Psyykkinen kuormitus, masennus ja työkyky

Kaik­ki­han tie­tä­vät, että nyky­maa­il­mas­sa psyyk­ki­nen kuor­mi­tus ja masen­nus lisään­ty­vät ja ani har­va pysyy työ­ky­kyi­se­nä viral­li­seen elä­kei­kään saak­ka. Tai ehkä se ei sit­ten­kään  ole näin.

THL:n neu­vos­tol­le esi­tel­tiin eilen alus­ta­via tulok­sia Ter­veys 2011-tut­ki­muk­ses­ta. Kyse on kun­nian­hi­moi­ses­ta seu­ran­ta­tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa samo­ja ihmi­siä haas­ta­tel­laan ja tut­ki­taan kym­me­nen vuo­den välein. Alku­pe­räi­nen otos oli yli 10 000, joten pie­net­kin erot ovat tilas­tol­li­ses­ti merkitseviä.

psyykkinen rasitusTämä tut­ki­mus ei tue noi­ta väit­tei­tä lain­kaan. Psyyk­ki­nen kuor­mi­tus on kym­me­nes­sä vuo­des­sa vähen­ty­nyt sel­väs­ti nuo­ria mie­hiä lukuun otta­mat­ta, eikä se ole nuor­ten mies­ten koh­dal­la­kaan lisään­ty­nyt. Mit­ta­ria voi­daan arvos­tel­la, mut­ta se on kui­ten­kin ollut sama molem­pi­na vuo­si­na. Täs­sä kuvas­sa ihmi­nen joko on kuor­mit­tu­nut tai ei ole. Aina­han voi­daan olet­taa, että erit­täin kuor­mit­tu­nei­den mää­rä oli­si kas­va­nut. Mut­ta sekin sel­vi­ää jat­ko­tut­ki­muk­sis­sa, kos­ka kyse on 12-por­tai­ses­ta asteikosta.

masennusMyös masen­nuk­sen osal­ta tilan­ne on paran­tu­nut, jos­kaan ei yhtä sel­väs­ti. Alle 55-vuo­tiail­la nai­sil­la ja elä­kei­kää lähes­ty­vil­lä mie­hil­lä masen­nus on lisään­ty­nyt, vaik­ka se onkin vähen­ty­nyt eri­tyi­ses­ti van­hem­mis­sa ikä­luo­kis­sa. Myös itse­mur­hien mää­rä on lisään­ty­nyt. Voi­si­ko aja­tel­la, että lääk­keet, joi­den käyt­tö on lisään­ty­nyt, todel­la auttaisivat.

Mut­ta mik­si sit­ten masen­nus on yhä useam­min työ­ky­vyt­tö­myy­den perus­tee­na? Eri­tyi­ses­ti nai­sil­la masen­nus on pal­jon ylei­sem­pää kuin työ­ky­vyt­tö­myys, joten työ­ky­vyt­tö­myys­ta­paus­ten kas­vu peri­aat­tees­sa mah­tuu tähän tilastoon.

Teki­si mie­li väit­tää, että masen­nuk­sen takia jou­dut­tiin aiem­min ihan yhtä ylei­ses­ti työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Diag­noo­sik­si tuli kui­ten­kin jotain muu­ta, usein sel­kä­ki­pu. Se oli help­po rat­kai­su, kun lää­kä­ri näki, ettei tämä nyt enää jak­sa töis­sä. Ennen ult­ra­ää­ni­ku­vaus­ten yleis­ty­mis­tä sel­kä­ki­pu­diag­noo­sia oli mah­do­ton osoit­taa vääräksi.

työkykyAivan lois­ta­vas­ti on kehit­ty­nyt itsen­sä täy­sin työ­ky­kyi­sik­si ilmoit­ta­mien mää­rä:  puo­let 65–74 ‑vuo­tiais­ta. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa van­huk­set ovat nuor­tu­neet kym­me­nen vuot­ta! Mut­ta elä­kei­kään­hän täl­lä ei ole mitään vaikutusta.

Kaik­ki ei ole men­nyt hyvin. Nuor­ten aikuis­ten sel­kä­ki­vut ovat yleis­ty­neet oikein sel­väs­ti.  Sinä­kin sii­nä tie­to­ko­neen äärel­lä: oikai­se­pa sel­kä­si ja pyö­ri­tä vaik­ka hartioita!

selkäkivut

 

36 vastausta artikkeliin “Psyykkinen kuormitus, masennus ja työkyky”

  1. Mie­lia­lan paran­tu­mi­nen on suu­rin­ta iäk­käim­mäs­sä ryh­mäs­sä, mikä puol­tai­si mie­lia­la­lää­kei­den vaikutusta. 

    Mie­lia­la­lääk­kei­den käyt­tö 10-ker­tais­tu­nut vuo­des­ta 1990 lähtien.

  2. Sel­kä­ki­vuis­ta pää­see yhdis­te­le­mäl­lä not­keut­ta ja voi­maa. Eli ensik­si piik­ki­ma­tol­le makaa­maan, joka aut­taa välit­tö­mäs­ti, ja tuo not­keut­ta. Sen lisäk­si sel­kä­li­has­har­joi­tuk­sia, niin saa­daan voi­maa. Täl­läi­sel­lä yhdis­tel­mäl­lä voi­tai­siin saa­da näem­mä aina­kin 10% suo­ma­lai­sis­ta innos­tu­maan sel­kän­sä kuntoonlaittamisesta.

    Käsit­tääk­se­ni masen­nus on sitä, kun ihmi­ses­sä kul­ke­va säh­kö­vir­taus hidas­tuu lii­kaa, ja psyyk­ki­nen kuor­mi­tus sitä, kun tuo säh­kö­vir­ta nopeu­tuu lii­kaa. Säh­kö­vir­ran nor­ma­li­soi­mi­seen lie­nee val­ta­va mää­rä kons­te­ja, jois­ta pitäi­si vaan ker­toa tar­peek­si pal­jon, jot­ta jokai­nen yksi­lö löy­tää par­hai­ten itsel­leen sopivat.

    Käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen rat­kai­su on se, että jokai­nen sai­si elää elä­mään­sä taval­la jon­ka kokee onnelliseksi.

