Rakenteellinen työttömyys

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sanomissa)

Pat­ruu­na-aika­na Kek­ko­sen hal­li­tes­sa maa­ta oli tapa­na, että paik­ka­kun­taa hal­lin­nut teh­das otti koko­nais­vas­tuun väes­tön työl­lis­tä­mi­ses­tä. Kou­lun­sa päät­tä­neet pää­si­vät halu­tes­saan teh­taal­le töi­hin, nekin joi­den todis­tus oli huo­no tai ruu­miin­ra­ken­ne hin­te­lä. Teh­taal­le oli kun­nia-asia huo­leh­tia työn­te­ki­jöis­tään elä­kei­kään saak­ka, vaik­ka työ­ky­ky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pai­lu estää moi­sen laa­ja­sy­dä­mi­syy­den. Näin toi­mi­va yri­tys­joh­ta­ja oli­si pian enti­nen yri­tys­joh­ta­ja tai enti­sen yri­tyk­sen johtaja.

Nyt työl­lis­ty­mi­sen tulee kan­nat­taa molem­mil­le tai työ­suh­det­ta ei syn­ny. Työn­te­ki­jän tulee saa­da niin pal­jon palk­kaa, että työ­hön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­kal­le riit­tä­väs­ti vas­ti­net­ta. Yhä useam­min jom­pi­kum­pi edel­ly­tys puut­tuu. Täs­tä joh­tuu raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den kas­vu. Tämä on hyvä tun­nus­taa, jos haluam­me nos­taa työl­li­syy­den mui­den Poh­jois­mai­den tasol­le. Työ­mark­ki­noi­ta pitää välil­lä aut­taa eri­lai­sin tuin, jot­ta kaik­ki saa­tai­siin töihin.

Vas­ta kou­lus­ta val­mis­tu­nut ei aluk­si ole kovin hyvä ja osaa­va, mut­ta oppii työn muka­na. Vaik­ka työ­nan­ta­ja jou­tuu aluk­si mak­sa­maan vähän tur­has­ta, nuo­ren palk­kaa­mi­nen on hyvä inves­toin­ti, jos hän har­jaan­nut­tu­aan jää yri­tyk­seen pit­käk­si aikaa. Mitä lyhyem­piä ovat työ­suh­teet, sitä kan­nat­ta­mat­to­mam­paa on pal­ka­ta nuo­ria. Ris­ki­nä on, että kou­lii hyvää työ­voi­maa kil­pai­li­jal­le. Oli­si jär­ke­vää, että val­tio osal­lis­tui­si näi­hin kou­lu­tus­kus­tan­nuk­siin niin kuin se osal­lis­tuu nuor­ten kou­lu­tuk­seen muu­ten­kin. Voi­si­ko nuo­res­ta työn­te­ki­jäs­tä hänen ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan saa­da auto­maat­ti­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den ajan palkkatukea?

Jos­kus hyvät­kin työn­te­ki­jät muo­dos­ta­vat ris­kin työ­nan­ta­jan sil­mis­sä. On perä­ti suo­ta­vaa, että nuo­ri nai­nen pää­tyy äitiys­lo­mal­le, mut­ta työ­nan­ta­jal­le se tie­tää noin kymp­pi­ton­nin las­kua. Kukaan ei myön­nä syr­ji­vän­sä nuo­ria nai­sia työ­hö­no­tos­sa, mut­ta tilas­tot pal­jas­ta­vat syr­jin­nän ylei­syy­den.. Hute­ra ter­veys tai vii­den­kym­pin ikä ei tee kenes­tä­kään huo­noa työn­te­ki­jää, mut­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­ki voi olla työ­nan­ta­jan sil­mis­sä lii­an kor­kea. Niin­pä nuor­ten nais­ten lisäk­si vii­si­kym­men­tä vuot­ta täyt­tä­nei­den tai ter­vey­den­ti­lal­taan haa­voit­tu­vien on vai­kea pääs­tä töi­hin. Se ei ole ikä­vää vain hei­dän itsen­sä kan­nal­ta. Se on ikä­vää koko kan­san­ta­lou­den kannalta.

Lap­si­li­sää kut­su­taan lap­si­li­säk­si, kos­ka se olin alun perin pal­kan­li­sä, joka työ­nan­ta­jat vel­voi­tet­tiin mak­sa­maan lap­si­per­hei­den huol­ta­jil­le. Ei pitä­nyt olla yllä­tys, että moni­lap­sis­ten per­hei­den isien ja äitien oli vai­kea pääs­tä töi­hin. Nopeas­ti pää­dyt­tiin­kin kerää­mään rahat lap­si­li­siin tas­a­puo­li­ses­ti kai­kil­ta työ­nan­ta­jil­ta. Samas­ta syys­tä äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäi­si tasa­ta työ­nan­ta­jien kes­ken. Niin pitäi­si myös tasa­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den kus­tan­nuk­set, jos kohon­nut ris­ki on tie­dos­sa jo työn­te­ki­jää pal­kat­taes­sa. On sinän­sä jär­ke­vää, että suu­ret työ­nan­ta­jat ovat vas­tuus­sa hen­ki­lö­kun­tan­sa sai­rause­läk­keis­tä, sil­lä se moti­voi pitä­mään hyvää huol­ta työvoimasta.

Juha­na Var­tiai­nen esit­ti Iisal­men Sano­mien haas­tat­te­lus­sa, että elä­kei­kää lähe­ne­vä voi­si saa­da alem­paa palk­kaa, kos­ka hänen tuot­ta­vuu­ten­sa­kin on alen­tu­nut. Tämä syn­nyt­ti ymmär­ret­tä­vää rai­voa. Var­tiai­sen ana­lyy­si ikään­ty­nei­den syr­jin­näs­tä työ­pai­koil­la on kiis­ta­ton. Työ­nan­ta­jat sano­vat avoi­mes­ti, että yrit­tä­vät pääs­tä eroon 63 vuot­ta täyt­tä­neis­tä. Haas­tat­te­lus­sa ei aja­tuk­sen koko­nai­suus ei kui­ten­kaan tain­nut välittyä.

Yksi osa huo­nom­muut­tam­me Ruot­siin on ikään­ty­nei­den alhai­nen työl­li­syys. Elä­kei­kää on yri­tet­ty nos­taa super­kart­tu­mal­la. Eläk­kees­tä tulee huo­mat­ta­vas­ti parem­pi, jos jat­kaa töis­sä 63 vuot­ta täy­tet­ty­ään. Työn­te­ki­jän moti­voin­ti ei rii­tä. Vai­et­tu asia on, että työ­nan­ta­jien asen­teet estä­vät elä­köi­ty­mi­siän nousua.

Itse olen 61-vuo­tias, eikä kaik­ki työ suju enää samaan tah­tiin kuin nuo­rem­pa­na. Olen kui­ten­kin sii­nä onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että voin itse suun­na­ta teke­mi­se­ni asioi­hin, jois­sa iäs­tä ja koke­muk­ses­ta on pikem­min­kin etua kuin hait­taa. Ikään­ty­vien menes­ty­mi­nen ja viih­ty­mi­nen töis­sä edel­lyt­tää työ­teh­tä­vien sopeut­ta­mis­ta iän tuo­miin muu­tok­siin. Se taas edel­lyt­tää hyvää tah­toa työ­nan­ta­jal­ta. Usein työ­nan­ta­ja toi­voo työn­te­ki­jän mene­vän eläk­keel­le heti 63 vuot­ta täy­tet­ty­ään, jot­ta voi­si pal­ka­ta pie­nem­mäl­lä pal­kal­la tilal­le nuo­ren, ener­gi­sen ja parem­min kou­lu­te­tun. Eläk­keel­le on help­po savus­taa vaa­ti­mal­la ikään­ty­neel­tä saman­lais­ta työ­pa­nos­ta kuin nuo­ril­ta. Moni syyt­tää omaa jak­sa­mis­taan, vaik­ka pitäi­si syyt­tää jous­ta­ma­ton­ta työnantajaa.

On luonn­o­ton aja­tus, että työ­tä pitäi­si teh­dä täy­sil­lä lop­puun asti ja lopet­taa ker­ral­la. Nor­maa­liin elä­mään kuu­luu työ­tah­din asteit­tai­nen rau­hoit­tu­mi­nen. Työ­nan­ta­jan sil­mis­sä taas täy­si palk­ka edel­lyt­tää täyt­tä työ­pa­nos­ta. Urak­ka­työs­sä palk­ka ale­nee luon­nos­taan tah­din hii­pues­sa. Palo­mies menet­tää savusu­kel­lus­li­sän­sä, kun ei enää savusu­kel­ta­mi­seen sovellu.

Vähe­ne­viä voi­mia on kom­pen­soi­tu tar­joa­mal­la mah­dol­li­suus osa-aikae­läk­­kee­seen. Tämä menee ohi maa­lin. Vaik­ka oli­si joka toi­sen vii­kon lomal­la, joka toi­se­na viik­ko­na pitää pys­tyä nuo­ren työ­tah­tiin. Oli­si kaik­kien kan­nal­ta parem­pi, että iän alkaes­sa pai­naa voi­si siir­tyä hel­pom­piin hom­miin ja rau­hal­li­sem­paan työ­tah­tiin. Sil­loin oli­si työs­sä­kin muka­vam­paa. Mene­te­tyn ansion voi­si kor­va­ta koko­naan tai osit­tain osae­läk­keel­lä, joka oli­si muu­ten saman­lai­nen kuin osa-aikae­lä­ke, pait­si että työ­ajan lyhen­tä­mis­tä ei edel­ly­tet­täi­si. Osae­läk­keen valit­se­mi­nen pie­nen­täi­si lopul­lis­ta elä­ket­tä ver­rat­tu­na täy­sil­lä työs­ken­te­lyyn, mut­ta nos­tai­si sitä ver­rat­tu­na eläk­keel­le siirtymiseen.

 

 

 

147 vastausta artikkeliin “Rakenteellinen työttömyys”

  1. Osmo, olet oikeas­sa sanoessasi: 

    …Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pai­lu estää moi­sen laajasydämisyyden…” 

    Kan­nat­taa kui­ten­kin ottaa huo­mioon eri­lais­ten yri­tys­ten eri­lai­nen työl­lis­tä­vyys. PKT-sek­to­rin per­hey­ri­tyk­set ovat tun­ne­tus­ti parem­pia työl­lis­tä­jiä kuin suu­ret yri­tyk­set. Per­hey­ri­tyk­sen sykli on pal­jon pidem­pi kuin kvar­taa­li. Per­hey­ri­tyk­ses­sä tun­ne­taan työn­te­ki­jät usein parem­min ja ymmär­re­tään, mikä hie­man van­hem­man työn­te­ki­jän ase­ma ja paik­ka on työyhteisössä. 

    Suo­men vero­tus ja ennen kaik­kea pää­oma­ve­ro­tus on kui­ten­kin viri­tet­ty tuke­maan suu­ry­ri­tyk­siä. Kan­nat­taa ver­ra­ta Suo­mea esi­mer­kik­si Sak­saan, niin ymm­mär­tää ongelman.

    Suo­mes­sa ollaan tilan­tees­sa, jos­sa on yleen­sä täy­si mah­dot­to­muus teh­dä pie­nen yri­tyk­sen suku­pol­ven vaih­dos­ta. Kes­ki­suu­ris­sa, kan­sain­vä­lis­ty­neis­sä yri­tyk­sis­sä se on hyväl­lä vero­suun­nit­te­lul­la mah­dol­lis­ta, mut­ta tar­koit­taa käy­tän­nös­sä omis­tus­ten siir­tä­mis­tä muu­al­le kuin Suomeen. 🙁

    Kun PKT-sek­to­rin yri­tys myy­dään ulko­mail­le (ja saa­tu raha siir­re­täään tur­vaan muu­al­le kuin Suo­meen) uusi kan­sain­vä­li­nen omis­ta­ja par­haas­sa tapauk­ses­sa sanee­raa, lopet­taa pääl­lek­käi­set hal­lin­to­ra­ken­teet ja “ter­veh­dyt­tää” työn­te­ki­jöi­den pro­fii­lin. Huo­noim­mas­sa tapauk­ses­sa kyse on vain tek­no­lo­gian siir­ros­ta hal­vem­piin maihin.

    Kun pää­oma­ve­ro­tuk­ses­sa pääs­tään tilan­tee­seen, jos­sa jokin muu­kin asia ohjaa kuin pelk­kä kateus, niin ollaan aika pit­käl­lä. 😉 SItä saa mitä tilaa. Nyt on tilat­tu täl­lai­set kvartaalitaloustyömarkkinat.

    1. Suo­men vero­tus ja ennen kaik­kea pää­oma­ve­ro­tus on kui­ten­kin viri­tet­ty tuke­maan suu­ry­ri­tyk­siä. Kan­nat­taa ver­ra­ta Suo­mea esi­mer­kik­si Sak­saan, niin ymm­mär­tää ongelman.

      Se, että kol­mi­kan­ta­neu­vot­te­luis­ta puut­tuu pien­ten ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten edus­tus ja elin­kei­noe­lä­män ääni edus­taa vain van­ho­ja ele­fant­te­ja, on joh­ta­nut tähän. Tämä tulee meil­le kalliiksi.

  2. Osmo: “Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pai­lu estää moi­sen laa­ja­sy­dä­mi­syy­den. Näin toi­mi­va yri­tys­joh­ta­ja oli­si pian enti­nen yri­tys­joh­ta­ja tai enti­sen yri­tyk­sen johtaja.”

    Ei se tai­da joh­tua yri­tys­ten väli­ses­tä kilpailusta.
    Ennen pat­ruu­na oli myös yri­tyk­sen omis­ta­ja tai omis­ta­ja­su­vun pat­ruu­na ja hän sai teh­dä teh­taal­laan mitä halusi — ja monet pat­ruu­nat tun­si­vat yhteiskuntavastuunsa.

    Nykyi­sin omis­ta­jat ovat kas­vot­to­mia ins­ti­tu­tio­naa­li­sia sijoit­ta­jia, jot­ka eivät tun­ne muu­ta kuin kvar­taa­lin tuottovaatimuksensa.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se, että kol­mi­kan­ta­neu­vot­te­luis­ta puut­tuu pien­ten ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten edus­tus ja elin­kei­noe­lä­män ääni edus­taa vain van­ho­ja ele­fant­te­ja, on joh­ta­nut tähän. Tämä tulee meil­le kalliiksi. 

    Tuo on rele­vant­ti asia, mut­ta vain osa syy. Kyl­lä ääri­va­sem­mis­to­lai­nen pää­oma­ve­ro­tus­po­li­tiik­ka on vähin­tään yhtä iso teki­jä. Perin­tö­ve­ro esi­mer­kik­si ei sovi nyky­ai­kai­seen yhteis­kun­taan, puhu­mat­ta­kaan yri­tys­ten vero­tuk­sen vääristymistä.

  4. Ongel­ma ei ole pel­käs­tään yksi­tyi­sel­lä puolella.
    Se on suu­ri myös kunnallisella.
    Itse edus­ta­na pit­kän kou­lu­tuk­sen alaa jos­sa koke­mus vain lisää arvoa. Sil­ti hyvin jul­ki­ses­ti yhdes­sä työ­pai­kas­sa­ni sanot­tiin ettei yli 50-vuo­tias­ta ole mihin­kään. Vali­tet­ta­vas­ti tämä myös näkyi suh­tau­tu­mi­ses­sa. Seu­rauk­se­na pal­jon ennen­ai­ka­sia eläk­keel­le jääntejä.

    Minus­ta kui­ten­kin ensin jul­ki­sen pitäi­si näyt­tää mal­lia eikä yksi­tyi­sen. Nyt tämä mal­li on vah­va ikäsryjintä.

    Joten asen­ne on ensim­mäi­nen joka pitää muuttaa.

    Toi­nen asia jota ei ole kun­nol­la nos­tet­tu esil­le on mah­dol­li­suus vähen­tää työ­tah­tia, kun voi­mat hii­pu­vat. On ymmär­ret­tä­vää ettei kovas­sa kil­pai­lus­sa ole­va fir­ma voi lisä­tä kuluja/laskea tuot­ta­vuut­ta tämän takia.

    Mik­si ei yksin­ker­tai­ses­ti annet­tai­si mah­dol­li­suut­ta käyt­tää vaik­ka elä­ke­ra­haa kor­vaa­maan vähen­ty­nyt työ­ai­ka tai vähem­män vaa­ti­vas­ta työs­tä joh­tu­va pal­kan alen­nus. Uskoi­sin että moni van­he­ne­va oli­si val­mis jat­ka­maan jos vain sai­si voi­mia vas­taa­vaa työ­tä, eikä samal­la koki­si koh­tuut­ton­ta ansio­ta­son laskua.

    Olen aja­tuk­si­ne­ni hyvin samoil­la lin­joil­la blo­gin kir­joit­ta­jan kanssa.

  5. Nämä enti­sa­jan pat­ruu­nat tun­si­vat yhteis­kun­ta­vas-tuun­sa sii­nä­kin mie­les­sä, että tyy­tyi­vät nyky­nä­kö-kul­mas­ta san­gen vaa­ti­mat­to­miin palk­koi­hin ja mui-hin etuuk­siin. Yri­tys­joh­ta­jien roo­peank­ka­mai­nen ahneus on meil­lä mel­ko tuo­re ilmiö. Ja kaik­kein kum­mal­li­sin­ta on, ettei val­tio­ny­ri­tyk­sis­sä­kään tuol­le ahneu­del­le ole ase­tet­tu juu­ri min­kään­lai-sia pidäk­kei­tä, tai jos on, niin niis­tä ei ole välitetty.
    Hyvä kir­ja aihees­ta on Mark­ku Kuis­man Ros­vo­pa­ro­nien paluu.

  6. Työ­nan­ta­jat sano­vat avoi­mes­ti, että yrit­tä­vät pääs­tä eroon 63 vuot­ta täyt­tä­neis­tä. Haas­tat­te­lus­sa ei aja­tuk­sen koko­nai­suus ei kui­ten­kaan tain­nut välittyä.

    Yksi osa huo­nom­muut­tam­me Ruot­siin on ikään­ty­nei­den alhai­nen työllisyys. ”

    Ruot­sis­sa työ­so­pi­mus­la­ki suo­jaa ikään­ty­nyt­tä, ei työ­nan­ta­jien hyvä tahto.Samoin Suo­mea var­hai­sem­pi elä­köi­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta :Työ­eläk­keel­le voi siir­tyä 61 vuo­den iäs­tä alkaen halua­ma­naan ajankohtana.
    Mut­ta työ­so­pi­mus­lain suo­jis­sa moni voi jat­kaa pidempään

    Hyvä esie­merk­ki on Telia­So­ne­ra, Nyber­gin tul­tua tj:ksi hän yrit­ti pääs­tä eroon iäkkäistä.Suomessa se onnis­tui, mut­ta ei Ruotsissa.

    Ruot­sis­sa on myös laa­jem­pi jul­kin­ne sek­to­ri ja sekin ede­saut­taa ikään­ty­nei­den työl­li­syy­des­sä, sil­lä vir­ka­mies­ten irti­sa­nom­si­kyn­nys on kor­kea Ruotsissakin

    Kol­mas syy on ‚että Ruot­sis­sa työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le pää­see vas­ta 30 ikä­vuo­den jälkeen.
    Tans­ka nos­ti työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ra­jan 40 vuo­teen, sii­hen saak­ka ele­tään sos­sun luu­kul­la tai kuntoutuksessa.

    Nel­jäs syy on Suo­men tem­pu­tus orja­töil­lä, ne eivät ole työ­suh­tei­ta ja niin­pä ora­työ­läi­set eivät kir­jau­du työl­li­sik­si eivät­kä työvoimaan .

    Muis­sa Poh­jois­mais­sa kun­nioi­te­taan ihmi­soi­keuk­sia ja niin­pä nämä pak­ko­työl­lis­te­tyt ovat nor­maa­lis­sa työsuhteessa

    Tans­kan ja Ruot­sin mal­lion haet­tu Suo­mes­ta ns Lep­pä­sen­lain mukai­nen malli

    Tans­kas­sa ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­te on hii­pu­nut Suo­men tasol­le työl­li­syys-var­hai­se­kä­ke­la­kien huo­non­nus­ten vuoksi

    Työl­li­syy­sas­te ikä­ryh­mit­täin eräis­sä Poh­jois­mais­sa — Valtioneuvosto

    valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/…/fi.pdf

  7. Mik­sei val­tio mak­sa äitiyslomaa?

    Näi­tä täy­sin höl­mö­jä yri­tys­vel­voit­tei­ta on pal­jon, enkä ole nii­tä eri­tyi­sem­min edes jak­sa­nut tut­kis­kel­la. Jos yri­tys jou­tuu mak­sa­maan esi­mer­kik­si tuot­tei­den­sa laa­tu­tes­tauk­sia, ja joku yliak­tii­vi­nen vir­ka­mies koh­dis­taa usei­ta tar­kis­tuk­sia lyhyel­lä ajal­la samaan fir­maan, niin tuo fir­ma saa­daan hel­pos­ti hengiltä.

    Val­tio mak­sa­maan näi­tä vel­vot­tei­ta, niin yri­tys­ten tule­vai­suu­den­nä­ky­mät, ja toi­mi­mi­nen huo­mat­ta­vas­ti helpottuvat.

    1. Val­tio mak­saa äitiys­lo­mis­ta osan, osa jhää yri­tyk­sen mak­set­ta­vak­si. Suu­rem­pi kus­tan­nus yri­tyk­sel­le tulee kui­ten­kin sijai­sen otta­mi­ses­ta ja hänen pereh­dyt­tä­mi­ses­tään ja tule­van äidin pois­sao­lois­ta lap­sen sairastuttua.

  8. … äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäi­si tasa­ta työ­nan­ta­jien kes­ken. Niin pitäi­si myös tasa­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den kus­tan­nuk­set, jos kohon­nut ris­ki on tie­dos­sa jo työn­te­ki­jää palkattaessa. 

    Hyvä lin­jaus. Tuol­lais­ten työn­te­ki­jä­koh­tais­ten ris­kien pitää­kin men­nä val­tion eikä työ­nan­ta­jan piik­kiin, jos halu­taan lopet­taa noi­den ryh­mien syr­ji­mi­nen työelämässä.

    Ehdo­tuk­ses­ta poi­ke­ten työn­te­ki­jän ylei­sen ter­veys­ris­kin voi­si pois­taa työ­nan­ta­jal­ta koko­naan. Kai van­hem­mil­la työn­te­ki­jöil­lä sai­ras­tu­mis­to­den­nä­köi­syys on suu­rem­pi, ja sitä kaut­ta myös syr­ji­mis­tar­ve. Ei työ­nan­ta­jan tar­vit­se olla vas­tuus­sa muis­ta kuin huo­nois­ta työ­olo­suh­teis­ta joh­tu­neis­ta sai­rauk­sis­ta ja tapa­tur­mis­ta. Nii­hin työ­nan­ta­ja voi vai­kut­taa hyvil­lä työoloilla.

    Työn­te­ki­jöi­den ylei­nen hyvä ter­veys on työ­nan­ta­jal­le eduk­si kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa, joten jär­ke­vä työ­nan­ta­ja sat­saa hie­man ter­vey­teen joka tapauksessa.

    Juha­na Var­tiai­nen on oikeas­sa sii­nä, että työ­ky­vyn hei­ke­tes­sä, syys­tä tai toi­ses­ta, ei ole jär­ke­vää, että työ­nan­ta­jan pitää mak­saa täyt­tä palk­kaa vajaas­ta työs­tä. Täs­sä­kin val­tio voi tul­la väliin.

    Ehdo­te­tun tyy­li­nen työn­te­koa rajoit­ta­ma­ton tuki sopii muil­le­kin ryh­mil­le kuin eläk­keel­le siir­ty­mäs­sä ole­vil­le. Tar­vi­taan myös meka­nis­me­ja, joil­la työ­nan­ta­jan mak­sa­maa pal­kan osaa voi las­kea näis­sä tilan­teis­sa alemmas.

  9. Heik­ki:
    Mik­sei val­tio mak­sa äitiyslomaa? 

    Sehän mak­saa. Mut­ta monien työ­eh­to­so­pi­mus­ten osa­puo­let ovat kes­ke­nään sopi­neet, että mei­dän alan ihmi­sil­le­pä val­tion mak­sa­ma äitiys­lo­man kor­vaus ei olek­kaan riit­tä­vä, vaan äitiys­lo­ma­lai­sil­le pitää­kin mak­saa enem­män. Ja sen paran­nuk­sen työ­nan­ta­jat sit­ten mak­sa­vat sii­hen pääl­le omas­ta pus­sis­taan ihan sen mukaan kuin sen alan työ­nan­ta­ja­liit­to on hyväk­sy­nyt maksettavaksi.

  10. Var­tiai­nen ja kump­pa­nit esit­tä­vät palk­ko­jen alen­ta­mis­ta rat­kai­suk­si työ­voi­man syjin­tään käyt­täen mal­li­na Ruot­sia, vaik­ka Ruot­sis­sa hom­ma tai­taa­kin perus­tua tiu­kem­paan ja eri­lai­seen sään­te­lyyn. Eipä sii­nä, kah­vi­lan pöy­däl­lä loju­vas­ta hesa­ris­ta huo­ma­sin, että Var­tiai­nen on taas tänään irti: hänen mie­les­tään näkö­jään ihmi­siä on maa­il­mas­sa lii­an vähän (maa­han­muut­toa lisää), sii­voo­jien pal­kat ovat lii­an kor­kei­ta (siis maa­han­muut­toa lisää) ja työ­nan­ta­jat eivät osaa enää nos­taa palk­ko­ja (siis maa­han­muut­toa lisää). Ihan vain tie­teel­li­ses­ti täs­sä todennan.

  11. ” Voi­si­ko nuo­res­ta työn­te­ki­jäs­tä hänen ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan saa­da auto­maat­ti­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den ajan palkkatukea?”

    Opis­ke­li­jat ja työt­tö­mät jou­tu­vat jo nyt teke­mään pal­kat­to­mia har­joit­te­lu­jak­so­ja .Tyy­pil­li­ne har­joit­te­lu on n puo­li vuotta,mutta monis­sa aamm­teis­sa tehään jopa vuo­den ver­ran har­joit­te­lua yrityksissä

    Tämä ilmais­työ on jo 170000 htv luokaa,joten pitää jo kysyä eikö ahneu­del­la ole enää mitään rajaa ?

    Har­joit­te­li­jat työl­lis­ty­vät usein har­joit­te­lu­fir­maan, joten työ­hö­noh­jaus ei ole enää se perim­mäi­nen syy lisävaatimuksiin

  12. Mei­tä 50–60-vuotiaana pois­pot­kit­tu­ja on tie­to­lii­ken­nea­lal­la pal­jon. Tapam­me sään­nöl­li­se­ti ja kes­kus­te­lu kän­tyy myös enti­seen työhönkin

    N 30 % on ollut val­mis luovuttamaan,jaksamista ei ole ollut.

    Mut­ta 70 % oli­si jat­ka­nut jos työ­nan­ta­ja oli­si sallinut.

