Mitä tehdä Helsingissä lumelle

Kos­ka lumi­töi­den mää­rää ei voi ennus­taa, tar­vi­taan jous­ta­va mää­rä­ra­ha kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen käyt­töön. Ei suo­raan raken­nus­vi­ras­ton bud­jet­tiin, kos­ka jos lun­ta ei tule, raken­nus­vi­ras­to has­saa rahan johon­kin joka tapauk­ses­sa. Täs­tä syys­tä rahoi­tus­joh­to on tor­pan­nut mää­rä­ra­ho­jen lisäy­sa­no­muk­set.

On pääs­tä­vä Tuk­hol­man käy­tän­töön, jos­sa jokai­sel­la katuo­suu­del­la on sii­vous­päi­vän­sä. Lumi­töi­den nopeus noin kym­men­ker­tais­tuu, jos pysä­köi­dyt autot eivät ole haittana. 

Osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta tulee tal­ven ajak­si vara­ta lumen varas­toin­tiin, jot­tei kaik­kea tar­vit­se kär­rä­tä pois. Joka kort­te­lis­sa pari lumikasaa. 

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa tal­vi­kuu­kausi­na tulee korot­taa olen­nai­ses­ti, jot­ta kesä­au­to­ja ei varas­toi­tai­si kadun­var­sil­la käyttämättömänä. 

117 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Helsingissä lumelle”

  1. Ihan tot­ta on että lumel­le pitää vara­ta oma paik­kan­sa johon sitä voi kerä­tä väliai­ka­sek­si varastoksi.

    Autot pois kaduil­ta. Paras oli­si raken­taa maa­nal­le pysä­köi­nit­pai­kat, joi­ta autoi­li­jat voi­vat ostaa tai vuo­kra­ta. Samal­la pysyy auto tur­vas­sa ilki­val­lal­ta ja lumel­ta ja jäältä.
    Minul­la on tal­lis­sa auto kau­pun­gin kes­kus­ta-alu­eel­la ja olen tyy­ty­väi­nen. (tosin ei Hel­sin­gis­sä, mut­ta sama toi­mi­si sielläkin)

  2. Osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta tulee tal­ven ajak­si vara­ta lumen varas­toin­tiin, jot­tei kaik­kea tar­vit­se kär­rä­tä pois. Joka kort­te­lis­sa pari lumikasaa.”

    Meil­lä päin näin teh­dään ja seu­rauk­se­na on se, että autot pysä­köi­dään jal­ka­käy­tä­väl­le. Jon­ka auraus estyy sen vuoksi.

    Mik­si vai­vau­tua jos ei ole sank­tioi­ta. Lähiös­sä ei lii­ku pysä­köin­nin­val­vo­jia, aina­kaan klo 16:15:n jälkeen.

    Ratik­ka­kis­koil­le pysä­köin­nin suh­teen sama jut­tu. Suo­mes­sa saa tyh­myyt­tään tai tahal­laan han­ka­loit­taa tuhan­sien mui­den ihmis­ten elä­mää ilman mitään seu­rauk­sia. Nar­sis­teil­la on lain suoja.

  3. Lisäk­si lumen kus­kaa­mis­ta ja kär­rää­mis­tä pit­kin kau­pun­kia pitää mini­moi­da. Lumi pitää kasa­ta ja kipa­ta kaik­kiin lii­ke­ne­viin paik­koi­hin kuten toreil­le ja ehkä puis­toi­hin­kin (sikä­li kun kevät­nur­mi sen sal­lii) sekä mik­sei myös vapaa­eh­tois­ten ton­teil­le. Kyl­lä se lumi siel­tä kesäl­lä sulaa.

    Ole­tan siis, että lumen kul­jet­ta­mi­nen on mer­kit­tä­vä kustannustekijä.

  4. Lumen kasaa­mi­sen ja myö­hem­min kär­rää­mi­sen sijaan lumi pitää kus­ka­ta heti pois. Lumi­lin­ko on kek­sit­ty ja sel­lai­nen­kin on mah­dol­lis­ta, että lumi lin­go­taan suo­raan kul­je­tusau­ton (tai trak­to­rin) laval­le. Näin väl­ty­tään monen­ker­tai­sel­ta siir­te­lyl­tä ja rahaa sääs­tyy. Tämä mene­tel­mä siis kes­kus­tan kapeil­le kaduil­le. Muu­al­la voi­daan jat­kaa auraa, kasaa, kär­rää menetelmää.

    Lumeen liit­ty­vä mie­len­kiin­toi­nen asia on, että kan­ta­kau­pun­gis­sa Raken­nus­vi­ras­to vaa­tii jopa polii­sia apu­na käyt­täen kiin­teis­tö­jä hoi­ta­maan lumen­luon­nin jalkakäytäviltä. 

    Kau­pun­gin omal­la vas­tuul­la ole­vil­la alueil­la kukaan ei väli­tä mitään katu­jen ja jal­ka­käy­tä­vien put­sauk­ses­ta, ne saa­vat olla päi­vä­kausia, jos­kus viik­ko­kausia, put­saa­mat­ta. Las­ku kyl­lä tulee kiin­teis­tön omis­ta­jal­le täysimääräisenä.

  5. Lumi­töi­den tuot­ta­vuut­ta pitää aina toki yrit­tää paran­taa, mut­ta vuo­sien vaih­te­lua sil­lä ei voi hoitaa.
    Eikö bud­jet­tiin voi­si teh­dä oman momen­tin lumi­töil­le, jota ei voi­si käyt­tää mui­hin menoi­hin? Jos jona­kin vuon­na ei ole lumi­töi­tä, niin se siir­tyy seu­raa­val­le vuodelle.

  6. Kol­men vii­kon kulues­sa on sata­nut yli puo­li met­riä lun­ta, mut­ta suur­ta osaa esi­kau­pun­kien asuin­ka­duis­ta ei ole aurat­tu ker­taa­kaan. On aika­moi­sen röyh­ke­ää periä näi­den var­rel­la sijait­se­vil­ta kiin­teis­töil­tä hoitomaksua.

    Pysä­köin­ti­päi­vät on hyvä aja­tus kuten myös tal­vi­kuu­kausien koro­tet­tu pysä­köin­ti­hin­ta, mut­ta ennen kaik­kea tämä on kus­tan­nus­ky­sy­mys. Rahaa sai­si lisää vaik­ka asu­kas­py­sä­köin­tia­lu­een laa­jen­nuk­sel­la ja hin­ta­ko­ro­tuk­sel­la, vaik­ka tär­kein­tä on mitoit­taa bud­jet­ti oikein. Vähä­lu­mi­se­na tal­ve­na sääs­ty­neet varat tuli­si rahas­toi­da ja käyt­tää myö­hem­min sään niin vaatiessa.

  7. Lumi­ka­sat voi­daan sijoit­taa aivan hyvin näi­den kesä­au­to­jen koh­dal­le. Muu­ta­man lumi­sa­teen jäl­keen kesä­au­ton tun­nis­ta­mi­nen on help­poa. Kesä­au­ton­sa kadun­var­sil­le ilmais­säi­ly­tyk­seen varas­toi­vat omis­ta­jat eivät tar­vit­se kesä­au­to­jaan muu­ten­kaan kuin vas­ta lumen sulettua.

  8. Muu­al­la maa­il­mas­sa rati­kan tiel­le tai muu­ten vää­rin pysä­köi­dyt autot hina­taan ilman sen kum­me­pia kyse­lyi­tä säi­ly­tyk­seen, jos­ta sen saa lunas­tet­tua sak­ko­jen, säi­ly­tys­ku­lu­jen ja hinaus­kus­tan­nus­ten sekä kun­nan hal­lin­to­ku­lu­jen mak­sa­mi­sen jäl­keen. Pysä­köin­ti­sa­kot­ta­mi­nen ei ole hyväntekeväisyyttä.

    Kum­mal­lis­ta on, että kau­ko­py­sä­köin­ti tal­vi­säi­ly­tyk­se­nä on kal­liim­pi kuin asu­kas­tun­nus. Syy­nä lie­nee jokin hyvää tar­koit­ta­nut höl­möi­ly hinnoittelussa.

    Suo­me­sa vää­rin­py­sä­köi­mi­ses­tä sakot­ta­mi­nen on mer­kit­tä­vää jul­ki­sen val­lan käyt­töä, mut­ta urhei­lu­ken­täl­lä tur­paan­ve­tä­mi­nen tuo­mi­taan ihan vain kave­rei­den kes­ken ilman mitään jul­ki­ses­ta val­lan­käy­tös­tä puhu­mi­se­na. Autoi­lu, pysä­köin­ti ja hin­nat herät­tä­vät polii­ti­kois­sa into­hi­mo­ja ja tar­vet­ta mie­lis­tel­lä kova­ää­ni­sem­piä autoilijoita.

  9. Täl­lä het­kel­lä siir­to­ke­ho­tuk­sis­sa ei ole mitään jär­keä. Kyl­teis­sä ilmo­te­taan esim. kol­me vuo­ro­kaut­ta, jol­loin autot pitää olla kadul­ta pois. Näin kun mer­ki­tään jol­tain alu­eel­ta useam­pi pät­kä on alu­eel­li­nen kaa­os val­mis. Ja joku jät­tää auton kadun­var­teen var­mas­ti; Eihän ne nyt tän tun­nin aika­na ole tulossa.
    Jos pysä­köin­ti­kiel­to voi­tai­siin ajot­taa esim. 8–16 oli­si asu­kas­py­sä­köin­ti huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa eikä pysä­köin­ti­pai­kois­ta oli­si tar­ve­ai­ka­na niin suur­ta pulaa. Lumen voi­si vaik­ka vir­kaa­ika­na kasa­ta muu­ta­mal­le park­ki­pai­kal­le ja toi­nen poruk­ka las­ta­ta myö­hem­min kuor­ma-auton­kyy­tiin. Pelk­kään auraa­mi­seen ei kovin kau­aa mene.

    Asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­paa haet­taes­sa voi­si hakian vel­voit­taa seu­raa­maan pysä­köin­tia­lu­een kunnossapitoaikataulua.
    Sta­ra ilmot­tai­si aika­tau­lut jo syk­syl­lä esim. Kol­mas lin­ja paril­lis­ten vii­ko­jen tors­tait 8–16. Lisäk­si tie­tys­ti liikennemerkit.
    Jokai­sel­le pysä­köin­ti­tun­nusa­lu­eel­le osoi­tet­tai­siin myös alue pit­kä­ai­kai­sem­paa pysä­köin­tiä var­ten (jos vaik­ka mat­kal­le lähdössä). 

    Kau­pun­ki voi­si vuo­kra­ta tal­vek­si kus­kei­neen muu­ta­man hinausau­ton ja lait­taa lap­pu­lii­san autoon mukaan. Hinausau­tot kier­te­li­si­vät katu­ja, joil­la on siir­to­ke­ho­tus voi­mas­sa. Vää­rin­py­sä­köi­dyt autot siir­ret­täi­siin suo­raan pit­kä­ai­kai­sil­le pysä­köin­ti­pai­koil­le koro­tet­tu siir­to­mak­su tuu­li­la­sis­sa. Näin väl­tyt­täi­siin samo­jen auto­jen tois­tu­vis­ta siirroista.

  10. Vuo­det eivät ole veljeksiä!

    Eikö vuot­ta voi­si jakaa nel­jään vuo­den­ai­kaan pit­kä­ai­kai­sen las­kel­man kes­kiar­von mukai­siin sum­miin, jot­ka kor­va­mer­kit­täi­siin vain ja ainoas­taan ko. vuo­den­ajan kun­nos­sa­pi­toon. Kaik­kien vuo­de­nai­ko­jen hom­mat ovat vähän oman­lai­si­aan, jos­kin kevään hie­koi­tus­ten put­sauk­set kor­re­loi­vat aika pit­käl­ti edel­tä­vän tal­ven olo­ja tai kova rou­ta­vuo­si aiheut­taa hom­mia keväälle/kesälle — no juu, joku vii­sas insi­nöö­ri osan­nee las­kea eri vuo­de­nai­ko­jen kulut vaik­ka 20 v:n keskiarvolla.

    Näin on käy­tän­nös­sä toi­mit­tu iät ja ajat yksi­tyi­sis­sä tie­kun­nis­sa. Vaik­kei tie­kun­ta saa tar­peet­to­mas­ti kerä­tä varo­ja tilil­le sei­so­maan, niin jär­keä saa ja pitää käyt­tää. Muu­ten tulee kat­ke­ria naa­pu­rus­ten väli­siä tieriitoja.

  11. Osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta tulee tal­ven ajak­si vara­ta lumen varas­toin­tiin, jot­tei kaik­kea tar­vit­se kär­rä­tä pois. Joka kort­te­lis­sa pari lumikasaa.”

    Juu­ri näin. Lumen kul­jet­ta­mi­nen kuor­ma-autoil­la johon­kin Kehä I:n var­teen Mau­nun­ne­val­le on täy­sin jär­je­tön­tä ja tuli­si kai­kin kei­noin minimoida.

    Pal­jon­ko­han mak­saa yhden lumi­kuor­man kul­jet­ta­mi­nen. Ja mon­ta­ko kuor­mal­lis­ta sopii yhden asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kan koh­dal­le. Täs­tä voi­si las­kea jon­kin­lais­ta hin­ta-arvio­ta auton makuut­ta­mi­sel­le keskusta-alueella.

    Ja nur­mik­ko ei mene yhtään mik­si­kään, jos sii­hen kasa­taan lun­ta. Var­sin­kin tiheim­min asu­tun kan­ta-kau­pun­gin ulko­puo­lel­la nur­mi­koi­ta ja pien­ta­rei­ta riit­tää. Eli pyö­rä­kuor­maa­jat siir­tä­mään lun­ta rek­ka-auto­jen sijaan vie­rei­siin puis­ti­koi­hin. Tulee lap­sil­le mäkiä, jot­ka uusi lumi mai­se­moi saman tien kau­niik­si kum­muik­si. Ja kevääl­lä ne sula­vat yhdes­sä hujauksessa.

    Tai­vaal­ta sata­va lumi ei ole jätet­tä. Se on veden yksi olomuoto.

  12. Hel­sin­gin Sano­mat 20.12.2012, osio Kau­pun­ki, jut­tu Asun­to­ka­tu­jen hoi­to hävi­ää pyryn tul­len pää­väy­lil­le:

    Tuk­hol­mas­sa on ol­lut jo vuo­sia mal­li, et­tä yh­te­nä yö­nä vii­kos­sa lu­mi pois­te­taan ka­dun toi­sel­ta puo­lel­ta ja toi­se­na toi­sel­ta puolelta.
    […]
    Hel­sin­gis­sä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat ovat sit­keäs­ti vas­tus­ta­neet vuoropysäköintiä.
    […]
    Toi­nen es­te Tuk­hol­man mal­lil­le on lain­sää­dän­nös­sä. Suo­mes­sa ei voi liit­tää py­sä­köin­ti­mer­kin al­le kah­ta li­sä­kylt­tiä, jos­ta toi­ses­sa sal­lit­tai­siin py­sä­köin­ti tiet­tyi­nä ai­koi­na ja toi­ses­sa kiel­let­täi­siin py­sä­köin­ti yh­te­nä arkiyönä.

    http://www.hs.fi/paivanlehti/20122012/kaupunki/Asuntokatujen+hoito+h%C3%A4vi%C3%A4%C3%A4+pyryn+tullen+p%C3%A4%C3%A4v%C3%A4ylille/a1355892065970

    Voi­ko toi­mit­ta­jan laki­se­li­tyk­ses­sä olla perää? Vuo­ro­py­sä­köin­ti tal­vi­sai­kaan on monel­la paik­ka­kun­nal­la itses­tään­sel­vyys — myös sii­nä pik­ku­kau­pun­gis­sa, mis­sä itse asun.

  13. Ihan aluk­si voi­si pois­taa pysä­köin­ti­pai­kat kaduil­ta, joil­la kul­kee rati­koi­ta. Samal­la suu­rim­mas­ta osas­ta näis­tä kaduis­ta voi­si teh­dä kävelykatuja. 

    Lii­ken­ne nopeu­tui­si, viih­ty­vyys paranisi. 

    Muu­ta­ma pysä­köin­ti­paik­ka katoai­si, mut­ta se oli­si pie­ni hin­ta eduis­ta. Samal­la voi­tai­siin kaa­voit­taa lisää maa­na­lai­sia pysä­köin­ti­luo­lia. Autoi­li­jat mak­sa­koon pysä­köin­nis­tä reilusti.

  14. Tai­vaal­ta sata­va lumi ei ole jätet­tä. Se on veden yksi olomuoto.”

    Olen asu­nut lumen­kaa­to­pai­kan vie­res­sä ja se mus­ta hiek­kai­nen “jäte­ka­sa” on vie­lä tou­ko-kesä­kuun kyn­nyk­sel­lä aika hir­vit­tä­vän näköi­nen. Vii­mei­set sii­vo­taan hei­nä­kuus­sa… Pie­nem­mät kasat tie­tys­ti sula­vat nopeam­min mut­ta kai­ken­lai­nen puh­taan val­kea lumen kau­neus on sii­tä tiessään…

  15. Olen ilok­se­ni havain­nut, että meil­lä Poh­jois-Haa­gas­sa ollaan siir­ryt­ty vii­me­vuo­ti­ses­ta “ei siel­lä tart­te aura­ta” sys­tee­mis­tä auraa­mi­seen joka kes­ki­viik­ko. Toki sin­ne nii­tä han­ka­la­kul­kui­sia lumi­päi­viä saat­taa sat­tua sil­ti, mut­ta joten­kin sil­loin­kin her­mo pitää parem­min, kun tie­tää, että kes­ki­viik­ko­na aura­taan taas niin katua kuin jal­ka­käy­viä­kin. Kol­me­na kes­ki­viik­ko­na nyt on ollut sii­vous­päi­vä ja siir­to­ke­ho­tus on tuon­ne lai­tet­tu kes­ki­viik­koi­sin maininnalla. 

