Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?

(Oheinen kirjoitus on viimeistä kappaletta lukuun ottamatta julkaistu nettikolumnina Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla (kaks.fi). Vaikka tässä on blogin lukijoille vähän kertausta, julkaisen sen silti)

Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohtana on, että Helsingin seutu kasvaa 600 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä.

Helsingin aikoo keskittää asuntoja rajojensa sisälle, jotta seudun rakenne ei hajautuisi hallitsemattomasti. Helsingille asukkaiden ahtamisesta alueelleen ei ole kunnallistaloudellista hyötyä, eivätkä nykyiset asukkaatkaan ole riemuissaan puistojen nakertamisesta, mutta kompaktit eurooppalaiset kaupungit nyt vain toimivat paremmin kuin hajaantuneet autokaupungit.

Olisi toinenkin vaihtoehto. Helsingin ympärille voisi muodostaa puolisen tusinaa 50 000 – 100 000 asukkaan tytärkaupunkeja, jotka yhdistettäisiin raideliikenteellä toisiinsa.  Ne olisivat pitkälti omavaraisia palvelujen ja työpaikkojen osalta. Lähiöistä poiketen niillä olisi kunnollinen keskusta. Ratojen varsille voisi suunnitella pienempien kylien nauhoja muutaman tuhannen asukkaan pientalovaltaisista taajamista. Tällaisessa rakenteessa kauppaan ja kouluun pääsisi kävellen – töihin vähintäänkin junalla. Liikennetarve pienenisi olennaisesti.

Hyviä pikkukaupunkeja ovat esimerkiksi Porvoo, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Lohja. Niitä voisi kasvattaa ja rakentaa raiteet niiden välille. Espoon ja Vantaan lähiöistä sen sijaan on vaikea enää tehdä omavaraisia kaupunkeja.

Tällainen rakenne olisi yhden keskuksen mallia parempi, mutta se on mahdoton poliittisesti.

Asutuksen keskittäminen tytärkaupunkeihin tai edes radanvarren taajamiin ei kelpaa kunnille, eikä maakuntaliitolla ole rahkeita näin vahvaan ohjaukseen.

Esimerkiksi Nurmijärvi pyrkii jakamaan kasvavan väestön kunnan eri kolkkiin sen sijaan, että rakentaisi yhden keskuksen ja sinne raiteet. Kunnissa on mahdoton päättää, ettei jokin osa kunnasta ”kehity”, vaan jää maa- ja metsätalousmaaksi.

Kerava on tehnyt hyvää kaupunkia, mutta kunnanrajat ovat tulleet vastaan. Sipoo ja Tuusula eivät ole halukkaita tukemaan Keravan kasvua.

Kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelulle pitäisi tehdä jotain.

= = =

Eikö eduskunta velvoittanut Helsinkiä yhteiseen yleiskaavaan Espoon ja Vantaan kanssa? Velvoitti, mutta ei kertonut, koska sellainen pitäisi tehdä eikä sitäkään, miten kaavasta päätetään, jos ollaan eri mieltä. Jos Espoo haluaa Histan ja helsinkiläisistä se on huono asia, miten riita ratkaistaan? Espoo päättää, koska se on Espoossa? Mitä yhteistä sellaisessa yleiskaavassa on, josta jokainen kunta päättää oman alueensa osalta?

 

173 vastausta artikkeliin “Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?”

  1. Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohtana on, että Helsingin seutu kasvaa 600 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä.

    Ilmeisesti oletetaan, että valtion strategia ”koko maa pääkaupunkiseudulle” saadaan vietyä läpi.
    Todennäköistähän se on mutta aika järjetöntä.

  2. Onko 600.000 sama kuin koko maa? Ja missä ajassa? 2050 on 30 vuoden päästä. Tarviiko siitä olla huolissaan?

  3. Eikös Vanhasen Matti ehdottanut jo jotain tällaista ja tyrmättiin muistaakseni myös tästä suunnasta haihatteluna.

  4. Asutuksen keskittäminen tytärkaupunkeihin tai edes radanvarren taajamiin ei kelpaa kunnille, eikä maakuntaliitolla ole rahkeita näin vahvaan ohjaukseen.

    Maakunnille pitäisi antaa lisää rahkeita etenemällä kohti ns. maakuntamallia.

    Toiseksi, jos ainoa syy asutuksen ripottamiseen sinne tänne on maanomistajien tasapuolisempi vaurastuttaminen, niin eikö yksinkertaisinta olisi leikata tällaisesta ansiottomasta arvonnoususta tulevat kohtuuttomat tuotot kokonaan pois (tai ainakin kohtuullistaa ne).

    Kysymys voi olla myös yhdyskuntasuunnittelun osaamisen puutteista Suomessa eikä pelkästään poliittisen päätöksenteon rakenteellisista ongelmista.

    Osmo, mikä on mielestäsi se oleellinen ero, jonka vuoksi Hyvinkäällä tai Järvenpäässä on saatu aikaan ”hyviä pikkukaupunkeja”, mutta Nurmijärvellä ei?

    1. Osmo, mikä on mielestäsi se oleellinen ero, jonka vuoksi Hyvinkäällä tai Järvenpäässä on saatu aikaan “hyviä pikkukaupunkeja”, mutta Nurmijärvellä ei?

      Yksityisten maanomistajien vaikutus kaavoitukseen, kunnan pieni pinta-ala ja rautatie.

  5. anonyymi: Ilmeisesti oletetaan, että valtion strategia “koko maa pääkaupunkiseudulle” saadaan vietyä läpi.Todennäköistähän se on mutta aika järjetöntä.

    Lähinnä kai kysymys on siitä, että ihmiset nyt vaan muuttavat pk-seudulle vaikka julkinen valta tekisi mitä. Omassa tuttavapiirissäni nyt esimerkiksi on todella monia, jotka ovat syntyneet, kasvaneet ja opiskelleet maakunnissa, mutta viimeistään työelämän haasteet ovat vetäneet etelään, koska järkevät työpaikat olivat täällä.

    Voidaan kysyä, miksi maakunnat sitten eivät ole sikäli elinvoimaisia, että työpaikkoja riittäisi kaikille syntyperäisille. Tähän minulla ei ole vastausta. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että siinä olisi takana mitään valtion aktiivista tai passiivista maakuntain kampituspolitiikkaa.

    Lisäksi toki, kuten tälläkin blogilla on useasti todettu, suuri osa pk-seudun väkimäärän lisäyksestä tulee ihan vaan nykyisten asukkaiden tulevista jälkeläisistä.

  6. Nyt on hyvä sauma tutkia kaupunkirakennemalleja. 600000 asukkaan sijoittamiselle löytyy useita järkevän tuntuisia vaihtoehtoja. Välineet tällaisen analyysin tekemiselle ovat jo varsin hyviä. Seudun kunnat saattavat olla valmiit tällaiseen pohdiskeluun ja valtiolta on saatavissa ainakin hyvää tahtoa edistää metropolin kehittymistä tasapainoiseksi ja taloudelliseksi dynamoksi.

    Rakennemallivaihtoehtojen suunnittelu on pitkälle liikennejärjestelmävaihtoehtojenkin suunnittelua. Toimivan raideverkon järjestäminen on avainasia ja kriittinen tekijä. Kun jo nyt verkon toimivuudessa on ajoittain puutteita eivätkä meneillään olevat investoinnit niitä korjaa, vaihtoehtojen valinta on kaksivaiheinen prosessi.

    Alustavia rakenneratkaisuja on analysoitava ensin raideverkon toimivuuden näkökulmasta. Toiseen vaiheeseen valitaan toimivuudeltaan kelvolliset ja valinnan kriteeristöä laajennetaan moniin muihin tärkeisiin asioihin ( asumisen, ympäristön, palvelujen ja elinkeinotoimintojen laatu- ja kustannustekijät)

    1. Asunnot 600 000 ihmiselle maksavat 60 – 80 miljardia ja tarpeelliset raideyhteydet säälittävät muutaman miljardia. Häntä ei saisi heiluttaa koiraa.

  7. Tiedän jo, että kehyskunat kaavoittavat mielummin tasapaksua omakotitalojen mattoa kuin tiiviitä keskusksia. Onko tilanne se, että näille omakotitalomatoille on enemmän kysyntää?
    Taitaa olla. Ilmeisesti suuri osa kansasta ei ole vieläkään tajunnut, että yksityisautoilun tulevaisuus näyttää varsin synkältä.

    Tämä on arvovaltakysymys: Ovatko kansalaiset itsenäisiä ja vastuullisia yksilöitä vai päättäjien huollettavia?

    Jos katsomme kansalaiset itsenäisiksi ja vastuullisiksi yksilöiksi, annetaan heidän ihan vapaasti muuttaa savipelloille autoilun varaan. Heidän on sitten turha valittaa, kun bensa maksaa miljoonia. Itsepähän sinne halusivat.

    Jos katsomme kansalaiset ”kuin pieniksi lapsiksi” ja päättäjien tehtäväksi ajatella heidän parastaan, tehdään esim. Soininvaaran kuvailemia tytärkaupunkeja.

    Tässä taitaa olla kyse kehyskuntien arvomaailmasta: Kyllä esim. Nurmijärven kaavoittajat varmaan tietävät, että yksityisautoilun tulevaisuus näyttää varsin synkältä, mutta he katsovat tehtäväkseen vain vastata kysyntään eikä itse ajatella kansan parasta.

  8. Jaakolle: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin suurin osa tuosta 600.000:sta on maahanmuuttajia. Lisäksi syntyvyys alueella on kuolleisuutta suurempi.