    Toi­nen huo­mio on, että työk­kä­ri halu­aa­myös eroon + 55-vuotiaasta

    Niin­pä tuo rutiini,jonka koh­ta­sin työk­kä­ris­sä, onkin ylei­sem­pi ja näin ikään­ty­nyt voi­daan pot­kia ulos työvoimasta.

    Työt­tö­mäl­lä ei ole mitään oikeuk­sia eikä hän voi valit­taa työk­kä­rin menettelystä.

  13. Kan­nat­taa muis­taa, että jokai­nen työn­te­ki­jä on ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan koke­ma­ton ja jokai­nen van­he­nee ja eläkkeen
    Kyn­nyk­sel­lä­kin kaik­ki ovat kes­ke­nään saman­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Pyrim­me­kö siis muut­ta­maan inhi­mil­lis­tä elä­män­kaar­ta vai mitä. Toki oli­si hyvä jos elä­kei­kää nos­tet­tai­siin paril­la vuodella,sillä saa­tai­siin kor­jat­tua ker­ral­la sekä eläk­kei­den rahoit­ta­mi­nen, ns. elä­ke­pom­mi, 80 mrd/v yht sii 160 mrd ja oikeas­ti työ­ky­vyt­tö­mät voi­tai­siin lait­taa eläk­keel­le ja täl­lä­kin taval­la nos­taa tuot­ta­vuut­ta ja tär­ke­ää tie­toa jaka­maan jäi­si­vät hyvät ter­veet ammat­ti­lai­set. Lisäk­si tämä hel­pot­tai­si myös nuorisotyöttömyyttä.

  14. Kii­tos hyväs­tä kes­kus­te­lu­na­vauk­ses­ta, jos­sa mie­ti­tään ongel­mia avoi­min sil­min ja esi­te­tään ehdo­tuk­sia nii­den kor­jaa­mi­seen. Täl­lais­ta asen­net­ta kai­vat­tai­siin enem­män, eikä yksi­puo­lis­ta syyllistämistä.

  15. Lii­an van­ha:
    ” Voi­si­ko nuo­res­ta työn­te­ki­jäs­tä hänen ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan saa­da auto­maat­ti­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den ajan palkkatukea?”

    Opis­ke­li­jat ja työt­tö­mät jou­tu­vat jo nyt teke­mään pal­kat­to­mia har­joit­te­lu­jak­so­ja .Tyy­pil­li­ne har­joit­te­lu on n puo­li vuotta,mutta monis­sa aamm­teis­sa tehään jopa vuo­den ver­ran har­joit­te­lua yrityksissä

    Tämä ilmais­työ on jo 170000 htv luokaa,joten pitää jo kysyä eikö ahneu­del­la ole enää mitään rajaa ?

    Har­joit­te­li­jat työl­lis­ty­vät usein har­joit­te­lu­fir­maan, joten työ­hö­noh­jaus ei ole enää se perim­mäi­nen syy lisävaatimuksiin

    Ikä­vä kyl­lä, tai­taa olla parem­min­kin niin, ettei­vät har­joit­te­li­jat usein­kaan työl­lis­ty har­joit­te­lu­fir­maan, vaan hei­dät kor­va­taan uusil­la har­joit­te­li­joil­la. Muu­ta­man vuo­den takai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta muis­te­len luke­nee­ni, että vain 14 % oli­si työs­sä 3 kk työharjoittelun/työvoimakoulutuksen jäl­keen. Luul­ta­vas­ti nuo 14 % oli­si­vat työl­lis­ty­neet muutenkin. 

    Minus­ta pal­ka­ton työ pitäi­si lopet­taa tyys­tin. Muu­ta­man kuu­kau­den palk­ka­tu­ki nuo­ren aloit­taes­sa työn­sä ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan oli­si puo­lus­tet­ta­vis­sa edel­lyt­täen, että työ­nan­ta­ja sitou­tuu palk­kaa­maan nuo­ren tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vaan työ­suh­tee­seen TES-pal­kal­la. Työ­nan­ta­jal­la ei ole motii­via moi­seen niin kau­an kuin hänel­lä on mah­dol­li­suus saa­da täy­sin ilmai­nen työn­te­ki­jä, jon­ka niu­kas­ta toi­meen­tu­los­ta huo­leh­tii yhteiskunta. 

    En ymmär­rä sitä, että elä­kei­käis­ten työs­sä­py­sy­mi­ses­tä kan­ne­taan huol­ta saman­ai­kai­ses­ti kun kym­me­net tuhan­net nuo­ret eivät pää­se työ­elä­mään lain­kaan, aina­kaan jos sil­lä tar­koi­te­taan pidem­piai­kais­ta palk­ka­työ­suh­det­ta. Ei pal­kat­to­mien töi­den tai pät­kä­töi­den varaan elä­mää raken­ne­ta. Minus­ta nuor­ten palk­ka­työ­elä­mään pää­sys­tä pitäi­si pitää huol­ta jo ihan oikeu­den­mu­kai­suu­den­kin vuok­si, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että tuol­la taval­la syr­jäy­te­tyt nuo­ret muo­dos­ta­vat tule­vai­suu­den aikapommin.

    1. Vaik­ka minus­ta työ­nan­ta­jien pitää saa­da unti­vi­kot töi­hin vähän hal­vem­mal­la, en pidä ilmais­ta työ­voi­maa miten­kään jär­ke­vä­nä. Ei lie­ne mikään ylä­tys, ettei ilmai­suu­des­ta noin vain hypä­tä täyshintaiseksi.

  16. Onko kult­tuu­rim­me vinou­tu­nut hake­maan tehok­kuut­ta toi­min­ta­mal­leis­ta, jot­ka ulkois­ta­vat ihmi­siä yhteis­kun­nas­ta ja lisää­vät sitä kaut­ta käy­tän­nös­sä sekä ris­ke­jä että myös tehottomuutta?

    Osmon kir­joi­tuk­sen­sa alus­sa esit­tä­mä kat­saus vuo­si­kym­men­ten takai­seen teh­da­syh­tei­sö­jen toi­min­ta­mal­liin on kiin­nos­ta­va ver­tai­le­va mit­ta­tik­ku mei­dän ajal­lem­me. Jos äsken oli noin olen­nai­ses­ti toi­sin, voi­vat­ko tämän päi­vän arvot olla jo yllät­tä­vän pian historiaa?

    Löy­däm­me­kö kult­tuu­riim­me uuden­lais­ta yhtei­söl­li­syyt­tä ja yhteisvastuuta?

  17. Ruot­sis­sa on Lagen on Ans­täll­ningss­kydd joka suo­jaa ikään­ty­nei­tä. Peri­aat­tees­sa laki sanoo, että väen vähen­nys hoi­de­taan “last in first out” periaatteella.

  18. Tuos­ta Osmon alus­tuk­ses­ta käy var­sin hyvin ilmi, että hän on luke­nut fis­kars­sien, ström­ber­gien ja faze­rien his­to­ri­aa roman­ti­soi­duis­ta kir­ja­teok­sis­ta, mit­kä käsit­te­le­vät ruu­kin pat­ruu­noi­den “hyvyyt­tä” n. 1900-luvun alku­puo­lel­la — jois­ta sit­ten pei­laa näke­myk­sen­sä ruu­kin pat­ruu­noi­den ns. huo­leh­ti­vaan asen­tee­seen työn­te­ki­jöis­tään. No noin on voi­nut ollakin. 

    Olin aikoi­na­ni erään ison ete­lä-poh­ja­lai­sen säh­kö­fir­man töis­sä, ja siel­lä oli tasan 2 työ­nan­ta­jan mie­les­tä avu­ton­ta palkallista. 

    Tal­vel­la aamu­tui­maan teki­vät lumi­työt ja kesäl­lä paran­si­vat teol­li­suus­puis­ton nur­mik­ko­jen tilaa. Päi­väl­lä tsup­pa­si­vat sisäi­set pos­tit lukui­siin teh­das­ra­ken­nuk­siin teh­das­puis­ton alueella.

    Mut­ta oli irvo­kas­ta kuul­la, että nuo em. ensim­mäi­se­nä pot­kais­tiin fir­mas­ta pihal­le, kun fir­maa ruot­sa­lai­sel­le omis­tuk­sel­le ryh­dyt­tiin ruk­kaa­maan. Tosin fir­ma put­sat­tiin tyh­jäk­si ennen kuin ruot­sa­lai­set otti­vat fir­man hal­tuun­sa ja näin “hin­te­lä” ja “heik­ko” sai­vat mennä.

  19. Kou­lun­sa päät­tä­neet pää­si­vät halu­tes­saan teh­taal­le töi­hin, nekin joi­den todis­tus oli huo­no tai ruu­miin­ra­ken­ne hintelä.”

    Ympä­ris­tön­suo­je­lua vas­tus­tet­tiin vim­mai­ses­ti. Yhteis­kun­ta­vas­tuu­ta­kin vas­tuu­te­taan, mut­ta samal­la tavoin kuin on vel­voi­tet­tu ole­maan vau­rioit­ta­mat­ta luon­toa, voi­daan vel­voit­taa myös ole­maan vahin­goit­ta­mat­ta ihmi­syh­tei­sö­jä. Luon­non­suo­je­lul­la voi jopa myy­dä tuot­teen ja niin voi­si myös eet­ti­ses­ti kes­tä­väl­lä palk­kaus­po­li­tii­kal­la ‑kun­han vain jul­ki­suus alkaa kar­sas­taa yksi­niit­ti­sen kovaa voitontavoittelua.

    Vas­ta kou­lus­ta val­mis­tu­nut ei aluk­si ole kovin hyvä ja osaa­va, mut­ta oppii työn muka­na.” Ter­vey­den­hoi­toa­lal­le val­mis­tu­neet­kaan eivät ole, mut­ta sil­ti työn­te­ki­jä­mi­toi­tus teh­dään kuin oli­si­vat. Pereh­dy­tyk­seen ei vara­ta lain­kaan aikaa, vaan valis­tu­nei­den kuvi­tel­laan hal­lit­se­van kai­ken eri­koi­sa­lo­ja myö­ten. Sii­tä vaan sijai­sek­si tai työ­vuo­roon vas­taa­vak­si, vaik­ka et oli­si puol­ta minuut­tia saa­nut pereh­dy­tys­tä jon­kin tie­tyn eri­koi­sa­lan hoi­ta­jien vas­tuul­le kuu­lu­vis­ta asiois­ta. Tämä on sel­keä potilasturvallisuusriski. 

    Ter­vey­den­hoi­toa­lal­la oli­si enem­män väkeä töis­sä, jos työ­nan­ta­jat nou­dat­tai­si­vat vel­vol­li­suut­taan etsiä työ­ky­kyyn sopi­va työ­teh­tä­vä. Jos nos­ta­mi­nen tai val­vo­mi­nen ovat lii­an rank­ko­ja työn­te­ki­jän diag­noo­sei­hin, kevyem­piä teh­tä­viä on run­sas vali­koi­ma. Vain pik­ku­po­mo­jen asen­teet ovat estee­nä — niis­tä seu­raa työn­te­ki­jöi­den rasit­tu­mi­nen pysy­väs­ti työkyvyttömiksi. 

    Toi­saal­ta sekä nuo­ret että alal­la pit­kään työs­ken­nel­leet, jot­ka halua­vat teh­dä laa­du­kas­ta työ­tä kun­nol­la, pake­ne­vät ter­vey­den­hoi­toa­lal­ta. Kai­ken­kar­vai­set uudis­tuk­set teke­vät huo­lel­li­sen ja laa­duk­kaan työn teke­mi­sen mah­dot­to­mak­si. Työn­te­ki­jät uupu­vat myö­tä­kär­si­myk­seen näh­des­sään, mitä kaik­kea ilman poti­laat jäävät. 

    Eri alo­jen työ­nan­ta­jat, niin yksi­tyi­set kuin jul­ki­set­kin, menet­tä­vät kaik­kein eni­ten tehoa ja tuloja/sääästöjä, sii­nä, ettei­vät kuun­te­le ruo­hon­juu­ri­ta­son työn­te­ki­jöi­tä. Koke­neim­mil­la on eni­ten tie­toa ja sitä vii­saut­ta, joka sai­si asiat hoi­tu­maan ja rul­laa­maan. Alaa tun­te­ma­ton suun­nit­te­li­ja orga­ni­saa­tion hui­pul­la saa kyl­lä suun­ni­tel­mat näyt­tä­mään hyvil­tä pape­ril­la, mut­ta käy­tän­töön siir­ret­tyi­nä ne aiheut­ta­vat pahaa jäl­keä. Kuten nyt näyt­tää käy­vän uusim­mas­sa sote-hässäkässä. 

    En kan­na­ta sitä, että yri­tyk­sil­le jär­jes­te­tään veron­mak­sa­jien varoin ilmais­ta työ­voi­maa nuo­ris­ta kuin ikään­ty­vis­tä­kään. Vero­ja mak­sa­vat vain pal­kan­saa­jat ja yri­tyk­set — pal­kan­saa­jia ei voi vel­voit­taa sekä teke­mään työt, että mak­sa­maan yri­tyk­sen voitot. 

    Nekin yri­tyk­set, jot­ka irti­sa­no­vat väkeä sata­lu­vuin, ovat esit­tä­neet aiem­paa suu­rem­pia voit­to­ja. Yri­tys­ten rui­ku­tuk­sen syy lie­nee se, että voit­to­ta­voit­teet ase­te­taan vää­rin. Koh­tuul­lis­ta­mal­la voit­to­ta­voit­tei­ta ja yli­suu­ria joh­ta­jis­ton palk­ko­ja, jää mah­dol­li­suut oike­aan työn­mi­toi­tuk­seen, hen­ki­lö­kun­nan palk­kauk­seen ja kel­vol­li­siin työ­oloi­hin. Samal­la myös hin­ta­ta­so aset­tuu sel­lai­siin luke­miin, että pal­kan­saa­jat­kin voi­vat ostaa tuotteita/palveluja ja tuote/palvelu käy kau­pak­si ulkomaillakin. 

    Pal­kat eivät tuhoa yri­tys­tä tai yhteis­kun­taa, mut­ta koh­tuu­ton voi­ton­ta­voit­te­lu sen tekee kyllä.

  20. Työn­te­ki­jän tulee saa­da niin pal­jon palk­kaa, että työ­hön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­kal­le riit­tä­väs­ti vas­ti­net­ta. Yhä useam­min jom­pi­kum­pi edel­ly­tys puuttuu.”

    Ja näi­den edel­ly­tys­ten välis­sä on leveä­nä kii­la­na vie­lä verot ja vero­luon­toi­set mak­sut. Työ­nan­ta­jan kulut mak­se­tus­ta 2000€ pal­kas­ta ovat kol­mi­sen ton­nia, eikä kukaan palk­kaa ketään oma­kus­tan­nus­hin­taan, vaan työn­te­ki­jän pitäi­si luon­nol­li­ses­ti tuot­taa enem­män kuin palk­kan­sa ja nämä ns. sivu­ku­lut. Työn­te­ki­jä­kään ei saa kou­raan­sa kah­den ton­nin pal­kas­taan kuin osan, mah­dol­li­ses­ti puo­li­sen­tois­ta tuhatta.

    Oman epäi­lyk­se­ni mukaan oli­si vai­kea­ta kau­pa­ta mil­lään menes­tyk­sel­lä kah­ta samaa asi­aa, jois­ta vain tois­ta ryös­tö­ve­ro­te­taan, eli suo­ma­lais­ta ja ulko­maa­lais­ta työ­tä ellei suo­ma­lai­nen työ oli­si joten­kin parem­paa. Vali­tet­ta­vas­ti tuot­tei­den tai pal­ve­lui­den laa­duk­kuu­den huo­maa vas­ta nii­den men­tyä huo­noik­si. Kuten raken­ta­mi­ses­sa, sii­vouk­ses­sa tai suutarintöissä.

  21. Raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä esiin­tyy myös työl­lis­ten kes­kuu­des­sa, nimit­täin jul­ki­sel­la puo­lel­la ja eri­tyi­ses­ti kunnissa.

    Krei­kas­sa viran­hal­ti­joi­den työ­suh­de on perus­tus­lail­la tur­vat­tu. Suo­mes­sa tur­va on samaa luokkaa. 

    Kun­ta­lii­tos­ten yhtey­des­sä on vii­den vuo­den työ­suh­de­tur­va. Käy­tän­nös­sä työ­suh­de­tur­va on ikui­nen ilman täl­lais­ta lausekettakin.

    Poliit­ti­nen ja kol­le­gi­aa­li­nen soli­daa­ri­suus pitää huo­len sii­tä, että jul­ki­sen puo­len viran­hal­ti­ja on erot­ta­ma­ton. Kai­kil­la viran­hal­ti­joil­la on tie­ten­kin töi­tä, mut­ta kukaan ei kysee­na­lais­ta, onko se tar­peel­lis­ta vai tar­pee­ton­ta, tuot­ta­vaa vai tuot­ta­ma­ton­ta työtä.

    Esi­mer­kik­si lää­kä­reil­lä tilas­to­ja teet­tä­vät kam­ree­rit. Kum­pia tar­vi­taan tuot­ta­vas­sa työssä?

  22. åke:
    Ruot­sis­sa on Lagen on Ans­täll­ningss­kydd joka suo­jaa ikään­ty­nei­tä. Peri­aat­tees­sa laki sanoo, että väen vähen­nys hoi­de­taan “last in first out” periaatteella.

    Mikä on työ­nan­ta­jal­le kaik­kein huo­noin vaih­toeh­to. Sen lisäk­si se on erit­täin huo­no vaih­toeh­to nuo­ril­le per­heen­pe­rus­ta­mi­siäs­sä ole­vil­le työntekijöille.

    Jos yri­tyk­sen pitää vähen­tää väkeä tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä, yri­tyk­sen ja kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta on paras­ta, että yri­tys ihan itse saa vali­ta vähennettävät.

    Mikä­li sit­ten täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa näyt­tää sil­tä, että yri­tys halu­aa eroon ikään­ty­neis­tä työn­te­ki­jöis­tä, sii­hen lie­nee jokin syy. Yleen­sä yri­tys­ten ylin joh­to on itse­kin var­sin ikään­ty­nyt­tä, joten jo pel­kän ikä­kausi­so­li­daa­ri­suu­den pitäi­si toi­mia pikem­min ikään­ty­nei­den puo­les­ta kuin vastaan.

  23. Rai­mo K:
    Ennen pat­ruu­na oli myös yri­tyk­sen omis­ta­ja tai omis­ta­ja­su­vun pat­ruu­na ja hän sai teh­dä teh­taal­laan mitä halusi – ja monet pat­ruu­nat tun­si­vat yhteiskuntavastuunsa.

    Ja alai­sia tapa­si joka viik­ko. Jos käyt­täy­tyi huo­nos­ti, saat­toi joku päi­vä tul­la nenä kipeäk­si — noin alkajaisiksi.

  24. OS: Samas­ta syys­tä äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäi­si tasa­ta työ­nan­ta­jien kesken.

    Minus­ta tämä on vää­rin. Äitiy­den kus­tan­nuk­set pitä­si mak­saa nime­no­maan val­tion kuk­ka­ros­ta, ei työ­nan­ta­jien kuk­ka­ros­ta. Niis­tä lap­sis­ta ei ole mitään hyö­tyä työ­nan­ta­jal­le — pikem­min päin­vas­toin — mut­ta val­tiol­le ne ovat välttämättömiä.

    Koko­naan toi­nen jut­tu on se, että pit­kää pereh­ty­mis­tä vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä van­hem­muu­teen liit­ty­vät pois­sao­lot ovat työ­nan­ta­jil­le erit­täin kal­lii­ta ja työl­lis­tä­viä. Mones­sa teh­tä­väs­sä TES­sien tuo­mat kymp­pi­ton­nin luok­kaa ole­vat kus­tan­nuk­set ovat vain jää­vuo­ren huippu.

    Täs­tä syys­tä tilan­teen saa­mi­nen täy­sin tasa-arvoi­sek­si kai­ke­ni­käis­ten ihmis­ten välil­lä on kovin vai­ke­aa, jos samal­la pide­tään pit­kät van­hem­muu­teen liit­ty­vät vapaat.

  25. Asial­la alkaa olla kii­re. On teho­ton­ta jät­tää nuo­ret ja van­hat ulos työ­mark­ki­noil­ta. Itse pär­jäi­len 56v mut­ta mie­tin että kuin­ka kauan. 

    Ker­taa­kaan ei saa aina­kaan pääs­tää itse­ään tyt­tö­mäk­si. Työ­paik­kaa pitää etsiä koko ajan var­muu­den vuok­si, sil­lä sit­ten kun YT:t alka­vat ei enää ole aikaa.

  26. Ksan­tip­pa: Minus­ta pal­ka­ton työ pitäi­si lopet­taa tyys­tin. Muu­ta­man kuu­kau­den palk­ka­tu­ki nuo­ren aloit­taes­sa työn­sä ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan oli­si puo­lus­tet­ta­vis­sa edel­lyt­täen, että työ­nan­ta­ja sitou­tuu palk­kaa­maan nuo­ren tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vaan työ­suh­tee­seen TES-pal­kal­la. Työ­nan­ta­jal­la ei ole motii­via moi­seen niin kau­an kuin hänel­lä on mah­dol­li­suus saa­da täy­sin ilmai­nen työn­te­ki­jä, jon­ka niu­kas­ta toi­meen­tu­los­ta huo­leh­tii yhteiskunta. 

    Samaaa miel­tä. Palk­ka­tu­ki pitäi­si voi­da periä takai­sin, jos työ­suh­det­ta ei jat­ke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

  27. Vihe­rins­si: Mikä on työ­nan­ta­jal­le kaik­kein huo­noin vaih­toeh­to. Sen lisäk­si se on erit­täin huo­no vaih­toeh­to nuo­ril­le per­heen­pe­rus­ta­mi­siäs­sä ole­vil­le työntekijöille.Jos yri­tyk­sen pitää vähen­tää väkeä tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä, yri­tyk­sen ja kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta on paras­ta, että yri­tys ihan itse saa vali­ta vähennettävät.Mikäli sit­ten täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa näyt­tää sil­tä, että yri­tys halu­aa eroon ikään­ty­neis­tä työn­te­ki­jöis­tä, sii­hen lie­nee jokin syy. Yleen­sä yri­tys­ten ylin joh­to on itse­kin var­sin ikään­ty­nyt­tä, joten jo pel­kän ikä­kausi­so­li­daa­ri­suu­den pitäi­si toi­mia pikem­min ikään­ty­nei­den puo­les­ta kuin vastaan.

    Itse­kin olen jos­kus ollut tuo­ta miel­tä, mut­ta kun olen huo­man­nut, että työl­lis­ty­mi­nen on erit­täin vaikeaa/mahdotonta 55+ olen alka­nut aja­tel­la, että ehkä täs­sä on työn­te­ki­jän kan­nal­ta puo­len­sa. Nuo­ris­ta­kin tulee van­ho­ja. Nuo­ret voi­vat kuin­ten­kin teh­dän tämän “den nya unga ingen­jör” tem­pun työ­mark­ki­noil­la. Van­hoil­la ei sitä mah­dol­li­suut­ta enää ole.

  28. Vihe­rins­si: Minus­ta tämä on vää­rin. Äitiy­den kus­tan­nuk­set pitä­si mak­saa nime­no­maan val­tion kuk­ka­ros­ta, ei työ­nan­ta­jien kuk­ka­ros­ta. Niis­tä lap­sis­ta ei ole mitään hyö­tyä työ­nan­ta­jal­le – pikem­min päin­vas­toin – mut­ta val­tiol­le ne ovat välttämättömiä.Kokonaan toi­nen jut­tu on se, että pit­kää pereh­ty­mis­tä vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä van­hem­muu­teen liit­ty­vät pois­sao­lot ovat työ­nan­ta­jil­le erit­täin kal­lii­ta ja työl­lis­tä­viä. Mones­sa teh­tä­väs­sä TES­sien tuo­mat kymp­pi­ton­nin luok­kaa ole­vat kus­tan­nuk­set ovat vain jää­vuo­ren huippu.Tästä syys­tä tilan­teen saa­mi­nen täy­sin tasa-arvoi­sek­si kai­ke­ni­käis­ten ihmis­ten välil­lä on kovin vai­ke­aa, jos samal­la pide­tään pit­kät van­hem­muu­teen liit­ty­vät vapaat.

    Samaa miel­tä. Ei työ­nan­ta­jil­la ole mitään mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa las­ten luku­mää­rään tai äidin pois­sao­loi­hin. Ainoa mihin työ­nan­ta­ja voi vai­kut­taa on olla palk­kaa­mat­ta poten­ti­aa­li­sia äite­ja vaa­ti­viin asiantuntija/esimiestehtäviin.

  29. Osmo siis ihmet­te­lee sitä, ettei työn­te­koa sovel­le­ta työ­ky­kyyn. Siis sitä, että kai­kil­ta edel­ly­te­tään ja aina saman­lais­ta työ­ky­kyä. Aihees­ta ihmetteleekin.

    Minä taas ihmet­te­len sitä, ettei työ­tä jae­ta tasai­sem­min työn­te­ki­jöi­den kes­ken. Paras­ta aikaa on suu­ri haloo elä­keiän nos­tos­ta. Se tar­koit­taa, että työ pyri­tään teet­tä­mään entis­tä täy­del­li­sim­min samoil­la teki­jöil­la, kun taas työt­tö­mät pysy­vät entis­tä var­mem­min työttöminä.

    Sota-aika­na oli puu­te lei­väs­tä. Lei­vän jake­lu sään­nös­tel­tiin ja jaet­tiin tasan kaik­kien kes­ken. Se tun­tui sil­loin ja vie­lä nyt­kin reilulta. 

    Mik­sei Suo­mes­sa nyt puhu­ta työn jaka­mi­ses­ta kaik­kien kes­ken? Mik­si pää­mi­nis­te­rin ja EK.n tavoi­te on päin­vas­tai­nen? Kenen etu on täl­läi­ses­sä toi­min­nas­sa pääl­lim­mäi­se­nä? Pyr­ki­vät­kö Suo­mea hal­lit­se­vat koko kan­san vai vain etuoi­keu­tet­tu­jen olo­suh­tei­den parantamiseen?

  30. Ei ole pit­kä aika sii­tö, kun Suo­mes­sa elä­ke las­ket­tiin nel­jän vii­mei­sen vuo­den tulo­jen perus­teel­la. Täl­löin juh­li­vat vir­ka­mie­het, joi­den palk­ka koho­si vir­ka­vuo­sien kas­vaes­sa ja oli kor­keim­mil­laan juu­ri eläk­keen mää­räy­ty­mi­sen aikaan. Tämä las­ken­ta todet­tiin epä­oi­keu­den­mu­kai­sek­si ja sään­töä muu­tet­tiin. Nyt elä­ke las­ke­taan koko työ­his­to­rian perusteella.

    Saman­lai­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­suus on kui­ten­kin pal­kan mää­räy­ty­mi­ses­sä edel­leen. Vir­ka­mie­het ja ns hen­ki­sen työn teki­jät saa­vat entis­tä palk­kaan­sa työ­uran­sa lop­puun asti. Monet suo­ri­tus­pal­kal­la töi­tä teke­vät jou­tu­vat huo­maa­maan työ­ky­kyn­sö vähen­ty­vän ikä­vuo­sien kart­tues­sa. Tämä tar­koit­taa näil­lä myös tulo­jen pie­nen­ty­mis­tä elä­keiän lähestyessä.