    Hyvä hyvä!

  16. Puis­to­jen ja aukioi­den alle voi­si raken­taa suu­ria säi­liöi­tä, jota kesäi­sin käy­tet­täi­siin sade­ve­si­vie­mä­rei­den pus­ku­rei­na kaa­to­sa­tei­den varal­ta (niis­sä voi­si lisäk­si varas­toi­da kas­te­lu- ja katu­jen­pe­su­vet­tä kui­vil­le kausil­le) ja tal­vi­sin lumen sulat­ta­mi­seen kau­ko­läm­mön paluuvedellä.

    Help­poa kuin hei­nän teko.

    Eikä vält­tä­mät­tä enää niin kal­lis­ta­kaan, kos­ka mark­ki­noil­le on ilmaan­tu­nut itse­kan­ta­via modu­laa­ri­sia maa­na­lai­sia säiliöratkaisuja.

    Tämä yhdis­tet­ty­nä ylem­pä­nä esi­tet­tyyn lumien välit­tö­mään pois­ke­rää­mi­sen lumi­lin­ko­jen avul­la siir­täi­si lumion­gel­mat (ja tal­vi­set (joukko)liikennekaaokset) historiaan.

    …vai oli­ko se taas niin, ettei ongel­maa saa yrit­tää rat­kais­ta kuin kiel­tä­mäl­lä yksi­tyi­sau­toi­lu Kehä I:n sisäpuolella? 😉

  17. Eikös Hel­sin­gin kau­pun­ki voi­si jär­jes­tää idea­kil­pai­lun lumion­gel­man rat­kai­suis­ta? Pal­kin­to­ja voi­si jakaa esim. kansalais‑, oppi­lai­tos- ja yrityssarjoissa.

    Näyt­tää nimit­täin vah­vas­ti sil­tä, ettei kau­pun­gin viras­tois­ta ole uusien rat­kai­su­jen kehit­te­li­jöik­si. Hom­ma­han on edel­leen orga­ni­soi­tu kuin tsaa­rin­val­lan aikaan — hevo­set ja lapio­mie­het ovat vain vaih­tu­neet kuor­ma-autoi­hin ja kau­ha­kuor­maa­jiin — muu­ta kehi­tys­tä on vai­kea havaita.

    Ongel­mia­han oli­si pel­kän kaduil­la makaa­van lumen mana­gee­ra­mi­sen lisäk­si vaik­ka mitä. Miten pitää jal­ka­käy­tä­vät tur­val­li­si­na liik­kua? Voi­si­ko kat­to­jen lumil­le teh­dä jotain muu­ta kuin kat­kais­ta lii­ken­ne kadul­la ja pan­na ukot kii­peä­mään niil­le lumi­ko­lien kans­sa? Entäs vaa­ral­li­set jää­pui­kot — puo­mi­te­taan jal­ka­käy­tä­vät puo­lek­si tal­vea niin kuin aina ennenkin?

    Täs­sä­hän voi­si syn­tyä sitä “snowhow:ta”, jota meil­tä ilmei­ses­ti yri­te­tään kovas­ti kau­pi­tel­la ulko­mail­le. Ehkä jos täl­lai­sia arjen asioi­ta saa­tai­siin fik­sus­ti rat­kais­tua, niin mah­dol­li­set “snowhow:n” osta­jat uskal­tai­si ehkä kut­sua vie­rai­lul­le myös tal­viai­kaan — nyt ei var­maan­kaan kan­na­ta, kos­ka uskot­ta­vuus katoai­si samoin tein.

  18. Lumi­töi­den jär­keis­tä­mi­seen on esi­tet­ty luke­mat­to­mia hyviä ideoi­ta ja mal­lia on käy­ty kat­so­mas­sa ulko­mai­ta myö­ten. Ongel­ma ei ole­kaan kei­nois­sa, vaan sii­nä että nii­tä ei toteu­te­ta. Siis joh­ta­mi­ses­sa, niin — JOHTAMISESSA. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen tule­va pj. Tatu Rau­ha­mä­ki tänään Hel­sin­gin Sano­mis­sa oli­kin jo oikeil­la jäl­jil­lä. Toi­vo­taan että ihme tapah­tuu, ja Raken­nus­vi­ras­to siir­re­tään edes 2000-luvulle.

  19. Koti-isä:

    Tai­vaal­ta sata­va lumi ei ole jätet­tä. Se on veden yksi olomuoto.

    Lumi ei ole jätet­tä, mut­ta aurauk­ses­sa ja kär­rää­mi­ses­sä lumen muka­na kul­kee jätet­tä. Mau­nun­ne­van lumen­val­keut­ta voi ihas­tel­la esim. seu­raa­vas­ta YLE:n uutisesta:

    http://yle.fi/uutiset/helsingin_viime_talven_lumet_edelleen_sulamatta/5403981

    Tuo­ma­rin­ky­län pel­lol­le teh­tiin myös lumen vas­taan­ot­to­paik­ka, joka muut­tui lumen sulaes­sa sel­lai­sek­si piki­mus­tak­si pas­ka­ka­sak­si jo maa­lis-huh­ti­kuun tie­noil­la. Jäl­kiä saa sii­vo­ta ties kuin­ka kauan:

    http://yle.fi/uutiset/lumitalven_jalkia_siivotaan_pelloilta_lapi_kesan/5387569

    Vähän­kään isom­mis­ta lumen­ka­saus­pai­kois­ta muo­dos­tuu edel­lä mai­nit­tu­ja ongel­mia. Tämä kan­nat­taa pitää mie­les­sä, jos aikoo ryh­tyä kasaa­maan lun­ta vaik­ka­pa puis­toi­hin. Kasa­taan lumet vain sin­ne kadun var­sil­le ja siir­re­tään ne autot pois tiel­tä. Kadut on help­po sii­vo­ta jo opi­tuil­la tavoil­la sit­ten kevääl­lä. Puis­to­jen sii­voa­mi­nen soras­ta ja muis­ta epä­puh­tauk­sis­ta on jo huo­mas­ti vaikeampaa.

  20. Rii­na:
    Olen ilok­se­ni havain­nut, että meil­lä Poh­jois-Haa­gas­sa ollaan siir­ryt­ty vii­me­vuo­ti­ses­ta “ei siel­lä tart­te aura­ta” sys­tee­mis­tä auraa­mi­seen joka keskiviikko. 

    Osal­la kaduis­ta kes­ki­viik­koi­sin ja osal­la tiis­tai­sin. Sys­tee­mi on peri­aat­tees­sa hyvä. Resurs­se­ja ei kui­ten­kaan rii­tä kul­jet­taa näin pal­jon lun­ta pois, joten kasat teh­dään toi­sen puo­len jal­ka­käy­tä­vän ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen pääl­le. Kasois­ta tulee joka viik­ko pidempiä. 

    Ilman lisä­re­surs­se­ja­kin osal­le lumi­ka­sois­ta löy­tyi­si näin väl­jäs­sä ympä­ris­tös­sä parem­pia paik­ko­ja, jos etsit­täi­siin. Ymmär­tääk­se­ni lähi­lu­mi­sel­vi­tys oli tar­koi­tus teh­dä, mut­ta jäi tekemättä.

  21. Voi­si­ko osan ongel­mas­ta rat­kais­ta yhdis­tä­mäl­lä sen rat­kai­su las­ten arki­lii­kun­nan lisää­mi­seen? Jokai­seen lähi­öön ja kau­pun­gin­osaan kat­so­taan paik­ka, johon alku­tal­ves­ta kerä­tään iso lumi­ka­sa las­ten las­ket­te­lu­mäek­si. Mäen kyl­keen voi­daan lait­taa tau­lu “las­ket­te­lu omal­la vas­tuul­la”, niin kukaan ei pää­se syyt­tä­mään kau­pun­kia nois­sa mäis­sä aina sat­tu­vis­ta kol­huis­ta. Omal­la alu­eel­la­ni (naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa) tuol­lai­nen teh­tiin vie­lä run­sas vii­si vuot­ta sit­ten leik­ki­puis­ton kyl­keen. Jos­tain syys­tä ei enää. Täs­sä oli­si sitä Vapaa­vuo­ren­kin kuu­lut­ta­maa ter­veel­lis­tä arkiliikuntaa.

  22. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Ihan aluk­si voi­si pois­taa pysä­köin­ti­pai­kat kaduil­ta, joil­la kul­kee rati­koi­ta. Samal­la suu­rim­mas­ta osas­ta näis­tä kaduis­ta voi­si teh­dä kävelykatuja. 

    Lii­ken­ne nopeu­tui­si, viih­ty­vyys paranisi. 

    Muu­ta­ma pysä­köin­ti­paik­ka katoai­si, mut­ta se oli­si pie­ni hin­ta eduis­ta. Samal­la voi­tai­siin kaa­voit­taa lisää maa­na­lai­sia pysä­köin­ti­luo­lia. Autoi­li­jat mak­sa­koon pysä­köin­nis­tä reilusti.

    Ei iha niin simp­pe­liä. Katu­py­sä­köint­paik­koaj on kilo­met­riä koh­ti sii­nä 100 suun­taan­sa. EDi aivan muutamia.

    Pysä­köin­nis­tä mak­saa täl­lä haa­vaa kes­kus­ta­sa 4 e/tunti päiv­sin. Pitäi­sin aika rei­lu­na hin­ta­na. Mak­san sen mie­lel­lä­ni, kos­ka sil­loin minul­la jok­seen­kin aina on pysä­köin­ti­pai­kak käy­tös­sä­ni, kun sel­lais­ta tar­vit­sen. kuten tänään työ­ka­lu­jen kulejt­ta­mis­ta varten

  23. Sha­keem:
    Lumi­ka­sat voi­daan sijoit­taa aivan hyvin näi­den kesä­au­to­jen koh­dal­le. Muu­ta­man lumi­sa­teen jäl­keen kesä­au­ton tun­nis­ta­mi­nen on help­poa. Kesä­au­ton­sa kadun­var­sil­le ilmais­säi­ly­tyk­seen varas­toi­vat omis­ta­jat eivät tar­vit­se kesä­au­to­jaan muu­ten­kaan kuin vas­ta lumen sulettua. 

    Tämä “kesä­au­to­jen” vihaa­mi­nen (oikei­ta kesä­au­to­ja on kui­ten­kin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on taval­laan eri­kois­ta. Jos pysä­köin­nis­tä mak­saa saman kuin muut, mik­si se edel­lyt­tää aja­maan pal­jon? Suu­ri osa päi­vit­täi­sau­toi­li­jois­ta sai­si liik­ku­mis­tar­peen­sa hoi­det­tua ilman omaa autoa, jos haluai­si­vat, sii­nä mis­sä har­voin aja­val­le auto voi olla objek­tii­vi­ses­ti pal­jon enem­män tar­peen. Kun hen­ki­lö­au­tol­la ajo aiheut­taa monia hait­to­ja, liik­ku­mat­to­mat autot­han ovat par­hai­ta autoja 😉

  24. Mark­ku af Heur­lin: Mak­san sen mie­lel­lä­ni, kos­ka sil­loin minul­la jok­seen­kin aina on pysä­köin­ti­pai­kak käy­tös­sä­ni, kun sel­lais­ta tar­vit­sen. kuten tänään työ­ka­lu­jen kulejt­ta­mis­ta varten 

    Ai jaa, minä­kun luu­lin, että nyky­ään saa pysäh­tyä pyö­rä­tiel­le tai jal­ka­käy­tä­väl­le, aina­kin, jos on työ­ka­lu­ja mukana…

  25. Ote­taan ratik­kaan mukaan muu­ta­ma lumi­la­pio. Kun vää­rin pysä­köi­ty auto estää kulun, mat­kus­ta­jat tal­koi­siin ja lapioi­daan sen ver­ran tilaa, että saa­daan autoa siir­ret­tyä mus­ke­li­voi­mal­la vaa­dit­ta­vat sentit.

    Nyky­suo­mes­sa rai­tio­vau­nul­li­nen ihmi­siä ihmit­te­lee, kos­ka polii­si, kau­pun­gin­joh­ta­ja, pelas­tus­lai­tos tai teräs­mies saa­pui­si pai­kal­le rat­kai­se­maan “ongel­man”. Oma­toi­mi­suu­del­la löy­tyi­si kun­to­sa­li­li­hak­sil­le­kin hyö­ty­käyt­töä, jos on ihan pak­ko ehtiä sii­hen niin tär­ke­ään palaveriin.

  26. Myy­kää lumi lii­kun­ta­vi­ras­tol­le ja urhei­luseu­roil­le. Puh­das lumi on arvo­kas pin­noi­te tal­vi­liik­ku­jil­le. Hiih­to- ja las­ket­te­lu­nii­lot itke­vät ver­ta syk­syl­lä kun ei pää­se hiih­tä­mään samaan aikaan kun Lapissa.

    Siis lii­kun­ta­vi­ras­to urhei­luseu­rat apu­naan (tal­koo­kin) siir­tä­vät lumet aumaan urhei­lu­puis­to­jen lie­vea­lueil­le. Lumet pei­te­tään kesän ajak­si kuo­ri- ym. hak­keel­la, jota voi käyt­tää taas seu­raa­van vuon­na uudes­taan. Mal­li esim. Vuokatista.

    Seu­raa­va­na syk­sy­nä lii­kun­ta­vi­ras­to voi­si urhei­luseu­rat apu­naan jär­jes­tää kan­sain­vä­li­sen sprint­ti­ki­san tele­vi­sioin­tei­neen. Lumi­lau­tai­lun kisa­muo­to­ja oli­si myös pal­jon jär­jes­tet­tä­vis­sä. Kau­pun­ki sai­si maa­il­man­laa­jui­sen mai­nok­sen, mat­kai­lu ym. tulo­ja. Hiih­to — ja las­ket­te­lu­nii­lot voi­si­vat aloit­taa tal­vi­lii­kun­ta­kau­ten­sa jo lokakuussa.

    Peri­aat­tees­sa vas­tus­tan kol­man­nen sek­to­rin hyväk­si­käyt­töä kun­nan — ja kau­pun­gin ren­ki­nä, mut­ta jos saa­daan aikaan rei­lu win-win ‑tilan­ne, niin asia on ok.

    L.K. (lop­pu­ke­ven­nys)

    Vapaa­vuo­ri­kin oli­si tyy­ty­väi­nen , kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta vähen­tyi­si­vät ajot Lap­piin, ilmas­to ja Jan kiit­tä­vät. Onnek­si ilmas­to pelas­tui , kun Vih­tiin ei tul­lut ide­park­kia. Niin, ja aina­han voi ruve­ta verot­ta­maan tal­koo­työ­tä, verot­ta­ja kiittää.

  27. Tero Heik­ki­lä: Mäen kyl­keen voi­daan lait­taa tau­lu “las­ket­te­lu omal­la vas­tuul­la”, niin kukaan ei pää­se syyt­tä­mään kau­pun­kia nois­sa mäis­sä aina sat­tu­vis­ta kolhuista. 

    Hyvä idea lähi­lii­kun­ta­pai­kas­ta. Meil­lä Suo­mes­sa men­näään lui­ten­kin hyvää vauh­tia ame­rik­ka­lai­seen oikeus­käy­tän­töön. Jos lii­kun­ta­lait­tees­sa tai- pai­kal­la ei ole 100 eri­lais­ta varoi­tus­tar­raa, niin haas­te odottaa.

    Esim. mäki saat­taa olla liu­kas, lumi­set askel­mat saat­ta­vat pet­tää, las­ke­mi­nen kiel­let­ty muo­vi­kel­muil­la, trak­to­rin ren­kail­la, muo­vi­saa­veil­la, käy­tä kypä­rää, jne.

    Toi­vot­ta­vas­ti lain­laa­ti­jat ja oikeus­op­pi­neet säi­lyt­tä­vät Suo­mes­sa vel­voit­teen maalais/arkijärjen käyt­töön liikuntapaikoilla.

  28. Jäl­leen tämä väi­te: “Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa tal­vi­kuu­kausi­na tulee korot­taa olen­nai­ses­ti, jot­ta kesä­au­to­ja ei varas­toi­tai­si kadun­var­sil­la käyttämättömänä.”

    Onko näi­tä “kesä­au­to­ja” oikeas­ti kadun­var­sil­la, vai onko kysees­sä vain yksi­tyi­sau­toi­li­joi­den vas­tus­ta­jien myytti?

    Ja jos “kesä­au­to­ja” oikeas­ti on, niin esi­mer­kik­si Etu-töö­lös­sä on siir­to­ke­hoi­tus­mer­kit lumi­töi­tä var­ten, joka tar­koit­taa sitä että vaik­ka näi­tä “kesä­au­to­ja” oli­si asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koil­la, se siir­re­tään auraus­työn ajak­si sivuun ja palu­te­taan pai­kal­le 80€ mak­su­la­pun kans­sa. Joten eivät­hän ne edes hait­taa lumi­töi­tä, sil­lä hinausau­to on aina valmiudessa.

    Mikä­li joku sei­sot­tai­si auto­aan tal­vet kadul­la, niin en usko että esi­mer­kik­si asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sun kak­si­ker­tais­ta­mi­nen (250€/vuosi) vähen­täi­si kenen­kään halu­ja sei­sot­taa auto­aan, mut­ta se aivan var­mas­ti hait­tai­si ja ärsyt­täi­si 99% auto­no­mis­ta­jis­ta. Joten onko jär­keä pie­nen vähem­mis­tön (jota on tai ei ole edes ole­mas­sa) ran­kais­ta yli­voi­mais­ta enemmistöä?