    Muualta Suomesta ei ole odotettavissa suurta muuttoaaltoa.

    1. Suurin osa ei ole maahanmuuttajia, vaikka heidänkin merkityksensä on suuri. Minä uskon maahanmuutos vaimenevan, kun elintaso Virossa ja Venäjällä lähestyy Suomen tasoa.

  9. anonyymi: Ilmeisesti oletetaan, että valtion strategia “koko maa pääkaupunkiseudulle” saadaan vietyä läpi.
    Todennäköistähän se on mutta aika järjetöntä.

    Niin, sellainen strategia, että ihmiset saisivat asua siellä missä haluavat, on kieltämättä aika järjetön.

  10. Suomi seuraa muita Pohjoismaita kaupungistumisessa, vaikea kuvitella että muunlainen kehitys olisi loogista tai edes mahdollista.

    Lappi ja Kuusamo elävät matkailun ja kaivosten varassa. Metsäteollisuus keskittyy entisestään lähellä rannikkoa oleviin jalostuskeskuksiin.

    Työelämän luonne muuttuu myös kaupunkeja suosivaksi. Maaseudulla alkaa olla hankala työllistää koulutettua avioparia. Nykyinen maaseudun piilotuki malli on tilan emännän tulovirta työkkärin kautta.

    Maaseutupolitiikalla on tehty mitä voitiin, mutta nyt siinä on tultu tien päähän. Rakennemuutoksena tämä ei ole yhtä rajui kuin 70-luvun alkaessa, mutta yhtä perustavanlaatuinen. Silloin maaseudun jättivät suuret ikäluokat, nyt sen jättävät pienet ikäluokat. 70-luvun alun muuttoaallossa maaseudulle jäneet puolestaan siirtyvät eläkkeelle ja lastensa luokse. Ihmiset äänestävät jaloillaan, vaikka tukityötä tarjoaisi terkkari, kirjasto ja vanhainkoti. Kaupallisia työpaikkoja pysyy elinkelpoisena kovin vähän.

  11. Mistä tällainen luku 600.000:sta uudesta asukkaasta on keksitty? Ei ainakaan Helsinki tällaisia määriä pysty sijoittamaan, kun jo nyt asuntoja ollaan jyrsimässä keskuspuistosta ja meren rannoilta. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

  12. Voihan sitä Helsingin herrat kokeilla asuntopulan helpottamista käskemällä ihmisiä painumaan helvettiin Helsingistä, jos se kerta on heistä kiinni, missä ihmiset asuvat.

    Kepulaisille tiedoksi, että raamatussa helvetti on se loukko jota piti vältellä, ei Helsinki. On mennyt vähän vuosikymmenien varrella sekaisin nämä kaksi.

    Itse pitäisin kuitenkin lähtökohtana sitä, että työt ja hormonitoiminta tuo ihmiset kaupunkiin, jossa kumpaakin on enemmän. Toki sitä voi syödä jarrua ja elää nuukasti, mutta taitaa silti tulla ikävä ihmisten luokse. Kannattaa myös muistaa, että Helsinki ei ole ainoa kaupunki, joka kerää väkeä. Jos nämä ei riitä, niin aika paha on ruveta kilpailemaan maailmanmarkkinoilla perämetsistä. Tulee liian kalliiksi. Kotimaan markkinat onkin sitten tukossa kaikenlaisesta krääsästä.

    Jotta jonkinlaista kotimaista markkinaa syntyisi, niin kuluttajan pitäisi pystyä näkemään tuotteista missä ne on tehty, ja toki suostua maksamaan muutama euro enemmän. Nyt moni suomalainen brändi, kuten Pentik, ratsastaa vanhalla maineella, mutta ei suostu kertomaan missä tuotteet tehdään. Jos haluaa pitää maaseutua asuttuna vapaaehtoisin rahansiirroin, niin kannattaakin ostaa esimerkiksi joulukoristeet vaikka sitten Tuomaan markkinoilta.

    Mitä Helsinkiin tulee, niin olisi ruvettava kilpalemaan myös itse, eikä katsoa vain vierestä, kun muut vievät kirsikat. Esimerkiksi Keski-Pasilasta pitäisi tehdä niin vetovoimainen, että se kerää yrityksiä niin kehäteiden varsilta kuin myös ulkomailta. Ehkä Kokkila ja SRV voisi raahata kiinalaiskaverinsa Pietarista. Niillähän sitä rahaa on jo liikaakin ja hyvistä sijoituskohteista pulaa.

  13. Osmo Soininvaara:
    Vanhanen esitti, että näitä keskuksia olisi olennaisesti enemmän ja niiden välinen liikenne olisi kumipyöräliikennettä.

    Niinpä, viheliäinen kylä-/puoluepolitikointi esti kehittävän keskustelun.
    Soininvaara:
    ”Huomaan, että mielikuvat vaikuttavat enemmän kuin faktat. Tänään taas Hesarin yleisönosastolla on kirjoitus, jossa annetaan kuva, että keskustelu kaupunkirakenteesta käytäisiin betonislummien ja Vanhasen vihreän autohelvetin välillä. Eihän siitä ole kyse, eikä edes siitä, suositaanko kerrostaloja tai omakotitaloja, vaan siitä, miten asuminen kerrostalokaupungin ulkopuolella järjestetään, autoliikenteeseen perustuvassa Vanhasen himmelissä vain nauhakaupungissa, jossa liikenne sujuu ratikoilla ja junilla.

    Pitänee siis minunkin alkaa nimitellä. Asfalttikepulaiset haluavat päällystää uudenmaan asfaltillla.”

    Eipä sovi valtiomiesluokan puheeksi, se on muuten Suomen Keskusta, ei kepu.

    Miten Soininvaara järjestäisi suunnittelemansa kaupunkikokonaisuuden energiantuotannon ?

    Helsingin Energian toimitusjohtajan Seppo Ruohosen mielestä kannattaisi selvittää voitaisiinko biomassan kaasuttaminen tehdä siellä missä biomassaa syntyy ja syöttää se esimerkiksi maakaasuputkiston avulla korvaamaan maakaasua Vuosaaren voimalaitoksilla.

    Miten näissä uusissa kasvukeskuksissa asia järjestettäisiin ? Toivottavasti on muitakin vaihtoehtoja kuin kivihiili ja öljy. Vanhasen aloittamalle keskustelulle uusiutuvan energian käyttöönotosta naurettiin ja Vanhasta nimiteltiin halkokauppiaaksi.

    Löytyykö muita malleja kuin koulukiusaajamoodi?

    1. Nythän suuri osa Uudenmaan haja-asutusalueesta lämmitetään sähköllä, eli käytännössä melkein koko vuoden kivihiililauhteella.

  14. Toisin kuin Hyvinkää tai Järvenpää, Nurmijärvi on kunta jossa on useita kyliä. Jo tämä lähtökohta missä jokaista kylää kehitetään kunnan tehtävien mukaisesti eroaa niin paljoa kaupungeista, ettei ole oikein relevanttia rinnastaa näitä keskenään. Tietysti Klaukkalaa voisi verrata Hyvinkääseen ja ihmetellä miksi siellä ei ole junarataa, mutta Osmo hyvä niitä ei ole kannattanut rakennella 15.000 ihmisen keskukseen. Laskennat ovat jossain 40.000 paikkeilla.

  15. Elmo Allén: Niin, sellainen strategia, että ihmiset saisivat asua siellä missä haluavat, on kieltämättä aika järjetön.

    Voi olla, mutta kun tuo järjettömyys on perustuslain suojaama 9 §.

  16. Osmo Soininvaara:
    Asunnot 600 000 ihmiselle maksavat 60 – 80 miljardia ja tarpeelliset raideyhteydet säälittävät muutaman miljardia. Häntä ei saisi heiluttaa koiraa.

    Kaupunkirakenteen arvonmuodostuksessa raideverkko on omasta pienestä investointiosuudestaan huolimaata varsin keskeinen asia – varsinkin jos asukkaat kokevat sen ansiosta saavansa sujuvuutta kaupunkielämäänsä.

  17. Ilari Kauko: Jos katsomme kansalaiset itsenäisiksi ja vastuullisiksi yksilöiksi, annetaan heidän ihan vapaasti muuttaa savipelloille autoilun varaan. Heidän on sitten turha valittaa, kun bensa maksaa miljoonia. Itsepähän sinne halusivat.

    Vaikka omakotitalomattoja vastaan on olemassa hyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia argumentteja, tämä yksityistaloudellinen argumentti ei ihan toimi.

    Oletetaan tilanne, jossa öljy loppuu ja bensiini tehdään kivihiilestä. Prosessi nostaa bensiinin verottoman hinnan noin euroon litralta, ja asianmukaisten päästömaksujen (500 e/t) jälkeen hinta on alveineen noin 4 e/l (oletuksena päästöjen liki tuplaantuminen).

    Tässä vaiheessa autot kuluttavat todennäköisesti todellisuudessa noin 5 l/100 km, joten polttoainekustannukset ovat noin 20 snt/km. Autoilu kallistuu siis noin 10 snt/km nykyisestä. Kyllähän tämä sattuu muutaman satasen kuussa kahden auton perheessä, mutta kun muutos tulee pikemmin vuosikymmenissä kuin vuosissa, se ei ole mikään elämänmuotoa uhkaava.

    Samaan aikaan sen talon sähkölämmitys vie ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen 15 MWh/a. Tuolla päästökauppahinnalla sähkö maksaa noin 40 snt/kWh, joten lämmityksen sähkölasku pompsahtaa nykyisestä 1500 eurosta 6000 euroon. Enemmän se sattuu kuin autoilun hinnannousu.

