Kasvurahaston rahoitus

Kes­kus­tan puheen­joh­ta­ja Juha Sipi­lä esit­ti puhees­saan, että Suo­meen perus­tet­tai­siin 3–5 mil­jar­din euron kas­vu­ra­has­to, joka inves­toi­si muun muas­sa bio­ta­lou­teen ja loi­si 200 000 työ­paik­kaa. Rahas­to rahoi­tet­tai­siin niin, että Soli­dium myi­si 1,5 mil­jar­dil­la osa­ke­salk­ku­aan ja työ­elä­keyh­tiöt mää­rät­täi­siin sijoit­ta­maan toi­set 1,5 mil­jar­dia. Loput tuli­si­vat yksityisiltä.

En pys­ty otta­maan kan­taa itse rahas­toon, sil­lä Sipi­lä luon­neh­ti sitä vain parin rivin ver­ran, eikä minul­le oikein val­jen­nut, miten muu­ta­man mil­jar­din inves­toin­neil­la syn­tyy 200 000 kan­nat­ta­vaa työ­paik­kaa. Rahoi­tus sen sijaan tuli sel­väk­si eikä se tun­nu järkevältä.

Val­tio saa nyt lai­naa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la. Val­tion pörs­si­salk­ku sen sijaan tuot­taa osin­ko­tu­lo­ja. Jos se ei tuot­tai­si, sitä ei voi­si myös­kään kenel­le­kään myy­dä. Työ­elä­keyh­tiöi­den tavoit­tee­na on 4–5 pro­sen­tin reaa­li­tuot­to sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le. Mik­si pitää myy­dä kan­nat­ta­via yhtiöi­tä kurs­sien olles­sa alhaal­la, mik­si ei ote­ta lai­naa? Omai­suu­den myy­mi­nen ja lai­nan otta­mi­nen eivät pal­jon poik­kea toi­sis­taan. Nii­den kes­ki­näis­tä kan­nat­ta­vuut­ta pitää ver­ra­ta kor­ko­jen ja osin­ko­tuot­to­jen kaut­ta. Jos tämän rahas­ton tuot­to riit­tää tyy­dyt­tä­mään elä­keyh­tiöi­den tuot­to­vaa­ti­muk­sen, val­tio voi­si rahoit­taa sen edul­li­ses­ti koko­naan velak­si. Jos ei rii­tä, elä­ke­ra­ho­jen käyt­tö tähän tar­koi­tuk­seen on arveluttavaa.

Val­tion omai­suu­den myy­mi­sen sal­do on sur­kea. Myyn­ti­tu­lo­jen kor­ko­tuot­to (=kor­ko­sääs­tö, kun on voi­tu pitää pie­nem­pää lai­na­salk­kua) on ollut vaa­ti­ma­ton noi­den samo­jen myy­ty­jen yhtiöi­den osin­ko­tu­loi­hin. Pak­ko­miel­le myy­dä tuot­ta­vaa omai­suut­ta on vah­vas­ti ideo­lo­gi­nen. Val­tion­ta­lou­del­lis­ta jär­keä sii­nä ei ole. Osa­ke­sal­kun omis­ta­mi­nen ei tie­ten­kään ole val­tiol­le itse­tar­koi­tus, mut­ta osak­kei­ta kan­nat­taa myy­dä vain, jos lai­nan otta­mi­nen on epäe­dul­li­sem­pi vaihtoehto.

44 vastausta artikkeliin “Kasvurahaston rahoitus”

  1. Sipi­lä puhui käsit­tääk­se­ni Soli­diu­mis­ta, ei Spondasta. 

    Itse kan­nat­tai­sin mal­lia, jos­sa val­tion osin­ko­tu­lot ohjat­tai­siin tuol­lai­seen rahas­toon. Siis Soli­diu­min, Spon­dan, For­tu­min, Fin­nai­rin jne osin­ko­ja käy­tet­täi­siin uuden yri­tys­to­min­nan tukemiseen.

  2. Jär­ke­väm­pi sääs­tö­koh­de oli­si kun­ta ja val­tio­puo­len joh­to ja hal­lin­to­ta­son palk­ko­jen sel­keä koh­tuul­lis­ta­mi­nen. Las­kin että näin sääs­tet­täi­siin 3 mrd vuo­des­sa kenen­kään var­si­nai­ses­ti kärsimättä.

  3. Osmo:

    osak­kei­ta kan­nat­taa myy­dä vain, jos lai­nan otta­mi­nen on epäe­dul­li­sem­pi vaihtoehto.

    tai jos vero­jen las­ke­mi­nen on edullisempaa!

  4. Val­tion omai­suu­den myyn­ti lie­nee (mah­dol­lis­ten ideo­lo­gis­ten tavoit­tei­den lisäk­si) polii­ti­koil­le myös tur­han help­po kei­no rahoit­taa val­tion talout­ta, ja väl­tel­lä tätä kik­kaa kivu­li­aam­pia toi­men­pi­tei­tä. Pal­jon­ko­han omai­suut­ta on jo vai­vih­kaa siir­ret­ty kulutukseen.

    Sekä val­tion omai­suu­den myyn­ti että uuden velan otta­mi­nen ovat huo­no­ja kei­no­ja hoi­taa nykyi­siä mel­ko pysyäis­luon­tei­sia talou­den ongel­mia. Täs­tä mii­nus­ta sekä Juha Sipi­läl­le että Osmo Soi­nin­vaa­ral­le. Pit­kä­kes­toi­siin ongel­miin jär­ke­väm­pi rat­kai­su on ter­veh­dyt­tää yhteis­kun­nan toi­mi­mat­to­mia raken­tei­ta. Lisäk­si sääs­töt ovat tar­peen, jos kat­som­me jo kulut­ta­vam­me enem­män kuin tuotamme.

