Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?

(Ohei­nen kir­joi­tus on vii­meis­tä kap­pa­let­ta lukuun otta­mat­ta jul­kais­tu net­ti­ko­lum­ni­na Kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön sivuil­la (kaks.fi). Vaik­ka täs­sä on blo­gin luki­joil­le vähän ker­taus­ta, jul­kai­sen sen silti)

Hel­sin­gin uuden yleis­kaa­van läh­tö­koh­ta­na on, että Hel­sin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asuk­kaal­la vuo­teen 2050 mennessä.

Hel­sin­gin aikoo kes­kit­tää asun­to­ja rajo­jen­sa sisäl­le, jot­ta seu­dun raken­ne ei hajau­tui­si hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Hel­sin­gil­le asuk­kai­den ahta­mi­ses­ta alu­eel­leen ei ole kun­nal­lis­ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä, eivät­kä nykyi­set asuk­kaat­kaan ole rie­muis­saan puis­to­jen naker­ta­mi­ses­ta, mut­ta kom­pak­tit euroop­pa­lai­set kau­pun­git nyt vain toi­mi­vat parem­min kuin hajaan­tu­neet autokaupungit.

Oli­si toi­nen­kin vaih­toeh­to. Hel­sin­gin ympä­ril­le voi­si muo­dos­taa puo­li­sen tusi­naa 50 000 – 100 000 asuk­kaan tytär­kau­pun­ke­ja, jot­ka yhdis­tet­täi­siin rai­de­lii­ken­teel­lä toi­siin­sa.  Ne oli­si­vat pit­käl­ti oma­va­rai­sia pal­ve­lu­jen ja työ­paik­ko­jen osal­ta. Lähiöis­tä poi­ke­ten niil­lä oli­si kun­nol­li­nen kes­kus­ta. Rato­jen var­sil­le voi­si suun­ni­tel­la pie­nem­pien kylien nau­ho­ja muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan pien­ta­lo­val­tai­sis­ta taa­ja­mis­ta. Täl­lai­ses­sa raken­tees­sa kaup­paan ja kou­luun pää­si­si kävel­len – töi­hin vähin­tään­kin junal­la. Lii­ken­ne­tar­ve pie­ne­ni­si olennaisesti.

Hyviä pik­ku­kau­pun­ke­ja ovat esi­mer­kik­si Por­voo, Kera­va, Jär­ven­pää, Hyvin­kää ja Loh­ja. Nii­tä voi­si kas­vat­taa ja raken­taa rai­teet nii­den välil­le. Espoon ja Van­taan lähiöis­tä sen sijaan on vai­kea enää teh­dä oma­va­rai­sia kaupunkeja.

Täl­lai­nen raken­ne oli­si yhden kes­kuk­sen mal­lia parem­pi, mut­ta se on mah­do­ton poliittisesti.

Asu­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen tytär­kau­pun­kei­hin tai edes radan­var­ren taa­ja­miin ei kel­paa kun­nil­le, eikä maa­kun­ta­lii­tol­la ole rah­kei­ta näin vah­vaan ohjaukseen.

Esi­mer­kik­si Nur­mi­jär­vi pyr­kii jaka­maan kas­va­van väes­tön kun­nan eri kolk­kiin sen sijaan, että raken­tai­si yhden kes­kuk­sen ja sin­ne rai­teet. Kun­nis­sa on mah­do­ton päät­tää, ettei jokin osa kun­nas­ta ”kehi­ty”, vaan jää maa- ja metsätalousmaaksi.

Kera­va on teh­nyt hyvää kau­pun­kia, mut­ta kun­nan­ra­jat ovat tul­leet vas­taan. Sipoo ja Tuusu­la eivät ole haluk­kai­ta tuke­maan Kera­van kasvua.

Kau­pun­ki­seu­tu­jen maan­käy­tön suun­nit­te­lul­le pitäi­si teh­dä jotain.

= = =

Eikö edus­kun­ta vel­voit­ta­nut Hel­sin­kiä yhtei­seen yleis­kaa­vaan Espoon ja Van­taan kans­sa? Vel­voit­ti, mut­ta ei ker­to­nut, kos­ka sel­lai­nen pitäi­si teh­dä eikä sitä­kään, miten kaa­vas­ta pää­te­tään, jos ollaan eri miel­tä. Jos Espoo halu­aa His­tan ja hel­sin­ki­läi­sis­tä se on huo­no asia, miten rii­ta rat­kais­taan? Espoo päät­tää, kos­ka se on Espoos­sa? Mitä yhteis­tä sel­lai­ses­sa yleis­kaa­vas­sa on, jos­ta jokai­nen kun­ta päät­tää oman alu­een­sa osalta?

 

173 vastausta artikkeliin “Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?”

  1. Hel­sin­gin uuden yleis­kaa­van läh­tö­koh­ta­na on, että Hel­sin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asuk­kaal­la vuo­teen 2050 mennessä.

    Ilmei­ses­ti ole­te­taan, että val­tion stra­te­gia “koko maa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le” saa­daan vie­tyä läpi.
    Toden­nä­köis­tä­hän se on mut­ta aika järjetöntä.

  2. Onko 600.000 sama kuin koko maa? Ja mis­sä ajas­sa? 2050 on 30 vuo­den pääs­tä. Tar­vii­ko sii­tä olla huolissaan?

  3. Eikös Van­ha­sen Mat­ti ehdot­ta­nut jo jotain täl­lais­ta ja tyr­mät­tiin muis­taak­se­ni myös täs­tä suun­nas­ta haihatteluna.

    1. Van­ha­nen esit­ti, että näi­tä kes­kuk­sia oli­si olen­nai­ses­ti enem­män ja nii­den väli­nen lii­ken­ne oli­si kumipyöräliikennettä.

  4. Asu­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen tytär­kau­pun­kei­hin tai edes radan­var­ren taa­ja­miin ei kel­paa kun­nil­le, eikä maa­kun­ta­lii­tol­la ole rah­kei­ta näin vah­vaan ohjaukseen.

    Maa­kun­nil­le pitäi­si antaa lisää rah­kei­ta ete­ne­mäl­lä koh­ti ns. maakuntamallia.

    Toi­sek­si, jos ainoa syy asu­tuk­sen ripot­ta­mi­seen sin­ne tän­ne on maa­no­mis­ta­jien tas­a­puo­li­sem­pi vau­ras­tut­ta­mi­nen, niin eikö yksin­ker­tai­sin­ta oli­si lei­ka­ta täl­lai­ses­ta ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta tule­vat koh­tuut­to­mat tuo­tot koko­naan pois (tai aina­kin koh­tuul­lis­taa ne).

    Kysy­mys voi olla myös yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun osaa­mi­sen puut­teis­ta Suo­mes­sa eikä pel­käs­tään poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon raken­teel­li­sis­ta ongelmista. 

    Osmo, mikä on mie­les­tä­si se oleel­li­nen ero, jon­ka vuok­si Hyvin­kääl­lä tai Jär­ven­pääs­sä on saa­tu aikaan “hyviä pik­ku­kau­pun­ke­ja”, mut­ta Nur­mi­jär­vel­lä ei?

    1. Osmo, mikä on mie­les­tä­si se oleel­li­nen ero, jon­ka vuok­si Hyvin­kääl­lä tai Jär­ven­pääs­sä on saa­tu aikaan “hyviä pik­ku­kau­pun­ke­ja”, mut­ta Nur­mi­jär­vel­lä ei?

      Yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien vai­ku­tus kaa­voi­tuk­seen, kun­nan pie­ni pin­ta-ala ja rautatie.

  5. ano­nyy­mi: Ilmei­ses­ti ole­te­taan, että val­tion stra­te­gia “koko maa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le” saa­daan vie­tyä läpi.Todennäköistähän se on mut­ta aika järjetöntä.

    Lähin­nä kai kysy­mys on sii­tä, että ihmi­set nyt vaan muut­ta­vat pk-seu­dul­le vaik­ka jul­ki­nen val­ta teki­si mitä. Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni nyt esi­mer­kik­si on todel­la monia, jot­ka ovat syn­ty­neet, kas­va­neet ja opis­kel­leet maa­kun­nis­sa, mut­ta vii­meis­tään työ­elä­män haas­teet ovat vetä­neet ete­lään, kos­ka jär­ke­vät työ­pai­kat oli­vat täällä.

    Voi­daan kysyä, mik­si maa­kun­nat sit­ten eivät ole sikä­li elin­voi­mai­sia, että työ­paik­ko­ja riit­täi­si kai­kil­le syn­ty­pe­räi­sil­le. Tähän minul­la ei ole vas­taus­ta. Minun on kui­ten­kin vai­kea uskoa, että sii­nä oli­si taka­na mitään val­tion aktii­vis­ta tai pas­sii­vis­ta maa­kun­tain kampituspolitiikkaa.

    Lisäk­si toki, kuten täl­lä­kin blo­gil­la on useas­ti todet­tu, suu­ri osa pk-seu­dun väki­mää­rän lisäyk­ses­tä tulee ihan vaan nykyis­ten asuk­kai­den tule­vis­ta jälkeläisistä.

  6. Nyt on hyvä sau­ma tut­kia kau­pun­ki­ra­ken­ne­mal­le­ja. 600000 asuk­kaan sijoit­ta­mi­sel­le löy­tyy usei­ta jär­ke­vän tun­tui­sia vaih­toeh­to­ja. Väli­neet täl­lai­sen ana­lyy­sin teke­mi­sel­le ovat jo var­sin hyviä. Seu­dun kun­nat saat­ta­vat olla val­miit täl­lai­seen poh­dis­ke­luun ja val­tiol­ta on saa­ta­vis­sa aina­kin hyvää tah­toa edis­tää met­ro­po­lin kehit­ty­mis­tä tasa­pai­noi­sek­si ja talou­del­li­sek­si dynamoksi.

    Raken­ne­mal­li­vaih­toeh­to­jen suun­nit­te­lu on pit­käl­le lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­vaih­toeh­to­jen­kin suun­nit­te­lua. Toi­mi­van rai­de­ver­kon jär­jes­tä­mi­nen on avai­na­sia ja kriit­ti­nen teki­jä. Kun jo nyt ver­kon toi­mi­vuu­des­sa on ajoit­tain puut­tei­ta eivät­kä meneil­lään ole­vat inves­toin­nit nii­tä kor­jaa, vaih­toeh­to­jen valin­ta on kak­si­vai­hei­nen prosessi. 

    Alus­ta­via raken­ne­rat­kai­su­ja on ana­ly­soi­ta­va ensin rai­de­ver­kon toi­mi­vuu­den näkö­kul­mas­ta. Toi­seen vai­hee­seen vali­taan toi­mi­vuu­del­taan kel­vol­li­set ja valin­nan kri­tee­ris­töä laa­jen­ne­taan moniin mui­hin tär­kei­siin asioi­hin ( asu­mi­sen, ympä­ris­tön, pal­ve­lu­jen ja elin­kei­no­toi­min­to­jen laa­tu- ja kustannustekijät)

    1. Asun­not 600 000 ihmi­sel­le mak­sa­vat 60 — 80 mil­jar­dia ja tar­peel­li­set rai­deyh­tey­det sää­lit­tä­vät muu­ta­man mil­jar­dia. Hän­tä ei sai­si hei­lut­taa koiraa.

  7. Tie­dän jo, että kehys­ku­nat kaa­voit­ta­vat mie­lum­min tasa­pak­sua oma­ko­ti­ta­lo­jen mat­toa kuin tii­vii­tä kes­kusk­sia. Onko tilan­ne se, että näil­le oma­ko­ti­ta­lo­ma­toil­le on enem­män kysyntää?
    Tai­taa olla. Ilmei­ses­ti suu­ri osa kan­sas­ta ei ole vie­lä­kään tajun­nut, että yksi­tyi­sau­toi­lun tule­vai­suus näyt­tää var­sin synkältä.

    Tämä on arvo­val­ta­ky­sy­mys: Ovat­ko kan­sa­lai­set itse­näi­siä ja vas­tuul­li­sia yksi­löi­tä vai päät­tä­jien huollettavia?

    Jos kat­som­me kan­sa­lai­set itse­näi­sik­si ja vas­tuul­li­sik­si yksi­löik­si, anne­taan hei­dän ihan vapaas­ti muut­taa savi­pel­loil­le autoi­lun varaan. Hei­dän on sit­ten tur­ha valit­taa, kun ben­sa mak­saa mil­joo­nia. Itse­pä­hän sin­ne halusivat.

    Jos kat­som­me kan­sa­lai­set “kuin pie­nik­si lap­sik­si” ja päät­tä­jien teh­tä­väk­si aja­tel­la hei­dän paras­taan, teh­dään esim. Soi­nin­vaa­ran kuvai­le­mia tytärkaupunkeja. 

    Täs­sä tai­taa olla kyse kehys­kun­tien arvo­maa­il­mas­ta: Kyl­lä esim. Nur­mi­jär­ven kaa­voit­ta­jat var­maan tie­tä­vät, että yksi­tyi­sau­toi­lun tule­vai­suus näyt­tää var­sin syn­käl­tä, mut­ta he kat­so­vat teh­tä­väk­seen vain vas­ta­ta kysyn­tään eikä itse aja­tel­la kan­san parasta.

  8. Jaa­kol­le: Jos olen oikein ymmär­tä­nyt, niin suu­rin osa tuos­ta 600.000:sta on maa­han­muut­ta­jia. Lisäk­si syn­ty­vyys alu­eel­la on kuol­lei­suut­ta suurempi.

    Muu­al­ta Suo­mes­ta ei ole odo­tet­ta­vis­sa suur­ta muuttoaaltoa.

    1. Suu­rin osa ei ole maa­han­muut­ta­jia, vaik­ka hei­dän­kin mer­ki­tyk­sen­sä on suu­ri. Minä uskon maa­han­muu­tos vai­me­ne­van, kun elin­ta­so Viros­sa ja Venä­jäl­lä lähes­tyy Suo­men tasoa.

  9. ano­nyy­mi: Ilmei­ses­ti ole­te­taan, että val­tion stra­te­gia “koko maa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le” saa­daan vie­tyä läpi.
    Toden­nä­köis­tä­hän se on mut­ta aika järjetöntä.

    Niin, sel­lai­nen stra­te­gia, että ihmi­set sai­si­vat asua siel­lä mis­sä halua­vat, on kiel­tä­mät­tä aika järjetön.

  10. Suo­mi seu­raa mui­ta Poh­jois­mai­ta kau­pun­gis­tu­mi­ses­sa, vai­kea kuvi­tel­la että muun­lai­nen kehi­tys oli­si loo­gis­ta tai edes mahdollista.

    Lap­pi ja Kuusa­mo elä­vät mat­kai­lun ja kai­vos­ten varas­sa. Met­sä­teol­li­suus kes­kit­tyy enti­ses­tään lähel­lä ran­nik­koa ole­viin jalostuskeskuksiin.

    Työ­elä­män luon­ne muut­tuu myös kau­pun­ke­ja suo­si­vak­si. Maa­seu­dul­la alkaa olla han­ka­la työl­lis­tää kou­lu­tet­tua avio­pa­ria. Nykyi­nen maa­seu­dun pii­lo­tu­ki mal­li on tilan emän­nän tulo­vir­ta työk­kä­rin kautta.

    Maa­seu­tu­po­li­tii­kal­la on teh­ty mitä voi­tiin, mut­ta nyt sii­nä on tul­tu tien pää­hän. Raken­ne­muu­tok­se­na tämä ei ole yhtä rajui kuin 70-luvun alkaes­sa, mut­ta yhtä perus­ta­van­laa­tui­nen. Sil­loin maa­seu­dun jät­ti­vät suu­ret ikä­luo­kat, nyt sen jät­tä­vät pie­net ikä­luo­kat. 70-luvun alun muut­to­aal­los­sa maa­seu­dul­le jäneet puo­les­taan siir­ty­vät eläk­keel­le ja las­ten­sa luok­se. Ihmi­set äänes­tä­vät jaloil­laan, vaik­ka tuki­työ­tä tar­joai­si terk­ka­ri, kir­jas­to ja van­hain­ko­ti. Kau­pal­li­sia työ­paik­ko­ja pysyy elin­kel­poi­se­na kovin vähän.

  11. Mis­tä täl­lai­nen luku 600.000:sta uudes­ta asuk­kaas­ta on kek­sit­ty? Ei aina­kaan Hel­sin­ki täl­lai­sia mää­riä pys­ty sijoit­ta­maan, kun jo nyt asun­to­ja ollaan jyr­si­mäs­sä kes­kus­puis­tos­ta ja meren ran­noil­ta. Eihän Hel­sin­gin tar­vit­se asut­taa kaik­kia suo­ma­lai­sia, ulko­maa­lai­sis­ta puhumattakaan.

  12. Voi­han sitä Hel­sin­gin her­rat kokeil­la asun­to­pu­lan hel­pot­ta­mis­ta käs­ke­mäl­lä ihmi­siä pai­nu­maan hel­vet­tiin Hel­sin­gis­tä, jos se ker­ta on heis­tä kiin­ni, mis­sä ihmi­set asuvat.

    Kepu­lai­sil­le tie­dok­si, että raa­ma­tus­sa hel­vet­ti on se louk­ko jota piti väl­tel­lä, ei Hel­sin­ki. On men­nyt vähän vuo­si­kym­me­nien var­rel­la sekai­sin nämä kaksi. 

    Itse pitäi­sin kui­ten­kin läh­tö­koh­ta­na sitä, että työt ja hor­mo­ni­toi­min­ta tuo ihmi­set kau­pun­kiin, jos­sa kum­paa­kin on enem­män. Toki sitä voi syö­dä jar­rua ja elää nuu­kas­ti, mut­ta tai­taa sil­ti tul­la ikä­vä ihmis­ten luok­se. Kan­nat­taa myös muis­taa, että Hel­sin­ki ei ole ainoa kau­pun­ki, joka kerää väkeä. Jos nämä ei rii­tä, niin aika paha on ruve­ta kil­pai­le­maan maa­il­man­mark­ki­noil­la perä­met­sis­tä. Tulee lii­an kal­liik­si. Koti­maan mark­ki­nat onkin sit­ten tukos­sa kai­ken­lai­ses­ta krääsästä. 

    Jot­ta jon­kin­lais­ta koti­mais­ta mark­ki­naa syn­tyi­si, niin kulut­ta­jan pitäi­si pys­tyä näke­mään tuot­teis­ta mis­sä ne on teh­ty, ja toki suos­tua mak­sa­maan muu­ta­ma euro enem­män. Nyt moni suo­ma­lai­nen brän­di, kuten Pen­tik, rat­sas­taa van­hal­la mai­neel­la, mut­ta ei suos­tu ker­to­maan mis­sä tuot­teet teh­dään. Jos halu­aa pitää maa­seu­tua asut­tu­na vapaa­eh­toi­sin rahan­siir­roin, niin kan­nat­taa­kin ostaa esi­mer­kik­si jou­lu­ko­ris­teet vaik­ka sit­ten Tuo­maan markkinoilta.

    Mitä Hel­sin­kiin tulee, niin oli­si ruvet­ta­va kil­pa­le­maan myös itse, eikä kat­soa vain vie­res­tä, kun muut vie­vät kir­si­kat. Esi­mer­kik­si Kes­ki-Pasi­las­ta pitäi­si teh­dä niin veto­voi­mai­nen, että se kerää yri­tyk­siä niin kehä­tei­den var­sil­ta kuin myös ulko­mail­ta. Ehkä Kok­ki­la ja SRV voi­si raa­ha­ta kii­na­lais­ka­ve­rin­sa Pie­ta­ris­ta. Niil­lä­hän sitä rahaa on jo lii­kaa­kin ja hyvis­tä sijoi­tus­koh­teis­ta pulaa.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Van­ha­nen esit­ti, että näi­tä kes­kuk­sia oli­si olen­nai­ses­ti enem­män ja nii­den väli­nen lii­ken­ne oli­si kumipyöräliikennettä.

    Niin­pä, vihe­liäi­nen kylä-/puo­lue­po­li­ti­koin­ti esti kehit­tä­vän keskustelun.
    Soininvaara:
    “Huo­maan, että mie­li­ku­vat vai­kut­ta­vat enem­män kuin fak­tat. Tänään taas Hesa­rin ylei­sön­osas­tol­la on kir­joi­tus, jos­sa anne­taan kuva, että kes­kus­te­lu kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta käy­täi­siin beto­nis­lum­mien ja Van­ha­sen vih­reän auto­hel­ve­tin välil­lä. Eihän sii­tä ole kyse, eikä edes sii­tä, suo­si­taan­ko ker­ros­ta­lo­ja tai oma­ko­ti­ta­lo­ja, vaan sii­tä, miten asu­mi­nen ker­ros­ta­lo­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la jär­jes­te­tään, auto­lii­ken­tee­seen perus­tu­vas­sa Van­ha­sen him­me­lis­sä vain nau­ha­kau­pun­gis­sa, jos­sa lii­ken­ne sujuu rati­koil­la ja junilla.

    Pitä­nee siis minun­kin alkaa nimi­tel­lä. Asfalt­ti­ke­pu­lai­set halua­vat pääl­lys­tää uuden­maan asfaltillla.”

    Eipä sovi val­tio­mies­luo­kan puheek­si, se on muu­ten Suo­men Kes­kus­ta, ei kepu. 

    Miten Soi­nin­vaa­ra jär­jes­täi­si suun­nit­te­le­man­sa kau­pun­ki­ko­ko­nai­suu­den energiantuotannon ? 

    Hel­sin­gin Ener­gian toi­mi­tus­joh­ta­jan Sep­po Ruo­ho­sen mie­les­tä kan­nat­tai­si sel­vit­tää voi­tai­siin­ko bio­mas­san kaa­sut­ta­mi­nen teh­dä siel­lä mis­sä bio­mas­saa syn­tyy ja syöt­tää se esi­mer­kik­si maa­kaa­su­put­kis­ton avul­la kor­vaa­maan maa­kaa­sua Vuo­saa­ren voimalaitoksilla.

    Miten näis­sä uusis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa asia jär­jes­tet­täi­siin ? Toi­vot­ta­vas­ti on mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin kivi­hii­li ja öljy. Van­ha­sen aloit­ta­mal­le kes­kus­te­lul­le uusiu­tu­van ener­gian käyt­töö­no­tos­ta nau­ret­tiin ja Van­has­ta nimi­tel­tiin halkokauppiaaksi. 

    Löy­tyy­kö mui­ta mal­le­ja kuin koulukiusaajamoodi?

    1. Nyt­hän suu­ri osa Uuden­maan haja-asu­tusa­lu­ees­ta läm­mi­te­tään säh­köl­lä, eli käy­tän­nös­sä mel­kein koko vuo­den kivihiililauhteella.

  14. Toi­sin kuin Hyvin­kää tai Jär­ven­pää, Nur­mi­jär­vi on kun­ta jos­sa on usei­ta kyliä. Jo tämä läh­tö­koh­ta mis­sä jokais­ta kylää kehi­te­tään kun­nan teh­tä­vien mukai­ses­ti ero­aa niin pal­joa kau­pun­geis­ta, ettei ole oikein rele­vant­tia rin­nas­taa näi­tä kes­ke­nään. Tie­tys­ti Klauk­ka­laa voi­si ver­ra­ta Hyvin­kää­seen ja ihme­tel­lä mik­si siel­lä ei ole juna­ra­taa, mut­ta Osmo hyvä nii­tä ei ole kan­nat­ta­nut raken­nel­la 15.000 ihmi­sen kes­kuk­seen. Las­ken­nat ovat jos­sain 40.000 paikkeilla.

  15. Elmo Allén: Niin, sel­lai­nen stra­te­gia, että ihmi­set sai­si­vat asua siel­lä mis­sä halua­vat, on kiel­tä­mät­tä aika järjetön.

    Voi olla, mut­ta kun tuo jär­jet­tö­myys on perus­tus­lain suo­jaa­ma 9 §.

    1. Perus­tus­lais­sa ei sano­ta, että saa vali­ta asuin­pai­kan mis­tä tahan­sa ja las­kut­taa valin­nan yli­määr­täi­set kus­tan­nuk­set muilla.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­not 600 000 ihmi­sel­le mak­sa­vat 60 – 80 mil­jar­dia ja tar­peel­li­set rai­deyh­tey­det sää­lit­tä­vät muu­ta­man mil­jar­dia. Hän­tä ei sai­si hei­lut­taa koiraa.

    Kau­pun­ki­ra­ken­teen arvon­muo­dos­tuk­ses­sa rai­de­verk­ko on omas­ta pie­nes­tä inves­toin­tio­suu­des­taan huo­li­maa­ta var­sin kes­kei­nen asia — var­sin­kin jos asuk­kaat koke­vat sen ansios­ta saa­van­sa suju­vuut­ta kaupunkielämäänsä.

  17. Ila­ri Kau­ko: Jos kat­som­me kan­sa­lai­set itse­näi­sik­si ja vas­tuul­li­sik­si yksi­löik­si, anne­taan hei­dän ihan vapaas­ti muut­taa savi­pel­loil­le autoi­lun varaan. Hei­dän on sit­ten tur­ha valit­taa, kun ben­sa mak­saa mil­joo­nia. Itse­pä­hän sin­ne halusivat.

    Vaik­ka oma­ko­ti­ta­lo­mat­to­ja vas­taan on ole­mas­sa hyviä yhteis­kun­nal­li­sia ja eko­lo­gi­sia argu­ment­te­ja, tämä yksi­tyis­ta­lou­del­li­nen argu­ment­ti ei ihan toimi.

    Ole­te­taan tilan­ne, jos­sa öljy lop­puu ja ben­sii­ni teh­dään kivi­hii­les­tä. Pro­ses­si nos­taa ben­sii­nin verot­to­man hin­nan noin euroon lit­ral­ta, ja asian­mu­kais­ten pääs­tö­mak­su­jen (500 e/t) jäl­keen hin­ta on alvei­neen noin 4 e/l (ole­tuk­se­na pääs­tö­jen liki tuplaantuminen).

    Täs­sä vai­hees­sa autot kulut­ta­vat toden­nä­köi­ses­ti todel­li­suu­des­sa noin 5 l/100 km, joten polt­toai­ne­kus­tan­nuk­set ovat noin 20 snt/km. Autoi­lu kal­lis­tuu siis noin 10 snt/km nykyi­ses­tä. Kyl­lä­hän tämä sat­tuu muu­ta­man sata­sen kuus­sa kah­den auton per­hees­sä, mut­ta kun muu­tos tulee pikem­min vuo­si­kym­me­nis­sä kuin vuo­sis­sa, se ei ole mikään elä­män­muo­toa uhkaava.

    Samaan aikaan sen talon säh­kö­läm­mi­tys vie ilma­läm­pö­pum­pun asen­nuk­sen jäl­keen 15 MWh/a. Tuol­la pääs­tö­kaup­pa­hin­nal­la säh­kö mak­saa noin 40 snt/kWh, joten läm­mi­tyk­sen säh­kö­las­ku pomp­sah­taa nykyi­ses­tä 1500 euros­ta 6000 euroon. Enem­män se sat­tuu kuin autoi­lun hinnannousu.

    Ja sit­ten käy vie­lä niin, että kos­ka nii­tä savi­pel­lol­le raken­net­tu­ja oma­ko­ti­ta­lo­ja on kal­lis yllä­pi­tää, ja kos­ka siel­tä on kal­lis­ta kul­kea, nii­den hin­nat las­ke­vat. Asun­to­jen hin­ta­han muo­dos­tuu ruuh­ka-alueil­la mak­su­ky­vyn mukaan.

    Tämä kehi­tys voi­si olla ikä­vää ko. alueil­le nyt raken­ta­vien kan­nal­ta, mut­ta har­vem­pi jak­saa kiin­nos­tua useam­man vuo­si­kym­me­nen aika­ja­nal­la tapah­tu­vis­ta asiois­ta. Ei niil­lä todel­li­suu­des­sa ole kovin suur­ta mer­ki­tys­tä per­heen talou­del­le­kaan. Nyt on nyt.

    Ihmi­set asu­vat siel­lä, mis­sä asun­to­ja on. Sii­hen voi vai­kut­taa vain lupa­po­li­tii­kal­la (kaa­voi­tus, koko­vaa­ti­muk­set, jne.), tur­ha sii­tä on yksit­täi­siä ihmi­siä tai hei­dän toi­vei­taan syyl­lis­tää. Asu­mi­sen tii­vis­tä­mi­nen saat­taa olla nii­tä asioi­ta, jot­ka ovat enem­män yhteis­kun­nan pit­kän täh­täi­men etu kuin yksi­lön väli­tön etu.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tus­lais­sa ei sano­ta, että saa vali­ta asuin­pai­kan mis­tä tahan­sa ja las­kut­taa valin­nan yli­määr­täi­set kus­tan­nuk­set muilla.

    Olen tätä jos­kus poh­ti­nut. Jos nyt ihan tosis­saan pysäh­tyy miet­ti­mään, mil­lai­sek­si maam­me talous parin seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na kehit­tyy, niin ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin luo­pua sii­tä jalo­sa aja­tuk­ses­ta, että koko maa pide­tään asut­tu­na. Sii­hen ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa.

    Jos­sain vai­hees­sa on pak­ko tode­ta, että kyl­lä, kukin saa asua mis­sä halu­aa, mut­ta jos valit­see asuin­paik­kan­sa vää­rin, on ilman tei­tä, säh­köä, kou­lua, puhe­lin­ta… En usko, että kukaan polii­tik­ko roh­ke­nee tätä tänä päi­vä­nä myön­tää, mut­ta jos kat­so­taan muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­jän­teel­lä niin en oikein näe mui­ta vaihtoehtoja.

    Yli­pää­tään olen huo­lis­sa­ni sii­tä, mil­lä me suo­ma­lai­set kuvit­te­lem­me elä­väm­me. Teol­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta olem­me hin­noi­tel­leet itsem­me ulos jo kau­an sit­ten. Sitä kuu­lui­saa ns. osaa­mis­ta ei enää kau­an myy­dä, kyl­lä Aasias­sa koh­ta osa­taan se mikä tääl­lä­kin, mut­ta siel­tä se myy­dään vie­lä pit­kään ulos pal­jon edul­li­sem­min kuin tääl­tä. Että eläm­me­kö me sit­ten sil­lä, että minä myyn Odel­le Ale­pas­sa vii­kon ruo­at ja sit­ten menen K‑kauppaan osta­maan Odel­ta vii­kon ruo­at? Kau­pan kas­san pal­kois­tam­me sit­ten ote­taan verot, joil­la kate­taan sai­raan­hoi­ta­jien ja opet­ta­jien palkat.

    Ei tämä kovin hyväl­tä kuu­los­ta. Ker­to­kaa, että olen väärässä!

  19. Oma­ko­ti­ta­lo on ihmi­sen paratiisi…:D Kuka edes halu­aa kau­pun­kei­hin? Kau­pun­geis­sa on juop­po­ja, nar­ko­maa­ne­ja ja yh-äite­jä! Näet­kö kos­kaan sel­lai­sia rau­hal­li­sel­la pientaloalueella? 😀

  20. Mik­si kan­nat­tai­si rat­sas­taa yhden kes­kus­tan mal­lil­la tule­vai­suu­teen? Jos kaik­ki raken­tuu yhden kes­kus­tan varaan, on koko­nai­suut­ta vai­keam­pi uudis­taa jous­ta­vas­ti tilan­tees­sa, jos­sa uuden­lai­set haas­teet tätä edellyttäisivät.

  21. Minus­ta on epä­re­hel­lis­tä olla miet­ti­mät­tä _miksi_ ihmi­set halua­vat sin­ne savi­pel­lol­le lau­ta­pa­rak­kiin. Eivät var­mas­ti sik­si, että siel­tä on pit­kä mat­ka kaik­kial­le tai että tun­nin työ­mat­kat suun­taan­sa autol­la ovat nau­tit­ta­via. Aluk­si voi­si läh­teä miet­ti­mään Nur­mi­jär­ven kau­pun­gin­joh­ta­jan lausun­toa “juna tuo huu­meet”. Kyl­lä se siel­tä pie­nel­lä poh­din­nal­la löytyy.

    Blo­gis­ti lie­nee sii­nä oikeas­sa, että poliit­tis­ta tah­toa tämän tilan­teen muut­ta­mi­seen ei löy­dy. On hel­pom­paa muut­taa savi­pel­lol­le. Kor­jat­kaa perim­mäi­set ongel­mat, ja saat­te kun­ta­lais­ten puo­les­ta raken­taa vaik­ka hel­ve­tin ison iglun johon väki asutetaan.

    1. poliit­tis­ta tah­toa tämän tilan­teen muut­ta­mi­seen ei löy­dy. On hel­pom­paa muut­taa savipellolle

      Vie­lä hel­pom­paa oli­si, jos kun­ta maapoliit6tisia kei­no­ja käyt­täen jär­jes­täi­si ton­tin yhtä hal­val­la taa­ja­mas­ta. Mut­ta kun joku sen savi­pel­lon­kin omis­taa, joten…

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Van­ha­nen esit­ti huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pien taa­ja­mien mal­lia ja nii­den välil­le kumipyöräliikennettä.

    Tuos­sa on pal­jon jär­keä. Eli sii­nä, että pien­ten taa­ja­mien välil­lä lii­ken­ne hoi­tu pie­nil­lä kumi­pyö­ril­lä. Jouk­ko­lii­ken­ne on tol­kut­to­man kal­lis­ta haja-asu­tusa­luel­la, joten se tulee mini­moi­da. Jos raha ei ole riit­tä­vä syy, niin täsät on tuo­re väi­tös­kir­ja, jos­sa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne todis­te­taan eko­lo­gi­sim­mak­si vaihtoehdoksi.

    Sii­nä­kin on jär­keä, että kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta raken­ne­taan lisää kau­pun­kei­hin. Kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen kes­kel­lä jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä saa­daan kan­nat­ta­vaa, eikä sii­hen tar­vit­se tuh­la­ta veroeu­ro­ja. Sen vuok­si Ara­bian­ran­nan tapai­siin höl­möi­lyi­hin ei ole varaa. Kau­pun­ki on kau­pun­kia, eikä kau­pun­gin kyl­jes­sä ole­vaa lähiötä.