  3. Myös masen­nuk­sen osal­ta tilan­ne on paran­tu­nut, jos­kaan ei yhtä sel­väs­ti. Alle 55-vuo­tiail­la nai­sil­la ja elä­kei­kää lähes­ty­vil­lä mie­hil­lä masen­nus on lisään­ty­nyt, vaik­ka se onkin vähen­ty­nyt eri­tyi­ses­ti van­hem­mis­sa ikä­luo­kis­sa” [toim. lisäk­si alle 44‑v mie­hil­lä se on lisääntynyt]

    Paran­tu­nut” tar­koit­taa sitä, että masen­nuk­set osu­vat ene­ne­vis­sä mää­rin muu­hun osaan popu­laa­tios­ta kuin Soi­nin­vaa­ra? Vähen­ty­mis­tä on oikeas­taan tapah­tu­nut vain kah­des­sa hyvin kapeas­sa osa­de­mo­gra­fis­sa em. erit­te­lyn mukaan.

  4. Tämä­hän on todel­la kiin­nos­ta­va para­dok­si. Eli masen­nus ei juu­ri­kaan ole lisään­ty­nyt, mut­ta se vie entis­tä useam­min työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Osmon aja­tus on yksi hyvä seli­tys, on var­maan­kin tot­ta, että aiem­min eläk­keen syyk­si tuli hel­pom­min jotain muu­ta kuin masen­nus, vaik­ka oikeas­ti oli­si ollut kyse masen­tu­nei­suu­des­ta. Onko­han työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­köi­ty­mi­sen mää­rä koko­nai­suu­te­na kas­va­nut? Sii­tä­hän asi­aan sai­si lisä­os­viit­taa, voi­si ver­ra­ta että onko sel­kä­on­gel­mien tms. vuok­si elä­köi­ty­vien mää­rä vähen­ty­nyt suun­nil­leen samas­sa suh­tees­sa kuin masen­nuk­sen vuok­si elä­köi­ty­vien kasvanut.

    Toi­nen uskot­ta­va seli­tys voi­si olla se, että työ­elä­mä on nykyi­sin sen ver­ran aiem­paa vaa­ti­vam­paa, että vähän masen­tu­nee­na ei kyke­ne enää työs­ken­te­le­mään, toi­sin kuin ennen.

    Kol­mas aja­tus, mitä eräät tut­ki­jat ovat vii­me aikoi­na esit­tä­neet on se, että masen­nus ei oli­si lisään­ty­nyt, mut­ta että sen kroo­nis­tu­mi­sen lisään­ty­mi­nen joh­tui­si masen­nus­lääk­keis­tä. Eli että masen­nus meni­si suu­rim­mal­ta osal­ta ihmi­siä itses­tään ohi ennen pit­kää, mut­ta että masen­nus­lääk­keet hor­jut­tai­si­vat aivo­jen kemial­lis­ta tasa­pai­noa niin, että oireet palaa­vat ja kroo­nis­tu­vat kun lää­ki­tys lope­te­taan. Jos tämä seli­tys osoit­tau­tui­si edes puo­lik­si todek­si, oli­si se jotain niin hir­vit­tä­vää, että sitä on aja­tuk­se­na kyl­lä vai­kea hyväksyä.

  5. Löy­häs­ti aihee­seen liittyen:

    Tor­nios­sa mie­len­ter­veys­hoi­to toimii

    Lyhyt lai­naus Hesa­rin artik­ke­lis­ta: “Mie­len­ter­vey­son­gel­mat on vuo­ro­vai­ku­tu­son­gel­mia. Ne ovat enem­pi ih­mis­ten vä­lis­sä kuin ih­mis­ten si­säl­lä”, hoi­to­mal­lia alus­ta as­ti ke­hit­tä­nyt psy­ko­lo­gi Mark­ku Su­te­la sanoo.

    Toden tot­ta, useis­sa tapauksissa.

  6. Ihmeel­lis­tä oli­si, jos samat ihmi­set teki­si­vät samo­ja töi­tä kuin 10 vuot­ta aikai­sem­min. Mikä tuon tut­ki­muk­sen tar­koi­tus oli­kaan — saa­da perus­teet työ­urien pidentämiselle.

  7. Teki­si mie­li väit­tää, että masen­nuk­sen takia jou­dut­tiin aiem­min ihan yhtä ylei­ses­ti työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Diag­noo­sik­si tuli kui­ten­kin jotain muu­ta, usein sel­kä­ki­pu. Se oli help­po rat­kai­su, kun lää­kä­ri näki, ettei tämä nyt enää jak­sa töis­sä. Ennen ult­ra­ää­ni­ku­vaus­ten yleis­ty­mis­tä sel­kä­ki­pu­diag­noo­sia oli mah­do­ton osoit­taa vääräksi.

    Jaa, eikös vakuu­tus­lää­kä­rin (tai ‑puos­ka­rin) vain pitä­nyt tode­ta se vää­räk­si? Tilas­tol­lis­ta otos­ta tämä ei muo­dos­ta, mut­ta tun­nen kyl­lä tapauk­sen, jos­sa ennen kuin vakuu­tus­yh­tiön­kin pääs­sä uskot­tiin, mitä se kuva­tun her­mo­ka­na­van ahtaus tar­koit­ti (ja kyl­lä nii­tä muu­ten kuvat­tiin jo yhdek­sän­kym­men­lu­vun puo­lel­la, eikä tie­tääk­se­ni ult­rää­ni vie­lä­kään ole mikään joh­ta­va mene­tel­mä), poti­las minul­le tote­si, että hän nyt ymmär­tää min­kä takia nii­tä elä­köi­ty­mi­siä tapah­tuu (tapah­tui jo sil­loin) niin pal­jon hen­ki­sis­tä syis­tä — kau­an ei hän­kään oli­si enää sitä pom­po­tus­ta jaksanut.

  8. Suo­sit­te­len hätä­rat­kai­su­na istu­mi­ses­ta ja liik­ku­mat­to­muu­des­ta joh­tu­vaan har­tian­seu­dun kipui­hin ja sii­tä seu­raa­vaan pään­sär­kyyn 15 minuu­tin lenk­kei­lyä. Tar­vit­taes­sa kes­kel­lä päi­vää. Yksi lenk­ki aut­taa lop­pu­päi­vän, hel­pos­ti useam­man­kin. Tah­din pitää olla sel­lai­nen, että tulee täris­tet­tyä, pelk­kä rei­pas käve­ly ei auta ollenkaan.

    Täm­möi­sen len­kin ehtii nor­maa­li kont­to­ri­rot­ta käy­dä vetäi­se­mäs­sä kah­vi- taik­ka lounastunnilla.

    Istu­ma­työs­tä joh­tu­vien nis­ka­ki­pu­jen täy­del­li­seen hävit­tä­mi­seen riit­tää useim­mi­ten puo­len tun­nin lenk­kei­ly ker­ta viikkoon.

