Koska lumitöiden määrää ei voi ennustaa, tarvitaan joustava määräraha kaupunginhallituksen käyttöön. Ei suoraan rakennusviraston budjettiin, koska jos lunta ei tule, rakennusvirasto hassaa rahan johonkin joka tapauksessa. Tästä syystä rahoitusjohto on torpannut määrärahojen lisäysanomukset.
On päästävä Tukholman käytäntöön, jossa jokaisella katuosuudella on siivouspäivänsä. Lumitöiden nopeus noin kymmenkertaistuu, jos pysäköidyt autot eivät ole haittana.
Osa pysäköintipaikoista tulee talven ajaksi varata lumen varastointiin, jottei kaikkea tarvitse kärrätä pois. Joka korttelissa pari lumikasaa.
Asukaspysäköintitunnuksen hintaa talvikuukausina tulee korottaa olennaisesti, jotta kesäautoja ei varastoitaisi kadunvarsilla käyttämättömänä.
Ihan totta on että lumelle pitää varata oma paikkansa johon sitä voi kerätä väliaikaseksi varastoksi.
Autot pois kaduilta. Paras olisi rakentaa maanalle pysäköinitpaikat, joita autoilijat voivat ostaa tai vuokrata. Samalla pysyy auto turvassa ilkivallalta ja lumelta ja jäältä.
Minulla on tallissa auto kaupungin keskusta-alueella ja olen tyytyväinen. (tosin ei Helsingissä, mutta sama toimisi sielläkin)
“Osa pysäköintipaikoista tulee talven ajaksi varata lumen varastointiin, jottei kaikkea tarvitse kärrätä pois. Joka korttelissa pari lumikasaa.”
Meillä päin näin tehdään ja seurauksena on se, että autot pysäköidään jalkakäytävälle. Jonka auraus estyy sen vuoksi.
Miksi vaivautua jos ei ole sanktioita. Lähiössä ei liiku pysäköinninvalvojia, ainakaan klo 16:15:n jälkeen.
Ratikkakiskoille pysäköinnin suhteen sama juttu. Suomessa saa tyhmyyttään tai tahallaan hankaloittaa tuhansien muiden ihmisten elämää ilman mitään seurauksia. Narsisteilla on lain suoja.
Lisäksi lumen kuskaamista ja kärräämistä pitkin kaupunkia pitää minimoida. Lumi pitää kasata ja kipata kaikkiin liikeneviin paikkoihin kuten toreille ja ehkä puistoihinkin (sikäli kun kevätnurmi sen sallii) sekä miksei myös vapaaehtoisten tonteille. Kyllä se lumi sieltä kesällä sulaa.
Oletan siis, että lumen kuljettaminen on merkittävä kustannustekijä.
Lumen kasaamisen ja myöhemmin kärräämisen sijaan lumi pitää kuskata heti pois. Lumilinko on keksitty ja sellainenkin on mahdollista, että lumi lingotaan suoraan kuljetusauton (tai traktorin) lavalle. Näin vältytään monenkertaiselta siirtelyltä ja rahaa säästyy. Tämä menetelmä siis keskustan kapeille kaduille. Muualla voidaan jatkaa auraa, kasaa, kärrää menetelmää.
Lumeen liittyvä mielenkiintoinen asia on, että kantakaupungissa Rakennusvirasto vaatii jopa poliisia apuna käyttäen kiinteistöjä hoitamaan lumenluonnin jalkakäytäviltä.
Kaupungin omalla vastuulla olevilla alueilla kukaan ei välitä mitään katujen ja jalkakäytävien putsauksesta, ne saavat olla päiväkausia, joskus viikkokausia, putsaamatta. Lasku kyllä tulee kiinteistön omistajalle täysimääräisenä.
Tai ainakin saamattomuuden suoja.
Lumitöiden tuottavuutta pitää aina toki yrittää parantaa, mutta vuosien vaihtelua sillä ei voi hoitaa.
Eikö budjettiin voisi tehdä oman momentin lumitöille, jota ei voisi käyttää muihin menoihin? Jos jonakin vuonna ei ole lumitöitä, niin se siirtyy seuraavalle vuodelle.
Ja ne lumet jonnekkin muualle, kuin mereen.
Kolmen viikon kuluessa on satanut yli puoli metriä lunta, mutta suurta osaa esikaupunkien asuinkaduista ei ole aurattu kertaakaan. On aikamoisen röyhkeää periä näiden varrella sijaitsevilta kiinteistöiltä hoitomaksua.
Pysäköintipäivät on hyvä ajatus kuten myös talvikuukausien korotettu pysäköintihinta, mutta ennen kaikkea tämä on kustannuskysymys. Rahaa saisi lisää vaikka asukaspysäköintialueen laajennuksella ja hintakorotuksella, vaikka tärkeintä on mitoittaa budjetti oikein. Vähälumisena talvena säästyneet varat tulisi rahastoida ja käyttää myöhemmin sään niin vaatiessa.
Lumikasat voidaan sijoittaa aivan hyvin näiden kesäautojen kohdalle. Muutaman lumisateen jälkeen kesäauton tunnistaminen on helppoa. Kesäautonsa kadunvarsille ilmaissäilytykseen varastoivat omistajat eivät tarvitse kesäautojaan muutenkaan kuin vasta lumen sulettua.
Muualla maailmassa ratikan tielle tai muuten väärin pysäköidyt autot hinataan ilman sen kummepia kyselyitä säilytykseen, josta sen saa lunastettua sakkojen, säilytyskulujen ja hinauskustannusten sekä kunnan hallintokulujen maksamisen jälkeen. Pysäköintisakottaminen ei ole hyväntekeväisyyttä.
Kummallista on, että kaukopysäköinti talvisäilytyksenä on kalliimpi kuin asukastunnus. Syynä lienee jokin hyvää tarkoittanut hölmöily hinnoittelussa.
Suomesa väärinpysäköimisestä sakottaminen on merkittävää julkisen vallan käyttöä, mutta urheilukentällä turpaanvetäminen tuomitaan ihan vain kavereiden kesken ilman mitään julkisesta vallankäytöstä puhumisena. Autoilu, pysäköinti ja hinnat herättävät poliitikoissa intohimoja ja tarvetta mielistellä kovaäänisempiä autoilijoita.
Tällä hetkellä siirtokehotuksissa ei ole mitään järkeä. Kylteissä ilmotetaan esim. kolme vuorokautta, jolloin autot pitää olla kadulta pois. Näin kun merkitään joltain alueelta useampi pätkä on alueellinen kaaos valmis. Ja joku jättää auton kadunvarteen varmasti; Eihän ne nyt tän tunnin aikana ole tulossa.
Jos pysäköintikielto voitaisiin ajottaa esim. 8–16 olisi asukaspysäköinti huomattavasti helpompaa eikä pysäköintipaikoista olisi tarveaikana niin suurta pulaa. Lumen voisi vaikka virkaaikana kasata muutamalle parkkipaikalle ja toinen porukka lastata myöhemmin kuorma-autonkyytiin. Pelkkään auraamiseen ei kovin kauaa mene.
Asukaspysäköintilupaa haettaessa voisi hakian velvoittaa seuraamaan pysäköintialueen kunnossapitoaikataulua.
Stara ilmottaisi aikataulut jo syksyllä esim. Kolmas linja parillisten viikojen torstait 8–16. Lisäksi tietysti liikennemerkit.
Jokaiselle pysäköintitunnusalueelle osoitettaisiin myös alue pitkäaikaisempaa pysäköintiä varten (jos vaikka matkalle lähdössä).
Kaupunki voisi vuokrata talveksi kuskeineen muutaman hinausauton ja laittaa lappuliisan autoon mukaan. Hinausautot kiertelisivät katuja, joilla on siirtokehotus voimassa. Väärinpysäköidyt autot siirrettäisiin suoraan pitkäaikaisille pysäköintipaikoille korotettu siirtomaksu tuulilasissa. Näin vältyttäisiin samojen autojen toistuvista siirroista.
Vuodet eivät ole veljeksiä!
Eikö vuotta voisi jakaa neljään vuodenaikaan pitkäaikaisen laskelman keskiarvon mukaisiin summiin, jotka korvamerkittäisiin vain ja ainoastaan ko. vuodenajan kunnossapitoon. Kaikkien vuodenaikojen hommat ovat vähän omanlaisiaan, joskin kevään hiekoitusten putsaukset korreloivat aika pitkälti edeltävän talven oloja tai kova routavuosi aiheuttaa hommia keväälle/kesälle — no juu, joku viisas insinööri osannee laskea eri vuodenaikojen kulut vaikka 20 v:n keskiarvolla.
Näin on käytännössä toimittu iät ja ajat yksityisissä tiekunnissa. Vaikkei tiekunta saa tarpeettomasti kerätä varoja tilille seisomaan, niin järkeä saa ja pitää käyttää. Muuten tulee katkeria naapurusten välisiä tieriitoja.
“Osa pysäköintipaikoista tulee talven ajaksi varata lumen varastointiin, jottei kaikkea tarvitse kärrätä pois. Joka korttelissa pari lumikasaa.”
Juuri näin. Lumen kuljettaminen kuorma-autoilla johonkin Kehä I:n varteen Maununnevalle on täysin järjetöntä ja tulisi kaikin keinoin minimoida.
Paljonkohan maksaa yhden lumikuorman kuljettaminen. Ja montako kuormallista sopii yhden asukaspysäköintipaikan kohdalle. Tästä voisi laskea jonkinlaista hinta-arviota auton makuuttamiselle keskusta-alueella.