    Muu­al­la Euroo­pas­sa raken­ne­taan myös ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen tii­vii­tä pien­ta­loa­luei­ta. Ne voi­daan liit­tää tehok­kal­la junayh­tey­del­lä kes­kus­kau­pun­kiin. Se edel­lyt­tää mm. ettei moot­to­ri­tie­tä raken­ne­ta samaan käy­tä­vään radan kans­sa, vaan noin 5 — 10 km pää­hän sii­tä. Oli­si kiva tava­ta se jär­jen Van­taan­jo­ki, joka on pii­rus­tel­lut Lah­den oiko­ra­dan ja moot­to­ri­tien. Hänel­lä ei ole ihan kaik­ki muu­mit laaksossa.

    Kes­kus­te­lun has­su puo­li on se, että kaik­ki pitä­vät vain omaa mal­li­aan täy­del­li­se­nä. 😉 Kui­ten­kin kai­kil­le kol­mel­le asuin­muo­dol­le on tilaus­ta. Noin se toi­mii muu­al­la. Sen sijaan Neu­vos­to­mal­lis­ten beto­ni­ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­den pur­ku tulee ole­maan kan­sa­kun­nal­le haaste.

  23. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Nyt on hyvä sau­ma tut­kia kau­pun­ki­ra­ken­ne­mal­le­ja. 600000 asuk­kaan sijoit­ta­mi­sel­le löy­tyy usei­ta jär­ke­vän tun­tui­sia vaih­toeh­to­ja. Väli­neet täl­lai­sen ana­lyy­sin teke­mi­sel­le ovat jo var­sin hyviä. Seu­dun kun­nat saat­ta­vat olla val­miit täl­lai­seen poh­dis­ke­luun ja val­tiol­ta on saa­ta­vis­sa aina­kin hyvää tah­toa edis­tää met­ro­po­lin kehit­ty­mis­tä tasa­pai­noi­sek­si ja talou­del­li­sek­si dynamoksi.

    Mikä­pä sii­nä, mut­ta yksi ihan perus­asia nyt pitäi­si saa­da nois­sa kun­toon: Jos ja kun puhu­taan yhä laa­jem­mas­ta rai­de­ver­kois­ta, se tar­koit­taa yhä pidem­piä etäi­syyk­siä. Tuo taas edel­lyt­tää nope­ai­ta rai­deyh­teyk­siä, jotain sem­mois­ta kuin vaik­ka­pa R‑juna. Ja jot­ta se rai­deyh­teys oli­si nopea se juna ei voi pysäh­del­lä kovin tihe­ään, eli ase­mia on hyvin vähän. Mis­tä pääs­tään sit­ten sii­hen että joten­kin se muu­kin ja itsea­sias­sa mel­kein olen­nai­sem­pi ja mat­kus­ta­ja­mää­ril­tään jopa suu­rem­po lyhyem­pien mat­ko­jen lii­ken­ne pitäi­si hoi­taa. Eli tar­vi­taan useam­man tason rai­de­lii­ken­net­tä, voi tuo­ta toki lähes­tyä niin­kin että jot­kut osuu­det ovat nopei­ta siir­ty­miä ja toi­sil­la pysäh­dy­tään tiivimmin.

    Ei tämä niin ete­ne että piir­re­tään taas Uuden­maan kart­ta täy­teen vii­vo­ja, sen kum­mem­pia vai­vaa­mat­ta pää­tä sil­lä että mis­tä rai­teis­ta nyt puhu­taan. Ja ei tuos­ta muu­ten paril­la mil­jar­dil­la sel­vi­tä, aina­kaan jos etäi­syy­det kasvaa.

  24. Tuli ihan mie­leen, että mitä­hän OS tar­koit­ti sil­lä, että ei saa las­kut­taa muil­la, jos halu­aa asua syr­jäs­sä? Las­ten kou­lu­kul­je­tus tuli mie­lee­ni. Mitä­hän muuta?‘Sähkölinjan ja tien sekä lvi-jutut mak­sat, pos­ti nyt kul­kee omia reit­te­jä, eikä yhden immei­sen takia kyl­lä kovin iso­ja kouk­ku­ja tee. Apteek­ki, Alko, ter­veys­a­se­ma, ruo­ka­kau­pat yms ovat mis­sä ovat. Onko toi kou­lu­jut­tu nyt kes­ki­mää­rin iso asia?

    1. Syr­jäs­sä asu­mis­ta tuetaan
      1) kou­lu­kul­je­tuk­set, pie­net ja kal­liit kyläkoulut
      2) van­hus­ten kotia­vun pit­kät matka
      3) tie­ver­kon ylläpito
      4) Säh­köl­lä sama tarif­fi koko kun­nan alueella
      5) Vesi ja viemäri
      6) posti
      7) Anten­ni­ver­kon TV-lähe­tyk­set, jois­ta kau­pun­ki­lais­ten­kin pitää mak­saa, vaik­ka käyt­tä­vät kaapelia
      8) työmatkavähennykset
      9) jul­ki­sen lii­ken­teen subventointi
      Ja niin edelleen

  25. Ihmi­set muut­ta­vat kau­pun­kei­hin, kos­ka ovat siel­lä onnel­li­sem­pia. Vaik­ka maa­seu­dul­la asu­mis­ta yri­te­tään tukea. Ne perus­mal­lit, jois­ta krug­man sai Nobe­lin ennus­ta­vat aika yksin­ker­tais­ta lop­pu­tu­los­ta :-). Yllä on joi­tain asu­mi­nen kal­lis­tuu ske­naa­rioi­ta. Jos reaa­li­pal­kat nouse­vat jat­kos­sa esim 1,5 %, niin pal­kat tuplaan­tu­vat noin 48 vuo­des­sa jol­loin joku 5 kiloa kohon­nee­seen läm­mi­tyk­seen ei ole pal­jon. Lisäk­si aja­tus että autoi­lu kal­lis­tuu 10 snt/ km tus­kin on maa­il­man­lop­pu kau­pun­gis­sa asu­val­le, siel­lä nii­tä kilo­met­re­jä ei juu­ri­kaan ker­ry. Maal­la tämä on toi­sin. Kehi­tys­mais­sa myös. Jos tui­jot­tai­si pal­jon­ko kes­ki­ver­to pal­kan­saa­jan reaa­lian­siot on Suo­mes­sa nous­sut vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na, tämä­kään ei ole kovin mur­heel­li­nen luku vaik­ka laman kou­ris­sa on koh­ta oltu 4 vuotta.

  26. Otsik­ko kysy­myk­seen help­po vas­taus. Sal­li­taan tosi kor­kei­ta asuin­ta­lo­ja eikä vain 3–5 kerroksisia.
    Kuka nii­hin halua men­nä, on eri jut­tu (maa­han­tu­li­jat= yhteis­kun­nan kustantamat)?
    OS:lle loh­du­tuk­sek­si, että nuo­ri­so alkaa olla poruk­kaa, mikä ei haja-asu­tuk­siin läh­de. Koke­mus­ta on omas­ta takaa. Mun ikä­luok­ka ja sit­ten se suu­ri rysäys kun hävi­ää, niin tun­tuu, että sil­loin jen­gi haluu just tota kau­pun­gis­sa ole­mis­ta. Saf­kan tuot­ta­jis­ta olen huo­lis­sa­ni, mut­ta kai sitä ulko­mail­ta saa, aina­kin nor­maa­li­na aikoi­na, eikä näy­tä ole­van aina­kaan pirun kal­lis­ta, vielä.

  27. Ila­ri Kau­ko: Täs­sä tai­taa olla kyse kehys­kun­tien arvo­maa­il­mas­ta: Kyl­lä esim. Nur­mi­jär­ven kaa­voit­ta­jat var­maan tie­tä­vät, että yksi­tyi­sau­toi­lun tule­vai­suus näyt­tää var­sin syn­käl­tä, mut­ta he kat­so­vat teh­tä­väk­seen vain vas­ta­ta kysyn­tään eikä itse aja­tel­la kan­san parasta.

    Luu­li­sin, että toi­mi­vam­paan ja talou­del­li­sem­paan yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen voi­si pääs­tä ihan talou­del­li­sil­la perus­teil­la nykyi­sil­lä­kin ben­san hin­noil­la, ilman kan­sa­lais­ten hol­hoa­mis­fi­lo­so­fi­aa. Kun­ta voi­si esi­mer­kik­si las­kea infrak­struk­tuu­rin kus­tan­nuk­set joten­kin ratio­naa­li­ses­ti ja las­kut­taa asuk­kai­taan sen mukaan. Epä­suo­tui­sil­le pai­koil­le raken­net­tu­ja pien­ta­loa­lueil­ta tai auto­mar­ket­ti­hank­kei­ta ei tar­vit­si­si auto­maat­ti­ses­ti subventoida.

    1. Suo­ma­lai­nen maa­po­liit­ti­nen lain­sää­dän­tö on var­sin alkeel­lis­ta ja sik­si se joh­taa euroop­pa­lai­sit­tain sur­ke­aan yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen. Eron voi näh­dä, kun len­tää Kes­ki-Euroo­pan yli.

  28. Kau­pun­ki­ra­ken­ne­kes­kus­te­lus­ta näyt­tää unoh­tu­neen Hel­sin­gin ete­läi­nen vaa­li­pii­ri. Jos Tal­lin­naan puh­kais­tai­siin tun­ne­li, se toi­mi­si erään­lai­se­na pai­sun­ta­säi­liö­nä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le suun­tau­tu­val­le kan­sain­vael­luk­sel­le. Osa savo­lai­sis­ta voi muut­taa suo­raan Las­na­mä­keen, siel­tä sai­si hal­val­la merinäköala-asunnon.

    Tsaa­rin­ai­kai­sia tava­ra­rai­tei­ta Suo­men­lah­den alit­se ei kui­ten­kaan kan­na­ta vie­dä, rai­de­le­veys vaih­tuu tule­vai­suu­des­sa jo Tal­lin­nas­sa. Luo­ti­ra­ta Rii­kan kaut­ta Ber­lii­niin raken­ne­taan tie­ten­kin Kes­ki-Euroo­pan raidevälillä.

    Lii­ken­ne on enim­mäk­seen hen­ki­lö­lii­ken­net­tä, mil­joo­na mat­kus­ta­jaa lai­voil­la jo nyt. Yhteys toteu­tui­si ker­ta­luok­kaa hal­vem­mal­la ja tehok­kaam­min nopeal­la met­ro­yh­tey­del­lä kuin ras­kaal­la juna­ra­dal­la. Pika­met­ro, mat­ka-aika luok­kaa 20 min, teki­si Hel­sin­ki-Tal­lin­nas­ta todel­li­sen kak­sois­kau­pun­gin ja yhte­näi­sen työssäkäyntialueen. 

    Met­ron voi­si jat­kaa molem­mis­sa päis­sä len­toa­se­mil­le asti, näin Tal­lin­nan len­nu­jaam voi­si toi­mia myös Hel­sin­ki-Van­taan vara- ja syöttökenttänä.
    Pape­ri­rul­lat voi las­ta­ta juna­laut­taan Vuo­saa­res­sa, ne ehti­vät hitaam­mal­la­kin vauh­dil­la Kes­ki-Euroo­pan mark­ki­noil­le. Rek­ka­ral­li kan­ta­kau­pun­gis­ta pitäi­si myös siir­tää Vuosaareen.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Van­ha­nen esit­ti huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pien taa­ja­mien mal­lia ja nii­den välil­le kumipyöräliikennettä.

    Van­ha­nen esit­ti ihan saman­lais­ta mal­lia kuin sinä nyt. Sinun­kin mal­li­si perus­tuu kumi­pyö­ril­le. Por­voos­ta tai Loh­jal­ta ei tul­la rau­ta­he­vo­sel­la kir­kol­le. Mul­la asuu kave­rei­ta kum­mas­sa­kin ja siel­tä tul­laan kah­del­la autol­la per per­he joka päi­vä kirkolle.

  30. Hyviä pik­ku­kau­pun­ke­ja ovat esi­mer­kik­si Por­voo, Kera­va, Jär­ven­pää, Hyvin­kää ja Loh­ja. Nii­tä voi­si kas­vat­taa ja raken­taa rai­teet nii­den välil­le. Espoon ja Van­taan lähiöis­tä sen sijaan on vai­kea enää teh­dä oma­va­rai­sia kaupunkeja. 

    Mitäs sit­ten teh­dään, kun ne ihmi­set siel­tä pik­ku­kau­pun­geis­ta pak­kau­tu­vat aina vaan lähem­mäs Helsinkiä?

    En usko, että nämä kau­pun­git oli­si­vat niin oma­va­rai­sia, että siel­tä lii­kut­tai­siin vain pariin lähim­pään naa­pu­ri­sol­muun. Loh­jan ja Por­voon puo­li­vä­lis­sä on nimit­täin Helsinki.

    Lii­ke­toi­min­nal­le on hyväk­si, että samal­le alu­eel­le tulee mah­dol­li­sim­man pal­jon asiak­kai­ta ja näin myös mui­ta yri­tyk­siä. Klas­si­nen esi­merk­ki on kak­si jää­te­lö­ko­jua N met­rin mit­tai­sel­la ran­nal­la: kojut hivut­tau­tu­vat kes­kel­le ran­taa, vaik­ka asiak­kai­den kan­nal­ta paras oli­si, että kojut ovat 1/4 etäi­syy­del­lä ran­nan reu­nois­ta. Täs­tä seu­raa, että eri­lai­sia lii­ke­toi­min­nal­li­sia ja sitä myö­den asu­mis­kes­kit­ty­miä syn­tyy sel­lai­siin paik­koi­hin, jon­ne on vähän kaik­kial­ta yhtä lyhyt matka.

    Jos­sain vai­hees­sa kaik­ki on taas Hel­sin­gis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa, vaik­ka rai­tei­ta meni­si 100 kilo­met­rin säteel­lä Uuden­maan ympä­ril­lä. Ei ole sat­tu­maa, että maa­il­man met­ro­po­lit ovat suur­kau­pun­ki­mat­toa eikä pikkukaupunkiverkkoa.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vie­lä hel­pom­paa oli­si, jos kun­ta maapoliit6tisia kei­no­ja käyt­täen jär­jes­täi­si ton­tin yhtä hal­val­la taa­ja­mas­ta. Mut­ta kun joku sen savi­pel­lon­kin omis­taa, joten…

    Maa­po­liit­ti­set kei­not ovat jo nyt traa­gi­sia Suo­mes­sa. Kaa­voi­tus­mo­no­po­li on anta­nut kun­nil­le val­lan kei­no­te­koi­ses­ti pila­ta “maa­no­mis­ta­jien omai­suu­den” arvon­ke­hi­tyk­sen. Tämä pätee niin haja-asu­tusa­lueil­la kuin taa­ja­mis­sa. Lisäk­si täy­sin absur­di lunas­tus­la­ki on saa­nut aikaan sen että teh­taa­no­mis­ta­jat sil­mit­tö­mäs­ti hank­ki­vat rahan­te­ko-käyt­töön esim. maan­vil­je­li­jöi­den maita.
    Maa­ta suo­ras­taan haas­ka­taan kos­ka maan­mit­taus­leik­ki­lai­tos ja val­tuus­to­jen teh­taa­no­mis­ta­jil­le valit­se­mat usko­tut-mie­het järk­kää­vät hin­nat sym­boo­li­sel­le tasolle.

    Oikeu­den­mu­kai­suus­ta­jun mukaan täl­lai­ses­sa maas­sa, pitäi­si myös kajo­ta kaik­kiin mui­hin maa­ta vas­taa­viin sijoi­tuk­siin ja omis­tuk­siin. Yhtä pal­jon yhteis­kun­ta voi­si rikas­tua, sää­te­le­mäl­lä ja lunas­te­le­mal­la omis­tus/­si­joi­tus-asun­to­ja, kesämökkejä,autoja,pörssiosakkeita,eläkerahastoja.……

    Onko mis­sään muus­sa maas­sa näin tehok­kaas­ti toi­mi­va oligarkia?

    1. Mones­sa Sak­san osa­val­tios­sa kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta saa raken­taa vain kun­nan omis­ta­mal­le maal­le. Ei tar­vit­se lunas­taa, kun voi ostaa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tus­lais­sa ei sano­ta, että saa vali­ta asuin­pai­kan mis­tä tahan­sa ja las­kut­taa valin­nan yli­määr­täi­set kus­tan­nuk­set muilla. 

    Tätä voi aja­tel­la niin­kin, että ihmi­sil­lä on oikeus vali­ta asuin­pai­kak­seen Hel­sin­ki, eikä sitä pidä estää kaa­voit­ta­mal­la lii­an vähän.

  33. jrn:
    Minus­ta on epä­re­hel­lis­tä olla miet­ti­mät­tä _miksi_ ihmi­set halua­vat sin­ne savi­pel­lol­le… Aluk­si voi­si läh­teä miet­ti­mään Nur­mi­jär­ven kau­pun­gin­joh­ta­jan lausun­toa “juna tuo huu­meet”. Kyl­lä se siel­tä pie­nel­lä poh­din­nal­la löytyy. 

    Kan­nat­taa läh­teä tutus­tu­maan Nur­mi­jär­ven Puu­ra­ta ‑nimi­seen asun­toa­lu­ee­seen, a.k.a Nur­mi­jär­ven Monaco, kos­ka “…kaik­ki tun­tee toi­sen­sa ja kukaan ei käy töissä.”

    Ne tun­tee toi­sen­sa hyvin, kos­ka ne vete­lee kes­ke­nään sät­kä­tu­pak­kaa ja kil­jua siel­lä päi­vät pitkät.

    Onhan siel­lä tie­ten­kin ihan taval­lis­ta­kin poruk­kaa, point­ti on se että slum­min saa kyl­lä aika­sek­si pie­nem­mäl­le­kin paikkakunnalle.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mones­sa Sak­san osa­val­tios­sa kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta saa raken­taa vain kun­nan omis­ta­mal­le maal­le. Ei tar­vit­se lunas­taa, kun voi ostaa.

    En kyl­lä löy­dä tämän väit­teen tuek­si mitään muu­ta kuin teks­tiä Soi­nin­vaa­ran blogista. 

    Voi­sit­ko lait­taa jon­kun lin­kin, mis­tä asia ilmenee?

  35. jlbl:
    Onhan siel­lä tie­ten­kin ihan taval­lis­ta­kin poruk­kaa, point­ti on se että slum­min saa kyl­lä aika­sek­si pie­nem­mäl­le­kin paikkakunnalle. 

    Kuvis­ta pää­tel­len mikään ei viit­taa kovin eri­tyi­seen “slum­miin”, edes Suo­men skaa­lal­la. Talot on hyvin hoi­de­tun näköi­siä ja pihal­la on alle kym­men­nen vuot­ta van­ho­ja perheautoja.

    Asun­to­jen sei­nien sisäl­lä toki voi tapah­tua mitä vaan ja joku osa sii­tä kan­tau­tua uloskin. 

    Jos­kus aluei­den huo­no mai­ne kui­ten­kin perus­tuu enem­män hyvin inh­mil­li­seen tar­pee­seen luo­da sosi­aa­li­sia raja-aito­ja ja löy­tää edes joku itseä huo­nom­pi. Vaik­ka se sit­ten tapah­tusi kär­jis­tä­mi­sen ja ste­reo­tyyp­pien kautta.

  36. Elmo Allén: Niin, sel­lai­nen stra­te­gia, että ihmi­set sai­si­vat asua siel­lä mis­sä halua­vat, on kiel­tä­mät­tä aika järjetön. 

    Haluat­ko siis ottaa mal­lia neu­vos­to­lii­tos­ta? Pro­pis­ka-lap­puun kir­joi­tet­tiin mis­sä sait asua ja oles­kel­la. Näi­tä sosia­lis­min vuok­si teh­ty­jä vapau­den rajoi­tuk­sia pide­tään nyky­ään ihmi­soi­keuk­sien loukkauksina.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syr­jäs­sä asu­mis­ta tuetaan
    1) kou­lu­kul­je­tuk­set, pie­net ja kal­liit kyläkoulut

    -mihin perus­tuu väi­te kylä­kou­lu­jen kal­leu­des­ta, usein van­ho­ja raken­nuk­sia, jol­loin raken­nus­kus­tan­nuk­set vie­lä hal­po­ja ? Kou­lu­kul­je­tuk­set mel­ko pie­ni kulu, tar­jo­taan jois­sa­kin mais­sa (USA) kaikille !
    2) van­hus­ten kotia­vun pit­kät matka

    - ei olen­nai­nen kulu maal­la­kaan, pal­kat yms olennaisempi

    3) tie­ver­kon ylläpito

    -liik­ku­vat­ko teil­lä vain syr­jä­seu­tu­jen asuk­kaat, sitä­pait­si maa­seu­dun ihmi­set jou­tu­vat yleen­sä kus­tan­ta­maan itse paikallistiensä ?
    4) Säh­köl­lä sama tarif­fi koko kun­nan alueella

    -pitäi­si­kö olla eri ? eikö parem­pi kri­tee­ri oli­si etäi­syys voi­ma­lai­tok­ses­ta, joka ei kau­pun­geis­sa vält­tä­mät­tä pie­nem­pi. Pääs­tö­tön säh­kö (vesi­voi­ma­lai­tok­set, ydin­voi­ma) kuten puh­das vesi­kin (esim. Helsinki-Päijänne)tulee yleen­sä maaseudulta
    5) Vesi ja viemäri

    -haja-asu­tusa­lu­eel­la raken­ne­taan nämä yleen­sä kal­liis­ti itse
    6) posti
    — pitäi­si­kö pos­tis­ta luo­pua, tai pis­tää maa­lai­set mak­sa­maan sii­tä enem­män. Käsit­tääk­se­ni yhteis­kun­nan perus­in­fraa jo 1600-luvulla
    7) Anten­ni­ver­kon TV-lähe­tyk­set, jois­ta kau­pun­ki­lais­ten­kin pitää mak­saa, vaik­ka käyt­tä­vät kaapelia

    -kaa­pe­lin mer­ki­tys pie­ne­nee koko ajan, koh­ta jäänne
    8) työmatkavähennykset

    - edis­tää ihmis­ten työl­lis­ty­mis­tä, sitä­pait­si Hel­sin­gis­sä­kin usein pit­kät työmatksat
    9) jul­ki­sen lii­ken­teen subventointi

    - suu­rem­pi kaupungeissa ?
    Ja niin edelleen

    Aika teen­näi­nen luet­te­lo. Kom­men­toin ylle teks­tin sekaan, väit­tei­den väliin.

    1. 1) Kylä­kou­lu­jen kal­leus perus­tuu sii­hen, että luok­ka­koot ovat kovin pie­niä eli oppi­lai­ta opet­ta­jaa koh­den on vähän. Kuten sanoit, pal­kat ovat olannaisimpia
      2) Kotia­vus­sa hin­taa ei tule benas­ta vaan työ­ajas­ta, joi­ka kuluu asiak­kaan luo mat­kus­tet­taes­sa. Jos on kol­me autet­ta­va van­hus­ta samas­sa rapus­sa, ehtii tun­nis­sa käy­dä aika monen luo­na ver­rat­tu­na sii­hen, että autet­ta­vat asu­vat kym­me­nien kilo­met­rien pääs­sä toisistaan.
      3) Val­tion yllä­pi­tä­mää tie­verk­koa on asu­kas­ta koh­den kilo­met­rei­nä pal­jon enem­män kuin kau­pun­geis­sa, jois­sa pää­osa on kau­pun­gin yllä­pi­tä­miä katuja
      4) Säh­kön hin­nas­sa voi­si mak­saa vaa­di­tuis­ta verk­ko­met­reis­tä jaet­tu­na käyt­tä­jien määrällä.
      5) Vesi ja vie­mä­ri ovat kau­pun­ki­seu­tu­jen syr­jä­asu­jien aiheut­ta­ma rie­sa. Vesi­joh­don vetä­mi­nen isoon ker­ro­ta­loon tulee asu­kas­ta koh­den pal­jon hal­vem­mak­si kuin sen vetä­mien eril­lään ole­viin omakotitaloihin
      6) Pos­ti. En otta­nut kan­taa sii­hen, mitä pitäi­si teh­dä van sii­hen, että on kallista
      7) Hel­sin­gis­sä aina­kin kaa­pe­li­ver­kon mer­ki­tys kas­vaa koko ajan.
      8) Hel­sin­gis­sä ei saa työ­mat­kas­ta vähen­nys­tä vero­tuk­ses­sa, kos­ka voi men­nä julkisilla
      9) Jouk­ko­lii­ken­net­tä ei sub­ven­toi­da kan­ta­kau­paun­gis­sa yhtään, kos­ka asiak­kai­ta riit­tää, mut­ta kau­em­mas men­täes­sä kyl­lä ja pal­jon. Jouk­ko­lii­ken­ne­tuet vähä­lii­ken­tei­sil­le rei­teil­le löy­ty­vät val­tion budjetista.

  38. Mik­ko Säre­lä on kir­joit­ta­nut: “Toi­sin kuin kuvi­tel­laan Hel­sin­gin kas­vu ei nyky­ään ole suo­ma­lais­ten muut­toa Hel­sin­gin seudulle.

    Vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na Suo­men sisäi­nen net­to­muut­to on ollut lähes nolla.”

    Jos näin on, niin selit­tyy­kö kas­vu ainoas­taan syn­ty­vyy­del­lä ja maahanmuutolla?

  39. tpyy­luo­ma: Ei tämä niin ete­ne että piir­re­tään taas Uuden­maan kart­ta täy­teen vii­vo­ja, sen kum­mem­pia vai­vaa­mat­ta pää­tä sil­lä että mis­tä rai­teis­ta nyt puhu­taan. Ja ei tuos­ta muu­ten paril­la mil­jar­dil­la sel­vi­tä, aina­kaan jos etäi­syy­det kasvaa.

    Ei tämä sil­lä­kään taval­la ete­ne, että jäte­tään piir­tä­mät­tä tar­vit­ta­va rai­de­verk­ko ja ede­tään inkre­men­taa­li­ses­ti eteen­päin palo­kun­ta­pe­ri­aat­teel­la. Seu­dul­la ei ole teh­ty sit­ten Sch­mith-Pol­vi­sen hyvin ana­ly­soi­tu­ja rai­de­verk­ko­suun­ni­tel­mia. Han­ke­koh­tai­sia sel­vi­tyk­siä on kyl­lä vään­net­ty perusteluiksi. 

    Rai­teet ja muut väy­lät ovat sii­nä mie­les­sä ikä­viä tilan­käyt­tä­jiä, että vaa­ti­vat pit­kiä kapei­ta sii­vu­ja poten­ti­aa­li­ses­ta “hyötymaankäytöstä”.Oleellisinta jutus­sa on maan­käy­tön ja rai­de­ver­kon yhteensovittaminen.

    Kun 600000 asuk­kaan perus­in­ves­toin­nin koko­luok­ka on var­maan liki 200 mil­jar­dia, sitä kan­nat­taa hie­man suun­ni­tel­la­kin. Suun­nit­te­lu on hal­paa, vir­hein­ves­toin­nit kalliita.

    Yksi vaih­toeh­to on tihen­tää rai­de­verk­koa kes­kei­sil­lä alueil­la teho­maan­käyt­töä poh­jus­ta­maan. Näin sääs­ty­tään pit­kil­tä vii­voil­ta pit­kin poi­kin Uuttamaata.

  40. Count­ry­boy: ) van­hus­ten kotia­vun pit­kät matka
    — ei olen­nai­nen kulu maal­la­kaan, pal­kat yms olennaisempi

    Liik­kuu­ko se kotia­vus­ta­ja pai­kas­ta toi­seen palkatta?

    3) tie­ver­kon ylläpito
    ‑liik­ku­vat­ko teil­lä vain syr­jä­seu­tu­jen asuk­kaat, sitä­pait­si maa­seu­dun ihmi­set jou­tu­vat yleen­sä kus­tan­ta­maan itse paikallistiensä ?

    No noi­ta yksi­tyis­tei­tä ei nyt Uudel­la­maal­la kai kovin pal­joa ole. Olen­nai­sem­min, vaik­ka moot­to­ri­tiet ovat aivan absur­din hin­tai­si, niin kal­leim­mat kilo­met­rit per auto syn­ty­ne­vät hil­jai­sil­la pik­ku­teil­lä, ilmei­sis­tä syistä.

    Säh­köl­le, pos­til­le, aptee­keil­le, ja ties mil­le on eril­lai­sia hin­noit­te­lu- ja sijoit­tu­mis­ra­joi­tuk­sia. Epäi­len ettei koko­nai­suu­des­ta ole oikein kel­lään kuvaa. Ei sii­nä mitään että jos­sain van­hal­la maa­seu­dun syr­jä­ky­läl­lä asu­mis­ta sub­ven­toi­daan, ne ihmi­set on ollut siel­lä iät ja ajat ja hei­tä on aika vähän. Mut­ta kun nämä samat tuet tulee myös uusil­le haja-asutusalueille. 

    8) työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set
    — edis­tää ihmis­ten työl­lis­ty­mis­tä, sitä­pait­si Hel­sin­gis­sä­kin usein pit­kät työmatksat

    Hel­sin­gis­sä ei yleen­sä saa mitään työ­mat­ka­vä­hen­nyk­siä jos käy Hel­sin­gis­sä töis­sä, ja näin sik­si että ala­ra­ja on iät ja ajat ollut jok­seen­kin eurol­leen sama kuin Hel­sin­gin sisäi­sen lipun hin­ta, has­sua miten nää aina menee näin.

    Työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sis­tä yli­pään­sä, lai­naan nii­den ter­hak­kaa puo­lus­ta­jaa Arto Satosta:

    Nime­no­maan työ­mat­ka­vä­hen­nys mah­dol­lis­taa asu­mi­sen maa­seu­dul­la tai pik­ku­kau­pun­kis­sa, vaik­ka työ sijait­see­kin suu­res­sa kau­pun­gis­sa… Eri­tyi­ses­ti lap­si­per­hei­den on usein tilaa saa­dak­seen hakeu­dut­ta­va kehys­kun­tiin, pie­nem­piin kau­pun­kei­hin ja maa­seu­dul­le, jos­sa neliöi­tä ja tont­ti­maa­ta saa sel­väs­ti halvemmalla.

    Käy­tän­nös­sä toi on tont­ti­maan hin­ta­tu­ki syrjemmällä.

    9) jul­ki­sen lii­ken­teen subventointi
    — suu­rem­pi kaupungeissa ?

    No itsea­sias­sa ainoat alu­eet joil­la jouk­ko­lii­ken­ne ei juu­ri­kaan vaa­di sub­ven­tioi­ta on nime­no­maan suur­ten kau­pun­kien tiheäs­ti asu­tut osat. Tyh­jät bus­sit mak­saa, ja nii­tä on pak­ko ajaa pit­kin har­vem­paan asut­tu­ja aluei­ta­kin kos­ka siel­lä­kään kaik­ki eivät voi kul­kea autol­la, ihan Hel­sin­gin sisäl­lä­kin toki.

  41. 1) Kylä­kou­lu­jen kal­leus perus­tuu sii­hen, että luok­ka­koot ovat kovin pie­niä eli oppi­lai­ta opet­ta­jaa koh­den on vähän. Kuten sanoit, pal­kat ovat olannaisimpia”

    Olen kat­sel­lut kylä­kou­lu­jen hen­ki­lö­kun­ta- ja oppi­las­mää­riä. Aika ylei­nen kylä­kou­lun koko on noin 60 oppi­las­ta ja 3 opet­ta­jaa. Lisäk­si on yksi keit­tä­jä-sii­voo­ja-talon­mies. Ei kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jia. Eikä oppi­laat­to­mia reh­to­rei­ta tai kans­lis­tei­ta. Hen­ki­lö­kun­taa kou­lus­sa on täl­löin noin 1 per 15 oppi­las­ta. Ala-asteen opet­ta­jien pal­kat eivät kovin kor­kei­ta ole. OVTES-tau­lu­koi­den mukaan ala-asteen reh­to­rin palk­ka on rei­lut 3000 euroa, ja perus­o­pet­ta­jien pal­kat tätä alem­pia. VATT jos­kus aikoi­naan sel­vit­ti kylä­kou­lu­jen kus­tan­nuse­ro­ja isoi­hin kou­lui­hin. Tulok­se­na oli se, että hyvin pie­nis­sä kou­luis­sa kus­tan­nuk­set oli­vat sel­väs­ti isom­mat. Mut­ta ilmei­ses­ti jo esim. 60 hen­gen kou­lus­sa eroa ei enää samas­sa mää­rin ollut. Asia on aika ymmär­ret­tä­vä. Jos on vaik­ka­pa 20 oppi­las­ta, ei näi­tä voi 1 opet­ta­ja kaik­kia opet­taa, vaan hen­ki­lö­kun­taa per oppi­las tar­vi­taan aika pal­jon. Mut­ta tosi­aan esim. tasol­la 60 oppi­las­ta hen­ki­lö­kun­ta-oppi­las ‑suh­teek­si tulee aika hyvä. Tämä siis kou­lun tasol­la tar­kas­tel­tu­na. Lisäk­si asi­aan vai­kut­taa mm. mat­ka­ku­lut (sekä oppi­lai­den, ruo­an yms.), joi­den opti­moin­ti on ihan oma lajin­sa ja tilanneriippuvainen.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la hal­vin­ta perus­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen on Kera­val­la. Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa kulut ovat yli tuhat euroa per oppi­las kor­keam­mat, vaik­ka Kera­val­la on suu­rem­mat kul­je­tus­kus­tan­nuk­set, kun kus­kaa­vat siel­tä ruot­sin­kie­li­set oppi­laat Sipoo­seen. Mm. juu­ri kie­li­syis­tä joh­tuen kou­lu­mat­ka­ku­lut voi­vat olla yllät­tä­vän suu­ret tiheäs­ti asu­tuil­la seu­duil­la­kin, jois­sa kou­lu­ja sinän­sä oli­si lähelläkin.

    4) Säh­kön hin­nas­sa voi­si mak­saa vaa­di­tuis­ta verk­ko­met­reis­tä jaet­tu­na käyt­tä­jien määrällä.”