    Tämän epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den puo­lus­ta­mi­nen on ehkä suu­rin syy Var­tiai­sen ehdo­tuk­sen liki täy­del­li­seen tyrmäykseen.

  31. Uskon, että yri­tyk­set irti­sa­no­vat väkeä myös tur­haan, vain sik­si, että jul­ki­nen puhe mah­dol­lis­taa sen, eikä kukaan kysee­na­lais­ta asi­aa. Kil­pai­lu­ky­kyä käy­te­tään jat­ku­vas­ti kep­pi­he­vo­se­na, vaik­ka kil­pai­lu­ky­ky on kol­men par­haan jou­kos­sa, eikä ole siis asial­li­nen perus­te vaa­tia hei­ken­nyk­siä työn­te­ki­jöi­den asemaan. 

    Samoin on käy­mäs­sä sote-uudis­tuk­sess. Jul­ki­nen puhe pitää yllä kuvaa tehot­to­muu­des­ta ja uudis­tus­tar­pees­ta, vaik­ka todel­li­suu­des­sa suo­ma­lai­set ter­vey­den­hoi­to on ver­tai­lus­sa saman­kal­tai­siin mai­hin osoit­tau­tu­nut tehok­kaim­mak­si. Rahal­la on saa­tu eni­ten tulos­ta. Ter­vey­den­hoi­toon on myös käy­tet­ty varo­ja huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin muut OECD maat, alle keskiarvon. 

    Ei siis ole tar­vet­ta uudis­tuk­sil­le, joi­ta nyt kaa­vail­laan toteu­tet­ta­vak­si. Mikä­li edes osa sii­tä, mitä Suo­men Kuva­leh­ti tänään ker­too suun­ni­tel­mik­si, toteu­tuu, Suo­mi puto­aa ter­vey­den­huol­los­sa kyl­lä kehi­tys­maa­sar­jaan syök­sy­kier­teel­lä. Noi­den uudis­tus­ten jäl­keen pudo­taan var­mas­ti sija­lu­vul­le 500. kan­sain­vä­li­ses­sä vertailussa. 

    Miten on mah­dol­lis­ta, että noin­kin sel­keäs­ti maan ter­vey­den­hoi­don romut­ta­via suun­ni­tel­mia on voi­tu val­mis­tel­la noin pit­käl­le? Ohi­te­taan­ko kaik­ki asia­tie­toa tar­joa­vat tahot?

  32. kkk: Samaaa miel­tä. Palk­ka­tu­ki pitäi­si voi­da periä takai­sin, jos työ­suh­det­ta ei jat­ke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

    Jos­ta taas seu­raa se, että työ­nan­ta­ja ei kos­ke vähän­kään ris­kialt­tii­seen työn­ha­ki­jaan pit­käl­lä tikul­la­kaan. Tuki tar­vi­taan nime­no­maan ris­kin tasoittamiseen.

    Pereh­dy­tyk­sen kan­nal­ta tuon pitäi­si men­nä niin päin, että jos työn­te­ki­jä itse läh­tee toi­sen työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­seen tie­tyn ajan sisäl­lä, kou­lut­ta­neel­le työ­nan­ta­jal­le pitäi­si mak­saa kou­lu­tusin­ves­toin­ti takai­sin. Ris­kin kan­nal­ta taas asia menee niin päin, että jos työ­nan­ta­ja jou­tuu lopet­ta­maan työ­suh­teen hen­ki­lön tuot­ta­vuu­teen liit­ty­vis­tä syis­tä, työ­nan­ta­jal­le pitäi­si mak­saa kor­vaus­ta huka­tuis­ta rahois­ta (palk­ka, vaiva).

    Kum­paa­kaan ei tie­ten­kään voi­da käy­tän­nös­sä toteut­taa vää­rin­käy­tös­mah­dol­li­suuk­sien vuok­si. Eikä ehkä muu­ten­kaan sel­lai­se­naan, kos­ka yri­tys­toi­min­taan kuu­luu ris­ki. Mut­ta palk­ka­tuen takai­sin­pe­rin­tä rek­ry­toin­nin epä­on­nis­tues­sa tekee tues­ta var­mas­ti tehottoman.

  33. Ksan­tip­pa: Ikä­vä kyl­lä, tai­taa olla parem­min­kin niin, ettei­vät har­joit­te­li­jat usein­kaan työl­lis­ty har­joit­te­lu­fir­maan, vaan hei­dät kor­va­taan uusil­la har­joit­te­li­joil­la. Muu­ta­man vuo­den takai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta muis­te­len luke­nee­ni, että vain 14 % oli­si työs­sä 3 kk työharjoittelun/työvoimakoulutuksen jäl­keen. Luul­ta­vas­ti nuo 14 % oli­si­vat työl­lis­ty­neet muutenkin. 

    Minus­ta pal­ka­ton työ pitäi­si lopet­taa tyys­tin. Muu­ta­man kuu­kau­den palk­ka­tu­ki nuo­ren aloit­taes­sa työn­sä ensim­mäi­ses­sä työ­pai­kas­saan oli­si puo­lus­tet­ta­vis­sa edel­lyt­täen, että työ­nan­ta­ja sitou­tuu palk­kaa­maan nuo­ren tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vaan työ­suh­tee­seen TES-pal­kal­la. Työ­nan­ta­jal­la ei ole motii­via moi­seen niin kau­an kuin hänel­lä on mah­dol­li­suus saa­da täy­sin ilmai­nen työn­te­ki­jä, jon­ka niu­kas­ta toi­meen­tu­los­ta huo­leh­tii yhteiskunta. 

    En ymmär­rä sitä, että elä­kei­käis­ten työs­sä­py­sy­mi­ses­tä kan­ne­taan huol­ta saman­ai­kai­ses­ti kun kym­me­net tuhan­net nuo­ret eivät pää­se työ­elä­mään lain­kaan, aina­kaan jos sil­lä tar­koi­te­taan pidem­piai­kais­ta palk­ka­työ­suh­det­ta. Ei pal­kat­to­mien töi­den tai pät­kä­töi­den varaan elä­mää raken­ne­ta. Minus­ta nuor­ten palk­ka­työ­elä­mään pää­sys­tä pitäi­si pitää huol­ta jo ihan oikeu­den­mu­kai­suu­den­kin vuok­si, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että tuol­la taval­la syr­jäy­te­tyt nuo­ret muo­dos­ta­vat tule­vai­suu­den aikapommin.

    Nuo mai­nit­se­ma­si luvut kos­ke­vat työt­tö­miä. Opis­ke­li­jat ovat hie­men parem­mas­sa asemassa.
    Mut­ta opis­ke­li­joil­le tuo n puo­len vuo­den har­joit­te­lu on pakol­li­nen , jos halu­aa val­mis­tua ja sitä työ­nan­ta­jat käyt­tä­vät hyväksi.

    Myös har­joit­te­lu­jak­so­jen ket­jut­ta­mi­sel­la käy­te­tään härs­kis­ti hyväk­si opis­ke­li­joi­ta ja työttömiä

  34. hel­poin tie nos­taa työ­uria on pois­taa työttömyysputki“eläke”.

    se on vaan niin että jos työ­nan­ta­ja jou­tuu valit­se­maan 40v tai 59v ikäi­sen työn­te­ki­jän välillä,niin ihan inhi­mil­li­sis­tä syis­tä se 59v jou­tuu pois kos­ka hänen toi­meen­tu­lon­sa on tur­vat­tu elä­kei­kään asti.

    tämä on näh­ty mon­ta ker­taa käy­tän­nön työelämässä.

    aika har­va joh­ta­ja kui­ten­kaan oikeas­ti halu­aa ns.“kovia“irtisanomisia jakaa,jos peh­meä vaih­toeh­to on mahdollinen.

    tosin ay-liike(johon kuu­lun) ei tähän suostune,vaikka se on mui­nais­jään­ne 90-luvun totaaliromahduksesta.

  35. Vihe­rins­si: Minus­ta tämä on vää­rin. Äitiy­den kus­tan­nuk­set pitä­si mak­saa nime­no­maan val­tion kuk­ka­ros­ta, ei työ­nan­ta­jien kuk­ka­ros­ta. Niis­tä lap­sis­ta ei ole mitään hyö­tyä työ­nan­ta­jal­le – pikem­min päin­vas­toin – mut­ta val­tiol­le ne ovat välttämättömiä.
    ‘snip’

    Kyl­lä ne työn­te­ki­jät (ja joh­ta­jat­kin) yri­tyk­siin tule­vat ihan samas­ta läh­tees­tä kuin veronmaksajatkin.
    Mut­ta ‘verot val­tion mak­set­ta­vak­si’ on aina yhtä hyvä periaate. 😉

  36. kkk: Samaaa miel­tä. Palk­ka­tu­ki pitäi­si voi­da periä takai­sin, jos työ­suh­det­ta ei jat­ke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

    Niin var­maan. Sil­lä sii­tä­kin työl­lis­tä­mis­muo­dos­ta teh­täi­siin lop­pu. Ja koea­jan suh­teen sama juttu?

  37. Näin käy kun riit­tä­vän pit­kään on pyö­ri­tet­ty epä­li­be­raa­lia poli­tiik­kaa ja kas­va­tet­tu hal­lit­se­ma­ton vero-/tu­ki-vyyh­ti.

    Elä­kei­käi­set ihmi­set pär­jäi­si­vät hyvin jos yhteis­kun­ta ei oli­si vie­nyt hei­dän raho­jaan, jot­ka oli­si­vat sijoit­ta­neet van­huu­den turvaan.Suomessahan val­tiol­la on kes­kiar­vol­taan kor­keam­mat pal­kat kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, se on järkyttävää.

    Jos meil­lä oli­si yksin­ker­tai­nen kan­nus­ta­va vero­tus-sys­tee­mi, ehkä perus­tur­va.….. kyl­lä tuli­si työt teh­tyä ja kaik­ki sai­si­vat itse päät­tää minä päi­vä­nä pai­na­vat töi­tä, mil­loin opis­ke­le­vat ja mil­loin ovat eläkkeellä.Mutta Haus­kaa Jou­lua myös kai­kil­le niil­le jot­ka koke­vat tär­keäk­si pis­tää nenän­sä tois­ten pisneksiin.

  38. Vihe­rins­si: Jos­ta taas seu­raa se, että työ­nan­ta­ja ei kos­ke vähän­kään ris­kialt­tii­seen työn­ha­ki­jaan pit­käl­lä tikul­la­kaan. Tuki tar­vi­taan nime­no­maan ris­kin tasoittamiseen.

    Palk­ka­tu­kea tar­vi­taan posi­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten hyvit­tä­mi­seen koke­mat­to­man työn­te­ki­jän kou­lut­ta­mi­sek­si yhteis­kun­ta­kel­poi­sek­si. Lyhyt tuet­tu työl­lis­ty­mis­jak­so ei paran­na yksi­lön työ­mark­ki­na­kel­poi­suut­ta, joten sii­hen ei lii­ty posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Palk­ka­tuen osit­tai­nen takai­sin­mak­su ei ole kovin suu­ri ris­ki työ­nan­ta­jal­le. Jär­jes­tel­män vää­rin­käy­tön kan­nal­ta sil­lä oli­si kui­ten­kin ennal­taeh­käi­se­vä vaikutus.

  39. Rai­mo K: Niin var­maan. Sil­lä sii­tä­kin työl­lis­tä­mis­muo­dos­ta teh­täi­siin lop­pu. Ja koea­jan suh­teen sama juttu?

    Palk­ka­tu­ki perit­täi­sin takai­sin osit­tain tai koko­naan työ­nan­ta­jal­ta ei työn­te­ki­jäl­tä. En ymmär­rä, miten koe­ai­ka tähän liittyy.

  40. Rai­mo K: Kyl­lä ne työn­te­ki­jät (ja joh­ta­jat­kin) yri­tyk­siin tule­vat ihan samas­ta läh­tees­tä kuin veronmaksajatkin.

    Har­van yri­tyk­sen eli­ni­kä on yli 20v eli suu­rim­mal­le osal­le yri­tyk­siä on rek­ry­toin­nin kan­nal­ta ihan yksi hai­lee, vaik­kei Suo­mes­sa syn­tyi­si ainut­ta­kaan las­ta. Asian­tun­ti­jay­ri­tyk­sel­le nol­la­syn­ty­vyys alkai­si näky­mään rek­ry­toin­nis­sa vas­ta sii­nä 25 vuo­den kulut­tua. Tuos­sa vai­hees­sa suu­rin osa nykyi­sis­tä yrit­tä­jis­tä ja pomois­ta on jo eläk­kee­lä taik­ka mul­lan alla.

  41. » kkk: Samaaa miel­tä. Palk­ka­tu­ki pitäi­si voi­da periä takai­sin, jos työ­suh­det­ta ei jat­ke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

    >@Raimo K: Niin var­maan. Sil­lä sii­tä­kin työl­lis­tä­mis­muo­dos­ta teh­täi­siin loppu.

    Vain har­vat työl­lis­ty­vät. Palk­ka­tu­ki vää­ris­tää mark­ki­noi­ta. Yms. yms.. Kyl­lä tuol­lai­ses­ta “työl­lis­tä­mis­muo­dos­ta” pitäi­si­kin pääs­tä eroon.

    > Ja koea­jan suh­teen sama juttu?

    Jos jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä työn_tekijä_ saa jotain palk­ka­tu­kea yhteis­kun­nal­ta ihan nor­maa­lin pal­kan lisäk­si koea­jal­ta, niin sil­loin tämä yli­mää­räi­nen palk­ka­tu­ki voi­tai­siin kerä­tä takai­sin _yhteiskunnalle_.

  42. Työ­suh­teen syn­ty­mi­sen ehto­na on, että työn­te­ki­jän tulee saa­da niin pal­jon palk­kaa, että työ­hön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­kal­le riit­tä­väs­ti vas­ti­net­ta, kuten OS kirjoitti.

    Palk­ka- ja elin­kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa on karan­neet sen ver­ran kor­keik­si, ettei tämä yhtä­lö aina rat­kea ilman tukia. Tuet puo­les­taan joh­ta­vat aina sii­hen, että jot­kut käyt­tä­vät nii­tä vää­rin, ei rikol­li­ses­ti, mut­ta vas­toin tuen ideaa.

    Taka­vuo­si­na ikäih­mis­ten työl­li­syy­teen vai­kut­ti sel­lai­nen lain­sää­dän­nön eri­koi­suus, että suu­ret yri­tyk­set jou­tui­vat mak­sa­maan itse työn­te­ki­jän työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen, jos hän tuli työ­ky­vyt­tö­mäk­si ennen vahuuse­lä­kei­kää. Idea­na oli, että yri­tyk­set pitäi­si­vät parem­min huol­ta ikään­ty­vis­tä pal­kol­li­sis­taan, mut­ta lop­pu­tu­los oli, että heis­tä pyrit­tiin eroon ellei­vät he olleet kor­vaa­mat­to­mia. En tie­dä, onko tämä eri­koi­suus edel­leen voi­mas­sa, mut­ta aikoi­naan se vähen­si yli 45 vuo­tiai­den palk­kaa­mis­ta suu­riin yrityksiin.

    Ikäih­mis­ten pitäi­si olla val­mii­ta siir­ty­mään orga­ni­saa­tios­sa alas­päin, esi­mer­kik­si lin­ja­joh­dos­ta kou­lu­tus- tai asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin. Tämä vain on useil­le ihmi­sil­le vai­ke­aa, vaik­ka perus­palk­ka pysyi­si sama­na. Itse tein niin ja olin tulok­seen tyy­ty­väi­nen. “Nousu­joh­tei­nen” palk­ka­put­ki tie­tys­ti lop­pui, mut­ta lop­pui myös ainai­nen len­to­ken­til­lä maleksiminen.

    Joka tapauk­ses­sa kai­kil­le rau­hal­lis­ta Joulua!

  43. Mau­no:
    ‘snip’
    Suo­mes­sa­han val­tiol­la on kes­kiar­vol­taan kor­keam­mat pal­kat kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, se on järkyttävää.
    ‘snip’

    Ja jos saman­ta­soi­sia teh­tä­viä ver­ra­taan, yri­tyk­sis­sä on pal­jon kor­keam­mat pal­kat. Se vas­ta jär­kyt­tä­vää on!

  44. Uskon vah­vas­ti että super­ker­ty­mäl­lä saa­vu­te­tut tulok­set eivät kes­tä päi­vän­va­loa. Jär­jes­tel­mä­hän on käy­tös­sä lähes pel­käs­tään leik­ki­töi­tä teke­vien vir­ka­mies­ten kes­kuu­des­sa. Työ­uraa jat­ka­vat lähes 100%:sti ihmi­set jot­ka ovat niin hel­pos­sa virassa/työssä että se voit­taa kotio­lot. Tämän jär­jes­tel­män myö­tä työ­uraan­sa ovat jat­ka­neet ihmi­set joi­den työ on muu­ten­kin yhteis­kun­nal­li­ses­ti hai­tal­lis­ta ja tar­pee­ton­ta. Toki jou­kos­ta löy­tyy työl­leen omis­tau­tu­nei­ta ihmi­siä ja hei­hin­hän jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa var­maan vedo­taan, mut­ta kukaan ei ole avan­nut kan­sal­le sitä että super­kart­tu­mal­la liho­tet­tu­jen eläk­kei­den rahoi­tus­ta ei ole suun­ni­tel­tu mil­lään taval­la, vaan se raha ote­taan tule­vai­suu­des­sa korot­ta­mal­la elä­ke­mak­su­ja heil­le jot­ka eivät itse kos­kaan tule saa­maan oikeu­den­mu­kais­ta elä­ket­tä (tämän päi­vän nuo­ret aikui­set). Oike­aa hyö­dyl­lis­tä työ­tä teke­vät ihmi­set eivät pys­ty val­tao­sal­taan jat­ka­maan työ­uraan­sa vaik­ka heil­le luvat­tai­siin lot­to­voit­to yhteis­kun­nan puo­les­ta, kos­ka hei­dän työ­ky­kyn­sä on men­nyt ennen viral­lis­ta elä­kei­kää. Esim. jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pii­les­ke­lee usko­ma­ton mää­rä täy­sin työ­ha­lut­to­mia elä­kei­käi­siä joi­den moti­vaa­tio työ­hön on häi­py­nyt vuo­sien ja vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa. Heil­le syn­tyy kai­kes­ta huo­li­mat­ta talou­del­li­nen hou­ku­tus jat­kaa “työ­uraa” super­kart­tu­mal­la, kos­ka loh­tu­na on har­ras­teet työ­pai­kal­la, työ­ai­ka­na hoi­de­tut omat asiat kuten hie­ro­jal­la ja kam­paa­jal­la käyn­nit sekä kenen­kään kont­rol­loi­mat­to­mat yli­työ­va­paat joi­ta esi­mies­a­se­mas­sa voi kir­ja­ta niin pal­jon kuin oma­tun­to kes­tää. Ja tie­tys­ti liha­va til­pus­si tuo loh­tua. Super­ker­ty­mäl­lä rahoi­te­taan tar­peet­to­mien vir­ka­mies­ten fii­lis­te­lyä työpaikallaan!

    1. Super­kart­tu­ma on aktu­aa­ri­ses­ti neut­raa­li, tai niin se aina­kin on las­ket­tu. Kos­ka elä­ke­mak­su­ja mak­se­taan ja eläk­keen nos­ta­mis­ta vii­väs­ty­te­tään, elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta super­kart­tu­man ei pitäi­si olla ongelma.
      Ei pitäi­si. Täs­sä on kak­si ongel­maa aiheut­ta­vaa asi­aa. Kos­ka mies­ten ja nais­ten elin­ajan odot­tees­sa on iso ero, super­kart­tu­ma on nais­ten osal­ta tap­piol­li­nen (nos­ta­vat kor­kea­ta elä­ket­tä kes­ki­mä­räis­tä pidem­pään) ja mies­ten osal­ta voi­tol­li­nen (eivät nos­ta kor­ke­aa elä­ket­tään niin pit­kän) — siis kun asi­aa kat­soo elä­ke­jär­jes­tel­män kannalta.
      Seu­raa­va ongel­ma liit­tyy vali­koi­tu­mi­seen. Ihmi­set eivät valit­se kor­kea­ta elä­köi­ty­mi­si­kää satun­nai­ses­ti. Ei ole huo­no arvas, että pidem­pään työs­sä jak­sa­vat myös elä­vät pidem­pään. Tätä vali­koi­tu­mis­ta ei tie­tääk­se­ni ole aktu­raa­ri­sis­sa las­kel­mis­sa otet­tu huomioon.
      Kos­ka mies­ten odo­tet­ta­vis­sa ole­va eli­ni­kä on lyhyem­pi, mies­ten, jot­ka aiko­vat olla täis­sä 68-vuo­tiaik­si, kan­nat­taa jää­dä eläk­keel­le ja jat­kaa sen jäl­keen töis­sä kuin mitään ei oli­si tapah­tu­nut. He saa­vat sil­loin palk­kaa ja elä­ket­tä päällekkäin.

  45. Sum­ma sum­maa­rum, raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den pois­to, voi­si paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä, mut­ta vaa­ti­si rahaa. Rahaa taas sai­si kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sim­min ja nopeim­min tasaa­mal­la tuloe­ro­ja tun­tu­vas­ti. Tätä taas nyky­hal­li­tus ei jos­tain syys­tä kyke­ne teke­mään, vaik­ka kokrkp on hal­li­tuk­sen sisäl­lä vähemmistössä.
    Nyt men­nään kokrkp:n oppor­tu­nis­ti-kor­po­raa­tio poli­tii­kal­la, ja lähi­tu­le­vai­suus hirvittää.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Super­kart­tu­ma on aktu­aa­ri­ses­ti neut­raa­li, tai niin se aina­kin on las­ket­tu. Kos­ka elä­ke­mak­su­ja mak­se­taan ja eläk­keen nos­ta­mis­ta vii­väs­ty­te­tään, elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta super­kart­tu­man ei pitäi­si olla ongelma.
    Ei pitäi­si. Täs­sä on kak­si ongel­maa aiheut­ta­vaa asi­aa. Kos­ka mies­ten ja nais­ten elin­ajan odot­tees­sa on iso ero, super­kart­tu­ma on nais­ten osal­ta tap­piol­li­nen (nos­ta­vat kor­kea­ta elä­ket­tä kes­ki­mä­räis­tä pidem­pään) ja mies­ten osal­ta voi­tol­li­nen (eivät nos­ta kor­ke­aa elä­ket­tään niin pit­kän) – siis kun asi­aa kat­soo elä­ke­jär­jes­tel­män kannalta.
    ‘snip’

    En tien­nyt­kään, että olet myös vakuu­tus­ma­te­maa­tik­ko. Olet­ko kysy­nyt tätä asi­aa kenel­tä­kään eläkevakuuttajalta?

    1. En ole vakuu­tus­ma­te­maa­tik­ko vaan tilas­to­tie­tei­li­jä. Vakuu­tus­ma­te­ma­tik­ka on tilas­to­tie­teen sovellus.

  47. Työ­uraa jat­ka­vat lähes 100%:sti ihmi­set jot­ka ovat niin hel­pos­sa virassa/työssä että se voit­taa kotiolot.”

    Suu­rin osa var­maan jat­kai­si ilman superkarttumaakin. 

    Sys­tee­mi on vir­ka­mies­ten itsel­leen kek­si­mä. Ikä­li­sien pitäi­si riit­tää vaik­ka olen sitä miel­tä, että nekään eivät enää ole nykyaikaa.

  48. Mikä on vää­rin, jos osa­keyh­tiö pyr­kii mak­si­moi­maan voit­ton­sa lail­li­sin keinoin?
    Nii­den, joi­den mie­les­tä se on vää­rin. tulee pyr­kiä edus­kun­nan kaut­ta vcai­kut­ta­maan asi­aan. Jou­lu­puk­ke­ja eikä ilmai­sia ate­rioi­ta ole nois­sa piireissä.
    Min­kä ihmeen takia jon­kun oyn pitäi­si aja­tel­la nyky­ään muu­ta kuin tuot­toa? Toki lakia ja ase­tuk­sia ja sopimuksia.

  49. Aikoi­naan pro­fes­so­reil­le sää­det­tiin lais­sa eroa­mi­siäk­si 65 vuot­ta. Syy­nä oli­vat kuu­lem­ma, jot­kut jot­ka oli­vat jo niin senii­le­jä ettei­vät ymmär­tä­neet jää­dä eläk­keel­le ja mitään ope­tus- tai tut­ki­mus­hom­mia eivät kyen­neet tekemään. 

    Vir­ka­mie­hil­le val­tiol­la ja kun­nis­sa elä­keiän nos­to on ongel­ma­ton­ta, pot­ku­ja ei saa koh­tuul­li­ses­ti juo­pot­te­lus­ta­kaan. Hal­lin­non tuot­ta­vuus ei näis­tä tuo­lin­läm­mit­ti­mis­tä parane. 

    Jou­lui­se­na vies­ti­nä haluan muis­tut­taa, että kaik­kia tapauk­sia löy­tyy eikä kaa­va­mai­se­na rat­kai­su ihan toi­mi ilman muu­tok­sia työelämässä. 

    Niin, eikä se pat­ruu­na-aika ihan ongel­ma­ton­ta ollut ja omis­ta­ja-yrit­tä­jän alai­se­na on jos­kus aika karua. Työn tuot­ta­vuus vain ulos­mi­ta­taan palk­koi­hin ja osin­koo­hin nopeam­min kuin työ­elä­män kehit­tä­mi­seen. Ay-liik­kees­sä Pro aina­kin pyr­kii nos­ta­maan juu­ri osa-aika­työn hin­taa tavoit­teel­li­ses­ti. (Syy­tä en ymmärrä.)

  50. Kak­si kysymystö
    1) Näkyy­ko tilas­tois­ta jol­la­kin taval­la sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka ovat eläk­keel­lä työs­tään, mut­ta jat­ka­vat töi­tä uudel­la työ­suh­teel­la? Ovat­ko he yhtä aikaa sekä elä­ke­läi­siä, että työ­läi­siä? Näky­vät­kö he kah­te­na koko­nais­lu­vuis­sa? Suu­ri­ko täl­läis­ten hen­ki­löi­den mää­rä on?

    2)Onko super­ker­ty­mää luo­taes­sa mie­tit­ty täl­läi­sen super­ker­ty­män edul­li­suus työn­te­ki­jäl­le ver­rat­tu­na yhtä­ai­kai­seen eläk­keen ja pal­kan nauttimiseen?

  51. MIVa: Min­kä ihmeen takia jon­kun oyn pitäi­si aja­tel­la nyky­ään muu­ta kuin tuot­toa? Toki lakia ja ase­tuk­sia ja sopimuksia.