Ja nurmikko ei mene yhtään miksikään, jos siihen kasataan lunta. Varsinkin tiheimmin asutun kanta-kaupungin ulkopuolella nurmikoita ja pientareita riittää. Eli pyöräkuormaajat siirtämään lunta rekka-autojen sijaan viereisiin puistikoihin. Tulee lapsille mäkiä, jotka uusi lumi maisemoi saman tien kauniiksi kummuiksi. Ja keväällä ne sulavat yhdessä hujauksessa.
Taivaalta satava lumi ei ole jätettä. Se on veden yksi olomuoto.
Helsingin Sanomat 20.12.2012, osio Kaupunki, juttu Asuntokatujen hoito häviää pyryn tullen pääväylille:
http://www.hs.fi/paivanlehti/20122012/kaupunki/Asuntokatujen+hoito+h%C3%A4vi%C3%A4%C3%A4+pyryn+tullen+p%C3%A4%C3%A4v%C3%A4ylille/a1355892065970
Voiko toimittajan lakiselityksessä olla perää? Vuoropysäköinti talvisaikaan on monella paikkakunnalla itsestäänselvyys — myös siinä pikkukaupungissa, missä itse asun.
Lakiselityksessä ei ole mitään järkeä. Tuo lienee asetuksen takana ja se on helppo muuttaa.
Ihan aluksi voisi poistaa pysäköintipaikat kaduilta, joilla kulkee ratikoita. Samalla suurimmasta osasta näistä kaduista voisi tehdä kävelykatuja.
Liikenne nopeutuisi, viihtyvyys paranisi.
Muutama pysäköintipaikka katoaisi, mutta se olisi pieni hinta eduista. Samalla voitaisiin kaavoittaa lisää maanalaisia pysäköintiluolia. Autoilijat maksakoon pysäköinnistä reilusti.
“Taivaalta satava lumi ei ole jätettä. Se on veden yksi olomuoto.”
Olen asunut lumenkaatopaikan vieressä ja se musta hiekkainen “jätekasa” on vielä touko-kesäkuun kynnyksellä aika hirvittävän näköinen. Viimeiset siivotaan heinäkuussa… Pienemmät kasat tietysti sulavat nopeammin mutta kaikenlainen puhtaan valkea lumen kauneus on siitä tiessään…
Olen ilokseni havainnut, että meillä Pohjois-Haagassa ollaan siirrytty viimevuotisesta “ei siellä tartte aurata” systeemistä auraamiseen joka keskiviikko. Toki sinne niitä hankalakulkuisia lumipäiviä saattaa sattua silti, mutta jotenkin silloinkin hermo pitää paremmin, kun tietää, että keskiviikkona aurataan taas niin katua kuin jalkakäyviäkin. Kolmena keskiviikkona nyt on ollut siivouspäivä ja siirtokehotus on tuonne laitettu keskiviikkoisin maininnalla.
Hyvä hyvä!
Puistojen ja aukioiden alle voisi rakentaa suuria säiliöitä, jota kesäisin käytettäisiin sadevesiviemäreiden puskureina kaatosateiden varalta (niissä voisi lisäksi varastoida kastelu- ja katujenpesuvettä kuiville kausille) ja talvisin lumen sulattamiseen kaukolämmön paluuvedellä.
Helppoa kuin heinän teko.
Eikä välttämättä enää niin kallistakaan, koska markkinoille on ilmaantunut itsekantavia modulaarisia maanalaisia säiliöratkaisuja.
Tämä yhdistettynä ylempänä esitettyyn lumien välittömään poiskeräämisen lumilinkojen avulla siirtäisi lumiongelmat (ja talviset (joukko)liikennekaaokset) historiaan.
…vai oliko se taas niin, ettei ongelmaa saa yrittää ratkaista kuin kieltämällä yksityisautoilu Kehä I:n sisäpuolella? 😉
Eikös Helsingin kaupunki voisi järjestää ideakilpailun lumiongelman ratkaisuista? Palkintoja voisi jakaa esim. kansalais‑, oppilaitos- ja yrityssarjoissa.
Näyttää nimittäin vahvasti siltä, ettei kaupungin virastoista ole uusien ratkaisujen kehittelijöiksi. Hommahan on edelleen organisoitu kuin tsaarinvallan aikaan — hevoset ja lapiomiehet ovat vain vaihtuneet kuorma-autoihin ja kauhakuormaajiin — muuta kehitystä on vaikea havaita.
Ongelmiahan olisi pelkän kaduilla makaavan lumen manageeramisen lisäksi vaikka mitä. Miten pitää jalkakäytävät turvallisina liikkua? Voisiko kattojen lumille tehdä jotain muuta kuin katkaista liikenne kadulla ja panna ukot kiipeämään niille lumikolien kanssa? Entäs vaaralliset jääpuikot — puomitetaan jalkakäytävät puoleksi talvea niin kuin aina ennenkin?
Tässähän voisi syntyä sitä “snowhow:ta”, jota meiltä ilmeisesti yritetään kovasti kaupitella ulkomaille. Ehkä jos tällaisia arjen asioita saataisiin fiksusti ratkaistua, niin mahdolliset “snowhow:n” ostajat uskaltaisi ehkä kutsua vierailulle myös talviaikaan — nyt ei varmaankaan kannata, koska uskottavuus katoaisi samoin tein.
Lumensulattimia kehiin. Kun lumen kuljetustarve poistuu voi kapasiteettia lisätä katujen putsaamiseen.
http://www.snowdragonmelters.com/home.asp?ID=2
Lumitöiden järkeistämiseen on esitetty lukemattomia hyviä ideoita ja mallia on käyty katsomassa ulkomaita myöten. Ongelma ei olekaan keinoissa, vaan siinä että niitä ei toteuteta. Siis johtamisessa, niin — JOHTAMISESSA. Kaupunginhallituksen tuleva pj. Tatu Rauhamäki tänään Helsingin Sanomissa olikin jo oikeilla jäljillä. Toivotaan että ihme tapahtuu, ja Rakennusvirasto siirretään edes 2000-luvulle.
Lumi ei ole jätettä, mutta aurauksessa ja kärräämisessä lumen mukana kulkee jätettä. Maununnevan lumenvalkeutta voi ihastella esim. seuraavasta YLE:n uutisesta:
http://yle.fi/uutiset/helsingin_viime_talven_lumet_edelleen_sulamatta/5403981
Tuomarinkylän pellolle tehtiin myös lumen vastaanottopaikka, joka muuttui lumen sulaessa sellaiseksi pikimustaksi paskakasaksi jo maalis-huhtikuun tienoilla. Jälkiä saa siivota ties kuinka kauan:
http://yle.fi/uutiset/lumitalven_jalkia_siivotaan_pelloilta_lapi_kesan/5387569
Vähänkään isommista lumenkasauspaikoista muodostuu edellä mainittuja ongelmia. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos aikoo ryhtyä kasaamaan lunta vaikkapa puistoihin. Kasataan lumet vain sinne kadun varsille ja siirretään ne autot pois tieltä. Kadut on helppo siivota jo opituilla tavoilla sitten keväällä. Puistojen siivoaminen sorasta ja muista epäpuhtauksista on jo huomasti vaikeampaa.
Osalla kaduista keskiviikkoisin ja osalla tiistaisin. Systeemi on periaatteessa hyvä. Resursseja ei kuitenkaan riitä kuljettaa näin paljon lunta pois, joten kasat tehdään toisen puolen jalkakäytävän ja pysäköintipaikkojen päälle. Kasoista tulee joka viikko pidempiä.
Ilman lisäresurssejakin osalle lumikasoista löytyisi näin väljässä ympäristössä parempia paikkoja, jos etsittäisiin. Ymmärtääkseni lähilumiselvitys oli tarkoitus tehdä, mutta jäi tekemättä.
Voisiko osan ongelmasta ratkaista yhdistämällä sen ratkaisu lasten arkiliikunnan lisäämiseen? Jokaiseen lähiöön ja kaupunginosaan katsotaan paikka, johon alkutalvesta kerätään iso lumikasa lasten laskettelumäeksi. Mäen kylkeen voidaan laittaa taulu “laskettelu omalla vastuulla”, niin kukaan ei pääse syyttämään kaupunkia noissa mäissä aina sattuvista kolhuista. Omalla alueellani (naapurikaupungissa) tuollainen tehtiin vielä runsas viisi vuotta sitten leikkipuiston kylkeen. Jostain syystä ei enää. Tässä olisi sitä Vapaavuorenkin kuuluttamaa terveellistä arkiliikuntaa.
Ei iha niin simppeliä. Katupysäköintpaikkoaj on kilometriä kohti siinä 100 suuntaansa. EDi aivan muutamia.
Pysäköinnistä maksaa tällä haavaa keskustasa 4 e/tunti päivsin. Pitäisin aika reiluna hintana. Maksan sen mielelläni, koska silloin minulla jokseenkin aina on pysäköintipaikak käytössäni, kun sellaista tarvitsen. kuten tänään työkalujen kulejttamista varten
Tämä “kesäautojen” vihaaminen (oikeita kesäautoja on kuitenkin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on tavallaan erikoista. Jos pysäköinnistä maksaa saman kuin muut, miksi se edellyttää ajamaan paljon? Suuri osa päivittäisautoilijoista saisi liikkumistarpeensa hoidettua ilman omaa autoa, jos haluaisivat, siinä missä harvoin ajavalle auto voi olla objektiivisesti paljon enemmän tarpeen. Kun henkilöautolla ajo aiheuttaa monia haittoja, liikkumattomat autothan ovat parhaita autoja 😉
Ai jaa, minäkun luulin, että nykyään saa pysähtyä pyörätielle tai jalkakäytävälle, ainakin, jos on työkaluja mukana…
Otetaan ratikkaan mukaan muutama lumilapio. Kun väärin pysäköity auto estää kulun, matkustajat talkoisiin ja lapioidaan sen verran tilaa, että saadaan autoa siirrettyä muskelivoimalla vaadittavat sentit.