    Tuo on eri­koi­nen kan­nan­ot­to. Ei säh­kö­ver­kos­sa niin­kään met­rit mak­sa (tai siis toki nekin mak­sa­vat, mut­ta eivät sil­lä tavoin, että se voi­si olla yksi­nään hin­noit­te­lun perus­te jakaa met­rit käyt­tä­jien mää­räl­lä), vaan suun­ni­tel­lut mak­si­mi­te­hot. Eri käyt­tä­jät ovat aika eri­hin­tai­sia säh­kö­ver­kon kus­tan­nus­ra­ken­teen kan­nal­ta. Joku säh­kön­käyt­tä­jä (esim. teh­das) voi tar­vi­ta vaik­ka­pa tuhat­ker­tai­sen mak­si­mi­te­hon kuin joku toi­nen (esim. yksit­täi­nen asu­kas). Verk­ko mitoi­te­taan mak­si­mi­tar­peen mukaan. Ja kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat sitä kaut­ta. Pien­käyt­tä­jän joh­dot ovat aika eri­hin­tai­sia per met­ri kuin mitä isom­mal­le säh­kön­käy­töl­le tarvitaan.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Syr­jäs­sä asu­mis­ta tuetaan

    Tue­taan vas­taa­vas­ti ei-syr­jäs­sä asumistakin.

    1. Asu­mis­tuet (kau­pun­kia­lueil­la yli 20 % vuo­kra­lais­ta vuo­kran mak­saa yhteis­kun­ta, ja nämä vuo­krat ovat vie­lä­pä sel­väs­ti kor­keam­pia kuin syr­jä­seu­tu­jen har­vem­mil­la yhteis­kun­nan las­kuun asu­vil­la). Käy­tän­nös­sä asu­mis­tu­kien varas­sa elä­vän kan­nat­taa muut­taa pal­ve­lui­den ääreen kau­pun­kiin, kos­ka yhteis­kun­ta mak­saa kor­keat­kin vuo­krat, eikä täl­löin tule samal­la tavoin mat­ka­ku­lu­ja kuin syr­jä­seu­dul­la asuessa.
    2. Omis­tusa­su­mi­sen vero- ja muut tuet (kos­ke­vat enem­män kau­pun­ki­seu­tu­ja, kos­ka asun­to­jen hin­nat korkeampia)
    3. Raken­ta­mi­sen tuet (ARA:n tuet yms. kos­ke­vat lähin­nä kau­pun­ki­seu­tu­ja, muu­al­le ei ARA:n tuel­la ole vii­me vuo­si­kym­me­ne­nä juu­ri rakennettu)
    4. Val­tion toi­min­to­jen sijoi­tus­po­li­tiik­ka (toi­min­not sijoi­te­taan lähin­nä kas­vu­kes­kuk­siin, toi­min­not syr­jä­seu­duil­ta lak­kau­tet­tu pos­tia lukuu­not­ta­mat­ta (joka monin pai­koin enää asia­mies­toi­min­taa, jako sen­tään pos­til­la vie­lä itsel­lään), tukee ei-syr­jäs­sä asumista)
    5. Yhtei­sö­ve­ron jako­ta­pa (Sivu­men­nen sanoen mie­les­tä­ni on ihan aiheel­lis­ta kysyä, onko oikein että esim. Soli­diu­min (joka oli yksi kovim­mis­ta yhtei­sö­ve­ron­mak­sa­jis­ta vuon­na 2011 Suo­mes­sa) yhtei­sö­ve­rot osoi­te­taan Hel­sin­gil­le — vain sen takia, että val­tio on sijoit­ta­nut omai­suu­den­hoi­to­yk­sik­kön­sä lähel­le edus­kun­taa, sijain­ti­pai­kas­ta kai edes aina­kaan jul­ki­ses­ti neu­vot­te­le­mat­ta. Yksi­kön sijain­ti­paik­ka­kun­ta saa aina­kin kah­dek­san­nu­me­roi­set yhtei­sö­ve­ro­tu­lot vuo­sit­tain, eli niin­kin pie­ni toi­men­pi­de kuin sen alu­eel­lis­ta­mi­nen vaik­ka­pa jon­kun syr­jä­seu­dun pik­ku­kun­taan voi­si tar­koit­taa kun­nan vero­tu­lo­jen tuplaantumista).

    No, on Tam­pe­re­kin saa­nut nyt 6 mil­joo­nan euron vuo­sit­tai­sen yhtei­sö­ve­ro­ruis­keen kii­tok­se­na sii­tä, että Suo­men yli­opis­to­kiin­teis­töt päät­ti lait­taa pää­kont­to­rin­sa kau­pun­kiin. Fir­mas­sa ei kovin mon­taa työn­te­ki­jää ole, kun sen ainoa teh­tä­vä on omis­taa yli­opis­to­kiin­teis­tö­jä (muu­al­la Suo­mes­sa kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole­vat yli­opis­to­kiin­teis­töt ovat nyt sen hal­lus­sa), jot­ka oli­vat aiem­min val­tion hal­lus­sa. Hel­sin­gis­sä vas­taa­vas­ti Hel­sin­gin Yli­opis­to­kiin­teis­töt oli myös ihan mer­kit­tä­vä yhtei­sö­ve­ron maksaja.

    Mie­les­tä­ni on kysee­na­lais­ta, että esim. juu­ri yli­opis­to­kiin­teis­töt ovat mer­kit­tä­viä yhtei­sö­ve­ron mää­rän muo­dos­ta­jia kun­nil­le. Ensin val­tio (mukaan lukien syr­jä­seu­tu­jen veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat ison las­kun mm. yli­opis­toil­le, ja sit­ten täs­tä siir­tyy vuo­sit­tain mil­joo­na­tu­lot yli­opis­to­kiin­teis­tö­jä hal­lin­noi­vien yhtiöi­den pää­kont­to­ri­paik­ka­kun­nil­le sen seu­rauk­se­na, kun yli­opis­tot yli­ve­loit­ta­vat vuo­kria, ja yli­opis­to­kiin­teis­töyh­tiöt teke­vät vas­taa­vas­ti rei­lu­ja yhtei­sö­ve­ro­tet­ta­via voit­to­ja. Kyse on yli­mää­räi­ses­tä tulon­siir­ros­ta yli­opis­to­kau­pun­geil­le, joka näkyy pape­reil­la jonain ihan muu­na (kou­lu­tus­ku­lui­na tms.), mut­ta joka on käy­tän­nös­sä tulonsiirto.

  43. hap­po­sai: Haluat­ko siis ottaa mal­lia neu­vos­to­lii­tos­ta? Pro­pis­ka-lap­puun kir­joi­tet­tiin mis­sä sait asua ja oles­kel­la. Näi­tä sosia­lis­min vuok­si teh­ty­jä vapau­den rajoi­tuk­sia pide­tään nyky­ään ihmi­soi­keuk­sien loukkauksina. 

    Anteek­si, unoh­din Interwe­bin kul­tai­sen sään­nön: Älä kos­kaan käy­tä sar­kas­mia, kos­ka aina löy­tyy joku joka ei sitä tajua.

    Minun point­ti­ni kun oli juu­ri se, että ihmis­ten muut­to pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ei ole val­tio­läh­töis­tä, niin kuin ano­nyy­mi ihan ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa yrit­ti väit­tää. Val­tion stra­te­gia siis ei todel­la­kaan ole se, että ihmi­set pak­koa­su­te­taan tän­ne, vaan että he muut­ta­vat tän­ne (tai syn­ty­vät ja jää­vät tän­ne) ihan oman hyvän tah­ton­sa mukai­ses­ti, ja oli­si ihan kiva jos heil­le voi­daan asuin­paik­ka tar­jo­ta. Siis sel­lai­nen ihan mak­sam­me-omat-kus­tan­nuk­sem­me-hin­tai­nen. Sik­si siis sar­kas­min kaut­ta osoi­tin kum­mas­te­lu­ni, mik­si pitää jär­jet­tö­mä­nä sitä, että ihmi­sil­le pyri­tään tar­joa­maan asu­mis­ta siel­lä, mis­sä he eni­ten halua­vat asua.

  44. newy­or­kis­ta: Voi olla, mut­ta kun tuo jär­jet­tö­myys on perus­tus­lain suo­jaa­ma 9 §. 

    Ja samat sanat sar­kas­mis­ta. Mut­ta kun oli­si­kin. Perus­tus­la­ki­han ei nyt sel­väs­ti näy­tä val­tio­ta riit­tä­väs­ti vel­voit­ta­van jär­jes­tä­mään asu­mis­mah­dol­li­suuk­sia siel­lä, mis­sä ihmi­set hin­ta­ta­sos­ta ja muut­to­liik­kees­tä pää­tel­len oikeas­ti haluai­si­vat asua. Sen sijaan sitä näy­te­tään tul­kit­ta­van juu­ri päin­vas­toin: tue­taan asu­mis­ta siel­lä, mis­sä ihmi­set juu­ri eivät haluai­si asua.

  45. k kir­joit­ti silk­kaa fak­taa ja Aal­to yli­opis­ton tut­ki­mus kau­pun­ki­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä on karua kertomaa:

    ” Kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei ole mikään eko­te­ko. Kau­pun­ki­lai­nen toki autoi­lee vähem­män kuin maa­lai­nen, mut­ta kai­kes­sa muus­sa hänen hii­li­ja­lan­jäl­ken­sä on suu­rem­pi kuin maal­la asuvalla.

    Tämä käy ilmi Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­jan Juk­ka Hei­no­sen ja kiin­teis­tö­lii­ke­toi­min­nan pro­fes­so­rin Sep­po Jun­ni­lan tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa ver­ra­taan hii­li­ja­lan­jäl­kiä eri­lai­sil­la asui­na­lueil­la koko Suomessa.

    Tulos on, että mitä tii­viim­pi asu­tus, sitä suu­rem­mat hiilidioksidipäästöt.

    Nyt on val­lal­la usko­mus, että kun­han kau­pun­ki­ra­ken­net­ta saa­daan tii­vis­tet­tyä, hii­li­ja­lan­jäl­ki pie­ne­nee. Aika var­mas­ti voin sanoa, että niin ei tule tapah­tu­maan”, Jun­ni­la sanoo. ”

    Mut­ta kas ihme­tyk­sen kum­mas­tus­ta, Soi­nin­vaa­ra ei perus­te­le­kaan kau­pun­ki­mal­le­jaan ilmas­to­syil­lä vaan rahal­la. Niin­hän se on, ener­gia — rahoi­tus ‑sun mui­den fir­mo­jen voi­tot ovat tärkeämpiä.

    1. Luit­ko lain­kaan tuo­ta tut­ki­mus­ta. Ero joh­tui sii­tä, että kau­pun­ki­lai­sil­la on suu­rem­mat tulot ja sik­si hei­dän ole­tet­tiin kulut­ta­van enem­män. Täs­sä on kak­si vir­het­tä. Toi­nen on se, että ole­te­taan suu­rem­pien tulo­jen johj­tu­van kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta. Kah­des­ta samal­la tulo­ta­sol­la ole­val­la maal­la pen­de­löin­tia­lu­eel­la asu­van hii­li­ja­lan­jäl­ki on kyl­lä suu­rem­pi. Lisäk­si ei ollut tut­kit­tu lain­kaan kulu­tus­ko­ri­ten sisäl­töä, Äkki­näi­nen olet­tai­si, että lat­te-vyö­hyk­keel­lä asu­vien kulu­tus­ko­ri oli­si pal­ve­lu­val­tai­sem­pi kuin samal­la tulo­ta­sol­la elä­vän pen­de­löin­ti­vyö­hyk­keel­lä asuvan.
      Lisäk­si läm­mi­tyk­sen omi­nais­pääs­töt oli las­ket­tu aivan vää­rin. Ole­tet­tiin, että säh­kö­läm­mi­tyk­sen lisää­mi­nen tuot­taa enem­män vesi­voi­maa eikä otet­tu huo­mioon sitä, että kau­ko­läm­pö on säh­kön­vu­tuo­tan­non jäte­läm­pöä, jota ei aje­ta­kaan mereen.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vesi ja vie­mä­ri ovat kau­pun­ki­seu­tu­jen syr­jä­asu­jien aiheut­ta­ma rie­sa. Vesi­joh­don vetä­mi­nen isoon ker­ro­ta­loon tulee asu­kas­ta koh­den pal­jon hal­vem­mak­si kuin sen vetä­mien eril­lään ole­viin omakotitaloihin

    Var­maan tulee hal­vem­mak­si, mut­ta haja-astusa­lu­eel­la/­syr­jä­seu­dul­la sen mak­saa oma­ko­tia­su­ja itse. Ker­ros­ta­lois­sa muu­ten veden­ku­lu­tus on noin 1.5‑kertainen oma­ko­tia­su­jaan ver­rat­tu­na (160 vs 120 l/pv).

    Itse mak­san vuo­sit­tain mak­su­ja kah­des­ta­kin pai­kal­lis­ties­tä. Eivät ne mitään har­vi­nai­suuk­sia ole Uudel­la­maal­la­kaan, kuten joku epäi­li täällä.

  47. Kyl­lä Soi­nin­vaa­ra­kin lukee nyt Hei­no­sen ja Jun­ni­lan tut­ki­mus­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ta, kyl­lä puh­taal­la maa­seu­dul­la asu­van hii­li­ja­lan­jäl­ki oli pie­nin. Mitä tulee espoo­lai­suu­teen, niin kyl­lä­hän sen hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­kin suu­rem­pi jon­kin ver­ran ko. tut­ki­muk­ses­sa. Hel­sin­gis­sä ilmei­ses­ti har­ras­te­taan ulko­maan­mat­kai­lua ja muu­ta kulut­ta­mis­ta enem­män yms life sty­le teki­jöi­tä on. Ko. tut­ki­muk­ses­sa tiet­tä­väs­ti ei otet­tu huo­mioon myös­kään raken­ta­mi­sen suur­ta hii­li­ja­lan­jäl­keä Hel­sin­gis­sä. kun teh­dään beto­nis­ta, lasis­ta ja asfalt­tia kuluu nousee hii­li­ja­lan­jäl­ki suu­rek­si. Jos hel­sin­gin tava­ra­ku­lu­tus ja raken­ta­mi­nen huo­mioi­daan, nos­taa se tiet­tä­väs­ti hel­sin­ki­läi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jen noin kaksinkertaiseksi.

    1. En tie­dä, onko täs­sä var­si­nais­ta eri­mie­li­syyt­tä. Maal­la aidos­ti asu­van ja siel­lä työn­sä teke­vän hii­li­ja­lan­jäl­ki on var­mas­ti pie­nin. Sil­lä asial­la ei kui­ten­kaan ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, pitää­kö kau­pun­git raken­taa tii­viis­ti vai haj­kau­te­tus­ti. Kun puhum­me kau­pun­kien tii­vis­tä­mi­ses­tä, pitää ver­ra­ta pen­de­löi­jien ja kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vien hii­li­ja­lan­jäl­keä. Hei­no­nen ja Jun­nil itse­kin myön­tä­vät, että rikas pen­de­löi­jä on pahin.

  48. Kri­tiik­kiä soi­nin­vaa­ra­lai­sil­le ja niil­le lähei­sil­le visioil­le tule­vai­suu­den Helsingistä

    Met­ro­po­li­sel­vi­tys­tä teke­vä Kera­van enti­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Rolf Paqva­lin tote­si juu­ri muu­ta­ma päi­vä sit­ten, ettei hän usko met­ro­po­lia tule­van ilman maa­han­muut­toa. Paqva­li­nin arvion mukaan kas­vus­ta 3/4 tulee maa­han­muu­tos­ta. Tilas­to­kes­kuk­sen kas­vuen­nus­teet ovat anta­neet vas­taa­van suun­tai­sia arvioi­ta. Samaa on ennus­ta­nut (ja toi­vo­nut) enti­nen väes­tö­re­kis­ti­kes­kuk­sen yli­joh­ta­ja ja sisä­asian­mi­nis­te­riön kans­lia­pääl­lik­kö, nykyi­nen Hel­sin­gin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Rit­va Viljanen.

    Toi­vot­ta­vas­ti mah­dol­li­sim­man moni kat­soi eili­sen Ylen doku­ment­ti­pro­jek­tin sii­voo­jien ase­mas­ta nyky­päi­vän Suo­mes­sa. Sii­nä esi­merk­kiä mata­la­palk­kai­sen työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton todel­li­suu­des­ta. Mini­mi­pal­kal­la on sii­vot­ta­va 30 hotel­li­huo­net­ta päi­väs­sä. Jos ei onnis­tu tai jos vali­tat, niin tuos­sa on ovi. Sii­vous­fir­man kädet ovat sido­tut, kos­ka hin­ta on mer­kit­tä­vin kil­pai­lu­valt­ti. Doku­men­tin sii­voo­jis­ta val­tao­sa oli ulko­mail­ta. Nöy­riä ja alis­tu­via nai­sia. Useam­pi sii­vo­si laki­sää­tei­sel­lä ruo­ka­tun­nil­laan­kin, kos­ka ei muu­ten suo­riu­tui­si mää­rä­tys­tä ura­kas­ta. Täs­tä yli­mää­räi­ses­tä työ­ajas­ta hän ei saa kui­ten­kaan palk­kaa, kos­ka lain­sää­dän­tö estää sen. Työn­te­ki­jöi­tä pyri­tään myös kier­rät­tä­mään, jot­tei tar­vit­se mak­saa lisiä. Uusi työn­te­ki­jä on toi­vot­ta­vam­pi kuin työ­tä yli kol­me vuot­ta teh­nyt. Van­hem­mat suo­ma­lai­set työn­te­ki­jät koe­taan ongel­mal­li­sik­si, kos­ka he ovat pal­jon tie­toi­sem­pia oikeuk­sis­taan ja myös vaa­ti­vat nii­tä hanakammin.
    Työ­nan­ta­ja tus­kin pys­tyi pidät­te­le­mään nau­ru­aan, kun hänel­tä kysyt­tiin näis­tä epäkohdista. 

    Isla­mi­lai­sis­ta mais­ta ja Afri­kas­ta tule­va huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to taa­sen joh­taa aut­ta­mat­to­mas­ti segre­gaa­tioon ja ghet­tou­tu­mi­seen. Tätä ei ole pys­tyt­ty estä­mään mis­sään. On hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että Hel­sin­ki voi­si löy­tää tähän jon­kin kai­kil­ta muil­ta kadok­sis­sa olleen viisastenkiven.

    Tilas­to­kes­kuk­sen sel­vi­tyk­sen mukaan rei­lus­ti yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta halu­aa elää oma­ko­ti­ta­los­sa. Ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka­kes­kuk­sen asu­kas­ba­ro­met­ri 2010:n kyse­lyn perus­teel­la yli 10,000 asuk­kaan taa­ja­mien ker­ros­ta­loa­su­jis­ta n. puo­let haa­vei­lee muu­tos­ta omakotitaloon.
    Tätä tukee saman sel­vi­tyk­sen kyse­ly, jon­ka perus­teel­la rau­hal­li­suus, melut­to­muus ja luon­no­nym­pä­ris­tö ovat tär­keim­piä omi­nai­suuk­sia, joi­ta suo­ma­lai­set asun­nol­taan ja asui­nym­pä­ris­töl­tään toi­vo­vat. Tii­vis­tä yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta (yksi tar­jo­tuis­ta ruk­sit­ta­vis­ta vaih­toeh­dois­ta) piti mer­kit­tä­vä­nä niin pie­ni osa vas­taa­jis­ta, että se ei rekis­te­röi­dy pdf-tie­dos­ton graafilla.
    Mer­kit­tä­vim­pi­nä ei-toi­vot­tui­na omi­nai­suuk­si­na pidet­tiin lii­ken­teen aiheut­ta­mia häi­riöi­tä, asui­na­lu­een tur­vat­to­muut­ta ja asui­nym­pä­ris­tön likai­suut­ta. Vas­ta näi­den jäl­keen tuli pal­ve­lui­den vähäi­syys. Vie­lä pal­jon har­vem­mal­le on tär­ke­ää tai­de­näyt­te­lyi­den, tren­dik­käi­den ravin­to­loi­den tai oop­pe­ran läheisyys.

    Todel­li­suus ja toi­veet koh­taa­vat. Oma­ko­ti­ta­loa­su­jis­ta 60%-80% koki asu­van­sa toi­vo­man­sa kal­tai­ses­sa rau­hal­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä (tär­kein valin­ta­kri­tee­ri), ker­ros­ta­loa­su­jis­ta vain n. 40%.
    Sama kos­kee tois­ta tär­ke­ää valin­ta­kri­tee­riä eli tur­val­li­suu­den tun­net­ta. Kaik­kein tur­vat­to­mim­mik­si asui­na­lu­een­sa koke­vat suur­ten taa­ja­mien ker­ros­ta­loa­su­jat. (Tämä ei muu­ten tule Hel­sin­gis­sä suin­kaan vähe­ne­mään huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton jat­kues­sa nykyisellään.)
    Pel­loil­le raken­ne­tuil­la pien- ja rivi­ta­loa­lueil­la asu­vat ovat kes­ki­mää­räis­tä tyy­ty­väi­sem­piä asui­nym­pä­ris­töön­sä. Pel­lol­le raken­net­tu lähiö voi näyt­tää täl­tä, Van­taan Kar­ta­non­kos­ki, raken­net­tu Bac­kak­sen kar­ta­non pelloille.

    Sel­vi­tys­ten perus­teel­la suo­ma­lai­set ovat suun­nil­leen yhtä onnel­li­sia maa­seu­dul­la ja kau­pun­geis­sa. Tulos on sikä­li mer­kit­tä­vä, kos­ka maa­seu­dul­la asu­vien sosio­eko­no­mi­nen ase­ma on kes­ki­mää­räi­ses­ti hei­kom­pi. Kyse­ly­jen perus­teel­la (mm. Sit­ran Maa­mer­kit ‑baro­met­ri) elä­mä maa­seu­dul­la on stres­sit­tö­mäm­pää ja luon­non­lä­hei­sem­pää. Tämä tasaa eroa (ja onnel­li­suus on pal­jol­ti toki myös gee­neis­sä). Itse maa­seu­dul­la asu­nee­na voin sanoa, ettei kau­pun­gis­ta esi­mer­kik­si löy­dä sel­lais­ta onnen tai rau­hal­li­suu­den läh­det­tä, mitä ovat len­kit vapaa­na juok­se­van koi­ran kans­sa tai kur­kien seu­raa­mi­nen nevan reu­nal­la aurin­gon nous­tes­sa kes­kiyön lyhyen pimeän het­ken jälkeen.

    Luon­non­lä­hei­syys ei ole vain new age ‑hen­kis­tä fii­lis­te­lyä. Evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gian tut­ki­muk­sis­ta tun­ne­taan vih­reän kas­vus­ton ja veden näke­mi­sen posi­tii­vi­nen vai­ku­tus ihmi­sel­le. Nämä ovat olleet his­to­rias­sa posi­tii­vi­sia tun­nis­tei­ta elin­kel­poi­sel­le ympä­ris­töl­le, ja nii­hin on syn­ty­nyt posi­tii­vi­nen vas­te. Tätä on tut­kit­tu ja näyt­töä on run­saas­ti. Keho­tan luke­maan Ric­hard Louv:n teok­sen Last Child in the Woods: Saving Our Children From Natu­re-Deficit Disor­der ja kysy­mään itsel­tään sen jäl­keen, vie­lä­kö soi­nin­vaa­ra­lai­nen visio yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta kiehtoo.
    Tämä ei tar­koi­ta vain sitä, että vie­rek­käis­ten ker­ros­ta­lo­jen sisä­pi­hal­la on kak­si istu­tet­tua puu­ta ja kah­den kilo­met­rin pääs­sä beto­niym­pä­ris­tös­tä on kes­kus­puis­to, johon jos­kus, jos ehtii, jos jak­saa, men­nä len­kil­le vaan kyse on ylei­sem­män jat­ku­van eli­nym­pä­ris­tön vih­rey­des­tä. Tut­ki­muk­sis­sa on sel­vi­tet­ty, että esi­mer­kik­si kou­lun­pi­han muut­ta­mi­nen vih­reäm­mäk­si paran­taa havait­ta­vas­ti kou­lu­viih­ty­vyyt­tä ja vähen­tää käy­tös­häi­riöi­tä. Itse voin omal­ta koh­dal­ta tode­ta tämän lap­suu­des­ta, jos­sa maa­seu­tu­pi­tä­jän päi­vä­ko­din val­ta­van kokoi­nen piha-alue mar­ja­pen­sai­neen, ruusu­pen­sai­neen, ome­na­pui­neen, kii­pei­ly­pui­neen, las­ten jal­ka­pal­lo­kent­ti­neen, kei­nui­neen oli satu­mai­nen ympä­ris­tö. Yhtä­kään sel­lais­ta et löy­dä Helsingistä.

    Luon­non­lä­hei­syy­den kai­puu­ta suo­ma­lai­sil­la meil­le eri­tyi­ses­ti toden­nä­köi­ses­ti koros­taa kan­sal­lis­ro­man­tiik­kam­me vai­ku­tus kan­san­luon­tee­seem­me. Vain n. 65%:n urba­ni­soi­tu­mi­sas­teem­me on euroop­pa­lai­sit­tain hyvin poik­keuk­sel­li­nen. Eikä sitä seli­tä vain pit­kät etäi­syy­det, sil­lä Ruot­sis­sa urba­ni­soi­tu­mi­sas­te on n. 85%. Myös kesä­mök­ki­har­ras­tuk­sem­me on laa­juu­del­taan uniikkia.

    Jos haluat urbaa­nin ympä­ris­tön, jos­sa on lähiym­pä­ris­tös­sä vih­rei­tä puis­toa­luei­ta, pui­den reu­nus­ta­mia bule­var­de­ja, las­ten leik­ki­kent­tiä (Kata­ja­no­kal­la ei ole yhtä­kään suu­rem­paa?), tila­via koi­ra­puis­to­ja omi­ne aitauk­si­neen suu­rem­mil­le ja pie­nem­mil­le koi­ril­le, skeit­ti­puis­to­ja, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, vir­kis­tys­käyt­töön rau­hoi­tet­tu­ja ran­ta­kais­ta­lei­ta, riit­tä­vän suu­ria kou­lun­pi­ho­ja ja päi­vä­ko­din piho­ja, ajau­dut väis­tä­mät­tä tör­mäys­kurs­sil­le soi­nin­vaa­ra­lai­sen tii­viin yhteis­kun­ta­ra­ken­teen vision kanssa.

    Esi­mer­kik­si laut­ta­saa­re­lai­sia on syy­tet­ty nim­byi­lys­tä, kos­ka he eivät enem­mis­töl­tään halua yhtään nykyis­tä tii­viim­pää yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta. Vii­ta­ten kyse­ly­tut­ki­muk­siin suo­ma­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä nim­bys­tä tulee nia­by, not in any­one’s backyard.

    Tätä ‘nia­by-hen­keä’ vas­ten soi­nin­vaa­ra­lai­nen visio aset­tuu. Se halu­aa raken­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta, jota ihmi­set tut­ki­tus­ti eivät halua ja jos­sa ihmi­set tut­ki­tus­ti eivät viih­dy kovin hyvin. Voi­daan toki tode­ta, että jos ihmi­set eivät haluai­si, he eivät ostai­si ja asun­to­jen kysyn­tä täten todis­taa päin­vas­tais­ta. Niuk­kuu­des­ta joh­tuen kysyn­nän koko­nais­mää­rää on toi­saal­ta vai­kea arvioi­da ja Hel­sin­kiä voi tämän osal­ta ver­ra­ta Turun seu­tuun ja pää­tyä toi­sen­lai­siin joh­to­pää­tök­siin. Myös kaa­voi­tus­rat­kai­su­jen mer­ki­tys on kes­kei­nen. Jos ei kaa­voi­te­ta vaih­toeh­toa B, ja tar­jo­taan vain A:ta, niin on epä­loo­gis­ta väit­tää ihmis­ten ostaes­sa A:ta sen todis­ta­van, että eivät he B:tä oli­si halunneetkaan.

    Yli­pään­sä visioi­den raken­te­lu vuo­teen 2050 on pal­jol­ti pil­viin raken­te­lua. Vuo­den 1970 tie­to­yh­teis­kun­ta­vi­sio vuo­del­le 2010? Soi­nin­vaa­ra­lai­suu­des­sa kai­ken oikeut­ta­va, ihmis­ten asuin­mu­ka­vuut­ta tär­keäm­pi, perus­ta on CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen. Sik­si ja eten­kin sik­si neli­pyö­räi­nen lii­ken­ne on kiro­sa­na. Sik­si ihmi­set pitää saa­da maa­seu­dul­ta ja kau­pun­kien lai­ta­mil­ta tii­vii­seen kau­pun­kiin. Jos viih­ty­vät haja-asu­tuk­ses­sa nykyi­sel­lään lii­an hyvin, niin kek­si­tään esi­mer­kik­si vero­ja tai mak­su­ja, jos oli­si hie­man vähem­män viihtyisää.
    Mut­ta kuka osaa esi­mer­kik­si sanoa, mil­lai­sia akku­ja säh­kö­au­toi­hin kye­tään kehit­tä­mään seu­raa­vien 40 vuo­den aika­na? Kuin­ka edul­li­sia ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä ne saat­ta­vat sil­loin olla? Entä etä­työn mah­dol­li­suu­det vuo­den 2050 tie­to­tek­nii­kal­la? Sil­loin koko vision perus­ta voi tun­tua ei niin­kään vähän höl­möl­tä ihmis­ten oireil­les­sa epä­mu­ka­van tii­viis­sä ja luonn­ot­to­mis­sa asui­nym­pä­ris­töis­sään, moni­kult­tuu­ris­ten ris­ti­rii­to­jen olles­sa lisäk­si yhä vail­la rat­kai­sua, jot­ka molem­mat kehi­tys­suun­nat ylhääl­tä­päin sanel­lul­la poli­tii­kal­la ohjat­tiin enem­mis­tön tah­don vastaisesti.

    1. On ihan hyvä, jos ihmi­set elöä­vät maal­la, vil­je­le­vät itse ruo­kan­sa ja läm­mit­tä­vät puul­la. Ongel­ma on, jos ele­tään kau­pun­gis­sa ja mat­kus­te­taan yök­si maal­le nuk­ku­maan. Tämän vält­tä­mi­sek­si kau­pun­ki­ra­kent­reen pitäi­si olla tii­viim­pi, mut­ta se ei tar­koi­ta, ettei­kö ihmi­nen sai­si asua ja elää maal­la, jos sii­tä elä­män­muo­dos­ta pitää ja sen anta­maan elin­ta­soon tyy­tyy. Mitä tii­viim­min raken­nam­me kaupn­kim­me, sitä enem­män jää oikeas­ta maa­seu­tua niil­le, jot­ka halua­vat elää ja asua maalla.

  49. Count­ry­boy: Ker­ros­ta­lois­sa muu­ten veden­ku­lu­tus on noin 1.5‑kertainen oma­ko­tia­su­jaan ver­rat­tu­na (160 vs 120 l/pv).

    Hel­sin­gis­sä vesi­lai­tos on huo­lis­saan, kun veden­ku­lu­tus on niin vähäis­tä: kun vesi ei kier­rä tar­peek­si put­kis­sa, sin­ne ker­tyy kalk­kia tms. Tosin kyl­lä ker­ros­ta­lois­sa­kin on iso­ja ero­ja, naa­pu­ri­ta­los­sa kulu­tus voi olla tuplas­ti isom­paa. Jot­kut pesey­ty­vät useammin 😉

  50. Tai sit­ten se ongel­ma oli, että jäte­ve­des­tä tulee lii­an kon­sent­roi­tu­nut­ta, kun ei vet­tä juok­su­te­ta tarpeeksi.

  51. Kau­pun­gis­sa asu­ja­na on todel­la vai­ke­aa pääs­tä edes lähel­le maa­seu­dul­la asu­vien hii­li­ja­lan­jäl­keä. Maal­la talot läm­pe­ää hyvin usein puul­la, kai­kis­sa talois­sa on aina­kin toi­se­na läm­mön­läh­tee­nä puu, uusis­sa tai sanee­rat­ta­vis­sa nykyi­sin yhdis­tel­mä puu ja läm­pö­pump­pu. Jo se tekee hur­jan eron Hel­sin­gin hii­li­läm­pöön. Samoin vaik­ka­pa katu- ja mai­nos­va­lo­jen tur­ha tuh­laus on maal­la vähäisempää

    Bio­jät­teen kom­pas­toin­ti on ker­ros­ta­lois­sa lähes mah­do­ton­ta, maal­la taas sään­tö. Muu­toin­kin maa­seu­tu­mai­nen asu­mi­nen tuot­taa jätet­tä pal­jon vähem­män, jät­teen kus­kaus kym­me­niä kilo­met­re­jä Ämmän­suol­le aiheut­taa mel­koi­sen hiilijalanjäljen. 

    Maa­se­dul­la asu­mi­seen kuu­luu myös pie­ni­muo­toi­nen mut­ta sitä hii­li­ja­lan­jäl­keä pie­nen­tä­vä ruu­an oma­toi­mi­nen tuot­ta­mi­nen (kas­vi­maat, mar­ja­pens­sat ym) ja luon­no­nan­ti­mien (sie­net, mar­jat, kalat) keräily.

    Maa­seu­tua­su­mi­seen ei kuu­lu myös­kään tol­ku­ton len­te­ly sen enen­pää työn kuin vapaa-ajan vuok­si. Ei se ero siis pel­käs­tä tulo­ta­sos­ta joh­du, vaan myös maa­seu­dul­la asu­vien huo­mat­ta­vas­ti kau­pu­ki­lai­sia vih­reäm­mäs­tä elämänasenteesta.

  52. Omas­ta mie­les­tä­ni yksi kiin­nos­ta­vim­mis­ta ja aja­tuk­sia herät­tä­vim­mis­tä Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­muk­sis­ta oli se, mis­sä las­ket­tiin jal­ka­käy­tä­vien ja pyö­rä­tei­den hii­li­diok­si­di­ta­set­ta, ja ver­rat­tiin sitä mui­hin lii­ken­ne­muo­toi­hin. Lop­pu­tu­los oli se, että kevyen lii­ken­teen väy­lät oli­vat erit­täin epäym­pä­ris­töys­tä­väl­li­siä. Kun huo­mioi­tiin sekä väy­lien raken­ta­mi­nen, asfal­toi­mi­nen yms. sekä kevyi­den lii­ken­ne­väy­lien yöai­kai­nen valais­tus (näi­tä kos­ke­vat luke­mat oli han­kit­tu kau­pun­geil­ta), ympä­ris­tö­ja­lan­jäl­ki lii­ken­nöi­tyä hen­ki­lö­ki­lo­met­riä koh­ti oli aika huikea.

