On kohtuutonta, että muualla kaupungin vuokrataloissa asuvat joutuvat maksamaan Jätkäsaaren kalliit autopaikat. Siksi kaupungin vuokratalot on syytä vapauttaa autopaikkojen rakentamisvelvoitteesta.
Kaupunginhallitus hyväksyi tänään äänestyksen jälkeen Jätkäsaaren Pysäköinti Oy:n takauksen. Tämän jälkeen ei taida olla mitään mahdollisuutta estää pysäköinnin tolkuttomien kustannusten siirtymistä asuntojen hintoihin ja vuokriin. Päätökset on pitkälti tehty ja ne ovat lainvoimaiset, joten se siitä.
Silti haluaisin vapauttaa kaupungin vuokratalot tästä rasituksesta. Niiden osalta pysäköintinormista voi tinkiä 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että pysäköinti nostaa niiden asuinneliöhintoja noin 440 eurolla, jos tuo nimimerkki Samin tieto keskimääräisestä autopaikan hinnasta 55 000 euroa pitää paikkansa. Vuokriksi muutettuna tarkoittaa suunnilleen 1,50 €/m2/kk, mikäli tulkitsen vuokrien määräytymisperusteita oikein. Nämä kaavat autopaikkanormeineen on kyllä asiallisesti hyväksytty, mutta silloin oletettu autopaikan hinta oli selvästi alempi.
Minä vapauttaisin kaupungin vuokratalot pysäköintipaikkavelvoitteesta kokonaan. Vuokratalojen asukkaissa on niin paljon autottomia, että heitä riittää moneen taloon Jätkäsaaressa. Asuntoa hakeva tietää, ettei saa autolleen paikkaa. Jos myöhemmin tulee toisiin ajatuksiin, pystyy paikan kyllä joltain toiselta talolta vuokraamaan tai voi anoa vaihtoa muualle Helsinkiin. Vaihtajia kyllä löytyy.
Tässä on nimittäin syntymässä kohtuuton ja epäoikeudenmukainen tilanne niitä kohtaan, jotka asuvat kaupungin vuokra-asunnossa jossain muualla kuin Jätkäsaaressa. Tuo 1,50 euroa neliöltä on siis 90 euroa kuudenkymmenen neliön kaksiosta. Se on sinänsä aika paljon, mutta sitäpä eivät Jätkäsaaren asuntoihin pääsevät joudu maksamaan, vaan se tasataan kaikkien kaupungin vuokra-asuntojen kesken. Vaikkapa Myllypurossa tai Pikkuhuopalahdessa asuvat joutuvat maksamaan Jätkäsaaren sairaan kalliista pysäköintipaikoista.
Kannatin aikanaan vuokrien tasausta, mutta tätä en tarkoittanut.
Vapautettakoon siis kaupungin vuokra-asunnot näistä rasitteista. Yleishyödyllisistä rakennuttajista ei ole niin väliksi, koska he ottavat asunnoista joka tapauksessa markkinavuokran ja tukevat syntyvällä voitolla tappiollisia kiinteistöjään muuttotappioalueilla.
Tuossa ideassa ei oikein mikään mene oikein!
Ensinnäkin en ymmärrä sitä, että kaupungilla on vuokrataloja.
Toiseksi en ymärrä sitä, että ne on kerätty yhdeksi yhtiöksi.
Kolmanneksi en ymmärrä, miten kaupunki voisi saada asukkaita taloon, jolla ei ole autopaikkoja.
Koko ongelman aiheuttaa itse asiassa tuo kohta 1. Kun kaupunki saadaan pois huseeraamasta asuntobisneksestä, saadaan hintojakin kohtuullisemmiksi.
Siis oikeasti? Kaupunki säätää typerän normin, jota kaikkien on noudatettava. Sitten kaupunki vapauttaa siitä itsensä. Onko kaksinaismoraalilla mitään rajaa?
Jos yksityinen vuokranantaja ostaa asunnon, hän joutuu maksamaan siitä kaikki kaupungin asettamat normirasitteet. Miksi yksityinen vuokranantaja on eri asemassa kuin kaupunki itse? Siksikö, että kaupunki voi sanella säännöt ja vetää niissä häpeämättömästi omaan pussiinsa?
Niin siis toi on suurin piirtein saman verran kuin tontinvuokra. 🙂 Jatkokehityksenä, tuosta tulee karkeasti noin 15% säästö rakennuskustannuksissa, tehdään vastaavasti enemmän niitä vuokra-asuntoja. Bonuksena, ei tarvitse hukata maata parkkikenttiin (esim. Kruunuvuori), jotta saadaan vuokrakiinteistöt ARA-rajoihin.
Kaupunki voi kai lain mukaan tehdä kaavoilleen ja vuokra-asunnoilleen mitä tahtoo, joten sääntöjen ei tässä mielessä tarvitse olla samoja kaupungin omille ja vapaiden markkinoiden asunnoille.
Toisaalta tässä voi kyllä syntyä toinenkin epäkohta. Jos kaupungin vuokratalojen asukkailla on oikeus hankkia pysäköintitilaa rakennettavista pysäköintitaloista, kaupunki tavallaan velvoittaa vapaarahoitteisissa taloissa asuvat kustantamaan myös kaupungin vuokratalojen pysäköintitilojen rakentamisen. Autopaikkojen vuokrahan voi kallistua, koska kysyntää on nyt enemmän per autopaikka.
Jälleen tämä on kai juridisesti mahdollista ja voi olla hyväksyttävääkin, jos kaupnki haluaa näin meneteltävän, sillä säänntöjen ei kai tarvitse tässäkään tapauksessa olla tasapuolisia.
Toinen mahdollisuus olisi se, että kaupunki maksaisi kertaheitolla oman osuutensa pysäköintitalojen kustannuksista, ja jättäisi kustannukset perimättä vuokrataloyhtiöltä. Tämä ratkaisu ei kiusaisi vapaarahoitteisia asujia, mutta ei ehkä mahdu kaupungin vuokra-asuntopolitiikan raameihin.
(Fiksuinta toki olisi tehdä autoton kaupunginosa ‑kokeilu nyt, kun tarjoilla on tällainen selvästi muusta kantakaupungista erillinen ja henkilöautoilun kannalta erityisen hankala uudisrakennuskohde.)
Kun nuo vapaarahoitteiset kiinteistöt ovat rahoittaneet pysäköintipaikat, ne myös omistavat ne. Niiden ei ole pakko niitä kenellekään vuokrata. Mahdollisuus vuokrata ylijääneet paikat on kuitenkin niillekin etu.
En kannata ehdotustasi. Hyvää tarkoittavat poikkeusjärjestelyt eivät poistaisi todellista ongelmaa mihinkään vaan siirtäisivät vain kustannukset toisten maksettaviksi. Tässä tapauksessa kustannus siirtyisi käsittääkseni näiden jo valmiiksi sikahintaisten vapaarahoitteisten asuntojen hintoihin eli loisi taas yhden syyn lisää niille hyväpalkkaisille lapsiperheille asua jossain muualla. Tätä sitten yritettäisiin paikata HITAS-arpajaisilla ja sen ongelmiin varmastikin keksitään kohta jokin uusi purukumipaikka joka pian irtoaa.
Erilaisten keinotekoisten poppaskonstien kuten HITASin tai vuokrien tasausjärjestelmän sijasta toivoisin poliitikkojen keskittävän tarmonsa perimmäisiin ongelmiin. Miten kaavoitusta voitaisiin tehostaa, mitkä rakennusmääräykset oikeasti palvelevat kaupunkilaisten etuja ja miten rakennuttajien kesken saataisiin lisää tervettä kilpailua joka ajaisi kustannuksia alas?
Yhtälö yksinkertaisesti on aivan läpimätä jos yhden parkkipaikan omakustannushinta on liki 100.000€.
Näiden parkkipaikkojen yksikköhinta täytyy olla
Miten niin siirtäisi? Jos vuokra-asunnot vapautetaan autopaikkavbelvollisuudesta, autopaikkoja rakennetaan vähemmän eikä niitä säästyneitä autopaikkoja trarvitse kenekään rahoittaa. Vuokratalon asukkaalla ei tietenkään olisi myöskään autopaikkaa.
Mitä tapahtuu sitten kun suurperheinen vuokralainen ja hänen sukulaisensa ja ystävänsä joka tapauksessa haluavat autoilla?
Ei kai kaupungin vuokrataloihin saa valikoida asukkaita näiden tapojen ja tottumusten perusteella. Cityhipstereillä tuskin onkaan tarvetta autopaikalle mutta kun vuokratalojen asukkaat eivät aina ole tiedostavia edelläkävijöitä.
Jos asia ajatellaan ratkaistavan viranomaisen kontrollilla ja tepsivillä sanktioilla, toivoisin tätä ensin muualle Helsinkiin niin nähtäisiin toimiiko.
Kaikilla ei tietysti ole autoa. Kun kysyntää autopaikoille on niin markkinoilta voi ostaa parkkipaikkoja maan alta ja halleista. Maa on tuolla kallista ja meren alle louhuminen maksaa hirveästi. Rahalla kumminkin parkkipaikka järjestyisi tuoltakin. Palonormeista yms ei tietysti saisi joustaa nyky-Suomessa.
Mutta oletettavasti lähitulevaisuudessa on tulossa itseohjautuvia autoja. Näitä on ahkerasti jo koekäytössä. Talot ja korttelit ovat pystyssä kauan. Tulevaisuudessa autoja ei pitäisi säilöä ihan oven edessä. Tämä pitäisi pitää mielessä kaavoitettaessa parkkikenttiä.
Tuo olisi kai reiluin tilanteeseen sopiva käytäntö. Jos paikkamäärä on alimitoitettu, kaupungin vuokra-asunnot jäävät ehkä autopaikoitta. Mutta jos käyttämättä jääviä paikkoja on, ne eivät varmaankaan mene kaupaksi korkeiden rakennuskustannusten edellyttämään hintaan, vaan halvemmalla, jolloin pakkosubventointia tapahtuu.
Mutta kuten sanottu, kai kaupungilla on oikeus tähän. Oletan että Helsingin eri asumismalleja sekoittava asuntopolitiikka tarkoittaa muutenkin tulonsiirtoa muilta helsinkiläisiltä kaupungin vuora-asujille.
Tuli mieleen että autoilijat, maksavat kauheasti veroja. Voisiko osalla niistä rahoista rakentaa parkkipaikkoja?
Hannu ja Juho, ootte väärässä. Tämä järjestely olisi niiden omistusasujien etu verrattuna vaihtoehtoon. Ilmiselvästi järkevintä olisi tietenkin luopua normista kokonaan, mutta sitä odotellessa. Selitän:
Verollinen omakustannehinta pysäköintipaikalle Jätkäsaaressa HITAS- tai vapaarahoitteisessa yhtiössä on esim. 70 000 € kpl. Markkinahinta, eli se mitä tuosta joku suostuu maksamaan, arvataan nyt vaikka 20 000 € tai vastaavat vuokratuotot. Eli asunto-osakeyhtiö ottaa 50 000 € takkiin tuosta paikasta.
Markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun tarjonta pienenee koska vuokra-asuntoihin ei tehdä paikkoja, niin markkinahinta nousee. Eli yhtiö saa pysäköintipaikasta esimerkiksi 30 000 €, eli ottavat vähemmän takkiin. Vähemmän tyhmää on parempi kuin enemmän tyhmää, vaikka se edelleen on idioottimaista.
Se iso ongelma on siinä, ettei nähdä tekojen seurauksia. Ensin kaavoitetaan asuntoja jotka eivät palvele autoa omistavia ihmisiä. Sen jälkeen valitetaan että muut niin tekevät kunnat saavat enemmän hyvätuloisia asukkaita.
Tämän ei pitäisi olla yllätys. Sen pitäisi olla tietoinen valinta.
Ja se ei johdu siitä että muut kunnat kilpailevat epäreilusti asukeista, vaan yksinkertaisesti siitä että he palvelevat paremmin asukkaita ja kaavoittavat siten miten nämä ihmiset oikeasti haluavat.
Itseasiassa mulle sopis ihan hyvin se, että helsinki ja espoo (ja vantaa) kaavoittaisivat eri tavalla, eri ihmisryhmille. Mutta tämä ihmisten valinnanvapaus ei näytä kelpaavan vihreille poliitikoille.
Ja vielä isompi bonus: Rakennetaan sen vuokratalon tilalle jumalattoman kallista kovan rahan asuntoa ja myydään niille, joilta pätäkkää irtoaa. Tästä tehdyillä voitoilla kaupunki ostelee asuntoja pitkin sopivia seutukuntia ja vuokraa ne sosiaalisin perustein eteenpäin. Yhdellä Jätkäsaaren kämpällä saa kaksi kämppää vaikka Haagasta, jota ei liene slummiksi laskettu.
Vuokratalojen rakentaminen luksusalueille on sosiaalipolitiikalla huonosti perusteltavaa (lisää eriarvoisuutta sosiaalisen asumisen piirissä olevien keskuudessa) ja on huonoa rahankäyttöä.
Ja sama HITASille.
Kysymyshän on siitä, että kaupungilla on käytössään X euroa (jossa X on suuri määrä rahaa), jolla pitäisi tehdä sosiaalista asuntotuotantoa. Tällä rahalla pitäisi saada mahdollisimman isot edut aikaan. Miten se tehdään? Ei ainakaan rakentamalla sosiaalista asuntotuotantoa kalleimmille alueille.
Fiksuinta olisi ensin tehdä muutama skenaario ja laskea rahat yhteen. Jos ihmiset haluavat maksaa 9000 €/m2 päästäkseen asumaan liikenteelliseen sumppuun rakkaan peltilehmänsä kanssa, niin ei se välttämättä ole kaupungille ongelma.
Nyt puhutaan kovin väljillä käsitteillä. En ole nähnyt missään yhtään asiallisesti tehtyä arviota siitä, kuinka paljon autottomuus muuttaisi alueen hinnanmuodostusta. Ennen potentiaalisti äärimmäisen kalliin kokeilun tekemistä olisi edes hyvä yrittää vähän tehdä kotitöitä.