Nykysuomessa raitiovaunullinen ihmisiä ihmittelee, koska poliisi, kaupunginjohtaja, pelastuslaitos tai teräsmies saapuisi paikalle ratkaisemaan “ongelman”. Omatoimisuudella löytyisi kuntosalilihaksillekin hyötykäyttöä, jos on ihan pakko ehtiä siihen niin tärkeään palaveriin.
Myykää lumi liikuntavirastolle ja urheiluseuroille. Puhdas lumi on arvokas pinnoite talviliikkujille. Hiihto- ja lasketteluniilot itkevät verta syksyllä kun ei pääse hiihtämään samaan aikaan kun Lapissa.
Siis liikuntavirasto urheiluseurat apunaan (talkookin) siirtävät lumet aumaan urheilupuistojen lievealueille. Lumet peitetään kesän ajaksi kuori- ym. hakkeella, jota voi käyttää taas seuraavan vuonna uudestaan. Malli esim. Vuokatista.
Seuraavana syksynä liikuntavirasto voisi urheiluseurat apunaan järjestää kansainvälisen sprinttikisan televisiointeineen. Lumilautailun kisamuotoja olisi myös paljon järjestettävissä. Kaupunki saisi maailmanlaajuisen mainoksen, matkailu ym. tuloja. Hiihto — ja lasketteluniilot voisivat aloittaa talviliikuntakautensa jo lokakuussa.
Periaatteessa vastustan kolmannen sektorin hyväksikäyttöä kunnan — ja kaupungin renkinä, mutta jos saadaan aikaan reilu win-win ‑tilanne, niin asia on ok.
L.K. (loppukevennys)
Vapaavuorikin olisi tyytyväinen , kun pääkaupunkiseudulta vähentyisivät ajot Lappiin, ilmasto ja Jan kiittävät. Onneksi ilmasto pelastui , kun Vihtiin ei tullut ideparkkia. Niin, ja ainahan voi ruveta verottamaan talkootyötä, verottaja kiittää.
Hyvä idea lähiliikuntapaikasta. Meillä Suomessa mennäään luitenkin hyvää vauhtia amerikkalaiseen oikeuskäytäntöön. Jos liikuntalaitteessa tai- paikalla ei ole 100 erilaista varoitustarraa, niin haaste odottaa.
Esim. mäki saattaa olla liukas, lumiset askelmat saattavat pettää, laskeminen kielletty muovikelmuilla, traktorin renkailla, muovisaaveilla, käytä kypärää, jne.
Toivottavasti lainlaatijat ja oikeusoppineet säilyttävät Suomessa velvoitteen maalais/arkijärjen käyttöön liikuntapaikoilla.
Jälleen tämä väite: “Asukaspysäköintitunnuksen hintaa talvikuukausina tulee korottaa olennaisesti, jotta kesäautoja ei varastoitaisi kadunvarsilla käyttämättömänä.”
Onko näitä “kesäautoja” oikeasti kadunvarsilla, vai onko kyseessä vain yksityisautoilijoiden vastustajien myytti?
Ja jos “kesäautoja” oikeasti on, niin esimerkiksi Etu-töölössä on siirtokehoitusmerkit lumitöitä varten, joka tarkoittaa sitä että vaikka näitä “kesäautoja” olisi asukaspysäköintipaikoilla, se siirretään auraustyön ajaksi sivuun ja palutetaan paikalle 80€ maksulapun kanssa. Joten eiväthän ne edes haittaa lumitöitä, sillä hinausauto on aina valmiudessa.
Mikäli joku seisottaisi autoaan talvet kadulla, niin en usko että esimerkiksi asukaspysäköintimaksun kaksikertaistaminen (250€/vuosi) vähentäisi kenenkään haluja seisottaa autoaan, mutta se aivan varmasti haittaisi ja ärsyttäisi 99% autonomistajista. Joten onko järkeä pienen vähemmistön (jota on tai ei ole edes olemassa) rankaista ylivoimaista enemmistöä?
Katajanokalla viime talvena viidesosa paikoista tuhrautui autoihin, joita ei liikutettu kertaakaan talven aikana. Voiko siirtokehotuksen noudattamatta jättämisestä antaa pysäköintivirhemaksun, sillä miten sen tiedon sinne Malagalle saa?
Lumiaura putsaa korttelinvälin minuutissa. Sen tyhjentäminen autoista vie tunnin. Työmäärä siis monikymmenkertaistuu.
Esitin, että asukaspysäköintipaikan hinta korotetaan talvikuukausilta (joulukuu-helmikuu). Hinnan nostamiseen shataseen kuukaudelta ei silti peitä niitä kuluja, joitka pysäköinnistä kaupungille aiheutuu.
Nyt puhutaan lumivuoresta, johon lunta on kuljetettu kymmenisentuhatta rekkakuormallista ja tiivistetty se kasan päällä ajamalla piinallisen hitaasti sulavaksi jääkasaksi. Ja lumimassojen sulaessa alta pois mukana ollut kiintoaines jää pinnalle ja näyttää kamalalle.
Pari kauhallista lunta nurmikolla siellä täällä on eri asia.
No, tuossa yritettiin vähän sellaista pilke silmäkulmassa argumentaatiota.
Kohdallani kyse ei ehkä niinkään ole autojen vihaamisesta, vaan arvokkaalle maalle pysäköinnin hinnan ja siitä aiheutuvien haittojen ja kustannusten totaalisesta epäsuhdasta. Minulla on auto.
Eikö rakennusvirastolla ole kesäaikaan mitään töitä joissa rahankäytössä voisi joustaa?
Vähän enemmän rahaa rakennusviraston budjettiin. Lumettoman talven jälkeen kohennetaan puistoja, katuja tekokkaasti. Lumitalven jälkeen tehdään vain pakolliset työt.
Yksi vaihtoehto lumen poiskuljetukselle on sen sulattaminen. Tätä on harrastettu Helsingin keskustassa joskus sotien jälkeen.
Helsingin energialla on käynnissä selvitystyö rakennusviraston kanssa voisiko kaukojäähdytyksestä talteen otettua lämpöä käytää lumen sulatukseen.
Kaukojäähdytyksen lauhdutuslämmöllä lämmitetään kaukolämpöä.
Asukaspysäköintitunnus on halvinta “varastotilaa” mitä kaupungista löytyy, joten sen “väärinkäyttöä” ei katsota hyvällä. Samasta syystä taloyhtiöiden varastot siivotaan vanhoista fillareista yms romusta säännöllisesti.
Saa pysähtyä, mutta ei pysäköidä.
Itäisimmässä Helsingissä lumihommat hoituu niin että, perheellä on oma traktori lumitöihin ja kesäkunnossapitoon. Kaikkine linkoineen ja lanoineen rahaa on kiinni parikytä tonnia. Polttoainetta palaa tällaisina talvina satoja litroja, kesällä menee pari rekkakuormaa soraa ja lapiollinen euroja ojituksiin. Työtunteja ei laske kukaan.
Eikä helpoin ratkaisu olisi rangaista sitä “kesäautojen” vähemmistöä nostamalla aurauksen yhteydessä tehtävä lähisiirtomaksu vaikka 500 euroon?
Näin ei tarvitsisi rankaista asukaspysäköijien enemmistöä, jotka kuuliaisesti siirtävät autonsa auraautojen alta pois.
Jos säännöllisesti ajettaisiin pikkukadut läpi jollain vempeleellä joka heittää lumen omalle lavalleen, voisivat autoilijat autoa esiin lapioidessaan puolestaan siirtää lumet ajoradalle jalkakäytävän sijaan. Korttelinväliä kohden aikaa kuluisi siis noin minuutti kerrallaan + poisviemisen jyvitetty osuus.
Ajoradalla mahtuu olemaan merkittävästi lunta ilman että se vaikuttaa merkittävästi ajo-ominaisuuksiin pikkukatunopeuksilla. Nyt käytäntö on se että ajorata aurataan puhtaaksi ja ylijäämälumi aurataan jalkakäytävälle jossa siitä on enemmän haittaa tai pitkin pysäköityjen autojen kylkiä, josta se lapioidaan jalkakäytävän ja pysäköityjen autojen väliin.
Salliiko laki autojen hinaamisen aina pois isommasta pysäköintivirheestä?
Jos sallii, ne pitäisi aina hinata heti pois kaikista muista virheistä kuin lievästä ruutuun osumattomuudesta ja pistää omistajalle menemään pysäköintivirhe‑, hinaus- ja säilytysmaksut. Noita nimittäin on katseltu jo aivan tarpeeksi.
Rakennusviraston mielipide kesäautoista löytyy tästä twiittauksesta.
Kuka kertoisi tämän autoilijoille?
Voisiko poliiseja velvoittaa jakamaan sakkolappuja, kun kerran kaupungille ei tulonlähde kelpaa?
oletat hieman naivisti että tarkoitus olisi löytää lumiongelmaan ratkaisu eikä vastustaa autoilua yleensä
Lähisiirtomaksu 500 euroon sopisi hyvin. Malagalle talveksi lähtevä varmaankin silloin säilytäisi autoon jossain muujalla kuin kadulla ulko-oven edessä, koska noita maksuja tulisi talven aikana useita. Ongelma vain on, ettei tuollainen maksu olisi laillinen.
Kesäautojen olemmassaolohan olisi helppo selvittää, sillä Rakennusvirato lähettää laskun jokaisesta aurauksen alta siirretystä autosta.