    Ja sitten käy vielä niin, että koska niitä savipellolle rakennettuja omakotitaloja on kallis ylläpitää, ja koska sieltä on kallista kulkea, niiden hinnat laskevat. Asuntojen hintahan muodostuu ruuhka-alueilla maksukyvyn mukaan.

    Tämä kehitys voisi olla ikävää ko. alueille nyt rakentavien kannalta, mutta harvempi jaksaa kiinnostua useamman vuosikymmenen aikajanalla tapahtuvista asioista. Ei niillä todellisuudessa ole kovin suurta merkitystä perheen taloudellekaan. Nyt on nyt.

    Ihmiset asuvat siellä, missä asuntoja on. Siihen voi vaikuttaa vain lupapolitiikalla (kaavoitus, kokovaatimukset, jne.), turha siitä on yksittäisiä ihmisiä tai heidän toiveitaan syyllistää. Asumisen tiivistäminen saattaa olla niitä asioita, jotka ovat enemmän yhteiskunnan pitkän tähtäimen etu kuin yksilön välitön etu.

  18. Osmo Soininvaara:
    Perustuslaissa ei sanota, että saa valita asuinpaikan mistä tahansa ja laskuttaa valinnan ylimäärtäiset kustannukset muilla.

    Olen tätä joskus pohtinut. Jos nyt ihan tosissaan pysähtyy miettimään, millaiseksi maamme talous parin seuraavan vuosikymmenen aikana kehittyy, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luopua siitä jalosa ajatuksesta, että koko maa pidetään asuttuna. Siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.

    Jossain vaiheessa on pakko todeta, että kyllä, kukin saa asua missä haluaa, mutta jos valitsee asuinpaikkansa väärin, on ilman teitä, sähköä, koulua, puhelinta… En usko, että kukaan poliitikko rohkenee tätä tänä päivänä myöntää, mutta jos katsotaan muutaman vuosikymmenen aikajänteellä niin en oikein näe muita vaihtoehtoja.

    Ylipäätään olen huolissani siitä, millä me suomalaiset kuvittelemme elävämme. Teollisesta tuotannosta olemme hinnoitelleet itsemme ulos jo kauan sitten. Sitä kuuluisaa ns. osaamista ei enää kauan myydä, kyllä Aasiassa kohta osataan se mikä täälläkin, mutta sieltä se myydään vielä pitkään ulos paljon edullisemmin kuin täältä. Että elämmekö me sitten sillä, että minä myyn Odelle Alepassa viikon ruoat ja sitten menen K-kauppaan ostamaan Odelta viikon ruoat? Kaupan kassan palkoistamme sitten otetaan verot, joilla katetaan sairaanhoitajien ja opettajien palkat.

    Ei tämä kovin hyvältä kuulosta. Kertokaa, että olen väärässä!

  19. Omakotitalo on ihmisen paratiisi…:D Kuka edes haluaa kaupunkeihin? Kaupungeissa on juoppoja, narkomaaneja ja yh-äitejä! Näetkö koskaan sellaisia rauhallisella pientaloalueella? 😀

  20. Miksi kannattaisi ratsastaa yhden keskustan mallilla tulevaisuuteen? Jos kaikki rakentuu yhden keskustan varaan, on kokonaisuutta vaikeampi uudistaa joustavasti tilanteessa, jossa uudenlaiset haasteet tätä edellyttäisivät.

  21. Minusta on epärehellistä olla miettimättä _miksi_ ihmiset haluavat sinne savipellolle lautaparakkiin. Eivät varmasti siksi, että sieltä on pitkä matka kaikkialle tai että tunnin työmatkat suuntaansa autolla ovat nautittavia. Aluksi voisi lähteä miettimään Nurmijärven kaupunginjohtajan lausuntoa ”juna tuo huumeet”. Kyllä se sieltä pienellä pohdinnalla löytyy.

    Blogisti lienee siinä oikeassa, että poliittista tahtoa tämän tilanteen muuttamiseen ei löydy. On helpompaa muuttaa savipellolle. Korjatkaa perimmäiset ongelmat, ja saatte kuntalaisten puolesta rakentaa vaikka helvetin ison iglun johon väki asutetaan.

    1. poliittista tahtoa tämän tilanteen muuttamiseen ei löydy. On helpompaa muuttaa savipellolle

      Vielä helpompaa olisi, jos kunta maapoliit6tisia keinoja käyttäen järjestäisi tontin yhtä halvalla taajamasta. Mutta kun joku sen savipellonkin omistaa, joten…

  22. Osmo Soininvaara:
    Vanhanen esitti huomattavasti pienempien taajamien mallia ja niiden välille kumipyöräliikennettä.

    Tuossa on paljon järkeä. Eli siinä, että pienten taajamien välillä liikenne hoitu pienillä kumipyörillä. Joukkoliikenne on tolkuttoman kallista haja-asutusaluella, joten se tulee minimoida. Jos raha ei ole riittävä syy, niin täsät on tuore väitöskirja, jossa henkilöautoliikenne todistetaan ekologisimmaksi vaihtoehdoksi.

    Siinäkin on järkeä, että kaupunkimaista asutusta rakennetaan lisää kaupunkeihin. Kaupunkimaisen asutuksen keskellä julkisesta liikenteestä saadaan kannattavaa, eikä siihen tarvitse tuhlata veroeuroja. Sen vuoksi Arabianrannan tapaisiin hölmöilyihin ei ole varaa. Kaupunki on kaupunkia, eikä kaupungin kyljessä olevaa lähiötä.

    Muualla Euroopassa rakennetaan myös olemassa olevan ratainfran varteen tiiviitä pientaloalueita. Ne voidaan liittää tehokkalla junayhteydellä keskuskaupunkiin. Se edellyttää mm. ettei moottoritietä rakenneta samaan käytävään radan kanssa, vaan noin 5 – 10 km päähän siitä. Olisi kiva tavata se järjen Vantaanjoki, joka on piirustellut Lahden oikoradan ja moottoritien. Hänellä ei ole ihan kaikki muumit laaksossa.

    Keskustelun hassu puoli on se, että kaikki pitävät vain omaa malliaan täydellisenä. 😉 Kuitenkin kaikille kolmelle asuinmuodolle on tilausta. Noin se toimii muualla. Sen sijaan Neuvostomallisten betonikerrostalolähiöiden purku tulee olemaan kansakunnalle haaste.

  23. Seppo Vepsäläinen: Nyt on hyvä sauma tutkia kaupunkirakennemalleja. 600000 asukkaan sijoittamiselle löytyy useita järkevän tuntuisia vaihtoehtoja. Välineet tällaisen analyysin tekemiselle ovat jo varsin hyviä. Seudun kunnat saattavat olla valmiit tällaiseen pohdiskeluun ja valtiolta on saatavissa ainakin hyvää tahtoa edistää metropolin kehittymistä tasapainoiseksi ja taloudelliseksi dynamoksi.

    Mikäpä siinä, mutta yksi ihan perusasia nyt pitäisi saada noissa kuntoon: Jos ja kun puhutaan yhä laajemmasta raideverkoista, se tarkoittaa yhä pidempiä etäisyyksiä. Tuo taas edellyttää nopeaita raideyhteyksiä, jotain semmoista kuin vaikkapa R-juna. Ja jotta se raideyhteys olisi nopea se juna ei voi pysähdellä kovin tiheään, eli asemia on hyvin vähän. Mistä päästään sitten siihen että jotenkin se muukin ja itseasiassa melkein olennaisempi ja matkustajamääriltään jopa suurempo lyhyempien matkojen liikenne pitäisi hoitaa. Eli tarvitaan useamman tason raideliikennettä, voi tuota toki lähestyä niinkin että jotkut osuudet ovat nopeita siirtymiä ja toisilla pysähdytään tiivimmin.

    Ei tämä niin etene että piirretään taas Uudenmaan kartta täyteen viivoja, sen kummempia vaivaamatta päätä sillä että mistä raiteista nyt puhutaan. Ja ei tuosta muuten parilla miljardilla selvitä, ainakaan jos etäisyydet kasvaa.

  24. Tuli ihan mieleen, että mitähän OS tarkoitti sillä, että ei saa laskuttaa muilla, jos haluaa asua syrjässä? Lasten koulukuljetus tuli mieleeni. Mitähän muuta?`Sähkölinjan ja tien sekä lvi-jutut maksat, posti nyt kulkee omia reittejä, eikä yhden immeisen takia kyllä kovin isoja koukkuja tee. Apteekki, Alko, terveysasema, ruokakaupat yms ovat missä ovat. Onko toi koulujuttu nyt keskimäärin iso asia?

    1. Syrjässä asumista tuetaan
      1) koulukuljetukset, pienet ja kalliit kyläkoulut
      2) vanhusten kotiavun pitkät matka
      3) tieverkon ylläpito
      4) Sähköllä sama tariffi koko kunnan alueella
      5) Vesi ja viemäri
      6) posti
      7) Antenniverkon TV-lähetykset, joista kaupunkilaistenkin pitää maksaa, vaikka käyttävät kaapelia
      8) työmatkavähennykset
      9) julkisen liikenteen subventointi
      Ja niin edelleen

  25. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, koska ovat siellä onnellisempia. Vaikka maaseudulla asumista yritetään tukea. Ne perusmallit, joista krugman sai Nobelin ennustavat aika yksinkertaista lopputulosta :-). Yllä on joitain asuminen kallistuu skenaarioita. Jos reaalipalkat nousevat jatkossa esim 1,5 %, niin palkat tuplaantuvat noin 48 vuodessa jolloin joku 5 kiloa kohonneeseen lämmitykseen ei ole paljon. Lisäksi ajatus että autoilu kallistuu 10 snt/ km tuskin on maailmanloppu kaupungissa asuvalle, siellä niitä kilometrejä ei juurikaan kerry. Maalla tämä on toisin. Kehitysmaissa myös. Jos tuijottaisi paljonko keskiverto palkansaajan reaaliansiot on Suomessa noussut viimeisen 10 vuoden aikana, tämäkään ei ole kovin murheellinen luku vaikka laman kourissa on kohta oltu 4 vuotta.

