Kasvurahaston rahoitus

Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä esit­ti puheessaan, että Suomeen perustet­taisi­in 3–5 mil­jardin euron kasvu­ra­has­to, joka investoisi muun muas­sa bio­talouteen ja loisi 200 000 työ­paikkaa. Rahas­to rahoitet­taisi­in niin, että Solid­i­um myisi 1,5 mil­jardil­la osake­salkkuaan ja työeläkey­htiöt määrät­täisi­in sijoit­ta­maan toiset 1,5 mil­jar­dia. Lop­ut tuli­si­vat yksityisiltä.

En pysty otta­maan kan­taa itse rahas­toon, sil­lä Sip­ilä luon­nehti sitä vain parin riv­in ver­ran, eikä min­ulle oikein val­jen­nut, miten muu­ta­man mil­jardin investoin­neil­la syn­tyy 200 000 kan­nat­tavaa työ­paikkaa. Rahoi­tus sen sijaan tuli selväk­si eikä se tun­nu järkevältä.

Val­tio saa nyt lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Val­tion pörssisalkku sen sijaan tuot­taa osinko­tu­lo­ja. Jos se ei tuot­taisi, sitä ei voisi myöskään kenellekään myy­dä. Työeläkey­htiöi­den tavoit­teena on 4–5 pros­entin reaal­i­tuot­to sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle. Mik­si pitää myy­dä kan­nat­tavia yhtiöitä kurssien ollessa alhaal­la, mik­si ei ote­ta lainaa? Omaisu­u­den myymi­nen ja lainan otta­mi­nen eivät paljon poikkea toi­sis­taan. Niiden keskinäistä kan­nat­tavu­ut­ta pitää ver­ra­ta korko­jen ja osinko­tuot­to­jen kaut­ta. Jos tämän rahas­ton tuot­to riit­tää tyy­dyt­tämään eläkey­htiöi­den tuot­to­vaa­timuk­sen, val­tio voisi rahoit­taa sen edullis­es­ti kokon­aan velak­si. Jos ei riitä, eläk­er­a­ho­jen käyt­tö tähän tarkoituk­seen on arveluttavaa.

Val­tion omaisu­u­den myymisen sal­do on surkea. Myyn­ti­t­u­lo­jen korko­tuot­to (=korkosäästö, kun on voitu pitää pienem­pää lainasalkkua) on ollut vaa­ti­ma­ton noiden samo­jen myy­ty­jen yhtiöi­den osinko­tu­loi­hin. Pakkomielle myy­dä tuot­tavaa omaisu­ut­ta on vah­vasti ide­ologi­nen. Val­tion­taloudel­lista järkeä siinä ei ole. Osake­salkun omis­t­a­mi­nen ei tietenkään ole val­ti­olle itse­tarkoi­tus, mut­ta osakkei­ta kan­nat­taa myy­dä vain, jos lainan otta­mi­nen on epäedullisem­pi vaihtoehto.

44 vastausta artikkeliin “Kasvurahaston rahoitus”

  1. Sip­ilä puhui käsit­tääk­seni Solid­i­u­mista, ei Spondasta. 

    Itse kan­nat­taisin mallia, jos­sa val­tion osinko­tu­lot ohjat­taisi­in tuol­laiseen rahas­toon. Siis Solid­i­u­min, Spon­dan, For­tu­min, Finnairin jne osinko­ja käytet­täisi­in uuden yri­tys­tomin­nan tukemiseen.

  2. Järkevämpi säästöko­hde olisi kun­ta ja val­tiop­uolen johto ja hallinto­ta­son palkko­jen selkeä kohtu­ullis­t­a­mi­nen. Laskin että näin säästet­täisi­in 3 mrd vuodessa kenenkään varsi­nais­es­ti kärsimättä.

  3. Osmo:

    osakkei­ta kan­nat­taa myy­dä vain, jos lainan otta­mi­nen on epäedullisem­pi vaihtoehto.

    tai jos vero­jen laskem­i­nen on edullisempaa!

  4. Val­tion omaisu­u­den myyn­ti lie­nee (mah­dol­lis­ten ide­ol­o­gis­ten tavoit­tei­den lisäk­si) poli­itikoille myös turhan help­po keino rahoit­taa val­tion talout­ta, ja väl­tel­lä tätä kikkaa kivu­li­aampia toimen­piteitä. Paljonko­han omaisu­ut­ta on jo vaivihkaa siir­ret­ty kulutukseen.

    Sekä val­tion omaisu­u­den myyn­ti että uuden velan otta­mi­nen ovat huono­ja keino­ja hoitaa nyky­isiä melko pysyäis­lu­on­teisia talouden ongelmia. Tästä mii­nus­ta sekä Juha Sip­ilälle että Osmo Soin­in­vaar­alle. Pitkäkestoisi­in ongelmi­in järkevämpi ratkaisu on ter­ve­hdyt­tää yhteiskun­nan toim­i­mat­to­mia rak­en­tei­ta. Lisäk­si säästöt ovat tarpeen, jos kat­somme jo kulut­tavamme enem­män kuin tuotamme.