Ei tarvitse kuin käydä nämä laskut läpi ja katsoa onko sama auto siirretty monta kertaa talven aikana.
Näin selvitettäisi onko ongelma todellinen, ennen kuin sitä ruvetaan “ratkaisemaan” asukaspysäköintimaksujen korottamisella tms.
Jos ongelma on todellinen, voidaan ruveta miettimään mikä olisi paras ratkaisu.
Sallii. Eri asia onko siihen kellään kiinostusta.
http://www.hs.fi/tulosta/1135258908431
“Vantaalla rotiskot siivotaan nopeammin talteen, koska kaupunki tulkitsee uudistunutta ajoneuvojen siirtolakia eri tavoin kuin Helsinki.”
Nostetaan asukaspysäköinnin hintaa.Kun parkkipaikka maksaa tarpeeksi niin auto viedään halvempaan paikkaa kun sillä ei ajeta.
Jajos auto jää kadulle ja omistja on Malagassa niin auto hinataan varastoon,josta voi lunastaa
Ja kaduille jääville pitää olla katukohtainen pysäköintikielto määräaikoina lumen puhdistusta varten.
Ei tämä rakettitiedettä ole, kysymys on enemmänkin kuinka velttoja poliitikot ja virkamiehet ovat
Kävin juuri Tukholmassa,ei se tilanne sielläkään paljon parempi ollut.
Tosin aikaa oli vähän joten kattavaa kuvaa en saanut ‚mutta syrjäkadut, jotka näin tai kävelin, olivat sielläkin auraamatta
Tukholma kuulemma pelaa vuoropysäköinnillä. Joka toinen päivä toisella ja joka toinen päivä toisella puolella katua pysäköinti. Tukholmassa asunee ovat sanoneet, että järjestelmä on pommin varma ja kadut hoidettu.
Kun paikat muutetaan samalla vinoparkeiksi, ei edes paikoitustila vähenny oleellisesti. Kuitenkin toisen puolen kadusta voi vetää joka päivä isolla koneella, eikä tarvitse nyhjätä pienillä, työhön sopimattomilla leikkikaluilla.
Toki kyse on myös resursseista. Helsingillä ei ole riittävästi isoa konekantaa reservissä. Ilmeisesti joku neropatti on laskenut tarvittavan konekannan keskimääräisen talven mukaan, eli puolet talvista koneita on liian vähän?
Jalkakäytäväpysäköinti ei ole ongelma, koska pysäköidyn ajoneuvon ja liikenteen nopeusero ei ole kummoinenkaan. Jalankulkija ehtii hyvin väistämään ajoneuvoa. Sen sijaan pyörätiepysäköinti aiheuttaa vaaratilanteita varsinkin, kun jotkut unohtavat laittaa vilkut päälle ollessaan hankalassa paikassa. Ne pienet oranssit valot on tarkoitettu käytettäväksi!
Käytännössä kantakaupungissa kaikki jakelu‑, muutto- ja huoltoautot joutuvat jatkuvasti pysäköimään “laittomasti”. Yritykset eivät uskalla nostaa meteliä pysäköinnin valvonnan miellivaltaisuudesta, koska pelkäävät joutuvansa silmätikuiksi. Oikea korjaustoimenpide on muuttaa lainsäädäntöä niin, että se vastaa todellisuutta. Myös ituhippien luomuleipä tuodaan siihen lähikauppaa kumipyörillä. 😉 Minusta koko parkkipirkko pelleilyn voi lopettaa.
Olen samaa mieltä, että Helsingissä on joukko ihmisiä, joiden mielestä yksityisautoilu pitäisi suunnilleen kieltää kokonaan. Kukakohan näille raukoille selittäisi, että heidän oma elämäntyylinsä ei kaikille sovi (ja ei, “Muuta Espooseen” ei ole validi vasta-argumentti).
Voisit oikeasti mennä johonkin vihanhallintaterapiaan tuon autoilija-auto ‑vihasi kanssa.
Tämä perustuu kyllä ihan todelliseen tapaukseen. Jos tarkoitukseni olisi vaikeuttaa autoilua, toivoisin tietysti, että kaikki pysäköintipaikat olisivat tuollaisessa käytössä. Eihän se jalankulkijalta ole pois, että parhaat pysäköintipaikat lukitaan kuukausiksi käyttämättömiksi. Autoilijan tuosta pitäisi pillastua.
Näinhän se menee. Sääli sinänsä että yhteisten asioiden hoitaminen politisoituu ja kompromissien löytäminen tulee vaikeaksi.
Oikeistaan sama asia vaivaa koko vihreyttä, takerrutaan fanaattisesti tiettyihin asioihin sen sijaan että pragmaattisesti mietittäisiin miten sitä luontoa nyt vahingoitettaisiin mahdollisimman vähän. Hyvä esimerkki on suhtautuminen ydinvoimaan.
Saman logiikan mukaan katujen täydellinen tukkiutuminen autoista ei ole ongelma, koska ne ehtivät väistää toisiaan.
Ongelma ei olisi niin suuri, elleivät kadut olisi jo täynnä A‑kylttejä ja muuta roinaa.
Sitä paitsi tämä “jakelu- ja huoltopysäköinti” tapahtuu usein vinoon ja keskelle väylää eikä rakennuksen viereen tai ajoväylän reunaan, jolloin väylän varsinaisille käyttäjille jäisi enemmän tilaa.
Samaa mieltä. Enemmän resursseja ja kovemmat keinot käyttöön.
Kukakohan selittäisi keskusta-autoilijoille (ja muillekin), ettei heidän oikeasti tarvitse kaikkien pyöriä siellä henkilöautoilla? Jäisi asenteisiinkin enemmän tilaa, jos vaikka puolet jättäisi joka päivä auton kotiin tai jonnekin parkkiin.
Itse ainakin vältän keskustaan tuloa autolla, ja uskon että monet muutkin tekevät näin. Tähän pitäisi kannustaa enemmän, esimerkiksi tarjoamalla lisää liityntäparkkeja raideliikenteen pysäkeille. Toivottavasti Länsimetrossa tämä on huomioitu kunnolla.
Ja mitenköhän tämä liittyy Helsingin lumiongelmiin. Ydinvoiman kannattajien kannattaa pysyä aiheessa fanaattisuudestaan huolimatta.
Voisko tän läpän nyt pikkuhiljaa haudata ikiroutaan?
Toi mitä Ode ehdottaa on nyt kuitenkin huomattavasti paljon pehmeämpi keino, kuin vaikkapa vuoropysäköinti, joka siis vuoropäivinä toteutettuna tarkoittaisi että päiväsaikaan paikkojen määrä putoaa puoleen. Hesari oli käynyt
haastattelemassa ilmeisesti etupäässä auton omistavaa kansanosaa Tehtaankadulla:
Vaikka noin, hyviä ideoita. Keskiverto helsinkiläinen, omistaa hän auton tai ei, on täysin normaali, suhteellisuudentajuinen ja järkevä ihminen joka ymmärtää nyt esimerkiksi sen että jotenkin kadunvarret pitää putsata lumesta ja auto siirtää pois tieltä siksi aikaa.
Tämän kaupungin liikennepolitiikkaa vaan terrorisoi myyttinen neuroottinen autoilija joka vastustaa varmaan ryhmitysmerkkejäkin autonpotkijoiden juuri häneen kohdistamana totalitarismina. Ja pohjimmiltaan tämä on se syy miksi Helsingissä ja Suomessa yleisemmin tehdään kaikkea älytöntä, ettei vaan jonkun pieneen sieluun ratin ja penkin välissä satu. Autollakin on tunteet!
Esimerkiksi yllä kysyttiin että eikö voi laskuttaa 500 euroa hinauksesta. monin paikoin Yhdysvaltoja, tuota autovihamielisyyden kotimaata, homma on hoidettu niin että on selkeästi merkitetyt paikat josta auto vaan hinataan pois ja siitä saa maksaa ihan tuntuvan korvauksen. Yksityisten yrittäjien toimesta jotka kiertää kaupunkia hinausautojensa kanssa. Näin ei meillä nyt vaan voi tehdä, koska ensinnäkin yksityinen pysäköinninvalvonta on kiellety, toiseksi julkinenkaan taho ei saa lain mukaan sakottaa hinauksesta, ja kolmanneksi sakkoa ei saa kirjoittaa ihan kuka tahansa virkamies, vaan vain ja ainoastaan virallinen pysäköinninvalvoja.
Tämän takia muuten laitettiin HKL:n raivausautoon erikseen pysäköinninvalvoja kyytiin, jotta saa kirjoitettua sakon kiskoille pysäköineelle. Yhdessä päivässä FB-seinässä käydyn keskustelun pohjalta Saurin toimesta. Kaupungin koneisto toimii nopeastikin, kun vaan on mahdollista tehdä jotain. Virkamieskunnan kädet on vaan sidottu selän taakse mitä monimaisimmin tavoin.
Kaikki hurrasivat tälle, mutta miettikää nyt. Sen sijaan, että se hinausauton kuljettaja panisi sen lapun autoon, pitää auton kyydissä matkustaa erillinen henkilö, jonka tehtävänä keikan aikana on vain sijoittaa tuo lappu tuulilasiin. Eläköön julkisen sektorin tuottavuus!
Aikanaan 80-luvulla TV:n kuvausryhmän mukana kulki henkilö, jonka ainoa tehtävä oli mitata valotus, koska sitä kuvaaja ei saanut tehdä.