  26. Otsikko kysymykseen helppo vastaus. Sallitaan tosi korkeita asuintaloja eikä vain 3-5 kerroksisia.
    Kuka niihin halua mennä, on eri juttu (maahantulijat= yhteiskunnan kustantamat)?
    OS:lle lohdutukseksi, että nuoriso alkaa olla porukkaa, mikä ei haja-asutuksiin lähde. Kokemusta on omasta takaa. Mun ikäluokka ja sitten se suuri rysäys kun häviää, niin tuntuu, että silloin jengi haluu just tota kaupungissa olemista. Safkan tuottajista olen huolissani, mutta kai sitä ulkomailta saa, ainakin normaalina aikoina, eikä näytä olevan ainakaan pirun kallista, vielä.

  27. Ilari Kauko: Tässä taitaa olla kyse kehyskuntien arvomaailmasta: Kyllä esim. Nurmijärven kaavoittajat varmaan tietävät, että yksityisautoilun tulevaisuus näyttää varsin synkältä, mutta he katsovat tehtäväkseen vain vastata kysyntään eikä itse ajatella kansan parasta.

    Luulisin, että toimivampaan ja taloudellisempaan yhdyskuntarakenteeseen voisi päästä ihan taloudellisilla perusteilla nykyisilläkin bensan hinnoilla, ilman kansalaisten holhoamisfilosofiaa. Kunta voisi esimerkiksi laskea infrakstruktuurin kustannukset jotenkin rationaalisesti ja laskuttaa asukkaitaan sen mukaan. Epäsuotuisille paikoille rakennettuja pientaloalueilta tai automarkettihankkeita ei tarvitsisi automaattisesti subventoida.

    1. Suomalainen maapoliittinen lainsäädäntö on varsin alkeellista ja siksi se johtaa eurooppalaisittain surkeaan yhdyskuntarakenteeseen. Eron voi nähdä, kun lentää Keski-Euroopan yli.

  28. Kaupunkirakennekeskustelusta näyttää unohtuneen Helsingin eteläinen vaalipiiri. Jos Tallinnaan puhkaistaisiin tunneli, se toimisi eräänlaisena paisuntasäiliönä pääkaupunkiseudulle suuntautuvalle kansainvaellukselle. Osa savolaisista voi muuttaa suoraan Lasnamäkeen, sieltä saisi halvalla merinäköala-asunnon.

    Tsaarinaikaisia tavararaiteita Suomenlahden alitse ei kuitenkaan kannata viedä, raideleveys vaihtuu tulevaisuudessa jo Tallinnassa. Luotirata Riikan kautta Berliiniin rakennetaan tietenkin Keski-Euroopan raidevälillä.

    Liikenne on enimmäkseen henkilöliikennettä, miljoona matkustajaa laivoilla jo nyt. Yhteys toteutuisi kertaluokkaa halvemmalla ja tehokkaammin nopealla metroyhteydellä kuin raskaalla junaradalla. Pikametro, matka-aika luokkaa 20 min, tekisi Helsinki-Tallinnasta todellisen kaksoiskaupungin ja yhtenäisen työssäkäyntialueen.

    Metron voisi jatkaa molemmissa päissä lentoasemille asti, näin Tallinnan lennujaam voisi toimia myös Helsinki-Vantaan vara- ja syöttökenttänä.
    Paperirullat voi lastata junalauttaan Vuosaaressa, ne ehtivät hitaammallakin vauhdilla Keski-Euroopan markkinoille. Rekkaralli kantakaupungista pitäisi myös siirtää Vuosaareen.

  29. Osmo Soininvaara: Vanhanen esitti huomattavasti pienempien taajamien mallia ja niiden välille kumipyöräliikennettä.

    Vanhanen esitti ihan samanlaista mallia kuin sinä nyt. Sinunkin mallisi perustuu kumipyörille. Porvoosta tai Lohjalta ei tulla rautahevosella kirkolle. Mulla asuu kavereita kummassakin ja sieltä tullaan kahdella autolla per perhe joka päivä kirkolle.

  30. Hyviä pikkukaupunkeja ovat esimerkiksi Porvoo, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Lohja. Niitä voisi kasvattaa ja rakentaa raiteet niiden välille. Espoon ja Vantaan lähiöistä sen sijaan on vaikea enää tehdä omavaraisia kaupunkeja.

    Mitäs sitten tehdään, kun ne ihmiset sieltä pikkukaupungeista pakkautuvat aina vaan lähemmäs Helsinkiä?

    En usko, että nämä kaupungit olisivat niin omavaraisia, että sieltä liikuttaisiin vain pariin lähimpään naapurisolmuun. Lohjan ja Porvoon puolivälissä on nimittäin Helsinki.

    Liiketoiminnalle on hyväksi, että samalle alueelle tulee mahdollisimman paljon asiakkaita ja näin myös muita yrityksiä. Klassinen esimerkki on kaksi jäätelökojua N metrin mittaisella rannalla: kojut hivuttautuvat keskelle rantaa, vaikka asiakkaiden kannalta paras olisi, että kojut ovat 1/4 etäisyydellä rannan reunoista. Tästä seuraa, että erilaisia liiketoiminnallisia ja sitä myöden asumiskeskittymiä syntyy sellaisiin paikkoihin, jonne on vähän kaikkialta yhtä lyhyt matka.

    Jossain vaiheessa kaikki on taas Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, vaikka raiteita menisi 100 kilometrin säteellä Uudenmaan ympärillä. Ei ole sattumaa, että maailman metropolit ovat suurkaupunkimattoa eikä pikkukaupunkiverkkoa.

  31. Osmo Soininvaara: Vielä helpompaa olisi, jos kunta maapoliit6tisia keinoja käyttäen järjestäisi tontin yhtä halvalla taajamasta. Mutta kun joku sen savipellonkin omistaa, joten…

    Maapoliittiset keinot ovat jo nyt traagisia Suomessa. Kaavoitusmonopoli on antanut kunnille vallan keinotekoisesti pilata ”maanomistajien omaisuuden” arvonkehityksen. Tämä pätee niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Lisäksi täysin absurdi lunastuslaki on saanut aikaan sen että tehtaanomistajat silmittömästi hankkivat rahanteko-käyttöön esim. maanviljelijöiden maita.
    Maata suorastaan haaskataan koska maanmittausleikkilaitos ja valtuustojen tehtaanomistajille valitsemat uskotut-miehet järkkäävät hinnat symbooliselle tasolle.

    Oikeudenmukaisuustajun mukaan tällaisessa maassa, pitäisi myös kajota kaikkiin muihin maata vastaaviin sijoituksiin ja omistuksiin. Yhtä paljon yhteiskunta voisi rikastua, säätelemällä ja lunastelemalla omistus/sijoitus-asuntoja, kesämökkejä,autoja,pörssiosakkeita,eläkerahastoja…….

    Onko missään muussa maassa näin tehokkaasti toimiva oligarkia?

  32. Osmo Soininvaara:
    Perustuslaissa ei sanota, että saa valita asuinpaikan mistä tahansa ja laskuttaa valinnan ylimäärtäiset kustannukset muilla.

    Tätä voi ajatella niinkin, että ihmisillä on oikeus valita asuinpaikakseen Helsinki, eikä sitä pidä estää kaavoittamalla liian vähän.

  33. jrn:
    Minusta on epärehellistä olla miettimättä _miksi_ ihmiset haluavat sinne savipellolle… Aluksi voisi lähteä miettimään Nurmijärven kaupunginjohtajan lausuntoa “juna tuo huumeet”. Kyllä se sieltä pienellä pohdinnalla löytyy.

    Kannattaa lähteä tutustumaan Nurmijärven Puurata -nimiseen asuntoalueeseen, a.k.a Nurmijärven Monaco, koska ”…kaikki tuntee toisensa ja kukaan ei käy töissä.”

    Ne tuntee toisensa hyvin, koska ne vetelee keskenään sätkätupakkaa ja kiljua siellä päivät pitkät.

    Onhan siellä tietenkin ihan tavallistakin porukkaa, pointti on se että slummin saa kyllä aikaseksi pienemmällekin paikkakunnalle.

  34. Osmo Soininvaara: Monessa Saksan osavaltiossa kaupunkimaista asutusta saa rakentaa vain kunnan omistamalle maalle. Ei tarvitse lunastaa, kun voi ostaa.

    En kyllä löydä tämän väitteen tueksi mitään muuta kuin tekstiä Soininvaaran blogista.

    Voisitko laittaa jonkun linkin, mistä asia ilmenee?

  35. jlbl:
    Onhan siellä tietenkin ihan tavallistakin porukkaa, pointti on se että slummin saa kyllä aikaseksi pienemmällekin paikkakunnalle.

    Kuvista päätellen mikään ei viittaa kovin erityiseen ”slummiin”, edes Suomen skaalalla. Talot on hyvin hoidetun näköisiä ja pihalla on alle kymmennen vuotta vanhoja perheautoja.

    Asuntojen seinien sisällä toki voi tapahtua mitä vaan ja joku osa siitä kantautua uloskin.

