Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti puheessaan, että Suomeen perustettaisiin 3–5 miljardin euron kasvurahasto, joka investoisi muun muassa biotalouteen ja loisi 200 000 työpaikkaa. Rahasto rahoitettaisiin niin, että Solidium myisi 1,5 miljardilla osakesalkkuaan ja työeläkeyhtiöt määrättäisiin sijoittamaan toiset 1,5 miljardia. Loput tulisivat yksityisiltä.
En pysty ottamaan kantaa itse rahastoon, sillä Sipilä luonnehti sitä vain parin rivin verran, eikä minulle oikein valjennut, miten muutaman miljardin investoinneilla syntyy 200 000 kannattavaa työpaikkaa. Rahoitus sen sijaan tuli selväksi eikä se tunnu järkevältä.
Valtio saa nyt lainaa negatiivisella reaalikorolla. Valtion pörssisalkku sen sijaan tuottaa osinkotuloja. Jos se ei tuottaisi, sitä ei voisi myöskään kenellekään myydä. Työeläkeyhtiöiden tavoitteena on 4–5 prosentin reaalituotto sijoittamalleen pääomalle. Miksi pitää myydä kannattavia yhtiöitä kurssien ollessa alhaalla, miksi ei oteta lainaa? Omaisuuden myyminen ja lainan ottaminen eivät paljon poikkea toisistaan. Niiden keskinäistä kannattavuutta pitää verrata korkojen ja osinkotuottojen kautta. Jos tämän rahaston tuotto riittää tyydyttämään eläkeyhtiöiden tuottovaatimuksen, valtio voisi rahoittaa sen edullisesti kokonaan velaksi. Jos ei riitä, eläkerahojen käyttö tähän tarkoitukseen on arveluttavaa.
Valtion omaisuuden myymisen saldo on surkea. Myyntitulojen korkotuotto (=korkosäästö, kun on voitu pitää pienempää lainasalkkua) on ollut vaatimaton noiden samojen myytyjen yhtiöiden osinkotuloihin. Pakkomielle myydä tuottavaa omaisuutta on vahvasti ideologinen. Valtiontaloudellista järkeä siinä ei ole. Osakesalkun omistaminen ei tietenkään ole valtiolle itsetarkoitus, mutta osakkeita kannattaa myydä vain, jos lainan ottaminen on epäedullisempi vaihtoehto.
Sipilä puhui käsittääkseni Solidiumista, ei Spondasta.
Itse kannattaisin mallia, jossa valtion osinkotulot ohjattaisiin tuollaiseen rahastoon. Siis Solidiumin, Spondan, Fortumin, Finnairin jne osinkoja käytettäisiin uuden yritystominnan tukemiseen.
Tietysti Solidium. Kiitos, korjasin. Sinänsä inhoan tuota Solidiumin nimeä, koska se ei tarkoita mitään.
Järkevämpi säästökohde olisi kunta ja valtiopuolen johto ja hallintotason palkkojen selkeä kohtuullistaminen. Laskin että näin säästettäisiin 3 mrd vuodessa kenenkään varsinaisesti kärsimättä.
Osmo:
tai jos verojen laskeminen on edullisempaa!
Valtion omaisuuden myynti lienee (mahdollisten ideologisten tavoitteiden lisäksi) poliitikoille myös turhan helppo keino rahoittaa valtion taloutta, ja vältellä tätä kikkaa kivuliaampia toimenpiteitä. Paljonkohan omaisuutta on jo vaivihkaa siirretty kulutukseen.
Sekä valtion omaisuuden myynti että uuden velan ottaminen ovat huonoja keinoja hoitaa nykyisiä melko pysyäisluonteisia talouden ongelmia. Tästä miinusta sekä Juha Sipilälle että Osmo Soininvaaralle. Pitkäkestoisiin ongelmiin järkevämpi ratkaisu on tervehdyttää yhteiskunnan toimimattomia rakenteita. Lisäksi säästöt ovat tarpeen, jos katsomme jo kuluttavamme enemmän kuin tuotamme.
Juho,
Minähän erityisesti sanoin, etten pysty ottamaan kantaa Sipilän esitykseen siitä, miten muutamalla miljardilla saadaan 200 000 työpaikkaa ja vielä niin, että sijoitus on sijoittajalle kannattava. Sanoin vain, että jos tuollainen Sampo olisi, se kannattaisi rahoittaa lainalla eikä tuottavan omaisuuden myynnillä.
