kään tulo­jen tun­ti­kor­vauk­set eivät ole mis­sään rei­lus­sa tai mie­lek­kääs­sä suhteessa.

    Poth1ue1: Kukas nyt rää­tä­löi­ty­jä etuoi­keuk­sia, suo­jaa kil­pai­lul­ta, avo­kä­ti­siä tukiai­sia ja val­tion mit­ta­via tilauk­sia kai­pai­si kun­non oike­aa busi­nek­sen tekoa haittaamaan.

    Jos val­tio on ham­paa­ton kiti­se­vä ukko, on hel­pom­pi kupa­ta ilman verot­ta­jan väli­kät­tä. Ei avain­hen­ki­löi­den osta­mi­nen (tai ostet­tu­jen hen­ki­löi­den sijoit­ta­mi­nen oikeil­le pai­koil­le) toki hait­taa­kaan, mut­ta sään­te­lyn vähen­tä­mi­nen ei luo rei­lua peli­kent­tää vaan luo­vut­taa val­lan vah­vem­pien pelu­rei­den käsiin, jot­ka voi­vat täl­löin vapaam­min käyt­tää resurs­se­jaan kil­pai­li­joi­den (ja mui­den) kuris­ta­mi­seen. Ilman sään­te­lyä jul­kis­hal­lin­nol­ta­kin on hel­pom­pi lail­li­ses­ti saa­da se, mitä kul­loin­kin halutaan.

    lurk­ki: Ulko­po­li­tiik­ka on oleel­li­sil­ta osin sama, oli val­las­sa kuka hyvänsä.

    Tämä joh­tuu her­ras­mies­pe­ri­aat­tees­ta (mah­dol­li­ses­ti sekin nyt mure­ne­mas­sa republi­kaa­nien joh­dos­ta), jos­sa eri­mie­li­syy­det perin­tei­ses­ti jäte­tään oman maan rajal­le. Vaik­ka ulko­po­li­tiik­ka on “samaa”, demo­kraa­tit ovat sil­ti­kin sitä päte­väm­min toteut­ta­neet. He nimit­täin toi­mi­vat enem­män tosi­asioi­den ja asian­tun­ti­juu­den kuin usko­n­asioi­den, mora­li­soin­nin ja mac­hoi­lun perusteella.

  69. Kal­le:

    Emme pys­ty jat­ka­maan enää näin kor­keal­la veroasteella. 

    Kuin­ka näin? Ei pitäi­si uskoa kaik­kea oikeistopropagandaa.

    Ruot­si sen kuin pors­kut­taa eikä Tans­kal­la­kaan kovin huo­nos­ti mene, ja molem­mis­sa mais­sa on kor­keam­pi veroas­te kuin Suo­mes­sa. Jopa uppo­ri­kas Nor­ja on kat­so­nut aiheel­li­sek­si pitää veroas­teen kuta­kuin­kin samal­la tasol­la kuin Suo­mes­sa on nyt. 

    Vero­jen kerää­mi­sen pain­opis­teis­sä voi Suo­mes­sa olla kehit­tä­mi­sen varaa, mut­ta ei se veroas­te sinän­sä kyl­lä ole Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä tär­vel­lyt. Vie­lä kun maa­il­man­laa­jui­ses­ti tai edes EU:ssa saa­tai­siin vero­pa­ra­tii­sit kuriin, niin Poh­jois­mai­sen mal­lin hyvät puo­let pää­si­si­vät vie­lä parem­min oikeuksiinsa.

  70. Nuk­ku­Mat­ti: …Ruot­si sen kuin pors­kut­taa eikä Tans­kal­la­kaan kovin huo­nos­ti mene… 

    Ruot­si onkin hyvä esi­merk­ki. Tans­kal­la sen sijaan ei mene kovin hyvin. Aika jol­loin Ruot­sin veroas­te oli Suo­mea kovem­pi, on jo ajat sit­ten taak­se jäänyttä. 

