On isojen uudistusten aika

Sain lopul­ta loma­kii­reil­tä­ni lue­tuk­si Esko Ahon kir­joi­tuk­sen Talou­des­sa ei ole paluu­ta enti­seen. Kohuun ver­rat­tu­na kir­joi­tus vai­kut­ti pet­ty­myk­sel­tä. Eihän Aho sano­nut oikeas­taan kuin, että menee huo­nos­ti eivät­kä ongel­mat rat­kea itses­tään, vaan tart­tis teh­dä jotain.

Tämän minä­kin voin alle­kir­joit­taa. Eri­tyi­ses­ti Suo­mel­la menee huo­nos­ti. Olem­me menet­tä­neet nopeas­ti pal­jon. Emme ole enää euka­lyp­tuk­sen vuok­si sel­lai­nen puun­ja­los­tuk­sen suur­val­ta kuin ennen. Lisäk­si pape­rin­ku­lu­tus las­kee tai ei aina­kaan kas­va niin nopeas­ti kuin kuvit­te­lim­me, kos­ka pai­ne­tul­la sanal­la menee huo­nos­ti ja net­ti­poh­jai­sil­la jul­kai­suil­la hyvin.

Jäl­ki­kä­teen arvioi­den sel­vi­sim­me 90-luvun lamas­ta käsit­tä­mät­tö­män ja epä­to­den­nä­köi­sen onnen­pot­kun ansios­ta. Ilman Noki­aa koko 2000-luku oli­si ollut talou­den ala­ku­loa. Nyt kun Nokia-ihme alkaa olla his­to­ri­aa, ala­ku­lo on täällä.

Kone­pa­ja­teol­li­suu­den tilan­ne on jok­seen­kin han­ka­la. Volyy­mi­tuot­tei­ta ei Suo­mes­sa oikein kan­na­ta teh­dä, kos­ka yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat kil­pai­li­joi­hin näh­den kal­lii­ta ja Suo­men maan­tie­teel­li­nen sijain­ti han­ka­la. Muu perus­tuu­kin sit­ten insi­nöö­rien osaa­mi­seen, mut­ta kau­an­ko se on kil­pai­li­joi­hin näh­den niin yli­ver­tais­ta, että edes pro­to­tyyp­pien val­mis­ta­mi­nen ja lyhyen sar­jan tuot­teet kan­nat­taa teh­dä tääl­lä? Teh­tait­tem­me kil­pai­lua­se­maa hei­ken­tää huo­mat­ta­vas­ti suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen. Tuo­tan­to siir­tyy pois Suo­mes­ta näi­den yri­tys­ten sisäl­lä. Sii­nä ei osaa­mi­nen auta koti­mais­ta tuo­tan­toa, kos­ka osaa­mi­nen on kan­sain­vä­lis­ty­neen yri­tyk­sen omaisuutta.

Göran Pers­son kuva­si Suo­men tilan­net­ta erääs­sä tilai­suu­des­sa samak­si kuin vuon­na 1993, kui­ten­kin ilman Noki­aa ja 20 vuot­ta van­hem­man väes­tön kanssa.

Mut­ta ei tämä tähän pää­ty. Suo­mi on hyvin riip­pu­vai­nen vapaa­kau­pas­ta ja reh­deis­tä peli­sään­nöis­tä. Kun ajat huo­no­ne­vat, popu­lis­mi nouse ja nos­taa pro­tek­tio­nis­mia. Pro­tek­tio­nis­mis­ta kär­si­vät lopul­ta kaik­ki, mut­ta Suo­men kal­tai­set maat pal­jon mui­ta enem­män. Rans­kan pää­tös ottaa pal­jon puhut­tu ris­tei­ly­ti­laus Rans­kaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä oli pelot­ta­va esi­merk­ki sii­tä, mitä on tulossa.

Kai­ken tämän pääl­le tulee ikään­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­va huol­to­suh­teen heikkeneminen.

Euroo­pal­la on oma­na ongel­ma­naan ilmei­sen epä­on­nis­tu­nut yhteis­va­luut­ta. Euro tuot­ti ensim­mäi­sen kym­me­nen vuo­den aika­na pal­jon hyvää, mut­ta nyt se uhkaa syös­tä euro­maat pysy­vään lamaan. Ongel­man ei pitäi­si olla yli­pää­se­mä­tön, mut­ta euro­mai­den kyvyt­tö­myys pää­tök­sen­te­koon tekee sii­tä ylipääsemättömän.

Euro­mai­den kan­san­tu­lo on suu­ruus­luo­kal­taan 10 bil­joo­naa euroa, siis kym­me­nen­tu­hat­ta mil­jar­dia euroa. Euroo­pan rahoi­tus­krii­sis­sä puhu­taan suu­rim­mil­laan sadois­ta mil­jar­deis­ta, mut­ta nämä ropo­set pää­se­vät nyt syök­se­mään koko maan­osan lamaan, joka mak­saa bil­joo­nia. Suo­mel­le lama mak­saa jo nyt kak­si­kym­men­tä mil­jar­dia euroa mene­tet­ty­nä tulo­na joka vuo­si, mut­ta meil­lä jak­se­taan huu­taa pää punai­se­na jois­ta­kin kym­me­nis­tä mil­joo­nis­ta, jot­ka jää­vät saa­mat­ta kor­koi­na, kun Krei­kan lai­naeh­to­ja helpotetaan.

Euroa­lu­een ongel­ma­na on, että se yllyt­tää euro­mai­ta kil­pai­le­viin sisäi­siin deval­vaa­tioi­hin, siis deflaa­tioon, jon­ka kaik­ki talou­den oppi­suun­nat myön­tä­vät tuhoi­sak­si. Sisäi­nen deval­vaa­tio on kan­nat­ta­vaa yhdel­le maal­le, joka pys­tyy hyö­ty­mään mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Kaik­kien ryh­tyes­sä sii­hen kaik­ki kär­si­vät. Täl­lai­nen tuot­taa pysy­vän laman.

Val­tio ottaa tänä vuon­na vel­kaa vähin­tään seit­se­män mil­jar­dia euroa. Pel­kään pahoin, että tämä on raken­teel­lis­ta ali­jää­mää, joka mei­dän on kurot­ta­va kiin­ni vero­ja korot­ta­mal­la ja meno­ja leik­kaa­mal­la – tai teh­tä­vä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, jot­ka vähen­tä­vät raken­teel­lis­ta alijäämää.

Mitä siis pitäi­si muuttaa?

Euro­mai­den pää­tök­sen­te­ko­ky­ky tuli­si palaut­taa. Ilman sitä ei voi teh­dä oikein mitään. Täs­sä Suo­mi on yksi­mie­li­syys­vaa­ti­muk­si­neen ollut tuot­ta­mas­sa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mitä­hän meil­lä sanot­tai­si, jos Slo­ve­nia sisä­po­liit­ti­sis­ta syis­tä kaa­tai­sin jon­kin täy­sin vält­tä­mät­tö­män euroa­lu­een uudis­tuk­sen, jota Suo­mi on ollut kannattamassa?

Meil­lä on teh­tä­vä iso­ja uudis­tuk­sia sosi­aa­li­tur­vaan ja työ­mark­ki­noi­den toi­min­taa. Näis­tä asiois­ta Juha­na Var­tiai­nen on puhu­nut omal­la silot­ta­mat­to­mal­la tyy­lil­lään. Sosi­aa­li­tur­van on edis­tet­tä­vä työn tar­jon­nan lisää­mis­tä, kun se nyt hei­ken­tää sitä. Ruot­sis­sa täs­sä on onnis­tut­tu pal­jon parem­min. Suo­mes­sa edel­leen sosi­aa­li- ja talous­po­lii­ti­kot pitä­vät toi­si­aan vas­tus­ta­ji­naan. Teho­kas­ta kom­pro­mis­sia ei edes yri­te­tä edis­tää. Talous­po­lii­tik­ko­jen pitäi­si havai­ta, että maa­il­mas­sa vain sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­set maat menes­ty­vät ja sosi­aa­li­po­lii­tik­ko­jen pitäi­si vas­taa­vas­ti hyväk­syä talou­del­li­set tosi­asiat. Suu­ri ja haas­ta­va pro­jek­ti on uudis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta kor­kean huol­to­suh­teen ja jäl­ki­teol­li­sen yhteis­kun­nan oloi­hin. Tähän aihee­seen tar­koi­tuk­se­ni on edel­leen kes­kit­tyä täl­lä blo­gil­la. Täs­sä asias­sa Suo­mi on pudon­nut pahas­ti kel­kas­ta mui­den mai­den teh­des­sä kau­as­kan­toi­sia uudis­tuk­sia. Niin hal­li­tus­puo­lu­een kan­san­edus­ta­ja kuin olen­kin, on pak­ko sanoa, ettei Suo­mes­sa ole kym­me­neen vuo­teen ollut kykyä kau­as­kan­toi­siin uudis­tuk­siin ja tämä alkaa näkyä jälkeenjääneisyytenä.

Kas­va­vien yri­tys­ten on annet­ta­va inves­toi­da voit­ton­sa yri­tyk­seen Viron tapaan. Yri­tys­ve­ro­tus­ta kehi­te­tään meil­lä lii­ak­si van­ho­jen ele­fant­tien toi­vei­den mukaan. Uusil­la kas­vu­yri­tyk­sil­lä ei ole neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä tuolia.

Veroas­tet­ta on pak­ko nos­taa, mut­ta se ei sai­si tapah­tua tulo­ve­ro­tus­ta kiris­tä­mäl­lä. Ylei­nen arvon­li­sä­ve­ro­kaan ei ole kovin hyvä vaih­toeh­to, kos­ka se on työn teke­mi­sel­le tasa­ve­ro (yri­tyk­sen mak­sa­vat arvon­li­sä­ve­ron pal­kois­taan, korois­taan ja voi­tos­taan) eikä mata­la­palk­kai­nen työ oikein kes­tä vero­kii­laa työn teki­jän ja kulut­ta­jan välil­lä. Ympä­ris­tö- ja eri­tyi­ses­ti ener­gia­ve­rot ohjai­si­vat talou­den kehi­tys­tä oike­aan suun­taan. Niin kau­an kun näis­tä verois­ta ei saa­da kan­san­vä­li­siä, nii­tä ei voi sälyt­tää ener­gia­val­tai­sel­le perus­teol­li­suu­del­le, vali­tet­ta­vas­ti. Koti­ta­lous­säh­kö on Suo­mes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin verrattuna.

Val­tio­val­lan ei pitäi­si hää­rä­tä pal­jon­kaan yri­tys­tu­kien puo­lel­la. Yri­tys­tu­ki tar­koit­taa, että ote­taan rahaa kan­nat­ta­vas­ta toi­min­nas­ta ja anne­taan kan­nat­ta­mat­to­mal­le. Tämä voi hei­ken­tää talou­den toi­min­taa sen sijaan, että se vah­vis­tai­si sitä. Yri­tys­tu­kien sijas­ta tuli­si paran­taa mark­ki­noi­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä niin, että talous voi­si itse löy­tää toi­mi­vat rat­kai­sut ja kan­nat­ta­vim­mat toi­min­not. Asias­ta oli tänään Mat­ti Kal­lio­kos­kel­ta hyvä kir­joi­tus Hesarissa.

Koti­mai­seen ris­ki­ra­hoi­tuk­seen pitäi­si saa­da pal­jon lisää mus­ke­lei­ta. Aivan lii­kaa hyviä suo­ma­lai­sia oraal­la ole­via yri­tyk­siä myy­dään ulko­mail­le, kos­ka toi­min­taan ei löy­dy rahoi­tus­ta Suomesta.

263 vastausta artikkeliin “On isojen uudistusten aika”

  1. Euroo­pan rahoi­tus­krii­sis­sä puhu­taan suu­rim­mil­laan sadois­ta mil­jar­deis­ta, mut­ta nämä ropo­set pää­se­vät nyt syök­se­mään koko maan­osan lamaan, joka mak­saa biljoonia.”

    Yri­tys­tu­ki tar­koit­taa, että ote­taan rahaa kan­nat­ta­vas­ta toi­min­nas­ta ja anne­taan kannattamattomalle.”

    Vie­lä kun meil­le seli­tet­täi­siin, mikä ero näil­lä kah­del­la asial­la on? Muu­ten kuin ideo­lo­gi­ses­sa mielessä…

  2. Teh­tait­tem­me kil­pai­lua­se­maa hei­ken­tää huo­mat­ta­vas­ti suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen. Tuo­tan­to siir­tyy pois Suo­mes­ta näi­den yri­tys­ten sisäl­lä. Sii­nä ei osaa­mi­nen auta koti­mais­ta tuo­tan­toa, kos­ka osaa­mi­nen on kan­sain­vä­lis­ty­neen yri­tyk­sen omaisuutta.”

    Yksi syy teh­tai­den pois­muut­toon on sii­nä, että Suo­mes­sa on help­poa ja hal­paa irtisanoa.
    Esim Wärt­si­län moot­to­riet­haatn lope­tuk­sen syyk­si ker­rot­tiin Suo­men hal­vem­pi irtisanominen

    Samoin STX las­ki, että on hal­vem­paa lopet­taa tuo­tan­toa Suo­mes­sa kuin Rans­kas­sa ja niin­pä tilaus siir­ret­tiin Ranskaan.

    Suo­mes­ta kel­paa tie­to­tai­to ja STX voi omis­ta­jan mää­rä­tä suo­ma­li­set luo­vut­ta­maan osaa­mi­sen­sa Ranskaan.
    Sen jäl­keen suo­ma­lai­sil­le osaa­jil­le kenkää .

    Nyt Turku/Rauma on eri­tyis­tu­kia­luet­ta ja hal­li­tus kyl­vää rahaa kave­ril­le niin kuin Kemijärvellä.

  3. Aivan aluk­si voi­sim­me ryh­tyä nou­dat­ta­maan perus­so­pi­muk­sen no bai­lout sään­töä, että veren­vuo­to tyreh­tyi­si. Sen jäl­keen voi­sim­me ryh­tyä hyö­dyn­tä­mään luon­tai­sia vah­vuuk­siam­me, met­siä, tur­vet­ta, mine­raa­le­ja ja venä­jän lähei­syyt­tä. Nyt me päin­vas­toin euroo­pan kaut­ta rik­ki­di­rek­tii­vein, kio­to­so­pi­muk­sin, rai­vaus­kiel­loin, tila­koh­tai­sin kes­tä­vyys­vaa­ti­muk­sin ym ajam­me met­sän ja tur­peen käyt­töä alas ja yri­täm­me vie­lä saa­da kai­vos­teol­li­suu­den­kin nousun pysäytettyä.

  4. Vii­ta­ten Kal­lio­kos­ken artik­ke­liin, mei­dän muka mark­ki­na­myön­tei­sin puo­lu­eem­me eli Kokoo­mus on hen­ki­lö­suh­tei­ta myö­ten pro busi­ness eli nai­mi­sis­sa EK:n ja finans­sia­lan lob­ba­rei­den kans­sa. Dema­rit jat­ka­vat joh­don­mu­kai­ses­ti Urpi­lai­sen lin­jal­la eli ovat täy­del­li­sen lin­jat­to­mia, vas­sa­rei­ta nolot­taa olla koko hal­li­tuk­ses­sa ja te pie­nem­mät puo­lu­eet ette saa mitään aikaan.

    Tämä talous­krii­si on koti­maas­sa­kin ennen kaik­kea pää­tök­sen­teon kriisi.

  5. Eihän Aho sano­nut oikeas­taan kuin, että menee huo­nos­ti eivät­kä ongel­mat rat­kea itses­tään, vaan tart­tis teh­dä jotain.”

    Sii­hen perään Soi­nin­vaa­ra lis­taa asioi­ta jois­sa menee huo­nos­ti, eikä esi­tä yhtään kon­kreet­tis­ta toi­men­pi­det­tä — siis ehdot­taa vain että tart­tis teh­dä jotain. Vero­tus­ta pitää Soi­nin­vaa­ran mukaan kiris­tää ja perään lue­tel­laan lähes kaik­ki vero­muo­dot — joi­ta ei sit­ten voi­da­kaan kiris­tää. Vain auto- ja alko­ho­li­ve­ro tai­si jää­dä mai­nit­se­mat­ta verois­ta joi­ta ei voi nostaa.

    Kun meil­lä on edus­kun­nas­sa­kin 200 tuol­lais­ta saman­ta­soi­ta päät­tä­jää, niin vaik­ka tart­tis teh­dä jotain niin ei teh­däk­kään mitään. Aina on joku pie­ni ääne­käs edun­val­von­ta­ryh­mä, joka torp­paa muu­tok­sen. Päät­tä­jät vain tans­si­vat nii­den tahtiin

  6. Yksi vir­he­suun­ta on, että meil­lä pyri­tään vain luo­maan huo­no­tuot­toi­sia työ­paik­ko­ja ja ihmi­siä yri­te­tään pakot­taa niihin

    Sen sijan kan­nat­tai­si kes­kit­tyä sii­hen, että ns pas­ka­duu­neis­ta­kin muo­ka­taan kor­kea­tuot­toi­sem­pia ja parem­pia ja hou­kut­te­le­vam­pia työpaikkoja

    Näin­hän teh­dään ns hyvä­tuot­toi­sil­le­kin töil­le, työ­olo­suh­tei­ta ja etuuk­sia paran­ne­taan koko ajan jopa työ­nan­ta­jien taholta.

    Kai­kis­sa töis­sä on huo­no­ja piir­tei­tä, mut­ta koko­nai­suus rat­kai­see, pas­ka­duu­ni­kin voi olla teki­jäl­leen arvo­kas ‚jos työl­lä elää ja lei­vän pääl­le jää muu­ta­kin kuin kieli.

    Ja jos teki­jää arvostetaan.Juhlapuheet ovat vain puhei­ta, todel­li­suus ratkaisee

    Ei Indo­ne­sias­sa­kaan ketään saa­nut töi­hin ‚jos nuo ehdot eivät täyt­ty­neet, vaik­ka sosi­aa­li­tur­va oli kannustava

  7. Otsik­ko puut­tuu. Saan­ko Ahon innoit­ta­ma­na esit­tää seuraavaa:

    ”Suo­mel­la kykyä kau­as­kan­toi­siin möhläyksiin”

    Sitä nimit­täin on riit­tä­nyt. Suo­ma­lai­set yri­tys­joh­ta­jat ovat ihan itse pääs­tä­neet teol­li­suus­tuo­tan­non hal­pa­mai­hin sil­lä aja­tuk­sel­la, että me fik­sum­mat val­koi­set tääl­lä pak­ka­ses­sa kes­ki­tym­me kor­kean arvon­li­säyk­sen ohjel­moin­tiin ja muu­hun vas­taa­vaan. Esim. Sak­sas­sa koneen­ra­ken­nuk­seen syn­tyy pal­jon lisää työ­paik­ko­ja, vaik­ka pal­kat ovat parem­mat kuin Suo­mes­sa. Ener­gia­muu­tos on suu­ri mah­dol­li­suus teollisuudelle.

    Pahoit­te­lu: Nol­la­suo­si­tel­tu nimi­merk­ki­ni on aiem­min anta­nut tahat­to­mas­ti har­haan­joh­ta­vaa infor­maa­tio­ta Sak­san Mini­jobs-jär­jes­tel­mäs­tä. Tyy­pil­li­nen Mini­job-työn­te­ki­jä onkin län­ti­sen Sak­san maa­seu­dul­la asu­va nai­nen. Kai­kis­ta työ­pai­kois­ta on mini­jo­be­ja Ber­lii­nis­sä vain 16 pro­sent­tia mut­ta rik­kaam­mas­sa Nordr­hein-West­fa­le­nis­sa 23 pro­sent­tia. Suh­tees­sa eni­ten mini­jo­be­ja on Del­men­hors­tis­sa, 34 pro­sent­tia. Sys­tee­mi kui­ten­kin työl­lis­tää ihmi­siä, jot­ka suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä sijoit­tai­si koko­naan työ­voi­man ulko­puo­lel­le tai loput­to­miin kou­lu­tuk­siin. Juha­na Var­tiai­nen viit­taa Yhdys­val­toi­hin, mut­ta hän tar­koit­taa pel­käs­tään Dis­ney –kon­ser­nia: se joka ei pääse/ ei ole menos­sa­kaan Dis­neyl­le töi­hin, ei sit­ten Suo­mes­sa Yhdys­val­to­jen mal­lin mukaan pää­se mihin­kään töihin.

  8. Asi­aa.

    Jul­ki­sen­puo­len tuot­ta­vuus­va­je asia, joka on eni­ten omis­sa käsis­sä. Eteen­kin siel­lä on palk­ko­ja nos­tet­ta­va vain ja ainoas­taan tuot­ta­vuu­den paran­tues­sa ja elä­kei­kää nostettava.

    Yksi osa Suo­mea on kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen hyväk­sy­mi­nen ja hyö­dyn­tä­mi­nen. Vien­tiy­ri­tyk­si­lel oleel­lis­ta on saa­da Suo­meen työ­voi­maa ympä­ri maa­il­maa, jot­ta se vien­ti onnis­tui­si. Venäjn suh­teen alkaa men­nä var­sin hitaas­ti jake­luun, että turis­mi tuottaa.

    Työ­elä­mään oli­si saa­ta­va se 20 000 ulko­maa­lais­ta niin teki­jöik­si kuin yrit­tä­jik­si joka vuosi.
    Se myös mah­dol­lis­tai­si yri­tys­ten kasvamisen.

    Suo­ma­lai­sen työ­voi­man kou­lu­tus on saa­ta­va parem­min hyö­dyn­net­tyä ihan kaik­kial­la, siis muu­al­la­kin kuin hamu­ri­lais­ten pais­ta­mi­ses­sa ja myy­mi­ses­sä. Yli­opis­to­lai­tok­sen on syy­tä miet­tiä omaa toi­min­taan­sa, jot­ta sitä osaa­mis­ta saa­daan siir­ret­tyä käytäntöön.

  9. Yksit­täi­nen ehdo­tus, jol­la ei ole suu­ren suur­ta mer­ki­tys­tä suun­taan tai toi­seen, mut­ta joka kuvas­taa laa­jem­paa ongel­maa juu­ri kas­vu­yri­tys­ten ja val­tioi­den väli­sen inno­vaa­tio­kil­pai­lun kannalta.

    Luo­vu­taan vii­mein val­tion­lai­tos­mo­no­po­leis­ta. Täs­tä oli­si inno­vaa­ti­stra­te­gi­ses­ti hir­mui­sen pal­jon hyö­tyä, ja tämä oli­si liki­main ilmais­ta valtiolle.

    Lähin­nä mie­lee­ni tulee kak­si seik­kaa, jot­ka toi­mi­vat lähes puh­taas­ti juu­ri inno­vaa­tio­ve­roi­na: Stan­dar­dien teki­jä­noi­keu­det (tai siis aivan koh­tuut­to­man kal­liit hin­nat) ja meri­kart­ta-aineis­ton luet­te­lo­suo­ja. Toki EU-stan­dar­de­ja tar­vit­se­vat osta­vat kai­ken mah­dol­li­sen Viros­ta, mis­sä hin­nat ovat noin vii­des­osa Suo­men tasosta.

    Mut­ta stan­dar­de­ja on monel­la teol­li­suu­den ja elin­kei­no­toi­min­nan alu­eel­la laki­sää­tei­nen vel­voi­te nou­dat­taa. Ne ovat osa lain­sää­dän­töä. Lain­sää­dän­nön kuu­lui­si olla avoi­mes­ti ver­kos­sa jokai­sen kiin­nos­tu­neen luettavissa.

    Tämä mai­nit­se­ma­ni ylei­nen ongel­ma on se, että meil­lä on pal­jon koko­nai­syh­teis­kun­nal­li­ses­ti hai­tal­lis­ta sään­te­lyä, joka on lähin­nä vir­ka­val­tai­suut­ta vir­ka­val­tai­suu­den (ja suo­ra­nai­sen kiusan­teon) vuok­si. Rahan­ke­räys­la­ki tai­taa vii­me aikoi­na näis­tä olla ollut eni­ten tape­til­la. Osa­puil­leen mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa ei vas­tik­keet­to­mien lah­joi­tus­ten pyy­tä­mi­nen ole läh­tö­koh­tai­ses­ti lai­ton­ta. Inno­voi sii­nä sit­ten uusia jouk­ko­ra­hoi­tus tms. ratkaisuja.

  10. Göran Pers­son kuva­si Suo­men tilan­net­ta erääs­sä tilai­suu­des­sa samak­si kuin vuon­na 1993, kui­ten­kin ilman Noki­aa ja 20 vuot­ta van­hem­man väes­tön kanssa”.

    No, ei meil­lä nyt onnek­si sen­tään kan­san­ta­lous ihan yhtä suu­rel­la jou­to­käyn­nil­lä ole kuin tuol­loin mel­kein tupla­työt­tö­myy­den aikoina. 

    Lisäi­sin toi­vei­siin sen, että Yhdys­val­lat pys­tyi­si­vät joten­kin hoi­ta­maan asian­sa — sitä että vien­ti ei vedä ei voi loput­to­miin tor­jua itsek­seen. Muu­ten täyt­tä asiaa.

  11. =Olet Osmo oikeas­sa ettei valtiovallan/kuntien pidä hää­riä yri­tys­tu­kien paris­sa. Ja oli­si syy­tä vapaut­taa koko­naan kaik­ki sel­lai­nen toi­min­ta jota jul­kis­hal­lin­to ei tee itse. Jul­ki­sen puo­len on toki syy­tä val­voa että lake­ja ja ase­tuk­sia nou­da­te­taan. Jopa val­von­ta on vai­ke­aa jos on itse osal­li­nen ko. bisneksessä. 

    Mene­tim­me jäte­huol­to- ja kier­rä­tys­lii­ke­toi­min­nan ja tule­vai­suu­des­sa myös ko.alueen tek­nii­kan vien­ti­mah­dol­li­suu­det, kun ala sosia­li­soi­tiin. Samoin on käy­mäs­sä bus­si­lii­ken­teel­le. Ter­veys- ja sos.alan kil­pai­lu­tus ei todel­la­kaan toi­mi ja tap­paa koti­mai­set toi­mi­jat ja ala siir­tyy ulko­mai­sil­le fir­moil­le. Esi­merk­ke­jä on pal­jon muitakin.

    Kan­nat­tai­si todel­la miet­tiä, voi­ko pal­ve­lu­ja ollen­kaan kil­pai­lut­taa yhteis­kun­nan koko­nais­ta­lou­del­li­suu­den kan­nal­ta jär­ke­väs­ti. Jos esi­mer­kik­si jokin työ Suo­mes­sa tulee teh­dyk­si vaik­ka 1000 mie­hel­lä tai nai­sel­la ja 500 huolto/erikoisautolla, niin jot­ta kil­pai­lu­tus toi­mii ja saa enem­män kuin yhden jär­ke­vän tar­jouk­sen, pitää Suo­mes­sa olla­kin 1500 alan erkois­osaa­jaa ja 750 autoa ja näis­tä on aina 500 mies­tä työt­tö­mä­nä ja 250 autoa ruos­tuu taka­pi­hal­la. Jos alan osaa­jia on tasan 1000 ja kaik­ki töis­sä, ei kos­kaan saa kuin yhden tar­jouk­sen. Sen sijaan sys­tee­mi, jos­sa asiakas/kuntalainen ostaa itse pal­ve­lun suo­raan yri­tyk­sel­tä, toi­mii, kos­ka siir­ty­mät eli asia­kas­me­ne­tyk­set ovat hitaita.Nyt yhteis­kun­nan kil­pai­lu­tuk­ses­sa yri­tys voi menet­tää kaik­ki asiak­kaan­sa, kun antaa yhden sen­tin lii­an kal­liin hin­nan. Nämä alat siir­ty­vät moni­kan­sal­lisl­le yhtiöil­le, joil­la myös ulko­lai­set työn­te­ki­jät. Suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä vii­saas­ti vält­tää näi­tä aloja. 

    Teh­köön yhteis­kun­ta itse sen, mitä pitää tär­keä­nä, oma­na työ­nään, vaik­kei Esko ja Jyr­kin sak­ki sii­tä pidä­kään ja kun­nat ja val­tio pysy­köön koko­naan eros­sa muus­ta lii­ke­toi­min­nas­ta. Puhu­mat­ta­kaan mis­tään yri­tys­tuis­ta. Yhteis­kun­ta vain val­voo toi­min­taa, ei mis­sään tapauk­ses­sa mana­gee­raa (on suo­mek­si parittaa).

    Täl­löin moni voi myös ostaa pal­ve­lun pai­kal­li­sel­ta suo­ma­lai­sel­ta yri­tyk­sel­tä jol­la on pai­kal­li­sia töissä.

    Las­si Hietanen

  12. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa­han on har­vi­nai­sen pal­jon jär­keä. Asian voi­si sanoa myös niin, että Suo­men raken­teet eivät kes­tä yli 2€/litra mak­sa­vaa bensaa.

    Jos joku halu­aa kää­riä hihat ylös, niin vah­vis­te­taan EKP:n man­daat­tia, lail­lis­te­taan kan­na­bis, bor­del­lit ja eutanasia.

    Inflaa­tio tulee heti kun talous nousee, ja tämä vuo­si näyt­tää hyvin vah­vas­ti sil­tä. Kun talou­des­sa on tar­peek­si tiuk­kaa, niin ken­ties suo­ma­lai­set­kin rupea­vat jon­kin­lai­siin tekoihin.

  13. Hyvä kir­joi­tus.

    Aiheen ohi pak­ko mai­ni­ta nyt viik­ko­jen häi­riön jäl­keen, että tuo Twiit­ti­ni-laa­tik­ko tuos­sa oikeal­la häi­rit­see luke­mi­seen kes­kit­ty­mis­tä yllät­tä­vän pal­jon. Mitään hyö­tyä ei aina­kaan minul­le sii­tä vie­ri­ty­sa­ni­maa­tios­ta ole.

  14. Maam­me raa­ka-aine­va­ro­ja tulee jalos­taa pal­jon kor­keat­soi­sem­mik­si kuin mitä täl­lä het­kel­lä tehdään!
    Vali­tet­ta­vas­ti suun­taus on päin­vas­toin jalos­tusas­tet­ta ale­ne­va useis­sa tek­no­lo­giay­ri­tyk­sis­sä ja met­sä­raa­ka-aineen jalostuksessa.
    Jalos­tusas­teen nos­ta­mi­sel­la hyö­dyn­ne­tään raa­ka-aine­va­ro­jam­me pal­jon kan­nat­ta­vem­min, vähen­ne­tään tur­haa kul­je­tus­tar­vet­ta, huo­leh­di­taan ilmas­tos­ta parem­min ja ennen kaik­kea työl­lis­te­tään suu­rem­pi osa tyvoimastamme!

  15. Hyvä kir­joi­tus. Tosin ohi­tat muu­ta­man sei­kan lii­an nopeal­la olankohautuksella:

    Val­tio ottaa tänä vuon­na vel­kaa vähin­tään seit­se­män mil­jar­dia euroa. Pel­kään pahoin, että tämä on raken­teel­lis­ta ali­jää­mää, joka mei­dän on kurot­ta­va kiin­ni vero­ja korot­ta­mal­la ja meno­ja leik­kaa­mal­la – tai teh­tä­vä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, jot­ka vähen­tä­vät raken­teel­lis­ta alijäämää.

    Tätä leik­kaus­mant­raa ja vel­ka­pel­koa tulee nyt joka tuu­tis­ta. Mik­sei media, polii­ti­kot tai kukaan muu­kaan ota mukaan talous­jär­jes­tel­män toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­ta ja val­tio­ta sii­nä? Mitään kes­kus­te­lua koko leik­kaus­mant­ran perus­teis­ta ei näy mis­sään. “Se nyt vaan on näin”, niin­kö? Nyt val­tio­ta käsi­tel­lään kuin yksi­tyi­se­nä toi­mi­ja­na mui­den jou­kos­sa, mikä on perim­mäi­nen syy koko euro­krii­siin. Fak­ta on se, että mitä enem­män vero­ja koro­te­taan ja sääs­te­tään, sitä huo­nom­min talou­des­sa menee. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa val­tion tuli­si ottaa rei­lu roo­li talou­den pyö­rien ras­vaa­mi­ses­sa ja teh­dä suu­ria inves­toin­te­ja infraan yms. Ja rahoit­taa tuo suo­raan kes­kus­pan­kis­ta. Val­tion velan mää­räl­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, jos se on omas­ta kes­kus­pan­kis­ta, kos­ka sitä ei tar­vit­se kos­kaan mak­saa takai­sin. Vai kuvit­te­lee­ko joku että USA mak­saa jos­kus yli 16000 mil­jar­din valtionvelkansa?


    Sosi­aa­li­tur­van on edis­tet­tä­vä työn tar­jon­nan lisää­mis­tä, kun se nyt hei­ken­tää sitä.

    Työn tar­jon­nan lisää­mi­nen ei mer­kit­se mitään jos työl­le ei ole kysyn­tää. Sik­si val­tion tuli­si vai­kut­taa ensi­si­jai­ses­ti työn kysyn­tään eikä tarjontaan.


    Kas­va­vien yri­tys­ten on annet­ta­va inves­toi­da voit­ton­sa yri­tyk­seen Viron tapaan.

    Tämä oli­si erit­täin hyvä jut­tu. Raha pitää saa­da kier­tä­mään eikä makaa­maan pank­ki­ti­leil­lä. Inves­toin­nit ovat ainoa asia, joka lop­pu­pe­leis­sä pitää hom­man pyörimässä.


    Veroas­tet­ta on pak­ko nostaa

    Ei ole, kos­ka suve­ree­nin val­tion mak­su­ky­ky ei ole kos­kaan vero­tuk­ses­ta kiin­ni. Vero­tus pois­taa rahaa kier­ros­ta kun nyt tuon kier­ros­sa ole­van rahan mää­rää pitäi­si nime­no­maan nostaa.

  16. Ongel­man ei pitäi­si olla yli­pää­se­mä­tön, mut­ta euro­mai­den kyvyt­tö­myys pää­tök­sen­te­koon tekee sii­tä ylipääsemättömän.

    Täs­sä lähes­ty­tään koko ajan pis­tet­tä, jos­sa voi ihan vaka­vis­saan ruve­ta kysy­mään että niel­lään­kö vaan kaik­kea muu­ta kuin tri­vi­aa­lit tap­piot (en puhu nyt takuis­ta, vaan häi­riöis­tä talous­jär­jes­tel­mäl­le) ja pure­taan koko talous­liit­to. Ei sem­moi­ses­taa talous­lii­tos­ta joka ei pys­ty teke­mään talous­po­li­tiik­kaa ole kuin mas­sii­vis­ta har­mia. Esi­mer­kik­si euron avul­la piti pääs­tä kil­pa­de­val­vaa­tiois­ta, ja nyt on sit­ten kil­pa­de­flaa­tiot edessä?

    Työn tar­jon­nan lisää­mi­nen toki hyvä, mut­ta mites se kysyn­tä? Eli jäl­ki­teol­li­nen yhteis­kun­ta vaa­ti­si myös vero­jär­jes­tel­män joka ei roko­ta koh­tuut­to­mas­ti pal­ve­lui­ta. Tai sit­ten tuo­te­taan enem­män jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja ele­tään kor­keam­man veroas­teen kanssa.

    Se että teol­li­suus mil­lään vip­pas­kons­til­la nos­tai­si talou­den tai aina­kaan paran­tai­si työl­li­syyt­tä ei ole täs­tä maa­il­mas­ta. Ihan kir­jai­mel­li­ses­ti, teol­li­set työ­pai­kat ovat vähen­ty­neet (läh­de) ja rajus­ti glo­baa­lis­ti, toki enem­män teol­li­suus­mais­sa, ihan jo auto­maa­tion takia. Koko toi­mia­lan suh­teel­li­nen mer­ki­tys on vähen­ty­nyt koko ajan. Saa olla mel­koi­nen lap­se­nus­ko luo­jan valit­se­maan kan­saan, jos aikoo työl­lis­tää tämän maan tehtaisiin.

  17. Hyviä kom­ment­te­ja.

    Tosi­aan tänä päi­vä­nä nousee suu­ri huu­to sano­taan mitä vain. Sen­pä vuok­si ei minus­ta­kaan sii­nä kir­joi­tuk­ses­sa niin hir­veän ihmeel­lis­tä ollut.

    Mik­si tämä on men­nyt täm­möi­sek­si. Kaik­ki muu­tok­set este­tään suu­rel­la huu­dol­la oli ne hyvä tai huo­no­ja. Sen­pä vuok­si ennus­tee­ni tämän maan sel­viä­mi­ses­ti on pessimistinen.

    Pitää var­mas­ti men­nä kun­nol­la poh­jal­le ennen kuin ihmi­sil­le tulee val­mius yrit­tää kor­ja­ta asioi­ta. Sit­ten kun oikeas­ti jou­tuu joka päi­vä miet­ti­mään miten­kä täs­tä päi­väs­tä selviää.

  18. Ja sivu­pol­ku­na lem­piai­hee­see­ni, jos täs­sä maas­sa hyväk­syt­täi­siin se että me olem­me ihan nor­maa­li euroop­pa­lai­nen pal­ve­lu­ta­lous, niin var­maan kan­nat­tai­si laka­ta aktii­vi­ses­ti kehit­tä­mäs­tä tämän saman maan yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta suun­taan joka tekee pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­ses­ta mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta. Ihan noin vaa­ti­mat­to­ma­na toi­vee­na hallintoalamaiselta.

  19. Aika mones­ta asias­ta olen samaa miel­tä, mut­ta hiu­kan itse­kri­tiik­kiä kai­pai­sin Nokia­huu­man jäl­kei­se­nä aika­na tahal­laan hävi­tet­tyi­hin, mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työ­paik­koi­hin. 😀 Eivät yri­tyk­set nii­tä pahan­suo­puut­taan Suo­mes­ta siir­rä, olem­me vain kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä. Veroas­teem­me yksin­ker­tai­ses­ti on karan­nut käsistä.

    Työ­paik­ka­ka­toa kär­jis­tää tahal­laan vinou­tet­tu yri­tys­ra­ken­ne. Vero­tuk­sel­la on tuet­tu suu­ry­ri­tyk­siä ja pyrit­ty tap­pa­maan pois pkt-sek­to­ri. Luu­li­si että vii­meis­tään täs­sä tilan­tees­sa alkaa se pkt-sek­to­rin­kin työ­paik­ka kii­nos­ta­maan ja pääs­tään eroon suu­rim­mis­ta höl­möi­lyis­tä, kuten perintövero. 😉

  20. Tähän ei ole muu­ta lisät­tä­vää kuin perus­tu­lo kei­no­na työl­lis­ty­mi­sen edistäjänä.

  21. ..maa­il­mas­sa vain sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­set maat menes­ty­vät..”. Röhö­nau­ru. “Koti­ta­lous­säh­kö on Suo­mes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na.” — Sais­kos täs­tä jotain fak­taa esil­le? Ja nime­no­maan siir­toi­neen veroi­neen. Kiitos!

  22. Kii­tos jär­ke­väs­tä puheen­vuo­ros­ta. Pal­jon­ko yri­tys­tu­kien pois­ta­mi­nen alen­tai­si vel­kaan­tu­mis­tar­vet­ta? Mis­tä palev­luis­ta pitäi­si tin­kiä? Näi­hin kysy­myk­siin ei juu­ri­kaan saa vas­tauk­sia en enem­pää polii­ti­koil­ta kuin talou­e­lä­mäl­tä­kään. On hurs­kas­te­lua puhua ylei­se­ti vain yhteis­kun­nal­lis­ten kus­tan­nus­ten alentamisesta .

  23. Koti­mai­seen ris­ki­ra­hoi­tuk­seen pitäi­si saa­da pal­jon lisää mus­ke­lei­ta. Aivan lii­kaa hyviä suo­ma­lai­sia oraal­la ole­via yri­tyk­siä myy­dään ulko­mail­le, kos­ka toi­min­taan ei löy­dy rahoi­tus­ta Suomesta.

    Tämä pis­ti sil­mään. Ei se niin ole, että vaih­toeh­dot ovat myyn­ti ulko­mail­le tai ris­ki­si­joi­tus koti­maas­ta. Kyl­lä fir­man voi myy­dä myös Suo­meen tai ulko­maa­lai­nen voi ris­ki­si­joit­taa tänne.

    Nyt vain pitää vään­tää maa sel­lai­sek­si, että tän­ne kan­nat­taa sijoit­taa. Ongel­ma ei ole vält­tä­mät­tä sijoi­tet­ta­vien raho­jen vähyys vaan sijoi­tus­kel­pois­ten yri­tys­ten vähyys. Sitä sit­ten sopii miet­tiä, että mis­tä se johtuu.

  24. Pelaam­me samaa peliä Kii­nan ja kump­pa­nei­den kans­sa rahas­ta, työ­pai­kois­ta, val­las­ta jne. Kui­ten­kin he pelaa­vat aivan eri sään­nöil­lä kuin län­si­maat. Sen lisäk­si meil­lä monet päät­tä­jät teke­vät omia maa­le­ja enem­män kuin vas­tus­ta­jan verk­koon. Se on var­maa että muut eivät pelaa mei­dän sään­nöil­lä, joten län­si­mai­den tulee ottaa mui­den sään­nöt. Afga­nis­ta­nin maatalous,Dubain intia­lai­set orjat, Kii­na­lai­set työ­ajat ja pal­kat jne. Toi­nen ainoa vaih­to ehto on pela­ta omas­sa sul­je­tus­sa lii­gas­sa. Kom­pro­mis­sit vain puhal­ta­vat kuplaa ja mitä suu­rem­pi se on sitä pahem­min se puhkeaa.

  25. Onko iso uudis­tus (blo­gis­sa) luon­teel­taan tek­ni­nen vai­ko moraa­lis-nor­ma­tii­vi­nen? Kum­ma kun ei vie­lä tähän aikaan näy yhtään kommentteja.

    On jos­sa­kin mää­rin ärsyt­tä­vää, että juu­ri Esko Aho nyt vaa­tii euroop­pa­lai­sen teol­li­sen perus­tan säi­lyt­tä­mis­tä. Muis­taak­se­ni Aho kom­men­toi aika­naan Nokian joh­ta­ja­na samal­la HS-pals­tal­la Nokia Boc­hu­min sul­ke­mis­ta sii­hen tyy­liin, että eivät­hän suu­ret glo­baa­lit yri­tyk­set enää mitään pysy­viä tuo­tan­to­lai­tok­sia rakenna.

  26. Osmo: “Kone­pa­ja­teol­li­suu­den tilan­ne on jok­seen­kin han­ka­la. Volyy­mi­tuot­tei­ta ei Suo­mes­sa oikein kan­na­ta teh­dä, kos­ka yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat kil­pai­li­joi­hin näh­den kal­lii­ta ja Suo­men maan­tie­teel­li­nen sijain­ti han­ka­la. Muu perus­tuu­kin sit­ten insi­nöö­rien osaa­mi­seen, mut­ta kau­an­ko se on kil­pai­li­joi­hin näh­den niin yli­ver­tais­ta, että edes pro­to­tyyp­pien val­mis­ta­mi­nen ja lyhyen sar­jan tuot­teet kan­nat­taa teh­dä tääl­lä? Teh­tait­tem­me kil­pai­lua­se­maa hei­ken­tää huo­mat­ta­vas­ti suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen. Tuo­tan­to siir­tyy pois Suo­mes­ta näi­den yri­tys­ten sisäl­lä. Sii­nä ei osaa­mi­nen auta koti­mais­ta tuo­tan­toa, kos­ka osaa­mi­nen on kan­sain­vä­lis­ty­neen yri­tyk­sen omaisuutta.”

    Tuo­tan­non ei tar­vit­se olla ‘yli­ver­tais­ta’, riit­tää kun se on laa­du­kas­ta, koh­tuu­hin­tais­ta ja että sovi­tut toi­mi­tusa­jat pitä­vät — tämä vii­mei­nen on nyky­muo­toi­ses­sa teol­li­suu­des­sa erit­täin tärkeä.
    Ja tuo­tan­non siir­tä­mi­nen ulko­mail­le ei aina tuo­ta sitä mitä toi­vot­tiin. Sain juu­ri kuul­la, että Wärt­si­län lak­kau­te­tul­la Turun die­sel­moot­to­ri­teh­taal­la teh­dään edel­leen Wärt­si­län die­se­lei­tä Wärt­si­läl­le — mut­ta nyt ali­hank­ki­jan toi­mes­ta. Eli kan­nat­taa jopa mak­saa väli­kä­del­le, oma­na työ­nä oli­si tie­tys­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää — niin että se sii­tä kilpailukyvyttömyydestä…

  27. Osmo: “Val­tio­val­lan ei pitäi­si hää­rä­tä pal­jon­kaan yri­tys­tu­kien puo­lel­la. Yri­tys­tu­ki tar­koit­taa, että ote­taan rahaa kan­nat­ta­vas­ta toi­min­nas­ta ja anne­taan kan­nat­ta­mat­to­mal­le. Tämä voi hei­ken­tää talou­den toi­min­taa sen sijaan, että se vah­vis­tai­si sitä.”

    Nyt pitäi­si panos­taa (taas) tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Se oli aikoi­naan pal­jol­ti Nokian varas­sa, mut­ta nyt kun Nokia on mitä on, R&D näyt­tää romahtavan.

  28. Hei, pal­jon parem­pi kuin Ahon lähes täy­del­li­sen epä­kon­kreet­ti­nen kir­joi­tus, jon­ka tar­koi­tus on ehkä vain poh­jus­taa sisäi­sen deval­vaa­tion (pal­kan­alen­nus­ten) vält­tä­mät­tö­myyt­tä. Muu­ta­ma seik­ka kir­joi­tuk­ses­sa­si kui­ten­kin askar­rut­taa. Jol­la­kin taval­la tun­tuu sil­tä, että glo­ba­li­saa­tio näh­dään usein vaih­toeh­dot­to­ma­na ja her­meet­ti­se­nä sys­tee­mi­nä, joka on pak­ko hyväk­syä sel­lai­se­naan, ellei halua lei­mau­tua “popu­lis­tik­si”. Onko glo­ba­li­saa­tios­ta (ja vapaa­kau­pas­ta) tul­lut aikam­me pyhä lehmä?
    Kuin­ka voit esim. Kii­nan esi­mer­kin valos­sa perus­tel­la seu­raa­vaa huomiotasi:
    “Talous­po­lii­tik­ko­jen pitäi­si havai­ta, että maa­il­mas­sa vain sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­set maat menestyvät”
    Ja sama asia on myös seuraavassa:
    “Suo­mi on hyvin riip­pu­vai­nen vapaa­kau­pas­ta ja reh­deis­tä peli­sään­nöis­tä. Kun ajat huo­no­ne­vat, popu­lis­mi nouse ja nos­taa protektionismia.”
    Mis­tä oikeas­taan puhum­me sil­loin kun puhum­me pro­tek­tio­nis­mis­ta? Käym­me­kö ns. vapaa­kaup­paa (piilo-)protektionistisen mai­den kans­sa? Kuin­ka käy sen, joka pelaa rei­lua peliä epä­rei­luis­sa kisois­sa? Tämä on mie­les­tä­ni yksi aikam­me suu­ris­ta kysymyksistä.

  29. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta etu­pääs­sä teoriaa/jargonia. Vois­kos nuo neu­vot tii­vis­tää nume­roi­tu­na hyvin lyhyes­ti vii­teen osaan tyy­liin, jos minä sai­sin päät­tää teki­sin KONKREETTISESTI näin.

  30. Kir­joi­tus sisäl­tää oikei­ta havaintoja.

    Pis­kui­nen Suo­mi tulee vas­taa­not­ta­maan Euroo­pan talous­krii­sin täys­lai­dal­li­sen ilmei­sen pika­puo­liin. Olem­me­han saa­neet kaik­ki jo kuul­la ontu­via ana­lyy­se­ja veron­mak­sa­jiem­me vapaa­mat­kus­tuk­ses­ta, tuot­ta­vuu­den putoa­mi­ses­ta, työ­voi­mam­me kal­leu­des­ta ja nyt uusim­pa­na pal­kan­alen­nuse­pi­so­di ilman pää­tä ja häntää.

    Olen luke­nut Edus­kun­nan tar­kas­tus­va­lio­kun­nan 2010 tilaa­man rapor­tin “Suo­men kan­sain­vä­lis­ty­vä har­maa talous”, jon­ka sisäl­tö on kar­mai­se­vaa luettavaa.