Jos kerran kaupunki haluaa tuhlata rahojaan rakentamalla vuokrataloja tuollaisille paikoille, autottomuuskokeilu voisi olla oikein hyvä aloittaa vuokratalolla. Siitä saisi osviittaa mahdollisiin vaikutuksiin asukasrakenteeseen, jne. Eikä maksaisi mitään, päinvastoin kaupunki säästäisi rahaa autopaikkojen osalta.
Ja mitenkäs pääsen tuollaiseen Jätkäsaaressa sijaitsevaan kaupungin vuokra-asuntoon? No keskituloisena en mitenkään. Joten repikää vaan lisää selkänahastani.
Joskus sitä ihmettelee kenelle tätä yhteiskuntaa oikein rakennetaan?
Aloitetaan nyt kuitenkin perusteista.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2013/Halke_2013-01–14_Khs_2_El/5701D00B-13B6-487F-AD80-F0A5339A1AA7/Liite.pdf
Kyseisen asiakirjan perusteella itse AUTOpaikat maksavat 30miljoonaa (alv0), VÄESTÖNSUOJAjutut 15miljoonaa ja tiestö? 10miljoonaa.
Eli itse autopaikan hinta olisi n 30000e/paikka + alv. Erittäin kallistahan tuo edelleen on, mutta kuitenkin “hieman” eri summa kuin alkuperäinen Osmon kommnetti.
Kun nyt alue on ns HITAS-aluetta pääsääntöisesti niin erottelu “kaupungin vuokratalot” / muut on jo teknisestikin mahdotonta. Kaupunkihan omistaa JOKAISESTA Hitas-talosta vähintään yhden huoneiston, kuten Osmokin hyvin tietää. En siis edes kommentoi alkuperäistä ehdotusta, koska se ei ole mitenkään mahdollista toteuttaa.
Suurin ongelma on tuo kustannustaso. Ja asiasta tehty kokonaisuus. En esimerkiksi ymmärrä mitenkään miten tiestön ja kulkuyhteyksien rakentamiseen voisi parkkitalon/talojen kohdalla kulua 10 000 000 euroa. Tuo summa on täysin laskennallinen “osuus” jostain mikä on vain ja ainoastaan päätetty siirtää asukkaiden osuudeksi infran rakentamisesta. Laitetaan nyt aluksi tuo edes kaupungin maksettavaksi jos halutaan asumisen hintaa alemmaksi.. Sinnehän se kuuluisikin.. Vai mitä Osmo?
Samoin n 15 miljoonaa väestönsuojavarustukseen kuulostaa aivan järkyttävän suurelta?! Onko tietoa mistä ihmeestä tuo summa oikein koostuu? Onko kukaan edes kyseenalaistanut noita summia, vai ovatko poliitikot keskittyneet vaan kiistelemään siitä kuka mitäkin maksaa eikä ketään kiinnosta mistä maksetaan?
Kokonaissumma on kuitenkin järjettömän suuri per asuntom2. Olisi todellakin aika pilkkoa tuo laskennallinen summa palasiksi ja tutkia missä ihmeessä mennään noin pieleen.
Yritetäänpä sitä nyt olla nokkelia. Ensiksikin se, että kaupunki omistaa HITAS-talosta lakiteknisistä syistä yhden osakkeen, ei tee tästä yhdestä asunnosta ARA-vuokrahuoneistoa, koska sitä ei ole rahoitettu korkotukilainalla. Mutta edes sekatalo, jollaisia on Ruoholahdessa, ei tuottaisi mitään vaikeuksia. Jos talossa on 2600 kerrosneliömetriä, joista 1300 vapaarahoitteista ja 1300 neliötä korkotuettua, edellisen kerrosalan normista syhntyy 10 autopaikva velvoite ja jälkimmäisestä ei mitään.
(Tuo yksi huoneisto/yhtiö johtuu siitä, että HITAS-sääntely on yhtiöjärjestyksessä ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen on tämän pykälän osalta tehty yksimielisyyttä vaativaksi ja kaupunki on aina erimielinen. Nyt tuo yksimielisyys on johtanut uuteen ilmiöön. Veto-oikeus on myhös jokaisella oikealla osakkaalla. Nyt kun vanhoja HITAS-yhtiöitä ollaan vapauttamassa säännöstelyssta ja maan vuokran alennuksesta, aina löytyy yhtiöstä se yksi, joka ei halua korkeampaa yhtiövastiketta vain siksi, että naapuri saisi myydä asuntonsa vapaasti.)
Sen rakentaminen halvemmille alueille eli käytännössä syrjään on sekä teoriassa että käytännössä harvinaisen huono idea. Lainaan Matti Kortteista:
http://www.2030.fi/paatoimittajalta/matti-kortteinen-yhteinen-etu-ja-segregaatio-ongelman-ratkaiseminen
Kaupungin vuokra-asuntoja kannattaa tehdä joko hyvin vähän tai hyvin paljon. Jos tehdään vain vähän niin alueellisia keskittymiä ei juuri synny. Jos tehdään malliin Hong Kong (jotain puolet asunnoista) niin kaupungin vuokra-asunnot ovat niin yleisiä ettei asukkaat niihin juuri valikoidu. Helsingin asunnoista noin kuudesosa on kaupungin vuokra-asuntoja, tota tehdään vain vähän vaihtoehtoa ei oikein ole.
Enkä minä muuten näe mitään pakkoa miksi kaupungin vuokra-asuntojen pitäisi maksaa veronmaksajille mitään. Niiden tonttivuokra-alennusten merkitys on kuitenkin suhteellisen pieni ja voi ne vaikka poistaakin, muuten vuokrayhtiöt rahoittavat käsittääkseni itsensä ihan vuokratuloilla.
Eikö sinne nyt vain voisi kaavoittaa muutaman pysäköintitalon, antaa rakentaa ne markkinaehtoisesti ja vapauttaa taloyhtiöt pysäköintipaikkojen rakentamisen velvoitteesta? Jos haluaa auton parkkiin Jätkäsaareen, niin voi vuokrata oman paikan pysäköintitalosta tai maksaa parkkitalolle tuntivuokraa.
Tätäkin olemme ehdottaneet.
En ole nähnyt kenenkään ehdottavan sitä että Jätkäsaaresta tehtäisiin autoton. Jos sen sijaan Jätkäsaaressa tehtäisiin autopaikat markkinaehtoisesti, niitä rakennettaisiin ehkä noin puolet siitä mitä nyt pakotetaan rakentamaan — markkinahinta olisi vähän yli rakennuskustannusten ja kaupunki saisi enemmän rahaa tonttimaasta.
Pääset ihan niin kuin minäkin, keskituloinen valkoinen heteromies, jonottamalla kaupungin vuokra-asuntoa. Pääsyä uudiskohteisiin edesauttaa lisäksi niiden hakeminen erikseen Stadin Asuntojen nettisivuilla.
Näihin salaliittokuvitelmiin törmää aina, kun puhutaan asukasvalinnasta sijainniltaan hyviin kaupungin vuokra-asuntoihin. Itse asun kaupungin vuokralaisena Kalasatamassa uudesssa kohteessa ja koko talomme näyttää olevan täynnä ihan keskimääräisen näköisiä ja habitukseltaan keskiluokkaista väkeä. Syrjäytyneitä ja maahanmuuttajia ei ainakaan tähän kohteeseen ole haalittu, jos siihen suuntaan halutaan vihjailla.
Asuintaloni on lisäksi kokeiluluonteinen autopaikaton taloyhtiö, jonka autopaikattomuudesta kaikki hakijat ovat olleet tietoisia. Hakijoita on silti ollut kohteeseen todella paljon ja hakijarakenne ei kiinteistöviraston asunto-osaston mukaan eronnut normaalista hakijakunnasta.
Tarkoitus ei toki ole kieltää parkkipaikkojen rakentamista, vaan olla pakottamatta niitä rakentamaan.
Töölöä tai Kruununhakaa ei ole rakennettu nykyisten parkkipaikkanormien mukaisesti, ja ihan kivasti niissä pärjäävät vähän parempituloisetkin.
Jätkäsaaren parkkipaikkanormissa hinta on vain toinen puoli ongelmaa, sen toisen näkee katsomalla karttaa. Toivotan jo näin etukäteen tuleville autoileville jätkäsaarelaisille mukavaa työmatkaa. Toivottavasti naapurisi kulkee julkisilla.
Ne jotka pääsevät tuollaiseen kaupungin eliittivuorka-asuntoon eivät sitten tule lähtemään sieltä kulumallakaan pois.
Tää on muuten kyllä hilpee, räknäsin vähän:
MA-ohjelman mukaan Helsinkiin tehdään noin tuhat vuokra-asuntoa vuodessa. Jätkäsaari ei ole mikään poikkeus, siitä samaa haarukkaa 20 000 — 80 000 euroa kappale noin paikat on muuallakin. Mutta sanotaan nyt keskimäärin 40 000 € kpl, eli 40 miljoonaa joka vuosi. Jos ton jakaa 70 000 vuokra-asunnon kesken, niin toi on keskimäärin noin 600 €/v eli 50€/kk jokaiselle kaupungin vuokralaiselle. Onneksi olkoon.
Jos yksinkertaisesti vain lakattaisiin huolehtimasta parkkipaikkojen saatavuudesta? Saattaa olla, että löytyisi se markkinalähtöinen ratkaisu ihan itsestään.
Kuinkahan tämä on ratkaistu New Yorkissa? Sen luvun jaksoin kaivaa, että alle 50% talouksista omistaa auton, mutta silläkin määrällä luulisi löytyvän runsaasti kokemusta meren läheisyyteen louhituista parkkihalleista. Tai talojen sisään rakennetuista, ihan miten vaan. Mutta tuskinpa Manhattanilla aivan mahdottomasti on kadunvarsipysäköintiä.
Pitäisi tosiaan arvioida vaihtoehtoistenkin mallien rahavirrat. Autoton kaupunginosa voi hyvin toimia sekä asukkaiden että kaupungin talouden kannalta. Kaupunki säästäisi esim. siinä, että keskustan kaduilta jäisi pois pienen kaupungin verran läpikulkevia autoja.
Oletan että ehdotetuillakin hinnoilla alueelle tulee jonkin verran autottomia asukkaita. Moni voisi innostua enemmän, jos alue tunnettaisiin kokonaan autottomana. Toki joku jäisi poiskin. Kantakaupungissa on jo nyt paljon autottomia. Vaikea sanoa missä kysyntä ja tarjonta kohtaisivat, mutta kannattaisi kokeilla juuri tässä kohteessa. Hernesaarikin käy.
(Vai onko tämä tasapeli? Vihreät saavat vuokra-asuntonsa kaikkiin kaupunginosiin ja hallintakumppanipuolue autopaikkansa.)
En tiedä millaisia autoja tulevat jätkäsaarelaiset omistavat, mutta tavanomaisesta henkilöautosta kerätyillä auto- ja ajoneuvoveroilla ei päästä kovin lähelle tuota jätkäsaarelaisen pysäköintipaikan rakentamiseen tarvittavaa 55000 euroa.
Ei toimi. Talon rakentaja on osakkaana asoy:ssä, kunnes viimeinenkin paikka on myyty. Jos paikat menevät alihintaan, se ei ole muiden osakkaiden päänsärky. Takkiin ottaa siis rakentaja. Ja koska rakentaja tietää tämän, takkiin ottaa tontin myyjä.
(Tilanne olisi eri, jos asoy ostaisi markkinahinnalla paikkojen alkuperäisen omistajan ulos, mutta tällöin pitäisikin jo lunastaa omia osakkeita, mikä on ihan kokonaan toinen tarina.)
Viherinssi.
Yritä nyt uskoa, että asuntoja ja parkkipaikkoja ei myydä erikseen vaan kytkykauppana. Tuo miten kuvittelet asian olevan on se, mitä vihreät vaativat, mutta niin se ei ole.
Paitsi että kun se vuokra ei määräydy markkinahinnan perusteella, vaan takana on sosiaalisesti hyväksyttävä hintataso. Onneksi olkoon vain kaupungille, joka maksaa viulut. (Vuokrassa on kustannuksiin liittyvä komponentti, mutta viime kädessä vuokrien kuitenkin pitää olla isossa mitassa sopivan edullisia riippumatta kustannuksista.)
Sosiaalisessa asuntotuotannossa vuokrat määräytyvät kustannusperusteisesti, eikä niihin käytännössä sisälly muuta kaupungin subventiota kuin tontin vuokran alennus. Ei niihin juuri nyt sisälly myöskään valtion tukea, koska korkotuki tulee apuun vasta, kun korot ovat yli kolme prosenttia. Voittoa niistä ei saisi ottaa. Joitakin yleishyödyllisiä epäillään vähän tästäkin, koska palomuurin pitävyyteen markkinaehtoisen ja sosiaalisen tuotannon kustannusten välillä ei aina ihan luoteta.
Ara-ehdot ovat sellaisia, että asukkaat mnaksavat vuokrassaan korot ja lyhentävät lainan 41 vuodessa. Sen jälkeen velaton talo on omistajansa vapaassa käytössä.
Näillä ehdoilla nykytuotannossa vuokraksi tulisi normaalitapauksessa noin 13 euroa neliötä, Jätkäsaaressa varmaankin 15 euroa neliöltä, Vanhoissa aravissa vuokra taas olisi jotain viiden euron paikkeilla, koska inflaatio on syönyt niiden velat. Kaupunki tasaa vuokrat uusien ja vanhojen kiinteistöjen välillä, jolloin uusienkin talojen vuokrat jäävät kymmenen euron tuntumaan. Näin uusien asuntojen vuokria kyllä subventoidaan, mutta subventio tulee vanhojen vuokratalojen asukkailta.
Jos vaihtoehtona on mennä aravavuokrataloon tai ostaa pankkilainalla oma asunto kokonaan velaksi neljänkymmenen yhden vuoden markkinahintaisella tasaerälainalla, kannattaa ostaa oma asunto. Neljänkymmenen yhden vuoden sisällä on maksanut asumisestaan vähemmän ja omistaa sen asunnon itse.