    Vie­lä sel­vem­min ero näkyy, kun ver­ra­taan vero­tuk­sen raken­net­ta. Ruot­sis­sa mm. pää­oma­ve­ro­tus on aina suo­si­nut yksi­tyis­tä ruot­sa­lais­ta pää­omaa, mikä näkyy mm. työl­li­syy­des­sä. Ruot­sis­sa oli pit­kään kor­kea palk­ka­ve­ro­tus, mut­ta sitä­kin on sor­vat­tu olo­suh­tei­den pakos­ta järkevämmäksi. 

    Ei kan­na­ta uskoa ihan kaik­kea viher­va­sem­mis­ton pro­pa­gan­daa — var­sin­kaan kun sil­lä ei ole min­kään­lais­ta talou­del­lis­ta poh­jaa. 😀 Hyvin­voin­ti luo­daan vain yksi­tyi­sel­lä koti­mai­sel­la pää­omal­la ja sitä kaut­ta koti­mai­sel­la työllä.

  71. Juk­ka Jon­ni­nen: Ehkä­pä paras rat­kai­su ongel­maan oli­si suu­ri vaa­li­uu­dis­tus. Jos pre­si­den­tin­vaa­lis­sa siir­ryt­täi­siin yhteen koko maan vaa­li­pii­riin ja edus­ta­jain­huo­neen vaa­leis­sa (jon­ka alu­eet puo­lu­eet voi­vat opti­moi­da tuot­ta­maan itsel­leen mak­si­maa­li­sen edus­tuk­sen kokoa­mal­la vas­ta­puo­lu­eel­le har­vo­ja hyvin vah­vo­ja vaa­li­pii­re­jä) vaa­li­pii­rit jaet­tai­siin joten­kin satun­nai­ses­ti, muut­tui­si koko maan poliit­ti­nen ilma­pii­ri ker­ta­hei­tol­la terveemmäksi.

    Ongel­ma­na on tuos­sa sana “jos”. Tar­jol­la oli­si tukut­tain sys­tee­mei­tä, joil­la saa­ta­va tulos hei­jas­te­li­si parem­min kan­san tah­toa kongres­sin koos­tu­muk­ses­ta puh­taan enem­mis­tö­vaa­lin tilal­le, mut­ta uudis­tus­ta on kyl­lä aika tur­ha odot­taa niin kau­an, kun uudis­tus­ten pitäi­si läh­teä niis­tä kak­si­puo­lue­vaa­lin kah­des­ta puolueesta.

    Jos nyt sai­si­vat edes sen aikai­sek­si, että vähen­täi­si­vät ulko­puo­li­sen rahan vai­ku­tus­ta, niin sii­nä oli­si jo aimoas­kel koh­ti parem­paa demo­kra­tian toteutumista.

  72. Nuk­ku­Mat­ti: Kuin­ka näin? Ei pitäi­si uskoa kaik­kea oikeistopropagandaa.

    Ruot­si sen kuin pors­kut­taa eikä Tans­kal­la­kaan kovin huo­nos­ti mene, ja molem­mis­sa mais­sa on kor­keam­pi veroas­te kuin Suo­mes­sa. Jopa uppo­ri­kas Nor­ja on kat­so­nut aiheel­li­sek­si pitää veroas­teen kuta­kuin­kin samal­la tasol­la kuin Suo­mes­sa on nyt. 

    Minua ei hait­tai­si tip­paa­kaan Suo­men kor­keat verot, jos niil­lä sai­si jota­kin. Tilan­ne on täl­lä het­kel­lä niin, että polii­si, armei­ja, infra­struk­tuu­ri, ter­vey­den­hoi­to jne. ovat yhä huo­nom­mas­sa jamas­sa. Pitäi­si todel­la kat­soa, että mit­kä ovat ne val­tion ja kun­tien tär­keim­mät asiat. Kun niis­tä on pääs­ty yksi­mie­li­syy­teen, niin nii­hin sat­sa­taan ja lope­te­taan kaik­ki tur­ha rahan­haas­kaus. En viit­si mai­ni­ta, mit­kä asiat ovat minun mie­les­tä­ni tur­hia, kos­ka sii­tä ei tule kuin tur­haa jank­kaa­mis­ta ja väittelyä.