    Perin­tei­ses­ti mai­ni­tut ravintola‑, kul­je­tus- ja raken­nusa­lat ovat kaik­kien tie­dos­sa, mut­ta finans­si- ja ssuu­ry­ri­tys­ten sek­to­rit ovat eri­tyi­sen vai­et­tu­ja. Mikä­li todel­la pitää paik­kan­sa, että yli 90% maam­me luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den kan­sain­vä­li­ses­sä sijoi­tus­toi­min­nas­sa hank­ki­mis­ta tuo­tois­ta jää ilmoit­ta­mat­ta verot­ta­jal­le, on kysees­sä erit­täin mer­kit­tä­vä sekä veron­me­ne­tys, että kan­sa­lais­ten eriar­voi­suut­ta lisää­väs­tä teki­jäs­tä. Lisäk­si toi­min­ta on rikollista.

    Har­maan talou­den tor­jun­ta näyt­täi­si ole­van suu­rin saa­ta­vis­sa ole­va yksit­täi­nen tulon­läh­de val­tiol­le. Eräät arviot esit­tä­vät veron­me­ne­tys­ten ole­van 10 mil­jar­din luokkaa.

    Mik­si tähän ei puu­tu­ta, vaik­ka esim. Voi­ma-jul­kai­sun mukaan verot­ta­ja, talous­ri­kos­po­lii­sit sekä Finans­si­val­von­ta ovat kaik­ki täs­tä tietoisia.

    Mitä tapah­tuu, kun kan­sa saa toden­teol­la tie­tää tästä?

  31. Aivan samaa miel­tä sii­tä, että val­tion yri­tys­tu­kia pitäi­si kar­sia — ja samal­la­han meni­si nii­den jaka­mi­seen tar­vit­ta­va byrokratiakin. 

    Toi­nen erit­täin tär­keä asia on tuo yri­tys­ve­ro­tuk­sen muu­tos niin, että se edis­tää yri­tys­ten kas­vua ja varal­li­suu­den jää­mis­tä / ker­ty­mis­tä Suomeen. 

    Ja kah­ta edel­tä­vää koh­taa pitää todel­la­kin täy­den­tää koti­mai­sel­la ris­ki­ra­hoi­tuk­sel­la. Aivan hir­vit­tä­vää kat­sot­ta­vaa, miten suo­ma­lai­sen osaa­mi­sen tulok­sia myy­dään ulko­mail­le ennen kuin ne ehti­vät kas­vaa riit­tä­väs­ti koti­mai­sin voimin. 

    Yksi asia jäi kui­ten­kin epä­sel­väk­si: toteat, että vero­tus­ta pitää kiris­tää, mut­ta sit­ten oikeas­taan kiel­lät kaik­ki vaih­toeh­dot. Mikä siis oli­si se veron­ko­ro­tus­lin­ja, jota sinä suo­sit­te­li­sit (noi­den ener­gia­ve­ro­jen lisäksi)?

  32. Yri­tys­toi­min­nan reu­naeh­to­ja kehi­te­tään yli­pää­tän­sä lii­ak­si din­osau­rus­ten ehdoil­la niin työ­nan­ta­ja- kuin työn­te­ki­jä­puo­lel­la. Esi­mer­kik­si EK:n suu­rin palk­ka­huo­li tai­taa olla insi­nöö­ri­työn hin­nan kuris­sa pitä­mi­nen, val­mis­tuk­sen­han sen vai­kut­ta­ja-din­osau­ruk­set voi­vat aina siir­tää ulos Suo­mes­ta. SAK on läh­te­nyt ilo­mie­lin tähän mukaan.

    Yksi tär­keim­mis­tä ja peri­aat­tees­sa hel­pom­mis­ta uudis­tuk­sis­ta oli­si saa­da (pk-)yrittäjäjärjestöt täy­sin val­tuuk­sin mukaan neuvottelupöytiin.

    Viron yri­tys­ve­ro­mal­li on hyvin mie­len­kiin­toi­nen. Suo­ma­lai­nen tapa verot­taa tulos­ta ran­kai­see eri­to­ten kas­va­via IT- ja pal­ve­lu­yri­tyk­siä, jot­ka eivät esi­mer­kik­si voi sää­del­lä tulos­taan pois­toil­la yhtä pal­jon kuin teol­li­suus. Jos tulos­ta tulee, osa kas­sa­vir­ras­ta kato­aa val­tion kassaan.

    Jos­sain päin maa­il­maa (Kana­das­sa?) on kokeil­tu sek­to­ri­koh­tai­sia vero­lie­ven­nyk­siä kom­pen­soi­maan tätä ongelmaa.

  33. Kyl­lä, huo­nos­ti menee. Jos euroa­lu­een pää­tök­sen­te­ko­ky­ky ei täs­tä para­ne, niin vie­lä huo­nom­min menee täs­tä eteen­päin. Muun muassa.
    Miten enti­sis­tä krii­seis­tä on sel­vit­ty? Kek­ko­nen patis­ti pamfle­tis­saan 1952 “Onko maal­lam­me malt­tia vau­ras­tua?” koko kan­saa sääs­tä­mään, jot­ta saa­tai­siin iso­ja inves­toin­te­ja kasaan. Kuten näi­tä valtionyhtiöitä.
    Mie­li­ku­va sii­tä, miten 1970-luvun lamas­ta sel­vit­tiin, kir­joit­ta­jal­ta puut­tuu. Voit­te aut­taa. Läh­tö­lau­kaus sil­le oli ener­gia­krii­si 1973 ja parem­mat vuo­det koit­ti­vat vas­ta 1980-luvun alus­sa. Pit­kään sekin kesti.
    1990-luvun laman kään­tees­tä on mie­li­ku­va sii­tä, kuin­ka iso lai­va­ti­laus kir­kas­ti mie­lia­lo­ja. Van­hem­mat ihmi­set itki­vät radio­uu­ti­sia kuunnellessaan.
    Rahaa on. Oli­si­ko tun­teis­ta kiin­ni? Kään­nös mie­li­ku­vis­sa? Jotain täy­tyy kään­tää ajat­te­lu­ta­vas­sa, jot­ta talous­kään­nös oli­si mahdollinen.

  34. Es­ko Aho kir­joit­ti Vie­­ras­­ky­­nä-pals­­tal­­la (HS 29. 12.): “Ra­ken­teel­li­set heik­kou­det se­kä glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen ovat peit­ty­neet yk­si­tyi­sen ja jul­ki­sen ve­lan­oton luo­maan kup­laan sa­maan ta­paan kuin Suo­mes­sa 1980-lu­­vun lopulla.”

    Aina­kin val­tion velan osal­ta kir­joi­tus on täyt­tä pup­pua. Vuon­na 1990 val­tion velan mää­rä oli noin 9 mil­jar­dia euroa. Ahon hal­li­tuk­sen aika­na vuo­teen 1995 men­nes­sä val­tion vel­ka nousi 60 mil­jar­diin euroon. Ensi vuon­na se on 96 mil­jar­dia. Yksi­tyi­sen velan mää­rä kyl­lä­kin kas­voi 1980 luvun lopul­la Hol­ke­rin hal­li­tuk­sen har­joit­ta­man “hal­li­tun raken­ne­muu­tok­sen” (lue vää­rän talous­po­li­tii­kan) johdosta,johon kuu­lui mm. valuut­ta­sään­nös­te­lyn vää­rä­ai­kai­nen vapauttaminen.

    http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481

  35. Met­sän­peik­ko:
    “..maa­il­mas­sa vain sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­set maat menes­ty­vät..”. Röhö­nau­ru. “Koti­ta­lous­säh­kö on Suo­mes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na.” – Sais­kos täs­tä jotain fak­taa esil­le? Ja nime­no­maan siir­toi­neen veroi­neen. Kiitos!

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Energy_price_statistics tai http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-ja-sopimukset/sahkomarkkinakatsaus

  36. Euro­mai­den pää­tök­sen­te­ko­ky­ky tuli­si palaut­taa. Ilman sitä ei voi teh­dä oikein mitään. Täs­sä Suo­mi on yksi­mie­li­syys­vaa­ti­muk­si­neen ollut tuot­ta­mas­sa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mitä­hän meil­lä sanot­tai­si, jos Slo­ve­nia sisä­po­liit­ti­sis­ta syis­tä kaa­tai­sin jon­kin täy­sin vält­tä­mät­tö­män euroa­lu­een uudis­tuk­sen, jota Suo­mi on ollut kannattamassa?

    Tar­vit­sem­me­ko todel­la EU:lle kykyä teh­dä entis­tä nopeam­min ja tehok­kaam­min Euroo­pan talout­ta tuhoa­via pää­tök­siä? Olli Rehn tätä kir­joit­taes­sa­ni pro­pa­goi uuti­sis­sa laman syven­tä­mi­sen ja työt­tö­myy­den pahen­ta­mi­sen puolesta. 

    Euro­mai­den pää­tök­sen­te­ko­ky­ky todel­la­kin pitää palaut­taa. Tähän ainoa mah­dol­li­nen kei­no on pää­tök­sen­teon estä­vis­tä raken­nel­mis­ta kes­kei­sim­män eli euron ja EKP:n puur­ka­mi­nen. Tur­han­päi­väis­tä puu­has­te­lua tääl­lä jäsen­mais­sa on oikein mitään edes teh­dä, jos talou­den näyt­täes­sä edes lie­viä toi­pu­mi­sen merk­ke­jä, EKP tulee ja tap­paa sen kor­ko­ja nos­ta­mal­la, kuten kevääl­lä 2011.

  37. Olen­kin odo­tel­lut tätä pos­taus­ta. Hie­noa, että Soi­nin­vaa­ra sai täl­lai­sen aikai­sek­si. Tämä sii­tä syys­tä että:

    1- vih­reät ovat tähän asti otta­neet talous­kas­vun saa­vu­tet­tu­na etu­na, jos­ta sopii naut­tia mut­ta jota voi­daan sät­tiä ja moittia

    2- vih­reät alka­vat osoit­taa mie­len­kiin­toa talou­teen mis­tä voi­daan odot­taa mie­len­kiin­toi­sia avauk­sia “vih­re­ään talou­teen” eikä “vih­re­ään köy­hyy­teen” kuten tähän asti.

    Joka tapauk­ses­sa tämä osoit­taa, että Soi­nin­vaa­ral­la on tiet­ty­jä edel­lä­kä­vi­jän omi­nai­suuk­sia. Samoin huo­mat­tiin blo­gauk­ses­sa “työ­voi­ma­pu­laa ei tule”. Ehkä­pä muu­kin eliit­ti nyt luo­puu täl­lai­ses­ta reto­rii­kas­ta kun ker­ran Soininvaarakin.

  38. Joo kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on uhka suo­mel­le. Puo­la­lai­set kone­pa­jat teke­vät vas­taa­via tuot­tei­ta mut­ta hen­ki­lös­tö­kus­tan­nuk­set ovat 20% meis­tä. On sel­vää että kone­pa­jat siir­tä­vät tuo­tan­to­aan sinne.

    Ja jos puo­la­lai­nen insi­nöö­ri oli­si­kin vähem­män tai­ta­va kuin suo­ma­lai­nen niin suo­ma­lai­set kan­sain­vä­li­set fir­mat ystä­väl­li­ses­ti siir­tä­vät osaa­mi­sen­kin puo­laan. Näin ikään kuin var­mis­te­taan omien kone­pa­jo­jen sulkeminen.

  39. Met­sän­peik­ko:
    “..maa­il­mas­sa vain sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­set maat menes­ty­vät..”. Röhö­nau­ru. “Koti­ta­lous­säh­kö on Suo­mes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na.” – Sais­kos täs­tä jotain fak­taa esil­le? Ja nime­no­maan siir­toi­neen veroi­neen. Kiitos!

    On se vis­siin vie­lä. Tosin Lilius tai joku sanoi taka­vuo­si­na, että euroop­pa­lai­set säh­kö­mark­ki­nat yhden­ty­vät. eli esi­mer­kik­si Sak­san säh­kön hin­ta ei las­ke, mut­ta Suo­mes­sa hin­ta nousee Sak­san tasol­le. Tai jotain.

  40. Sosi­aa­li­tur­van kannustavuudesta:
    Uskoo­ko joku ihan tosis­saan, että noin 500€:n perus­päi­vä­ra­hal­la (jos­ta vie­lä­pä ote­taan 20% veroa eli käteen jää noin 400€) ja mah­dol­li­sel­la asu­mis­tuel­la joku eläi­si, eikä hank­ki­si mie­luum­min töi­tä? Jos tuol­lai­sen toi­meen­tu­lon valit­see, niin on olta­va jotain mui­ta (pimeitä)tuloja. Väi­tän että jos joku työ­kel­poi­nen ei tuol­lai­ses­ta toi­meen­tu­los­ta huo­li­mat­ta kyke­ne työl­lis­ty­mään niin ehkä on tur­ha syyl­lis­tää hei­tä. Yhteis­kun­nas­sa on aina nii­tä, joil­la hom­ma ei oikein peli­tä. On parem­pi pitää ne perus­päi­vä­ra­hal­la kuin mie­li­sai­raa­las­sa tai van­ki­las­sa. Tilas­tot ovat hyviä ana­lyy­si­ka­ve­rei­ta mut­ta ne voi­vat jät­tää todel­li­nen elä­mä piiloon.
    Mitä ansio­si­don­nai­siin työt­tö­miin tulee niin työyh­tei­sö­jen ja työ­nan­ta­jien oli­si syy­tä kat­soa pei­liin; mik­si työyh­tei­söis­sä ei jak­se­ta? Oli­si­ko täs­sä kul­ta­mu­naa tuot­ta­vuu­den kasvulle?!

  41. Lii­an van­ha:
    Yksi vir­he­suun­ta on, että meil­lä pyri­tään vain luo­maan huo­no­tuot­toi­sia työ­paik­ko­ja ja ihmi­siä yri­te­tään pakot­taa niihin

    Tätä se Var­tiai­sen työn tar­jon­nan lisää­mi­nen minus­ta tar­koit­taa. Juha­na vii­saa­na mie­he­nä puhuu pal­jon mut­ta ei sano mitään: tar­jon­taa lisä­tään, raken­tei­ta uudis­te­taan, jäl­ki­teol­li­seen sopeu­du­taan jne jne. 

    Sosi­aa­li­tur­vaa hei­ken­tä­mäl­lä lisä­tään työn tar­jon­taa. Ei se sen vai­keam­paa ole. Mata­la­palk­ka-alo­jen pal­kan­nousu pysäh­tyy sil­lä samal­la het­kel­lä, kos­ka alo­jen neu­vot­te­lu­voi­ma TES-pöy­däs­sä rajoit­tuu hitusen sosi­aa­li­tur­van mää­rää kor­keam­mak­si. Työn tar­jon­nan lisää­mi­ses­sä on kysy­mys juu­ri täs­tä köy­him­pien kur­jis­ta­mi­ses­ta entisestään. 

    Nor­dean pää­e­ko­no­mis­ti Roger Wess­man on aika ajoin uskal­ta­nut tuo­da esiin tämän palk­ka­dump­pausi­deo­lo­gian ongel­mia. Jos täh­täi­me­nä on mata­lan tuot­ta­vuu­den kal­sa­ri­tuo­tan­to, ei sii­hen eri­kois­tu­mi­ses­sa sinän­sä ole mitään pahaa, mut­ta har­mil­li­ses­ti suu­rim­mat hyö­ty­jät ovat ihan mui­ta kuin hait­to­jen kan­ta­jat. Voit­ta­jia ovat eri­lai­set “asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä” ja muis­sa näen­näi­sa­ka­tee­mi­sis­sa teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vät osaa­jat, joi­den omaan vaki­nai­sen työn maa­il­man pit­ki­ne kesä­lo­mi­neen ei täten tar­vit­se sopeu­tua reaa­li­maa­il­man olo­suh­tei­siin. En tar­koi­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin glo­baa­lis­ti ver­rat­tain hal­po­ja insinöörejä.

    Häviä­jiä ovat Irwin Good­ma­nin juh­la­vals­sin sano­ja mukail­len eri­lai­set Sven Tuu­vat, joi­ta siel­lä Lin­nan vals­si­par­ke­til­la ei näy. Mut­ta kuin­ka saa­da oikeas­ti “raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten” hyö­dyt ja hai­tat jakaan­tu­maan oikeu­den­mu­kai­ses­ti? En tie­dä onko täs­sä Ruot­sis­sa onnis­tut­tu. Sak­sas­sa ei olla ainakaan.

  42. Onhan tuo­ta elä­keiän nos­ton vai­ku­tus­ta tut­kit­tu­kin esim Suo­men Pan­kis­sa ja havait­tu, ettei elä­keiän nos­tol­la ole juu­ri­kaan vai­ku­tus­ta työ­voi­man tarjontaan

    http://www.suomenpankki.fi/fi/…/et_3TN_2011_tyovoimanTarjonta.pdf

    Jos työ­urat pite­ne­vät, työ­voi­ma­po­ten­ti­aa­li supis­tui­si enim­mil­lään noin 50 000 hen­gel­lä. Jos työ­urat jäi­si­vät nykyi­sen pitui­sik­si, työ­voi­ma pie­ne­ni­si perä­ti 83 000 hen­gel­lä. Työ­urien tun­tu­va pite­ne­mi­nen­kään ei siten rat­kai­se ikään­ty­mi­ses­tä joh­tu­vaa tuo­tan­non kas­vu­po­ten­ti­aa­lin menetystä.”

    Eten­kin kun työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta on 400000 ja työn koko­nais­tar­jon­ta yli 500000 henkeä

  43. Det­mar:

    Har­maan talou­den tor­jun­ta näyt­täi­si ole­van suu­rin saa­ta­vis­sa ole­va yksit­täi­nen tulon­läh­de val­tiol­le. Eräät arviot esit­tä­vät veron­me­ne­tys­ten ole­van 10 mil­jar­din luokkaa.

    Mik­si tähän ei puu­tu­ta, vaik­ka esim. Voi­ma-jul­kai­sun mukaan verot­ta­ja, talous­ri­kos­po­lii­sit sekä Finans­si­val­von­ta ovat kaik­ki täs­tä tietoisia.

    Niin­pä.

    Työn ei tar­vit­se olla edes har­maa­ta saa­ti mus­taa saa­dak­seen vero­vi­ran­omais­ten pun­tit tuti­se­maan. Kan­sain­vä­li­nen ele­ment­ti riittää. 

    Norwe­gian len­to­yh­tiöl­lä on ase­ma­paik­ka Hel­sin­gis­sä, ei Tal­lin­nas­sa, ja yhtiö käyt­tää aivan avoi­mes­ti viro­lais­ta vuo­kra­hen­ki­lös­töä. Täl­lai­set työn­te­ki­jät ovat Suo­mes­sa vero­vel­vol­li­sia. He eivät kui­ten­kaan mak­sa vero­jaan Suo­meen ja palk­ka tulee viro­lai­sen Arpi-Avia­tion ‑hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sen kaut­ta kir­je­kuo­res­sa, jos­ta työn­te­ki­jän teh­tä­vä on sit­ten itse “mak­saa” veron­sa par­haak­si kat­so­maan­sa paikkaan. 

    Yri­tä­pä suo­ma­lai­se­na myy­dä työ­tä­si ilman vero­kii­laa ja jät­tää vero­si mak­sa­mat­ta ansiotulosta.

  44. Pää­tök­sen teos­sa vai­kein­ta on itse päät­tä­mi­nen. Sel­vit­te­lyä ja raport­te­ja voi tuot­taa loput­to­miin! Taas ker­ran ollaan täs­sä tilanteessa.

    OS voi­si ottaa Sai­lak­sen jät­tä­män tyh­jän tilan ja lis­ta­ta hal­li­tuk­sel­le kym­me­nen koh­dan ohjel­man päätettäväksi?
    Sel­lai­sia kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä, joil­la vel­kaan­tu­mi­nen TODELLA saa­daan pysäh­ty­mään tämän hal­li­tus­kau­den aika­na. Oikein hyvä että lis­ta tulee hal­li­tus­puo­lu­ees­ta. Sit­ten­pä­hän näh­dään miten pää­tök­sen­te­ko menee!
    Sai­las arvos­tet­tu­na ja Suo­men etua ymmär­tä­vä­nä loi toi­men­pi­deoh­jel­man, joka hie­man taku­ten sit­tem­min toteu­tet­tiin. Aikaa tosin kului liikaa.
    Nyt OS on aika siir­tyä hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­jak­si — mes­si­aak­si — jota kii­tel­lään myö­hem­min. Edel­ly­tyk­siä on!

  45. tpyy­luo­ma: jos täs­sä maas­sa hyväk­syt­täi­siin se että me olem­me ihan nor­maa­li euroop­pa­lai­nen palvelutalous,

    Haluat­ko vie­lä ava­ta sitä, mikä maa on mal­li­na “nor­maa­lil­le euroop­pa­lai­sel­le palvelutaloudelle”?

    Eivät mei­dän ongel­mam­me ole mei­dän omiam­me. Sak­sal­la menee hyvin, Ruot­sil­la menee hyvin. Kum­mal­la­kin on vah­va teol­li­suus, Sak­sa on pitä­nyt työ­voi­man hin­nan aisois­sa ja on muu­ten mei­tä tehok­kaam­pi yhteis­kun­ta. Ruot­sa­lai­sil­la taas on hiu­kan toi­nen läh­tö­ti­lan­ne esi­mer­kik­si yksi­tyis­ten pää­omien suh­teen kuin meillä.

    En näe, että oli­si mitään meil­le hel­pos­ti kopioi­ta­vaa mal­lia. Toki sekä Ruot­sis­ta että Sak­sas­ta oli­si meil­le pal­jon opit­ta­vaa, mut­ta ehkei se niin­kään lii­ty yhteis­kun­nan elin­kei­no­ra­ken­tee­seen sinänsä.

  46. Ano­ny­mous: Pelaam­me samaa peliä Kii­nan ja kump­pa­nei­den kans­sa rahas­ta, työ­pai­kois­ta, val­las­ta jne. Kui­ten­kin he pelaa­vat aivan eri sään­nöil­lä kuin länsimaat

    Eivät ihan vält­tä­mät­tä aina pelaa. Esi­mer­kik­si Kii­nas­sa taval­lis­ta kan­sa­lais­ta kiin­nos­taa huo­mat­ta­van pal­jon hänen oma elin­ta­son­sa. Yhteis­kun­ta­rau­ha pysyy niin kau­an kuin suu­ril­la jou­koil­la elin­ta­so nousee. Tämä taas nos­taa auto­maat­ti­ses­ti työn kus­tan­nuk­sia, jon­ka jäl­keen talou­des­sa Kii­na tulee­kin pelaa­maan teol­li­suus­mai­den sar­jas­sa samoil­la säännöillä.

    Toki voi olla niin, että vaik­ka­pa Kii­nas­sa poli­tiik­ka toi­mii toi­sin kuin meil­lä. Mut­ta kun talou­den lai­na­lai­suu­det ovat kui­ten­kin samo­ja, eroa­vai­suu­det jää­vät yksi­lö­ta­sol­le. Iso­ja kan­san­ryh­miä ei ole varaa jät­tää kehi­tyk­sen ulko­puo­lel­le, kos­ka sii­tä seu­raa yhteis­kun­nal­li­sia pulmia.

    Orjuu­des­ta… Met­säs­tä­jä-keräi­li­jät eiv­tä käyt­tä­neet orjia, kos­ka orjan koko aika oli­si men­nyt oman hen­gis­sä­py­sy­mi­sen var­mis­ta­mi­seen kuten kai­kil­la. Ei ollut lisä­ar­voa. Maan­vil­je­lys toi orjat, ja sit­ten taas tek­no­lo­gis­tu­mi­nen vei orjien lisä­ar­von. Orjal­la pys­tyy teke­mään lähin­nä samo­ja hom­mia kuin koneel­la, mut­ta kone on tehokkaampi.

  47. Vie­lä yksi idea: tär­keä asia tule­vai­suu­des­sa on venä­jän kie­len osaa­mi­sen kehi­tys. Nyt­hän osaa­mi­nen on nol­lil­la vaik­ka juu­ri oli uuti­sis­sa, että maa­han tul­vii venä­läi­siä turis­te­ja. Joil­la on rahaa…

    Ällis­tyt­tä­väs­ti sen sijaan hal­li­tus sat­saa ruot­sin kie­len nopeam­paan oppi­mi­seen ja halu­aa aikais­taa kie­len aloit­ta­mis­ta. Kos­kas tääl­lä on vii­mek­si näh­ty ruot­sa­lai­nen turis­ti?? Ruot­sis­sa­kin ihmi­set lähin­nä pyy­te­lee anteek­si, että ei ole käy­nyt suo­mes­sa eikä aio­kaan käy­dä. Kyl­lä Katai­nen ja kump­pa­nit ovat aika kovia hais­ta­maan uusia mah­dol­li­suuk­sia kan­san­ta­lou­des­sa.… ei voi kuin ihme­tel­lä… talousneroja…

  48. Euroo­pal­la on oma­na ongel­ma­naan ilmei­sen epä­on­nis­tu­nut yhteis­va­luut­ta. Euro tuot­ti ensim­mäi­sen kym­me­nen vuo­den aika­na pal­jon hyvää, mut­ta nyt se uhkaa syös­tä euro­maat pysy­vään lamaan. Ongel­man ei pitäi­si olla yli­pää­se­mä­tön, mut­ta euro­mai­den kyvyt­tö­myys pää­tök­sen­te­koon tekee sii­tä ylipääsemättömän.”

    Onpa meil­lä tai muil­la EU-mail­la mikä tahan­sa valuut­ta, niin var­mas­ti talou­des­sa ongel­mia tulee. Onko USAs­sa dol­la­ris­ta huo­li­mat­ta ollut aina vaan auvoi­sia talous­ai­ko­ja? Ei se Bri­tan­nian­kaan talous omas­ta rahas­ta huo­li­mat­ta ole kovin hyväs­sä tilas­sa. Tus­kin se Ruot­sin­kaan talous omas­ta kruu­nus­ta huo­li­mat­ta niin hyvin nyt menee.

    Pää­tök­sen­te­ko onkin se oikea ongel­ma. Vaik­ka meil­lä oli­si oma mark­ka, niin sil­loin­kin se oma pää­tök­sen­te­ko on ollut mones­ti todel­la vai­ke­aa. Vain äärim­mäi­ses­sä pakos­sa todel­la mer­kit­tä­viä muu­tok­sia teh­dään. Kaik­ki halua­vat olla voit­ta­jia muutoksissa.

    Monel­ta osin Osmol­la ihan hyvä ana­lyy­si, mut­tei mitään uut­ta, jota jo ei tie­det­täi­si. Tosin odot­tai­sin, että hän esit­tää mitä itse voim­me teh­dä sen sijaan, että syyt­tää Euroa ja EUta. On asioi­ta, jot­ka ovat ihan mei­dän suo­ma­lais­ten käsis­sä. Myös eduskunnassa.

  49. Hen­rik Timo­nen: Kuin­ka voit esim. Kii­nan esi­mer­kin valos­sa perus­tel­la seu­raa­vaa huomiotasi:
    “Talous­po­lii­tik­ko­jen pitäi­si havai­ta, että maa­il­mas­sa vain sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­set maat menestyvät”

    En ole Osmo, mut­ta todet­ta­koon, että Kii­nan nousu on vii­me vuo­siin asti perus­tu­nut lähin­nä sii­hen, että lähes oma­va­rais­ta­lou­des­ta on siir­ty­nyt teol­li­suu­den pal­ve­luk­seen hul­va­ton mää­rä erit­täin hal­paa työ­voi­maa. Nyt­tem­min Kii­na on tie­tys­ti alka­nut kil­pail­la myös osaamisella.

    Talous­kas­vu on monel­ta osin otet­tu kii­na­lais­ten sel­kä­na­has­ta aika karuil­la tavoil­la. Län­si­mai­ses­sa tai var­sin­kaan suo­ma­lai­ses­sa medias­sa ei juu­ri puhu­ta Kii­nan yhteis­kun­nal­li­ses­ta levot­to­muu­des­ta. Se on maal­le mit­ta­va ongel­ma. Suu­ria mie­le­no­soi­tuk­sia on jat­ku­vas­ti eri puo­lil­la maa­ta. Joku päi­vä sit­ten uuti­sis­sa oli kuin oli­kin jut­tu avoi­mes­ta kir­jees­tä Kii­nan val­lan­pi­tä­jil­le, jon­ka oli alle­kir­joit­ta­nut liu­ta sikä­läi­siä tut­ki­joi­ta. Kir­jees­sä patis­te­tiin päät­tä­jiä teke­mään uudis­tuk­sia jot­ta väl­tet­täi­siin väki­val­tai­nen vallankumous.

  50. Minä veik­kaan, että sii­nä käy näin. Nämä Nii­nis­töm ja kump­pa­nei­den puheet omien palk­ko­jen­sa alen­nuk­ses­ta ei ole merk­ki palk­ka-ales­ta ylei­ses­ti, vaan niil­lä hae­taan hyväk­syn­tää tule­vil­le todel­la epä­oi­keu­den­mu­kai­sil­le veron­ko­ro­tuk­sil­le. Soli­daa­ri­suus­ve­roa tul­laan nos­ta­maan sel­väs­ti kuten myös perin­tö­ve­roa. Päät­tä­jät yrit­tä­vä­tä näyt­tää ole­van­sa samas­sa venees­sä pal­jon työ­tä omai­suu­ten­sa etei­ne­den kans­sa, kun näi­den omai­suus sosia­li­soi­daan valtiolle.

    Sii­nä vain käy niin, että kun ihmi­set huo­maa­vat, että omat rahat vie­dään val­tiol­le vii­meis­tään kuol­les­saa, niin mik­si reh­kiä tur­haan? Mik­si teh­dä töi­tä sen takia, että muut saa­vat ottaa rennostì?

  51. Panu Hei­no­nen:
    ‘snip’
    Ei ole, kos­ka suve­ree­nin val­tion mak­su­ky­ky ei ole kos­kaan vero­tuk­ses­ta kiin­ni. Vero­tus pois­taa rahaa kier­ros­ta kun nyt tuon kier­ros­sa ole­van rahan mää­rää pitäi­si nime­no­maan nostaa.

    Niin­kö? Siis se raha, joka vero­tuk­sel­la kerä­tään, jää val­tion kas­saan ‘makaa­maan’ — samal­la taval­la kuin pank­ki­ti­leil­lä ‘makaa­va’ raha?

  52. Yhtei­sö­ve­ron tuot­to on n. 2 mil­jar­dia vuo­des­sa ja yri­tys­tu­kia jae­taan kar­van ver­ran enemmän.

    Viron mal­li­ses­ti yhtei­sö­ve­ro pois ja tuot­ta­mat­to­mien yri­tys­ten tuet pois niin lop­pu­tu­lok­se­na ollaan var­mas­ti plussalla.

    Pää­oma pois malek­si­mas­ta jul­ki­sen sek­to­rin sekä tuot­ta­mat­to­mien yri­tys­ten kassoista.

  53. Det­mar:
    …Mikä­li todel­la pitää paik­kan­sa, että yli 90% maam­me luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den kan­sain­vä­li­ses­sä sijoi­tus­toi­min­nas­sa hank­ki­mis­ta tuo­tois­ta jää ilmoit­ta­mat­ta verottajalle… 

    EU:ssa riit­tä­vän suu­ret pää­omat voi­vat aika vapaas­ti ja lail­li­ses­ti päät­tää, mihin maa­han veron­sa mak­sa­vat. Tätä eivät kaik­ki ole vie­lä tajun­neet. Vain me pie­ni­tu­loi­set vir­ka­mie­het olem­me sidot­tu­ja mak­sa­maan verom­me sii­hen maa­han, jos­sa satum­me asu­maan ja työskentelemään.

    Pahim­mil­laan mak­sam­me verom­me eläk­kees­täm­me­kin Suo­meen, vaik­ka asui­sim­me ja käyt­täi­sim­me jon­kun toi­sen EU-maan pal­ve­lui­ta. Ei kovin hel­pos­ti perus­tel­ta­vis­sa vaik­ka­pa espanjalaisille.

    Rikol­li­sek­si toi­min­ta muut­tuu vas­ta, kun jät­tää veron­sa koko­naan mak­sa­mat­ta. Tämä­kään ei ole ihan kai­kil­le vie­lä sel­vin­nyt, vaik­ka koh­tuu mon­ta EU-jäse­nyys­vuot­ta onkin taka­na. Vero­tus ei ole kan­sal­li­nen asia EU:ssa, vaan tiuk­ka kil­pai­lu pitää huo­len yhte­näi­syy­des­tä. Jos yri­tät verot­taa lii­kaa, kuten Suo­mi nyt, häviät. Vil­kai­sin aikoi­naan tuo­ta mai­nit­tua pape­ria. Minus­ta se oli lähin­nä marxi­lai­sen talous­tie­teen kou­ris­tuk­sia ilman sidet­tä todellisuuteen.

    On todel­la help­poa saa­da nuo karan­neet 90% vero­tu­lois­ta takai­sin kotiin. Las­ke­taan pää­oma­ve­ro­tus joten­kin jär­jel­li­sel­le tasol­le, niin kas­kum­maa, vero­tu­lot kas­va­vat. Nyky­me­nos­ta ei voi tode­ta kuin: ahneel­la ole­van … lopun. 😀

  54. On myös suu­ri ongel­ma on, mit­kä ihmi­set käsi­te­tään työ­voi­maan kuu­lu­vak­si, siis todellisuudessa
    Olen ollut töis­sä mones­sa maas­sa mut­ta eipä mis­sään +60-vuo­tias­ta pide­tä työ­voi­maan kuu­lu­va­na eikä misään maas­sa Poh­jois­miat lukuu­not­ta­mat­ta ikään­ty­nei­den työl­li­syys ole näin korkea .
    Ei ‚vaik­ka sosi­aa­li­tur­vaa ei ole 

    Työ­voi­maa on vain se osa kan­sas­ta, jota työ­nan­ta­jat pitä­vät työvoimana.

    Eivät­kä muut Poh­jois­maat ole kau­ka­na Suo­mes­ta ikään­ty­nei­den työllisyydessä

    Kun Tans­ka lopet­ti var­hai­se­läk­keet ja ikään­ty­nei­den työl­lis­tä­mi­sen eli Lep­pä­sen lain niin ikään­ty­nei­den työl­li­syys romah­ti Suo­men tasol­le ja kehi­tys­suun­ta on alle Suo­men tason .Tans­ka jää jäl­keen Suo­mes­ta jo tänä vuonna.

    Suo­men ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­tet­ta paarn­taa jul­ki­sen sek­to­rin ikä­ra­ken­ne, sil­lä lähes puo­let jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöis­tä on +50-vuo­tia­ta.

    Elä­köi­ty­mi­nen lähi­vuo­si­na pudot­taa ikään­ty­nei­den työllisyysastetta

    Ruot­sin ikään­ty­nei­den työl­li­syy­as­te on kor­keam­pi, mut­ta se joh­tuu sii­tä, että Ruot­sil­la on Suo­mea laa­jem­pi jul­ki­nen sektori.

    Työ­tä jae­taan Ruot­sis­sa myös osa-aika­työl­lä, Suo­mes­sa työttömyydellä

    Kol­mas teki­jä Ruot­sis­sa on työ­so­pi­mus­la­ki, joka estää ikään­ty­nei­den irtisanomisen. 

    Ikään­ty­nei­den ongel­ma on uudel­leen­työl­lis­ty­mi­nen kai­kis­sa mais­sa riip­pu­mat­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta tai ikään­ty­neen aiheut­ta­mis­ta kuluista 

    Kun ikään­ty­nei­tä ei voi irti­sa­noa ensim­mäi­se­nä niin lop­pu­tu­le­ma on parem­pi työl­li­syy­sas­te kuin Suo­men vapaas­sa irti­sa­no­mis­jär­jes­tyk­ses­sä, kos­ka näin väl­ty­tään parem­min uudel­leen­työl­lis­ty­mi­sen ongelmalta.

    Huo­ma­sin, että ikään­tye­ni­den työl­li­syy­sas­tet­ta on alet­tu mani­pu­loi­da: Työk­kä­ri pyr­kii luo­kit­te­le­maan +50-vuo­ti­aan työ­voi­man ulkopuolelle. 

    Sil­loin hän on täy­del­li­nen hyl­kiö yhteiskunnassa.

    Ihmet­te­lin miten minua koh­del­tiin jär­jet­tö­mäs­ti työk­kä­ris­sä, mut­ta kun useim­mil­la koh­ta­lo­to­ve­reil­la­kin oli samn­lai­nen koh­te­lu niin ainoa seli­tys on , että ikään­ty­nyt pyri­tään siir­tä­mään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti työ­voi­man ulkopuolelle .

  55. Tää “Iso­jen Uudis­tus­ten aika” on taas tätä “hil­jaa sil­muk­kaa kau­las­sa kiristetään”-aikaa. Kuten tupa­koin­nin lope­tuk­sen mark­ki­noin­ti jul­ki­suu­des­sa teh­tiin. Joka päi­vä n. 10 vuo­den ajan uutis­sa muis­tet­tiin muis­tut­taa, että tupa­koin­tia ei sal­li­ta koh­ta­puo­leen missään.

    Mut­ta Nii­nis­tös­tä vaan teh­tiin pre­si­dent­ti kuten aikoi­naan Pah­vi-Sau­lil­la hänen mai­non­taan­sa pre­si­den­tik­si hyväl­lä menes­tyk­sel­lä aloitettiin.

    Siis vies­ti­ni on se, että täs­sä maas­sa on ihan se ja sama mitä puoluetta/ehdokasta vaa­leis­sa äänes­tää, sil­lä tääl­lä ollaan jär­ke­viä ja asiat teh­dään ver­ho­jen taka­na yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä eri poliit­tis­ten taho­jen kanssa.

    Nyt vaan on ajat niin, että työ­tö­mät pan­naan mak­sa­maan hyvin­voin­nis­taan (Nii­nis­tön 1.1.2013 kuvaa­maan oles­ke­lua yhteis­kun­nas­sa) teke­mäl­lä tyh­jää. Aika har­vi­nais­ta sinääl­lään. Että esim. katu­lyh­ty­jen var­tio­mis­työl­lä saa­daan työt­tö­mät työl­lis­ty­mään “jär­ke­väs­ti”. Miten­hän Nii­nis­tö työl­lis­täi­si työt­tö­mät jär­ke­vään ja tuot­ta­vaan työhön.

    No YLEn toi­min­taa puo­lus­taak­seen tulee olla muu­ta­ma rii­tä polii­tik­ko­jen teke­mi­sis­tä ajan­koh­tai­sis­sa toi­mi­tuk­sis­sa, jot­ta kan­sa­lai­set säi­lyt­täi­si­vät edes n. 50% äänes­ty­ta­son vaaleissa.

  56. On kei­no muut­taa tulon­siir­to­jär­jes­tel­mä kan­nus­ta­vak­si ilman, että sen tasoa oli­si pak­ko supis­taa koh­tuut­to­mak­si: muut­ta­mal­la se lai­na­muo­toi­sek­si. Opin­to­tues­ta on hyvä aloit­taa: ei palaut­ta­mal­la sitä koko­naan mark­ki­naeh­toi­sek­si, vaan jon­kin­lai­sek­si sosi­aa­li­lai­nak­si, jota mak­se­taan takai­sin vain tie­tyn tulo­ta­son ylit­tä­väs­tä pal­kas­ta. Näin vää­rän kou­lu­tusin­ves­toin­nin teh­nei­tä ei ran­gais­ta riskinotosta.

    Perus­tu­lo oli­si mah­dol­li­nen lai­na­na niin, että jos vuo­den aika­na on jär­jes­tel­män net­to­saa­ja, aina­kin osak­si tuo mer­kit­täi­siin hen­ki­lö­koh­tai­sel­le sotu­ti­lil­le vipik­si ja sit­ten jos / kun tilan­ne tule­vi­na vuo­si­na hel­pot­tuu, sitä vip­piä sit­ten mak­sel­laan pois pari pro­sent­tiyk­sik­köä kor­keam­man vero­tuk­sen muodossa.

    Sama pitäi­si toteut­taa har­kin­nan­va­rai­sel­le toimeentulotuelle.

    Sit­ten on jouk­ko syy­pe­rus­tei­sia tukia jot­ka voi­si pitää enti­seen tapaan tulon­siir­to­na joi­ta ei mak­se­ta pois.

  57. Nor­dean pää­e­ko­no­mis­ti Roger Wess­man on aika ajoin uskal­ta­nut tuo­da esiin tämän palk­ka­dump­pausi­deo­lo­gian ongel­mia. Jos täh­täi­me­nä on mata­lan tuot­ta­vuu­den kal­sa­ri­tuo­tan­to, ei sii­hen eri­kois­tu­mi­ses­sa sinän­sä ole mitään pahaa, mut­ta har­mil­li­ses­ti suu­rim­mat hyö­ty­jät ovat ihan mui­ta kuin hait­to­jen kantajat”

    Palk­ka­dummp­paus­ta­han meil­lä teh­dään monel­la tasolla.Maahanmuuttajat ovat hyvä esi­merk­ki: Hei­tä käy­te­tään häi­käi­le­mät­tä palk­ko­jen ja työ­eh­to­jen dumppaukseen

    Mut­ta vaik­ka maa­han­muut­ta­jien pal­kat ovat pal­jon alem­pia kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten niin hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa on monin­ker­tai­nen kan­ta­suo­ma­lai­siin ver­rat­tu­na, yli 20 %.

    Mik­si­kö­hän hei­dän koh­dal­laan ei tuo mark­ki­na­ta­lous toi­mi ? Asian­tun­ti­jat pitä­vät aina suo­ma­lai­sen kor­ke­aa palk­kaa työl­lis­ty­mi­sen estee­nä ? Mik­si maa­han­muut­ta­jan mata­la palk­ka ei paran­na­kaan työllistymistä ?

    Ylei­sea­ti maa­han­muut­ta­jan palk­ka on n 8 % pie­nem­pi kuin kan­ta­suo­ma­lai­sen mut­ta kun tar­kas­tel­laan mait­tain niin euroop­pa­lai­sen ja intia­lai­sen palk­ka on n 30 % parem­pi kuin suomalaisen.

    Mut­ta ira­ni­lai­sen, soma­lin etc palk­ka on 20–30 % pie­nem­pi kuin kantakansalaisen.

    Jos­tain syy­tä nuo teo­riat toteu­tu­vat huo­nos­ti käy­tän­nös­sä , onko­han vikaa teo­riois­sa vai onko taas vika tyh­mis­sä kansalaisissa ?

    Ja hei­tot­kin osu­vat usein kau­as maa­lis­ta: Ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teet ovat huo­noim­pa amma­teis­sa ‚jois­sa palk­ka on sidot­tu suo­ri­tuk­seen eli las­kee jos tuot­ta­vuus las­kee eli kun tuot­ta­vuus iän myö­tä las­kee niin palk­ka­kin las­kee automaattisesti ?

  58. Osmo: Euroa­lu­een ongel­ma­na on, että se yllyt­tää euro­mai­ta kil­pai­le­viin sisäi­siin deval­vaa­tioi­hin, siis deflaa­tioon, jon­ka kaik­ki talou­den oppi­suun­nat myön­tä­vät tuhoi­sak­si. Sisäi­nen deval­vaa­tio on kan­nat­ta­vaa yhdel­le maal­le, joka pys­tyy hyö­ty­mään mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Kaik­kien ryh­tyes­sä sii­hen kaik­ki kär­si­vät. Täl­lai­nen tuot­taa pysy­vän laman.

    Entä miten sisäi­set deval­vaa­tiot vai­kut­tai­si­vat euro­mai­den kykyyn kil­pail­la raha­liit­toon kuu­lu­mat­to­mien mai­den kans­sa? Kii­na, USA, Japa­ni, muu Eurooppa…

    1. Sisäi­nen deval­vaa­tio ei auta kil­pai­lus­sa muu­ta maa­il­maa vas­taan, kos­ka se siir­tyy suo­raan euron kurs­siin. Eikä ainoas­taan suo­raan vaan odo­tus­ten vuok­si vähän suurennettuna.

  59. Tuo­ma­sO:
    Hyvä kirjoitus.

    Aiheen ohi pak­ko mai­ni­ta nyt viik­ko­jen häi­riön jäl­keen, että tuo Twiit­ti­ni-laa­tik­ko tuos­sa oikeal­la häi­rit­see luke­mi­seen kes­kit­ty­mis­tä yllät­tä­vän pal­jon. Mitään hyö­tyä ei aina­kaan minul­le sii­tä vie­ri­ty­sa­ni­maa­tios­ta ole.

    Nap­paat hii­rel­lä kiin­ni selai­men ikku­nan oike­aan lai­taan ja kaven­nat ikku­nan tämän pals­tan kokoi­sek­si. Sii­nä se.

  60. Yri­tys­tu­kien koko­naan lopet­ta­mi­nen kuu­luu samaan oikeis­to­hen­ki­seen lin­jaan, jos­sa val­tion roo­lia yri­te­tään saa­da mini­miin. Usko­taan, että mark­ki­nat hoi­taa kaik­ki hommat.

    Mut­ta monet esi­mer­kit kuten Japa­nin ja Kii­nan talou­den nousut osoit­ta­vat sen, että kyl­lä jul­ki­sil­la tuki­ra­hoil­la on mer­ki­tys­tä. Kysy­mys on enem­män­kin tuki­ra­ho­jen vii­saas­ta käytöstä.

    Monet kas­va­vat tule­vai­suu­den toi­mia­lat ovat usein alus­sa kan­nat­ta­mat­to­mia. Joten yri­tys­tu­kia pitäi­si jakaa siten, että van­hoil­ta kan­nat­ta­vil­ta toi­mia­loil­ta siir­re­tään rahaa uusil­le vie­lä kan­nat­ta­mat­to­mil­le kas­va­vil­le menestystoimialoille.

    Yri­tys­kon­ser­nien port­fo­lio­joh­ta­mi­ses­sa puhut­tiin taka­vuo­si­na rahan siir­ros­ta van­hoil­ta lyp­sy­leh­mil­tä uusil­le tähdille.

    Mut­ta vai­ke­aa tie­ten­kin on tie­tää mil­loin mikä­kin uusi toi­mia­la läh­tee len­toon. Ja on myös näh­ty, että van­hoik­si kuo­le­ma­na­loik­si tuo­mi­tut toi­mia­lat saat­ta­vat nopeas­ti uudis­tua menestystarinoiksi. 

    Lisäk­si suh­dan­tei­ta kan­nat­tai­si myös aja­tel­la. Laman aika­na ei kan­nat­tai­si ryh­tyä aja­maan alas tiu­kal­la lin­jal­la van­ho­ja työ­paik­ko­ja. Ne toi­met pitäi­si teh­dä noususuh­dan­tees­sa. Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sil­loin polii­ti­kot eivät ajat­te­le leik­kauk­sia eikä uudis­tuk­sia vaan pel­käs­tään rahan jaka­mis­ta. Ja samaan vir­hee­seen sor­tu­vat lii­an usein myös ahneet iso­palk­kai­set yritysjohtajat.

  61. Ei tuot­ta­van ja jär­ke­vän työn kek­si­mi­sen työt­tö­mil­le pitäi­si olla mil­lään taval­la vai­ke­aa, jos loo­gi­ses­ti seu­raa lis­taa yhteis­kun­tam­me pahim­mis­ta ongelmista.
    On kau­hea kes­tä­vyys­va­je seu­rauk­si­neen, se joh­tuu ikään­ty­mi­ses­tä. Tilan­net­ta pitää hel­pot­taa piden­tä­mäl­lä työ­uria, mut­ta ongel­ma­na täs­sä on töis­sä jaksaminen.
    Töis­sä jak­sa­mis­ta pitää hel­pot­taa palk­kaa­mal­la kaik­ki työt­tö­mät, vaik­ka osin yhteis­kun­nan tuel­la, työ­pai­koil­le työssäjaksamisavustajiksi.
    Ei sii­nä oikeas­taan muu­ta tarvita.

  62. Vän­kä­sin vuo­sia sitä vas­taan, että EKP ottai­si nomi­naa­li­sen kas­vun tar­ge­tin. Olen edel­leen­kin sitä vas­taan pit­kän aika­vä­lin stra­te­gia­na, mut­ta raha­po­li­tii­kan oli­si hyvä Euro­ta­sol­la nyt akti­voi­tua. Sitä on hitaas­ti ja sala­vih­kai­ses­ti kyl­lä toteu­tet­tu­kin, mut­ta mark­ki­noil­le on halut­tu antaa sil­ti kuva, että ollaan inflaa­tio­hauk­ko­ja, joten raha ei ole liik­ku­nut ihan niin ripeäs­ti kuin “pitäi­si”.