    1. Juho,
      Minähän eri­tyis­es­ti sanoin, etten pysty otta­maan kan­taa Sip­ilän esi­tyk­seen siitä, miten muu­ta­mal­la mil­jardil­la saadaan 200 000 työ­paikkaa ja vielä niin, että sijoi­tus on sijoit­ta­jalle kan­nat­ta­va. Sanoin vain, että jos tuol­lainen Sam­po olisi, se kan­nat­taisi rahoit­taa lainal­la eikä tuot­ta­van omaisu­u­den myynnillä.

  5. Vaik­ka Soin­in­vaara ei varsi­naiseen ideaan otakaan kan­taa, soisin silti, että Sip­ilä keskustelisi aiheesta het­ken Juhana Var­ti­aisen kanssa, jol­la epäilemät­tä on tuostakin ideas­ta mielipide.

  6. Arvoisa enti­nen tilas­toti­eteen opet­ta­jamme ottaa kan­taa tärkeään asi­aan. On muis­tet­ta­va, että eläkepääo­man määrä on kuitenkin niin suuri, että se ei voi saavut­taa huip­putuot­to­ja. Ammat­ti­laisil­lakin on täysi työ saavut­taa tuolle kansan­talouden voimakkaim­min kas­vavalle peruskiv­elle suurem­paa tuot­toa kuin mitä met­sä­taimikot ja vuokra-asun­not, kak­si muu­ta var­maa ja suur­ta peruskiveä tuot­ta­vat. Neljästä viiteen pros­ent­tia vuodes­ta toiseen on juurikin kuu­luisaa unelmahöt­töä. Idea saat­taakin olla lähin­nä “väärin kek­sit­ty”. Toivon, että Vihreän liiton teol­lisu­us- ja talous­poli­it­tises­sa reaalia­gen­das­sa olisi muitakin pain­opis­teitä kuin Finnairin ja Uuden­maan julkisen talouden kas­vat­ta­mi­nen. Uskon, että Kekkosen, Van­hasen ja Sip­ilän ideat tul­laan “kek­simään väärin” yhä uudelleen ja uudelleen, ajan ham­paal­la hioma­l­la, pienin paran­nuksin ja paikallisin ja maakun­nal­lisin sovelluksin.

  7. “Solid­i­um myisi 1,5 mil­jardil­la osake­salkkuaan ja työeläkey­htiöt määrät­täisi­in sijoit­ta­maan toiset 1,5 miljardia.”

    En nyt jak­sa kaivaa luku­ja tähän, mut­ta suo­ma­lais­ten työeläk­er­a­has­to­jen sijoituk­set ovat olleet täysin ammattitaidottomia. 

    Suo­ma­laiset työeläk­er­a­has­tot jopa lisä­sivät sijoituk­si­aan Noki­aan sen jäl­keen, kun Elop oli ilmoit­tanut, että Nokia luop­uu Sym­bian puhe­lim­ista eli käytän­nössä ilmoit­ti jäävän­sä ilman myytävää tuotetta.

    Nokian osake syöksyi ja silti eläk­er­a­has­tot lait­toi­vat siihen paukkuja. 

    En tarkem­min tiedä Sip­ilän ehdo­tuk­sen yksi­tyisko­htia, mut­ta käsit­tääk­seni se vas­taa sitä, mitä esimerkik­si Sak­san osaval­tioil­la on mah­dol­lisu­us tukea kasvua. 

    Suomen maakun­nil­ta puut­tuu vas­taa­va instru­ment­ti ja sen takia Suomen telakka­te­ol­lisu­us siir­tynee Sak­san Ppen­burgi­in, Ran­skaan tai Ital­i­aan, jos­sa laivan­raken­nuk­sen rahoi­tus vas­taa laivan­raken­nuk­sen ter­vet­tä kil­pailua. Suomes­sa päämin­is­teri ja tulokul­mamin­is­teri pitävätä tätä rahoi­tus­ta epäterveenä.

    Jos meil­lä olisi nyt Sip­ilän ehdot­ta­ma rahoi­tusin­stru­ment­ti, ris­teil­i­jän saami­nen Turun telakalle olisi var­maa. Se tietäisi 20.000 vuo­tu­ista työpaikkaa.

  8. Jos tuol­lainen pieni rahas­to toimisi, eihän meil­lä nytkään olisi työ­paikko­jen luomises­sa mitään ongel­maa: on Tekes, Finnvera, Sitra ja TEMil­lä jne. on rahaa.

    Pääoma­pu­laa oli viimek­si 80-luvulla.
    Rahaa on, mut­ta yri­tyk­set investoi­vat (ideoiden puut­teessa) ulkomaille.

  9. Osmo,
    tai­dat­pa olla oike­as­sa tässä, vaik­ka sinän­sä Juha Sip­ilää ja hänen osaamis­taan arvostankin. Vähän nyt tun­tuu, että Sip­iläl­lä on tuoreem­mas­sa muis­tis­sa liike­talouden opit kuin kansan­talouden. Val­ti­olle voi olla mah­dol­lista ja viisas­ta moni sel­l­ainenkin toim­intat­a­pa, joka ei yri­tys­maail­man toim­inta­mallien tai yksit­täisen yri­tyk­sen kannal­ta olisi opti­maal­isin tai edes mahdollinen.