    1. Juho,
      Minä­hän eri­tyi­ses­ti sanoin, etten pys­ty otta­maan kan­taa Sipi­län esi­tyk­seen sii­tä, miten muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la saa­daan 200 000 työ­paik­kaa ja vie­lä niin, että sijoi­tus on sijoit­ta­jal­le kan­nat­ta­va. Sanoin vain, että jos tuol­lai­nen Sam­po oli­si, se kan­nat­tai­si rahoit­taa lai­nal­la eikä tuot­ta­van omai­suu­den myynnillä.

  5. Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra ei var­si­nai­seen ide­aan ota­kaan kan­taa, soi­sin sil­ti, että Sipi­lä kes­kus­te­li­si aihees­ta het­ken Juha­na Var­tiai­sen kans­sa, jol­la epäi­le­mät­tä on tuos­ta­kin ideas­ta mielipide.

  6. Arvoi­sa enti­nen tilas­to­tie­teen opet­ta­jam­me ottaa kan­taa tär­ke­ään asi­aan. On muis­tet­ta­va, että elä­ke­pää­oman mää­rä on kui­ten­kin niin suu­ri, että se ei voi saa­vut­taa huip­pu­tuot­to­ja. Ammat­ti­lai­sil­la­kin on täy­si työ saa­vut­taa tuol­le kan­san­ta­lou­den voi­mak­kaim­min kas­va­val­le perus­ki­vel­le suu­rem­paa tuot­toa kuin mitä met­sä­tai­mi­kot ja vuo­kra-asun­not, kak­si muu­ta var­maa ja suur­ta perus­ki­veä tuot­ta­vat. Nel­jäs­tä vii­teen pro­sent­tia vuo­des­ta toi­seen on juu­ri­kin kuu­lui­saa unel­ma­höt­töä. Idea saat­taa­kin olla lähin­nä “vää­rin kek­sit­ty”. Toi­von, että Vih­reän lii­ton teol­li­suus- ja talous­po­liit­ti­ses­sa reaa­lia­gen­das­sa oli­si mui­ta­kin pain­opis­tei­tä kuin Fin­nai­rin ja Uuden­maan jul­ki­sen talou­den kas­vat­ta­mi­nen. Uskon, että Kek­ko­sen, Van­ha­sen ja Sipi­län ideat tul­laan “kek­si­mään vää­rin” yhä uudel­leen ja uudel­leen, ajan ham­paal­la hio­mal­la, pie­nin paran­nuk­sin ja pai­kal­li­sin ja maa­kun­nal­li­sin sovelluksin.

  7. Soli­dium myi­si 1,5 mil­jar­dil­la osa­ke­salk­ku­aan ja työ­elä­keyh­tiöt mää­rät­täi­siin sijoit­ta­maan toi­set 1,5 miljardia.”

    En nyt jak­sa kai­vaa luku­ja tähän, mut­ta suo­ma­lais­ten työ­elä­ke­ra­has­to­jen sijoi­tuk­set ovat olleet täy­sin ammattitaidottomia. 

    Suo­ma­lai­set työ­elä­ke­ra­has­tot jopa lisä­si­vät sijoi­tuk­si­aan Noki­aan sen jäl­keen, kun Elop oli ilmoit­ta­nut, että Nokia luo­puu Sym­bian puhe­li­mis­ta eli käy­tän­nös­sä ilmoit­ti jää­vän­sä ilman myy­tä­vää tuotetta.

    Nokian osa­ke syök­syi ja sil­ti elä­ke­ra­has­tot lait­toi­vat sii­hen paukkuja. 

    En tar­kem­min tie­dä Sipi­län ehdo­tuk­sen yksi­tyis­koh­tia, mut­ta käsit­tääk­se­ni se vas­taa sitä, mitä esi­mer­kik­si Sak­san osa­val­tioil­la on mah­dol­li­suus tukea kasvua. 

    Suo­men maa­kun­nil­ta puut­tuu vas­taa­va instru­ment­ti ja sen takia Suo­men telak­ka­teol­li­suus siir­ty­nee Sak­san Ppen­bur­giin, Rans­kaan tai Ita­li­aan, jos­sa lai­van­ra­ken­nuk­sen rahoi­tus vas­taa lai­van­ra­ken­nuk­sen ter­vet­tä kil­pai­lua. Suo­mes­sa pää­mi­nis­te­ri ja tulo­kul­ma­mi­nis­te­ri pitä­vä­tä tätä rahoi­tus­ta epäterveenä.

    Jos meil­lä oli­si nyt Sipi­län ehdot­ta­ma rahoi­tusin­stru­ment­ti, ris­tei­li­jän saa­mi­nen Turun tela­kal­le oli­si var­maa. Se tie­täi­si 20.000 vuo­tuis­ta työpaikkaa.

  8. Jos tuol­lai­nen pie­ni rahas­to toi­mi­si, eihän meil­lä nyt­kään oli­si työ­paik­ko­jen luo­mi­ses­sa mitään ongel­maa: on Tekes, Finn­ve­ra, Sit­ra ja TEMil­lä jne. on rahaa.

    Pää­oma­pu­laa oli vii­mek­si 80-luvulla.
    Rahaa on, mut­ta yri­tyk­set inves­toi­vat (ideoi­den puut­tees­sa) ulkomaille.

  9. Osmo,
    tai­dat­pa olla oikeas­sa täs­sä, vaik­ka sinän­sä Juha Sipi­lää ja hänen osaa­mis­taan arvos­tan­kin. Vähän nyt tun­tuu, että Sipi­läl­lä on tuo­reem­mas­sa muis­tis­sa lii­ke­ta­lou­den opit kuin kan­san­ta­lou­den. Val­tiol­le voi olla mah­dol­lis­ta ja vii­sas­ta moni sel­lai­nen­kin toi­min­ta­ta­pa, joka ei yri­tys­maa­il­man toi­min­ta­mal­lien tai yksit­täi­sen yri­tyk­sen kan­nal­ta oli­si opti­maa­li­sin tai edes mahdollinen.