    Osmo on oikeas­sa sii­nä, että finans­si­krii­sin sadat mil­jar­dit ovat pik­ku­ra­haa ver­rat­tu­na BKT:n bil­joo­niin (eli tuhan­siin mil­jar­dei­hin). Täs­sä nyt on vaan sel­lai­nen aika kes­kei­nen ongel­ma, että pel­kään että mis­tä sitä lisä­ar­voa kulu­tet­ta­vak­si tulee? 

    Sisäi­set deval­vaa­tiot tar­koit­ta­vat sitä, että kulu­tus­ta ja kus­tan­nus­ta­soa kar­si­taan. Väi­te että tämä kur­jis­taa kaik­kia, ei oikein ole tot­ta. Ei hyvin­voin­ti syn­ny sii­tä, että kulu­te­taan mitä tahan­sa, vaan sii­tä että voi­daan kulut­taa sel­lai­sia asioi­ta joil­la on elä­män­laa­dun kan­nal­ta jotain posi­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä. Jos kaik­ki tyy­ty­vät vähem­pään, niin kaik­ki voit­ta­vat ihan samal­la taval­la kuin yksi­lö voit­taa sii­nä että hän tyy­tyy vähempään. 

    EKP voi tosi­aan aut­taa täs­sä sil­lä, että rahaa on nomi­naa­lis­ten sitou­mus­ten täyt­tä­mi­seen. Vaik­ka olen itse jos­sain mää­rin “inflaa­tio­hauk­ka”, niin taval­laan sisäi­nen deval­vaa­tio — jos sii­tä seu­raa deflaa­tio — on vie­lä epä­rei­lum­pi impli­siit­ti­nen uudel­leen­neu­vot­te­lu lai­naeh­doil­le kuin inflaa­tio, kos­ka inflaa­tio­ta vas­taan yleen­sä voi suo­jau­tua, velal­li­sel­la ei ole mitään kei­noa suo­jau­tua deflaa­tiol­ta. Muu­ten kuin alun­pe­rin­kin olla otta­mat­ta lai­naa, mut­ta tämä nyt on aus­te­ri­ty-mora­lis­mia. Vaik­ka kat­son­kin että jul­kis­ta sek­to­ria pitäi­si kuo­hia, pai­koin rajus­ti­kin, niin en näe täs­sä mora­lis­mis­sa mitään mieltä. 

    Olen jo aiem­min urput­ta­nut suo­ma­lai­sen kor­po­ra­tis­min ja suu­ruu­den­pal­von­nan hai­tois­ta. Suo­ma­lai­sel­le polii­ti­kol­le ja AY-jyräl­le iso fir­ma joka työl­lis­tää 10 000 on pal­jon tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­pi kuin 100 yri­tys­tä työl­lis­tä­mäs­sä 100 hen­keä per yri­tys. Täl­le on seli­tyk­se­nä se, että a) iso­ja mono­liit­te­jä tykä­tään pal­voa kos­ka on alem­muus­komplek­si b) mono­liit­te­jä on hel­pom­pi kupa­ta, ja c) niil­lä voi päteä. Kun­nal­li­sel­la tasol­la tämän näkee esi­mer­kik­si sii­nä vaik­ka Pris­ma tai City­mar­ket­ti pel­lol­la on kun­ta­päät­tä­jäl­le henk­se­lei­den pau­kut­te­lun paik­ka, vaik­ka se työl­lis­täi­si puo­let sii­tä mitä sen syr­jäyt­tä­mät kau­pat ja ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­naan lisäi­si vaik­ka ben­sa­ku­lu­ja jne koko kuntaan. 

    Tämä näkyi myös sii­nä miten STX:n lai­va­ti­lauk­seen suh­tau­du­taan ja miten edel­leen päh­käil­lään kabi­ne­teis­sa sitä miten saa­tai­siin jos­tain “uusi nokia”. Suo­mi ei tar­vit­se uut­ta Noki­aa, ja minus­ta his­to­rian­kir­joi­tus jos­sa Nokia “pelas­ti Suo­men” on revi­sio­nis­mia. Monel­la paik­ka­kun­nal­la sof­ta­teol­li­suus on pääs­syt kukois­ta­maan vas­ta kun Nokia on lait­ta­nut pil­lit pus­siin. Pie­nis­sä fir­mois­sa insi­nöö­rit teke­vät oikei­ta töi­tä eivät­kä odot­te­le YT-lot­toar­von­nan tulok­sia vuo­des­ta toi­seen lamaantuneena. 

    Saa­ri­kan­gas kiteyt­ti hom­man niin, että yhden STX:n tilauk­sen työl­lis­tä­vän vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­mi­sek­si tar­vit­tai­siin “tuhat Rovio­ta”, ilmei­ses­ti kuvi­tel­leen ole­van­sa nok­ke­la. Roviol­la on 500 työn­te­ki­jää, joten todel­li­nen suh­de­lu­ku on 40. Ja jo 40 saman­ta­sois­ta fir­maa tuot­tai­si pait­si yli kol­min­ker­tai­sen lii­ke­vaih­don ver­rat­tu­na yhteen STX:n tilauk­siin, täs­tä oli­si huo­mat­ta­van pal­jon suu­rem­pi osa aito­ja vien­ti­tu­lo­ja, ja lii­ke­voi­ton olles­sa yli 60 pro­sent­tia lii­ke­vaih­dos­ta, inves­toin­ti- ja kas­vu­mah­dol­li­suu­det ihan eri sfää­reis­sä. Yksi­kin Rovio itsea­sias­sa tuot­taa enem­män voit­to­ja ja tosia­sial­li­sia vien­ti­tu­lo­ja kuin koko hiton telakka. 

    Meil­lä on sel­lai­nen kum­mal­li­nen kuvi­tel­ma, että kaik­ki muu kuin iso­jen mate­ri­aa­li­möyk­ky­jen kokoon­pa­no savun ja kipi­nöi­den len­täes­sä tai muu­ten iso­jen konei­den pyö­ries­sä on aino­aa “oike­aa” vau­raut­ta. Täl­lai­ses­ta fetis­sis­tä nyt ihan eka­na pitäi­si pääs­tä eroon.

  63. Ja siis yllä­ole­vaa ei nyt pidä lukea minään ras­kaan teol­li­suu­den hauk­ku­mi­se­na. Ras­kas teol­li­suus ja “savua­va ja kipi­nöi­vä” teol­li­suus on ihan OK, mut­ta sitä voi tie­na­ta muul­la­kin taval­la. Ja se on työl­li­syy­den kan­nal­ta ihan se ja sama, min­kä­ko­koi­sis­sa yri­tyk­sis­sä ne työn­te­ki­jät ovat, jos ne yri­tyk­set tuot­ta­vat omis­ta­jil­leen voit­to­ja ja mak­sa­vat palk­ko­ja, näis­tä mak­se­taan verot. Ei sil­lä, että vero­jen­mak­su oli­si joku itse­tar­koi­tus tai hyvin­voin­nin läh­de, mut­ta jää­pä­hän vähem­män vajei­ta pai­kat­ta­vak­si myöhemmin.

  64. ” Suo­mel­le lama mak­saa jo nyt kak­si­kym­men­tä mil­jar­dia euroa mene­tet­ty­nä tulo­na joka vuo­si, mut­ta meil­lä jak­se­taan huu­taa pää punai­se­na jois­ta­kin kym­me­nis­tä mil­joo­nis­ta, jot­ka jää­vät saa­mat­ta kor­koi­na, kun Krei­kan lai­naeh­to­ja helpotetaan.”
    Osmo, täs­sä logiik­ka­si pet­tää, kun puo­lus­te­let STX tela­kan lai­nan epäämistä.

  65. Kii­tos taas hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta Osmo!

    Sääs­tö­jä kun hae­taan niin aina tulee esiin tämä syn­ti­puk­ki nimel­tä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tuk­set. Jul­ki­sen sek­to­rin koro­tuk­set ovat kal­lii­ta sen vuok­si, että siel­lä työs­ken­te­lee niin tuhot­to­man pal­jon ihmi­siä, että pro­sen­tin nousu pal­kois­sa on pie­neh­kös­sä sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä kus­tan­nuk­sel­taan n. mil­joo­nan. Yksit­täi­sen työn­te­ki­jän kan­nal­ta tämä on aivan nap­pi­kaup­pa, kuten jokai­nen mate­ma­tiik­kan­sa käy­nyt ymmär­tää, että 2500 € pal­kas­sa koro­tus on sen 25 euroa. Nykyi­sel­lä inflaa­tio­tah­dil­la ja kiris­ty­vien vero­jen aika­na tuo pro­sen­tin koro­tus ei tuo lisää osto­voi­maa vaan menee kus­tan­nus­nousu­jen kat­ta­mi­seen. Eli ei sil­lä Sari Sai­raan­hoi­ta­ja juu­ri rikas­tu, joten eikö­hän unoh­de­ta tämä peu­ka­lo­ruu­vi ja kes­ki­ty­tä olennaiseen.

    Sen sijaan jul­kis­ta sek­to­ria, ja eten­kin sosi­aa­li ja ter­veys­huol­toa vai­vaa vaka­va raken­teel­li­nen tehot­to­muus ja kus­tan­nus­ten hal­lit­se­ma­ton kas­vu. Tämä on huo­mat­ta­vas­ti moni­mut­kai­sem­pi asia ja edel­lyt­tää roh­ke­aa raken­teel­lis­ta uudis­ta­mis­ta. Mm. sai­raan­hoi­to­pii­reis­tä on teh­ty syn­ti­puk­ki kus­tan­nus­ten kas­vuun, mut­ta todel­lis­ta ongel­maa oli­si syy­tä etsiä sii­tä, että ter­veys­pal­ve­lui­den kysyn­tä kas­vaa ja kun­nat kau­nis­te­le­vat omaa taset­taan ter­veys­pal­ve­lui­den alibudjetoinnilla. 

    Ensim­mäi­se­nä tuli­si lait­taa siis sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den rahoi­tus uuteen uskoon, esim. Ruot­sia matkien.

  66. Vihe­rins­si: Haluat­ko vie­lä ava­ta sitä, mikä maa on mal­li­na “nor­maa­lil­le euroop­pa­lai­sel­le palvelutaloudelle”?

    No Ruot­si tulee mie­leen. Maan vien­ti­tuot­tei­den kär­keä on nyt esi­mer­kik­si kaup­pa­kon­sep­tit. Kau­pun­gis­tus­mi­sas­te muu­ten jotain pääl­le 80%, Suo­mes­sa ulko­muis­tis­ta edel­leen alle 70%.

    Vaik­ka­pa näin:

    Tär­keim­pien tuo­tan­to­sek­to­rien — alku­tuo­tan­to, jalos­tus, pal­ve­lut — kes­ki­näi­nen suh­de on muut­tu­nut vii­meis­ten 30 vuo­den aika­na rat­kai­se­vas­ti. Suo­mi on muut­tu­nut maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­nak­si, ja sik­si myös lii­ken­teel­li­set tar­peet ovat muut­tu­neet. Alu­eel­li­set erot ovat kui­ten­kin merkittäviä…

    Suo­mi on euroop­pa­lai­sit­tain tar­kas­tel­len suu­ri ja har­vaa­na­sut­tu maa. Suo­men teol­li­suus­toi­min­ta on jakau­tu­nut lähes koko maan alu­eel­le. Kul­je­tus- ja lii­ken­ne­vir­rat ovat pää­osin pie­niä ja etäi­syy­det pitkiä.

    Suo­men maan­tie­teel­li­sen ase­man vuok­si kul­je­tus­ten mer­ki­tys ulko­maan­kau­pas­sa on huo­mat­ta­va. Yksi­tyi­sis­tä kulu­tus­me­nois­ta lii­ken­teen osuus on noin vii­den­nes. Maan­tie­teel­li­set sei­kat, kuten Suo­men sijain­ti Euroo­pan reu­na-alu­eel­la, liit­ty­vät pysy­väs­ti kul­je­tus­ten toi­min­taym­pä­ris­töön ja muut­tu­vat vain hitaas­ti. Suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kil­pai­lu­ky­vyn lisä­ra­si­tuk­se­na ovat kul­je­tuse­täi­syys, aika­vii­ve ja kus­tan­nuk­sia lisää­vät ilmas­to-olo­suh­teet. Suo­mi on Kes­ki-Euroop­paan ver­rat­tu­na hyvin harvaanasuttu…

    Yhteis­kun­ta on aset­ta­nut tavoit­teek­si ihmis­ten hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen ja edel­ly­tys­ten luo­mi­sen sen perus­ta­na ole­val­le tuo­tan­to­toi­min­nal­le koko val­ta­kun­nan alu­eel­la. Tämä onkin mer­kin­nyt huo­mat­ta­vaa panos­tus­tar­vet­ta lii­ken­tee­seen ja kul­je­tuk­siin… Suo­men kal­tai­sel­ta pie­nel­tä maal­ta kil­pai­lus­sa menes­ty­mi­nen edel­lyt­tää jat­ku­vaa tehok­kuu­den lisää­mis­tä sekä sisäi­sis­sä että ulko­maan kaup­paa, eri­tyi­ses­ti vien­tiä, pal­ve­le­vis­sa kuljetuksissa.

    Suo­mes­sa logis­tiik­ka­kus­tan­nus­ten osuus yri­tys­ten lii­ke­vaih­dos­ta on kes­ki­mää­rin 11 pro­sent­tia, kun se Kes­ki-Euroo­pas­sa on 4–8,5 pro­sent­tia. Ero joh­tuu pait­si maan­tie­teel­li­sis­tä olo­suh­teis­ta myös Suo­men teol­li­suu­den alhai­ses­ta jalos­tusas­tees­ta… Koti­maan kul­je­tus­suo­ri­te asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na on 1,9‑kertainen EU:n kes­kiar­voon verrattuna.

    EK:n mukaan logis­tiik­ka­kus­tan­nus­ten osuus muu­ten 14%. Maan­tie­teel­le ei voi mitään, mut­ta kyl­lä me teh­dään tuo har­va asu­tus ja pit­kät etäi­syy­det ihan itse­kin. Kau­pun­ki­seu­tu­ta­sol­la suo­ma­lai­sit­tain tiheä Hel­sin­gin seu­tu on tihey­del­tään ja siten kul­je­tus­kus­tan­nuk­sil­taan hyvää ame­rik­ka­lais­ta tasoa, eli umpi­sur­kea, puhu­taan suu­ruus­luo­kas­ta pari-kol­me BKT% eroa ihan kes­ki­ver­toon vas­taa­van kokoi­seen euroop­pa­lai­seen kaupunkiin.

    Ja toi näkyy ihan kai­kes­sa. Teol­li­suu­den­kin kus­tan­nuk­sis­sa, kau­pan kulut­ta­ja­hin­nois­sa, jake­lu­kus­tan­nuk­sis­sa, vaih­to­ta­sees­sa­kin, jne. ja tie­ten­kin indi­koi myös pie­nem­piä asia­kas­vir­to­ja eli huo­nom­paa pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuut­ta, sekä kul­kee käsi kädes­sä pie­nem­pien kasaan­tu­mis­hyö­ty­jen kans­sa. Mitäs me teh­dään asial­le? No tue­taan nime­no­maan pit­kiä kul­je­tuk­sia, työ- ja asioin­ti­mat­ko­ja ja kaa­voi­te­taan kaik­kea muu­ta pait­si tii­vis­tä. Pää. Sei­nä. Kipu.

    Jos suo­ma­lai­sel­la ihan oikeas­ti menee liik­ku­mi­seen pari­kym­men­tä pro­sent­tia tulois­taan, niin tar­vit­see­ko ihme­tel­lä min­kä takia tämä on ehkä Euroo­pan ankein kulut­ta­ja­mark­ki­na muil­le yksi­tyi­sil­le pal­ve­luil­le? Mul­la mak­saa liik­ku­mi­nen pari pro­sent­tia tulois­ta, enkä voi sanoa pis­tä­vä­ni tuo­ta ero­tus­ta sukan varteen.

    Eivät mei­dän ongel­mam­me ole mei­dän omiam­me. Sak­sal­la menee hyvin, Ruot­sil­la menee hyvin. Kum­mal­la­kin on vah­va teol­li­suus, Sak­sa on pitä­nyt työ­voi­man hin­nan aisois­sa ja on muu­ten mei­tä tehok­kaam­pi yhteis­kun­ta. Ruot­sa­lai­sil­la taas on hiu­kan toi­nen läh­tö­ti­lan­ne esi­mer­kik­si yksi­tyis­ten pää­omien suh­teen kuin meillä.

    En näe, että oli­si mitään meil­le hel­pos­ti kopioi­ta­vaa mal­lia. Toki sekä Ruot­sis­ta että Sak­sas­ta oli­si meil­le pal­jon opit­ta­vaa, mut­ta ehkei se niin­kään lii­ty yhteis­kun­nan elin­kei­no­ra­ken­tee­seen sinänsä.

    Ei minul­la ole tie­ten­kään mitään teol­li­suut­ta vas­taan ja se on monel­la taval­la raken­teel­li­ses­ti tär­keä osa talout­ta. Mutta:

    Ensin­nä­kin Ruot­sis­sa tai Sak­sas­sa on hyvin vai­kea näh­dä mitään teol­li­syys­työ­paik­ko­jen kas­vua.

    Toi­sek­si teoll­li­suu­den suh­teel­li­nen mer­ki­tys on pie­nen­ty­nyt niin Sak­sas­sa kuin Ruot­sis­sa vaik­ka las­ku näyt­tää näis­sä mais­sa pysähtyneen.

  67. Nyt Osmo hauk­ka­sit sen ver­ran ison palan kakus­ta, että vas­tauk­set sir­pa­loi­tuu väki­sin­kin. Kuten esi­mer­kik­si har­maan talou­den kuriin saa­mi­nen, kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta ei rat­kai­se kan­san­ta­lou­den koko ongelmaa. 

    Pitäi­si­kö pikem­min­kin läh­teä sii­tä, mil­tä haluam­me Suo­men näyt­tä­vän vaik­ka­pa 20 tai 30 vuo­den kulut­tua? Kun täs­tä löy­tyy edes jon­kin­moi­nen yksi­mie­li­syys, on hel­pom­pi läh­teä etsi­mään kei­no­ja tuon vision toteut­ta­mi­sek­si. Ehdot­ta­ma­ni aika­jän­ne on pit­kä, mut­ta näh­däk­se­ni viit­taat nyt sen ver­ran isoi­hin asioi­hin, että nii­den muut­ta­mi­nen ei onnis­tu vuo­des­sa tai paris­sa mitenkään.

    Tie­dän, että näin ei poli­tii­kas­sa yleen­sä toi­mi­ta, hom­ma on pikem­min­kin reak­tii­vis­ta, teh­dään ja toi­mi­taan sit­ten kun joku teki­jä sii­hen pakot­taa. Niin­pä tou­hu on pahim­mil­laan suun­nit­te­le­ma­ton­ta ja seka­vaa — kuvan­nee hyvin nykyis­tä tilan­net­ta. Mut­ta oli­si muka­va kokeil­la, saa­daan­ko näin edes kar­kean tason visio aikai­sek­si, jos­ta jat­kaa eteenpäin.

  68. Taval­li­nen Tek­nik­ko:

    Nyt vaan on ajat niin, että työ­tö­mät pan­naan mak­sa­maan hyvin­voin­nis­taan (Nii­nis­tön 1.1.2013 kuvaa­maan oles­ke­lua yhteis­kun­nas­sa) teke­mäl­lä tyh­jää. Aika har­vi­nais­ta sinääl­lään. Että esim. katu­lyh­ty­jen var­tio­mis­työl­lä saa­daan työt­tö­mät työl­lis­ty­mään “jär­ke­väs­ti”. Miten­hän Nii­nis­tö työl­lis­täi­si työt­tö­mät jär­ke­vään ja tuot­ta­vaan työhön.

    Eikö oli­si hyvä läh­tö­koh­ta että jokai­nen kan­tai­si oman kor­ten­sa ja teki­si työl­lä sen rahan mitä elä­mi­seen tar­vit­see? (Sai­raus, opis­ke­lu, elä­ke­läi­syys toki ottaen huomioon)

    Nyt jos työ­tä ei löy­ty, jär­jes­tä­köön yhteis­kun­ta sit­ten jotain kun­nes löy­tyy. Kai tämä oli­si parem­pi mal­li kuin antaa ilmais­ta rahaa kou­raan vastikkeetta. 

    Toi­nen ongel­ma on että kyl­lä mä tun­nen mon­ta työ­tön­tä jot­ka eivät oikeas­taan edes eti töi­tä, kos­ka menee ihan ok ja on pal­jon vapaa-aikaa. Vapaa-ajan viet­tä­mi­nen ja lep­pois­ta­mi­nen on ihan ok jut­tu, kun­han ei samaan aikaan vaa­di­ta mui­ta teke­mään töi­tä sun puolesta.

  69. Kon­kre­ti­aa on help­po vaa­tia, mut­ta voi­han toi­men­pi­tei­tä itse­kin kom­ment­tio­sios­sa esittää.

    Mark­ki­nois­ta:

    Sen sijaan että Esko Ahon hyvien vel­jien hen­ges­sä yksi­tyis­te­tään jul­ki­set pal­ve­lut luon­nol­li­sik­si mono­po­leik­si, pure­taan­kin laki­sää­tei­set mono­po­lit ja kar­tel­lit. VR, aptee­kit, tak­sit, Mat­ka­huol­to, Veik­kaus, RAY… kaik­kien aika on siir­tyä his­to­ri­aan. Tämä ei sil­ti tar­koi­ta vod­kaa ruo­ka­kaup­poi­hin, vaan esim alko­ho­li­kau­pan toi­min­ta voi edel­leen olla luvan­va­rais­ta ja säänneltyä.

    Mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­tö ja har­maa talous pitää saa­da lop­pu­maan. Ennen lain­sää­dän­nön muut­ta­mis­ta pitää val­vo­vil­le viran­omai­sil­le myön­tää tar­vit­ta­vat resurssit.

    Yris­tys­tu­kien leik­kaa­mi­sen voi aloit­taa tuo­te­ke­hi­tys­tuis­ta, jot­ka alal­le pyr­ki­vien star­tu­pien estee­nä ovat hai­tal­li­sia mark­ki­noi­den ja kan­san­ta­lou­den kehitykselle.

    Rahoi­tuk­ses­ta:

    Vero­tuk­sen tulee ohja­ta yri­tys­tä kas­vuun taseen kas­vat­ta­mi­sen sijaan. Lis­ta­tun ja lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen vero­koh­te­lu yhte­näis­te­tään, eli lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen osin­ko­jen osit­tai­nen verot­to­muus poistetaan.

    Jouk­ko­ra­hoi­tus lail­li­sek­si. Ker­too jotain maan tilas­ta, että rahat­to­mil­le saa myön­tää pika­vip­pe­ja, mut­ta kir­jai­li­ja ei saa hakea kir­jal­len­sa etu­kä­teen luki­joil­ta rahoitusta.


  70. Val­tio ottaa tänä vuon­na vel­kaa vähin­tään seit­se­män mil­jar­dia euroa. Pel­kään pahoin, että tämä on raken­teel­lis­ta ali­jää­mää, joka mei­dän on kurot­ta­va kiin­ni vero­ja korot­ta­mal­la ja meno­ja leik­kaa­mal­la – tai teh­tä­vä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, jot­ka vähen­tä­vät raken­teel­lis­ta alijäämää.

    Pel­kään pahoin”. Sen­tään. Har­va polii­tik­ko uskal­taa sanoa tätä järi­syt­tä­vää fak­taa ääneen täl­lä­kään varmuustasolla.

    Eikö täs­sä oli­si riit­tä­vän kon­kret­ti­nen motii­vi ja koh­ta läh­teä uudis­ta­maan Suo­mi-nimis­tä toi­mi­jaa? Hyväk­sy­tään, että sen on tul­ta­va toi­meen omil­laan, aivan kuten mikä tahan­sa talous, sinun tai minun, ilman mah­dol­li­suut­ta vip­pas­kons­tei­hin kuten rahan pai­na­mi­nen kes­kus­pan­kin toi­mes­ta tms. Tulot vas­taa­maan meno­ja JA menot vas­taa­maan tuloja.

    Edel­leen ehdot­tai­sin, että kor­jaus­toi­men­pi­teis­sä otet­tai­siin huo­mioon se tosia­sia, että tämä maa on jäl­ki­teol­li­nen yhteis­kun­ta, jos­sa infra­struk­tuu­ri on raken­net­tu ja ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen elin­ta­so saa­vut­ta­nut ja ylit­tä­nyt sen rajan, joka mah­dol­lis­taa onnel­li­sen elä­män. Joten ei enää hui­ja­ta itseäm­me vaan unoh­de­taan lopul­ta­kin vaih­toeh­to­jen jou­kos­ta se naii­vi olet­ta­ma, että lisää mitä tahan­sa kulut­ta­mal­la ja entis­tä enem­män “töi­tä” teke­mäl­lä kaik­ki ratkeaisi.

    Raken­nus­työ on teh­ty. On aika kes­kit­tyä yllä­pi­tä­mään onneam­me ja sopeut­taa yhteis­kun­ta ja sen meka­nis­mit ja resurs­sit val­lit­se­vaan olo­ti­laan. Ker­ran vuo­des­sa jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le han­kit­tu uusi kii­na­lais­ten teke­mä iPad ei raken­teel­lis­ta ali­jää­mää poista.

  71. Näyt­tää sil­tä, että Var­tiai­sen kyvyt ja aja­tuk­set täh­tää­vät sii­hen, että ihmi­siä voi kar­koit­taa työ­pai­kas­ta kiusaa­mal­la ja ihmi­sar­voa polkemalla.
    Aina­kin hän kehui näin tapah­tu­neen enti­ses­sä työ­pai­kas­sa KOnjunkturinstituutissa

    Ja työt­tö­mät pitää pis­tää kai­va­maan aamul­la kuop­pa ja täyt­tä­mään se iltapäivällä.…

    Näin Suo­mi pelastuu.….

  72. Ris­to: Tar­vit­sem­me­ko todel­la EU:lle kykyä teh­dä entis­tä nopeam­min ja tehok­kaam­min Euroo­pan talout­ta tuhoa­via päätöksiä?

    Ehkä ne pää­tök­set oli­si­vat tie­tyl­le osal­le Euroop­paa hyväk­si, mut­ta Suo­mel­le tuhoi­sia. Olen aina vas­tus­ta­nut Euroo­pan Unio­nin liit­to­val­tio­ta. Tänä vuon­na näin ensim­mäis­tä ker­taa tut­ta­val­la EU:n ruo­ka-apu paket­te­ja, mikä hätkähdytti.

    http://www.vino.fi/blog/2012/12/04/vihreat-nuoret-euroopan-unionista-liittovaltio/

    Rei­lu vuo­si sit­ten kir­joi­tin tääl­lä että näen nyt Euroo­pas­sa aseel­lis­ten konflik­tien mah­dol­li­suu­den. Ja Hesa­ris­sa­kin mai­nit­tiin nyt että Euroop­pa on punai­sel­le Ris­til­le poten­ti­aa­li­nen kriisialue.

    Nyt olen jou­lu­kuus­sa alka­nut ymmär­tä­mään kuin­ka aseel­li­set sepa­ra­tis­ti­jär­jes­töt syn­ty­vät. Tuos­ta voit­te pää­tel­lä mie­li­pi­tee­ni EU:n liittovaltiosta.

  73. On iso­jen uudis­tus­ten aika. Suo­mi ero­aa euros­ta, kos­ka jär­jes­tel­mä on vial­li­nen ja joh­to epä­pä­te­vä tai kor­rup­toi­tu­nut. ELYt ja AVIt pure­taan aina­kin siten, että Tem­mi ei pää­tä ympä­ris­tö­hal­lin­non ym. rahois­ta. Jul­kis­ra­hoit­tei­nen sek­to­ri­tut­ki­mus lope­te­taan tut­ki­muk­sen riip­pu­mat­to­muu­den takaa­mi­sek­si — ote­taan takai­sin käyt­töön komi­tea­mie­tin­tö­jär­jes­tel­mä laa­ja-alai­sen ja tas­a­puo­li­sen lain val­mis­te­lu­työn takaa­mi­sek­si. Jul­ki­sen sek­to­rin meno­ja lei­ka­taan inflaa­tion avul­la. Kun­ta­uu­dis­tus lope­te­taan, ja anne­taan tehok­kaim­man orga­ni­saa­tion voit­taa luo­pu­mal­la ter­vey­den­huol­lon pak­ko­lii­tok­sis­ta. Teh­dään kui­ten­kin pak­ko­lii­tok­sia tiet­ty­jen aluei­den osal­ta infran tehok­kuu­den tur­vaa­mi­sek­si. Sit­ra ja muut vero­ra­ho­ja käyt­tä­vät sil­li­sa­laa­tit lope­te­taan ja lisä­tään minis­te­röi­den vas­tuu­ta tuis­ta teh­den tuki­ver­kos­to läpi­nä­ky­väk­si. Lei­ka­taan val­tio­no­suuk­sia nii­den kun­tien osal­ta, joi­den laki­sää­tei­set menot suh­tees­sa koko­nais­me­noi­hin ovat alle tie­tyn rajan. Teh­dään eri­tyis­tar­kas­tus/-sel­vi­tys työ­elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä ja yksin­ker­tais­te­taan jär­jes­tel­mää. Ote­taan säh­kön siir­to­verk­ko val­tiol­le ja kan­sal­lis­te­taan vesi­voi­ma. Teh­dään riip­pu­mat­to­muus­sel­vi­tys koko jul­ki­sen sek­to­rin osal­ta tuo­miois­tuin­lai­tos­ta myö­ten. Sel­vi­te­tään kaik­ki ne lain­sää­dän­nöl­li­set sei­kat, jot­ka aiheut­ta­vat eri väes­tö­ryh­mien syr­jin­tää työ­mark­ki­noil­la. Jat­ke­taan ympä­ris­to­ve­ro­tuk­sen pai­not­ta­mis­ta sel­vit­täen mah­dol­li­suuk­sia progres­sion liit­tä­mi­sek­si osak­si kulutusverotusta.Terästetään kulut­ta­jan­suo­jaa vas­ta­pai­nok­si vähäi­sel­le kil­pai­lul­le. Noo vit­si vit­si. Lei­ka­taan palk­ko­ja eri­tyi­ses­ti iäk­käil­tä ihmi­sil­tä ja pot­ki­taan poruk­kaa pois jul­ki­sen sek­to­rin suo­rit­ta­val­ta portaalta.

  74. Ympä­ris­tö­ve­rot vai­kut­ta­vat ALV:n tavoin, eten­kin pie­ni­tu­loi­siin joil­la ei vält­tä­mät­tä ole varaa uusim­paan ener­gia­te­hok­kaim­paan tekniikkaan.

    1. Ympä­ris­tö­ve­roil­la ja alv:llä on saman­lai­sia tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sia, mut­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set voi­daan aina kom­pen­soi­da. ALV vai­kut­taa työn vero­kii­laan eri taval­la, eikä sen kom­pen­soin­ti on hankalampaa.Kun mata­la­tuot­toi­sen työn kan­nat­ta­vuus on nyt­kin heik­koa, alv:n koro­tus tekee sii­tä entis­tä heikompaa.

  75. KariS:
    “Eihän Aho sano­nut oikeas­taan kuin, että menee huo­nos­ti eivät­kä ongel­mat rat­kea itses­tään, vaan tart­tis teh­dä jotain.”

    Sii­hen perään Soi­nin­vaa­ra lis­taa asioi­ta jois­sa menee huo­nos­ti, eikä esi­tä yhtään kon­kreet­tis­ta toi­men­pi­det­tä – siis ehdot­taa vain että tart­tis teh­dä jotain. Vero­tus­ta pitää Soi­nin­vaa­ran mukaan kiris­tää ja perään lue­tel­laan lähes kaik­ki vero­muo­dot – joi­ta ei sit­ten voi­da­kaan kiris­tää. Vain auto- ja alko­ho­li­ve­ro tai­si jää­dä mai­nit­se­mat­ta verois­ta joi­ta ei voi nostaa.

    Kun meil­lä on edus­kun­nas­sa­kin 200 tuol­lais­ta saman­ta­soi­ta päät­tä­jää, niin vaik­ka tart­tis teh­dä jotain niin ei teh­däk­kään mitään. Aina on joku pie­ni ääne­käs edun­val­von­ta­ryh­mä, joka torp­paa muu­tok­sen. Päät­tä­jät vain tans­si­vat nii­den tahtiin

    kyl­lä­hän se on tosi asia että nykyi­nen hal­li­tus on aivan yhtä sur­kea kuin se 80 luvun lopun hal­li­tus joka ajoi Suo­men suohon.Nykyiseltä hal­li­tuk­sel­ta ei ole tul­lut yhtään ehdo­tus­ta tilan­tee­seen kun työ­pai­kat ropi­se­vat tääl­tä. Tämä tilan­ne heik­ke­nee silmissä.Laivatilaus meni Rans­ka­lai­sil­le niin kaik­ki puhuu että ne otti sen väki­sin mis­tä se tie­de­tään kun kukaan ei tie­dä fak­to­ja vai tie­tää­kö Osmo. 50 mil­joo­naa oli nau­ret­ta­van pie­ni sum­ma ja tilaus oli­si tul­lut tela­kan joh­ta­jan mukaan.Kyllä Ahon hal­li­tus jou­tui teke­mään aivan val­ta­van työn edel­li­sen hal­li­tuk­sen jäljiltä.Iiro Vii­na­sel­le suu­ri kiitos.

  76. Suo­men talous kas­voi vuo­den 2007 paik­keil­la nopeam­min kuin suu­rin piir­tein min­kään muun maan talous. Sit­ten tapah­tui jotain, ja nyt olem­me kuu­lem­ma tip­pu­neet noin maa­il­man par­haas­ta rupusak­kiin. Jos esi­mer­kik­si Soi­nin­vaa­raa on usko­mi­nen, on teh­tä­vä val­tai­sia raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, jot­ta kil­pai­lu­ky­ky saa­tai­siin takaisin.

    Miten sit­ten tapah­tui 2007 jäl­keen, mitä tyh­myyk­siä Suo­men talou­des­sa ja raken­teis­sa tehtiin? 

    Hmm … minul­le tulee mie­leen lähin­nä toi finans­si­krii­si ja sit­ten euro­krii­si. Niis­tä seu­ra­si muis­taak­se­ni maa­il­man­laa­jui­nen taan­tu­ma ja eri­tyi­ses­ti inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­den kysyn­nän raju lasku.

    Suo­men raken­teet sen sijaan eivät ole mihin­kään muut­tu­neet, siis nämä, joi­den val­li­tes­sa Suo­mi kuu­lui maa­il­man kilpailukykyisimpiin.

    Sen kyl­lä uskon, että suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa on taas ollut niin vai­ke­aa että met­sään on men­ty. Ja sik­si, joo, sil­tä osin raken­tei­siin pitää puut­tua, että pal­kan­ko­ro­tuk­set ja muut kus­tan­nus­te­ki­jät jous­ta­vat paremmin.

    Soi­nin­vaa­ral­la on ketun­hän­tä kai­na­los­sa kun hän yrit­tää tuput­taa omia yleis­rat­kai­su­jaan väit­tä­mäl­lä suh­dan­ne­krii­siä raken­ne­krii­sik­si. Hän ei ole ainoa, mikä kan­nat­taa nyt pitää mielessä.

    En kui­ten­kaan väi­tä, että Suo­men raken­teet oli­si­vat ihan­teel­li­set, kau­ka­na sii­tä. Itse asias­sa Suo­mes­sa on pal­jon val­ta­van kal­lis­ta raken­teel­lis­ta tehot­to­muut­ta jota voi­si hyvin pur­kaa nyt, kun muu­ten­kin menee huonosti.

    Maa­ta­lous­tuet tule­vat tie­tys­ti ensim­mäi­se­nä mie­leen (joi­ta Soi­nin­vaa­ra ei edes mai­nit­se). Jos pääl­le lai­tet­tai­siin osa alue­tuis­ta, oli­si bud­jet­ti­va­je jo aina­kin brut­to­na las­ket­tu­na pai­kat­tu. Nuo­ri­so­työt­tö­myys on myös sie­tä­mä­tön eri­tyi­ses­ti sik­si, että se on ulko­lai­sis­ta esi­mer­keis­tä pää­tel­len korjattavissa.

    No, onnek­si Suo­mes­sa on tehot­to­muut­ta. Jos ei oli­si puret­ta­vaa, oli­sim­me pulas­sa tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä, kun on pitää jat­ku­vas­ti juos­ta nopeam­min pysyäk­seen pai­kal­laan vai miten se meni.

    Tosin voi täs­sä niin­kin käy­dä, että EU:ssa talou­del­li­nen toi­min­ta jat­kaa kes­kit­ty­mis­tään omien ikiai­kais­ten lakien­sa mukaan. Jos Suo­mi sil­loin tuo­mit­tu osoit­tau­tu­maan peri­fe­riak­si, tais­te­lu on jo mene­tet­ty. Sii­nä tapauk­ses­sa hyvän elin­ta­son peräs­sä pitää muut­taa kes­kuk­siin. Näin­hän se aina menee.

    Toi­von, että en kir­joi­tuk­sel­la­ni pilan­nut tunnelmaa.

  77. Elä­ke­vaa­ri:
    Es­ko Aho kir­joit­ti Vie­­ras­­ky­­nä-pals­­tal­­la (HS 29. 12.): “Ra­ken­teel­li­set heik­kou­det se­kä glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen ovat peit­ty­neet yk­si­tyi­sen ja jul­ki­sen ve­lan­oton luo­maan kup­laan sa­maan ta­paan kuin Suo­mes­sa 1980-lu­­vun lopulla.”

    Aina­kin val­tion velan osal­ta kir­joi­tus on täyt­tä pup­pua. Vuon­na 1990 val­tion velan mää­rä oli noin 9 mil­jar­dia euroa. Ahon hal­li­tuk­sen aika­na vuo­teen 1995 men­nes­sä val­tion vel­ka nousi 60 mil­jar­diin euroon. Ensi vuon­na se on 96 miljardia.Yksityisen velan mää­rä kyl­lä­kin kas­voi 1980 luvun lopul­la Hol­ke­rin hal­li­tuk­sen har­joit­ta­man “hal­li­tun raken­ne­muu­tok­sen” (lue­vää­rän talous­po­li­tii­kan) johdosta,johon kuu­lui mm. valuut­ta­sään­nös­te­lyn vää­rä­ai­kai­nen vapauttaminen.

    http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481

    Oli muu­ten sii­nä hal­li­tuk­ses­sa dema­ri val­va­rain­mi­nis­te­ri­nä jakoi rahaa sin­ne tänne

  78. Vero­ja ei pys­ty enää korot­ta­maan, vero­poh­jaa ja vero­ker­ty­mää voi ehkä vie­lä laa­jen­taa vähän.

    ALV:n koro­tuk­sis­sa tie on kul­jett lop­puun. Kunnl­lis­ve­ros­sa aivan sama asia mones­sa kun­nas­sa, 20 on ihan ylä­ra­jaa ja sen ylä­puo­lel­la jo krii­si­tun­nel­ma. Yhtei­sö­ve­ro­tuk­ses­sa ei myös­kään ole nos­ta­mis­ta enää.

    Jul­ki­sen puo­len tuot­ta­vuus. Hoi­ta­jia on paha vähen­tää, hyviä­kin esi­merk­ke­jä löy­tyy. 300 kun­taa on pahas­ti lii­kaa — jopa sen takia, että sil­loin aina­kin 30 000 kun­ta­päät­tä­jää pitäi­si saa­da ymmär­tä­mään vai­kei­den rta­kai­su­jen perus­teet ja seuraukset.

    Tulon­siir­to­ja ja pal­ve­lui­ta on lei­kat­ta­va, eikä vain perus­kou­lun luok­ka­koon kas­vat­ta­mi­sel­la. Julk­sien sek­to­rin palk­ko­ja on alen­net­ta­va kaut­ta lin­jan vaik­ka ovat­kin osin jo pieniä.

    Voi­vot­te­lun sijaan oli­si myös teh­tä­vä asioita.
    Asioi­ta on myös teh­tä­vä uusil­la tavoil­la, ihan kokonaan.

    Yli­opis­to­jen yrit­tä­jä­kou­lu­tuk­set ovat oikeas­ta assi­aa. Glo­ba­li­saa­tio tar­koit­taa sitä, että maa­han­muut­ta­jat ovat todel­la­kin voi­ma­va­ra, jota on käy­tet­tä­vä muu­hun­kin kuin sii­voa­mi­seen. Eikä yli­opis­to-opis­ke­li­joi­ta ole jär­keä pitää hapu­ri­lais­pai­kois­sa hom­mis­sa… Uuden suku­pol­ven jään­mur­ta­jien myyn­ti rat­kai­se mei­teol­li­suu­den tule­vai­suu­den eivät­kä lois­to­ris­tei­li­jät. Muu­ta­ma ikä­luok­ka voi käy­dä nel­jän kuu­kau­den intin — 60-luvul­la sekin jo kokeiltiin.

  79. Heik­ki S:
    Jul­ki­sen sek­to­rin koro­tuk­set ovat kal­lii­ta sen vuok­si, että siel­lä työs­ken­te­lee niin tuhot­to­man pal­jon ihmi­siä, että pro­sen­tin nousu pal­kois­sa on pie­neh­kös­sä sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä kus­tan­nuk­sel­taan n. mil­joo­nan. Yksit­täi­sen työn­te­ki­jän kan­nal­ta tämä on aivan nap­pi­kaup­pa, kuten jokai­nen mate­ma­tiik­kan­sa käy­nyt ymmär­tää, että 2500 € pal­kas­sa koro­tus on sen 25 euroa. Nykyi­sel­lä inflaa­tio­tah­dil­la ja kiris­ty­vien vero­jen aika­na tuo pro­sen­tin koro­tus ei tuo lisää osto­voi­maa vaan menee kus­tan­nus­nousu­jen kat­ta­mi­seen. Eli ei sil­lä Sari Sai­raan­hoi­ta­ja juu­ri rikas­tu, joten eikö­hän unoh­de­ta tämä peu­ka­lo­ruu­vi ja kes­ki­ty­tä olennaiseen.

    Yri­tän ava­ta tämän kap­pa­leen argumentit.
    1.
    Kos­ka suu­rel­le ihmis­jou­kol­le pie­net­kin pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat todel­la kal­lii­ta ja eivät tun­nu mis­sään, nii­tä ei kan­na­ta teh­dä? (Pie­net hei­ken­nyk­set­kään eivät tun­tui­si mis­sään. ‑Ehdo­tan 1€ mak­sua, joka ei tun­nu mis­sään, jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le, sen voi mak­saa minun tilil­le­ni. Jokai­nen mate­ma­tiik­kan­sa käy­nyt voi ymmär­tää, että kysees­sä ei ole minul­le vain nap­pi­kaup­paa, vaan minä oikeas­ti rikas­tui­sin. Se siis kan­nat­taa tehdä.)

    2.
    Koro­tus ei oli­si todel­li­nen koro­tus, kos­ka se ei lisäi­si osto­voi­maa, vaan sen söi­si inflaa­tion ja veron­ko­ro­tus­ten luo­ma kus­tan­nus­nousu. — Eikö tämä tar­koi­ta sitä, että koro­tuk­ses­ta luo­pu­mi­nen mer­kit­see osto­voi­man ale­ne­mis­ta? Vai kor­re­loi­vat­ko inflaa­tio ja veron­ki­ris­tyk­set yksi yhteen jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tus­ten kanssa?

  80. Väi­nö Riik­ki­lä:
    …Kuten esi­mer­kik­si har­maan talou­den kuriin saa­mi­nen, kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta ei rat­kai­se kan­san­ta­lou­den koko ongelmaa… 

    Jos saa­tai­siin edes har­maa talous mää­ri­tel­tyä oikein, oltai­siin jo aika pit­käl­lä. Suo­mes­sa on yhä van­ha­kan­tai­sia, ajas­taan jäl­keen­jää­nei­tä taho­ja, joi­den mie­les­tä on har­maa­ta talout­ta mak­saa veron­sa toi­seen EU-maa­han. MIten on mah­dol­lis­ta näin monen EU-jäse­nys­vuo­den jälkeen? 😉 

    EU:n idea ja vah­vuus on pää­oman, työ­voi­man ja tava­ran vapaa liik­ku­vuus. 🙂 Yhtei­sö on riit­tä­vän iso alue ollak­seen teho­kas sisä­mark­ki­na ja val­tioi­den väli­nen vään­tö takaa sen, että aina löy­tyy vähin­tään joku nurk­ka jos­sa on ymmär­ret­ty pois­taa vahin­gol­li­nen sääntely.

    Huo­noa, teho­ton­ta talous ja vero­po­li­tiik­kaa har­joit­ta­vat maat häviä­vät, mikä on ihan oikein. Kreik­ka hävi­si, kos­ka se ei ole saa­nut vero­poh­jaa pitä­väk­si. Suo­mi hävi­ää ahneuksissaan.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Kun mata­la­tuot­toi­sen työn kan­nat­ta­vuus on nyt­kin heik­koa, alv:n koro­tus tekee sii­tä entis­tä heikompaa. 

    Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku. Mik­si pitäi­si yrit­tää pai­ka­ta teh­tyä vir­het­tä, kun voi yrit­tää kor­ja­ta tilan­teen? 😉 Tie­tys­ti jon­kin vero­kii­la­ju­tun rat­kai­su mate­maat­ti­ses­ti entis­tä hie­nom­mal­la viri­tyk­sel­lä tyy­dyt­tää joi­ta­kin, mut­ta ylei­ses­ti ottaen vain KISS toi­mii. Las­ke­taan veroas­te kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, niin talous toi­mii ilman purkkavirityksiä.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sisäi­nen deval­vaa­tio ei auta kil­pai­lus­sa muu­ta maa­il­maa vas­taan, kos­ka se siir­tyy suo­raan euron kurs­siin. Eikä ainoas­taan suo­raan vaa­no­do­y­tus­ten vuok­si vähän suurennettuna.

    Nyt täs­sä kyl­lä unoh­de­taan euro­krii­sin perim­mäi­set syyt: olii­vi­mai­den tuot­ta­vuu­den romah­dus suh­tees­sa Sak­saan. Jos sak­sa­lai­set nos­ta­vat palk­ko­jaan, (kuten nyt tapah­tuu) ja kaik­ki muut teke­vät sisäi­sen deval­vaa­tion, niin täl­löin saa­daan olen­nai­ses­ti kor­jat­tua kilpailukykyeroja.

    Tänä vuon­na esi­mer­kik­si IG Metall sai par­haat koro­tuk­set palk­koi­hin kah­teen­kym­me­neen vuo­teen. Höpö­tyk­set sii­tä että “kun kaik­ki teke­vät sisäi­sen deval­taa­tion” on täyt­tä pöl­hö­po­pu­lis­mia. Euroa­lu­eel­la sisäis­tä deval­vaa­tio­ta tar­vi­taan siel­lä mis­sä palk­ko­jen nousu on tuhon­nut hin­ta­kil­pai­lu­ky­vyn, muu­al­la nii­tä pitää nostaa. 

    Suo­mes­sa ei tar­vi­ta nimel­li­siä pal­kan­alen­nuk­sia, mut­ta ehdot­to­mas­ti palk­ka­malt­tia ja mah­dol­li­ses­ti alta inflaa­tio­ko­ro­tus­ten tule­vat yleis­ko­ro­tuk­set. Liu­ku­mat kyl­lä pitää huo­len tuot­ta­vien työn­te­ki­jöi­den palkoista.

  82. Voi­si sanoa, että Suo­mes­sa ei ymmär­re­tä kes­tä­vää kehi­tys­tä: sitä että sii­hen kuu­luu talou­del­li­nen, sosi­aa­li­nen ja eko­lo­gi­nen osa. 

    Talou­del­li­nen osa tar­koit­taa väis­tä­mät­tä pro busi­ness ‑menoa. Mikään ei toi­mi ellei talous­po­li­tiik­ka ole pro busi­ness hen­keen ja vereen. 

    Sosi­aa­li­nen osa on hoi­dos­sa hyvin­voin­ti­val­tion avul­la. Tuot­ta­vuut­ta, sääs­tö­jä ja hie­no­sää­töä sin­ne kui­ten­kin tarvitaan.