    Esi­mer­kik­si sik­si että on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tavat­to­man teho­ton­ta jos yhtiö käyt­tää mer­kit­tä­vän osan resurs­seis­taan itsel­leen edul­lis­ten lain­tul­kin­to­jen kehit­tä­mi­seen ja sopi­mus­tek­ni­seen kik­kai­luun. Käy­tän­nös­sä tämän­kal­tai­nen toi­min­ta monin­ker­tais­taa vas­ta­puo­len, siis myös jul­ki­sen puo­len juri­di­set kus­tan­nuk­set. Vrt. vakuu­tus­ve­toi­nen ter­vey­den­hoi­to, jos­sa resurs­sit kulu­vat lisä­ar­von sijas­ta nollasummapelehin.

    Kan­nat­taa muis­taa myös että käy­tän­nös­sä lakia ei tar­vit­se nou­dat­taa, rit­tää ettei sen rik­ko­mi­ses­ta jää kiinni.

  52. Minul­le ei ole oikein val­jen­nut, mik­si lähin­nä työ­an­ta­ja­lei­rin jär­jes­tö­jen sika­ri­por­ras ajaa tätä elä­keiän koro­tus­ta kuin käär­met­tä pys­syyn, kun kui­ten­kin hei­dän jäse­nen­sä toi­mi­vat aivan päin­vas­toin sekä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti että työn­te­ki­jöi­tän­sä koh­taan? Jos toiss­saan halu­taan ihmis­ten jat­ka­van ansio­työs­sä pidem­pään, niin ensim­mäi­sek­si­hän pitää luo­da työ­mark­ki­noi­den raken­teet sel­lai­sik­si, että se oli­si kan­nat­ta­vaa sekä työ­nan­ta­jal­le että työn­te­ki­jäl­le. Tähän asti ei ole ollut mitään puhet­ta­kaan täl­läi­sis­ta teois­ta. Ensim­mäi­nen mie­leen tule­va uudis­tus oli­si, että työ­elä­ke­mak­sut kes­ki­tet­täi­siin sii­hen ajan­koh­taan ihmis­ten työ­uraa, jol­loin he ovat tuot­ta­vim­mil­laan eli vaik­ka 30–55 ikä­vuo­sien väliin. Toki eläk­keen pitäi­si kart­tua noi­den vuo­sien ulko­puo­lel­la­kin, mut­ta kaik­ki mak­sut kerät­täi­siin tuos­sa välis­sä. Nyt­hän työ­elä­ke­mak­su­jen pro­sent­ti nousee van­hem­mil­la, muis­taak­se­ni raja­vuo­det oli­vat 52 ja 63 vuotta.

    1. Työ­nan­ta­jat aja­vat elä­keiän nos­to, kos­ka se on heil­le edul­lis­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti samal­la kun kaik­kien työ­nan­ta­jien yksi­tyis­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­taa pyr­kiä vapaa­mat­kusa­jik­si. Tuo aja­tus elä­ke­mak­su­jen kes­kit­tä­mi­ses­tä par­hai­siin vuo­siin on ihan hyvä. Elä­ke­hän voi kart­tua, vaik­ka elä­ke­mak­su­ja ei mas­ket­tai­si, kos­ka mitä myö­hem­min elääk­keel­le menee, sitä vähem­män elä­ke­vuo­sia tulee.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­nan­ta­jat aja­vat elä­keiän nos­to, kos­ka se on heil­le edul­lis­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti samal­la kun kaik­kien työ­nan­ta­jien yksi­tyis­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­taa pyr­kiä vapaa­mat­kusa­jik­si. Tuo aja­tus elä­ke­mak­su­jen kes­kit­tä­mi­ses­tä par­hai­siin vuo­siin on ihan hyvä. Elä­ke­hän voi kart­tua, vaik­ka elä­ke­mak­su­ja ei mas­ket­tai­si, kos­ka mitä myö­hem­min elääk­keel­le menee, sitä vähem­män elä­ke­vuo­sia tulee.

    Joo, minun mie­les­tä­ni täs­sä eläk­keen super­kart­tu­mas­sa vii­meis­ten työ­vuo­sien aika­na ei ole mitään jär­keä. Se on yksi ele­ment­ti, jon­ka avul­la elä­ke­jär­jes­tel­mä edel­leen suo­sii kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja ja hyvä­tu­loi­sia, jot­ka yleen­sä työs­ken­te­le­vät van­hem­mik­si kevyem­mis­tä ja mie­lek­kääm­mis­tä töis­tä joh­tuen ja joil­la palk­ka on kor­kein juu­ri elä­ke­vuo­sien kyn­nyk­sel­lä. Eläk­keen pitäi­si kart­tua samal­la pro­sen­til­la koko työ­uran tulois­ta. On aivan yhtä arvo­kas­ta, että sai­raan­hoi­ta­ja, palo­mies tai put­ki­mies on töis­sä jo pari­kymp­pi­ses­tä alkaen, kun taas lää­kä­ri tai vir­ka­mies opis­ke­lee usein kol­mi­kymp­pi­sek­si asti, mut­ta jak­saa töis­sä ehkä pidem­pään pääl­le kuusi­kymp­pi­se­nä. Kai­ken lisäk­si eläk­keel­lä­oloai­ka on alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa tyy­pil­li­ses­ti lyhyem­pi var­hai­sem­mas­ta elä­köi­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta, kos­ka eli­ni­kä on lyhyem­pi (elin­ta­vat epä­ter­veel­li­sem­mät, huo­nom­pi ter­veys­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus ja käyt­tö). Lyhyem­pi eli­ni­kä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta suu­rem­paa kuor­mi­tus­ta jul­ki­sel­le ter­vey­den­huol­lol­le. Ter­vees­ti elä­nei­den van­hus­ten ikä­vuo­det välil­lä 90–100 tule­vat vähin­tään yhtä kal­liik­si kuin epä­ter­veel­li­sem­min elä­nei­den vii­mei­set 10 vuotta.

    On aivan sel­vää, että työ­uria pitää jat­kaa alus­ta, kes­kel­tä ja lopus­ta. Nii­den jat­ka­mi­nen lop­pu­pääs­tä mer­kit­see myös sitä, että yhteis­kun­nas­sa pitäi­si siir­tyä sel­lai­seen palk­kaus­mal­liin, että kor­keim­mat pal­kat ovat tyy­pil­li­ses­ti työ­uran kes­ki­vai­heil­la 50–60 vuo­ti­aa­na ja sen jäl­keen pal­kat alka­vat las­kea. Jär­jes­tel­mä pitää muut­taa täl­lai­sek­si myös niin sano­tuis­sa val­ko­kau­lus­töis­sä. Kon­kreet­ti­sem­min suo­ri­tus­pe­rus­tei­ses­sa tuo­tan­nol­li­sis­sa teh­tä­vis­sä näin tai­taa usein jo ollakin.

  54. Evert The Neve­Rest:
    “Työ­uraa jat­ka­vat lähes 100%:sti ihmi­set jot­ka ovat niin hel­pos­sa virassa/työssä että se voit­taa kotiolot.”

    Suu­rin osa var­maan jat­kai­si ilman superkarttumaakin. 

    Sys­tee­mi on vir­ka­mies­ten itsel­leen kek­si­mä. Ikä­li­sien pitäi­si riit­tää vaik­ka olen sitä miel­tä, että nekään eivät enää ole nykyaikaa.

    Tun­nen monia, jot­ka jat­ka­vat nime­no­maan saa­dak­seen koro­te­tuk­si hei­kok­si jää­nyt­tä elä­ket­tään, jot­kut jopa ter­vey­ten­sä uhalla.

    1. Moni on jää­nyt 30-vuo­ti­aa­na kotiin hoi­ta­maan lap­si­aan ja aut­ta­maan mies­tään ura­put­kes­sa. Vii­si­tois­ta vuot­ta myö­hem­min mies on löy­tä­nyt uuden ja nuo­rem­man, jol­loin yksin­huol­ta­ja­na jat­ka­va alkaa vas­ta ansai­ta itsel­leen elä­ket­tä. 63 vuo­den ikään men­nes­sä elä­ket­tä on kart­tu­nut noin 27 % pal­kas­ta, eli kol­men ton­nin pal­kas­ta jotain 800 euroa. Sii­nä, että eläk­keen voi mel­kein kak­sin­ker­tais­taa ole­mal­la täis­sä 68-vuo­ti­aak­si, ei minus­ta ole mitään väärää.
      Mones­sa maas­sa muu­ten avio­eron sat­tues­sa omai­suut­ta tasat­taes­sa tasa­taan myös kart­tu­nut eläke.

  55. Nuk­ku­Mat­ti: Joo, minun mie­les­tä­ni täs­sä eläk­keen super­kart­tu­mas­sa vii­meis­ten työ­vuo­sien aika­na ei ole mitään jär­keä. Se on yksi ele­ment­ti, jon­ka avul­la elä­ke­jär­jes­tel­mä edel­leen suo­sii kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja ja hyvä­tu­loi­sia, jot­ka yleen­sä työs­ken­te­le­vät van­hem­mik­si kevyem­mis­tä ja mie­lek­kääm­mis­tä töis­tä joh­tuen ja joil­la palk­ka on kor­kein juu­ri elä­ke­vuo­sien kyn­nyk­sel­lä. Eläk­keen pitäi­si kart­tua samal­la pro­sen­til­la koko työ­uran tulois­ta. On aivan yhtä arvo­kas­ta, että sai­raan­hoi­ta­ja, palo­mies tai put­ki­mies on töis­sä jo pari­kymp­pi­ses­tä alkaen, kun taas lää­kä­ri tai vir­ka­mies opis­ke­lee usein kol­mi­kymp­pi­sek­si asti, mut­ta jak­saa töis­sä ehkä pidem­pään pääl­le kuusi­kymp­pi­se­nä. Kai­ken lisäk­si eläk­keel­lä­oloai­ka on alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa tyy­pil­li­ses­ti lyhyem­pi var­hai­sem­mas­ta elä­köi­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta, kos­ka eli­ni­kä on lyhyem­pi (elin­ta­vat epä­ter­veel­li­sem­mät, huo­nom­pi ter­veys­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus ja käyt­tö). Lyhyem­pi eli­ni­kä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta suu­rem­paa kuor­mi­tus­ta jul­ki­sel­le ter­vey­den­huol­lol­le. Ter­vees­ti elä­nei­den van­hus­ten ikä­vuo­det välil­lä 90–100 tule­vat vähin­tään yhtä kal­liik­si kuin epä­ter­veel­li­sem­min elä­nei­den vii­mei­set 10 vuotta.

    On aivan sel­vää, että työ­uria pitää jat­kaa alus­ta, kes­kel­tä ja lopus­ta. Nii­den jat­ka­mi­nen lop­pu­pääs­tä mer­kit­see myös sitä, että yhteis­kun­nas­sa pitäi­si siir­tyä sel­lai­seen palk­kaus­mal­liin, että kor­keim­mat pal­kat ovat tyy­pil­li­ses­ti työ­uran kes­ki­vai­heil­la 50–60 vuo­ti­aa­na ja sen jäl­keen pal­kat alka­vat las­kea. Jär­jes­tel­mä pitää muut­taa täl­lai­sek­si myös niin sano­tuis­sa val­ko­kau­lus­töis­sä. Kon­kreet­ti­sem­min suo­ri­tus­pe­rus­tei­ses­sa tuo­tan­nol­li­sis­sa teh­tä­vis­sä näin tai­taa usein jo ollakin.

    On aivan selvää…”
    Kes­kus­te­lu työ­urien piden­tä­mi­ses­tä on “poh­ja­ton­ta” sik­si, että kukaan ei sano/ajattele, ken­ties edes tie­dä, mitä sil­lä tar­koi­te­taan. Miten työ­uran pituus mitataan?

    Kun nykyi­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä luo­tiin, tavoit­teek­si ase­tet­tiin muis­taak­se­ni vähin­tään 40 vuot­ta ansio­työ­tä välil­lä 23–65 vuot­ta. Vanhuus/työeläkkeelle pää­si 65-vuotiaana.
    Kuin­ka moneen ansio­työ­vuo­teen nykyi­set las­kel­mat perus­tu­vat? Onko tavoi­te edel­leen 40 vuotta/naama vai keskimäärin?
    Kun elä­ket­tä nykyi­sin ansait­see 18–67-vuotiaana, sii­nä on nor­maa­li­kan­sa­lai­sel­la varaa käyt­tää väle­jä las­ten­hoi­toon ja kou­lu­tuk­seen­kin. Jos on tul­lut nuo­re­na lor­vi­tuk­si, niin van­ha­na on mah­dol­li­suus jat­kaa — ja pitäi­si olla mah­dol­li­suus ker­ryt­tää elä­ket­tä jopa 70-vuo­ti­aak­si, jos tar­vit­see elä­ket­tä enem­män. Jos taas kat­soo eläk­keen ker­ty­män riit­tä­vän, voi vali­ta eläk­keen — ja jat­kaa töi­tä vapail­la mark­ki­noil­la sen ver­ran kuin huvit­taa tai tavoit­tee­naan hank­kia omai­suut­ta van­huu­den­tur­vak­seen. Voi myös vali­ta ihan muun tuön kuin sen, jol­la on var­si­nai­sen eläk­keen­sä ansain­nut. Yhteis­kun­nal­la pitäi­si vain olla kei­not verot­taa myös näi­tä lisätöitä.

    Tääl­lä vil­jel­lään kai­ken­lai­sia ole­tuk­sia sii­tä, mil­lai­sia (muut) ihmi­set ovat. No, asen­ne se on sekin.

    En muu­ten ymmär­rä, mitä jär­keä oli­si ker­ryt­tää elä­ket­tä enem­män ihmi­sen ruuh­ka­vuo­si­na, jol­loin on sekä las­ten elät­tä­mi­nen että asun­to­lai­no­jen mak­sut päällä.Kuka sitä ker­ty­mää mak­sai­si enem­män: itse vai työ­nan­ta­ja? Ja mit­kä oli­si­vat vaikutukset? 

    Sen sijaan olen jo kau­an ollut sitä miel­tä, että ikä­li­sä­jär­jes­tel­mä, joka semen­toi kor­keal­le, ansiot­ta, ruuh­ka­vuo­sien vaa­ti­muk­sis­ta vapau­tu­nei­den ikään­ty­vien ihmis­ten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäi­si ehdot­to­mas­ti pur­kaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kas­vut sai­si­vat perus­tua vain todel­li­seen, työ­nan­ta­jan yksi­löl­li­ses­ti totea­maan osaa­mi­seen, ahke­ruu­teen ja ansaintaan.

    1. En ymmär­rä tätä kat­ke­ruut­ta super­kart­tu­maa koh­taan. Tot­ta kai se suo­sii nii, joi­den ter­veys on hyvä, mut­ta onko se muil­ta pois, että he jat­ka­vat töis­sä pidem­pään, eivät­kä siir­ry gol­faa­maan heti 63-vuot­ta täy­tet­ty­ään? Vaik­ka super­kart­tu­ma nos­taa eläkettä/kk mel­ko pal­jon, se ei nos­ta eläkettä/elämä lähes­kään yhtä pal­jon, kos­ka jos jää eläk­keel­le 68-vuo­ti­aa­na, nos­taa elä­ket­tä vii­si vuot­ta vähem­män kuin jos oli­si jää­nyt eläk­keel­le 63-vuo­ti­aa­na? Vähän tuo koko­nais­lä­ke saa nous­ta­kin, kun on mak­sa­nut elä­ke­mak­su­ja vii­si vuot­ta pidempään.
      Mik­si hyvä­kun­toi­set pitäi­si savus­taa eläk­keel­le 63-vuotiaina?

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Tuo aja­tus elä­ke­mak­su­jen kes­kit­tä­mi­ses­tä par­hai­siin vuo­siin on ihan hyvä.

    Voit­ko Osmo vie­lä tar­ken­taa, että mik­si ajat­te­let näin?

    Eikö kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si, että elä­ke ker­tyi­si ja elä­ke­mak­su­ja mak­set­tai­siin tasai­ses­ti koko työ­uran tulois­ta, kuten yllä (ja myös monis­sa aiem­mis­sa kom­men­teis­sa­ni) esi­tin ja yri­tin myös perustella?

    Elä­köi­ty­mi­siän nos­ta­mi­nen eri­lai­sil­la kan­nus­ti­mil­la ei tule onnis­tu­maan eikä ole rei­lua. Teh­tyyn työ­uraan näh­den koh­tuut­to­maan suu­riin eläk­kei­siin pitää puut­tua, myös jo myön­net­tyi­hin sel­lai­siin, ja täy­teen eläk­kee­seen oikeut­ta­vaa elä­kei­kää pitää alkaa vähän ker­ras­saan nos­ta­maan. Niil­le, jot­ka eivät työ­elä­mäs­sä enää jak­sa, täy­tyy jär­jes­tää mah­dol­li­suuk­sien mukaan kun­tout­ta­vaa toi­min­taa ja vas­ta vii­mei­se­nä vaih­toeh­to­na riit­tä­vän elin­ta­son takaa­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke. Muil­le­kin aiem­pi elä­köi­ty­mi­nen voi­daan jät­tää edel­leen mah­dol­li­sek­si, mut­ta sen pitäi­si sit­ten näkyä tule­van eläk­keen tasos­sa. Jotain vas­taa­vaa tääl­lä on jo ehdo­tet­tu­kin. Tark­koi­hin euro­mää­riin tai ikä­vuo­siin en halua ottaa kan­taa, mut­ta perus­a­ja­tus hmoi­la­sen ideas­sa on hyvä:
    http://www.soininvaara.fi/2012/12/19/tyovoimapulaa-ei-tule/comment-page‑2/#comment-244029

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­nan­ta­jat aja­vat elä­keiän nos­to, kos­ka se on heil­le edul­lis­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti samal­la kun kaik­kien työ­nan­ta­jien yksi­tyis­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­taa pyr­kiä vapaamatkusajiksi. 

    Voi­sit­ko Osmo vähän sel­keyt­tää mää­ri­tel­mää­si “kol­lek­tii­vi­ses­ti edul­lis­ta”. Tar­koi­tat­ko niin yksin­ker­tais­ta asi­aa, että pitem­pi työ­ura luo muka­naan enem­män työ­tä etsi­viä ja sit­ten tämä suu­ren­tu­nut työ­voi­man tar­jon­ta kapi­ta­lis­min perus­tei­den mukai­ses­ti pudot­taa työn hin­taa. Eli täh­tää­kö työ­nan­ta­ja jat­ku­val­la työ­uran piden­nys­jur­pu­tuk­sel­la mie­les­tä­si työn hin­nan hal­pe­ne­mi­seen tai aina­kin työn hin­nan nousun hidas­ta­mi­seen (työn teki­jän pal­kan mataloittamiseen).

    1. Se, että työ­urien piden­ty­mi­nen on työ­nan­ta­jil­le kol­lek­tii­vi­ses­ti perus­tuu sii­hen veroas­teen alen­tu­mi­seen (enem­män mak­sa­jia, vähem­män tuon­siir­to­jen varas­sa elä­jiä). Jokai­sen yri­tyk­sen kan­nal­ta on jär­ke­vää, että muut pitä­vät työ­voi­man töis­sä 68-vuo­tiaik­si ja jokai­sen työ­nan­ta­jan kan­nal­ta on jär­ke­vää, ettei itse tee näin. Kaikk­kien kan­nal­ta on kui­ten­kin jär­ke­vää, että kaik­ki teke­vät näin. Sik­si työ­nan­ta­jien on jär­ke­vää ajaa hei­tä itse­ään sito­vaa normia.
      Me kaik­ki (mel­kein) hyväk­sym­me, että polii­si estää var­kauk­sia, vaik­ka se4 estää myös mei­tä itseäm­me varas­ta­mas­ta muhilta.

  58. Nuk­ku­Mat­ti: Joo, minun mie­les­tä­ni täs­sä eläk­keen super­kart­tu­mas­sa vii­meis­ten työ­vuo­sien aika­na ei ole mitään järkeä.
    ‘snip’

    Siis ei ole jär­keä kan­nus­taa ihmi­siä ole­maam pitem­pään työ­elä­mäs­sä, kun kaik­ki eivät kui­ten­kaan ole? Kaik­kia kos­ke­va pak­ko­työ ilmei­ses­ti vaih­toeh­dok­si? Mut­ta kuka kaik­ki työllistää?

    On myös muis­tet­ta­va super­kart­tu­man vas­ta­koh­ta eli kovat mii­nus­tuk­set, jos jää eläk­keel­le ennen hen­ki­lö­koh­tais­ta elä­kei­kää. Esi­mer­kik­si on sel­vä ero sii­nä, onko elä­ke 1500 €/kk vai 2500 €/kk.
    Otak­sun, että plus­sien ja mii­nus­ten on las­ket­tu ole­van tasapainossa.

  59. Pals­tal­la on esi­tet­ty mie­li­pi­tei­tä ns super­ker­ty­män jär­ke­vyy­des­tä ja muis­ta kei­nois­ta, saa­da työn­te­ki­jät jat­ka­maan työs­ken­ty­lyä alim­mai­sen elä­keiän saa­vut­ta­mi­sen jälkeen.

    Saa­vu­tet­tu­aan alim­man elä­keiän, työn­te­ki­jäl­lä on peri­aat­tees­sa eri­lai­sia mahdollisuuksia.Valintamahdollisuudet riip­pu­vat tie­tys­ti työ­nan­ta­jain asen­teis­ta­ja tarpeista.
    1)Hän voi jää­dä eläk­keel­le ja jat­kaa vapaa­her­ra­na lopun ikänsä.
    2) Hän voi jat­kaa enti­sis­sä töis­sä enti­sil­lä tuloil­la ja ker­ryt­tää super­ker­ty­mäl­lä tule­van eläk­keen­sä tasoa.
    3)Hän voi jää­dä eläk­keen­sä ja etsiä uuden työpaikan
    4) Hän voi jää­dä eläk­keel­le mut­ta jat­kaa uudel­la työ­so­pi­muk­sel­la enti­siä töi­tään enti­sen työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa enti­sil­lä työehdoilla.

    Työn­te­ki­jäl­le tapaus 4 on rahal­li­ses­ti yli­voi­mai­ses­ti edul­li­sin. Sen käyt­tä­mi­nen lie­nee lisään­ty­nyt vii­me aikoi­na mer­kit­tä­väs­ti. “Täy­si elä­ke” ja samaan aikaan “täy­si palk­ka” on hou­kut­te­le­va mah­dol­li­suus. Var­sin­kin Pk-yri­tys­ten toi­mi­hen­ki­löi­den pii­ris­sä “työn­te­koa eläk­keel­lä ole­mi­sen yhtey­des­sä” tun­nu­taan har­ras­tet­ta­van nopeas­ti laa­je­ne­vas­sa mitassa. 

    Haluai­sin kuul­la mie­li­pi­tei­tä täl­läi­sen toi­min­nan kuluis­ta ja seurauksista.

    1) Muut­tu­vat­ko työ­nan­ta­jan kulut joten­kin, jos palk­kaa enti­sen eläk­keel­lä ole­van työn­te­ki­jän­sö uudel­leen töi­hin? Työ­nan­ta­ja saa täten töt­tu­nut­ta työ­voi­maa, joka ei vält­tä­mät­tä vaa­di täyt­tä työ­viik­koa ja voi hel­pos­ti jous­taa muis­sa­kin asiois­sa. Ver­taus uuden työn­te­ki­jän palkkaamiseen.
    2)Onko Kelan tuo­tois­sa tai mitään eroa, jos työn­te­ki­jä on jo val­miik­si “elä­ke­läi­nen”?
    3)Miten kysei­nen toi­min­ta näkyy tilas­tois­sa? Pie­nen­tää­kö se elä­ke­läis­ten luku­mää­rää? Lisää­kö se työn­te­ki­jöi­den luku­mää­rää? Kir­ja­taan­ko kysei­set hen­ki­löt eläk­keel­le jää­neik­si heti alae­lä­keiän saa­vu­tet­tu­aan? Mer­kit­see­kö täl­läi­nen toi­min­ta sitä, että ylei­nen vaa­ti­mus pakol­li­sen elä­keiän nos­ta­mi­ses­ta työ­voi­ma­pu­lan takia saa pont­ta? Miten ole­te­aan tilas­to­jen nykyi­sin “valeh­te­le­van” kysei­sen toi­min­nan takia? Miten tilas­toin­tia oli­si syy­tä muuttaa?
    4)Onko täl­läi­nen toi­min­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta suo­ta­vaa? Voi­daan­ko täl­läis­tä “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta” menet­te­lyä pitää rei­lu­na mui­ta työn­te­ki­jöi­tä koh­taa? Pitäi­si­kö täl­läi­siä tyoso­pi­muk­sia kos­ke­via sään­tö­jä joten­kin muuttaa?

    1. Työ­eläk­kei­tä ei hal­lin­noi Kela vaan “yksi­tyi­set” työeläkeyhtiöt.
      Tuo eläk­keen ja pal­kan nos­ta­mi­nen saman­ai­kai­ses­ti lie­nee jär­jes­tel­män vir­he, var­sin­kin, kun se kar­tut­taa edel­leen elä­ket­tä, tosin ilman super­kart­tu­maa. Eivät elä­keyh­tiöt tätä mah­dol­li­suut­ta aina­kaan aktii­vi­ses­ti mark­ki­noi. On halut­tu mah­dol­li­suus teh­tä töi­tä vaan ei työ­tä eläk­keel­lä­kin. Samas­sa työs­sä samal­la pal­kal­la jat­ka­mi­nen ei ole ollut tar­koi­tus. Jokin hel­po­ti kier­ret­tä­vä este sii­hen kai on laitettukin.
      Elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le tämä intui­tii­vi­ses­ti tun­tuu sil­ti edul­li­sem­mal­ta kuin koko­naan eläk­keel­le jää­mi­nen, kos­ka elä­ke­mak­su on täys­mää­räi­nen, mut­ta mitään työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­kiä ei ole. En tosin ole tätä aktu­aa­reil­ta kysy­nyt. Nämä las­kel­mat voi­vat tuot­taa kai­ken­maa­il­man intui­tion vas­tai­sia yllä­tyk­siä. Jos hen­ki­lö ilman mitään työ­his­to­ri­aa aloit­tai­si työt 63-vuo­ti­aa­na ILMAN super­kat­tu­maa, tus­kin elä­keyh­tiö sii­tä pahas­tui­si. Työs­sä jat­ka­mi­nen eläk­keel­lä on elä­keyh­tiön kan­nal­ta sama asia.
      Nämä tilas­toi­daan eläk­keel­lä ole­vik­si, työs­sä käy­vik­si, joi­den luku­mää­rä kas­vaa. Näi­tä tilas­to­ja voi sit­ten tulos­taa miten halu­aa. Eläk­keel­lä ole­vik­si he kuu­lu­vat joka tapauk­ses­sa, mut­ta kyl­lä hei­dät las­ke­taan myö työllisyysasteeseen.
      Hoi­to­hen­ki­lö­koun­ta on toi­nen hen­ki­lös­tö­ryh­mä, joi­den kes­kuu­des­sa täl­lai­nen on yleistä.
      Kun palk­ka tulee eläk­keen pääl­le, sii­tä jou­tuu mak­sa­maan aika pal­jon veroa. Jut­ta Urpi­lai­nen kiittää. 