Kyseessä on kuitenkin erittäin kallis kaupunginosa. Vain muutamalla prosentilla kotitalouksista on taloudellisia resursseja muuttaa noilla neliöhinnoilla olevaan asumiseen — oli intoa kuinka paljon hyvänsä. Toisaalta tilastojen mukaan juuri nämä kotitaloudet omistavat auton tai pari.
Tästä syntyy hyvin vahva hypoteesi siitä, että kaupunginosan tekeminen autottomaksi vähentäisi asuntojen kysyntää huomattavasti ja sitä kautta laskisi hintoja. Tämä voi kuulostaa hyvältä, mutta sitten maksajina ovat kaikki kaupunkilaiset.
Toki on vastakkaisiakin trendejä. Autottomalla kotitaloudella on enemmän käyttövaraa asumiseen juuri sen rahareiän puutteen vuoksi. Lisäksi alueesta saisi eläkeläispainotteisimman kieltämällä autot, jolloin tähän suuntaan tietoisesti kehittämällä houkuttelevuus voisi kasvaakin. (Opiskelijoilla harvoin on puolta miljoonaa laittaa opiskelijaboksiin, joten opiskelijapainotteisuutta ei oikein saa aikaan.)
Näillä lähtötiedoilla kokeilusta voi kuitenkin tulla kovin kallis. Saman informaation saisi sillä, että parkkipaikat ovat markkinahintaisia. Jos ihmiset arvostavat autottomuutta, niin sitten niitä parkkipaikkoja tulee vähän. Hinnasta suhteessa tuotantokustannuksiin näkee sitten sen, osuivatko markkinoiden arvaukset oikeaan.
Se on sitten kokonaan toinen asia, pitäisikö jossain kokeilla autotonta kaupunginosaa ihan tietoisena poliittisena valintana, joka saa maksaakin rahaa. Itse en ihan näe siinä pointtia, koska ääripään tapauksessa ei ole oikein mitään järkevää opittavaa. Vähäautoisuus ja autottomuus ovat kuitenkin eri asioita. Kantakaupungin alue pitäisi ilman muuta saada vähäautoiseksi.
Tämä romahdusmainen hintojen lasku on nähty Kruununhaassa, Töölössä ja Jugend-Katajanokalla Suomenlinnasta nyt puhumattakaan. Näissä kaupunginosissa auytopaikkoja on HUOMATTAVASTI alle Jätkäsaaren normin, mikä pakottaa monta perhettä autottomaksi. Taitaa olla selvä enemmistö kotitalouksista autottomia. Esimerkiksi Katajanokalla olisi kuitenkin tarjolla kaupallista pysäköintihallitilaa selvästi halvemmalla kuin mitä pysäköinti maksaa Jätkäsaaressa, mutta niin paljon ei autoa tarvita, että viitsisi sellaisen hankkia.
Ode:
Valtaosassa Suomen vapaarahoitteisia uudiskohteita kyllä myydään ihan erillisinä. Poikkeuksia voivat olla yhtiöt (lähinnä rivitaloja), joissa jokaiselle asunnolle on varattu 1 tai 2 autopaikkaa.
On ihan Helsingin kaupungin oma häpeä jos Jätkäsaaren Hitas-yhtiöissä toimitaan toisin.
Ne joudutaan myymään kytkykauppana, koska autopaikat ovat niin tolkuttoman kalliita, että ne eivät menisi yksinään kaupaksi, vaan suurin osa jäisi rakennuttajalle käsiin. Asia voidaan muotoilla niinkin, että ne joudutaan myymään kytkykauppana, koska kaava pakottaa rakentamaan paikkoja enemmän kuin on maksuhalukasta kysyntää. HITAS-yhtiössä ne taas voidaan myydä erikseen siten, että osa asunnoista myydään autopaikan kanssa ja osa ilman ja se autopaikkan kanssa myytävä maksaa 55000 euroa enemmän. Kytkykauppaa tavallaan tämäkin, koska niitä autopaikallisia asuntoja ei vboi ostaa ilman autopaikkaa. Tällainen kokeilu on tulossa. Molemmat menevät kaupaksi, mutta on kiintoisaa nähdä, kumpiin on suurempi tunku.
Kyllä sitä ehdotettiin kaupunkisuunnitteluvirastonkin toimesta siinä vaiheessa, kun alueen suunnittelun lähtökohdista päätettiin noin 15 vuotta sitten. Silloiselle kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotus ei sopinut ja jatkosuunnittelu on nyt iloisesti törmäämässä kaikkiin niihin juttuihin, jotka tiedettiin kyllä etukäteen.
On odotettavissa paljon vaikeuksia liikenteen puuroutuessa Ruoholahden kulmille. Toivottavasti raitioliikenteen etuisuudet pystytään järjestämään niin, että ruuhkaviiveet eivät kohdistu joukkoliikenteeseen.
On tosi kummallista, että autopaikkojen kustannuksia ei ole saatu irti asuntojen kustannuksista, vaikka kaikki lienevät samaa mieltä asian hyödyllisyydestä. Jokaisella on vapaus ostaa tai vuokrata autolleen paikka. mutta miksi se on kytketty asunnon hinnoitteluun. Kytkykauppa on kielletty.
Ode:
Kävinpä nyt juuri äsken huvikseni läpi kahden suuren suomalaisen rakennusliikkeen (YIT, Lemminkäinen) Helsingissä myytävät kerrostalouudiskohteet. Kaikissa (parikymmentä) paitsi yhdessä (Viikissä) autopaikat olivat erillisenä myytäviä osakkeita.
(Viikin kohde oli sellainen, että paikat olivat ulkopaikkoja LPA-tontilla, sellaisia ei koskaan yhtiöitetä).
Missä siis ovat kytkykaupat? (Helsingin itse sössimien Hitas-kohteiden ulkopuolella)
Manhattanilla on perinteisesti ollut tyhjiä tontteja pysäköintikäytössä. Olettaisin, että tonttien arvonnousulla spekuloidaan ja siksi niitä ei rakenneta. Kaupungin hitaalla valmistumisella on siis positiivisia sivuvaikutuksia;) Tuntuu että meillä alueen hidas valmistuminen on kauhea mörkö, minkä takia esim. Ruoholahden rakentaminen meni niin kuin meni…
Onhan noita kokeiluja, kuten Töölö, jotka osoittavat ettei autoton kaupunginosa ainakaan keksimäärin toimi. Opiskelija-asuntoja voisi ehkä pitää sellaisina, ettei paikkoja tarvittaisi ihan niin paljoa kuin muissa yhteyksissä.
Oleellista kaupunkilaisten kannalta on saada kaupungin välistävedot pois ja tarjonta järkevälle tasolle. Tuollainen puliveivaus jolla autopaikkojen hintoja nostetaan voi olla laillista, mutta se on moraalitonta.
Ongelman ydin on kuitenkin syvemmällä. Suomessa kerrostalorakentamisen pääomitus on epäterveellä pohjalla. Grynderin tavoite on (ja niin pitää ollakkin) voiton maksimointi kerrostaloja myymällä. Tätä tavoitetta tuntuvat kunnat tukevan, mikä johtunee isojen grynderien ja puolueiden läheisistä suhteista.
Grynderiä ei kiinosta asukkaan autopaikkatarpeet pätkääkään. Kun kaavoittamalla liian vähän autopaikkoja saadaan yhdestä paikasta rahastettua kunnolla, voittaa grynderi. Kun siihen vielä lisätään kunnan puliveivaus, ollaan asukkaan kukkarolla kaksin verroin. 🙁
Todellisuudessa asia voidaan muotoilla, että grnderien ja kaupungin välistävedot tilanteessa jossa autopaikkoja kaavoitetaan liian vähän, mahdollistavat rahastamisen siihen malliin, ettei kysyntää enää ole. Minkä takai Grynderi tekisi tarvittavaa määrää autopaikkoja, kun puolella määrällä voi tehdä tupla voitot? 😀
‘Ensin kaavoitetaan asuntoja jotka eivät palvele autoa omistavia ihmisiä. Sen jälkeen valitetaan että muut niin tekevät kunnat saavat enemmän hyvätuloisia asukkaita.’ (K.Uokka)
Tässä pyritään erottamaan toisistaan asunto ja pysäköintipaikka, ei kieltämään pysäköintiä.
Jos aikuiset ihmiset ovat niin avuttomia, etteivät osaa itse ostaa/vuokrata autopaikkaa tarpeeseensa, tai niin köyhiä, etteivät pysty sitä itse kustantamaan, niin ehkäpä Helsinki selviää jotenkin ilman heidän panostaan.
On niitä vaikeuksia jo nyt.
Ruoholahden kulmilla on saatu niputettu yhteen aika monta ongelmaa: autolauttaterminaalit ja niiden liikenne, Länsiväylän pää, Ruoholahdenkadun epäonnistunut toteutus.
Siihen päälle Jätkäsaaren — Hernesaaren uudisasetus, niin keskustatunneli ei enää riitä, vaan tarvitaan kaksi 😉
Viherinssi, voit hyvinkin olla oikeassa tuosta vuokranmuodostuksesta, sitäpaitsi mulla on siinä laskuvirhe jonka takia se on 30% yläkanttiin. Mutta tästä:
Itseasiassa Jätkäsaaren asunnot eivät ole mitenkään erityisen kalliita suhteessa muuhunkaan kantakaupunkiin. Kun tämähän tässä nimenomaan on hassua, sitä autonomistusta tasolla autoja per asunto determinoi pikemminkin sijainti kuin asukkaiden ominaisuudet. Tämä ei tarkoita sitä etteikö vaikkapa 100 000 € vuodessa ansaitsevalla yleensä ole auto, heitä on vaan suhteellisesti missä tahansa isommassa kaupunginosassa niin vähän ettei tuolla ole kokonaisuuden kannalta juuri merkitystä. Kts. esim. http://whm02.louhi.net/~hannuosk/wp-content/uploads/2011/09/autottomat_asuntokunnat_200.jpg
Ei minulla ole pientäkään kuvitelmaa siitä, että autopaikat menisivät nyt oikein. Päinvastoin kuvittelen koko ajan sanoneeni sitä, että jos paikkoja on liikaa, se on markkinahäiriö samalla tavalla kuin nollamääräkin. Oikea määrä löytyy markkinataloudella, jos sille annetaan mahdollisuus.
Ehkä ilmaisen itseäni huonosti, mutta myös taloyhtiötasolla vastustan autopaikkojen kytkemistä mihinkään, mikä voisi tehdä niistä muuta kuin markkinahintaisia.
Lainaamassasi kommentissa puhuin täysin autottomasta kaupunginosasta. Katajanokka tai Töölö eivät ole sellaisia.
En ihan osannut laskemalla todentaa tätä. Yritän ymmärtää, alla laskutoimitukset:
Jätkäsaaren vuokra: 15 €/m2/kk
Vastaa omistusasumista: 12 €/m2/kk + 3 €/m2/kk (vastike)
Tyypillinen pitkän aikavälin reaalikorko: 2 %
Jos kyseessä on tasaeräinen 41 vuoden laina, niin sen lyhennyserä on 0,3 %/kk. Tämä tarkottaisi sitä, että asunnon hinta saisi olla 4000 €/m2.
Melkein väittäisin, että tuohon hintaan ei markkinahinnalla saa mitään uutta Jätkäsaaresta. Tulee se subventio sitten tontin hinnasta tai jostain muusta, se tulee yhteisestä pussista, ja sitä on tuhansia euroja neliö.
(Ja laskin nyt sikäli aika pehmeästi, etten ottanut mitään pitkän aikavälin ylläpitokustannuksia mukaan.)
Vielä surullisemmaksi asian tekee se, jos halvemmilla paikoilla vuokralla asuvat kaupungin vuokralaiset maksavat kämpästään ihan oikeasti markkinahintaa.
Autopaikkanormi on tyhmä, mutta sosiaalisen asuntotuotannon kohdalla tässä on meneillään ainakin yhtä suuri tyhmyys. Samalla rahalla saisi enemmän hyvää aikaan, jos se raha käytettäisiin järkevämmin.
Laskit väärin, koska unohdit Suomen suurimman asuntopoliittisen tukielementin.
Inflaatio 2%, nimelliskorko 4%, maksettava korko verovähennyksen jälkeen 3%, eli reaalikorko 1%
Tällä tuo 15 euron vuokra vastaa noin 5000 euroa neliöltä. Laskin tämän käyttäen tasaista lainanhoitokulua, 12 euroa neliöltä/kk.
Minkä tuloluokan ihmisten kuvittelet ostavan 6000+ €/m2 olevia kämppiä? Vanhoissa kaupunginosissa on huomattavasti vaihtelevampi asukasrakenne historiallisista syistä. Sen sijaan kokonaan uudessa kaupunginosassa hyvin toimeentulevaa on paljon.
Huomautan vielä erityisesti siitä, etten suinkaan väitä Jätkäsaareen tulevan yhtä paljon autoja kuin Mankkaalla on, tai että autopaikkoja pitäisi rakentaa enempää kuin mitä niitä markkinaehtoisesti syntyy. Väitteeni on kuitenkin se, että autottomuus (= 0 autopaikkaa) on potentiaalisti varsin kallis ajatus.
Autopaikkojen vähentäminen ja autojen vähentäminen on hyvä ajatus. Mutta jos sitä halutaan kokeilla vähän pehmeämmin, niin asiaa voisi kokeilla vaikka Töölössä, Kalliossa tai Skattalla hiljalleen vähentämällä asukaspysäköintiä hintaa korottamalla.
Koska Jätkäsaarta ei ole suunniteltu autottomaksi (=pienimittakaavainen, kapeat kadut ja kujat kuin Tallinnan vanhassa kaupoungissa) siitä ei kannata tehdä autotonta vaan sellainen, jossa autopaikkoja on kysyntää vastaava määrä, mutta ei enempää. Tämän saisi aikaan poistamalla pysäköintinormi kokonaan, jolloin pysäköintipaikkoja saisi rakentaa niin paljon kuin haluaa.
Nähdäkseni autoton kaupunginosa on liian helposti, tahallaan tai tahattomasti, väärinymmärretty käsite. Se toimii vain markkinoitaessa ajatusta valmiiksi autonomistuskriittisille.