    Ympä­ris­tö­osas­sa on paran­net­ta­vaa, mut­ta ongel­ma on, että sil­lä ton­til­la hää­rää klas­si­sia “hör­hö­jä”, jot­ka eivät ymmär­rä kes­tä­vän kehi­tyk­sen mui­ta osia kun­nol­la. Esi­mer­kik­si Ympä­ris­tö­hal­lin­non Ympä­ris­tö-leh­des­sä anne­taan pals­ta­ti­laa ihmi­sil­le, jot­ka eivät edes hyväk­sy koko talou­del­lis­ta osaa kes­tä­väs­sä kehityksessä! 

    Lyhyes­ti: kaik­kein suu­rin ongel­ma Suo­mes­sa on, että vain EK, yrit­tä­jät ja Kokoo­mus ymmär­tä­vät kun­nol­la kes­tä­vän kehi­tyk­sen talou­del­lis­ta osaa.

  83. Koti-isä:

    Raken­nus­työ on teh­ty. On aika kes­kit­tyä yllä­pi­tä­mään onneam­me ja sopeut­taa yhteis­kun­ta ja sen meka­nis­mit ja resurs­sit val­lit­se­vaan olotilaan.

    Olen tosi tyy­ty­väi­nen ettei yhteis­kun­nas­sa aja­tel­tu näin 50v sit­ten. Tai edes lähi­his­to­rias­sa: kän­nyk­kä, pc ja inter­net on ihan hie­no­ja asioita.

    Itsea­sias­sa toi­vot­ta­vas­ti en kos­kaan nää tilan­net­ta jos­sa tode­taan “kaik­ki on nyt teh­ty, mitään uut­ta ei tar­vit­se enää keksiä”.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ympä­ris­tö­ve­roil­la ja alv:llä on saman­lai­sia tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sia, mut­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set voi­daan aina kompensoida.

    Joo, eli siis jos vaik­ka halu­taan pie­nen­tää hii­li­pääs­tö­jä, niin sää­de­tään hii­li­ve­ro, mut­ta hel­po­te­taan sitä, jot­ta pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set eivät jou­tui­si vähen­tä­mään polt­toai­neen­ku­lu­tus­taan ja anta­maan talo­jen­sa viiletä/lämmetä, ja mat­kai­le­maan vähemmän.

    Jol­loin vero­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na hii­li­pääs­töt pysy­vät ennal­laan, mut­ta val­tio saa kiris­tet­tyä progres­sii­vis­ta vero­tus­ta ja lisää rahaa.

    Mikä tai­taa­kin olla kai­ken “ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen” tavoite.

  85. Kuvit­te­lin kitey­tys­mie­les­sä (vrt. vies­ti­ni yllä) kol­me hen­ki­löä, jot­ka kat­so­vat nyky­krii­siä eri näkökulmasta: 

    A:n mie­les­tä nyky­krii­si joh­tuu pit­käl­ti Suo­men talou­den suu­ris­ta raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta. Suo­ma­lai­nen teol­li­suus ei ole enää kil­pai­lu­ky­kyis­tä ja sik­si pitää kii­reh­tiä Suo­men muut­ta­mis­ta jäl­ki­teol­li­sek­si talou­dek­si. Pitää siis panos­taa pal­ve­lua­lo­jen kehit­tä­mi­seen. Teol­li­suut­ta sen sijaan on tur­ha tukea.

    B:n mie­les­tä krii­sin syy­nä on jos­sain mää­rin suh­dan­teet mut­ta myös raken­teel­li­set ongel­mat. Suo­men teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­vyn on nimit­täin annet­tu rapau­tua. Sik­si pitää teol­li­suu­den kus­tan­nuk­sia las­kea, teh­dä inves­toin­nit hou­kut­te­le­vik­si ja muu­ten­kin paran­taa teol­li­suu­den toimintaympäristöä.

    C puo­les­taan väit­tää, että menos­sa on pää­asias­sa suh­dan­ne­krii­si. Sik­si ei ole syy­tä olet­taa, että Suo­men vuo­si­kym­me­niä hyvin vau­raut­ta kas­vat­ta­nut talous oli­si juu­ri nyt, glo­baa­lin kak­sois­taan­tu­man iskies­sä men­nyt epä­kun­toon. Jul­ki­sen talou­den vel­kaan­tu­mi­seen ja huol­to­suh­teen ´hei­ken­ty­mi­seen on sil­ti puu­tut­ta­va. Nyky­krii­si ei kui­ten­kaan ker­ro miten, vaan on mie­tit­tä­vä pitem­piä kaa­ria, esi­mer­kik­si Suo­men pit­kän ajan vah­vuuk­sia ja heikkouksia.

    Näin­hän se poli­tiik­ka menee. Halusin­kin vain huo­maut­taa, että liik­keel­lä on juu­ri nyt pal­jon väkeä, jot­ka aja­vat omia ja taus­ta­ryh­mien­sä tavoit­tei­ta talous­krii­sin var­jol­la. Eihän se tar­koi­ta, että he vält­tä­mät­tä vää­räs­sä olisivat.

    Muu­ten, Nokian osuu­dek­si BKT:sta arvioi­tiin par­haim­mil­laan muis­taak­se­ni kol­mi­sen pro­sent­tia. Sitä pait­si, jos Noki­aa ei oli­si ollut, ei poruk­ka tyh­jän­pant­ti­na oli­si istu­nut tai kaa­lia vil­jel­lyt. Sik­si veik­kaan, että Suo­men talou­den kas­vu­lu­vut eivät oli­si näyt­tä­neet kovin eri­lai­sel­ta vaik­ka Bat­man ei oli­si­kaan ilmes­ty­nyt paikalle. 

    Ja sik­si, että talouk­sil­la on tai­pu­mus lamo­jen jäl­keen pul­pah­taa aika pian takai­sin pin­nal­le. Lamo­ja tulee ja menee, mut­ta yhteis­kun­nan perus­ra­ken­teet pysy­vät ja ne mää­rää­vät talou­den tason ja kas­vun pit­käl­lä tähtäimellä.

  86. Min­kä ver­ran jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka-ale pudot­tai­si val­tion menoja? 

    Jos esim. lei­kat­tai­siin yli 30 000e:n mene­vää pal­kan­osaa 5%:lla ja yli 50 000e mene­vää pal­kan­osaa 10%:lla, niin pal­jon­ko menot vähenisivät?

    Tuol­la leik­ku­ril­la 40 000e vuo­des­sa tie­naa­val­ta lei­kat­tai­siin pro­sent­ti, 50 000e tie­naa­val­ta 2% ja sii­tä ylös­päin sit­ten nopeas­ti enemmän.

    Tulo­puo­len ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten las­ke­mi­seen tar­vi­taan nii­tä salai­sia VM:n mal­le­ja joi­hin meil­le kuo­le­vai­sil­le ei pää­syä suoda.

    Yksi­tyi­sen puo­len palk­koi­hin ei tar­vit­se näh­däk­se­ni juu­ri kos­kea, mut­ta ne hiton tulo­lou­kut pitäi­si saa­da pois. Sekä koti­hoi­don­tuen ja vas­taa­vien aiheut­ta­mat kes­ki­luok­kais­ten kotiäi­tien lou­kut, että eten­kin ne pie­ni­tu­lois­ten työ­elä­mään pää­syn kans­sa tais­te­le­vien loukut.

  87. Jos työ­paik­ko­ja halu­taan luo­da lisää — var­sin­kin pal­ve­lua­loil­le — sii­nä voi­si aut­taa, että verot ja elä­ke­mak­sut muu­tet­tai­siin progres­sii­vi­sik­si. Vähäi­sem­mäs­tä las­ku­tuk­ses­ta suh­teel­li­nen pro­sent­ti oli­si pie­nem­pi, jol­loin yri­tys­toi­min­nan kan­nat­ta­vuus­kyn­nys las­ki­si. Aloit­ta­mi­sen teki­si hel­pom­mak­si yhden luu­kun jär­jes­tel­mä mak­sui­hin ja ilmoi­tuk­siin — nyt­hän byro­kra­ti­aa päin­vas­toin taas lisät­tiin, kun työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut ero­tet­tiin työeläkemaksuista.

  88. Sepi:
    Min­kä ver­ran jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka-ale pudot­tai­si val­tion menoja? 

    Jos esim. lei­kat­tai­siin yli 30 000e:n mene­vää pal­kan­osaa 5%:lla ja yli 50 000e mene­vää pal­kan­osaa 10%:lla, niin pal­jon­ko menot vähenisivät?

    Tuol­la leik­ku­ril­la 40 000e vuo­des­sa tie­naa­val­ta lei­kat­tai­siin pro­sent­ti, 50 000e tie­naa­val­ta 2% ja sii­tä ylös­päin sit­ten nopeas­ti enemmän.

    Tulo­puo­len ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten las­ke­mi­seen tar­vi­taan nii­tä salai­sia VM:n mal­le­ja joi­hin meil­le kuo­le­vai­sil­le ei pää­syä suoda.

    Yksi­tyi­sen puo­len palk­koi­hin ei tar­vit­se näh­däk­se­ni juu­ri kos­kea, mut­ta ne hiton tulo­lou­kut pitäi­si saa­da pois. Sekä koti­hoi­don­tuen ja vas­taa­vien aiheut­ta­mat kes­ki­luok­kais­ten kotiäi­tien lou­kut, että eten­kin ne pie­ni­tu­lois­ten työ­elä­mään pää­syn kans­sa tais­te­le­vien loukut.

    Jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­me­not ovat n 27 mil­jar­dia euroa. Muis­taak­se­ni nettona.

    Jos halu­taan ali­jää­mä tasoit­taa palk­ko­ja leik­kaa­mal­la niin tar­vi­taan n 30 % leikkaus.

    Jos kysyn­nän ei halu­ta heik­ke­ne­vän niin pal­kat pitää jää­dyt­tää n 7–8 vuodeksi

  89. Eipä niin yksi­tyi­sen puo­len palk­koi­hin tar­vit­se koskea.

    Lai­vat­kin menee niin hie­nos­ti kau­pak­si, ja fir­ma on kupat­tu rahas­ta tyhjäksi.

    Las­ke­taan jul­ki­sen puo­len palk­ko­ja niin lai­vat revi­tään käsistä.

    Niin se menee.….

    Joo­pa joo.….

    Sepi:
    Min­kä ver­ran jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka-ale pudot­tai­si val­tion menoja? 

    Jos esim. lei­kat­tai­siin yli 30 000e:n mene­vää pal­kan­osaa 5%:lla ja yli 50 000e mene­vää pal­kan­osaa 10%:lla, niin pal­jon­ko menot vähenisivät?

    Tuol­la leik­ku­ril­la 40 000e vuo­des­sa tie­naa­val­ta lei­kat­tai­siin pro­sent­ti, 50 000e tie­naa­val­ta 2% ja sii­tä ylös­päin sit­ten nopeas­ti enemmän.

    Tulo­puo­len ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten las­ke­mi­seen tar­vi­taan nii­tä salai­sia VM:n mal­le­ja joi­hin meil­le kuo­le­vai­sil­le ei pää­syä suoda.

    Yksi­tyi­sen puo­len palk­koi­hin ei tar­vit­se näh­däk­se­ni juu­ri kos­kea, mut­ta ne hiton tulo­lou­kut pitäi­si saa­da pois. Sekä koti­hoi­don­tuen ja vas­taa­vien aiheut­ta­mat kes­ki­luok­kais­ten kotiäi­tien lou­kut, että eten­kin ne pie­ni­tu­lois­ten työ­elä­mään pää­syn kans­sa tais­te­le­vien loukut.

  90. Pek­ka Tai­pa­le: Joo, eli siis jos vaik­ka halu­taan pie­nen­tää hii­li­pääs­tö­jä, niin sää­de­tään hii­li­ve­ro, mut­ta hel­po­te­taan sitä, jot­ta pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set eivät jou­tui­si vähen­tä­mään polt­toai­neen­ku­lu­tus­taan ja anta­maan talo­jen­sa viiletä/lämmetä, ja mat­kai­le­maan vähemmän.

    Jol­loin vero­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na hii­li­pääs­töt pysy­vät ennal­laan, mut­ta val­tio saa kiris­tet­tyä progres­sii­vis­ta vero­tus­ta ja lisää rahaa.

    Mikä tai­taa­kin olla kai­ken “ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen” tavoite.

    täs­sä­pä tuli pal­joon asi­aa. Eikö oli­si yksin­ker­tai­sin­ta vain jär­jes­tää uudet vaa­lit blok­ki­jaol­la. Vasem­mis­ton suu­ret veron­ko­ro­tuk­set “rik­kail­le” vas­taan toi­nen vaih­toeh­to. Tus­kin viher­va­sem­mis­to yksin voi­si nos­taa vero­ja enem­pää mitä tämä hal­li­tus. Mikä vir­ka kokoo­muk­sel­le jää, jos kaik­ki teh­dään vasem­mis­ton pil­lin mukaan?

  91. KariS:

    Vero­tus­ta pitää Soi­nin­vaa­ran mukaan kiris­tää ja perään lue­tel­laan lähes kaik­ki vero­muo­dot – joi­ta ei sit­ten voi­da­kaan kiris­tää. Vain auto- ja alko­ho­li­ve­ro tai­si jää­dä mai­nit­se­mat­ta verois­ta joi­ta ei voi nostaa.

    Olen esit­tä­nyt jo aiem­min omis­tusa­su­mi­sen vero­tu­kien vähen­tä­mis­tä, mis­tä sai­si hel­pos­ti mil­jar­din. Nyt tuki valuu vain hin­toi­hin ja pahen­taa asun­to­ti­lan­net­ta. Samas­ta syys­tä kau­pun­ki­maan kiin­teis­tö­ve­roa voi­si nos­taa — siis maa­poh­jaan koh­dis­tu­vaa veroa. Yleen­sä­kin kan­nat­taa verot­taa hyö­dyk­kei­tä, jot­ka ovat luon­nos­taan niuk­ko­ja. Ener­gia­ve­ro­jen nos­to nyt vaik­ka Sak­san tai Tans­kan tasol­le toi­si roi­mas­ti rahaa.

    Yri­tys­tu­kia voi­si vähen­tää rutkasti. 

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tys­tu­kia voi­si vähen­tää rutkasti. 

    Epäi­len, että yri­tys­tuet mones­ti aiheut­ta­vat yri­tyk­sil­le enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Tukien hake­mi­nen ja rapor­toin­ti vie pal­jon resurs­se­ja, joten vaik­ka a) pro­jek­ti oli­si teh­ty vaik­ka tukia ei oli­si saa­tu tai b) pro­jek­tia ei oli­si teh­ty ilman tukia, kos­ka se ei ole riit­tä­vän hyö­dyl­li­nen, yri­tyk­sen resurs­sit tule­vat käy­te­tyk­si johon­kin muu­hun kuin tuot­ta­vaan työ­hön tai toi­min­nan kehit­tä­mi­seen talou­del­li­ses­ti jär­ke­väl­lä tavalla…

  93. Vihe­rins­si: Orjuu­des­ta… Met­säs­tä­jä-keräi­li­jät eiv­tä käyt­tä­neet orjia, kos­ka orjan koko aika oli­si men­nyt oman hen­gis­sä­py­sy­mi­sen var­mis­ta­mi­seen kuten kai­kil­la. Ei ollut lisä­ar­voa. Maan­vil­je­lys toi orjat, ja sit­ten taas tek­no­lo­gis­tu­mi­nen vei orjien lisä­ar­von. Orjal­la pys­tyy teke­mään lähin­nä samo­ja hom­mia kuin koneel­la, mut­ta kone on tehokkaampi.

    Luu­let­ko tosi­aan, että isot pomot ymmär­tä­vät tämän?
    Tuo­hon pää­dy­tään vähi­tel­len höy­lää­mäl­lä ja kur­jis­ta­mal­la “sääs­tö­jen” vuoksi.

  94. Kari Haa­ta­ja: Onko USAs­sa dol­la­ris­ta huo­li­mat­ta ollut aina vaan auvoi­sia talous­ai­ko­ja? Ei se Bri­tan­nian­kaan talous omas­ta rahas­ta huo­li­mat­ta ole kovin hyväs­sä tilassa.

    USA:ssa osa­val­tiot lei­kaa­vat lamas­sa min­kä ehti­vät syven­täen lamaa tai aina­kin estäen toi­pu­mi­sen. Liit­to­val­tio on jumis­sa eikä saa mitään inves­toi­net­ja teh­tyä ja kovas­ti siel­lä­kin ollaan leik­kaa­mas­sa. Bri­teis­sä­kin läh­det­tiin lamas­sa leikkaamaan.
    Eivät osaa makrotalousteoriaa.

  95. K. Uok­ka: Toi­nen ongel­ma on että kyl­lä mä tun­nen mon­ta työ­tön­tä jot­ka eivät oikeas­taan edes eti töi­tä, kos­ka menee ihan ok ja on pal­jon vapaa-aikaa.

    Oli­ko “lep­pois­ta­mi­nen” oma vaih­toeh­to vai tilan­ne johon ensin sopeu­dut­tiin ja sit­ten totuttiin?

  96. juko­lan­jus­si: Mikä vir­ka kokoo­muk­sel­le jää, jos kaik­ki teh­dään vasem­mis­ton pil­lin mukaan?

    Saa­han se edel­leen­kin vali­tel­la, miten työt­tö­mät lais­kiai­set eivät hom­maa itsel­leen työ­paik­kaa ja miten työn­te­ki­jöil­le pitää mak­saa palk­kaa ja miten pomoil­la on niin mata­lat palkat.

  97. Lepo­ti­la zZ: Kos­ka suu­rel­le ihmis­jou­kol­le pie­net­kin pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat todel­la kal­lii­ta ja eivät tun­nu mis­sään, nii­tä ei kan­na­ta teh­dä? (Pie­net hei­ken­nyk­set­kään eivät tun­tui­si mis­sään. ‑Ehdo­tan 1€ mak­sua, joka ei tun­nu mis­sään, jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le, sen voi mak­saa minun tilil­le­ni. Jokai­nen mate­ma­tiik­kan­sa käy­nyt voi ymmär­tää, että kysees­sä ei ole minul­le vain nap­pi­kaup­paa, vaan minä oikeas­ti rikas­tui­sin. Se siis kan­nat­taa tehdä.)

    Tämän koli­kon toi­sel­la puo­lel­la on saa­tu tuloe­rot räjäh­tä­mään käsiin. Tämä kas­vat­taa pahoin­voin­tia ja nyt meil­lä on yhä suu­rem­pi ylä­luok­ka ihmi­siä, joi­ta ei työ­väen koko­nais­ti­lan­ne oikeas­taan kiin­nos­ta, kos­ka se ei hei­tä koske.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tys­tu­kia voi­si vähen­tää rutkasti. 

    Ja rahat oli­si arve­ten­kin siir­ret­tä­vä sosiaalietuuksiin…?

    Tämän takia­han Suo­mes­sa on niin pal­jon yri­tys­tu­kia. Kos­ka nimel­li­set vero­pro­sen­tit täy­tyy vasem­mis­ton mie­les­tä pitää mah­dol­li­sim­man kor­kea­na, ei oikeas­taan kos­kaan voi­da alen­taa kun­nol­la vero­ja, vaan kek­si­tään tapo­ja ensin verot­taa ja sit­ten kier­rät­tää samat rahat takai­sin verotettaville. 

    Samas­ta syys­tä tulo­ve­ro­jen keven­tä­mi­ses­sä har­ras­tet­tiin auto­maat­tis­ten vähen­nys­ten kas­vat­ta­mis­ta vero­pro­sent­tien vii­laa­mi­sen sijas­ta. Kun lät­käis­tään kai­kil­le vaik­ka­pa 1000 euron vähen­nys niin kukaan ei voi syyt­tää että suo­si­taan rik­kai­ta vaik­ka sama oltai­siin voi­tu teke­mäl­lä vii­laa­mal­la vero­pro­sent­te­ja samas­sa suhteessa.

    Etu­na polii­ti­kot pää­se­vät tuos­sa välis­sä vähän ohjai­le­maan raho­ja omil­le lem­pi­pro­jek­teil­le ja tie­ten­kin pau­kut­te­le­maan henk­se­lei­tä, kun “näil­lä kei­noil­la tur­va­taan työl­li­syys”. Vero­jen las­ku­han se tar­koit­tai­si vain kain­sain­vä­li­sen suur­pää­oman voit­to­jen turvaamista.

  99. Vil­le:
    Jos työ­paik­ko­ja halu­taan luo­da lisää – var­sin­kin pal­ve­lua­loil­le – sii­nä voi­si aut­taa, että verot ja elä­ke­mak­sut muu­tet­tai­siin progressiivisiksi. 

    Joo, syn­tyi­si työ­paik­ko­ja aina­kin verot­ta­jal­le ja tili­toi­mis­toi­hin, jot­ka las­kes­ke­li­si­vat noi­ta progres­sioi­ta sekä tie­ten­kin IT-fir­moi­hin, jot­ka sit­ten puu­kot­tai­si­vat vero­jär­jes­tel­mät hoi­ta­maan moni­mut­kais­ten progres­sioi­den hanskaamisen.

    Kuu­los­taa todel­la hyväl­tä ideal­ta. Voi­tas samal­la heit­tää sin­ne muu­ta­ma satun­nai­nen vähen­nys­kin jot­ta saa­daan mak­si­maa­li­nen työl­lis­tä­vä vaikutus.

  100. Sepi:
    Min­kä ver­ran jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka-ale pudot­tai­si val­tion menoja? 

    Jos esim. lei­kat­tai­siin yli 30 000e:n mene­vää pal­kan­osaa 5%:lla ja yli 50 000e mene­vää pal­kan­osaa 10%:lla, niin pal­jon­ko menot vähenisivät?

    Tuol­la leik­ku­ril­la 40 000e vuo­des­sa tie­naa­val­ta lei­kat­tai­siin pro­sent­ti, 50 000e tie­naa­val­ta 2% ja sii­tä ylös­päin sit­ten nopeas­ti enemmän.

    Sii­tä vaan ihan vapaas­ti. Sil­lä sekun­nil­la kun tuol­lai­nen pää­tös teh­dään, niin minä aloi­tan ita­lia­lai­sen lakon — tai itsea­sias­sa lope­tan teh­tä­vie­ni teke­mi­sen tyys­tin ja käy­tän työ­ai­ka­ni 100% töi­den hakuun (mie­lel­lään ulkomailta).

    Onhan se nimit­täin aivan syl­väl­tä siel­tä min­ne aurin­ko ei yleen­sä pais­ta, ettei jul­ki­sen­sek­to­rin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä nykyi­nen luok­kaa 20% yksi­tyis­sek­to­ria alem­pi palk­ka­ta­so enää rii­tä­kään kai­ken­maa­il­man sosia­lis­teil­le ja muil­le popu­lis­teil­le. Ei — pitää vie­lä lei­ka­ta palk­ka­ta­soa enti­ses­tään ja hyväl­lä­sä­käl­lä lisä­tä pääl­le vie­lä arhin­mä­ke­läi­nen progres­sio­ta kiris­tä­vä kateusvero.

    Halua­vat­ko ihmi­set ihan oikeas­ti, että hei­dän vero­ra­ho­jaan “tuh­laa­vat” pel­käs­tään vas­ta­val­mis­tu­neet idioo­tit ja kehä­raa­kit, jot­ka eivät vaja­vais­ten tai­to­jen­sa tai hen­ki­lö­koh­tais­ten ongel­mien­sa takia sai­si töi­tä mis­tään muu­al­ta? Ilmeisesti?

    Vai ovat­ko nämä äänek­käim­mät räk­syt­tä­jät itsea­sias­sa pel­käs­tään saa­ma­puo­lel­la ole­via “lepois­ta­jia” ja tai­vaan­ran­nan­maa­la­rei­ta, joil­le on yksi­lys­ti kuin­ka pal­jon net­to­ve­ron­mak­sa­jien raho­ja haas­ka­taan — kun­han nii­tä vain haas­ka­taan mah­dol­li­sim­man paljon?

    Ja kun moni on nyt var­maa­kin kerin­nyt jo imu­roi­maan säkil­li­sen her­nei­tä nenään­sä, niin kyl­lä minun­kin mie­les­tä jul­ki­sen sek­to­rin pitää sääs­tää — se ei vain ole mis­sään mie­les­sä jär­ke­vää mil­lään juus­to­höy­läl­lä ja kaik­kia kos­ke­val­la palk­ko­jen alen­nuk­sel­la. Kyl­lä sää­tö­jen pitää läh­teä sii­tä, että kar­si­taan tur­hia pal­ve­lui­ta ja byro­kra­ti­aa — ja että tehos­te­taan jäl­jel­le­jää­viä pal­ve­lui­ta niin hyvin kuin pystytään.

    Täl­lai­set toi­veet siis aina­kin yhdel­tä yli 70 000 € ansait­se­val­ta jul­ki­sen sek­to­rin “syöt­tö­por­saal­ta”, jota ilman näi­tä vii­me­päi­vien pee­loi­lui­ta­kin vee­tut­taa kuin pien­tä ora­vaa, jol­la käy­py jääs­sä, mm. se, että vaik­ka omat teh­tä­vät ja vas­tuut kas­va­vat vuo­si vuo­del­ta, niin palk­ka ei muu­tu mihin­kään — ei kait voi­kaan muut­tua, kun kuu­le­ma val­tio ei anna euro­sen­tin sent­tiä palk­kaus­ra­ken­teen kor­vaa­mi­seen, vaan kaik­ki saa­vat tyy­tyä samaan VES-koro­tuk­seen — raa­toi sit­ten kuin­ka tahan­sa tai lus­mui­li päi­vät pit­kät kort­tia pelaa­mas­sa kahvihuoneessa.

  101. Meil­lä on teh­tä­vä iso­ja uudis­tuk­sia sosi­aa­li­tur­vaan ja työ­mark­ki­noi­den toimintaa. 

    Onko se uudis­tus kansalaispalkka ?

  102. Onko tämä “uudis­tus­ten aika” nyt sit­ten vies­ti yli 5000 €/kk ansait­se­vil­le “suu­ri­tu­loi­sel­le” se, että “lope­ta kulut­ta­mi­nen nyt heti välit­tö­mäs­ti ja varau­du tulo- ja välil­lis­ten vero­jen koro­tuk­siin”? Ja onko samas­sa vies­tis­sä vie­lä lisä­va­roi­tus jul­ki­sen sek­to­rin “syöt­tö­por­sail­le” tyy­liin “varau­du lisäk­si pal­kan­alen­nuk­siin ja kulu­tuk­sen lopet­ta­mi­sen lisäk­si kes­ki­ty mak­sa­maan vel­ka­si pois, käy­tä työ­ai­ka­si CV:si päi­vit­tä­mi­seen ja jätä lai­va ennen kuin se uppo­aa”?

    No, minä aika­kin olen ymmär­tä­nyt vih­jai­lut ja kaik­ki suun­ni­tel­mat kes­to­ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­den hank­ki­mi­ses­ta täl­tä — ja var­maan­kin ensi vuo­den­kin osal­ta on nyt nol­lat­tu. Ei vaih­du auto, ei tule remot­te­ja kotiin, ei han­ki­ta koti­mai­sia huo­ne­ka­lu­ja eikä mitään muu­ta­kaan. Päi­vit­täis­ta­va­roi­den ja pal­ve­lui­den kulu­tuk­ses­ta­kin pitää var­maan­kin lei­ka­ta kaik­ki mitä pys­tyy — ja kes­kit­tyä lyhen­tä­mään lai­no­ja niin pal­join kuin vain iki­nä kykenee.

    Täl­lä­hän se kan­san­ta­lous ja työl­li­syy­sas­te tosi­aan­kin läh­tee nousuun…

    Sinän­sä on kyl­lä saa­nut ihan hyvät nau­rut, kun on taas seu­ran­nut tätä pöl­hö­po­pu­lis­tis­ta kan­sa­noop­pe­raa — joka iki­nen kyn­nel­le kyke­ne­vä dema­go­gi jal­ka­pal­lo­hu­li­ga­neis­ta alkaen julis­taa kirk­kain otsin, että kaik­kien on osal­lis­tut­ta­va tal­koi­siin — ehdo­te­tut toi­men­pi­teet tosin kos­ke­vat vain yli 5000 €/kk ansait­se­vien palk­ko­jen alen­nus­ta ja raip­pa­ve­ro­tus­ta. Näin­pä, näin — “kaik­ki osal­lis­tu­jat” supis­tu­vat ikään­kuin yllät­täen jäl­leen ker­ran par­hai­ten ansait­se­vaan 10%… Kyl mää oon val­la kau­hia hämmästyny…

  103. Rai­mo K:

    Tuo­tan­non ei tar­vit­se olla ‘yli­ver­tais­ta’, riit­tää kun se on laa­du­kas­ta, koh­tuu­hin­tais­ta ja että sovi­tut toi­mi­tusa­jat pitä­vät – tämä vii­mei­nen on nyky­muo­toi­ses­sa teol­li­suu­des­sa erit­täin tärkeä.

    Kone­pa­ja­teol­li­suu­den tuot­teet ovat pää­asias­sa inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä, joten nii­den mark­ki­nat ovat siel­lä, mis­sä inves­toi­daan, siis Aasias­sa. Euroo­pas­sa­han nou­da­te­taan woo­doo ‑talous­teo­ri­aa ja ter­veh­dy­te­tään talout­ta lopet­ta­mal­la tuo­tan­nol­lis­ta toi­min­taa sääs­tö­jen nimis­sä. Mark­ki­noi­den olles­sa Itä-Aasias­sa, tuot­teen on olta­va aika yli­ver­tai­nen, että se kan­nat­taa val­mis­taa Suo­mes­sa ja kul­jet­taa Aasiaan.

  104. Tie­de­mies:
    Väi­te että tämä kur­jis­taa kaik­kia, ei oikein ole tot­ta. Ei hyvin­voin­ti syn­ny sii­tä, että kulu­te­taan mitä tahan­sa, vaan sii­tä että voi­daan kulut­taa sel­lai­sia asioi­ta joil­la on elä­män­laa­dun kan­nal­ta jotain posi­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä. Jos kaik­ki tyy­ty­vät vähem­pään, niin kaik­ki voit­ta­vat ihan samal­la taval­la kuin yksi­lö voit­taa sii­nä että hän tyy­tyy vähempään. 

    Väi­te deflaa­tion hai­tal­li­suu­des­ta ei läh­de tuos­ta vaan sii­tä, että deflaa­tion olois­sa reaa­li­ko­rot ovat väki­sin kor­kei­ta, kos­ka nimel­lis­kor­ko ei voi olla nol­laa pie­nem­pi ja sii­tä, ettei mitään kan­na­ta hank­kia, kos­ka sen saa koh­ta hal­vem­mal­la. Vaik­ka sisäi­nen deval­vaa­tio toteu­tet­tai­siin ker­ta­ry­säyk­sel­lä ja yri­tet­täi­siin vält­tää pit­kä­ai­kai­nen deflaa­tio­kier­re, tuo ker­ta­ry­säys­kin nos­tai­si vel­ko­jen reaa­liar­vo­ja ja vel­kai­sem­pi kan­san­ta­lous on varo­vai­sem­pi kansantalous.

  105. Suo­mes­sa suun­nit­te­lu- ja insi­nöö­ri­työ on glo­baa­lis­ti kohtuuhintaista.
    Rau­ta­kou­ra­puo­lel­la on myös huip­puo­saa­mis­ta, jota osin voi­daan kor­va­ta pit­käl­le vie­dyl­lä val­von­nal­la ja ohjeistuksella. 

    Kan­san­ta­lou­des­sa IPR tuo­tot ovat har­maa­ta aluet­ta, jota ei osa­ta tilas­toi­da. Kän­ny­kän 70 euron teh­das­hin­nas­ta lait­teen ja kokoon­pa­non osuus on alle 5 vii­si euroa, muu on epämateriaalista. 

    Siis: pal­jon suun­nit­te­lua ja tuo­tan­to-osaa­mis­ta vaa­ti­vaa pien­sar­ja­tuo­tan­toa voi­daan teh­dä Suo­mes­sa. Eteen­kin jos yli­opis­tot saa­daan mukaan talkoisiin. 

    PK-yri­tyk­set teke­vät näi­tä hom­mia, joten enem­män kuin suur­teol­li­suut­ta 50 — 150 hen­gen fir­mois­ta ja göobaa­lil­ta mark­ki­nal­ta rahaa ja työ­tä saa­daan. Nämä vali­tet­ta­vas­ti myy­dään hel­pos­ti maa­il­mal­le. Sik­si yri­tys­ve­roa on jär­ke­vöi­tet­tä­vä Oden kuvaa­mal­la taval­la heti.

  106. Sylt­ty: Joo, syn­tyi­si työ­paik­ko­ja aina­kin verot­ta­jal­le ja tili­toi­mis­toi­hin, jot­ka las­kes­ke­li­si­vat noi­ta progres­sioi­ta sekä tie­ten­kin IT-fir­moi­hin, jot­ka sit­ten puu­kot­tai­si­vat vero­jär­jes­tel­mät hoi­ta­maan moni­mut­kais­ten progres­sioi­den hanskaamisen.

    Kuu­los­taa todel­la hyväl­tä ideal­ta. Voi­tas samal­la heit­tää sin­ne muu­ta­ma satun­nai­nen vähen­nys­kin jot­ta saa­daan mak­si­maa­li­nen työl­lis­tä­vä vaikutus. 

    Yksin­ker­tai­sin tapa teh­dä progres­sio on kuten kun­nal­lis­ve­ros­sa eli veroa ale­taan mak­saa tasa­pro­sen­til­la vas­ta tie­tyn­ko­koi­sis­ta tulois­ta läh­tien. Tämä tai­taa olla joku perus­vä­hen­nys nimel­tään. (Pal­ve­lua­lo­jen) vero­kii­laa voi­tai­siin hel­pot­taa tähän tapaan esim. niin, että arvon­li­sä­ve­ros­ta ja elä­ke­mak­suis­ta tuli­si työn­te­ki­jöit­täin hen­ki­lö­koh­tai­nen vähen­nys. Ei oli­si hir­veän moni­mut­kais­ta. Käy­tän­nös­sä tämä on vähän sama asia, kuin että perus­tet­tai­siin Osmon ehdot­ta­ma toi­nen arvon­li­sä­ve­ro, jos­ta voi vähen­tää palkkakuluja.

  107. Sepi:
    Jos esim. lei­kat­tai­siin yli 30 000e:n mene­vää pal­kan­osaa 5%:lla ja yli 50 000e mene­vää pal­kan­osaa 10%:lla, niin pal­jon­ko menot vähenisivät?

    Minä en pys­ty alle­kir­joit­ta­maan tätä kau­naa jul­ki­sen sek­to­rin kor­kea­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä, siis opet­ta­jia ja lää­kä­re­jä ja mui­ta sel­lai­sia koh­taan. Jos me todel­la pudot­tai­sim­me ter­veys­kes­kus­lää­kä­rien palk­ko­ja noin vaan kos­to­mie­les­sä, mitä luu­li­sit­te lää­kä­rien teke­vän? Tai jos teki­sim­me saman opet­ta­jil­le, mikä oli­si Suo­men sijoi­tus Pisa-tut­ki­muk­ses­sa 20 vuo­den kuluttua?
    Jul­ki­sen sek­to­rin koh­dal­la on suu­ri ongel­ma palk­ka-astei­kon ylä­pääs­sä, kos­ka saman­lai­ses­ta työs­tä yksi­tyi­sel­lä saa pal­jon suu­rem­paa palk­kaa. Aika pie­nen­kin yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja saa suu­rem­paa palk­kaa kuin pää­mi­nis­te­ri tai Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta­ja. Näi­hin kah­teen vir­kaan var­maan­kin löy­tyy päte­viä haki­joi­ta pie­nem­mäl­lä­kin pal­kal­la, mut­ta on aika­moi­nen ongel­ma, että Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ei pys­ty kil­pai­lie­maan terä­vim­mis­tä suun­nit­te­li­jois­ta, mut­ta sen teh­tä­vä­nä on kui­ten­kin suun­ni­tel­la kaupunkia.
    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palk­kae­rot ovat yksi­tyi­siä pie­nem­piä, min­kä seu­rauk­se­na pie­ni­palk­kai­ses­sa työs­sä mak­se­taan yksi­tyi­siä parem­min ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä yksi­tyi­siä huonommin.
    Jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa on pal­jon pai­no­las­tia, mut­ta sil­loin on kyse orga­ni­saa­tioi­den kan­keu­des­ta ja huo­nos­ta toi­min­nas­ta. Sii­hen pitää puut­tua, eikä se tapah­du kar­kot­ta­mal­la par­haat voi­vat muualle.

  108. No ei se nyt ihan pelk­kä Nokia ollut. Sä oot Osmo jämäh­tä­nyt sin­ne 90-luvulle. 🙂

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen esit­tä­nyt jo aiem­min omis­tusa­su­mi­sen vero­tu­kien vähen­tä­mis­tä, mis­tä sai­si hel­pos­ti mil­jar­din. Nyt tuki valuu vain hin­toi­hin ja pahen­taa asun­to­ti­lan­net­ta. Samas­ta syys­tä kau­pun­ki­maan kiin­teis­tö­ve­roa voi­si nos­taa – siis maa­poh­jaan koh­dis­tu­vaa veroa. Yleen­sä­kin kan­nat­taa verot­taa hyö­dyk­kei­tä, jot­ka ovat luon­nos­taan niuk­ko­ja. Ener­gia­ve­ro­jen nos­to nyt vaik­ka Sak­san tai Tans­kan tasol­le toi­si roi­mas­ti rahaa.

    Yri­tys­tu­kia voi­si vähen­tää rutkasti. 

    Asu­mi­nen ja ener­gia eivät ole niuk­kuus­hyö­dyk­kei­tä vaan vält­tä­mät­tö­myyk­siä. Mis­sä ne asuu joil­la ei ole varaa veronmaksuun?

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: on aika­moi­nen ongel­ma, että Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ei pys­ty kil­pai­lie­maan terä­vim­mis­tä suun­nit­te­li­jois­ta, mut­ta sen teh­tä­vä­nä on kui­ten­kin suun­ni­tel­la kaupunkia.

    Tämä ver­taus sat­tui vähän huo­nos­ti, kos­ka kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa on töis­sä pal­jon ark­ki­teh­te­ja ja ark­ki­teh­tien pal­kat yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la­kaan eivät ylei­ses­ti ottaen ole eri­tyi­sen hyvät ja hel­pos­ti jää­vät jul­ki­sen puo­len palk­ko­ja huo­nom­mik­si. Insi­nöö­rien osal­ta asia on var­mas­ti toinen.
    Ylei­sem­min­kin perus­ta­son töis­sä jul­ki­sel­la puo­lel­la voi saa­da ihan kil­pai­lu­ky­kyis­tä palk­kaa — esim. hoi­toa­lan palk­kaus­ta on pidet­ty alhai­se­na, mut­ta usein yksi­tyi­set yri­tyk­set mak­sa­vat jul­kis­ta sek­to­ria huonommin.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kone­pa­ja­teol­li­suu­den tuot­teet ovat pää­asias­sa inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä, joten nii­den mark­ki­nat ovat siel­lä, mis­sä inves­toi­daan, siis Aasiassa.

    Mark­ki­noi­den olles­sa Itä-Aasias­sa, tuot­teen on olta­va aika yli­ver­tai­nen, että se kan­nat­taa val­mis­taa Suo­mes­sa ja kul­jet­taa Aasiaan.

    Suo­mes­ta vie­dään Aasi­aan mel­koi­set mää­rät niin­kin yli­ver­tai­sia tuot­tei­ta kuin puu­ta­va­raa, raken­nus­ki­veä ja metal­li­ro­mua, sel­lus­ta ja pape­ris­ta puhumattakaan.

    Ei inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­den Aasian vien­ti aina­kaan rah­ti­kus­tan­nuk­siin kaa­du. Konei­ta myy­mäl­lä ne sak­sa­lai­set­kin porskuttaa.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä en pys­ty alle­kir­joit­ta­maan tätä kau­naa jul­ki­sen sek­to­rin kor­kea­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä, siis opet­ta­jia ja lää­kä­re­jä ja mui­ta sel­lai­sia koh­taan. Jos me todel­la pudot­tai­sim­me ter­veys­kes­kus­lää­kä­rien palk­ko­ja noin vaan kos­to­mie­les­sä, mitä luu­li­sit­te lää­kä­rien teke­vän? Tai jos teki­sim­me saman opet­ta­jil­le, mikä oli­si Suo­men sijoi­tus Pisa-tut­ki­muk­ses­sa 20 vuo­den kuluttua?
    Jul­ki­sen sek­to­rin koh­dal­la on suu­ri ongel­ma palk­ka-astei­kon ylä­pääs­sä, kos­ka saman­lai­ses­ta työs­tä yksi­tyi­sel­lä saa pal­jon suu­rem­paa palk­kaa. Aika pie­nen­kin yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja saa suu­rem­paa palk­kaa kuin pää­mi­nis­te­ri tai Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta­ja. Näi­hin kah­teen vir­kaan var­maan­kin löy­tyy päte­viä haki­joi­ta pie­nem­mäl­lä­kin pal­kal­la, mut­ta on aika­moi­nen ongel­ma, että Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ei pys­ty kil­pai­lie­maan terä­vim­mis­tä suun­nit­te­li­jois­ta, mut­ta sen teh­tä­vä­nä on kui­ten­kin suun­ni­tel­la kaupunkia.
    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palk­kae­rot ovat yksi­tyi­siä pie­nem­piä, min­kä seu­rauk­se­na pie­ni­palk­kai­ses­sa työs­sä mak­se­taan yksi­tyi­siä parem­min ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä yksi­tyi­siä huonommin.
    Jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa on pal­jon pai­no­las­tia, mut­ta sil­loin on kyse orga­ni­saa­tioi­den kan­keu­des­ta ja huo­nos­ta toi­min­nas­ta. Sii­hen pitää puut­tua, eikä se tapah­du kar­kot­ta­mal­la par­haat voi­vat muualle.

    Jul­ki­nen sek­to­ri takaa 10–15 vuot­ta pidem­män työ­uran kuin yksi­tyi­nen. Se on sel­vää rahaa

    Ollaan palaa­mas­sa van­ho­jen arvo­jen pii­riin eli jul­ki­nen sek­to­ri tar­jo­aa kapean, mut­ta pit­kän leivän.

    Ja elä­ke-edut­kin ovat palan­neet enti­sel­leen eli 2,2 % ker­ty­mään per vuosi.

    Ja lomaa 7 viik­koa per vuosi

    Ja kevyen työn, jon­ka mää­rää voi itse säädellä
    Eikä pomo voi määräillä

    Kaik­ki rahanarvoista.
    Näyt­tää sitä, että vir­ka­mie­hen ahneu­del­la ei ole rajaa

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa on pal­jon pai­no­las­tia, mut­ta sil­loin on kyse orga­ni­saa­tioi­den kan­keu­des­ta ja huo­nos­ta toi­min­nas­ta. Sii­hen pitää puut­tua, eikä se tapah­du kar­kot­ta­mal­la par­haat voi­vat muualle. 

    Vähin­tään­kin kym­me­nen peuk­kua tälle!

    Voi­tais­ko me jo roh­je­ta odot­taa sel­lais­ta, että kan­san­edus­ta­jat ja kun­nan­val­tuu­te­tut lak­kai­si­vat pel­kää­mäs­tä ylim­män vir­ka­mies­kun­nan hyvä­ve­li­ker­hoa, ja uskal­tai­si­vat vaa­tia asioi­den jär­jes­te­lyä tämän vuo­si­tu­han­nen tar­pei­den poh­jal­ta sen sijaan, että edel­leen­kin nou­da­tet­tai­siin Hänen Majes­teet­tin­sa Suo­men Suur­ruh­ti­naan anta­mia sää­dök­siä waltionhoidosta.

  114. Sepi: …Jos esim. lei­kat­tai­siin yli 30 000e:n mene­vää pal­kan­osaa 5%:lla ja yli 50 000e mene­vää pal­kan­osaa 10%:lla, niin paljonko … 

    Ongel­ma eivät ole 40 000€ tai 50 000€ vuo­des­sa tie­naa­vat. Hei­dän palk­kan­sa ovat euroop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa joka tapauk­ses­sa kes­ki­ver­toa pie­nem­piä. Ongel­ma on palk­ka­hai­ta­rin ala­pää. Ns. pie­ni­tu­loi­set tie­naa­vat Suo­mes­sa var­sin­kin sul­je­tul­la sek­to­ril­la koh­tuut­to­man hyviä palk­ko­ja. Ai niin, sitä­hän ei saa sanoa ääneen. 😉

  115. Han­nu Oska­lal­le täy­tyy tode­ta, ettei noi­hin Pout­vaa­ran lukui­hin kan­na­ta hir­veäs­ti perus­taa mitään. Kave­ri ymmär­tää ongel­ma­tii­kas­ta suu­rin piir­tein sen ver­ran mitä sika hel­mis­tä ja levit­te­lee val­heel­li­sia “las­kel­mi­aan”, vaik­ka asias­ta on hänel­le huomautettu.

    1. Kal­le väit­tää, ettei Pout­vaa­ran lukui­hin yleusen ase­vel­vol­li­suu­den hin­nas­ta kan­na­ta perus­taa, kos­ka ne ovat Kal­len mie­les­tä vää­rin. Oli­si kiva kuul­la jokin perus­te­lu. Ekon omis­tien mie­les­tä ylei­nen ase­vel­vol­li­suus on erit­täin kal­lis­ta, kos­ka se vii­vyt­tää nuor­ten mies­ten pää­syä opin­toi­hin ja työ­elä­mään vuo­del­la tai kah­del­la. Juu­ri ase­vel­vol­li­suu­den suu­ren kan­san­ta­lou­del­li­sen hin­nan takia muut maat ovat sii­tä luoi­pu­neet. Ja tie­tys­ti myös siki­si, että se on aika huo­noa maanpuolustusta.

  116. Puhut pro­tek­tio­nis­mis­ta, mikä voi­daan var­maan mää­ri­te­lä natio­na­lis­min ilmen­ty­mäk­si. Tähän asti olem­me sivis­ty­nees­sä Euroo­pas­sa hiu­kan olleet (pie­nis­sä pii­reis­sä) huo­lis­sam­me venä­läi­ses­tä nationalismista/ pro­tek­tio­nis­mis­ta, muis­te­taan nyt vaik­ka­pa hei­dän lap­sia­sia­mie­hen­sä, ja hänen ilmei­sen suo­ra ohjeis­tus val­lan hui­pul­ta. Samoin meil­lä kum­mas­tut­ti yhtäk­ki­nen suo­ma­lai­sen ruu­an maahantuontikielto.

    Olen tähän asti kuvi­tel­lut, että EU on näi­sä asiois­sa hyvä sel­kä­no­ja, mut­ta vii­me päi­vi­nä olen jou­tu­nut miet­ti­mään toi­sin: jos Rans­kan teol­li­suus­mi­nis­te­ri (tms?) jo kesäl­lä julis­taa pelas­ta­van­sa maan­sa tela­kat ja syk­syn mit­taan niin myös näyt­tää teke­vän, olen ns. sata­var­ma, että ter­hak­ka minis­te­rim­me Vapaa­vuo­ri saa oikein ystä­väl­li­sen ja mitään­sa­no­mat­to­man vas­tauk­sen sekä Rans­kal­ta että EU:n komis­siol­ta ja jos he ystä­väl­li­syyt­tään alen­tu­vat jota­kin selit­tä­mään, he vii­tan­ne­vat johon­kin liikesalaisuuteen. 

    Meil­lä on täm­möi­nen ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­seen liit­ty­vä muu­ta­man mil­jar­din eri­mie­li­syys samais­ten rans­ka­lais­ten kans­sa. Voi­sit­ko joku häl­ven­tää pel­ko­ja­ni: minä pel­kään, että gäp­pi on lii­an suu­ri ja sik­si suo­ma­lai­sil­le sano­taan, että artis­ti mak­saa. Kos­ka Rans­ka ei mak­sa. Ja jut­tu ei siis mene tuo­miois­tui­meen — aina­kaan puolueettomaan.

    Tou­ko Mettinen
    tätä­kö tää on?