    Nuo ei sit­ten ole mitään kun­toi­lu- tai laih­du­tus­vink­ke­jä, vaan kei­no­ja pääs­tä eroon nis­ka­ju­mis­ta mini­mi­pon­nis­tuk­sin. Ja sel­kä­ki­pui­hin lenk­kei­ly ei auta ollen­kaan, nii­den hoi­ta­mi­seen pitää vah­vis­taa selän lihak­sis­to­ja. Sii­nä­kin riit­tää yleen­sä sem­moi­nen 5–10 minuu­tin aamu­voi­mis­te­lu, jos kipui­lut joh­tu­vat liikkumattomuudesta. 

    Jos sel­kä vai­vaa, kan­nat­taa pyö­räh­tää fysio­te­ra­peu­tin jut­tusil­la vaik­ka­pa ihan oman lom­pa­kon vomil­la. Kun­nol­li­set jump­paoh­jeet mak­sa­vat itse­nä aika nopeas­ti takaisin.

    Nämä vin­kit istu­ma­työn ja oma­koh­tais­ten sel­kä­nis­ka ja har­tia­sär­ky­ko­ke­mus­ten perusteella.

  9. Ult­ra­ää­ni ei todel­la­kaan ole mikään tyy­pil­li­nen kroo­ni­sen sel­kä­ki­vun diag­nos­ti­nen mene­tel­mä. Tar­koi­tat­ko mag­neet­tia? Ja mitä tuo tar­koit­taa, että voi­tai­siin “sel­kä­ki­pu­diag­noo­si” osoit­taa vää­räk­si. Kivun­hoi­don ensim­mäi­nen sään­tö on, että kipu on aina tot­ta. Sil­ti sitä voi­daan jos­sain tapauk­sis­sa hoi­taa esim. masennuslääkkeillä.

    Masen­nus on koko kehon sai­raus. Se lisää itse­näi­ses­ti somaat­tis­ta sai­ras­ta­vuut­ta, luul­ta­vas­ti endo­kri­no­lo­gi­sia reittejä.

    Masen­nus ei ole väes­tö­ta­sol­la lisään­ty­nyt. Tämä tie­det­tiin jo ennen tätä tut­ki­mus­ta. Hoi­toa hae­taan enem­män ja oirei­ta rapor­toi­daan enem­män. Tie­to hoi­ta­vas­sa pääs­sä on lisääntynyt.

    Lie­nee tot­ta, että osit­tain samat poti­laat, jot­ka jäi­vät aikai­sem­min eläk­keel­le sel­kä­oi­reis­ton vuok­si, jää­vät nyky­ään eläk­keel­le masen­nuk­sen vuok­si. Näil­lä poti­lail­la lie­nee sil­ti molem­pia oirei­ta ihan oikeasti.

    Osan masen­nus­pe­räis­ten työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den kas­vus­ta selit­tää juu­ri radi­kaa­li vähe­ne­mä itse­mur­ha­kuol­lei­suu­des­sa. Vuo­den 1990 jäl­keen itse­mur­hat ovat vähen­ty­neet kol­man­nek­sel­la ja tämä tar­koit­taa pie­nen kau­pun­gin ver­ran vähem­män itse­mur­haan kuol­lei­ta paris­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Heis­tä suu­ri osa on pää­ty­nyt työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le eikä suin­kaan esim. takai­sin työelämään.

    SSRI-lääk­kei­den käy­tön leviä­mi­nen on luul­ta­vas­ti aina­kin osa­syy­nä itse­mur­ha­kuol­lei­suu­den las­kuun. Mui­ta­kaan uskot­ta­via syi­tä on vai­kea kek­siä. Psy­ko­so­si­aa­li­set hoi­dot eivät ole samas­sa mitas­sa levin­neet, työ­elä­mä ei sie­dä oirei­lua parem­min eikä esim. kom­mu­ni­kaa­tio­tek­no­lo­gian muu­tos seli­tä las­kua, kos­ka van­ki­lois­sa itse­mur­ha­kuol­lei­suu­den las­ku on vie­lä suu­rem­paa, noin 50 prosenttia.

  10. Nyt kan­nat­taa suh­tau­tua erit­täin kriit­ti­ses­ti masen­tu­nei­suu­den mit­taa­mi­seen. Samoin tes­teis­tä seu­raa­viin joh­to­pää­tök­siin ja nii­den yleis­tä­mi­seen. Ensin­nä­kin masen­tu­nei­suus on medi­ka­li­soi­tu. Jo nor­maa­lit mie­lia­lo­jen vaih­te­lut saa­vat mit­ta­ris­sa aikaan sai­rau­teen viit­taa­via piir­tei­tä. Seu­raa­vas­sa link­ki masen­tu­nei­suut­ta mit­taa­vaan nettitestiin:

    http://xestia.net/testit/bdi.php

    Huo­maat­te, että mit­ta­ri ei ole tasa­vä­li­nen, ja voi­si­ko se olla­kaan kun on kyse ihmi­sen itses­sään koke­mis­ta tun­teis­ta. Täs­sä tes­tis­sä posi­tii­vis­ta ulot­tu­vuut­ta seu­raa välit­tö­mäs­ti nega­tii­vi­nen ede­ten asteikollisesti.

    Esi­mer­kik­si ulko­nä­köön liit­ty­vä tyy­ty­mät­tö­myys saa aikaan hei­lah­duk­sen masen­tu­nei­suu­den suun­taan. Kuka­pa oli­si tyy­ty­väi­nen omaan ulko­nä­köön­sä? Ei se sil­ti ole min­kään asteis­ta masen­nus­ta vaan ter­vet­tä realismia. 

    Bec­kin masen­tu­nei­suus­mit­ta­ria käy­te­tään tut­ki­muk­sis­sa var­sin ylei­ses­ti. Esim. nuor­ten koh­dal­la ulko­nä­köön liit­ty­vät kysy­myk­set saa­vat mit­ta­rin punai­sel­le jokai­sen koh­dal­la. Heil­le­hän jo aamul­la näky­vä fin­ni mer­kit­see suu­rin piir­tein maa­il­man­lop­pua. Ketä ei aamul­la töi­hin tai kou­luun läh­tö jurp­pi­si ? Ekan kahvi/tupakkatauon jäl­keen kone alkaa toimia.

    Toi­sek­si ihmi­sen kuor­mit­tu­nei­suus työs­sään sekä hen­ki­ses­ti että fyy­si­ses­ti pei­lau­tuu hyvin vah­vas­ti vapaa-ajan sisäl­töön. Ovat­ko vapaa-ajan toi­min­not voi­mia uusit­ta­via vai kulut­ta­via ? Sii­nä on koko asian ydin.