Palaan aikaisempaan viestiini lumen tuotteistamisesta. Vihreät tuntuvat olevan byro- ja teknokraatteja, luonto nähdään ongelmana ja byrokraattisena kokonaisuutena.
Lumi ei ole ongelma , vaan se on mahdollisuus. Kerätkää lumi heti talteen kun se on satanut eikä viidestoistapäivä. Tehkää siitä liikunta- ja urheilupaikkoja ympäri kaupunkia. Rakentakaa lumielementin ympärille tuotteistettuja tapahtumia ja myykää kansainväliset kisat TV:n kautta maailmanlaajuiseen levitykseen.
Ajatelkaa nyt esim. Lappia. Se on 1000 kilometrin päässä pääkaupungista, harvaan asuttu, vähän pääomia, ja silti he tahkoavat rahaa lumen keskellä.
Helsingissä ei ole mitään näistä rajoitteista, mutta lumi on ongelma, käsittämätöntä.
Kaupungin hallintokunnille vielä. Ajatelkaa teknisen puolen virkamiehet, saisitte liikuntaviraston rahat lumensiirron avuksi, ja vielä ilmaista kökkätyövoimaa .
Kaupungin päättäjien pitäisi vielä antaa porkkana liikuntaviraston ja teknisen hallintokunnille. Helsingin imagon kansainvälisen kohottamisen hintalappuna olisi muhkea osuus voitoista ko. virastoille. Tai ainakin johtajille korotukset vuosibonuksiin.
Okei mulla on ratkaisu: Puristetaan lumesta jäätä. Siis jäätiiliä.
* Ensinnäkin ne voidaan puristaa kolmasosatilaan ja kun niitä voidaan kasata korkeampiin kuutiomuotoisiin kasoihin, säästyy jälleen 3 kertaa enemmän tilaa. Siis kokonaistilansäästö lähes kymmenkertainen.
* Toiseksi kun lumi puristetaan heti jääksi, se ei likaannu. Eli mereen kippaaminen on okei.
* Kolmanneksi koska puhutaan kiinteistä jäävuorista, niitä voidaan hinata ulkomerelle.
* Neljänneksi näitä kuutioita voidaan hyvinkin käyttää rakennusmateriaalina. Jääsillat ja talvimessuhallit tulevat mieleen.
* Puristaminen on energiataloudellista. Varmaan jotain 10% siitä, jos lumi sulatetaan vedeksi. Vaikka lumi sulatettaisiin välillä (ja puhdistettaisiiin), niin lämmönvaihtimilla se sujuisi taloudellisesti.
Kyllä saa veloittaa syntyneet kustannukset. Laki ajoneuvojen siirtämisestä 10 §: “Ajoneuvon omistaja tai haltija on velvollinen korvaamaan viranomaiselle ajoneuvon siirtojärjestelyistä, siirtämisestä, säilyttämisestä ja hallinnoinnista aiheutuneet kustannukset.”
Koska autojen siirto vaatii työtä ja kalustoa, siitä tulee aika paljon kustannuksia. Lähisiirrosta (siirto enintään parin korttelin päähän) käypä hinta Helsingissä on noin 80 euroa, virka-ajan ulkopuolella enemmän. Eli suunnilleen saman verran kuin kantakaupungin korotettu pysäköintivirhemaksu. Jos taas auto siirretään kaupungin varastoon Tattarisuolle, pääsee autoilija maksamaan tästä ilosta noin 160 euroa. Ja saa autonsa Tattarisuolle.
HKL:n autonsiirtopartiolla ei ole lain mukaan oikeutta määrätä pysäköintivirhemaksua, mutta sitä minä en tajua minkä takia he eivät laskuta auton omistajalta siirtokustannuksia.
‘Minusta koko parkkipirkko pelleilyn voi lopettaa.’ (Kalle)
Minustakin olisi loogisempaa, että saisi seurauksitta pysäköidä ihan mihin vaan ja milloin haluaa. Vaikka poikittain keskelle Länsiväylää, jos huvittaa.
No nii-in. Pysäköinnintarkastajasta on laissa säädetty että hänen pitää olla virkasuhteessa, ja kelpoisuusehto on “hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä ja joutokäyntiä koskevien sääntöjen tuntemus.”
Eli sinänsä mitään estettä miksei vaikkapa jonkun kurssin käynyt HKL:n työntekijä tuota tekisi ei ole, paitsi että: “Pysäköinnintarkastajat ovat kunnallisen pysäköinninvalvojan johdon ja valvonnan alaisia.” Eli jotta vaikkapa lipuntarkastaja voisi kirjoittaa parkkisakkoja, niin kaupungin organisaatio tulisi muuttaa niin että HSL on pysäköinninvalvonnan alaisuudessa. 🙂
Sinänsä se että valvontavaltaa säädellään tiukasti on ihan perusteltua, mutta tätä että jokaista valvovaa viranomaista säädellään erikseen on vaikea ymmärtää.
Kyllä se parkkipirkko taitaa samaan vaivaa n vähänmuitkain väärinpysäköityjä autoja rikemaksuttaa. Lisäksi hinausautomiehillä on kiirehommat. — Valotuksen mittaus ei muuten ollut siihen aikan niin simppeliä kuin mitä joku kuvittelee. uudet laitteet ovat armeliaampia valotuksen suhteen.
Jos pysäköinninvalvonnassa olisi tarpeeksi ihmisiä töissä, noita ongelmatilanteet saisi hoidettua alta pois normaalin toiminnan ohessa eikä tuollaista ratkaisua tarvittaisi.
Tai sitten ratikoihin voisi lisätä ns. väärinpysäköintipuskurit ja muuttaa lakia syyllisyyden osalta..
Alkuviikosta Ilmarinkadun ja Runeberginkadulla tehtiin kaukolämpötöitä ja työmiehet valuttivat kuumaa vettä ajoradan reunalle. Rupesin miettimään, että onko mahdoton ajatus käyttää kaukolämpövettä lumen sulattamiseen ja viemäriverkkoon valuttamiseen?
Jotenkin ajattelisin, että tämä voisi olla käypä vaihtoehto nykyiselle lumen auraamiselle ja kuljettamiselle lumenkaatopaikoille (käsittääkseni Helsingissä on jo tänä talvena viety lunta yli 27.000 kuorma-autollista lumenkaatopaikoille).
Lumen sulatus?
Oletetaan, että kuukaudessa sataa 50 mm vettä lumena ja tämä pitäisi sulattaa. Neliökilometriä kohden se vaatisi noin 5000 MWh energiaa. Jos tuo energia otetaan kaukolämmön paluuvedestä, hyötysuhde on noin kuusi, eli primaarienergiaa kivihiilenä menisi noin 1000 Mwh, mikä maksaisi rahana jotain kymmenen tuhatta euroa + päästöoikeudet.
Yhden autokuorman (5 tonnia?)sulattaminen veisi energiaa 500 kwh eli primaarienergiaa noin 100 kwh kivihiiltä. Tämä maksaisi noin euron. Kuorma-autollisesta maksetaan noin 50 euroa. Taloudellisesti kannattavaa, saattaisi olla kannattavaa myös hiilitaseelta, sillä kuorma-autokaan ei kulje pyhällä hengellä.
Joku minua parempi insinööritieteilijä voisi tarkistaa, onko minulla tässä desimaalipilkkuvirhe jossain. Yllättävän edulliselta tuo tuntuisi. Tietysti tämä vaatisi investoinethja, jotka eivät ole aivan ilmaisia.
Vuoropysäköinti, autojen tehokkaampi poishinaus yms. ovat hyviä ajatuksia. Keskustelussa kuitenkin mennään harhaan itse ongelman ytimestä. Vaikka kaduilla ei olisi yhtään autoa, ei Helsingin nykyinen snow-how ja rahoitus riitä katujen säällisen putsaukseen.
Enemmän kuin autoilijoita, sääliksi käy jalankulkijoita. “Esteetön” Helsinki on esteetön vain 8 kuukautta vuodessa. Ensin kaupunki ottaa itselleen jalkakäytävien aurauksen ja sitten käy esikaupunkialueilla ne puhdistamassa 1–2 kertaa koko talven aikana. On siinä rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa liikkuvalla ihmettelemistä.
Yhden “poikkeus“talven vielä ymmärtäisi, mutta neljäntenä talvena luulisi jo jotain opitun.
Kautujen aurauksessa kaupungin laatu-ajattelun kustannus on kolminkertainen. Ensin kaupunki auraa (jos ehtii) lumet parkkeerattuja autoja vasten. Sitten autoilija lapioi lumen autonsa vierestä takaisin kadulle tai jalkakäytävälle. Kolmantena taloyhtiö tai kaupunki tulee uudelleen auran ja kuorma-auton kanssa kuljettamaan lumen pois. Lumi kaupungin lingolla yhdellä kertaa perässä ajavaan kuorma-autoon, niin rahaa säästyisi ja kaikki olisivat tyytyväisempiä.
Mitä tarkoittaa tuo hyötysuhde kuusi? Helsingin kaukolämpötuotannon hyötysuhteeksi sanotaan 90%, eikä paluuvedestä koko jäljelle jäävää 10%:a saada hyödynnettyä.
Lisäksi esim. joulukuun 2010 lumimäärän sulattamiseen ei edes 10% kaukolämmön tehosta taitaisi riittää.
Toisaalta kaukolämmön myynti on vähentynyt esim. 2011 n. 12 %, joten kapasiteettia pitäisi olla olemassa esim. lumen sulattamista varten — mutta tällöin ei siis käytettäisi paluuvettä.
Jos ei käytetä paluuvettä vaan ehtää kaukolämnpöä, energiahukka on kaksin-kolminkertainen
On sulla Ode vähän pilkkuvirhettä tuossa lumensulatuslaskelmassa.