  117. Kun ker­ran kes­kus­te­lu suu­ris­ta, raken­teel­li­sis­ta muu­tok­sis­ta on avat­tu, niin hei­te­tään roh­keas­ti lis­ta suu­ris­ta muutoksista.
    1. Työn­ajan pidentäminen:
    — Kor­kea­kou­luun valin­ta suo­raan yli­op­pi­las­ko­keen tulok­sil­la. Jos nykyi­set yli­op­pi­las­ko­keet eivät mit­taa oikei­ta asioi­ta, niin muu­te­taan nii­tä. Vai­ku­tus: ei yhteis­kun­nal­le kal­lii­ta välivuosia.
    — Kan­di­tut­kin­to pää­sään­töi­nen yli­opis­to­tut­kin­to, tämän jäl­keen suo­raan työ­elä­mään. Mais­te­rio­pin­not läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­ri­te­taan muu­ta­man vuo­den työn­teon jäl­keen ja ovat opis­ke­li­jal­le mak­sul­li­set. Vai­ku­tus: työ­elä­mään siir­ry­tään huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä nuo­rem­pi­na. Samal­la kor­kea­kou­kou­luo­pin­to­jen kus­tan­nuk­set val­tiol­le pienentyvät.
    — Varus­mies­pal­ve­luun kut­sut­ta­vien mää­rät puo­li­te­taan. Nykyi­sen laa­jui­nen varus­mies­pal­ve­lu on kal­lis­ta yhteis­kun­nal­le ja soti­laal­li­ses­ti teho­ton. Vai­ku­tus: siir­ty­mi­nen työ­elä­mään nopeu­tuu vuodella.
    — Työ­tun­tien mää­rän kas­vat­ta­mi­nen 3 tun­nil­la vii­kos­sa ilman palk­ko­jen nousua. Palk­ko­jen leik­kaus hei­ken­tää osto­voi­maa, mut­ta työ­tun­tien kas­vat­ta­mi­nen lisää tuot­ta­vuut­ta. Vai­ku­tus: Suo­men kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu­ky­ky vahvistuu.
    — Elä­keiän nos­ta­mi­nen 2 vuo­del­la. Vai­ku­tus: pie­nen­tää pai­net­ta elä­ke­mak­su­jen nousulle.
    2. Vero­tuk­sen yksin­ker­tais­ta­mi­nen ja veron­ke­roon tehostaminen
    — Yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa siir­ty­mi­nen Viron mal­liin. Vai­ku­tus: Yri­tyk­sil­le syn­tyy mah­dol­li­suus ja int­res­si suu­rem­mil­le inves­toin­neil­le ilman, että val­tio pit­käl­lä aika­vä­lil­lä menet­täi­si verotuloja.
    — Arvon­li­sä- ja enna­kon­pi­dä­tys­ve­rois­sa siir­ty­mi­nen laa­jaan kään­net­tyyn vero­vel­vol­li­suu­teen. Veron­ke­ruun ja mak­sun pain­opis­te siir­tyy ket­jun alku­pää­hän, jol­loin vero­val­von­ta on hel­pom­paa ja tehok­kaam­paa. Vai­ku­tus: har­maan talou­den mää­rä pienenee.
    3.Hallinnon yksinkertaistaminen
    — Siir­ty­mi­nen yksin­ker­tai­seen perus­tu­lo­mal­liin. Nykyi­nen har­kin­nan­va­rai­nen tuki­po­li­tiik­ka vaa­tii tehot­to­man hal­lin­non joka ei tuo­ta lisä­ar­voa. Vai­ku­tus: tuot­ta­mat­to­man hal­lin­non pie­nen­tä­mi­nen (ja alhai­sen tuot­ta­vuu­den työn ase­man pareneminen)
    — Kun­tien mää­rän pie­nen­tä­mi­nen, ei pit­kiä suo­ja-aiko­ja pääl­lek­käi­sil­le viroil­le. Vai­ku­tus: hal­lin­non tehostuminen.
    3. Maa­han­muut­to­po­li­tii­kan kiris­tä­mi­nen. Ehdo­tus on tabu, mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka ei ole huol­to­suh­teen osal­ta teho­kas­ta. Eri­tyi­ses­ti huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to on huol­to­suh­det­ta hei­ken­tä­vä. Vai­ku­tus: Val­tion meno­jen pienentyminen

    On sel­vää, että jokai­sel­le yllä ole­val­le ehdo­tuk­sel­le löy­tyy erit­täin suu­ri vas­tus­tus Suo­mes­sa. Kyse on vain sii­tä, mikä hin­ta mak­se­taa, jos nii­tä ei toteuteta.

  118. Kun Suo­mi tun­tuu vel­kaan­tu­van useam­pa­na vuo­te­na peräk­käin mil­jar­deil­la euroil­la vaik­ka leik­kauk­sia on jo teh­ty, eikö oli­si kor­kea aika ottaa todel­li­sek­si leik­kaus­koh­teek­si myös esi­mer­kik­si kehi­tys­a­pu? Ei ole miten­kään kes­tä­vää pidem­män pääl­le mak­saa ulko­mail­le vuo­sit­tain mil­jar­din ver­ran kehi­tys­a­pua, joka on vel­ka­ra­hal­la rahoi­tet­tua. Lopul­ta vel­ka­taak­ka kas­vaa kes­tä­mät­tö­män suu­rek­si ja sil­loin romah­taa pal­jon muu­ta­kin kuin kyky ottaa lisää vel­kaa kehi­ty­sa­vun ja muun vähem­män tar­peel­li­sen rahoittamiseen.

  119. Osaa jul­ki­sen sek­to­rin pal­kois­ta sai­si koh­tuul­lis­tet­tua ihan vain paran­ta­mal­la työ­voi­man tar­jon­taa. Ilmei­nen paran­nus­koh­de oli­si lää­kä­rit ja aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­nen, mitä lää­kä­ri­liit­to kyn­sin ja ham­pain vas­tus­taa. Tai­ta­vat lää­kä­rit olla alie­dus­tet­tu­ja yli­opis­tois­sa ja ylie­dus­tet­tu­ja arkadianmäellä.

  120. Jos kiin­nos­taa, niin pari vuot­ta sit­ten tääl­lä Aal­to Yli­opis­tos­sa kan­san­ta­lous­tie­teen lai­tok­sel­la teh­tiin kan­di­työ (LINKKI, ja juu, ei ole gra­du saa­tik­ka väi­tös­kir­ja, mut­ta kuu­le­ma­ni mukaan kan­sik­sen lai­tok­sel­la tätä tapu­tel­tiin poik­keuk­sel­li­sen hyvin teh­ty­nä kan­di­työ­nä), jos­sa las­ket­tiin ase­vel­vol­li­suu­den todel­li­sia kus­tan­nuk­sia ver­rat­tu­na palkka-armeijaan. 

    Iso osa argu­men­tis­ta perus­tui Hol­lan­nin koke­muk­siin, joka kah­te­na vuo­te­na 1970-luvul­la jät­ti bud­jet­ti­krii­sis­sä (?) kut­su­mat­ta kak­si ikä­vuo­si­ker­taa mie­hiä. Näi­den kah­den vuo­si­ker­ran koko eli­niän kumu­la­tii­vi­set tulot oli­vat noin nel­jä pro­sent­tia intin käy­nei­tä kor­keam­pia. Mer­kit­tä­vä ero.

    Lop­pu­ka­neet­ti sum­maa tut­kiel­man sisällön:

    In my opi­nion, the evi­dence against the draft is so overw­hel­ming that it is puzz­ling why we still use, especial­ly to such excess. Plain and simple, the Fin­nish draft is unam­bi­guo­us­ly more cost­ly to our socie­ty than an all-volun­teer force would be and all non-eco­no­mic argu­ments have main­ly to do with just hol­ding up the poli­tical sta­tus quo.

    Kan­dis­sa kes­kus­tel­laan toki myös armei­jan kult­tuu­ril­li­ses­ta mer­ki­tyk­ses­tä (mies­ten kou­lu ja maan­puo­lus­tus­tah­to jne.), mut­ta ne eivät ole osa las­kel­mia tie­ten­kään. Näil­lä on kui­ten­kin mer­ki­tys­tä yhteis­kun­nal­le tavoil­la, jot­ka eivät ehkä nume­roi­na näy (ylei­nen luot­ta­mus, yhtei­söl­li­syys­kin ehkä). Mut­ta puh­taas­ti BKT-näkö­kul­mas­ta yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta on hyvin han­ka­la puolustaa.

    1. Ase­vel­vol­li­suu­den hin­taa nos­taa vie­lä se, että swe syr­jäyt­tää mie­hiä jat­ko-opin­nois­ta, eri­tyi­ses­ti kor­kea­kou­luo­pin­nois­ta, mis­tä saam­me tie­tys­ti osit­tain kiit­tää täy­sin irra­tio­naa­lis­ta pää­sy­koe­käy­tän­töä. Sinä aika­na kun nai­set pänt­tää­vät pää­sy­koe­kir­jo­jen ala­viit­tei­tä ulkoa, mie­het haas­kaa­vat aikaan­sa kasar­meil­la. Tämä vinout­taa huo­mat­ta­vas­ti kor­kea­kou­lui­hin valit­ta­vien sukupuolijakaumaa.

  121. Rehel­li­syy­den nimis­sä aina kun ehdo­te­taan ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­pu­mis­ta, pitäi­si myös samal­la mää­rä­ra­ho­jen korottamista.

    Jos ainoas­taan lak­kau­te­taan ase­vel­vol­li­suus niin puo­lus­tus­ky­ky tipah­taa ilman vas­taa­via panos­tuk­sia rahoitukseen. 

    Ase­vel­vol­li­suus­han on vain rahan siir­tä­mis­tä tas­kus­ta toi­seen, val­tio jät­tää rahal­li­ses­ti panos­ta­mat­ta puo­lus­tuk­seen, mut­ta käyt­tää hal­lin­nol­lis­ta pää­tös­tä ja kus­tan­nuk­set kan­ne­taan bud­je­tin ulkopuolelta. 

    Nykyi­nen tan­kin­töys­syi­hin ja kivien heit­te­lyyn perus­tu­va räsy­pek­ka-armei­ja ei muu­tu yhtään tuli­voi­mai­sem­mak­si sil­lä, että tan­kin­töys­sy­jen luku­mää­rä puo­li­te­taan ja jäl­jel­le­jää­neil­le jae­taan samat kävyt kuin ennenkin.

  122. Pie­ny­ri­tys­tu­kien pois­ta­mi­nen täs­sä ja nyt oli­si erit­täin tyh­mää. Vah­vuu­tem­me on kou­lu­tet­tu ja inno­va­tii­vi­nen väes­tö, (patent­tien mää­rä per capi­ta maa­il­man 2 tai 3 suu­rin), heik­kou­tem­me ris­ki- ja busi­ness rahoit­ta­jien vähäi­syys. Tukien nopea lope­tus joh­tai­si vain lisään­ty­nee­seen työttömyyteen.
    Tukia voi­daan ajaa alas sitä mukaa kun pie­ny­ri­tys­ten rahoi­tus­mah­dol­li­suu­det nouse­vat “län­si­mai­sel­le” tasolle.
    Oikeas­ti pitäi­si yksin­ker­tais­taa ja hel­pot­taa rajus­ti 1–10 hlön yri­tys­ten käyn­nist­tä­mis­ta, vero­tus­ta, ja kir­jan­pi­toa. Kokrkp on aikaa­join eleh­ti­nyt medias­sa yrit­tä­mi­sen edis­tä­mi­ses­tä. Käy­tän­nös­sä kokrkp EI halua että pie­ny­rit­tä­mi­nen lisään­tyy, se saat­tai­si kil­pail­la kokrkp:n kor­po­raat­ti­ka­ve­rien fir­mo­jen kans­sa. Esi­merk­ke­jä löy­tyy pil­vin pimein raken­nusa­lal­ta, IT hankkeisiin.
    Kum­maa täs­sä on että vas-sdp-vihr-kd tun­tuis nie­le­vän kil­tis­ti kai­ken mitä kokrkp syöttää.
    Nopea hel­po­tus saa­tai­siin siirt­mäl­lä vero­tuk­sel­la rahaa rik­kail­ta köy­hil­le. Täl­löin raha läh­ti­si osin­ko­ti­leil­tä ja osa­keo­mis­tuk­sis­ta ym. oikeas­ti kiertoon.

  123. Vil­le: Epäi­len, että yri­tys­tuet mones­ti aiheut­ta­vat yri­tyk­sil­le enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Tukien hake­mi­nen ja rapor­toin­ti vie pal­jon resurs­se­ja, joten vaik­ka a) pro­jek­ti oli­si teh­ty vaik­ka tukia ei oli­si saa­tu tai b) pro­jek­tia ei oli­si teh­ty ilman tukia, kos­ka se ei ole riit­tä­vän hyö­dyl­li­nen, yri­tyk­sen resurs­sit tule­vat käy­te­tyk­si johon­kin muu­hun kuin tuot­ta­vaan työ­hön tai toi­min­nan kehit­tä­mi­seen talou­del­li­ses­ti jär­ke­väl­lä tavalla…

    Täy­sin samaa miel­tä. Yri­tys­ten alku­tai­val­ta voi­si tukea vero- tai työ­nan­ta­ja­mak­su­hel­po­tuk­sil­la ja lähes auto­maat­ti­sil­la starttirahoilla.

    Mai­nit­se­mie­si ongel­mien lisäk­si yri­tys­tuet ovat syn­nyt­tä­neet koko­nai­sen kon­sult­tien armei­jan, joka toi­mii erään­lai­se­na papis­to­na syn­tis­ten yri­tys­ten ja tai­vaal­lis­ten rahoit­ta­jien välillä.

    Tukia ei tule, ellei ano­muk­seen ole sisäl­ly­tet­ty tiet­ty­jä maa­gi­sia sano­ja ja lausei­ta, joi­hin rahoi­tu­pää­tök­sen val­mis­te­li­ja voi perus­te­luis­saan viitata.

  124. JTS: PK-yri­tyk­set teke­vät näi­tä hom­mia, joten enem­män kuin suur­teol­li­suut­ta 50 – 150 hen­gen fir­mois­ta ja göobaa­lil­ta mark­ki­nal­ta rahaa ja työ­tä saa­daan. Nämä vali­tet­ta­vas­ti myy­dään hel­pos­ti maa­il­mal­le. Sik­si yri­tys­ve­roa on jär­ke­vöi­tet­tä­vä Oden kuvaa­mal­la taval­la heti.

    Monet ulos myy­dyt yri­tyk­set ovat menes­ty­neet uudes­sa omis­tuk­ses­sa hyvin, osa niis­tä on kui­ten­kin läh­te­nyt Suo­mes­ta. Onnis­tu­nut yri­tys­ve­ro­uu­dis­tus saat­tai­si vähen­tää tätä ulosliputusta.

    Yri­tys­ten myyn­tiin vai­ku­taa pait­si kiusaus rahas­taa saa­vu­tet­tu menes­tys myös se, että meil­lä on aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la huu­ta­va pula osaa­vis­ta kas­vu­vai­heen orga­ni­soi­jis­ta ja ennen kaik­kea tuot­teis­ta­jis­ta ja vaa­ti­vien tuot­tei­den ja jär­jes­tel­mien myyjistä.

  125. Mik­si kun­ta­puo­lel­la ja eteen­kin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘vir­ko­ja’?

    Minis­te­riöis­sä ne voi ymmär­tää, sil­loin ei oppo­si­tion ihmi­siä pot­ki­ta muu­ten vain pois. Mut­ta kun­nan vah­ti­mes­ta­rit ‘vir­ka­mie­hiä’?

    Voi­si hel­pot­taa joh­ta­mis­ta, uudis­ta­mis­ta ja teki­si tasa-arvoi­sem­mak­si. Nyt kik­kail­laan vuo­ril­la ja kunta-TES:n sisällöllä. 

    (Ase­vel­vol­li­suus voi­si olla oma aiheen­sa, kun sii­hen aina palataan. )

  126. JTS:
    Mik­si kun­ta­puo­lel­la ja eteen­kin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘vir­ko­ja’?

    Lai­sää­dän­tö edel­lyt­tää jul­kis­ta val­taa käyt­tä­vien ole­van vir­ka­suh­tees­sa. So. esim. pak­ko­hoi­to­pää­tös­tä ei saa teh­dä työ­suh­tei­nen tai ulko­puo­li­sen pal­ve­lun­tuot­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa oleva.

  127. JTS:
    Mik­si kun­ta­puo­lel­la ja eteen­kin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘vir­ko­ja’?

    Kun­nal­li­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa on vir­ko­ja käy­tän­nös­sä vain lää­kä­reil­lä. Ja nii­tä on pak­ko olla aina­kin sen vuok­si että hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­sen mukaan vain vir­ka­suh­tes­sa ole­va lää­kä­ri voi kir­joit­taa ns. tarkkailulähetteitä.

  128. Osmo,

    Tämä perään­kuu­lut­ta­ma­si “iso­jen uudis­tus­ten aika” tar­vit­si­si kat­ta­van ja kon­kreet­ti­sen uudis­tus­oh­jel­man. Kir­joi­tuk­se­si ei vie­lä anna sel­lai­seen riit­tä­väs­ti aineksia. 

    Jos uudis­tuk­set teh­dään koko­nai­suu­te­na suun­ni­tel­len, niin ne saa­daan myös hel­pom­min läpi, kun kaik­ki pan­naan osal­lis­tu­maan tas­a­puo­li­ses­ti ja oikeudenmukaisesti.

    Seu­raa­vas­sa on oma näke­myk­se­ni tar­vit­ta­vis­ta uudis­tuk­sis­ta. Läh­tö­koh­ta­na tulee olla, että ne koti­ta­lou­det, joi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot ovat alle val­ta­kun­nan medi­aa­nin eivät kär­si talou­del­li­ses­ti lain­kaan nyky­ti­lan­tee­seen verrattuna.

    Alla lis­taa­ma­ni toi­met ovat koko­nai­suus ja sel­lai­se­na sitä pitää arvioi­da. Vain joi­den­kin yksit­täis­ten osien toteut­ta­mi­nen sii­tä voi muut­taa koko­nais­vai­ku­tuk­sen aivan toi­sek­si. Lis­ta on laa­dit­tu mutu­tun­tu­mal­la ja sen talou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten tark­ka arvioi­mi­nen vaa­ti­si mit­ta­van talou­del­li­sen ana­lyy­sin. Uudis­tuk­sen yksi­tyis­koh­dat voi kiin­nit­tää vas­ta täl­lai­sen ana­lyy­sin jäl­keen (esim. perus­tu­lon taso, ansio­tu­lo­ve­ron nousu­mal­li eli progres­sio­käy­rän muo­to nol­las­ta ylös­päin, eri arvonlisäverokannat).

    Toi­men­pi­de­lis­ta:

    - perus­tu­lon toteut­ta­mi­nen ns. nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron avul­la siten, että jokai­nen ansait­tu euro lisää kan­sa­lai­sen tulo­ja ja että jokai­nen lisäeu­ro kas­vat­taa käteen jää­vää tuloa sitä enem­män mitä pie­nem­mät koko­nais­tu­lot ovat (ansio­tu­lo­jen veroas­te voi­si alkaa nol­las­ta ja koho­ta tulo­jen muka­na siten, että yli mil­joo­nan euron vuo­si­tu­los­ta veroa menee 55–60%, jon­ka jäl­keen progres­sio ei enää kiris­ty, vaan mak­si­mi mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti on noin 55–60%)

    - sel­väs­ti keven­ne­tään ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta nii­den hen­ki­löi­den koh­dal­la, jot­ka ansait­se­vat alle medi­aa­ni­pal­kan ver­ran, ja aavis­tuk­sen ver­ran kiris­te­tään vero­tus­ta eni­ten ansait­se­van kym­me­nyk­sen jou­kos­sa (esim. siten että suu­rim­mis­ta ansio­tu­lois­ta veroa menee 55% nykyi­sen noin 50% sijaan, eläk­keis­sä aivan ylim­män tulo­luo­kan vero­pro­sent­ti voi­si olla sel­väs­ti enem­män­kin kuin 55%), muil­la pide­tään vero­tus ennallaan

    - vähen­ne­tään työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuut­ta lisää­mäl­lä pai­kal­li­sen sopi­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia, jot­ta vai­keuk­sis­sa ole­vat yri­tyk­set voi­si­vat pelas­taa työ­paik­ko­ja palk­ko­jen alen­ta­mi­sel­la joh­don, omis­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den yhtei­sel­lä sopimuksella

    - muu­te­taan työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lu­ja ja työ­eh­dois­ta sopi­mis­ta siten että pie­niä ja kes­ki­suu­ria yri­tyk­siä edus­ta­vat yrit­tä­jä­jär­jes­töt ovat muka­na mui­den ns. kol­mi­kan­nan jäsen­ten tavoin 

    - työ­mark­ki­na­neu­vot­te­luis­sa läh­tö­koh­dak­si otet­tai­siin palk­ka­malt­ti siten, että alle medi­aa­ni­pal­kan ver­ran ansait­se­vil­la palk­ka pysyy ennal­laan ja yli medi­aa­ni­pal­kan ver­ran ansait­se­vil­la palk­ka voi myös las­kea joil­lain aloil­la (esim. jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja sel­lai­sil­la vien­tia­loil­la, joil­la kil­pai­ly­ky­ky­on­gel­ma on eri­tyi­sen paha), yleis­tä pal­kan­alen­nus­ta ei tavoi­tel­la, ja palk­ka-alen koh­teek­si jou­tu­vil­la aloil­la alen­nuk­set toteu­te­taan siten, että käteen jää­vä tulo pie­ne­nee sitä enem­män mitä enem­män ansaitsee

    - las­ke­taan yhtei­sö­ve­ro Ruot­sin tasolle

    - nos­te­taan arvon­li­sä­ve­ro Ruot­sin tasolle

    - uudis­te­taan (työ)eläkejärjestelmä (esim. Ruot­sin mal­lin mukaan)

    - osa­na elä­ke­jär­jes­tel­män uudis­tus­ta työ­elä­keyh­tiöi­den sijoi­tus­toi­min­nas­sa ale­taan huo­mioi­da tuo­tot koko kan­san­ta­lou­den osal­ta ja myös välil­li­set vai­ku­tuk­set eikä vain ko. yhtiöl­le tule­va suo­ra tuot­to (ks. esim. http://tinyurl.com/abnwwhm)

    - toteu­te­taan kun­ta- ja sote-uudis­tus Ruot­sin mal­liin (tai sopi­vas­ti em. mal­lia parem­mak­si kehittäen)

    - hel­po­te­taan yri­tys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­sia (vink­ke­jä löy­tyy Ruot­sis­ta ja Per­hey­ri­tys­ten lii­ton kan­na­no­tois­ta, perin­tö­ve­ro ym.)

    - kan­sain­vä­lis­ten kon­ser­nien sisäis­ten lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta pitää edel­leen kiris­tää ja sää­tää sään­nök­set yhtä kireik­si kuin Ruot­sis­sa, jot­ta vero­kei­not­te­lu kon­ser­nien sisäi­sil­lä lai­noil­la vähe­nee (Suo­mes­sa vas­ti­kään laa­dit­tu laki oli ymmär­tääk­se­ni löpe­röm­pi kuin Ruot­sin vastaava)

    - nos­te­taan koti­ta­louk­sien ener­gia­ve­roa (kuten Osmo yllä ehdotti)

    - pois­te­taan omis­tusa­su­mi­sen koh­tuu­ton tuke­mi­nen vero­vä­hen­nys­ten kei­noin (mm. oman asun­non pank­ki­lai­nan kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta pie­nen­ne­tään nykyis­tä riva­kam­min pois­taen se lopul­ta kokonaan)

    - toteu­te­taan tie­tul­lit kuten Ruot­siss­sa tai vie­lä älyk­kääm­min (hei­ken­tä­mät­tä kui­ten­kaan koko­nai­suu­te­na ammat­ti­lii­ken­teen kan­nat­ta­vuut­ta ja lisää­mät­tä syr­jä­seu­duil­la autoi­lun kustannuksia)

    - pois­te­taan ns. autoe­tu sel­lai­sis­ta työ­suh­teis­ta, jois­sa autoa ei tar­vi­ta työkäytössä

    - ote­taan yri­tys­ve­ro­tuk­seen mal­lia Viros­ta sil­tä osin, että yri­tyk­sen voit­toa vero­te­taan vas­ta, kun se mak­se­taan yri­tyk­ses­tä tai Suo­mes­ta ulos (täl­lä pyri­tään paran­ta­maan yri­tys­ten talou­del­lis­ta kun­toa ja kan­nus­ta­maan inves­toin­tei­hin Suomessa)

    - pois­te­taan pien­ten lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten koh­dal­la omis­ta­jan oikeus nos­taa yri­tyk­ses­tä tuloa verot­to­mas­ti 90000 euroon asti (em. tuloa voi­tai­siin myös verot­taa progres­sii­vi­ses­ti, jos täl­lai­sen tulon aset­ta­mi­nen pää­oma­tu­lo­ve­ron alai­sek­si koko­nai­suu­des­saan vähen­tää lii­kaa yri­tys­toi­min­nan houkuttelevuutta)

    - työs­ken­nel­lään mää­rä­tie­toi­ses­ti EU:ssa ja kan­sain­vä­li­ses­ti vero­pa­ra­tii­sien kitkemiseksi

  129. Kal­le: Ongel­ma eivät ole 40 000€ tai 50 000€ vuo­des­sa tie­naa­vat. Hei­dän palk­kan­sa ovat euroop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa joka tapauk­ses­sa kes­ki­ver­toa pie­nem­piä. Ongel­ma on palk­ka­hai­ta­rin ala­pää. Ns. pie­ni­tu­loi­set tie­naa­vat Suo­mes­sa var­sin­kin sul­je­tul­la sek­to­ril­la koh­tuut­to­man hyviä palkkoja… 

    Ker­rot­ko vie­lä, että mikä täs­sä onkaan se ongelma?

    Itse en usko lain­kaan, että kou­lu­te­tun työ­voi­man kar­kaa­mi­nen maas­ta oli­si mer­kit­tä­vä uhka. Maas­ta­muut­to on pysy­nyt saman­suu­rui­se­na koko 2000-luvun, vaik­ka Suo­men väki­lu­ku on kas­va­nut koko ajan:
    http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2011/muutl_2011_2012-04–27_kuv_001_fi.html

    Minus­ta ongel­ma on pikem­min­kin se, että tuloe­rot ovat kas­va­neet jo pit­kän aikaa ja ovat nyt huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin 80-luvul­la tai pari­kym­men­tä vuot­ta sitten:

    - http://www.stat.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12–14_tie_001_fi.html

    - http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03–07_001.html?s=0

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le väit­tää, ettei Pout­vaa­ran lukui­hin yleusen ase­vel­vol­li­suu­den hin­nas­ta kan­na­ta perustaa…

    Pout­vaa­ra ver­taa appel­sii­ne­ja ja mus­te­ka­lo­ja saa­den tulok­sek­si että sau­nan lau­teet ovat par­haat kel­tai­si­na. Hänen luvuil­laan ei ole min­kään­lais­ta yhty­mä­koh­taa todel­li­suu­teen. Jokai­nen voi teh­dä vir­hei­tä ja se on hyväk­syt­tä­vää. Kun levit­tää vir­heel­lis­tä tie­toa, vaik­ka asias­ta on huo­mau­tet­tu, ei ole enää hyväksyttävää.

  131. ano­nyy­mi: Saa­han se edel­leen­kin vali­tel­la, miten työt­tö­mät lais­kiai­set eivät hom­maa itsel­leen työ­paik­kaa ja miten työn­te­ki­jöil­le pitää mak­saa palk­kaa ja miten pomoil­la on niin mata­lat palkat.

    Mut­ta vasem­mis­to­blok­ki­hal­li­tus tus­kin nos­tai­si vero­ja enem­pää, mitä tämä hal­li­tus tulee teke­mään. Oli­si kaik­kien kan­nal­ta hyvä, jos uudet vaa­lit jär­jes­tet­täi­siin. Nyt­hän SDP käyt­tää suu­rem­paa ään­tä, mitä sil­lä on, kos­ka se tul­kit­see, että per­su­ja äänes­tä­vät ovat demareita.

    Hyvin­voin­ti­val­tio alkaa käy­dä taa­kak­si, kun verot nouse­vat koh­tuut­to­mik­si. Asi­aan liit­tyen eilen tuli ylel­tä suo­ma­lai­sen MIT-prof­fan haas­tat­te­lu ylel­tä. Todel­la hyvä haas­tat­te­lu, mikä liit­tyy tämän­kin blo­gin ylei­siin ja usei­siin aihei­siin. Löy­tyy var­maan areenasta.

  132. ano­nyy­mi: Tämän koli­kon toi­sel­la puo­lel­la on saa­tu tuloe­rot räjäh­tä­mään käsiin. Tämä kas­vat­taa pahoin­voin­tia ja nyt meil­lä on yhä suu­rem­pi ylä­luok­ka ihmi­siä, joi­ta ei työ­väen koko­nais­ti­lan­ne oikeas­taan kiin­nos­ta, kos­ka se ei hei­tä koske.

    Tuloe­rot vain eivät ole räjäh­tä­neet mihin­kään ja niil­lä ei ole mitään vai­ku­tus­ta pahoin­voin­nin lisään­ty­mi­seen tai oikeas­taan mihin­kään muu­hun, puh­das­ta populismia.

  133. Pit­käs­tä toi­men­pi­de­lis­tas­ta­ni edel­lä unoh­tui yksi asia, joka toden­nä­köi­ses­ti lisää mui­den lis­tal­la mai­nit­tu­jen toi­men­pi­tei­den hyväk­syt­tä­vyyt­tä suu­ren ylei­sön keskuudessa:

    - uuden auton han­kin­ta­hin­taan lisät­tä­vä auto­ve­ro tulee Suo­mes­sa las­kea Ruot­sin tasol­le ja vähä­pääs­töi­sen auton han­kin­nan vero­kan­nus­ti­met aset­taa vie­lä parem­mik­si kuin Ruot­sis­sa (veron riip­pu­vuus CO2-pääs­töis­tä voi­mak­kaam­mak­si kuin nykyään)

    Sit­ten vie­lä pari toi­men­pi­det­tä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä oli­si kovin suo­sit­tu­ja, mut­ta joi­den suo­rat ja eten­kin välil­li­set talou­del­li­set vai­ku­tuk­set oli­si­vat huo­mat­ta­vat (vähen­tää sai­ras­ku­lu­ja ja piden­tää työ­uria, http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholivero):

    - alko­ho­li­ve­ron mal­til­li­nen nosto

    - kau­pois­sa myy­tä­vän kes­kio­luen lai­men­ta­mi­nen samaan alko­ho­li­pi­toi­suu­teen kuin Ruotsissa

  134. Tie­de­mies:
    Meil­lä on sel­lai­nen kum­mal­li­nen kuvi­tel­ma, että kaik­ki muu kuin iso­jen mate­ri­aa­li­möyk­ky­jen kokoon­pa­no savun ja kipi­nöi­den len­täes­sä tai muu­ten iso­jen konei­den pyö­ries­sä on aino­aa “oike­aa” vau­raut­ta. Täl­lai­ses­ta fetis­sis­tä nyt ihan eka­na pitäi­si pääs­tä eroon.

    Erin­omai­nen kir­joi­tus koko­nai­suu­des­saan. On häm­men­tä­vää, että annam­me edel­leen suu­ry­ri­tys­ten mää­räil­lä ja jätäm­me maan suu­rim­man työl­lis­tä­jän ja eni­ten kas­vu­po­ten­ti­aa­lia omaa­van toi­mi­jan (pk-yri­tyk­set) seu­raa­maan menoa syrjästä.

    Vil­le: Epäi­len, että yri­tys­tuet mones­ti aiheut­ta­vat yri­tyk­sil­le enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Tukien hake­mi­nen ja rapor­toin­ti vie pal­jon resurs­se­ja, joten vaik­ka a) pro­jek­ti oli­si teh­ty vaik­ka tukia ei oli­si saa­tu tai b) pro­jek­tia ei oli­si teh­ty ilman tukia, kos­ka se ei ole riit­tä­vän hyö­dyl­li­nen, yri­tyk­sen resurs­sit tule­vat käy­te­tyk­si johon­kin muu­hun kuin tuot­ta­vaan työ­hön tai toi­min­nan kehit­tä­mi­seen talou­del­li­ses­ti jär­ke­väl­lä tavalla…

    Tuet pitäi­si suun­na­ta pie­nil­le vien­tiy­ri­tyk­sil­le, jot­ka eivät tois­tai­sek­si pys­ty toi­mi­maan kun­nol­la ilman tukea, kos­ka edus­ta­vat tule­vai­suu­den kas­vua­laa. Sil­loin niil­lä oli­si aidos­ti kan­san­ta­lout­ta kohen­ta­va ja työl­li­syyt­tä lisää­vä vai­ku­tus. Ongel­ma on tie­ten­kin sii­nä, että tule­vai­suu­den kas­vua­lo­ja ja usein myös sitä, mil­lä perus­teel­la tuen saa­jat kan­nat­tai­si vali­ta ko. alan sisäl­tä, on vai­ke­aa tunnistaa.

    Vil­li arvauk­se­ni sil­ti on, että tukea voi­si myön­tää vaik­ka täy­sin har­kit­se­mat­to­mas­ti kai­kil­le riit­tä­vän pie­nil­le ja inno­va­tii­vi­sil­le toi­mi­joil­le, ja se voi­si hyvin­kin osoit­tau­tua kan­nat­ta­vak­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Suu­ri osa tuet­ta­vis­ta meni­si kon­kurs­siin, mut­ta samal­la saa­tai­siin var­mas­ti myös muu­ta­ma yli­mää­räi­nen menes­tys­ta­ri­na aikaan. Tär­kein­tä oli­si pyr­kiä kai­kin kei­noin var­mis­ta­maan, että ne joil­la on oikeas­ti edel­ly­tyk­set menes­tyä, sai­si­vat alku­vai­hees­sa kai­ken mah­dol­li­sen avun.

  135. JTS:
    Mik­si kun­ta­puo­lel­la ja eteen­kin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘vir­ko­ja’?

    Minis­te­riöis­sä ne voi ymmär­tää, sil­loin ei oppo­si­tion ihmi­siä pot­ki­ta muu­ten vain pois. Mut­ta kun­nan vah­ti­mes­ta­rit ‘vir­ka­mie­hiä’?

    Voi­si hel­pot­taa joh­ta­mis­ta, uudis­ta­mis­ta ja teki­si tasa-arvoi­sem­mak­si. Nyt kik­kail­laan vuo­ril­la ja kunta-TES:n sisällöllä. 

    (Ase­vel­vol­li­suus voi­si olla oma aiheen­sa, kun sii­hen aina palataan. )

    Eipä ole kun­nis­sa enää mon­ta­kaan vir­kaa eikä vah­ti­mes­ta­rei­ta­kaan (pait­si suu­ri­mis­sa kaupungeissa).
    Ter­veys­kes­kus­ten suh­teen olen kyl­lä samaa miel­tä, vir­ka­suh­tees­sa ei tar­vit­si­si olla kuin joh­ta­via ylilääkäreitä.

  136. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le väit­tää, ettei Pout­vaa­ran lukui­hin yleusen ase­vel­vol­li­suu­den hin­nas­ta kan­na­ta perus­taa, kos­ka ne ovat Kal­len mie­les­tä vää­rin. Oli­si kiva kuul­la jokin perus­te­lu. Ekon omis­tien mie­les­tä ylei­nen ase­vel­vol­li­suus on erit­täin kal­lis­ta, kos­ka se vii­vyt­tää nuor­ten mies­ten pää­syä opin­toi­hin ja työ­elä­mään vuo­del­la tai kah­del­la. Juu­ri ase­vel­vol­li­suu­den suu­ren kan­san­ta­lou­del­li­sen hin­nan takia muut maat ovat sii­tä luoi­pu­neet. Ja tie­tys­ti myös siki­si, että se on aika huo­noa maanpuolustusta.

    Eipäs unoh­de­ta mil­lä kan­san­edus­ta­ja äänestää.
    Siel­lä­hän oli 200 ase­vel­vol­lis­ta teke­mäs­sä tes­taus­ta Tie­don toi­mit­ta­maan äänes­tys­jär­jes­tel­mään muu­ta­man euron päi­vä­hin­nal­la. Hal­vem­man hin­ta­luo­kan tes­taa­ja tai­taa mak­saa 70 euroa tun­ti. Joten edus­kun­ta sääs­ti about sata­ton­nia päi­väs­sä tuolla.

    Kun suo palaa ja tar­vi­taan tuhat sam­mut­ta­jaa rou­da­taan bus­si­kau­pal­la varus­mie­hiä hom­miin. Nämä ei maan­puo­lus­tuk­sel­li­set asiat joi­ta varus­mie­het teke­vät nol­la­pal­kal­la tup­paa­vat hel­pos­ti unoh­tu­maan las­kel­mis­ta. Sama jut­tu sivii­li­pal­ve­lus­mie­hil­lä jot­ka teke­vät myös kan­sa­kun­taa hyö­dyt­tä­viä hommia.

    Ja jos muis­te­len omaa nuo­ruut­ta­ni niin tai­si useam­pi vuo­si men­nä “huk­kaan” ihan sivii­li­pal­ve­lus­ta­ni riip­pu­mat­ta, “huo­noon elä­mään”. No, noi­den vuo­sien ansios­ta sen­tään koen elä­nee­ni — nyt saa mak­saa vero­ja ja olla poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti vie­lä pari vuosikymmentä.

    Irtiot­toa orjayh­teis­kun­nas­ta ja poliit­ti­ses­ta kor­rek­tiu­des­ta toi­von nykyi­sil­tä­kin nuo­ril­ta, on oikein hais­tat­taa yhteis­kun­nal­le joka itse haisee.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ase­vel­vol­li­suu­den hin­taa nos­taa vie­lä se, että swe syr­jäyt­tää mie­hiä jat­ko-opin­nois­ta, eri­tyi­ses­ti kor­kea­kou­luo­pin­nois­ta, mis­tä saam­me tie­tys­ti osit­tain kiit­tää täy­sin irra­tio­naa­lis­ta pää­sy­koe­käy­tän­töä. Sinä aika­na kun nai­set pänt­tää­vät pää­sy­koe­kir­jo­jen ala­viit­tei­tä ulkoa, mie­het haas­kaa­vat aikaan­sa kasar­meil­la. Tämä vinout­taa huo­mat­ta­vas­ti kor­kea­kou­lui­hin valit­ta­vien sukupuolijakaumaa. 

    Onko tuos­ta jotain kon­kreet­tis­ta sta­tis­tiik­ka todis­teek­si? Armei­jaan­han kui­ten­kin voi men­nä ja men­nään usein ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den, tai aina­kin nii­den pää­sy­ko­kei­den jälkeen.

  138. Sylt­ty: Rehel­li­syy­den nimis­sä aina kun ehdo­te­taan ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­pu­mis­ta, pitäi­si myös samal­la mää­rä­ra­ho­jen korottamista.

    Ei kai miten­kään välttämättä. 

    Kaik­ki­aan pitäi­si kysyä kak­si kysymystä:

    1. Mitä uhkia vas­taan haluam­me puolustautua?
    2. Pitää­kö se teh­dä yksin?

    Näi­den vas­tauk­sis­ta sit­ten seu­raa hin­ta­lap­pu. Jos haluam­me pitää yksin puo­liam­me isoa vihol­lis­val­tio­ta vas­taan tra­di­tio­naa­li­ses­sa sodas­sa tal­vi­so­dan tapaan, nykyi­nen puo­lus­tus­ky­kym­me on toden­nä­köi­ses­ti kovin riit­tä­mä­tön. Ruot­sis­sa pai­kal­li­nen sota­pääl­lik­kö juu­ri arvioi, että vii­kon kes­täi­si puo­lus­tus tuos­sa tilan­tees­sa, ja Ruot­sin puo­lus­tus­bud­jet­ti on kui­ten­kin suu­ruus­luo­kal­taan tuplat meihin.

    Eli yllä­ole­vaan lai­nauk­seen pala­tak­se­ni: On mah­dol­lis­ta myös esit­tää ammat­tiar­mei­jaan siir­ty­mis­tä nos­ta­mat­ta mää­rä­ra­ho­ja. Sil­loin kui­ten­kin pitää hyväk­syä puo­lus­tus­ky­vyn jon­ki­nas­tei­nen aleneminen.

  139. Poth1ue1: Sii­tä vaan ihan vapaas­ti. Sil­lä sekun­nil­la kun tuol­lai­nen pää­tös teh­dään, niin minä aloi­tan ita­lia­lai­sen lakon – tai itsea­sias­sa lope­tan teh­tä­vie­ni teke­mi­sen tyys­tin ja käy­tän työ­ai­ka­ni 100% töi­den hakuun (mie­lel­lään ulkomailta).

    Onhan se nimit­täin aivan syl­väl­tä siel­tä min­ne aurin­ko ei yleen­sä pais­ta, ettei jul­ki­sen­sek­to­rin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä nykyi­nen luok­kaa 20% yksi­tyis­sek­to­ria alem­pi palk­ka­ta­so enää rii­tä­kään kai­ken­maa­il­man sosia­lis­teil­le ja muil­le popu­lis­teil­le. Ei – pitää vie­lä lei­ka­ta palk­ka­ta­soa enti­ses­tään ja hyväl­lä­sä­käl­lä lisä­tä pääl­le vie­lä arhin­mä­ke­läi­nen progres­sio­ta kiris­tä­vä kateusvero.

    Halua­vat­ko ihmi­set ihan oikeas­ti, että hei­dän vero­ra­ho­jaan “tuh­laa­vat” pel­käs­tään vas­ta­val­mis­tu­neet idioo­tit ja kehä­raa­kit, jot­ka eivät vaja­vais­ten tai­to­jen­sa tai hen­ki­lö­koh­tais­ten ongel­mien­sa takia sai­si töi­tä mis­tään muu­al­ta? Ilmeisesti?

    Vai ovat­ko nämä äänek­käim­mät räk­syt­tä­jät itsea­sias­sa pel­käs­tään saa­ma­puo­lel­la ole­via “lepois­ta­jia” ja tai­vaan­ran­nan­maa­la­rei­ta, joil­le on yksi­lys­ti kuin­ka pal­jon net­to­ve­ron­mak­sa­jien raho­ja haas­ka­taan – kun­han nii­tä vain haas­ka­taan mah­dol­li­sim­man paljon?

    Ja kun moni on nyt var­maa­kin kerin­nyt jo imu­roi­maan säkil­li­sen her­nei­tä nenään­sä, niin kyl­lä minun­kin mie­les­tä jul­ki­sen sek­to­rin pitää sääs­tää – se ei vain ole mis­sään mie­les­sä jär­ke­vää mil­lään juus­to­höy­läl­lä ja kaik­kia kos­ke­val­la palk­ko­jen alen­nuk­sel­la. Kyl­lä sää­tö­jen pitää läh­teä sii­tä, että kar­si­taan tur­hia pal­ve­lui­ta ja byro­kra­ti­aa – ja että tehos­te­taan jäl­jel­le­jää­viä pal­ve­lui­ta niin hyvin kuin pystytään.

    Täl­lai­set toi­veet siis aina­kin yhdel­tä yli 70 000 € ansait­se­val­ta jul­ki­sen sek­to­rin “syöt­tö­por­saal­ta”, jota ilman näi­tä vii­me­päi­vien pee­loi­lui­ta­kin vee­tut­taa kuin pien­tä ora­vaa, jol­la käy­py jääs­sä, mm. se, että vaik­ka omat teh­tä­vät ja vas­tuut kas­va­vat vuo­si vuo­del­ta, niin palk­ka ei muu­tu mihin­kään – ei kait voi­kaan muut­tua, kun kuu­le­ma val­tio ei anna euro­sen­tin sent­tiä palk­kaus­ra­ken­teen kor­vaa­mi­seen, vaan kaik­ki saa­vat tyy­tyä samaan VES-koro­tuk­seen – raa­toi sit­ten kuin­ka tahan­sa tai lus­mui­li päi­vät pit­kät kort­tia pelaa­mas­sa kahvihuoneessa.

  140. timo: Oikeas­ti pitäi­si yksin­ker­tais­taa ja hel­pot­taa rajus­ti 1–10 hlön yri­tys­ten käyn­nist­tä­mis­ta, vero­tus­ta, ja kirjanpitoa.

    Minä en ole oikein kos­kaan ymmär­tä­nyt tämän asian moni­mut­kai­suut­ta. Yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen ei ole miten­kään ihmeel­li­sen vai­ke­aa, ja tili­toi­mis­to hoi­taa ihan koh­tuu­hin­taan kai­ken byrokratian.

    Oman koke­muk­se­ni mukaan täl­lais­ten “hel­pot­taa rajus­ti” toi­vei­den taka­na ole­vat todel­li­set toi­veet liit­ty­vät vaik­ka­pa sii­hen, että yri­tys­toi­min­taa oli­si pal­jon hel­pom­pi pyö­rit­tää, kun ei tar­vit­si­si mak­saa pal­kan sivu­ku­lu­ja tai vero­ja tuloksesta…

    Todel­li­sia­kin pul­mia on. Yksi niis­tä on se, että kas­vu­ha­lui­sen ja ‑kykyi­sen yrit­tä­jän koh­dal­la tar­jol­la ole­vat instru­men­tit ovat sel­lai­sia, että on muka­vam­pi teh­dä jotain muu­ta. Jos kon­kurs­sis­sa menee talo alta, yrit­tä­jyys ei ole kovin kieh­to­va vaihtoehto.

  141. Tota noin, miks sä et sit­ten ole jo läh­te­nyt sin­ne ulko­mail­le? Eiks sun yli­maal­li­set kyky­si ja älyk­kyy­te­si ole­kaan riit­tä­neet super­pal­ka­tun työn saan­tiin siel­tä unel­mien ulkomailta?

  142. tpyy­luo­ma: No Ruot­si tulee mie­leen. Maan vien­ti­tuot­tei­den kär­keä on nyt esi­mer­kik­si kauppakonseptit.

    Ruot­sin vien­ti on noin 150 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Vien­ti­tuot­tei­ta ovat koneet, moot­to­ria­jo­neu­vot, pape­ri­tuot­teet, sel­lu, puu, rau­ta­ja­los­teet, sota­tar­vik­keet, ruo­ka ja vaatteet.

    Aika vai­kea tuos­ta on mitään ihan mah­do­ton­ta eroa Suo­meen näh­dä. Rät­te­jä meil­lä ei osa­ta teh­dä, emme­kä me osaa b2c-myyn­tiä. Mut­ta eipä tai­da Ikean tai Henk­ka­mau­kan lii­ke­vaih­dos­ta kovin iso osa pää­tyä lopul­ta ruot­sa­lai­sia noin yleen­sä rikas­tut­ta­maan, ts. kan­san­ta­lou­del­le niis­tä ei ehkä ole ihan nume­roit­ten­sa väär­tis­ti iloa.

    Tot­ta kui­ten­kin on, että ruot­sa­lai­set ovat mones­sa asias­sa mei­tä ete­väm­piä. Kau­pan­te­ko on tär­kein niis­tä asiois­ta. Lisäk­si siel­lä on pal­jon enem­män yksi­tyi­siä pää­omia, eikä koko maan talout­ta rese­toi­tu 70 vuot­ta sit­ten. Siel­lä myös ymmär­re­tään yksi­löi­den menes­tys­tä jois­sa­kin asiois­sa parem­min kuin Suomessa.

    Mut­ta mitä me voi­sim­me siel­tä oppia tai kopioi­da? Se kai täs­sä se tär­keäm­pi kysy­mys on. Joi­tain työ­elä­mään ja vero­tuk­seen liit­ty­viä asioi­ta var­mas­ti on, jois­sa kan­nat­tai­si ottaa oppia. Mut­ta en näe mitään ihmeel­lis­tä “palveluyhteiskunta”-nimistä kon­sep­tia, jon­ka voi­si Ruot­sis­ta vipata.

    Suo­mi on har­vaa­na­sut­tu maa, joka on maan­tie­teel­li­ses­ti han­ka­las­sa pai­kas­sa ja köy­hä pää­omis­ta ja resurs­seis­ta. Jos muut ovat yhtä fik­su­ja kuin me, jou­dum­me tyy­ty­mään mui­ta alem­paan elin­ta­soon. Kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa tämä voi tul­la näky­mään koko ajan sel­vem­min. (Onnek­si tois­tai­sek­si muut ovat olleet pää­osin vie­lä hölmömpiä.)

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra: …Euroo­pas­sa­han nou­da­te­taan woo­doo ‑talous­teo­ri­aa ja ter­veh­dy­te­tään talout­ta lopet­ta­mal­la tuo­tan­nol­lis­ta toi­min­taa sääs­tö­jen nimissä… 

    Aika hyvä ter­mi. Kun tuo­hon vie­lä lisää sen, että mitä ei muu­ten saa­da hen­gil­tä, niin se vero­te­taan kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäk­si. Kyl­lä sil­lä talou­del­li­nen toi­me­liai­suus saa­daan lope­tet­tua tehokkaasti.