Vaikka Soininvaara ei varsinaiseen ideaan otakaan kantaa, soisin silti, että Sipilä keskustelisi aiheesta hetken Juhana Vartiaisen kanssa, jolla epäilemättä on tuostakin ideasta mielipide.
Arvoisa entinen tilastotieteen opettajamme ottaa kantaa tärkeään asiaan. On muistettava, että eläkepääoman määrä on kuitenkin niin suuri, että se ei voi saavuttaa huipputuottoja. Ammattilaisillakin on täysi työ saavuttaa tuolle kansantalouden voimakkaimmin kasvavalle peruskivelle suurempaa tuottoa kuin mitä metsätaimikot ja vuokra-asunnot, kaksi muuta varmaa ja suurta peruskiveä tuottavat. Neljästä viiteen prosenttia vuodesta toiseen on juurikin kuuluisaa unelmahöttöä. Idea saattaakin olla lähinnä “väärin keksitty”. Toivon, että Vihreän liiton teollisuus- ja talouspoliittisessa reaaliagendassa olisi muitakin painopisteitä kuin Finnairin ja Uudenmaan julkisen talouden kasvattaminen. Uskon, että Kekkosen, Vanhasen ja Sipilän ideat tullaan “keksimään väärin” yhä uudelleen ja uudelleen, ajan hampaalla hiomalla, pienin parannuksin ja paikallisin ja maakunnallisin sovelluksin.
“Solidium myisi 1,5 miljardilla osakesalkkuaan ja työeläkeyhtiöt määrättäisiin sijoittamaan toiset 1,5 miljardia.”
En nyt jaksa kaivaa lukuja tähän, mutta suomalaisten työeläkerahastojen sijoitukset ovat olleet täysin ammattitaidottomia.
Suomalaiset työeläkerahastot jopa lisäsivät sijoituksiaan Nokiaan sen jälkeen, kun Elop oli ilmoittanut, että Nokia luopuu Symbian puhelimista eli käytännössä ilmoitti jäävänsä ilman myytävää tuotetta.
Nokian osake syöksyi ja silti eläkerahastot laittoivat siihen paukkuja.
En tarkemmin tiedä Sipilän ehdotuksen yksityiskohtia, mutta käsittääkseni se vastaa sitä, mitä esimerkiksi Saksan osavaltioilla on mahdollisuus tukea kasvua.
Suomen maakunnilta puuttuu vastaava instrumentti ja sen takia Suomen telakkateollisuus siirtynee Saksan Ppenburgiin, Ranskaan tai Italiaan, jossa laivanrakennuksen rahoitus vastaa laivanrakennuksen tervettä kilpailua. Suomessa pääministeri ja tulokulmaministeri pitävätä tätä rahoitusta epäterveenä.
Jos meillä olisi nyt Sipilän ehdottama rahoitusinstrumentti, risteilijän saaminen Turun telakalle olisi varmaa. Se tietäisi 20.000 vuotuista työpaikkaa.
Suomesta ei puutu instrumentteja lapioidarahaa telakkatukeen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä.
Jos tuollainen pieni rahasto toimisi, eihän meillä nytkään olisi työpaikkojen luomisessa mitään ongelmaa: on Tekes, Finnvera, Sitra ja TEMillä jne. on rahaa.
Pääomapulaa oli viimeksi 80-luvulla.
Rahaa on, mutta yritykset investoivat (ideoiden puutteessa) ulkomaille.
Osmo,
taidatpa olla oikeassa tässä, vaikka sinänsä Juha Sipilää ja hänen osaamistaan arvostankin. Vähän nyt tuntuu, että Sipilällä on tuoreemmassa muistissa liiketalouden opit kuin kansantalouden. Valtiolle voi olla mahdollista ja viisasta moni sellainenkin toimintatapa, joka ei yritysmaailman toimintamallien tai yksittäisen yrityksen kannalta olisi optimaalisin tai edes mahdollinen.