Kannattaisiko nimetä autoton kaupunginosa autopaikkavapaaksi tai säännöstelemättömäksi kaupunginosaksi? Sellaiseksi, missä kuka tahansa saa pysäköidä autonsa kadun varteen, kunhan maksaa pienen pysäköintimaksun.
Kyllä vihreät jäivät lähes yksin. Kokoomuksen ja demareiden autoterrorismi jyrää. Erityisesti demariedustajien perustelut näille älyttömyyksille kyllä kiinnostaisivat.
Voittajat:
JAA:
Asko-Seljavaara Sirpa, Kok.
Hakola Juha, Kok.
Halla-aho Jussi, PS.
Kantola Tarja, SDP.
Kolanen Risto, SDP. (Bryggare oli urheilugaalassa)
Oker-Blom Jan D, RKP.
Pajamäki Osku, SDP.
Rauhamäki Tatu, Kok.
Rautava Risto, Kok, pj.
Rissanen Laura, Kok.
Ja vielä häviäjät:
EI:
Helistö Kimmo, Vihr.
Loukoila Eija, Vas. (Outi Ojalan varav.)
Moisio Elina, Vihr.
Sumuvuori Johanna, Vihr.
Ylikahri Ville, Vihr.
Päinvastoin,kaupungin vuokratalojen autopaikattomuutta pitäisi toteuttaa juuri Jätkäsaaren kaltaisessa paikassa, jossa on palvelut lähellä ja hyvät julkiset yhteydet.
Autottomuuden perusteella ei vuokra-asujia voi tietenkään valita, mutta vaihtopörssistä varmasti löytyy autopaikallinen asunto jostain muusta kaupunginosasta.
Autopaikkaa Jätkäsaaressa voi pitää ylellisyytenä keskustasijainnin ja autopaikan hinnan takia. On täysin kohtuutonta, että vanhat vuokralaiset lähiöissä maksaisivat vielä hallipaikatkin Jätkäsaaren uusien talojen asukkaille, joilla on kävelymatka Stokkalle.
Uusi epäkohta tuo pakotettu toisten autopaikkojen kustantaminen kai kuitenkin olisi, eikö niin, vaikka ratkaisu olisikin rahallisesti edullisempi kuin alkuperäinen, vielä huonompi ehdotus.
Edullisuuden laskennassa pitää ottaa huomioon myös se, että kohonneet autopaikkavuokrat haittaavat myös omistusasujia, jos autopaikoista peritään käypä hinta.
Maksaa enemmänkin. VM:n laskujen mukaan uudehkon keskiluokan auton vuosikustannukset 20 000 km:n vuosiajomäärällä ovat noin 9000 e. Tästä jo pelkkä alv on lähellä autohallipaikan markkinahintaista vuokraa (200 €/kk). Päälle autovero, ajoneuvovero ja valmisteverot.
Ei niin, että asialla oikeasti olisi mitään väliä. Autoilusta kerättävät verot menevät korvamerkitsemättöminä valtion budjettiin, eikä niitä kukaan ole luvannut yksityisautoilun edistämiseen käyttää. Mutta matemaattisesti pedanttina henkilönä haluan korjata tuon laskuvirheen.
Autoilu maksaa. Ja itse asiassa sen pitäisi maksaa kaupungissa vielä enemmän kuin nyt sekä pysäköinnin että ruuhkien osalta.
Paljon relevantimpi vaatimus olisi esimerkiksi se, että asukaspysäköintimaksulla saisi itselleen aina parkkipaikan, jolla ei ole lumikinosta. Silloin sentään palvelu ja maksu olisi saman tahon hoidossa.
Autoili on räikeästi yliverotettua haja-asutusalueilla, mutta Helösigissä se on subventoitua, kun lasketaan valtion ja kaupungin liikenteestä koituvat menot yhteen ja liikenteen varaamalla maa-alalle käypä vuokra.
Autottomat lienevät tosiaan keskimäärin varattomampia, mutta kyllä metropolialueelta voi löytyä halukkaita asukkaita riittävästi. Voisi ajatella esimerkiksi, että entistä useampi lapsiperhe unohtaisi muuton Nurmijärvelle, jos Jätkäsaari on riittävän viihtyisä ja turvallinen lapsille. Auton sijaan voisi investoida asuntoon. Mutta tässä tarvittaisiin kokeilu, jotta todellinen kiinnostuksen aste nähtäisiin ja kaupunkirakentamisen uudet mahdollisuudet voitaisiin testata.
Joillekin autottomuus voi myös nostaa alueen arvoa. Ja kaupungin talouden kannalta pitää mistaa, että autojen vaatima tila voitaisiin nyt myydä asunnoille.
Aivan.
Kokeilun voisi toteuttaa myös niin, että kaupunki lupaisi rakentaa Jätkäsaaren juureen (tai vähän keskemmällekin) kysyntää vastaavan määrän markkinahintaisia pysäköintitaloja.
Minusta pitäisi kokeilla (ei välttämättä maksa mitään, sillä ainakin pieneen kokeiluun ostajia kyllä riittää), koska on hyvin mahdollista, että luotaisiin jotain hyvää. Itä-Pasilan aiempaa kokeilua ei nykyään juuri arvosteta, mutta minusta on kokeilua hölmömpää jumittautua vanhaan kaavaan ilman mahdollisuuksia muutoksiin mihinkään suuntaan.
Kaupungilla on vuokrataloja esimerkiksi siksi, että tulee hurjasti halvemmaksi järjestää perustuslain takaama oikeus asuntoon vähäosaisille ja huono-onnisille omaa asuntovarallisuutta kerryttävällä tavalla kuin jakamalla tuki välillisesti yksityisille sijoittajille.
Yhdeksi yhtiöksi ne on kerätty siksi, että saatiin kavereille lisää johtajan paikkoja.
Tuohon kolmoseen voisi yrittää hakea vastausta ihmettelemällä vaikkapa sitä, että miksi Helsingin asunnoista puolet ei ole tälläkin hetkellä tyhjillään?
Nyt tulee meikäläisen kohdalla ennätysmäärä kommentteja yhteen ketjuun ja lopetan osaltani tähän, mutta tätä ei vain voinut olla kommentoimatta.
Jos Niko L on huomannut, niin kaupunki ei ole mikään yhden hahmon diktaattori, jossa päätökset tehdään yksimielisesti. Ehkäpä Nikollekin on tullut joskus ilmoitus äänestysoikeudesta postiluukusta ihmeteltäväksi.
Osmo on johdonmukaisesti vastustanut typerää autopaikkanormia ja erityisesti hän on tehnyt niin Jätkäsaaren kohdalla. Se että yrittää pelastaa muiden jyräämien tyhmien päätöksien seurauksena sen mikä pelastettavissa on, ei tee kenestäkään kaksinaismoralistia.
Miksi ei toimi? (Ja Töölöhän on autollinen??)
Jospa laittaisimme kaikki autopaikat markkinahintaisiksi (myös nykyiset kadunvarsipaikat). Tämä voisi helpottaa sekä kaupungin budjettia että liikennettä ja pysäköintiä kantakaupungissa.
Ei toki mitenkään erityisesti. Kansalaisten kannattaa varoa hyväveliverkkoja ja poliitikkojenkin poliittisia ja muita pelejä. Hyvä jos media, blogistit ja äänestäjät hieman valvovat valtaa pitäviä, ja myös etsivät heille entistä parempia ratkaisuja heidän puolestaan.
Tarkoitat siis, että se jälkimmäinen puolisko autopaikkojen mielestäsi “tarvittavasta” määrästä pitäisi rakentaa raskaasti tappiollisesti (kun se puolittaa ensimmäisestä puoliskosta syntyneet voitot)? Niin, miksi ylipäätänsä kenetkään pitäisi pakottaa tekemään näin?
Sitä minä vain en ymmärrä miksi luolaa nimitetään pelkäksi pysäköintiluolaksi vaikka kyseessä on samaan aikaan myös 9000 hengen väestönsuojasta jolla vapautetaan valtaosa Jätkäsaaren taloyhtiöstä yhtiökohtaisten suojien rakennusvelvoitteesta ja yhtiömallissa on selkeästi erotettu kustannusten jako autopaikkojen ja väestönsuojapaikkojen välillä.
Luulisi että taloyhtiölle on pidemmän päälle edullisempaa että katutasossa on eteenpäin vuokrattava 100 neliön liikehuoneisto elävöittämässä katukuvaa & tuottamassa vuokratuloja kuin 200 000 euron arvoinen verkkokomerobunkkeri josta ei ole kuin menoja.
Autopaikka-osakkeet muodostavat vain puolet kokonaispotista ja jos taloyhtiön yhtiömuoto on vähänkin järkevä, ainakin omistusasumisen puolella, ei autopaikkaosake rasita yhtään itse asunnon hintaa vaan myydään omalla hinnallaan ja erillisellä osakekirjalla.
No ei se siltä vaikuta, ei tarvitse mennä blogissa kuin yksi kirjoitus alaspäin niin löytyy kaikenmoista metropolihallintoa, verotulojen tapausta ja ininää karjavarkauksista.
Ilmeisesti sellaisen politiikan tekememinen joka houkuttelisi myös veronmaksajia ei nyt vaan onnistu vaan pitää päästä sössimään muidenkin asiat.
Tietysti aivan eri asioita.
Jaa, ei ole suhteellisen kallista kun vertailu tehdään jo valmiiksi erittäin kalliiseen? Ymmärtääkseni viherinssi puhui kalliista kaupunginosasta, mutta ei nyt sentään kantakaupunkiakin kalliimmasta.
Jos saat tämän näkemyksen laajemmaltikin läpi omassa puolueessasi, niin ansaitset kyllä työn sankarin palkinnon sekä papukaujamerkin yhtäaikaa 😉
Sylktty
Näkemys on saatu läpoi vihreiden puolue-elimissä. Ajat sitten.
Mitää tulorajoja kaupungin asutoon pääsemiseksi ei enää noudateta, asumistarve ratkaisee. Niissä kaupungin asunnoissa asuu myös paljon keskituloisia, jotka maksavat veroja. Itseasiassa suurin osa on heitä. Sinun selkänahastasi ei kaikkea makseta.
Minä säälin enemmän muita kaupungin vuokrataloissa asuvia. Vuokrantasauksen johdosta Jakomäenä slummeissa asuvat ihmiset, jotka ovat jo kertaalleen maksaneet oman asuntonsa hinnan, maksava nyt myös näitä Jätkäsaaren asuntoja ja parkkipaikkkoja.
Hyville alueille hakemuksia tulee tietenkin enemmän. Mutta jos harrastat lottoamista, niin kannattaa pistää hakemus sisään.
Just, tämä käypä vuokra laskettaneen sitten myös mukaan joukkoliikenteen tukeen?
Maanvuokrtaas ei lasketa joukkoliikenteenkään kustannuksiin kuin osittain. Pitäisi tietysti laskea siihenkin, mutta kyllä lasku matkustajaa kohdfen tietysti on silloin paljon suurempi henkilöautoilla kuin metrolla.
Niin siis ei muuta kuin kaupungin vuokrataloyhtiö hinnoittelee autopaikkansa kustannusvastaavasti 150 e / kk niin ei tarvitse myllikkäläisten näitä subventoida. Jos ei tuohon hintaan mene kaupaksi vuokratalon asukkaille niin vuokraa sitten muualle.
Ajattelitko vuokrata? Ongelma on siinä, että kaava pakottaa rakentamaan paikkoja paljon yli maksuhalukkaan kysynnän, jolloin ei noita vuokraajia tuolla hinnalla löydy.
“Nämä kaavat autopaikkanormeineen on kyllä asiallisesti hyväksytty, mutta silloin oletettu autopaikan hinta oli selvästi alempi.”
Lautakunta voisi edellyttää läpinäkyvää kustannussuunnittelua osana kaavoitusprosessia.
Toistuvasti asiantuntijat ohjaavat tietoisesti keskustelun talojen hoikkuuteen tai veistoksellisuuteen ja naapurit lähtökohtaisesti vastustavat kaikkea mahdollista. Näitä voidaan sitten leipoa loputtomiin.
Joku lautakunnan jäsenistä voisi ryhtyä ikäväksi insinööriksi ja pyytäisi nähtäville kaavan seurauksena syntyviä lukuja.
Euroa / asuntoneliö ja keskipinta-ala olisivat pari keskeisintä tunnuslukua.
Taiteilijan vapautta voisi vähän rajoittaa kun kynällä kuitenkin ratkaistaan 80 prosenttia kustannuksista.
No oikeastaan pitäisi laskea, yksi syy miksi liikennesuunnittelu on hehtaarikaavoitusta on että liikennesuunnittelijan näkökulmasta maa on ilmaista. Se että tila tiiviissä kaupungissa on arvokas ja äärimmäisen rajallinen resurssi koskee toki joukkoliikennettä siinä kuin autoliikennettäkin. Jälkimmäinen vaan tarvitsee vastaavan ihmismäärän liikuttamiseen moninkertaisen määrän tilaa.
Kun maata riittää niin miksi rakentaa tiivistä? Ilmeisesti saadaksemme aikaan rajallista resurssia jolla voidaan sitten perustella sitä että pitää rakentaa tiivistä.
No ihan sama, kunhan vain vaihtoehtoja riittää, eikä rakenneta mitään metropolihallintoja tasaamaan politiikkanne aikaansaamia kustannuksia ja vähentämään vaihtoehtoja.
Jokseenkin samojen jotka ostavat 6 000 €/m2 kämppiä Kalliosta. Käy kattoon mitä ne asunnot maksaa, ja ota vielä huomioon että uusissa asunnoissa ei ole korjausvelkaa. 200 000 € yksiö Jätkässä ei ole mitenkään suhteessa kallis.
Jätkäsaareen tulee muuten ulkomuistista jotain 70% tuotannosta ARAa ja HITASia, esim. 2012 tontinvaraukset. Jos nimenomaan vapaarahoitteisen luokan autopaikallisuus on se kipukohta, niin tehdään sitten niin että niihin taloihin tehdään ne paikat ja noihin muihin ei. Koko saaren pysäköinti hoituu sitten jälkimarkkinoilla verrattaen kivuttomasti, ne vieläpä toimivat kun paikkojen tarjonta vastaa edes joten kuten kysyntää.