    Vero­pa­ra­tii­se­ja pide­tään jois­sa­kin pii­reis­sä talous­teo­reet­ti­ses­ti nykyi­sen Län­si-Euroo­pan ja USA:n pelas­ta­ji­na! Jos nii­tä ei oli­si, oli­si kaik­ki talou­del­li­nen toi­min­ta lop­pu­nut jo ajat sit­ten tääl­tä. Sen takia var­maan jokai­sel­la EU-maal­la on jokin tapa lail­lis­taa verosuunnittelu?

  144. ano­nyy­mi: Tämän koli­kon toi­sel­la puo­lel­la on saa­tu tuloe­rot räjäh­tä­mään käsiin. 

    Eh? Suo­men tuloe­rot ovat maa­il­man­laa­jui­ses­sa tar­kas­te­lus­sa eri­tyi­sen pie­net. Lisäk­si voim­me ola var­sin var­mo­ja, että ne ovat vii­me aikoi­na nime­no­maan pie­nen­ty­neet rajus­ti (tilas­tois­ta tämä ei tie­ten­kään vie­lä näy). Ongel­mam­me ei ole tuloe­ro­jen räjäh­dys, vaan pikem­min­kin nii­den romah­dus, mikä romah­dut­taa myös verokertymää.

  145. Vihe­rins­si: Minä en ole oikein kos­kaan ymmär­tä­nyt tämän asian moni­mut­kai­suut­ta. Yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen ei ole miten­kään ihmeel­li­sen vai­ke­aa, ja tili­toi­mis­to hoi­taa ihan koh­tuu­hin­taan kai­ken byrokratian.

    Oman koke­muk­se­ni mukaan täl­lais­ten “hel­pot­taa rajus­ti” toi­vei­den taka­na ole­vat todel­li­set toi­veet liit­ty­vät vaik­ka­pa sii­hen, että yri­tys­toi­min­taa oli­si pal­jon hel­pom­pi pyö­rit­tää, kun ei tar­vit­si­si mak­saa pal­kan sivu­ku­lu­ja tai vero­ja tuloksesta…

    Todel­li­sia­kin pul­mia on. Yksi niis­tä on se, että kas­vu­ha­lui­sen ja ‑kykyi­sen yrit­tä­jän koh­dal­la tar­jol­la ole­vat instru­men­tit ovat sel­lai­sia, että on muka­vam­pi teh­dä jotain muu­ta. Jos kon­kurs­sis­sa menee talo alta, yrit­tä­jyys ei ole kovin kieh­to­va vaihtoehto.

    Niin. Eihän se hir­veän moni­mut­kais­ta ole, aina­kaan koke­neel­le ja/tai pape­rin & pykä­län­vään­töön tottuneelle.
    Se mitä itse en ymmär­rä on MIKSI pie­ny­ri­tyk­sen aloit­ta­mis­ta ja pyö­rit­tä­mis­tä ei voi­si teh­dä äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­sek­si? Mikä oli­si täm­möi­sen yksin­ker­tais­ta­mi­sen ris­ki? Tuli­si lisää pienyrityksiä?
    Kuten mai­nit­set kyvyk­käät ihmi­set valit­se­vat rusi­nat pul­las­ta, eivät­kä aina viit­si ryh­tyä yrit­tä­mään. Ja taas mata­lam­mal­ta pon­nis­ta­vat koke­vat nykyi­sen byro­kra­tian moni­mut­kai­sek­si. Yksin­ker­tais­te­tut viran­omais­käy­tän­nöt voi­si­vat hou­ku­tel­la uusia yrit­tä­jiä kum­mas­ta­kin ryh­mäs­tä. Halu­taan­ko vai eikö halu­ta lisää pienyrittäjiä??

  146. Auke­si­vat­ko maa­il­man talous­a­luei­den rajat lii­an nopeas­ti? Eikö EU:sta ollut suo­jaa idän hal­pa­mai­ta vas­taan, vaan sin­ne rien­si puu- ja rau­ta­jal­ka­teol­li­suu­tem­me kän­nyk­kä kor­val­laan hal­po­jen tun­ti­palk­ko­jen ja raa­ka-ainei­den perään? Euroop­pa on kui­ten­kin hyvä yhtei­sö — jär­jes­täy­ty­nyt ja kult­tuu­ri­ses­ti vah­va. Sii­nä luu­li­si ole­van voi­maa — aina­kin jois­sa­kin sen jäsenissä.

  147. Poth1ue1: Onhan se nimit­täin aivan syl­väl­tä siel­tä min­ne aurin­ko ei yleen­sä pais­ta, ettei jul­ki­sen­sek­to­rin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä nykyi­nen luok­kaa 20% yksi­tyis­sek­to­ria alem­pi palk­ka­ta­so enää rii­tä­kään kai­ken­maa­il­man sosia­lis­teil­le ja muil­le populisteille.

    Ei muu­ten ole sosia­lis­tit tätä ensim­mäi­se­nä vaa­ti­mas­sa vaan ne kapitalistit.

  148. Hen­ri Wei­jo: Näi­den kah­den vuo­si­ker­ran koko eli­niän kumu­la­tii­vi­set tulot oli­vat noin nel­jä pro­sent­tia intin käy­nei­tä kor­keam­pia. Mer­kit­tä­vä ero.

    Minus­ta ei ole ollen­kaan sel­vää, että tämä oli­si miten­kään yleis­tet­tä­vis­sä. Nuo ikä­luo­kat sai­vat poi­mia rusi­nat pul­las­ta. Esi­mer­kik­si hin­ta­ta­so kui­ten­kin sopeu­tuu palk­koi­hin, joten tuos­sa ken­ties teh­tiin vain tulon­siir­to. Sama­ten maan­puo­lus­tus­tah­to, yhteis­kun­nal­li­nen kohee­sio, luot­ta­mus, jne. ovat kol­lek­tii­vi­sia etu­ja, jot­ka häviä­vät, jos muka­na ei ole ns. koko porukka.

  149. Pek­ka Tai­pa­le: Lisäk­si voim­me ola var­sin var­mo­ja, että ne ovat vii­me aikoi­na nime­no­maan pie­nen­ty­neet rajus­ti (tilas­tois­ta tämä ei tie­ten­kään vie­lä näy).

    Niin no tämä var­maan joh­tuu lamas­ta. Ja huip­pu sil­ti kar­kaa vaik­ka ehkä kaventuukin.

  150. En ole sinän­sä viha­mie­li­nen opet­ta­jia, sai­raan­hoi­ta­jia ja lää­kä­rei­tä koh­taan, mut­ta mie­tin vaan ääneen että miten val­tion ja kun­tien bud­je­tit sai­si edes etäi­ses­ti tasapainoon.
    Vihak­si pis­tää tiet­ty lähin­nä se 

    Samal­la voi­si kysyä, että onko itsea­sias­sa edes jär­ke­vää, että val­tio kil­pai­lee niis­tä par­hais­ta työn­te­ki­jöis­tä? Eten­kin kun jul­ki­sen puo­len joh­ta­jat ovat väki­sin­kin epä­pä­te­viä joh­tuen aivan kata­stro­faa­li­ses­ta nimi­tys­po­li­tii­kas­ta, jos­sa oikea puo­lue­kir­ja on aivan lii­an tär­keä kri­tee­ri valinnalle…

    Eli pal­jon­ko yhteis­kun­ta hävi­ää, kun älyk­käi­tä ihmi­siä lai­te­taan poliit­tis­ten broi­le­rei­den johdettaviksi?

    Jos esim. lää­kä­rei­den palk­ka-ale ajai­si puo­len­tusi­naa maan fik­suin­ta lää­kä­riä johon­kin 100:n hen­gen agii­liin IT-kon­sult­ti­pa­jaan teke­mään meil­le uut­ta ter­vey­den­hoi­toa­lan tie­to­jär­jes­tel­mää ja nos­ta­maan hie­man läs­kim­pää lik­saa, niin saa­tai­siin­ko nois­ta puo­len­tusi­nas­ta huip­pu­lää­kä­ris­tä enem­män kan­san­ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä, kuin hei­dän pitä­mi­ses­tään ter­veys­kes­kuk­sis­sa ja sairaaloissa?

  151. Saa­ra: Erin­omai­nen kir­joi­tus koko­nai­suu­des­saan. On häm­men­tä­vää, että annam­me edel­leen suu­ry­ri­tys­ten mää­räil­lä ja jätäm­me maan suu­rim­man työl­lis­tä­jän ja eni­ten kas­vu­po­ten­ti­aa­lia omaa­van toi­mi­jan (pk-yri­tyk­set) seu­raa­maan menoa syrjästä. 

    Joo var­mas­ti meil­lä on pal­jon talou­den raken­tei­ta jot­ka tur­haan toi­mi­vat suu­ry­ri­tys­ten ehdoil­la, mut­ta eivät suu­ret yri­tyk­set auto­maat­ti­ses­ti huo­no­ja ole. Glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la moni­kan­sal­li­sen yri­tyk­sen pitää menes­tyäk­seen teh­dä jotain aivan hem­me­tin hyvin, ja tämä osaa­mi­nen levi­ää muu­al­le­kin. Suu­ry­ri­tyk­sil­lä voi olla pie­nes­sä maas­sa mer­kit­tä­vä roo­li klus­te­rei­den synnyttämisessä.

    Tuet pitäi­si suun­na­ta pie­nil­le vien­tiy­ri­tyk­sil­le, jot­ka eivät tois­tai­sek­si pys­ty toi­mi­maan kun­nol­la ilman tukea, kos­ka edus­ta­vat tule­vai­suu­den kas­vua­laa. Sil­loin niil­lä oli­si aidos­ti kan­san­ta­lout­ta kohen­ta­va ja työl­li­syyt­tä lisää­vä vai­ku­tus. Ongel­ma on tie­ten­kin sii­nä, että tule­vai­suu­den kas­vua­lo­ja ja usein myös sitä, mil­lä perus­teel­la tuen saa­jat kan­nat­tai­si vali­ta ko. alan sisäl­tä, on vai­ke­aa tunnistaa.

    Vil­li arvauk­se­ni sil­ti on, että tukea voi­si myön­tää vaik­ka täy­sin har­kit­se­mat­to­mas­ti kai­kil­le riit­tä­vän pie­nil­le ja inno­va­tii­vi­sil­le toi­mi­joil­le, ja se voi­si hyvin­kin osoit­tau­tua kan­nat­ta­vak­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Suu­ri osa tuet­ta­vis­ta meni­si kon­kurs­siin, mut­ta samal­la saa­tai­siin var­mas­ti myös muu­ta­ma yli­mää­räi­nen menes­tys­ta­ri­na aikaan. Tär­kein­tä oli­si pyr­kiä kai­kin kei­noin var­mis­ta­maan, että ne joil­la on oikeas­ti edel­ly­tyk­set menes­tyä, sai­si­vat alku­vai­hees­sa kai­ken mah­dol­li­sen avun.

    Mie­les­tä­si yri­tyk­sen suu­ruus on pahas­ta, mut­ta pie­nuus on joten­kin tavoi­tel­ta­vaa? Niin tavoi­tel­ta­vaa, että niil­le pitäi­si jakaa auto­maat­ti­ses­ti jul­kis­ta rahaa? Oma vil­li arvauk­se­ni on, että tai­vaas­ta sata­va raha lisäi­si sekä “pien­ten ja inno­va­tii­vis­ten” yri­tys­ten mää­rää, että val­tion menoja.

    Menes­tys­kel­poi­sen yri­tyk­sen muu­ten tun­nis­taa sii­tä että se menestyy.

    Teo­rias­sa val­tion teh­tä­vä­nä ei kos­kaan ole jakaa tukea, vaan luo­da edel­ly­tyk­siä. Vali­tet­ta­vas­ti emme elä teo­rias­sa ja kaik­ki eivät pelaa samoin sään­nöin. Joku roti sil­ti pitää olla.

  152. Val­tio­ta voi pitää jopa palk­ka­joh­ta­ja­na, val­tion työn­te­ki­jöi­den pal­kat ovat kor­keim­mat useim­mis­sa ryhmissä.

    Jot­kut kun­ta-alan työn­te­ki­jä­ryh­mät häviä­vät yksityiselle

    Suu­rin häviä­jä on yksi­tyi­nen sektori.

    Tämä vää­ris­tää palk­ka­kil­pai­lua , yhteis­kun­nan ei tar­vit­se kil­pail­la tuo­te­hin­noil­la, jotn se mah­dol­li­si­taa vääristymän.

    Palk­kae­ro yhteis­kun­nan hyväk­si syö osaa­van työ­voi­man yksityiseltä
    Eten­kin kun yhteis­kun­ta tar­jo­aa pal­jon paremmt muut etuudet

    http://www.stat.fi/til/pra/2011/pra_2011_2012-10–19_tau_001_fi.html

    1. Lii­an van­ha vää­ris­tää taas ker­ran tilas­to­ja. Val­tion palk­ka­lis­toil­la on huo­mat­ta­van pal­jon kor­keas­ti kou­luet­tu­ja, kos­ka val­tiol­la ei oikein­suo­rit­ta­via työ­paik­ko­ja ole. Kou­lu­tusA­LA eiker­ro mitään kou­lu­tus­TA­SOS­TA. STM:ssä palk­ka­lis­toil­la ole­va yli­lää­kä­ri ja yksi­tyi­ses­sä van­hain­ko­dis­sa ole­va perus­hoi­ta­ja ovat samal­ta kou­lu­tusa­lal­ta, mut­ta mitä me hei­dän väli­sel­lään palk­ka­ver­tai­lul­la teemme?

  153. >OS: Samas­ta syys­tä kau­pun­ki­maan kiin­teis­tö­ve­roa voi­si nos­taa – siis maa­poh­jaan koh­dis­tu­vaa veroa.

    Miten arve­let tämän ehdo­tuk­sen toteu­tues­saan hei­jas­tu­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tiiviyteen?

  154. Jon­kun ver­ran pitää perua puhei­ta Var­tiai­ses­ta, sil­lä kon­kre­ti­aa alkaa tipah­del­la. Työn tar­jon­nan lisää­mi­ses­sä on kyse juu­ri täl­lai­ses­ta varak­kail­le suun­na­tun hoi­vaa­mis- ja pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan luo­mi­ses­ta, mis­sä hen­ken­sä piti­mik­si köy­hät pese­vät Var­tioi­den, val­tion eliit­ti­vir­ka­mies­kun­nan jne jne. lat­tioi­ta, maa­laa­vat hei­dän kesä­mök­kien ennes­tään val­koi­sia kuis­tin aito­ja tms. matalapalkkatöitä. 

    http://yle.fi/uutiset/vartiainen_lehdelle_tyottomille_tyovelvoite_enemman_matalapalkkatoita/6439282

    Yksi asia pis­tää sil­mään Var­tiai­sen kom­men­teis­sa. Jos ker­ran se työn tar­jon­nan lisää­mi­nen luo työ­voi­man kysyn­tää, mik­si ihmees­sä ihmi­siä pitää pakot­taa mui­hin kuin kou­lu­tus­ta vas­taa­viin teh­tä­viin? Eikö huma­nis­tien, eko­no­mien, laki­mies­ten tms. lii­ka kou­lut­ta­mi­nen lisää­kään po. ammat­ti­lais­ten kysyn­tää? Osmo var­mas­ti osaa selittää. 

    Jos näin ei tapah­du, ope­tus- ja työ­mi­nis­te­riös­sä pitäi­si häly­tys­kel­lo­jen vih­doin soi­da. Jos kor­kea­kou­lu­te­tut pako­te­taan yli­kou­lu­tuk­ses­ta joh­tuen kau­pan kas­sal­le, pitäi­si kou­lu­tus­mää­riä ihan oikeas­ti alkaa arvioi­da kriit­ti­ses­ti myös alas­päin. Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka on lii­an pit­kään ollut alue­po­li­tiik­ka ja työt­tö­myys­ti­las­to­jen kau­nis­te­lua. Yli­kou­lut­ta­mi­nen yhteis­kun­nan varoil­la ei voi olla hyväk­syt­tä­vää vero­va­ro­jen käyttöä.

    Oikeas­ti tie­ten­kin jon­kin ammat­ti­lais­ten yli­kou­lut­ta­mi­nen ei lisää po. ammat­ti­lais­ten kysyn­tää. Täs­tä on pidet­tä­vä tiu­kas­ti eros­sa tilan­ne, jos­sa esim. toi­min­to­jen sul­ke­mi­sen seu­rauk­se­na jää mas­soit­tain työt­tö­mik­si koke­nei­ta tie­tyn alan koe­tel­tu­ja ammat­ti­lai­sia (vrt. Nokia).

  155. Ode:

    Aika pie­nen­kin yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja saa suu­rem­paa palk­kaa kuin pää­mi­nis­te­ri tai Hel­sin­gin kaupunginjohtaja. 

    Mie­les­tä­ni on aivan oikein, että joh­ta­vien polii­tik­ko­jen pal­kat ovat rei­lus­ti yri­tys­joh­ta­jien palk­ko­ja pie­nem­piä. Näin­hän toi­mi­taan tie­tääk­se­ni jok­seen­kin kai­kis­sa demo­kraat­ti­sis­sa val­tiois­sa. Voi­si mel­kein kär­jis­tää, että mitä suu­rem­pia joh­ta­vien polii­tik­ko­jen pal­kat suh­tees­sa yri­tys­sek­to­riin ovat, sitä epä­de­mo­kraat­ti­sem­mas­ta val­tios­ta on kyse.

    Esi­mer­kik­si USA:n pre­si­den­tin palk­ka on vain $400000 (verol­lis­ta), joka on sii­nä maas­sa todel­la pie­ni joh­ta­jan palkka.

    Ylei­sel­lä tasol­la jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­ta­sois­sa on ongel­ma­na, että siel­lä ei ole kos­kaan mitään jous­to­ja alas­päin. Vii­me vuo­si­na jul­ki­nen sek­to­ri on ollut palk­ka­joh­ta­ja, vaik­ka pal­kan­mak­su­ky­ky on romah­ta­nut. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sen­tään on jon­kin­lais­ta jous­toa huo­noi­na aikoina.

  156. Täs­sä ehdo­tus jul­kis­ten meno­jen leik­kaa­mi­sek­si. Tämä on kar­kea yleistys:

    Käy­dään läpi kaik­ki jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat, ihan kaik­ki. Lope­te­taan kaik­ki, mitä ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta. Löy­tyy myös var­mas­ti pääl­lek­käi­syyk­siä, jois­ta voi­daan luo­pua. Työ­voi­maa vapau­tuu yksi­tyi­sel­le sektorille.

    Pie­niä puro­ja esi­mer­kik­si: Vapau­te­taan vih­doin kaup­po­jen aukio­lo, niin pääs­tään eroon jär­jet­tö­mäs­tä poik­keus­lu­pa­by­ro­kra­tias­ta. Löy­tyy var­mas­ti muu­ta­kin tar­pee­ton­ta lupabyrokratiaa.

    Tar­vi­taan­ko vas­ta vuo­si sit­ten perus­tet­tua viras­toa, MEKUA, päät­tä­määm aikuis­ten ihmis­ten puo­les­ta, voi­daan­ko Tun­te­ma­ton­ta soti­las­ta kat­soa klo 14 vai vas­ta klo 17.

  157. Sha­keem:
    Työn tar­jon­nan lisää­mi­ses­sä on kyse juu­ri täl­lai­ses­ta varak­kail­le suun­na­tun hoi­vaa­mis- ja pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan luo­mi­ses­ta, mis­sä hen­ken­sä piti­mik­si köy­hät pese­vät Var­tioi­den, val­tion eliit­ti­vir­ka­mies­kun­nan jne jne. lat­tioi­ta, maa­laa­vat hei­dän kesä­mök­kien ennes­tään val­koi­sia kuis­tin aito­ja tms. matalapalkkatöitä. 

    Parem­pi vaan että ovat kor­tis­tos­sa ja syrjäytyvät.

  158. timo:
    Se mitä itse en ymmär­rä on MIKSI pie­ny­ri­tyk­sen aloit­ta­mis­ta ja pyö­rit­tä­mis­tä ei voi­si teh­dä äärim­mäi­sen yksinkertaiseksi?

    Yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen on äärim­mäi­sen yksin­ker­tais­ta. Jos löy­dät mak­sa­van asiak­kaan, voit päät­tää perus­taa yri­tyk­sen sil­lä sekun­nil­la. Kaik­ki perus­tus­pa­pe­rit voi sit­ten täy­tel­lä jäl­ki­kä­teen. Lisäk­si näi­tä perus­jut­tu­ja var­ten on kun­nis­sa ole­mas­sa lee­gio kai­ken­maa­il­man yri­tys­asia­mie­hiä. Täy­si­päi­väi­sen yrit­tä­jän kan­nat­taa myös hank­kia kir­jan­pi­tä­jä, joka tekee tar­vit­ta­vat ilmoi­tuk­set pien­tä kor­vaus­ta vastaan.

    Sen­si­jaan sivu­toi­mi­sil­le yrit­tä­jil­le byro­kra­tia on sel­vä este. Muu­ta­man sata­sen lii­ke­vaih­dol­la ei voi hank­kia tili­toi­mis­toa kos­ka tuot­to ei rii­tä kului­hin, niin­pä s pitää teh­dä itse. 

    Se on sit­ten eri asia kuin­ka suu­ri mer­ki­tys sivu­toi­mi­sil­la yri­tyk­sil­lä on. Itse arve­len että marginaalinen. 

    Sil­ti byro­kra­ti­aa tuli­si aina pyr­kiä vähen­tä­mään. Sik­si­pä minä vas­tus­tin tätä km-kor­vaus­py­käl­lys­tä, sil­lä sii­nä on taas yksi uusi raja, joka pitää vain tietää.

  159. ano­nyy­mi: Minus­ta ei ole ollen­kaan sel­vää, että tämä oli­si miten­kään yleis­tet­tä­vis­sä. Nuo ikä­luo­kat sai­vat poi­mia rusi­nat pul­las­ta. Esi­mer­kik­si hin­ta­ta­so kui­ten­kin sopeu­tuu palk­koi­hin, joten tuos­sa ken­ties teh­tiin vain tulon­siir­to. Sama­ten maan­puo­lus­tus­tah­to, yhteis­kun­nal­li­nen kohee­sio, luot­ta­mus, jne. ovat kol­lek­tii­vi­sia etu­ja, jot­ka häviä­vät, jos muka­na ei ole ns. koko porukka.

    Toki jotain odot­ta­mat­to­mia muu­tok­sia tuli­si jot­ka sot­ki­si esim. noi­ta Hol­lan­nin koke­muk­sien suo­raa yleis­tet­tä­vyyt­tä. Mut­ta pitää muis­taa että tuo neli­sen pro­sent­tia kumu­la­tii­vis­ta tuloa lisää joh­tuu siis sii­tä, että he ovat yksin­ker­tai­ses­ti teh­neet töi­tä PIDEMPÄÄN, eli se kou­lun­käyn­nin jäl­kei­nen palk­ka­ke­hi­tys alkoi vuot­ta puol­ta­tois­ta aikai­sem­min ja vas­ta­vuo­roi­ses­ti työ­uran lopus­sa tuli sitä kor­keam­paa palk­kaa puo­li­sen­tois­ta vuot­ta pidem­pään. Palk­ka­ke­hi­tys sinän­sä vas­ta­si var­mas­ti normaalia.

    On muu­ten­kin hyvin vai­kea näh­dä, että inflaa­tio söi­si koko tuo­ta nel­jän pro­sen­tin hyö­tyä. Eikö samal­la logii­kal­la kan­nat­tai­si olla piden­tä­mät­tä työ­uria muil­la­kaan kei­noin (esim. val­mis­tu­mi­sai­ko­ja lyhen­tä­mäl­lä tai elä­kei­kää nos­ta­mal­la) jos ker­ta inflaa­tio syö kai­ken hyödyn?

    Mai­nit­sin jo itse­kin että ase­vel­vol­li­suu­del­la saat­taa olla ennus­ta­mat­to­mia ja mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia esim. kan­sa­lais­ten kes­ki­näi­seen luot­ta­muk­seen ja yhtei­söl­li­syy­teen, eli täs­tä olen samaa miel­tä. Aina­kin itsel­le intin käy­mi­ses­sä ehkä paras­ta oli se kun näki oikeas­ti sen läpi­leik­kauk­sen Suo­mes­ta ja pää­si näke­mään sen oman tur­val­li­sen kes­ki­luok­kai­sen kas­va­tus­kuplan­sa ulko­puo­lel­le. Oli hyvin avartavaa. 

    Tähän liit­tyen, lues­ke­lin jou­lun alla Six­ten Kork­ma­nin “Uto­pia ja Talous” ‑kir­jaa ja sii­nä hän­kin kiin­nit­tää huo­mio­ta että talous­a­lu­een sisäi­nen luot­ta­mus ennus­taa todel­la vah­vas­ti talou­den toi­min­taa (jul­kis­hal­lin­to toi­mii jne.). Tämä esi­mer­kik­si isol­ta osin selit­tää Poh­jois-Ita­lian ja Ete­lä-Ita­lian väli­siä suu­ria tuot­ta­vuuse­ro­ja. En tie­ten­kään usko että ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­pu­mi­nen avain välit­tö­mäs­ti naker­tai­si Suo­men kor­ke­aa luot­ta­mus­ta­soa, mut­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lill (tyy­liin vuo­si­kym­me­net) sil­lä voi olla jotain pien­tä vaikutusta.

  160. Näyt­tää Var­tiai­nen taas ole­van jul­ki­suu­des­sa työn tar­jon­nan lisää­mi­sen tii­moil­ta, on kuu­lem­ma vaa­ti­nut Sun­nun­tai­suo­ma­lai­ses­sa lisää mata­la­palk­ka­töi­tä. Mitä­hän tämä Var­tiai­nen mah­taa aja­tel­la perus­tu­los­ta (ns. nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro)? Eikö se joh­tai­si hänen toi­vo­maan­sa lop­pu­tu­lok­seen, mut­ta kan­nus­ta­vam­min ja oma-aloit­teis­ta aktii­vi­suut­ta lisäten?

    Perus­tu­lo on ollut esil­lä niin kau­an, että vähän alkaa usko jo lop­pua, että saa­daan­ko sitä käy­tän­töön, aina­kaan Suo­mes­sa. Eikö sitä kan­nat­tai­si pikai­ses­ti kokeil­la jos­sain päin Suo­mea mää­rä­ai­kai­ses­ti, kuten maa­kun­nal­lis­ta kun­tien yhteis­työ­tä kokeil­tiin Kai­nuus­sa? Sopi­via kokei­lu­koh­tei­ta voi­si olla esi­mer­kik­si Poh­jois-Kar­ja­la tai Kai­nuu, jois­sa ylei­nen työt­tö­myys ja nuo­ri­so­työt­tö­myys ovat mel­ko kor­kei­ta, mut­ta väkeä on aika vähän, joten kokei­lu ei mis­sään tapauk­ses­sa voi tul­la kovin kalliiksi.

  161. jv:
    >OS: Samas­ta syys­tä kau­pun­ki­maan kiin­teis­tö­ve­roa voi­si nos­taa – siis maa­poh­jaan koh­dis­tu­vaa veroa.

    Miten arve­let tämän ehdo­tuk­sen toteu­tues­saan hei­jas­tu­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tiiviyteen?

    Ei miten­kään. Sen sijaan kiin­teis­tö­jen hin­taan se kyl­lä hei­jas­tuu alen­ta­vas­ti siir­tä­mäl­lä asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia pää­omas­ta juokseviin.

  162. pek­ka:
    Mie­les­tä­ni on aivan oikein, että joh­ta­vien polii­tik­ko­jen pal­kat ovat rei­lus­ti yri­tys­joh­ta­jien palk­ko­ja pienempiä… 

    Polii­tik­ko­jen pie­net pal­kat aiheut­ta­vat rek­ry­toin­tion­gel­man. Pät­kä­työ­po­lii­ti­kok­si kan­nat­taa läh­teä lähin­nä pie­ni­palk­kais­ten vir­ka­mies­ten. Kan­san­edus­ta­jat kui­ten­kin enem­män tai vähem­män ovat muka­na lain­val­mis­te­lus­sa, joten lain­sää­dän­töä on “kehi­tet­ty” opet­ta­jien, lää­kä­rien ja hoit­su­jen näkö­kul­mas­ta. Se mikä on talou­del­li­nen tai jopa hen­ki­nen kan­to­ky­kym­me, on unoh­det­tu täysin.

    Minus­ta ennen kaik­kea kan­san­edus­ta­jien palk­ko­ja tulee nos­taa huo­mat­ta­vas­ti nykyi­ses­tä. Se aut­taa rek­ry­toi­maan parem­paa aines­ta kan­nal­tam­me tär­ke­ään teh­tä­vään. Oli­si ihan kiva saa­da jouk­koon toi­nen­kin las­ku­tai­toi­nen — mie­lel­lään vie­lä yritystaustalta.

  163. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an van­ha vää­ris­tää taas ker­ran tilas­to­ja. Val­tion palk­ka­lis­toil­la on huo­mat­ta­van pal­jon kor­keas­ti kou­luet­tu­ja, kos­ka val­tiol­la ei oikein­suo­rit­ta­via työ­paik­ko­ja ole. Kou­lu­tusA­LA eiker­ro mitään kou­lu­tus­TA­SOS­TA. STM:ssä palk­ka­lis­toil­la ole­va yli­lää­kä­ri ja yksi­tyi­ses­sä van­hain­ko­dis­sa ole­va perus­hoi­ta­ja ovat samal­ta kou­lu­tusa­lal­ta, mut­ta mitä me hei­dän väli­sel­lään palk­ka­ver­tai­lul­la teemme?

    Vaik­ka kou­lu­tusas­tet­ta tar­ken­ne­taan niin ero kaven­tuu vain hie­man. Niin yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen ylem­pi kor­kea­kou­luas­te tuot­taa tulok­sek­si n 4700 euroa , muu­tam kymp­pi yksi­tyien hyväk­si, joten puheet 20 % erois­ta ovat hölynpölyä

    Ja kun­tien hen­ki­lös­tö on pää­osin suo­ri­tus­hen­ki­lös­töä, mut­ta ei juu­ri häviä yksi­tyi­sel­le eikä valtiolle

  164. Moni näyt­tää intou­tu­neen teke­mään ehdo­tuk­sia jul­ki­sen sek­to­rin bud­je­tin paik­kaa­mi­sek­si, joten ehkä minä­kin kan­nan kor­te­ni kekoon. Aloi­tan ensin vero­tu­lo­jen kas­vat­ta­mi­sel­la ja siir­ryn sit­ten meno­jen leik­kaa­mi­seen. Lopuk­si käsit­te­len yritysverotusta.

    Ensin­nä­kin minua har­mit­taa, että kai­ken maa­il­man hipit saa­vat pös­sy­tel­lä pään­sä sekai­sin vero­va­paas­ti kun kun­non ihmi­set jotut­vat mak­sa­maan kän­nää­mi­ses­tään kovat verot. Eli kan­na­bis verolle.

    Toi­sek­si minul­la on sel­lai­nen ilmei­ses­ti monen mie­les­tä hyvin­kin eris­kum­mal­li­nen per­ver­sio, että arvos­tan rahaa enem­män elin­ai­ka­na­ni kuin kuol­tua­ni. Täs­tä taas seu­raa, että mak­sai­sin vero­ni mie­luum­min vas­ta kuol­tua­ni, joten kan­nat­tai­sin perin­tö­ve­ron kiristämistä.

    Kol­man­nek­si, imma­te­ri­aa­lioi­keuk­siin liit­ty­vää varal­li­suut­ta ei vero­te­ta täl­lä het­kel­lä miten­kään. Jätän toteu­tuk­sen yksi­tyis­koh­dat tämän poh­din­nan ulko­puo­lel­le, mut­ta minun mie­les­tä­ni oli­si vähin­tään­kin koh­tuul­lis­ta, että näi­tä mono­po­lioi­keuk­sia vero­tet­tai­siin. Jos veron mak­sa­mi­nen ei mai­ta, siir­re­tään tämä varal­li­suus yhtei­seen omistukseen.

    Sit­ten vie­lä jo Osmon­kin mai­nit­se­mat hait­ta- ja kiin­teis­tö­ve­rot, ja lisäk­si eri­lais­ten vero­vä­hen­nyk­sien raju kar­sin­ta, niin uskoi­sin, että bud­jet­ti alkaa näyt­tä­mään parem­mal­ta aika pian. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä tie­tys­ti val­tion pitäi­si myös myy­dä ydin­jät­teen “loppu“sijoituspalvelua.

    Meno­puo­lel­la veron­mak­sa­jat ry on ansiok­kaas­ti las­ke­nut mihin jul­ki­sen sek­to­rin rahat oikein menevät. 

    http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

    Tuol­ta voi­daan vähän arvioi­da leik­kaus­koh­tei­ta. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin yksit­täi­nen jul­ki­sen sek­to­rin menoe­rä on eläk­keet. Osmo on useas­ti sano­nut, että eläk­keil­lä on perus­tus­lain takaa­ma tur­va, mut­ta minun on tuo­ta hie­man vai­kea ymmär­tää niin kau­an kuin minun elä­ke­li­pus­sa­ni lukee, että alle 23 vuo­ti­aa­na teke­mäs­tä­ni palk­ka­työs­tä mak­se­tuis­ta elä­ke­mak­suis­ta ei elä­ket­tä ker­ry. Mut­ta jos eri­lai­sia älyt­tö­miä eläk­kei­ta ei muu­ten saa­da kuriin, niin ehdo­tan kon­fis­ka­to­ris­ta 98% mar­gi­naa­li­ve­roa eläk­kei­siin suo­ma­lais­ten medi­aa­ni­tu­lon ylit­tä­väl­tä osal­ta. En näe, että yhteis­kun­nan pitäi­si mak­saa kenel­le­kään medi­aa­ni­tu­loa suu­rem­paa elä­ket­tä. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ansio­si­don­nai­nen elä­ke pitäi­si siir­tää koko­naan yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le. (kan­sa­ne­lä­ke eli perus­tur­va toki pitää säi­lyt­tää jul­ki­sel­la sek­to­ril­la). Samoin ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va on menoe­rä, jol­la ei oikeas­taan ole vir­kaa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja sen voi­si­kin siir­tää aika nopeas­ti vakuutusyhtiöille.

    Ter­vey­den­hoi­to on yksi jul­ki­sen sek­to­rin suu­ria menoe­riä. Sitä jär­keis­tä­mäl­lä (eri asia kuin leik­kaa­mi­nen) voi­tai­siin pääs­tä mil­jar­di­luo­kan sääs­töi­hin jos nyt vaik­ka Sin­ga­po­re ote­taan jon­kun­lai­sek­si mittatikuksi.

    Eni­ten nois­sa veron­mak­sa­jien nume­rois­sa minua ihme­tyt­tää koh­ta “ylei­set hal­lin­to­pal­ve­lut”. Mikä ovat ne “ylei­set hal­lin­to­pal­ve­lut” mihin tar­vi­taan lähes 6% jul­ki­sen sek­to­rin kai­kis­ta menoista?

    Yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa on haas­tei­ta. Osmon ehdot­ta­ma vero­tus vas­ta kun rahaa mak­se­taan ulos yri­tyk­ses­ta voi­si olla paran­nus nykyi­seen. Var­sin­kin jos vie­ras­ta ja omaa pää­omaa koh­del­tai­siin samal­la taval­la. Minua vain edel­leen kai­vaa siir­to­hin­noit­te­lu. Tai siis se, että siir­to­hin­noit­te­lu mah­dol­lis­taa moni­kan­sal­lis­ten yri­tys­ten veron mak­sa­mi­sen (tai tar­kem­min mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­sen) siel­lä mis­sä sat­tuu huvit­ta­maan. Mitä tapah­tui­si jos sanot­tai­siin, että kaik­ki (tai joku tiet­ty mini­mio­suus, esim 50%) ulko­mai­sel­le emo­yh­tiöl­le mene­vä raha­vir­ta tul­kit­tai­siin vero­tuk­ses­sa voitonmaksuksi?

  165. Ai niin, ja tulon­siir­toi­hin liit­tyen täy­sin raa­ki­le­mai­nen aja­tus alasammuttavaksi.

    Voi­tai­siin­ko tulon­siir­to­jen net­to­mak­sa­jil­le antaa tulon­siir­to­jen suu­ruut­ta vas­taa­va “arvo­pa­pe­ri” vas­ti­neek­si, joka oli­si muu­ten vapaas­ti siir­ret­tä­vis­sä, mut­ta joka van­he­nee suh­teel­li­sen nopeas­ti (viikoissa/kuukausissa), ja “arvo” on ainoas­taan tulon­siir­to­jen saa­jien hyö­dyn­net­tä­vis­sä tulo­ve­ro­jen maksussa. 

    Täl­löin ainoa kei­no mil­lä tulon­siir­to­jen mak­sa­jat ryh­mä­nä pää­si­si­vät hyö­ty­mään tuos­ta arvo­pa­pe­ris­ta, oli­si ostaa jota­kin (työ­tä) tulon­siir­to­jen saajilta.

  166. pek­ka:
    Vii­me vuo­si­na jul­ki­nen sek­to­ri on ollut palk­ka­joh­ta­ja, vaik­ka pal­kan­mak­su­ky­ky on romah­ta­nut. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sen­tään on jon­kin­lais­ta jous­toa huo­noi­na aikoina.

    Mitä tar­koi­tat palk­ka­joh­ta­jal­la täs­sä yhtey­des­sä? Tämä väi­te­hän on mel­ko absur­di. Aina­kin omal­la alal­la­ni yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kat ovat vähin­tään 30% jul­kis­ta sek­to­ria kor­keam­mat, ja työ yleen­sä sel­väs­ti kevyempää.

    Val­tiol­la tie­tääk­se­ni mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen alo­jen palk­kaus on yksi­tyis­tä sek­to­ria hie­man kor­keam­pi, mut­ta kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vis­sa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä puo­les­taan sel­väs­ti matalampi.

  167. Ylei­sel­lä tasol­la jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­ta­sois­sa on ongel­ma­na, että siel­lä ei ole kos­kaan mitään jous­to­ja alas­päin. Vii­me vuo­si­na jul­ki­nen sek­to­ri on ollut palk­ka­joh­ta­ja, vaik­ka pal­kan­mak­su­ky­ky on romahtanut.”

    Kyl­lä­hän moni kun­ta on lomaut­ta­nut 2000-luvul­la työn­te­ki­jöi­tään. Tänä vuon­na aina­kin Salo ja ilmei­ses­ti myös Kou­vo­la pis­tä­vät pak­ko­lo­mal­le hen­ki­lös­tön­sä jopa 3:ksi vii­kok­si. Sii­nä sitä “palk­ka­jous­toa” ker­rak­seen, kun työ­teh­tä­vien vähyys ei ole lomau­tus­ten taus­tal­la (kuten yksi­tyi­sen puo­len lomautuksissa).

    Tuo hoke­ma jul­ki­sen puo­len “palk­ka­joh­ta­juu­des­ta” on todel­li­suut­ta vain teo­rias­sa — ei käy­tän­nös­sä, kos­ka jul­ki­sel­la puo­lel­la (var­sin­kaan) kun­nis­sa ei tun­ne­ta palk­ka­liu­ku­mia “ylös­päin”. Toi­sek­seen kun­ta­puo­len kes­kiar­vo- ja medi­aa­ni­pal­kat ovat sel­väs­ti alhai­sem­pia kuin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la: täten pro­sen­tu­aa­li­ses­ti kor­keam­mat pal­kan­ko­ro­tuk­set eivät vält­tä­mät­tä tar­koi­ta kor­keam­pia pal­kan­ko­ro­tuk­sia faktuaalisesti.

  168. pek­ka:

    snip’
    Ylei­sel­lä tasol­la jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­ta­sois­sa on ongel­ma­na, että siel­lä ei ole kos­kaan mitään jous­to­ja alas­päin. Vii­me vuo­si­na jul­ki­nen sek­to­ri on ollut palk­ka­joh­ta­ja, vaik­ka pal­kan­mak­su­ky­ky on romah­ta­nut. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sen­tään on jon­kin­lais­ta jous­toa huo­noi­na aikoina.

    Aika eri­kois­ta, että alhai­sem­mal­la palk­ka­ta­sol­la (niin­kuin itse­kin toteat) voi­si olla palkkajohtaja.

  169. Osmo: “On iso­jen uudis­tus­ten aika”

    No antaa­pa tul­la nyt yksi­kin kon­kreet­ti­nen ehdo­tus isok­si uudistukseksi!

  170. Sha­keem: Eikö huma­nis­tien, eko­no­mien, laki­mies­ten tms. lii­ka kou­lut­ta­mi­nen lisää­kään po. ammat­ti­lais­ten kysyntää?

    Ja mitä vai­ku­tus­ta täl­lä on lää­kä­ri- ja hoitajapulaan?

  171. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Val­tion palk­ka­lis­toil­la on huo­mat­ta­van pal­jon kor­keas­ti kou­luet­tu­ja, kos­ka val­tiol­la ei oikein­suo­rit­ta­via työ­paik­ko­ja ole. 

    Val­tion palk­ka­lis­toil­la on pal­jon kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja myös sik­si, että val­tio on aset­ta­nut moniin vir­koi­hin­sa kei­no­te­koi­set kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set, joil­la ei ole juu­ri­kaan rele­vans­sia työn sisäl­lön suh­teen. En tosin osaa sanoa, mis­sä mää­rin val­tio har­ras­taa täl­lais­ta enem­män kuin yksi­tyi­nen sek­to­ri. Luu­lis kui­ten­kin, ettei val­tiol­la pitäis noin teo­rias­sa olla motii­via syr­jäyt­tää huo­nom­min kou­lu­tet­tua poruk­kaa työ­mark­ki­noil­ta tur­hil­la kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sil­la. Yksi­tyi­sen sek­to­rin osal­ta kou­lu­tuk­sen käyt­tä­mi­nen sig­naa­li­na rek­ry­toin­nis­sa on hitusen ymmär­ret­tä­väm­pää, kos­ka yksi­tyi­sel­le yri­tyk­sel­le ei syn­ny kus­tan­nuk­sia sii­tä, että joku huo­nom­min kou­lu­tet­tu syr­jäy­tyy työ­mark­ki­noil­ta. Val­tion ei ehkä samas­sa mää­rin kan­nat­tais men­nä rek­ry­toin­nis­sa sii­tä mis­tä aita on mata­lin, vaan antaa mah­dol­li­suus myös huo­nom­min kou­lu­te­tuil­le sil­loin kun kou­lu­tuk­sel­la ei ole oleel­lis­ta mer­ki­tys­tä työn sisäl­lön kan­nal­ta. Kou­lu­tet­tu­jen on kui­ten­kin sit­ten hel­pom­paa työl­lis­tyä yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le kuin kou­lut­ta­mat­to­mien. Toki tie­tyil­tä huma­nis­ti­sil­ta tai yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­tä aloil­ta on han­ka­la työl­lis­tyä yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ollen­kaan, mut­ta niit­ten osal­ta pitäis­kin kysyä että onko kou­lu­tus­mää­rät opti­maa­li­sia nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tar­pei­siin nähden.

  172. ano­nyy­mi: Ja mitä vai­ku­tus­ta täl­lä on lää­kä­ri- ja hoitajapulaan? 

    Mihin hoi­ta­ja­pu­laan? Jos itse olem­me teh­neet sään­nök­set, joi­den mukaan toi­men­pi­teis­sä tar­vi­taan tupla mie­hi­tys parin­kym­me­nen vuo­den takai­seen, niin hel­poin­ta on pur­kaa sään­te­lyä. Kas kum­maa, meil­lä ei ole hoi­ta­ja­pu­laa. 😀 Ai niin, hyvää­tar­koit­ta­via hol­hoa­via sään­nök­siä ei saa Suo­mes­sa arvos­tel­la, oli­vat ne kuin­ka päät­tö­miä tahansa.

  173. Kal­le: Mihin hoi­ta­ja­pu­laan? Jos itse olem­me teh­neet sään­nök­set, joi­den mukaan toi­men­pi­teis­sä tar­vi­taan tupla mie­hi­tys parin­kym­me­nen vuo­den takai­seen, niin hel­poin­ta on pur­kaa sään­te­lyä. Kas kum­maa, meil­lä ei ole hoi­ta­ja­pu­laa. Ai niin, hyvää­tar­koit­ta­via hol­hoa­via sään­nök­siä ei saa Suo­mes­sa arvos­tel­la, oli­vat ne kuin­ka päät­tö­miä tahansa.

    Hoi­ta­ja- ja lää­kä­ri­pu­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin val­mis­tu­mis­mää­rät eivät vas­taa tar­vet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta ja maas­ta­muut­toa eli sisään­ot­to pitä­si olla vuo­toa suurempi.

    Sai­raan­hoi­ta­ja-ja lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen sisään­ot­to­kri­tee­rit­kin ovat lii­an korkean.

    Sii­hen ver­rat­tu­na, että tuom­me maa­han lää­kä­rei­tä ja sai­raan­hoi­ta­jia, jot­ka ovat käy­neet vaa­ti­mat­to­mam­man kou­lu­tuk­sen ja sisään­ot­to­kyn­nys­kin on ollut matalampi.

    Ku lää­kä­reis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa elä­köi­tyy liki puo­let niin 2020 myy­dyin kir­ja on Leik­kaa-se- itse-kirja.

    Nykyi­nen sisään­ot­to ei rii­tä kat­ta­maan poistumaa.

    Aikoi­naan Uosu­kai­nen puo­lit­ti lää­kä­rei­den aloi­tus­pai­kat eivät­kä ne vie­lä­kään ole palau­tu­neet entiselleen

    Lää­kä­rin­kou­lu­tuk­sen rajoi­tus­ta on perus­tel­tu sen kal­leu­del­la, mut­ta kou­lu­te­taan­han meil­lä met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jia­kin vaik­ka se taka­vuo­si­na oli kal­lein koulutus

  174. Kal­le: Mihin hoi­ta­ja­pu­laan? Jos itse olem­me teh­neet sään­nök­set, joi­den mukaan toi­men­pi­teis­sä tar­vi­taan tupla mie­hi­tys parin­kym­me­nen vuo­den takai­seen, niin hel­poin­ta on pur­kaa sään­te­lyä. Kas kum­maa, meil­lä ei ole hoi­ta­ja­pu­laa. Ai niin, hyvää­tar­koit­ta­via hol­hoa­via sään­nök­siä ei saa Suo­mes­sa arvos­tel­la, oli­vat ne kuin­ka päät­tö­miä tahansa. 

    Voi­si myös sitä raport­tien kier­joit­ta­mis­ta hiu­kan vähen­tää. Mitä jär­keä on sii­nä, että hoi­ta­jan työ­ajas­ta menee enem­män aikaa rapor­toin­tiin kuin sii­hen oike­aan hoi­ta­jan työ­hön? Kukaan ei nii­tä mil­joo­nia sivu­ja raport­te­ja tule kos­kaan lukemaan.

  175. Kim­mo:

    3. Maa­han­muut­to­po­li­tii­kan kiris­tä­mi­nen. Ehdo­tus on tabu, mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka ei ole huol­to­suh­teen osal­ta teho­kas­ta. Eri­tyi­ses­ti huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to on huol­to­suh­det­ta hei­ken­tä­vä. Vai­ku­tus: Val­tion meno­jen pienentyminen

    On sel­vää, että jokai­sel­le yllä ole­val­le ehdo­tuk­sel­le löy­tyy erit­täin suu­ri vas­tus­tus Suo­mes­sa. Kyse on vain sii­tä, mikä hin­ta mak­se­taa, jos nii­tä ei toteuteta.

    Ehdo­tus on tabu vain tie­tyis­sä poliit­ti­sis­sa ryh­mis­sä. Parin ryh­män sisäl­lä­kin on sen­tään asias­ta puhu­via ja yksi ryh­mä teki­si­kin sil­le takuul­la jotain, jos saa tar­peek­si ääniä.

  176. Rai­mo K: Niin­kö? Siis se raha, joka vero­tuk­sel­la kerä­tään, jää val­tion kas­saan ‘makaa­maan’ – samal­la taval­la kuin pank­ki­ti­leil­lä ‘makaa­va’ raha?

    Jos val­tio tekee yli­jää­mäi­siä bud­jet­te­ja niin kyllä.