    Joskus alueiden huono maine kuitenkin perustuu enemmän hyvin inhmilliseen tarpeeseen luoda sosiaalisia raja-aitoja ja löytää edes joku itseä huonompi. Vaikka se sitten tapahtusi kärjistämisen ja stereotyyppien kautta.

  36. Elmo Allén: Niin, sellainen strategia, että ihmiset saisivat asua siellä missä haluavat, on kieltämättä aika järjetön.

    Haluatko siis ottaa mallia neuvostoliitosta? Propiska-lappuun kirjoitettiin missä sait asua ja oleskella. Näitä sosialismin vuoksi tehtyjä vapauden rajoituksia pidetään nykyään ihmisoikeuksien loukkauksina.

  37. Osmo Soininvaara:
    Syrjässä asumista tuetaan
    1) koulukuljetukset, pienet ja kalliit kyläkoulut

    -mihin perustuu väite kyläkoulujen kalleudesta, usein vanhoja rakennuksia, jolloin rakennuskustannukset vielä halpoja ? Koulukuljetukset melko pieni kulu, tarjotaan joissakin maissa (USA) kaikille !
    2) vanhusten kotiavun pitkät matka

    – ei olennainen kulu maallakaan, palkat yms olennaisempi

    3) tieverkon ylläpito

    -liikkuvatko teillä vain syrjäseutujen asukkaat, sitäpaitsi maaseudun ihmiset joutuvat yleensä kustantamaan itse paikallistiensä ?
    4) Sähköllä sama tariffi koko kunnan alueella

    -pitäisikö olla eri ? eikö parempi kriteeri olisi etäisyys voimalaitoksesta, joka ei kaupungeissa välttämättä pienempi. Päästötön sähkö (vesivoimalaitokset, ydinvoima) kuten puhdas vesikin (esim. Helsinki-Päijänne)tulee yleensä maaseudulta
    5) Vesi ja viemäri

    -haja-asutusalueella rakennetaan nämä yleensä kalliisti itse
    6) posti
    – pitäisikö postista luopua, tai pistää maalaiset maksamaan siitä enemmän. Käsittääkseni yhteiskunnan perusinfraa jo 1600-luvulla
    7) Antenniverkon TV-lähetykset, joista kaupunkilaistenkin pitää maksaa, vaikka käyttävät kaapelia

    -kaapelin merkitys pienenee koko ajan, kohta jäänne
    8) työmatkavähennykset

    – edistää ihmisten työllistymistä, sitäpaitsi Helsingissäkin usein pitkät työmatksat
    9) julkisen liikenteen subventointi

    – suurempi kaupungeissa ?
    Ja niin edelleen

    Aika teennäinen luettelo. Kommentoin ylle tekstin sekaan, väitteiden väliin.

    1. 1) Kyläkoulujen kalleus perustuu siihen, että luokkakoot ovat kovin pieniä eli oppilaita opettajaa kohden on vähän. Kuten sanoit, palkat ovat olannaisimpia
      2) Kotiavussa hintaa ei tule benasta vaan työajasta, joika kuluu asiakkaan luo matkustettaessa. Jos on kolme autettava vanhusta samassa rapussa, ehtii tunnissa käydä aika monen luona verrattuna siihen, että autettavat asuvat kymmenien kilometrien päässä toisistaan.
      3) Valtion ylläpitämää tieverkkoa on asukasta kohden kilometreinä paljon enemmän kuin kaupungeissa, joissa pääosa on kaupungin ylläpitämiä katuja
      4) Sähkön hinnassa voisi maksaa vaadituista verkkometreistä jaettuna käyttäjien määrällä.
      5) Vesi ja viemäri ovat kaupunkiseutujen syrjäasujien aiheuttama riesa. Vesijohdon vetäminen isoon kerrotaloon tulee asukasta kohden paljon halvemmaksi kuin sen vetämien erillään oleviin omakotitaloihin
      6) Posti. En ottanut kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä van siihen, että on kallista
      7) Helsingissä ainakin kaapeliverkon merkitys kasvaa koko ajan.
      8) Helsingissä ei saa työmatkasta vähennystä verotuksessa, koska voi mennä julkisilla
      9) Joukkoliikennettä ei subventoida kantakaupaungissa yhtään, koska asiakkaita riittää, mutta kauemmas mentäessä kyllä ja paljon. Joukkoliikennetuet vähäliikenteisille reiteille löytyvät valtion budjetista.

  38. Mikko Särelä on kirjoittanut: ”Toisin kuin kuvitellaan Helsingin kasvu ei nykyään ole suomalaisten muuttoa Helsingin seudulle.

    Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen sisäinen nettomuutto on ollut lähes nolla.”

    Jos näin on, niin selittyykö kasvu ainoastaan syntyvyydellä ja maahanmuutolla?

  39. tpyyluoma: Ei tämä niin etene että piirretään taas Uudenmaan kartta täyteen viivoja, sen kummempia vaivaamatta päätä sillä että mistä raiteista nyt puhutaan. Ja ei tuosta muuten parilla miljardilla selvitä, ainakaan jos etäisyydet kasvaa.

    Ei tämä silläkään tavalla etene, että jätetään piirtämättä tarvittava raideverkko ja edetään inkrementaalisesti eteenpäin palokuntaperiaatteella. Seudulla ei ole tehty sitten Schmith-Polvisen hyvin analysoituja raideverkkosuunnitelmia. Hankekohtaisia selvityksiä on kyllä väännetty perusteluiksi.

    Raiteet ja muut väylät ovat siinä mielessä ikäviä tilankäyttäjiä, että vaativat pitkiä kapeita siivuja potentiaalisesta ”hyötymaankäytöstä”.Oleellisinta jutussa on maankäytön ja raideverkon yhteensovittaminen.

    Kun 600000 asukkaan perusinvestoinnin kokoluokka on varmaan liki 200 miljardia, sitä kannattaa hieman suunnitellakin. Suunnittelu on halpaa, virheinvestoinnit kalliita.

    Yksi vaihtoehto on tihentää raideverkkoa keskeisillä alueilla tehomaankäyttöä pohjustamaan. Näin säästytään pitkiltä viivoilta pitkin poikin Uuttamaata.

  40. Countryboy: ) vanhusten kotiavun pitkät matka
    – ei olennainen kulu maallakaan, palkat yms olennaisempi

    Liikkuuko se kotiavustaja paikasta toiseen palkatta?

    3) tieverkon ylläpito
    -liikkuvatko teillä vain syrjäseutujen asukkaat, sitäpaitsi maaseudun ihmiset joutuvat yleensä kustantamaan itse paikallistiensä ?

    No noita yksityisteitä ei nyt Uudellamaalla kai kovin paljoa ole. Olennaisemmin, vaikka moottoritiet ovat aivan absurdin hintaisi, niin kalleimmat kilometrit per auto syntynevät hiljaisilla pikkuteillä, ilmeisistä syistä.

    Sähkölle, postille, apteekeille, ja ties mille on erillaisia hinnoittelu- ja sijoittumisrajoituksia. Epäilen ettei kokonaisuudesta ole oikein kellään kuvaa. Ei siinä mitään että jossain vanhalla maaseudun syrjäkylällä asumista subventoidaan, ne ihmiset on ollut siellä iät ja ajat ja heitä on aika vähän. Mutta kun nämä samat tuet tulee myös uusille haja-asutusalueille.

    8) työmatkavähennykset
    – edistää ihmisten työllistymistä, sitäpaitsi Helsingissäkin usein pitkät työmatksat

    Helsingissä ei yleensä saa mitään työmatkavähennyksiä jos käy Helsingissä töissä, ja näin siksi että alaraja on iät ja ajat ollut jokseenkin eurolleen sama kuin Helsingin sisäisen lipun hinta, hassua miten nää aina menee näin.

    Työmatkavähennyksistä ylipäänsä, lainaan niiden terhakkaa puolustajaa Arto Satosta:

    Nimenomaan työmatkavähennys mahdollistaa asumisen maaseudulla tai pikkukaupunkissa, vaikka työ sijaitseekin suuressa kaupungissa… Erityisesti lapsiperheiden on usein tilaa saadakseen hakeuduttava kehyskuntiin, pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle, jossa neliöitä ja tonttimaata saa selvästi halvemmalla.

    Käytännössä toi on tonttimaan hintatuki syrjemmällä.

    9) julkisen liikenteen subventointi
    – suurempi kaupungeissa ?

    No itseasiassa ainoat alueet joilla joukkoliikenne ei juurikaan vaadi subventioita on nimenomaan suurten kaupunkien tiheästi asutut osat. Tyhjät bussit maksaa, ja niitä on pakko ajaa pitkin harvempaan asuttuja alueitakin koska sielläkään kaikki eivät voi kulkea autolla, ihan Helsingin sisälläkin toki.