    Asia pitää hoi­taa niin, että vaa­leis­sa anne­taan sito­vat lupauk­set mitä teh­dään ja sit­ten anne­taan äänes­tä­jien päättää.

  73. Samu­li Saa­rel­ma:

    Jos nyt sai­si­vat edes sen aikai­sek­si, että vähen­täi­si­vät ulko­puo­li­sen rahan vai­ku­tus­ta, niin sii­nä oli­si jo aimoas­kel koh­ti parem­paa demo­kra­tian toteutumista.

    Oikeas­sa olet. Joten­kin haus­kaa, kuin­ka ame­rik­ka­lai­set jak­sa­vat toi­saal­ta itse tuo­da usein esiin Euroo­pan demo­kra­tia­va­jeen. Kri­tiik­ki kyl­lä osuu ja uppo­aa, kun vain vil­kai­see vaik­ka­pa Euroo­pan komis­sio­ta ja par­la­men­tin jos­kin tovi sit­ten hive­nen paran­net­tu­ja valtaoikeuksia. 

    Ame­ri­kan­maan demo­kra­tia­krii­ti­koil­ta sen sijaan tup­paa unoh­tu­maan, kuin­ka älyt­tö­män sur­kea ja epä­de­mo­kraat­ti­nen valit­si­ja­mies­jär­jes­tel­mä heil­lä on ja kuin­ka se joh­taa kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mään ja puo­lue-elii­tin ase­man sementoimiseen.

    Tuol­la valit­si­ja­mies­sys­tee­mil­lä on epäi­le­mät­tä his­to­rial­li­set syyn­sä, mut­ta minun his­to­rian tun­te­muk­se­ni ei ole niis­tä perillä.

  74. rahaa on kuin ros­kaa:

    Minua ei hait­tai­si tip­paa­kaan Suo­men kor­keat verot, jos niil­lä sai­si jotakin.

    Olen samaa miel­tä. Vali­tet­ta­vas­ti tosi­aan näyt­tää mie­les­tä­ni sil­tä, että ruot­sa­lai­set saa­vat veroil­laan parem­min toi­mi­van jul­ki­sen sek­to­rin. Joi­tain poik­keuk­sia toki on, esi­mer­kik­si suo­ma­lai­nen perus­kou­lu on ruot­sa­lais­ta parem­pi, aina­kin kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen valos­sa, mut­ta mui­ta esi­merk­ke­jä onkin sit­ten vai­keam­pi löytää.

    Onko muil­la vas­taa­via havain­to­ja? Mil­lä kei­noin Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri saa­tai­siin toi­mi­vak­si? Samal­la veroas­teel­la pitäi­si saa­da teh­dyk­si enem­män työ­tä ja hyvinvointia.

    Täs­sä hyviä aja­tuk­sia ensi alkuun:
    http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_leikitaan_tuottavuutta/6434911

  75. Nuk­ku­Mat­ti: Mil­lä kei­noin Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri saa­tai­siin toi­mi­vak­si? Samal­la veroas­teel­la pitäi­si saa­da teh­dyk­si enem­män työ­tä ja hyvinvointia. 

    Täs­sä toi­nen hyvä aja­tus ja kon­kreet­ti­nen toi­mi jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuu­den parantamiseksi:
    http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_haluaa_pudottaa_palkkiotaan/6435494

    Hatun­nos­to presidentille!

    Vie­lä kun muut­kin suu­ri­tu­loi­set nou­dat­tai­si­vat Ant­to­sen keho­tus­ta (http://tinyurl.com/berwqj2), niin saa­tai­siin jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuut­ta heti nos­tet­tua 20%. Samal­la rahal­la saa­tai­siin 20% enem­män työtä!

  76. Nuk­ku­Mat­ti:
    Vie­lä kun muut­kin suu­ri­tu­loi­set nou­dat­tai­si­vat Ant­to­sen keho­tus­ta (http://tinyurl.com/berwqj2), niin saa­tai­siin jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuut­ta heti nos­tet­tua 20%. Samal­la rahal­la saa­tai­siin 20% enem­män työtä! 