Osaako joku kertoa, onko pysäköintiyhtiön maksama 10 miljoonaa + alv “osuus ajo- ja kulkuyhteydestä” tähän piilotettua maankäyttömaksua kaupungille Jätkäsaaren infran rakentamista varten vai jokin todellinen pysäköintilaitoksesta syntyvä kustannus?
Tuollaisen luolan hinta koostuu lähinnä kuutioista. Ajo ja kulkuyhteyksien osuus tilan käytöstä ei ole ihan pieni.
Kun kaupunki omistaa maan, se ei tarvitse mitään ylimääräistä maankäyttömaksua siirtääkseen kaavoitushyötyä itseltään itselleen. Sen voi rahastaa tontin hinnassa.
No mitä tapahtuu kun kaupungin vuokrakaksioon muuttanut nuoripari tekee pari lasta? No varmaan he muuttavat toiseen asuntoon, tai elävät ahtaasti. Autotarpeen yllättäessä on tosin sellainen onnellinen vaihtoehto, että he vaan vuokraavat sellaisen.
Olen yllättynyt arviostasi että yli puolet helsinkiläisistä kotitalouksista on city-hipstereitä. Kaupungin vuokra-asuntoihin siinä kuin muihinkin asuntoihin varmastikin valikoituu sellaisia ihmisiä jotka haluavat kyseisessä asunnossa asua. Jos esimerkiksi harrastaa hiihtoa ja pitää tärkeänä että latu on lähellä, niin varmaankin muuttaa esimerkiksi Torpparinmäkeen. Jos elämäntapa vaatii paria autoa, niin sopiva asuinpaikka löytynee jostain pientaloalueelta, esimerkiksi Tapaninvainiosta. Jos taas haluaa asua ratikkapysäkin vieressä kaupungissa, niin todennäköisesti on valmis tinkimään vaikkapa autotallista tai maksamaan siitä.
Eihän siellä hypoteettisessa autopaikattomassa Jätkäsaaren asunnossa ole kenenkään pakko asua, semmoista kahden auton onnelaa on heti kantakaupungista pohkoiseen Hämeeseen saakka. Ja päätellen vaikkapa kantakaupungin asuntojen vuokra- ja myyntihinnoista, yhtiöissä joissa ei käytännössä ole lainkaan pysäköintipaikkoja, halukkaita kyllä löytyy.
DINK-viherhipsterit ostavat autopaikattoman asunnon Jätkäsaaresta.
10 vuoden kuluttua perheeseen ilmestynyt Jani-Petteri käy kiekkotreeneissä Paloheinässä ja Jenna-Maria telinevoimistelee Liikuntamyllyssä. Jenna-Marian koulu on SYK Haagassa ja Jani-Petteri käy Ranskalaista koulua Munkkivuoressa. Välissä on oltu Steiner-koulussa ja Montessori-päiväkodissa. Välillä moikataan isovanhempia Vantaalla ja Kauniaisissa.
Siinähän ovat HSL:n armoilla mahahaavoineen.
Ilman autoilua peruskoulujen kasvispäivien idut ja tofunakit tuotaisiin hevospelillä jostakin Isostakyröstä. Tai sitten tuollaiseen elitismiin ei olisi edes varaa ja syötäisiin läskisoosia ja pettuleipää.
Jotenkin veikkaan, että autojen ja teiden vaikutus bruttokansantuotteeseen jää plussan puolelle noin ziljoonalla eurolla. Jos autoton maa olisi jotenkin parempi, niin siitä varmasti olisi paljon hyviä esimerkkejä esiteltäväksi.
Entä sitten. Myös sähkö on välttämättömyyshyödyke, mutta silti sen on maksullinen hyödyke. Tällaisia hyödykkeitä on vaikka kuinka paljon. Yleensä taloudessa kuitenkin ajatellaan, että tarpeellisestakin hyödykkeestä maksetaan, jotta niitä ei ylikäytettäisi.
.
Maanalaisessa hallissa olevat autopaikat kaupunki voinee vuokrata ihan kenelle tahansa halukkaalle, vaikkapa 1 kk (vuokralainen) ja 3 kk (kaupunki) irtisanomisajalla.
Jätkänsaaressa tulee olemaan pula pysäköintipaikoiusta vaikka ei ehkä kaupungin vuokratalojen asukkailla.
Kuntatousussa on aina ihmetyttänyt poliittinen pakko tehdä järjettömyyksiä, kun halutaan pitää illuusiota tasa-arvosta. Kunalla on autopaikkoja asuntoarkentamisen tuotteena, miksei niitä voisi vuokrata vapaasti tai huutokaupata?
Hyvällä paikalla voinee olla myös kalliita kunnallisia vuokra-asuntoja, vaikkapa suunnattuna kovapalkkaisilel kunnan työntekijöille. Pakkoko vuokria on aina tasata?
Tota, sinne tulee paikkoja oletuksella 70% kotitalouksista on auto. Toi on enemmän kuin Espoossa (n. 65%) keskimäärin. On tietenkin mahdollista että jätkäsaarelaisilla nyt jostain käsittämättömästä syystä on pari kertaa enemmän autoja kuin vaikkapa viereisessä Kampissa asuvilla, mutta minä en ainakaan laittaisi omaa rahaani kiinni pysäköintipaikkaan Jätkäsaaressa tuossa toivossa. Eikä suostu laittamaan kukaan yksityinen sijoittakaan, koska ei he nyt ihan idiootteja ole, joten kaupunki pääomittaa sen parkkihalliyhtiön ihan itse.
Jos on kerta pakko ripotella aktiviteettinsa ympäri seutua, niin kai sen autopaikan saa yksityisestä parkkihallista hankittua sitten. Tai voihan sitä muuttaa Nurmijärvelle, jossa autoilu on “paremmin järjestetty” (lue: ainoa mahdollinen liikkumusmuoto). Kysymys ei muutenkaan ole siitä, pitäisikö Jätkäsaaresta rakentaa kokonaan autopaikaton, vaan siitä, että kannattaako autopaikkoja rakentaa näin paljon suhteessa muuhun kantakaupunkiin.
Puhuttiin ilmeisesti siitä, että kuinka paljon tilaa Helsingissä kannattaa uhrata autoille. Ei siis siitä, että pitäisikö Helsingistä tehdä maailman ainoa kokonaan autoton pääkaupunki tms.
Mikähän mahtaa olla kokoomuksen ideologinen peruste autoilun kulujen sosialisoinnille? Demareiden bunkkereista tulevat äänet vielä ymmärtää, kun tehdään niin kuin aina ennenkin.
Mutta oikeesti — mikä on älyllinen argumentti nykyisen kaltaisen toiminnan puolesta?
Kyse ei välttämättä ollut ihmisistä jotka tekevät rationaalisia päätöksiä oman elämänsä suhteen ja kävisivät asuntoesittelyissä. Tai pystyisivät ajattelemaan mitä naapuri ajattelee tai mitä huomenna tapahtuu.
Kaupungin vuokrataloissa kun asuu työtätekevien ja urallaan eteenpäin pyrkivien asuntosäästäjien lisäksi myös niitä jotka menevät sinne mistä heille osoitetaan asunto ja yrittävät elää päivän kerrallaan.
Kaupunki ei voi väkisin karkottaa asunnon tarpeessa olevia helsinkiläisiä suurperheitä Pohjois-Hämeeseen, vaikka siellä olisi väljiä ja halpoja asuntoja. Helsinkiläiset asuvat siellä missä ystävät ja sukulaiset ovat.
Tuossa naapuritalossa asuu väkeä joiden elämäntapa tuntuu olevan varsin autokeskeinen, ne espoolaisen keskiluokkaiset kaksi autoa eivät edes riitä. Siitä huolimatta vuokrattavat autopaikat eivät kelpaa vaikka niitä on tarjolla. Halvempaa on käyttää jalkakäytävää.
Kannattaa muistaa sosiaalisen asuntotuotannon realiteetit kun suunnitellaan lintukotoja. Vaikka suurin osa “niistä” on toki “aivan kunnon väkeä”.
Suomenlinnan vuokriin pitäisi lisää lauttakustannukset, sekä pääoma- että käyttökustannukset.
Suomenlinnan lautan matkustajista pääosa on turisteja.
Omistusasuntojen hinnanmuodostuksesta haluaisin korjata pari seikkaa.
Edellisessä kirjoittaja ei huomioi sitä että Helsingin kaupunki edellyttää kerrostaloihin tietyn määrän “asunnon ulkopuolista säilytystilaa”.
Käytännössä niitä verkkokoppeja, edullisin tapa on tehdä koppeja väestönsuojahuoneeseen. Usein joudutaan tekemään toinenkin pimeä huone että saadaan toteutettua tätä epämääräisessä käytössä olevaa asuntokohtaista säilytystilaa vaadittu määrä. Tarkempia ohjeita löytyy rakennusvalvonnan sivuilta jos ette usko.
Autopaikojen kustannusvaikutukset määräytyvä taas markkinatalouden perusteella. Yksinkertaistettuna rakennusliike rakentaa kahta eri tuotetta “varastoonsa” ja myy niitä.
Tuotteet ovat autohalli- ja asunto-osakeyhtiön osakkeita
Molempien kustannukset lasketaan yhteen ja lisätään tavoiteltu kate, tulopuolla lasketaan edellisten arvioidut markkinahinnat yhteen.
Tulee muistaa että myyntihintojen määrityksessä ei ole mitään seuraamusperusteita vaan autopaikkojen mahdollinen hinnallinen alijäämä jyvitetään kaikille asunnoille markkinahintaperusteisesti.
Tämä tarkoittaa sitä että jyvä viritetään siten että kaikkein kysytyimmistä asunnoista otetaan maksimihinta, käytännössä pienasunnot ovat maksajina.
Oma kokemukseni on että koskaan ei uskalle hinnoittelussa laittaa pienasunnoille riittävää jyvää, pula on niin suuri että ne tuppaavat aina menemään kuitenkin ensimmäisinä.
Hienoa Helsingin noudattamassa säännöstellyssä markkinataloudessa on Hitas tuotanto, jossa eräissä tapauksissa rakennusliike pakotetaan toteuttamaan osa korttelista hintasäännösteltynä.
Ajoittain käy niin että virkamies epäonnistuu Hitaksen hinnoittelusssa. Laskennassa on väistämättä epätarkkuuksia kun hänellä on käytössä vain kaavamääräykset eikä rakennussuuunnitelmia. Lopputuloksena kaupungin määrittämä max, myyntihinta voi voi alittaa kustannukset.
Mutta ei hätää kun ja jos sijainti on riittävän hyvä, lasketaan koko korttelin tulot ja menot yhteen ja jyvitetään Hitaksen puuttuvat kulut vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Tasapuolista eikö totta.
Ojis: “DINK-viherhipsterit ostavat autopaikattoman asunnon Jätkäsaaresta.
10 vuoden kuluttua perheeseen ilmestynyt Jani-Petteri käy kiekkotreeneissä Paloheinässä ja Jenna-Maria telinevoimistelee Liikuntamyllyssä. Jenna-Marian koulu on SYK Haagassa ja Jani-Petteri käy Ranskalaista koulua Munkkivuoressa. Välissä on oltu Steiner-koulussa ja Montessori-päiväkodissa. Välillä moikataan isovanhempia Vantaalla ja Kauniaisissa.
Siinähän ovat HSL:n armoilla mahahaavoineen.”
Jos kaksiosaisista nimistä diggaileva hipsteriperhe mahtuu edelleen asumaan samassa asunnossa, niin kyllä muksut voivat mennä kouluihinsa ja harrastuksiinsa julkisilla? Vaihtoehtohan on se että vanhemmat kärräävät herran terttunsa joka paikkaan autolla omien liikkumistensa lisäksi joka ei varmaan ole mahahaavan ennusteen kannalta ainakaan parempi vaihtoehto.
Tai sitten ostavat hintavan autopaikan ja nauttivat kaupunkiautoilun riemuista. Ylipäänsä kaupunkiasumisen idea voisi olla jotain sellaista että kouluun ja harrastuksiin pääsisi yleisesti ottaen ihan kävelemällä — jos tämä ei mitenkään onnistu niin julkinen liikenne sitten. Auto soveltuu haja-asutusalueille ja raskaiden tavaroiden kuljettamiseen.
Meillä kävi juuri näin. Lapsia tuli peräti kolme, joten muutto autopaikattomasta kaksiosta oli edessä. Viisihenkinen perhe kun ei mahtunut kaksioon. Tästä syystä yleensäkin perheen kasvaminen merkitsee muuttamista.
Autoa nyt emme tietenkään tarvinneet, koska ratikalla pääsee kaikkialle. Myös lasten harrastuksiin siltä osin, kun sinne ei mennä fillarilla.
Yksiöt lienevät autonomistajuudessa ihan omaa luokkaansa. Veikkaisin kuitenkin että suurempien asuntojen hinnanmuodostukseen mahdollisuudella käyttää autoa on ihan näkyvä merkitys.
Tämä ei siis edelleenkään ole argumentti markkinaehtoista autopaikkarakentamista vastaan. Pikemmin sen puolesta ja kummankin suunnan (ylitarjonta, autottomuus) sääntelyä vastaan.
Siitä olen samaa mieltä, että autopaikkoja tarvitsee olla vain vapaarahoitteiselle tuotannolle. Muun hinta ei muodostu markkinoilla, asunnot ovat joka tapauksessa halpoja arvoonsa nähden. (Tosin tässä on se hankala piirre, että onhan tuetunkin asuntotuotannon asukkailla mahdollisuus hankkia markkinaehtoinen autopaikka. Auton käyttämistä on vaikea kieltää.)
Mutta jos tuo 70 % pitää paikkansa, niin voi hyvät hyssykät! Mikähän on näiden talojen ja markkinahintaisten talojen tonttien hintaero? Jos ihan varovaisesti laitetaan 2000 €/asuinneliö, niin suuruusluokkaa 50 000 asuinneliöllä kyse on 100 000 000 €:n tuesta. Ja tämä taitaa olla alakanttiin laskettu.
Onko ihan varma, ettei tuolla rahalla olisi saatu mitään sosiaalista asumistarvetta paremmin toteuttavaa?