  10. Mut­ta sinän­sä Sipi­län aja­tus täl­lai­ses­ta kas­vu­ra­has­tos­ta kuu­los­taa hyväl­tä, ja ehkä sitä kan­nat­tai­si kehi­tel­lä pitem­mäl­le­kin. Mut­ta rahoi­tus voi­si kyl­lä olla jär­ke­väm­pää teh­dä joko lai­naa­mal­la tai mik­sei myös pyr­kien löy­tä­mään raken­teel­li­sia sääs­tö­jä, joi­den kaut­ta vapau­tu­via resurs­se­ja voi­si näin ohja­ta uuden työn luomiseen.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sanoin vain, että jos tuol­lai­nen Sam­po oli­si, se kan­nat­tai­si rahoit­taa lai­nal­la eikä tuot­ta­van omai­suu­den myynnillä. 

    Joo, rahan­kä­sit­te­lyl­li­ses­ti oikein, mut­ta olen ollut havait­se­vi­na­ni pysy­väm­pää suun­taus­ta hoi­taa pit­kä­ai­kai­sia talous­on­gel­mia vel­ka­ra­hal­la, enkä oikein pidä sii­tä. Elvy­tys toi­mii kyl­lä lyhy­tai­kai­sis­sa not­kah­duk­sis­sa, mut­ta pidem­pi­jän­tei­sis­sä ongel­mis­sa toi­mi­via kor­jaus­toi­mia ovat raken­teel­li­set kor­jauk­set ja sääs­töt. Vel­kael­vy­tys vie vain huo­mion pois todel­li­sis­ta kor­jaus­tar­peis­ta. Rahaa voi tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa polt­taa kuin­ka kau­an tahan­sa. Hyväl­lä säkäl­lä noususuh­dan­ne saa­puu ennen kuin kas­sa tyh­je­nee, mut­ta ne pysy­vät ongel­mat oli­si­vat yhä jäl­jel­lä, ja velat.

  12. Sipi­län ehdo­tus on kuin kepun van­has­ta käsi­kir­jas­ta: Miten val­tion kas­sas­ta han­ki­taan lisää rahaa met­sä­no­mis­ta­jil­le? Nyt lyp­sy­leh­mi­nä ovat bio­ja­los­ta­mot ja ‑hank­keet. Joten se sii­tä Sipi­läs­tä kepun uudis­ta­va­na voimana.

    Ja vali­tet­ta­vas­ti samal­la pal­jas­tui Sipi­län onne­ton talous­osaa­mi­nen. Omai­suu­den laa­ja­mit­tai­nen myy­mi­nen taan­tu­mas­sa on todel­la­kin typerää.

  13. Aja­tus on perä­ti kieh­to­va… Jot­ta meil­le syn­tyi­si 200 000 uut­ta työ­paik­kaa, ne pitäi­si isol­ta osin syn­nyt­tää var­sin mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­ta, kos­ka kor­keam­man tuot­ta­vuu­den työ­voi­maa ei ole noin pal­jon tar­jol­la ilman aivan mui­ta toimenpiteitä.

    Mukaan halu­taan vie­lä yksi­tyi­siä sijoit­ta­jia. Täl­löin rahas­ton reaa­li­tuo­ton pitäi­si olla usei­ta pro­sent­te­ja, kos­ka ris­ki­ta­so ei ole miten­kään val­lan mata­la. Työ­paik­ko­jen pitäi­si täl­tä kan­til­ta kat­sot­tu­na olla hyvin tuot­ta­via, jos­ta sit­ten herää­kin kysy­mys, että mik­si nii­tä ei ole nyt jo syntynyt.

    Bio­ta­lous kuu­los­taa kovin hie­nol­ta, mut­ta ei teki­si ollen­kaan pahaa kuul­la, mitä se ihan oikeas­ti on. Bio­tek­no­lo­gia (lää­ke­teol­li­suu­den sukui­nen) on erit­täin kor­kean kou­lu­tuk­sen vaa­ti­vaa vai­ke­aa alaa, joka on käy­tän­nös­sä riit­tä­vän kyvyk­kään työ­voi­man saa­ta­vuu­teen rajoit­tu­vaa. Maan­vil­je­ly on myös bio­ta­lout­ta, mut­ta tuot­ta­vuus avoi­mil­la mark­ki­noil­la on erit­täin huo­no. Met­säs­tä saa monen­lais­ta bio­tuo­tet­ta, mut­ta syys­tä tai toi­ses­ta kaik­ki isom­mat hank­keet tun­tu­vat ole­van jul­ki­ses­ta rahas­ta kiin­ni. Bio­ener­gia esi­mer­kik­si on hyvä aja­tus, mut­ta se tar­koit­taa tuot­ta­vuu­den pudotusta.

    Jos tähän maa­han saa­daan aidos­ti yksi työ­paik­ka lisää (= työ­suo­ri­te lisään­tyy mark­ki­naeh­toi­ses­ti), sen arvo yhteis­kun­nal­le on pie­nim­mil­lään­kin usei­ta tuhan­sia euro­ja vuo­des­sa, kun yksi ihmi­nen siir­tyy tuen­saa­jas­ta sen rahoit­ta­jak­si. Nyky­maa­il­mas­sa kor­keah­kol­la vii­den pro­sen­tin kor­ko­ta­sol­la­kin näyt­tää sil­tä, että pysy­vän työ­pa­kan syn­nyt­tä­mi­seen kan­nat­taa inves­toi­da esi­mer­kik­si sata­tu­hat­ta euroa.

    Tämä taas tar­koit­taa sitä, että Sipi­län työ­pai­kat ovat äärim­mäi­sen edul­li­sia. Jos sii­nä on taka­na jotain ihan oike­aa oival­lus­ta, val­tion kan­nat­taa pan­na töpi­näk­si ihan nyt ja heti lainarahalla.