Mutta sinänsä Sipilän ajatus tällaisesta kasvurahastosta kuulostaa hyvältä, ja ehkä sitä kannattaisi kehitellä pitemmällekin. Mutta rahoitus voisi kyllä olla järkevämpää tehdä joko lainaamalla tai miksei myös pyrkien löytämään rakenteellisia säästöjä, joiden kautta vapautuvia resursseja voisi näin ohjata uuden työn luomiseen.
Joo, rahankäsittelyllisesti oikein, mutta olen ollut havaitsevinani pysyvämpää suuntausta hoitaa pitkäaikaisia talousongelmia velkarahalla, enkä oikein pidä siitä. Elvytys toimii kyllä lyhytaikaisissa notkahduksissa, mutta pidempijänteisissä ongelmissa toimivia korjaustoimia ovat rakenteelliset korjaukset ja säästöt. Velkaelvytys vie vain huomion pois todellisista korjaustarpeista. Rahaa voi tuollaisessa tilanteessa polttaa kuinka kauan tahansa. Hyvällä säkällä noususuhdanne saapuu ennen kuin kassa tyhjenee, mutta ne pysyvät ongelmat olisivat yhä jäljellä, ja velat.
Sipilän ehdotus on kuin kepun vanhasta käsikirjasta: Miten valtion kassasta hankitaan lisää rahaa metsänomistajille? Nyt lypsylehminä ovat biojalostamot ja ‑hankkeet. Joten se siitä Sipilästä kepun uudistavana voimana.
Ja valitettavasti samalla paljastui Sipilän onneton talousosaaminen. Omaisuuden laajamittainen myyminen taantumassa on todellakin typerää.
Ajatus on peräti kiehtova… Jotta meille syntyisi 200 000 uutta työpaikkaa, ne pitäisi isolta osin synnyttää varsin matalan tuottavuuden aloilta, koska korkeamman tuottavuuden työvoimaa ei ole noin paljon tarjolla ilman aivan muita toimenpiteitä.
Mukaan halutaan vielä yksityisiä sijoittajia. Tällöin rahaston reaalituoton pitäisi olla useita prosentteja, koska riskitaso ei ole mitenkään vallan matala. Työpaikkojen pitäisi tältä kantilta katsottuna olla hyvin tuottavia, josta sitten herääkin kysymys, että miksi niitä ei ole nyt jo syntynyt.
Biotalous kuulostaa kovin hienolta, mutta ei tekisi ollenkaan pahaa kuulla, mitä se ihan oikeasti on. Bioteknologia (lääketeollisuuden sukuinen) on erittäin korkean koulutuksen vaativaa vaikeaa alaa, joka on käytännössä riittävän kyvykkään työvoiman saatavuuteen rajoittuvaa. Maanviljely on myös biotaloutta, mutta tuottavuus avoimilla markkinoilla on erittäin huono. Metsästä saa monenlaista biotuotetta, mutta syystä tai toisesta kaikki isommat hankkeet tuntuvat olevan julkisesta rahasta kiinni. Bioenergia esimerkiksi on hyvä ajatus, mutta se tarkoittaa tuottavuuden pudotusta.
Jos tähän maahan saadaan aidosti yksi työpaikka lisää (= työsuorite lisääntyy markkinaehtoisesti), sen arvo yhteiskunnalle on pienimmilläänkin useita tuhansia euroja vuodessa, kun yksi ihminen siirtyy tuensaajasta sen rahoittajaksi. Nykymaailmassa korkeahkolla viiden prosentin korkotasollakin näyttää siltä, että pysyvän työpakan synnyttämiseen kannattaa investoida esimerkiksi satatuhatta euroa.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että Sipilän työpaikat ovat äärimmäisen edullisia. Jos siinä on takana jotain ihan oikeaa oivallusta, valtion kannattaa panna töpinäksi ihan nyt ja heti lainarahalla.
Kyseessä voi olla suuri keksintö, populistinen turahdus tai ihan vain laskuvirhe. Ennen kuin asiasta on jotain enemmän tietoa, näiden välillä on vähän vaikea valita.
Kolmen miljardin rahastoon halutaan kolme miljardia “julkista” rahaa ja “loput” sijoittajilta. Ja kenenkäs taskuun ne kolme miljardia lopuksi valuvat? Kuullostaa puhtaalta puhallukselta Sipilän edustaman väestöryhmän taskuun.