    Tai ei nyt ihan 20%, kos­ka kovin pie­ni­tu­lois­ten ei sen­tään kan­na­ta palk­kaan­sa alen­taa. Hyy­tyy muu­ten koti­mai­nen kysyn­tä ja sääs­täm­me itsem­me hengiltä.

    Mut­ta jou­kol­le val­tion omis­ta­mien yhtiöi­den elä­ke­läis­joh­ta­jia (mm. Mikael Lilius, Juha Ran­ta­nen, Juk­ka Här­mä­lä) tämä pre­si­dent­ti Nii­nis­tön lää­ke oli­si kyl­lä suotava.
    (ks. http://tinyurl.com/acxajwg)

  77. Ruot­sin veroas­tees­ta vielä:

    maan yksi­löl­li­nen osa elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä las­ke­taan kai­ken lisäk­si talous­ti­las­tois­sa koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sek­si eikä jul­ki­sen val­lan vero­tu­loik­si niin kuin Suo­mes­sa elä­ke­jär­jes­tel­män saa­mat mak­sut palk­ka­sum­man perus­teel­la. Mer­kit­tä­vän osan ruot­sa­lai­ses­ta elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä muo­dos­ta­vat toi­mia­la­koh­tai­set lisäe­lä­ke­jär­jes­tel­mät, elä­ke­kat­to kol­lek­tii­vi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä pitää sisäl­lään myös elä­ke­mak­su­jen siir­ron val­tion kas­saan sil­tä osin kuin ne ylit­tä­vät mak­set­ta­vat etuudet.

    Jos Suo­mes­sa kan­sa­ne­läk­keen lisäk­si oli­si vain yksi­löl­lis­tä elä­ke­sääs­tä­mis­tä niin kar­keas­ti arvioi­den veroas­te putoai­si 8–9 prosenttiyksikköä.

    Eli Suo­men veroas­te oli­si noin 34% suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen ja Ruot­sin 44%.

    http://www.stat.fi/til/vermak/2011/vermak_2011_2012-07–12_tie_001_fi.html

    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Skatter/Skattetryck/

  78. Alvil­la on niin suu­ri mer­ki­tys, että OECD:n vuon­na 2008 teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan USAs­sa vero­tus on OECD:n mais­ta kaik­kien progres­sii­vin­ta ja Rans­kas­sa ja Poh­jois­mais­sa (Suo­mea lukuu­not­ta­mat­ta) vähi­ten. Kyse on siis kai­kes­ta kerä­tys­tä veros­ta. Suo­mi sijoit­tuu vähän kes­kiar­von ala­puo­lel­la. Suo­mi on täs­sä kyl­lä­kin nopeas­ti seu­ran­nut Ruot­sia ja alvia on koro­tet­tu aika nopeasti.

  79. Ruot­sin veroas­te on Suo­mea kor­keam­pi. Alv 25 pro­sent­tia jo yksi­nään mer­kit­see suur­ta eroa.”

    No mikä on se mit­ta­ri mil­lä taval­li­nen pul­liai­nen arvioi­si työn­sä arvoa — ihan mis­sä maas­sa tahansa.
    Eikö osto­voi­ma mit­ta­ri­na oli­si hyvä. Että mon­ta­ko kiloa peru­noi­ta kus­sa­kin maas­sa saa tun­nin työl­lään — ja näi­tä tulok­sia sit­ten ver­tail­tai­siin keskenään.

    Vai las­kee­ko suo­ma­lais­ten osto­voi­maa se, että saam­me niin pirun hyvää pak­ko­pul­la­pal­ve­lua esim. työt­tö­myy­teem­me työvoimaviranomaisilta.

  80. Ruot­sin Alv-kan­nat 25, 12 ja 6.

    Suo­men Alv-kan­nat 24, 14 ja 10. 