    Nyt on edel­li­ses­tä las­ket­ta­va pois erit­täin ras­kaat työt. Nii­tä ovat esim. hoi­to- ja elin­tar­vi­kea­lan vuo­ro­työt, vuo­ro­työ yli­pää­tään. Mui­ta­kin ras­kai­ta ammat­te­ja ja työ­teh­tä­viä on toki olemassa.

  11. Mie­len­kiin­tois­ta tietoa.

    Seli­tyk­se­nä voi yksin­ker­tai­ses­ti olla se että masen­nuk­sel­la saa hel­pom­min eläk­keen kuin sai­rau­del­la jos­ta ei löy­dy kovaa fak­taa todis­ta­maan vikaa ja var­sin­kaan oirei­den voimakkuutta.
    Sen vuok­si oli­si mie­len­kiin­tois­ta myös näh­dä tilas­to mitä on hylät­ty vas­taa­vi­na aikoina.

    Toi­nen asia on muna kana ilmiö. Jos on pit­kään sai­raus on aika luon­no­lis­ta että se aiheut­taa epä­toi­vo ja siis masen­nus­ta. Eikä täl­löin masen­nus ole syy vaan seuraus.

    Lisäk­si tie­de­tään että esi­mer­kik­si pit­kään jat­ku­nut kipu aiheut­taa aivo­jen toi­min­nas­sa muu­tok­sia. Nii­tä voi­daan näh­dä kuvan­ta­mis­tut­ki­muk­sis­sa. Ei kui­ten­kaan niis­sä taval­li­sis­sa mitä nor­maa­lis­ti tehdään.

    Sit­ten tär­keä asia on myös työ­nan­ta­jien suh­tau­tu­mi­nen. Ihan oman­kin koke­muk­sen poh­jal­ta voin sanoa että Suo­mes­sa on mui­ta mai­ta run­saam­pi ikä­syr­jin­tä. Yli 50-vuo­ti­aat eivät kel­paa mihin­kään. Kui­ten­kin on alo­ja jois­sa ollaan par­haim­mil­laan uran loppuvaiheessa.

    Ruot­sis­sa esi­mer­kik­si pitää työ­nan­ta­jan todis­taa ettei sai­raus joh­du työs­tä, Suo­mes­sa on tosin­päin. Tulos näkyy työurissa.
    En oikein ymmär­rä kuin­ka edus­kun­ta on täs­sä asias­sa työ­an­ta­jan puo­lel­la. Nimit­täin kulut tule­vat veron­mak­sa­jan mak­set­ta­vak­si vaik­ka syyl­li­nen oli­si työnantaja. 

    Onko­han ollut niin hyvä lobbaukset.…

  12. eemil: Nyt kan­nat­taa suh­tau­tua erit­täin kriit­ti­ses­ti masen­tu­nei­suu­den mit­taa­mi­seen. Samoin tes­teis­tä seu­raa­viin joh­to­pää­tök­siin ja nii­den yleis­tä­mi­seen. Ensin­nä­kin masen­tu­nei­suus on medi­ka­li­soi­tu. Jo nor­maa­lit mie­lia­lo­jen vaih­te­lut saa­vat mit­ta­ris­sa aikaan sai­rau­teen viit­taa­via piirteitä. 

    Niin saa­vat, kos­ka oireet ovat saman­kal­tai­set. Yksit­täi­nen oire ei sil­ti tar­koi­ta masen­nus­ta, ja masen­nus nime­no­maan ei ole nor­maa­lia mie­lia­lo­jen vaihtelua.

    Masen­nuk­sen “medi­ka­li­soi­tu­mis­ta” ja “onnel­li­suus­pil­le­rei­tä” on kau­his­tel­tu pari vuo­si­kym­men­tä, mut­ta samal­la kun SSRI-lääk­keet ovat yleis­ty­neet on itse­mur­hien mää­rä kään­ty­nyt sel­vään las­kuun. Vää­rin pelas­tet­tu ihmishenkiä?

    Väi­tän, että työ­uu­pu­muk­sen ylei­syy­teen Suo­mes­sa on osa­syy­nä sama vir­ta­he­po olo­huo­nees­sa kuin perin­tei­ses­ti kor­kei­siin henkirikos‑, väki­val­ta- ja itse­mur­ha­ti­las­toi­hin­kin, eli käsit­tä­mä­tön alko­ho­li­kult­tuu­ri. Asi­aa ei kyl­lä hin­nal­la ja saa­ta­vuu­den rajoi­tuk­sil­la paran­ne­ta, sii­tä on jo vuo­si­kym­me­nien mit­tai­set koke­muk­set. Syyn tie­dos­ta­mi­nen saat­tai­si kui­ten­kin mah­dol­lis­taa ongel­maan tarttumisen.

  13. Kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti ongel­ma ei vält­tä­mät­tä ole koko­nais­sai­ras­ta­vuu­des­sa vaan ter­vey­se­ro­jen jyrk­ke­ne­mi­ses­sä tai syve­ne­mi­ses­sä. Eggon kuvaus mie­len­ter­vey­den ongel­mien meka­nis­meis­ta on erin­omai­nen. Yksi muut­tu­ja, joka tätä endo­krii­nis­tä jär­jes­tel­mää sot­kee, on käsit­tääk­se­ni alko­ho­li. Samoin kuin alko­ho­li vai­kut­taa ris­ki­ku­lu­tuk­ses­sa stres­si­ta­soon. Tätä saat­taa tule­vai­suu­des­sa pahen­taa hie­man se, että van­hem­mis­sa ikä­luo­kis­sa alko­ho­lin käyt­tö kas­vaa edel­leen (eri­tyi­ses­ti nai­sil­la). Vaik­ka siis ter­vei­tä elä­kei­käi­siä tulee ole­maan entis­tä enem­män, monion­gel­mais­ten, ‑sai­rai­den mää­rä lisään­tyy myös.
    Työ on myös luon­teel­taan entis­tä enem­män sosi­aa­lis­ta, tii­mi­työ­tä, per­soo­nal­la työs­ken­te­lyä — ihmet­te­len ellei tämä näkyi­si psy­ko­so­maat­ti­ses­ti miten­kään? Moni aina­kin ottaa täs­sä ris­kin, ren­tou­tuu ja hoi­taa ihmis­suh­tei­ta alko­ho­lil­la. Mut­ta hyvin orga­ni­soi­tu sosi­aa­li­nen työyh­tei­sö voi olla myös se win-win-win työ­paik­ka, jos­ta oli puhe edel­li­ses­sä ketjussa.
    Mut­ta se joka aamui­nen kor­ti­so­li­piik­ki ja sel­kä­ki­vut läh­te­vät reip­paal­la aamu­pyö­räi­lyl­lä tal­vi­sen peh­meäl­lä alustalla.