Sulanapito vaatii n. 300 W/m2 tehon ja sulanapitolämmityksen vuotuinen käyttöaika on n. 1000 tuntia. Neliökilometrin vuotuinen energiankulutus on siis 300000 MWh (ja huipputeho 300 MW).
VTT on näitä tutkinut vähän yli 10 vuotta sitten. Silloin 500 metrin tienpätkän sulanapitolämmityksen 20 vuoden käyttö- ja investointikustannukset (kaukolämpö) olivat n. 5,15 miljoona (markkaa) ja vastaavasti auraus- ja suolaus 72000 mk. (luonnollisesti kaupungissa aurauskustannus on merkittävästi korkeampi, mutta on varmasti kuitenkin lämmitystä halvempaa)
Linkki VTT:n tutkimukseen
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2113.pdf
Puhutaan ihan eri asiasta. Sulana pitäminen (Akeksin jalkakäytävät) on ihan eri asia kuin kaduilta kerätyn lumen sulattaminen.
Tarkoitan tässä hyötysuhteella lukua, joka lasketaan seuraavasti.
Paluuvedestä otetaan energiamäärä E, minkä jälkeen paluuvesi on kylmempää, ja sen lämmittämiseen menee enemmän kivihiiltä (määrä x) Samalla kuitenkin voimalaitoksesta tulee ulos enemmän sähköä, jonka ansiosta voidaan lauhdevoimaa jossain päin Eurooppaa vastaavasti vähentää, jolloin säästyy kivihiiltä määrä y.
Tuo hyötysuhde on E/(x‑y) joka on noin kuusi.
Tiedän, että on niitä, jotka eivät tätä laskelmaa hyväksy, vaan kuvittelevat, että lisääntynyt sähköntuotanto vastapainevoimalassa korvaisi myös (ohijuoksutusten kautta?) vesivoimaa ja ydinvoimaa. Vaikka kuinka kuvittelisi näin tapahtuvan, hintamekanismi toimii kuitenkin niin, että energialaitos saa korvauksena lisääntyneestä sähköntuotannostaan hinnan, joka vastaa lauhdesähkön hintaa.
Vastaavalla laskutavalla kaukolämmön hyötysuhteeksi tulee noin 2,5. Kaukolämmön käyttö sellaisenaan lumen sulattamiseen olisi siis selvästi huonompi vaihtoehto kuin paluulämmön käyttö.
Työpaikan vieressä punavuoressa kadunvarsiparkissa asukaspysäköintitunnuksella on useampia autoja jotka eivät ole liikahtaneetkaan siitä mihin ne on viime talven lumitöiltä hinattu.
Lähiöissäkin on kahdenlaisia paikkoja — joko yleisiä paikkoja joissa on 24h rajoitus tai sitten yksityisiä taloyhtiöiden paikkoja joissa veloitus esim 15 e/kk, ja vuokraehdoissa että liikenteess käyttämättömien vuokrasopimus irtisanotaan.
Tilanne että käyttämättömän auton säilytys on edullisinta kantakaupungissa on näin ulkopuolisen silmin täysin käsittämätöntä. Koska asukaspysäköintitunnus on täysin sopimuksenvarainen järjestely, sopimukseen olisi helppo kirjata vaikka se 500 euron siirtomaksu jolloin se olisi täysin laillinen, ja joka ei ehtoon halua suostua olkoon sitten ilman asukaspysäköintitunnustaan. Tai sitten samaiseen sopimukseen voisi kirjata vaikka max kahden viikon pysäköinnin samassa kohdassa jonka ylittyessä sopimus purkautuu ja veloitus alkaa juosta normaalitaksan mukaan.
Kokemuksen mukaan pysäköinninvalvonta suhtautui varsin nihkeästi jopa pitkään seisoneiden kilvettömien autojen hinaamiseen pois kadun varresta, vaikka asian pitäisi olla täysin selvä.
Ainakin ennen siirtokehoituksen pystyttäjät kirjasivat kullekin katuosuudelle pysäköidyt rekisteritunnukset merkkiä pystyttäessään, ja koko “huomautusajan” parkissa seisseet siirrettiin ilmaiseksi lähisiirtona. Säännöllisetkin siivouskiellot (“kuukauden 2. keskiviikko” yms.) ovat lumen tuloon asti peitettyinä. Tuskin tämä on muuttunut?
Juuri näin!! Vuoropysäköinneissä ym. kehitysideoissa on yleensä kyse säästöistä (ja joskus puhtasti autoilun vastustamissta).
Bottom line, on se että lumitöihin ei ole varattu tarpeeksi rahaa riippumatta siitä millä keinoin ajoratoja ja pysäköintipaikkoja pyritään pitämään kunnossa.
No ei nyt sentään, kyllä tuo mainitsemani 300 W/m2 on ihan validi ja yleisesti käytetty lumensulatusteho, joka riittää sulattamaan 30 mm lunta tunnissa. Yllä linkkaamani VTT:n dokumentissa kappaleessa 5.1 on laskelmat asiasta.
Tietysti jos haluat vain sulattaa lumisateen jälkeen lumen ja antaa jalkakäytävien ja katujen olla jääpintaisia (tulee aika runsaasti lisää sairauskuluja…), niin käyttötunteja on vuodessa vähemmän kuin tuo mainitsemani 1000, mutta investointikustannus säilyy edelleen merkittävästi aurauskuluja suurempana (500 m tienpätkän investointikulut vuoden 2001 hintatasossa n. 1,5 milj markkaa)
Ajatuksena ei ollut päällystää koko Helsinkiä asfaltin alle laitettavalla muoviputkistolla ja pitää tuota tehoa koko ajan päällä. Ajatus oli, että lumen pois kuljetamisen sijaan se kasataan sulatusaltaisiin. Tällainen suunnitelma on oikeasti olemassa. Jos pitäisimme tuollaista 30 mm/tunti tehoa päällä yli talven, teho riittäisi sulattamaan lunta 80 metriä, mutta sitä sataa vuodessa vain alle metrin. Tässä on parinkin desimaalin ero energiassa ja rahassa varmaan kolme desimaalia.
Suunnitelma kai on, että keskelle kantakaupunkia louhittaisiin iso luola, jonne lumi kuljetettaisiin sulamaan. Luola ei olisi ihan ilmainen eikä rekkarallistakaan päästäisi eroon. Kustannuksien säästön sijaan suunnitelma on tehty ennemmin siksi, että paikoille, joissa lunta on kipattu mereen, ollaan rakentamassa ja lumenkuljetus (johon voi liittyä 24/7 meressä ympyrää ajava hinaaja) aiheuttaisi häiriötä asukkaille yms.
Toisin kuin autoilun vastustajat usein väittävät, kantakaupungin lumitöitä EI haittaa pysäköidyt autot vaan se, ettei kaupunki auraa asuinkatuja useammin kuin KERRAN KUUSSA. Toisin sanoen siis, vaikka kaikki autot ajaisivat pois kantakaupungin asukaspysäköintipaikoilta, ei kaupunki tekisi YHTÄÄN ENEMPÄÄ lumitöitä, eikä lumitilanne siis paranisi LAINKAAN.
Itse asiassa autojen säännöllinen pysäköinti HELPOTTAA pitämään asukaspysäköintipaikkoja pysäköintikelpoisena, sillä pysäköidyt autot estävät lunta kokonaan valtaamasta pysäköintipaikkoja. Tämän lisäksi myös autoilijat lapioivat lunta pois, jotta pääsevät ajamaan pois asukaspysäköintipaikoiltaan.
Näin ollen AINOA RATKAISU kantakaupungin lumitilanteeseen on se, että Kaupunki lisää lumitöihin varattuja määrärahoja ja rupeaa auraamaan asunkadut vähintään KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA nykyisen yhden sijasta,
Yksi sulatusallas on jo toiminnassa Kyläsaaressa, jossa lumi kipataan puhdistetun jäteveden sekaan sulamaan. Sulatusaltaat ovat mielenkiintoinen ratkaisu lumisena talvena lumenkaatopaikoille.
Postauksen alkuperäinen otsikko oli kuitenkin “mitä tehdä Helsingissä lumelle”. Edelleen olen sitä mieltä, että nyt keskustellaan insinööritieteellisesti lumen käsittelystä ja unohdetaan kokonaan pääasia eli ihminen, kaupunkilainen.
On käsittämätöntä, että vuodesta toiseen Helsingin esikaupunkialueilla ihmisten liikkuminen estyy sellaisen “poikkeuksellisen” luonnonilmiön kuin lumen takia. Olen itse seurannut muutamien Helsingin esikaupunkialueiden aurausta ja esimerkiksi Munkkiniemessä kaupungin ylläpitämät jalkakäytävät on aurattu useampana talvena kokonaista kaksi kertaa koko talven aikana. Alueella asuu edelleen paljon vanhoja ihmisiä, mutta sukupolvi on vaihtumassa ja lastenvaunujen määrä kasvussa. Molemmat ryhmät kärsivät suuresti auraamattomista jalkakäytävistä, toki myös autoilijat parkkipaikkojen puutteesta. Ei voi olla kustannustehokasta käytännössä eristää vanhuksia viikoiksi koteihinsa, mitä maksavat lisääntyneet tapaturmat, kustannustehokkuuslaskelmissa otetaan yleensä huomioon myös ylimääräiset ajan menetykset.
Homma toimi siedettävästi niin kauan kuin taloyhtiöt ostivat palvelut huoltoyhtiöiltä. Jos lumia ei aurattu, vaihtui firma. Sitten kaupunki otti työt itselleen. Kaupunkia ei voi vaihtaa, kohta alkaa valitettavasti tuntua siltä, että vastuullinen johto pitäisi. Näin olisi markkinatalouden ehdoilla toimivassa yrityksessä jo tapahtunut.