    Se lait­toi aikoi­naan ajat­te­le­maan sitä, että urbaa­nit hyvin perus­te­tut ja asfal­toi­dut väy­lät eivät ole mitään onne­loi­ta ympä­ris­tö­nä­kö­kul­mas­ta, eikä var­sin­kaan hii­li­ta­seen näkö­kul­mas­ta. Valai­se­ma­ton hiek­ka­tie on aivan toi­sen­lai­nen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sil­taan (pal­jon vähäi­sem­pi). Pahim­pia ympä­ris­tö­ta­seen kan­nal­ta ovat moot­to­ri­tei­den, kehä­tei­den ja vas­taa­vien tyyp­pi­set väy­lät. Jo ilman lii­ken­net­tä niis­tä aiheu­tuu mel­koi­set pääs­töt, joh­tuen raken­ta­mi­sen aiheut­ta­mis­ta hui­keis­ta pääs­töis­tä. Mut­ta nuo asiat usein jäte­tään huo­mioi­mat­ta ver­rat­taes­sa esim. perin­teis­tä maa­seu­tua (jos­sa tiet ovat huo­mat­ta­vas­ti kevyem­piä) ja urbaa­ne­ja alueita.

    Met­ron­kin pääs­tö­las­kel­mat ovat aika eri­lai­set, jos ver­tail­laan käy­tön­ai­kai­sia pääs­tö­jä (met­rol­la hyvät) tai koko elin­kaa­ren aikai­sia (huo­mioi­den kal­lion­lou­hin­ta ja sen ympäristövaikutukset.

  53. eemil:

    k kir­joit­ti silk­kaa fak­taa ja Aal­to yli­opis­ton tut­ki­mus kau­pun­ki­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä on karua kertomaa:

    ” Kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei ole mikään ekoteko.

    Mut­ta kas ihme­tyk­sen kum­mas­tus­ta, Soi­nin­vaa­ra ei perus­te­le­kaan kau­pun­ki­mal­le­jaan ilmas­to­syil­lä vaan rahal­la. Niin­hän se on, ener­gia – rahoi­tus ‑sun mui­den fir­mo­jen voi­tot ovat tärkeämpiä.

    Käy hei Eemil tuol­la vil­kai­se­mas­sa: kyseis­tä tut­ki­mus­ta on ruo­dit­tu täl­lä blo­gil­la ihan omis­sa 133-kom­ment­ti­ses­sa ja 174-kom­ment­ti­ses­sa säi­keis­sään. Jäl­kim­mäi­ses­sä säi­kees­sä pii­pah­ti itse tut­ki­muk­sen teki­jä Hei­no­nen­kin toi­vo­mas­sa luki­joi­ta omal­le blo­gi­teks­til­leen — ilmei­sen huo­nol­la menes­tyk­sel­lä (nol­la kommenttia).

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tus­lais­sa ei sano­ta, että saa vali­ta asuin­pai­kan mis­tä tahan­sa ja las­kut­taa valin­nan yli­määr­täi­set kus­tan­nuk­set muilla. 

    Ei sano­ta, mut­ta kyl­lä niin tapah­tuu. Per­sau­ki­nen hevon­kuuses­ta halu­aa muut­taa kau­pun­kiin. Tulee, saa asun­non ja vie­lä sos­sus­ta rahat elä­mi­seen. Eikä kukaan voi estää.
    Eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­jat siir­ty­vät Hel­sin­kiin, Tur­kuun ja Tam­pe­reel­le, vaik­ka tai­pa­leen­sa Suo­mes­sa jos­sa­kin perä­ky­läs­sä aloittaisivatkin.
    Kes­kuk­siin vetää suku­lai­set, ystä­vät ja mahdollisuudet.

  55. Onko­han mis­sään “maas­to­kart­taa”, jos­ta näkyi­si asu­kas­ti­heys ja työ­paik­ka­ti­heys Hel­sin­gin seudulla.

    Tal­lai­sen asu­tuk­sen ja työ­paik­ko­jen yhdys­kun­ta­kar­tan perus­teel­la oli­si pal­jon hel­pom­pi hah­mot­taa ja ottaa kan­taa asiaan.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­ma­lai­nen maa­po­liit­ti­nen lain­sää­dän­tö on var­sin alkeel­lis­ta ja sik­si se joh­taa euroop­pa­lai­sit­tain sur­ke­aan yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen. Eron voi näh­dä, kun len­tää Kes­ki-Euroo­pan yli. 

    Tuos­ta olen täy­sin samaa miel­tä. 😀 Kun­tien maa­no­mis­tus pitää kiel­tää välit­tö­mäs­ti, niin tou­huun saa­daan joku tolkku.

  57. Elmo Allén: Ja samat sanat sar­kas­mis­ta. Mut­ta kun oli­si­kin. Perus­tus­la­ki­han ei nyt sel­väs­ti näy­tä val­tio­ta riit­tä­väs­ti vel­voit­ta­van jär­jes­tä­mään asu­mis­mah­dol­li­suuk­sia siel­lä, mis­sä ihmi­set hin­ta­ta­sos­ta ja muut­to­liik­kees­tä pää­tel­len oikeas­ti haluai­si­vat asua. Sen sijaan sitä näy­te­tään tul­kit­ta­van juu­ri päin­vas­toin: tue­taan asu­mis­ta siel­lä, mis­sä ihmi­set juu­ri eivät haluai­si asua.

    Sar­kas­mi tai­si olla täs­sä tapauk­ses­sa koepallo:

    http://urbaanisanakirja.com/word/koepallo/26108/

  58. Entä Osmo jos kom­pro­mis­si­na raken­ne­taan kau­pun­ki niin että lii­ken­ne­väy­lät ja valais­tus mini­moi­daan? Ihmi­set kul­ki­si­vat kävel­len, pyö­räl­lä tai tii­viin kevyen rai­de­lii­ken­teen avulla.

    Nuk­ku­ma­lä­hiöi­den pien­ta­loa­su­jia voi­si kiusa­ta uudel­la “Osmo-verolla”…:D

  59. Ihmi­siä ei tar­vit­si­si asut­taa jos raken­ta­mi­nen oli­si kaa­voi­tuk­ses­ta vapaa­ta. Luon­non­la­ki kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta jär­jes­täi­si kai­kil­le sopi­van hin­tai­set asun­not ja muut raken­nuk­set käy­tän­nöl­li­sil­tä pai­koil­ta ja sopi­vaan hintaan.

    Kun­nat ja val­tio voi­si­vat jär­jes­tel­lä tar­vit­ta­via put­kia, tei­tä ja kaa­pe­lei­ta. Sehän on niit­ten, var­si­nai­nen jo unoh­tu­nut teh­tä­vä, johon veroa ja käyt­tö­mak­sua kui­ten­kin kovas­ti maksetaan.

    Ongel­mia ja ainais­ta raha­pu­laa syn­tyy, kun vir­ka­mie­het ja vähän polii­ti­kot­kin, luon­nol­li­ses­ti kyl­lä halua­vat suo­jel­la ja lisä­tä omaa toi­meen­tu­loa ja val­taa. Suo­mi on nyt kuin mopo jota on kor­jat­tu lii­an mon­ta ker­taa, metal­li on väsynyt.

  60. KariS: Maa­seu­tua­su­mi­seen ei kuu­lu myös­kään tol­ku­ton len­te­ly sen enen­pää työn kuin vapaa-ajan vuok­si. Ei se ero siis pel­käs­tä tulo­ta­sos­ta joh­du, vaan myös maa­seu­dul­la asu­vien huo­mat­ta­vas­ti kau­pu­ki­lai­sia vih­reäm­mäs­tä elämänasenteesta.

    Ai että­kö maa­seu­dun ihmi­set eivät mat­kus­te­le? Ne väit­teet joi­ta tääl­lä on kir­joi­tet­tu maa­seu­dun ihmis­ten eko­lo­gi­suu­des­ta kos­kee enim­mäk­seen elä­ke­läi­siä. Työi­käi­set lap­si­per­heet maal­la tuh­laa­vat ja kulut­ta­vat ener­gi­aa huvei­hin­sa sii­nä mis­sä kau­pun­ki­lai­set, ja sen lisäk­si aja­vat autol­la kaik­kial­le. Sink­ku­na elä­mi­nen maal­la taas on aika tus­kas­tut­ta­vaa kun vapai­ta kump­pa­nei­ta joi­den kans­sa viet­tää “koti-ilto­ja” on vai­kea löytää.

  61. eemil:
    k kir­joit­ti silk­kaa fak­taa ja Aal­to yli­opis­ton tut­ki­mus kau­pun­ki­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä on karua kertomaa:

    Maa­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki saa­daan pie­ne­ne­mään enti­ses­tään kun­han vain lak­kau­te­taan alue­tuet. Kuten tääl­lä on jo sanot­tu, hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nuus joh­tuu sii­tä, että maal­la asuu kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na köy­hää sakkia.

    On se kum­ma kun joka­toi­ses­sa puheen­vuo­ros­sa pau­ku­tel­laan henk­se­lei­tä alhai­sen hii­li­ja­lan­jäl­jen puo­les­ta ja joka­toi­ses­sa vaa­di­taan lisää fyrk­kaa maa­seu­dul­le, joka taas tie­ten­kin niis­sä olois­sa joh­tai­si räjäh­dys­mäi­seen pääs­tö­jen nousuun. 

    Ettei täs­sä taas vain ole teh­ty vält­tä­mät­tö­myy­des­tä hyvettä…?

  62. az:
    Tätä tukee saman sel­vi­tyk­sen kyse­ly, jon­ka perus­teel­la rau­hal­li­suus, melut­to­muus ja luon­no­nym­pä­ris­tö ovat tär­keim­piä omi­nai­suuk­sia, joi­ta suo­ma­lai­set asun­nol­taan ja asui­nym­pä­ris­töl­tään toivovat.

    Var­mas­ti tot­ta, mut­ta sit­ten kun per­hees­sä ale­taan­kin tosi­pai­kas­sa ynnäi­le­mään suu­ren kau­pun­gin pal­ve­lui­ta ja ura­mah­dol­li­suuk­sia sekä kul­ke­mi­seen kulu­vaa aikaa, niin yllät­täen kau­pun­kia­su­mi­nen nousee­kin sit­ten hel­pos­ti oma­ko­ti­ta­lon ohitse.

    Vas­taa­van­lai­sel­la kyse­lyl­lä saa­tai­siin var­maan myös sel­vil­le, että jos suo­ma­lai­nen sai­si vali­ta, hän aje­li­si kaik­kein mie­lui­ten uudel­la Mersulla/Audilla/BMW:llä sen kes­ki­mää­räi­sen 10v van­han kan­sa­nau­ton sijas­ta. Sit­ten kun lyö­dään peliin todel­li­suus ja sen tuo­mat rajoit­teet, tilan­ne muut­tuu olennaisesti.

    On minul­la­kin nii­tä per­he­tut­tu­ja, jot­ka haa­vei­le­vat pk-seu­dul­ta muu­al­le. Sit­ten kun kysyy että mik­set muu­ta, niin “no kun siel­lä ei ole töi­tä”. Minä kysyn, miten niin ei ole töi­tä, asian­tun­ti­jal­le löy­tyy var­mas­ti koh­tuu­hel­pol­la duu­nia myös maa­kun­nis­ta, niin sit­ten seu­raa­vak­si sano­taan “pitäs ottaa jotain huo­nom­paa hom­maa pal­jon huo­nom­mal­la palkalla”.

    Ei minun kave­rit ole aina­kaan muut­ta­neet pks työt­tö­mä­nä töi­den peräs­sä vaan asian­tun­ti­ja­na ura­po­lul­la pykä­lää ylemmäs.

    Elä­mä on täyn­nä valin­to­ja. Aika moni var­mas­ti halu­aa asua isos­sa oma­ko­ti­ta­los­sa rau­hal­li­sel­la pai­kal­la jär­ven ran­nal­la kes­kel­lä ydinkeskustaa.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On ihan hyvä, jos ihmi­set elöä­vät maal­la, vil­je­le­vät itse ruo­kan­sa ja läm­mit­tä­vät puul­la. Ongel­ma on, jos ele­tään kau­pun­gis­sa ja mat­kus­te­taan yök­si maal­le nuk­ku­maan. Tämän vält­tä­mi­sek­si kau­pun­ki­ra­kent­reen pitäi­si olla tii­viim­pi, mut­ta se ei tar­koi­ta, ettei­kö ihmi­nen sai­si asua ja elää maal­la, jos sii­tä elä­män­muo­dos­ta pitää ja sen anta­maan elin­ta­soon tyy­tyy. Mitä tii­viim­min raken­nam­me kaupn­kim­me, sitä enem­män jää oikeas­ta maa­seu­tua niil­le, jot­ka halua­vat elää ja asua maalla.

    Juu­ri niin. Sinä­kin kui­ten­kin koko ajan syyl­lis­tät maa­seu­dul­la asu­via. Pen­de­löin­nis­tä pitää syyl­lis­tää Hel­sin­gin päät­tä­jät joil­ta on puut­tu­nut kau­ko­nä­köi­syys kaa­voit­taa ja raken­taa riit­tä­väs­ti jot­ta pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten ei tar­vit­si­si muut­taa hal­vem­pien asun­to­jen peräs­sä muualle.

    1. KariS
      Kes­kus­te­lun läh­tö­koh­ta oli syy­tös Hel­sin­kiä ja minua koh­taan sii­tä, että Hel­sin­kiin haa­li­taan lii­kaa asukkaita.

  64. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jäl­kim­mäi­ses­sä säi­kees­sä pii­pah­ti itse tut­ki­muk­sen teki­jä Hei­no­nen­kin toi­vo­mas­sa luki­joi­ta omal­le blo­gi­teks­til­leen – ilmei­sen huo­nol­la menes­tyk­sel­lä (nol­la kommenttia).

    Vää­rin, nel­jä oli tykän­nyt. Soi­nin­vaa­ra myön­tää­kin, että maal­la asu­va ja työn­sä teke­vä saas­tut­taa rik­kai­ta vähem­män. Ja on oikeas­sa sii­nä, että kau­pun­kien tii­vis­tä­mi­nen on taa­sen eri asia.
    Yhtä miel­tä lie­ne­vät kaik­ki kui­ten­kin sii­tä, että maa­seu­dun kehit­tä­mi­nen ja Suo­men tasai­nen asut­ta­mi­nen on edul­li­sin­ta kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti. Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että pak­kaam­me kai­ken val­tion ja yri­tys­ten hal­lin­to­työ­pai­kat ete­lään. Infor­maa­tio­tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen pitäi­si hyö­dyn­tää Suo­mes­sa paremmin.

    Soi­nin­vaa­ra on vää­räs­sä sii­nä, että rik­kaan pen­de­löi­jän käsin­teh­ty­jen mano­lo­jen käyt­tä­jien hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­si pahin. Esim. Espoos­ta Hel­sin­kiin työ­mat­ka­tes­saan he pyr­ki­vät aina käyt­tä­mään kimp­pa­kyy­tiä. Näet­te­hän usein nel­jän , vii­den Audi Q‑3 city­maas­tu­rin mat­kaa­van peräk­käin kes­kus­taan ruuh­kiin. Tosin autos­sa on vain kus­ki, mut­ta kuitenkin.

  65. Azin kom­ment­ti sisäl­si niin ison mää­rän vää­rin­kä­si­tyk­siä, että tätä on pak­ko vähän korjailla. 

    az:
    Met­ro­po­li­sel­vi­tys­tä teke­vä Kera­van enti­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Rolf Paqva­lin tote­si juu­ri muu­ta­ma päi­vä sit­ten, ettei hän usko met­ro­po­lia tule­van ilman maa­han­muut­toa. Paqva­li­nin arvion mukaan kas­vus­ta 3/4 tulee maa­han­muu­tos­ta. Tilas­to­kes­kuk­sen kas­vuen­nus­teet ovat anta­neet vas­taa­van suun­tai­sia arvioita. 

    1. Ulko­mail­ta tule­vat työn­te­ki­jät eivät ensi­si­jai­ses­ti ole mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jöi­tä vaan kor­kea­palk­kai­sia euroop­pa­lai­sia. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    Yli­pää­tän­sä: jos Hel­sin­gin seu­tu menes­tyy kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, se tar­koit­taa sitä että alu­een yri­tyk­set menes­ty­vät. Tämä tar­koit­taa sitä, että kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le täh­tää­vät yri­tyk­set tar­vit­se­vat osaa­vaa työ­voi­maa, jon­ka mark­ki­nat ovat kan­sain­vä­li­set. Ne myös rek­ry­toi­vat tätä työ­voi­maa niin Suo­mes­ta kuin kaik­kial­ta muualtakin. 

    Jos Hel­sin­ki menes­tyy, tän­ne tulee pal­jon lisää osaa­vaa ja kor­kea­palk­kais­ta maa­han­muut­ta­ja­väes­töä. Vii­mei­sen 15 vuo­den muut­to­aal­los­sa yli­voi­mai­nen enem­mis­tö tuli­jois­ta on eurooppalaisia. 

    az:

    Tilas­to­kes­kuk­sen sel­vi­tyk­sen mukaan rei­lus­ti yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta halu­aa elää omakotitalossa. 

    Todel­li­suus ja toi­veet koh­taa­vat. Oma­ko­ti­ta­loa­su­jis­ta 60%-80% koki asu­van­sa toi­vo­man­sa kal­tai­ses­sa rau­hal­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä (tär­kein valin­ta­kri­tee­ri), ker­ros­ta­loa­su­jis­ta vain n. 40%.
    Sama kos­kee tois­ta tär­ke­ää valin­ta­kri­tee­riä eli tur­val­li­suu­den tun­net­ta. Kaik­kein tur­vat­to­mim­mik­si asui­na­lu­een­sa koke­vat suur­ten taa­ja­mien ker­ros­ta­loa­su­jat. (Tämä ei muu­ten tule Hel­sin­gis­sä suin­kaan vähe­ne­mään huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton jat­kues­sa nykyisellään.)

    2. Kun kat­so­taan Hel­sin­gin seu­tua kos­ke­via tut­ki­muk­sia tar­kem­min, havai­taan että ihmi­set ovat tyy­ty­väi­siä suh­teel­li­sen har­vaan raken­ne­tuil­la pien­ta­loa­lueil­la _ja_ tii­viis­ti raken­ne­tuil­la alueil­la. Kukaan ei ole tyy­ty­väi­nen kes­ki­tii­viis­sä lähiös­sä. Ref. Urbaa­ni Onni ‑tut­ki­mus http://www.sarela.fi/urbaani-onni-tutkimuksen-satoa/

    Kun suu­rin osa suo­ma­lai­ses­ta ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­ta on nime­no­maan lähiö­tä, niin ei ole ihme, että ihmi­set halua­vat niis­tä pois. 

    Kaik­kein tyyy­ty­väi­sim­mät asuk­kaat löy­ty­vät alu­eel­ta, jos­sa on yli 100 asun­toa / heh­taa­ri, eli asu­kas­ti­heys välil­lä 15000–25000 asukasta/km2.

    az:

    Luon­non­lä­hei­syy­den kai­puu­ta suo­ma­lai­sil­la meil­le eri­tyi­ses­ti toden­nä­köi­ses­ti koros­taa kan­sal­lis­ro­man­tiik­kam­me vai­ku­tus kan­san­luon­tee­seem­me. Vain n. 65%:n urba­ni­soi­tu­mi­sas­teem­me on euroop­pa­lai­sit­tain hyvin poik­keuk­sel­li­nen. Eikä sitä seli­tä vain pit­kät etäi­syy­det, sil­lä Ruot­sis­sa urba­ni­soi­tu­mi­sas­te on n. 85%. Myös kesä­mök­ki­har­ras­tuk­sem­me on laa­juu­del­taan uniikkia.

    Jos haluat urbaa­nin ympä­ris­tön, jos­sa on lähiym­pä­ris­tös­sä vih­rei­tä puis­toa­luei­ta, pui­den reu­nus­ta­mia bule­var­de­ja, las­ten leik­ki­kent­tiä (Kata­ja­no­kal­la ei ole yhtä­kään suu­rem­paa?), tila­via koi­ra­puis­to­ja omi­ne aitauk­si­neen suu­rem­mil­le ja pie­nem­mil­le koi­ril­le, skeit­ti­puis­to­ja, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, vir­kis­tys­käyt­töön rau­hoi­tet­tu­ja ran­ta­kais­ta­lei­ta, riit­tä­vän suu­ria kou­lun­pi­ho­ja ja päi­vä­ko­din piho­ja, ajau­dut väis­tä­mät­tä tör­mäys­kurs­sil­le soi­nin­vaa­ra­lai­sen tii­viin yhteis­kun­ta­ra­ken­teen vision kanssa.

    Suo­men alhais­ta urba­ni­soi­tu­mi­sas­tet­ta selit­tää par­hai­ten se, että Suo­mi oli vie­lä 1940-luvul­la maa­seu­tu­val­tai­nen kehi­tys­maa ja Suo­men kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen his­to­ria on lyhem­pi kuin muis­sa Euroo­pan mais­sa. Samal­la voi­daan tode­ta, että kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys jat­kuu Suo­mes­sa, eikä se osoi­ta mitään eri­tyi­siä hidas­tu­mi­sen merkkejä.

  66. Hei, mut­ta mik­si tyy­tyä täl­lai­seen pai­kal­li­seen kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaan? Eikö Soi­nin­vaa­ran logii­kan mukaan oli­si iha­naa, luon­nol­lis­ta ja väis­tä­mä­tön­tä, että koko maa­il­man n. 7 mil­jar­dia asu­kas­ta “pak­ko­si­joi­te­taan” sano­taan nyt vaik­ka Keski-Eurooppaan?

    Ja kaik­ki käyt­täi­si­vät met­roa ja oli­si­vat onnellisia.

  67. eemil:Yhtä miel­tä lie­ne­vät kaik­ki kui­ten­kin sii­tä, että maa­seu­dun kehit­tä­mi­nen ja Suo­men tasai­nen asut­ta­mi­nen on edul­li­sin­ta kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ja ekologisesti.

    No ei var­mas­ti olla samaa miel­tä tuosta.

    Haja-asut­ta­mi­ses­sa ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti mitään jär­keä. Ei ole sat­tu­maa että pk-seu­tu toi­mii Suo­men talou­den moot­to­ri­na, kun taas perä­hi­kiät eivät toi­mi. Mikä­li syr­jä­seu­dut toi­mi­si­vat tehok­kai­na talous­yk­sik­köi­nä, niin vir­ta meni­si toi­seen suun­taan eikä tar­vit­si­si teh­dä mitään eikä todel­la­kaan jakaa sin­ne perä­ky­lil­le mil­jar­dien tukiaisia.

    Toi­sek­si, jos puhu­taan eko­lo­gi­suu­des­ta, niin tuol­la sinun logii­kal­la­si kaik­ki mikä saa talou­den sak­kaa­maan, on eko­lo­gis­ta. Työ­tön kun on eko­lo­gi­sem­pi kuin työs­sä­käy­vä, kos­ka työt­tö­mäl­lä ei ole varaa aiheut­taa pääs­tö­jä. Täs­sä mie­les­sä perä­seu­tu­jen tukiais­ten mak­si­moin­ti joh­taa eko­lo­gi­sem­paan lop­pu­tu­lok­seen, kos­ka se hait­taa talou­den toi­min­taa eli vähen­tää ihmis­ten ja jul­ki­sen sek­to­rin kykyä suun­na­ta voi­ma­va­ro­ja kuluttamiseen. 

    Kaik­kein eko­lo­gi­sin­ta toi­min­taa taas oli­si ajaa teol­li­suus ulos Suo­mes­ta. Täs­sä toi­min­nas­sa muu­ten vih­reät ovat olleet hyvin aktii­vi­sia, sil­lä kun talou­del­li­nen poh­ja romah­taa romah­taa myös kulu­tus. Tukiais­ten jaka­mi­ses­sa vih­rei­den kan­nat­tai­si­kin läh­teä kepun kelk­kaan, kos­ka alue­tu­kien mak­si­moin­ti lie­nee kaik­kein eni­ten kan­sa­lais­ten kan­na­tus­ta naut­ti­va talous­e­lä­män romut­ta­mi­sen muo­to. Kun suun­na­taan mil­jar­di­tol­kul­la pk-seu­tu­lais­ten raho­ja tuu­li­myl­ly­jen raken­ta­mi­seen pai­koil­le, jot­ka on valit­tu puh­taas­ti alue­po­liit­ti­sin perus­tein, saa­daan samal­la sekä hidas­tet­tua pk-seu­dun kas­vua että hai­tat­tue teol­li­suu­den toi­min­taa. Sii­nä­pä vih­reil­le ja kepul­le oiva tavoi­te teol­li­sen Suo­men sel­kä­ran­gan mur­ta­mi­sek­si. Perk­ka­ri­sen risu­pa­ket­ti­han menee­kin jo pit­käl­le tähän suun­taan, sekä met­sä­no­mis­ta­jien tulot ja sähj­lön hin­ta ylös.

  68. Pro­met­heus: Hei, mut­ta mik­si tyy­tyä täl­lai­seen pai­kal­li­seen kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaan? Eikö Soi­nin­vaa­ran logii­kan mukaan oli­si iha­naa, luon­nol­lis­ta ja väis­tä­mä­tön­tä, että koko maa­il­man n. 7 mil­jar­dia asu­kas­ta “pak­ko­si­joi­te­taan” sano­taan nyt vaik­ka Keski-Eurooppaan?Ja kaik­ki käyt­täi­si­vät met­roa ja oli­si­vat onnellisia.

    Niin­hän se käy­tän­nös­sä on nyt: Maa­pal­lon väes­tös­tä suu­rin osa asuu sel­lai­sil­la ilmas­to­vyö­hyk­keil­lä jois­sa asu­mi­nen ja elä­mi­nen on mie­le­käs­tä. Ja vas­taa­vas­ti löy­tyy val­ta­via tyh­jiä aluei­ta kuten Sipe­ria, Poh­jois-Kana­da, Grön­lan­ti, Antark­tis, Alas­ka sekä läm­pi­mäm­mis­tä kehi­tys­mais­ta myös ihmi­sis­tä tyh­jiä vii­dak­ko- ja aavikkoalueita.

  69. Ongel­ma on, että pie­ni- tai edes kes­ki­tu­loi­sel­la ei ole enää mah­dol­lis­ta asua kan­ta­kau­pun­gis­sa Hel­sin­gis­sä vaik­ka haluai­si­kin. Halua­jia kyl­lä on. Sen takia sitä kan­ta­kau­pun­kia tar­vi­taan lisää ja pal­jon. Lähiöis­tä ja pien­ta­loa­lueis­ta pel­lon reu­nal­la meil­lä on suh­tees­sa pal­jon enem­män tarjontaa.

  70. az: Jos haluat urbaa­nin ympä­ris­tön, jos­sa on lähiym­pä­ris­tös­sä vih­rei­tä puis­toa­luei­ta, pui­den reu­nus­ta­mia bule­var­de­ja, las­ten leik­ki­kent­tiä (Kata­ja­no­kal­la ei ole yhtä­kään suu­rem­paa?), tila­via koi­ra­puis­to­ja omi­ne aitauk­si­neen suu­rem­mil­le ja pie­nem­mil­le koi­ril­le, skeit­ti­puis­to­ja, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, vir­kis­tys­käyt­töön rau­hoi­tet­tu­ja ran­ta­kais­ta­lei­ta, riit­tä­vän suu­ria kou­lun­pi­ho­ja ja päi­vä­ko­din piho­ja, ajau­dut väis­tä­mät­tä tör­mäys­kurs­sil­le soi­nin­vaa­ra­lai­sen tii­viin yhteis­kun­ta­ra­ken­teen vision kanssa.

    Kal­lio. Tokoin­ran­ta, eril­li­set koi­ra-aitauk­set esim. radan vie­res­sä kal­liol­la. Kou­lun pihois­sa en näe yhtään mitään pul­maa, sem­min­kin kun AKK:n kou­lun vie­res­sä on se pal­lo­kent­tä. Toi­nen löy­tyy Hämeen­tien var­rel­ta. Skeit­taa­mi­nen­kin var­maan sujuu. Asuk­kai­ta 17 000 / km2. Ja muu­ten suo­men tihein alue on Alp­pi­har­jun perus­pii­ri, kol­man­nes sii­tä on puistoa.

    Tuon “soi­nin­vaa­ra­lai­sen tii­viin yhteis­kun­ta­ra­ken­teen vision kans­sa” saa kyl­lä konflik­tin aikai­sek­si heh­taa­ri­kaa­voi­tuk­sel­la, joka siis tar­koit­taa lähin­nä epä­mää­räi­siä, ja sivu­men­nen pelot­ta­via, pus­kia, park­ki­kent­tiä ja muu­ta jota kau­nis­tel­len kut­su­taan väl­jyy­dek­si. Suo­mek­si, ei nyt taas oikein jak­set­tu suunnitella.

  71. Maa­seu­dun ja kau­pun­kien tuet pois. Useam­pi kai muut­tai­si kau­pun­kei­hin mut­ta vain haluk­kaat. Raken­ta­mi­nen vapaam­mak­si, niin se oli­si hal­vem­paa­kin. Las­ku­te­taan kun­nal­lis­tek­niik­ka maa­no­mis­ta­jil­ta, niin kaa­voi­tus ei pal­jon tar­vi­ta, kiel­le­tään vain pahimmat.

  72. Minä en oikein alle­kir­joit­tai­si Osmon arvio­ta Espoos­ta mene­tet­ty­nä tapauk­se­na. Iso paat­ti kään­tyy hitaas­ti, mut­ta suun­nan­muu­tos on jo näh­tä­vis­sä Keran ja Län­si­met­ron ympä­ris­tö­jen kaa­voi­tuk­ses­sa sekä Espoon kes­kus­tan kehi­tys­hank­keis­sa. Nyt kun sai­sim­me vie­lä kau­pun­ki­ra­dan ja Rai­de-Joke­rin, Län­si­väy­läl­le, Kehä I:lle ja Turun moot­to­ri­tiel­le saa­tai­siin todel­li­set vaih­toeh­dot. Pit­käl­ti kysy­mys on sii­tä halu­aa­ko val­tio osal­lis­tua näi­hin mie­luum­min kuin Kehä I:n tun­ne­loi­mi­siin ja Kehä II:n jatkamiseen.

  73. Oleel­li­nen ero Espoon ja Hel­sin­gin tai Van­taan ja Hel­sin­gin välil­lä on se, että Hel­sin­ki omis­taa itse mai­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon, jon­ne voi­si raken­taa. Espoo ja Van­taa eivät niin pal­jon, maat ovat yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien omis­tuk­ses­sa ja sik­si uut­ta ei voi­da raken­taa min­ne vaan, jon­ne oli­si jär­ke­vää raken­taa, kos­ka yksi­tyi­nen ei luo­vu­ta hal­val­la mai­taan raentamiseen.

  74. Oulus­sa ollaan ymmär­tääk­se­ni ensin lunas­tet­tu ja sit­ten vas­ta kaa­voi­tet­tu. Hin­nat ovat­kin sit­ten sen mukai­set, eli pal­jon hal­vem­mat kuin muualla.

  75. No sen päi­vän haluai­sin näh­dä kun Espoo esim alkaa pak­ko­lu­nas­taa mai­ta suurmaanomistajilta.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun­nal­la on lunas­tusoi­keus maa­han, jos se halu­taan asuntotarkoituksiin.

    Onko Hel­sin­ki jos­kus hank­ki­nut asun­to­tuo­tan­toon aluei­ta pakkolunastuksilla ?
    Oulu tai­taa olla ainoa lain­sää­dän­töä aidos­ti hyö­dyn­tä­vä kunta.

    Suu­rim­mat kau­pun­git teke­vät rahaa maan­käyt­tö­mak­suil­la ja perit­ty­jen kor­vaus­ten hin­noit­te­lu läh­tee mark­ki­na­hin­tai­sen raken­nusoi­keu­den pohjalta.
    Esim. Toi­mis­to- ja lii­ke­ra­ken­nusoi­keu­den kaa­voit­ta­mi­nen asun­noik­si, peri­tään täy­det maan­käyt­tö­mak­sut vaik­ka infra oli­si valmiina.
    Tai Espoon Suur­pel­lon infra­kus­tan­nuk­set ylit­tä­neet maan­käyt­tö­mak­sut pak­ko­lu­nas­tus­ten sijaan.

    1. En muis­ta, onko Hel­sin­ki jou­tu­nut mene­mään lunas­tuk­seen asti, mut­ta pekäs­tään mah­dol­li­suu­den ole­mas­sao­lo jou­dut­ta neu­vot­te­lu­ja kum­mas­ti. Öster­sun­do­mis­sa kau­pun­gin­joh­ta­ja meni lupaa­maan, ettei lunas­tus­ta käy­te­tä, mikä oli aika outo temppu.

  77. Sylt­ty:
    “Ei ole sat­tu­maa että pk-seu­tu toi­mii Suo­men talou­den moot­to­ri­na, kun taas perä­hi­kiät eivät toi­mi. Mikä­li syr­jä­seu­dut toi­mi­si­vat tehok­kai­na talous­yk­sik­köi­nä, niin vir­ta meni­si toi­seen suun­taan eikä tar­vit­si­si teh­dä mitään eikä todel­la­kaan jakaa sin­ne perä­ky­lil­le mil­jar­dien tukiaisia.”

    Kir­joi­tan tämän oikein h i t a a s t i , että sylt­ty ja hänen hen­gen­hei­mo­lai­set­kin ymmärtäisivät.

    Suo­mes­sa on teh­ty kar­di­naa­li­mu­naus sil­loin, kun Hel­sin­ki teh­tiin pää­kau­pun­gik­si. Vir­he on kai ymmär­ret­tä­vä sil­tä poh­jal­ta, että kul­ku­yh­tey­det ulko­mail­le oli­vat suu­rel­ta osin meren­ku­lun varassa.