  14. Mel­kein puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu lii­ken­teen melu­vyö­hyk­keil­lä. Eikö­hän tuos­ta löy­dy ihan sel­keä yhteys uni­häi­riöi­hin, stres­siin, masen­nuk­seen ja fyy­si­seen rap­pioon. Hel­sin­gin tapaan raken­ne­tul­la urbaa­nil­la moot­to­ri­tei­den varaan raken­ne­tul­la ympä­ris­töl­lä on hintansa.

  15. Syys-seu­raus voi men­nä niin­kin päin, että kun psyyk­ki­sis­tä sai­rauk­sis­ta kär­si­viä lai­te­taan sai­ra­se­läk­keel­le, niin hei­dän voin­tin­sa kohe­nee. Onhan se var­maan aika­moi­nen hel­po­tus sai­raal­le, kun ei tar­vit­se enää väki­sin joka päi­vä yrit­tää jotain, joka ylit­tää omat mahdollisuudet.

  16. a_l: Väi­tän, että työ­uu­pu­muk­sen ylei­syy­teen Suo­mes­sa on osa­syy­nä sama vir­ta­he­po olo­huo­nees­sa kuin perin­tei­ses­ti kor­kei­siin henkirikos‑, väki­val­ta- ja itse­mur­ha­ti­las­toi­hin­kin, eli käsit­tä­mä­tön alkoholikulttuuri.

    Ilmiös­sä on vin­ha perä, mut­ta sitä on vai­kea toden­taa kokeel­li­sen tut­ki­muk­sen mene­tel­mil­lä. Demo­gra­fi­sia tilas­to­ja voi­daan kyl­lä ana­ly­soi­da, mut­ta syy ja seu­raus­suh­teet jää­vät vähäl­le näytölle.

    Nykyi­nen työ- ja elä­mi­sen mal­li on ihmi­sel­le vie­ras. Työ on psyyk­ki­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, mut­ta fyy­si­nen aktii­vi­suus on todel­la mini­maa­lis­ta. Ihmi­nen on kui­ten­kin evo­luu­tion­sa kaut­ta orga­nis­mi, joka vaa­tii fyy­si­ses­ti aktii­vis­ta toi­min­taa pysyäk­seen terveenä.

    Kun työ on lähin­nä hen­ki­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, niin vapaa-ajan tuli­si olla aktii­vis­ta , kehoa fyy­si­ses­ti kuntouttavaa.

    Mie­len­ter­vey­den Kes­kus­liit­to:” Endor­fii­nit ovat kehon tuot­ta­mia ainei­ta, jot­ka tuo­vat hyvän olon tun­teen. Lii­kun­ta lisää myös sero­to­nii­nin määrää
    eli­mis­tös­sä. Sero­to­nii­ni paran­taa unta ja muis­tia ja vähen­tää masennusta.”

    Agraa­ria­jan ja teol­lis­tu­mi­sen alkua­jan yhteis­kun­nas­sa nämä vai­ku­tuk­set saa­tiin aikaan jo työn seu­rauk­se­na. Nyt jokai­sen täy­tyy huo­leh­tia aivo­jen­sa mie­lia­la­bio­lo­gias­ta vapaa-aikana. 

    Vali­tet­ta­van useat viet­tä­vät vapaa-aikan­sa pasii­vi­se­na lii­kun­nal­li­ses­ti ja nau­tin­not hae­taan kemial­li­sis­ta aineista.

  17. En usko niin yksin­ker­tai­seen ja yhteen seli­tyk­seen kuin alko­ho­li. Asia on pal­jon monimutkaisempi.

    Toki se vai­kut­taa. Alko­ho­li lisää masen­nus­ta vaik­ka sitä juu­ri kan­sa käy­tää masen­nuk­sen lääk­kee­nä. Lisäk­si jopa Suo­ma­lai­nen lain­sää­dän­tö suo­sii huma­las­sa tört­töi­lyä. Se kat­so­taan leiventäväksi.
    En ymmär­rä miksi?
    Jos teet jotain type­rää niin ole aina­kin huma­las­sa ja saat pie­nem­män rangaistuksen.

    Alko­ho­lin käyt­tö­mää­rä on kui­ten­kin per hen­ki­lö Euroop­pa­lais­ta tasoa, ei kor­kein mut­ta ei myös­kään mata­lin. Mut­ta ongel­ma on juo­mis­kult­tuu­ri joka on Itä-Euroop­pa­lai­nen, hyvin humalanakuinen.

  18. asi­aan hyvin “vihkiytyneenä“ja mones­sa eri pai­kois­sa mt-hoi­toa saa­nee­na ja koh­ta­lo­to­ve­rei­ta tavan­nee­na roh­ke­nen sanoa ‚että suu­rin syy mt-eläk­kei­siin on :

    a)huono joh­ta­mi­nen
    b)sopivan herk­kä ihminen

    -niin moneen kym­me­neen (sataan)mt-ihmiseen tutus­tu­nee­na olen kuul­lut sem­moi­sia “kauhutarinoita“ihmisten koh­te­lus­ta työ­pai­koil­la ettei ole ihme jos her­kät ihmi­set sairastuvat.

    -tut­ki­mus­tie­toa­han on että masen­nus ei ole yleis­ty­nyt 80-luvul­ta mut­ta juu­ri työ­elä­mä on koven­tu­nut niin että “herkempi“aines puto­aa pois työelämästä.

    -mis­sä oli­sim­me­kaan ilman nykylääketiedettä?

  19. Evert The Neve­Rest:
    Mie­lia­lan paran­tu­mi­nen on suu­rin­ta iäk­käim­mäs­sä ryh­mäs­sä, mikä puol­tai­si mie­lia­la­lää­kei­den vaikutusta. 

    Mie­lia­la­lääk­kei­den käyt­tö 10-ker­tais­tu­nut vuo­des­ta 1990 lähtien.

    Tähän on lisät­tä­vä yksi mer­kit­tä­vä seik­ka: 90-luvun alus­sa tuli kään­teen­te­ke­viä uusia lääk­kei­tä, jot­ka yhdes­sä psy­ko­te­ra­pian kans­sa aut­toi­vat syvään­kin masen­nuk­seen, kuten minun tapauksessani. 