  177. Rai­mo K: Niin­kö? Siis se raha, joka vero­tuk­sel­la kerä­tään, jää val­tion kas­saan ‘makaa­maan’ – samal­la taval­la kuin pank­ki­ti­leil­lä ‘makaa­va’ raha?

    Jos val­tio tekee yli­jää­mäi­siä bud­jet­te­ja niin kyl­lä. Vero­tus huo­non­taa osto­voi­maa ja sitä kaut­ta talou­des­sa kier­tä­vän rahan mää­rää. Itse­näi­sen, suve­ree­nin val­tion ei tar­vit­se sopeut­taa meno­jaan “vero­tu­lo­jen” mukaan. Val­tion luo­ma raha läh­tee kier­tä­mään talou­des­sa ja vero­tuk­sel­la tuo­ta rahaa pois­te­taan kier­ros­ta. Täs­sä mie­les­sä val­tion menot ovat aina ensin ja tulot vas­ta sit­ten — val­tio­han mää­rää mitä valuut­taa se käyt­tää ja mil­lä valuu­tal­la verot tulee val­tiol­le mak­saa. Täs­tä syys­tä val­tion tulee kulut­taa ennen kun se voi vero­ja edes kerätä.

    Vero­tuk­sel­la tuli­si ensi­si­jai­se­ti olla ohjai­le­va roo­li, jol­loin esim. ympä­ris­tö­hait­to­ja aiheut­ta­vaa toi­min­taa vero­te­taan enem­män kuin vaik­ka­pa pal­ve­lui­ta. Val­tion rahoi­tus­a­se­maan sil­lä ei pitäi­si olla mer­ki­tys­tä. Inflaa­tion hil­lin­näs­sä vero­tuk­sel­la on mer­kit­tä­vä rooli.

  178. Panu Hei­no­nen: Jos val­tio tekee yli­jää­mäi­siä bud­jet­te­ja niin kyl­lä. Vero­tus huo­non­taa osto­voi­maa ja sitä kaut­ta talou­des­sa kier­tä­vän rahan määrää.
    ‘snip’

    Vero­tus huo­non­taa osto­voi­maa nii­den osal­ta, joil­ta vero peri­tään, mut­ta suu­ri osa palau­tuu tulon­siir­toi­na, yri­tys­tu­ki­na ja inves­toin­tei­na — eikä sekään raha, joka on pank­ki­til­lä, makaa siellä.

  179. Yleen­sä sete­li­ra­hoi­tus­ta val­tion meno­jen rahoit­ta­mi­ses­sa ei pide­tä hyvä­nä idea­na ihan vaan sen takia, että kos­ka se on niin käte­vää, niin har­vas­sa ovat ne polii­ti­kot, jot­ka käyt­täi­si­vät sete­li­ra­hoi­tus­ta vain ja ainoas­taan sil­loin kun on tarvetta.

    Jos sete­li­ra­hoi­tus on niin autu­aak­si­te­ke­vää niin mik­si ihmees­sä esi­mer­kik­si EKP perus­sään­nöis­sä on sel­vä kiel­to? Ihan tur­ha väit­tää että kyl­lä täl­lä ker­taa mei­tin polii­ti­kot ovat niin fik­su­ja että pai­no­ko­neet pysäy­te­tään pri­kul­leen sil­loin kun on tarvis.

  180. Suo­mes­sa on jo kau­an ollut se tyy­li, että ryh­dit­tö­mät pel­ku­ri- polii­ti­kot pyy­tä­vät jota­ku­ta vir­ka­mies­tä ker­to­maan inhot­ta­vat tosi­asiat kansalle.
    Ennen se oli Rai­mo sai­las, nyt Juha­na Vartiainen.
    Sit­ten “jär­kyt­ty­neet” polii­ti­kot ja ay-änky­rät tei­laa­vat var­sin­kin par­haat ehdotukset.
    eikö­hän tämä pien­ten etu­ryh­mien ter­ro­ri sai­si jo loppua?
    tilal­le voi­si tul­la vaik­ka­pa maan etu…
    Sep­po korppoo
    yrit­tä­jä, joka tääl­lä taas miek­kai­lee seu­raa­vaa kaup­paa kotiin…

  181. Vihe­rins­si: Ei miten­kään. Sen sijaan kiin­teis­tö­jen hin­taan se kyl­lä hei­jas­tuu alen­ta­vas­ti siir­tä­mäl­lä asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia pää­omas­ta juokseviin.

    Jos­tain syys­tä on vih­reän ajat­te­lun mukais­ta verot­taa välit­tä­mät­tä vero­vel­vol­li­sen veron­mak­su­ky­vys­tä. Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki huo­men­na nos­taa asuin­kiin­teis­tö­ni veroa, niin kyl­lä minun asu­mis­ku­lu­ni fak­ti­ses­ti kal­lis­tu­vat, sen sijaan että kulut siir­tyi­si­vät pää­omis­ta juok­se­viin kustannuksiin. 

    Teo­rian mukaan kiin­teis­tö­ve­ro ei lain­kaan vai­ku­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin tai vuo­kriin. Asias­ta teh­ty­jen tut­ki­mus­ten mukaan kui­ten­kaan esi­mer­kik­si put­ki­re­mon­tit eivät täy­si­mää­räi­ses­ti siir­ry asun­to­jen hin­taan. Myös arki­ko­ke­mus tulee tätä havain­toa. Joka tapauk­ses­sa kysy­mys on lähin­nä aka­tee­mi­nen, kos­ka kor­keam­man kiin­teis­tö­ve­ron tuo­ma ”hyö­ty”, rea­li­soi­tui­si vas­ta uusi asun­to ostet­taes­sa. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan halua koti­aan myydä.

  182. Panu Hei­no­nen: Itse­näi­sen, suve­ree­nin val­tion ei tar­vit­se sopeut­taa meno­jaan “vero­tu­lo­jen” mukaan. 

    Euro­maat, ml. Suo­mi jon­ka koh­ta­los­ta täs­sä ket­jus­sa kes­kus­tel­laan, eivät ole täl­lä het­kel­lä raha­po­li­tiik­kan­sa suh­teen suve­ree­ne­ja. Lähim­mäk­si pääs­see Sak­sa (jon­ka maa­pe­räl­lä Suo­men­kin kes­kus­pank­ki sat­tu­mal­ta sijait­see). Käy­tän­nös­sä vaa­dit siis eroa eurojärjestelmästä?

  183. Voi tämän kai sanoa suoraankin:
    Suo­meen on nyt kol­mi­kan­nan toi­mes­ta puhal­let­tu hyvin­voin­ti-kupla, joka perus­tuu kas­va­val­ta osin vale­ta­lou­teen, eli lainaan.
    tämä kupla puh­ke­aa vääjäämättä.
    sen isom­pi plä­jäys, mitä kau­em­min kuplaan puhalletaan.

    sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la ei ole varaa kuplia

    Ps: onhan se per­vers­siä, että yli puo­let työl­lis­tä­vä pk-sek­to­ri on sul­jet­tu neu­vot­te­lu­pöy­tien ulkopuolelle…

  184. Help­po ja nopeas­ti toteu­tet­ta­vis­sa ole­va kas­va­via pk-yri­tyk­siä tuke­va uudis­tus oli­si n.s. busi­ness-enke­li­toi­min­nan edel­leen kehit­tä­mi­nen. Hal­li­tus aloit­ti sen, mut­ta tulos jäi jos­tain syys­tä kovin vaisuksi.

    Kaik­ki kun­nia vir­ka­mie­hil­le ja pank­kien yms. ana­lyy­ti­koil­le, mut­ta sitou­tu­mi­nen yri­tyk­sen kehit­tä­mi­seen on aivan tois­ta luok­kaa, jos sii­nä on kiin­ni mer­kit­tä­vä mää­rä omaa rahaa.

    Enke­li­si­joit­ta­jil­la on useim­mi­ten rut­kas­ti moni­puo­lis­ta koke­mus­ta ja val­miit ver­kos­tot, eli juu­ri nii­tä avu­ja, joi­ta kas­va­va­vat yri­tyk­set tarvitsevat.

  185. jär­keis­tä­mis­tä: Ehdo­tus on tabu vain tie­tyis­sä poliit­ti­sis­sa ryh­mis­sä. Parin ryh­män sisäl­lä­kin on sen­tään asias­ta puhu­via ja yksi ryh­mä teki­si­kin sil­le takuul­la jotain, jos saa tar­peek­si ääniä.

    Nämä ryh­mät eivät puhu asias­ta vaan asian vie­res­tä. Ongel­ma­na kun ei ole kou­lut­ta­mat­to­mien tuli­joi­den suu­ri mää­rä, vaan kou­lu­tet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien pie­ni mää­rä ja huo­no työl­lis­ty­mi­nen. Suo­mi ei ole muut­ta­jil­le kovin hou­kut­te­le­va kohde.

    Suu­rim­pa­na syy­nä lie­nee mei­kä­läi­set työ­mark­ki­nat jot­ka ovat talous­ti­lan­tees­ta joh­tuen täy­sin kural­la. Nii­tä har­vo­ja kou­lu­tet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia ei myös­kään pys­ty­tä hyö­dyn­tä­mään, ja tämä on kyl­lä suo­ma­lais­ten ihan oma vika.

  186. Suu­rel­la rin­ta­ää­nel­lä kir­joi­te­taan täyt­tä puppua.

    Todel­la lii­an vanha. 

    Lii­an van­ha: Hoi­ta­ja- ja lää­kä­ri­pu­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin val­mis­tu­mis­mää­rät eivät vas­taa tar­vet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta­ja maas­ta­muut­toa eli sisään­ot­to pitä­si olla vuo­toa suurempi.

    Sai­raan­hoi­ta­ja-ja lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen sisään­ot­to­kri­tee­rit­kin ovat lii­an korkean.

    Sii­hen ver­rat­tu­na, että tuom­me maa­han lää­kä­rei­tä ja sai­raan­hoi­ta­jia, jot­ka ovat käy­neet vaa­ti­mat­to­mam­man kou­lu­tuk­sen ja sisään­ot­to­kyn­nys­kin on ollut matalampi.

    Ku lää­kä­reis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa elä­köi­tyy liki puo­let niin 2020 myy­dyin kir­ja on Leik­kaa-se- itse-kirja.

    Nykyi­nen sisään­ot­to ei rii­tä kat­ta­maan poistumaa.

    Aikoi­naan Uosu­kai­nen puo­lit­ti lää­kä­rei­den aloi­tus­pai­kat eivät­kä ne vie­lä­kään ole palau­tu­neet entiselleen

    Lää­kä­rin­kou­lu­tuk­sen rajoi­tus­ta on perus­tel­tu sen kal­leu­del­la, mut­ta kou­lu­te­taan­han meil­lä met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jia­kin vaik­ka se taka­vuo­si­na oli kal­lein koulutus

  187. Lii­an van­ha: Hoi­ta­ja- ja lää­kä­ri­pu­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin val­mis­tu­mis­mää­rät eivät vas­taa tar­vet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta­ja maas­ta­muut­toa eli sisään­ot­to pitä­si olla vuo­toa suurempi.

    Olet oikeas­sa, ja täs­tä ei kär­si pel­käs­tään jul­ki­nen sek­to­ri. Ei ole ymmär­ret­ty vie­lä­kään, että kuin­ka pal­jon tar­vet­ta ja kysyn­tää oli­si lää­ke­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neil­le ihmi­sil­le, sekä yksi­tyi­sel­lä että jul­ki­sel­la sektorilla.

    Myös lää­ke­teol­li­suus on vai­keuk­sis­sa, mut­ta he eivät ilmei­ses­ti uskal­la edes itsel­leen myön­tää todel­lis­ta syy­tä. Vali­te­taan vaan lää­ke­kor­vaus­ten leik­kaus­ta ja rahan puu­tet­ta, vaik­ka todel­li­nen ongel­ma on lii­an vähäi­nen työ­voi­man tar­jon­ta, jon­ka vuok­si teki­jöi­tä ei ole tai ne ovat niin kal­lii­ta ettei edes rahal­la saa. Hoi­to­työ on luon­nol­li­ses­ti aina lai­tet­ta­va etusi­jal­le, ja sii­tä pitää jul­ki­sen sek­to­rin mak­saa pian mal­tai­ta, kun teki­jöi­tä. Vas­ti­kään pää­te­tyt kou­lu­tus­paik­ko­jen lisäyk­set eivät rii­tä vie­lä mihinkään, .

    Kat­so esim. seu­raa­vat linkit:

    - http://yle.fi/uutiset/laaketeollisuus_pelkaa_laaketutkimuksen_katoavan_suomesta/6438934

    - http://yle.fi/uutiset/laaketutkimukset_vahissa_-_laaketeollisuus_huolissaan_laakarien_kiireesta/5071566

    Lai­naus jäl­kim­mäi­sen lin­kin uutisesta:
    “Klii­ni­nen tut­ki­mus on vai­keu­tu­nut. Väi­tet­tä tuke­vat Hali­lan mukaan tilas­tot­kin. Ope­tuk­ses­sa ja tut­ki­muk­ses­sa toi­mi­vien lää­kä­rien mää­rä on kym­me­nes­sä vuo­des­sa vähen­ty­nyt vii­den­nek­sen, kun samaan aikaan aikaan työs­sä ole­vien lää­kä­rien mää­rä on kas­va­nut neljänneksen.”

    Lää­kä­ri­liit­to tuho­aa jopa oman alan­sa tut­ki­muk­sen kehit­ty­mi­sen mah­dol­li­suu­det ahneel­la edun­val­von­ta­po­li­tii­kal­laan, joka on estee­nä kou­lu­tus­mää­rien lisää­mi­sel­lä tar­vet­ta vastaavaksi.

  188. Nuk­ku­Mat­ti: Vas­ti­kään pää­te­tyt kou­lu­tus­paik­ko­jen lisäyk­set eivät rii­tä vie­lä mihinkään,…

    Jäi lause edel­lä kes­ken. Piti sanomani:

    Vas­ti­kään pää­te­tyt kou­lu­tus­paik­ko­jen lisäyk­set eivät rii­tä vie­lä mihin­kään, kos­ka Suo­men väki­lu­ku tulee kas­va­maan lähi­vuo­si­na mer­kit­tä­väs­ti, suu­rem­mak­si kuin kos­kaan aiem­min, ja samaan aikaan väki on van­hem­paa, ja toden­nä­köi­ses­ti sai­raam­paa, kuin kos­kaan aikaisemmin.

  189. jär­keis­tä­mis­tä: Voi­si myös sitä raport­tien kier­joit­ta­mis­ta hiu­kan vähen­tää. Mitä jär­keä on sii­nä, että hoi­ta­jan työ­ajas­ta menee enem­män aikaa rapor­toin­tiin kuin sii­hen oike­aan hoi­ta­jan työ­hön? Kukaan ei nii­tä mil­joo­nia sivu­ja raport­te­ja tule kos­kaan lukemaan.

    Toi­saal­ta niin kau­an kuin on sekä keik­ka­hoi­ta­jia että var­sin­kin keik­ka­lää­kä­rei­tä, rapor­toin­nin suu­ri mää­rä on pakol­li­nen, jot­ta ihmi­siä voi­daan hoi­taa tie­don eikä mutun perusteella.

  190. a_l: Joo var­mas­ti meil­lä on pal­jon talou­den raken­tei­ta jot­ka tur­haan toi­mi­vat suu­ry­ri­tys­ten ehdoil­la, mut­ta eivät suu­ret yri­tyk­set auto­maat­ti­ses­ti huo­no­ja ole. Glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la moni­kan­sal­li­sen yri­tyk­sen pitää menes­tyäk­seen teh­dä jotain aivan hem­me­tin hyvin, ja tämä osaa­mi­nen levi­ää muu­al­le­kin. Suu­ry­ri­tyk­sil­lä voi olla pie­nes­sä maas­sa mer­kit­tä­vä roo­li klus­te­rei­den synnyttämisessä.

    Mie­les­tä­si yri­tyk­sen suu­ruus on pahas­ta, mut­ta pie­nuus on joten­kin tavoiteltavaa?

    En nyt sen­tään noin sano­nut. Mut­ta jos yri­tys on teh­nyt asioi­ta hem­me­tin hyvin ja menes­tyy, en näe mik­si val­tion pitäi­si tukea sen toi­min­taa. Lopul­li­se­na tavoit­tee­na kai­kil­la yri­tys­tuil­la pitäi­si olla se, että tuet­ta­va yri­tys alkaa pyö­riä ja tuot­taa ilman tukia. Sik­si suur­ten, menes­tys­for­maat­tin­sa jo löy­tä­nei­den yri­tys­ten tuke­mi­nen tun­tuu takapajuiselta.

    Oma vil­li arvauk­se­ni on, että tai­vaas­ta sata­va raha­li­säi­si sekä “pien­ten ja inno­va­tii­vis­ten” yri­tys­ten mää­rää, että val­tion menoja.

    Menes­tys­kel­poi­sen yri­tyk­sen muu­ten tun­nis­taa sii­tä että se menestyy.

    Tuo on tie­ten­kin ihan vaka­va ongel­ma, että help­po tuen­saan­ti toi­si mark­ki­noil­le koko jou­kon tur­hia, vain tukien haa­li­mi­sek­si perus­tet­ta­via yri­tyk­siä. En osaa heti sanoa, voi­si­ko tätä hal­li­ta tehok­kaas­ti ja samal­la rei­lus­ti (teho­kas­ta oli­si mm. se, että tukea sai­si ainoas­taan yri­tyk­sel­le, joka oli­si perus­tet­tu ennen kuin täl­lai­sen tuen jaka­mis­ta on alet­tu suun­ni­tel­la, mut­ta rei­lua se ei olisi).

    Tule­vai­suu­den menes­ty­sa­lo­jen menes­tys­kel­poi­set yri­tyk­set eivät suin­kaan vält­tä­mät­tä menes­ty täl­lä het­kel­lä. Sil­ti, jos ja kun sel­lai­sia maas­sam­me on, nii­den toi­min­taa oli­si hyvä tukea sen ver­ran, että pää­se­vät kehit­tä­mään tuot­tei­taan ja pro­ses­se­jaan hyvis­sä ajoin ennen kuin kaik­ki muut­kin älyä­vät läh­teä samal­le alal­le. Sil­lä saa­tai­siin aikai­sek­si opti­maa­li­nen kil­pai­lua­se­tel­ma nii­hin näh­den, jot­ka ryh­ty­vät hom­miin vas­ta sit­ten, kun menes­ty­mi­nen alal­la on helppoa.

    Kuten sanot­tu, täl­lais­ten alo­jen tun­nis­ta­mi­nen on vai­ke­aa. Ellei suo­ras­taan yli­voi­mais­ta. En tie­dä, onko tukia jaka­vas­sa pääs­sä kiin­ni­tet­ty asi­aan huo­mio­ta ja pyrit­ty hank­ki­maan tule­vien menes­ty­sa­lo­jen ja ‑toi­min­ta­mal­lien tun­nis­ta­mi­seen liit­ty­vää osaa­mis­ta, mut­ta jos kat­soo min­kä­lai­seen toi­min­taan tukia on myön­net­ty, niin aika lail­la men­nei­syy­teen ne kat­seet näyt­tä­vät ole­van suun­nat­tu (disclai­mer: en ole tutus­tu­nut aihee­seen itse, vaan ainoas­taan kuun­nel­lut muu­ta­man pereh­ty­neem­män tut­tu­ni selostuksia).

  191. Osmo voi­sit­ko ava­ta meil­le sitä seik­kaa että Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te per kokoai­kai­nen työn­te­ki­jä on jotain 6000€ kuu­kau­des­sa. 160 mil­jar­dia euroa ja 4 mil­jar­dia työntuntia.
    Ei ole tar­koi­tus miten­kään vinoil­la, vaan oli­si ker­ran­kin hie­noa tie­tää mis­tä on kyse.
    En usko Esko Ahon yms. aja­tuk­siin, he kat­se­le­vat maa­il­maa liiketalousopeilla&Kylmän sodan län­si­pro­pa­gan­dan tiedoilla.

    1. Osmo voi­sit­ko ava­ta meil­le sitä seik­kaa että Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te per kokoai­kai­nen työn­te­ki­jä on jotain 6000€ kuu­kau­des­sa. 160 mil­jar­dia euroa ja 4 mil­jar­dia työntuntia

      En osaa tuo­ta enää ulkoa, mut­ta se menee suun­nil­leen näin.
      Palk­ko­jen osuus BKT:sta on noin puo­let, vähän yli. Osuus on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti vii­mei­sen 20 vuo­den aikana.
      BRUT­TO­kan­san­tuo­te ei ole koko­nai­suu­des­saan kenen­kään tuloa. NET­TO­kan­san­tuo­te sen sijaan on aina jokun tuloa. Net­to­kan­san­tuot­tees­ta on vähen­net­ty pois­tot, inves­toin­nit ovat sinä mukana.
      Se mikä ei ole palk­ko­ja, on taval­la tai toi­sel­la yri­tys­ten voit­toa tai pää­oma­tu­loa. Muis­taak­se­ni kuusi pro­sent­tiaq BKT:sta on tuloa asun­to­jen omis­ta­mi­ses­ta, siis joko vuo­kra­tu­loa tai las­ken­nal­lis­ta asun­to­tu­loa — sitä jota monen mie­les­tä ei ole ole­mas­sa­kaan, ei aina­kaan, jos sitä pitäi­si verottaa.
      Kaik­ki kor­ko­tu­lot ovat muka­na BKT:ssa. Nii­tä on myös koti­ta­louk­sis­sa aika pal­jon, makaa­han pank­ki­ti­leil­lä lähes sata miljardia.
      Yrit­tä­jä­tu­lo ei ole muka­na tuos­sa palk­ko­jen BKT-osuu­des­sa eikä maa­ta­lous­tu­lo, joka kir­ja­taan pää­soin pääomatuloksi.

  192. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä en pys­ty alle­kir­joit­ta­maan tätä kau­naa jul­ki­sen sek­to­rin kor­kea­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä, siis opet­ta­jia ja lää­kä­re­jä ja mui­ta sel­lai­sia kohtaan.

    Hei­dän pal­kat mak­se­taan sil­lä rahal­la joka lai­te­taan yri­tys­ten menot-otsi­kon alle. Sik­si hei­tä viha­taan. Yri­tys­joh­ta­jat eivät kyke­ne ajat­te­le­maan muu­ta kuin yri­tys­tään — onhan se tun­net­tu fak­ta, että yrit­tä­mis­tä kokeil­leet ker­to­vat että miten put­ki­nä­köis­tä tou­hu oli.

  193. Jul­kis­hal­lin­toa voi­si hie­man kar­sia, kaik­kea ei tar­vi val­voa ja tilas­toi­da, vaik­ka EU tätä byro­kraat­ti­sen vir­ka­kult­tuu­rin suur­val­ta­na vaatiikin. 

    Itse­kin omaan pit­kän koke­muk­sen jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta. Tyy­pil­lis­tä on esim. ympö­ris­tö­hal­lin­nos­sa, että mitään vir­kaa ei voi­da lak­kaut­taa ja suun­na­ta uudel­leen. Tyy­pil­lis­tä val­tion avut­to­muut­ta on se, että vaa­di­taan aina uusia vir­ko­ja hoi­ta­maan uusia teh­tä­viä. Esim. kai­vok­sia val­vo­maan ei juu­ri löy­dy väkeä, vaik­ka meil­lä on yli 2000 ympä­ris­tö­vir­ka­mies­tä ja 600 hen­gen Geo­lo­gian tutkimuskeskus.

  194. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se mikä ei ole palk­ko­ja, on taval­la tai toi­sel­la yri­tys­ten voit­toa tai pääomatuloa.

    Unoh­dat nyt (muka­vas­ti) täs­tä yhtä­lös­tä tuo­tan­non verot. Tuo­hon tulon­ja­koon liit­ty­vä perin­tei­nen tapa­han on las­kea brut­to­kan­san­tuo­te yhtälöstä
    BKT = palk­ka­ku­lut + voitot/korot + tuotannon/maahantuonnin verot

    Ja tämä jako Tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta:

    http://www.findikaattori.fi/en/38

    Täs­tä näh­dään: sit­ten kul­tai­sen 1970-luvun kan­san­tu­lon jako on muut­tu­nut siten, että
    — voit­to­jen ja kor­ko­jen (pro­per­ty and ent­repre­neu­rial inco­me, net) osuus on pysy­nyt suun­nil­leen ennal­laan noin 25 prosentissa
    — palk­ko­jen (com­pen­sa­tion of emplo­yees) osuus on las­ke­nut 65 pro­sen­tis­ta 60 prosenttiin

    Mik­si? Koska
    — tuon­nin ja tuo­tan­non vero­jen (taxes on pro­duc­tion and imports) on kas­va­nut liki kym­me­nen tie­noil­ta lähem­mäs 15 prosenttia.

    Tämä ei toki estä suur­ta osaa ihmi­sis­tä usko­mas­ta että palk­ko­jen osuus BKT:stä on las­ke­nut sik­si että fir­mat kerää­vät niin pal­jon voittoja.

    (Palk­ko­jen osuus muu­ten oli tie­tys­ti suu­rim­mil­laan 1990-luvun laman alku­vai­hees­sa, joten voim­me odot­taa, että saman­lai­nen suu­ri piik­ki näkyy myös sit­ten jos­kus kun tar­kas­te­lem­me vuot­ta 2012 his­to­rial­li­ses­sa kehyksessään.)

  195. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­ro ei teo­rian mukaan siir­ry vuok­siin, mut­ta kyl­lä myyn­ti­hin­toi­hin nii­tä laskevasta. 

    Pää­osin teo­ria on oikeas­sa, mut­ta tur­ha luot­taa sokeas­ti sii­hen ettei kiin­teis­tö­ve­rol­la ole mitään vai­ku­tus­ta vuo­kra­ta­soon. Ensin­nä­kin tar­jon­ta vähe­nee kun asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuus heik­ke­nee, eli vuo­krat nousee.

    Toi­sek­seen tie­dän, mm. oma­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta, että Hel­sin­gin vuo­kra­mark­ki­noil­la on vuo­kra­nan­ta­jia, jot­ka eivät teo­rian­vas­tai­ses­ti mak­si­moi voit­to­aan vaan heil­le riit­tää että omat kulut tulee katet­tua ja asun­non saa nopeas­ti ja hel­pos­ti pit­kä­ai­kai­sel­le vuo­kral­le. Kiin­teis­tö­ve­rot nos­taa noi­ta kulu­ja ja siten kes­ki­mää­räis­tä vuokratasoa.

    Näis­tä huo­li­mat­ta pidän itse­kin kiin­teis­tö­ve­roa oikein hyvä­nä vero­na (tai siis tar­kem­min, yhte­nä vähi­ten haitallisimmista).

  196. Tuos­sa edel­lä Saa­ra kir­joit­ti viisaasti.

    Ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta luo­tet­ta­vas­ti ennus­taa yri­tys­ten­kin alku­vuo­si­na mikä niis­tä tulee myö­hem­min menestymään.

    Tätä on kyl­lä riit­tä­väs­ti tut­kit­tu. Kovan yrit­tä­mi­sen lisäk­si menes­ty­mi­nen riip­puu niin pal­jon sat­tu­mas­ta ja hyväs­tä onnestakin.

    Yrit­tä­mi­seen liit­tyy vie­lä suo­mes­sa erit­täin kor­kea ris­ki var­sin­kin ris­ki­ra­hoi­tuk­sen ja työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­sen, yms. osalta.

    Lop­pu­jen lopuk­si ehkä vain yksi sadas­ta yri­tyk­ses­tä onnis­tuu täyt­tä­mään perus­ta­jien­sa unel­mis­ta pääosan.

    Ja sit­ten kun sitä voit­toa vuo­sien paker­ta­mi­sen jäl­keen rupe­aa tule­maan, iskee suo­men verot­ta­ja usein yli 50% verolla.

    Paras rat­kai­su tämän ongel­man rat­kai­suun on teh­dä yrit­tä­mi­nen niin edul­li­sek­si, että
    raju­kin yrit­tä­jä­ris­ki kan­nat­taa ottaa.

    Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta tämän tilan­teen kor­jaa­mi­nen on 1‑luokan asia.

    Sep­po korppoo
    Yrittäjä

  197. Nii­tä on myös koti­ta­louk­sis­sa aika pal­jon, makaa­han pank­ki­ti­leil­lä lähes sata miljardia.”

    Ote Suo­men Pan­kin tilas­tos­ta. Eipä tuol­la korol­la mer­kit­tä­viä tuot­to­ja synny

    Koti­ta­louk­sien tal­le­tus­kan­ta oli mar­ras­kuun lopus­sa 82 mrd. euroa. Kan­nan kes­ki­kor­ko oli 0,77 %”

  198. Eero: Euro­maat, ml. Suo­mi jon­ka koh­ta­los­ta täs­sä ket­jus­sa kes­kus­tel­laan, eivät ole täl­lä het­kel­lä raha­po­li­tiik­kan­sa suh­teen suve­ree­ne­ja. Lähim­mäk­si pääs­see Sak­sa (jon­ka maa­pe­räl­lä Suo­men­kin kes­kus­pank­ki sat­tu­mal­ta sijait­see). Käy­tän­nös­sä vaa­dit siis eroa eurojärjestelmästä? 

    Olen sitä miel­tä, että euro­jär­jes­tel­mä nykyi­sel­lään ei mil­lään toi­mi. Se, että val­tioi­den mak­su­ky­ky on ase­tet­tu kysee­na­lai­sek­si joh­taa väis­tä­mät­tä kaa­ok­seen — mikä näkyy jo Espan­jas­sa. Olen näh­nyt muu­ta­man jär­ke­vän rat­kai­sueh­do­tuk­sen krii­siin ja ne kaik­ki liit­ty­vät taval­la tai toi­sel­la EKP:n man­daa­tin muut­ta­mi­seen. Eräs mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus on Euroo­pan inves­toin­ti­pan­kin roo­lin kas­vat­ta­mi­nen siten, että se voi­si rahoit­taa val­tioi­den inves­toin­ti­hank­kei­ta suo­raan EKP:n luo­tot­ta­ma­na. Näin joka EMU-maa­han saa­tai­siin kai­vat­tua kysyn­tää joka joh­taa talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den lisään­ty­mi­seen ja työl­li­syy­teen. (mil­tä kuu­los­tai­si vaik­ka­pa Euroo­pan­laa­jui­nen äly­käs ener­gia­verk­ko tai huip­pu­no­peat junayhteydet?)

    Itsea­sias­sa pel­kään pahoin, että Espan­jan tilan­ne voi joh­taa aika pahaan lop­pu­tu­lok­seen jos tätä asi­aa ei ymmärretä.

    Rai­mo K: Vero­tus huo­non­taa osto­voi­maa nii­den osal­ta, joil­ta vero peri­tään, mut­ta suu­ri osa palau­tuu tulon­siir­toi­na, yri­tys­tu­ki­na ja inves­toin­tei­na – eikä sekään raha, joka on pank­ki­til­lä, makaa siellä.

    Tulon­siir­rot ovat erit­täin hyvä kei­no pitää raha liik­keel­lä. Ne joil­la on vähän rahaa käy­tet­tä­vis­sä käyt­tä­vät toden­nä­köi­ses­ti koko saa­man­sa raha­va­ral­li­suu­den elä­mi­seen ja sitä kaut­ta pitä­vät rahan kier­ros­sa. Pank­ki­ti­lil­lä ole­va raha kyl­lä peri­aat­tees­sa makaa siel­lä. Mihin­kä se siel­tä läh­ti­si ennen kuin sen käyt­tä­jä käyttää?
    Perus­tu­lo oli­si muu­ten erin­omai­nen tapa saa­da val­tion luo­maa rahaa var­mas­ti liik­keel­le. (toi­sin kuin epä­mää­räis­ten yri­tys­tu­ken kautta)

    Täs­sä artik­ke­lis­sa on seik­ka­pe­räi­ses­ti kir­jan­pi­toe­si­mer­kein osoi­tet­tu, miten val­tion kulu­tus ja vero­tus toi­mii. Kan­nat­taa lukea aja­tuk­sel­la ker­ran jos toisenkin.
    http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi-verotus-ei-rahoita-mitaan/

    Sylt­ty:
    Yleen­sä sete­li­ra­hoi­tus­ta val­tion meno­jen rahoit­ta­mi­ses­sa ei pide­tä hyvä­nä idea­na ihan vaan sen takia, että kos­ka se on niin käte­vää, niin har­vas­sa ovat ne polii­ti­kot, jot­ka käyt­täi­si­vät sete­li­ra­hoi­tus­ta vain ja ainoas­taan sil­loin kun on tarvetta.

    Jos sete­li­ra­hoi­tus on niin autu­aak­si­te­ke­vää niin mik­si ihmees­sä esi­mer­kik­si EKP perus­sään­nöis­sä on sel­vä kiel­to? Ihan tur­ha väit­tää että kyl­lä täl­lä ker­taa mei­tin polii­ti­kot ovat niin fik­su­ja että pai­no­ko­neet pysäy­te­tään pri­kul­leen sil­loin kun on tarvis.

    Ei oikeas­taan edes ole ole­mas­sa muu­ta kuin sete­li­ra­hoi­tus­ta. Pan­kis­ta hake­ma­si uusi lai­na on aina uut­ta rahaa jär­jes­tel­mään — siis taval­laan sete­li­ra­hoi­tus­ta. Tuli­si ymmär­tää nyky­ra­han luon­ne. Se on aina jon­kun nos­ta­maa vel­kaa, jota syn­tyy ja tuhou­tuu kun joku halu­aa vel­kaan­tua tai joku mak­saa vel­kaan­sa pois. Raha on siis rahoi­tus­ta — velan muut­ta­mis­ta raha­muo­toon. Sik­si ei tar­vit­se mak­saa talo­lai­naan­sa omal­la työl­lä tai tava­ral­la suo­raan talon myyjälle.
    Val­tion roo­li on yksi­tyi­seen toi­mi­jaan ver­rat­tu­na eri­lai­nen. Val­tio mää­rit­te­lee oman valuut­tan­sa ja mää­rää, että verot tulee mak­saa täs­sä valuu­tas­sa. Täs­tä syys­tä valuut­ta säi­lyt­tää nor­maa­lio­lois­sa aina arvon­sa — sil­le on aina kysyn­tää. Sil­lä onko liik­kel­lä tuhat vai mil­jar­di valuut­taa, ei ole juu­ri mer­ki­tys­tä, jos talous pyö­rii suht nor­maa­lis­ti. EKP taas ei voi luo­da rahaa yhtään enem­pää kuin sil­le on kysyn­tää. Ja täl­lai­ses­sa talous­ti­lan­tees­sa on pula nimeo­maan kysyn­näs­tä. Kos­ka mark­ki­nat ovat jääs­sä ja yksi­tyi­set jo muu­ten­kin kor­vi­aan myö­ten velois­sa, pitäi­si val­tioi­den teh­dä roh­keas­ti ali­jää­mäi­siä bud­jet­te­ja. Näin rahaa läh­tee kier­toon ja yksi­tyi­nen vel­ka­taak­ka keve­nee, mikä paran­taa yksi­tyi­den sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta vel­kaan­tu­mi­seen -> Talous­kas­vu. Hype­rin­flaa­tion vaa­ra on sil­loin jos talou­den tuo­tan­to­jär­jes­tel­mät romah­ta­vat eikä tar­jon­ta pys­ty vas­taa­maan kysyn­tään mil­lään kei­noin. Ei siis normaalioloissa.

    Tar­ve rahoi­tuk­sel­le on sil­loin kun pitäi­si raken­taa tai rahoit­taa jotain. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa pitäi­si raken­taa aika mon­ta uut­ta kou­lua homeis­ten tilal­le. Raha­pu­la val­tiol­la on aina poliit­ti­nen valin­ta. Lii­an sete­li­ra­hoi­tuk­sen käyt­tä­mis­tä ehkäi­see tehok­kaas­ti valuut­ta­kurs­si­me­ka­nis­mi (jos siis on oma valuutta…)

  199. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Palk­ko­jen osuus BKT:sta on noin puo­let, vähän yli. Osuus on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti vii­mei­sen 20 vuo­den aikana. 

    Tämä pie­ni pro­pa­gan­da plä­jäys näkö­jään sit­ten pää­see mukaan lähes joka kir­joi­tuk­seen. jos kat­so­taan vii­meis­tä 35 vuot­ta niin palk­ko­jen ossus on tip­pu­nut noin 65%:sta 60%:in.

    Ei kovin mer­kit­tä­vää ja lisäk­si tämä 5% ei ole “men­nyt” eri­lai­siin sijoi­tus­tu­loi­hin vaan tuon­nin ja tuo­tan­non vero­jen kasvuun.

    Tie­tys­ti jos vali­taan juu­ri “sat­tu­mal­ta” ver­tai­lu­koh­dak­si 1992 saa­daan tilas­to näyt­tä­mään eri­lai­sel­ta kos­ka tuo­tan­to (voi­tot ja sijoi­tus­tuo­tot) romah­ti. Pal­kat taas eivät muu­tu näin nopeas­ti, mut­ta tuli­vat sit­ten peräs­sä kuitenkin.

    Ilmei­ses­ti 1992 oli se työ­läi­sen huip­pu­het­ki tie­tyn suun­nan polii­tik­ko­jen mie­les­tä, aika monen ihmi­sen mie­les­tä ei.

  200. Lii­an van­ha: Hoi­ta­ja- ja lää­kä­ri­pu­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin val­mis­tu­mis­mää­rät eivät vas­taa tar­vet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta­ja maas­ta­muut­toa eli sisään­ot­to pitä­si olla vuo­toa suurempi.

    Sai­raan­hoi­ta­ja-ja lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen sisään­ot­to­kri­tee­rit­kin ovat lii­an korkean.

    Sii­hen ver­rat­tu­na, että tuom­me maa­han lää­kä­rei­tä ja sai­raan­hoi­ta­jia, jot­ka ovat käy­neet vaa­ti­mat­to­mam­man kou­lu­tuk­sen ja sisään­ot­to­kyn­nys­kin on ollut matalampi.

    Ku lää­kä­reis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa elä­köi­tyy liki puo­let niin 2020 myy­dyin kir­ja on Leik­kaa-se- itse-kirja.

    Nykyi­nen sisään­ot­to ei rii­tä kat­ta­maan poistumaa.

    Aikoi­naan Uosu­kai­nen puo­lit­ti lää­kä­rei­den aloi­tus­pai­kat eivät­kä ne vie­lä­kään ole palau­tu­neet entiselleen

    Lää­kä­rin­kou­lu­tuk­sen rajoi­tus­ta on perus­tel­tu sen kal­leu­del­la, mut­ta kou­lu­te­taan­han meil­lä met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jia­kin vaik­ka se taka­vuo­si­na oli kal­lein koulutus

    Täs­sä vies­tis­sä on pal­jon vir­hei­tä. Kun nyt kevääl­lä pää­te­tyt sisääsn­ot­to­mää­rien nos­tot toteu­te­taan, niin lää­kä­ri­kou­lu­tuk­ses­sa on pal­jon enem­män paik­ko­ja kuin Uosu­kai­sen aika­na. Mut­ta sisään­ot­to­tar­vet­ta meis­tä kum­pi­kaan on tus­kin laskenut.

    Täs­tä ( http://economix.blogs.nytimes.com/2009/07/15/how-much-do-doctors-in-other-countries-make/)näem­me, että lää­kä­rien suh­teel­li­nen palk­ka­ta­so on Suo­mess­sa todel­la pie­ni ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan mai­hin. Mik­si emme teki­si siis seu­raa­vaa kom­pro­mis­si­rat­kai­sua, joka tyy­dyt­täi­si molem­pia. Ote­taan lää­kik­seen kaik­ki haluk­kaat sisäl­le. Samaan aikaan lää­kä­rit voi­si­vat nos­taa työ­tais­te­luin suh­teel­lis­ta palk­ka­ta­so­aan esim. Eu-kes­kiar­voon. Tämä tie­täi­si kym­me­nien pro­sent­tien pal­kan­nousua lää­kä­reil­le mui­den palk­ko­jen pysyes­sä nykyi­sel­lään. Töi­hin valit­tai­siin arvo­sa­no­jen perus­teel­la. Täs­sä voit­tai­si­vat kaik­ki. Töis­sä ole­vat lää­kä­rit sai­si­vat isom­paa palk­kaa, mut­ta lää­kä­rei­tä oli­si kaik­kial­la myös työt­tö­mä­nä ja kan­sa oli­si tyytyväinen.

    1. On vähän epä­rei­lua ver­ra­ta kou­lu­tet­tu­jen alo­jen pak­ka­ta­soa Suo­men ja sel­lais­ten mai­den välil­lä, jos­sa kou­lu­tuk­sen jou­tuu itse mak­sa­maan. Lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­mi­nen mak­saa monis­sa mais­sa yli sata­tu­hat­ta euroa.

  201. Vihe­rins­si: mah­dol­lis­ta myös esit­tää ammat­tiar­mei­jaan siir­ty­mis­tä nos­ta­mat­ta mää­rä­ra­ho­ja. Sil­loin kui­ten­kin pitää hyväk­syä puo­lus­tus­ky­vyn jon­ki­nas­tei­nen aleneminen.

    Tasa­val­ta­lai­si­de­aa­liin kuu­luu, että maa­ta puo­lus­ta­vat ne, joil­la on steik­ki sii­nä. Jos täs­tä siir­ry­tään pois lyhyen täh­täi­men kas­sa­krii­sin tai tän­ne peri­fe­ri­aan levin­nei­den poliit­tis­ten pil­vi­lin­no­jen perus­teel­la, kat­ke­aa myös tasa­val­ta­lai­nen perinne.

    Palk­ka-armei­jaan siir­ryt­täes­sä aseet nii­tä jae­taan juu­ri niil­le, jot­ka halua­vat nii­tä käyt­tää (tai joil­la ei ole muu­ta vaih­toeh­toa). His­to­ri­aa sil­mäil­lee­nä sanoi­sin sitä huo­nok­si vaihtoehdoksi.

  202. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On vähän epä­rei­lua ver­ra­ta kou­lu­tet­tu­jen alo­jen pak­ka­ta­soa Suo­men ja sel­lais­ten mai­den välil­lä, jos­sa kou­lu­tuk­sen jou­tuu itse mak­sa­maan. Lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­mi­nen mak­saa monis­sa mais­sa yli sata­tu­hat­ta euroa.

    Sehän vas­taa meil­lä noin 1.5 vuo­den palk­kaa, brut­to­na kyl­lä­kin. Ja kan­di­na voi aloit­taa ko. pal­kan tienaamisen.

  203. a_l: Nämä ryh­mät eivät puhu asias­ta vaan asian vie­res­tä. Ongel­ma­na kun ei ole kou­lut­ta­mat­to­mien tuli­joi­den suu­ri mää­rä, vaan kou­lu­tet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien pie­ni mää­rä ja huo­no työllistyminen.Suomi ei ole muut­ta­jil­le kovin hou­kut­te­le­va kohde. 

    Suo­mi ei ole kou­lu­te­tul­le ammat­ti­lai­sel­le kovin hou­kut­te­le­va koh­de, mut­ta kyl­lä kel­paa jos­tain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.

    Jos­tain syys­tä polii­ti­kot ovat halun­neet teh­dä Suo­mes­ta tuol­lai­sen maan.

  204. Kes­kus­te­lu näyt­tää pää­ty­vän sii­hen, että ainoa iso kon­kreet­ti­nen muu­tos oli­si maa­han­muu­ton rajoittaminen.
    Ai niin, onhan Osmon: “Koti­mai­seen ris­ki­ra­hoi­tuk­seen pitäi­si saa­da pal­jon lisää mus­ke­lei­ta.” — TEMin poruk­ka siis kuntosalille!

  205. Panu Hei­no­nen:
    Ei oikeas­taan edes ole ole­mas­sa muu­ta kuin setelirahoitusta.

    Ker­toi­lit pit­kät pät­kät rahas­ta, mut­ta et vas­tan­nut etäi­ses­ti­kään var­si­nai­seen väitteeseeni. 

    1. kes­kus­pank­ki­ra­haa on mää­rää­mät­tö­mäs­ti saa­ta­vil­la, val­tio voi ottaa siel­tä niin pal­jon kuin haluaa
    2. ihmi­sil­lä ja sama­ten val­tiol­la on mää­rä­mät­tö­mäs­ti meno­ja ja tar­pei­ta. Maa­il­ma on täyn­nä hyviä asioi­ta, joi­ta tuli­si edistää.
    3. min­kä val­tio päät­tää käyt­tää, menee jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta. Se miten tämä rahoi­te­taan, ei muu­ta todel­li­suut­ta kuin dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten kautta.
    4. Jos val­tio kis­kai­see kes­kus­pan­kis­ta niin pal­jon rahaa että resurs­se­ja siir­tyy yksi­ty­sel­tä puo­lel­ta jul­ki­sel­le, niin sit­ten jul­ki­nen puo­li pai­suu kuin pul­la­tai­ki­na ja yksi­tyi­nen puo­li kutis­tuu. Talous muut­tuu samal­la tehottomaksi.
    5. väi­tät että koh­dan 4 ongel­maa ei ole, kos­ka rahaa ote­taan vain niin pal­jon, että saa­daan väliai­kai­ses­ti käyt­tä­mät­tö­mät resurs­sit hyö­ty­käyt­töön. Kun elvy­tys on teh­nyt teh­tä­vän­sä, kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tus lopetetaan.

    Kuka oikeas­ti uskoo että koh­ta 5 toteu­tuu? Kuka on se polii­tik­ko, joka ker­too että raha­ha­nat lyö­dään kiin­ni, elvy­tys­toi­men­pi­tei­den koh­tee­na olleet alat X ja Y romah­ta­vat ja tulon­siir­rois­ta lei­ka­taan kos­ka meil­lä menee nyky­ään niin hyvin?

    Ei sem­moi­nen vain toi­mi. KP-rahoi­tuk­sen aloit­ta­mi­nen on hell­poa, mut­ta lopet­ta­mi­nen vaikeata.

  206. jär­keis­tä­mis­tä: Suo­mi ei ole kou­lu­te­tul­le ammat­ti­lai­sel­le kovin hou­kut­te­le­va koh­de, mut­ta kyl­lä kel­paa jos­tain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.

    Jos­tain syys­tä polii­ti­kot ovat halun­neet teh­dä Suo­mes­ta tuol­lai­sen maan.

    Tän­ne tule­vat ovat käy­neet läpi EU-suo­da­tuk­sen ja pääl­tä on vie­ty parhaat.

  207. Spoi­le­ri: Tasa­val­ta­lai­si­de­aa­liin kuu­luu, että maa­ta puo­lus­ta­vat ne, joil­la on steik­ki siinä. 

    Älä nyt viit­si, kos­ka tuol­la logii­kal­la nai­sil­la ei ole osaa eikä arpaa Suomeen. 

    Tasa­val­ta­lai­seen ide­aan kuu­luu myös se, että ne jot­ka eivät pal­ve­le, eivät myös pää­tä mistään.

    Palk­ka-armei­jaan siir­ryt­täes­sä aseet nii­tä jae­taan juu­ri niil­le, jot­ka halua­vat nii­tä käyt­tää (tai joil­la ei ole muu­ta vaih­toeh­toa). His­to­ri­aa sil­mäil­lee­nä sanoi­sin sitä huo­nok­si vaihtoehdoksi.

    Ame­rik­ka­lai­set muu­ten perus­te­le­vat tuol­la mah­dol­li­sim­man vapaa­ta aseen­kan­to-oikeut­ta. Var­maan tar­vit­tas tän­ne­kin lisää vapauk­sia, kos­ka muu­ten­han saat­taa tuo ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja­kin ottaa vallan.

    Asei­ta kansalle!

    1. Euroo­pas­sa ei ole juu­ri yhtään ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vaan pekäs­tään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suu­ria vai­keuk­sia ne ovat vii­me­ai­koi­na aiheut­ta­neet? Onko Tans­kas­sa esi­mer­kik­si suu­ri soti­las­val­lan­ku­mouk­sen uhka?