  10. Mut­ta sinän­sä Sip­ilän aja­tus täl­lais­es­ta kasvu­ra­has­tos­ta kuu­lostaa hyvältä, ja ehkä sitä kan­nat­taisi kehitel­lä pitem­mällekin. Mut­ta rahoi­tus voisi kyl­lä olla järkeväm­pää tehdä joko lainaa­mal­la tai mik­sei myös pyrkien löytämään rak­en­teel­lisia säästöjä, joiden kaut­ta vapau­tu­via resursse­ja voisi näin ohja­ta uuden työn luomiseen.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Sanoin vain, että jos tuol­lainen Sam­po olisi, se kan­nat­taisi rahoit­taa lainal­la eikä tuot­ta­van omaisu­u­den myynnillä. 

    Joo, rahankäsit­te­lyl­lis­es­ti oikein, mut­ta olen ollut havait­sev­inani pysyväm­pää suun­taus­ta hoitaa pitkäaikaisia talousongelmia velka­ra­hal­la, enkä oikein pidä siitä. Elvy­tys toimii kyl­lä lyhy­taikai­sis­sa notkah­duk­sis­sa, mut­ta pidem­pi­jän­tei­sis­sä ongelmis­sa toimivia kor­jaus­toimia ovat rak­en­teel­liset kor­jauk­set ja säästöt. Velka­elvy­tys vie vain huomion pois todel­li­sista kor­jaus­tarpeista. Rahaa voi tuol­laises­sa tilanteessa polt­taa kuin­ka kauan tahansa. Hyväl­lä säkäl­lä noususuh­danne saa­puu ennen kuin kas­sa tyh­je­nee, mut­ta ne pysyvät ongel­mat oli­si­vat yhä jäl­jel­lä, ja velat.

  12. Sip­ilän ehdo­tus on kuin kepun van­has­ta käsikir­jas­ta: Miten val­tion kas­sas­ta han­ki­taan lisää rahaa met­sän­o­mis­ta­jille? Nyt lyp­sylehminä ovat bio­jalosta­mot ja ‑han­kkeet. Joten se siitä Sip­ilästä kepun uud­is­ta­vana voimana.

    Ja valitet­tavasti samal­la pal­jas­tui Sip­ilän onneton talousosaami­nen. Omaisu­u­den laa­jamit­tainen myymi­nen taan­tu­mas­sa on todel­lakin typerää.

  13. Aja­tus on peräti kiehto­va… Jot­ta meille syn­ty­isi 200 000 uut­ta työ­paikkaa, ne pitäisi isol­ta osin syn­nyt­tää varsin mata­lan tuot­tavu­u­den aloil­ta, kos­ka korkeam­man tuot­tavu­u­den työvoimaa ei ole noin paljon tar­jol­la ilman aivan mui­ta toimenpiteitä.

    Mukaan halu­taan vielä yksi­ty­isiä sijoit­ta­jia. Täl­löin rahas­ton reaal­i­tuo­ton pitäisi olla usei­ta pros­ent­te­ja, kos­ka riski­ta­so ei ole mitenkään val­lan mata­la. Työ­paikko­jen pitäisi tältä kan­til­ta kat­sot­tuna olla hyvin tuot­tavia, jos­ta sit­ten herääkin kysymys, että mik­si niitä ei ole nyt jo syntynyt.

    Bio­talous kuu­lostaa kovin hienol­ta, mut­ta ei tek­isi ollenkaan pahaa kuul­la, mitä se ihan oikeasti on. Biote­knolo­gia (lääke­te­ol­lisu­u­den sukuinen) on erit­täin korkean koulu­tuk­sen vaa­ti­vaa vaikeaa alaa, joka on käytän­nössä riit­tävän kyvykkään työvoiman saatavu­u­teen rajoit­tuvaa. Maanvil­je­ly on myös bio­talout­ta, mut­ta tuot­tavu­us avoimil­la markki­noil­la on erit­täin huono. Met­sästä saa mon­en­laista bio­tuotet­ta, mut­ta syys­tä tai tois­es­ta kaik­ki isom­mat han­kkeet tun­tu­vat ole­van julkises­ta rahas­ta kiin­ni. Bioen­er­gia esimerkik­si on hyvä aja­tus, mut­ta se tarkoit­taa tuot­tavu­u­den pudotusta.

    Jos tähän maa­han saadaan aidosti yksi työ­paik­ka lisää (= työ­suorite lisään­tyy markki­nae­htois­es­ti), sen arvo yhteiskun­nalle on pien­im­mil­läänkin usei­ta tuhan­sia euro­ja vuodessa, kun yksi ihmi­nen siir­tyy tuen­saa­jas­ta sen rahoit­ta­jak­si. Nyky­maail­mas­sa korkeahkol­la viiden pros­entin korko­ta­sol­lakin näyt­tää siltä, että pysyvän työ­pakan syn­nyt­tämiseen kan­nat­taa investoi­da esimerkik­si satatuhat­ta euroa.