  41. ”1) Kyläkoulujen kalleus perustuu siihen, että luokkakoot ovat kovin pieniä eli oppilaita opettajaa kohden on vähän. Kuten sanoit, palkat ovat olannaisimpia”

    Olen katsellut kyläkoulujen henkilökunta- ja oppilasmääriä. Aika yleinen kyläkoulun koko on noin 60 oppilasta ja 3 opettajaa. Lisäksi on yksi keittäjä-siivooja-talonmies. Ei koulunkäyntiavustajia. Eikä oppilaattomia rehtoreita tai kanslisteita. Henkilökuntaa koulussa on tällöin noin 1 per 15 oppilasta. Ala-asteen opettajien palkat eivät kovin korkeita ole. OVTES-taulukoiden mukaan ala-asteen rehtorin palkka on reilut 3000 euroa, ja perusopettajien palkat tätä alempia. VATT joskus aikoinaan selvitti kyläkoulujen kustannuseroja isoihin kouluihin. Tuloksena oli se, että hyvin pienissä kouluissa kustannukset olivat selvästi isommat. Mutta ilmeisesti jo esim. 60 hengen koulussa eroa ei enää samassa määrin ollut. Asia on aika ymmärrettävä. Jos on vaikkapa 20 oppilasta, ei näitä voi 1 opettaja kaikkia opettaa, vaan henkilökuntaa per oppilas tarvitaan aika paljon. Mutta tosiaan esim. tasolla 60 oppilasta henkilökunta-oppilas -suhteeksi tulee aika hyvä. Tämä siis koulun tasolla tarkasteltuna. Lisäksi asiaan vaikuttaa mm. matkakulut (sekä oppilaiden, ruoan yms.), joiden optimointi on ihan oma lajinsa ja tilanneriippuvainen.

    Pääkaupunkiseudulla halvinta perusopetuksen järjestäminen on Keravalla. Helsingissä ja Espoossa kulut ovat yli tuhat euroa per oppilas korkeammat, vaikka Keravalla on suuremmat kuljetuskustannukset, kun kuskaavat sieltä ruotsinkieliset oppilaat Sipooseen. Mm. juuri kielisyistä johtuen koulumatkakulut voivat olla yllättävän suuret tiheästi asutuilla seuduillakin, joissa kouluja sinänsä olisi lähelläkin.

    ”4) Sähkön hinnassa voisi maksaa vaadituista verkkometreistä jaettuna käyttäjien määrällä.”

    Tuo on erikoinen kannanotto. Ei sähköverkossa niinkään metrit maksa (tai siis toki nekin maksavat, mutta eivät sillä tavoin, että se voisi olla yksinään hinnoittelun peruste jakaa metrit käyttäjien määrällä), vaan suunnitellut maksimitehot. Eri käyttäjät ovat aika erihintaisia sähköverkon kustannusrakenteen kannalta. Joku sähkönkäyttäjä (esim. tehdas) voi tarvita vaikkapa tuhatkertaisen maksimitehon kuin joku toinen (esim. yksittäinen asukas). Verkko mitoitetaan maksimitarpeen mukaan. Ja kustannukset muodostuvat sitä kautta. Pienkäyttäjän johdot ovat aika erihintaisia per metri kuin mitä isommalle sähkönkäytölle tarvitaan.

  42. Osmo Soininvaara: Syrjässä asumista tuetaan

    Tuetaan vastaavasti ei-syrjässä asumistakin.

    1. Asumistuet (kaupunkialueilla yli 20 % vuokralaista vuokran maksaa yhteiskunta, ja nämä vuokrat ovat vieläpä selvästi korkeampia kuin syrjäseutujen harvemmilla yhteiskunnan laskuun asuvilla). Käytännössä asumistukien varassa elävän kannattaa muuttaa palveluiden ääreen kaupunkiin, koska yhteiskunta maksaa korkeatkin vuokrat, eikä tällöin tule samalla tavoin matkakuluja kuin syrjäseudulla asuessa.
    2. Omistusasumisen vero- ja muut tuet (koskevat enemmän kaupunkiseutuja, koska asuntojen hinnat korkeampia)
    3. Rakentamisen tuet (ARA:n tuet yms. koskevat lähinnä kaupunkiseutuja, muualle ei ARA:n tuella ole viime vuosikymmenenä juuri rakennettu)
    4. Valtion toimintojen sijoituspolitiikka (toiminnot sijoitetaan lähinnä kasvukeskuksiin, toiminnot syrjäseuduilta lakkautettu postia lukuunottamatta (joka monin paikoin enää asiamiestoimintaa, jako sentään postilla vielä itsellään), tukee ei-syrjässä asumista)
    5. Yhteisöveron jakotapa (Sivumennen sanoen mielestäni on ihan aiheellista kysyä, onko oikein että esim. Solidiumin (joka oli yksi kovimmista yhteisöveronmaksajista vuonna 2011 Suomessa) yhteisöverot osoitetaan Helsingille – vain sen takia, että valtio on sijoittanut omaisuudenhoitoyksikkönsä lähelle eduskuntaa, sijaintipaikasta kai edes ainakaan julkisesti neuvottelematta. Yksikön sijaintipaikkakunta saa ainakin kahdeksannumeroiset yhteisöverotulot vuosittain, eli niinkin pieni toimenpide kuin sen alueellistaminen vaikkapa jonkun syrjäseudun pikkukuntaan voisi tarkoittaa kunnan verotulojen tuplaantumista).

    No, on Tamperekin saanut nyt 6 miljoonan euron vuosittaisen yhteisöveroruiskeen kiitoksena siitä, että Suomen yliopistokiinteistöt päätti laittaa pääkonttorinsa kaupunkiin. Firmassa ei kovin montaa työntekijää ole, kun sen ainoa tehtävä on omistaa yliopistokiinteistöjä (muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla olevat yliopistokiinteistöt ovat nyt sen hallussa), jotka olivat aiemmin valtion hallussa. Helsingissä vastaavasti Helsingin Yliopistokiinteistöt oli myös ihan merkittävä yhteisöveron maksaja.

    Mielestäni on kyseenalaista, että esim. juuri yliopistokiinteistöt ovat merkittäviä yhteisöveron määrän muodostajia kunnille. Ensin valtio (mukaan lukien syrjäseutujen veronmaksajat) maksavat ison laskun mm. yliopistoille, ja sitten tästä siirtyy vuosittain miljoonatulot yliopistokiinteistöjä hallinnoivien yhtiöiden pääkonttoripaikkakunnille sen seurauksena, kun yliopistot yliveloittavat vuokria, ja yliopistokiinteistöyhtiöt tekevät vastaavasti reiluja yhteisöverotettavia voittoja. Kyse on ylimääräisestä tulonsiirrosta yliopistokaupungeille, joka näkyy papereilla jonain ihan muuna (koulutuskuluina tms.), mutta joka on käytännössä tulonsiirto.

  43. happosai: Haluatko siis ottaa mallia neuvostoliitosta? Propiska-lappuun kirjoitettiin missä sait asua ja oleskella. Näitä sosialismin vuoksi tehtyjä vapauden rajoituksia pidetään nykyään ihmisoikeuksien loukkauksina.

    Anteeksi, unohdin Interwebin kultaisen säännön: Älä koskaan käytä sarkasmia, koska aina löytyy joku joka ei sitä tajua.

    Minun pointtini kun oli juuri se, että ihmisten muutto pääkaupunkiseudulle ei ole valtiolähtöistä, niin kuin anonyymi ihan ensimmäisessä kommentissa yritti väittää. Valtion strategia siis ei todellakaan ole se, että ihmiset pakkoasutetaan tänne, vaan että he muuttavat tänne (tai syntyvät ja jäävät tänne) ihan oman hyvän tahtonsa mukaisesti, ja olisi ihan kiva jos heille voidaan asuinpaikka tarjota. Siis sellainen ihan maksamme-omat-kustannuksemme-hintainen. Siksi siis sarkasmin kautta osoitin kummasteluni, miksi pitää järjettömänä sitä, että ihmisille pyritään tarjoamaan asumista siellä, missä he eniten haluavat asua.

  44. newyorkista: Voi olla, mutta kun tuo järjettömyys on perustuslain suojaama 9 §.

    Ja samat sanat sarkasmista. Mutta kun olisikin. Perustuslakihan ei nyt selvästi näytä valtiota riittävästi velvoittavan järjestämään asumismahdollisuuksia siellä, missä ihmiset hintatasosta ja muuttoliikkeestä päätellen oikeasti haluaisivat asua. Sen sijaan sitä näytetään tulkittavan juuri päinvastoin: tuetaan asumista siellä, missä ihmiset juuri eivät haluaisi asua.

  45. k kirjoitti silkkaa faktaa ja Aalto yliopiston tutkimus kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä on karua kertomaa:

    ” Kaupungissa asuminen ei ole mikään ekoteko. Kaupunkilainen toki autoilee vähemmän kuin maalainen, mutta kaikessa muussa hänen hiilijalanjälkensä on suurempi kuin maalla asuvalla.

    Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen ja kiinteistöliiketoiminnan professorin Seppo Junnilan tutkimuksesta, jossa verrataan hiilijalanjälkiä erilaisilla asuinalueilla koko Suomessa.

    Tulos on, että mitä tiiviimpi asutus, sitä suuremmat hiilidioksidipäästöt.

    ”Nyt on vallalla uskomus, että kunhan kaupunkirakennetta saadaan tiivistettyä, hiilijalanjälki pienenee. Aika varmasti voin sanoa, että niin ei tule tapahtumaan”, Junnila sanoo. ”

    Mutta kas ihmetyksen kummastusta, Soininvaara ei perustelekaan kaupunkimallejaan ilmastosyillä vaan rahalla. Niinhän se on, energia – rahoitus -sun muiden firmojen voitot ovat tärkeämpiä.

    1. Luitko lainkaan tuota tutkimusta. Ero johtui siitä, että kaupunkilaisilla on suuremmat tulot ja siksi heidän oletettiin kuluttavan enemmän. Tässä on kaksi virhettä. Toinen on se, että oletetaan suurempien tulojen johjtuvan kaupungissa asumisesta. Kahdesta samalla tulotasolla olevalla maalla pendelöintialueella asuvan hiilijalanjälki on kyllä suurempi. Lisäksi ei ollut tutkittu lainkaan kulutuskoriten sisältöä, Äkkinäinen olettaisi, että latte-vyöhykkeellä asuvien kulutuskori olisi palveluvaltaisempi kuin samalla tulotasolla elävän pendelöintivyöhykkeellä asuvan.
      Lisäksi lämmityksen ominaispäästöt oli laskettu aivan väärin. Oletettiin, että sähkölämmityksen lisääminen tuottaa enemmän vesivoimaa eikä otettu huomioon sitä, että kaukolämpö on sähkönvutuotannon jätelämpöä, jota ei ajetakaan mereen.