    1. Kata­ja­no­kal­la vii­me tal­ve­na vii­des­osa pai­kois­ta tuh­rau­tui autoi­hin, joi­ta ei lii­ku­tet­tu ker­taa­kaan tal­ven aika­na. Voi­ko siir­to­ke­ho­tuk­sen nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä antaa pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun, sil­lä miten sen tie­don sin­ne Mala­gal­le saa?
      Lumi­au­ra put­saa kort­te­lin­vä­lin minuu­tis­sa. Sen tyh­jen­tä­mi­nen autois­ta vie tun­nin. Työ­mää­rä siis monikymmenkertaistuu.
      Esi­tin, että asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kan hin­ta koro­te­taan tal­vi­kuu­kausil­ta (jou­lu­kuu-hel­mi­kuu). Hin­nan nos­ta­mi­seen sha­ta­seen kuu­kau­del­ta ei sil­ti pei­tä nii­tä kulu­ja, joit­ka pysä­köin­nis­tä kau­pun­gil­le aiheutuu.

  29. Sha­keem: Lumi ei ole jätet­tä, mut­ta aurauk­ses­sa ja kär­rää­mi­ses­sä lumen muka­na kul­kee jätet­tä. Mau­nun­ne­van lumen­val­keut­ta voi ihas­tel­la esim. seu­raa­vas­ta YLE:n uutisesta:

    Nyt puhu­taan lumi­vuo­res­ta, johon lun­ta on kul­je­tet­tu kym­me­ni­sen­tu­hat­ta rek­ka­kuor­mal­lis­ta ja tii­vis­tet­ty se kasan pääl­lä aja­mal­la pii­nal­li­sen hitaas­ti sula­vak­si jää­ka­sak­si. Ja lumi­mas­so­jen sulaes­sa alta pois muka­na ollut kiin­toai­nes jää pin­nal­le ja näyt­tää kamalalle.

    Pari kau­hal­lis­ta lun­ta nur­mi­kol­la siel­lä tääl­lä on eri asia.

  30. Vil­le: Tämä “kesä­au­to­jen” vihaa­mi­nen (oikei­ta kesä­au­to­ja on kui­ten­kin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on taval­laan eri­kois­ta. Jos pysä­köin­nis­tä mak­saa saman kuin muut, mik­si se edel­lyt­tää aja­maan pal­jon? Suu­ri osa päi­vit­täi­sau­toi­li­jois­ta sai­si liik­ku­mis­tar­peen­sa hoi­det­tua ilman omaa autoa, jos haluai­si­vat, sii­nä mis­sä har­voin aja­val­le auto voi olla objek­tii­vi­ses­ti­pal­jon enem­män tarpeen.Kun hen­ki­lö­au­tol­la ajo aiheut­taa monia hait­to­ja, liik­ku­mat­to­mat autot­han ovat par­hai­ta autoja 

    No, tuos­sa yri­tet­tiin vähän sel­lais­ta pil­ke sil­mä­kul­mas­sa argumentaatiota. 

    Koh­dal­la­ni kyse ei ehkä niin­kään ole auto­jen vihaa­mi­ses­ta, vaan arvok­kaal­le maal­le pysä­köin­nin hin­nan ja sii­tä aiheu­tu­vien hait­to­jen ja kus­tan­nus­ten totaa­li­ses­ta epä­suh­das­ta. Minul­la on auto.

  31. Eikö raken­nus­vi­ras­tol­la ole kesä­ai­kaan mitään töi­tä jois­sa rahan­käy­tös­sä voi­si joustaa?

    Vähän enem­män rahaa raken­nus­vi­ras­ton bud­jet­tiin. Lumet­to­man tal­ven jäl­keen kohen­ne­taan puis­to­ja, katu­ja tekok­kaas­ti. Lumi­tal­ven jäl­keen teh­dään vain pakol­li­set työt.

    Yksi vaih­toeh­to lumen pois­kul­je­tuk­sel­le on sen sulat­ta­mi­nen. Tätä on har­ras­tet­tu Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa jos­kus sotien jälkeen.
    Hel­sin­gin ener­gial­la on käyn­nis­sä sel­vi­tys­työ raken­nus­vi­ras­ton kans­sa voi­si­ko kau­ko­jääh­dy­tyk­ses­tä tal­teen otet­tua läm­pöä käy­tää lumen sulatukseen.

  32. Vil­le: Tämä “kesä­au­to­jen” vihaa­mi­nen (oikei­ta kesä­au­to­ja on kui­ten­kin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on taval­laan erikoista. 

    Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus on hal­vin­ta “varas­to­ti­laa” mitä kau­pun­gis­ta löy­tyy, joten sen “vää­rin­käyt­töä” ei kat­so­ta hyväl­lä. Samas­ta syys­tä talo­yh­tiöi­den varas­tot sii­vo­taan van­hois­ta fil­la­reis­ta yms romus­ta säännöllisesti.

  33. Jan­ne: Ai jaa, minä­kun luu­lin, että nyky­ään saa pysäh­tyä pyö­rä­tiel­le tai jal­ka­käy­tä­väl­le, aina­kin, jos on työ­ka­lu­ja mukana…

    Saa pysäh­tyä, mut­ta ei pysäköidä.

  34. Itäi­sim­mäs­sä Hel­sin­gis­sä lumi­hom­mat hoi­tuu niin että, per­heel­lä on oma trak­to­ri lumi­töi­hin ja kesä­kun­nos­sa­pi­toon. Kaik­ki­ne lin­koi­neen ja lanoi­neen rahaa on kiin­ni pari­ky­tä ton­nia. Polt­toai­net­ta palaa täl­lai­si­na tal­vi­na sato­ja lit­ro­ja, kesäl­lä menee pari rek­ka­kuor­maa soraa ja lapiol­li­nen euro­ja oji­tuk­siin. Työ­tun­te­ja ei las­ke kukaan.

  35. Eikä hel­poin rat­kai­su oli­si ran­gais­ta sitä “kesä­au­to­jen” vähem­mis­töä nos­ta­mal­la aurauk­sen yhtey­des­sä teh­tä­vä lähi­siir­to­mak­su vaik­ka 500 euroon?

    Näin ei tar­vit­si­si ran­kais­ta asu­kas­py­sä­köi­jien enem­mis­töä, jot­ka kuu­liai­ses­ti siir­tä­vät auton­sa auraa­uto­jen alta pois.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lumi­au­ra put­saa kort­te­lin­vä­lin minuutissa.

    Jos sään­nöl­li­ses­ti ajet­tai­siin pik­ku­ka­dut läpi jol­lain vem­pe­leel­lä joka heit­tää lumen omal­le laval­leen, voi­si­vat autoi­li­jat autoa esiin lapioi­des­saan puo­les­taan siir­tää lumet ajo­ra­dal­le jal­ka­käy­tä­vän sijaan. Kort­te­lin­vä­liä koh­den aikaa kului­si siis noin minuut­ti ker­ral­laan + pois­vie­mi­sen jyvi­tet­ty osuus.

    Ajo­ra­dal­la mah­tuu ole­maan mer­kit­tä­väs­ti lun­ta ilman että se vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti ajo-omi­nai­suuk­siin pik­ku­ka­tu­no­peuk­sil­la. Nyt käy­tän­tö on se että ajo­ra­ta aura­taan puh­taak­si ja yli­jää­mä­lu­mi aura­taan jal­ka­käy­tä­väl­le jos­sa sii­tä on enem­män hait­taa tai pit­kin pysä­köi­ty­jen auto­jen kyl­kiä, jos­ta se lapioi­daan jal­ka­käy­tä­vän ja pysä­köi­ty­jen auto­jen väliin.

  37. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mik­si vai­vau­tua jos ei ole sank­tioi­ta. Lähiös­sä ei lii­ku pysä­köin­nin­val­vo­jia, aina­kaan klo 16:15:n jälkeen.

    Sal­lii­ko laki auto­jen hinaa­mi­sen aina pois isom­mas­ta pysäköintivirheestä?
    Jos sal­lii, ne pitäi­si aina hina­ta heti pois kai­kis­ta muis­ta vir­heis­tä kuin lie­väs­tä ruu­tuun osu­mat­to­muu­des­ta ja pis­tää omis­ta­jal­le mene­mään pysäköintivirhe‑, hinaus- ja säi­ly­tys­mak­sut. Noi­ta nimit­täin on kat­sel­tu jo aivan tarpeeksi.

  38. Mark­ku af Heur­lin: Saa pysäh­tyä, mut­ta ei pysäköidä.

    Kuka ker­toi­si tämän autoilijoille?

    Voi­si­ko polii­se­ja vel­voit­taa jaka­maan sak­ko­lap­pu­ja, kun ker­ran kau­pun­gil­le ei tulon­läh­de kelpaa?

  39. Sam­po:
    Eikä hel­poin rat­kai­su oli­si ran­gais­ta sitä “kesä­au­to­jen” vähem­mis­töä nos­ta­mal­la aurauk­sen yhtey­des­sä teh­tä­vä lähi­siir­to­mak­su vaik­ka 500 euroon?

    Näin ei tar­vit­si­si ran­kais­ta asu­kas­py­sä­köi­jien enem­mis­töä, jot­ka kuu­liai­ses­ti siir­tä­vät auton­sa auraa­uto­jen alta pois.

    ole­tat hie­man nai­vis­ti että tar­koi­tus oli­si löy­tää lumion­gel­maan rat­kai­su eikä vas­tus­taa autoi­lua yleensä

    1. Lähi­siir­to­mak­su 500 euroon sopi­si hyvin. Mala­gal­le tal­vek­si läh­te­vä var­maan­kin sil­loin säi­ly­täi­si autoon jos­sain muu­jal­la kuin kadul­la ulko-oven edes­sä, kos­ka noi­ta mak­su­ja tuli­si tal­ven aika­na usei­ta. Ongel­ma vain on, ettei tuol­lai­nen mak­su oli­si laillinen.

  40. Kesä­au­to­jen olem­mas­sao­lo­han oli­si help­po sel­vit­tää, sil­lä Raken­nus­vi­ra­to lähet­tää las­kun jokai­ses­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ei tar­vit­se kuin käy­dä nämä las­kut läpi ja kat­soa onko sama auto siir­ret­ty mon­ta ker­taa tal­ven aikana.

    Näin sel­vi­tet­täi­si onko ongel­ma todel­li­nen, ennen kuin sitä ruve­taan “rat­kai­se­maan” asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su­jen korot­ta­mi­sel­la tms.

    Jos ongel­ma on todel­li­nen, voi­daan ruve­ta miet­ti­mään mikä oli­si paras ratkaisu.

  41. ano­nyy­mi: Sal­lii­ko laki auto­jen hinaa­mi­sen aina pois isom­mas­ta pysäköintivirheestä? 

    Sal­lii. Eri asia onko sii­hen kel­lään kiinostusta.

    http://www.hs.fi/tulosta/1135258908431

    Van­taal­la rotis­kot sii­vo­taan nopeam­min tal­teen, kos­ka kau­pun­ki tul­kit­see uudis­tu­nut­ta ajo­neu­vo­jen siir­to­la­kia eri tavoin kuin Helsinki.”

  42. Nos­te­taan asu­kas­py­sä­köin­nin hintaa.Kun park­ki­paik­ka mak­saa tar­peek­si niin auto vie­dään hal­vem­paan paik­kaa kun sil­lä ei ajeta.

    Jajos auto jää kadul­le ja omist­ja on Mala­gas­sa niin auto hina­taan varastoon,josta voi lunastaa

    Ja kaduil­le jää­vil­le pitää olla katu­koh­tai­nen pysä­köin­ti­kiel­to mää­rä­ai­koi­na lumen puh­dis­tus­ta varten.

    Ei tämä raket­ti­tie­det­tä ole, kysy­mys on enem­män­kin kuin­ka velt­to­ja polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het ovat

  43. Kävin juu­ri Tukholmassa,ei se tilan­ne siel­lä­kään pal­jon parem­pi ollut.
    Tosin aikaa oli vähän joten kat­ta­vaa kuvaa en saa­nut ‚mut­ta syr­jä­ka­dut, jot­ka näin tai käve­lin, oli­vat siel­lä­kin auraamatta

  44. Tuk­hol­ma kuu­lem­ma pelaa vuo­ro­py­sä­köin­nil­lä. Joka toi­nen päi­vä toi­sel­la ja joka toi­nen päi­vä toi­sel­la puo­lel­la katua pysä­köin­ti. Tuk­hol­mas­sa asu­nee ovat sano­neet, että jär­jes­tel­mä on pom­min var­ma ja kadut hoidettu.

    Kun pai­kat muu­te­taan samal­la vino­par­keik­si, ei edes pai­koi­tus­ti­la vähen­ny oleel­li­ses­ti. Kui­ten­kin toi­sen puo­len kadus­ta voi vetää joka päi­vä isol­la koneel­la, eikä tar­vit­se nyh­jä­tä pie­nil­lä, työ­hön sopi­mat­to­mil­la leikkikaluilla.

    Toki kyse on myös resurs­seis­ta. Hel­sin­gil­lä ei ole riit­tä­väs­ti isoa kone­kan­taa reser­vis­sä. Ilmei­ses­ti joku nero­pat­ti on las­ke­nut tar­vit­ta­van kone­kan­nan kes­ki­mää­räi­sen tal­ven mukaan, eli puo­let tal­vis­ta konei­ta on lii­an vähän?

  45. Mark­ku af Heur­lin: Saa pysäh­tyä, mut­ta ei pysäköidä. 

    Jal­ka­käy­tä­vä­py­sä­köin­ti ei ole ongel­ma, kos­ka pysä­köi­dyn ajo­neu­von ja lii­ken­teen nopeuse­ro ei ole kum­moi­nen­kaan. Jalan­kul­ki­ja ehtii hyvin väis­tä­mään ajo­neu­voa. Sen sijaan pyö­rä­tie­py­sä­köin­ti aiheut­taa vaa­ra­ti­lan­tei­ta var­sin­kin, kun jot­kut unoh­ta­vat lait­taa vil­kut pääl­le olles­saan han­ka­las­sa pai­kas­sa. Ne pie­net orans­sit valot on tar­koi­tet­tu käytettäväksi!

    Käy­tän­nös­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa kaik­ki jakelu‑, muut­to- ja huol­toau­tot jou­tu­vat jat­ku­vas­ti pysä­köi­mään “lait­to­mas­ti”. Yri­tyk­set eivät uskal­la nos­taa mete­liä pysä­köin­nin val­von­nan miel­li­val­tai­suu­des­ta, kos­ka pel­kää­vät jou­tu­van­sa sil­mä­ti­kuik­si. Oikea kor­jaus­toi­men­pi­de on muut­taa lain­sää­dän­töä niin, että se vas­taa todel­li­suut­ta. Myös itu­hip­pien luo­mu­lei­pä tuo­daan sii­hen lähi­kaup­paa kumi­pyö­ril­lä. 😉 Minus­ta koko park­ki­pirk­ko pel­lei­lyn voi lopettaa.

  46. Hup­sis: ole­tat hie­man nai­vis­ti että tar­koi­tus oli­si löy­tää lumion­gel­maan rat­kai­su eikä vas­tus­taa autoi­lua yleensä

    Olen samaa miel­tä, että Hel­sin­gis­sä on jouk­ko ihmi­siä, joi­den mie­les­tä yksi­tyi­sau­toi­lu pitäi­si suun­nil­leen kiel­tää koko­naan. Kuka­ko­han näil­le rau­koil­le selit­täi­si, että hei­dän oma elä­män­tyy­lin­sä ei kai­kil­le sovi (ja ei, “Muu­ta Espoo­seen” ei ole vali­di vasta-argumentti).

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lähi­siir­to­mak­su 500 euroon sopi­si hyvin. Mala­gal­le tal­vek­si läh­te­vä var­maan­kin sil­loin säi­ly­täi­si autoon jos­sain muu­jal­la kuin kadul­la ulko-oven edes­sä, kos­ka noi­ta mak­su­ja tuli­si tal­ven aika­na usei­ta. Ongel­ma vain on, ettei tuol­lai­nen mak­su oli­si laillinen.

    Voi­sit oikeas­ti men­nä johon­kin vihan­hal­lin­ta­te­ra­pi­aan tuon autoi­li­ja-auto ‑viha­si kanssa.

    1. Lähi­siir­to­mak­su 500 euroon sopi­si hyvin. Mala­gal­le tal­vek­si läh­te­vä var­maan­kin sil­loin säi­ly­täi­si autoon jos­sain muu­jal­la kuin kadul­la ulko-oven edes­sä, kos­ka noi­ta mak­su­ja tuli­si tal­ven aika­na usei­ta. Ongel­ma vain on, ettei tuol­lai­nen mak­su oli­si laillinen. 

      Voi­sit oikeas­ti men­nä johon­kin vihan­hal­lin­ta­te­ra­pi­aan tuon autoi­li­ja-auto ‑viha­si kanssa.

      Tämä perus­tuu kyl­lä ihan todel­li­seen tapauk­seen. Jos tar­koi­tuk­se­ni oli­si vai­keut­taa autoi­lua, toi­voi­sin tie­tys­ti, että kaik­ki pysä­köin­ti­pai­kat oli­si­vat tuol­lai­ses­sa käy­tös­sä. Eihän se jalan­kul­ki­jal­ta ole pois, että par­haat pysä­köin­ti­pai­kat luki­taan kuu­kausik­si käyt­tä­mät­tö­mik­si. Autoi­li­jan tuos­ta pitäi­si pillastua.