    Kysees­sä voi olla suu­ri kek­sin­tö, popu­lis­ti­nen turah­dus tai ihan vain las­ku­vir­he. Ennen kuin asias­ta on jotain enem­män tie­toa, näi­den välil­lä on vähän vai­kea valita.

  14. Kol­men mil­jar­din rahas­toon halu­taan kol­me mil­jar­dia “jul­kis­ta” rahaa ja “loput” sijoit­ta­jil­ta. Ja kenen­käs tas­kuun ne kol­me mil­jar­dia lopuk­si valu­vat? Kuul­los­taa puh­taal­ta puhal­luk­sel­ta Sipi­län edus­ta­man väes­tö­ryh­män taskuun.

  15. Vihe­rins­si:

    Bio­tek­no­lo­gia (lää­ke­teol­li­suu­den sukui­nen) on erit­täin kor­kean kou­lu­tuk­sen vaa­ti­vaa vai­ke­aa alaa, joka on käy­tän­nös­sä riit­tä­vän kyvyk­kään työ­voi­man saa­ta­vuu­teen rajoittuvaa. 

    Niin­pä, olet täy­sin oikeas­sa täs­sä. Minua on jo pit­kään ihme­tyt­tä­nyt, että mik­si Suo­mes­sa ei näh­dä lää­ke­tie­teen tek­nii­kan, lää­ke­teol­li­suu­den ja ter­vey­den­hoi­toa­lan mah­dol­li­suuk­sia vien­ti­tu­lo­jen tuot­ta­ja­na ja vaih­to­ta­seen korjaajana. 

    Täs­sä oli­si val­ta­vat mah­dol­li­suu­det. Suo­mes­sa lää­ke­tie­teen tut­ki­mus ja ter­vey­den­hoi­to ovat tun­ne­tus­ti kor­kea­ta­soi­sia (aina­kin vie­lä) ja naa­pu­ris­sa Venä­jäl­lä rajan taka­na on val­ta­vas­ti mak­su­ky­kyi­siä asiak­kai­ta, joi­den ei ole help­po saa­da koti­maas­taan vas­taa­van tason pal­ve­lui­ta. Myös kau­em­mas ter­vey­den­hoi­toa­lan tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja voi­tai­siin vie­dä, jos mie­tit­täi­siin tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­kon­sep­te­ja pitemmälle.

    Lää­ke­tie­teen ja ter­vey­den­hoi­toa­lan kou­lu­tus­paik­ko­ja sään­nös­tel­lään aivan type­räs­ti ja hys­tee­ri­ses­ti pelä­ten yli­tar­jon­taa. Alkon myy­mä­löi­tä­kin lisä­tään tar­peen mukaan, mut­ta ei ter­vey­den­hoi­toa­lan kou­lu­tus­paik­ko­ja jot­tei vain nykyis­ten työn­te­ki­jöi­den tun­tian­siot laske.

    Toi­nen mah­dol­li­nen kas­vua­la oli­si kou­lu­tus­tek­no­lo­gian ja kou­lu­tus­pal­ve­lui­den vien­ti. Suo­mel­la on täl­lä­kin alal­la kan­sain­vä­li­ses­ti erit­täin hyvä mai­ne, mut­ta vas­ti­kään uuti­soi­tiin kuin­ka Ruot­si ja ruot­sa­lai­set yri­tyk­set ovat kui­ten­kin täs­sä­kin pitem­mäl­lä USA:n markkinoilla:
    http://yle.fi/uutiset/suomen_koulutusvienti_ei_vastaa_pisa-menestysta/5053467
    http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012121316446767_pk.shtml

    Suo­mes­ta puut­tuu yrit­tä­mi­sen ja visioin­nin roh­keus. Onnek­si Juha Sipi­lä on nyt tuo­mas­sa sel­lais­ta myös poli­tii­kan kentälle.

  16. Suo­mes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapioi­da­ra­haa telak­ka­tu­keen. Kyse on sii­tä, onko sii­nä mitään järkeä.”

    Lois­to­ris­tei­li­jä on uiva lois­to­ho­tel­li, jos­sa vie­rai­lee vuo­sit­tain val­ta­va mää­rä varak­kai­ta vieraita.

    Ris­tei­li­jä on täyn­nä high tec­hiä. Läh­tien navi­goin­nis­ta, his­sei­hin, eko­lo­gi­siin jät­teen­kä­sit­te­ly­jär­jes­tel­miin, älyk­kää­seen ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­seen ener­gian käyt­töön, maa­il­man par­hai­siin moot­to­ri- ja potkurijärjestelmiin …

    Väi­tä, että yksi ris­tei­li­jä poi­kii Suo­meen enem­män ulko­mai­sia tilauk­sia kuin kaik­ki Team Fin­lan­din ulko­maan­mat­kat ja muut coc­tail tilaisuudet.

    Lai­va on siis vain kulis­si val­ta­val­le mää­räl­le kym­me­nien suo­ma­lais­ten tek­no­lo­gia­fir­mo­jen tuot­teil­le ja osaamiselle.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapioi­da­ra­haa telak­ka­tu­keen. Kyse on sii­tä, onko sii­nä mitään järkeä.

    Korea­lai­nen lai­van­val­mis­ta­ja kil­pai­lut­ta Suo­men ja Rans­kan val­tioi­ta täl­lä “lah­jus­ra­hal­la”. Varus­ta­mo halu­aa vii­mei­seen kvar­taa­liin hyvän lisän, jol­la osa­ke­kurs­sit saa­daan ylös.

    http://www.stxeurope.com/about/Pages/STX-Europe-in-brief.aspx

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapioi­da­ra­haa telak­ka­tu­keen. Kyse on sii­tä, onko sii­nä mitään järkeä. 

    Sur­ku­hu­pai­saa on lähin­nä se miten juu­ri nyt on kes­kus­te­lus­sa ja mie­li­ku­vis­sa help­poa aset­taa rin­nak­kain suo­ma­lai­nen työl­lis­tä­vä vien­ti­teol­li­suus ja kreik­ka­lai­nen kor­rup­toi­tu­nut byrokratia. 