  60. Poh­jan Akka:

    snip’
    Sen sijaan olen jo kau­an ollut sitä miel­tä, että ikä­li­sä­jär­jes­tel­mä, joka semen­toi kor­keal­le, ansiot­ta, ruuh­ka­vuo­sien vaa­ti­muk­sis­ta vapau­tu­nei­den ikään­ty­vien ihmis­ten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäi­si ehdot­to­mas­ti pur­kaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kas­vut sai­si­vat perus­tua vain todel­li­seen, työ­nan­ta­jan yksi­löl­li­ses­ti totea­maan osaa­mi­seen, ahke­ruu­teen ja ansaintaan.

    Tämä on aivan tot­ta — ja sik­si ikä­li­siä ei tai­da mis­sään enää olla käytössä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Mones­sa maas­sa muu­ten avio­eron sat­tues­sa omai­suut­ta tasat­taes­sa tasa­taan myös kart­tu­nut eläke. 

    Näis­sä mais­sa ei hyvä­tu­loi­sen kan­na­ta men­nä naimisiin.

  62. TimoT:
    Ensim­mäi­nen mie­leen tule­va uudis­tus oli­si, että työ­elä­ke­mak­sut kes­ki­tet­täi­siin sii­hen ajan­koh­taan ihmis­ten työ­uraa, jol­loin he ovat tuot­ta­vim­mil­laan eli vaik­ka 30–55 ikä­vuo­sien väliin. 

    Tämä­hän kan­nus­tai­si myös työ­nan­ta­jia pitä­mään ikään­ty­nei­tä töis­sä, kos­ka ikään­ty­nei­den työs­sä­pi­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set ale­ni­si­vat vaik­ka palk­ka oli­si­kin kor­keam­pi kuin nuo­ren työntekijän.

  63. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:

    1) Muut­tu­vat­ko työ­nan­ta­jan kulut joten­kin, jos palk­kaa enti­sen eläk­keel­lä ole­van työn­te­ki­jän­sö uudel­leen töi­hin? Työ­nan­ta­ja saa täten töt­tu­nut­ta työ­voi­maa, joka ei vält­tä­mät­tä vaa­di täyt­tä työ­viik­koa ja voi hel­pos­ti jous­taa muis­sa­kin asiois­sa. Ver­taus uuden työn­te­ki­jän palkkaamiseen.
    2)Onko Kelan tuo­tois­sa tai mitään eroa, jos työn­te­ki­jä on jo val­miik­si “elä­ke­läi­nen”?
    3)Miten kysei­nen toi­min­ta näkyy tilas­tois­sa? Pie­nen­tää­kö se elä­ke­läis­ten luku­mää­rää? Lisää­kö se työn­te­ki­jöi­den luku­mää­rää? Kir­ja­taan­ko kysei­set hen­ki­löt eläk­keel­le jää­neik­si heti alae­lä­keiän saa­vu­tet­tu­aan? Mer­kit­see­kö täl­läi­nen toi­min­ta sitä, että ylei­nen vaa­ti­mus pakol­li­sen elä­keiän nos­ta­mi­ses­ta työ­voi­ma­pu­lan takia saa pont­ta? Miten ole­te­aan tilas­to­jen nykyi­sin “valeh­te­le­van” kysei­sen toi­min­nan takia? Miten tilas­toin­tia oli­si syy­tä muuttaa?
    4)Onko täl­läi­nen toi­min­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta suo­ta­vaa? Voi­daan­ko täl­läis­tä “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta” menet­te­lyä pitää rei­lu­na mui­ta työn­te­ki­jöi­tä koh­taa? Pitäi­si­kö täl­läi­siä tyoso­pi­muk­sia kos­ke­via sään­tö­jä joten­kin muuttaa?

    Eläk­keel­lä jo ole­vas­ta eri tar­vit­se enää mak­saa tyel-mak­su­ja. Sääs­tö on yhteen­sä luok­kaa 26–28 %, siis hir­veän mnerkittävä.
    Vas­taa­vas­ti elä­ke­läi­sen vero­tus on kova. Samas­ta vajaan 3000 euron kuu­kausi­tu­los­ta, mis­tä työs­sä käy­vä poi­ka mak­saa palk­kaen­nak­koa 19 %, isän eläk­kees­tä menee 26 %, ja työs­sä jat­ka­mi­sen lisä­tu­los­ta 33 %.

    Työn teko eläk­keel­lä lisän­nee työl­lis­ten mää­rää, ja sehän näkyy uusim­mas­sa­kin alan tilas­to­uu­ti­ses­sa. Osa-aikae­lä­ke­läin­kin kir­jat­ta­neen eläkeläiseksi.

    Jokai­nen las­kee, mikä kan­nat­taa. Valin­nan­va­paus on hyvä olla ole­mas­sa. Se lisää tyytyväisyyttä.

    Mikä on rei­lua? Rei­luus­kes­kus­te­luun tulee yhä vah­vem­min kysy­mys terveydestä.
    Nykyi­sen tut­ki­tun tie­don mukaan ter­veys on val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta oma tie­toi­nen tai tie­dos­ta­ma­ton valin­ta: kun syöt oikein (pitää tie­tää, mikä on oikein) ja lii­kut tar­peek­si paljon/istut tar­pee­ki vähän, pysyt ter­vee­nä ja pys­tyt jat­ka­maan töis­sä vir­ke­ää elä­mää ja elä­kei­kää naut­tien las­ten­las­ten kehittymisestä…

    1. Eläåk­keel­lä ole­vas­ta, alle 68-vuo­ti­aas­ta pitää minun ymmär6ääkseni mak­saa tyel-elä­ke. vas­ta 68 vuo­den ikä lopet­taa tämän velvollisuuden.

  64. Poh­jan Akka: Eläk­keel­lä jo ole­vas­ta eri tar­vit­se enää mak­saa tyel-mak­su­ja. Sääs­tö on yhteen­sä luok­kaa 26–28 %, siis hir­veän mnerkittävä.
    Vas­taa­vas­ti elä­ke­läi­sen vero­tus on kova. Samas­ta vajaan 3000 euron kuu­kausi­tu­los­ta, mis­tä työs­sä käy­vä poi­ka mak­saa palk­kaen­nak­koa 19 %, isän eläk­kees­tä menee 26 %, ja työs­sä jat­ka­mi­sen lisä­tu­los­ta 33 %.

    Työn teko eläk­keel­lä lisän­nee työl­lis­ten mää­rää, ja sehän näkyy uusim­mas­sa­kin alan tilas­to­uu­ti­ses­sa. Osa-aikae­lä­ke­läin­kin kir­jat­ta­neen eläkeläiseksi.

    Jokai­nen las­kee, mikä kan­nat­taa. Valin­nan­va­paus on hyvä olla ole­mas­sa. Se lisää tyytyväisyyttä.

    Mikä on rei­lua? Rei­luus­kes­kus­te­luun tulee yhä vah­vem­min kysy­mys terveydestä.
    Nykyi­sen tut­ki­tun tie­don mukaan ter­veys on val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta oma tie­toi­nen tai tie­dos­ta­ma­ton valin­ta: kun syöt oikein (pitää tie­tää, mikä on oikein) ja lii­kut tar­peek­si paljon/istut tar­pee­ki vähän, pysyt ter­vee­nä ja pys­tyt jat­ka­maan töis­sä vir­ke­ää elä­mää ja elä­kei­kää naut­tien las­ten­las­ten kehittymisestä…

    Kor­jaus: Samas­ta vajaan 30 000 euron vuositulosta…

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ymmär­rä tätä kat­ke­ruut­ta super­kart­tu­maa kohtaan.

    Hyvä on, kyl­lä se super­kart­tu­ma on var­maan parem­pi kuin ei mitään. Ehkä kat­ke­ruus syn­tyy­kin enem­män koko­nai­suu­des­ta kuin juu­ri täs­tä super­kart­tu­mas­ta, jol­la lie­nee myös hyviä vai­ku­tuk­sia, kuten kom­men­tis­sa­si kirjoitit.

    Olen useis­sa kom­men­teis­sa­ni sekä tähän kir­joi­tuk­seen että aiem­paan kir­joi­tuk­see­si “Työ­voi­ma­pu­laa ei tule” yrit­tä­nyt tuo­da esiin näke­myk­siä­ni elä­ke­jär­jes­tel­män piir­teis­tä, jot­ka suo­si­vat hyvä­tu­loi­sia ja kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja, ja nime­no­maan niin, että mak­su­mie­hik­si pan­naan tule­vat suku­pol­vet ja pie­ni­tu­loi­set (joil­la monil­la voi olla pit­kä työ­ura mut­ta lyhyt elä­mä ja pie­ni elä­ke). Pahim­pia epä­koh­tia ovat taka­vuo­si­na myön­ne­tyt ruh­ti­naal­li­sen suu­ret eläk­keet, jot­ka eivät ole koh­tuul­li­sia saa­jien­sa työ­uran pituu­teen tai hei­dän (ja työ­nan­ta­jien­sa) mak­sa­miin elä­ke­mak­sui­hin­sa näh­den. Eläk­keen suu­ruu­teen näyt­tää vai­kut­ta­neen enem­män ne ase­mat, jois­sa he ovat olleet juu­ri eläk­keel­le jäädessään.

    Et ole Osmo juu­ri kom­men­toi­nut näi­tä näke­myk­siä­ni. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la mie­li­pi­tei­tä­si tästä.

  66. Jär­jes­tel­mää pitäi­si muut­taa niin, että myös yksi­tyi­sen yri­tyk­sen etu, ja myös yksi­tyi­sen työn­te­ki­jän etu, oli­si sama kuin kol­lek­tii­vi­nen etu. Muu­ten työ­urien piden­tä­mi­nen jää puhei­den tasol­le. Tähän pääs­tään joko kepil­lä (elä­kei­kien nos­to) tai pork­ka­nal­la, niin että yri­tys­ten kan­nat­tai­si pitää van­hem­pia­kin työn­te­ki­jöi­tä. Minus­ta jäl­kim­mäis­tä­kin kan­nat­tai­si kokeil­la. Pakol­la on sel­lai­nen tai­pu­mus, että sii­tä aina etsi­tään por­saan­rei­kiä (esim. sai­ra­se­läk­keel­le siirtyminen).
    Kotiäi­tien ja ‑isen elä­ke­tur­va pitäi­si ehdot­to­mas­ti jo ihmi­soi­keus­syis­tä saa­da kun­toon. Eli sinä aika­na, jona toi­nen puo­li­sois­ta on kotia hoi­ta­mas­sa, työs­sä­käy­vän puo­li­son elä­ke­kart­tu­ma jaet­tai­siin tasan puo­li­soi­den kes­ken kuten per­heen elät­tä­mi­nen­kin tuo­na aika­na tapah­tuu. Tuo elä­ke­sääs­tö­jen las­ke­mi­nen omai­suu­teen ei tai­da onnis­tua Suo­mes­sa, kos­ka sääs­töt eivät mene hen­ki­lö­koh­tai­sel­le tilille.

  67. Nykyi­sin omis­ta­jat ovat kas­vot­to­mia ins­ti­tu­tio­naa­li­sia sijoit­ta­jia, jot­ka eivät tun­ne muu­ta kuin kvar­taa­lin tuottovaatimuksensa. 

    Suu­ri osa näis­tä “kas­vot­to­mis­ta” sijoit­ta­jis­ta on elä­keyh­tiöi­tä, eli tuon rahan kas­vot on sinä ja minä, kaik­ki tule­vat eläkkeensaajat.

    Täs­sä on iso osa ongel­maa — meil­lä ei ole sanan­val­taa elä­ke­ra­ho­jemm­me käyt­töön, joten elä­keyh­tiöt mene­vät hel­poim­man kaut­ta — aset­ta­vat vain tuot­to­vaa­ti­muk­sen omis­ta­mil­leen sijoituksille.

    Toi­vot­ta­vas­ti vie­lä jos­kus anne­taan ihmis­ten vali­ta oma elä­keyh­tiön­sä — mut­ta ehkä se on lii­an mark­ki­na­li­be­raa­lia sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­seen suomeen.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo eläk­keen ja pal­kan nos­ta­mi­nen saman­ai­kai­ses­ti lie­nee jär­jes­tel­män vir­he, var­sin­kin, kun se kar­tut­taa edel­leen elä­ket­tä, tosin ilman super­kart­tu­maa. Eivät elä­keyh­tiöt tätä mah­dol­li­suut­ta aina­kaan aktii­vi­ses­ti mark­ki­noi. On halut­tu mah­dol­li­suus teh­tä töi­tä vaan ei työ­tä eläk­keel­lä­kin. Samas­sa työs­sä samal­la pal­kal­la jat­ka­mi­nen ei ole ollut tar­koi­tus. Jokin hel­po­ti kier­ret­tä­vä este sii­hen kai on laitettukin. 

    Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus jää­dä van­huuse­läk­keel­le 63–68 vuo­den iän täyt­tä­mis­tä seu­raa­van kalen­te­ri­kuu­kau­den alus­ta, var­hen­ne­tul­le van­huuse­läk­keel­le 62 vuot­ta täy­tet­ty­ään tai lykä­tyl­le van­huuse­läk­keel­le 68 vuo­den iän täyt­tä­mis­tä seu­raa­van kalen­te­ri­kuu­kau­den jäl­keen. Van­huuse­läk­keen ja var­hen­ne­tun van­huuse­läk­keen myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, ettei työn­te­ki­jä enää ole sii­nä työ­suh­tees­sa, jos­ta hän jää eläk­keel­le”, Työn­te­ki­jän elä­ke­la­ki, 2006/395, 11§

    Hel­pos­ti kier­ret­tä­vä kai tuo on ? Ero­aa tors­tai­na, elä­ke­pa­pe­rit vetä­mään per­jan­tai­na ja maa­nan­tai­na työ­suh­de sol­mi­taan uudel­leen enti­sin ehdoin…

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ymmär­rä tätä kat­ke­ruut­ta super­kart­tu­maa koh­taan. Tot­ta kai se suo­sii nii, joi­den ter­veys on hyvä, mut­ta onko se muil­ta pois, että he jat­ka­vat töis­sä pidem­pään, eivät­kä siir­ry gol­faa­maan heti 63-vuot­ta täy­tet­ty­ään? Vaik­ka super­kart­tu­ma nos­taa eläkettä/kk mel­ko pal­jon, se ei nos­ta eläkettä/elämä lähes­kään yhtä pal­jon, kos­ka jos jää eläk­keel­le 68-vuo­ti­aa­na, nos­taa elä­ket­tä vii­si vuot­ta vähem­män kuin jos oli­si jää­nyt eläk­keel­le 63-vuo­ti­aa­na? Vähän tuo koko­nais­lä­ke saa nous­ta­kin, kun on mak­sa­nut elä­ke­mak­su­ja vii­si vuot­ta pidempään.
    Mik­si hyvä­kun­toi­set pitäi­si savus­taa eläk­keel­le 63-vuotiaina?

    Super­kart­tu­ma ei ole ainoa kei­no piden­tää työ­uria. Oikeu­den­mu­kai­sem­pi kei­no oli­si käyt­tää lyk­käys­ko­ro­tus­ta. Täl­löin ker­ty­nyt elä­ke kas­vaa ker­toi­mel­la k kun työ­uraa jat­ke­taan iäs­tä x ikään x+1. Vakuu­tus­ma­te­maa­ti­kot var­mas­ti osaa­vat las­kea ker­toi­mel­le k aktu­aa­ri­ses­ti neut­raa­lin arvon. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä kan­nus­tai­si myös nii­tä ihmi­siä jat­ka­maan työ­uraan­sa, joi­den palk­ka työ­uran lop­pu­puo­lel­la ei ole kovin kor­kea. Super­kart­tu­ma aiheut­taa kat­ke­ruut­ta, kos­ka se yksim­ker­tai­ses­ti on epäoikeudenmukainen.

    1. Lyk­käys­kor­vaus oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin super­kart­tu­ma, kos­ka se pal­kit­si­si lyk­käyk­ses­tä, vaik­ka oli­si siir­ty­nyt hel­pom­piin ja vähä­palk­kai­sem­piin hom­miin. Tuos­ta super­kart­tu­mas­ta yli puo­let on perus­tel­tua lyk­käys­tä ja vain pie­ni osa kart­tu­nei­ta elä­ke­mak­su­ja. Sen lyk­käys­osan pitäi­si olla yhtä suu­ri sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko vii­mei­si­nä vuo­si­na ansaitsee,

  70. OS: “On sinän­sä jär­ke­vää, että suu­ret työ­nan­ta­jat ovat vas­tuus­sa hen­ki­lö­kun­tan­sa sai­rause­läk­keis­tä, sil­lä se moti­voi pitä­mään hyvää huol­ta työvoimasta.”

    Tapio: “Taka­vuo­si­na ikäih­mis­ten työl­li­syy­teen vai­kut­ti sel­lai­nen lain­sää­dän­nön eri­koi­suus, että suu­ret yri­tyk­set jou­tui­vat mak­sa­maan itse työn­te­ki­jän työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen, jos hän tuli työ­ky­vyt­tö­mäk­si ennen vahuuse­lä­kei­kää. Idea­na oli, että yri­tyk­set pitäi­si­vät parem­min huol­ta ikään­ty­vis­tä pal­kol­li­sis­taan, mut­ta lop­pu­tu­los oli, että heis­tä pyrit­tiin eroon ellei­vät he olleet kor­vaa­mat­to­mia. En tie­dä, onko tämä eri­koi­suus edel­leen voi­mas­sa, mut­ta aikoi­naan se vähen­si yli 45 vuo­tiai­den palk­kaa­mis­ta suu­riin yrityksiin.”

    Näyt­täi­si ole­van niin (googlaa­mal­la “työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­mak­su”), että iso­jen työ­nan­ta­jien osal­ta sys­tee­mi ottaa mak­su­jen mää­räy­ty­mi­ses­sä huo­mioon työn­te­ki­jöi­den ikä­ra­ken­teen ja toteu­tu­neet työ­ky­vyt­tö­myys­ta­pauk­set. Sen ei siis pitäi­si hai­ta­ta van­hem­pien työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mis­ta ja sen pitäi­si kan­nus­taa pitä­mään huol­ta työn­te­ki­jöis­tä. Huo­no­kun­tois­ten työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­sen hyvit­tä­mis­tä tähän ei ilmei­ses­ti kuulu.

    Sys­tee­mi rasit­taa vain suu­ria yri­tyk­siä (ene­ne­väs­ti vajaan 2 MEUR palk­ka­sum­mas­ta alkaen). Pie­nil­lä mak­sut ovat kiin­teät ja pie­nem­mät. Mik­si­kä­hän näin on? Tämä osal­taan demo­ti­voi yri­tys­ten kas­vua, mitä pitäi­si edis­tää, kos­ka suu­ret yri­tyk­set ovat kes­ki­mää­rin tuot­ta­vam­pia kuin pienet.

    1. Sen ei siis pitäi­si hai­ta­ta van­hem­pien työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mis­ta ja sen pitäi­si kan­nus­taa pitä­mään huol­ta työn­te­ki­jöis­tä. Huo­no­kun­tois­ten työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­sen hyvit­tä­mis­tä tähän ei ilmei­ses­ti kuulu.

      Ei pitäi­si hai­ta­ta, mut­ta haittaa.

  71. Poh­jan Akka: Sen sijaan olen jo kau­an ollut sitä miel­tä, että ikä­li­sä­jär­jes­tel­mä, joka semen­toi kor­keal­le, ansiot­ta, ruuh­ka­vuo­sien vaa­ti­muk­sis­ta vapau­tu­nei­den ikään­ty­vien ihmis­ten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäi­si ehdot­to­mas­ti pur­kaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kas­vut sai­si­vat perus­tua vain todel­li­seen, työ­nan­ta­jan yksi­löl­li­ses­ti totea­maan osaa­mi­seen, ahke­ruu­teen ja ansaintaan.

    Luo­kan­opet­ta­jan haluai­sin tie­tää, miten tuot­ta­vuu­te­ni mää­ri­tel­lään. Pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat vaa­ti­mat­to­mia ja ilman ikä­li­sä­jär­jes­tel­mää, joka sekin on san­gen vaa­ti­ma­ton, ei luo­kan­opet­ta­jak­si ryh­ty­mi­ses­sä ole talou­del­li­ses­ti mitään järkeä.

  72. Tämä töi­den teko eläk­keel­lä tun­tui­si luon­te­vim­mal­ta. Tosin sii­hen ei kai­kil­la ole mah­dol­li­suut­ta, mut­ta joil­la on, sitä tuli­si kannustaa.

    Nyt on aika sel­vää, että naa­miot on tul­lut rii­sut­tua. Sel­ko­kie­li­nen vies­ti on sel­vä: Van­huk­set _eivät_ ole miten­kään arvok­kai­ta. He ovat rasi­te ja taak­ka, jois­ta soi­si pääs­tä­vän eroon mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Paras elä­ke­läi­nen on kuol­lut elä­ke­läi­nen. Jos he kui­ten­kin keh­taa­vat jat­kaa elä­mis­tä, on heil­tä aina­kin rahat otet­ta­va pois. Täs­tä ovat yhtä miel­tä oikeis­to ja vasem­mis­to. Oikeis­to halu­aa rahat yri­tys­ten voit­toi­hin, ja vasem­mis­to halu­aa ne maa­il­man­pa­ran­nus­pro­jek­tei­hin, mut­ta jul­ki­lausut­tu tavoi­te on molem­mil­la sama. Olkaa siis rehel­li­siä edes, ja lopet­ta­kaa ne juhlapuheet.

  73. Olin itse työ­pai­kas­sa, jos­sa nuor­ten kes­ki-ikäis­ten muo­dos­ta­ma klik­ki savus­ti viit­tä vuot­ta ennen elä­kei­kää esi­mie­hen­sä sivu­rai­teel­le. Esi­mies ker­toi myö­hem­min kah­den kes­ken, ettei hänen anta­mi­aan työ­teh­tä­viä toteu­tet­tu, jätet­tiin roik­ku­maan vain. 

    En ollut niin lähel­lä, että oli­sin tämän näh­nyt, herä­sin vas­ta kun minua pyy­det­tiin osal­lis­tu­maan oman esi­mie­hen ulos savus­ta­mi­seen. Se mis­sä asia minul­le asti näkyi, oli se miten van­hem­mis­ta puhut­tiin ja hei­dän ole­mi­sel­leen ja jutuil­leen nau­ret­tiin, pil­kal­li­ses­ti, väheksyen.

    Kerä­sin kimp­sut ja kamp­sut ja läh­din itse niin pian kuin kykenin.

  74. Työt­tö­myy­se­lä­ke­put­kien käyt­tö hen­ki­lös­tö­hal­lin­nan väli­nee­nä yhdis­tet­ty­nä mer­kit­tä­vän osaan työn­te­ki­jöi­den omas­ta halus­ta jää­dä jo 59 v. eläk­keel­le, joh­taa senio­rien puut­tu­mi­seen yli 60 vuo­tiais­ta. Eikö työ­an­ta­jien käyt­täy­ty­mi­seen irti­sa­noa lähes sys­te­maat­ti­ses­ti ikään­ty­neet työn­te­ki­jät ole käy­tet­tä­vis­sä pait­si Var­tiai­sen mark­ki­noi­ma Ruot­sin mal­li eli pork­ka­na, jos­sa ikäih­mi­sil­tä alen­ne­taan palk­kaa myös toi­nen­kin pork­ka­na, jos­sa voi­tai­siin puut­tua esim. yri­tyk­sen mak­sa­miin senio­ri­työn­te­ki­jöi­den työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sui­hin? Yri­tys voi­si saa­da hou­kut­te­le­van vero­hel­po­tuk­sen, mikä­li se työl­lis­tää ikäih­mi­sen sen luon­nol­li­seen 68 v van­huuse­lä­kei­kään saak­ka. EK voi­si täs­tä esi­tyk­ses­tä ilah­tua. Vas­taa­vas­ti pal­jon kep­piä tuli­si, mikä­li yri­tys irti­sa­noo hen­ki­lön super­kart­tu­ma-ajal­la. Yri­tyk­sel­le oli­si edul­lis­ta työl­lis­tää senio­ri olkoon­kin, että työ­pa­nos on vähän hei­kom­pi. Täl­löin vas­taan­tu­loa tar­vit­tai­siin myös ay-lii­toil­ta senio­rei­den pal­ka­na­se­tan­nas­sa. Luu­len, että tämän läpi­me­no voi kui­ten­kin osoit­tau­tua mah­dot­to­mak­si, sen osoit­taa Var­tiai­sen saa­ma kri­tiik­ki. Syy­nä tähän on, että työ­nan­ta­jien ja pal­kan­saa­jien välis­tä luot­ta­mus­ta ei ole, että työ­nan­ta­jat oikeas­ti työl­lis­täi­si­vät senio­rit, vaan työ­nan­ta­jat vain ulos­mit­tai­si­vat sen­kin saa­man­sa vero­hyö­dyn. Sik­si näi­tä esi­tyk­siä pitää ay-liik­kees­sä vas­tus­taa! Mikä­li kaik­ki toi­mi­si, niin toi­min­ta­ta­pa joh­tai­si kui­ten­kin sii­hen, että työ­urat var­mas­ti pite­ni­si­vät lop­pu­pääs­tä, joka oli tah­to­ti­la — vai mitä Osmo?

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Sen lyk­käys­osan pitäi­si olla yhtä suu­ri sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko vii­mei­si­nä vuo­si­na ansaitsee,

    Niin pitäi­si, mut­ta näin ei kui­ten­kaan tai­da olla. Sen kyl­lä vali­tet­ta­vas­ti huo­maa, että min­kä tyyp­pi­sen työ­his­to­rian omaa­va poruk­ka on nämä Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­män sään­nöt laatinut. 

    Surul­li­sin­ta täs­sä on, että jär­jes­tel­mä syven­tää tuloe­ro­ja vie­lä työ­uran jäl­keen­kin, eli jär­jes­tel­män laa­ti­jat ovat kah­lin­neet tule­vat­kin suku­pol­vet mak­sa­maan suu­rim­mat kym­me­nyk­set niil­le, joil­la jo muu­ten­kin eni­ten on.

  76. Samu­li K.: Luo­kan­opet­ta­jan haluai­sin tie­tää, miten tuot­ta­vuu­te­ni mää­ri­tel­lään. Pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat vaa­ti­mat­to­mia ja ilman ikä­li­sä­jär­jes­tel­mää, joka sekin on san­gen vaa­ti­ma­ton, ei luo­kan­opet­ta­jak­si ryh­ty­mi­ses­sä ole talou­del­li­ses­ti mitään järkeä.

    Kou­lu­tusa­lo­ja lähel­tä seu­ran­nee­na ja itse­kin opet­ta­nee­na on pak­ko sanoa, että opet­ta­ja ansait­see ikä­li­sää vain sii­hen asti, kun kas­va­tus­tai­dot kehit­ty­vät mak­si­miin­sa. (Toi­set eivät muu­ten opi koskaan).
    Infor­maa­tio­tek­no­lo­gian ja auto­maa­tion käyt­töö­no­tos­sa tuli eri­tyi­ses­ti vas­taan opet­ta­jien kyvyt­tö­myys ottaa vas­taan uut­ta niin perus­kou­lun kuin amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen­kin puo­lel­la. Niin­pä olem­me nii­den käy­tös­sä pal­jon jäl­jes­sä mones­ta maas­ta, edelleen.
    Käly­ni oli luo­kao­pet­ta­ja, yhtä pit­käl­lä kou­lu­tuk­sel­la kuin minä yksi­tyi­sel­lä alal­la. Ver­ta­sim­me ker­ran ihan avoi­mes­ti teh­dyt työ­tun­nit. Hän teki sil­loin fak­ti­ses­ti 70 päi­vää vuo­des­sa vähem­män töi­tä kuin minä, suun­nil­leen samal­la pal­kal­la, myö­hem­min, kun ruti­noi­tui, vie­lä vähem­mäl­lä työllä.