    Näin ei ole ollut enää aikoi­hin ja sik­si on jär­ke­vää siir­tää Hel­sin­gis­tä pois val­tion toi­min­to­ja mah­dol­li­sim­man pal­jon. Lähes kaik­kien toi­mia­lo­jen hal­lin­to on siir­ret­ty Hel­sin­kiin hal­lin­noi­maan maa­kun­tien raha­vir­to­ja. Samal­la ne tuo­vat tulo­ja , mut­ta myös­kin ruuh­kaan­tu­mi­sen pääkaupunkiseudulle. 

    Sijoit­ta­mal­la ko. toi­min­not ympä­ri maa­ta saa­daan lope­tet­tua ruuh­kau­tu­mis­ke­hi­tys ja maa­kun­nis­ta tule­van rahan pää­ty­mi­nen yhteen paik­kaan vähe­nee. Samal­la maa­kun­nat vah­vis­tu­vat eikä pää­kau­pun­ki­seu­dun tar­vit­se enää antaa tuki­mil­jar­de­ja perähikiäläisille.

    Tie­don säh­köi­nen siir­tä­mi­nen tapah­tuu reaa­lia­jas­sa, rahal­la ei ole glo­baa­lis­ti aja­tel­len isän­maa­ta ja meil­lä Suo­mes­sa jäki­te­tään van­hois­sa pote­rois­sa : ” pää­kau­pun­ki­seu­tu toi­mii talou­den moottorina…”

    tul­kaa nyt nykyaikaan

  78. eemil:Lähes kaik­kien toi­mia­lo­jen hal­lin­to on siir­ret­ty Hel­sin­kiin hal­lin­noi­maan maa­kun­tien rahavirtoja. 

    Yleen­sä kes­kus­hal­lin­non kan­nat­taa olla kes­kei­sel­lä pai­kal­la. Sen­pä takia mm. kepun puo­lue­toi­mis­to­kin sijait­see Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa, vaik­ka teks­ti­si perus­teel­la voi­si kuvi­tel­la, että paras sijoi­tus­paik­ka sil­le­kin oli­si mah­dol­lismm­man lähel­lä pää­kan­na­tusa­luei­ta jos­sain Sei­nä­joen liepeillä.

  79. eemil: Sijoit­ta­mal­la ko. toi­min­not ympä­ri maa­ta saa­daan lope­tet­tua ruuh­kau­tu­mis­ke­hi­tys ja maa­kun­nis­ta tule­van rahan pää­ty­mi­nen yhteen paik­kaan vähe­nee. Samal­la maa­kun­nat vah­vis­tu­vat eikä pää­kau­pun­ki­seu­dun tar­vit­se enää antaa tuki­mil­jar­de­ja perähikiäläisille.

    Ripot­te­mal­la val­tio­hal­lin­to perä­hi­kiöi­hin saa­daan kus­tan­nus­te­hot­to­mas­ti toi­mi­va val­tio­hal­lin­to, kun päte­vää työ­voi­maa ei noi­hin perä­hi­kiöi­hin mil­lään saa­da rek­ry­toi­tua tar­peek­si. Val­tio­hal­lin­to kan­nat­taa sijoit­taa isoi­hin asu­kas­kes­kit­ty­miin ihan samois­ta syis­tä mik­si yksi­tyi­set fir­mat teke­vät niin. Tun­teen­omai­seen Hel­sin­ki ‑kateu­teen perus­tu­va haja­si­joi­tusin­to tulee yhteis­kun­nal­le kalliiksi.

  80. Tie­don säh­köi­nen siir­tä­mi­nen tapah­tuu reaa­lia­jas­sa’ (eemil)
    Mut­ta kun sitä on, vali­tet­ta­vas­ti, pak­ko siir­tää tie­don lisäk­si myös asioi­ta ja ihmi­siä. Mitä enem­män ollaan hajal­laan, sitä enem­män se maksaa.

  81. eemil: Sijoit­ta­mal­la ko. toi­min­not ympä­ri maa­ta saa­daan lope­tet­tua ruuh­kau­tu­mis­ke­hi­tys ja maa­kun­nis­ta tule­van rahan pää­ty­mi­nen yhteen paik­kaan vähe­nee. Samal­la maa­kun­nat vah­vis­tu­vat eikä pää­kau­pun­ki­seu­dun tar­vit­se enää antaa tuki­mil­jar­de­ja perähikiäläisille.

    Sijoit­ta­mal­la ko. toi­min­not ympä­ri maa­ta mene­te­tään kes­kit­ty­mi­sen tuo­mat edut. Jos halu­taan teho­kas yhteis­kun­ta, jos­sa hal­lin­to ei kote­loi­du, hal­lin­non on syy­tä olla fyy­si­ses­ti­kin lähei­ses­sä kon­tak­tis­sa. Lisäk­si on mones­sa tapauk­ses­sa edul­lis­ta, että hal­lin­to ja lii­ke-elä­mä ovat lähel­lä toisiaan.

    Nyky­muo­toi­sen hal­lin­non hajaut­ta­mi­nen on haas­teel­lis­ta. Tähän asti saa­tu­jen koke­mus­ten mukaan se tekee mel­koi­sen mat­kus­tus­rum­ban, kun sit­ten kui­ten­kin pitää mat­kus­taa Helsinkiin.

    Yksi mah­dol­li­suus voi­si kui­ten­kin olla se, että alue­hal­lin­non roo­lia vah­vis­tet­tai­siin. Täl­löin tie­ten­kin hal­lin­to siir­tyi­si muu­al­le kuin kes­kus­hal­lin­non yhtey­teen. Sitä en osaa sanoa, voi­ko tätä näin pie­nes­sä maas­sa teh­dä lisää­mät­tä koh­tuut­to­mas­ti byrokratiaa.

    Toi­nen asia on se, että hyvin suu­ren osan rutii­ni­työs­tä voi siir­tää säh­köi­ses­ti mel­kein min­ne vain. Tiet­ty­jen sään­tö­jen mukaan toi­mi­vaa hake­mus­ten käsit­te­lyä, tmv. “pape­ri­työ­tä” tai vaik­ka­pa puhe­lin­pal­ve­lua voi teh­dä hyvin­kin hajau­te­tus­ti. Ja näin­hän aina­kin Kela ja Vero­hal­lin­to tekevät.

    Toi­min­to­jen hajaut­ta­mi­nen säh­köi­sen kom­mu­ni­kaa­tion avul­la voi alkaa toi­mia jos­sain vai­hees­sa. Sil­loin myös lii­ke-elä­män toi­min­ta tulee muut­tu­maan radi­kaa­lis­ti. Tois­tai­sek­si kui­ten­kin säh­köi­nen läs­nä­olo on kovin jäyk­kää ver­rat­tu­na lähiläsnäoloon.

    eemil: Suo­mes­sa on teh­ty kar­di­naa­li­mu­naus sil­loin, kun Hel­sin­ki teh­tiin pääkaupungiksi. 

    Ei se ollut munaus sil­loin, vaik­ka nyky­het­ken tar­pei­ta aja­tel­len voi­si­kin olla niin, että jokin vesis­tö­jen lii­kaa rajoit­ta­ma­ton sisä­maa­kau­pun­ki oli­si parem­pi vaihtoehto.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Val­tion työ­pai­kat­ko nyt ovat vau­rau­den läh­de? Sil­loin kai Rova­nie­men pitäi­si olla eri­tyi­sen kukoistava,

    Val­tion työ­pai­kat ovat teks­tis­sä­ni vain esi­merk­ki työ­paik­ko­jen koko­nai­suu­des­ta, hel­pos­ti hah­mo­tet­ta­vis­sa. Tar­koi­tan tie­ten­kin työ­re­for­mia, jos­sa koko jär­jes­tel­mä pan­naan uusik­si vas­taa­maan nyky­ajan vaa­ti­muk­sia. Ja samal­la käyt­täen hyväk­si nyky­tek­nii­kan suo­mia keinoja:

    Eihän Hel­sin­gis­tä tar­vit­se työn­te­ki­jöi­den suu­res­sa mää­rin muut­taa min­ne­kään. Työn uus­ja­ko toteu­te­taan jous­ta­vas­ti elä­köi­ty­mi­sen ja mui­den nyky­fir­mo­jen sanee­raus­oh­jel­mien par­hai­den käy­tän­tei­den mukaisesti. 

    Mut­ta Suo­mi tar­vit­see uut­ta ajat­te­lua, van­ha mal­li , jos­sa kes­kit­ty­mi­nen on tul­lut tien­sä pää­hän , jou­taa romukoppaan. 

    Kes­kit­ty­mi­nen tuo etua lähin­nä päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa ja muus­sa aineel­li­ses­sa olo­muo­dos­sa. Hen­ki­nen tuo­tos, nume­rot , rahat ja kai­ken­lai­nen hal­lin­to kul­ke­vat ava­ruu­des­sa, siel­lä eivät fyy­si­set väli­mat­kat ole mikään suure.

    1. eemil
      Nime­no­maan hen­ki­nen luo­va työ kes­kit­tyy kaik­kial­la maa­il­mas­sa hyvin suu­riin kau­pun­kei­hin, kuten esi­mer­kik­si New Yor­kiin? Pelk­kää sat­tu­maa varmaan?

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion työ­pai­kat­ko nyt ovat vau­rau­den läh­de? Sil­loin kai Rova­nie­men pitäi­si olla eri­tyi­sen kukoistava,

    Tot­ta kai ne ovat _yksi_ monis­ta vau­rau­den läh­teis­tä, mik­sei­vät oli­si? Esi­merk­ki­si olet­taa että ne oli­si­vat ainoa sem­moi­nen. Toi­nen läh­de, joka vaik­ka­pa Rova­nie­mel­tä puut­tuu, on elin­kei­noe­lä­män saa­mat kes­kit­ty­mis­hyö­dyt kuten toi­mi­vam­mat työ­mark­ki­nat ja synergiaedut.

    Yli­opis­to­jen mer­ki­tys on myös aika suu­ri. Jos kau­pun­kien ulko­puo­lel­le jää ylie­dus­tus elä­ke­läi­siä ja lap­sia (sii­nä mie­les­sä että vas­ta lap­suu­den jäl­keen muu­te­taan opis­ke­le­maan, tosin kas­vu­kes­kus­ten kor­keam­pi syn­ty­vyys tasoit­taa tätä), ei minul­le hel­sin­ki­läi­se­nä ole kau­heas­ti väliä tuen­ko veroil­la­ni hei­dän elä­mis­tään lan­del­la vai naa­pu­ris­sa­ni. Kal­liik­si se tulee joka tapauk­ses­sa, mut­ta teen sen suht iloi­sin mie­lin enkä jak­sa yllä­pi­tää mitään yleis­tä kau­naa sii­tä vaik­ka raha­vir­ta kul­ki­si net­to­na kol­mos­ke­hän sisäl­tä ulos. Älyt­tö­mim­piä alue­po­li­tii­kan muo­to­ja toki saa ja pitää kri­ti­soi­da, noi­ta OS ja esim. tpyy­luo­ma nos­ti­kin esiin.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion työ­pai­kat­ko nyt ovat vau­rau­den läh­de? Sil­loin kai Rova­nie­men pitäi­si olla eri­tyi­sen kukoistava,

    On työ­paik­ko­ja ja työ­paik­ko­ja. Tie­tyt jul­ki­sen sek­to­rin ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT ovat vau­rau­den läh­de myös ympä­ris­töl­leen, heik­ko­palk­kai­set puhe­lin­vas­taa­jat yms. puo­les­taan ovat aika toi­sen­lai­sia vai­ku­tuk­sel­taan. Palk­ko­jen lisäk­si työl­lis­tä­vät koh­ta­lai­sen mer­kit­tä­väs­ti myös mui­ta (tak­se­ja, kiin­teis­tö­alan ihmi­siä, tulos­tus­fir­mo­ja, ravin­to­loit­si­joi­ta jne.).

    Suo­mek­si sanot­tu­na esi­mer­kik­si ken­raa­lin työl­lis­tä­vä vai­ku­tus on aika eri­lai­nen kuin val­tion palk­kaa­man ker­san­tin. Jäl­kim­mäi­nen ei kau­heas­ti mui­ta ympä­ril­leen työl­lis­tä, ken­raa­li puo­les­taan työl­lis­tää läs­nä­ol­les­saan puo­les­taan mer­kit­tä­vän jou­kon armei­jan ulko­puo­li­sia­kin sekä jo työn­sä puo­les­ta että kes­ki­mää­räis­tä sel­väs­ti kor­keam­man palk­kan­sa seu­rauk­se­na. Vas­taa­va kos­kee vaik­ka­pa polii­sia (kons­taa­pe­lin työl­lis­tä­vä vai­ku­tus on pal­jon pie­nem­pi kuin polii­si­joh­don jne.).

    Jos Dai­ly Mai­lia on usko­mi­nen, esim. EU-vir­ka­mie­his­tä 7 % saa palk­kaa yli 175 000 euroa vuo­des­sa (yli 142 000 puntaa):
    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2238135/3–000-Eurocrats-Cameron–wonder-dont-want-cuts.html

    Suo­mes­sa har­va val­tion työn­te­ki­jä saa noin suu­ria palk­ko­ja. Mut­ta esim. Rova­nie­meä tar­kas­tel­taes­sa voi­daan kysyä, mon­ta­ko yli 80 000 euron vuo­si­palk­kaa naut­ti­vaa val­tion työn­te­ki­jää kau­pun­gis­sa on (suh­teel­li­ses­ti tai mää­räl­li­ses­ti). Veik­kaan, ettei näi­tä löy­dy kovin mon­taa. Hel­sin­gis­sä sekä val­tiol­la että EU:lla (kemi­kaa­li­vi­ras­to) on yli 80 000 euron pal­kan työn­te­ki­jöi­tä sel­väs­ti isom­pi jouk­ko sekä mää­räl­li­ses­ti että myös suh­teel­li­ses­ti. NÄILLÄ on jotain teke­mis­tä talou­del­li­sen vau­rau­den alu­eel­le tuo­mi­sen kanssa.

    Esim. alu­eel­lis­ta­mi­s­asiois­ta puhut­taes­sa pitäi­si puhua mie­les­tä­ni työn­te­ki­jä­mää­rien sijaan alu­eel­li­sis­ta palk­ka- ja muis­ta kulusum­mis­ta, joi­ta jul­ki­set virat eri alueil­le tuottavat.

  85. Kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen yhteis­kun­ra­kan­teen kas­vat­ta­mi­nen ei estä asu­mas­ta lähiös­sä tai pien­ta­lo­ryp­pääs­sä pel­lon lai­dal­la. Kom­men­teis­sa esiin­ty­vät puheet pak­ko­kes­kit­tä­mi­ses­tä tai kau­pun­kiin pakot­ta­mi­ses­ta ovat täy­sin absurdeja.

  86. Hel­sin­gin ruuh­kau­tu­mi­nen voi­tai­siin estää muo­dos­ta­mal­la Hel­sin­gin ympä­ril­le puo­li­sen tusi­naa 50 000 – 100 000 asuk­kaan tytär­kau­pun­ke­ja, jot­ka yhdis­tet­täi­siin rai­de­lii­ken­teel­lä toisiinsa. 

    Täl­lai­sia kau­pun­ke­ja ei tosin tar­vit­se enää perus­taa, sil­lä nehän on jo ker­taal­leen perus­tet­tu. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si Salo, Tur­ku, Hämeen­lin­na, Lah­ti, Tam­pe­re, Kot­ka, Kou­vo­la ja Lappeenranta.

    1. Täl­lai­sia kau­pun­ke­ja ei tosin tar­vit­se enää perus­taa, sil­lä nehän on jo ker­taal­leen perus­tet­tu. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si Salo, Tur­ku, Hämeen­lin­na, Lah­ti, Tam­pe­re, Kot­ka, Kou­vo­la ja Lappeenranta.

      Tukee­ko empi­ria sitä, ett tämä mal­li toimii?

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eemil
    Nime­no­maan hen­ki­nen luo­va työ kes­kit­tyy kaik­kial­la maa­il­mas­sa hyvin suu­riin kau­pun­kei­hin, kuten esi­mer­kik­si New Yor­kiin? Pelk­kää sat­tu­maa varmaan?

    Eihän se ole sat­tu­maa vaan kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kan seu­raus. Sil­ti ei voi sanoa, että suu­rien yksi­köi­den luo­mi­nen oli­si edel­ly­tys luo­vaan työ­hön, esim. suun­nit­te­lu. Suo­mes­sa voi­tai­siin olla fik­sum­pia ja vah­vis­taa maa­kun­tay­li­opis­to­jen ase­maa. Mal­li toi­si Suo­men mit­ta­kaa­vaan sopi­via kes­kit­ty­miä, jois­sa syn­tyi­si oikean­lais­ta syner­gi­aa. Tämä mal­li on jo ole­mas­sa ja toi­mii­kin niin hyvin, että boko­moo­lof­fi ottai­si nämä yli­opis­to­jen toh­to­rit vaik­ka heti töi­hin­sä. Val­tion panos­tuk­sia tar­vit­tai­siin tähän juu­ri nyt kipeäs­ti. Mut­ta sitä ei tapah­du täl­lä hallituskokoonpanolla.

    Oma­koh­tai­se­na esi­merk­ki­nä voin mai­ni­ta tuo­te­ke­hi­tys­keis­sin. Kehi­tän lai­te­tek­niik­kaa vesien­suo­je­luun. Ainoa mah­dol­li­suus tes­tauk­seen, mal­lin­ta­mi­seen jne. on maa­kun­ta­kor­kea­kou­lun sovel­ta­van tut­ki­muk­sen tasol­la. Ei ole mitään jakoa pääs­tä /saada rahoi­tus­ta suur­kau­pun­kien (Suo­men mit­ta­kaa­va) tut­ki­musyk­si­köis­sä. Näi­tä haja­si­joi­tet­tu­ja yksi­köi­tä tar­vi­taan maa­kun­nis­sa, jois­sa yhteis­työy­ri­tyk­set, kent­tä­ko­keet ja todel­li­set olo­suh­teet ovat lähellä. 

    Nyy­joi­kis­sa teh­dään Nobel-tasois­ta tut­ki­mus­ta, maa­kun­nis­sa ei niin­kään, mut­ta Suo­mel­le hajau­tet­tu mal­li sopii paremmin.

  88. Öster­sun­do­min tapauk­ses­sa pitäi­si pak­ko­lu­nas­taa jou­ti­la­sa­ta rahaa val­tion vir­ka­mies­ten sääs­tö­ti­leil­tä ja ostaa maa­ta markkinahintaan.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion työ­pai­kat­ko nyt ovat vau­rau­den läh­de? Sil­loin kai Rova­nie­men pitäi­si olla eri­tyi­sen kukoistava,

    Met­ro­po­lia­lue tar­vit­see lisää teol­li­suus­työ­paik­ko­ja”, näin arvioi Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­rin puheen­joh­ta­ja Juk­ka Hie­no­nen (Kaup­pa­leh­ti 13.11.2012). Hie­no­sen mukaan Uusi­maa on menet­tä­nyt vuo­den 1980 jäl­keen 30 pro­sent­tia teol­li­sis­ta työ­pai­kois­taan eli 34 000 työ­paik­kaa. Työ­paik­ko­jen mää­rä on tosin kas­va­nut Uudel­la­maal­la samaan aikaan 210 000:lla. Hie­no­sen mukaan täs­sä työ­paik­ko­jen kas­vus­sa on ollut “vähem­män hie­noa” se, että jul­ki­sen hal­lin­non työ­pai­kat ovat kas­va­neeet vuo­des­ta 1980 noin 50 pro­sen­til­la. Eli aina­kin Juk­ka Hie­no­sen mukaan juu­ri val­tio on ollut kes­kei­nen moot­to­ri pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­paik­ko­jen lisää­mi­ses­sä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la työs­ken­te­le­vis­tä n. 90 pro­sent­tia työs­ken­te­lee pal­ve­lua­lan työ­pai­kois­sa. Näis­tä työ­pai­kois­ta vain har­vat ovat sel­lai­sia, jot­ka tuot­ta­vat vien­ti­kel­poi­sia pal­ve­lui­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun pal­ve­lusek­to­rin väki tuot­taa muul­le Suo­mel­le “hal­lin­to­pal­ve­lui­ta”, lisäk­si tar­vi­taan tie­tys­ti väkeä tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta näil­le “hal­lin­to­pal­ve­lu­jen” tuottajille.

  90. Huh­huh, on sii­nä pal­jon kes­kus­te­lua, mut­ta mie­les­tä­ni täs­sä menee nyt vähän ns. puu­rot ja vel­lit sekaisin. 

    Ensim­mäi­nen huo­mio. Nimi­merk­ki Az on mie­les­tä­ni oikeil­la jäl­jil­lä mitä tulee ihmis­ten pre­fe­rens­sei­hin ja syr­jem­pien seu­tu­jen posi­tii­vi­siin vai­ku­tuk­siin, mut­ta minus­ta kri­tiik­ki menee aivan hiuk­sen­hie­nos­ti ohi maalista.

    Nimit­täin, pro­ses­sin olles­sa mitä se on, suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä valin­ta ei näyt­täi­si ole­van luonn­non­lä­hei­nen asu­mi­nen cont­ra tii­vis kau­pun­kia­su­mi­nen, vaan kes­ki­luo­kal­le valin­ta on rivitalo‑, pari­ta­lo- ja oma­ko­ti­ta­lo­lä­hiö cont­ra ker­ros­ta­lo­lä­hiö. Lähiö­asu­mi­nen esi­kau­pun­geis­sa mah­dol­lis­taa sen että ollaan toki puru­ra­dan ja pie­nen met­säplän­tin lähel­lä, mut­ta en kyl­lä karak­te­ri­soi­si sitä “luon­non lähei­syy­dek­si”. Pikem­min­kin suu­res­sa osas­sa esi­kau­pun­ke­ja luon­toar­vot toteu­tu­vat vain mar­gi­naa­li­ses­ti parem­min kuin kau­pun­gis­sa jos­sa vihe­ra­lu­eet on tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti järjestetty. 

    Sik­si, vaik­ka onkin niin että luon­non lähei­syys on tär­ke­ää ihmi­sel­le, se ei suu­res­sa osas­sa oma­ko­ti­ta­loa­su­mis­ta todel­li­suu­des­sa toteu­du miten­kään eri­tyi­sen hyvin. Hel­sin­gin tapauk­ses­ta en osaa sanoa, mut­ta jos nyt ote­taan Tam­pe­re. Olen asu­nut kan­ta­kau­pun­gis­sa (Tam­me­las­sa) kun ensim­mäi­nen lap­se­ni oli vie­lä hyvin pie­ni. Kau­pin met­sä lenk­kei­ly­maas­toi­neen oli hyvin lähel­lä. Oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­nen hie­man etääm­mäl­lä kui­ten­kin sel­keäs­ti esi­kau­pun­kia­lu­eel­la ei tuo suur­ta eroa tähän luon­non­lä­hei­syy­teen. Jot­ta olen­nai­ses­ti lähei­sem­pää luon­to­ko­ke­mus­ta sai­si, pitäi­si läh­teä hyvin­kin kau­as, joko Teis­koon tai jon­ne­kin Nokian tai Ylö­jär­ven peri­fe­ri­aan. Tam­pe­reel­la ei akse­lil­la Teso­ma-Len­tä­vä­nie­mi-Her­van­ta jne ole olen­nai­ses­ti luon­non­lä­hei­sem­pää asu­mis­muo­toa kuin kan­ta­kau­pun­ki. (Pie­ni mää­räl­li­nen ero tie­ten­kin on) 

    Olen asu­nut myös jon­kin aikaa Hel­sin­gin Hert­to­nie­men­ran­nas­sa, 2007–2008, ja lisäk­si olen nyt asu­nut koh­ta vuo­den Sin­ga­po­res­sa. Sin­ga­po­ren län­sio­sis­sa (Bukit Batok/Bukit Timah) mah­dol­li­suus vir­kis­täy­ty­mi­seen luon­nos­sa on mie­les­tä­ni parem­pi, ja asu­kas­ti­heys on lähel­le kym­men­ker­tai­nen Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. Esi­kau­pun­ki­mais­ten — sanoi­sin­ko “lähiöi­den” — kau­pun­gi­no­sien asu­kas­ti­heys on suu­rem­pi kuin Hel­sin­gis­sä. Asu­mi­nen on sil­ti väl­jää, itsea­sias­sa mitään
    “tii­vis­tä kau­pun­ki­mais­ta” tääl­lä ei pal­joa­kaan ole, vaan kadut ovat levei­tä ja park­ki­paik­kaa on pal­jon. Pal­ve­lut tie­ten­kin ovat lähel­lä ihan sii­tä syys­tä että asu­kas­ti­hey­den olles­sa näin suu­ri, talo­jen kivi­jal­koi­hin kan­nat­taa lait­taa jos jon­kin­lais­ta putiik­kia, par­tu­ria, ravin­to­laa jne. Monel­la taval­la tämä on soi­nin­vaa­ra­lai­sen kau­pun­gin anti­tee­si, mut­ta kun asuk­kai­ta on näin pal­jon niin se kau­pun­ki­mai­suus ei niin pal­jon mer­kit­se, pal­ve­lut ovat kat­ta­vat jo ihan massasyistä.

  91. Tois­tem­me pai­to­ja pese­mäll­lä ei pit­käl­le pääs­tä. Rova­nie­mi on sii­tä hyvä esi­merk­ki. Kau­pun­gis­sa on ainoas­taan yksi poten­ti­aa­li­nen vien­tiin perus­tu­va yri­tys. Moot­to­ri­kelk­ka­teh­das. Siel­lä­kin tou­hu on enim­mäk­seen kokoon­pa­noa, vaik­ka­kin kau­pun­gis­sa on yli­opis­to pumppuna.

    Anne­taan kui­ten­kin kaik­kien kuk­kien kuk­kia. Raken­ne­tun infran heit­tee­leen jät­tä­mi­nen on lii­an kal­lis­ta kah­del­le­kin suku­pol­vel­le, niin kuin nyt näyttää.

    Tus­kin se kehä­kol­mo­sen sisä­puo­li­kaan elää kovin pit­kään ilman ulkomaanvientiä.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion työ­pai­kat­ko nyt ovat vau­rau­den läh­de? Sil­loin kai Rova­nie­men pitäi­si olla eri­tyi­sen kukoistava,

    Vie­lä 60- ja 70-luvul­la Rova­nie­men suu­rin työ­nan­ta­ja oli valtio.Ja virat oli­vat sii­hen aikaan hyväpalkkaisia.

    Mut­ta 80-ja 90-luku on ollut ala­mä­keä eivät­kä nuo muu­ta­mat siir­rot ole pal­joa vaikuttaneet .

    Muu­ten­kin elin­voi­mai­suut­ta näi­ver­tää alu­eel­ta tapah­tu­va muut­to , Lapis­sa paras työi­käi­nen väes­tö 15–44-vuotiaat ‚on vähen­ty­nyt 1990 perä­ti 55 %. Suu­rin syy on nuor­ten läh­te­mi­nen opis­ke­le­maan ete­lään ja jää­mi­nen sil­le tielleen,muuttotappiosta n 80 % tulee 15–24-vuotiaiden muutosta
    Kai­nuu ja Ete­lä-Savo ovat vie­lä­kin huo­nom­mas­sa asemassa,muuttoliike on vie­nyt n 70 ja 60 % par­haas­sa (15–44 vuotiaat)työmarkkina-asemassa ole­vaa työvoimaa .

    Täl­lain­ne kehi­tys joh­taa väis­tä­mät­tä sii­hen, ettei näil­le alueil­le inves­toi­da vaik­ka työ­voi­man tar­jon­ta lisään­tyy­kin 45–70-vuotiaissa

    Jos­tain syy­tä sitä suur­ta ihmet­tä , että joku työl­lis­tää ikään­ty­neen työ­voi­man ei ole tullut ?

    Se on vähän saman­lai­nen kupla kuin 50-luvul­ta saak­ka toi­to­tet­tu työvoimapula

  93. Väes­tö­ra­ken­teen muu­tok­sil­la ‚jois­sa työi­käi­nen väes­tö läh­tee on näi­vet­teä­vä vaikutus.

    Alu­eel­le ei saa­da yksi­tyi­siä investointeja,sillä yksi­kään inves­toi­ja ei pis­tä raho­jaan alu­eel­le, jos­sa työ­voi­man tar­jon­ta on 45–70-vuotiasta-

    kemi­jär­vi onyk­si hyvä esimerkki:Kun Salcomp ja Sto­ra läh­ti­vät niin tilal­le ei ollut tulijoita.

    Seu­raus oli,että sit­ten haet­tiin yrit­tä­jä väki­sin suu­rel­la rahalla.Yrittäjäksi saa­tiin Häk­syn kave­ri, joka pis­ti lii­ma­palk­ki­teh­taan pys­tyyn tai oikeam­min yrit­ti tai oikeam­min teki jotain silmänlumeeksi.

    Eli van­ho­ja konei­ta ostet­tiin jos­tain ja maa­lat­tiin ja varus­tet­tiin uusil­la logoilla.

    Lii­ma­palk­kia ei syn­ty­nyt ennen kuin fir­ma heit­ti pyyh­keen kehään. Tap­piot ovat kym­me­niä mil­joo­nia, suu­rim­pia kär­si­jöi­tä val­tio ja kunta
    Ja tie­tys­ti työntekijät

    Mut­ta suu­ri osa rahois­ta on onnis­tut­tu siir­tä­mään johon­kin veroparatiisiin.

    Vaik­ka kes­kit­tä­mi­nen tuot­taa näen­näi­ses­ti hyvin­voin­tia Hel­sin­kiin niin toi­ses­sa pääs­sä epä­ter­veek­si muut­tu­nut väes­tö­ra­ken­ne syö edun

    Ainoa neu­vo hel­sin­ki­läi­sel­lä lie­nee kemijärveläisille:Liittykää Venäjään ?

  94. Uuden alma­nak­ka­ni mukaan kir­kon­kir­jo­jen ja mui­den vas­taa­vien rekis­te­rien mukaan vuon­na 1775 väki­lu­ku Suo­mes­sa oli 610 000 hen­keä. Nyt siis on asu­tet­ta­va sama mää­rä väkeä. Kink­ki­nen jut­tu. Toi­saal­ta Hol­lan­nis­sa käy­des­sä pis­tää ihmet­te­le­mään, miten väl­jää maa­ta­lous­maa­ta Euroo­pan tiheim­min asut­tu val­tio onkaan. Ja Ams­ter­da­min van­hat kaup­pi­aan­ta­lot tun­tu­vat ole­van tosi suo­sit­tu­ja. Leveys 3–4 met­riä. 3 ker­ros­ta ja ullak­ko. Kaup­pa katu­ta­sos­sa — elin­kei­noa var­ten. Vii­saas­ti mie­tit­ty. Ei tar­vi­ta pää­omaa raken­ta­mi­seen edes kah­ta mil­joo­naa euroa. Puo­li­kin riit­tää. Ehkä voi­sim­me hakea pii­rus­tuk­set Hol­lan­nis­ta, kun oma ark­ki­teh­ti- ja kaa­voit­ta­ja­kun­tam­me ei vas­taa­vaan pysty.

  95. eemil: Eihän se ole sat­tu­maa vaan kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kan seuraus. 

    Työn kes­kit­ty­mi­nen suu­riin kau­pun­kei­hin on kyl­lä ihan samal­la taval­la kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kan seu­raus­ta kuin kai­vok­sien levit­täy­ty­mi­nen pit­kin maa­kun­tia on seu­raus­ta hajasijoittamisesta.

    1. Työn kes­kit­ty­mi­nen suu­riin kau­pun­kei­hin on kyl­lä ihan samal­la taval­la kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kan seu­raus­ta kuin kai­vok­sien levit­täy­ty­mi­nen pit­kin maa­kun­tia on seu­raus­ta hajasijoittamisesta.

      Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että maan­vil­je­lys on hajau­tu­nut pit­kin peltoja…

  96. eemil:
    Sijoit­ta­mal­la ko. toi­min­not ympä­ri maa­ta saa­daan lope­tet­tua ruuh­kau­tu­mis­ke­hi­tys ja maa­kun­nis­ta tule­van rahan pää­ty­mi­nen yhteen paik­kaan vähe­nee. Samal­la maa­kun­nat vah­vis­tu­vat eikä pää­kau­pun­ki­seu­dun tar­vit­se enää antaa tuki­mil­jar­de­ja perähikiäläisille.

    Tie­don säh­köi­nen siir­tä­mi­nen tapah­tuu reaa­lia­jas­sa, rahal­la ei ole glo­baa­lis­ti aja­tel­len isän­maa­ta ja meil­lä Suo­mes­sa jäki­te­tään van­hois­sa pote­rois­sa : ” pää­kau­pun­ki­seu­tu toi­mii talou­den moottorina…”

    tul­kaa nyt nykyaikaan

    Kepu­lai­sil­le tie­dok­si, työ­paik­ko­ja ja asuk­kai­ta ei kukaan sijoi­ta (pois­lu­kien Van­ha­sen hal­li­tus­ten haja­si­joit­ta­mat työ­pai­kat), vaan ne siir­ty­vät halua­miin­sa paik­koi­hin ihan itse.

    Jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa talou­den moot­to­rei­na toi­mi­vat kau­pun­ki­seu­dut, var­sin­kin ne kaik­kein suu­rim­mat. Ilmiö ei ole suo­ma­lai­nen vaan maa­il­man­laa­jui­nen. Infor­maa­tio­tek­no­lo­gia ei tätä kehi­tys­tä hidas­ta, vaan nopeut­taa sitä.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että maan­vil­je­lys on hajau­tu­nut pit­kin peltoja…

    Tuo­kaan ei enää pidä paikkaansa.
    Maan­vil­je­lys­kin kes­kit­tyy suriin tiloi­hin ja suu­ret tilat taas asu­tus­kes­kus­ten lähelle

  98. JÄRVIKYLÄNJUIPPI:
    Tois­tem­me pai­to­ja pese­mäll­lä ei pit­käl­le pääs­tä. Rova­nie­mi on sii­tä hyvä esi­merk­ki. Kau­pun­gis­sa on ainoas­taan yksi poten­ti­aa­li­nen vien­tiin perus­tu­va yri­tys. Moot­to­ri­kelk­ka­teh­das. Siel­lä­kin tou­hu on enim­mäk­seen kokoon­pa­noa, vaik­ka­kin kau­pun­gis­sa on yli­opis­to pumppuna.