    Lapion­ti­kin on ter­mi­nä ihan käyt­tö­kel­poi­nen molem­piin. Ja eikös tääl­lä muu­ten aina­kin vie­lä jokin aika sit­ten puo­lus­tet­tu “elvy­tys­tä” nykyi­ses­sä taloustilanteessa.

  19. Sipi­län mate­ma­tiik­ka, jol­la 5 mil­jar­din sijoi­tuk­sil­la luo­daan 200000 työ­paik­kaa, on aika “luo­vaa”.

    Hyvän ver­tai­lu­koh­dan saa suun­ni­tel­luis­ta bio­ja­los­ta­mois­ta (bio­die­se­liä hak­kees­ta FT-syn­tee­sil­lä). Suo­meen oli suun­nit­teil­la 3 sel­lais­ta (inves­toin­ti n. 500 miljoonaa/kpl, suo­ra työl­li­syys­vai­ku­tus 100 itse lai­tok­sel­la ja 500 puunkorjuussa).

    Kar­keas­ti yksi uusi työ­paik­ka mak­saa siis Vapon ja UPM:n bio­ja­los­ta­mois­sa mil­joo­nan. Sipi­län mate­ma­tii­kal­la 0,025 mil­joo­naa. Aika­moi­nen ero 🙂

    Sinän­sä olen kyl­lä sitä miel­tä, että Suo­meen pitäi­si raken­taa yksi FT-bio­ja­los­ta­mo, jot­ta saa­tai­siin koke­mus­ta teol­li­suus­mit­ta­kaa­van bio­die­sel­tuo­tan­nos­ta. Se oli­si tär­ke­ää jo ihan huol­to­var­muus­syis­tä ja on kui­ten­kin sel­keäs­ti pel­to­bio­die­se­liä ratio­naa­li­sem­pi hanke.

    Vali­tet­ta­vas­ti EU löi kapu­loi­ta rat­tai­siin myön­tä­mäl­lä Suo­men lai­tos­ha­ki­jois­ta tuet hei­koim­mal­le (Vapo) ja vah­vim­mal­le (UPM) Suo­men sijas­ta Rans­kan laitokselle.
    Saa näh­dä riit­tä­vät­kö Vapon rah­keet lai­tok­sen rakentamiseen.

  20. Evert The NeveRest:

    O.S:“Suo­mes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapioi­da­ra­haa telak­ka­tu­keen. Kyse on sii­tä, onko sii­nä mitään järkeä.”

    Väi­tä, että yksi ris­tei­li­jä poi­kii Suo­meen enem­män ulko­mai­sia tilauk­sia kuin kaik­ki Team Fin­lan­din ulko­maan­mat­kat ja muut coc­tail tilaisuudet.

    Var­maan se myös mak­saa enem­män kuin Team Fin­lan­din cock­tail­ti­lai­suu­det. Mut­ta ehkä kan­nat­tai­si har­ki­ta koko tela­kan osta­mis­ta takai­sin jos STX-emo on kon­kurs­sin par­taal­la? Eikös busi­nek­sen perus­ta ole myy­dä kal­liil­la ja ostaa hal­val­la (takai­sin?).

    Key­ne­si­läi­sen sti­mu­luk­sen­kin pitäi­si valua sem­moi­sen talou­del­li­sen toi­me­lia­suu­den käyn­ni­tä­mi­seen joka poi­kii jotain hyö­dyl­lis­tä, eikä Haye­ki­lai­sit­tain inves­toin­tei­hin joi­den tulok­sis­ta kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan mitään. Telak­ka vai­kut­tai­si sopi­val­ta koh­teel­ta, mut­ta OK, OS:n skep­ti­mis­mi panee epäi­le­mään että asia on aina­kin joil­la­kin reu­naeh­doil­la las­ket­tu ja hep­poi­sek­si havaittu.

    TV:stä tuli äsket­täin “Usko­mat­to­mat raken­nusu­ra­kat” ‑sar­jas­sa jak­so jos­sa seu­rat­tiin Oasis of the Seas ‑aluk­sen raken­ta­mis­ta Turun tela­kal­la. Epäi­li­sin että sen­kin jak­son leviä­mi­nen maa­il­mal­la toi enem­män mai­nos­ta Suo­mel­le kuin Team Fin­lan­din kaik­ki bulls­hit-bin­got yhteen­sä. Yleen­sä aikai­sem­pien todel­lis­ten näyt­tö­jen esit­te­ly on paras­ta markkinointia.

  21. TV:stä tuli äsket­täin “Usko­mat­to­mat raken­nusu­ra­kat” ‑sar­jas­sa jak­so jos­sa seu­rat­tiin Oasis of the Seas ‑aluk­sen raken­ta­mis­ta Turun telakalla.”

    Se oli hyvä ohjel­ma. Se mikä pis­ti sil­mään, että muun maa­lai­set heh­kut­ti­vat lai­vaa ja sen hie­nouk­sia ja tek­no­lo­gi­aa enem­män suomalaiset. 

    Ison Bel­tin sil­ta oli täyn­nä ter­veh­ti­jöi­tä. Tulo Flo­ri­dan koti­sa­ta­maan oli sekin tempaus. 

    Suo­mes­sa ei ollut mitään läh­tö­juh­lal­li­suuk­sia. Suo­mi-mark­ki­noin­ti ja brän­däys onko lii­kaa upon­nut mariskooliinsa?

    Google läy­tää haul­la Oasis of The Seas yli 24 mil­joo­naa osu­maa. Kuva­ha­ku­kin on yhtä Suomi-mainosta:
    http://tinyurl.com/cxwszer

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapioi­da­ra­haa telak­ka­tu­keen. Kyse on sii­tä, onko sii­nä mitään järkeä.