Homma toimi paremmin kun oli talonmiehet. Niin toimi moni muukin huoltotyö. Kun jokaisesta palaneesta lampusta, harjaustelineen harjasta, jne. pitää aina erikseen soitella ja huomauttaa, on tuommoisen huoltoyhtiön tarjoama palvelu aika heikkoa.
Yhdistämällä lumen lähisiirto ja lumen sulatuslaitteet voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/6106
http://www.machinetool.fi/lumensulatuslaitteet.php
Kommentoin katujen lumitöitä Taka-Töölön näkökulmasta
Vinoparkkeeraus helpottaa tilannetta:
Parkista pääsee helpommin liikkeelle
Lunta varastoituu ilman ongelmia autojen väliin
Kaupungin tulisi suunnitella lumen lähikasauspaikat katualueelle ja puistikoihin. Asukaspysäköintipaikkoja tähän ei tarvise käyttää.
Kaupunki voisi ostaa lumen lähisiirrot katualeelta paikallisilta huoltoyhtiöiltä, joilla on näppärät pienet koneet. Bobcat tai vastaava pieni kauhakuormaaja on tässä paras vehje. Niitä ei ole kaikilla huoltoyhtiöillä, mutta osalla on.
On käsittämätöntä, että Stara saa jättää aurausvallit jälkeensä. Ne vaikeuttavat jalankulkua ja jopa estävät vähänkin vaivaisen liikkumisen. Lastenvaunuilla liikkuminenkin on aikamoinen suoritus.
Mahtaakohan kaupunki mainostaa autojen seisottajille aktiivisesti noita pitkäaikaisparkkeja? Parkkipirkot voisivat laittaa tilanteen havaitessaan kirjettä kotiin. Voisihan se tietenkin olla jo myöhäistä, kun on lähdetty kuukauden lomalle etelään. Kaikkiaan kaupunki voisi mainostaa tehokkaammin tätä palveluaan http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Pys_k_inti/Autohotelli
Ei ole mitään järkeä siirtää kesäautoaan talvisäilytykseen muualle, vaikka säilytys olisi ilmainen, koska siirto kuitenkin maksaa ja vie aikaa. Kadunvarsipaikka maksaa 10 euroa kuussa.
Niin, en minä tuossa lakitekstissä näe kohtaa, että sakot uhkaisivat vain yksittäistä taloyhtiötä, mutta eivät Sauria tai Helsingin kaupunkia.
Pitäisikö sitä tarvittaessa alkaa käyttämään poliisia viestittämiseen yleisemminkin kaupungin ja sen asukkaiden välillä? (Itse asun joukkoliikenneväylän varrella, joten henkilökohtaisesti ei valittamista)
Halla-aho, Soininvaara ja muut laskukonemaiset loogikot kuulostavat välillä sydämettömiltä, mutta suorapuheisuutta täytyy kunnioittaa. Etenkin politiikassa, jossa tapana on olla näennäisesti mieliksi kaikille. Soininvaara ei pelkää myöntää, että esimerkiksi minun kaltaiseni vähemmän rikkaan kantakaupunkilaisen autonhaltijan ei missään tapauksessa kannata äänestää ainakaan vihreitä.
Edelleen kyseenalaistan rankasti näiden “kesäautojen” olemassaolon. Itse epäilen että tämä “kesäautojen” seisottaminen on urbaanilegendaa. Tuskin kukaan autonomistaja seisottaisi EDES tonnin ritsaa 4–5 kuukautta vuodessa ulkoparkissa. Se auto olisi varmasti entinen yhden talven jälkeen.
Kesäautojen olemmassaolohan olisi helppo selvittää, sillä Rakennusvirato lähettää laskun jokaisesta aurauksen alta siirretystä autosta.
Ei tarvitse kuin käydä nämä laskut läpi ja katsoa onko sama auto siirretty monta kertaa talven aikana.
Näin selvitettäisi onko ongelma todellinen, ennen kuin sitä ruvetaan “ratkaisemaan” asukaspysäköintimaksujen korottamisella tms.
Jos ongelma on todellinen, voidaan ruveta miettimään mikä olisi paras ratkaisu.
Laskua ei voi lähettää autosta, jos autoa pysäköitäessä ei ole ollut mitään pysäköintiä rajoittavaa merkkiä. Käy katsomassa Helsingin katuja. Paljon näkee autoja, joiden katolla on usean kymmenen sentin lumikerros.
Ongelmaa on lievennetty sillä, ettei asukaspysäköintitunnusta enää saa, jos auton on otettu pois vakuutuksesta.
“Asukaspysäköintitunnuksen hintaa talvikuukausina tulee korottaa olennaisesti, jotta kesäautoja ei varastoitaisi kadunvarsilla käyttämättömänä.”
Eli minun (kuka tarvitsee auton että pääsen töihin) pitäisi maksaa talvella suuremman hinnan? Tosi tyhmä idea. Ja vielä tyhmempi idea kun miettiä osuuden niistä ketkä käyttää auton vain kesällä. Osuus on varmaan alle 0,5%. Kyllä itse tiedän myös ihmisiä ketkä käyttää vain talvella auton just sen takia että pääsee töihin. Talvella ei voi käyttää pyörää ja julkinen liikenne ei myös kunnolla toimi. ja ulkona on vittun kylmä.
Useampi kymmenen senttiä (esim 30–40 cm) lunta voi tulla auton päälle parissa päivässä, kuten esimerkiksi joulupyhät osoittivat. Tuollainen mutu-tieto ei riitä todisteeksi “kesäautoista” minulle, vaan vaadin objektiivisia todisteita ennen kuin uskon että nämä “kesäautot” ovat merkittävä lumitöitä haittaava ongelma Helsingissä.
Olen asunut kantakaupungissa yli 30 vuotta, joten olen kyllä “käynyt katsomassa Helsingin katuja” ja olen pätevä kyseenalaistamaan “kesäautot”.
Ja vielä tuosta sakottamisesta: mikäli kadulla on pysyvä siirtokehotus, jossa lukee että katu puhdistetaan joka kuun 1. keskiviikko kello 9–12, niin lähisiirtomaksu on lainvoimainen. Joten se siitä argumentista.
kun siirtokehotus laitetaan, pannaan muistiin autot, jotka olivat paikalla, ja nämä siirretään ilmaisesksi.
Kaupunki kerää kyllä maksut joka vuosi, joilla pitäisi sitten tarjota palvelu, kuten lumenpoisto. Kun lunta ei ole tullut, on rahat käytetty. Kun sitten tuleekin lunta, ei sitä lunta kuskataan. No, kun meni se raha, joka sulta otettiin tätä varten, niin annapa lisää. Palautuksia ei ole tainnut tulla vähälumisina talvina.
Sehän voisi olla ikäänkuin rahasto: joka vuosi budjetista tietty siivu lumirahastoon. Lumettomana talvena rahaston talletussumma kasvaa ja lumisena talvena vähenee.
Jos auto on “otettu pois vakuutuksesta” niin sitä ei silloin paljon siirrellä omistajan toimesta. Liikennevakuutus on pakollinen rekisteröidylle ajoneuvolle. Liikennevakuutuksen seisontavakuutus on taas eri juttu.
Myönnetään, seisontavakuutuksesta on kyse.
Tässä Helsinki toimii paljon varovaisemmin kuin laki edellyttää. Sillon kun kyse ei ole kiireellisestä tapauksesta, tulee siirtokehotus merkitä kahta vuorokautta ennen siirtoa (Laki ajoneuvojen siirtämisestä 6 §). Tällöin ajoneuvon haltija tai omistaja maksaa kustannukset (Laki ajoneuvojen siirtämisestä 10 §) riippumatta siitä onko auto pysäköity kehotuksen pystyttämisen jälkeen vai ennen sitä.
Kiireellisessä tapauksessa 2 vuorokauden varoitusajasta voidaan luopua, mutta tällöin viranomainen maksaa kaikki kustannukset.
Tietysti laintulkintani saattaa olla väärä, mutta lain esityöt kyllä tukevat sitä: “Ajoneuvon omistaja tai haltija olisi velvollinen korvaamaan kaikki viranomaiselle siirrosta aiheutuneet kustannukset vain niissä tapauksissa, joissa siirroista on ilmoitettu kahta vuorokautta aikaisemmin.” “Viranomaiset voisivat itse harkita, siirtävätkö ajoneuvot kustannuksellaan ilman ennakkoon ilmoittamista vai odottavatko ilmoittamisen jälkeen kaksi vuorokautta.”
Kyllä tuo energiatarkastelu on ainakin sinne päin. Hinta-arvio lumensulatuksesta on kylläkin hyvin optimistinen. Laskelmissa/suunnitelmissa pitäisi huomioida myös seuraavat asiat:
- paluulämmön käytön “hyötysuhteeksi” sanoisin 4–5
— kovilla pakkasilla marginaalilämpö tulee suoraan hiiltä tai öljyä lämmöksi polttamalla -> lunta kannattaisi sulattaa leudoilla keleillä
— CHP-sähköntuotannon muutos voi joissakin tilanteissa vaikuttaa mutkan kautta Keski-Euroopan maakaasukombilaitosten ajoon, jolloin CHP-lämmön todelliset ympäristövaikutukset ovat suuremmat
— hintaan pitää lisätä osuudet voimalaitosten ja kaukolämpöverkon investoinneista ja kunnossapidosta. Investoinnit koskevat toki lähinnä tulevaisuutta, infrahan on nyt jo olemassa, jos sulatus ajoitetaan ei-huippukuormahetkiin ja paikat ovat kaukolämpöverkon varrella.