Kuinka monta sataa miljoonaa kaupungilta jää vuokratuloja saamatta puistoista? Tulisiko halvemmaksi ilmaiset taksikuljetukset naapurikuntien metsiin, jos puistoissa vietetty aika ylläpitää asukkaiden terveyttä, työkykyä ja siten verotuloja? Kaikkea ei voi redusoida euroilla päätettäväksi, vaikka kaikki luvut olisikin tiedossa.
Jos kaupunki ajattelisi vain talouttaan, se jättäisi puistoja kaupunkirakenteeseen niin paljon, että maan kokonaisarvo maksimoituisi. Tämä optimointi jättäisi kaupunkiin puistoja aika paljon, koska puistot ja viheralueet lisäävät ympäröivän alueen maan arvoa. Tämä periaate ei muuten olisi muutenkaan tyhmä.
Kovin kallistahan se lauttaliikenne on, mutta toisaalta vastaavasti pitäisi ottaa huomioon ettei suokkilaisten autot juuri rasita kaupunkia, kun heillä ei sellaisia juuri ole.
Ok, jos kaupungin vuokra-asunnot ovat täynnä keskiluokkaisia, niin mikä niiden rakentamisen idea oikein on? Käsittääksenihän niissä vuokrat ovat markkinahintoja alempia, mikä siis tarkoittaa sitä, että kaupunki subventoi niissä asuvien asumista. Voisin jotenkin hyväksyä tämän sosiaalisilla perusteilla tai sillä, että kaupunki säästää siinä, ettei joudu maksamaan yksityisille vuokranantajille kiskurivuokria toimeentulotukena, mutta keskiluokkaisiin tämä ei päde mitenkään.
Muutenkin kaupungin vuokra-asuntojen sijoittamista kalliiden kovan rahan asuntojen sekaan perustellaan yleensä “sosiaalisella asuntorakentamisella”, mutta mitä sosiaalista se on, että keskituloisille annetaan kaupungin subventoimia asuntoja?
Voisiko joku valottaa tätä asiaa? Kaikkein parasta olisi tietenkin, jos Osmo kirjoittaisi kokonaisen blogijutun kaunpungin vuokra-asuntopolitiikan periaatteista ja niiden perusteluista.
Tiedä vaikka vuokraisin, jos tuolta kaupungin vuokrakämpän voisin edes teoriassa saada. Mutta jos vuokraajia ei tuohon hintaan löydy, niin paikat myyntiin vaan, luulisi lämpimän hallipaikan ajan myötä kaupaksi käyvän.
Ja jos on, ne sijaitsevat yleensä poissa silmistä ja mielestä Katajanokalla (suokkilaisille myönnetään asukaspysäköintilupa D‑alueelle eli mahdollisesti juuri OS:n ikkunan alle).
Valitettavasti suomenlinnalaisille on ratattu parkkiapaikkoja myös Kauppatorin rannasta. Täydellistä rantojen väärinkäyttöä.
Eli kun Osmo ei autoa tarvitse, niin kukaan muukaan ei? Tuo ratikkakommentti nyt vain on tyhmä ja osoittaa jo jonkintason vihreätä elitismiä, mutta mikä siinä on ilmaislipulla matkustaessa.
Elätte ikään kuin olisi normi omistaa auto ja poikkeus, jos ei omista. Kantakaupungissa on normi olla omistamatta autoa ja poikkeus omistaa.
Onko siinä Jätkänsaaren asunnossa jokin sellainen ehto, ettei sitä saa jälleenmyydä? Kuten täällä on mainittu, niin jos autolla liikkuminen tulee välttämättömäksi osaksi elämää, niin sitten kannattaa joko
1) muuttaa alueelle, jossa auton saa parkkiin halvalla
tai
2) vuokrata parkkipaikka
En ymmärrä, miksi järkevin vaihtoehto olisi se, että tuo DINK-pariskunta pakotetaan sitä asuntoa ostaessaan maksamaan ylihinta, sitten seisottaa lähes tarpeetonta autoa siinä rankasti subventoidulla paikalla, kunnes sitten kymmenen vuoden päästä päästään sitä Jani-Petteriä ajeluttamaan ympäri kaupunkia.
Niin, eli ihmiset pitää pakottaa harrastuksiin ja elämääntapaan jota Soininvaaran perhe harrastaa, vaikka tuntuu olevan kovin rajoittunutta kun kerran ratikalla pääsee kaikkialle.
Arroganttia viisastelua, ei ihme että politiikan tulokset ovat mitä ovat kun tällaisia tyyppejä on päättämässä.
Minä en sitten mitenkään ymmärrä sitä että vaatimus, että autopaikasta pitäisi maksaa kustannuksia (plus jotakin tuotto-odotusta, joka kilpailun toimiessa olisi jokseenkin vähäinen) vastaava hinta, on jollain tavoin autoilun tekemistä mahdottomaksi ja kieltämistä.
Pitäisikö samojen ihmisten mielestä yhteiskunnan subventoida sähkön hintaa? Tai velvoittaa rakentamaan voimalaitoksia yli tarpeen tappiollisesti? Jälkimmäisestä olisi ehkä jopa jotain strategista pitkän aikavälin etua, mutta autopaikkojen kohdalla kyseessä on pelkkä resurssien haaskaus.
Helsinki on, vaikka se täydennysrakennettaisiin kaikkein vihreimpien kaupunkisuunnitteluideaalien mukaiseksi tiiviiksi korttelikaupunkiparatiisiksi ja typerästä pysäköinnin subventoinnista luovuttaisiin, joka tapauksessa autoiluelämäntavan kannalta paljon halvempi kaupunki kuin monet oikeat metropolit. Rahalla tulee parkkipaikan aina saamaan. Rahalla sen saa nykyäänkin, mutta se raha otetaan suureksi osaksi autottomien taskuista.
Tulee noita autojakin tuonne Jätkäsaareen. Lätkäkamoja ei hirveästi kyllä viitsi julkisissa kuljettaa. Päivikotireissut riippuu. Muuten ehdottamasi reitit pitäisi olevan ihan hyvin saavutettavissa julkisilla. Itsekkin olen kulkenut kouluihin ja harrastuksiin noin.
Isompi juttu tässä on täysin autoilun ehdoilla rakennetut ympäristöt. Suuri osa pääkaupunkiseudusta on sellaista. Muu on lähinnä kaavoitettu ja rakennettu ennen autoilun aikaa. Epäselvät ja pitkät kävelyreitit. Saastaiset alikulut ja nousut jotka kävisivät kuntoilusta ellei epäilisi altistuvan epäterveelliselle määrälle pienhiukkasia. Usein tuntuu , että vain pieni panostus parantaisi jalankulkijoiden asemaa. Autoilun kulkutapaosuuden on ennustettu kasvavan edelleen. Kaikki parannukset joukkoliikenteeseen ovat syystä tai toisesta kohdanneet huomattavaa vastustusta. Ehkä se 90-luvulla vielä maisemaa rumentanut bussikenttä Kampissa sopii juhlijoille. Mitään kuvitelmaa laadukkaasta joukkoliikenteestä se ei kyllä antanut. Esimerkiksi Östersundom ei saanut lähijunaa. Ei Heliä tai pelkkää taajamajunana (miksi tämä on muuten haudattu?). Ja muita esimerkkejähän on. Jos nämä maksavat oikeasti rahaa niin käy näin. Tämä kuvaa sitä ajattelutapaa , jossa julkiset ovat vain köyhille opiskelijoille ja ajokortittomille.
On surullista seurata keskustelua. Vihreät asenteet ovat lujassa, autottomuuden puolesta. En voi millään uskoa, että pidemmässä juoksussa asukkailla (jotka nyt pääsevät Jätkäsaareen, ihan millä perusteella tahansa) kulkemistarpeet pysyisivät ikuisesti samoina?
Todellista vihreyttä olisi ollut tehdä Jätkäsaaresta totaalisesti autoton. Käytännössä sulkea alue teknisillä järjestelyillä.
Sinne muuttaisivat ne, joille autoton elämä sopii, myös pitkässä juoksussa. Sen olisi voinut kaavoituksessa päättää helpostikin. Ei tarvitsisi pohtia autopaikkoja tai autopysäköinnin jyvitystä neliöhintoihin!
Siinä sitten näkisi miksi asujamisto muodostuu jamiten kauppa käy? Yhtiöjärjestyksiin/vuokrasopimuksiin sitova ehto autottomuudesta.
Minulle sopisi järjestely mainiosti. En kaipaa asumista pussinperällä (ainakin nyt!) kaavailtujen vaatimattomien julkisten yhteyksien takia. Mahtaa työmatkaliikenne muodostua pulmalliseksi kun käytännössä asukkaiden enemmistön työpaikat sijoittuvat ei-kävely-matkan päähän?
Ja heidän, jotka joutuvat käyttämään vaikkapa työnantajan ajopeliä!
Virkamiesten tulisi tehdä rohkeita ratkaisuja, niitä puoltamaan riittää edustajia. Jollei koko Jätkäsaarta niin edes puolet siitä?
Huomaan, että keskustelu ei johda mihinkään. On kuin heittäisi vettä hanhien selkään! Ei kannata odottaa, että minkäänlaista liikahdusta ilmenisi, sen verran fanaattisuutta on ilmassa.
Toisaalta tämänkin blogin keskustelu on jälkijättöistä, juna meni jo!
‘Eli kun Osmo ei autoa tarvitse, niin kukaan muukaan ei?’ (newyorkista)
Minulla on auto. Jos olen joskus niin köyhä, etten pysty maksamaan sen pysäköintiä itse, myyn sen pois, enkä lusmuile muiden kustannuksella. Pyrin maksmaan jopa bensat, katsastukset ja mahd. korjaukset ihan itse, pummamatta muilta fyrkkaa omiin menoihini. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Eli jos newyorkista tarvitsee autoa, kaikki muutkin tarvitsevat?
Minullakin on kolme lasta, eikä missään vaiheessa ole ollut tarvetta autolle. Lapset ovat päässeet kouluihin ja harrastuksiin julkisilla ja lihasvoimin ihan riittävän hyvin. Ovat samalla oppineet jotain arvokasta, jotain jota ei opi auton takapenkillä.
Ei autottomuus kaikille varmaankaan sovi, kuten ei sovi autoilukaan. Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä arvioimaan oma tilanteensa avoimesti ilman turhia ennakkoasenteita. Ja jos tilanne muuttuu, sopeudutaan, eikä vaadita sopeuttamista.
Eikä alle 18v lapsi valitse koulujaan eikä harrastuksiaan täysin mielivaltaisesti vaan niistä lähtökohdista mitä hänellä annetaan.
Vaikka keskustelu on vähän poteromeininkiä, ei se turhaa ole. Lautakunta saa pian käsiteltäväkseen pysäköintipoliittisen paperin, johon kukin poliittinen ryhmä ottaa kantaa. Kun mediakin on jo hieman lämmennyt keskustelulle, kevään mittaan saattaa pientä liikahdusta asenteissa ja normistossa tapahtua.
Mielestäni ilmapiiri on otollinen suunnan tarkistuksille, vaikka turha on odottaa suuria liikahduksia. Asenteet liikkuvat hitaasti, mutta ne ovat nyt liikkeessä. Kaupungin kaikkien poliittisten ryhmien yhteinen kanta on jo pitkään ollut, että Helsinki on joukkolikennekaupunki ja sellaisena sitä on kehitettävä jatkossa.
Tämä on linjassa ainakin eurooppalaisen kaupunkiliikenteen valtavirtauksen kanssa ja näkyy varmaan aikaa myöten uutena säädöstasonakin. Jos vihreillä on viisautta etsiä yhteistä linjaa muiden suurien ryhmien kanssa, jotain voi tapahtuakin. Jos valitaan demonstraatiolinja, tämä otollinen tilaisuus menetetään.
Jätkäsaaren suunnittelussa on menetetty hyvä mahdollisuus edelläkävijyyteen liikenneratkaisujen kestävyyden suhteen, mutta seutu kasvaa ja kokemukset keräävät uutta tietämystä tulevia jätkäsaaria varten.
Minulla on jotenkin sellainen tunne, että itse asiassa Osmon linja (annetaan markkinoiden päättää) on sellainen, jota vakavalla naamalla on kenenkään ajattelevan vähän vaikea vastustaa.
Kysymys on tässä vain se, miten asia esitetään. Jos taivaasta putoaa poliittinen kanta “autopaikkojen määrää ei pidä säännellä, riittää että niiden lisärakentamiseen varaudutaan”, niin se kuulostaa kovin kokoomuslaiselta kannalta. Mutta jos kanta tulee yksittäisen vihreän poliitikon suusta, ja jos samaan aikaan samassa keskustelussa on puhuttu kokonaan autottomuudesta, kanta leimautuu vääränväriseksi.
Tämän välttäminen voi olla vaikeaa, mutta ehkä siinä auttaisi, jos vihreät voisivat muotoilla jonkin sopivan virallisen kannan asiaan. Sen voi sitten kommunikoida riittävän selkeästi.
Aika hyvä kompromissimahdollisuus olisi siinä, että kanta olisi “autopaikkojen määrää ei pidä säännellä, vaan se pitää jättää markkinoille”. Sen jälkeen muiden paikkamäärähuoleen voi tiukan vääntämisen jälkeen vastata, että paikkojen lisärakentamiseen pitää varautua kaavoituksessa. Tällöin lisärakentaminen on joka tapauksessa markkinaehtoista, jolloin kompromissi tulee halvalla.
Kanta mahdollistaisi senkin, ettei tukea nauttiviin asuntoihin tarvitsisi lainkaan rakentaa autopaikkoja. Tuki koskisi silloin vain asumista, ei autoilua.
Normi olla omistamatta autoa taitaa johtua vain siitä, että auton pitäminen on tehty vaikeaksi. Jos osasta asuntoja jätettäisiin keittiö pois, syntyisi pian normi, jonka mukaan suuri osa asukkaista tarvitsee vain mikrouunin ja lavuaarin.
Henkilöauton omistaminen, jopa useamman, on normi. 🙂 Elämä ilman hnekilöautoa on aivan puhdasta elitismiä.