    Telak­ka­teol­li­suut­ta on pidet­ty aurin­gon­las­kun ala­na Wärt­si­lä meri­teol­li­suu­den kon­kurs­sis­ta läh­tien. Jokai­nen lai­va on ollut vii­mei­nen joka tääl­lä kan­nat­taa rakentaa.

    Sil­ti meil­lä on raken­net­tu lai­vo­ja sato­ja tuhan­sia hen­ki­lö­työ­vuo­sia ja tulok­set ovat vähin­tään vas­taa­vaa high­tec­hia kuin ovat olleet Nokian kän­ny­kät tai mitä hyvän­sä suo­ma­lai­nen kan­san­ta­lous tuottaakaan.

    Jos val­tion raho­ja pitää käyt­tää talous­e­lä­män tuke­mi­seen, niin mik­sei STX Fin­lan­dia oste­ta luo­tet­ta­vam­piin käsiin? Lähi­vuo­si­na alkaa ark­ti­nen alue vetää lai­vo­ja enem­män kuin kos­kaan ennen, ja meil­lä on osaa­mis­ta raken­taa nii­tä. Lai­van­ra­ken­nus tai­taa olla nii­tä har­vo­ja alo­ja jois­sa Suo­mes­sa ollaan edel­leen aivan maa­il­man kärkeä.

  23. Kat­soin asi­aa Sipi­län blo­gis­ta ja puhees­ta. Ei hän nyt ole väit­tä­nyt­kään, että 3–5 mrd inves­toin­neil­la syn­tyi­si 200000 työ­paik­kaa, vaan että

    sil­lä tavoi­tel­laan mer­kit­tä­vää osaa 200.000 uuden työ­pai­kan tavoit­tees­tam­me. Rahas­to teki­si sijoi­tuk­sia uusil­le toi­mia­loil­le, kuten bio­ta­lou­teen sekä tek­no­lo­gian soveltamiseen.”

    Siis myös­kään hän ei näy­tä esit­tä­vän pel­käs­tään bio­ta­lou­teen sijoittamista.

    Edel­leen­kin suo­sit­te­len Alf Reh­nin ja Ris­to EJ Pent­ti­län kir­jaa “Suun­na­ton Suo­mi”. Sen kas­vue­si­tyk­set ovat mie­les­tä­ni keskustelun/harkinnan arvoi­sia, vaik­ka he eivät rahoi­tus­ta tar­kem­min käsittelekään.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapioi­da rahaa telak­ka­tu­keen. Kyse on sii­tä, onko sii­nä mitään järkeä.

    Niin, ei puu­tu Sipi­län juu­ri ehdot­ta­man kal­tai­sia instru­ment­te­ja — eikä rahaakaan.

    Telak­ka­tues­sa ei ole mitään jär­keä, mut­ta nyky­ti­lan­tees­sa jos ei ole telak­ka­tu­kea, ei ole tilauk­sia eikä telakoitakaan.

    Ver­rat­taes­sa telak­ka­tu­kea maa­ta­lous­tu­keen ero on sii­nä, että telak­ka­tu­ki sen­tään palau­tuu takai­sin val­tiol­le — pääsääntöisesti.

  25. a_l:
    ‘snip’
    Jos val­tion raho­ja pitää käyt­tää talous­e­lä­män tuke­mi­seen, niin mik­sei STX Fin­lan­dia oste­ta luo­tet­ta­vam­piin käsiin? Lähi­vuo­si­na alkaa ark­ti­nen alue vetää lai­vo­ja enem­män kuin kos­kaan ennen, ja meil­lä on osaa­mis­ta raken­taa nii­tä. Lai­van­ra­ken­nus tai­taa olla nii­tä har­vo­ja alo­ja jois­sa Suo­mes­sa ollaan edel­leen aivan maa­il­man kärkeä.

    Suo­mes­sa ja Suo­meen ei inves­toi­da — Suo­mes­sa säästetään.

  26. Siis onko tämän pals­tan patu-osas­to nyt suo­sit­te­le­mas­sa, että veron­mak­sa­jat myy­vät hal­val­la ja osta­vat kal­liil­la? Voi naiiviutta!

    Edel­li­ses­sä kuo­pas­sa myy­tiin tela­kat val­tio­nyh­tiöil­tä pois, ja STX osti ne hyvin hal­val­la. Tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun Turun tela­kat pump­paa­vat val­tiol­ta vien­ti­tu­kia työ­paik­ko­jen var­jol­la, mut­ta tämä on eka ker­ta kun hal­li­tus panee hant­tiin kun fir­ma on menos­sa nurin kes­ken pro­jek­tin. Ja nyt juu­ri ennen talou­den kään­ty­mis­tä syök­syyn pitäi­si siis ostaa val­tiol­le tämä kan­nat­ta­ma­ton telak­ka, joka tekee luk­sus­ris­tei­li­jöi­tä, joi­den eko­lo­gi­nen kuor­ma on todel­la paha?

    Hyvät ihmi­set! Ei siel­tä mitään työ­paik­ko­ja ole tulos­sa. Turun telak­ka on pirus­ti vel­kaa emo­yh­tiöl­le, joka kes­kit­tyy pyö­rit­tä­mään huo­mat­ta­vas­ti tuot­ta­vam­pia tela­koi­ta Koreas­sa. Euroo­pas­sa hoi­de­taan kon­kurs­si­pe­sä lop­puun ja anne­taan tur­ku­lai­sil­le vuo­den sisäl­lä kenkää.

  27. Minus­ta Suo­men kan­nat­tai­si sijoit­taa mer­kit­tä­väs­ti kään­teen­te­ke­vää tek­no­lo­gi­aa kau­pal­lis­ta­viin kas­vu­yri­tyk­siin, eikä vähi­ten sen takia, että osa näis­tä, var­sin­kin auto­maa­tion ja robo­tii­kan alu­eel­la, vie onnis­tues­saan suo­rit­ta­van tason työ­paik­ko­ja. Täl­löin val­tion sijoi­tuk­sil­la oli­si tuot­to-odo­tuk­sen lisäk­si vakuutusluonne.