    Mie­les­tä­ni jokai­sen, joka mari­see työs­tään ja pal­kas­taan, etuoi­keuk­sis­taan täs­sä hyvin­voi­vas­sa maas­sa, sopii hyvin kokeil­la jota­kin parem­paa. mihin poys­tyy. Täs­tä tulee jopa hil­jal­leen ns. elä­män ja kuo­le­man kysy­mys, kun­han maa­il­man myl­ler­rys jat­kuu ja yhä useam­mat vaa­ti­vat itsel­leen samaa kuin hyvinvointisuomalaiset.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eläåk­keel­lä ole­vas­ta, alle 68-vuo­ti­aas­ta pitää minun ymmär6ääkseni mak­saa tyel-elä­ke. vas­ta 68 vuo­den ikä lopet­taa tämän velvollisuuden.

    Mik­si pitää, kun elä­ke­hän ei enää kartu?

  78. kkk: Super­kart­tu­ma ei ole ainoa kei­no piden­tää työ­uria. Oikeu­den­mu­kai­sem­pi kei­no oli­si käyt­tää lyk­käys­ko­ro­tus­ta. Täl­löin ker­ty­nyt elä­ke kas­vaa ker­toi­mel­la k kun työ­uraa jat­ke­taan iäs­tä x ikään x+1. Vakuu­tus­ma­te­maa­ti­kot var­mas­ti osaa­vat las­kea ker­toi­mel­le k aktu­aa­ri­ses­ti neut­raa­lin arvon. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä kan­nus­tai­si myös nii­tä ihmi­siä jat­ka­maan työ­uraan­sa, joi­den palk­ka työ­uran lop­pu­puo­lel­la ei ole kovin kor­kea. Super­kart­tu­ma aiheut­taa kat­ke­ruut­ta, kos­ka se yksim­ker­tai­ses­ti on epäoikeudenmukainen.

    Epäi­le­mät­tä täl­lai­nen ker­roin voi­tai­siin las­kea — ja sen vai­ku­tus oli­si sama kuin par­ja­tul­la superkarttumalla.

    Ja elä­ket­tä ei las­ke­ta vii­mei­ses­tä pal­kas­ta, vaan koko työ­uran ansiois­ta, joten sil­lä, saa­ko lop­puai­koi­na pie­nem­pää vai suu­rem­paa palk­kaa, ei ole kovin suur­ta vai­ku­tus­ta eläk­keen suuruuteen.
    Niin että mikä­hän se super­kart­tu­man epä­oi­keu­den­mu­kai­suus on?

    1. Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia pal­kas­ta. Jos palk­ka on vii­mei­si­nä vuo­si­ma mata­la, super­kart­tu­ma tuot­taa vähän, vaik­ka aiem­pi­na liha­vi­na vuo­si­na han­kit­tu kor­keah­ko elä­ke lykkäytyy.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lyk­käys­kor­vaus oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin super­kart­tu­ma, kos­ka se pal­kit­si­si lyk­käyk­ses­tä, vaik­ka oli­si siir­ty­nyt hel­pom­piin ja vähä­palk­kai­sem­piin hommiin.
    ‘snip’

    Super­kart­tu­ma tekee juu­ri sen saman.

  80. Tsek:
    ‘snip’
    Hel­pos­ti kier­ret­tä­vä kai tuo on? Ero­aa tors­tai­na, elä­ke­pa­pe­rit vetä­mään per­jan­tai­na ja maa­nan­tai­na työ­suh­de sol­mi­taan uudel­leen enti­sin ehdoin…

    Hel­pos­ti ja hel­pos­ti… vai­keus on saa­da työ­nan­ta­ja alle­kir­joit­ta­maan tuo sopi­mus. Useim­mat ovat iloi­sia pääs­tes­sään eroon ja pal­ka­tes­saan nuo­ren tilalle.
    (Eikä se elä­ke­pää­tös noin nopeas­ti tule)

  81. Kyl­lä raken­teel­li­ses­sa työt­tö­myy­des­sä pitää myös ottaa huo­mioon se, että min­ne nii­tä uusia työ­paik­ko­ja syn­tyy ja mis­tä ne poistuvat.

    Nykyi­sin työ­pai­ko­ja syn­tyy suu­rek­si osak­si jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja nii­tä pois­tuu vientisektorilta.

    Kai­kil­le pitää olla sel­vää, että tämä on vää­rä suun­ta, sil­lä asian pitäi­si olla juu­ri päinvastoin!

    Jos tämä tren­di ei kään­ny, tulee lun­ta tupaan…

    Sep­po Korppoo
    Vien­tiy­rit­tä­jä, joka perään­kuu­lut­taa työl­lis­tä­mis­kyn­nyk­sen alentamista.

  82. Miten­käs oli­si, jos tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä teh­tä­vät palk­ka- ja väen­vä­hen­nyk­set pitäi­si aina teh­dä huipulta?

  83. Voi­tais­ko miet­tiä sel­lais­ta mal­lia, että pakol­li­nen työ­elä­ke­mak­su päät­tyi­si 63-vuo­ti­aa­na. Eläk­keel­le voi­si jää­dä halu­tes­saan sil­loin tai myö­hem­min. Myö­hem­min eläk­keel­le jää­vil­le mak­set­tai­siin sit­ten kart­tu­ma­na näil­tä vuo­sil­ta ainoas­taan lyk­käys­kor­vaus? Näin van­hem­pi työn­te­ki­jä tuli­si työ­nan­ta­jal­le n. 17 % hal­vem­mak­si ja työn­te­ki­jäl­le­kin jäi­si n. 6,5 % enem­män käteen. Työn­te­ki­jä sit­ten voi­si vaik­ka omal­la kus­tan­nuk­sel­laan vapaa­eh­toi­ses­ti kar­tut­taa elä­ket­tään, jos kat­soo sen tarpeelliseksi.

  84. Palo­mie­hien, sii­voo­jien yms. fyy­si­ses­ti kulut­ta­vien ammat­tien koh­dal­la Var­tiai­sen vaa­ti­muk­ses­sa ikään­ty­vien palk­ko­jen alen­ta­mi­ses­ta voi olla jotain jär­keä. 63-vuo­tiail­la ns. “hen­ki­sen” työn teki­jöil­lä työ­te­ho ei ole ongel­ma. Itse vies­tin­nän ammat­ti­lai­se­na teen 58-vuo­ti­aa­na parem­paa vies­tin­tää kuin kos­kaan ennen, ja pys­ty pai­na­maan yli 80:n tun­nin työ­viik­ko­ja aivan sii­nä mis­sä nuo­rem­pa­na­kin. Kel­paan pät­kä­hom­miin itse­näi­se­nä kon­sult­ti­na, mut­ta ei minua kyl­lä kukaan täs­sä iäs­sä palk­kaa työsuhteeseen.

    On jär­je­tön­tä vaa­tia elä­kei­kien korot­ta­mi­sia samal­la kun meil­lä on pal­jon asen­teel­li­sia ja raken­teel­li­sia teki­jöi­tä jot­ka hait­taa­vat kes­ki-ikäis­ten työl­lis­ty­mis­tä. Soi­nin­vaa­ra toi aivan oikein esil­le ris­kin, jon­ka työn­te­ki­jän työ­ky­vyt­tö­myys aiheut­taa yri­tyk­sel­le. Jos täl­lai­sia ris­ke­jä lau­ke­aa esim. muu­ta­ma peräk­käin, kes­ki­suu­ri yri­tys voi olla pol­vil­laan per heti erään­ty­vien työ­nan­ta­jan vas­tui­den kanssa. 

    Nämä työ­ky­vyt­tö­myys­vas­tuut oli­si­vat aina­kin yksi asia, jol­le val­tio­val­ta voi­si teh­dä jotain. Siis mik­sei mitään ole tehty!!???

    Soi­nin­vaa­ra on täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa osu­nut aika lähel­le nau­lan kan­taa — niin kuin aika usein muul­loin­kin. Mik­sei­vät nämä osu­mat kos­kaan näy sii­nä mitä hal­li­tus tekee, tai edes sii­nä, mitä Vih­reä Liit­to ajaa?

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia pal­kas­ta. Jos palk­ka on vii­mei­si­nä vuo­si­ma mata­la, super­kart­tu­ma tuot­taa vähän, vaik­ka aiem­pi­na liha­vi­na vuo­si­na han­kit­tu kor­keah­ko elä­ke lykkäytyy.

    Eipä sit­ten ihme, että Var­tiai­nen ei saa­nut tapu­tuk­sia. Kuka­han tuon­kin sään­nön on keksinyt?

  86. TimoT:

    Voi­tais­ko miet­tiä sel­lais­ta mal­lia, että pakol­li­nen työ­elä­ke­mak­su päät­tyi­si 63-vuo­ti­aa­na. Eläk­keel­le voi­si jää­dä halu­tes­saan sil­loin tai myö­hem­min. Myö­hem­min eläk­keel­le jää­vil­le mak­set­tai­siin sit­ten kart­tu­ma­na näil­tä vuo­sil­ta ainoas­taan lyk­käys­kor­vaus? Näin van­hem­pi työn­te­ki­jä tuli­si työ­nan­ta­jal­le n. 17 % hal­vem­mak­si ja työn­te­ki­jäl­le­kin jäi­si n. 6,5 % enem­män käteen.

    Ei sen­tään, jätät huo­mioon otta­mat­ta, että työn­te­ki­jän elä­ke­mak­su on vero­vä­hen­nys­kel­poi­nen (las­kee siis vero­tet­ta­vaa tuloa).

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­jär­jes­tel­män sään­nöt kek­si­tään kolmikannassa.

    Joo, tämä se onkin se suu­rin vir­he. Jos hal­li­tus ja edus­kun­ta uskal­tai­si­vat ottaa sen val­lan, joka niil­le vii­me kädes­sä kuu­luu, niin se oli­si ensim­mäi­nen askel oike­aan suun­taan. Yhdes­sä täs­sä kui­ten­kin kan­ne­taan työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen huo­no­jen pää­tös­ten seu­rauk­set, ja edus­kun­nan vas­tuul­la asiat lop­pu­jen lopuk­si ovat.

    Ongel­ma­na lie­nee, että kak­si suu­rin­ta nyt­kin hal­li­tuk­ses­sa ole­vaa puo­luet­ta ovat lii­an tii­viis­ti työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen talutusnuorassa.

    Juha­na Var­tiai­sel­ta var­maan löy­tyy mie­li­pi­de tähän­kin. Kan­nat­tai­si kysyä hänel­tä. Hän voi­nee vah­vis­taa, että Ruot­sis­sa hal­li­tus ja edus­kun­ta eivät ole niin avut­to­mia haas­tei­den edes­sä kuin Suo­mes­sa, vaan tar­vit­taes­sa myös työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le näy­te­tään kaa­pin paik­ka, jos yhtei­nen etu sitä vaatii.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia pal­kas­ta. Jos palk­ka on vii­mei­si­nä vuo­si­ma mata­la, super­kart­tu­ma tuot­taa vähän, vaik­ka aiem­pi­na liha­vi­na vuo­si­na han­kit­tu kor­keah­ko elä­ke lykkäytyy.

    Kevan sivuil­ta:
    “Eläk­kee­si kart­tuu kai­kis­ta 18–68 ikä­vuo­den välil­lä saa­mis­ta­si työansioista.
    Eläk­kee­si karttuu
    — 1,5 % vuo­sian­sios­ta 18–52-vuotiaana
    — 1,9 % vuo­sian­sios­ta 53–62-vuotiaana (2 % ennen vuot­ta 1950 syntyneille)
    — 4,5 % vuo­sian­sios­ta 63–67-vuotiaana.”

    Ja aluk­si siis super­kart­tu­ma oli epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kun se oli niin suu­ri — ja nyt se on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kun se on niin pieni. ???
    Vai­kea kyl­lä kek­siä, mis­tä se las­ket­tai­siin, jos ei vuosiansiosta.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ymmär­rä tätä kat­ke­ruut­ta super­kart­tu­maa koh­taan. Tot­ta kai se suo­sii nii, joi­den ter­veys on hyvä, mut­ta onko se muil­ta pois, että he jat­ka­vat töis­sä pidem­pään, eivät­kä siir­ry gol­faa­maan heti 63-vuot­ta täy­tet­ty­ään? Vaik­ka super­kart­tu­ma nos­taa eläkettä/kk mel­ko pal­jon, se ei nos­ta eläkettä/elämä lähes­kään yhtä pal­jon, kos­ka jos jää eläk­keel­le 68-vuo­ti­aa­na, nos­taa elä­ket­tä vii­si vuot­ta vähem­män kuin jos oli­si jää­nyt eläk­keel­le 63-vuo­ti­aa­na? Vähän tuo koko­nais­lä­ke saa nous­ta­kin, kun on mak­sa­nut elä­ke­mak­su­ja vii­si vuot­ta pidempään.
    Mik­si hyvä­kun­toi­set pitäi­si savus­taa eläk­keel­le 63-vuotiaina?

    Vie­tim­me vai­mo­ni kans­sa Jou­lun Tal­lin­nan kyl­py­läs­sä. Suu­rin osa siel­lä olleis­ta oli suo­ma­lai­sia elä­ke­läi­siä. Kes­kus­te­lin lai­val­la ja kyl­py­läs­sä lukuis­ten elä­ke­läis­ten kans­sa. Kaik­ki duu­na­ri­taus­tai­set (nos­tu­rin­kul­jet­ta­ja, rek­ka­mies, kir­ves­mies, rau­doit­ta­ja, ele­ment­tia­sen­ta­ja, lai­va­hit­sa­ri) oli­vat alle 60-vuo­tiai­na työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le jääneitä.

    Vir­ka­mies- ja toi­mi­hen­ki­lö­taus­tai­set jut­tu­ka­ve­ri­ni (opet­ta­ja, yli­tar­kas­ta­ja, myyn­ti­pääl­lik­kö, toi­mit­ta­ja ja kor­jaa­mo­pääl­lik­kö) oli­vat jää­neet eläk­keel­le heti laki­sää­tei­sen elä­keiän saavutettuaan.

    Käsi­tyk­se­ni sii­tä, että elä­keiän pakol­li­nen nos­ta­mi­nen eikä nyt voi­mas­sa ole­va super­kart­tu­ma (4,5 %/v) ole rat­kai­su­ja työ­urien piden­tä­mi­seen, vah­vis­tui. Super­kart­tu­maa voi­vat jää­dä naut­ti­maan vain sel­lai­set, lähin­nä jul­ki­sen sek­to­rin joh­ta­vat vir­ka­mie­het, jot­ka voi­vat itse päät­tää oman työn­sä sisäl­lös­tä ja aika­tau­lut­ta­mi­ses­ta. Näi­den kes­kei­sim­piin töi­hin kuu­luu työ­ryh­mis­sä, semi­naa­reis­sa ja kan­sain­vä­li­sis­sä kongres­seis­sa istu­mi­nen (rapor­tit laa­ti­vat mukaan ote­tut nuo­ret virkamiehet).

    Itse kuu­lun vii­mek­si mai­nit­se­maa­ni jouk­koon, mut­ta super­kart­tu­ma ei kiin­nos­ta­nut. Arvos­tan enem­män lep­pois­tu­mis­ta. Ja voi­han mat­ko­ja teh­dä eläk­keel­lä­kin eikä tar­vit­se istua pakol­li­sis­sa tilaisuuksissa.

    Yri­tys­joh­ta­jien sopi­muk­siin useim­mi­ten kuu­luu 55–60 vuo­den elä­kei­kä, jon­ka työ­elä­ke­mak­sua mak­sa­vat pal­kan­saa­jat kus­tan­ta­vat. Kan­san­edus­ta­jil­la­kin ja hei­dän suo­ja­työ­pai­koil­laan on laki­sää­tei­set, duu­na­rei­ta alem­mat eläkeiät.

    Tähän glo­ba­li­soi­tu­neen kvart­taa­li­ta­lou­den maa­il­maan pitäi­si kehit­tää aivan mui­ta rat­kai­su­ja kuin nyt esil­lä olleet talous­kas­vun, tuot­ta­vuu­den ja elä­keiän nos­ta­mi­nen. On aivan mie­le­tön­tä, että maa­il­man eliit­ti len­tää muu­ta­man vuo­den välein ilmas­to­ko­kouk­siin, jois­sa enem­män tai vähem­män päte­vien asian­tun­ti­joi­den joh­dol­la päi­vi­tel­lään ympä­ris­tön ja ilman saas­tu­mis­ta ja kau­pal­lis­taan asia pääs­tö­kau­poil­la. Nämä maa­pal­lon ja ihmi­sen ikää piden­tä­vät ”kes­tä­vän kehi­tyk­sen” rat­kai­sut jätän vii­saam­pien pohdittavaksi.

  90. Rai­mo K: Kevan sivuilta:
    “Eläk­kee­si kart­tuu kai­kis­ta 18–68 ikä­vuo­den välil­lä saa­mis­ta­si työansioista.
    Eläk­kee­si karttuu
    — 1,5 % vuo­sian­sios­ta 18–52-vuotiaana
    — 1,9 % vuo­sian­sios­ta 53–62-vuotiaana (2 % ennen vuot­ta 1950 syntyneille)
    — 4,5 % vuo­sian­sios­ta 63–67-vuotiaana.”

    Ja aluk­si siis super­kart­tu­ma oli epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kun se oli niin suu­ri – ja nyt se on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kun se on niin pieni. ???
    Vai­kea kyl­lä kek­siä, mis­tä se las­ket­tai­siin, jos ei vuosiansiosta.

    Super­kart­tu­man vaih­toeh­to on lyk­käys­ko­ro­tus, joka tar­koit­taa sitä että aikai­sem­mal­ta työ­his­to­rial­ta ker­ty­nyt elä­ke ker­ro­taan jol­lain ker­toi­mel­la k kun eläk­keel­le­siir­ty­mis­tä lykä­tään vuo­del­la. Tämä lyk­käys­ko­ro­tus kom­pen­soi yhden vuo­den elä­ke­tu­lo­jen mene­tys­tä, joka seu­raa elä­köi­ty­mi­sen lyk­kään­ty­mi­ses­tä. Super­kart­tu­ma kom­pen­soi tämän mene­tyk­sen vain jos työ­uran lopun vuo­sian­siot ovat riit­tä­vän kor­kea suh­tees­sa aikai­sem­min ker­ty­nee­seen eläkkeeseen.

  91. Miten ihmees­sä pisa-kan­sa­lai­set saa­daan aivo­pes­tyä niin tyh­mik­si, että eivät yksin­ker­tai­ses­ti omaa kan­sa­lais­tai­toa kuin­ka las­kea oma elä­ke­ker­ty­män­sä — kul­la­kin elä­män­sä het­kel­lä ja tule­vai­suu­des­sa — lähem­pä­nä eläkeikäänsä.

    No onhan noi­ta web­bi­las­ku­rei­ta jo vaik­ka kuin eri taho­jen sivuil­la run­saas­ti (mm. Kela, sos­sut). Mut­ta elä­keyh­tiöt eivät ole — kai­ke­ti vie­lä hom­maan ryh­ty­neet l. tuot­ta­maan sivuil­len­sa las­ku­rei­ta, joil­la kan­sa­lai­set tar­kis­tai­si­vat eläk­keit­ten­sä tasoja.

  92. Ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den pal­kan­alen­ta­mi­nen pel­käs­tään iän perus­tel­la on type­rin­tä mitä Var­tiai­nen on tähän men­nes­sä keksinyt.

    Oikeas­sa työ­elä­mäs­sä pal­kaa todel­la­kin alennetaan,mutta se ei perus­tu ikään vaan teh­tä­vien muu­tok­seen tai työn­te­ki­jöi­den yhden­ver­tai­seen koh­te­luun eikä näil­lä asioil­la ole mitään teke­mis­tä iän kanssa.

    Olen teh­nyt noi­ta pal­kan­alen­nu­ki­sia 90-luvul­ta läh­tien .Ne ovat perus­tu­neet sii­hen, että enti­nen teh­tä­vä on muut­tu­nut alem­paan vaa­ti­vuus­luok­kaan kuuluvaksi.

    Toi­nen ylei­nen perus­te on ollut työn­te­ki­jöi­den yhden­ver­tai­nen koh­te­lu eli kun yksiköitä/yhtiöitä on yhdis­tel­ty niin palk­ka­ra­ken­teet ovat olleet eri­lai­sia ja palk­kae­rot suu­ria ja eivät ole vas­tan­neet ihmis­ten tuottavuuseroja.

    Mut­ta type­rin­tä oli­si men­nä las­ke­maan palk­kaa hen­ki­löl­tä, joka jää eläk­keel­le parin kol­men vuo­den kuluessa. 

    Se aina­kin takaa tuot­ta­vuu­den las­kun ja työhaluttomuuden.

    Pal­kan­alen­nus ei lii­ty ikään vaan työs­sä tapah­tu­viin muu­tok­siin ja on aivan nykyi­sen työ­lain­sää­dän­nön mukainen.

    Riip­puu esi­mies­työs­tä, miten sitä sovelletaan

    Täy­tyy ihme­tel­lä Var­tiais­ta , hän on n 60 hen­gen kokois­ne yksi­kön esi­mies , mut­ta ei hal­lit­se työ­elä­män peli­sään­tö­jä eikä ilmei­ses­ti osaa toi­mia esimiehenä.

    1. Onko lii­an van­ha vai­vau­tu­nut sel­vit­tä­mään nitä Juha­na Var­tiai­nen on esit­tä­nyt vaan omak­si ilok­seen­ko hän menee väit­tä­mään val­heel­li­ses­ti, että tämä oli­si esit­tä­nyt kaa­va­mais­ta alen­nus­ta iän perusteella.

  93. Nuk­ku­Mat­ti: Joo, tämä se onkin se suu­rin vir­he. Jos hal­li­tus ja edus­kun­ta uskal­tai­si­vat ottaa sen val­lan, joka niil­le vii­me kädes­sä kuu­luu, niin se oli­si ensim­mäi­nen askel oike­aan suun­taan. Yhdes­sä täs­sä kui­ten­kin kan­ne­taan työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen huo­no­jen pää­tös­ten seu­rauk­set, ja edus­kun­nan vas­tuul­la asiat lop­pu­jen lopuk­si ovat.

    Ongel­ma­na lie­nee, että kak­si suu­rin­ta nyt­kin hal­li­tuk­ses­sa ole­vaa puo­luet­ta ovat lii­an tii­viis­ti työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen talutusnuorassa.

    Juha­na Var­tiai­sel­ta var­maan löy­tyy mie­li­pi­de tähän­kin. Kan­nat­tai­si kysyä hänel­tä. Hän voi­nee vah­vis­taa, että Ruot­sis­sa­hal­li­tus ja edus­kun­ta eivät ole niin avut­to­mia haas­tei­den edes­sä kuin Suo­mes­sa, vaan tar­vit­taes­sa myös työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le näy­te­tään kaa­pin paik­ka, jos yhtei­nen etu sitä vaatii.

    Ruot­sis­sa työ­so­pi­mus­lain­sää­dän­tö on tiu­kem­pi kuin Suo­mes­sa ja mää­rää mm irtisanomisjärjestyksen.

    Samoin Ruo­tis­sa työn­te­ki­jöil­lä on laa­ja myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus, joten työn­te­ki­jät voi­vat vai­kut­taa yri­tys­joh­don päätöksiin.

  94. Elä­ke­sys­tee­mis­sä on mm sel­lai­nen raken­ne­vi­ka että sii­nä on lii­kaa väli­kä­siä ja mui­ta hyö­dyn­saa­jia kuin elä­ke­läi­set. Kun rahat ker­ran on annet­tu pois näil­le onne­non­ki­joil­le, on lap­sel­lis­ta luul­la että he mie­lel­lään mak­se­li­si­vat nii­tä takaisin.

  95. Nyt tai­si taas tul­la raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä lisää kun STX:n ris­tei­li­jä­ti­laus meni Ranskaan.Varmaan rans­ka­lai­set “nou­dat­ti­vat” samo­ja EU:n peri­aat­tei­ta kuin Suo­mi. Laivanrakentajat/metallimiehet työl­lis­ty­vät mel­ko huo­nos­ti työ­paik­ko­jen mene­tyk­sen jäl­keen, onnek­si nyt vie­lä töi­tä riit­tää edel­lis­ten tilaus­ten poh­jal­ta jon­kin aikaa. Jos Saa­ri­kan­kaan puheet pitä­vät paik­kan­sa, sii­nä meni 20000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Huo­les­tut­taa tämä teol­li­suus­työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen Suo­mes­ta. Tääl­lä heh­ku­te­taan Rovio­ta ja muu­ta vas­taa­vaa peli­teol­li­suut­ta, vaik­ka ne työl­lis­tä­vät ja tuot­ta­vat mel­ko vähän. Muis­taak­se­ni yksi kar­ton­ki­ko­ne tuot­taa vii­den Rovion ver­ran, hyvä niin­kin tietysti.

  96. Rai­mo K:
    Vai­kea kyl­lä kek­siä, mis­tä se las­ket­tai­siin, jos ei vuosiansiosta. 

    Ker­ty­nee­seen eläk­kee­seen suh­teu­tet­tu­na. Sii­tä­hän kor­vaus (siis pää­osin) mak­se­taan, että luo­vut elä­köi­ty­mis­tä siir­tä­mäl­lä jokais­ta lyk­käys­kuu­kaut­ta koh­den pysy­väs­ti yhdes­tä kuu­kau­des­ta, jol­le sinul­le mak­set­tai­siin elä­ket­tä (olet­taen, ettei elä­köi­ty­mi­sen lyk­kää­mi­nen (kausaa­li­ses­ti) lyk­kää myös sinun kuo­lin­päi­vää­si — sanoi­sin, että toden­nä­köi­ses­ti ei).

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko lii­an van­ha vai­vau­tu­nut sel­vit­tä­mään nitä Juha­na Var­tiai­nen on esit­tä­nyt vaan omak­si ilok­seen­ko hän menee väit­tä­mään val­heel­li­ses­ti, että tämä oli­si esit­tä­nyt kaa­va­mais­ta alen­nus­ta iän perusteella.

    Nykyis­ten sään­nös­ten ja käy­tän­tö­jen mukaan voi­daan ikään­ty­neen palk­kaa alen­taa, jos tuot­ta­vuus laskee.

    Jos tuot­ta­vuus las­kee niin alas ettei suo­ri­te vas­taa enää koh­tuul­lis­ta tasoa niin työ­so­pi­muk­sen voi purkaa

    Samoin jos hen­ki­lö sai­ras­tuu pys­väs­ti eikä kyke­ne enää työ­hön­sä niin työ­so­pi­muk­sen voi purkaa

    Suo­ri­te-ja pro­vi­sio­palk­kai­sil­la palk­ka on sidot­tu suo­raan aikaansaannoksiin

    Tulos­palk­kauk­sen pii­ris­sä ole­vat­kin ovat aina­kin rajoi­te­tus­ti sidot­tu tuottavuuteen.