Onko Kallen nyt vaikea uskoa, että enemmistöllä kantgakaupungin ruokakunnista ei ole autoa. Enemmistö ei voi koskaan olla elitistinen. Maalla asia on tietysti toinen.
Tai sitten sitä ei vain tarvitse?
Jos lähes kaikki tarvittavat palvelut ovat saavutettavissa fillaroimalla enintään 15 min, tai kulkemalla saman ajan julkisilla, joiden aikatauluja ei koskaan tarvitse katsoa, niin mitä sillä kiesillä arjen askareissa tekee?
Jos minulla kuitenkin olisi auto niitä harvoja sivummalle suuntautuvia harrastus- ja muita matkoja varten, lähikaduillani näyttäisi olevan hyvin tilaa säilyttää sitä, eli ei olisi parkkitilastakaan kiinni.
Käytännössä kuitenkin oma auton tarpeeni hoituu sillä, että joillakin kavereilla on auto, ja heiltä voi pyytää apua. Taksikin palvelee.
Jos minulla ei olisi keittiötä, mikä olisi toki vähän sääli, koska kotona kokkaus on mukavaa, ei tilanne silti olisi niin paha, sillä sen saman vartin matkan päästä löytyy kaikentasoisia ja ‑tyyppisiä ravintoloita.
Autonomistajat ovat vähemmistö koko Helsingissä, eivät ainoastaan kantakaupungissa. Lähde: Uudenmaan liiton tietopalvelu.
Kyllä, mutta tuo koko kaupungin luku johtuu kantakaupungin autottomuudesta. Suurimmassa osassa lähiöitä auton omistajhia on enemmistö, tietääkseni. Voin tietysti olla väärässä.
Tällä Osmon palstalla esiintyy oikeastaan aika paljon kommentoijia, joiden päämäärä on juuri tuo. Vai mitä pitäisi ajatella niistä, jotka ehdottelevat aivan vakavalla mielellä “uutta Kalliota”, jossa ihmiset asutettaisiin 20 neliön koppeihin. Ja bonuksena “liian suurissa” asunnoissa asuvat “mummot” häädettäisiin pienempiin luukkuihin. Nämä neropatit eivät tietenkään ajattele sitä, että asunto on hyvin monelle koti, jota ei voi eikä haluta rahassa arvottaa.
Turussa parhaillaan rakenteilla olevan kerrostalon autohallipaikat maksavat 28 000 euroa kappale, Helsingissä yleensä 15 000 — 30 000 euroa kappale. Uskoisin, että Jätkäsaareen muuttavilla, jotka ehdottomasti auton haluavat, olisi varaa ja halua maksaa 35 000 euroa autohallipaikasta.
Jätkäsaareen rakennetaan seuraavassa vaiheessa autohallille laajennus: Parkkitalo, jonka arviohinta on 35 000 euroa per parkkipaikka. Kustannustehokkaammalla suunnittelulla olisi saatu koko Jätkäsaaren paikoitus markkinaehtoiseksi, eli ne ostaisivat paikan, jotka haluavat siitä maksaa. Kaavoittajan halu laittaa HKR:n varikko, jätehuolto ja parkkeeraus Jätkäsaaressa maan alle on osoittautunut liian kalliiksi visioksi.
Kantakaupungissa enemmistö ruokakunnista on joko nuoria opiskelijoita tai muita yksineläjiä, tai sitten eläkeläisiä. Heille autottomuus ei ole elitismiä vaan mahdottomuutta. Toki on joukko elitistisiä keski-ikäisiä perheitä, joille autottomuus on idealismia.
Jos kantakaupunkia halutaan pitää kaikkien kaupunkilaisten potentiaalisena asuinalueena, niin normi on, että ruokakunnilla on auto
Tämän laajalle levinneen “yhteiskunnan subventoimien parkkipaikkojen kritisointi on autovihamielisyyttä ja vihreää autottomuusideologiaa” ‑asenteen vuoksi harkitsen vakavasti Vihreiden jäseneksi liittymistä ja jonkinlaisen Vihreät autoilijat ‑järjestön perustamista. Omistan kaksi autoa (tosin toinen ei ole tällä hetkellä liikennekäytössä).
Jäseneksi pääsisivät autonomistajat, jotka vastustavat autoilun kulujen subventointia.
Eivätkö auto- ja bensavero riitä? Pitääkö laittaa vielä kaikki tiet maksullisiksi?
Kehotan muuten vakavasti miettimään minkälainen on autoton yhteiskunta. Ainakin elintaso on merkittävästi nykyistä alempi, se on varma. Siinä mielessä on hieman lapsellista kitistä autoille varatusta katutilasta.
Niin siis jos sitä ei erikseen viranomaistoimin määrätä, niin asuntoihin ei tehdä keittiöitä. Ja näin ilmeisesti siksi että asunnon ostajat ja vuokraajat ihan hölmöyttään maksavat mitä pyydetään esimerkiksi paperinkeräyslaatikosta, jos sitä kutsutaan asunnoksi. Koskeeko tämä kenties myös valaistusta ja ulko-ovia?
Onneksi markkinoiden ei sentään anneta hoitaa sellaisia välttämättömiä perustarpeita kuten ruoka tai sähkö.
Jos näin olisi, ja Helsingissä ylipäätään olisi kelvollinen joukkoliikenne, ei tätä keskustelua tarvitsisi käydä. Matka-aika Etelä-Helsingistä vaikkapa Pitäjänmäkeen on ruuhka-aikojen ulkopuolella noin 40 minuuttia, jossa ajassa siis pääsee useamman hehtaarin kokoisen työpaikka-alueen laidalle. Suuruusluokka lienee Jätkäsaaressa sama.
Jos auton käytöllä säästää viikossa pari tuntia työmatka-aikaa jo Helsingin sisällä, on yksittäistä työmatka-autoilijaa aika vaikea syyllistää. Tämä toimii tietysti niin pitkään kunnes Jätkäsaari on rakennettu riittävän täyteen tukkimaan Mechelininkadun risteyksen jonka jälkeen kenelläkään ei ole kivaa.
Jälleen kerran voi hämmästellä sitä kuinka Helsingissä voidaan puolet niemestä halkaiseva esteetön ja rakentamaton käytävä tuhrata yhdessä tasossa kulkevaan fillarointiväylään (Baana). Toisaalta, mitäpä tuosta kun joukkoliikenteen käyttäjien aika on ilmaista.
Auto- ja bensavero riittävät ja ylikin, maakunnissa. Kehä 3:n sisäpuolella eivät riitä.
Ei Osmo ole autotonta yhteiskuntaa ajamassa, eikä kyllä juuri kukaan muukaan. Auto on äärimmäisen kätevä ja joskus jopa siellä kaupungissa välttämätön. Kaupunkia ei voida kuitenkaan rakentaa pelkästään autojen ehdoilla, koska tila loppuu ihan konkreettisesti kesken. Tai sitten pitää luopua tavoitteesta rakentaa kaupunkia ja sen sijaan rakentaa kerrostalolähiötä.
Minä pidän kaupungista enemmän kuin kerrostalolähiöstä.
Sellainen kriittinen käyttötarkoitus, joissa autot ovat ristiriidassa tiheän kaupungin kanssa, on suurten massojen työmatkaliikenne. Tiheässä kaupungissa tätä ei ole mitään järkeä rakentaa henkilöautojen varaan, vaan ensisijaisesti kävelyn ja toissijaisesti julkisen liikenteen.
Sotket puurot ja vellit. Kysypä itseltäsi:
— kuinka moni on kiinnostunut ostamaan asunnon ilman keittiötä?
— sitten kysy kuinka moni ostaisi asunnon ilman autopaikkaa?
Huomaatko eroa? Aika harvalla tälläkään palstalla tuskin on mitään sitä vastaan että ihmiset omistavat ja pysäköivät autojansa. Ratkaisujakin on esitetty, esim. parkkitalo, josta jokainen halukas saa ostaa / vuokrata niin monta autopaikkaa kuin haluaa.
Ojis: huomattavasti mieluumin eläisin autottomassa kuin sähköttömässä yhteiskunnassa.
KariS: jos enemmistö on kerran on opiskelijoita, nuoria, yksinäisiä ja muita joilla ei ole varaa autoon niin miksi ihmeessä ihmeessä he haluaisivat maksaa kymmeniä tuhansia siitä naapurin autopaikasta? Se että naapurilla on auto kun tarkoittaa että julkinen- ja kevyt iikenne toimii huonommin, ilma on saastuneempi ja meluisampi. Miksi siitä pitää maksaa?
Noin se varmasti menee, mutta tässä verotusjohtoisessa yhteiskunnassa autopaikan koplaus asuntoon antaa aika paljon näkymättömiä etuja, asuntolainan verovähennysoikeus ja leimavero (eikun mikä varainsiirtovero) vapautus ensiasunnon ostajalta. Pankit ainakin sanovat antavansa asuntolainoja pienemmillä marginaaleilla ja vakuuksilla, tiedä sitten miten autopaikkalainoja kohtelisivat.
Eikö Osmon linja ole ollut ihan johdonmukaisesti se, että autopaikkoja saisi rakentaa vapaasti, ihan niin paljon kun rakentaja uskoo niitä saavansa kustannuksia vastaavalla hinnalla kaupaksi tai vuokralle?
Pakkovaltaa edustavat ne kunnallispäättäjät ja heidän tukijansa, jotka oman ja ainoaksi ja oikeaksi katsotun elämäntapansa perusteella haluavat, että kaupunki määrää autopaikkoja rakennettavaksi hinnasta ja kysynnästä välittämättä.
(autonomistaja jonkin matkan päästä Jätkäsaaresta)
Kannattaa käydä katsomassa suurten rakennusliikkeiden kotisivuilta Helsinkiin rakennettavia taloja. Muutamaa pientaloa lukuun ottamatta jokaisesta autopaikasta joutuu maksamaan erikseen, enimmillään Mikonkadulla 60 000 euroa.
Tämä ei koske Jätkäsaarta, koska kaupunki on suuressa viisaudessaan niin kaavoittanut.
Lähes kaikissa muissa rakennuskohteissa Osmon esilletuoma ongelma on kuitenkin jo ratkaistu: Autoilija hankkii itse oman parkkipaikkansa omalla kustannuksellaan. Näin se pitääkin olla.
Kantakaupungissa tämä linja on osin voimassa. Tonttikohtaisten paikkojen määrä on keskimäärin alle kysynnän. Pysäköintiluolatilaa on syntynyt, mutta asukaspysäköintiin sitä käytetään hyvin niukalti. Kaupunki on taipunut järjestämään yleiseen katutilaan asukkaille pysäköintireviirin.
Näin kaupunki toimii markkinahäirikkönä tarjoamalla osalle asukkaista voimakkaasti subventoitua pysäköintitilaa. Jos asukaspysäköinnin hinnoittelu saadaan terveelle pohjalle, luolatilojen asukaskäyttö kasvaa. Kalliotilojen niukkuus estää kovin radikaalin uusrakentamisen vanhassa kantakaupungissa. Niinpä hinnoittelulla on säädeltävä niukkuuden jakoa.
Niukkuus olkoon ohjenuorana jatkossakin, koska katukapasiteetti on jo hyvin käytössä. Pitkään jatkunut kauhun tasapaino pysäköintikapasiteetin ja väyläkapasiteetin välillä uhkaa murtua varsinkin Jätkäsaaren rakentamisen myötä.Kaupungin säätelymahdollisuudet ovat kaavoitus ja liikennetilan jakaminen. Aktiivisuutta tällä rintamalla tarvitaan jatkossakin.
Uusilla alueilla on ehkä mahdollista siirtyä nykyistä selvästi voimakkaammin suoraan markkinaohjaukseen.
Yksi asia mihin kirjoituksissa ei ole otettu kantaa on paikoituksen vaatima tila joka on suoraan suhteessa kustannuksin.
Autopaikan koko on yleensä 2,5x5m
Autopaikkojen välissä on kaksisuuntainen ajoväylä jonka leveys on aiemmin ollut 7m.
Näistä saadaan yhden auton vaatima säilytystila 2,5x8,5m=21,25. Jos autopaikan hinta on 50000€ maksaa autopaikkaneliö 2350€
Pari vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön uusi suunnitteluohje (RT 98–10987) pysäköintiin joka levensi ajoväylän 8m:n. Edellisen laskelman neliöhinnalla autopaikka maksaisikin 52875€
Saksassa ajoväyläksi riittää 6m (EAR 05). Tälläinen autopaikka samalla neliöhinnalla maksaisi 47000€. Ero kymmenisen prosenttia.
Toki ajoväylät, tekniikka ym. tuovat kustannuksia joten pysäköintilaitoksen hinta ei varmaan olisi 10% pienempi mutta halvempi kuitenkin.
En tiedä millä mitoituksella Jätkäsaaren pysäköinnit on mitoitettu mutta mielestäni olisi järkevää tarkistaa myös suunnittelunormistoa ettei kaavan vaatimaa kallista pysäköintiä tehtäisi vielä kalliimmaksi turhan väljällä suunnittelulla. Kyse on kuitenkin autovarastosta ja yleensä varastoinnissa mahdollisimman tiivis pakkaaminen on hyve.
Entä jos tälläisille “kopeille” on kysyntää, kuten hinnoista päätellen näkyy olevan? Ovatko ihmiset liian hölmöjä päättämään itse? Samaa sarjaahan tämä autopaikkanormikin on: virkamiehet päättävät ihmisten puolesta, koska ihmiset ovat liian hölmöjä tajuamaan itse, että autopaikka on välttämätön heidän hyvinvointinsa kannalta. Ja jos ei omista autoa, on viherhippi, jolla ei ole sananvaltaa tässä asiassa. Todella omituista.
Kaikkein omituisinta on se, että autoilijat valittavat jatkuvasti siitä, kuinka heitä sorsitaan veroilla ja muilla maksuilla, mutta silti autottomat ovat heidän mielestään elitistisiä ideologian orjia.
Niin nuo teidän kaavoittamat mega-automarketit imevät sisuksiinsa lähiöiden lähipalveluita (postit, apteekit, ruokakaupat etc.). Arjesta tulee aika vaikeaa ilman autoa. Sääli että Vihreitä kiinnostaa vaan kantakaupunki. Meille urheilusta nauttiville perheellisille lähiöiden pururadat ja pulkkamäet ovat tärkeämpiä palveluita kuin keskustan ravintolat.