    Anne­taan kui­ten­kin kaik­kien kuk­kien kuk­kia. Raken­ne­tun infran heit­tee­leen jät­tä­mi­nen on lii­an kal­lis­ta kah­del­le­kin suku­pol­vel­le, niin kuin nyt näyttää.

    Tus­kin se kehä­kol­mo­sen sisä­puo­li­kaan elää kovin pit­kään ilman ulkomaanvientiä.

    Mart­tii­nin puuk­ko­yeh­das on nime­no­maan vientiyritys.

    Mut­ta se veto­voi­mai­sin vien­ti­tuo­te on mat­kai­lu joulupukkeineen.Matkailu tuo työ­tä tuhansille

  99. a_l: Jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa talou­den moot­to­rei­na toi­mi­vat kau­pun­ki­seu­dut, var­sin­kin ne kaik­kein suurimmat.

    Jos kan­san­ta­lout­ta kuva­taan auto­ver­tauk­sel­la, niin kau­pun­ki on sil­loin vaih­de­laa­tik­ko. Kan­san­ta­lou­des­sa moot­to­ri­na toi­mii tuot­ta­va työ ja mate­rian tuot­ta­mi­nen. Mate­ri­aa voi­vat olla koneet, lait­teet, raa­ka-aineet ja nii­den jalos­teet. Pal­ve­lut ovat työ­tä , joi­ta voi­daan tuot­taa edel­lä mai­nit­tu­jen lisä­ar­vol­la. Näin kar­keas­ti ottaen.

    Ensin mai­ni­tun sek­to­rin lisä­ar­vol­la mah­dol­lis­tu­vat hal­lin­to­pal­ve­lut, jot­ka auto­ver­tauk­ses­sa ovat vaih­de­laa­tik­ko. Vaih­de­laa­ti­kon avul­la autoa lii­ku­tel­laan eri nopeuk­sil­la, mut­ta moot­to­ri antaa var­si­nai­sen käyttövoiman.

    Niin se on talouselämässäkin.

  100. a_l: Kepu­lai­sil­le tie­dok­si, työ­paik­ko­ja ja asuk­kai­ta ei kukaan sijoi­ta (pois­lu­kien Van­ha­sen hal­li­tus­ten haja­si­joit­ta­mat työ­pai­kat), vaan ne siir­ty­vät halua­miin­sa paik­koi­hin ihan itse.

    Vii­saal­la hal­lin­nol­la Suo­mi voi­si parem­min. Sijoit­ta­mal­la val­tion työ­pai­kat jär­ke­väs­ti ympä­ri maa­ta voi­daan vähen­tää varal­li­suu­den ker­ty­mis­tä har­voil­le paik­ka­kun­nil­le. Valis­tu­nut hal­lin­to ei jou­du mark­ki­na­voi­mien ajo­puuk­si. Kar­mai­se­via esi­merk­ke­jä on pil­vin pimein. Ame­rik­ka­lai­nen asun­to­lai­na­kupla ja Ete­lä — Euroo­pan ajau­tu­mien suoritustilaan.

    a_l: Infor­maa­tio­tek­no­lo­gia ei tätä kehi­tys­tä hidas­ta, vaan nopeut­taa sitä.

    Päin­vas­toin, infor­maa­tio­tek­no­lo­gia on hajaut­ta­mi­sen edel­ly­tys. Sen avul­la voi­daan työ­tä teh­dä mis­sä tahan­sa, Perä­hi­kiäl­lä tai Monacossa.

    Esi­merk­ki Wärt­si­län Hol­lan­tiin raken­nut­ta­mas­ta varo­sa­kes­kuk­se­ta ( jut­tu on vähän pit­kä, mut­ta sen arvoinen)

    Wärt­si­lä on sopi­nut sveit­si­läi­sen Swiss­lo­gin kans­sa Hol­lan­nin Kam­pe­niin raken­net­ta­van varao­sien jake­lu­kes­kuk­sen suun­nit­te­lus­ta ja toi­mit­ta­mi­ses­ta. Swiss­log toi­mii pää­ura­koit­si­ja­na. Sopi­mus on osa 70 milj. euron inves­toin­tia, jon­ka Wärt­si­lä jul­kis­ti vuon­na 2008. Swiss­lo­gin sopi­muk­sen arvo on noin 50 milj. euroa ja se jakau­tuu vuo­sil­le 2009 ja 2010.

    Uusi jake­lu­kes­kus mah­dol­lis­taa varao­sa­lo­gis­tii­kan kes­kit­tä­mi­sen nykyi­sis­tä yhdek­säs­tä tuo­te­koh­tai­ses­ta varao­sa­va­ras­tos­ta yhteen glo­baa­liin jake­lu­kes­kuk­seen. ”Jake­lu­kes­kus on osa 24/7 stra­te­gi­aam­me asia­kas­pal­ve­lun paran­ta­mi­sek­si ja kus­tan­nus­ten sääs­tä­mi­sek­si”, sanoo Tage Blom­berg, Wärt­si­lä Ser­vices-lii­ke­toi­min­nan johtaja.

    Raken­nus­työ alkaa elo­kuus­sa 2009. Varao­sat Wärt­si­län yhdek­säs­tä varas­tos­ta siir­re­tään jake­lu­kes­kuk­seen vuo­den 2011 aikana.

    Pro­jek­tin pää­ura­koit­si­ja­na Swiss­log toi­mit­taa toi­min­ta­val­miin jake­lu­kes­kus­rat­kai­sun. Yhtiö vas­taa suun­nit­te­lus­ta, toteu­tuk­ses­ta ja toi­min­nan käyn­nis­tä­mi­ses­tä. Pro­jek­ti käsit­tää itse varas­ton raken­ta­mi­sen ja kaik­ki mate­ri­aa­li­hal­lin­nan lait­teis­tot. Swiss­log toi­mit­taa myös kehit­tä­män­sä ohjaus­jär­jes­tel­mät ja on vas­tuus­sa jär­jes­tel­mien integroinnista.

    ”Tämä täy­sin uuden jake­lu­kes­kuk­sen tilaus on hyvä esi­merk­ki Swiss­lo­gin integroi­duis­ta logis­tiik­ka­rat­kai­suis­ta, jot­ka ulot­tu­vat kon­sul­toin­nis­ta koko­nai­su­ra­koin­tiin, toteu­tuk­seen ja pal­ve­lui­hin. Luom­me täl­lä tavoin sel­kei­tä etu­ja asiak­kaal­le kus­tan­nus­sääs­töi­nä ja tehok­kaam­pa­na toi­min­ta­na”, sanoo Swiss­lo­gin Ware­house & Distri­bu­tion Solu­tions ‑toi­mia­lan toi­mi­tus­joh­ta­ja Daniel Flink.

    Elik­kä tämän­suun­tais­ta busi­nes­ta voi­si Suo­mes­sa teh­dä omil­la vah­voil­la osaa­mi­sen alueil­la. Lai­van­ra­ken­nus, puu­ra­ken­ta­mi­nen, met­sä­teol­li­suu­den uudet inno­vaaa­tiot, pape­rin­val­mis­tus­me­ne­tel­mät , kai­vos- ja kone­pa­ja­teol­li­suus ym. ym.

    Täl­lai­sen toteut­ta­mi­nen ei ole kiin­ni pai­kas­ta eikä yri­tyk­sen tar­vit­se olla Hel­sin­gis­sä. Edel­li­nen nyt vain yksi esi­merk­ki paik­ka­si­don­nai­suu­den katoamisesta.

    Täl­lai­sen toteu­tu­mi­nen kui­ten­kin vaa­tii uuden­lais­ta ajat­te­lua, van­ha kes­kit­tä­mi­sen syner­gi­aus­kon­to ei ole ainoa toi­min­ta­mal­li. Nyky­ti­lan­ne sopii tie­ten­kin hal­li­tus­puo­lueil­le, joi­den agen­da­na näyt­tää ole­van omien ase­mien var­mis­ta­mi­nen ja van­han säilyttäminen.

  101. Kun tätä kes­kus­te­lu­ket­jua sum­maa keskittymis/hajauttamis kysy­myk­sis­sä, niin ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että vih­reät koke­vat asian ainoas­taan poliit­ti­se­na. Hyvin var­hai­ses­sa vai­hees­sa vede­tään esiin kepu-kort­ti nat­si­kor­tin tapaan.

    City­puo­luei­den kan­nat­ta­jien jär­ki sume­nee heti kun tulee puhe koko maan asut­ta­mi­ses­ta ja kehit­tä­mi­ses­tä. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että tut­ki­muk­set ovat haas­ta­neet fak­toil­laan ikiai­ki­sen mant­ran kau­pun­kia­su­mi­sen eko­lo­gi­ses­ta parem­muu­des­ta maaseutuasumiseen.

    Tulee kiusal­li­ses­ti mie­leen, että vih­reys onkin puo­lue­po­li­tiik­kaa. Vih­rei­den arvo­jen avul­la hae­taan poliit­tis­ta kan­na­tus­ta , eko­lo­gi­nen vai­ku­tus on toisarvoinen.

    Hel­sin­kiä­kin halu­taan kas­vat­taa alas, ylös ‚poh­joi­seen , itään ja län­teen jopa pak­ko­kei­noin. Talou­del­lis­ten ja hal­lin­nol­lis­ten ins­ti­tuu­tioi­den haja­si­joit­ta­mi­nen ei tule mie­leen­kään. Ei, vaik­ka nyky­ajan infor­maa­tio­tek­niik­ka on avan­nut aivan uusia mah­dol­li­suuk­sia väli­mat­ko­jen poistamiseksi.

    Kyse on vain ja ainoas­taan val­ta­po­li­tii­kas­ta. Vih­rei­den pitäi­si hyväk­syä tosia­sia, että puo­lu­een kan­na­tus ei voi nous­ta suu­rien puo­luei­den rin­nal­le. Ihmi­sil­lä vih­reys ei voi nous­ta ylim­mäk­si toi­min­taa ohjaa­vak­si nor­mik­si, eten­kin kun vih­reät itse rys­si­vät aatteensa.

    1. eemil sopt­kee nyt asian tahal­laan. Jos me varau­dum­me sii­hen, että kau­pun­gis­tu­mi­nen jat­kuu ennal­laan, se ei tar­koi­ta, että me tuot­tai­sim­me kau­pun­gis­tu­mis­ta tai haluai­sim­me sitä. Kun väkeä nhyt vain tulee lisää, ne voi­daan asut­taa joko jär­ke­vään yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen tai järjettömään.

  102. a_l: Kepu­lai­sil­le tie­dok­si, työ­paik­ko­ja ja asuk­kai­ta ei kukaan sijoi­ta (pois­lu­kien Van­ha­sen hal­li­tus­ten haja­si­joit­ta­mat työ­pai­kat), vaan ne siir­ty­vät halua­miin­sa paik­koi­hin ihan itse.

    Jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa talou­den moot­to­rei­na toi­mi­vat kau­pun­ki­seu­dut, var­sin­kin ne kaik­kein suu­rim­mat. Ilmiö ei ole suo­ma­lai­nen vaan maailmanlaajuinen.Informaatioteknologia ei tätä kehi­tys­tä hidas­ta, vaan nopeut­taa sitä.

    Vai ei nii­tä työ­paik­ko­ja kukaan sijoi­ta. Miten esim. ne minis­te­riöi­den n. 5000 työ­paik­kaa ovat sit­ten Hel­sin­kiin sijoit­tu­neet, “näky­mä­tön käsi­kö” ne on sin­ne sijoit­ta­nut? Hel­sin­ki on nime­no­maan Suo­men hal­lin­nol­li­nen kes­kus ja hal­lin­non työ­pai­kat sijoi­te­taan aina poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä. Venä­jä päät­ti aikoi­naan sijoit­taa Suo­men pää­kau­pun­gin Hel­sin­kiin, ja tämän pää­tök­sen peru­na meil­lä val­lit­see vie­lä­kin tsaa­rin­ai­kai­nen kes­ki­tet­ty hallintokulttuuri.

  103. Elik­kä tämän­suun­tais­ta busi­nes­ta voi­si Suo­mes­sa teh­dä omil­la vah­voil­la osaa­mi­sen alueil­la. Lai­van­ra­ken­nus, puu­ra­ken­ta­mi­nen, met­sä­teol­li­suu­den uudet inno­vaaa­tiot, pape­rin­val­mis­tus­me­ne­tel­mät , kai­vos- ja kone­pa­ja­teol­li­suus ym. ym.”

    Suo­mi ei ole min­kään toi­min­non kan­nal­ta kes­kei­sel­lä sijain­nil­la eikä min­kään suu­ren mark­ki­na-alu­een lähellä,Pietaria lukuunottamatta

    Tuo Wärt­si­län esi­merk­ki ker­too aivan pän­vas­tais­ta kuin esität.Hollanti on logis­tii­kan suu­ri kes­kus ja elää­sil­lä. Kul­je­tusyh­tey­det ympä­ri Euroop­paa ja maa­il­maa ovat lois­ta­vat ja logis­tiik­kao­saa­mi­nen huippuluokkaa.
    Näin ollen tie­to­tek­niik­ka vain mah­dol­lis­taa varas­toin­nin ja logis­tii­kan hal­lin­nan kes­kit­tä­mi­sen Hollantiin.

    Se mer­kit­see ‚että alu­eel­li­nen ‚maa­koh­tai­nen toi­min­ta­ku­tis­tuu olemattomiin,lähinnä myyntiin.
    Ja työ­pai­kat alueil­la häviävät

    Olen nyt seu­ran­nut toi­min­to­jen kes­kit­ty­mis­tä koh­ta 40 vuotta,tietoliikenne kun on olen­nai­nen osa yhteis­kun­taa ja näkö­ala­paik­ka yhteis­kun­nan muu­tok­siin ‚sil­lä ne hei­jas­tu­vat välit­tö­mäs­ti tietoliikenteeseen.

    Niin­pä 70–80-luvulla Lapis­ta läh­ti­vät suur­ten yri­tys­ten alue­kes­kuk­set ‚varas­tot ja alue­kont­to­rit ja kes­kit­tyi­vät Ouluun.
    Samoin pie­net val­mis­tusyk­si­köt kes­kit­tyi­vät etelään.

    Ja kehi­tys jat­kui 90-luvul­la ja Oulu tyh­jen­tyi vas­taa­vis­ta toi­min­nois­ta ete­läm­mäk­si ja nyt muu­te­taan Suo­mes­ta esim Hollantiin.

    Samoin kuin hai­kai­lem­me maa­seu­tua­su­tus­ta niin var­si­nai­nen maa­seu­tu tyh­je­ni jo 60–70-luvulla kun suu­ret ikä­luo­kat läh­ti­vät ja vähän myö­hem­min hei­dän vanhempansa.Tämä näkyi ensi maa­seu­dun lii­ken­teen vähe­ne­mi­se­nä70-luvul­la ja tele­liit­ty­mien romah­duk­se­na 80–90-luvuilla kun väliai­kai­nen­kin käyt­tö loppui.

    Ei siel­lä haja-asu­tusa­lu­eel­la ole enää mon­taa asu­kas­ta esim jos­sain Ivalossa/Inarissa/Utsjoella asuk­kaat asu­vat muu­ta­mas­sa taajamassa.
    Haja-asu­tusa­lu­eel­la hyvin harva.

    Nuo tari­nat pit­kis­tä mat­kois­ta ovat lähin­nä har­haa ‚joi­ta mie­lel­lään esi­te­tään jul­ki­suu­des­sa lisä­ra­han toivossa.

    Enem­män tätä haja-asu­tus­ta on Uudel­la­maal­la ja olen usein ihme­tel­lyt miten täl­lai­nen kaa­voi­tus on mahdollista.Kun tiet­kin ovat kär­ry­pol­ku­ja ja vaa­ral­li­sia eikä kevyen lii­ken­teen väy­liä ole niin täy­tyy ihmetellä,että jot­kut viit­si­vät tuh­la­ta aikaan­sa vaa­ral­li­seen kulkemiseen

    Jos­sain Rova­nie­mel­lä on erit­täin vai­kea saa­da raken­nus­lu­paa jo 10 km pääs­sä kes­kus­tas­ta. Kun­nat tar­joa­vat edul­li­sia tont­te­ja kes­kus­to­jen liepeiltä,joten talou­del­li­nen pak­ko ei aja kes­kus­tas­ta, pitää olla todel­li­nen erakko,joka halu­aa raken­taa talon­sa korpeen

  104. Tie­de­mies: Nimit­täin, pro­ses­sin olles­sa mitä se on, suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä valin­ta ei näyt­täi­si ole­van luonn­non­lä­hei­nen asu­mi­nen cont­ra tii­vis kau­pun­kia­su­mi­nen, vaan kes­ki­luo­kal­le valin­ta on rivitalo‑, pari­ta­lo- ja oma­ko­ti­ta­lo­lä­hiö cont­ra kerrostalolähiö.

    No kun kyse on sii­tä mikä se pro­ses­sin pitäi­si olla, tai parem­min mitä sen pitäi­si tuot­taa. Voi sen tie­ten­kin kat­soa hin­nois­ta­kin. Kysy­mys on rele­vant­ti sitä kaut­ta min­kä­lais­ta kau­pun­kia pitäi­si teh­dä lisää, se mitä on teh­ty on jo ole­mas­sa. Voi­daan teh­dä kau­pun­kia, esi­kau­pun­kia tai haja-asu­tus­ta eri talo­tyy­peil­lä sii­nä suh­tees­sa kuin halu­taan, ei kaa­vat tule kuin laki­tau­lut Moo­sek­sel­le jos­tain taivaasta.

    Lähiö­asu­mi­nen esi­kau­pun­geis­sa mah­dol­lis­taa sen että ollaan toki puru­ra­dan ja pie­nen met­säplän­tin lähel­lä, mut­ta en kyl­lä karak­te­ri­soi­si sitä “luon­non lähei­syy­dek­si”. Pikem­min­kin suu­res­sa osas­sa esi­kau­pun­ke­ja luon­toar­vot toteu­tu­vat vain mar­gi­naa­li­ses­ti parem­min kuin kau­pun­gis­sa jos­sa vihe­ra­lu­eet on tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti jär­jes­tet­ty. Sik­si, vaik­ka onkin niin että luon­non lähei­syys on tär­ke­ää ihmi­sel­le, se ei suu­res­sa osas­sa oma­ko­ti­ta­loa­su­mis­ta todel­li­suu­des­sa toteu­du miten­kään eri­tyi­sen hyvin.

    Niin. Ote­taan nyt vaik­ka se Hert­to­nie­men­ran­ta esi­mer­kik­si, ja sovi­taan että se on kau­pun­kia, taval­laan on. Sii­tä on sem­moi­nen kilo­met­ri Vii­kin­lah­den luon­non­suo­je­lua­lu­eel­le. Kes­kus­puis­to ei ole juu­ri tuon kau­em­pa­na vaik­ka­pa kal­lio­lai­sel­le. En minä oikein ymmär­rä miten kes­ki­ver­to pien­ta­loa­lue täs­tä olen­nai­ses­ti ero­aa. Eikä se oikeas­taan voi ero­ta ihan sik­si että ne talot vie­vät tilaa.

    Sin­ga­po­ren län­sio­sis­sa (Bukit Batok/Bukit Timah) mah­dol­li­suus vir­kis­täy­ty­mi­seen luon­nos­sa on mie­les­tä­ni parem­pi, ja asu­kas­ti­heys on lähel­le kym­men­ker­tai­nen Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. Esi­kau­pun­ki­mais­ten – sanoi­sin­ko “lähiöi­den” – kau­pun­gi­no­sien asu­kas­ti­heys on suu­rem­pi kuin Hel­sin­gis­sä. Asu­mi­nen on sil­ti väl­jää, itsea­sias­sa mitään
    “tii­vis­tä kau­pun­ki­mais­ta” tääl­lä ei pal­joa­kaan ole, vaan kadut ovat levei­tä ja park­ki­paik­kaa on pal­jon. Pal­ve­lut tie­ten­kin ovat lähel­lä ihan sii­tä syys­tä että asu­kas­ti­hey­den olles­sa näin suu­ri, talo­jen kivi­jal­koi­hin kan­nat­taa lait­taa jos jon­kin­lais­ta putiik­kia, par­tu­ria, ravin­to­laa jne. Monel­la taval­la tämä on soi­nin­vaa­ra­lai­sen kau­pun­gin anti­tee­si, mut­ta kun asuk­kai­ta on näin pal­jon niin se kau­pun­ki­mai­suus ei niin pal­jon mer­kit­se, pal­ve­lut ovat kat­ta­vat jo ihan massasyistä.

    Joo. Näin “soi­nin­vaa­ra­lai­sit­tain” kaik­ki ongel­mat ovat redusoi­ta­vis­sa perus­tu­lon puut­tee­seen ja riit­tä­mät­tö­mään väes­tö­ti­hey­teen, lop­pu on sit­ten makuasioita. 🙂

  105. eemil: City­puo­luei­den kan­nat­ta­jien jär­ki sume­nee heti kun tulee puhe koko maan asut­ta­mi­ses­ta ja kehit­tä­mi­ses­tä. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että tut­ki­muk­set ovat haas­ta­neet fak­toil­laan ikiai­ki­sen mant­ran kau­pun­kia­su­mi­sen eko­lo­gi­ses­ta parem­muu­des­ta maaseutuasumiseen.Tulee kiusal­li­ses­ti mie­leen, että vih­reys onkin puo­lue­po­li­tiik­kaa. Vih­rei­den arvo­jen avul­la hae­taan poliit­tis­ta kan­na­tus­ta , eko­lo­gi­nen vai­ku­tus on toisarvoinen.
    .….
    Kyse on vain ja ainoas­taan val­ta­po­li­tii­kas­ta. Vih­rei­den pitäi­si hyväk­syä tosia­sia, että puo­lu­een kan­na­tus ei voi nous­ta suu­rien puo­luei­den rin­nal­le. Ihmi­sil­lä vih­reys ei voi nous­ta ylim­mäk­si toi­min­taa ohjaa­vak­si nor­mik­si, eten­kin kun vih­reät itse rys­si­vät aatteensa.

    Vih­rei­den lisäk­si “city­puo­luei­ta” ovat kokoo­mus ja dema­rit. Yhdes­sä näi­den kan­na­tus on ja lie­nee tule­vai­suu­des­sa­kin yli puo­let edus­kun­ta­puo­luei­den kannatuksesta. 

    Vaik­ka en ole min­kään puo­lu­een jäsen niin en voi­si iki­nä äänes­tää tosis­sa­ni Suo­men väes­töä haja­si­joit­ta­vaa puoluetta. 

    Nime­no­maan Neu­vos­to­lii­tos­sa haja­si­joi­tet­tiin väes­töä Ura­liin, Sipe­ri­aan, Kuo­lan nie­mi­maal­le jne. Se oli ehkä tar­peen teol­lis­ta­mi­sen vuok­si, kos­ka tsaa­rin aika­na Venä­jä oli ali­ke­hit­ty­nyt maa­ta­lous­maa. Mut­ta se tar­koit­ti myös sitä että muut­toa suu­rim­piin kau­pun­kei­hin Mos­ko­va, Lenin­grad ja Kio­va, sekä ilmas­tol­li­ses­ti muka­val­le Mus­tan­me­ren alu­eel­le rajoi­tett­tiin. Haja­si­joit­ta­mis­ta tuet­tiin tie­tys­ti eri­lai­sin pork­ka­noin ja kepein. Jos muut­ti Mur­mans­kiin sai parem­paa palk­kaa ja pidem­piä lomia jne. Mut­ta mitä sil­lä parem­mal­la pal­kal­la teki kun ei Neu­vos­to­lii­tos­sa ollut mitään ostet­ta­vaa. Ihmi­set halusi­vat nime­no­maan Mos­ko­vaan tai Lenin­gra­diin tai Odes­saan kos­ka siel­lä oli muka­vem­mat olta­vat ja edes jon­kin­lai­set kulu­tus­mah­dol­li­suu­det, ja sie­lä tapa­si län­si­mai­sia ihmisiä. 

    Suo­mes­sa vähän sama tilan­ne. Hel­sin­kiin ja Tur­kuun ja Tam­pe­reel­le halu­taan parem­man elä­män takia. Hel­sin­kiä ja sen kor­kei­ta asu­mis­kus­tan­nuk­sia tosin vie­rok­su­taan hiu­kan mut­ta Tur­kua ja Tam­pe­ret­ta pide­tään ihan­teel­li­sen kokoi­si­na kau­pun­kei­na, ja ilmas­to on muka­vem­pi kuin poh­joi­ses­sa, ja ovat sen­tään pal­jon kan­sain­vä­li­sem­piä kuin Oulu tai Kuo­pio. Eli min­kä ihmeen takia pitäis rajoit­taa muut­ta­mis­ta ete­lään? Mil­lä taval­la joku elekt­ro­nii­ka­ky­ri­tys tai avai­na­se­mas­sa ole­va viras­to oli­si tuot­ta­vam­pi Rova­nie­mel­lä tai Kuo­pios­sa kuin ete­läs­sä? Vai­ka tie­to kul­kee joh­to­ja pit­kin niin on pal­jon asioi­ta joi­ta pitää sel­vit­tää kas­vo­tus­ten, ja se vaa­tii mat­kus­ta­mis­ta, jos osa­puo­let ovat haja­si­joi­tet­tu eri puo­lil­le maa­ta. Se “sex appeal” ei nimit­täin kul­je joh­to­ja pitkin.

  106. PeNa: Vai ei nii­tä työ­paik­ko­ja kukaan sijoi­ta. Miten esim. ne minis­te­riöi­den n. 5000 työ­paik­kaa ovat sit­ten Hel­sin­kiin sijoit­tu­neet, “näky­mä­tön käsi­kö” ne on sin­ne sijoit­ta­nut? Hel­sin­ki on nime­no­maan Suo­men hal­lin­nol­li­nen kes­kus ja hal­lin­non työ­pai­kat sijoi­te­taan aina poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä. Venä­jä päät­ti aikoi­naan sijoit­taa Suo­men pää­kau­pun­gin Hel­sin­kiin, ja tämän pää­tök­sen peru­na meil­lä val­lit­see vie­lä­kin tsaa­rin­ai­kai­nen kes­ki­tet­ty hallintokulttuuri.

    Onhan nii­tä toki aktii­vi­ses­ti sijoi­tet­tu, vii­mek­si Van­ha­sen hal­li­tuk­set haja­si­joit­ti­vat val­tion työ­paik­ko­ja ympä­ri maa­ta vas­toin talou­del­lis­ta jär­keä ja työn­te­ki­jöi­den toiveita. 

    Puhuin kyl­lä työ­pai­kois­ta hie­man ylei­sem­mäl­lä tasol­la, sil­lä tus­kin me kaik­ki voi­daan olla val­tiol­la töissä? 

    Veron­mak­sa­jan omi­nai­suu­des­sa vaa­din, että hal­lin­to jär­jes­te­tään kus­tan­nus­te­hok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la eikä jon­kun int­res­si­ryh­män hen­ki­lö­koh­tais­ten etu­jen mukaan. Kau­pun­kiym­pä­ris­tön skaa­la- ja syner­giae­dut ovat aivan kiis­tat­to­mat eikä infor­maa­tio­tek­no­lo­gia ole muut­ta­nut asias­sa mitään, päinvastoin.

  107. eemil: Sil­ti ei voi sanoa, että suu­rien yksi­köi­den luo­mi­nen oli­si edel­ly­tys luo­vaan työ­hön, esim. suun­nit­te­lu. Suo­mes­sa voi­tai­siin olla fik­sum­pia ja vah­vis­taa maa­kun­tay­li­opis­to­jen ase­maa. Mal­li toi­si Suo­men mit­ta­kaa­vaan sopi­via kes­kit­ty­miä, jois­sa syn­tyi­si oikean­lais­ta synergiaa.

    Yli­opis­toil­le riit­tää täs­tä maas­ta rajal­li­ses­ti hyviä opis­ke­li­joi­ta. Väes­töl­tään pie­nen alu­een yli­opis­ton pitää siis olla var­sin pie­ni. Näin on toi­mit­tu, ja se toi­mii tie­tyil­lä rajoi­tuk­sil­la ihan mukavasti.

    Tie­tyt rajoi­tuk­set tule­vat sii­tä, että pie­nes­sä yli­opis­tos­sa ei pidä olla kovin laa­jaa vali­koi­maa eri­lai­sia opin­to­suun­tia, ainei­ta, osas­to­ja tai labo­ra­to­rioi­ta (mitä mis­sä­kin), kos­ka sil­loin yksit­täi­sel­le opi­na­lal­le ei rii­tä resurs­se­ja kor­kea­ta­soi­seen ope­tuk­seen ja tutkimukseen.

    Täs­tä meil­lä on ihan toi­mi­via esi­merk­ke­jä, monis­sa asiois­sa maa­kun­tay­li­opis­toil­la on oikein hyvää osaa­mis­ta. Lap­peen­ran­nas­sa osa­taan suur­no­peus­tek­niik­kaa, Joen­suus­sa optiik­kaa, Jyväs­ky­läs­sä iso­toop­pi­fy­siik­kaa, jne.

    Mut­ta jos asi­aa kat­so­taan yli­opis­to­jen ja tie­teen kan­nal­ta, niin tämä jär­jes­te­ly sinän­sä vai­keut­taa poik­ki­tie­teel­lis­tä toi­min­taa. Poik­ki­tie­teel­li­syyt­tä ja yhteis­työ­tä on pal­jon, mut­ta se edel­lyt­tää myös pal­jon mat­kus­ta­mis­ta, joka on aina toi­min­nan hidas­te niin talou­des­sa kuin tie­tees­sä­kin. Tehok­kaam­paa oli­si, jos huip­puo­saa­mi­nen oli­si pie­nem­mäl­lä alu­eel­la eikä hajau­tet­tu­na ympä­ri maata.

    Kou­lu­tuk­sen kan­nal­ta tilan­ne on toi­nen. Jos nuo­ren oulu­lai­sen pitäi­si mat­kus­taa Espoo­seen hake­maan perus­in­si­nöö­rin pape­rit, ihan tur­haan yri­tet­täi­siin vään­tää poh­joi­sen tytös­tä hel­sin­ki­läis­tä. Opin­to­jen kan­nal­ta tut­ki­muk­sen mää­räl­lä ja laa­dul­la on vain var­sin pie­ni välil­li­nen mer­ki­tys, jol­loin etäi­syy­des­tä ei ole mitään hyö­tyä, kun laa­du­kas ope­tus voi­daan jär­jes­tää lähel­lä kotipaikkaa. 

    Kan­sain­vä­li­ses­ti kor­kea­ta­soi­sia yli­opis­to­ja ei vii­den mil­joo­nan väes­tö­poh­jal­la ja mei­kä­läi­sel­lä rahoi­tuk­sel­la mon­ta teh­dä. Jos yli­opis­to­lai­tok­sen hyvin­voin­tia kat­so­taan, pää­tök­set pitää teh­dä jol­lain muul­la kuin alu­eel­li­sil­la perus­teil­la. Sii­tä vink­ke­lis­tä kat­sot­tu­na meil­lä on pikem­min lii­kaa kuin lii­an vähän yliopistoja.

    Toi­saal­ta tämä kyl­lä liit­tyy suo­ma­lai­seen yli­kou­lut­ta­mis- ja tut­kin­toin­flaa­tio­vim­maan­kin. Maa­kun­nat tar­vit­si­si­vat kova­ta­soi­sia AMK-tyyp­pi­siä oppi­lai­tok­sia, jot­ka tuot­tai­si­vat päte­viä teki­jöi­tä maa­kun­nan tar­pei­siin. Yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys­tä yli­ko­ros­te­taan, mis­tä sit­ten seu­raa myös tar­ve suu­rel­le mää­räl­le maakuntayliopistoja.

  108. R.Silfverberg: Vai­ka tie­to kul­kee joh­to­ja pit­kin niin on pal­jon asioi­ta joi­ta pitää sel­vit­tää kas­vo­tus­ten, ja se vaa­tii mat­kus­ta­mis­ta, jos osa­puo­let ovat haja­si­joi­tet­tu eri puo­lil­le maata.

    Nime­no­maan näin. Aika­naan asian­tun­ti­ja­työs­sä tote­sin, että työyh­tei­sö oli pää­osin vain häi­riö­te­ki­jä, joka hait­ta­si työn­te­koa. Esi­mies- ja joh­ta­mis­työs­sä tulin hyvin nopeas­ti aivan toi­seen johtopäätökseen.

    Asioi­ta voi hoi­taa oikein hyvin etä­nä tie­to­lii­ken­neyh­teyk­sien yli. Myös monet työ­teh­tä­vät hoi­tu­vat etä­nä, kun­han ne ovat riit­tä­vän hyvin mää­ri­tel­ty­jä, ja kun­han teki­jäl­lä on sekä kyky että sopi­va per­soo­na teh­dä asioi­ta etä­nä. Hen­ki­lö­joh­ta­mis­ta taas on hyvin vai­kea teh­dä etä­nä, ja moni kokous on vai­kea hoi­taa yhtä hyvin kuin läsnäollessa.

    Etä­nä oikeas­ti toi­mi­via orga­ni­saa­tioi­ta on vähän. Suu­rin esi­merk­ki lie­nee avoi­meen koo­din FOSS-lii­ke, jos­sa asioi­ta teh­dään pal­jon hyvin­kin hajal­laan. Sii­nä kui­ten­kin on hyvä huo­ma­ta se, että työ­tun­nil­la ei ole hin­taa, eivät­kä pro­jek­tit yleen­sä ete­ne kovin hyvin. Sil­loin, kun pro­jek­tit ete­ne­vät, nii­tä teh­dään kes­ki­te­tys­ti jon­kun rahoil­la, jol­loin etä­osal­lis­tu­jil­la on pie­nem­pi rooli.

    Rutii­ni­luon­teis­ta työ­tä on hel­poin­ta teh­dä etä­nä. Haas­ta­vam­mas­sa työs­sä usein on niin, että etä­nä asioi­ta voi teh­dä muu­ta­man päi­vän vii­kos­sa, loput pai­kal­la. Tämä­kin voi olla oikein hyvä jut­tu esi­mer­kik­si ruuh­kien ja ympä­ris­tön kan­nal­ta, mut­ta se ei rat­kai­se syr­jä­seu­tu­jen ongelmia.