    Tämä taas tarkoit­taa sitä, että Sip­ilän työ­paikat ovat äärim­mäisen edullisia. Jos siinä on takana jotain ihan oikeaa oival­lus­ta, val­tion kan­nat­taa pan­na töpinäk­si ihan nyt ja heti lainarahalla.

    Kyseessä voi olla suuri keksin­tö, pop­ulisti­nen turah­dus tai ihan vain lasku­virhe. Ennen kuin asi­as­ta on jotain enem­män tietoa, näi­den välil­lä on vähän vaikea valita.

  14. Kol­men mil­jardin rahas­toon halu­taan kolme mil­jar­dia “julk­ista” rahaa ja “lop­ut” sijoit­ta­jil­ta. Ja kenenkäs tasku­un ne kolme mil­jar­dia lopuk­si val­u­vat? Kuul­lostaa puh­taal­ta puhal­luk­selta Sip­ilän edus­ta­man väestöryh­män taskuun.

  15. Viherinssi:

    Biote­knolo­gia (lääke­te­ol­lisu­u­den sukuinen) on erit­täin korkean koulu­tuk­sen vaa­ti­vaa vaikeaa alaa, joka on käytän­nössä riit­tävän kyvykkään työvoiman saatavu­u­teen rajoittuvaa. 

    Niin­pä, olet täysin oike­as­sa tässä. Min­ua on jo pitkään ihme­tyt­tänyt, että mik­si Suomes­sa ei nähdä lääketi­eteen tekni­ikan, lääke­te­ol­lisu­u­den ja ter­vey­den­hoitoalan mah­dol­lisuuk­sia vien­ti­t­u­lo­jen tuot­ta­jana ja vai­h­to­taseen korjaajana. 

    Tässä olisi val­ta­vat mah­dol­lisu­udet. Suomes­sa lääketi­eteen tutkimus ja ter­vey­den­hoito ovat tun­netusti korkeata­soisia (ainakin vielä) ja naa­puris­sa Venäjäl­lä rajan takana on val­tavasti mak­sukyky­isiä asi­akkai­ta, joiden ei ole help­po saa­da koti­maas­taan vas­taa­van tason palvelui­ta. Myös kauem­mas ter­vey­den­hoitoalan tuot­tei­ta ja palvelu­ja voitaisi­in viedä, jos mietit­täisi­in tuot­tei­ta ja palvelukon­septe­ja pitemmälle.

    Lääketi­eteen ja ter­vey­den­hoitoalan koulu­tu­s­paikko­ja sään­nöstel­lään aivan type­r­ästi ja hys­teeris­es­ti peläten yli­tar­jon­taa. Alkon myymälöitäkin lisätään tarpeen mukaan, mut­ta ei ter­vey­den­hoitoalan koulu­tu­s­paikko­ja jot­tei vain nyky­is­ten työn­tek­i­jöi­den tun­tian­siot laske.

    Toinen mah­dolli­nen kasvuala olisi koulu­tuste­knolo­gian ja koulu­tus­palvelu­iden vien­ti. Suomel­la on täl­läkin alal­la kan­sain­välis­es­ti erit­täin hyvä maine, mut­ta vastikään uuti­soiti­in kuin­ka Ruot­si ja ruot­salaiset yri­tyk­set ovat kuitenkin tässäkin pitem­mäl­lä USA:n markkinoilla:
    http://yle.fi/uutiset/suomen_koulutusvienti_ei_vastaa_pisa-menestysta/5053467
    http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012121316446767_pk.shtml

    Suomes­ta puut­tuu yrit­tämisen ja visioin­nin rohkeus. Onnek­si Juha Sip­ilä on nyt tuo­mas­sa sel­l­aista myös poli­ti­ikan kentälle.

  16. “Suomes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapi­oidara­haa telakkatu­keen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä.”

    Lois­toris­teil­i­jä on uiva lois­to­hotel­li, jos­sa vierailee vuosit­tain val­ta­va määrä varakkai­ta vieraita.

    Ris­teil­i­jä on täyn­nä high techiä. Läh­tien nav­igoin­nista, his­sei­hin, ekol­o­gisi­in jät­teenkäsit­te­lyjär­jestelmi­in, älykkääseen ja ympäristöys­täväl­liseen ener­gian käyt­töön, maail­man parhaisi­in moot­tori- ja potkurijärjestelmiin …

    Väitä, että yksi ris­teil­i­jä poikii Suomeen enem­män ulko­maisia tilauk­sia kuin kaik­ki Team Fin­landin ulko­maan­matkat ja muut coc­tail tilaisuudet.

    Lai­va on siis vain kulis­si val­tavalle määrälle kym­me­nien suo­ma­lais­ten teknolo­giafir­mo­jen tuot­teille ja osaamiselle.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapi­oidara­haa telakkatu­keen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä. 

    Surkuhu­paisaa on lähin­nä se miten juuri nyt on keskustelus­sa ja mieliku­vis­sa help­poa aset­taa rin­nakkain suo­ma­lainen työl­listävä vien­ti­te­ol­lisu­us ja kreikkalainen kor­rup­toitunut byrokratia. 