Jos minä outuisin maksamaan autopaikasta 47 000 euroa ja joku kysyisi että tehdäänkö tämmöinen sillipurkki vai laitatko vielä 10% lisää fyrkkaa niin tehdään semmoinen että sinne mahtuu, niin kyllä pistäisin vielä lisää rahaa likoon.
Ei ole kyllä mitään järkeä rakentaa hirvittävän hintaista parkkihallia josta tulee sitten vielä hankala käyttää ahtauden takia.
Uskoisin, että tilavampi väylä näkyy tilastoissa harvempina peltikolhuina, ja hintojen erotuksella ei kovin montaa kolhua autosta korjata.
Kyllä, ihmiset ovat — sääntöjen laatijan mielestä — liian hölmöjä päättämään itse. Kuten esteettömyysnormien pakottavuudesta voidaan päätellä. Se ja autopaikkojen pakollisuus ovat hyvin samanlaisia asioita.
Tietysti voi sanoa, että jos elämäntilanne muuttuu niin että tarvitsee autoa, voi muuttaa muualle. Yhtä hyvin voi sanoa, että jos alkaa vammautumisen takia tarvita pyörätuolia, voi muuttaa paremmin muuttuneeseen elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon. Erona taitaa olla se, että elämäntilanteen muuttuminen autoilijaksi on (onneksi) paljon yleisempää kuin elämäntilanteen muuttuminen pyörätuolia tarvitsemaan.
Silti näitä kahta asiaa muuten käsitellään Soininvaaran kirjoituksissakin aivan eri tavalla.
Kun puhutaan autopaikoista, asuntojen hinnoittelu on puhtaasti kustannusperusteista, eli autopaikan kustannus kohottaa kokonaisuudessaan asunnon hintaa, paha paha. Kun taas puhutaan esteettömyydestä, asuntojen hinnoittelu onkin yllättäen puhtaan maksukykyperusteista, eli esteettömyyden rakennuskustannuksilla ei ole mitään tekemistä asunnon myyntihinnan kanssa koska asunto maksaa juuri niin paljon kuin ostaja saa lainaa.
Itse olen sitä mieltä, että markkinataloutta tarvittaisiin. Kuten vanhoista kaupunkiasunnoista havaitaan, asunnot jotka eivät ole erityisen esteettömiä ja joissa ei ole autopaikkaa, ovat varsin suosittuja. Niitä saisi minusta mielellään rakentaa lisää, erityisesti juuri johonkin Jätkäsaaren tapaiseen pussinperään jossa henkilöautoliikenne on muutenkin joka tapauksessa hankalaa ja huono idea ja jossa jalkakäytävälle lastaamisen ajaksi pysäköity invataksi varmasti suututtaa pyöräilijöitä.
Tämä johtuu varmaan siitä, ettei Helsingin kaupunki kokoomuksen napamiesten retoriikasta huolimatta ole vielä alkanut kustantamaan sitä autoa kaikille autoilijoiksi aikoville. Pyörätuolin tarvitsijoille sellainen joudutaan tarjoamaan, samoin kuin muut asuntoon tarvittavat muutokset.
Sekä parkkipaikkapakko että estettömyyspakko kapitalisoituu tietysti maan hintaan eli pienentää kaupungin saamaa osuutta siitä tappiin asti vedetystä asuntolainasta. Kaikkien uusien asuntojen rakentaminen esteettömäksi on ilmeisesti vain katsottu halvemmaksi kuin niiden muuttaminen kaupungin kustannuksella esteettömiksi tai asukkaiden mahdollinen laitoshoito. Vaikka asunnot ovatkin Helsingissä sairaan kalliita, hitas-loukko Jätkäsaaressa on halpa kuin saippua verrattuna puolikkaaseen soluhuoneeseen Mariankodissa. Laskelmia olisi toki kiva nähdä.
On tosiaan turha tehdä autohalli, jonne ei citymaasturilla ei helposti mahdu, se citymaasturi on muuten parkissa jossain laittomalla paikalla, ainakin niin kauan kuin parkkisakot on halpoja ja harvinaisia.
Onhan se kovin monasti nähty että ihmiset ei pysäköi autoaan ahtaisiin parkkihalleihin. Ouluunkin rakennetaan uusi kallioparkki, koska pysäköintitilaa on mukamas vähän. Todellisuudessa parkkitalot on tyhjillään, mutta ihmiset eivät viitsi niihin ajaa. (ajetaan ennemmin vaikka puoli tuntia ympyrää että löytyy paikka kadun varresta)
Olen sitä mieltä että sekä autopaikka että esteettömyysvaatimukset ovat monin tavoin haitalliset. Esteettömyysvaatimukset ovat näistä kuitenkin perustellummat, sillä autoilija muuttuu kävelijäksi nousemalla autostaan, mutta pyörätuolistaan harva pystyy nousemaan.
Järjen käyttö tulisi olla sallittua,eli jos talo on täynnä pieniä yksiöitä, niin ei niiden vessoihin tarvi pyörätuolilla mahtua, sen sijaan taloyhtiössä voisi olla yksi oikea invavessa, jossa voi käydä jos väliaikaisesti joutuu pyörätuoliin tai vierailee ko. talossa. Samoin jos tarkoitus on tehdä edullisia asuntoja niin 50 000 euron autopaikassa ei ole järjen häivää.
Liittyen myös Vepsäläisen kommenttiin:
Jos tämä parkkipaikkanormituksen ongelmien selittäminen on vaikeaa, niin tästä päästään vielä vaikeampaan asiaan. Juuri tuon takia kadunvarsipysäköinnin pitäisi maksaa enemmän kuin laitospysäköinnin. Näin saadaan vähennettyä rallia korttelin ympäri, ja liikkeessä asioiva saa autonsa suht lähelle sen ovea.
Ja tässä vaiheessa iskee mentaalibloki. Mutku se hallipaikka on lämmitetty, vartioitu, ja niin edelleen niin miten ihmeessä siitä voisi ottaa pienemmän hinnan? No juurikin ylläolevista syistä.
Niin, kaikkien uusien asuntojen muuttaminen esteettömäksi on toki kaupungin kassalle halvempaa kun kustannukset maksetaan jonkun toisen pussista eikä vaihtoehtoiskustannuksia huomioida. Tuolla systeemillähän se asevelvollisuuskin on ylivoimaisesti halvin tapa järjestää armeijan miehitys.
Onko tämä oikeasti laskettu eikä vain vedetty hihasta?
Vaihtoehdot ovat siis tässä? On mahdotonta, että kun joku ryhtyy tarvitsemaan esteetöntä asuntoa, hän muuttaisi toiseen asuntoon joka hänelle paremmin sopisi? Ainoat vaihtoehdot ovat olemassaolevan asunnon muuntaminen tai laitoshoito?
Jos asuntojen rakentamisessa on tällaisia ajatusluutumia, niin eipä ole ihme että maksaa.
Näin siis ainakin jos oletetaan että tiheämmästä rakentamisesta ei olisi mitään (taloudellista) hyötyä kaupungille, vaan annettu normi on reunaehto jota ei laskelmissa kyseenalaisteta.
Toiseen asuntoon muuttaminen vammautumisen jälkeen on toki mahdollista. Ihan läheltä ei saata sellaista löytää, mutta jostain kauempaa. Samalla kun menettää liikuntakykynsä, voi hyvin menettää myös kotinsa.
Mitä sitten sanotaan hänelle, joka haluaisi pyörätuolissaan kyläillä näissä ei-esteettömissä asunnoissa? Mihin pysäköidä autonsa? Vai eikö kaupungissa ole tilaa hänenlaisilleen?
Tietysti tämä kolmaskin vaihtoehto on, että aletaan rakentamaan esteettömiä asuntoja, että on mihin muuttaa. Nykytahdilla jos kaikki uudet asunnot tehdään esteettömiksi, niin jo vuoden 2030 kantturoilla 15 % asuntokannasta alkaisi olla esteetöntä.
Olisihan se tosiaan kiva, että Joku Muu tekisi ne esteettömät asunnot, että sitten kun on tarve, niin voisi muuttaa Jonnekin Muualle.
Minusta on ainakin ihan hyvä että Joku Muu ostaa ne invalidikäyttöön tarkoitetut autot, ettei minun tarvitse maksaa ylihintaa siitä että sellaisia olisi myös käytettyinä myynnissä.
Lisäksi minusta on ihan hyvä, että Joku Muu laitattaa omaan taloonsa hissin, jotta minun ei tarvitse itse semmoista asennuttaa omaan kaksikerroksiseen paritalooni.
Todellakin on hyvä että niitä hankitaan vain tarpeeseen. Jos näin ei ole, niin kyllä autopaikkojen järjestäminen etukäteen on ihan yhtä tärkeätä, auton hankkiminen elämän aikana kun on todennäköisempää kuin vammautuminen.
Lisäksi asuntoja voi aina remontoida. En ymmärrä miksi kaikkien asuntojen tulisi olla esteettömiä kun suurin osa vanhuksista kumminkin tulee asumaan omissa 70–80-luvulla rakennetuissa rakkaissa kodeissaan.
Voi herranjumala, mitä me teeme niille kaikille suurien ikäluokkien edustajile, jotka asuvat omassa omakotitalossaan, jotka eivät ole esteettömiä??!?!?!?! Ehdottomasti on saatava normi, joka pakottaa kaikki omakotitalot esteettömiksi. Esimerkiksi kaksikerroksisiin asuntoihin on asennettava hissit. Vai olisko kumminkin niin, että kun ei jaksa enää etupihaa kolata eikä pysty autolla ajamaan, olisi syytä muuttaa jonnekin muualle?
Vai koskeeko tämä kotirakkaus nyt kumminkin vain ihan uusia asuntoja? On ihan ihme touhua valmistautua jo nyt 40 vuoden kuluttua tapahtuvaan asujien esteettömyysvaatimuksiin, voit vähän laskeskella mitä tulee nykyarvoksi noin pitkällä aikavälillä.
Sitä paitsi vanhuksille, jotka eivät oikein kotona pärjää, on jo olemassa palveluasuntoja. Niistä voidaan tehdä sitten kunnolla esteettömiä eikä vain nipin napin normien mukaisia. Tällä systeemillä sekä esteettömistä että esteellisistä asunnoista tulee parempia.
Mielestäni olisi fiksumpaa että kerättäisiin hieman enemmän veroja, ja hankittaisiin sillä rahalla oikeasti esteettömiä asuntoja niitä tarvitseville. Sen sijaan että rakennetaan kaikista asunnoista melkein esteettömiä aika suurin kustannuksin. (ja korjataan niitä sitten tarvittaessa esteettömiksi hieman pienemmin kustannuksin). Jos ei tarvisi rakentaa hissejä tai noita ympyröitä, niin mahtuisi selvästi enemmän asuntoja, eli säästyisi rahaa.
Käsittääkseni nimittäin kovin monasti se esteettömyys tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä pyörätuoliympyrää suunnitelmissa eteisessä ja vessassa. Se saattaa riittää satunnaiselle vierailijalle tai väliaikaisesti tuoliin joutuvalle, mutta ei asunnossa voi pyörätuolissa oleva kuitenkaan todennäköisesti asua ilman kalliita remontteja.
Ja remontoimallakaan ei välttämättä edes saa aikaan yhtä hyvää lopputulosta. Itse olen esimerkiksi auttanut pyörätuolissa olevan henkilön sisään oman taloyhtiönsä ulko-ovesta, jonka jälkikäteen asennettu pyörätuoliliuska ei toiminut talvikelillä. Ja kuulemani mukaan hyvin usein tämä ongelma on myös ihan uusissa liuskoissa uusissa kohteissa — koska suunnittelijalla tai lupien myöntäjällä ei ole esteettömyysosaamista
Toki kyläilyä sen esteettömyyden puute rajoittaa. Kysymys onkin, pitääkö kyläilyn mahdollistamisesta maksaa suuria summia? Kuinka monessa yksiössä on tarvetta kyläillä, eikä voi vain tavata kuppilassa tai esteettömässä kodissa? Entä onko välttämätöntä mahtua kääntymään vessassa, jos ei kuitenkaan yllä tarttumaan vesihanaan?
Miksi se esteettömyys on olennaista pienissä kerrostaloasunnoissa, mutta omakotitaloissa ei? Aika monesti näissä omakotitaloissa vierailee pyörätuolissa olevia henkilöitä.
Itse olen joutunut asumaan poissa kotoani muutaman kuukauden koska asunto ei ollut esteetön (jos talossa olisi ollut hissi ja pinta-alaa ympyröille sen vuokra olisi ollut luultavasti noin kaksinkertainen, jolloin en olisi sitä edes voinut terveenä opiskelijana maksaa). Onneksi asuinpaikka löytyi lähipiiristä, sillä yhteiskunnalla ei ole oikein mitään tarjota. Ja kuten todettua, kaikki asunnot eivät koskaan tule olemaan esteettömiä, ellei nykyisiä pureta.
Olen myös sitä mieltä, että jos on ostanut sellaisen asunnon, että vanhana tai sairaana ei siellä pärjää, niin se oma päätös, ja siitä selviää myymällä sen asunnon ja ostamalla paremmin sopivan. Pienituloiselle luultavasti paljon parempi vaihtoehto, koska voi hyvin olla että siihen kalliimpaan asuntoon ei aluksi ole lainkaan varaa. Jos voi ensin ostaa edullisen asunnon, niin siinä asumalla voi säästää isompaan.
Tässä lainaus Keskustan puheenjohtajan suusta Suomenmaa-lehden uutisen mukaan:
“Eivätkä kaikki tarvitse tai halua autopaikkaa. Asuntoja he kaipaavat. Asukkaiden arkiset tarpeet ja päättäjien näkemykset ovat kaukana toisistaan.”
Muitakin mielenkiintoisia ehdotuksia asuntopulan lievittämiseen löytyy samaisesta uutisesta:
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/sipil%C3%A4_esitt%C3%A4%C3%A4_asuntoleasingia_6221061.html