    Äkki­sel­tään näyt­täi­si sil­tä, että Suo­mes­sa alem­mat vero­kan­nat ovat sel­väs­ti Ruot­sin ylä­puo­lel­la. Olen sata­var­ma, että Suo­men ylei­nen alv-kan­ta nousee lähi­vuo­si­na 25%:iin. Alv on vain niin help­po tapa kerä­tä rahaa val­tion kirs­tuun. Sil­loin Suo­mes­sa on koko Euroo­pan kor­kein arvonlisäverotus.

  81. Samaa olen ihmetellyt.

    Luin juu­ri Sun­day Time­sis­ta OECD ver­tai­lun sosi­aa­li­tur­vas­ta eli mitä todel­la saa käteen. Sii­nä Bri­tit sijoit­tui­vat kär­keen Euroo­pas­sa mata­lil­la veroil­la. Suo­mi oli pal­ve­luis­sa kes­ki­kas­tia, mut­ta verot ovat huippua.
    Bri­teis­sä on myös ilmai­nen ter­vey­den­huol­to, kun tääl­lä on yksi Euroo­pan kalleimpia.
    Olen työs­ken­nel­lyt molem­mis­sa mais­sa ja sen vuok­si myös tun­nen tilan­teet molem­mis­sa yhteis­kun­nis­sa myös sisäl­tä päin.

    Eipä tuom­moi­sia jut­tu­ja tääl­lä näy mis­sään, kun se ei ilmei­ses­ti sovi polit­ti­seen mant­raan Suo­men erinomaisuudesta.

    Oli­si­ko oikeas­ti aika rehellisyyteen.
    Pitäi­si esit­tää kysy­mys mitä oikeas­ti saa­daan kor­keil­la veroilla.
    Ver­tai­lus­sa pitäi­si käyt­tää euro­ja eikä pro­sent­te­ja. Eli mitä saa­daa tulois­ta käteen ja mon­ta­ko euroa tukia tulee ja mitä ter­vey­den­hoi­to mak­saa eurois­sa kan­sa­lai­sel­le jen.

    Jos ker­ran ei ole kovin hyviä pal­ve­lu­ja, niin sit­ten pitäi­si olla roh­keut­ta sel­vit­tää mik­si ja kor­ja­ta tilanne.

    Ei aina­kaan ole jär­ke­vää kan­sa­lai­sen kan­nal­ta mak­saa kor­kei­ta vero­ja, jos sil­le ei saa vastinetta.

    rahaa on kuin ros­kaa:
    Nuk­ku­Mat­ti: Kuin­ka näin? Ei pitäi­si uskoa kaik­kea oikeistopropagandaa.

    Ruot­si sen kuin pors­kut­taa eikä Tans­kal­la­kaan kovin huo­nos­ti mene, ja molem­mis­sa mais­sa on kor­keam­pi veroas­te kuin Suo­mes­sa. Jopa uppo­ri­kas Nor­ja on kat­so­nut aiheel­li­sek­si pitää veroas­teen kuta­kuin­kin samal­la tasol­la kuin Suo­mes­sa on nyt. 

    Minua ei hait­tai­si tip­paa­kaan Suo­men kor­keat verot, jos niil­lä sai­si jota­kin. Tilan­ne on täl­lä het­kel­lä niin, että polii­si, armei­ja, infra­struk­tuu­ri, ter­vey­den­hoi­to jne. ovat yhä huo­nom­mas­sa jamas­sa. Pitäi­si todel­la kat­soa, että mit­kä ovat ne val­tion ja kun­tien tär­keim­mät asiat. Kun niis­tä on pääs­ty yksi­mie­li­syy­teen, niin nii­hin sat­sa­taan ja lope­te­taan kaik­ki tur­ha rahan­haas­kaus. En viit­si mai­ni­ta, mit­kä asiat ovat minun mie­les­tä­ni tur­hia, kos­ka sii­tä ei tule kuin tur­haa jank­kaa­mis­ta ja väittelyä.

    Asia pitää hoi­taa niin, että vaa­leis­sa anne­taan sito­vat lupauk­set mitä teh­dään ja sit­ten anne­taan äänes­tä­jien päättää.