  48. Sam­po: Olen samaa miel­tä, että Hel­sin­gis­sä on jouk­ko ihmi­siä, joi­den mie­les­tä yksi­tyi­sau­toi­lu pitäi­si suun­nil­leen kiel­tää koko­naan. Kuka­ko­han näil­le rau­koil­le selit­täi­si, että hei­dän oma elä­män­tyy­lin­sä ei kai­kil­le sovi (ja ei, “Muu­ta Espoo­seen” ei ole vali­di vasta-argumentti). 

    Näin­hän se menee. Sää­li sinän­sä että yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen poli­ti­soi­tuu ja kom­pro­mis­sien löy­tä­mi­nen tulee vaikeaksi.

    Oikeis­taan sama asia vai­vaa koko vih­reyt­tä, taker­ru­taan fanaat­ti­ses­ti tiet­tyi­hin asioi­hin sen sijaan että prag­maat­ti­ses­ti mie­tit­täi­siin miten sitä luon­toa nyt vahin­goi­tet­tai­siin mah­dol­li­sim­man vähän. Hyvä esi­merk­ki on suh­tau­tu­mi­nen ydinvoimaan.

  49. Kal­le: Jal­ka­käy­tä­vä­py­sä­köin­ti ei ole ongel­ma, kos­ka pysä­köi­dyn ajo­neu­von ja lii­ken­teen nopeuse­ro ei ole kum­moi­nen­kaan. Jalan­kul­ki­ja ehtii hyvin väis­tä­mään ajoneuvoa.

    Saman logii­kan mukaan katu­jen täy­del­li­nen tuk­kiu­tu­mi­nen autois­ta ei ole ongel­ma, kos­ka ne ehti­vät väis­tää toisiaan.

    Käy­tän­nös­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa kaik­ki jakelu‑, muut­to- ja huol­toau­tot jou­tu­vat jat­ku­vas­ti pysä­köi­mään “lait­to­mas­ti”.

    Ongel­ma ei oli­si niin suu­ri, ellei­vät kadut oli­si jo täyn­nä A‑kylttejä ja muu­ta roinaa.
    Sitä pait­si tämä “jake­lu- ja huol­to­py­sä­köin­ti” tapah­tuu usein vinoon ja kes­kel­le väy­lää eikä raken­nuk­sen vie­reen tai ajo­väy­län reu­naan, jol­loin väy­län var­si­nai­sil­le käyt­tä­jil­le jäi­si enem­män tilaa.

    Minus­ta koko park­ki­pirk­ko pel­lei­lyn voi lopettaa.

    Samaa miel­tä. Enem­män resurs­se­ja ja kovem­mat kei­not käyttöön.

    Sam­po: Olen samaa miel­tä, että Hel­sin­gis­sä on jouk­ko ihmi­siä, joi­den mie­les­tä yksi­tyi­sau­toi­lu pitäi­si suun­nil­leen kiel­tää koko­naan. Kuka­ko­han näil­le rau­koil­le selit­täi­si, että hei­dän oma elä­män­tyy­lin­sä ei kai­kil­le sovi (ja ei, “Muu­ta Espoo­seen” ei ole vali­di vasta-argumentti).

    Kuka­ko­han selit­täi­si kes­kus­ta-autoi­li­joil­le (ja muil­le­kin), ettei hei­dän oikeas­ti tar­vit­se kaik­kien pyö­riä siel­lä hen­ki­lö­au­toil­la? Jäi­si asen­tei­siin­kin enem­män tilaa, jos vaik­ka puo­let jät­täi­si joka päi­vä auton kotiin tai jon­ne­kin parkkiin.

  50. ano­nyy­mi: Saman logii­kan mukaan katu­jen täy­del­li­nen tuk­kiu­tu­mi­nen autois­ta ei ole ongel­ma, kos­ka ne ehti­vät väis­tää toisiaan.

    Ongel­ma ei oli­si niin suu­ri, ellei­vät kadut oli­si jo täyn­nä A‑kylttejä ja muu­ta roinaa.
    Sitä pait­si tämä “jake­lu- ja huol­to­py­sä­köin­ti” tapah­tuu usein vinoon ja kes­kel­le väy­lää eikä raken­nuk­sen vie­reen tai ajo­väy­län reu­naan, jol­loin väy­län var­si­nai­sil­le käyt­tä­jil­le jäi­si enem­män tilaa.

    Samaa miel­tä. Enem­män resurs­se­ja ja kovem­mat kei­not käyttöön.

    Kuka­ko­han selit­täi­si kes­kus­ta-autoi­li­joil­le (ja muil­le­kin), ettei hei­dän oikeas­ti tar­vit­se kaik­kien pyö­riä siel­lä hen­ki­lö­au­toil­la? Jäi­si asen­tei­siin­kin enem­män tilaa, jos vaik­ka puo­let jät­täi­si joka päi­vä auton kotiin tai jon­ne­kin parkkiin.

    Itse aina­kin väl­tän kes­kus­taan tuloa autol­la, ja uskon että monet muut­kin teke­vät näin. Tähän pitäi­si kan­nus­taa enem­män, esi­mer­kik­si tar­joa­mal­la lisää lii­tyn­tä­park­ke­ja rai­de­lii­ken­teen pysä­keil­le. Toi­vot­ta­vas­ti Län­si­met­ros­sa tämä on huo­mioi­tu kunnolla.

  51. K. Uok­ka: Näin­hän se menee. Sää­li sinän­sä että yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen poli­ti­soi­tuu ja kom­pro­mis­sien löy­tä­mi­nen tulee vaikeaksi.

    Oikeis­taan sama asia vai­vaa koko vih­reyt­tä, taker­ru­taan fanaat­ti­ses­ti tiet­tyi­hin asioi­hin sen sijaan että prag­maat­ti­ses­ti mie­tit­täi­siin miten sitä luon­toa nyt vahin­goi­tet­tai­siin mah­dol­li­sim­man vähän. Hyvä esi­merk­ki on suh­tau­tu­mi­nen ydinvoimaan.

    Ja miten­kö­hän tämä liit­tyy Hel­sin­gin lumion­gel­miin. Ydin­voi­man kan­nat­ta­jien kan­nat­taa pysyä aihees­sa fanaat­ti­suu­des­taan huolimatta.

  52. Hup­sis: ole­tat hie­man nai­vis­ti että tar­koi­tus oli­si löy­tää lumion­gel­maan rat­kai­su eikä vas­tus­taa autoi­lua yleensä

    Vois­ko tän läpän nyt pik­ku­hil­jaa hau­da­ta ikiroutaan? 

    Toi mitä Ode ehdot­taa on nyt kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti pal­jon peh­meäm­pi kei­no, kuin vaik­ka­pa vuo­ro­py­sä­köin­ti, joka siis vuo­ro­päi­vi­nä toteu­tet­tu­na tar­koit­tai­si että päi­vä­sai­kaan paik­ko­jen mää­rä puto­aa puo­leen. Hesa­ri oli käynyt 
    haas­tat­te­le­mas­sa
    ilmei­ses­ti etu­pääs­sä auton omis­ta­vaa kan­san­osaa Tehtaankadulla:

    Mal­li sai eri­as­teis­ta kan­na­tus­ta kaikilta.
    “Rai­tio­lii­ken­teen kan­nal­ta se oli­si hy­vä”, ar­vioi Mar­­ja-Lee­­na Lounasmaa.…

    …Ku­piai­sen mie­les­tä vuo­ro­py­sä­köin­ti oli­si “kau­hean hyvä.”

    Se kan­nat­tai­si teh­dä päi­väl­lä, kos­ka yöl­lä mo­ni tar­vit­see py­sä­köin­ti­paik­kaa”, hän miet­tii. Vuo­rot oli­si help­po muis­taa, jos ka­dun pa­ril­li­nen puo­li au­rat­tai­siin pa­ril­li­si­na ja pa­ri­ton pa­rit­to­mi­na päi­vi­nä. Vuo­rot­te­lun al­ka­mi­ses­ta voi­si il­moit­taa “jol­lain ylei­sel­lä varoituksella.”

    La­ki­toi­mis­toon pu­jah­ta­va Mi­ka Äi­käs sa­noo vuo­ro­py­sä­köin­nis­tä suo­rat sa­nat: “Se on ai­noa kei­no, jol­la tä­mä on­gel­ma pois­tui­si. Har­vas­sa kau­pun­gis­sa Eu­roo­pas­sa on lu­mi­asiat hoi­det­tu yh­tä huo­nos­ti kuin täällä.”

    Vaik­ka noin, hyviä ideoi­ta. Kes­ki­ver­to hel­sin­ki­läi­nen, omis­taa hän auton tai ei, on täy­sin nor­maa­li, suh­teel­li­suu­den­ta­jui­nen ja jär­ke­vä ihmi­nen joka ymmär­tää nyt esi­mer­kik­si sen että joten­kin kadun­var­ret pitää put­sa­ta lumes­ta ja auto siir­tää pois tiel­tä sik­si aikaa.

    Tämän kau­pun­gin lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa vaan ter­ro­ri­soi myyt­ti­nen neu­root­ti­nen autoi­li­ja joka vas­tus­taa var­maan ryh­mi­tys­merk­ke­jä­kin auton­pot­ki­joi­den juu­ri häneen koh­dis­ta­ma­na tota­li­ta­ris­mi­na. Ja poh­jim­mil­taan tämä on se syy mik­si Hel­sin­gis­sä ja Suo­mes­sa ylei­sem­min teh­dään kaik­kea äly­tön­tä, ettei vaan jon­kun pie­neen sie­luun ratin ja pen­kin välis­sä satu. Autol­la­kin on tunteet!

    Esi­mer­kik­si yllä kysyt­tiin että eikö voi las­kut­taa 500 euroa hinauk­ses­ta. monin pai­koin Yhdys­val­to­ja, tuo­ta auto­vi­ha­mie­li­syy­den koti­maa­ta, hom­ma on hoi­det­tu niin että on sel­keäs­ti mer­ki­te­tyt pai­kat jos­ta auto vaan hina­taan pois ja sii­tä saa mak­saa ihan tun­tu­van kor­vauk­sen. Yksi­tyis­ten yrit­tä­jien toi­mes­ta jot­ka kier­tää kau­pun­kia hinausau­to­jen­sa kans­sa. Näin ei meil­lä nyt vaan voi teh­dä, kos­ka ensin­nä­kin yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta on kiel­le­ty, toi­sek­si jul­ki­nen­kaan taho ei saa lain mukaan sakot­taa hinauk­ses­ta, ja kol­man­nek­si sak­koa ei saa kir­joit­taa ihan kuka tahan­sa vir­ka­mies, vaan vain ja ainoas­taan viral­li­nen pysäköinninvalvoja.

    Tämän takia muu­ten lai­tet­tiin HKL:n rai­vausau­toon erik­seen pysä­köin­nin­val­vo­ja kyy­tiin, jot­ta saa kir­joi­tet­tua sakon kis­koil­le pysä­köi­neel­le. Yhdes­sä päi­väs­sä FB-sei­näs­sä käy­dyn kes­kus­te­lun poh­jal­ta Sau­rin toi­mes­ta. Kau­pun­gin koneis­to toi­mii nopeas­ti­kin, kun vaan on mah­dol­lis­ta teh­dä jotain. Vir­ka­mies­kun­nan kädet on vaan sidot­tu selän taak­se mitä moni­mai­sim­min tavoin.

    1. Tämän takia muu­ten lai­tet­tiin HKL:n rai­vausau­toon erik­seen pysä­köin­nin­val­vo­ja kyy­tiin, jot­ta saa kir­joi­tet­tua sakon kis­koil­le pysäköineelle. 

      Kaik­ki hur­ra­si­vat täl­le, mut­ta miet­ti­kää nyt. Sen sijaan, että se hinausau­ton kul­jet­ta­ja pani­si sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä mat­kus­taa eril­li­nen hen­ki­lö, jon­ka teh­tä­vä­nä kei­kan aika­na on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuu­li­la­siin. Elä­köön jul­ki­sen sek­to­rin tuottavuus!
      Aika­naan 80-luvul­la TV:n kuvaus­ryh­män muka­na kul­ki hen­ki­lö, jon­ka ainoa teh­tä­vä oli mita­ta valo­tus, kos­ka sitä kuvaa­ja ei saa­nut tehdä.

  53. Palaan aikai­sem­paan vies­tii­ni lumen tuot­teis­ta­mi­ses­ta. Vih­reät tun­tu­vat ole­van byro- ja tek­no­kraat­te­ja, luon­to näh­dään ongel­ma­na ja byro­kraat­ti­se­na kokonaisuutena.

    Lumi ei ole ongel­ma , vaan se on mah­dol­li­suus. Kerät­kää lumi heti tal­teen kun se on sata­nut eikä vii­des­tois­ta­päi­vä. Teh­kää sii­tä lii­kun­ta- ja urhei­lu­paik­ko­ja ympä­ri kau­pun­kia. Raken­ta­kaa lumie­le­men­tin ympä­ril­le tuot­teis­tet­tu­ja tapah­tu­mia ja myy­kää kan­sain­vä­li­set kisat TV:n kaut­ta maa­il­man­laa­jui­seen levitykseen. 

    Aja­tel­kaa nyt esim. Lap­pia. Se on 1000 kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­gis­ta, har­vaan asut­tu, vähän pää­omia, ja sil­ti he tah­koa­vat rahaa lumen keskellä.

    Hel­sin­gis­sä ei ole mitään näis­tä rajoit­teis­ta, mut­ta lumi on ongel­ma, käsittämätöntä.

    Kau­pun­gin hal­lin­to­kun­nil­le vie­lä. Aja­tel­kaa tek­ni­sen puo­len vir­ka­mie­het, sai­sit­te lii­kun­ta­vi­ras­ton rahat lumen­siir­ron avuk­si, ja vie­lä ilmais­ta kökkätyövoimaa .

    Kau­pun­gin päät­tä­jien pitäi­si vie­lä antaa pork­ka­na lii­kun­ta­vi­ras­ton ja tek­ni­sen hal­lin­to­kun­nil­le. Hel­sin­gin ima­gon kan­sain­vä­li­sen kohot­ta­mi­sen hin­ta­lap­pu­na oli­si muh­kea osuus voi­tois­ta ko. viras­toil­le. Tai aina­kin joh­ta­jil­le koro­tuk­set vuosibonuksiin.

  54. Okei mul­la on rat­kai­su: Puris­te­taan lumes­ta jää­tä. Siis jäätiiliä.

    * Ensin­nä­kin ne voi­daan puris­taa kol­mas­osa­ti­laan ja kun nii­tä voi­daan kasa­ta kor­keam­piin kuu­tio­muo­toi­siin kasoi­hin, sääs­tyy jäl­leen 3 ker­taa enem­män tilaa. Siis koko­nais­ti­lan­sääs­tö lähes kymmenkertainen.

    * Toi­sek­si kun lumi puris­te­taan heti jääk­si, se ei likaan­nu. Eli mereen kip­paa­mi­nen on okei.

    * Kol­man­nek­si kos­ka puhu­taan kiin­teis­tä jää­vuo­ris­ta, nii­tä voi­daan hina­ta ulkomerelle.

    * Nel­jän­nek­si näi­tä kuu­tioi­ta voi­daan hyvin­kin käyt­tää raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na. Jää­sil­lat ja tal­vi­mes­su­hal­lit tule­vat mieleen.

    * Puris­ta­mi­nen on ener­gia­ta­lou­del­lis­ta. Var­maan jotain 10% sii­tä, jos lumi sula­te­taan vedek­si. Vaik­ka lumi sula­tet­tai­siin välil­lä (ja puh­dis­tet­tai­siiin), niin läm­mön­vaih­ti­mil­la se sujui­si taloudellisesti.

  55. tpyy­luo­ma… toi­sek­si jul­ki­nen­kaan taho ei saa lain mukaan sakot­taa hinauksesta … 

    Kyl­lä saa veloit­taa syn­ty­neet kus­tan­nuk­set. Laki ajo­neu­vo­jen siir­tä­mi­ses­tä 10 §: “Ajo­neu­von omis­ta­ja tai hal­ti­ja on vel­vol­li­nen kor­vaa­maan viran­omai­sel­le ajo­neu­von siir­to­jär­jes­te­lyis­tä, siir­tä­mi­ses­tä, säi­lyt­tä­mi­ses­tä ja hal­lin­noin­nis­ta aiheu­tu­neet kustannukset.”

    Kos­ka auto­jen siir­to vaa­tii työ­tä ja kalus­toa, sii­tä tulee aika pal­jon kus­tan­nuk­sia. Lähi­siir­ros­ta (siir­to enin­tään parin kort­te­lin pää­hän) käy­pä hin­ta Hel­sin­gis­sä on noin 80 euroa, vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la enem­män. Eli suun­nil­leen saman ver­ran kuin kan­ta­kau­pun­gin koro­tet­tu pysä­köin­ti­vir­he­mak­su. Jos taas auto siir­re­tään kau­pun­gin varas­toon Tat­ta­ri­suol­le, pää­see autoi­li­ja mak­sa­maan täs­tä ilos­ta noin 160 euroa. Ja saa auton­sa Tattarisuolle.

    HKL:n auton­siir­to­par­tiol­la ei ole lain mukaan oikeut­ta mää­rä­tä pysä­köin­ti­vir­he­mak­sua, mut­ta sitä minä en tajua min­kä takia he eivät las­ku­ta auton omis­ta­jal­ta siirtokustannuksia.