    Kun jo nyt voi­daan toi­mia siten, että palk­kaa voi­daan alen­taa tar­vit­taes­sa tai työ­so­pi­muk­sen voi jopa pur­kaa niin eihän ole enää mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin siir­tyä mekaa­ni­seen alentamiseen.

    Se toi­nen vaih­toeh­to on tie­tys­ti, että ao hen­ki­lö ei tun­ne työ­elä­mää vaik­ka leik­kii­kin esimiestä ??

  98. Kään­tyy­kö hyvin­voin­ti tosi­aan kas­vuun palk­ko­ja las­ke­mal­la ja työ­ai­kaa piden­tä­mäl­lä? Työt­tö­myy­sas­te on muu­ten­kin nousus­sa jon­ka lisäk­si tee­te­tään sato­ja tuhan­sia työ­tun­te­ja ilmais­ta “työ­har­joit­te­lua”.

    EK:n pro­pa­gan­dis­teil­ta on unoh­tu­nut mai­ni­ta, että Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa on mei­tä kor­keam­pi palk­ka­ta­so ja sil­ti juu­ri noil­la mail­la pyyh­kii hyvin. Ete­lä-Euroop­paa­kaan eivät huo­not pal­kat ole pelastaneet.

    Siir­tyy­hän alen­tu­nut työ­voi­ma­kus­tan­nus toki suo­raan yri­tys­ten kat­tei­siin, mikä lie­nee EK:n tavoi­te­kin. Työt­tö­myy­sas­te ei hei­tä yleen­sä juu­ri huoleta.

  99. Itse asias­sa duu­na­rin ja val­ko­kau­lus­köy­hän palk­ka kehi­tys on jo sidot­tu ikään.

    Kor­keim­mil­laan kes­ki­mää­räi­nen palk­ka on 40–49-vuoden iäs­sä, sen jäl­keen se las­kee iän noustessa.

    Kor­kea­kou­lu­te­tuil­la palk­ka nousee aina 69-ikä­vuo­teen saakka.
    Kun kor­kea­kou­lu­te­tut pää­osin työs­ken­te­le­vät jul­ki­sel­la sek­to­ril­lä niin ongel­ma on enem­män­kin jul­ki­sen sek­to­rin johtamisjärjestelmissä.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

  100. a_l:

    Siir­tyy­hän alen­tu­nut työ­voi­ma­kus­tan­nus toki suo­raan yri­tys­ten kat­tei­siin, mikä lie­nee EK:n tavoi­te­kin. Työt­tö­myy­sas­te ei hei­tä yleen­sä juu­ri huoleta.

    Näin­hän se on, mut­ta ei tuo työt­tö­myy­sas­te vali­tet­ta­vas­ti näy­tä huo­let­ta­van kyl­lä mui­ta­kaan osa­puo­lia tuos­sa niin sano­tus­sa kolmikannassa.

    Minua kyl­lä ihme­tyt­tää Suo­men poliit­ti­sen ja talou­del­li­sen elii­tin piit­taa­mat­to­muus ja yhteis­vas­tuun puu­te. Toi­vot­ta­vas­ti Soi­nin­vaa­ra on huo­man­nut, että hal­vaan­tu­nei­ta din­osau­ruk­sia löy­tyy lähem­pää­kin kuin Atlan­tin takaa tai EU:sta.

  101. Lii­an van­ha:
    Itse asias­sa duu­na­rin ja val­ko­kau­lus­köy­hän palk­ka kehi­tys on jo sidot­tu ikään.

    Kor­keim­mil­laan kes­ki­mää­räi­nen palk­ka on 40–49-vuoden iäs­sä, sen jäl­keen se las­kee iän noustessa. 

    Se, että vuon­na 2010 60-vuo­ti­aan palk­ka oli alem­pi kuin 40-vuo­ti­aan, ei vie­lä tar­koi­ta, että sen 60-vuo­ti­aan palk­ka oli­si vuon­na 1990 ollut parem­pi kuin nyt, tai nykyi­sen 40-vuo­ti­aan palk­ka tuli­si las­ke­maan seu­raa­vien 20 vuo­den aikana.

  102. Taas jul­kais­tiin yksi tuo­re uuti­nen, joka edel­leen vah­vis­taa käsi­tyk­se­ni suo­ma­lai­sen elä­ke­jär­jes­tel­män täy­del­li­ses­tä epäoikeudenmukaisuudesta:

    http://www.hs.fi/talous/Hyv%C3%A4tuloisimmat+lesket+saavat+erikoisl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin+tulot/a1305556500909

    Kuten olen edel­lä toden­nut lukui­sis­sa kom­men­teis­sa­ni tähän Osmon kir­joi­tuk­seen ja aiem­paan kir­joi­tuk­seen “Työ­voi­ma­pu­laa ei tule”, on elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä niin pal­jon epä­koh­tia, että ei sii­tä pie­nil­lä vii­lauk­sil­la saa talou­del­li­ses­ti ja eet­ti­ses­ti kestävää. 

    Oli­si moraa­li­ses­ti oikein ja koh­tuul­lis­ta, että koko jär­jes­tel­mä pan­tai­siin uusik­si ja samal­la uudel­leen arvioi­tai­siin myös kaik­kein suu­rim­mat jo myön­ne­tyt elä­ke-etuu­det. Mal­lia jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­seen voi­si kat­soa esi­mer­kik­si Ruot­sis­ta. Mal­lik­si saat­tai­si kel­va­ta muu­ta­ma muu­kin maa (Sveit­si, Uusi-See­lan­ti, Japa­ni, Hol­lan­ti), jos­kin täy­tyy sanoa, että näi­den mai­den jär­jes­tel­miä en tar­kem­min tunne.

  103. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    ‘snip’
    No onhan noi­ta web­bi­las­ku­rei­ta jo vaik­ka kuin eri taho­jen sivuil­la run­saas­ti (mm. Kela, sos­sut). Mut­ta elä­keyh­tiöt eivät ole – kai­ke­ti vie­lä hom­maan ryh­ty­neet l. tuot­ta­maan sivuil­len­sa las­ku­rei­ta, joil­la kan­sa­lai­set tar­kis­tai­si­vat eläk­keit­ten­sä tasoja.

    Aina­kin Keval­la on:
    http://www.keva.fi/fi/elakkeet/omatelaketietosi/Kelan_elakearviolaskuri_ja_palvelussuhderekisteriote/Sivut/Default.aspx

    Ehkä arv. tek­nik­ko ei ole vai­vau­tu­nut tarkistamaan?

  104. Ris­to: Ker­ty­nee­seen eläk­kee­seen suh­teu­tet­tu­na. Sii­tä­hän kor­vaus (siis pää­osin) mak­se­taan, että luo­vut elä­köi­ty­mis­tä siir­tä­mäl­lä jokais­ta lyk­käys­kuu­kaut­ta koh­den pysy­väs­ti yhdes­tä kuu­kau­des­ta, jol­le sinul­le mak­set­tai­siin elä­ket­tä (olet­taen, ettei elä­köi­ty­mi­sen lyk­kää­mi­nen (kausaa­li­ses­ti) lyk­kää myös sinun kuo­lin­päi­vää­si – sanoi­sin, että toden­nä­köi­ses­ti ei).

    Ehkä, mut­ta jo pelk­kä työs­ken­te­ly ker­ryt­tää elä­ket­tä ja super­kart­tu­ma ker­ryt­tää sitä lisää.

    Ja jos oli­si esi­te­tyn kal­tai­nen yli­mää­räi­nen ‘bonus’, sen rahoi­tus oli­si muil­ta pois.
    (Ja jos ao. itse rahoit­tai­si sen, mikä bonus se sil­loin olisi?)

  105. Itse asias­sa lyk­käys­kor­vaus­kin on ole­mas­sa, Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen sivuilta:
    “Jos työn­te­ki­jä lyk­kää van­huuse­läk­keel­le siir­ty­mis­tä yli 68 vuo­den iän täyt­tä­mi­sen, eläk­kee­seen lisä­tään lyk­käys­ko­ro­tus sitä seu­raa­van kalen­te­ri­kuu­kau­den alus­ta, jona työn­te­ki­jä täyt­tää 68 vuot­ta. Koro­tus on 0,4 pro­sent­tia eläk­kees­tä jokai­sel­ta lyk­käy­ty­neel­tä kuukaudelta.”

    Siis 0,4% per kuu­kausi eli 4,8% per vuosi.
    Ja super­kart­tu­ma on vain 4,5% per vuo­si (vuo­sian­sios­ta) — niin että onhan se lyk­käys­ko­ro­tus­kin las­ket­tu ja edul­li­sem­pi se oli­si — mut­ta oli­si­ko niin pal­jon edul­li­sem­pi, että sil­lä oli­si merkitystä?

  106. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Kun kor­kea­kou­lu­te­tut pää­osin työs­ken­te­le­vät jul­ki­sel­la sek­to­ril­lä niin ongel­ma on enem­män­kin jul­ki­sen sek­to­rin johtamisjärjestelmissä.
    ‘snip’

    Niin että pää­osin työs­ke­te­le­vät? Sehän on hyvä, ei ongelma. 😉

  107. Ris­to:
    Ker­ty­nee­seen eläk­kee­seen suh­teu­tet­tu­na. Sii­tä­hän kor­vaus (siis pää­osin) mak­se­taan, että luo­vut elä­köi­ty­mis­tä siir­tä­mäl­lä jokais­ta lyk­käys­kuu­kaut­ta koh­den pysy­väs­ti yhdes­tä kuu­kau­des­ta, jol­le sinul­le mak­set­tai­siin elä­ket­tä (olet­taen, ettei elä­köi­ty­mi­sen lyk­kää­mi­nen (kausaa­li­ses­ti) lyk­kää myös sinun kuo­lin­päi­vää­si – sanoi­sin, että toden­nä­köi­ses­ti ei).

    Vähän samaan tapaan voi­si sit­ten vaa­tia, että jo nuo­rem­pa­na sai­si alen­nus­ta elä­ke­mak­sus­ta, jos luo­pui­si elä­ke-etuu­des­taan. Nuo­rem­mil­la ei vain ole mah­dol­li­suut­ta valita 😉

  108. Voi­si­ko Osmo tai joku muu luvut hal­lit­se­va ava­ta minul­le elä­ke­jär­jes­tel­män kou­ke­roi­ta, ja ker­toa mis­sä koh­din teen las­ku­vir­heen vai onko las­kel­mie­ni jär­kyt­tä­vä tulos kai­kes­sa kar­meu­des­saan totta?

    Yri­tän selit­tää aja­tuk­se­ni esi­mer­kin muo­dos­sa: Val­taa­pi­tä­vän puo­lu­een nuo­ri aktii­vi, 40-luvun lopul­la syn­ty­nyt tek­nik­ko pää­see puo­lue­kir­jal­laan jul­ki­sel­le sek­to­ril­le leik­ki­töi­hin vuon­na 1972. Totut­tuun tapaan ava­taan vir­ka ennen­kuin ale­taan kek­si­mään viran alle jotain kivaa puu­has­te­lua. Tätä edel­tää lyhyt ja epä­on­nis­tu­nut kokei­lu avoi­mel­la sek­to­ril­la työn­joh­to­teh­tä­vis­sä, mut­ta onnek­si poliit­ti­nen enem­mis­tö­dik­ta­tuu­ri toi­mii pelas­tus­ren­kaa­na ja takaa eli­ni­käi­sen virkasuhteen.
    Sii­tä tähän päi­vään: Osas­ton­joh­ta­jan vakans­sis­sa vuo­si­kym­me­net viet­tä­nyt tek­nik­kom­me lähes­tyy elä­kei­kää. Vaik­ka hän on tai­ta­va­na esi­mie­he­nä dele­goi­nut ihan kaik­ki vähäi­set työn­sä muil­le jo kym­me­niä vuo­sia sit­ten, suu­ri edes­sä ole­va elä­män­muu­tos pelot­taa. Elä­män­laa­tu las­kee mer­kit­tä­väs­ti kun viih­tyi­sät ja moder­nit työ­ti­lat kii­reet­tö­mi­ne kah­vi- ja rupat­te­lu­tau­koi­neen vaih­tu­vat tyl­sään seniorielämään. 

    Sit­ten itse asi­aan: Tek­nik­kom­me las­kee pikai­ses­ti edes­sä ole­van talou­del­li­sen muu­tok­sen. 40 vuot­ta yhteis­kun­nan net­to­saa­ja­na, ansiot täl­lä het­kel­lä rei­lut 50 000e/vuosi. Vuo­tui­nen elä­ke­ker­ty­mä kun­nal­li­sen pro­sen­tin (2,0?) mukaan 83,33 euroa kuu­kau­des­sa. Tämä ker­rot­tu­na 40:llä tekee 3333,20/kk. Hän muis­taa kui­ten­kin nuo­ruus­vuo­det jol­loin palk­ka­ta­so oli indek­sit­kin huo­mioi­den alhai­sem­pi, eli pyö­ris­te­tään luku kol­meen ton­niin. Hyvä­kun­toi­sen, työl­tä suo­jel­lun kro­pan ja psyy­ken hän uskoo kes­tä­vän hel­pos­ti­kin vie­lä 20 vuot­ta. Eli,hänen saa­man­sa elä­ke tuli­si ole­maan koko­nai­suu­des­saan 720 000 euroa. 

    Aja­tus super­kart­tu­mas­ta kui­ten­kin kytee taus­tal­la, joten las­ke­taan pikai­ses­ti sekin: 2 vuot­ta 4,5% ker­ty­mäl­lä tuo 375,00/kk lisää elä­ket­tä. Täl­löin hän tosin naut­ti­si elä­ket­tä 18 vuot­ta, kun vähen­ne­tään kak­si viras­sa läs­nä oltua vuot­ta. Täl­löin koko­nai­se­läk­keen sum­ma oli­si 729 000 euroa. Ero edel­li­seen ei ole suu­ri, ja hänen las­ten­sa ikä­luo­kal­le jää veroi­na ja elä­ke­mak­sui­na lisää mak­set­ta­vaa “ainoas­taan” tuo 9000 euron ero­tus, ja 100 000 euroa palkkoja+työnantajamaksut, eli kar­keas­ti 180 000 euroa. Jos tämä sum­ma jae­taan täl­le kah­del­le­kym­me­nel­le vuo­del­le tekee se 9000 euroa/vuosi, joka on kah­den metal­li­mie­hen koko tulo­ve­ro­ker­ty­mä (vuo­sian­sio 24 000, vero­pro­sent­ti 21,0)!

    Jou­tuu­ko kak­si metal­li­mies­tä mak­sa­maan tulo­ve­roa ainoas­taan sen vuok­si että yksi tar­pee­ton vir­ka­mies päät­tää lor­vail­la vie­lä pari lisä­vuot­ta työ­pai­kal­laan, sen lisäk­si että loput 7 pie­nen kone­pa­jan työn­te­ki­jää mak­saa tulo­ve­roa pel­käs­tään hänen perus­e­läk­keen­sä ver­ran? Pitää­kö koko pie­ny­ri­tyk­sen hen­ki­lö­kun­ta tulo­ve­roil­laan tosi­aan­kin vain yhden vir­ka­mie­hen eläk­keen syrjässä?

    Tek­nik­kom­me valit­see super­kart­tu­man ja myhäi­lee tyy­ty­väi­se­nä tavoit­teel­leen joka näyt­tää onnis­tu­van: hänen elä­män­sä tus­kin mil­lään kei­nol­la oli­si voi­nut tul­la kal­liim­mak­si yhteiskunnalle.….. 

    Ps. tari­na ei suin­kaan ole fik­tio­ta, kos­ka tosie­lä­män tek­nik­ko löy­tyy ihan per­he­pii­ris­täm­me, jota itse­ään myös­kin vai­vaa tämän yhtä­lön sum­ma (ja hie­man myös ne pie­nen kone­pa­jan tuloverokertymät).

  109. Rai­mo K: Tek­nik­ko

    Kii­tos tiedosta.

    Mut­ta onhan kui­ten­kin niin, että mil­lään las­ku­reil­la ei voi­da osoit­taa tasan tar­kas­ti kysy­jäl­leen ras­ti-ruu­tu-mene­tel­mäl­lä, että kuin­ka kysy­jän eläk­keen tark­ka mää­rä sinä ja täs­sä tapuk­ses­sa on.

    Ennem­min­kin kai­vat­tai­siin yleis­tä tie­tout­ta taval­lis­ten kan­sa­lais­ten kes­ken sii­tä, kuin­ka kan­sa­lai­sen työs­tä ansait­tu veron­lai­nen tulo ker­ryt­tää eläk­keen­sä määrää.

  110. Vil­le: Vähän samaan tapaan voi­si sit­ten vaa­tia, että jo nuo­rem­pa­na sai­si alen­nus­ta elä­ke­mak­sus­ta, jos luo­pui­si elä­ke-etuu­des­taan. Nuo­rem­mil­la ei vain ole mah­dol­li­suut­ta valita 

    Tuo muu­ten onnis­tuu yrit­tä­jil­tä, kos­ka hei­dän elä­ke­mak­sun­sa perus­tu­vat omaan ilmoi­tuk­seen. Täl­löin sääs­tää elä­ke­mak­suis­sa, jot­ka voi sit­ten itse kulut­taa, mut­ta tie­ten­kin hävi­ää sii­nä vai­hees­sa kun pitäi­si saa­da eläkettä.

    Joo, tie­dän että myös yrit­tä­jän elä­ke­mak­sun pitäi­si perus­tua todel­li­seen työ­tu­loon, mut­ta kukaan ei huu­te­le perään jos ilmoit­taa mini­mi­mää­rän. Kos­ka monet etuu­det, mm. työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke, perus­tuu YEL-mak­sun mää­rään, pitää ymmär­tää että täl­löin tulee otta­neek­si vähän riskiäkin.

  111. Taval­li­nen Tek­nik­ko: Kii­tos tiedosta.

    Mut­ta onhan kui­ten­kin niin, että mil­lään las­ku­reil­la ei voi­da osoit­taa tasan tar­kas­ti kysy­jäl­leen ras­ti-ruu­tu-mene­tel­mäl­lä, että­kuin­ka kysy­jän eläk­keen tark­ka mää­rä sinä ja täs­sä tapuk­ses­sa on.
    ‘snip’

    No eivät ne las­ku­rit mitään super­tie­to­ko­nei­ta ole, mut­ta ne las­ke­vat kun­kin hen­ki­lö­koh­tai­sen työ­his­to­rian perus­teel­la mikä elä­ke oli­si, jos jäi­si eläk­keel­le sii­nä tai tuos­sa iässä.
    Tule­van ajan mah­dol­li­sia ansio­ta­son muu­tok­sia las­ku­ri ei osaa las­kea, sii­nä täy­tyy kään­tyä ennus­ta­jaeu­kon puoleen.

  112. tatat­miel­ta:
    ‘snip’
    Tek­nik­kom­me valit­see super­kart­tu­man ja myhäi­lee tyy­ty­väi­se­nä tavoit­teel­leen joka näyt­tää onnis­tu­van: hänen elä­män­sä tus­kin mil­lään kei­nol­la oli­si voi­nut tul­la kal­liim­mak­si yhteiskunnalle…… 

    Ps. tari­na ei suin­kaan ole fik­tio­ta, kos­ka tosie­lä­män tek­nik­ko löy­tyy ihan per­he­pii­ris­täm­me, jota itse­ään myös­kin vai­vaa tämän yhtä­lön sum­ma (ja hie­man myös ne pie­nen kone­pa­jan tuloverokertymät). 

    On se niin vää­rin… täy­tyy vaan toi­voa, että elä­ke­vuo­sia tuli­si mah­dol­li­sim­man vähän. Ehkä suku­lai­set auttavat. 😉

  113. Nois­ta las­ku­reis­ta vaan vie­lä sen ver­ran, että Kelaan­kaan par­haat sof­ta­hen­ki­löt eivät näkö­jään osaa asu­mi­tu­ki­las­ku­rin sivul­laan ker­toa, että jos kan­sa­lai­nen ei tie­dä kuin­ka Kela mää­rit­tää brut­to­pal­kan, niin tur­ha on yrit­tää saa­da edes sin­ne päin oike­aan suun­taan mene­vää arvioi­ta asu­mis­tu­ken­sa mää­räs­tään. No sin­ne päin se menee.

    Saa sii­nä sit­ten kan­sa­lai­nen ras­tit­taa vaih­toeh­to­ja ja lait­taa nure­ro­ja ruu­tuun, kun alku­ti­lan­ne­kin on sel­lai­nen, että lop­pu­tu­los web­bi­las­ku­ril­la ei oikein las­ket­tu. Las­ku­rin sivul­la ensim­mäi­sek­si tuli­si ker­toa, että kuin­ka Kela mää­rit­tää asu­mi­tu­kea hake­van brut­to­tu­lon las­ku­rin­sa ymmär­tä­mäs­sä muodossa.

  114. Alla ote Iisal­men Sano­mien artikkelista.
    Jos yleis­ko­ro­tuk­set jär­jes­te­tään ikä­luo­kit­tain niin sil­loin se on yleis­tä palk­ko­jen alentamista.

    Toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla, ettei iäk­kääl­le työn­te­ki­jäl­le mak­se­ta pal­kan saman­ko­koi­sia yleis­ko­ro­tuk­sia kuten uran­sa ja ammat­ti­tai­ton­sa vuok­si enem­män ahke­roi­vil­le, nuo­rem­mil­le työntekijöille.”

    Ongel­ma on vain nyky­ään, että tuo­tan­to on palas­tel­tu niin ettei hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tuot­ta­vuu­del­la ole merkitystä .
    Esim tuo­tan­to­lin­jal­la on teh­ty aina töi­tä lin­jan tah­tiin ja nopeam­paa ei voi kukaan teh­dä sotkematta.

    Lin­jaan sito­mat­to­mis­sa töis­sä taas on iän päi­vän teh­ty töi­tä urak­ka­pal­kal­la eli suoritepalkalla.
    Sil­loin kk-tun­ti­palk­ka mää­räy­tyy tuot­ta­vuu­den mukaan auto­maat­ti­se­ti, urak­ka­hin­noit­te­lu kun ei tun­ne ikälisiä.

    Tuot­ta­vuuse­rot ovat suu­rim­mil­laan mitä kaoot­ti­sem­pi tilan­ne on eli mitä suun­nit­te­le­mat­to­mam­pi tuo­tan­to­pro­ses­si on esim minun­kin tuot­ta­vuu­te­ni oli suu­rim­mil­laan Mau­ri-ja Man­ta-myrs­ky­jen aikaan kun mitään suun­ni­tel­tua sys­tee­miä tilan­teen hal­lit­se­mi­sek­si ei ollut alussa.

    Tuo­tan­non­suun­ni­te­lun kes­kei­siä tavoit­tei­ta ovat, että tuon­nos­ta tulee hen­ki­lö­riip­pu­ma­ton eli yksi­lön tuot­ta­vuus ei vai­ku­ta tuo­tan­toon ja että työ­vai­heet voi­daan teh­dä tavik­sil­la eli suu­rin osa ihmi­sis­tä sovel­tuu linjaan

    Tämä kos­kee nyky­ään myös pal­ve­lu­tuo­tan­toa esim it-tuki­pal­ve­lut ovat tyy­pil­li­siä massatuotantoa.
    First line rat­koo 85–90% tapauk­sis­ta, second lineen siir­ty­vät loput ja enää har­vaan tapauk­seen tar­vi­taan erikoisosaamista.

    Eikä yksi­lön tuot­ta­vuus­kaan ole vakio vaan ajal­li­nen hajon­ta voi olla suu­ri. Itse asias­sa pal­jon suu­rem­pi kuin yksi­löi­den välinen
    Esim lähei­sen kuo­le­ma, sai­raus tai muu vas­taa­va voi romah­dut­taa tuot­ta­vuu­den huipputuottavaltakin

    Ilmei­ses­ti pitäi­si voi­da alen­taa palk­kaa myös lähei­sen menettäneeltä ?

    Ja aika tyh­mä aja­tus oli sekin, että elä­kei­kää pitää nos­taa jol­loin lähel­lä elä­kei­kää tule­vat hou­kut­te­le­vam­mik­si kun elä­kei­kä on kauempana

    Mut­ta jos nyt 60-vuo­ti­aan elä­kei­kä on 3 vuo­den pääs­sä niin ei tilan­ne muu­tu vaik­ka elä­kei­kää nostetaan:65-vuotiaana tilan­ne on sama jos elä­kei­kä on 68-vuotta.

    Ja jos ikään­ty­neen palk­ka alen­ne­taan niin se lop­pu­kin työ­mo­ti­vaa­tio häviää.

  115. SUOMEN PERUSTUSLAKI ON VAARASSA

    Kyl­lä sen kaik­ki tie­tä­vät, että raken­teel­li­sen työt­tö­myy­tem­me perim­mäi­nen syy on kolmikannassa.

    Tämä kol­mi­kan­ta on nyt aja­nut Suo­men kipai­lu­ky­vyt­tö­myy­teen ja velkakierteeseen.

    Var­sin­kaan PK-yri­tyk­set eivät voi työl­lis­tää, sil­lä nyt saa­vu­tet­tu­ja palk­ka­ta­so­ja ja hin­nois­sa sisäl­lä ole­via vero­ja asiak­kaat eivät suos­tu mak­sa­maan, eikä yrit­tä­jä-ris­kin otta­mis­ta kom­pen­soi­da oikeudenmukaisesti.

    Sekin on sel­vää, että hevil­lä kol­mi­kan­ta ei otta­mas­taan ulko­par­la­men­taa­ri­ses­ta val­las­taan luo­vu. His­to­rias­ta tie­däm­me, että täl­le alt­ta­ril­le uhra­taan, tar­vit­taes­sa yleislakko‑, yms. peloit­te­lul­la, vaik­ka­pa maan perus­tus­la­ki ja tulevaiusuus.

    Olen täl­lä pals­tal­la aikai­sem­min perään­kuu­lut­ta­nut perus­tus­la­kim­me takaa­mia oikeuk­sia, esi­mer­kik­si elin­kei­no­va­paut­ta ja omai­suu­den suo­jaa, jot­ka on pal­jol­ti esi­mer­kik­si PK-yrit­tä­jäl­tä viety.

    Elin­kei­no­va­paut­ta on nimit­täin köy­käi­sin perus­tein rajoi­tet­tu suu­rel­la jou­kol­la sää­dök­siä ja yrit­tä­jän moni­vuo­ti­sel­la työl­lä saa­maa omai­suut­ta rutii­nin­omai­ses­ti vero­te­taan yli 50% veroil­la, jota voi ver­ra­ta lait­to­maan omai­suu­den pakkoperintään.

    Nämä ovat kui­ten­kin PERUS-oikeuk­sia, jot­ka tuli­si olla val­tion eri­tyis­suo­je­lus­sa. Näin ei nyt asian­lai­ta kui­ten­kaan ole.