  82. Nipo­tan vähän. Veroas­tet­taa parem­pi mit­ta­ri jos­sain mie­les­sä on jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:stä, kos­ka ali­jää­mäl­lä ei voi sil­loin kau­nis­tel­la asi­aa. Tämä on Suo­mes­sa kor­keam­pi kuin Ruot­sis­sa tms, ja tai­taa olla yli 50% nyt.

  83. Yhdys­val­to­jen jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on kal­liim­paa kuin yksi­tyi­nen. Sii­hen kuluu hen­keä koh­den enem­män rahaa kuin Suo­mes­sa, vaik­ka sen käyt­tö­as­te on pal­jon alhaisempi.

    Yhdys­val­to­jen ter­vey­den­hoi­to lie­nee maa­il­man sään­nel­lyin­tä, sai­raan­hoi­ta­jat eivät saa teh­dä yksin­ker­tai­sia­kaan ope­raa­tioi­ta, käti­lön ammat­ti on lai­ton mones­sa osa­val­tios­sa, lää­kä­rit ovat mono­po­li­soi­neet itsel­leen yksin­ker­tai­sia teh­tä­viä, sai­raa­lo­jen perus­ta­mis­lu­pia evä­tään kuten Suo­mes­sa tak­si­lu­pia, jot­ta kil­pai­lua ei syn­tyi­si jne. Lääk­kei­tä­kin sään­nel­lään pal­jon tiu­kem­min ja kal­liim­min kuin Euroo­pas­sa. Koh­ta maa tukeh­tuu sosialismiinsa.

    Bush lisä­si sosi­aa­li­me­no­ja enem­män kuin kukaan muu iki­nä aiem­min ja tuot­ti val­ta­vas­ti lisää sään­te­lyä, Oba­ma ei ole yhtään parem­pi. Onnek­si Poh­jois­mais­sa työ­mark­ki­noi­ta lukuun otta­mat­ta sään­te­ly pää­osin on edes jois­sain rajoissa.

  84. Nuk­ku­mat­ti:

    Mut­ta jou­kol­le val­tion omis­ta­mien yhtiöi­den elä­ke­läis­joh­ta­jia (mm. Mikael Lilius, Juha Ran­ta­nen, Juk­ka Här­mä­lä) tämä pre­si­dent­ti Nii­nis­tön lää­ke oli­si kyl­lä suotava.

    Muis­taa sopii kui­ten­kin, että kyseis­ten entis­ten yri­tys­joh­ta­jien elä­ke­tu­loon teh­tiin tämän vuo­den alus­ta lähes 6% leik­kaus (elä­ke­tu­lon 6% lisä­ve­ro 45000 euroa ylit­tä­väl­le osalle).

  85. Sha­keem:Tuol­la valit­si­ja­mies­sys­tee­mil­lä on epäi­le­mät­tä his­to­rial­li­set syyn­sä, mut­ta minun his­to­rian tun­te­muk­se­ni ei ole niis­tä perillä.

    Nuo syyt itse asias­sa löy­ty­vät par­hai­ten tämän sivun ensim­mäi­ses­tä kar­tas­ta: http://www.mnn.com/green-tech/transportation/stories/how-fast-could-you-travel-across-the-us-in-the-1800s

    Kun USAn poliit­ti­nen sys­tee­mi luo­tiin, maa oli pit­käl­ti (sen aikai­seen euroop­pa­lai­seen stan­dar­diin ver­rat­tu­na) kehit­ty­mä­tön­tä ja vai­kea­kul­kuis­ta. Yhtey­det jo yhden osa­val­tion sisäl­lä, saa­ti sit­ten muu­al­le maa­han, oli­vat hitaat ja epä­luo­tet­ta­vat. Tuol­lai­sis­sa olois­sa valit­si­ja­mies­sys­tee­mi on ainoa edes joten kuten toi­mi­va järjestelmä.

    Euroop­pa­lai­set jär­jes­tel­mät on luo­tu myö­hem­min, maat ovat pie­nem­piä ja niis­sä on ollut pit­kään ole­mas­sa jo jon­kun­lais­ta infr­struk­tuu­ria. Mai­den poliit­ti­set raken­teet hei­jas­te­le­vat todel­la pal­jon sitä aikaa ja olo­suh­tei­ta, joka maas­sa on ollut nii­den raken­ta­mi­sen aikaan.