    Työ­paik­ko­ja taas sai­si mer­kit­tä­väs­sä mää­rin lisää toi­saal­ta pudot­ta­mal­la työl­lis­tä­mi­sen hin­taa (esim. otta­mal­la käyt­töön perus­tu­lo) ja kar­si­mal­la yrit­tä­mi­sen byrokratiaa.

  28. Rai­mo K

    Suo­mes­sa ja Suo­meen ei inves­toi­da – Suo­mes­sa säästetään.”

    Jos minä oli­sin Suo­men elin­kei­no­mi­nis­te­ri, lai­noit­tai­sin ehkä lai­va­ti­lauk­sen poten­ti­aa­li­sia ali­hank­ki­joi­ta. Nämä voi­si­vat sit­ten halu­tes­saan tuol­la rahal­la lai­noit­taa sopi­vak­si kat­so­maan­sa asia­kas­ta. PK-yri­tys­ten rahoi­tus on Euroo­pas­sa tiu­kas­sa. Val­tio saa hal­val­la lai­naa. Val­tio voi­si esi­mer­kik­si antaa lisää mak­suai­kaa pk-yri­tys­ten veroille.

  29. Eikö oli­si kaik­kein jär­ke­vin­tä siir­tää se 50 mil­joo­naa temp­pu­työl­lis­tä­mi­ses­tä ja työt­tö­mien tur­han­päi­väi­ses­tä akti­voin­nis­ta tela­kal­le? Täl­löin jokai­nen todel­li­nen jut­tu on plus­saa, kos­ka läh­tö­koh­ta on puh­das temp­pui­lu eikä sii­hen tar­vit­se käyt­tää net­to­na val­tion rahaa.

  30. Sipi­län kom­ment­ti on sii­tä poliit­ti­ses­ti hyvin han­ka­la ja ris­ti­rii­to­ja herät­tä­vä, että hän käy­tän­nös­sä esit­tää elä­ke­ra­has­to­jen nap­paa­mis­ta val­tion käyt­töön (ilman takei­ta, että niis­tä tulee mitään takai­sin — pait­si ehkä epä­suo­ras­ti työl­li­syy­den kaut­ta). Tämä on Kes­kus­tan pit­kän perin­teen mukai­nen vaa­ti­mus: elä­ke­ra­has­to­jen sidon­nai­suus työn­te­ki­jä- (vasem­mis­to) ja työ­nan­ta­ja­jär­jes­töi­hin (oikeis­to) on jät­tä­nyt Kes­kus­tan ilman vai­ku­tus­val­taa ja työ­elä­ke­jär­jes­tel­män his­to­rian aika­na Kes­kus­ta on yrit­tä­nyt pääs­tä näi­hin rahoi­hin käsik­si ennen­kin — val­ta­po­li­tiik­kaa. Toki pitäi­si huo­ma­ta, että “vas­ti­neek­si” Kelan pää­joh­ta­jan paik­ka on ollut Kes­kus­tan mandaatti.

  31. Oli­si kiva tie­tää mil­lä sum­mal­la val­tio on taan­nut ja lai­noit­ta­nut Turun tela­kal­la ilmei­ses­ti nyt val­mis­tu­mas­sa ole­vaa sisar­paat­tia. Mie­les­tä­ni mar­ras­kuus­sa kir­joi­tel­tiin jos­tain lop­pusuo­ra lai­nas­ta jon­ka val­tio takaa, sum­ma saat­toi olla 360miljoonaa. Kaik­kia nii­tä raho­ja val­tion toi­nen pei­te­ni­mel­lä varus­tet­tu osas­to ilmei­ses­ti ei lai­nan­nut, ehkä vain 200 mil­joo­na, loput lai­na­si yksityinen.

  32. Mau­no:
    Oli­si kiva tie­tää mil­lä sum­mal­la val­tio on taan­nut ja lai­noit­ta­nut Turun tela­kal­la ilmei­ses­ti nyt val­mis­tu­mas­sa ole­vaa sisarpaattia.
    ‘snip’

    Sisa­ra­lus Allu­re of the Seas val­mis­tui 2010 — olet vähän myöhässä.

  33. Ton­ni käteen:
    Rai­mo K

    Suo­mes­sa ja Suo­meen ei inves­toi­da – Suo­mes­sa säästetään.”

    Jos minä oli­sin Suo­men elin­kei­no­mi­nis­te­ri, lai­noit­tai­sin ehkä lai­va­ti­lauk­sen poten­ti­aa­li­sia ali­hank­ki­joi­ta. Nämä voi­si­vat sit­ten halu­tes­saan tuol­la rahal­la lai­noit­taa sopi­vak­si kat­so­maan­sa asia­kas­ta. PK-yri­tys­ten rahoi­tus on Euroo­pas­sa tiu­kas­sa. Val­tio saa hal­val­la lai­naa. Val­tio voi­si esi­mer­kik­si antaa lisää mak­suai­kaa pk-yri­tys­ten veroille.

    Lai­van­ra­ken­nus­ta ei käy­tän­nös­sä teh­dä mis­sään maa­il­mas­sa kan­nat­ta­vas­ti vaan se vaa­tii suu­rii valtiontukia.

    Pie­nen maan ei oikeas­taan kan­na­ta kan­nus­taa min­kään kan­nat­ta­mat­to­man työn teke­mi­seen (poik­keuk­se­na ehkä työl­lis­tä­mis­toi­met ja niis­sä­kin on parem­pi hoi­taa asia perus­tu­lol­la). Lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suu­del­la ei myös­kään ole min­kään­lais­ta stra­te­gis­ta mer­ki­tys­tä krii­si­ti­lan­teis­sa eikä sii­hen sat­saa­mi­nen ole solidaarisuusvakuutus. 