  46. Osmo Soininvaara: Vesi ja viemäri ovat kaupunkiseutujen syrjäasujien aiheuttama riesa. Vesijohdon vetäminen isoon kerrotaloon tulee asukasta kohden paljon halvemmaksi kuin sen vetämien erillään oleviin omakotitaloihin

    Varmaan tulee halvemmaksi, mutta haja-astusalueella/syrjäseudulla sen maksaa omakotiasuja itse. Kerrostaloissa muuten vedenkulutus on noin 1.5-kertainen omakotiasujaan verrattuna (160 vs 120 l/pv).

    Itse maksan vuosittain maksuja kahdestakin paikallistiestä. Eivät ne mitään harvinaisuuksia ole Uudellamaallakaan, kuten joku epäili täällä.

  47. Kyllä Soininvaarakin lukee nyt Heinosen ja Junnilan tutkimusta tarkoituksenmukaisesta, kyllä puhtaalla maaseudulla asuvan hiilijalanjälki oli pienin. Mitä tulee espoolaisuuteen, niin kyllähän sen hiilijalanjälki olikin suurempi jonkin verran ko. tutkimuksessa. Helsingissä ilmeisesti harrastetaan ulkomaanmatkailua ja muuta kuluttamista enemmän yms life style tekijöitä on. Ko. tutkimuksessa tiettävästi ei otettu huomioon myöskään rakentamisen suurta hiilijalanjälkeä Helsingissä. kun tehdään betonista, lasista ja asfalttia kuluu nousee hiilijalanjälki suureksi. Jos helsingin tavarakulutus ja rakentaminen huomioidaan, nostaa se tiettävästi helsinkiläisen hiilijalanjäljen noin kaksinkertaiseksi.

    1. En tiedä, onko tässä varsinaista erimielisyyttä. Maalla aidosti asuvan ja siellä työnsä tekevän hiilijalanjälki on varmasti pienin. Sillä asialla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, pitääkö kaupungit rakentaa tiiviisti vai hajkautetusti. Kun puhumme kaupunkien tiivistämisestä, pitää verrata pendelöijien ja kantakaupungissa asuvien hiilijalanjälkeä. Heinonen ja Junnil itsekin myöntävät, että rikas pendelöijä on pahin.

  48. Kritiikkiä soininvaaralaisille ja niille läheisille visioille tulevaisuuden Helsingistä

    Metropoliselvitystä tekevä Keravan entinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesi juuri muutama päivä sitten, ettei hän usko metropolia tulevan ilman maahanmuuttoa. Paqvalinin arvion mukaan kasvusta 3/4 tulee maahanmuutosta. Tilastokeskuksen kasvuennusteet ovat antaneet vastaavan suuntaisia arvioita. Samaa on ennustanut (ja toivonut) entinen väestörekistikeskuksen ylijohtaja ja sisäasianministeriön kansliapäällikkö, nykyinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

    Toivottavasti mahdollisimman moni katsoi eilisen Ylen dokumenttiprojektin siivoojien asemasta nykypäivän Suomessa. Siinä esimerkkiä matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuton todellisuudesta. Minimipalkalla on siivottava 30 hotellihuonetta päivässä. Jos ei onnistu tai jos valitat, niin tuossa on ovi. Siivousfirman kädet ovat sidotut, koska hinta on merkittävin kilpailuvaltti. Dokumentin siivoojista valtaosa oli ulkomailta. Nöyriä ja alistuvia naisia. Useampi siivosi lakisääteisellä ruokatunnillaankin, koska ei muuten suoriutuisi määrätystä urakasta. Tästä ylimääräisestä työajasta hän ei saa kuitenkaan palkkaa, koska lainsäädäntö estää sen. Työntekijöitä pyritään myös kierrättämään, jottei tarvitse maksaa lisiä. Uusi työntekijä on toivottavampi kuin työtä yli kolme vuotta tehnyt. Vanhemmat suomalaiset työntekijät koetaan ongelmallisiksi, koska he ovat paljon tietoisempia oikeuksistaan ja myös vaativat niitä hanakammin.
    Työnantaja tuskin pystyi pidättelemään nauruaan, kun häneltä kysyttiin näistä epäkohdista.

    Islamilaisista maista ja Afrikasta tuleva humanitaarinen maahanmuutto taasen johtaa auttamattomasti segregaatioon ja ghettoutumiseen. Tätä ei ole pystytty estämään missään. On haihattelua kuvitella, että Helsinki voisi löytää tähän jonkin kaikilta muilta kadoksissa olleen viisastenkiven.

    Tilastokeskuksen selvityksen mukaan reilusti yli puolet suomalaisista haluaa elää omakotitalossa. Ympäristöpolitiikkakeskuksen asukasbarometri 2010:n kyselyn perusteella yli 10,000 asukkaan taajamien kerrostaloasujista n. puolet haaveilee muutosta omakotitaloon.
    Tätä tukee saman selvityksen kysely, jonka perusteella rauhallisuus, meluttomuus ja luonnonympäristö ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, joita suomalaiset asunnoltaan ja asuinympäristöltään toivovat. Tiivistä yhteiskuntarakennetta (yksi tarjotuista ruksittavista vaihtoehdoista) piti merkittävänä niin pieni osa vastaajista, että se ei rekisteröidy pdf-tiedoston graafilla.
    Merkittävimpinä ei-toivottuina ominaisuuksina pidettiin liikenteen aiheuttamia häiriöitä, asuinalueen turvattomuutta ja asuinympäristön likaisuutta. Vasta näiden jälkeen tuli palveluiden vähäisyys. Vielä paljon harvemmalle on tärkeää taidenäyttelyiden, trendikkäiden ravintoloiden tai oopperan läheisyys.

    Todellisuus ja toiveet kohtaavat. Omakotitaloasujista 60%-80% koki asuvansa toivomansa kaltaisessa rauhallisessa ympäristössä (tärkein valintakriteeri), kerrostaloasujista vain n. 40%.
    Sama koskee toista tärkeää valintakriteeriä eli turvallisuuden tunnetta. Kaikkein turvattomimmiksi asuinalueensa kokevat suurten taajamien kerrostaloasujat. (Tämä ei muuten tule Helsingissä suinkaan vähenemään humanitaarisen maahanmuuton jatkuessa nykyisellään.)
    Pelloille rakennetuilla pien- ja rivitaloalueilla asuvat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asuinympäristöönsä. Pellolle rakennettu lähiö voi näyttää tältä, Vantaan Kartanonkoski, rakennettu Backaksen kartanon pelloille.

    Selvitysten perusteella suomalaiset ovat suunnilleen yhtä onnellisia maaseudulla ja kaupungeissa. Tulos on sikäli merkittävä, koska maaseudulla asuvien sosioekonominen asema on keskimääräisesti heikompi. Kyselyjen perusteella (mm. Sitran Maamerkit -barometri) elämä maaseudulla on stressittömämpää ja luonnonläheisempää. Tämä tasaa eroa (ja onnellisuus on paljolti toki myös geeneissä). Itse maaseudulla asuneena voin sanoa, ettei kaupungista esimerkiksi löydä sellaista onnen tai rauhallisuuden lähdettä, mitä ovat lenkit vapaana juoksevan koiran kanssa tai kurkien seuraaminen nevan reunalla auringon noustessa keskiyön lyhyen pimeän hetken jälkeen.

    Luonnonläheisyys ei ole vain new age -henkistä fiilistelyä. Evoluutiopsykologian tutkimuksista tunnetaan vihreän kasvuston ja veden näkemisen positiivinen vaikutus ihmiselle. Nämä ovat olleet historiassa positiivisia tunnisteita elinkelpoiselle ympäristölle, ja niihin on syntynyt positiivinen vaste. Tätä on tutkittu ja näyttöä on runsaasti. Kehotan lukemaan Richard Louv:n teoksen Last Child in the Woods: Saving Our Children From Nature-Deficit Disorder ja kysymään itseltään sen jälkeen, vieläkö soininvaaralainen visio yhdyskuntarakenteesta kiehtoo.
    Tämä ei tarkoita vain sitä, että vierekkäisten kerrostalojen sisäpihalla on kaksi istutettua puuta ja kahden kilometrin päässä betoniympäristöstä on keskuspuisto, johon joskus, jos ehtii, jos jaksaa, mennä lenkille vaan kyse on yleisemmän jatkuvan elinympäristön vihreydestä. Tutkimuksissa on selvitetty, että esimerkiksi koulunpihan muuttaminen vihreämmäksi parantaa havaittavasti kouluviihtyvyyttä ja vähentää käytöshäiriöitä. Itse voin omalta kohdalta todeta tämän lapsuudesta, jossa maaseutupitäjän päiväkodin valtavan kokoinen piha-alue marjapensaineen, ruusupensaineen, omenapuineen, kiipeilypuineen, lasten jalkapallokenttineen, keinuineen oli satumainen ympäristö. Yhtäkään sellaista et löydä Helsingistä.

    Luonnonläheisyyden kaipuuta suomalaisilla meille erityisesti todennäköisesti korostaa kansallisromantiikkamme vaikutus kansanluonteeseemme. Vain n. 65%:n urbanisoitumisasteemme on eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellinen. Eikä sitä selitä vain pitkät etäisyydet, sillä Ruotsissa urbanisoitumisaste on n. 85%. Myös kesämökkiharrastuksemme on laajuudeltaan uniikkia.