  86. tie­de­mies:
    Nipo­tan vähän. Veroas­tet­taa parem­pi mit­ta­ri jos­sain mie­les­sä on jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:stä, kos­ka ali­jää­mäl­lä ei voi sil­loin kau­nis­tel­la asi­aa. Tämä on Suo­mes­sa kor­keam­pi kuin Ruot­sis­sa tms, ja tai­taa olla yli 50% nyt.

    Täs­sä­kin tulee ongel­mak­si mitä las­ke­taan jul­ki­sek­si menoksi.

    Raja on pyrit­ty vetä­mään pakol­li­suu­teen­ja valinnanvapauteen .

    Mut­ta useim­mat ns vapaa­eh­toi­set elä­ke-ja sai­ras­va­kuu­tuk­set eivät ole vapaa­eh­toi­sia vaan esim USA:ssa ja mones­sa maas­sa ne ovat kol­lek­tii­vi­sia ryh­mä­va­kuu­tuk­sia ja olet auto­maat­ti­ses­ti vakuu­tet­tu kun työ­suh­de syntyy
    Työn­te­ki­jä ei voi myös­kään vali­ta vakuu­tus­yh­tiö­tä eikä ehto­ja, joten eivät täl­lai­set etuu­det todel­li­suuu­des­sa ole vapaaehtoisia.

    Sik­si nekin pitäi­si las­kea veroas­tee­seen ja/tai jul­ki­siin menoihin.

    Ilman elä­ket­tä ja sai­ras­va­kuu­tus­ta kun ei yleen­sä tule toi­meen niin ei ole mer­ki­tys­tä onko se yksi­tyi­nen tai julkinen.

  87. pek­ka:
    Muis­taa sopii kui­ten­kin, että kyseis­ten entis­ten yri­tys­joh­ta­jien elä­ke­tu­loon teh­tiin tämän vuo­den alus­ta lähes 6% leik­kaus (elä­ke­tu­lon 6% lisä­ve­ro 45000 euroa ylit­tä­väl­le osalle). 

    Muis­te­taan kyl­lä. Mut­ta jos eläk­keel­lä saa yli puo­len mil­joo­nan tulo­ja, niin kyl­lä sii­tä tuol­lai­sen 6% voi huo­let­ta lei­ka­ta­kin. Jopa tasa­val­lan pre­si­dent­ti saa täys­päi­väi­ses­sä työs­sä vain pie­nen osan täs­tä. Minus­ta elä­ke­jär­jes­tel­mä pitäi­si uudis­taa ja kar­sia täl­lai­set älyt­tö­män suu­ret yhteis­vas­tuul­li­ses­ti taa­tut eläk­keet koko­naan, kuten esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa on tehty.

  88. Nuk­ku­Mat­ti: Muis­te­taan kyl­lä. Mut­ta jos eläk­keel­lä saa yli puo­len mil­joo­nan tulo­ja, niin kyl­lä sii­tä tuol­lai­sen 6% voi huo­let­ta leikatakin.

    Eikös eläk­keis­sä ole kat­to elä­ke­mak­suis­sa, mut­tei saatavissa?
    Kuka ihme täm­möi­sen rim­pu­lan on men­nyt suunnittelemaan?
    Siis ihan oikeas­ti kiin­nos­tai­si tie­tää! Tuom­moi­nen hen­ki­lö pitää edes jul­ki­ses­ti nolata.

    1. TEL-elä­ke­mak­suis­sa ei ole kat­toa, sik­si ei myös­kään eläkkeissä.Yrittäjäeläkkeissä on kat­to mak­suis­sa, mis­tä seu­raa tie­tys­ti, että eläk­keil­lä­kin on katto.