Niinpä, olet täysin oikeassa tässä. Minua on jo pitkään ihmetyttänyt, että miksi Suomessa ei nähdä lääketieteen tekniikan, lääketeollisuuden ja terveydenhoitoalan mahdollisuuksia vientitulojen tuottajana ja vaihtotaseen korjaajana.
Tässä olisi valtavat mahdollisuudet. Suomessa lääketieteen tutkimus ja terveydenhoito ovat tunnetusti korkeatasoisia (ainakin vielä) ja naapurissa Venäjällä rajan takana on valtavasti maksukykyisiä asiakkaita, joiden ei ole helppo saada kotimaastaan vastaavan tason palveluita. Myös kauemmas terveydenhoitoalan tuotteita ja palveluja voitaisiin viedä, jos mietittäisiin tuotteita ja palvelukonsepteja pitemmälle.
Lääketieteen ja terveydenhoitoalan koulutuspaikkoja säännöstellään aivan typerästi ja hysteerisesti peläten ylitarjontaa. Alkon myymälöitäkin lisätään tarpeen mukaan, mutta ei terveydenhoitoalan koulutuspaikkoja jottei vain nykyisten työntekijöiden tuntiansiot laske.
Toinen mahdollinen kasvuala olisi koulutusteknologian ja koulutuspalveluiden vienti. Suomella on tälläkin alalla kansainvälisesti erittäin hyvä maine, mutta vastikään uutisoitiin kuinka Ruotsi ja ruotsalaiset yritykset ovat kuitenkin tässäkin pitemmällä USA:n markkinoilla:
— http://yle.fi/uutiset/suomen_koulutusvienti_ei_vastaa_pisa-menestysta/5053467
— http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012121316446767_pk.shtml
Suomesta puuttuu yrittämisen ja visioinnin rohkeus. Onneksi Juha Sipilä on nyt tuomassa sellaista myös politiikan kentälle.
“Suomesta ei puutu instrumentteja lapioidarahaa telakkatukeen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä.”
Loistoristeilijä on uiva loistohotelli, jossa vierailee vuosittain valtava määrä varakkaita vieraita.
Risteilijä on täynnä high techiä. Lähtien navigoinnista, hisseihin, ekologisiin jätteenkäsittelyjärjestelmiin, älykkääseen ja ympäristöystävälliseen energian käyttöön, maailman parhaisiin moottori- ja potkurijärjestelmiin …
Väitä, että yksi risteilijä poikii Suomeen enemmän ulkomaisia tilauksia kuin kaikki Team Finlandin ulkomaanmatkat ja muut coctail tilaisuudet.
Laiva on siis vain kulissi valtavalle määrälle kymmenien suomalaisten teknologiafirmojen tuotteille ja osaamiselle.
Korealainen laivanvalmistaja kilpailutta Suomen ja Ranskan valtioita tällä “lahjusrahalla”. Varustamo haluaa viimeiseen kvartaaliin hyvän lisän, jolla osakekurssit saadaan ylös.
http://www.stxeurope.com/about/Pages/STX-Europe-in-brief.aspx
Surkuhupaisaa on lähinnä se miten juuri nyt on keskustelussa ja mielikuvissa helppoa asettaa rinnakkain suomalainen työllistävä vientiteollisuus ja kreikkalainen korruptoitunut byrokratia.
Lapiontikin on terminä ihan käyttökelpoinen molempiin. Ja eikös täällä muuten ainakin vielä jokin aika sitten puolustettu “elvytystä” nykyisessä taloustilanteessa.
Sipilän matematiikka, jolla 5 miljardin sijoituksilla luodaan 200000 työpaikkaa, on aika “luovaa”.
Hyvän vertailukohdan saa suunnitelluista biojalostamoista (biodieseliä hakkeesta FT-synteesillä). Suomeen oli suunnitteilla 3 sellaista (investointi n. 500 miljoonaa/kpl, suora työllisyysvaikutus 100 itse laitoksella ja 500 puunkorjuussa).
Karkeasti yksi uusi työpaikka maksaa siis Vapon ja UPM:n biojalostamoissa miljoonan. Sipilän matematiikalla 0,025 miljoonaa. Aikamoinen ero 🙂
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rakentaa yksi FT-biojalostamo, jotta saataisiin kokemusta teollisuusmittakaavan biodieseltuotannosta. Se olisi tärkeää jo ihan huoltovarmuussyistä ja on kuitenkin selkeästi peltobiodieseliä rationaalisempi hanke.