    Kak­si­suun­tai­ses­sa mie­lia­la­häi­riös­sä — kuten nyky­ään maa­nis-depre­sii­vi­syyt­tä kut­su­taan — poti­las voi hyvin pit­kään elää aivan nor­maa­lia elä­mää. — Ja sit­ten depis iskee, jos­kus kado­ten aika nopeas­ti­kin. Jat­ku­val­la lie­väl­lä pre­ven­tii­vi­sel­lä lää­ke­hoi­dol­la pyri­tään pitä­mään poti­laan tila sta­bii­li­na, vaik­ka lää­ki­tys­tä ei akuut­tiin tar­pee­seen tarvittasikaan.

    Ver­tai­lun vuok­si: Vuon­na 93 ko mie­lia­la­lää­ke mak­soi vuo­des­sa brut­to­na (ennen kela-kor­vaus­ta) n 7000 mark­kaa. Nyt hin­taa tai­taa tul­la 360 euroa (2000 mk) , samoin brut­to­na. Tot­ta puhuak­se­ni en ole seurannut.

  20. Pitäi­si sal­lia vajaa­ky­kyis­ten duu­ni. Iäk­käil­tä ja muil­ta palk­ka alem­mak­si, jos halua­vat ren­nom­man työ­tah­din. Tur­ha valit­taa lii­an kovas­ta tah­dis­ta, ellei suos­tu hitaam­man tah­din palk­kaan. Ei se ole ikä­syr­jin­tää, jos fir­ma ei halua työl­lis­tää tappiolla.

    Kau­hu­ker­to­muk­sia työ­elä­mäs­tä ei kan­na­ta uskoa, ennen kuin kuu­lee sen toi­sen­kin osa­puo­len ver­sion ker­to­muk­ses­ta. Monen tut­tu­ni työ ei oli­si yhtään lii­an rasit­ta­vaa muu­ten, mut­ta osa heis­tä vetää vapaa-ajan öve­rik­si, juo, val­voo tai muu­ta, ja osa moit­tii työ­nan­ta­jaa tur­han her­käs­ti vaik­kei itse­kään ole täydellinen.

  21. Jou­niL: En usko niin yksin­ker­tai­seen ja yhteen seli­tyk­seen kuin alko­ho­li. Asia on pal­jon monimutkaisempi.Toki se vai­kut­taa. Alko­ho­li lisää masen­nus­ta vaik­ka sitä juu­ri kan­sa käy­tää masen­nuk­sen lääk­kee­nä. Lisäk­si jopa Suo­ma­lai­nen lain­sää­dän­tö suo­sii huma­las­sa tört­töi­lyä. Se kat­so­taan leiventäväksi.En ymmär­rä miksi?Jos teet jotain type­rää niin ole aina­kin huma­las­sa ja saat pie­nem­män rangaistuksen.Alkoholin käyt­tö­mää­rä on kui­ten­kin per hen­ki­lö Euroop­pa­lais­ta tasoa, ei kor­kein mut­ta ei myös­kään mata­lin. Mut­ta ongel­ma on juo­mis­kult­tuu­ri joka on Itä-Euroop­pa­lai­nen, hyvin humalanakuinen.

    On toki moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta alko­ho­li saat­taa selit­tää eroa esim mei­dän ja mui­den Poh­jois­mai­den välillä. 

    Ongel­man ydin saat­taa juu­ri­kin olla tuo huma­la­ha­kui­nen juo­ma­ta­pa. Jos­sain Sta­ke­sin tilas­tos­sa juo­dun alko­ho­lin yhteis­mää­rä on tär­kein, mut­ta kyl­lä huma­lan asteel­la on mer­ki­tys­tä moneen asi­aan. Esi­mer­kik­si sii­hen puu­ko­te­taan­ko se ryyp­py­ka­ve­ri hen­gil­tä, mut­ta mah­dol­li­ses­ti myös nii­hin mielenterveysongelmiin.

  22. (Disclai­mer: olen talous­tie­tei­li­jä enkä psy­kiat­ri tahi psy­ko­lo­gi, joten voi olla etten tie­dä jotain todel­la olen­nais­ta) Mie­len­kiin­toi­nen uusi tut­ta­vuus tämä GHQ-12: löy­sin mit­ta­rin kysy­myk­set osoit­tees­ta: http://epibasket.org/product.php?id_product=50. Minua jää mie­ti­tytt­mään mis­tä mah­dol­li­set pit­kit­täis­muu­tok­set täs­sä GHQ-12 mit­ta­ris­sa oikeas­taan ker­to­vat. Itseä­ni mie­ti­tyt­tää, että jokai­se­sa kysy­myk­ses­sä pyy­de­tään ver­taa­maan nyky­het­keä taval­li­seen tilan­tee­seen: Esim. “Have you recent­ly been able to concent­ra­te on what you’­re doing? a) bet­ter than usual, b) same as usual, c) less than usual, d) much less than usual”. Ymmär­tääk­se­ni tämän mit­ta­rin arvo­jen aja­ny­li­ver­taa­min edel­lyt­täi­si että se “taval­li­nen taso” johon kai­kis­sa kysy­myk­sis­sä pyy­de­tään ver­taa­maan oli­si aina­kin kes­ki­mää­rin ajan yli muut­tu­ma­ton. Mut­ta jos väi­te jota halu­taan täl­lä mit­ta­ril­la tes­ta­ta, on se että työn vaa­ti­vuus on juu­ri­kin kas­va­nut ajan yli (eli “taval­li­nen” taso nimen omaan muut­tuu ajan yli), niin en ymmär­rä miten GHQ-12 mit­ta­ria voi­si tähän tar­koi­tuk­seen käyt­tää. Ehkä joku alan tut­ki­ja voi­si selittää…

  23. Saa­ra:
    Löy­häs­ti aihee­seen liittyen:

    Tor­nios­sa mie­len­ter­veys­hoi­to toimii

    Lyhyt lai­naus Hesa­rin artik­ke­lis­ta: “Mie­len­ter­vey­son­gel­mat on vuo­ro­vai­ku­tu­son­gel­mia. Ne ovat enem­pi ih­mis­ten vä­lis­sä kuin ih­mis­ten si­säl­lä”, hoi­to­mal­lia alus­ta as­ti ke­hit­tä­nyt psy­ko­lo­gi Mark­ku Su­te­la sanoo.

    Toden tot­ta, useis­sa tapauksissa.

    Kero­pu­taa on erin­omai­ses­ti resur­soi­tu ja tar­jo­aa pal­ve­lui­ta mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä. Lääk­kei­tä siel­lä käy­te­tään yhtä pal­jon kuin muu­al­la­kin. Kuu­los­taa ihan hoi­to­suo­si­tus­ten mukai­sel­ta. Kes­kei­nen ero tai­taa olla, että aina­kin artik­ke­lin mukaan he teke­vät diag­nos­tiik­kaa “omil­la sään­nöil­lään” eivät­kä tie­deyh­tei­sön kans­sa yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä. Tämä aiheut­taa sen, että tilas­tot muo­dos­tu­vat eri­lai­sik­si ja hoidosta/tuloksista ei saa­da luo­tet­ta­vaa tie­toa. Tämän takia he eivät laa­tu­leh­dis­sä hoi­to­tu­lok­si­aan ole julkaisseetkaan.