    Sama kos­kee inno­va­tii­vis­ta työ­tä, joka usein tar­vit­see vapaam­man ympä­ris­tön. Yksit­täi­sen teki­jän luo­vuus voi kuk­kia kaik­kein par­hai­ten luon­non kes­kel­lä, mut­ta jos jokin toi­min­ta vaa­tii useam­man eri teki­jän yhdis­te­lyä, se on hel­poin­ta kau­pun­geis­sa. Ihan se sama syy, mik­si lii­ke-elä­mä hakeu­tuu väestökeskittymiin.

    En ole kate­go­ri­ses­ti tuo­mit­se­mas­sa etä­työ­tä kuol­leek­si ideak­si. Päin­vas­toin, sii­nä on pal­jon hyvää niin tehok­kuu­den kuin hen­ki­lös­tön tyy­ty­väi­syy­den kan­nal­ta. Se ei kui­ten­kaan nykyi­sel­lään vapau­ta pai­kan kahleista.

  109. tpyy­luo­ma: Kal­lio. Tokoin­ran­ta, eril­li­set koi­ra-aitauk­set esim. radan vie­res­sä kal­liol­la. Kou­lun pihois­sa en näe yhtään mitään pul­maa, sem­min­kin kun AKK:n kou­lun vie­res­sä on se pal­lo­kent­tä. Toi­nen löy­tyy Hämeen­tien var­rel­ta. Skeit­taa­mi­nen­kin var­maan sujuu. Asuk­kai­ta 17 000 / km2. Ja muu­ten suo­men tihein alue on Alp­pi­har­jun perus­pii­ri, kol­man­nes sii­tä on puistoa.

    Tuon “soi­nin­vaa­ra­lai­sen tii­viin yhteis­kun­ta­ra­ken­teen vision kans­sa” saa kyl­lä konflik­tin aikai­sek­si heh­taa­ri­kaa­voi­tuk­sel­la, joka siis tar­koit­taa lähin­nä epä­mää­räi­siä, ja sivu­men­nen pelot­ta­via, pus­kia, park­ki­kent­tiä ja muu­ta jota kau­nis­tel­len kut­su­taan väl­jyy­dek­si. Suo­mek­si, ei nyt taas oikein jak­set­tu suunnitella.

    Word.

    Sivu­men­nen sanoen, tuo että kysy­tään kes­ki­mää­räi­sil­tä taa­ja­ma-asu­jil­ta vai­kut­taa­ko hei­dän asu­mis­viih­ty­vyy­teen­sä miten esim. raken­ta­mi­sen tii­viys, ei kyl­lä tosia­sias­sa ker­ro tii­viy­den vai­ku­tuk­sis­ta yhtään mitään. Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne voi olla hyvin tai huo­nos­ti toteu­tet­tua ja se voi yhdis­tyä moniin mui­hin ikä­viin tai muka­viin piir­tei­siin, joi­ta har­jaan­tu­ma­ton arvioi­ja tus­kin osaa kovin hyvin eritellä.

    Jos asui­sin vaik­ka­pa Meri­haas­sa (eten­kin meri­nä­kö­alat­to­mal­la puo­lel­la), voi­sin tuol­lai­seen kyse­lyyn vas­ta­tes­sa­ni arvioi­da, että tii­viys vähen­tää viih­ty­vyyt­tä­ni. Mut­ta jos asui­sin Ullanlinnassa/Eirassa yhtä tii­viil­lä alu­eel­la, arvioi­sin tii­viy­den lisää­vän viihtyvyyttä.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: eemil sopt­kee nyt asian tahal­laan. Jos me varau­dum­me sii­hen, että kau­pun­gis­tu­mi­nen jat­kuu ennal­laan, se ei tar­koi­ta, että me tuot­tai­sim­me kau­pun­gis­tu­mis­ta tai haluai­sim­me sitä. Kun väkeä nhyt vain tulee lisää, ne voi­daan asut­taa joko jär­ke­vään yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen tai järjettömään.

    En sot­ke , vaan puhum­me edel­leen eri asias­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on ok, ja Soi­nin­vaa­ra on sii­nä nero ele­men­tis­sään. Mut­ta vih­rei­den mui­den olut­ka­ve­rei­den­sa (six­pack) kans­sa har­joit­ta­ma hal­li­tus­po­li­tiik­ka tuo Hel­sin­kiin ruuhkaa.

    Jos maa­ta kehi­tet­täi­siin tas­a­puo­li­ses­ti alu­eet huo­mioi­den , niin kau­pun­kien ongel­mat vähe­ni­si­vät. Sii­tä täs­sä on kyse. On vali­tet­ta­vaa jos Soi­nin­vaa­ra ei näe kau­pun­kien ongel­mia ja hal­li­tus­po­li­tii­kan yhteyt­tä keskenään.

  111. Miten nykyi­nen hal­li­tus­po­li­tiik­ka tuo Hel­sin­kiin ruuh­kaa? Aina­kaan se ei lisää pie­ni­tu­loi­sen kan­nus­ti­mia muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le työn peräs­sä. Hel­sin­ki­läi­nen­kin por­va­ri tar­vit­see hal­pa­palk­kais­ta työvoimaa.

  112. eemil: Jos maa­ta kehi­tet­täi­siin tas­a­puo­li­ses­ti alu­eet huo­mioi­den , niin kau­pun­kien ongel­mat vähenisivät. 

    Mitä tar­koit­taa “maan kehit­tä­mi­nen tas­a­puo­li­ses­ti kaik­ki alu­eet huo­mioi­den”? Infra­ra­ho­jen jaka­mis­ta tasan jokai­sel­le neliö­kio­lo­met­ril­le? Infra­ra­han jaka­mis­ta tasan hen­ki­lö­lu­vun mukaan? Jotain muuta?

    Kes­kus­te­lu on men­nyt täs­sä vai­hees­sa vähän lii­kaa “Hel­sin­ki vs. muut” ‑osas­tol­le. Ihan yhtä lail­la täs­sä on Tam­pe­re vs. muut tai Tur­ku vs. muut. Mer­kit­tä­viä net­to­mak­sa­jia löy­tyy mones­ta­kin pai­kas­ta. Tämä taas tar­koit­taa sitä, että maa­kun­tien kes­kus­paik­ko­jen­kaan kan­nal­ta ongel­ma­na ei ole se, että nii­den rahat meni­si­vät pk-seu­dul­le. Rahat mene­vät syr­jä­seu­duil­le, usein näi­den kes­kus­paik­ka­kun­tien takapihoille.

    Mitä voi­mal­li­sem­min aje­taan sitä lin­jaa, että koko maa on pidet­tä­vä asut­tu­na nykyi­ses­sä laa­juu­des­sa, sitä enem­män myös maa­kun­ta­kes­kuk­set jou­tu­vat inves­toi­maan sii­hen, ja sitä vähem­män niil­lä on varaa huo­leh­tia omas­ta kehityksestään.

    Jos meil­lä oli­si voi­ma­kas maa­kun­nal­li­nen hal­lin­to­mal­li, aika äkkiä siel­lä­kin huo­mat­tai­siin, että kes­kus­pai­kan menes­ty­mi­nen on aivan ensiar­voi­sen tär­ke­ää koko­nai­suu­den toimivuudelle.

    Joka tapauk­ses­sa tren­di­nä on kau­pun­gis­tu­mi­nen, ja se tar­koit­taa kai­kil­la tasoil­la ihmis­ten siir­ty­mis­tä. Osa siir­tyy pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, osa maa­kun­tien kes­kus­paik­koi­hin. Sur­kein tilan­ne on siel­lä, mis­sä edes maa­kun­nan kes­kus­pai­kas­sa ei ole kasvua.

  113. Onko niin, että täl­lä tule­vai­suu­den hesa­lai­sel­la ei ole omaa autoa lain­kaan? Lope­te­taan­ko kesä­mök­kei­ly ja koti­maan mat­kai­lu. Vai onko aja­tuk­se­na pyö­räil­lä ja met­roil­la arki­päi­vät ja sit­ten vii­kon­lo­puk­si hurau­te­taan omal­la autol­la luon­non rau­haan? Osuu­ko tule­vai­suu­den kau­pun­ki lain­kaan ihmis­ten elä­män­toi­vei­siin vai muut­tuu­ko elä­mä kokonaan?

  114. a_l: Onhan nii­tä toki aktii­vi­ses­ti sijoi­tet­tu, vii­mek­si Van­ha­sen hal­li­tuk­set haja­si­joit­ti­vat val­tion työ­paik­ko­ja ympä­ri maa­ta vas­toin talou­del­lis­ta jär­keä ja työn­te­ki­jöi­den toiveita. 

    Puhuin kyl­lä työ­pai­kois­ta hie­man ylei­sem­mäl­lä tasol­la, sil­lä tus­kin me kaik­ki voi­daan olla val­tiol­la töissä?

    Veron­mak­sa­jan omi­nai­suu­des­sa vaa­din, että hal­lin­to jär­jes­te­tään kus­tan­nus­te­hok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la eikä jon­kun int­res­si­ryh­män hen­ki­lö­koh­tais­ten etu­jen mukaan. Kau­pun­kiym­pä­ris­tön skaa­la- ja syner­giae­dut ovat aivan kiis­tat­to­mat eikä infor­maa­tio­tek­no­lo­gia ole muut­ta­nut asias­sa mitään, päinvastoin.

    Jul­ki­nen hal­lin­to ei ole mitään raket­ti­tie­det­tä, lupien käsit­te­ly tai eri­lais­ten nor­mien väsää­mi­nen onnis­tuu aivan samal­la tavoin Rova­nie­mel­lä kuin Hel­sin­gis­sä. Lisäk­si osa hal­lin­non teh­tä­vis­tä koh­dis­tuu asioi­hin, joil­la on vähän teke­mis­tä pää­kau­pun­ki­seu­dun ihmis­ten elä­män kans­sa. Esim. Van­taal­la työs­ken­te­lee Met­sä­hal­li­tuk­sen pää­kont­to­ris­sa n. 300 hen­ki­löä, vaik­ka Met­sä­hal­li­tuk­sen met­sät sijait­se­vat pää­osin Itä-ja Poh­jois-Suo­mes­sa. Luon­non­va­ro­ja tut­ki­vat orga­ni­saa­tiot (esim. Geo­lo­gian tut­ki­mus­lai­tos, Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus, Met­sän­tut­ki­mus­lai­tos, Riis­ta- ja kala­ta­lou­den tutmimuslaitos)sijaitsevat pää­osin Hel­sin­gis­sä, vaik­ka pää­osa tut­ki­mus­koh­teis­ta on Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Täl­lai­set orga­ni­saa­tiot sopi­si­vat parem­min esim. Jyväs­ky­lään tai Joensuuhun.
    No onhan siel­lä Hel­sin­gis­sä mer­kit­tä­väs­ti työ­paik­ko­ja muil­le­kin kuin “aidoil­le” val­tion vir­ka­mie­hil­le. Täl­lai­sia ovat esim. Yleis­ra­dio, Veik­kaus, Raha-auto­maat­tiyh­dis­tys, työ­elä­keyh­tiöt, ay-lii­ke, elin­kei­noe­lä­män etu­jär­jes­töt, Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos, Suo­men Pank­ki, Mart­ta­liit­to, Pal­lo­liit­to, Suo­men Olym­pia­ko­mi­tea, Kes­kon ja SOK:n pää­kont­to­rit, Suo­men elo­ku­va­sää­tiö, Teos­to, For­tum (mon­ta­ko voi­ma­laa For­tu­mil­la on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la), Man­ner­hei­min las­ten­suo­je­lu­liit­to jne.

  115. Kari N:
    Onko niin, että täl­lä tule­vai­suu­den hesa­lai­sel­la ei ole omaa autoa lain­kaan? Lope­te­taan­ko kesä­mök­kei­ly ja koti­maan mat­kai­lu. Vai onko aja­tuk­se­na pyö­räil­lä ja met­roil­la arki­päi­vät ja sit­ten vii­kon­lo­puk­si hurau­te­taan omal­la autol­la luon­non rau­haan? Osuu­ko tule­vai­suu­den kau­pun­ki lain­kaan ihmis­ten elä­män­toi­vei­siin vai muut­tuu­ko elä­mä kokonaan?

    Auton voi myös vuo­kra­ta mök­ki- ja loma­reis­su­ja varten.

  116. kkk: Auton voi myös vuo­kra­ta mök­ki- ja loma­reis­su­ja varten. 

    Aika taval­la teo­ri­aa. Mökil­le men­nään (lähes) joka viikonloppu.

  117. kkk: Auton voi myös vuo­kra­ta mök­ki- ja loma­reis­su­ja varten. 

    Ei kui­ten­kaan sään­nöl­li­seen kesä­mök­kei­lyyn laa­jas­sa mitas­sa. Auton­vuo­kraus on aika pal­jon seson­ki­hom­maa, ja jos ihmi­set meni­si­vät laa­jas­sa mitas­sa mök­kei­le­mään autoil­la, juhan­nuk­sen ympä­ril­lä oli­si eioota.

    Auton­vuo­kraus sopii hyvin lyhyt­mat­kai­luun, jos­sa siir­ry­tään pal­jon pai­kas­ta toi­seen. Sen sijaan vaik­ka­pa vii­kon mök­ki­reis­sus­sa aje­taan muu­ta­ma sata kilo­met­riä ja mak­se­taan autos­ta vii­kon ajan. Ei toi­mi, kos­ka vuo­kra-auton kus­tan­nuk­set ovat nekin pit­käl­ti pää­oma­ku­lu­ja, jol­loin sei­so­va auto on kallis.

    Jos haluam­me vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta radi­kaa­lis­ti, mök­kei­ly ei ehkä muu­ten­kaan ole ihan ykkös­har­ras­tus. Luon­non­lä­hei­nen (ei säh­köä, ei juok­se­vaa vet­tä) mök­kei­ly on oikein­kin eko­lo­gis­ta, jos mökil­le men­nään vaik­ka­pa junal­la ja fil­la­ril­la tai pai­kal­li­si­lii­ken­teel­lä. Sen sijaan nyky­tyy­lin mukai­nen säh­kö­läm­mi­tet­ty mök­ki, jol­la käy­dään muu­ta­ma sata kilo­met­riä suun­taan­sa joka vii­kon­lop­pu, on kovin energiaintensiivinen.

    Jos elä­mis­tä aja­tel­laan ener­gian­sääs­tön kan­nal­ta, kak­si asi­aa vie pal­jon ener­gi­aa. Toi­nen on tuvan läpi­mä­nä pitä­mi­nen ja toi­nen on ihmis­ten lii­kut­te­lu pai­kas­ta toi­seen kone­voi­mal­la. Ensim­mäi­ses­tä pitää pitää huo­li tek­ni­sil­lä rat­kai­sul­la ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la. Jäl­kim­mäi­nen taas tar­koit­taa vapaa-ajan­mat­kai­lun sel­vää leik­kaa­mis­ta. Sii­nä savi­pel­to-oma­ko­tia­suk­kaan­kin työ­mat­ka­ki­lo­met­rit kal­pe­ne­vat, kun käy­dään per­heen voi­min Thai­maas­sa. Ja tie­tys­ti myös yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la on mer­ki­tys, Nur­mi­jär­vel­tä alkaa olla pit­kä mat­ka Helsinkiin.

  118. PeNa: No onhan siel­lä Hel­sin­gis­sä mer­kit­tä­väs­ti työ­paik­ko­ja muil­le­kin kuin “aidoil­le” val­tion vir­ka­mie­hil­le. Täl­lai­sia ovat esim. Yleis­ra­dio, Veik­kaus, Raha-automaattiyhdistys, …

    Ja sat­tu­mal­ta myös MTK ja Maa­seu­dun Tule­vai­suu­den toi­mi­tus löy­ty­vät Hel­sin­ki 10:stä, vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole­kaan ensi­si­jai­ses­ti tun­net­tu maa­ta­lous­tuo­tan­nos­taan. Eikö esi­mer­kik­si Sei­nä­jo­ki tai Lie­to oli­si loo­gi­sem­pi paikka?

  119. Kesä­mö­kit ovat suu­rin hait­ta ympä­ris­töl­le ja kan­san­ter­vey­del­le. Ne aiheut­ta­vat hap­po­sa­tei­ta, hii­li­ja­lan­jäl­kiä, vesis­tö­jen rehe­vöi­ty­mis­tä, koles­te­roo­lia, alko­ho­li­hait­to­ja, tapaturmia.…Onneksi ne sei­so­vat yksi­tyi­sel­lä maal­la, joten ne voi­daan lunas­tus­lain mukaan pak­ko­lu­nas­taa yhteis­kun­nal­le tai sel­lai­sel­le yri­tyk­sel­le joka voi hyö­tyä niis­tä taloudellisesti.

    Voi­vat sit­ten myy­dä koko ros­kan venä­läi­sil­le, nekun eivät ole niin huo­lis­saan ympä­ris­tön tilasta.

  120. Vihe­rins­si: Mitä tar­koit­taa “maan kehit­tä­mi­nen tas­a­puo­li­ses­ti kaik­ki alu­eet huo­mioi­den”? Infra­ra­ho­jen jaka­mis­ta tasan jokai­sel­le neliö­kio­lo­met­ril­le? Infra­ra­han jaka­mis­ta tasan hen­ki­lö­lu­vun mukaan? Jotain muuta?.

    Se tar­koit­taa jotain muu­ta: val­tion­vi­ras­to­jen sijoit­ta­mis­ta Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. Val­tion palk­ka­lis­toil­le ole­vien sijoit­ta­mis­ta eri puo­lil­le Suo­mea. Täl­löin maa­kun­nis­ta ei mak­se­ta vain hel­sin­ki­läis­ten palk­ko­ja, ei oste­tan vain hel­sin­ki­läi­siä kiin­teis­tö­jä eivät­kä kaik­ki val­tion työn­te­ki­jöi­den kun­nal­lis­ve­rot mene Helsinkiin.

    Siis: val­tion työn­te­ki­jät pois hel­sin­gis­tä. Sitä tar­koit­taa “maan kehit­tä­mi­nen tasapuolisesti”

    1. åke
      Annat vähän ymmär­tää, että val­tion talou­des­sa Hel­sin­ki 0lisi net­to­saa­ja ja muu maa net­to­mak­sa­jia. Kan­nat­tai­si tar­kas­taa tuo väi­te vaik­ka­pa tilastoista.

  121. Kari N: Onko niin, että täl­lä tule­vai­suu­den hesa­lai­sel­la ei ole omaa autoa lain­kaan? Lope­te­taan­ko kesä­mök­kei­ly ja koti­maan mat­kai­lu. Vai onko aja­tuk­se­na pyö­räil­lä ja met­roil­la arki­päi­vät ja sit­ten vii­kon­lo­puk­si hurau­te­taan omal­la autol­la luon­non rauhaan? 

    Kat­se­lin tuos­sa, että talo­yh­tiös­tä oli­si auto­paik­ka myy­tä­vä­nä. Hin­ta koko­nai­se­dul­li­set 50 000 €. Kun en autoa työ­mat­koi­hi­ni tai tavan­omai­siin vapaa-ajan mat­koi­hin tar­vit­se, vuo­kraan autoa tai kul­jen tak­sil­la aika pit­kän tovin tuon 50 kiloeu­ron eteen. 

    Auto­pai­kan tar­vit­si­jan onni, että useim­mis­sa talo­yh­tiöis­sä me muut­kin mak­sam­me oman osam­me pai­kan kustannuksista.

  122. Osmo, entä jos ne tilas­tot on laa­dit­tu vää­räl­lä metodologialla?

    Marxi­lai­ses­sa talous­tie­tees­sä suu­rin osa pal­ve­luis­ta ei ole tuo­tan­toa ollen­kaan vaan tulon­siir­to­ja koti­ta­louk­sien kes­ken tai yri­tyk­sil­tä kotitalouksille.

    Näin Hkin asuk­kai­den vero­tuk­ses­sa kor­keat tulot eivät ole syn­ty­neet hel­sin­ki­läi­ses­tä tuo­tan­nos­ta vaan muu­al­la maas­sa syn­ty­nees­tä tuo­tan­nos­ta. Ei For­tu­min gee­li­pää tee työ­tä kun pai­naa nap­pia ja myy säh­köä sähköpörssiin…:D

    Kes­kia­jal­la aate­lis­to meni tiet­tyi­hin hal­lin­to­kau­pun­kei­hin kulut­ta­maan tulon­siir­rois­ta saa­mi­aan varo­ja ja näi­den varo­jen avul­la elan­ton­sa sai suu­ri jouk­ko kaup­piai­ta, käsi­työ­läi­siä ja pal­ve­li­joi­ta. Nyky­ajan aate­lis­toa on suo­ma­lais­ten fir­mo­jen ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt, pal­ve­li­joi­ta vas­taa­vas­ti S tai K — mono­po­li­liik­kei­den pie­ni­palk­kai­set tuntityöläiset…:D

  123. Val­tion työ­paik­ko­ja on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ura­kal­la siir­rä­tet­ty kau­em­mas pää­kau­pun­gin hal­lin­to­kes­kuk­sis­ta, joi­ta useis­sa teh­tä­vis­sä yri­te­tään pal­vel­la. Lop­pu­tu­los: Työ­ai­ka kuluu Hel­sin­kiin mat­kail­les­sa. Kun uudel­la siir­to­paik­ka­kun­nal­la ei vält­tä­mät­tä ole mitään mikä tuki­si toi­min­taa, ei päät­tä­jiä siel­lä oikeas­ti kiin­nos­ta sen kehit­tä­mi­nen. Näin hom­ma siis usein taan­tuu, eli saa­daan teho­ton­ta hal­lin­toa ja kan­di­daat­te­ja pois­pot­kit­ta­vik­si jul­kis­hal­lin­non työn­te­ki­jöik­si. Jos­pa kun­nal­lis­ta­lou­den kun­tien­vä­li­sel­lä tasaus­sys­tee­mil­lä hoi­det­tai­siin tuo tulo­jen­ta­soi­tus pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta muu­al­le maa­han niin kuin tähän­kin asti. Saa­tai­siin pidet­tyä myös hal­lin­to tehok­kaa­na ja näin myös kus­tan­nuk­sil­taan kohtuullisina.

  124. Kari N:
    Onko niin, että täl­lä tule­vai­suu­den hesa­lai­sel­la ei ole omaa autoa lain­kaan? Lope­te­taan­ko kesä­mök­kei­ly ja koti­maan mat­kai­lu. Vai onko aja­tuk­se­na pyö­räil­lä ja met­roil­la arki­päi­vät ja sit­ten vii­kon­lo­puk­si hurau­te­taan omal­la autol­la luon­non rau­haan? Osuu­ko tule­vai­suu­den kau­pun­ki lain­kaan ihmis­ten elä­män­toi­vei­siin vai muut­tuu­ko elä­mä kokonaan?

    Auton voi myös vuo­kra­ta mök­ki- ja loma­reis­su­ja varten.

    Täl­lä het­kel­lä on teo­ri­aa, mut­ta ei ehkä loput­to­mas­ti. Kau­pun­gis­sa pysä­köin­ti­paik­ka on kal­liim­pi kuin auto, sil­lä maa on niin arvo­kas­ta. Jos ja kun men­nään pois­päin sosia­lis­mis­ta sii­hen, että autoi­li­jat mak­sa­vat pysä­köin­nis­tä mark­ki­na­hin­taa, niin yhteis­käyt­tö­au­to­jen tai vuo­kra-auto­jen suo­sio kas­vaa vää­jää­mät­tä. Vii­kol­la auto, joka on joi­den­kin yri­tys­ten työ­ajo­käy­tös­sä, voi­daan vuo­kra­ta vii­kon­lo­puk­si yksi­tyis­hen­ki­löl­le mök­ki­käyt­töön. Ja vaik­ka auto oli­si oma, mik­si sitä pitäi­si säi­lyt­tää kodin välit­tö­mäs­sä yhtey­des­sä? Hal­paa park­ki­ti­laa on esi­mer­kik­si Tat­ta­ri­suol­la, vii­kon­lo­pu­käy­tös­sä ole­vat autot voi pysä­köi­dä sinne.

  125. 15 vuo­den pääs­tä 50% Suo­men auto­kan­nas­ta on säh­köl­lä liik­ku­via, ei se kumi­pyö­rä­lii­ken­ne sen enem­pää pääs­tö­jä tuo tule­vai­suu­des­sa kuhan saa­daan ydin­voi­ma­lat pystyyn.

  126. Parin­kym­me­nen vuo­den (vii­meis­tään) pääs­tä autot kul­ke­vat ilman kul­jet­ta­jaa ja ne voi­daan ajat­taa park­kiin etääl­le kotio­ves­ta. Kut­sut­taes­sa auto palaa kotio­vel­le nou­ta­maan matkustajat.

  127. Vihe­rins­si: Ja sat­tu­mal­ta myös MTK ja Maa­seu­dun Tule­vai­suu­den toi­mi­tus löy­ty­vät Hel­sin­ki 10:stä, vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole­kaan ensi­si­jai­ses­ti tun­net­tu maa­ta­lous­tuo­tan­nos­taan. Eikö esi­mer­kik­si Sei­nä­jo­ki tai Lie­to oli­si loo­gi­sem­pi paikka?

    Ja lis­taa voi jat­kaa… Sto­raEn­son ja UPM-Kym­me­nen pää­kont­to­rit sijait­se­vat Hel­sin­gis­sä, vaik­ka Hel­sin­ki ei ole­kaan tun­nett­tu met­sä­teol­li­suu­des­taan; Espoos­sa sijait­se­va For­tum omis­taa mer­kit­tä­vän osan Suo­men vesi­voi­ma­lai­tok­sis­ta, vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole­kaan tun­net­tu vesi­voi­ma­lai­tok­sis­taan (Venä­jäl­tä tuo­tu kivi­hii­li ja maa­kaa­su ovat “urbaa­ne­ja” energianlähteitä);Helsingissä sijait­se­van Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen vesi­va­rayk­si­kös­sä tut­ki­taan Suo­men sisä­ve­siä ja poh­ja­ve­si­va­ro­ja, vaik­ka Hel­sin­ki ei ole­kaan tun­net­tu jär­vis­tään ja poh­ja­ve­si­va­rois­taan (pää­kau­pun­ki­seu­tu ottaa käyt­tö­ve­ten­sä Päi­jän­tees­tä mak­sa­mat­ta vedes­tä mitään alu­een kun­nil­le) jne… kyl­lä tätä “ihmet­te­ly­lis­taa” voi jatkaa.

  128. Tomi:
    15 vuo­den pääs­tä 50% Suo­men auto­kan­nas­ta on säh­köl­lä liik­ku­via, ei se kumi­pyö­rä­lii­ken­ne sen enem­pää pääs­tö­jä tuo tule­vai­suu­des­sa kuhan saa­daan ydin­voi­ma­lat pystyyn.

    Autot voi­vat kul­kea tule­vai­suu­des­sa myös bio­die­se­lin voi­min. UPM on aloit­ta­nut vuon­na 2012 Lap­peen­ran­nas­sa bio­die­se­liä val­mis­ta­van lai­tok­sen raken­ta­mi­sen, joka on tar­koi­tus ottaa käyt­töön vuon­na 2014. Lai­tok­sen raa­ka-aine on puu­poh­jais­ta. Näin maa­kun­nat jalos­ta­vat uusiu­tu­vaa raa­ka-ainet­ta mm. lii­ken­teen tar­pei­siin. Toi­vot­ta­vas­ti Jout­se­non kokei­lu, mis­sä puu­ta pyri­tään muut­ta­maan kaa­su­mai­seen muo­toon ja joh­ta­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le polt­toai­neek­si, lope­te­taan mah­dol­li­sim­man pian. Pää­kau­pun­ki­seu­dun ener­gia­huol­to tulee jat­kos­sa­kin toteut­taa kivi­hii­li-maa­kaa­su ‑yhdistelmällä,mikä on toi­mi­nut tähän­kin asti. Uusiu­tu­van ener­gian käyt­tö tulee ohja­ta maa­kun­tiin, jois­sa sijait­se­vat uusiu­tu­van ener­gian tuot­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat resurs­sit (met­sät ja vesivoima).

    1. Bio­die­se­lis­tä ei ole maa­ilm­laa­jui­sek­si rat­kai­suk­si autoi­lun ener­gian­tar­peesxeen, kos­ka bio­mas­sa nyt ei vain riitä.

  129. Jäl­kim­mäi­nen taas tar­koit­taa vapaa-ajan­mat­kai­lun sel­vää leikkaamista.” 

    Ja kukas sitä sit­ten leik­kaa? Sinä? Val­lan­kaap­pauk­sen jäl­kei­nen viher­junt­ta? Gaia-juma­la mahtikäskyllään? 

    Jos lii­ken­ne­polt­toai­neet lop­pu­vat tai käy­vät vähiin eli arvok­kaik­si, niin sit­ten­hän hom­ma lop­puu itses­tään. Mut­ta jos eivät, niin aika vai­ke­aa on demo­kra­tias­sa näh­dä kenen­kään omaa­van sel­lais­ta val­taa, että sai­si­vat tuon läpi. Kos­ka väki­sin­hän se oli­si ylei­sen kan­na­tuk­sen puut­tees­sa tehtävä… 

    Niin että miten­käs nyt ajat­te­lit tämän hir­viö­mäi­sen vapaa-ajan mat­kai­lun nitistää? 

    PS. Niin ja luu­let­ko muu­ten, että täl­lai­set “tap­pa­kaa turis­mi ja matkailu”-aivoitukset ovat omi­aan kas­vat­ta­maan Vih­rei­den kan­na­tus­ta tuol­la vaalikentillä?

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bio­die­se­lis­tä ei ole maa­ilm­laa­jui­sek­si rat­kai­suk­si autoi­lun ener­gian­tar­peesxeen, kos­ka bio­mas­sa nyt ei vain riitä. 

    Autoi­lun ener­gia­läh­teen vaih­ta­mi­nen ei ole rat­kai­su — ongel­ma on itse autoi­lu; se vie tilaa ja hajaut­taa yhdyskuntarakennetta.

  131. PeNa: Autot voi­vat kul­kea tule­vai­suu­des­sa myös bio­die­se­lin voimin. 

    Tämä ei ole oikeas­taan rat­kai­su mihin­kään täl­lä het­kel­lä — pait­si ehkä puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den pulmiin.

    Ympä­ris­tön kan­nal­ta oli­si parem­pi polt­taa öljyä autos­sa ja puu­ta voi­ma­las­sa kuin bio­die­se­liä autos­sa ja hiil­tä voimalassa.

    Säh­kö­au­to­kaan ei ole mikään ison mit­ta­kaa­van rat­kai­su, kos­ka on parem­pi polt­taa öljyä autos­sa kuin hiil­tä voi­ma­las­sa. Säh­kö­au­tol­la tosin on jois­sa­kin olois­sa etu­lyön­tia­se­ma polt­to­moot­to­ri­au­toon, mut­ta mitään radi­kaa­lia eroa ei ole ennen kuin säh­kön­tuo­tan­to saa­daan riip­pu­mat­to­mak­si fossiilisista.

    Samat reu­naeh­dot vai­kut­ta­vat jul­ki­seen­kin lii­ken­tee­seen. Ihmis­ten lii­kut­te­lu kone­voi­mal­la saas­tut­taa, eivät­kä erot eri kul­ku­ta­po­jen välil­lä ole edes miten­kään äärim­mäi­sen suuria.

  132. PeNa: a lis­taa voi jat­kaa… Sto­raEn­son ja UPM-Kym­me­nen pää­kont­to­rit sijait­se­vat Hel­sin­gis­sä, vaik­ka Hel­sin­ki ei ole­kaan tun­nett­tu met­sä­teol­li­suu­des­taan; Espoos­sa sijait­se­va For­tum omis­taa mer­kit­tä­vän osan Suo­men vesi­voi­ma­lai­tok­sis­ta, vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole­kaan tun­net­tu vesivoimalaitoksistaan

    Näin se on. Mut­ta olen täs­sä aja­mas­sa takaa sitä, mik­si vaik­ka­pa MTK — joka voi­si ihan vapaas­ti itse­näi­se­nä eli­me­nä vali­ta sijain­ti­paik­kan­sa — halu­aa Hel­sin­gin keskustaan.

    Vas­taus on tie­tys­ti se, että tär­keät sidos­ryh­mät ovat Hel­sin­gis­sä, kos­ka Hel­sin­ki on hal­lin­to­kau­pun­ki. Yri­tyk­sil­lä on saman­suun­tai­sia vas­tauk­sia. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kan­nat­taa olla, kos­ka alu­eel­la on saa­ta­vis­sa kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, ja kos­ka alu­eel­la on tär­kei­tä sidos­ryh­miä. Nämä edut mene­vät sen ohi, että alu­eel­la on kal­lis­ta olla sekä kiin­teis­tö­jen että työ­voi­man osalta.

    Noin peri­aat­tees­sa kyt­kös hal­lin­non ja lii­ke-elä­män välil­lä on vähän löy­sem­pi. On pal­jon­kin mai­ta, jois­sa hal­lin­to­kau­pun­ki ja lii­ke-elä­män kes­kus ovat eri pai­kois­sa (Yhdys­val­lat, Alan­ko­maat, Sveit­si). Näis­sä kui­ten­kin tyy­pil­li­ses­ti lii­ke-elä­män kes­kus on se vah­vin keskus.

    Meil­lä siis voi­si onnis­tua se, että koko val­ta­kun­nan hal­lin­to siir­ret­täi­siin vaik­ka­pa Hämeen­lin­naan. Pää­kau­pun­ki­seu­tu sel­viäi­si työ­paik­ko­jen mene­tyk­ses­tä, Hämeen­lin­nan maa­no­mis­ta­jat kuo­li­si­vat nau­ruun. Kuo­pio­lai­set kiris­täi­si­vät ham­pai­taan, kos­ka kal­liim­pi hal­lin­to­rat­kai­su lisäi­si jul­ki­sia kulu­ja tuo­mat­ta sen­tin jeniä Savoon.