Valitettavasti EU löi kapuloita rattaisiin myöntämällä Suomen laitoshakijoista tuet heikoimmalle (Vapo) ja vahvimmalle (UPM) Suomen sijasta Ranskan laitokselle.
Saa nähdä riittävätkö Vapon rahkeet laitoksen rakentamiseen.
Evert The NeveRest:
Varmaan se myös maksaa enemmän kuin Team Finlandin cocktailtilaisuudet. Mutta ehkä kannattaisi harkita koko telakan ostamista takaisin jos STX-emo on konkurssin partaalla? Eikös busineksen perusta ole myydä kalliilla ja ostaa halvalla (takaisin?).
Keynesiläisen stimuluksenkin pitäisi valua semmoisen taloudellisen toimeliasuuden käynnitämiseen joka poikii jotain hyödyllistä, eikä Hayekilaisittain investointeihin joiden tuloksista kukaan ei ole valmis maksamaan mitään. Telakka vaikuttaisi sopivalta kohteelta, mutta OK, OS:n skeptimismi panee epäilemään että asia on ainakin joillakin reunaehdoilla laskettu ja heppoiseksi havaittu.
TV:stä tuli äskettäin “Uskomattomat rakennusurakat” ‑sarjassa jakso jossa seurattiin Oasis of the Seas ‑aluksen rakentamista Turun telakalla. Epäilisin että senkin jakson leviäminen maailmalla toi enemmän mainosta Suomelle kuin Team Finlandin kaikki bullshit-bingot yhteensä. Yleensä aikaisempien todellisten näyttöjen esittely on parasta markkinointia.
“TV:stä tuli äskettäin “Uskomattomat rakennusurakat” ‑sarjassa jakso jossa seurattiin Oasis of the Seas ‑aluksen rakentamista Turun telakalla.”
Se oli hyvä ohjelma. Se mikä pisti silmään, että muun maalaiset hehkuttivat laivaa ja sen hienouksia ja teknologiaa enemmän suomalaiset.
Ison Beltin silta oli täynnä tervehtijöitä. Tulo Floridan kotisatamaan oli sekin tempaus.
Suomessa ei ollut mitään lähtöjuhlallisuuksia. Suomi-markkinointi ja brändäys onko liikaa uponnut mariskooliinsa?
Google läytää haulla Oasis of The Seas yli 24 miljoonaa osumaa. Kuvahakukin on yhtä Suomi-mainosta:
http://tinyurl.com/cxwszer
Telakkateollisuutta on pidetty auringonlaskun alana Wärtsilä meriteollisuuden konkurssista lähtien. Jokainen laiva on ollut viimeinen joka täällä kannattaa rakentaa.
Silti meillä on rakennettu laivoja satoja tuhansia henkilötyövuosia ja tulokset ovat vähintään vastaavaa hightechia kuin ovat olleet Nokian kännykät tai mitä hyvänsä suomalainen kansantalous tuottaakaan.
Jos valtion rahoja pitää käyttää talouselämän tukemiseen, niin miksei STX Finlandia osteta luotettavampiin käsiin? Lähivuosina alkaa arktinen alue vetää laivoja enemmän kuin koskaan ennen, ja meillä on osaamista rakentaa niitä. Laivanrakennus taitaa olla niitä harvoja aloja joissa Suomessa ollaan edelleen aivan maailman kärkeä.
Katsoin asiaa Sipilän blogista ja puheesta. Ei hän nyt ole väittänytkään, että 3–5 mrd investoinneilla syntyisi 200000 työpaikkaa, vaan että
“sillä tavoitellaan merkittävää osaa 200.000 uuden työpaikan tavoitteestamme. Rahasto tekisi sijoituksia uusille toimialoille, kuten biotalouteen sekä teknologian soveltamiseen.”
Siis myöskään hän ei näytä esittävän pelkästään biotalouteen sijoittamista.
Edelleenkin suosittelen Alf Rehnin ja Risto EJ Penttilän kirjaa “Suunnaton Suomi”. Sen kasvuesitykset ovat mielestäni keskustelun/harkinnan arvoisia, vaikka he eivät rahoitusta tarkemmin käsittelekään.