    Tosi­aan iso osa psyyk­ki­sis­tä ongel­mis­ta on enem­män sosi­aa­li­ses­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa kuin yksi­lön sisäl­lä. Täl­löin­kin yleen­sä se rat­kai­su läh­tee siel­tä yksi­lön suun­nas­ta aukea­maan. Maa­il­mas­ta ei nimit­täin stres­si­te­ki­jät ja konflik­tit lopu.

    Sit­ten on myös iso osa psyyk­ki­siä ongel­mia, jot­ka ovat vaka­via aivo­sai­rauk­sia eikä nii­tä saa vahin­gol­li­ses­ti kuvi­tel­la vain vuo­ro­vai­ku­tuk­sen tai ympä­ris­tön ongel­mik­si. Nii­hin liit­tyy esi­mer­kik­si har­ha-ais­ti­muk­sia, kog­ni­tii­vi­sen tason pit­kä­ai­kais­ta ete­ne­vää las­kua, hen­gen­vaa­ral­lis­ta psy­ko­mo­to­ris­ta pysäh­ty­nei­syyt­tä ja maniaa.

  24. Yksi seli­tys:
    — mie­len­ter­veys ja eri­tyi­ses­ti masen­nus ovat nyky­ään “salon­ki­kel­poi­sem­pia” sai­rauk­sia kuin aiem­min. Nyky­ään on (ehkä) nor­maa­lim­paa ja hel­pom­paa sanoa että kär­sii masen­nuk­ses­ta tai stressistä.
    — kun masen­nuk­ses­ra ja muis­ta mt-vai­vois­ta puhu­taan enem­män niin oirei­le­vat osaa­vat hakeu­tua hel­pom­min hoi­toon jol­loin koe­tut oireet­kin vähe­ne­vät (hoi­don toimiessa)
    — lääk­keet oikeas­ti aut­ta­vat. Kokeil­tu on.
    — kuvas­sa on tosi iso tipu­tus 75+ ikä­ryh­män koh­dal­la. Voi­ko sota vie­lä näkyä tuos­sa? Tämän päi­vän 75–85 vuo­ti­aat oli­si­vat olleet tal­vi­so­dan syt­tyes­sä 2–12 vuo­tiai­ta, mut­ta vuon­na 2000 tuos­sa jou­kos­sa oli pal­jon enem­män sodan koke­nei­ta mie­hiä ja nai­sia. En tie­dä voi­ko tuo vai­kut­taa noin, mut­ta tun­tui­si luontevalta.

  25. Palk­ka työ­tah­din mukaan:
    Pitäi­si sal­lia vajaa­ky­kyis­ten duu­ni. Iäk­käil­tä ja muil­ta palk­ka alem­mak­si, jos halua­vat ren­nom­man työ­tah­din. Tur­ha valit­taa lii­an kovas­ta tah­dis­ta, ellei suos­tu hitaam­man tah­din palkkaan.

    Täs­tä on mel­ko ris­ti­rii­tai­sia näke­myk­siä. Aamun leh­de­sä oli ensin jon­kun ay-pomon kom­ment­ti sii­tä, että nykyi­nen työ­tah­ti on lii­an kova ja heti perään jon­kun toi­sen ay-pomon kom­ment­ti sii­tä, että vuo­si­työ­tun­tien lisää­mi­nen joh­taa vain löy­sem­pään työtahtiin. 

    Eli osa poru­kas­ta on sitä miel­tä että tah­ti on lii­an kova, kun taas toi­sis­ta löy­sää­mi­ses­tä ei ole kuin haittaa.

  26. a_l: Jos­sain Sta­ke­sin tilas­tos­sa juo­dun alko­ho­lin yhteis­mää­rä on tär­kein, mut­ta kyl­lä huma­lan asteel­la on mer­ki­tys­tä moneen asiaan.

    Juo­dun alko­ho­lin yhteis­mää­rä näkyy suo­raan alko­ho­li­soi­tu­mi­sis­sa. Suret alko­ho­lin ker­ta-annok­set näky­vät sit­ten tapa­tur­mi­na ja väkivallantekoina.

    Alko­ho­li­soi­tu­mis­ta tor­ju­taan vähen­tä­mäl­lä kes­ki­kal­jan myyn­tiä, kos­ka suo­ma­lai­set alko­ho­li­soi­tu­vat juo­mal­la kal­jaa. Vii­nan myyn­nin vähen­tä­mi­nen vai­kut­taa sit­ten enem­män jo oikei­siin alkoholisteihin.

    Pitää muis­taa että alko­ho­lis­ti ei useim­mi­ten ole ojan poh­jal­la, vaan alko­ho­lis­ti voi hoi­taa työn­sä ihan koh­tuul­li­ses­ti vuo­si­kausia. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tun­te­ma­ni alko­ho­lis­tit käpis­te­li­vät ihan elä­kei­kään saak­ka työ­elä­mäs­sä ilman suu­rem­pia ongel­mia, jos ei satun­nai­sia juo­mi­ses­ta joh­tu­via saik­ku­päi­viä ja kra­pu­lan yms. joh­tu­nut­ta työ­te­hon las­ke­mis­ta ote­ta huomioon.

  27. Mar­ko V:

    …urbaa­nil­la ympä­ris­töl­lä on hintansa. 

    Eli kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa Suo­men tuli­si tuon pohal­ta olla mie­lel­tään ter­vein kan­sa­kun­ta koko Euroopassa…?

  28. En minä­kään tie­dä, mut­ta jota­kin tie­toa ammat­tien, suku­puo­len ja iän yhtey­des­tä näyt­tää löy­ty­vän. Ylie­dus­tet­tu­na ovat nai­set, sote-alan suo­rit­ta­vat amma­tit, vähän kou­lu­te­tut mie­het jne. Masen­tu­mi­nen on ylei­sin­tä nuo­ril­la aikui­sil­la. Var­si­nai­sia maa­seu­tuam­mat­te­ja (maan­vil­je­li­jä, met­su­ri yms) ei kär­ki­pääs­tä löydy.