  89. Ja mais­sa jois­sa on elä­ke­kat­to (esim Ruot­si tai USA:n social secu­ri­ty-elä­ke), on myös vas­taa­va kat­to eläkemaksuille.
    Jos meil­lä toteu­tet­tai­siin elä­ke­kat­to, niin vai­ku­tus elä­ke­jär­jes­tel­män tasa­pai­noon oli­si nega­tii­vi­nen (tulot vähe­ni­si­vät enem­män, kuin eläkevelvoitteet).

    Jos joku tie­tää jon­kun maan, jos­sa mak­set­ta­val­la eläk­keel­lä on kat­to, mut­ta elä­ke­mak­suil­la ei, niin ker­to­kaa. Itse en ole moi­seen törmännyt.

  90. pek­ka:

    Jos meil­lä toteu­tet­tai­siin elä­ke­kat­to, niin vai­ku­tus elä­ke­jär­jes­tel­män tasa­pai­noon oli­si nega­tii­vi­nen (tulot vähe­ni­si­vät enem­män, kuin eläkevelvoitteet).

    Olet­ko varma?

    Näin olen kuul­lut ennen­kin väi­tet­tä­vän, myös Osmon suus­ta, mut­ta itse en väi­tet­tä usko, aina­kaan nii­deen tie­to­jen perus­teel­la, joi­ta tähän men­nes­sä olen saanut.

    Havain­to­je­ni perus­teel­la epäi­len päin­vas­tais­ta. Väi­tän siis, että Ruot­sin mal­lin mukai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä tuli­si Suo­mel­le edul­li­sem­mak­si ja oli­si myös oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin nykyinen.

    Jos joku viit­si­si tut­kia tätä enem­män, niin se oli­si hyvä. Tämä asia on vai­kea sel­vi­tet­tä­väk­si, ja las­kel­mat jää­vät hel­pos­ti epätäydellisiksi.

    1. Elä­ke­kat­to oli­si elä­ka­vuu­tus­yh­tiöil­le kan­nat­ta­ma­ton, kos­ka suu­ri­tu­loi­sil­la ei ole tapa­na jää­dä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Tätä hei­ken­tää tie­tys­ti vas­taa­vas­ti se, että he elä­vät pidem­pään, mut­ta ymmär­tääk­se­ni nuo työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet pai­na­vat täs­sä enemmän.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä hei­ken­tää tie­tys­ti vas­taa­vas­ti se, että he elä­vät pidem­pään, mut­ta ymmär­tääk­se­ni nuo työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet pai­na­vat täs­sä enemmän.

    Onko jos­kus har­kit­tu, että työ­ky­vyt­tö­myys niin kuin työt­tö­myys­kin tur­vat­tai­siin vakuu­tus­pe­rus­tei­ses­ti, ja van­huuse­läk­keet oli­si­vat sit­ten ihan erikseen?

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­kat­to oli­si elä­ka­vuu­tus­yh­tiöil­le kan­nat­ta­ma­ton, kos­ka suu­ri­tu­loi­sil­la ei ole tapa­na jää­dä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Tätä hei­ken­tää tie­tys­ti vas­taa­vas­ti se, että he elä­vät pidem­pään, mut­ta ymmär­tääk­se­ni nuo työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet pai­na­vat täs­sä enemmän. 

    Tuo “ymmär­tääk­se­ni” ei kuu­los­ta kovin vakuut­ta­val­ta. Tämä “tie­to” elä­ke­ka­ton hai­tal­li­suu­des­ta saat­taa hyvin­kin olla vain usko­mus tai tar­koi­tus­ha­kui­nen joh­to­pää­tös jon­kin kon­sul­tin teke­mäs­tä sel­vi­tyk­ses­tä, jos­ta on yllät­täen saa­tu juu­ri sel­lai­nen tulos, jota haluttiinkin.

    Ehdo­tuk­se­ni ei siis ole se, että pel­käs­tään ase­tet­tai­siin kat­to eläk­keil­le ja elä­ke­mak­suil­le, vaan ehdo­tuk­se­ni on, että koko elä­ke­jär­jes­tel­mä uudis­tet­tai­siin suu­rin­piir­tein vas­taa­van­lai­sek­si kuin Ruot­sis­sa on tehty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.