  56. Minus­ta koko park­ki­pirk­ko pel­lei­lyn voi lopet­taa.’ (Kal­le)
    Minus­ta­kin oli­si loo­gi­sem­paa, että sai­si seu­rauk­sit­ta pysä­köi­dä ihan mihin vaan ja mil­loin halu­aa. Vaik­ka poi­kit­tain kes­kel­le Län­si­väy­lää, jos huvittaa.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki hur­ra­si­vat täl­le, mut­ta miet­ti­kää nyt. Sen sijaan, että se hinausau­ton kul­jet­ta­ja pani­si sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä mat­kus­taa eril­li­nen hen­ki­lö, jon­ka teh­tä­vä­nä kei­kan aika­na on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuu­li­la­siin. Elä­köön jul­ki­sen sek­to­rin tuottavuus!
    Aika­naan 80-luvul­la TV:n kuvaus­ryh­män muka­na kul­ki hen­ki­lö, jon­ka ainoa teh­tä­vä oli mita­ta valo­tus, kos­ka sitä kuvaa­ja ei saa­nut tehdä.

    No nii-in. Pysä­köin­nin­tar­kas­ta­jas­ta on lais­sa sää­det­ty että hänen pitää olla vir­ka­suh­tees­sa, ja kel­poi­suuseh­to on “hänel­le kuu­lu­vien teh­tä­vien hoi­ta­mi­seen tar­peel­li­nen lii­ken­net­tä ja jou­to­käyn­tiä kos­ke­vien sään­tö­jen tuntemus.”

    Eli sinän­sä mitään estet­tä mik­sei vaik­ka­pa jon­kun kurs­sin käy­nyt HKL:n työn­te­ki­jä tuo­ta teki­si ei ole, pait­si että: “Pysä­köin­nin­tar­kas­ta­jat ovat kun­nal­li­sen pysä­köin­nin­val­vo­jan joh­don ja val­von­nan alai­sia.” Eli jot­ta vaik­ka­pa lipun­tar­kas­ta­ja voi­si kir­joit­taa park­ki­sak­ko­ja, niin kau­pun­gin orga­ni­saa­tio tuli­si muut­taa niin että HSL on pysä­köin­nin­val­von­nan alaisuudessa. 🙂

    Sinän­sä se että val­von­ta­val­taa sää­del­lään tiu­kas­ti on ihan perus­tel­tua, mut­ta tätä että jokais­ta val­vo­vaa viran­omais­ta sää­del­lään erik­seen on vai­kea ymmärtää.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki hur­ra­si­vat täl­le, mut­ta miet­ti­kää nyt. Sen sijaan, että se hinausau­ton kul­jet­ta­ja pani­si sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä mat­kus­taa eril­li­nen hen­ki­lö, jon­ka teh­tä­vä­nä kei­kan aika­na on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuu­li­la­siin. Elä­köön jul­ki­sen sek­to­rin tuottavuus!
    Aika­naan 80-luvul­la TV:n kuvaus­ryh­män muka­na kul­ki hen­ki­lö, jon­ka ainoa teh­tä­vä oli mita­ta valo­tus, kos­ka sitä kuvaa­ja ei saa­nut tehdä.

    Kyl­lä se park­ki­pirk­ko tai­taa samaan vai­vaa n vähän­muit­kain vää­rin­py­sä­köi­ty­jä auto­ja rike­mak­sut­taa. Lisäk­si hinausau­to­mie­hil­lä on kii­re­hom­mat. — Valo­tuk­sen mit­taus ei muu­ten ollut sii­hen aikan niin simp­pe­liä kuin mitä joku kuvit­te­lee. uudet lait­teet ovat arme­li­aam­pia valo­tuk­sen suhteen.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki hur­ra­si­vat täl­le, mut­ta miet­ti­kää nyt. Sen sijaan, että se hinausau­ton kul­jet­ta­ja pani­si sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä mat­kus­taa eril­li­nen hen­ki­lö, jon­ka teh­tä­vä­nä kei­kan aika­na on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuulilasiin.

    Jos pysä­köin­nin­val­von­nas­sa oli­si tar­peek­si ihmi­siä töis­sä, noi­ta ongel­ma­ti­lan­teet sai­si hoi­det­tua alta pois nor­maa­lin toi­min­nan ohes­sa eikä tuol­lais­ta rat­kai­sua tarvittaisi.
    Tai sit­ten rati­koi­hin voi­si lisä­tä ns. vää­rin­py­sä­köin­ti­pus­ku­rit ja muut­taa lakia syyl­li­syy­den osalta..

  60. Alku­vii­kos­ta Ilma­rin­ka­dun ja Rune­ber­gin­ka­dul­la teh­tiin kau­ko­läm­pö­töi­tä ja työ­mie­het valut­ti­vat kuu­maa vet­tä ajo­ra­dan reu­nal­le. Rupe­sin miet­ti­mään, että onko mah­do­ton aja­tus käyt­tää kau­ko­läm­pö­vet­tä lumen sulat­ta­mi­seen ja vie­mä­ri­verk­koon valuttamiseen?

    Joten­kin ajat­te­li­sin, että tämä voi­si olla käy­pä vaih­toeh­to nykyi­sel­le lumen auraa­mi­sel­le ja kul­jet­ta­mi­sel­le lumen­kaa­to­pai­koil­le (käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gis­sä on jo tänä tal­ve­na vie­ty lun­ta yli 27.000 kuor­ma-autol­lis­ta lumenkaatopaikoille).

    1. Lumen sula­tus?
      Ole­te­taan, että kuu­kau­des­sa sataa 50 mm vet­tä lume­na ja tämä pitäi­si sulat­taa. Neliö­ki­lo­met­riä koh­den se vaa­ti­si noin 5000 MWh ener­gi­aa. Jos tuo ener­gia ote­taan kau­ko­läm­mön paluu­ve­des­tä, hyö­ty­suh­de on noin kuusi, eli pri­maa­rie­ner­gi­aa kivi­hii­le­nä meni­si noin 1000 Mwh, mikä mak­sai­si raha­na jotain kym­me­nen tuhat­ta euroa + päästöoikeudet.
      Yhden auto­kuor­man (5 tonnia?)sulattaminen vei­si ener­gi­aa 500 kwh eli pri­maa­rie­ner­gi­aa noin 100 kwh kivi­hiil­tä. Tämä mak­sai­si noin euron. Kuor­ma-autol­li­ses­ta mak­se­taan noin 50 euroa. Talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, saat­tai­si olla kan­nat­ta­vaa myös hii­li­ta­seel­ta, sil­lä kuor­ma-auto­kaan ei kul­je pyhäl­lä hengellä.
      Joku minua parem­pi insi­nöö­ri­tie­tei­li­jä voi­si tar­kis­taa, onko minul­la täs­sä desi­maa­li­pilk­ku­vir­he jos­sain. Yllät­tä­vän edul­li­sel­ta tuo tun­tui­si. Tie­tys­ti tämä vaa­ti­si inves­toi­neth­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia.

  61. Vuo­ro­py­sä­köin­ti, auto­jen tehok­kaam­pi pois­hi­naus yms. ovat hyviä aja­tuk­sia. Kes­kus­te­lus­sa kui­ten­kin men­nään har­haan itse ongel­man yti­mes­tä. Vaik­ka kaduil­la ei oli­si yhtään autoa, ei Hel­sin­gin nykyi­nen snow-how ja rahoi­tus rii­tä katu­jen sääl­li­sen putsaukseen.

    Enem­män kuin autoi­li­joi­ta, sää­lik­si käy jalan­kul­ki­joi­ta. “Estee­tön” Hel­sin­ki on estee­tön vain 8 kuu­kaut­ta vuo­des­sa. Ensin kau­pun­ki ottaa itsel­leen jal­ka­käy­tä­vien aurauk­sen ja sit­ten käy esi­kau­pun­kia­lueil­la ne puh­dis­ta­mas­sa 1–2 ker­taa koko tal­ven aika­na. On sii­nä rol­laat­to­ril­la tai las­ten­vau­nu­jen kans­sa liik­ku­val­la ihmettelemistä. 

    Yhden “poikkeus“talven vie­lä ymmär­täi­si, mut­ta nel­jän­te­nä tal­ve­na luu­li­si jo jotain opitun. 

    Kau­tu­jen aurauk­ses­sa kau­pun­gin laa­tu-ajat­te­lun kus­tan­nus on kol­min­ker­tai­nen. Ensin kau­pun­ki auraa (jos ehtii) lumet park­kee­rat­tu­ja auto­ja vas­ten. Sit­ten autoi­li­ja lapioi lumen auton­sa vie­res­tä takai­sin kadul­le tai jal­ka­käy­tä­väl­le. Kol­man­te­na talo­yh­tiö tai kau­pun­ki tulee uudel­leen auran ja kuor­ma-auton kans­sa kul­jet­ta­maan lumen pois. Lumi kau­pun­gin lin­gol­la yhdel­lä ker­taa peräs­sä aja­vaan kuor­ma-autoon, niin rahaa sääs­tyi­si ja kaik­ki oli­si­vat tyytyväisempiä.

  62. Mitä tar­koit­taa tuo hyö­ty­suh­de kuusi? Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­tuo­tan­non hyö­ty­suh­teek­si sano­taan 90%, eikä paluu­ve­des­tä koko jäl­jel­le jää­vää 10%:a saa­da hyödynnettyä.
    Lisäk­si esim. jou­lu­kuun 2010 lumi­mää­rän sulat­ta­mi­seen ei edes 10% kau­ko­läm­mön tehos­ta tai­tai­si riittää.

  63. Toi­saal­ta kau­ko­läm­mön myyn­ti on vähen­ty­nyt esim. 2011 n. 12 %, joten kapa­si­teet­tia pitäi­si olla ole­mas­sa esim. lumen sulat­ta­mis­ta var­ten — mut­ta täl­löin ei siis käy­tet­täi­si paluuvettä.

  64. On sul­la Ode vähän pilk­ku­vir­het­tä tuos­sa lumensulatuslaskelmassa.

    Sula­na­pi­to vaa­tii n. 300 W/m2 tehon ja sula­na­pi­to­läm­mi­tyk­sen vuo­tui­nen käyt­tö­ai­ka on n. 1000 tun­tia. Neliö­ki­lo­met­rin vuo­tui­nen ener­gian­ku­lu­tus on siis 300000 MWh (ja huip­pu­te­ho 300 MW).

    VTT on näi­tä tut­ki­nut vähän yli 10 vuot­ta sit­ten. Sil­loin 500 met­rin tien­pät­kän sula­na­pi­to­läm­mi­tyk­sen 20 vuo­den käyt­tö- ja inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set (kau­ko­läm­pö) oli­vat n. 5,15 mil­joo­na (mark­kaa) ja vas­taa­vas­ti auraus- ja suo­laus 72000 mk. (luon­nol­li­ses­ti kau­pun­gis­sa auraus­kus­tan­nus on mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi, mut­ta on var­mas­ti kui­ten­kin läm­mi­tys­tä halvempaa)

    Link­ki VTT:n tutkimukseen
    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2113.pdf

    1. Puhu­taan ihan eri asias­ta. Sula­na pitä­mi­nen (Akek­sin jal­ka­käy­tä­vät) on ihan eri asia kuin kaduil­ta kerä­tyn lumen sulattaminen.

  65. Vil­le:
    Mitä tar­koit­taa tuo hyö­ty­suh­de kuusi? Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­tuo­tan­non hyö­ty­suh­teek­si sano­taan 90%, eikä paluu­ve­des­tä koko jäl­jel­le jää­vää 10%:a saa­da hyödynnettyä.

    Tar­koi­tan täs­sä hyö­ty­suh­teel­la lukua, joka las­ke­taan seuraavasti.

    Paluu­ve­des­tä ote­taan ener­gia­mää­rä E, min­kä jäl­keen paluu­ve­si on kyl­mem­pää, ja sen läm­mit­tä­mi­seen menee enem­män kivi­hiil­tä (mää­rä x) Samal­la kui­ten­kin voi­ma­lai­tok­ses­ta tulee ulos enem­män säh­köä, jon­ka ansios­ta voi­daan lauh­de­voi­maa jos­sain päin Euroop­paa vas­taa­vas­ti vähen­tää, jol­loin sääs­tyy kivi­hiil­tä mää­rä y.
    Tuo hyö­ty­suh­de on E/(x‑y) joka on noin kuusi.

    Tie­dän, että on nii­tä, jot­ka eivät tätä las­kel­maa hyväk­sy, vaan kuvit­te­le­vat, että lisään­ty­nyt säh­kön­tuo­tan­to vas­ta­pai­ne­voi­ma­las­sa kor­vai­si myös (ohi­juok­su­tus­ten kaut­ta?) vesi­voi­maa ja ydin­voi­maa. Vaik­ka kuin­ka kuvit­te­li­si näin tapah­tu­van, hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii kui­ten­kin niin, että ener­gia­lai­tos saa kor­vauk­se­na lisään­ty­nees­tä säh­kön­tuo­tan­nos­taan hin­nan, joka vas­taa lauh­de­säh­kön hintaa. 

    Vas­taa­val­la las­ku­ta­val­la kau­ko­läm­mön hyö­ty­suh­teek­si tulee noin 2,5. Kau­ko­läm­mön käyt­tö sel­lai­se­naan lumen sulat­ta­mi­seen oli­si siis sel­väs­ti huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin paluu­läm­mön käyttö.

  66. Työ­pai­kan vie­res­sä puna­vuo­res­sa kadun­var­si­par­kis­sa asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la on useam­pia auto­ja jot­ka eivät ole lii­kah­ta­neet­kaan sii­tä mihin ne on vii­me tal­ven lumi­töil­tä hinattu.

    Lähiöis­sä­kin on kah­den­lai­sia paik­ko­ja — joko ylei­siä paik­ko­ja jois­sa on 24h rajoi­tus tai sit­ten yksi­tyi­siä talo­yh­tiöi­den paik­ko­ja jois­sa veloi­tus esim 15 e/kk, ja vuo­kraeh­dois­sa että lii­ken­teess käyt­tä­mät­tö­mien vuo­kra­so­pi­mus irtisanotaan. 

    Tilan­ne että käyt­tä­mät­tö­män auton säi­ly­tys on edul­li­sin­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa on näin ulko­puo­li­sen sil­min täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä. Kos­ka asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus on täy­sin sopi­muk­sen­va­rai­nen jär­jes­te­ly, sopi­muk­seen oli­si help­po kir­ja­ta vaik­ka se 500 euron siir­to­mak­su jol­loin se oli­si täy­sin lail­li­nen, ja joka ei ehtoon halua suos­tua olkoon sit­ten ilman asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­taan. Tai sit­ten samai­seen sopi­muk­seen voi­si kir­ja­ta vaik­ka max kah­den vii­kon pysä­köin­nin samas­sa koh­das­sa jon­ka ylit­tyes­sä sopi­mus pur­kau­tuu ja veloi­tus alkaa juos­ta nor­maa­li­tak­san mukaan.

    Koke­muk­sen mukaan pysä­köin­nin­val­von­ta suh­tau­tui var­sin nih­keäs­ti jopa pit­kään sei­so­nei­den kil­vet­tö­mien auto­jen hinaa­mi­seen pois kadun var­res­ta, vaik­ka asian pitäi­si olla täy­sin selvä.

  67. Sam­po: Raken­nus­vi­ra­to lähet­tää las­kun jokai­ses­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Aina­kin ennen siir­to­ke­hoi­tuk­sen pys­tyt­tä­jät kir­ja­si­vat kul­le­kin katuo­suu­del­le pysä­köi­dyt rekis­te­ri­tun­nuk­set merk­kiä pys­tyt­täes­sään, ja koko “huo­mau­tusa­jan” par­kis­sa seis­seet siir­ret­tiin ilmai­sek­si lähi­siir­to­na. Sään­nöl­li­set­kin sii­vous­kiel­lot (“kuu­kau­den 2. kes­ki­viik­ko” yms.) ovat lumen tuloon asti pei­tet­tyi­nä. Tus­kin tämä on muuttunut?

  68. IsoH:
    Vuo­ro­py­sä­köin­ti, auto­jen tehok­kaam­pi pois­hi­naus yms. ovat hyviä aja­tuk­sia. Kes­kus­te­lus­sa kui­ten­kin men­nään­har­haan itse ongel­man yti­mes­tä. Vaik­ka kaduil­la ei oli­si yhtään autoa, ei Hel­sin­gin nykyi­nen snow-how ja rahoi­tus rii­tä katu­jen sääl­li­sen putsaukseen 

    Juu­ri näin!! Vuo­ro­py­sä­köin­neis­sä ym. kehi­ty­si­deois­sa on yleen­sä kyse sääs­töis­tä (ja jos­kus puh­tas­ti autoi­lun vastustamissta).

    Bot­tom line, on se että lumi­töi­hin ei ole varat­tu tar­peek­si rahaa riip­pu­mat­ta sii­tä mil­lä kei­noin ajo­ra­to­ja ja pysä­köin­ti­paik­ko­ja pyri­tään pitä­mään kunnossa.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puhu­taan ihan eri asias­ta. Sula­na pitä­mi­nen (Akek­sin jal­ka­käy­tä­vät) on ihan eri asia kuin kaduil­ta kerä­tyn lumen sulattaminen.

    No ei nyt sen­tään, kyl­lä tuo mai­nit­se­ma­ni 300 W/m2 on ihan vali­di ja ylei­ses­ti käy­tet­ty lumen­su­la­tus­te­ho, joka riit­tää sulat­ta­maan 30 mm lun­ta tun­nis­sa. Yllä link­kaa­ma­ni VTT:n doku­men­tis­sa kap­pa­lees­sa 5.1 on las­kel­mat asiasta.