Niin, ei puutu Sipilän juuri ehdottaman kaltaisia instrumentteja — eikä rahaakaan.
Telakkatuessa ei ole mitään järkeä, mutta nykytilanteessa jos ei ole telakkatukea, ei ole tilauksia eikä telakoitakaan.
Verrattaessa telakkatukea maataloustukeen ero on siinä, että telakkatuki sentään palautuu takaisin valtiolle — pääsääntöisesti.
Suomessa ja Suomeen ei investoida — Suomessa säästetään.
Siis onko tämän palstan patu-osasto nyt suosittelemassa, että veronmaksajat myyvät halvalla ja ostavat kalliilla? Voi naiiviutta!
Edellisessä kuopassa myytiin telakat valtionyhtiöiltä pois, ja STX osti ne hyvin halvalla. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Turun telakat pumppaavat valtiolta vientitukia työpaikkojen varjolla, mutta tämä on eka kerta kun hallitus panee hanttiin kun firma on menossa nurin kesken projektin. Ja nyt juuri ennen talouden kääntymistä syöksyyn pitäisi siis ostaa valtiolle tämä kannattamaton telakka, joka tekee luksusristeilijöitä, joiden ekologinen kuorma on todella paha?
Hyvät ihmiset! Ei sieltä mitään työpaikkoja ole tulossa. Turun telakka on pirusti velkaa emoyhtiölle, joka keskittyy pyörittämään huomattavasti tuottavampia telakoita Koreassa. Euroopassa hoidetaan konkurssipesä loppuun ja annetaan turkulaisille vuoden sisällä kenkää.
Minusta Suomen kannattaisi sijoittaa merkittävästi käänteentekevää teknologiaa kaupallistaviin kasvuyrityksiin, eikä vähiten sen takia, että osa näistä, varsinkin automaation ja robotiikan alueella, vie onnistuessaan suorittavan tason työpaikkoja. Tällöin valtion sijoituksilla olisi tuotto-odotuksen lisäksi vakuutusluonne.
Työpaikkoja taas saisi merkittävässä määrin lisää toisaalta pudottamalla työllistämisen hintaa (esim. ottamalla käyttöön perustulo) ja karsimalla yrittämisen byrokratiaa.
Raimo K
“Suomessa ja Suomeen ei investoida – Suomessa säästetään.”
Jos minä olisin Suomen elinkeinoministeri, lainoittaisin ehkä laivatilauksen potentiaalisia alihankkijoita. Nämä voisivat sitten halutessaan tuolla rahalla lainoittaa sopivaksi katsomaansa asiakasta. PK-yritysten rahoitus on Euroopassa tiukassa. Valtio saa halvalla lainaa. Valtio voisi esimerkiksi antaa lisää maksuaikaa pk-yritysten veroille.
Eikö olisi kaikkein järkevintä siirtää se 50 miljoonaa tempputyöllistämisestä ja työttömien turhanpäiväisestä aktivoinnista telakalle? Tällöin jokainen todellinen juttu on plussaa, koska lähtökohta on puhdas temppuilu eikä siihen tarvitse käyttää nettona valtion rahaa.
Sipilän kommentti on siitä poliittisesti hyvin hankala ja ristiriitoja herättävä, että hän käytännössä esittää eläkerahastojen nappaamista valtion käyttöön (ilman takeita, että niistä tulee mitään takaisin — paitsi ehkä epäsuorasti työllisyyden kautta). Tämä on Keskustan pitkän perinteen mukainen vaatimus: eläkerahastojen sidonnaisuus työntekijä- (vasemmisto) ja työnantajajärjestöihin (oikeisto) on jättänyt Keskustan ilman vaikutusvaltaa ja työeläkejärjestelmän historian aikana Keskusta on yrittänyt päästä näihin rahoihin käsiksi ennenkin — valtapolitiikkaa. Toki pitäisi huomata, että “vastineeksi” Kelan pääjohtajan paikka on ollut Keskustan mandaatti.
Olisi kiva tietää millä summalla valtio on taannut ja lainoittanut Turun telakalla ilmeisesti nyt valmistumassa olevaa sisarpaattia. Mielestäni marraskuussa kirjoiteltiin jostain loppusuora lainasta jonka valtio takaa, summa saattoi olla 360miljoonaa. Kaikkia niitä rahoja valtion toinen peitenimellä varustettu osasto ilmeisesti ei lainannut, ehkä vain 200 miljoona, loput lainasi yksityinen.