    Tämän päi­vän (30.12) Hel­sin­gin Sano­mis­sa oikeus­tie­teen toh­to­ri Kale­vi Hölt­tä viit­taa sii­hen, että “Suo­men val­tio­sään­nös­sä on valu­vi­ka ja per­su­tus­la­ki-kont­rol­li puutteelleinen”. 

    Hän kir­joit­taa mm. seuraavasti: 

    1) Sivis­tys­val­tiois­sa on yleen­sä riip­pu­ma­ton val­tio­elin, joka voi puut­tua perus­tus­lain­vas­tai­siin hankkeisiin.

    2) Lakie­si­tys­ten perus­tus­lail­li­suut­ta val­voo auk­to­ri­tee­tik­si nos­tet­tu perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta. Se koos­tuu hal­li­tus­oh­jel­maan, KOLMIKANTAAN, tai mui­hin poliit­ti­siin kabi­net­ti­so­pi­muk­siin sitou­tu­neis­ta edus­kun­ta­puo­luei­den uskol­li­sim­mis­ta kansanedustajista.

    3) Perus­te­lu­na valio­kun­nal­la on usein, että muu­tos mer­kit­see vain “vähäis­tä” poik­kea­mis­ta perus­tus­lais­ta, joten muu­tos voi­daan hyväk­syä. Käy­tän­nös­sä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on siu­nan­nut huo­mat­ta­vat poik­keuk­set… Myös perus­oi­keuk­sia on rajoi­tet­tu yksin­ker­tai­sel­la enemmistöllä…

    4) Meil­lä on vain teo­ret­ti­nen jäl­ki­val­von­ta…, joka on ilmei­ses­sä ris­ti­rii­das­sa perus­tus­lain kanssa.

    Joh­to­pää­tös: Maa tar­vit­see riip­pu­mat­to­man perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­nen, johon kan­sa­lai­nen voi vedo­ta, jos kat­soo oikeuk­si­aan loukatun.

    Jos haluam­me, että Suo­mi nousee uuteen kukois­tuk­seen nykyi­ses­sä rajus­sa kil­pai­lus­sa, on kan­sa­lais­ten peruoi­keu­det täy­si­mää­räi­ses­ti paautettava!

    Sep­po Korppoo
    Lou­kat­tu yrittäjä

  116. Ei tar­vi­ta mitään ikä­luo­ki­tel­tu­ja yleis­ko­ro­tuk­sia vaan koro­tuk­sia, jois­sa yleis­ko­ro­tuk­sen osuus on mah­dol­li­sim­man pie­ni taik­ka nol­la. Esi­mer­kik­si suun­nit­te­lu ja kon­sul­toin­tia­lal­la on ollut näi­tiä 0,5% yleis­ko­ro­tuk­se­na kai­kil­le ja sit­ten +2% tuot­ta­vuu­den mukai­ses­ti jaet­tu­na (edel­li­set luvut hatusta)

    Lopuk­si vei­lä sem­moi­nen jut­tu että lii­an van­ha on pudon­nut taas kehi­tyk­sen kel­kas­ta. Nime­no­maan pak­ko­tah­ti­nen teol­li­suus­työ kato­aa kovaa vauh­tia, sitä ei ole. Ja vaik­ka oli­si­kin, kyl­lä myös teol­li­suus­työs­sä on eri työn­te­ki­jöi­den välil­lä tuottavuuseroja. 

    Ainoas­taan pesun­kes­tä­vän dema­rin ideo­lo­gi­set sil­mä­la­sit estä­vät näke­mäs­tä että esi­mer­kik­si hit­sa­reil­la on eri luo­ki­tuk­set, insi­nöö­rin tär­kein työ­ka­lu on pää ja niin edel­leen. Työ­ten­ki­jöi­den välil­lä on suu­ria tuot­ta­vuuse­ro­ja ja tuot­ta­vuus kehit­tyy ajan myötä. 

    Sitä­pait­si mikä­li lii­an van­han fan­t­asiat “kai­kil­la on sama tuot­ta­vuus” pitäi­si paik­kan­sa, tie­tyil­lä aloil­la oli­si tasa­pal­kat. Kou­lus­ta tul­leel­le mär­kä­kor­val­le pitäi­si sil­loin mak­saa sama palk­ka kuin 20v töi­tä teh­neel­le kai­ken näh­neel­le kehä­ke­tul­le. Kum­mas­ti kui­ten­kin näi­den van­ho­jen jää­rien mukaan tuot­ta­vuu­des­sa alkaa ole­maan suu­ria ero­ja sii­nä vai­hees­sa kun ale­taan puhu­maan koke­muk­ses­ta, vaik­ka juu­ri edel­li­ses­sä lausees­sa suit­su­te­taan kuin­ka kaik­ki on niin palas­tal­tua ja tasa­tah­tis­ta työ­tä eikä mitään ero­ja ole missään.

  117. Nuk­ku­Mat­ti: Näin­hän se on, mut­ta ei tuo työt­tö­myy­sas­te vali­tet­ta­vas­ti näy­tä huo­let­ta­van kyl­lä mui­ta­kaan osa­puo­lia tuos­sa niin sano­tus­sa kolmikannassa.

    Tot­ta, ja lob­ba­rei­ta ja etu­jär­jes­tö­jä kuun­nel­les­sa tulee­kin aina pitää mie­les­sä hei­dän lopul­li­set tarkoitusperänsä.

    Ay-lii­ke­hän ensi­si­jai­ses­ti huo­leh­tii työs­sä­käy­vien jäse­nen­ten­sä eduis­ta. Hei­dän int­res­sin­sä ovat kui­ten­kin eri­lai­set kuin EK:n.

    Ay-liik­keen etu­jen mukais­ta on pitää mah­dol­li­sim­man suu­ri mää­rä jäse­nis­tös­tään tyy­ty­väi­se­nä työs­sä, kun taas työ­nan­ta­jal­le on edul­lis­ta var­mis­taa myös edul­li­sen työ­voi­man hyvä saatavuus.

    Työ­nan­ta­ja­lei­ri muis­tut­taa joka kään­tees­sä pörs­siyh­tiöi­den voi­tol­li­suu­den tär­key­des­tä. Pait­si tie­tys­ti sil­loin kun puhu­vat pal­kan­alen­nuk­sis­ta, jol­loin työl­li­syy­des­tä yhtäk­kiä tulee­kin hei­dän suu­rin huolenaiheensa.

  118. Hyvän kuvan yksi­lön tuot­ta­vuu­des­ta saa työ­vai­hei­den kellotuksella. 

    Suu­ri osa työ­ajas­ta kuluu työn­te­ki­jäs­tä riip­pu­mat­to­miin odotus‑,vika- häiriö-tauko-valmistaumimis-lopettamistilanteisiin.

    Uuden työn­te­ki­jän kou­lu­tus on nor­maa­li poik­kea­ma tuo­tan­nos­sa ja sil­tä ajal­ta mak­se­tan tie­tys­ti alem­paa palkkaa.
    Mut­ta tähän­kin on poik­keus: Jos vas­ta-alka­ja tekee työ­tä suo­ri­te­pal­kal­la niin hän saa sam­na pal­kan suo­ri­tuk­ses­ta kuin van­ha­kin 20 vuot­ta pal­vel­lut kon­ka­ri eli ei 18 vuo­ti­aal­le muu­ra­ril­le maks­ta 50 cent­tiä per muu­rat­tu tii­li ja kon­ka­ril­le euroa, jos tulok­sen pitää olla saman­lais­ta vaan kum­pi­kin saa euron.

    Se mitä tar­koi­tin on, että yksi­lön tuot­ta­vuu­den mer­ki­tys­tä liioitellaan.

    Tämä käsi­tys perus­tuu sii­hen, että monel­la­kaan esi­mie­hel­lä ei ole käy­tös­sä tie­to­jär­jes­tel­mää, joka ker­toi­si hen­ki­lön suo­rit­teet pitem­mäl­lä ajanjaksolla

    Eten­kin pei­nis­sä yri­tyk­siiä tuot­ta­vuus on pel­kän mutun varas­sa ja voi sisäl­tää suu­ria virhearviointeja.
    Sil­loin rat­kai­se­via ovat pärs­tä­ker­roin ja/tai yhdes­tä tai muu­ta­mas­ta het­kel­li­set­sä havain­nos­ta muo­dos­tet­tu käsitys.

    Niin­pä kun olen kysel­lyt haki­jas­ta edel­li­sil­tä esi­mie­hil­tä niin olen saa­nut täy­sin toi­sis­taan poik­kea­via käsi­tyk­siä eli tuo mitu/pärstä on edel­leen ylei­sin kei­no arvioi­da tuottavuutta.

    Asian­tun­ti­jan työ on vie­lä vai­keam­min arvioitavaa.Asiantuntija voi olla todel­la tuot­ta­va tai sit­ten mii­noit­ta­ja, joka aiheut­taa pit­käl­lä täh­tai­mel­lä suu­ria kulu­ja eikä kukaan edes huo­maa, kun esi­mies­ten asian­tun­te­mus ei rii­tä arvioi­maan työn todel­lis­ta tuottavuutta

    Eten­kin nyky­ään, kun joh­ta­jat tule­vat kor­kea­kou­luis­ta eikä alan koke­mus­ta ole päi­vää­kään, ei edes työ­elä­män kokemusta.
    Ja kun fir­maa ja alaa vaih­de­taan kuin mus­ta­lai­nen hevos­ta niin asian­tu­ni­ja voi teo­del­la mii­noit­taa pahasti.

    Suu­rin syy mii­noit­ta­mi­seen on oman ase­man pönkittäminen.

  119. Meil­lä on pak­ko­tah­tis­ta liu­ku­hih­na­työ­tä, jos­sa työn laa­tu on täy­sin toi­sar­voi­ses­sa ase­mas­sa suo­rit­tei­den mää­rään ver­rat­tu­na. Lää­kä­rin työ on sellaista.

  120. Lii­an vanha:
    “Mut­ta jos nyt 60-vuo­ti­aan elä­kei­kä on 3 vuo­den pääs­sä niin ei tilan­ne muu­tu vaik­ka elä­kei­kää nostetaan:65-vuotiaana tilan­ne on sama jos elä­kei­kä on 68-vuotta.”

    Poh­jois­mai­set tilas­tot ker­to­vat muuta:

    Ver­tai­le tääl­lä eri maita:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/?from135=&to135=&columns135=,1,12,3,

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf

    Nor­jan 67 vuo­den elä­kei­kä näyt­tää todel­la vaikuttavan.
    Mikä sen sijaan tekee meil­le hur­jan romah­duk­sen aivan nuo­ril­la ihmi­sil­lä, joil­la pitäi­si olla jo opin­not takana?

  121. Lii­an van­ha: Hyvän kuvan yksi­lön tuot­ta­vuu­des­ta saa työ­vai­hei­den kellotuksella.

    Kun miet­tii vaik­ka­pa elekt­ro­niik­ka­suun­nit­te­li­jan, raken­nus- tai ohjel­mis­toark­ki­teh­din tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jän työn­ku­vaa ja mitä sii­nä oikeas­ti tuo­te­taan, niin yllä­ole­va lausah­dus saa aikaan lähin­nä naurunpurskahduksia.

    Tie­dän ohjel­moi­jia, joi­den työ­vai­hei­den kel­lo­tus kus­tan­nus­pai­kal­le saa­pu­mi­ses­ta läh­töön ja näp­päi­men­pai­nal­luk­ses­ta toi­seen tuot­taa saman tulok­sen. Jopa ser­ve­ril­le tal­le­tet­tu­jen kilo­ta­vu­jen mää­rä voi olla sama. Toi­mi­van ohjel­mis­ton tuot­ta­mi­ses­sa todel­li­set tuot­ta­vuuse­rot ovat sil­ti sata­ker­tai­set, tai jopa ääret­tö­mät: samal­la muo­dol­li­sel­la perus­kou­lu­tuk­sel­la ja yhtä monel­la työ­vuo­del­la toi­nen osaa teh­dä työn vii­kos­sa, toi­nen ei saa sitä aikai­sek­si edes elinaikanaan.

    Osaa­mi­nen riip­puu hui­mas­ti kon­teks­tis­ta, sovel­lusa­lu­ees­ta. Joku voi teh­dä näen­näi­ses­ti työ­tä muis­tut­ta­via vai­hei­ta, mut­ta työn tulok­sil­la ei ole mitään käyt­töä, ne pitää teh­dä uusik­si jot­ta nii­tä voi­si käyttää.

    Kel­lo­ta nyt tuo­ta sitten.

  122. Poh­jan Akka:
    Lii­an vanha:
    “Mut­ta jos nyt 60-vuo­ti­aan elä­kei­kä on 3 vuo­den pääs­sä niin ei tilan­ne muu­tu vaik­ka elä­kei­kää nostetaan:65-vuotiaana tilan­ne on sama jos elä­kei­kä on 68-vuotta.”

    Poh­jois­mai­set tilas­tot ker­to­vat muuta:

    Ver­tai­le tääl­lä eri maita:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/?from135=&to135=&columns135=,1,12,3,

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf

    Nor­jan 67 vuo­den elä­kei­kä näyt­tää todel­la vaikuttavan.
    Mikä sen sijaan tekee meil­le hur­jan romah­duk­sen aivan nuo­ril­la ihmi­sil­lä, joil­la pitäi­si olla jo opin­not takana?

    Pis­tä­pä ver­ro­kik­si Tans­ka niin huo­maat, että Tans­kas­sa ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­te las­ki muu­ta­mas­sa vuo­des­sa Suo­men tasolle.
    Tans­ka lopet­ti var­hai­se­läk­keet ja ns Lep­pä­sen lain ja se näkyy ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen laskuna.

    Ruot­sis­sa eläk­keel­le voi jää­dä jous­ta­vas­ti 61–65 ikä­vuo­den välil­lä, työ­so­pi­mus­la­ki suo­je­lee ikään­ty­nyt­tä ‚työn­te­ki­jöi­den myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus on laa­jem­pi kuin Suo­mes­sa etc

    Ne kaik­ki teke­vät ikään­ty­neen irti­sa­no­mi­sen vaikeaksi

  123. Pek­ka Tai­pa­le: Kun miet­tii vaik­ka­pa elekt­ro­niik­ka­suun­nit­te­li­jan, raken­nus- tai ohjel­mis­toark­ki­teh­din tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jän työn­ku­vaa ja mitä sii­nä oikeas­ti tuo­te­taan, niin yllä­ole­va lausah­dus saa aikaan lähin­nä naurunpurskahduksia.

    Tie­dän ohjel­moi­jia, joi­den työ­vai­hei­den kel­lo­tus kus­tan­nus­pai­kal­le saa­pu­mi­ses­ta läh­töön ja näp­päi­men­pai­nal­luk­ses­ta toi­seen tuot­taa saman tulok­sen. Jopa ser­ve­ril­le tal­le­tet­tu­jen kilo­ta­vu­jen mää­rä voi olla sama. Toi­mi­van ohjel­mis­ton tuot­ta­mi­ses­sa todel­li­set tuot­ta­vuuse­rot ovat sil­ti sata­ker­tai­set, tai jopa ääret­tö­mät: samal­la muo­dol­li­sel­la perus­kou­lu­tuk­sel­la ja yhtä monel­la työ­vuo­del­la toi­nen osaa teh­dä työn vii­kos­sa, toi­nen ei saa sitä aikai­sek­si edes elinaikanaan.

    Osaa­mi­nen riip­puu hui­mas­ti kon­teks­tis­ta, sovel­lusa­lu­ees­ta. Joku voi teh­dä näen­näi­ses­ti työ­tä muis­tut­ta­via vai­hei­ta, mut­ta työn tulok­sil­la ei ole mitään käyt­töä, ne pitää teh­dä uusik­si jot­ta nii­tä voi­si käyttää.

    Kel­lo­ta nyt tuo­ta sitten.

    Esit­tä­mäs­sä­si esi­mer­kis­sä työn orga­ni­soin­nis­sa on vikaa.

    Olen tör­män­nyt tuo­hon ongel­maan IT asian­tun­ti­joi­den kanssa.
    Ongel­ma on enem­män­kin alal­la val­lit­se­va ylei­nen asen­non­gel­ma ja sitä kaut­ta se koh­dis­tuu johtamiseen.

    Ylei­nen asen­ne on, että kor­ja­taan sit­ten jäl­keen­päin ‚jos sii­nä on vikoja.Yritystasolla tämä käy, sii­tä­hän kär­sii vain yksi yritys.

    Mut­ta kun van­hat tie­to­lii­ken­ne asian­tun­ti­jat vaih­det­tiin uusiin IT taus­tan hen­ki­löi­hin 2000 luvun alku­puo­lel­la niin seu­rauk­se­na oli sar­ja katas­ro­fe­ja kun ohjel­mis­to­ja teh­tiin huo­li­mat­to­mas­ti eikä nii­tä testattu.

    Tie­to­lii­ken­ne­ver­kos­sa vai­ku­tuk­set oli­vat jo aivan toi­sen­lai­sia kuin yri­tys­ta­sol­la, yhden yri­tyk­sen sijas­ta tuhan­sein yri­ty­ten ja sato­jen tuhan­sien ihmis­ten yhtey­det oli­vat poikki.

    Ongel­mat lop­pui­vat kun asian­tun­toi­den asen­tei­ta mukattiin,testausta lisät­tiin ja vas­tui­ta tar­ken­net­tiin niin ongel­mat­kin lop­pui­vat, eivät tyys­tin, sil­lä aina joku tekee virheen,mutta vir­heet ovat jo hal­lit­ta­vis­sa kun vir­heen vai­ku­tuk­set on rajoitettu

    Jopa se huip­pu­kin tekee vir­hei­tä, on täyt­tä satua ettei huip­pu­kaan tee virheitä

    IT ‑ala on hyvä esi­merk­ki miten huo­nol­la joh­ta­mi­sel­la saa­daan aikaan sut­ta ja sekundaa

  124. Lii­an van­ha: Esit­tä­mäs­sä­si esi­mer­kis­sä työn orga­ni­soin­nis­sa on vikaa

    On sul­la kuu­le mel­ko tay­lo­ri­mai­nen näke­mys. Ylei­ses­ti ottaen ollaan sitä miel­tä että for­dis­mi oli hem­me­tin kova jut­tu noin 100v sit­ten mut­ta ajau­tui krii­siin jo 60-luvulla.

  125. Lii­an van­ha: Esit­tä­mäs­sä­si esi­mer­kis­sä työn orga­ni­soin­nis­sa on vikaa.

    Eli työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus on hel­pos­ti mitat­ta­vis­sa ja ylei­ses­ti ottaen yhtä suu­ri, kun­han Joku Vii­sas on ensin ker­to­nut kai­kil­le yhtä tar­kas­ti, mitä nap­pu­loi­ta pitää pai­naa, jot­ta he teke­vät oikein ohjeis­tet­tu­na ja oikein orga­ni­soi­tu­na oikean työsuoritteen.

    Tai sit­ten var­si­nai­siin töi­hin uusien asioi­den kehit­tä­mi­seen on pal­kat­tu uudet teki­jät, ja van­hoil­la tee­te­tään jotain hyvin spek­sat­tua suo­ja­työ­tä, joka tuot­ta­vuu­den mit­tauk­si­neen pide­tään hygiee­ni­ses­ti eril­lään sii­tä työs­tä, jos­ta asia­kas maksaa.

  126. Pek­ka Tai­pa­le: Eli työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus on hel­pos­ti mitat­ta­vis­sa ja ylei­ses­ti ottaen yhtä suu­ri, kun­han Joku Vii­sas on ensin ker­to­nut kai­kil­le yhtä tar­kas­ti, mitä nap­pu­loi­ta pitää pai­naa, jot­ta he teke­vät oikein ohjeis­tet­tu­na ja oikein orga­ni­soi­tu­na oikean työsuoritteen.

    Tai sit­ten var­si­nai­siin töi­hin uusien asioi­den kehit­tä­mi­seen on pal­kat­tu uudet teki­jät, ja van­hoil­la tee­te­tään jotain hyvin spek­sat­tua suo­ja­työ­tä, joka tuot­ta­vuu­den mit­tauk­si­neen pide­tään hygiee­ni­ses­ti eril­lään sii­tä työs­tä, jos­ta asia­kas maksaa.

    Suu­rin osa työ­tä­te­ke­vis­tä ei kehi­tä juu­ri mitään vaan pyö­rit­tää rutii­ne­ja . Rutii­nit takaa­vat kus­tan­nus­te­hok­kuu­den ja laadun.Kun toi­min­ta sijuu ilman suu­rem­pia ongel­mia niin joh­dol­la ja muil­la kehi­tyk­ses­tä vas­taa­vil­la on aikaa kes­kit­tyä uuteen

    Rutii­nien pyö­rit­tä­jät­kin vai­kut­ta­vat kehi­tyk­seen paran­ta­mal­la näi­tä rutiineja,ratkomalla nii­hin liit­ty­viä ongel­mia, mut­ta se ei ole var­si­nais­ta uuden kehittämistä.
    Samoin hei­tä haas­ta­tel­laan uut­ta kehi­tet­täes­sä ja he pää­se­vät rajoi­te­tus­ti mukaan kehitysprojekteihinkin.

    Ja kun uusia sys­tee­me­jä ote­taan käyt­töön niin har­voin en niin kor­vaa­via ovat ettei van­haa tie­toa­kin tarvita

    Mut­ta kyl­lä vas­tuu uuden kehit­tä­mi­ses­tä on pal­jon pie­nem­mäl­lä joukolla.Mutta hei­dän­kin on kyet­tä­vä suun­ni­tel­tuun ja jaet­tuun työhön.

    Esi­merk­ki­si mukaan tie­to­jär­jes­tel­miä teh­dään kaoot­ti­ses­ti eikä osaa­mi­sel­la ole väliä.
    Tuol­la lail­la voi­daan toi­mia nyrkkipajassa,mutta ei mikään suu­ri orga­ni­saa­tio voi raken­taa toi­min­taan­sa yksi­lön varaan, lii­an riskialtis.

    En tie­dä onko fir­man asia­kas­pal­ve­lu joten­kin tur­ha tai tuot­ta­ma­ton yksik­kö, mut­ta kulut­ta­ja­pal­ve­luis­sa sin­ne ker­tyy se työn­te­ki­jöi­den mas­sa ja suu­rin osa käsit­te­lee yksin­ker­tai­sia asioi­ta eikä osal­lis­tu kehittämiseen.

    Asian­tun­ti­ja­pal­ve­lut ovat vähän eri asia, mut­ta ei nekään raket­ti­tie­det­tä ole.
    Esim seu­ra­sin suu­ren kon­sult­tiyh­tiön toimintaa.Se palk­kaa kor­kea­kou­luis­ta vas­ta­val­mi­tu­nei­ta tai val­mis­tu­vas­sa olevia.
    Heil­le pis­te­tään puku pääl­le, ja habi­tuk­sen on olta­va kuin kiil­to­ku­vas­sa ‚hei­dät varus­te­taan hyvil­lä väli­neil­lä ja ja lähe­te­tään fir­maan konsultoimaan.Mitään eri­tyis­tä he eivät osaa, mut­ta hei­dän teh­tä­vän­sä onkin vain kerä­tä tie­toa ja toi­mit­taa se osaa­mis­kes­kuk­seen, jos­sa todel­li­set asian­tun­ti­jat teke­vät todel­li­sen työn.
    Seu­raa­vaan kokouk­seen men­nes­sä he ovat saa­neet val­miin esi­tyk­sen ja esit­tä­vät se asiakkaalle,
    Mut­ta mihin­kään kovin vai­ke­aan kysy­myk­seen he eivät osa vastata

    Ei todel­li­sia asian­tun­ti­joi­ta haas­ka­ta asia­kas­ra­ja­pin­taan muu­ten kuin vai­keam­mis­sa btob jutuissa

  127. Kyl­lä raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä pitää ruva­ta pur­ka­maan tosi­asiois­ta lähtien.

    En nyt ehdi täs­sä kai­va­maan tark­ko­ja luku­ja, mut­ta pää­lin­jat ovat seuraavat:

    1) PK-sek­to­ri työl­lis­tää yli 50% ja siel­lä on suu­rin ja ainoa reaa­li­nen työl­lis­tä­mi­sen kasvupotentiaalimme.
    Suur­teol­li­suus puo­les­taan inves­toi pää­asias­sa ulko­mail­le ja vähen­tää työ­voi­maan­sa Suomessa.
    Tuot­ta­ma­ton jul­ki­nen sek­to­ri puo­les­taan kas­vaa koko ajan.

    2) Hyvin kou­lu­te­tut eivät juu­ri­kaan halua ryh­tyä yrit­tä­jik­si vaan pyr­ki­vät mie­luum­min suu­ryh­tiöi­den tai jul­ki­sen sekt­roin palkkalistoille.

    3) Uusis­ta yri­tyk­sis­tä toi­min­tan­sa lopet­taa suu­ri osa (luok­kaa 50% ?) parin-kol­men vuo­den kuluessa.
    Suu­rin syy PK-yri­tys­ten lopet­ta­mi­seen on toi­min­nan kan­nat­ta­mat­to­muus tai se, ettei yhtiön pyö­ri­tä­mi­seen löy­dy jatkajaa.
    Todel­la kan­nat­ta­vik­si yri­tyk­sis­tä kehit­tyy erit­täin pie­ni osa ( 2–3 % ?) ja sen saa­vut­ta­mi­seen tava­li­ses­ti menee usei­ta 24/7 — vuo­sia ja sii­hen tar­vi­taan “sydän­ki­rur­gin” tasois­ta osaa­mis­ta ja onnea.
    Yrit­tä­jä­ris­ki on siis todel­li­suu­des­sa erit­täin suuri.

    4) Työl­lis­tä­mis­kyn­nys on Suo­mes­sa huip­pu­kor­kea var­sin­kin KP-sektroilla.

    5) Kol­mi­kan­ta ja Suo­men poliit­ti­nen eliit­ti on pitä­nyt PK-sek­to­rin aina tulon­jaon ja muun­kin yhteis­kun­ta-vai­kut­ta­mi­sen ulkipuolella.

    Edel­lä esi­te­tyt fak­tat puhu­vat puolestaan…

    Sep­po Korppoo
    Pit­kä­ai­kai­nen yrittäjä

  128. Sep­po Korp­poo:
    Kyl­lä raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä pitää ruva­ta pur­ka­maan tosi­asiois­ta lähtien.
    ‘snip’

    3) Uusis­ta yri­tyk­sis­tä toi­min­tan­sa lopet­taa suu­ri osa (luok­kaa 50%?) parin-kol­men vuo­den kuluessa.
    Suu­rin syy PK-yri­tys­ten lopet­ta­mi­seen on toi­min­nan kan­nat­ta­mat­to­muus tai se, ettei yhtiön pyö­ri­tä­mi­seen löy­dy jatkajaa.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Pit­kä­ai­kai­nen yrittäjä

    Sel­vä.
    Tämä ongel­ma siis rat­ke­aa, kun 2–3 vuot­ta toi­mi­neel­le yrit­tä­jäl­le löy­tyy jatkaja.
    Ehkä sopi­van­suu­rui­sel­la yhteis­kun­nan tuel­la, niin saa­dan kan­nat­ta­vuus­kin kuntoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.