    Lapi­ontikin on ter­minä ihan käyt­tökelpoinen molem­pi­in. Ja eikös tääl­lä muuten ainakin vielä jokin aika sit­ten puo­lus­tet­tu “elvy­tys­tä” nykyisessä taloustilanteessa.

  18. Sip­ilän matem­ati­ik­ka, jol­la 5 mil­jardin sijoituk­sil­la luo­daan 200000 työ­paikkaa, on aika “luo­vaa”.

    Hyvän ver­tailuko­hdan saa suun­nitel­luista bio­jalosta­moista (biodieseliä hak­keesta FT-syn­teesil­lä). Suomeen oli suun­nit­teil­la 3 sel­l­aista (investoin­ti n. 500 miljoonaa/kpl, suo­ra työl­lisyys­vaiku­tus 100 itse laitok­sel­la ja 500 puunkorjuussa).

    Karkeasti yksi uusi työ­paik­ka mak­saa siis Vapon ja UPM:n bio­jalosta­moissa miljoo­nan. Sip­ilän matem­ati­ikalla 0,025 miljoon­aa. Aikamoinen ero 🙂

    Sinän­sä olen kyl­lä sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rak­en­taa yksi FT-bio­jalosta­mo, jot­ta saataisi­in koke­mus­ta teol­lisu­us­mit­takaa­van biodiesel­tuotan­nos­ta. Se olisi tärkeää jo ihan huolto­var­muussy­istä ja on kuitenkin selkeästi pel­to­biodieseliä ratio­naalisem­pi hanke.

    Valitet­tavasti EU löi kapu­loi­ta rat­taisi­in myön­tämäl­lä Suomen laitoshak­i­joista tuet heikoim­malle (Vapo) ja vahvim­malle (UPM) Suomen sijas­ta Ran­skan laitokselle.
    Saa nähdä riit­tävätkö Vapon rah­keet laitok­sen rakentamiseen.

  19. Evert The NeveRest:

    O.S:“Suomes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapi­oidara­haa telakkatu­keen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä.”

    Väitä, että yksi ris­teil­i­jä poikii Suomeen enem­män ulko­maisia tilauk­sia kuin kaik­ki Team Fin­landin ulko­maan­matkat ja muut coc­tail tilaisuudet.

    Var­maan se myös mak­saa enem­män kuin Team Fin­landin cock­tailti­laisu­udet. Mut­ta ehkä kan­nat­taisi harki­ta koko telakan ostamista takaisin jos STX-emo on konkurssin par­taal­la? Eikös businek­sen perus­ta ole myy­dä kalli­il­la ja ostaa hal­val­la (takaisin?).

    Key­ne­siläisen stim­u­luk­senkin pitäisi val­ua sem­moi­sen taloudel­lisen toimelia­su­u­den käyn­nitämiseen joka poikii jotain hyödyl­listä, eikä Hayek­i­laisit­tain investoin­tei­hin joiden tulok­sista kukaan ei ole valmis mak­samaan mitään. Telak­ka vaikut­taisi sopi­val­ta kohteelta, mut­ta OK, OS:n skep­ti­mis­mi panee epäilemään että asia on ainakin joil­lakin reunae­hdoil­la las­ket­tu ja hep­poisek­si havaittu.

    TV:stä tuli äsket­täin “Usko­mat­tomat raken­nusurakat” ‑sar­jas­sa jak­so jos­sa seu­rat­ti­in Oasis of the Seas ‑aluk­sen rak­en­tamista Turun telakalla. Epäil­isin että senkin jak­son lev­iämi­nen maail­mal­la toi enem­män main­os­ta Suomelle kuin Team Fin­landin kaik­ki bull­shit-bin­got yhteen­sä. Yleen­sä aikaisem­pi­en todel­lis­ten näyt­tö­jen esit­te­ly on paras­ta markkinointia.

  20. “TV:stä tuli äsket­täin “Usko­mat­tomat raken­nusurakat” ‑sar­jas­sa jak­so jos­sa seu­rat­ti­in Oasis of the Seas ‑aluk­sen rak­en­tamista Turun telakalla.”

    Se oli hyvä ohjel­ma. Se mikä pisti silmään, että muun maalaiset hehkut­ti­vat laivaa ja sen hienouk­sia ja teknolo­giaa enem­män suomalaiset. 

    Ison Beltin sil­ta oli täyn­nä ter­ve­hti­jöitä. Tulo Flori­dan koti­sa­ta­maan oli sekin tempaus. 

    Suomes­sa ei ollut mitään lähtöjuh­lal­lisuuk­sia. Suo­mi-markki­noin­ti ja brändäys onko liikaa upon­nut mariskooliinsa?

    Google läytää haulla Oasis of The Seas yli 24 miljoon­aa osumaa. Kuva­hakukin on yhtä Suomi-mainosta:
    http://tinyurl.com/cxwszer

  21. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapi­oidara­haa telakkatu­keen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä.

    Telakka­te­ol­lisu­ut­ta on pidet­ty auringonlaskun alana Wärt­silä meri­te­ol­lisu­u­den konkurssista läh­tien. Jokainen lai­va on ollut viimeinen joka tääl­lä kan­nat­taa rakentaa.