    Tie­tys­ti jos haluat vain sulat­taa lumi­sa­teen jäl­keen lumen ja antaa jal­ka­käy­tä­vien ja katu­jen olla jää­pin­tai­sia (tulee aika run­saas­ti lisää sai­raus­ku­lu­ja…), niin käyt­tö­tun­te­ja on vuo­des­sa vähem­män kuin tuo mai­nit­se­ma­ni 1000, mut­ta inves­toin­ti­kus­tan­nus säi­lyy edel­leen mer­kit­tä­väs­ti auraus­ku­lu­ja suu­rem­pa­na (500 m tien­pät­kän inves­toin­ti­ku­lut vuo­den 2001 hin­ta­ta­sos­sa n. 1,5 milj markkaa)

    1. Aja­tuk­se­na ei ollut pääl­lys­tää koko Hel­sin­kiä asfal­tin alle lai­tet­ta­val­la muo­vi­put­kis­tol­la ja pitää tuo­ta tehoa koko ajan pääl­lä. Aja­tus oli, että lumen pois kul­je­ta­mi­sen sijaan se kasa­taan sula­tusal­tai­siin. Täl­lai­nen suun­ni­tel­ma on oikeas­ti ole­mas­sa. Jos pitäi­sim­me tuol­lais­ta 30 mm/tunti tehoa pääl­lä yli tal­ven, teho riit­täi­si sulat­ta­maan lun­ta 80 met­riä, mut­ta sitä sataa vuo­des­sa vain alle met­rin. Täs­sä on parin­kin desi­maa­lin ero ener­gias­sa ja rahas­sa var­maan kol­me desimaalia. 

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aja­tus oli, että lumen pois kul­je­ta­mi­sen sijaan se kasa­taan sula­tusal­tai­siin. Täl­lai­nen suun­ni­tel­ma on oikeas­ti ole­mas­sa. Jos pitäi­sim­me tuol­lais­ta 30 mm/tunti tehoa pääl­lä yli tal­ven, teho riit­täi­si sulat­ta­maan lun­ta 80 met­riä, mut­ta sitä sataa vuo­des­sa vain alle metrin.

    Suun­ni­tel­ma kai on, että kes­kel­le kan­ta­kau­pun­kia lou­hit­tai­siin iso luo­la, jon­ne lumi kul­je­tet­tai­siin sula­maan. Luo­la ei oli­si ihan ilmai­nen eikä rek­ka­ral­lis­ta­kaan pääs­täi­si eroon. Kus­tan­nuk­sien sääs­tön sijaan suun­ni­tel­ma on teh­ty ennem­min sik­si, että pai­koil­le, jois­sa lun­ta on kipat­tu mereen, ollaan raken­ta­mas­sa ja lumen­kul­je­tus (johon voi liit­tyä 24/7 meres­sä ympy­rää aja­va hinaa­ja) aiheut­tai­si häi­riö­tä asuk­kail­le yms.

  71. Toi­sin kuin autoi­lun vas­tus­ta­jat usein väit­tä­vät, kan­ta­kau­pun­gin lumi­töi­tä EI hait­taa pysä­köi­dyt autot vaan se, ettei kau­pun­ki auraa asuin­ka­tu­ja useam­min kuin KERRAN KUUSSA. Toi­sin sanoen siis, vaik­ka kaik­ki autot ajai­si­vat pois kan­ta­kau­pun­gin asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koil­ta, ei kau­pun­ki teki­si YHTÄÄN ENEMPÄÄ lumi­töi­tä, eikä lumi­ti­lan­ne siis para­ni­si LAINKAAN.

    Itse asias­sa auto­jen sään­nöl­li­nen pysä­köin­ti HELPOTTAA pitä­mään asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja pysä­köin­ti­kel­poi­se­na, sil­lä pysä­köi­dyt autot estä­vät lun­ta koko­naan val­taa­mas­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Tämän lisäk­si myös autoi­li­jat lapioi­vat lun­ta pois, jot­ta pää­se­vät aja­maan pois asukaspysäköintipaikoiltaan.

    Näin ollen AINOA RATKAISU kan­ta­kau­pun­gin lumi­ti­lan­tee­seen on se, että Kau­pun­ki lisää lumi­töi­hin varat­tu­ja mää­rä­ra­ho­ja ja rupe­aa auraa­maan asun­ka­dut vähin­tään KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA nykyi­sen yhden sijasta,

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus oli, että lumen pois kul­je­ta­mi­sen sijaan se kasa­taan sula­tusal­tai­siin. Täl­lai­nen suun­ni­tel­ma on oikeas­ti olemassa. 

    Yksi sula­tusal­las on jo toi­min­nas­sa Kylä­saa­res­sa, jos­sa lumi kipa­taan puh­dis­te­tun jäte­ve­den sekaan sula­maan. Sula­tusal­taat ovat mie­len­kiin­toi­nen rat­kai­su lumi­se­na tal­ve­na lumenkaatopaikoille. 

    Pos­tauk­sen alku­pe­räi­nen otsik­ko oli kui­ten­kin “mitä teh­dä Hel­sin­gis­sä lumel­le”. Edel­leen olen sitä miel­tä, että nyt kes­kus­tel­laan insi­nöö­ri­tie­teel­li­ses­ti lumen käsit­te­lys­tä ja unoh­de­taan koko­naan pää­asia eli ihmi­nen, kaupunkilainen. 

    On käsit­tä­mä­tön­tä, että vuo­des­ta toi­seen Hel­sin­gin esi­kau­pun­kia­lueil­la ihmis­ten liik­ku­mi­nen estyy sel­lai­sen “poik­keuk­sel­li­sen” luon­no­nil­miön kuin lumen takia. Olen itse seu­ran­nut muu­ta­mien Hel­sin­gin esi­kau­pun­kia­luei­den auraus­ta ja esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­mes­sä kau­pun­gin yllä­pi­tä­mät jal­ka­käy­tä­vät on aurat­tu useam­pa­na tal­ve­na koko­nais­ta kak­si ker­taa koko tal­ven aika­na. Alu­eel­la asuu edel­leen pal­jon van­ho­ja ihmi­siä, mut­ta suku­pol­vi on vaih­tu­mas­sa ja las­ten­vau­nu­jen mää­rä kas­vus­sa. Molem­mat ryh­mät kär­si­vät suu­res­ti auraa­mat­to­mis­ta jal­ka­käy­tä­vis­tä, toki myös autoi­li­jat park­ki­paik­ko­jen puut­tees­ta. Ei voi olla kus­tan­nus­te­ho­kas­ta käy­tän­nös­sä eris­tää van­huk­sia vii­koik­si kotei­hin­sa, mitä mak­sa­vat lisään­ty­neet tapa­tur­mat, kus­tan­nus­te­hok­kuus­las­kel­mis­sa ote­taan yleen­sä huo­mioon myös yli­mää­räi­set ajan menetykset.

    Hom­ma toi­mi sie­det­tä­väs­ti niin kau­an kuin talo­yh­tiöt osti­vat pal­ve­lut huol­to­yh­tiöil­tä. Jos lumia ei aurat­tu, vaih­tui fir­ma. Sit­ten kau­pun­ki otti työt itsel­leen. Kau­pun­kia ei voi vaih­taa, koh­ta alkaa vali­tet­ta­vas­ti tun­tua sil­tä, että vas­tuul­li­nen joh­to pitäi­si. Näin oli­si mark­ki­na­ta­lou­den ehdoil­la toi­mi­vas­sa yri­tyk­ses­sä jo tapahtunut.

  73. IsoH: Hom­ma toi­mi sie­det­tä­väs­ti niin kau­an kuin talo­yh­tiöt osti­vat pal­ve­lut huoltoyhtiöiltä.

    Hom­ma toi­mi parem­min kun oli talon­mie­het. Niin toi­mi moni muu­kin huol­to­työ. Kun jokai­ses­ta pala­nees­ta lam­pus­ta, har­jaus­te­li­neen har­jas­ta, jne. pitää aina erik­seen soi­tel­la ja huo­maut­taa, on tuom­moi­sen huol­to­yh­tiön tar­joa­ma pal­ve­lu aika heikkoa.

  74. Kom­men­toin katu­jen lumi­töi­tä Taka-Töö­lön näkökulmasta

    Vino­park­kee­raus hel­pot­taa tilannetta:
    Par­kis­ta pää­see hel­pom­min liikkeelle
    Lun­ta varas­toi­tuu ilman ongel­mia auto­jen väliin

    Kau­pun­gin tuli­si suun­ni­tel­la lumen lähi­ka­saus­pai­kat katua­lu­eel­le ja puis­ti­koi­hin. Asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja tähän ei tar­vi­se käyttää.

    Kau­pun­ki voi­si ostaa lumen lähi­siir­rot katua­leel­ta pai­kal­li­sil­ta huol­to­yh­tiöil­tä, joil­la on näp­pä­rät pie­net koneet. Bobcat tai vas­taa­va pie­ni kau­ha­kuor­maa­ja on täs­sä paras veh­je. Nii­tä ei ole kai­kil­la huol­to­yh­tiöil­lä, mut­ta osal­la on.

    On käsit­tä­mä­tön­tä, että Sta­ra saa jät­tää auraus­val­lit jäl­keen­sä. Ne vai­keut­ta­vat jalan­kul­kua ja jopa estä­vät vähän­kin vai­vai­sen liik­ku­mi­sen. Las­ten­vau­nuil­la liik­ku­mi­nen­kin on aika­moi­nen suoritus.

    Mah­taa­ko­han kau­pun­ki mai­nos­taa auto­jen sei­sot­ta­jil­le aktii­vi­ses­ti noi­ta pit­kä­ai­kais­park­ke­ja? Park­ki­pir­kot voi­si­vat lait­taa tilan­teen havai­tes­saan kir­jet­tä kotiin. Voi­si­han se tie­ten­kin olla jo myö­häis­tä, kun on läh­det­ty kuu­kau­den lomal­le ete­lään. Kaik­ki­aan kau­pun­ki voi­si mai­nos­taa tehok­kaam­min tätä pal­ve­lu­aan http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Pys_k_inti/Autohotelli

    1. Ei ole mitään jär­keä siir­tää kesä­au­to­aan tal­vi­säi­ly­tyk­seen muu­al­le, vaik­ka säi­ly­tys oli­si ilmai­nen, kos­ka siir­to kui­ten­kin mak­saa ja vie aikaa. Kadun­var­si­paik­ka mak­saa 10 euroa kuussa.

  75. KariS:
    Lumeen liit­ty­vä mie­len­kiin­toi­nen asia on, että kan­ta­kau­pun­gis­sa Raken­nus­vi­ras­to vaa­tii jopa polii­sia apu­na käyt­täen kiin­teis­tö­jä hoi­ta­maan lumen­luon­nin jalkakäytäviltä. 

    Niin, en minä tuos­sa laki­teks­tis­sä näe koh­taa, että sakot uhkai­si­vat vain yksit­täis­tä talo­yh­tiö­tä, mut­ta eivät Sau­ria tai Hel­sin­gin kaupunkia.

    Pitäi­si­kö sitä tar­vit­taes­sa alkaa käyt­tä­mään polii­sia vies­tit­tä­mi­seen ylei­sem­min­kin kau­pun­gin ja sen asuk­kai­den välil­lä? (Itse asun jouk­ko­lii­ken­ne­väy­län var­rel­la, joten hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ei valittamista)

  76. Hal­la-aho, Soi­nin­vaa­ra ja muut las­ku­ko­ne­mai­set loo­gi­kot kuu­los­ta­vat välil­lä sydä­met­tö­mil­tä, mut­ta suo­ra­pu­hei­suut­ta täy­tyy kun­nioit­taa. Eten­kin poli­tii­kas­sa, jos­sa tapa­na on olla näen­näi­ses­ti mie­lik­si kai­kil­le. Soi­nin­vaa­ra ei pel­kää myön­tää, että esi­mer­kik­si minun kal­tai­se­ni vähem­män rik­kaan kan­ta­kau­pun­ki­lai­sen auton­hal­ti­jan ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta äänes­tää aina­kaan vihreitä.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kesä­au­to­jen olem­mas­sao­lo­han oli­si help­po sel­vit­tää, sil­lä Raken­nus­vi­ra­to lähet­tää las­kun jokai­ses­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ei tar­vit­se kuin käy­dä nämä las­kut läpi ja kat­soa onko sama auto siir­ret­ty mon­ta ker­taa tal­ven aikana.

    Näin sel­vi­tet­täi­si onko ongel­ma todel­li­nen, ennen kuin sitä ruve­taan “rat­kai­se­maan” asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su­jen korot­ta­mi­sel­la tms.

    Jos ongel­ma on todel­li­nen, voi­daan ruve­ta miet­ti­mään mikä oli­si paras ratkaisu.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei ole mitään jär­keä siir­tää kesä­au­to­aan tal­vi­säi­ly­tyk­seen muu­al­le, vaik­ka säi­ly­tys oli­si ilmai­nen, kos­ka siir­to kui­ten­kin mak­saa ja vie aikaa. Kadun­var­si­paik­ka mak­saa 10 euroa kuussa.

    Edel­leen kysee­na­lais­tan ran­kas­ti näi­den “kesä­au­to­jen” ole­mas­sao­lon. Itse epäi­len että tämä “kesä­au­to­jen” sei­sot­ta­mi­nen on urbaa­ni­le­gen­daa. Tus­kin kukaan auto­no­mis­ta­ja sei­sot­tai­si EDES ton­nin rit­saa 4–5 kuu­kaut­ta vuo­des­sa ulko­par­kis­sa. Se auto oli­si var­mas­ti enti­nen yhden tal­ven jälkeen.

    Kesä­au­to­jen olem­mas­sao­lo­han oli­si help­po sel­vit­tää, sil­lä Raken­nus­vi­ra­to lähet­tää las­kun jokai­ses­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ei tar­vit­se kuin käy­dä nämä las­kut läpi ja kat­soa onko sama auto siir­ret­ty mon­ta ker­taa tal­ven aikana.

    Näin sel­vi­tet­täi­si onko ongel­ma todel­li­nen, ennen kuin sitä ruve­taan “rat­kai­se­maan” asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su­jen korot­ta­mi­sel­la tms.

    Jos ongel­ma on todel­li­nen, voi­daan ruve­ta miet­ti­mään mikä oli­si paras ratkaisu.

    1. Las­kua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysä­köi­täes­sä ei ole ollut mitään pysä­köin­tiä rajoit­ta­vaa merk­kiä. Käy kat­so­mas­sa Hel­sin­gin katu­ja. Pal­jon näkee auto­ja, joi­den katol­la on usean kym­me­nen sen­tin lumikerros.
      Ongel­maa on lie­ven­net­ty sil­lä, ettei asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta enää saa, jos auton on otet­tu pois vakuutuksesta.

  78. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa tal­vi­kuu­kausi­na tulee korot­taa olen­nai­ses­ti, jot­ta kesä­au­to­ja ei varas­toi­tai­si kadun­var­sil­la käyttämättömänä.” 

    Eli minun (kuka tar­vit­see auton että pää­sen töi­hin) pitäi­si mak­saa tal­vel­la suu­rem­man hin­nan? Tosi tyh­mä idea. Ja vie­lä tyh­mem­pi idea kun miet­tiä osuu­den niis­tä ket­kä käyt­tää auton vain kesäl­lä. Osuus on var­maan alle 0,5%. Kyl­lä itse tie­dän myös ihmi­siä ket­kä käyt­tää vain tal­vel­la auton just sen takia että pää­see töi­hin. Tal­vel­la ei voi käyt­tää pyö­rää ja jul­ki­nen lii­ken­ne ei myös kun­nol­la toi­mi. ja ulko­na on vit­tun kylmä.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käy kat­so­mas­sa Hel­sin­gin katu­ja. Pal­jon näkee auto­ja, joi­den katol­la on usean kym­me­nen sen­tin lumi­ker­ros. Pal­jon näkee auto­ja, joi­den katol­la on usean kym­me­nen sen­tin lumikerros. 

    Useam­pi kym­me­nen sent­tiä (esim 30–40 cm) lun­ta voi tul­la auton pääl­le paris­sa päi­väs­sä, kuten esi­mer­kik­si jou­lu­py­hät osoit­ti­vat. Tuol­lai­nen mutu-tie­to ei rii­tä todis­teek­si “kesä­au­tois­ta” minul­le, vaan vaa­din objek­tii­vi­sia todis­tei­ta ennen kuin uskon että nämä “kesä­au­tot” ovat mer­kit­tä­vä lumi­töi­tä hait­taa­va ongel­ma Helsingissä.

    Olen asu­nut kan­ta­kau­pun­gis­sa yli 30 vuot­ta, joten olen kyl­lä “käy­nyt kat­so­mas­sa Hel­sin­gin katu­ja” ja olen päte­vä kysee­na­lais­ta­maan “kesä­au­tot”.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­kua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysä­köi­täes­sä ei ole ollut mitään pysä­köin­tiä rajoit­ta­vaa merk­kiä. Käy kat­so­mas­sa Hel­sin­gin katu­ja. Pal­jon näkee auto­ja, joi­den katol­la on usean kym­me­nen sen­tin lumikerros.
    Ongel­maa on lie­ven­net­ty sil­lä, ettei asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta enää saa, jos auton on otet­tu pois vakuutuksesta.

    Ja vie­lä tuos­ta sakot­ta­mi­ses­ta: mikä­li kadul­la on pysy­vä siir­to­ke­ho­tus, jos­sa lukee että katu puh­dis­te­taan joka kuun 1. kes­ki­viik­ko kel­lo 9–12, niin lähi­siir­to­mak­su on lain­voi­mai­nen. Joten se sii­tä argumentista.

  81. Kau­pun­ki kerää kyl­lä mak­sut joka vuo­si, joil­la pitäi­si sit­ten tar­jo­ta pal­ve­lu, kuten lumen­pois­to. Kun lun­ta ei ole tul­lut, on rahat käy­tet­ty. Kun sit­ten tulee­kin lun­ta, ei sitä lun­ta kus­ka­taan. No, kun meni se raha, joka sul­ta otet­tiin tätä var­ten, niin anna­pa lisää. Palau­tuk­sia ei ole tain­nut tul­la vähä­lu­mi­si­na talvina.