    Tun­tui­si sil­tä, että lisäään­ty­nyt indi­vi­dua­lis­mi lisäi­si masen­nus­ta ja itse­mur­hia. Itse­mur­hat­han oli­vat pal­jon vähäi­sem­piä esim. 1930- ja 1950-luvul­la ja ovat pää­sään­töi­sem­pi lisään­ty­neet kau­pun­gis­tu­mi­sen ede­tes­sä. Suo­mes­sa ovat itse­mur­hat ovat kui­ten­kin vähen­ty­neet 1990-luvun lamas­ta läh­tien ja emme ole enää kär­ki­si­joil­la Euroo­pas­sa. Tämä joh­tu­nee mm. sii­tä, että meil­lä on ollut kan­sal­li­nen itse­mur­hien ehkäi­sy­oh­jel­ma ja parem­pia masennuslääkkeitä.

  29. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Eli kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa Suo­men tuli­si tuon pohal­ta olla mie­lel­tään ter­vein kan­sa­kun­ta koko Euroopassa…?

    Aika tör­keäs­ti vali­koi­den lai­na­sit kir­joi­tus­ta­ni. Melu ja pien­hiuk­ka­set­ko edis­tä­vät ter­veyt­tä? Sisi­lis­ko jol­la ei ole raa­jo­ja ei ole sisi­lis­ko. Pään pus­kaan työn­tä­mi­nen ei yksin­ker­tai­ses­ti auta mitään. Tosi­asiat pitää hyväk­syä ja sit­ten miet­tiä miten asiat teh­dään parem­min. Nokia työn­si pään­sä pus­kaan ja huo­nos­ti kävi. Tar­vit­tiin iso krii­si uudis­tu­mis­ta var­ten. Kau­pun­geis­ta puhut­taes­sa ala­mäet on vaan loivempia.

  30. Ole etu­ri­vis­sä koh­ti mie­len­ter­veyt­tä — ole ensim­mäi­nen per­hees­tä­si mielenterveysklinikalla!”
    — Phi­lip K. Dick (Me raken­nam­me sinut, 1972) 

    Masen­nus on tyy­pil­li­nen ns. ros­ka­ko­ri­diak­noo­si. Jos poti­laal­la on fyy­si­nen tai psyyk­ki­nen ongel­ma jol­le ei löy­de­tä sel­vää diag­noo­sia, lopul­ta pää­dy­tään oirei­den perus­tel­la masennukseen. 

    Masen­nus­diak­noo­sin alla voi siten olla lähes mitä tahan­sa, tuleh­tu­neet ihmis­suh­teet, yksi­näi­syys, alko­ho­lis­mi, fyy­si­nen sai­raus jota ei löy­det­ty (kuten esim. kroo­ni­nen tuleh­dus), eksis­ten­ti­aa­li­set ongel­mat. Kun työs­sä ei vain jak­sa, pitää rava­ta lää­kä­ris­sä, lopul­ta lää­kä­ri tulee johon­kin tulok­seen. Kroo­ni­set sel­kä­vai­vat ja masen­nus ovat diag­noo­se­ja jot­ka peit­tä­vät alleen mui­ta­kin ongel­mia kuin var­si­nai­sen masen­nuk­sen ja selkäkivut.

  31. Sylt­ty: Täm­möi­sen len­kin ehtii nor­maa­li kont­to­ri­rot­ta käy­dä vetäi­se­mäs­sä kah­vi- taik­ka lounastunnilla.

    Aikoi­naan Sveit­sis­sä sai piden­nys­tä lou­nas­tun­tiin­sa (0,5h ?) jos kävi käve­le­mäs­sä ennal­ta mää­ri­te­tyn len­kin ruo­kai­lun päät­teek­si. Ja “saas­tean­tu­rei­ta” oli teh­taan ympä­ril­le asen­net­tu — ja jopa kaa­li­maa oli teh­taan vie­res­sä, osoit­ta­mas­sa teh­taan saas­teet­to­muut­ta ympäristöönsä.

  32. Mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu jäl­leen täl­lä foorumilla!

    Kom­men­toin psy­ko­lo­gi­na kah­ta seik­kaa. Ensin­nä­kin psy­kiat­rian puo­lel­la val­lit­see minun koke­muk­se­ni mukaan aika pit­käl­ti se käsi­tys (jota tut­ki­mus­kin tukee), että masen­nuk­sen esiin­ty­vyys ei ole sinän­sä lisään­ty­nyt. Sen sijaan masen­nus joh­taa her­kem­min työ­ky­vyt­tö­myy­teen (joko sai­raus­lo­mal­le tai elä­ke-etuu­den pii­riin) kuin aikai­sem­min pal­jol­ti sen vuok­si, että työ­elä­män vaa­ti­muk­set ovat tiu­ken­tu­neet siten, että nyky­ään on vain har­vo­ja ammat­tia­lo­ja, jois­sa masen­nuk­sen kes­kei­set oireet kuten aloi­te­ky­vyt­tö­myys, kes­kit­ty­mis­ky­vyn ongel­mat, muis­tin vai­keu­det ja väsy­vyys eivät hei­ken­täi­si työ­ky­ky­kä. Osmoa mukail­len, on sel­vää, että aiem­min pel­to­töis­sä tai auton­kul­jet­ta­jan apu­kus­ki­na pär­jä­si vähän fleg­maat­ti­sem­pi­kin kave­ri, kun taas tänä päi­vä­nä täy­tyy pys­tyä itse­näi­ses­ti hal­lit­se­maan sekä oma työ, sii­hen liit­ty­vä hal­lin­nol­li­nen pape­ri­työ ja kir­jaa­mi­nen että asiakaspalvelu. 

    Toi­nen tär­keä asia on kes­kus­te­lus­sa jo aiem­min esiin nos­tet­tu seik­ka, että on syy­tä olla kriit­ti­nen sii­tä, että mil­lä tut­ki­muk­sis­sa masen­nus­ta mita­taan. Sel­väs­ti ylei­sim­min käy­tet­ty on Bec­kin masen­nus mit­ta­ri BDI. Tätä käy­te­tään ikään kuin suve­ree­nis­ti oire­mit­ta­ri­na, jol­la arvioi­daan masen­nuk­sen vaka­vuusas­tet­ta, mut­ta tut­ki­mus­ten perus­teel­la on osoi­tet­tu, että BDI pikem­min­kin mit­taa hoi­to­kon­teks­tis­sa asiak­kaan väli­tön­tä hyvin­voin­tia, hoi­to­suh­teen laa­tua ja sen virit­tä­mää toi­veik­kuut­ta. Kiin­nos­tu­neet voi­vat lukea asias­ta lisää artik­ke­lis­ta Lei­man, M (2010) Mitä Bec­kin depres­sio­as­teik­ko mit­taa, Psy­ko­lo­gia, 45 (01), s. 22–31.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.