    Silti meil­lä on raken­net­tu laivo­ja sato­ja tuhan­sia henkilö­työvu­osia ja tulok­set ovat vähin­tään vas­taavaa high­techia kuin ovat olleet Nokian kän­nykät tai mitä hyvän­sä suo­ma­lainen kansan­talous tuottaakaan.

    Jos val­tion raho­ja pitää käyt­tää talouselämän tukemiseen, niin mik­sei STX Fin­lan­dia oste­ta luotet­tavampi­in käsi­in? Lähivu­osi­na alkaa ark­ti­nen alue vetää laivo­ja enem­män kuin koskaan ennen, ja meil­lä on osaamista rak­en­taa niitä. Laivan­raken­nus taitaa olla niitä har­vo­ja alo­ja jois­sa Suomes­sa ollaan edelleen aivan maail­man kärkeä.

  22. Kat­soin asi­aa Sip­ilän blo­gista ja puheesta. Ei hän nyt ole väit­tänytkään, että 3–5 mrd investoin­neil­la syn­ty­isi 200000 työ­paikkaa, vaan että

    “sil­lä tavoitel­laan merkit­tävää osaa 200.000 uuden työ­paikan tavoit­teestamme. Rahas­to tek­isi sijoituk­sia uusille toimi­aloille, kuten bio­talouteen sekä teknolo­gian soveltamiseen.”

    Siis myöskään hän ei näytä esit­tävän pelkästään bio­talouteen sijoittamista.

    Edelleenkin suosit­te­len Alf Rehnin ja Ris­to EJ Pent­tilän kir­jaa “Suun­na­ton Suo­mi”. Sen kasvue­si­tyk­set ovat mielestäni keskustelun/harkinnan arvoisia, vaik­ka he eivät rahoi­tus­ta tarkem­min käsittelekään.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­ta ei puu­tu instru­ment­te­ja lapi­oi­da rahaa telakkatu­keen. Kyse on siitä, onko siinä mitään järkeä.

    Niin, ei puu­tu Sip­ilän juuri ehdot­ta­man kaltaisia instru­ment­te­ja — eikä rahaakaan.

    Telakkat­ues­sa ei ole mitään järkeä, mut­ta nykyti­lanteessa jos ei ole telakkatukea, ei ole tilauk­sia eikä telakoitakaan.

    Ver­rat­taes­sa telakkatukea maat­alous­tu­keen ero on siinä, että telakkatu­ki sen­tään palau­tuu takaisin val­ti­olle — pääsääntöisesti.

  24. a_l:
    ‘snip’
    Jos val­tion raho­ja pitää käyt­tää talouselämän tukemiseen, niin mik­sei STX Fin­lan­dia oste­ta luotet­tavampi­in käsi­in? Lähivu­osi­na alkaa ark­ti­nen alue vetää laivo­ja enem­män kuin koskaan ennen, ja meil­lä on osaamista rak­en­taa niitä. Laivan­raken­nus taitaa olla niitä har­vo­ja alo­ja jois­sa Suomes­sa ollaan edelleen aivan maail­man kärkeä.

    Suomes­sa ja Suomeen ei investoi­da — Suomes­sa säästetään.

  25. Siis onko tämän pal­stan patu-osas­to nyt suosit­tele­mas­sa, että veron­mak­sa­jat myyvät hal­val­la ja osta­vat kalli­il­la? Voi naiiviutta!

    Edel­lisessä kuopas­sa myyti­in telakat val­tiony­htiöiltä pois, ja STX osti ne hyvin hal­val­la. Tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun Turun telakat pump­paa­vat val­ti­ol­ta vien­ti­tukia työ­paikko­jen var­jol­la, mut­ta tämä on eka ker­ta kun hal­li­tus panee hant­ti­in kun fir­ma on menos­sa nurin kesken pro­jek­tin. Ja nyt juuri ennen talouden kään­tymistä syöksyyn pitäisi siis ostaa val­ti­olle tämä kan­nat­tam­a­ton telak­ka, joka tekee luk­sus­ris­teil­i­jöitä, joiden ekologi­nen kuor­ma on todel­la paha?

    Hyvät ihmiset! Ei sieltä mitään työ­paikko­ja ole tulos­sa. Turun telak­ka on pirusti velkaa emoy­htiölle, joka keskit­tyy pyörit­tämään huo­mat­tavasti tuot­tavampia telakoi­ta Kore­as­sa. Euroopas­sa hoide­taan konkurssipesä lop­pu­un ja annetaan turku­laisille vuo­den sisäl­lä kenkää.

  26. Minus­ta Suomen kan­nat­taisi sijoit­taa merkit­tävästi kään­teen­tekevää teknolo­giaa kau­pal­lis­tavi­in kasvuyri­tyk­si­in, eikä vähiten sen takia, että osa näistä, varsinkin automaa­tion ja roboti­ikan alueel­la, vie onnistues­saan suorit­ta­van tason työ­paikko­ja. Täl­löin val­tion sijoituk­sil­la olisi tuot­to-odotuk­sen lisäk­si vakuutusluonne.

    Työ­paikko­ja taas saisi merkit­tävässä määrin lisää toisaal­ta pudot­ta­mal­la työl­listämisen hin­taa (esim. otta­mal­la käyt­töön perus­tu­lo) ja kar­si­mal­la yrit­tämisen byrokratiaa.