  82. Sehän voi­si olla ikään­kuin rahas­to: joka vuo­si bud­je­tis­ta tiet­ty sii­vu lumi­ra­has­toon. Lumet­to­ma­na tal­ve­na rahas­ton tal­le­tus­sum­ma kas­vaa ja lumi­se­na tal­ve­na vähenee.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­kua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysä­köi­täes­sä ei ole ollut mitään pysä­köin­tiä rajoit­ta­vaa merk­kiä. Käy kat­so­mas­sa Hel­sin­gin katu­ja. Pal­jon näkee auto­ja, joi­den katol­la on usean kym­me­nen sen­tin lumikerros.
    Ongel­maa on lie­ven­net­ty sil­lä, ettei asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta enää saa, jos auton on otet­tu pois vakuutuksesta.

    Jos auto on “otet­tu pois vakuu­tuk­ses­ta” niin sitä ei sil­loin pal­jon siir­rel­lä omis­ta­jan toi­mes­ta. Lii­ken­ne­va­kuu­tus on pakol­li­nen rekis­te­röi­dyl­le ajo­neu­vol­le. Lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sen sei­son­ta­va­kuu­tus on taas eri juttu.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­kua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysä­köi­täes­sä ei ole ollut mitään pysä­köin­tiä rajoit­ta­vaa merkkiä. 

    Täs­sä Hel­sin­ki toi­mii pal­jon varo­vai­sem­min kuin laki edel­lyt­tää. Sil­lon kun kyse ei ole kii­reel­li­ses­tä tapauk­ses­ta, tulee siir­to­ke­ho­tus mer­ki­tä kah­ta vuo­ro­kaut­ta ennen siir­toa (Laki ajo­neu­vo­jen siir­tä­mi­ses­tä 6 §). Täl­löin ajo­neu­von hal­ti­ja tai omis­ta­ja mak­saa kus­tan­nuk­set (Laki ajo­neu­vo­jen siir­tä­mi­ses­tä 10 §) riip­pu­mat­ta sii­tä onko auto pysä­köi­ty keho­tuk­sen pys­tyt­tä­mi­sen jäl­keen vai ennen sitä.

    Kii­reel­li­ses­sä tapauk­ses­sa 2 vuo­ro­kau­den varoi­tusa­jas­ta voi­daan luo­pua, mut­ta täl­löin viran­omai­nen mak­saa kaik­ki kustannukset.

    Tie­tys­ti lain­tul­kin­ta­ni saat­taa olla vää­rä, mut­ta lain esi­työt kyl­lä tuke­vat sitä: “Ajo­neu­von omis­ta­ja tai hal­ti­ja oli­si vel­vol­li­nen kor­vaa­maan kaik­ki viran­omai­sel­le siir­ros­ta aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set vain niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa siir­rois­ta on ilmoi­tet­tu kah­ta vuo­ro­kaut­ta aikai­sem­min.” “Viran­omai­set voi­si­vat itse har­ki­ta, siir­tä­vät­kö ajo­neu­vot kus­tan­nuk­sel­laan ilman ennak­koon ilmoit­ta­mis­ta vai odot­ta­vat­ko ilmoit­ta­mi­sen jäl­keen kak­si vuorokautta.”

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lumen sulatus?
    Ole­te­taan, että kuu­kau­des­sa sataa 50 mm vet­tä lume­na ja tämä pitäi­si sulat­taa. Neliö­ki­lo­met­riä koh­den se vaa­ti­si noin 5000 MWh ener­gi­aa. Jos tuo ener­gia ote­taan kau­ko­läm­mön paluu­ve­des­tä, hyö­ty­suh­de on noin kuusi, eli pri­maa­rie­ner­gi­aa kivi­hii­le­nä meni­si noin 1000 Mwh, mikä mak­sai­si raha­na jotain kym­me­nen tuhat­ta euroa + päästöoikeudet.
    Yhden auto­kuor­man (5 tonnia?)sulattaminen vei­si ener­gi­aa 500 kwh eli pri­maa­rie­ner­gi­aa noin 100 kwh kivi­hiil­tä. Tämä mak­sai­si noin euron. Kuor­ma-autol­li­ses­ta mak­se­taan noin 50 euroa. Talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, saat­tai­si olla kan­nat­ta­vaa myös hii­li­ta­seel­ta, sil­lä kuor­ma-auto­kaan ei kul­je pyhäl­lä hengellä.
    Joku minua parem­pi insi­nöö­ri­tie­tei­li­jä voi­si tar­kis­taa, onko minul­la täs­sä desi­maa­li­pilk­ku­vir­he jos­sain. Yllät­tä­vän edul­li­sel­ta tuo tun­tui­si. Tie­tys­ti tämä vaa­ti­si inves­toi­neth­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia.

    Kyl­lä tuo ener­gia­tar­kas­te­lu on aina­kin sin­ne päin. Hin­ta-arvio lumen­su­la­tuk­ses­ta on kyl­lä­kin hyvin opti­mis­ti­nen. Laskelmissa/suunnitelmissa pitäi­si huo­mioi­da myös seu­raa­vat asiat:

    - paluu­läm­mön käy­tön “hyö­ty­suh­teek­si” sanoi­sin 4–5
    — kovil­la pak­ka­sil­la mar­gi­naa­li­läm­pö tulee suo­raan hiil­tä tai öljyä läm­mök­si polt­ta­mal­la -> lun­ta kan­nat­tai­si sulat­taa leu­doil­la keleillä
    — CHP-säh­kön­tuo­tan­non muu­tos voi jois­sa­kin tilan­teis­sa vai­kut­taa mut­kan kaut­ta Kes­ki-Euroo­pan maa­kaa­su­kom­bi­lai­tos­ten ajoon, jol­loin CHP-läm­mön todel­li­set ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat suuremmat
    — hin­taan pitää lisä­tä osuu­det voi­ma­lai­tos­ten ja kau­ko­läm­pö­ver­kon inves­toin­neis­ta ja kun­nos­sa­pi­dos­ta. Inves­toin­nit kos­ke­vat toki lähin­nä tule­vai­suut­ta, infra­han on nyt jo ole­mas­sa, jos sula­tus ajoi­te­taan ei-huip­pu­kuor­ma­het­kiin ja pai­kat ovat kau­ko­läm­pö­ver­kon varrella.
    — hin­taan pitää lisä­tä myös verot

    Näil­lä lisäyk­sil­lä kuor­man sula­tus mak­sai­si noin 25 euroa + sula­tus­pai­kan inves­toin­ti­kus­tan­nus (luok­kaa 50 e/m2). Neliö­mää­rän tar­ve riip­puu sii­tä, kuin­ka nopeas­ti lun­ta pitää saa­da sula­tet­tua, ts. kuin­ka kovaan lumi­my­räk­kään varaudutaan.

  86. Lumi­ti­lan­teen takia Hel­sin­gis­sä on ollut lain­vas­tai­nen tilan­ne jo useam­man vuo­den. On häm­mäs­tyt­tä­vää, kuin­ka vähän tämä tosi­seik­ka kiin­nos­taa vas­taa­vaa apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jaa, joka jul­ki­suu­des­sa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen tois­taa raken­nus­vi­ras­ton lumen­ajo­pe­ri­aa­tet­ta: Ensin aura­taan pää­ka­dut ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mät kadut. Asun­to­ka­dut ovat vuo­ros­sa vas­ta sit­ten. Uudel­leen alka­neen lumi­sa­teen jäl­keen pala­taan aina pää­ka­duil­le ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mil­le kaduil­le. Jos lun­ta sataa usein, asun­to­ka­tu­jen auraus vii­väs­tyy. Laki on kui­ten­kin luo­tu sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa, että kaik­ki kadut on pidet­tä­vä vähin­tään tyy­dyt­tä­väs­sä kun­nos­sa. Mut­ta tar­vi­taan­ko hovioi­keu­den pää­tös sil­le, onko asun­to­ka­dun tyy­dyt­tä­vää kun­nos­sa­pi­toa sen auraa­mi­nen 2 ker­taa vuodessa?

    Kun Hel­sin­ki on otta­nut kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­set katua­lu­eet hoi­toon­sa, se samal­la on otta­nut kiin­teis­tön­hal­ti­jal­le kuu­lu­van laki­sää­tei­sen vel­voit­teen itselleen. 

    8. §: Kun­nan ottaes­sa huo­leh­tiak­seen ton­ti­no­mis­ta­jal­le 4 §:n mukaan kuu­lu­vis­ta kun­nos­sa­pi­to­teh­tä­vis­tä vas­tuu niis­tä siir­tyy kunnalle. 

    Tai

    16. §: Jol­lei kun­ta täy­tä sil­le kuu­lu­vaa kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­sa­pi­to- ja puh­taa­na­pi­to­vel­vol­li­suut­ta, elinkeino‑, lii­ken­ne- ja ympä­ris­tö­kes­kus voi vel­voit­taa kun­nan sii­hen sakon uhal­la. (22.12.2009/1575)

    3 § (15.7.2005/547)
    Kadun kun­nos­sa­pi­to käsit­tää ne toi­men­pi­teet, joi­den tar­koi­tuk­se­na on pitää katu lii­ken­teen tar­pei­den edel­lyt­tä­mäs­sä tyy­dyt­tä­väs­sä kun­nos­sa. Kun­nos­sa­pi­don tason mää­räy­ty­mi­ses­sä ote­taan huo­mioon kadun lii­ken­teel­li­nen mer­ki­tys, lii­ken­teen mää­rä, sää­ti­la ja sen enna­koi­ta­vis­sa ole­vat muu­tok­set, vuo­ro­kau­den­ai­ka sekä eri lii­ken­ne­muo­to­jen, kuten moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­teen, jalan­ku­lun ja pol­ku­pyö­räi­lyn, tar­peet sekä ter­veel­li­syys, lii­ken­ne­tur­val­li­suus ja lii­ken­teen esteettömyys. 

    Kadun kun­nos­sa­pi­to käsit­tää myös ne toi­men­pi­teet, jot­ka tal­vel­la ovat tar­peel­li­sia kadun pysyt­tä­mi­sek­si 1 momen­tin mukai­ses­sa kun­nos­sa, kuten lumen ja jään pois­ta­mi­sen, kadun pin­nan pitä­mi­sen tasai­se­na, liuk­kau­den tor­ju­mi­sen, liuk­kau­den tor­ju­mi­seen käy­te­tyn kiviai­nek­sen pois­ta­mi­sen sekä katuo­jien, sade­ve­si­kou­ru­jen ja ‑kai­vo­jen avoin­na pitämisen.

    Kun­ta voi päät­tää, jos lii­ken­teel­le ei aiheu­du huo­mat­ta­vaa hait­taa, että mää­rät­ty katu tai kadun osa pide­tään tal­vel­la kun­nos­sa vain osit­tain taik­ka että mää­rä­tyl­lä kadul­la tai kadun osal­la ei tor­ju­ta liuk­kaut­ta, jot­ta sitä voi­daan käyt­tää kel­kal­la kul­ke­mi­seen. Liuk­kau­den tor­ju­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä on ilmoitettava.

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan papu­kai­ja­mai­nen lumen­ajo­pe­ri­aat­teen tois­ta­mi­nen joh­tu­nee lain 14 pykä­län tie­toi­ses­ta ja tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta hyväk­si­käy­tös­tä! Kun­ta antaa suo­ri­tus­ta­paoh­jeen ja näin väis­tää laki­sää­tei­sen vel­voit­teen pitää asun­to­ka­dut lii­ken­nöi­tä­väs­sä kun­nos­sa. Yksi asia vain unoh­tui. Kadul­le pitäi­si lait­taa kylt­ti: EI TALVIKUNNOSSAPITOA!

    14 § (22.12.2009/1575)
    Kun­ta voi antaa tar­kem­pia mää­räyk­siä sii­tä, miten kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­sa­pi­to tal­vel­la, muu kun­nos­sa­pi­to sekä puh­taa­na­pi­to on lais­sa ase­te­tut vel­vol­li­suu­det ja pai­kal­li­set olot huo­mioon ottaen hoi­det­ta­va. Mää­räyk­set voi­vat kos­kea kun­nos­sa- ja puhtaanapitotyön:
    1) suo­ri­tus­ta­paa ja sii­nä käy­tet­tä­viä lait­tei­ta ja aineita;
    2) suoritusaikaa;
    3) lumen käsit­te­lyä, sijoit­ta­mis­ta ja pois­kul­je­tus­ta; sekä
    4) katu­jen ja yleis­ten aluei­den jaot­te­lua tavoi­te­ta­son mukaan eri kun­nos­sa- ja puhtaanapitoluokkiin.
    Kun­nos­sa- ja puh­taa­na­pi­toa kos­ke­vien kun­nal­lis­ten mää­räys­ten laa­ti­mis­ta kos­ke­vaan menet­te­lyyn sovel­le­taan, mitä maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­sa sää­de­tään raken­nus­jär­jes­tyk­sen laa­ti­mi­ses­ta. Mää­räyk­set anne­taan kun­nan pää­tök­sel­lä. Ne on annet­ta­va elinkeino‑, lii­ken­ne- ja ympä­ris­tö­kes­kuk­sel­le sekä polii­sil­le tiedoksi.

    Jos lakia ei nou­da­te­ta, on sii­tä myös sanktionsa:

    17 § (15.7.2005/547)
    Joka tahal­laan tai huo­li­mat­to­muu­des­ta laiminlyö
    1) 2 luvun mukai­sen kunnossapitovelvollisuuden,
    2) 3 luvun mukai­sen puhtaanapitovelvollisuuden,
    on tuo­mit­ta­va, jol­lei tekoa ole pidet­tä­vä vähäi­se­nä tai lai­min­lyö­jää ole 16 §:n mukai­ses­ti vel­voi­tet­tu täyt­tä­mään vel­vol­li­suut­taan sakon uhal­la taik­ka jol­lei teos­ta muu­al­la lais­sa sää­de­tä anka­ram­paa ran­gais­tus­ta, kadun ja eräi­den yleis­ten aluei­den kun­nos­sa- ja puh­taa­na­pi­dos­ta anne­tun lain sään­nös­ten rik­ko­mi­ses­ta sakkoon.
    Täs­sä pykä­läs­sä ran­gais­ta­vak­si sää­de­tys­tä menet­te­lys­tä tuo­mi­taan ran­gais­tuk­seen se, jon­ka vel­vol­li­suuk­sien vas­tai­nen lai­min­lyön­ti on. Tätä arvioi­taes­sa on otet­ta­va huo­mioon asian­omai­sen ase­ma, hänen teh­tä­vien­sä ja toi­mi­val­tuuk­sien­sa laa­tu ja laa­juus sekä muu­ten­kin hänen osuu­ten­sa lain­vas­tai­sen tilan syn­tyyn ja jatkumiseen.

    Tämän perus­teel­la kysyn, onko sak­ko­ran­gais­tus annet­ta­va Por­mes­ta­ri Jus­si Pajusel­le, vas­taa­val­le apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Sau­ril­le, Raken­nus­vi­ras­ton joh­ta­jal­le Raimo.K.Saariselle vai lume­nau­rauk­ses­ta vas­taa­vil­le trak­to­rin­kul­jet­ta­jil­le? Suo­ma­lais­ta oikeu­den­käyt­tö­pe­ri­aat­tei­ta tun­tien varoit­tai­sin kuskeja!

    Ihmeel­lis­tä on se, että kun on teh­ty pää­tös siir­tyä myös kan­ta­kau­pun­gis­sa raken­nus­vi­ras­ton val­vo­maan lumen­pois­toon, miten kau­pun­ki aikoo sel­vi­tä täs­tä vel­voit­tees­taan, kun se ei täl­lä het­kel­lä toi­mi kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la­kaan heik­koa parem­min arvosanoin?

    Mik­si ei voi­tai­si antaa pysä­köin­nin­val­vo­jil­le lisä­vel­voi­te: Talon tai ton­tin nume­ron alle lii­ma­taan vii­va­koo­di. Jos katua­lue ei ole kun­nos­sa pysä­köin­nin­val­vo­jan kävel­les­sä ohi, voi­si hän vii­va­koo­di­lait­teel­la lähet­tää tie­don polii­sil­le, joka kir­joit­taa sakkorangaistukset?

    Mie­les­tä­ni on huo­les­tut­ta­vaa, että viran­omai­nen (täs­sä tapauk­ses­sa Hel­sin­gin kau­pun­ki) tie­toi­ses­ti hal­ven­taa lain tar­koi­tus­ta ja viis välit­tää asun­to­ka­tu­jen aurauk­ses­ta. Miten voim­me odot­taa jol­tain Tal­vi­vaa­ral­ta ympä­ris­tö­la­kien nou­dat­ta­mis­ta, kun Hel­sin­gin kau­pun­ki­kaan ei pys­ty sii­hen kadun kun­nos­sa­pi­don osalta?

  87. \ö/:Lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sen sei­son­ta­va­kuu­tus on taas eri juttu.

    Eli nyky­ään “lii­ken­ne­käy­tös­tä poisto”.

    http://www.trafi.fi/tieliikenne/rekisterointi/rekisteri-ilmoitukset/liikennekaytostapoisto

    http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Pysakointi?urile=hki:path:/hkr/fi/Pys_k_inti/Ajoneuvojen+siirrot/Liikenteeseen+soveltumattomat+ajoneuvot&current=true

    Väliai­kai­ses­ti lii­ken­ne­käy­tös­tä pois­te­tun auton pysä­köi­mi­nen kadul­le on sal­lit­tua. Väliai­kai­nen lii­ken­ne­käy­tös­tä­pois­to mer­ki­tään ajoneuvoliikennerekisteriin.”