— hintaan pitää lisätä myös verot
Näillä lisäyksillä kuorman sulatus maksaisi noin 25 euroa + sulatuspaikan investointikustannus (luokkaa 50 e/m2). Neliömäärän tarve riippuu siitä, kuinka nopeasti lunta pitää saada sulatettua, ts. kuinka kovaan lumimyräkkään varaudutaan.
Lumitilanteen takia Helsingissä on ollut lainvastainen tilanne jo useamman vuoden. On hämmästyttävää, kuinka vähän tämä tosiseikka kiinnostaa vastaavaa apulaiskaupunginjohtajaa, joka julkisuudessa kerta toisensa jälkeen toistaa rakennusviraston lumenajoperiaatetta: Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta sitten. Uudelleen alkaneen lumisateen jälkeen palataan aina pääkaduille ja joukkoliikenteen käyttämille kaduille. Jos lunta sataa usein, asuntokatujen auraus viivästyy. Laki on kuitenkin luotu siinä tarkoituksessa, että kaikki kadut on pidettävä vähintään tyydyttävässä kunnossa. Mutta tarvitaanko hovioikeuden päätös sille, onko asuntokadun tyydyttävää kunnossapitoa sen auraaminen 2 kertaa vuodessa?
Kun Helsinki on ottanut kantakaupungin ulkopuoliset katualueet hoitoonsa, se samalla on ottanut kiinteistönhaltijalle kuuluvan lakisääteisen velvoitteen itselleen.
8. §: Kunnan ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle 4 §:n mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kunnalle.
Tai
16. §: Jollei kunta täytä sille kuuluvaa kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuutta, elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskus voi velvoittaa kunnan siihen sakon uhalla. (22.12.2009/1575)
3 § (15.7.2005/547)
Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi 1 momentin mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja ‑kaivojen avoinna pitämisen.
Kunta voi päättää, jos liikenteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa, että määrätty katu tai kadun osa pidetään talvella kunnossa vain osittain taikka että määrätyllä kadulla tai kadun osalla ei torjuta liukkautta, jotta sitä voidaan käyttää kelkalla kulkemiseen. Liukkauden torjumatta jättämisestä on ilmoitettava.
Apulaiskaupunginjohtajan papukaijamainen lumenajoperiaatteen toistaminen johtunee lain 14 pykälän tietoisesta ja tarkoituksellisesta hyväksikäytöstä! Kunta antaa suoritustapaohjeen ja näin väistää lakisääteisen velvoitteen pitää asuntokadut liikennöitävässä kunnossa. Yksi asia vain unohtui. Kadulle pitäisi laittaa kyltti: EI TALVIKUNNOSSAPITOA!
14 § (22.12.2009/1575)
Kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea kunnossa- ja puhtaanapitotyön:
1) suoritustapaa ja siinä käytettäviä laitteita ja aineita;
2) suoritusaikaa;
3) lumen käsittelyä, sijoittamista ja poiskuljetusta; sekä
4) katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevien kunnallisten määräysten laatimista koskevaan menettelyyn sovelletaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusjärjestyksen laatimisesta. Määräykset annetaan kunnan päätöksellä. Ne on annettava elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä poliisille tiedoksi.
Jos lakia ei noudateta, on siitä myös sanktionsa:
17 § (15.7.2005/547)
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö
1) 2 luvun mukaisen kunnossapitovelvollisuuden,
2) 3 luvun mukaisen puhtaanapitovelvollisuuden,
on tuomittava, jollei tekoa ole pidettävä vähäisenä tai laiminlyöjää ole 16 §:n mukaisesti velvoitettu täyttämään velvollisuuttaan sakon uhalla taikka jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain säännösten rikkomisesta sakkoon.
Tässä pykälässä rangaistavaksi säädetystä menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.
Tämän perusteella kysyn, onko sakkorangaistus annettava Pormestari Jussi Pajuselle, vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille, Rakennusviraston johtajalle Raimo.K.Saariselle vai lumenaurauksesta vastaaville traktorinkuljettajille? Suomalaista oikeudenkäyttöperiaatteita tuntien varoittaisin kuskeja!
Ihmeellistä on se, että kun on tehty päätös siirtyä myös kantakaupungissa rakennusviraston valvomaan lumenpoistoon, miten kaupunki aikoo selvitä tästä velvoitteestaan, kun se ei tällä hetkellä toimi kantakaupungin ulkopuolellakaan heikkoa paremmin arvosanoin?
Miksi ei voitaisi antaa pysäköinninvalvojille lisävelvoite: Talon tai tontin numeron alle liimataan viivakoodi. Jos katualue ei ole kunnossa pysäköinninvalvojan kävellessä ohi, voisi hän viivakoodilaitteella lähettää tiedon poliisille, joka kirjoittaa sakkorangaistukset?
Mielestäni on huolestuttavaa, että viranomainen (tässä tapauksessa Helsingin kaupunki) tietoisesti halventaa lain tarkoitusta ja viis välittää asuntokatujen aurauksesta. Miten voimme odottaa joltain Talvivaaralta ympäristölakien noudattamista, kun Helsingin kaupunkikaan ei pysty siihen kadun kunnossapidon osalta?
Eli nykyään “liikennekäytöstä poisto”.
http://www.trafi.fi/tieliikenne/rekisterointi/rekisteri-ilmoitukset/liikennekaytostapoisto
http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Pysakointi?urile=hki:path:/hkr/fi/Pys_k_inti/Ajoneuvojen+siirrot/Liikenteeseen+soveltumattomat+ajoneuvot¤t=true
“Väliaikaisesti liikennekäytöstä poistetun auton pysäköiminen kadulle on sallittua. Väliaikainen liikennekäytöstäpoisto merkitään ajoneuvoliikennerekisteriin.”
Tämä taas yksi esimerkki Suomen oikeuskäytännöstä.
Organisaatiot varsinkin julkiset saa tehdä mitä vain eikä tuomiota tule. Yksilön tilanne on toinen. Häviää aina.
Ei pidä unohtaa että kaupunki käyttää rahaa kaikenlaiseen muuhunkin huipputärkeään kuten vaikkapa kaupunginjohtajan palkkaan. Vastahan tässä taas tartti nostaa palkkaa.
(Joo, sisältää sarkasmia)
Tuossa 29.12.–30.12. välisenä yönä näin aiemmin mainostetun lumilingon töissä, mutta jokseenkin väärässä paikassa. Lumenpoisto oli tehokasta, ja odottavat kuorma-autot pääsivät nopeasti täyttövuoroon, mutta poistettu lumi ei häirinnyt jokseenkaan ketään Viikintien varressa pellon reunalla, vaan ihan vaikka Sturenkadulta olisi löytynyt auratun lumen takia kaventuneita kaistoja, jos ei edes Töölön asuinkaduille uskallettu mennä.
Erinäisten vallien poistaminen, edes sen mikä lähtisi lumilingolla pysäköityjä autoja erityisemmin varomatta, auttaisi tilannetta heti seuraavan lumisateen alkaessa.
Suojasää on “yllättänyt” kaupungin ja suuri osa esikaupunkialueen jalkakäytävistä (toki myös kadut, mutta autolla vielä jotenkin pääsee liikkumaan) on olemattoman aurauksen vuoksi lähes kulkukelvottomia. Tämä ei todellakaan johdu pysäköidyistä autoista tai tilanpuutteesta.
Ilmeisesti kunnossapidon laiminlyönnin vuoksi liukastuneiden tulisi alkaa haastaa Helsingin kaupunkia oikeuteen?
Kuinka paljon näitä kesäautoja Osmon mielestä oikein on? Onko niitä niin merkittävä osa katujen varsille pysäköidyistä autoista, että sille kannattaa uhrata poliittista mielenkiintoa?
Itse asun ja liikun Etelä-Helsingissä, enkä ole onnistunut Kamppi-Punavuori-Eira akselila bongaamaan “kesäautoja” kuin timpurin yhden käden sormilla laskettavan määrän.
Taisivat koekäyttä laitetta. parempi opetelka läyttöä truvallisesa paikassa.
Näemmä Kanadasta kannattaisi suomalaistenkin oppia “snow how”:ta: http://www.youtube.com/watch?v=wmctKriiGKk
Parkkifirmoja en tähän sotkisi, mutta entäs jos annettaisiin yksityisille kansalaisille sakotusoikeus. Tai miksei hinausoikeuttakin.
Sosialistivaltiossamme lumi nähdään jotenkin ongelmana ja jätteenä. Eikö sitä voisi vaan kerätä talteen ja myydä sellasille joilla sitä ei ole.
Erinomainen ajatus. Pelkään vain, että myynti kohtaa joitain logistisia vaikeuksia.
Reviiriajattelu kukkii kyllä organisaatioissa kesät talvet. Yritin 80-luvulla saada HKL:n liikennetyönjohdolle oikeudet pysäköinninvalvonnan tehtäviin hyvin rajoitetulle ryhmälle ja rajoitetuin valtuuksin raitioliikenteen sujuvoittamiseksi.
Asia eteni aluksi hyvin, kunnes pysäköinninvalvojat ryhtyivät sitä vastustamaan, koska toinen ammattikunta pyrki heidän reviirilleen. Oikeusministeriön virkamiehet ja kaupungin päätöksentekijät jättivät asian sikseen, koska ei haluttu vääntää muutamaa lausetta asetukseen eikä huonontaa työilmapiiriä niin mitättömän asian takia.
Varmaan asenteet ovat jo joustavammat.