  27. Raimo K

    “Suomes­sa ja Suomeen ei investoi­da – Suomes­sa säästetään.”

    Jos minä olisin Suomen elinkeino­min­is­teri, lain­oit­taisin ehkä lai­vati­lauk­sen poten­ti­aal­isia ali­hankki­joi­ta. Nämä voisi­vat sit­ten halutes­saan tuol­la rahal­la lain­oit­taa sopi­vak­si kat­so­maansa asi­akas­ta. PK-yri­tys­ten rahoi­tus on Euroopas­sa tiukas­sa. Val­tio saa hal­val­la lainaa. Val­tio voisi esimerkik­si antaa lisää mak­suaikaa pk-yri­tys­ten veroille.

  28. Eikö olisi kaikkein järkev­in­tä siirtää se 50 miljoon­aa temp­putyöl­listämis­es­tä ja työt­tömien turhan­päiväis­es­tä aktivoin­nista telakalle? Täl­löin jokainen todel­li­nen jut­tu on plus­saa, kos­ka lähtöko­h­ta on puh­das temp­puilu eikä siihen tarvitse käyt­tää net­tona val­tion rahaa.

  29. Sip­ilän kom­ment­ti on siitä poli­it­tis­es­ti hyvin han­kala ja ris­tiri­ito­ja herät­tävä, että hän käytän­nössä esit­tää eläk­er­a­has­to­jen nap­paamista val­tion käyt­töön (ilman takei­ta, että niistä tulee mitään takaisin — pait­si ehkä epä­suo­rasti työl­lisyy­den kaut­ta). Tämä on Keskus­tan pitkän per­in­teen mukainen vaa­timus: eläk­er­a­has­to­jen sidon­naisu­us työn­tek­i­jä- (vasem­mis­to) ja työ­nan­ta­ja­jär­jestöi­hin (oikeis­to) on jät­tänyt Keskus­tan ilman vaiku­tus­val­taa ja työeläke­jär­jestelmän his­to­ri­an aikana Keskus­ta on yrit­tänyt päästä näi­hin rahoi­hin käsik­si ennenkin — val­tapoli­ti­ikkaa. Toki pitäisi huo­ma­ta, että “vasti­neek­si” Kelan pääjo­hta­jan paik­ka on ollut Keskus­tan mandaatti.

  30. Olisi kiva tietää mil­lä sum­mal­la val­tio on taan­nut ja lain­oit­tanut Turun telakalla ilmeis­es­ti nyt valmis­tu­mas­sa ole­vaa sis­arpaat­tia. Mielestäni mar­rasku­us­sa kir­joitelti­in jostain lop­pusuo­ra lainas­ta jon­ka val­tio takaa, sum­ma saat­toi olla 360miljoonaa. Kaikkia niitä raho­ja val­tion toinen peit­en­imel­lä varustet­tu osas­to ilmeis­es­ti ei lainan­nut, ehkä vain 200 miljoona, lop­ut lainasi yksityinen.

  31. Mauno:
    Olisi kiva tietää mil­lä sum­mal­la val­tio on taan­nut ja lain­oit­tanut Turun telakalla ilmeis­es­ti nyt valmis­tu­mas­sa ole­vaa sisarpaattia.
    ‘snip’

    Sis­ar­alus Allure of the Seas valmis­tui 2010 — olet vähän myöhässä.

  32. Ton­ni käteen:
    Raimo K

    “Suomes­sa ja Suomeen ei investoi­da – Suomes­sa säästetään.”

    Jos minä olisin Suomen elinkeino­min­is­teri, lain­oit­taisin ehkä lai­vati­lauk­sen poten­ti­aal­isia ali­hankki­joi­ta. Nämä voisi­vat sit­ten halutes­saan tuol­la rahal­la lain­oit­taa sopi­vak­si kat­so­maansa asi­akas­ta. PK-yri­tys­ten rahoi­tus on Euroopas­sa tiukas­sa. Val­tio saa hal­val­la lainaa. Val­tio voisi esimerkik­si antaa lisää mak­suaikaa pk-yri­tys­ten veroille.

    Laivan­raken­nus­ta ei käytän­nössä tehdä mis­sään maail­mas­sa kan­nat­tavasti vaan se vaatii suurii valtiontukia.

    Pienen maan ei oikeas­t­aan kan­na­ta kan­nus­taa minkään kan­nat­ta­mat­toman työn tekemiseen (poikkeuk­se­na ehkä työl­listämis­toimet ja niis­säkin on parem­pi hoitaa asia perus­tu­lol­la). Laivan­raken­nus­te­ol­lisu­udel­la ei myöskään ole minkään­laista strate­gista merk­i­tys­tä kri­isi­ti­lanteis­sa eikä siihen sat­saami­nen ole solidaarisuusvakuutus. 

    Ylläol­e­vat huo­moiden en ker­ta kaikki­aan ymmär­rä, mik­si val­tion kan­nat­taisi tukea laivanrakennusteollisuutta.