  88. Tämä taas yksi esi­merk­ki Suo­men oikeuskäytännöstä.

    Orga­ni­saa­tiot var­sin­kin jul­ki­set saa teh­dä mitä vain eikä tuo­mio­ta tule. Yksi­lön tilan­ne on toi­nen. Hävi­ää aina.

    Ant­sa:
    Lumi­ti­lan­teen takia Hel­sin­gis­sä on ollut lain­vas­tai­nen tilan­ne jo useam­man vuo­den. On häm­mäs­tyt­tä­vää, kuin­ka vähän tämä tosi­seik­ka kiin­nos­taa vas­taa­vaa apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jaa, joka jul­ki­suu­des­sa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen tois­taa raken­nus­vi­ras­ton lumen­ajo­pe­ri­aa­tet­ta: Ensin aura­taan pää­ka­dut ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mät kadut. Asun­to­ka­dut ovat vuo­ros­sa vas­ta sit­ten. Uudel­leen alka­neen lumi­sa­teen jäl­keen pala­taan aina pää­ka­duil­le ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mil­le kaduil­le. Jos lun­ta sataa usein, asun­to­ka­tu­jen auraus vii­väs­tyy. Laki on kui­ten­kin luo­tu sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa, että kaik­ki kadut on pidet­tä­vä vähin­tään tyy­dyt­tä­väs­sä kun­nos­sa. Mut­ta tar­vi­taan­ko hovioi­keu­den pää­tös sil­le, onko asun­to­ka­dun tyy­dyt­tä­vää kun­nos­sa­pi­toa sen auraa­mi­nen 2 ker­taa vuodessa?

    Kun Hel­sin­ki on otta­nut kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­set katua­lu­eet hoi­toon­sa, se samal­la on otta­nut kiin­teis­tön­hal­ti­jal­le kuu­lu­van laki­sää­tei­sen vel­voit­teen itselleen. 

    8. §: Kun­nan ottaes­sa huo­leh­tiak­seen ton­ti­no­mis­ta­jal­le 4 §:n mukaan kuu­lu­vis­ta kun­nos­sa­pi­to­teh­tä­vis­tä vas­tuu niis­tä siir­tyy kunnalle. 

    Tai

    16. §: Jol­lei kun­ta täy­tä sil­le kuu­lu­vaa kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­sa­pi­to- ja puh­taa­na­pi­to­vel­vol­li­suut­ta, elinkeino‑, lii­ken­ne- ja ympä­ris­tö­kes­kus voi vel­voit­taa kun­nan sii­hen sakon uhal­la. (22.12.2009/1575)

    3 § (15.7.2005/547)
    Kadun kun­nos­sa­pi­to käsit­tää ne toi­men­pi­teet, joi­den tar­koi­tuk­se­na on pitää katu lii­ken­teen tar­pei­den edel­lyt­tä­mäs­sä tyy­dyt­tä­väs­sä kun­nos­sa. Kun­nos­sa­pi­don tason mää­räy­ty­mi­ses­sä ote­taan huo­mioon kadun lii­ken­teel­li­nen mer­ki­tys, lii­ken­teen mää­rä, sää­ti­la ja sen enna­koi­ta­vis­sa ole­vat muu­tok­set, vuo­ro­kau­den­ai­ka sekä eri lii­ken­ne­muo­to­jen, kuten moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­teen, jalan­ku­lun ja pol­ku­pyö­räi­lyn, tar­peet sekä ter­veel­li­syys, lii­ken­ne­tur­val­li­suus ja lii­ken­teen esteettömyys. 

    Kadun kun­nos­sa­pi­to käsit­tää myös ne toi­men­pi­teet, jot­ka tal­vel­la ovat tar­peel­li­sia kadun pysyt­tä­mi­sek­si 1 momen­tin mukai­ses­sa kun­nos­sa, kuten lumen ja jään pois­ta­mi­sen, kadun pin­nan pitä­mi­sen tasai­se­na, liuk­kau­den tor­ju­mi­sen, liuk­kau­den tor­ju­mi­seen käy­te­tyn kiviai­nek­sen pois­ta­mi­sen sekä katuo­jien, sade­ve­si­kou­ru­jen ja ‑kai­vo­jen avoin­na pitämisen.

    Kun­ta voi päät­tää, jos lii­ken­teel­le ei aiheu­du huo­mat­ta­vaa hait­taa, että mää­rät­ty katu tai kadun osa pide­tään tal­vel­la kun­nos­sa vain osit­tain taik­ka että mää­rä­tyl­lä kadul­la tai kadun osal­la ei tor­ju­ta liuk­kaut­ta, jot­ta sitä voi­daan käyt­tää kel­kal­la kul­ke­mi­seen. Liuk­kau­den tor­ju­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä on ilmoitettava.

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan papu­kai­ja­mai­nen lumen­ajo­pe­ri­aat­teen tois­ta­mi­nen joh­tu­nee lain 14 pykä­län tie­toi­ses­ta ja tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta hyväk­si­käy­tös­tä! Kun­ta antaa suo­ri­tus­ta­paoh­jeen ja näin väis­tää laki­sää­tei­sen vel­voit­teen pitää asun­to­ka­dut lii­ken­nöi­tä­väs­sä kun­nos­sa. Yksi asia vain unoh­tui. Kadul­le pitäi­si lait­taa kylt­ti: EI TALVIKUNNOSSAPITOA!

    14 § (22.12.2009/1575)
    Kun­ta voi antaa tar­kem­pia mää­räyk­siä sii­tä, miten kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­sa­pi­to tal­vel­la, muu kun­nos­sa­pi­to sekä puh­taa­na­pi­to on lais­sa ase­te­tut vel­vol­li­suu­det ja pai­kal­li­set olot huo­mioon ottaen hoi­det­ta­va. Mää­räyk­set voi­vat kos­kea kun­nos­sa- ja puhtaanapitotyön:
    1) suo­ri­tus­ta­paa ja sii­nä käy­tet­tä­viä lait­tei­ta ja aineita;
    2) suoritusaikaa;
    3) lumen käsit­te­lyä, sijoit­ta­mis­ta ja pois­kul­je­tus­ta; sekä
    4) katu­jen ja yleis­ten aluei­den jaot­te­lua tavoi­te­ta­son mukaan eri kun­nos­sa- ja puhtaanapitoluokkiin.
    Kun­nos­sa- ja puh­taa­na­pi­toa kos­ke­vien kun­nal­lis­ten mää­räys­ten laa­ti­mis­ta kos­ke­vaan menet­te­lyyn sovel­le­taan, mitä maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­sa sää­de­tään raken­nus­jär­jes­tyk­sen laa­ti­mi­ses­ta. Mää­räyk­set anne­taan kun­nan pää­tök­sel­lä. Ne on annet­ta­va elinkeino‑, lii­ken­ne- ja ympä­ris­tö­kes­kuk­sel­le sekä polii­sil­le tiedoksi.

    Jos lakia ei nou­da­te­ta, on sii­tä myös sanktionsa:

    17 § (15.7.2005/547)
    Joka tahal­laan tai huo­li­mat­to­muu­des­ta laiminlyö
    1) 2 luvun mukai­sen kunnossapitovelvollisuuden,
    2) 3 luvun mukai­sen puhtaanapitovelvollisuuden,
    on tuo­mit­ta­va, jol­lei tekoa ole pidet­tä­vä vähäi­se­nä tai lai­min­lyö­jää ole 16 §:n mukai­ses­ti vel­voi­tet­tu täyt­tä­mään vel­vol­li­suut­taan sakon uhal­la taik­ka jol­lei teos­ta muu­al­la lais­sa sää­de­tä anka­ram­paa ran­gais­tus­ta, kadun ja eräi­den yleis­ten aluei­den kun­nos­sa- ja puh­taa­na­pi­dos­ta anne­tun lain sään­nös­ten rik­ko­mi­ses­ta sakkoon.
    Täs­sä pykä­läs­sä ran­gais­ta­vak­si sää­de­tys­tä menet­te­lys­tä tuo­mi­taan ran­gais­tuk­seen se, jon­ka vel­vol­li­suuk­sien vas­tai­nen lai­min­lyön­ti on. Tätä arvioi­taes­sa on otet­ta­va huo­mioon asian­omai­sen ase­ma, hänen teh­tä­vien­sä ja toi­mi­val­tuuk­sien­sa laa­tu ja laa­juus sekä muu­ten­kin hänen osuu­ten­sa lain­vas­tai­sen tilan syn­tyyn ja jatkumiseen.

    Tämän perus­teel­la kysyn, onko sak­ko­ran­gais­tus annet­ta­va Por­mes­ta­ri Jus­si Pajusel­le, vas­taa­val­le apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Sau­ril­le, Raken­nus­vi­ras­ton joh­ta­jal­le Raimo.K.Saariselle vai lume­nau­rauk­ses­ta vas­taa­vil­le trak­to­rin­kul­jet­ta­jil­le? Suo­ma­lais­ta oikeu­den­käyt­tö­pe­ri­aat­tei­ta tun­tien varoit­tai­sin kuskeja!

    Ihmeel­lis­tä on se, että kun on teh­ty pää­tös siir­tyä myös kan­ta­kau­pun­gis­sa raken­nus­vi­ras­ton val­vo­maan lumen­pois­toon, miten kau­pun­ki aikoo sel­vi­tä täs­tä vel­voit­tees­taan, kun se ei täl­lä het­kel­lä toi­mi kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la­kaan heik­koa parem­min arvosanoin?

    Mik­si ei voi­tai­si antaa pysä­köin­nin­val­vo­jil­le lisä­vel­voi­te: Talon tai ton­tin nume­ron alle lii­ma­taan vii­va­koo­di. Jos katua­lue ei ole kun­nos­sa pysä­köin­nin­val­vo­jan kävel­les­sä ohi, voi­si hän vii­va­koo­di­lait­teel­la lähet­tää tie­don polii­sil­le, joka kir­joit­taa sakkorangaistukset?

    Mie­les­tä­ni on huo­les­tut­ta­vaa, että viran­omai­nen (täs­sä tapauk­ses­sa Hel­sin­gin kau­pun­ki) tie­toi­ses­ti hal­ven­taa lain tar­koi­tus­ta ja viis välit­tää asun­to­ka­tu­jen aurauk­ses­ta. Miten voim­me odot­taa jol­tain Tal­vi­vaa­ral­ta ympä­ris­tö­la­kien nou­dat­ta­mis­ta, kun Hel­sin­gin kau­pun­ki­kaan ei pys­ty sii­hen kadun kun­nos­sa­pi­don osalta?

  89. Rol­ling Heur­lin:
    Kau­pun­ki kerää kyl­lä mak­sut joka vuo­si, joil­la pitäi­si sit­ten tar­jo­ta pal­ve­lu, kuten lumen­pois­to. Kun lun­ta ei ole tul­lut, on rahat käy­tet­ty. Kun sit­ten tulee­kin lun­ta, ei sitä lun­ta kuskataan. 

    Ei pidä unoh­taa että kau­pun­ki käyt­tää rahaa kai­ken­lai­seen muu­hun­kin huip­pu­tär­ke­ään kuten vaik­ka­pa kau­pun­gin­joh­ta­jan palk­kaan. Vas­ta­han täs­sä taas tart­ti nos­taa palkkaa.

    (Joo, sisäl­tää sarkasmia)

  90. Tuos­sa 29.12.–30.12. väli­se­nä yönä näin aiem­min mai­nos­te­tun lumi­lin­gon töis­sä, mut­ta jok­seen­kin vää­räs­sä pai­kas­sa. Lumen­pois­to oli teho­kas­ta, ja odot­ta­vat kuor­ma-autot pää­si­vät nopeas­ti täyt­tö­vuo­roon, mut­ta pois­tet­tu lumi ei häi­rin­nyt jok­seen­kaan ketään Vii­kin­tien var­res­sa pel­lon reu­nal­la, vaan ihan vaik­ka Stu­ren­ka­dul­ta oli­si löy­ty­nyt aura­tun lumen takia kaven­tu­nei­ta kais­to­ja, jos ei edes Töö­lön asuin­ka­duil­le uskal­let­tu mennä. 

    Eri­näis­ten val­lien pois­ta­mi­nen, edes sen mikä läh­ti­si lumi­lin­gol­la pysä­köi­ty­jä auto­ja eri­tyi­sem­min varo­mat­ta, aut­tai­si tilan­net­ta heti seu­raa­van lumi­sa­teen alkaessa.

  91. Suo­ja­sää on “yllät­tä­nyt” kau­pun­gin ja suu­ri osa esi­kau­pun­kia­lu­een jal­ka­käy­tä­vis­tä (toki myös kadut, mut­ta autol­la vie­lä joten­kin pää­see liik­ku­maan) on ole­mat­to­man aurauk­sen vuok­si lähes kul­ku­kel­vot­to­mia. Tämä ei todel­la­kaan joh­du pysä­köi­dyis­tä autois­ta tai tilanpuutteesta.

    Ilmei­ses­ti kun­nos­sa­pi­don lai­min­lyön­nin vuok­si liu­kas­tu­nei­den tuli­si alkaa haas­taa Hel­sin­gin kau­pun­kia oikeuteen?

  92. Kuin­ka pal­jon näi­tä kesä­au­to­ja Osmon mie­les­tä oikein on? Onko nii­tä niin mer­kit­tä­vä osa katu­jen var­sil­le pysä­köi­dyis­tä autois­ta, että sil­le kan­nat­taa uhra­ta poliit­tis­ta mielenkiintoa?
    Itse asun ja lii­kun Ete­lä-Hel­sin­gis­sä, enkä ole onnis­tu­nut Kamp­pi-Puna­vuo­ri-Eira akse­li­la bon­gaa­maan “kesä­au­to­ja” kuin tim­pu­rin yhden käden sor­mil­la las­ket­ta­van määrän.

  93. ris­tiin-ras­tiin:
    Tuos­sa 29.12.–30.12. väli­se­nä yönä näin aiem­min mai­nos­te­tun lumi­lin­gon töis­sä, mut­ta jok­seen­kin vää­räs­sä pai­kas­sa. Lumen­pois­to oli teho­kas­ta, ja odot­ta­vat kuor­ma-autot pää­si­vät nopeas­ti täyt­tö­vuo­roon, mut­ta pois­tet­tu lumi ei häi­rin­nyt jok­seen­kaan ketään Vii­kin­tien var­res­sa pel­lon reu­nal­la, vaan ihan vaik­ka Stu­ren­ka­dul­ta oli­si löy­ty­nyt aura­tun lumen takia kaven­tu­nei­ta kais­to­ja, jos ei edes Töö­lön asuin­ka­duil­le uskal­let­tu mennä. 

    Eri­näis­ten val­lien pois­ta­mi­nen, edes sen mikä läh­ti­si lumi­lin­gol­la pysä­köi­ty­jä auto­ja eri­tyi­sem­min varo­mat­ta, aut­tai­si tilan­net­ta heti seu­raa­van lumi­sa­teen alkaessa.

    Tai­si­vat koe­käyt­tä lai­tet­ta. parem­pi ope­tel­ka läyt­töä tru­val­li­se­sa paikassa.

  94. Sosia­lis­ti­val­tios­sam­me lumi näh­dään joten­kin ongel­ma­na ja jät­tee­nä. Eikö sitä voi­si vaan kerä­tä tal­teen ja myy­dä sel­la­sil­le joil­la sitä ei ole.

  95. Kroi­sos Pen­no­nen:
    Sosia­lis­ti­val­tios­sam­me lumi näh­dään joten­kin ongel­ma­na ja jät­tee­nä. Eikö sitä voi­si vaan kerä­tä tal­teen ja myy­dä sel­la­sil­le joil­la sitä ei ole.

    Erin­omai­nen aja­tus. Pel­kään vain, että myyn­ti koh­taa joi­tain logis­ti­sia vaikeuksia.

  96. tpyy­luo­ma: Eli sinän­sä mitään estet­tä mik­sei vaik­ka­pa jon­kun kurs­sin käy­nyt HKL:n työn­te­ki­jä tuo­ta teki­si ei ole, pait­si että: “Pysä­köin­nin­tar­kas­ta­jat ovat kun­nal­li­sen pysä­köin­nin­val­vo­jan joh­don ja val­von­nan alai­sia.” Eli jot­ta vaik­ka­pa lipun­tar­kas­ta­ja voi­si kir­joit­taa park­ki­sak­ko­ja, niin kau­pun­gin orga­ni­saa­tio tuli­si muut­taa niin että HSL on pysä­köin­nin­val­von­nan alaisuudessa. 

    Revii­ria­jat­te­lu kuk­kii kyl­lä orga­ni­saa­tiois­sa kesät tal­vet. Yri­tin 80-luvul­la saa­da HKL:n lii­ken­ne­työn­joh­dol­le oikeu­det pysä­köin­nin­val­von­nan teh­tä­viin hyvin rajoi­te­tul­le ryh­mäl­le ja rajoi­te­tuin val­tuuk­sin rai­tio­lii­ken­teen sujuvoittamiseksi. 

    Asia ete­ni aluk­si hyvin, kun­nes pysä­köin­nin­val­vo­jat ryh­tyi­vät sitä vas­tus­ta­maan, kos­ka toi­nen ammat­ti­kun­ta pyr­ki hei­dän revii­ril­leen. Oikeus­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het ja kau­pun­gin pää­tök­sen­te­ki­jät jät­ti­vät asian sik­seen, kos­ka ei halut­tu vään­tää muu­ta­maa lauset­ta ase­tuk­seen eikä huo­non­taa työil­ma­pii­riä niin mität­tö­män asian takia.

    Var­maan asen­teet ovat jo joustavammat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.