Sisaralus Allure of the Seas valmistui 2010 — olet vähän myöhässä.
Laivanrakennusta ei käytännössä tehdä missään maailmassa kannattavasti vaan se vaatii suurii valtiontukia.
Pienen maan ei oikeastaan kannata kannustaa minkään kannattamattoman työn tekemiseen (poikkeuksena ehkä työllistämistoimet ja niissäkin on parempi hoitaa asia perustulolla). Laivanrakennusteollisuudella ei myöskään ole minkäänlaista strategista merkitystä kriisitilanteissa eikä siihen satsaaminen ole solidaarisuusvakuutus.
Ylläolevat huomoiden en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi valtion kannattaisi tukea laivanrakennusteollisuutta.
No nythän tämä telakkatuki meni merkilliseksi: STX pyysi 50 milliä lainaa — ja hallitus antoi 40 milliä vastikkeetonta tukea.
Epäilemättä tässä on jotakin, mitä me emme tiedä…
Telakan vaatima raha oli omanpääomanehtoista lainaa.
Ei ole se paatti vaan TUI: cruisesin tilaama vajaa 300 metrinen, Royal Caribbean taitaa omistaa puolet TUI Cruisesta. On muuten yksityisten riskitöntä lainata kun Suomen valtio takaa.
Mikähän mahtaa telakalla ja alihankkioilla olla vierastyöntekijäprosentti?
Alihankintaketju Suomessa alkaa olla menetetty, joten ristelijän rakentamisessa alihankkijat olisivat paljolti muualla kuin Suomessa.
TUIn laivaa ei voi pitää sisaraluksena, se on huomattavasti pienempi, 99300 GT (kuten myös Vikingin Grace). Allure of the Seas 225282 GT.
Laivoista rakennetaan noin 80 prosenttia telakka-alueen ulkopuolella ja alihankkijoita on ympäri Suomea. Siis vain 20 prosenttia tehdään/tehtäisiin siellä telakalla.
STX:n kaltainen firma joka on ulkomaisessa omistuksessa ei ole sen kaltainen strateginen firma jota valtion kannattaisi tukea. Ikävä totuus on, että ulkomaisten tytäryhtiöiden pitää pitää toiminta kannattavana tehostamalla toimintaansa.
PIenessä pääomaköyhässä maassa johon ulkomaisia investointeja tulee hyvin vähän, valtion rooli on tärkeä taloudellisesna tukena myös yksityisille firmoille. Mutta vain kotimaisille ja menestyskelpoisille.
Eli mitä siis Sipilä konkreettisesti ehdottaa? Johonkin pitäisi laittaa miljarditolkulla valtion rahaa, ja sillä voitaisiin luoda “osa 200 000 työpaikasta”.
Minulla olisi ehdotus. Laitetaan miljardi sijoitukseen, jonka pitkän ajan reaalikorko on 2 %. Silloin siitä tulee 20 miljoonaa euroa vuodessa korkotuloja. Minulle ja 19 kaverilleni voisi syntyä työpaikka mukavalla palkalla, eikä pääomaan koskettaisi.
Täyttää vaatimuksen siitä, että syntyy uusia työpaikkoja, vaikka toki lukema on vain osa 200 000:sta. Ja eiköhän työn saisi kiinnitettyä bioenergiaankin jollain tavalla. Tuolla palkalla voisin vaikka muutaman päivän vuodessa kerätä käpyjä. Sitä paitsi valtion ansiotuloveron tuotto nousisi 10 miljoonalla vuodessa. Alvituototkin nousisivat, jos kaverit keksisivät rahalle käyttöä.
Olen tosin aika varma, että Sipilä ei ihan tuota tarkoittanut. Mutta kun hän ei ilmeisesti missään avaa, mitä oikeasti on tarkoitus tehdä, raamit ovat aika laajalla. Huonoa politiikkaa tilanteessa, jossa pitäisi oikeasti kehittää ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.
Varmaa on, että Sipilän tarkoitus oli (ja on) kerätä Kepulle irtopisteitä.