  208. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On vähän epä­rei­lua ver­ra­ta kou­lu­tet­tu­jen alo­jen pak­ka­ta­soa Suo­men ja sel­lais­ten mai­den välil­lä, jos­sa kou­lu­tuk­sen jou­tuu itse mak­sa­maan. Lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli sata­tu­hat­ta euroa.

    kyl­lä ne muut­kin kou­lu­tuk­set mak­sa­vat ulko­mail­la. Tuo suh­de­lu­ku osoit­taa vain, että lää­kä­ri ei tie­naa suh­tees­sa mui­hin amma­tei­hin pal­joa Suo­mes­sa toi­sin kuin netis­sä väitetään.
    kai­kis­sa muis­sa­kin mais­sa k

  209. Lii­an van­ha:
    Viros­sa lää­kä­rei­den palk­ka­ta­so oli n 1700 euroa .

    http://yle.fi/uutiset/viron_laakarit_ja_sairaanhoitajat_lakkoon/6314359

    Lää­kä­rei­den pal­kat vaih­tel­vat suu­res­ti riip­puen miten vah­vas­sa ase­mas­sa he ovat työ­mark­ki­noil­la tai kyke­ne­vät vai­kut­ta­maan koulutukseen/sääntelyyn

    Joo ja Viros­sa rak­sa­mies tie­naa 200€ kuus­sa ja insi­nöö­ri lää­kä­rin ver­ran. Oleel­lis­ta täs­sä on lää­kä­rin suh­teel­li­nen palkkataso.

    Bal­tian mais­sa lää­kä­rik­si voi opis­kel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pää­see kaik­ki haluk­kaat Suo­mes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

  210. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On vähän epä­rei­lua ver­ra­ta kou­lu­tet­tu­jen alo­jen pak­ka­ta­soa Suo­men ja sel­lais­ten mai­den välil­lä, jos­sa kou­lu­tuk­sen jou­tuu itse mak­sa­maan. Lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli sata­tu­hat­ta euroa.

    Eri mai­den palk­ko­jen ja var­sin­kin net­to­palk­ko­jen ver­tai­lu on vai­ke­aa, sil­lä myös veroil­la ja vero­luon­toi­sil­la mak­suil­la katet­tu elä­ke- ja sosi­aa­li­tur­va vaih­te­lee ja on usein huo­nom­pi kuin Suo­mes­sa. Eläk­keis­sä voi olla kat­to ja sosi­aa­li­tur­va autaa ehkä vain vähä­va­rai­sia. Monis­sa mais­sa per­heen­pää käy­tän­nös­sä vas­taa omas­ta ja vai­mon­sa eläk­kees­tä ja koko per­heen sosialiturvasta.

    Kal­liit yksi­tyi­set sairaus‑, työ­ky­vyt­tö­myys- ja elä­ke­va­kuu­tuk­set ovat näis­sä mais­sa hyvin tavallisia.

  211. Kal­le: lain­sää­dän­töä on “kehi­tet­ty” opet­ta­jien, lää­kä­rien ja hoit­su­jen näkökulmasta.

    Ai, sen­ko vuok­si näi­den työ­paik­ko­jen mää­rää on vähen­net­ty ja vas­tui­ta kas­va­tet­tu sen näky­mät­tä palkassa?

    Kal­le: Oli­si ihan kiva saa­da jouk­koon toi­nen­kin las­ku­tai­toi­nen – mie­lel­lään vie­lä yritystaustalta.

    Joo, mut­ta he eivät ymmär­rä mak­ro­ta­lout­ta tai sitä että on ole­mas­sa muun­kin­lai­sia ihmi­siä. Heil­lä on lii­ke­ta­lou­del­li­nen putkinäkö.

  212. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On vähän epä­rei­lua ver­ra­ta kou­lu­tet­tu­jen alo­jen pak­ka­ta­soa Suo­men ja sel­lais­ten mai­den välil­lä, jos­sa kou­lu­tuk­sen jou­tuu itse mak­sa­maan. Lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli sata­tu­hat­ta euroa.

    Useim­mis­sa Euroo­pan mais­sa kou­lu­tus on käy­tän­nös­sä ilmais­ta ja pal­kat run­saas­ti suu­rem­mat. Itä-Euroop­paan ei kan­na­ta ver­ra­ta, siel­lä pimeät tulot iso osa kokonaisansioita.

  213. jär­keis­tä­mis­tä: Suo­mi ei ole kou­lu­te­tul­le ammat­ti­lai­sel­le kovin hou­kut­te­le­va koh­de, mut­ta kyl­lä kel­paa jos­tain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.Jostain syys­tä polii­ti­kot ovat halun­neet teh­dä Suo­mes­ta tuol­lai­sen maan.

    Ihan kurio­si­teet­ti­na on mai­nit­ta­va, mitä juu­ri tapah­tui tänään töis­sä. Pomo­ni päi­vit­te­li eräs­tä sin­ni­käs­tä työn­ha­ki­jaa, joka soit­te­lee jat­ku­vas­ti ja kyse­lee töi­tä. Tämä kou­lu­tet­tu hen­ki­lö on alun­pe­rin kes­kieu­roop­pa­lai­nen, eikä puhu mon­taa sanaa suo­mea. Englan­tia­kin vähän huo­nos­ti. Eikä hän­tä sik­si voi pal­ka­ta meil­le( tek­ni­nen kon­sul­toin­ti ja suun­nit­te­lu on alam­me). Itseä­ni vähän har­mit­ti, sii­nä­hän sitä kou­lu­tet­tua maa­han­muut­ta­ja­työ­voi­maa oli­si tar­jol­la. Mut­ta ei kai voi mitään, alal­lam­me on haas­teel­lis­ta menes­tyä muu­ten­kin, ja kans­sa­käy­mi­nen asiak­kai­den kans­sa ilman suo­men­kiel­tä oli­si vai­ke­aa. Poh­din­pa vain, että miten tätä voi­si muuttaa?

  214. Rai­mo K: Sehän vas­taa meil­lä noin 1.5 vuo­den palk­kaa, brut­to­na kyl­lä­kin. Ja kan­di­na voi aloit­taa ko. pal­kan tienaamisen. 

    Osmon point­ti tai­si kui­ten­kin olla se, että ei ole oikein ver­ra­ta esim. yksit­täi­sen alan palk­ka­ta­soa toi­seen maa­han, jos­sa ylei­nen palk­ka­ta­so muil­la­kin aloil­la voi olla Suo­mea sel­väs­ti kor­keam­pi ja jois­sa yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä on muu­ten­kin eri­lai­nen. Suo­mes­sa ja muis­sa Poh­jois­mais­sa lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen lisäk­si moni muu­kin sel­lai­nen asia on ilmais­ta tai erit­täin edul­lis­ta, joka muis­sa mais­sa taas mak­saa pal­jon tai on jär­jes­tet­ty eri tavoin (esim. las­ten kou­lut­ta­mi­nen esi­kou­lus­ta alkaen, hoi­va van­huu­den ajal­le, jne.).

  215. a_l: Joka tapauk­ses­sa kysy­mys on lähin­nä aka­tee­mi­nen, kos­ka kor­keam­man kiin­teis­tö­ve­ron tuo­ma ”hyö­ty”, rea­li­soi­tui­si vas­ta uusi asun­to ostettaessa.Kaikki eivät kui­ten­kaan halua koti­aan myydä. 

    Jos kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta kom­pen­soi­daan alen­ta­mal­la tulo­ve­ro­tus­ta, kes­ki­ver­toi­sen asun­no­no­mis­ta­jan talou­teen vai­ku­tus on nolla.

    Se kiel­tä­mät­tä on tosia­sia, että kiin­teis­tö­ve­ro­tus iskee kaik­kein kipeim­min nii­hin, joil­la on pie­net tulot mut­ta suu­ri asun­to­va­ral­li­suus. Eli esi­mer­kik­si isos­sa ja kal­liis­sa kau­an sit­ten mak­se­tus­sa asun­nos­sa asu­viin pie­ni­tu­loi­siin elä­ke­läi­siin. Näi­den tapaus­ten koh­dal­la nuo­rem­mil­la on mah­dol­li­suus muut­taa hal­vem­paan kämp­pään ja van­huk­sil­la on mah­dol­li­suus sel­lai­siin jär­jes­te­lyi­hin kuin kään­tei­nen asuntolaina.

    Minun mie­les­tä­ni kor­keat kiin­teis­tö­ve­rot ovat sel­lai­nen vero­tuk­sel­li­nen kei­no, jos­sa USA on onnis­tu­nut erin­omai­ses­ti, ja sitä pitäi­si ehdot­to­mas­ti sovel­taa myös meillä.

  216. jär­keis­tä­mis­tä: Suo­mi ei ole kou­lu­te­tul­le ammat­ti­lai­sel­le kovin hou­kut­te­le­va koh­de, mut­ta kyl­lä kel­paa jos­tain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.Jostain syys­tä polii­ti­kot ovat halun­neet teh­dä Suo­mes­ta tuol­lai­sen maan.

    Ihan fak­to­jen perus­teel­la kou­lut­ta­mat­to­mil­le­kin kel­paa­vat pal­jon parem­min monet muut maat. Var­sin­kaan pako­lai­set eivät sil­ti aina pys­ty koh­det­taan valitsemaan.

  217. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On vähän epä­rei­lua ver­ra­ta kou­lu­tet­tu­jen alo­jen pak­ka­ta­soa Suo­men ja sel­lais­ten mai­den välil­lä, jos­sa kou­lu­tuk­sen jou­tuu itse mak­sa­maan. Lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli sata­tu­hat­ta euroa.

    Tämä asia on muu­ten aika mie­len­kiit­noi­nen. Jos tuon kou­lu­tuk­sen voi muis­sa mais­sa antaa lap­sel­le verot­to­mas­ti lah­ja­na, niin tuo kou­lu­tus­han ei todel­li­suu­des­sa monen koh­dal­la edes ole mak­sul­lis­ta, jos van­hem­mat jät­tä­vät lap­sel­le perin­töä. Kal­lis kou­lu­tus verot­to­mas­ti vai 100k€ perin­tö normaaliveroilla.

  218. Lii­an van­ha: Viros­sa lää­kä­rei­den palk­ka­ta­so oli n 1700 euroa .
    Lää­kä­rei­den pal­kat vaih­tel­vat suu­res­ti riip­puen miten vah­vas­sa ase­mas­sa he ovat työ­mark­ki­noil­la tai kyke­ne­vät vai­kut­ta­maan koulutukseen/sääntelyyn

    Eikö­hän aika olen­nais­ta ole maan ylei­nen palk­ka­ta­so. Lää­kä­rit tie­naa­vat Viros­sa tuplas­ti kes­ki­pal­kan ver­ran, Suo­mes­sa lää­kä­reil­lä tai­taa olla suh­teel­li­ses­ti jopa hie­ma­na huo­nom­mat pal­kat. Erot vero­tuk­ses­sa ja hin­ta­ta­sos­sa paran­ta­vat vie­lä viro­lais­ten lää­kä­rien suh­teel­lis­ta asemaa.

  219. zack: Bal­tian mais­sa lää­kä­rik­si voi opis­kel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pää­see kaik­ki haluk­kaat Suo­mes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    Aina­kin viro­lais­ten kans­sa on sovit­tu, että sin­ne ote­taan vain tiet­ty kiin­tiö suomalaisia.

  220. Vil­le: Eikö­hän aika olen­nais­ta ole maan ylei­nen palk­ka­ta­so. Lää­kä­rit tie­naa­vat Viros­sa tuplas­ti kes­ki­pal­kan ver­ran, Suo­mes­sa lää­kä­reil­lä tai­taa olla suh­teel­li­ses­ti jopa hie­ma­na huo­nom­mat pal­kat. Erot vero­tuk­ses­sa ja hin­ta­ta­sos­sa paran­ta­vat vie­lä viro­lais­ten lää­kä­rien suh­teel­lis­ta asemaa.

    Viros­sa lää­kä­ri­kou­lu­tus ketää saman ver­ran kuin Suomessa,6–7 vuotta.Opiskelu on myös kal­lis­ta ja sii­hen näh­den palk­ka on pieni

    Se on tot­ta, että Viros­sa lää­kä­rin palk­ka pei­lau­tuu ylei­seen ansio­ta­soon mones­sa maas­sa sii­hen vai­kut­taa enem­män työ­mark­ki­na-ase­ma, esim USA:ssa.

    Lää­kä­rei­den palk­ko­jen hajon­ta on suu­ri ja riip­puu monet­sa tekijästä

  221. Ei tar­vit­se alen­taa kaik­kien palk­ko­ja. Alen­ne­taan vain nii­den palk­ko­ja, joi­ta nyky­pal­koil­la uhkaa­vat pot­kut tai jot­ka eivät nyky­pal­koil­la pää­se töi­hin. Var­tiai­sen mie­lik­si myös nii­den, jot­ka halua­vat keven­tää työtehtäviään.

    Näin saa­daan kaik­ki töi­hin ja koko­nais­ky­syn­tä ei sil­ti las­ke vaan nousee.

  222. zack: Joo ja Viros­sa rak­sa­mies tie­naa 200€ kuus­sa ja insi­nöö­ri lää­kä­rin ver­ran. Oleel­lis­ta täs­sä on lää­kä­rin suh­teel­li­nen palkkataso.

    Bal­tian mais­sa lää­kä­rik­si voi opis­kel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pää­see kaik­ki haluk­kaat Suo­mes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    Enpä ole mis­sään väit­tä­nyt opin­to­ku­lu­jen ole­van 100000 euroa Virossa

    Viit­ta­sin kom­men­til­la­ni vain Osmon väit­tee­seen, että lää­kä­rin palk­ka on ver­ran­nol­li­nen opintokuluihin.

    Näin ei suo­raan ole vaan monet muut­kin teki­jät vai­kut­ta­vat, eri­tyi­ses­ti työ­mark­ki­na-ase­ma esim USA:n AMA on maal­man voi­mak­ka­sin ay-lii­ke ja kyke­nee sane­le­maan lää­kä­rei­den kou­lu­tus­mää­rät ja jopa myön­tää lääkärinoikuedet

    Tuo 1700 euroa on aika pie­ni palk­ka ver­rat­tu­na noi­hin 50000 euron­kin opintokuluihin.

    Suo­ma­lai­sil­le se tar­jo­aa oivan kei­non opis­kel­la lää­kä­rik­si, sil­lä suo­ma­lai­sel­le kulu on kohtuullinen.

    Olem­me palaa­mas­sa 80-luvul­le, kun kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu oli rajoi­tet­tua niin sil­loin muut­ti pal­jon nuo­ria opis­ke­le­maan ulko­mail­le, monet var­maan muis­ta­vat Upsa­lan ekonomit.

    Moni jäi sil­le tiel­leen ja se taas huo­non­taa nyt huoltosuhdetta.

    Kan­nat­tai­si kou­lut­taa aina­kin lää­kä­rei­tä enem­män koti­maas­sa, eten­kin kun lähes ainoa ammt­ti, jos­sa jat­ku­vas­ti tode­taan oike­aa ja todel­lis­ta työ­voi­ma­pu­laa on lää­kä­rin ammtti.

    Nyt Suo­mi har­ras­taa ryös­töä ja hou­kut­te­lee lää­kä­rei­tä ja sai­raan­hoi­ta­jia köy­hem­mis­tä mais­ta, jois­sa on vie­lä suu­rem­pi pula alan ammat­ti­tai­toi­se­ta tövoimasta.

  223. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Euroo­pas­sa ei ole juu­ri yhtään ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vaan pekäs­tään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suu­ria vai­keuk­sia ne ovat vii­me­ai­koi­na aiheut­ta­neet? Onko Tans­kas­sa esi­mer­kik­si suu­ri soti­las­val­lan­ku­mouk­sen uhka? 

    Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, kei­tä nii­hin ote­taan (muu­ka­lais­le­gioo­na on poik­keus). Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaan ote­taan “kaik­ki”. Kum­pi lie­nee vaarallisempaa?

  224. zack:
    ‘snip’
    Bal­tian mais­sa lää­kä­rik­si voi opis­kel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pää­see kaik­ki haluk­kaat Suo­mes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    No aina­kin Tar­ton Yli­opis­tos­sa “Eel­tin­gi­muse­na on nõu­tud SAT-tes­ti bio­loo­gia osa tule­mus vähe­malt 640 punkti.”
    Eli kaik­ki haluk­kaat pää­se­vät — jos läpäi­se­vät ko. tes­tin ja sen jäl­keen haastattelun.
    Luku­kausi­mak­su on 5500 EUR.
    Joten: ei muu­ta kuin opiskelemaan.

  225. Panu Hei­no­nen:
    ‘snip’
    Pank­ki­ti­lil­lä ole­va raha kyl­lä peri­aat­tees­sa makaa siel­lä. Mihin­kä se siel­tä läh­ti­si ennen kuin sen käyt­tä­jä käyttää?
    ‘snip’

    Tuo ajat­te­lu edus­taa Aku Ankas­ta tut­tua Roo­pe-sedän raha­säi­liö­mal­lia, mut­ta pank­ki ei toi­mi niin.
    Pank­ki lai­naa rahan välit­tö­mäs­ti eteen­päin, se ei makaa missään.
    Näin käy, vaik­ka raha oli­si val­tion­kin pankkitilillä.

    Talous­tie­teil­jöil­le ikui­nen mys­tee­ri on se, kuin­ka raha voi olla saman­ai­kai­ses­ti pank­ki­ti­lil­lä ja liik­keel­lä, mut­ta se ei syn­ny­tä uut­ta rahaa — erään­lai­nen Schrö­din­ge­rin raha­kis­sa siis.

  226. Rai­mo K: Tuo ajat­te­lu edus­taa Aku Ankas­ta tut­tua Roo­pe-sedän raha­säi­liö­mal­lia, mut­ta pank­ki ei toi­mi niin.
    Pank­ki lai­naa rahan välit­tö­mäs­ti eteen­päin, se ei makaa missään.
    Näin käy, vaik­ka raha oli­si val­tion­kin pankkitilillä.

    Talous­tie­teil­jöil­le ikui­nen mys­tee­ri on se, kuin­ka raha voi olla saman­ai­kai­ses­ti pank­ki­ti­lil­lä ja liik­keel­lä, mut­ta se ei syn­ny­tä uut­ta rahaa – erään­lai­nen Schrö­din­ge­rin raha­kis­sa siis.

    Tämä on ylei­nen har­ha­luu­lo. Pank­ki ei kos­kaan lai­naa rahaa eteen­päin uusi­na lai­noi­na vaan kaik­ki lai­nat ovat uut­ta tyh­jäs­tä luo­tua lii­ke­pank­ki­ra­haa. Pank­ki­lai­na on kir­jan­pi­to­mer­kin­tä, jos­sa syn­ny­te­tään uut­ta rahaa ja tuo­ta rahaa vas­taa­va vel­ka­mer­kin­tä. Kenen­kään toi­sen tilil­tä ei katoa mitään kun lai­na nos­te­taan tai se raha siir­re­tään toi­seen pank­kiin. Lai­na on sii­nä mie­les­sä oikeas­taan koko­naan vää­rä ter­mi. Vel­ka on parempi.

    1. Ajat­te­lin lopet­taa tämän sivu­po­lun tähän, kos­ka se on aika kau­ka­na alku­pe­räiuses­tä aihees­ta ja tätä kes­kus­te­lua var­ten ymmär­tääk­se­ni on oma, sii­hen eri­kois­tu­nut blo­gin­sa. On jos­kus mie­len­kiin­tois­ta kään­tää koor­di­naa­tis­toa ja siir­tyä vaik­ka­pa x,y, koor­di­naa­tis­tos­ta napa­koor­di­naa­tis­toon ja saa­da näin uusia inno­vaa­tioi­ta. Tämä kes­kus­te­lu sii­tä, onko kaik­ki raha aina uut­ta kes­kus­pank­ki­ra­haa ja vero­tus likvi­di­tee­tin pois vetä­mis­tä on aika hedel­mä­tön. Käsit­teet voi toki mää­ri­tel­lä noin­kin. Havait­sem­me het­ken tar­kas­te­lun jäl­keen, että uusil­le ja van­hoil­le käsit­teil­le on yksi yhteen muun­to­suh­de. Vaik­ka tämä uusi käsit­teis­tö semant­ti­sel­la tasol­la puo­lus­taa sete­li­ra­hoi­tus­ta vähän niin­kuin Kel­vi­nas­teik­ko pois­taa cel­siusas­tei­kon nol­lan myyt­ti­sen vai­ku­tuk­sen sii­hen, onko ulko­na läm­min vai kyl­mä, se ei pois­ta sen ongel­mia eikä van­ha käsit­teis­tö toi­saal­ta miten­kään kiel­lä sete­li­ra­hoi­tus­ta. Se kiel­to on vain joi­den­kin kor­vien väli­se­nä luutumana.

  227. AnnaJ: Poh­din­pa vain, että miten tätä voi­si muuttaa?

    Vas­tat­kaa sil­le, että vali­tet­ta­vas­ti puut­teel­li­nen kie­li­tai­to on estee­nä. Vin­kat­kaa vie­lä suo­men­kie­len kurs­sil­le tms.

  228. Vil­le: Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, kei­tä nii­hin ote­taan (muu­ka­lais­le­gioo­na on poikkeus). 

    Muu­ka­lais­le­gioo­nas­sa oli erit­täin tiuk­ka seu­la. ! kym­me­nes­tä pyr­ki­jäs­tä hyväk­syt­tiin ‑70 ‑luvul­la. Tänään on tus­kin hel­pom­paa. Alus­sa jo teh­tiin sel­väk­si, että “Gal­gen­vö­gel” älkööt edes vaivautuko.

  229. Jos suo­la­kai­vok­ses­sa työs­ken­te­lee 1700e/kk mas­sa­kou­lu­tet­tu­ja lää­kä­rei­tä, niin ei voi kuin toi­voa, ettei vaan sairastu.
    Eräs­kin täl­lai­nen lähet­ti rin­ta­rau­ha­sen patin rin­ta­ki­pu­lää­kä­ril­le l. kar­dio­lo­gil­le. Mah­toi nau­ru kelvata.

  230. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Euroo­pas­sa ei ole juu­ri yhtään ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vaan pekäs­tään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suu­ria vai­keuk­sia ne ovat vii­me­ai­koi­na aiheut­ta­neet? Onko Tans­kas­sa esi­mer­kik­si suu­ri soti­las­val­lan­ku­mouk­sen uhka?

    Yksi palk­ka-armei­jan kes­kei­nen ongel­ma on se, että sil­lä voi­daan hel­pos­ti ope­roi­da siel­lä, mis­sä polii­ti­kot sen kul­loin­kin halua­vat ope­roi­van. Polii­ti­kot eivät ehkä näe tätä ongel­ma­na, mut­ta täl­lai­nen toi­min­ta aiheut­taa aika usein­kin vai­keuk­sia joillekin.

    Ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja kes­kit­tyy palk­ka-armei­jaa enem­män oman maan puo­lus­ta­mi­seen. Palk­ka-armei­ja taas jou­tuu ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa hel­pom­min ulko­po­li­tii­kan, kaup­pa­po­li­tii­kan ja sisä­po­li­tii­kan­kin (ulko­mail­la käy­tet­tä­väk­si) käsi­kas­sa­rak­si, mah­dol­li­ses­ti huo­nos­ti har­kit­tuihn tai itsek­käi­siin ope­raa­tioi­hin maa­il­mal­le. Olem­me­ko samaa miel­tä? Eikö täs­sä ole aina­kin sel­vä ris­ki aiheut­taa vai­keuk­sia? Vai eikö muil­le aiheu­tet­tu­ja vai­keuk­sia ja sitä kaut­ta epä­suo­ras­ti itsel­le tule­via vai­keuk­sia lasketa?

  231. Sylt­ty: Älä nyt viit­si, kos­ka tuol­la logii­kal­la nai­sil­la ei ole osaa eikä arpaa Suomeen. 

    Luet vähän lii­kaa vies­tii­ni. Kan­sa­lai­soi­keuk­sia ei pidä kyt­keä ase­pal­ve­luk­seen. En kan­na­ta laa­jaa asei­den omis­tus­ta, en pidä asepalveluksesta. 

    Kes­ki­luo­kal­la on steik­ki, kes­ki­luo­kal­la on jotain hävit­tä­vää, joten kes­ki­luok­ka puo­lus­taa tapo­jaan ja omai­suut­taan. Vaih­toeh­dot on ostaa pal­ve­lua haluk­kail­ta tai niil­tä, joil­la ei ole parem­paa vaih­toeh­toa. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa kes­ki­luok­ka voi leik­kiä pasi­fis­tia ulkois­ta­mal­la “vai­keat asiat”.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Euroo­pas­sa ei ole juu­ri yhtään ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vaan pekäs­tään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suu­ria vai­keuk­sia ne ovat vii­me­ai­koi­na aiheut­ta­neet? Onko Tans­kas­sa esi­mer­kik­si suu­ri soti­las­val­lan­ku­mouk­sen uhka? 

    Uhka on var­mas­ti pie­ni, mut­ta onko vii­me vuo­si­kym­men­ten iha­na, his­to­rial­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen elin­ta­son nousun ja talous­kas­vun aika sopi­va tar­kas­te­lu­jak­so? Eikö näis­sä jutuis­sa pitäi­si dataan ulot­taa muu­ta­ma vai­kea krii­si ja lama? Mis­sä olo­suh­teis­sa ongel­mia syn­tyy? Onko näi­den olo­suh­tei­den ris­ki olemassa? 

    Lukee­ko kukaan enää historiaa?

  232. Näin ei suo­raan ole vaan monet muut­kin teki­jät vai­kut­ta­vat, eri­tyi­ses­ti työ­mark­ki­na-ase­ma esim USA:n AMA on maal­man voi­mak­ka­sin ay-liike …

    Ammat­ti­lai­sur­hei­li­joil­la on maa­il­man voi­mak­kain ay-lii­ke. Mie­het mak­sat­ta­vat sta­dio­nin­sa veron­mak­sa­jil­la ja otta­vat lip­pu­tu­lot ja tv-oikeu­det itselleen.

  233. Sylt­ty: Ker­toi­lit pit­kät pät­kät rahas­ta, mut­ta et vas­tan­nut etäi­ses­ti­kään var­si­nai­seen väitteeseeni. 

    1. kes­kus­pank­ki­ra­haa on mää­rää­mät­tö­mäs­ti saa­ta­vil­la, val­tio voi ottaa siel­tä niin pal­jon kuin haluaa
    2. ihmi­sil­lä ja sama­ten val­tiol­la on mää­rä­mät­tö­mäs­ti meno­ja ja tar­pei­ta. Maa­il­ma on täyn­nä hyviä asioi­ta, joi­ta tuli­si edistää.
    3. min­kä val­tio päät­tää käyt­tää, menee jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta. Se miten tämä rahoi­te­taan, ei muu­ta todel­li­suut­ta kuin dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten kautta.
    4. Jos val­tio kis­kai­see kes­kus­pan­kis­ta niin pal­jon rahaa että resurs­se­ja siir­tyy yksi­ty­sel­tä puo­lel­ta jul­ki­sel­le, niin sit­ten jul­ki­nen puo­li pai­suu kuin pul­la­tai­ki­na ja yksi­tyi­nen puo­li kutis­tuu. Talous muut­tuu samal­la tehottomaksi.
    5. väi­tät että koh­dan 4 ongel­maa ei ole, kos­ka rahaa ote­taan vain niin pal­jon, että saa­daan väliai­kai­ses­ti käyt­tä­mät­tö­mät resurs­sit hyö­ty­käyt­töön. Kun elvy­tys on teh­nyt teh­tä­vän­sä, kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tus lopetetaan.

    Kuka oikeas­ti uskoo että koh­ta 5 toteu­tuu? Kuka on se polii­tik­ko, joka ker­too että raha­ha­nat lyö­dään kiin­ni, elvy­tys­toi­men­pi­tei­den koh­tee­na olleet alat X ja Y romah­ta­vat ja tulon­siir­rois­ta lei­ka­taan kos­ka meil­lä menee nyky­ään niin hyvin?

    Ei sem­moi­nen vain toi­mi. KP-rahoi­tuk­sen aloit­ta­mi­nen on hell­poa, mut­ta lopet­ta­mi­nen vaikeata.

    Hyviä huo­mioi­ta. En väi­tä omaa­va­ni oikei­ta rat­kai­su­ja, mut­ta tämän het­ki­nen kes­kus­te­lu on kovin jumiu­tu­nut tie­tyn­lai­seen käsi­tyk­seen talou­den toi­min­nas­ta, mikä ei perus­tu näh­däk­se­ni tosi­seik­koi­hin. Se, että rahan ole­mus ymmär­ret­täi­siin oikein medias­sa ja muu­al­la, edeaut­tai­si kes­kus­te­luis­sa esim. leik­kaus­ten tar­peis­ta ja var­sin­kin nii­den seurauksista.

    Mei­na­sin kir­joit­taa tähän pit­kän pät­kän vas­tauk­sia suo­raan aihees­ta, mut­ta oikes­taan asi­aa pitäi­si tar­kas­tel­la kysyn­nän ja tar­jon­nan näkö­kul­mas­ta. Ja sit­ten jos kat­so­taan maa­il­man ongel­mia ympä­ris­tön ja ihmis­kun­nan näkö­kul­mas­ta, nii­tä voi­si tii­vis­tää oikeas­taan kah­teen merkittävään:
    ‑Ympä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen taval­la tai toisella
    ‑Köy­hyys ja työttömyys

    Euroo­pas­sa on täl­lä het­kel­lä lähes 26 mil­joo­naa työ­tön­tä. (läh­de: google) Iso osa nuo­ria. Työn­te­ki­jöis­tä ei siis ole pulaa. En oikein kek­si, mitä kaik­kea näil­le ihmi­sil­le pitäi­si kek­siä. Ei lie­ne val­tion hom­ma kek­siä väki­sin teke­mis­tä kai­kil­le. Se on vas­toin kysyn­nän ja tar­jon­nan logiik­kaa eikä joh­ta­ne kovin kes­tä­vään lopputulokseen.

    Sama kos­kee Suo­mea pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Työt­tö­myyt­tä on ollut vii­me vuo­si­kym­me­net jat­ku­vas­ti mel­ko pal­jon. Kui­ten­kin koko palk­ka- ja muu kes­kus­te­lu täh­tää sii­hen, että työ­voi­man tar­jon­taa pitää paran­taa. Pitää olla pidem­pään töis­sä sekä nuo­rem­pa­na, että van­hem­pa­na. Pitää olla teho­kas jne. Täl­lä het­kel­lä kysy­mys on kui­ten­kin oikeas­taan sii­tä, että kenel­le tuo kaik­ki työ pitäi­si teh­dä kun talous on pohjamudissa?

    Ilman mer­kit­tä­viä val­tioi­den inves­toin­te­ja EKP:n avus­tuk­sel­la EMU tulee kaa­tu­maan ennem­min tai myö­hem­min — taval­la tai toi­sel­la. Toi­vot­ta­vas­ti ilman väki­val­taa. Toi­saal­ta EKP:n rahoi­tuk­sel­la voi­tai­siin teh­dä mer­kit­tä­viä inves­toin­te­ja kes­tä­vään tek­no­lo­gi­aan ja sen kehit­tä­mi­seen, jol­loin saa­tai­siin ikään kuin kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskulla.

    Vas­tauk­se­na kysy­myk­seen no. 5. Sii­nä vai­hees­sa kun työt­tö­myy­sas­te lähe­nee nol­laa, lisäin­ves­toin­nit alka­vat aiheut­taa mer­kit­tä­vää inflaa­tio­ta (ei rahan mää­rän takia, vaan kysyn­nän ylit­täes­sä tar­jon­nan) (eikä pel­käs­tään val­tion inves­toin­nit vaan myös yksi­tyi­set!). Jos polii­ti­kot tuos­sa vai­hees­sa ymmär­tä­vät talou­den toi­min­ta­me­ka­nis­mit (kuten tulee ymmär­tää jos tuol­le lin­jal­le läh­te­vät) täy­tyy hei­dän ymmär­tää sii­nä vai­hees­sa myös jar­ru­tel­la noi­ta inves­toin­te­ja. Tosin on kysee­na­lais­ta, onko EUROl­la todel­lis­ta vaa­raa edes mer­kit­tä­vään inflaa­tioon kos­ka valuut­ta-alue on niin iso ja valuu­tan roo­li glo­baa­lis­ti niin merkittävä.

  234. Rai­mo K: No aina­kin Tar­ton Yli­opis­tos­sa “Eel­tin­gi­muse­na on nõu­tud SAT-tes­ti bio­loo­gia osa tule­mus vähe­malt 640 punkti.”
    Eli kaik­ki haluk­kaat pää­se­vät – jos läpäi­se­vät ko. tes­tin ja sen jäl­keen haastattelun.
    Luku­kausi­mak­su on 5500 EUR.
    Joten: ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    Lat­vi­aan pää­see ilman koetta.

  235. Tuo 1700 euroa on aika pie­ni palk­ka ver­rat­tu­na noi­hin 50000 euron­kin opintokuluihin.

    Ei se kou­lu­tus viron­kie­li­ses­sä ohejl­mas­sa mak­sa 50k€. Viro­lai­set lää­kä­rit opis­ke­le­vat virok­si, mikä on pal­jon hal­vem­pi koulutusohjelma.

  236. Sel­vä jut­tu. Minus­ta tosin tämä käsi­tys rahan ole­muk­ses­ta liit­tyy erit­täin olen­nai­ses­ti alku­pe­räi­seen kir­joi­tuk­seen, jos­sa mm. esi­te­tään veroas­teen korot­ta­mis­ta val­tion rahoi­tuson­gel­maan — mikä on tie­tys­ti vää­rin jos raha­jär­jes­tel­män toi­min­ta ymmär­re­tään oikein.

    Itsea­sias­sa väi­tän, että raha­jär­jes­tel­män ymmär­rys on tär­kein asia, jon­ka polii­tik­ko­jen ympä­ri Euroop­paa tuli­si sisäis­tää tämän krii­sin rat­kai­se­mi­sek­si. Val­ta­vir­tai­nen talous­teo­ria on näyt­tä­nyt kyn­ten­sä ja aja­nut koko EMUn ennen­nä­ke­mät­tö­mään ahdin­koon. Eikä uutis­ten perus­teel­la ole näkö­pii­ris­sä tois­tai­sek­si suunnanmuutosta.

    Oli­si hyvä, jos vaik­ka teki­sit ihan tätä tar­koi­tus­ta var­ten oman blo­gi­pos­tauk­sen, jos­sa poh­dis­ke­li­sit omaa näke­mys­tä­si raha­jär­jes­tel­män toi­min­nas­ta, euros­ta jne. Saman kal­tai­nen debat­ti­han on käyn­nis­sä nyt Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kiis­tel­lään val­tion vel­ka­ka­ton nos­tos­ta sekä erää­nä kier­to­rat­kai­su­na sii­hen tuhan­nen mil­jar­din arvoi­sen (!!!) koli­kon lyömistä:
    http://neweconomicperspectives.org/2013/01/what-is-it-about-money-that-scares-the-bejesus-out-of-people.html

  237. Vil­le: Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, kei­tä nii­hin otetaan

    Sil­ti­kin mukaan pää­tyy suu­rel­ta osin tie­tyn­lais­ta porukkaa.

    Onko muu­ten maa­il­mal­ta esi­merk­kiä ammat­ti­lai­sar­mei­jan maanpuolustuskyvystä?

    zack: Ammat­ti­lai­sur­hei­li­joil­la on maa­il­man voi­mak­kain ay-lii­ke. Mie­het mak­sat­ta­vat sta­dio­nin­sa veron­mak­sa­jil­la ja otta­vat lip­pu­tu­lot ja tv-oikeu­det itselleen.

    Kyl­lä se on se urhei­li­joi­den vas­ta­puo­li eli urhei­lu­teol­li­suus, joka noi­ta dii­le­jä jär­jes­te­lee. Hehän noi­ta polii­tik­ko­ja ja vir­ka­mie­hiä voitelevatkin.
    Urhei­li­jat eivät kau­heas­ti rim­pui­le tätä vas­taan ja he toki otta­vat oman osan­sa tulois­ta, kos­ka heis­tä­hän koko bis­nes kumpuaa.

    Panu Hei­no­nen: Val­ta­vir­tai­nen talous­teo­ria on näyt­tä­nyt kyn­ten­sä ja aja­nut koko EMUn ennen­nä­ke­mät­tö­mään ahdin­koon. Eikä uutis­ten perus­teel­la ole näkö­pii­ris­sä tois­tai­sek­si suunnanmuutosta.

    Itä­val­ta­lai­nen kou­lu­kun­ta ja reaganiitit..

    Saman kal­tai­nen debat­ti­han on käyn­nis­sä nyt Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kiis­tel­lään val­tion vel­ka­ka­ton nos­tos­ta sekä erää­nä kier­to­rat­kai­su­na sii­hen tuhan­nen mil­jar­din arvoi­sen (!!!) koli­kon lyömistä

    Ei se nyt ihan saman­kal­tai­nen ole. Kik­kai­lua ehdo­te­taan, kos­ka taas odo­te­taan republi­kaa­nien kiris­tä­vän Oba­maa vel­ka­ka­ton korot­ta­mi­sel­la. Kysees­sä­hän on (taas) sii­tä “haus­ka” tilan­ne, että kyse on rahas­ta, joka on jo käy­tet­ty ja jon­ka käyt­tä­mi­seen on annet­tu man­daat­ti. Kat­to­kaan (tai sen korot­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen) ei lie­ne edes perus­tus­lain mukai­nen, jos lain­sää­dän­nöl­li­set mak­susi­tou­muk­set kat­so­taan velaksi.

  238. Spoi­le­ri:
    Palk­ka-armei­jaan siir­ryt­täes­sä aseet nii­tä jae­taan juu­ri niil­le, jot­ka halua­vat nii­tä käyt­tää (tai joil­la ei ole muu­ta vaih­toeh­toa). His­to­ri­aa sil­mäil­lee­nä sanoi­sin sitä huo­nok­si vaihtoehdoksi. 

    Jae­taan mis­sä tilan­tees­sa? Sil­loin, kun maa jou­tuu ulkoi­sen hyök­käyk­sen koh­teek­si, niin minus­ta tuos­sa peri­aat­tees­sa ei ole mitään eri­tyi­sen huo­noa. Tur­ha niil­le, jot­ka eivät vihol­lis­ta halua ampua, mitään pys­sy­jä on jaellakaan.

    Sil­loin, kun taas ele­tään rau­han­ti­las­sa, niin aseet ovat armei­jan vari­koil­la. Eivät taval­li­set reser­vi­läi­set pää­se nii­hin käsik­si yhtään sen hel­pom­min kuin pää­si­si­vät ammat­tiar­mei­jan puit­teis­sa­kaan. Tar­vit­taes­sa nii­tä jake­le­vat tai ovat jake­le­mat­ta siel­tä ne, joil­la on avai­met vari­kon oviin. Niin ase­vel­vol­li­suus- kuin ammat­tiar­mei­jan­kin olois­sa nämä ovat ammat­ti­so­ti­lai­ta. Jopa ase­vel­vol­li­suut­ta suo­rit­ta­vien varus­mies­ten aseet ovat pää­osan ajas­ta luki­tus­sa ase­te­li­nees­sä (eikä heil­lä muu­ten­kaan nii­hin asei­siin oli­si pauk­ku­ja, vaik­ka sen teli­neen auki saisivatkin).

  239. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muis­taak­se­ni kuusi pro­sent­tiaq BKT:sta on tuloa asun­to­jen omis­ta­mi­ses­ta, siis joko vuo­kra­tu­loa tai las­ken­nal­lis­ta asun­to­tu­loa – sitä jota monen mie­les­tä ei ole ole­mas­sa­kaan, ei aina­kaan, jos sitä pitäi­si verottaa. 

    Pitää­kö tämä tosi­aan paik­kaan­sa? Wiki­pe­dian mukaan: “Brut­to­kan­san­tuo­te las­ke­taan Suo­mes­sa arvon­li­säys­me­ne­tel­mäl­lä. Täs­sä mene­tel­mäs­sä tuo­tan­to­yk­si­köi­den aikaan­saa­mat (brutto)arvonlisät las­ke­taan yhteen ja saa­tu sum­ma on BKT.”

    En ymmär­rä, miten tuos­ta asun­to­tu­lot saa­daan mukaan. Eihän sii­nä min­kään arvo lisään­ny. Lisäk­si asun­to­tu­lon huo­mioin­ti joh­taa kak­sois­las­ken­taan sii­nä mie­les­sä, että raken­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti las­ke­taan jo mukaan BKT:hen. Kun talo raken­ne­taan, se tulee mukaan BKT:hen (arvoa on lisät­ty talon arvo — raken­nus­tar­vik­keet ver­ran). Kun sii­nä asu­taan, se tulee mukaan uudes­taan asun­to­tu­lo­na. Täs­sä ei minus­ta ole mitään järkeä. 

    Jos asu­mis­ta halut­tai­siin huo­mioi­da, niin ennem­min­kin tuos­sa BKT:n arvon­li­säys­las­ken­nas­sa voi­si aja­tel­la asun­to­jen arvon­nousun huo­mioin­tia BKT:hen. Tämä­kin oli­si minus­ta omi­tuis­ta las­ken­taa, mut­ta aina­kin perus­tel­tum­paa kuin asun­non kulu­tuk­sen las­ke­mi­nen tuotannoksi.

    1. En ymmär­rä, miten tuos­ta asun­to­tu­lot saa­daan mukaan. Eihän sii­nä min­kään arvo lisään­ny. Lisäk­si asun­to­tu­lon huo­mioin­ti joh­taa kak­sois­las­ken­taan sii­nä mie­les­sä, että raken­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti las­ke­taan jo mukaan BKT:hen

      Tuon logii­kan mukaan myös­kään vyokria ei pitäi­si las­kea, mut­ta kyl­lä ne mak­se­taan. BKT:ta nos­taa se, että vir­ta­nen asuu Lah­ti­sen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa uokral­la ja Laht­ri­nen Vir­ta­sen omis­ta­mas­sa. BKT ei voi miten­kään las­kea sii­tä, että he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa ja lopet­ta­vat mak­sa­mas­ta vuo­kraa toisilleen.
      Tai ylei­sem­min. Jos kak­si maa­ta ovat muu­ten saman­lai­sia, mut­ta toi­ses­sa asu­taan vuo­kral­la ja toi­ses­sa omis­te­taan itse omat asun­not, miten tämä jäl­kim­mäik­nen voi­si olla tämän takia köyhempi?
      On kui­ten­kaan pää­tä kan­san­tu­lo­las­kel­mis­ta, joten olen vää­rä valitusosoite.

  240. Ihan vaka­vis­sa­ni kysyn. 

    Ker­to­kaa minul­le, min­kä­lai­nen on se mak­su tai talou­del­li­nen tran­sak­tio tms. jota EI las­ke­ta mukaan BKT:hen?

  241. Samu­li Saa­rel­ma: Kun talo raken­ne­taan, se tulee mukaan BKT:hen (arvoa on lisät­ty talon arvo – raken­nus­tar­vik­keet ver­ran). Kun sii­nä asu­taan, se tulee mukaan uudes­taan asun­to­tu­lo­na. Täs­sä ei minus­ta ole mitään järkeä. 

    Minus­ta sii­nä on jär­keä, että käyt­tö­ar­von kehit­ty­mi­nen näkyy BKT:ssa. Kun raken­ne­taan jotain tie­tyl­le alu­eel­le, se nos­taa myös ole­mas­sa ole­vien raken­nus­ten ja infran arvoa. Tämä kas­vat­taa varal­li­suut­ta ja mah­dol­li­ses­ti myös hyvinvointia.

  242. timo: Kuten mai­nit­set kyvyk­käät ihmi­set valit­se­vat rusi­nat pul­las­ta, eivät­kä aina viit­si ryh­tyä yrittämään.

    Mik­si jokai­sen kyvyk­kään pitäi­si ryh­tyä yrit­tä­jäk­si ja pal­ka­ta kyvyt­tö­miä töi­hin yri­tyk­seen­sä? Eikö ole ihan OK, että kyvyk­käi­tä­kin on tar­jol­la työntekijöiksi?

  243. Vil­le: Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, kei­tä nii­hin ote­taan (muu­ka­lais­le­gioo­na on poik­keus). Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaan ote­taan “kaik­ki”. Kum­pi lie­nee vaarallisempaa?

    Noh — aina­kin rapa­kon takai­ses­sa vapau­den ihme­maas­sa ase­voi­mien rek­ry­toin­ti­vaa­ti­muk­sia on pitä­nyt las­kea niin alas, ettei nii­tä käy­tän­nös­sä enää edes ole­mas­sa — ts. esim. huu­me- ja väki­val­ta­ri­kok­sis­ta käräh­tä­neet jen­gi­läi­set kel­paa­vat ihan mai­nios­ti. Anglo­sak­si­sen maa­il­man meren tämän puo­li­ses­ta osas­ta kuu­luu myös uuti­sia sii­tä, ettei rivei­hin hakeu­du riit­tä­väs­ti väkeä jon­ka äo oli­si ken­gän­nu­me­roa suu­rem­pi — ja täs­tä taas syn­tyy ongel­mia sii­nä suh­tees­sa, että jotain kent­tä­la­pio­ta moni­mut­kai­sem­paa veko­tin­ta käyt­tä­mään on himp­pa­sen vai­kea löy­tää ade­kvaat­te­ja kan­di­daat­te­ja tykin­ruu­an seasta.

    Vali­tet­ta­va fak­ta­han on, että kai­kis­ta san­ka­ri­ta­ruis­ta huo­li­mat­ta sota on aina ollut fik­su­jen ja aloi­te­ky­kyis­ten mies­ten “har­ras­tus” — ja nykyi­nen sodan­käy­tin on täs­sä suh­tees­sa 1000x vaa­ti­vam­paa. Joten aika­lail­la hir­vit­täi­si jät­tää maan­puo­lus­tus “ku en pääs­sy amik­seen” ‑tyyp­pien varaan…

  244. Hyvin kes­kei­nen ja vie­lä Suo­men Edus­kun­nan käsis­sä ole­va asia on vero­tuk­sen uudistaminen. 

    Pari huo­mio­ta, joi­ta aiem­min ei ole käsitelty:

    - Ruot­sin perin­tö­ve­ro­tus lie­nee aina­kin yri­tys­ten peri­myk­sen osal­ta Viron yhtei­sö­ve­ro­tuk­sen tapai­nen: Peri­jät mak­sa­vat veron vas­ta, kun he myy­vät yri­tyk­sen tai muu­ten ulos­mit­taa­vat perintöään. 

    Suo­mes­sa (PKT-yri­tys­ten) peri­jät useim­mi­ten jou­tu­vat repi­mään vero­ra­hat yri­tyk­ses­tä heti kun pesä on jaet­tu, mikä tus­kin paran­taa sen tule­vai­suu­den näkymiä.

    - Suo­mi ikään­tyy, ikäih­mi­set raih­nais­tu­vat ja hei­dän voi­man­sa vähe­ne­vät. He ostai­si­vat mie­lel­lään hyvin monen­lai­sia yksin­ker­tai­sia pal­ve­lu­ja, jos ne oli­si­vat riit­tä­vän halpoja.

    Elä­ke­läi­sil­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vähen­nys­pro­sent­ti voi­si olla kor­keam­pi tai, mikä oli­si ehkä jär­ke­väm­pää, kor­kea pro­sent­ti ulot­tui­si esim 800 EURoon asti, jon­ka jäl­keen vähen­nys­pro­sent­ti oli­si matalampi.

    Ihan hyvä, että tie­to­ko­ne­gu­run las­ku hyväk­sy­tään nykyi­sin koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pii­riin, mut­ta me koto­na asu­vat senio­rit ostai­sim­me mie­lel­lään myös sel­lai­sia työ­suo­ri­tuk­sia, jois­sa ei kor­ke­aa kou­lu­tus­ta tar­vi­ta. Kun­han nii­hin oli­si varaa.

  245. Suo­mes­sa elä­kei­kää on yri­tet­ty nos­taa muok­kaa­mal­la mie­li­pi­deil­mas­toa, sopi­mal­la sii­tä kol­mi­kan­nas­sa ja tar­joa­mal­la superkertymiä.

    Ruot­sis­sa iloi­nen tak­si­kus­ki Bengt-Åke Augusts­son 68 ajaa yhä tak­sia, kos­ka mm.

    Den del­tids­job­ban­de pen­sio­när som tjä­nar 10 000 i måna­den beta­lar 770 kro­nor i skatt. Det är mindre än åtta procent. Den som är yngre får skat­ta mer än det dubbla.”

    Myös työ­an­ta­ja hyötyy.

    Även för arbets­gi­var­na är det eko­no­miskt för­de­lak­tigt med “pen­sio­när­sans­täll­da”. Arbets­gi­va­rav­gif­ten sjun­ker, från över 31 procent till drygt 10 procent. 

    Tämä esi­merk­ki­ta­paus löy­tyy täältä:
    http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=4373412

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.