    Yllä­ole­vat huo­moi­den en ker­ta kaik­ki­aan ymmär­rä, mik­si val­tion kan­nat­tai­si tukea laivanrakennusteollisuutta.

  34. No nyt­hän tämä telak­ka­tu­ki meni mer­kil­li­sek­si: STX pyy­si 50 mil­liä lai­naa — ja hal­li­tus antoi 40 mil­liä vas­tik­kee­ton­ta tukea.

    Epäi­le­mät­tä täs­sä on jota­kin, mitä me emme tiedä…

  35. Rai­mo K: Sisa­ra­lus Allu­re of the Seas val­mis­tui 2010 – olet vähän myöhässä.

    Ei ole se paat­ti vaan TUI: crui­se­sin tilaa­ma vajaa 300 met­ri­nen, Roy­al Carib­bean tai­taa omis­taa puo­let TUI Crui­ses­ta. On muu­ten yksi­tyis­ten ris­ki­tön­tä lai­na­ta kun Suo­men val­tio takaa.

    Mikä­hän mah­taa tela­kal­la ja ali­hank­kioil­la olla vierastyöntekijäprosentti?

    1. Ali­han­kin­ta­ket­ju Suo­mes­sa alkaa olla mene­tet­ty, joten ris­te­li­jän raken­ta­mi­ses­sa ali­hank­ki­jat oli­si­vat pal­jol­ti muu­al­la kuin Suomessa.

  36. Mau­no: Ei ole se paat­ti vaan TUI: crui­se­sin tilaa­ma vajaa 300 met­ri­nen, Roy­al Carib­bean tai­taa omis­taa puo­let TUI Crui­ses­ta. On muu­ten yksi­tyis­ten ris­ki­tön­tä lai­na­ta kun Suo­men val­tio takaa.

    Mikä­hän mah­taa tela­kal­la ja ali­hank­kioil­la olla vierastyöntekijäprosentti?

    TUIn lai­vaa ei voi pitää sisa­ra­luk­se­na, se on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi, 99300 GT (kuten myös Vikin­gin Grace). Allu­re of the Seas 225282 GT.

    Lai­vois­ta raken­ne­taan noin 80 pro­sent­tia telak­ka-alu­een ulko­puo­lel­la ja ali­hank­ki­joi­ta on ympä­ri Suo­mea. Siis vain 20 pro­sent­tia tehdään/tehtäisiin siel­lä telakalla.

  37. STX:n kal­tai­nen fir­ma joka on ulko­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa ei ole sen kal­tai­nen stra­te­gi­nen fir­ma jota val­tion kan­nat­tai­si tukea. Ikä­vä totuus on, että ulko­mais­ten tytä­ryh­tiöi­den pitää pitää toi­min­ta kan­nat­ta­va­na tehos­ta­mal­la toimintaansa.

    PIe­nes­sä pää­oma­köy­häs­sä maas­sa johon ulko­mai­sia inves­toin­te­ja tulee hyvin vähän, val­tion roo­li on tär­keä talou­del­li­ses­na tuke­na myös yksi­tyi­sil­le fir­moil­le. Mut­ta vain koti­mai­sil­le ja menestyskelpoisille.

  38. Count­ry­boy: Siis myös­kään hän ei näy­tä esit­tä­vän pel­käs­tään bio­ta­lou­teen sijoittamista.

    Eli mitä siis Sipi­lä kon­kreet­ti­ses­ti ehdot­taa? Johon­kin pitäi­si lait­taa mil­jar­di­tol­kul­la val­tion rahaa, ja sil­lä voi­tai­siin luo­da “osa 200 000 työpaikasta”. 

    Minul­la oli­si ehdo­tus. Lai­te­taan mil­jar­di sijoi­tuk­seen, jon­ka pit­kän ajan reaa­li­kor­ko on 2 %. Sil­loin sii­tä tulee 20 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa kor­ko­tu­lo­ja. Minul­le ja 19 kave­ril­le­ni voi­si syn­tyä työ­paik­ka muka­val­la pal­kal­la, eikä pää­omaan koskettaisi.

    Täyt­tää vaa­ti­muk­sen sii­tä, että syn­tyy uusia työ­paik­ko­ja, vaik­ka toki luke­ma on vain osa 200 000:sta. Ja eikö­hän työn sai­si kiin­ni­tet­tyä bio­ener­gi­aan­kin jol­lain taval­la. Tuol­la pal­kal­la voi­sin vaik­ka muu­ta­man päi­vän vuo­des­sa kerä­tä käpy­jä. Sitä pait­si val­tion ansio­tu­lo­ve­ron tuot­to nousi­si 10 mil­joo­nal­la vuo­des­sa. Alvi­tuo­tot­kin nousi­si­vat, jos kave­rit kek­si­si­vät rahal­le käyttöä.

    Olen tosin aika var­ma, että Sipi­lä ei ihan tuo­ta tar­koit­ta­nut. Mut­ta kun hän ei ilmei­ses­ti mis­sään avaa, mitä oikeas­ti on tar­koi­tus teh­dä, raa­mit ovat aika laa­jal­la. Huo­noa poli­tiik­kaa tilan­tees­sa, jos­sa pitäi­si oikeas­ti kehit­tää rat­kai­su­ja vai­kei­siin ongelmiin.

  39. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Olen tosin aika var­ma, että Sipi­lä ei ihan tuo­ta tar­koit­ta­nut. Mut­ta kun hän ei ilmei­ses­ti mis­sään avaa, mitä oikeas­ti on tar­koi­tus teh­dä, raa­mit ovat aika laa­jal­la. Huo­noa poli­tiik­kaa tilan­tees­sa, jos­sa pitäi­si oikeas­ti kehit­tää rat­kai­su­ja vai­kei­siin ongelmiin.

    Var­maa on, että Sipi­län tar­koi­tus oli (ja on) kerä­tä Kepul­le irtopisteitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.