    Hal­lin­non hajaut­ta­mi­nen taas hei­ken­tää tehok­kuut­ta maan­tie­teel­li­sis­tä syis­tä. Sen vuok­si eri viras­to­jen sirot­te­lu pit­kin maa­ta on var­sin epä­tuot­ta­vaa hommaa.

    Tosin asian voi tie­tys­ti teh­dä täl­lä suo­ma­lai­sel­la alu­eel­lis­ta­mis­tyy­lil­lä. Kyse­hän on tar­kal­leen ottaen tuot­ta­vuus- ja alu­eel­lis­ta­mis­oh­jel­mas­ta. Tuot­ta­vuut­ta on jopa saa­tu lisää, mut­ta se on tapah­tu­nut alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta huo­li­mat­ta; työ­paik­ko­jen net­to­mää­rä on rytä­käs­sä pudon­nut huo­mat­ta­van paljon.

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bio­die­se­lis­tä ei ole maa­ilm­laa­jui­sek­si rat­kai­suk­si autoi­lun ener­gian­tar­peesxeen, kos­ka bio­mas­sa nyt ei vain riitä.

    Eihän esim. ener­giaon­gel­miin ole yhtä patent­ti­rat­kai­sua, vaan rat­kai­sut löy­ty­vät pie­nis­tä purois­ta. Suo­mes­sa kan­nat­taa panos­taa bio­die­se­liin, kos­ka meil­lä on met­sä­teol­li­suut­ta ja raa­ka-ainet­ta (puu­ta), jota ei käy­te­tä ihmis­ra­vin­nok­si. Ete­län mais­sa voi olla jär­ke­väm­pi panos­taa bio­mas­san sijas­ta aurin­koe­ner­gian suo­raan hyödyntämiseen.

  134. Tomi:
    15 vuo­den pääs­tä 50% Suo­men auto­kan­nas­ta on säh­köl­lä liik­ku­via, ei se kumi­pyö­rä­lii­ken­ne sen enem­pää pääs­tö­jä tuo tule­vai­suu­des­sa kuhan saa­daan ydin­voi­ma­lat pystyyn. 

    Vii­den­tois­ta vuo­den pääs­tä uusien auto­jen myyn­nis­tä säh­kö­au­to­jen osuus saat­taa hyväl­lä tuu­ril­la olla tuo 50%, toden­nä­köi­sem­min ei. Kai­kis­ta autois­ta on hyvä jos 10% on sähköautoja.

    Suo­mes­sa auto­jen käyt­töi­kä on pit­kä, ja säh­kö­au­tot tule­vat ole­maan pal­jon polt­to­moot­to­ri­au­to­ja kal­liim­pia vie­lä pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Säh­kö­au­to ei tosi­aan­kaan ole mikään huo­mis­päi­vän kaik­ki lii­ken­teen ongel­mat rat­kai­se­va hopealuoti.

    Ja vie­lä sii­nä­kin vai­hees­sa kun puo­let autois­ta kul­kee säh­köl­lä, niin se toi­nen puo­li ei kul­je. Ja toden­nä­köi­ses­ti ne loput van­hat polt­to­moot­to­ri­au­tot ovat vähä­va­rai­sem­pien käy­tös­sä, joil­le ala­ti kal­lis­tu­va polt­toai­neen hin­ta tulee ole­maan todel­la iso isku. Var­sin­kin jos on ostet­tu 80 vuo­den lai­nal­la iso säh­kö- tai öljy­läm­mit­tei­nen oma­ko­ti­ta­lo jos­tain perähikiältä.

  135. PeNa: Eihän esim. ener­giaon­gel­miin ole yhtä patent­ti­rat­kai­sua, vaan rat­kai­sut löy­ty­vät pie­nis­tä puroista.

    Ikä­väm­pi jut­tu on kui­ten­kin se, että niis­tä pie­nis­tä purois­ta saa­daan yhteen­sä … pie­ni puro.

    Tämän het­ken tek­no­lo­gian tasol­la tie­dos­sa on kak­si sen koko­luo­kan rat­kai­sua, joil­la on mah­dol­li­suus ihan oikeas­ti rat­kais­ta ener­giaon­gel­ma lähel­le­kään nykyi­sel­lä kulu­tus­ta­sol­la. Toi­nen on ydin­voi­ma, toi­nen aurinkovoima.

    Tuu­li­voi­ma, aal­to­voi­ma, vuo­ro­ve­si­voi­ma, geo­ter­mi­nen, bio­mas­sat, jne. ovat kyl­lä lisä­nä täs­sä pale­tis­sa. Bio­mas­sat saat­ta­vat sää­det­tä­vyy­ten­sä vuok­si olla eri­tyi­sen arvok­kaa­na lisä­nä muka­na, mut­ta niil­lä ei pul­maa ratkaista.

    Ja sit­ten tie­tys­ti on ole­mas­sa se rat­kai­su, että kulu­tus­ta­so ei ole lähel­le­kään nykyi­nen. Jos siir­rym­me fos­sii­lit­to­maan tuo­tan­toon, se rat­kai­su löy­tyy sii­tä­kin suunnasta.

  136. Mau­rizio: Ja kukas sitä sit­ten leik­kaa? Sinä? Val­lan­kaap­pauk­sen jäl­kei­nen viher­junt­ta? Gaia-juma­la mahtikäskyllään?

    Jos lii­ken­ne­polt­toai­neet lop­pu­vat tai käy­vät vähiin eli arvok­kaik­si, niin sit­ten­hän hom­ma lop­puu itses­tään. Mut­ta jos eivät, niin aika vai­ke­aa on demo­kra­tias­sa näh­dä kenen­kään omaa­van sel­lais­ta val­taa, että sai­si­vat tuon läpi. Kos­ka väki­sin­hän se oli­si ylei­sen kan­na­tuk­sen puut­tees­sa tehtävä…

    Niin että miten­käs nyt ajat­te­lit tämän hir­viö­mäi­sen vapaa-ajan mat­kai­lun nitistää?

    PS. Niin ja luu­let­ko muu­ten, että täl­lai­set “tap­pa­kaa turis­mi ja matkailu”-aivoitukset ovat omi­aan kas­vat­ta­maan Vih­rei­den kan­na­tus­ta tuol­la vaalikentillä?

    Sanan­saat­ta­jan ampu­mi­nen on ihan ylei­nen ja haus­ka­kin har­ras­tus, ei ehkä kui­ten­kaan kovin rakentava.

    Tote­sin, että jos haluam­me luo­pua fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä, se tulee aiheut­ta­maan mm. sen, että loma­mat­kai­lu vähe­nee radikaalisti.

    Meka­nis­mi on toi­vot­ta­vas­ti se, että pääs­tö­kaup­pa nos­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hin­taa sii­nä mää­rin, että moni ener­giain­ten­sii­vi­nen ei-pakol­li­nen jää teke­mät­tä. Mikään muu kuin mark­ki­na­ta­lou­teen nojaa­va rat­kai­su joh­taa hel­pos­ti hyvin epä­op­ti­maa­li­siin tulok­siin joko pääs­tö­jen tai kus­tan­nus­ten osalta.

    Kun teh­dään kaa­voi­tus­ta tai muu­ta hyvin pit­kä­vai­kut­teis­ta, ottai­sin läh­tös­ke­naa­riok­si sen, että ener­gia tulee mak­sa­maan pal­jon enem­män kuin nykyään.

    Tämä ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta esi­mer­kik­si yksi­tyi­sau­toi­lun lop­pu­mis­ta, kos­ka autoi­lus­sa käy­tet­tä­väs­tä ener­gias­ta mak­se­taan jo nyt erit­täin pal­jon. Jos autoi­lun polt­toai­ne­kus­tan­nuk­set ovat 20 snt/km, se voi vähen­tää mök­ki­mat­kai­lua mut­tei työ­mat­kai­lua. Jos len­tä­mi­sen polt­toai­ne­kus­tan­nuk­set ovat 20 snt/km/nuppi, se käy­tän­nös­sä lopet­taa jou­lui­set Thaimaan-käynnit.

    Kysy­mys on kui­ten­kin sii­nä kink­ki­nen, että viral­li­ses­ti maa­il­maa ei kui­ten­kaan jak­sa fos­sii­lis­ten hii­li­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen kiin­nos­taa. Polt­toai­nei­den lop­pu­mi­nen ei tähän pako­ta, kos­ka hiil­tä riit­tää, ja sii­tä saa nes­te­mäi­siä tehtyä.

    P.S. Minua ei kiin­nos­ta min­kään puo­lu­een menes­tys vaa­li­ken­til­lä. Minua kiin­nos­taa maa­il­man tule­vai­suus ja älyl­li­nen rehellisyys.

  137. @Syltty: Maa­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki saa­daan pie­ne­ne­mään enti­ses­tään kun­han vain lak­kau­te­taan aluetuet.

    Var­mas­ti. Kun nyt olet hii­li­ja­lan­jäl­jen suu­ri ystä­vä, eikun… Siis, mihin saak­ka oli­sit tyy­ty­väi­nen, kun vie­dään niil­tä maa­lai­sil­ta rahat, kun nyt mai­to­ti­lat on 1960-luvun alun 300 000 vähen­ty­neet tämän päi­vän 10 000? Kun ne maa­lai­set kui­ten­kin sinul­le sen mai­don ja lei­vän pöy­tään kui­ten­kin tuo? Ja kaup­pa­ket­jut vetää välis­tä var­maan 40–80% ruo­an hin­nas­ta, ellei enem­män… Mut­ta, kaup­pa­ket­jut oli­kin se tari­nan kapi­ta­lis­ti­nen san­ka­ri, joka nau­res­ke­lee par­taan­sa pot­kies­saan sekä maa­jus­sia että ruo­an osta­jaa per­sii­siin. Olin­pa tyh­mä, kun en tätä luon­nol­lis­ta kapi­taa­lin uus­ja­koa osan­nut kun­nioit­taa! Enkä vän­gän­nyt niis­tä 1,6 sen­tis­tä, jot­ka vuo­des­sa minul­ta veroi­na menee Suo­men sosi­aa­li­huol­lon yllä­pi­toon. Voi että, anteeks nyt vaan, ja kauhiast!

    > Kaik­kein eko­lo­gi­sin­ta toi­min­taa taas oli­si ajaa teol­li­suus ulos Suo­mes­ta. Täs­sä toi­min­nas­sa muu­ten vih­reät ovat olleet hyvin aktii­vi­sia, sil­lä kun talou­del­li­nen poh­ja romah­taa romah­taa myös kulutus.

    Jep­jep! Just kuten kaik­kial­la län­nes­sä, kun Kii­na yms. on vie­nyt kai­ken teol­li­suu­den, niin mei­dän pal­ve­lusek­to­ri on kas­va­nut, ja nyt me kaik­ki ele­tään slum­meis­sa ja syö­dään koi­ran­ruo­kaa ja… Eikun, het­ki­nen, öö…

    > Yleen­sä kes­kus­hal­lin­non kan­nat­taa olla kes­kei­sel­lä pai­kal­la. Sen­pä takia mm. kepun puo­lue­toi­mis­to­kin sijait­see Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa, vaik­ka teks­ti­si perus­teel­la voi­si kuvi­tel­la, että paras sijoi­tus­paik­ka sil­le­kin oli­si mah­dol­lismm­man lähel­lä pää­kan­na­tusa­luei­ta jos­sain Sei­nä­joen liepeillä.

    Ja tämän voi kiteyt­tää: Yleen­sä kes­kus­hal­lin­non kan­nat­taa olla kes­kei­sel­lä pai­kal­la, kos­ka yleen­sä kes­kus­hal­lin­non kan­nat­taa olla kes­kei­sel­lä pai­kal­la. Mut­ta sit­ten sitä kes­keis­tä paik­kaa vaih­de­taan, ja kas, yleen­sä kes­kus­hal­lin­non kan­nat­taa olla kes­kei­sel­lä pai­kal­la. Onhan tämä­kin jopa Suo­mes­sa näh­ty: Tur­ku -> Hel­sin­ki. Joten, ihan oikeas­ti, ei sen kes­kus­hal­lin­non paik­ka nyt niin tär­keä ole. Ammoi­si­na lää­niai­koi­na sitä (Etelä-)Suomen kes­kus­hal­lin­toa oli run­saah­kos­ti Hämeen­lin­nas­sa. Ei sitä ruti­naa asioi­den toi­mi­mat­to­muu­des­ta niin kuu­lu­nut. (Näem­mä Vihe­rins­si on tämän jo unoh­ta­nut. Esit­tää asian uutuu­te­na, joka ei toi­mi, vaik­ka siis toi­mi­si, NOT. No, Vihe­rins­si on taas vauh­dis­sa, mat­kal­la, etten sanoisi.)

    @Mikko Säre­lä: Suo­men alhais­ta urba­ni­soi­tu­mi­sas­tet­ta selit­tää par­hai­ten se, että Suo­mi oli vie­lä 1940-luvul­la maa­seu­tu­val­tai­nen kehi­tys­maa ja Suo­men kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen his­to­ria on lyhem­pi kuin muis­sa Euroo­pan maissa.

    Suo­mi ja alhai­nen urbanisoitumisaste…

    http://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_country

    Roma­nias­sa ja Geor­gias­sa 52,8, Alba­nias­sa 53,4, Slo­va­kias­sa 54,7, Ser­bias­sa 56,4, Kroa­tias­sa 57,8, Por­tu­ga­lis­sa 61,1, Make­do­nias­sa 59,3, Puo­las­sa 60,9, Krei­kas­sa 61,4, Irlan­nis­sa 62,2, Mon­te­negros­sa 63,3, Liet­tuas­sa 67,1, Lat­vias­sa ja Itä­val­las­sa 67,7, Ita­lias­sa 68,4, Ukrai­nas­sa 68,9, Unka­ris­sa 69,5, Viros­sa 69,5, Bul­ga­rias­sa 73,1, Tshe­kis­sä 73,4, Sveit­sis­sä 73,7, Venä­jäl­lä 73,8, Sak­sas­sa 73,9, Espan­ja, Taiwan, Mek­si­ko, Nor­ja, Bri­tan­nia, Kana­da, USA, Ete­lä-Korea, Hol­lan­ti, SUOMI 83,7…

    @R. Silf­ver­berg: No sen päi­vän haluai­sin näh­dä kun Espoo esim alkaa pak­ko­lu­nas­taa mai­ta suurmaanomistajilta.
    @rakentaja: Onko Hel­sin­ki jos­kus hank­ki­nut asun­to­tuo­tan­toon aluei­ta pakkolunastuksilla ?

    Eikös lähem­mä koko Espoo ole raken­net­tu suur­maa­no­mis­ta­jil­ta pak­ko­lu­nas­te­tul­le maal­le? Koko pää­kau­pun­ki­seu­tu on täyn­nä suur­ten tilo­jen nimi­siä pai­kan­ni­miä, Pasi­la siis _Fredriksberg_ näin ihan tun­ne­tuim­pa­na esi­merk­ki­nä. Kyl­lä var­maan lunas­tus on tapah­tu­nut ihan vapaa­eh­toi­ses­ti. Ihan kuin koko Ame­ri­kas­sa. Kyl­lä jämp­ti on näin! Lasi­hel­met maa­nos­ton hintana.

    @Viherinssi: Sijoit­ta­mal­la ko. toi­min­not ympä­ri maa­ta mene­te­tään kes­kit­ty­mi­sen tuo­mat edut. Jos halu­taan teho­kas yhteis­kun­ta, jos­sa hal­lin­to ei kote­loi­du, hal­lin­non on syy­tä olla fyy­si­ses­ti­kin lähei­ses­sä kon­tak­tis­sa. Lisäk­si on mones­sa tapauk­ses­sa edul­lis­ta, että hal­lin­to ja lii­ke-elä­mä ovat lähel­lä toisiaan.

    Täs­sä tämä on sit­ten kitey­tet­ty­nä, jota asi­aa muut­kin lai­das­ta lai­taan tääl­lä pro­pa­goi­vat. Minus­ta kyl­lä tulee täl­lai­ses­ta puhees­ta mie­leen Neu­vos­to­liit­to ja sen val­lan ja hal­lin­non kes­ki­tys, ja kyl­lä vähän muut­kin vähem­män miel­lyt­tä­vät dik­ta­tuu­rit. Puhe on ihan saman­lais­ta, päät­tä­jien kli­kin pitää olla lähel­lä ja sopi­van asiat kes­ke­nään, kos­ka se on “teho­kas­ta”. Se ei ole kos­kaan teho­ton­ta, epä­de­mo­kraat­tis­ta, hyvä veli. Vas­tus­ta­jat ovat pik­kusie­lui­sia perä­hi­kiä­läi­siä, joi­den ihmi­syys­kin pyri­tään kiel­tä­mään. Taas ne tol­lot maa­lai­set: tun­tuu aika­mat­kal­ta 50-luvul­le, ja kau­em­mas. Ote­taan­pa vas­tae­si­merk­ki­nä Sak­sa sodan jäl­keen. Siel­lä osa­val­tioil­le annet­tiin suu­ri itse­mää­rää­mi­soi­keus, kun kes­kit­tä­mi­sel­lä oli niin paha kai­ku. Val­tion viras­to­ja haja­si­joi­tet­tiin pik­ku­paik­koi­hin, pie­nes­tä no-name kau­pun­gis­ta teh­tiin viral­li­nen hal­lin­nol­li­nen kes­kus, vaik­ka esi­mer­kik­si Frank­furt, Ham­pu­ri ja Münc­hen. Ja miten Sak­sa on menes­ty­nyt, sitä voi jokai­nen itse miet­tiä. Lisä­tään­pä jouk­koon USA ja Sveit­si kan­to­nei­neen näin kool­taan läheisempänä.

    > Minua ei kiin­nos­ta min­kään puo­lu­een menes­tys vaa­li­ken­til­lä. Minua kiin­nos­taa maa­il­man tule­vai­suus ja älyl­li­nen rehellisyys.

    Kas, aate­ve­li! Neu­voi­sin kui­ten­kin a) vaih­ta­maan nimi­mer­kin ja b) kir­joit­ta­maan niin, että pei­tät sen tosi­asian, että olet kiin­nos­tu­nut vir­hei­den menes­tyk­ses­tä vaa­li­ken­til­lä. Näin ystä­väll… eikun ros­kaa, ihan haus­kaa se on, kun kir­joi­tat itse­si pus­siin. Anna men­nä vaan samal­la van­hal­la tutul­la tavalla!

    @eemil: Kes­kit­ty­mi­nen tuo etua lähin­nä päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa ja muus­sa aineel­li­ses­sa olomuodossa.

    Eikö­hän tämä­kin ole suu­rel­ta osin hei­lu­ri­lii­ket­tä ja har­haa. Kyl­lä se on niin, että sekä tava­ran tuot­ta­jat ja välittäjät/tukkurit sekä kaup­pi­aat pyr­ki­vät ene­ne­väs­sä mää­rin irti suu­ris­ta tava­ran­kes­ki­tys­va­ras­tois­ta. Ei sii­tä vie­lä ole koko­naan irti pääs­ty (eikä tie­tys­ti kos­kaan koko­naan pääs­tä­kään), mut­ta suu­ria harp­pauk­sia logis­tii­kas­sa on tie­to­tek­nii­kan, infra­struk­tuu­rin, pak­kaus­tek­nii­kan, kul­je­tus­tek­nii­kan ja näi­den kaik­kien ajal­li­sen ja pai­kal­li­sen yhteen­so­vit­ta­mi­sen kans­sa teh­ty. Kun on näh­nyt, miten sata­mien ja len­to­kent­tien asioi­ta on tehos­tet­tu, niin on se hui­maa. Sit­ten jot­kut krää­sän teki­jät teke­vät sitä kamaa, vas­ta kun tilauk­sia on tiet­ty mää­rä -> varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät, kun ei tar­vit­se siir­tää ja makuut­taa sitä kamaa pit­kän aikaa jos­sain tois­si­jai­ses­sa pai­kas­sa. Itsel­lä­ni on täl­lä het­kel­lä mie­lui­nen sel­lai­nen visio, jos­sa raken­net­tai­siin koko maa(ilma)n kat­ta­vaa auto­maat­tis­ta tavarankuljetus“metro/juna(/laiva/lentokone)“verkostoa. Saa­tai­siin nämä tava­ran­kul­je­tus­ka­lus­tot (ja nii­den saas­tu­tus, näin vir­hei­tä täs­sä mie­lis­tel­läk­se­ni,) mini­moi­tua ja käyt­tö tehos­tet­tua. Saa­tai­siin vapau­tet­tua työ­voi­maa yksi­toik­koi­ses­ta mekaa­ni­ses­ta työs­tä, ja krää­sän hin­taa alemmas.

    > Mate­ri­aa voi­vat olla koneet, lait­teet, raa­ka-aineet ja nii­den jalos­teet. Pal­ve­lut ovat työ­tä , joi­ta voi­daan tuot­taa edel­lä mai­nit­tu­jen lisä­ar­vol­la. Näin kar­keas­ti ottaen.

    Mites kun pal­ve­lui­den osuus on ollut jo vuo­des­ta 1975 alkaen yli 50 % BKT:stä ja kas­va­nut, nyt 70 %. Miten tämä 37 vuot­ta on pys­tyt­ty elä­mään, ja BKT on ollut muu­ta­mia lama­vuo­sia lukuun otta­mat­ta posi­tii­vi­nen, kai­ken kukkuraksi?

    @Liian van­ha: Maan­vil­je­lys­kin kes­kit­tyy suriin tiloi­hin ja suu­ret tilat taas asu­tus­kes­kus­ten lähelle.

    Voi­net heit­tää lähteillä?

    1. Tuo lis­ta, jon­ka mukaan Suo­mi oli­si urba­ni­soi­tu­neem­pi kuin Ita­lia, on kyl­lä täyt­tä pup­pua. Tämä pal­jas­tuu selityksestä:

      total popu­la­tion living in urban areas, as defi­ned by the country.

      Siis joka maas­sa oma määritelmänsä. 

      Suo­mes­sa näkö­jään mää­ri­tel­lään alue urbaa­nik­si, jos naa­pu­ri­ta­lo on näköetäisyydellä.

  138. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo lis­ta, jon­ka mukaan Suo­mi oli­si urba­ni­soi­tu­neem­pi kuin Ita­lia, on kyl­lä täyt­tä pup­pua. Tämä pal­jas­tuu selityksestä:

    total popu­la­tion living in urban areas, as defi­ned by the country.

    Siis joka maas­sa oma määritelmänsä. 

    Suo­mes­sa näkö­jään mää­ri­tel­lään alue urbaa­nik­si, jos naa­pu­ri­ta­lo on näköetäisyydellä.

    Niin­pä, mut­ta eipä kyl­lä muil­la­kaan ole mitään oikei­ta läh­tei­tä möläyt­te­lyi­den­sä poh­jak­si. Itse sen­tään tar­jo­sin yhden. Sitä pait­si voi­han olla, että mai­den omat mää­ri­tel­mät vie­vät kyl­lä oike­aan suun­taan suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Sitä pait­si tun­tuu kyl­lä sil­tä, että Sak­san maa­ti­lat ovat usein kyl­lä maa­seu­tua mones­sa suh­tees­sa, vaik­ka seu­raa­va kylä oli­si 200 met­rin pääs­sä ja oli­si kool­taan suo­ma­lai­sen pik­ku­kau­pun­gin luok­kaa. Sitä pait­si Sak­sas­sa riit­tää myös sakeal­ti asu­tus­kes­kit­ty­miä, jot­ka eivät pal­jol­ti suo­ma­lai­ses­ta taa­ja­mas­ta poik­kea. Kyl­lä siis Suo­mes­sa maa­seu­dul­la kes­kus­taa­ja­mis­sa ja hiu­kan muu­ten­kin asuu ihmi­siä tiheäm­pään ja suu­rel­ta osin just siel­lä kuin täy­sin skutsissa.

    Siis urba­ni­saa­tion mää­ri­tel­mä on kyl­lä “hiu­kan” ongel­mal­li­nen itsessäänkin.

  139. kom­men­taat­to­ri: Ammoi­si­na lää­niai­koi­na sitä (Etelä-)Suomen kes­kus­hal­lin­toa oli run­saah­kos­ti Hämeen­lin­nas­sa. Ei sitä ruti­naa asioi­den toi­mi­mat­to­muu­des­ta niin kuu­lu­nut. (Näem­mä Vihe­rins­si on tämän jo unoh­ta­nut. Esit­tää asian uutuu­te­na, joka ei toi­mi, vaik­ka siis toi­mi­si, NOT. No, Vihe­rins­si on taas vauh­dis­sa, mat­kal­la, etten sanoisi.)

    Jos luki­sit vie­lä ker­ran. Olen tuos­ta aihees­ta täs­sä ket­jus­sa sano­nut, että:

    1. Voi­si olla mah­dol­lis­ta hajaut­taa hal­lin­toa siir­tä­mäl­lä enem­män vas­tuu­ta ja val­taa alu­eel­li­sel­le tasol­le. Täl­löin kes­kus­hal­lin­to kevenee.

    2. Koko val­tion­hal­lin­non (pre­si­den­tis­tä ja val­tio­neu­vos­tos­ta alkaen) siir­to Hämeen­lin­naan tuli­si kal­liik­si eikä hyö­dyt­täi­si mui­ta maakuntia.

    En siis ole väit­tä­nyt, että kes­kus­hal­lin­non ja aluei­den hal­lin­non­ja­ko oli­si opti­maa­li­nen. Enkä myös­kään väi­tä, että talou­del­li­sen ja hal­lin­nol­li­sen kes­kus­pai­kan pitäi­si olla sama.

    Hel­sin­ki on pää­kau­pun­ki ihan tuu­ril­la. Jos nyt sai­si vapaas­ti vali­ta uudel­leen, jokin vesis­tö­jen lii­kaa rik­ko­ma­ton sisä­maa­kau­pun­ki oli­si maan­tie­teel­li­ses­ti pal­jon parem­pi valinta.

    kom­men­taat­to­ri: Ote­taan­pa vas­tae­si­merk­ki­nä Sak­sa sodan jäl­keen. Siel­lä osa­val­tioil­le annet­tiin suu­ri itse­mää­rää­mi­soi­keus, kun kes­kit­tä­mi­sel­lä oli niin paha kai­ku. Val­tion viras­to­ja haja­si­joi­tet­tiin pik­ku­paik­koi­hin, pie­nes­tä no-name kau­pun­gis­ta teh­tiin viral­li­nen hal­lin­nol­li­nen kes­kus, vaik­ka esi­mer­kik­si Frank­furt, Ham­pu­ri ja Münc­hen. Ja miten Sak­sa on menes­ty­nyt, sitä voi jokai­nen itse miet­tiä. Lisä­tään­pä jouk­koon USA ja Sveit­si kan­to­nei­neen näin kool­taan läheisempänä.

    Jäl­leen voi­sit huo­ma­ta, että olen käyt­tä­nyt Sveit­siä jopa esi­merk­ki­nä. Sak­saa en viit­si­nyt, kos­ka Bonn ei enää ole ollut pää­kau­pun­ki­na, vaik­ka toki siel­lä edel­leen on pal­jon hal­lin­toa. Sak­sas­sa­kaan ei väi­te­tä, että nykyi­nen puo­li­tet­tu­jen minis­te­riöi­den mal­li oli­si hyvä tai teho­kas. Se on puh­das kom­pro­mis­si ison rii­dan ratkaisuksi.

    Ehkä tuo van­hem­pi Sak­san tai nykyi­nen Sveit­sin mal­li nime­no­maan tar­kot­tai­si sitä, että pää­kau­pun­ki oli­si Hämeen­lin­nas­sa. Ei siis kui­ten­kaan sitä, että yksi minis­te­riö oli­si yhdes­sä kau­pun­gis­sa, toi­nen toisessa.

    Mut­ta kun ver­tai­lu­ja teh­dään, niin käy­tän­nös­sä aina­kin Sak­san ja Yhdys­val­to­jen osal­ta Suo­mea pitää ver­ra­ta osa­val­tioi­hin, ei koko maa­han. Mei­tä on kui­ten­kin aika vähän. Sveit­si on meil­le sit­ten jo huo­mat­ta­vas­ti parem­pi ver­tai­lu­koh­ta, ja voi­si olla mie­len­kiin­tois­ta teh­dä tar­kem­pi­kin ver­tai­lu sii­tä, miten Sveit­sin jär­jes­tel­mä sopi­si Suomeen.

    kom­men­taat­to­ri: Kas, aate­ve­li! Neu­voi­sin kui­ten­kin a) vaih­ta­maan nimi­mer­kin ja b) kir­joit­ta­maan niin, että pei­tät sen tosi­asian, että olet kiin­nos­tu­nut vir­hei­den menes­tyk­ses­tä vaa­li­ken­til­lä. Näin ystä­väll… eikun ros­kaa, ihan haus­kaa se on, kun kir­joi­tat itse­si pus­siin. Anna men­nä vaan samal­la van­hal­la tutul­la tavalla!

    En vaih­da nimi­merk­kiä, kos­ka minus­ta sii­nä on ihan lisä­ar­voa, että van­hem­pia­kin kir­joi­tuk­sia­ni voi tar­kis­taa. Nimi­merk­ki­ni pitää paik­kan­sa, ajat­te­len vih­reäs­ti ja olen insi­nöö­ri­kou­lu­tet­tu. Sen sijaan se ei ker­ro äänes­tys­käyt­täy­ty­mis­tä­ni tai puo­lue­jä­se­nyyt­tä tai edes sym­pa­tioi­ta­ni. Olen täl­lä­kin foo­ru­mil­la useam­man ker­ran moit­ti­nut vih­reän liik­keen asen­tei­ta ja toimintatapoja.

    Olen kyl­lä aika otet­tu sii­tä, että nyt minut on lei­mat­tu lii­an vih­reäk­si. Olen aiem­min saa­nut kuul­la ole­va­ni lii­an kova kapi­ta­lis­ti ja lii­an sosia­lis­ti. Jään odot­te­le­maan fen­no­maa­nik­si ja sve­ko­fii­lik­si leimaamista.

  140. kom­men­taat­to­ri:

    Suo­mi ja alhai­nen urbanisoitumisaste…
    http://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_country

    Siis Suo­mi kau­pun­gis­tu­neem­pi kuin Alan­ko­maat??? Nyt hai­see pala­neen käry.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen kri­tee­ri tosi­aan vaih­te­lee mait­tain YK:n kat­sauk­ses­sa jos­ta wikiar­tik­ke­li lie­nee poi­mit­tu. Meil­lä kau­pun­gis­tu­nut näkyy ole­van sem­moi­nen joka asuu vähin­tään 200 asuk­kaan taa­ja­mas­sa. Alan­ko­mai­ta en löy­dä, mut­ta Isos­sa-Bri­tan­nias­sa raja näkyy ole­van 10 000 asukasta.

    Erääs­sä toi­ses­sa luo­kit­te­lus­sa Suo­men kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on 59%, ja se on jae­tul­la 90. sijal­la (esi­mer­kik­si Ruot­si on 35.). Mitä lie kri­tee­ris­töä siel­lä käytetty.

  141. Aina­kin Kera­van osal­ta voi­daan tode­ta, että suu­rim­man asu­mat­to­man sikä­läi­sen alu­een osal­ta maa­no­mis­ta­jat ovat nime­no­maan halun­neet osal­lis­tua Kera­van kehit­tä­mi­seen omal­ta osal­taan. Maa­no­mis­ta­jat ovat olleet hyvin­kin aktii­vi­sia var­sin­kin vii­mei­sen parin­kym­me­nen vuo­den aika­na. Itsea­sias­sa ovat yrit­tä­neet kehit­tää aluet­ta jo kau­an sitä ennen­kin. Esi­mer­kik­si oma isoi­soi­sä­ni oli­si halun­nut jo 1940-luvul­la pals­toit­taa mai­taan ja myy­dä haluk­kail­le mark­ki­na­hin­taan. Samat suvut ovat omis­ta­neet maat kes­kia­jal­ta läh­tien. Alu­eel­le mah­tui­si jopa 10 000 asuk­kaan raken­nus­kan­ta ja rai­de­lii­ken­ne­kin on lähel­lä. Näin ollen mis­tään mai­den lop­pu­mi­ses­ta ei voi puhua Kera­van­kaan osalta.

    Kyl­lä täs­sä on ongel­ma­na nime­no­maan se, että ei PK-seu­dul­la halu­ta vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta tont­ti­bis­nek­seen. Hin­nat putoi­si­vat ja sitä ei oikeas­ti halu­ta. Lii­an monet tahot hyö­ty­vät kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­lis­ta ja eivät anna sen vai­kut­taa, että samal­la koko Suo­mi menet­tää kilpailukykynsä.

    Vaik­ka yksi­tyi­set maa­no­mis­ta­jat sai­si­vat­kin myy­dä vapaas­ti tont­te­ja, niin ei se sitä tar­koi­ta, että sin­ne ihan mitä vaan voi­si raken­taa. Tämä­hän se kaa­voi­tuk­sen perim­mäi­nen mer­ki­tys onkin, että ohja­taan raken­ta­mis­ta. Nyt sii­tä on vaan kas­va­nut sel­lai­nen loi­nen, joka lihoit­taa­kin joi­den­kin osa­puo­lien kas­saa kup­paa­mal­la taval­li­sia ihmi­siä kor­kei­den hin­to­jen muodossa.

    Kan­nat­taa lukea nämä Kes­ki-Uusi­maan kir­joi­tuk­set Jär­ven­pään Ris­ti­num­men pak­ko­lu­nas­ta­mi­sai­keis­ta ja var­sin­kin nii­hin liit­ty­vät net­ti­kes­kus­te­lut. Sil­loin saa mer­kit­tä­vää taus­ta­tie­toa koti­mai­seen kaa­voi­tuson­gel­maan liittyen. 

    http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/187182-maanomistaja-luuli-kaupungin-hintatarjousta-aprillipilaksi

    http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/197832-jarvenpaa-hakee-lunastuslupaa-ristinummen-pelloille

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien vai­ku­tus kaa­voi­tuk­seen, kun­nan pie­ni pin­ta-ala ja rautatie.

  142. Mitä ihmeen mark­ki­na­ta­lout­ta se muka on, että joku toi­nen kaa­voit­taa maa­no­mis­ta­jan maan, jon­ka jäl­keen sen arvo nousee 10x ilman että omis­ta­ja on itse teh­nyt yhti­käs mitään asian eteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.