  33. No nythän tämä telakkatu­ki meni merkil­lisek­si: STX pyysi 50 mil­liä lainaa — ja hal­li­tus antoi 40 mil­liä vastik­kee­ton­ta tukea.

    Epäilemät­tä tässä on jotakin, mitä me emme tiedä…

  34. Raimo K: Sis­ar­alus Allure of the Seas valmis­tui 2010 – olet vähän myöhässä.

    Ei ole se paat­ti vaan TUI: cruis­esin tilaa­ma vajaa 300 metri­nen, Roy­al Caribbean taitaa omis­taa puo­let TUI Cruis­es­ta. On muuten yksi­ty­is­ten riskitön­tä laina­ta kun Suomen val­tio takaa.

    Mikähän mah­taa telakalla ja ali­hankkioil­la olla vierastyöntekijäprosentti?

    1. Ali­hank­in­taketju Suomes­sa alkaa olla menetet­ty, joten ris­telijän rak­en­tamises­sa ali­hankki­jat oli­si­vat paljolti muual­la kuin Suomessa.

  35. Mauno: Ei ole se paat­ti vaan TUI: cruis­esin tilaa­ma vajaa 300 metri­nen, Roy­al Caribbean taitaa omis­taa puo­let TUI Cruis­es­ta. On muuten yksi­ty­is­ten riskitön­tä laina­ta kun Suomen val­tio takaa.

    Mikähän mah­taa telakalla ja ali­hankkioil­la olla vierastyöntekijäprosentti?

    TUIn laivaa ei voi pitää sis­ar­aluk­se­na, se on huo­mat­tavasti pienem­pi, 99300 GT (kuten myös Vikingin Grace). Allure of the Seas 225282 GT.

    Laivoista raken­netaan noin 80 pros­ent­tia telak­ka-alueen ulkop­uolel­la ja ali­hankki­joi­ta on ympäri Suomea. Siis vain 20 pros­ent­tia tehdään/tehtäisiin siel­lä telakalla.

  36. STX:n kaltainen fir­ma joka on ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa ei ole sen kaltainen strate­gi­nen fir­ma jota val­tion kan­nat­taisi tukea. Ikävä totu­us on, että ulko­mais­ten tytäry­htiöi­den pitää pitää toim­inta kan­nat­ta­vana tehosta­mal­la toimintaansa.

    PIenessä pääo­maköy­hässä maas­sa johon ulko­maisia investoin­te­ja tulee hyvin vähän, val­tion rooli on tärkeä taloudel­lis­es­na tuke­na myös yksi­ty­isille fir­moille. Mut­ta vain koti­maisille ja menestyskelpoisille.

  37. Coun­try­boy: Siis myöskään hän ei näytä esit­tävän pelkästään bio­talouteen sijoittamista.

    Eli mitä siis Sip­ilä konkreet­tis­es­ti ehdot­taa? Johonkin pitäisi lait­taa mil­jardi­tolkul­la val­tion rahaa, ja sil­lä voitaisi­in luo­da “osa 200 000 työpaikasta”. 

    Min­ul­la olisi ehdo­tus. Laite­taan mil­jar­di sijoituk­seen, jon­ka pitkän ajan reaa­liko­rko on 2 %. Sil­loin siitä tulee 20 miljoon­aa euroa vuodessa korko­tu­lo­ja. Min­ulle ja 19 kaver­il­leni voisi syn­tyä työ­paik­ka mukaval­la pal­ka­lla, eikä pääo­maan koskettaisi.

    Täyt­tää vaa­timuk­sen siitä, että syn­tyy uusia työ­paikko­ja, vaik­ka toki luke­ma on vain osa 200 000:sta. Ja eiköhän työn saisi kiin­nitet­tyä bioen­er­giaankin jol­lain taval­la. Tuol­la pal­ka­lla voisin vaik­ka muu­ta­man päivän vuodessa kerätä käpyjä. Sitä pait­si val­tion ansio­tuloveron tuot­to nousisi 10 miljoon­al­la vuodessa. Alvi­tuo­totkin nousi­si­vat, jos kaver­it kek­si­sivät rahalle käyttöä.

    Olen tosin aika var­ma, että Sip­ilä ei ihan tuo­ta tarkoit­tanut. Mut­ta kun hän ei ilmeis­es­ti mis­sään avaa, mitä oikeasti on tarkoi­tus tehdä, raamit ovat aika laa­jal­la. Huonoa poli­ti­ikkaa tilanteessa, jos­sa pitäisi oikeasti kehit­tää ratkaisu­ja vaikeisi­in ongelmiin.

  38. Viherinssi:
    ‘snip’
    Olen tosin aika var­ma, että Sip­ilä ei ihan tuo­ta tarkoit­tanut. Mut­ta kun hän ei ilmeis­es­ti mis­sään avaa, mitä oikeasti on tarkoi­tus tehdä, raamit ovat aika laa­jal­la. Huonoa poli­ti­ikkaa tilanteessa, jos­sa pitäisi oikeasti kehit­tää ratkaisu­ja vaikeisi­in ongelmiin.

    Var­maa on, että Sip­ilän tarkoi­tus oli (ja on) kerätä Kepulle irtopisteitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.