    Jos haluat urbaanin ympäristön, jossa on lähiympäristössä vihreitä puistoalueita, puiden reunustamia bulevardeja, lasten leikkikenttiä (Katajanokalla ei ole yhtäkään suurempaa?), tilavia koirapuistoja omine aitauksineen suuremmille ja pienemmille koirille, skeittipuistoja, jalkapallokenttiä, virkistyskäyttöön rauhoitettuja rantakaistaleita, riittävän suuria koulunpihoja ja päiväkodin pihoja, ajaudut väistämättä törmäyskurssille soininvaaralaisen tiiviin yhteiskuntarakenteen vision kanssa.

    Esimerkiksi lauttasaarelaisia on syytetty nimbyilystä, koska he eivät enemmistöltään halua yhtään nykyistä tiiviimpää yhteiskuntarakennetta. Viitaten kyselytutkimuksiin suomalaisten asumispreferensseistä nimbystä tulee niaby, not in anyone’s backyard.

    Tätä ’niaby-henkeä’ vasten soininvaaralainen visio asettuu. Se haluaa rakentaa yhdyskuntarakennetta, jota ihmiset tutkitusti eivät halua ja jossa ihmiset tutkitusti eivät viihdy kovin hyvin. Voidaan toki todeta, että jos ihmiset eivät haluaisi, he eivät ostaisi ja asuntojen kysyntä täten todistaa päinvastaista. Niukkuudesta johtuen kysynnän kokonaismäärää on toisaalta vaikea arvioida ja Helsinkiä voi tämän osalta verrata Turun seutuun ja päätyä toisenlaisiin johtopäätöksiin. Myös kaavoitusratkaisujen merkitys on keskeinen. Jos ei kaavoiteta vaihtoehtoa B, ja tarjotaan vain A:ta, niin on epäloogista väittää ihmisten ostaessa A:ta sen todistavan, että eivät he B:tä olisi halunneetkaan.

    Ylipäänsä visioiden rakentelu vuoteen 2050 on paljolti pilviin rakentelua. Vuoden 1970 tietoyhteiskuntavisio vuodelle 2010? Soininvaaralaisuudessa kaiken oikeuttava, ihmisten asuinmukavuutta tärkeämpi, perusta on CO2-päästöjen vähentäminen. Siksi ja etenkin siksi nelipyöräinen liikenne on kirosana. Siksi ihmiset pitää saada maaseudulta ja kaupunkien laitamilta tiiviiseen kaupunkiin. Jos viihtyvät haja-asutuksessa nykyisellään liian hyvin, niin keksitään esimerkiksi veroja tai maksuja, jos olisi hieman vähemmän viihtyisää.
    Mutta kuka osaa esimerkiksi sanoa, millaisia akkuja sähköautoihin kyetään kehittämään seuraavien 40 vuoden aikana? Kuinka edullisia ja ympäristöystävällisiä ne saattavat silloin olla? Entä etätyön mahdollisuudet vuoden 2050 tietotekniikalla? Silloin koko vision perusta voi tuntua ei niinkään vähän hölmöltä ihmisten oireillessa epämukavan tiiviissä ja luonnottomissa asuinympäristöissään, monikulttuuristen ristiriitojen ollessa lisäksi yhä vailla ratkaisua, jotka molemmat kehityssuunnat ylhäältäpäin sanellulla politiikalla ohjattiin enemmistön tahdon vastaisesti.

    1. On ihan hyvä, jos ihmiset elöävät maalla, viljelevät itse ruokansa ja lämmittävät puulla. Ongelma on, jos eletään kaupungissa ja matkustetaan yöksi maalle nukkumaan. Tämän välttämiseksi kaupunkirakentreen pitäisi olla tiiviimpi, mutta se ei tarkoita, etteikö ihminen saisi asua ja elää maalla, jos siitä elämänmuodosta pitää ja sen antamaan elintasoon tyytyy. Mitä tiiviimmin rakennamme kaupnkimme, sitä enemmän jää oikeasta maaseutua niille, jotka haluavat elää ja asua maalla.

  49. Countryboy: Kerrostaloissa muuten vedenkulutus on noin 1.5-kertainen omakotiasujaan verrattuna (160 vs 120 l/pv).

    Helsingissä vesilaitos on huolissaan, kun vedenkulutus on niin vähäistä: kun vesi ei kierrä tarpeeksi putkissa, sinne kertyy kalkkia tms. Tosin kyllä kerrostaloissakin on isoja eroja, naapuritalossa kulutus voi olla tuplasti isompaa. Jotkut peseytyvät useammin 😉

  50. Tai sitten se ongelma oli, että jätevedestä tulee liian konsentroitunutta, kun ei vettä juoksuteta tarpeeksi.

  51. Kaupungissa asujana on todella vaikeaa päästä edes lähelle maaseudulla asuvien hiilijalanjälkeä. Maalla talot lämpeää hyvin usein puulla, kaikissa taloissa on ainakin toisena lämmönlähteenä puu, uusissa tai saneerattavissa nykyisin yhdistelmä puu ja lämpöpumppu. Jo se tekee hurjan eron Helsingin hiililämpöön. Samoin vaikkapa katu- ja mainosvalojen turha tuhlaus on maalla vähäisempää

    Biojätteen kompastointi on kerrostaloissa lähes mahdotonta, maalla taas sääntö. Muutoinkin maaseutumainen asuminen tuottaa jätettä paljon vähemmän, jätteen kuskaus kymmeniä kilometrejä Ämmänsuolle aiheuttaa melkoisen hiilijalanjäljen.

    Maasedulla asumiseen kuuluu myös pienimuotoinen mutta sitä hiilijalanjälkeä pienentävä ruuan omatoiminen tuottaminen (kasvimaat, marjapenssat ym) ja luonnonantimien (sienet, marjat, kalat) keräily.

    Maaseutuasumiseen ei kuulu myöskään tolkuton lentely sen enenpää työn kuin vapaa-ajan vuoksi. Ei se ero siis pelkästä tulotasosta johdu, vaan myös maaseudulla asuvien huomattavasti kaupukilaisia vihreämmästä elämänasenteesta.

  52. Omasta mielestäni yksi kiinnostavimmista ja ajatuksia herättävimmistä Aalto-yliopiston tutkimuksista oli se, missä laskettiin jalkakäytävien ja pyöräteiden hiilidioksiditasetta, ja verrattiin sitä muihin liikennemuotoihin. Lopputulos oli se, että kevyen liikenteen väylät olivat erittäin epäympäristöystävällisiä. Kun huomioitiin sekä väylien rakentaminen, asfaltoiminen yms. sekä kevyiden liikenneväylien yöaikainen valaistus (näitä koskevat lukemat oli hankittu kaupungeilta), ympäristöjalanjälki liikennöityä henkilökilometriä kohti oli aika huikea.

    Se laittoi aikoinaan ajattelemaan sitä, että urbaanit hyvin perustetut ja asfaltoidut väylät eivät ole mitään onneloita ympäristönäkökulmasta, eikä varsinkaan hiilitaseen näkökulmasta. Valaisematon hiekkatie on aivan toisenlainen ympäristövaikutuksiltaan (paljon vähäisempi). Pahimpia ympäristötaseen kannalta ovat moottoriteiden, kehäteiden ja vastaavien tyyppiset väylät. Jo ilman liikennettä niistä aiheutuu melkoiset päästöt, johtuen rakentamisen aiheuttamista huikeista päästöistä. Mutta nuo asiat usein jätetään huomioimatta verrattaessa esim. perinteistä maaseutua (jossa tiet ovat huomattavasti kevyempiä) ja urbaaneja alueita.

    Metronkin päästölaskelmat ovat aika erilaiset, jos vertaillaan käytönaikaisia päästöjä (metrolla hyvät) tai koko elinkaaren aikaisia (huomioiden kallionlouhinta ja sen ympäristövaikutukset.

  53. eemil:

    k kirjoitti silkkaa faktaa ja Aalto yliopiston tutkimus kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä on karua kertomaa:

    ” Kaupungissa asuminen ei ole mikään ekoteko.

    Mutta kas ihmetyksen kummastusta, Soininvaara ei perustelekaan kaupunkimallejaan ilmastosyillä vaan rahalla. Niinhän se on, energia – rahoitus -sun muiden firmojen voitot ovat tärkeämpiä.

    Käy hei Eemil tuolla vilkaisemassa: kyseistä tutkimusta on ruodittu tällä blogilla ihan omissa 133-kommenttisessa ja 174-kommenttisessa säikeissään. Jälkimmäisessä säikeessä piipahti itse tutkimuksen tekijä Heinonenkin toivomassa lukijoita omalle blogitekstilleen – ilmeisen huonolla menestyksellä (nolla kommenttia).

  54. Osmo Soininvaara:
    Perustuslaissa ei sanota, että saa valita asuinpaikan mistä tahansa ja laskuttaa valinnan ylimäärtäiset kustannukset muilla.

    Ei sanota, mutta kyllä niin tapahtuu. Persaukinen hevonkuusesta haluaa muuttaa kaupunkiin. Tulee, saa asunnon ja vielä sossusta rahat elämiseen. Eikä kukaan voi estää.
    Erityisesti maahanmuuttajat siirtyvät Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle, vaikka taipaleensa Suomessa jossakin peräkylässä aloittaisivatkin.
    Keskuksiin vetää sukulaiset, ystävät ja mahdollisuudet.

  55. Onkohan missään ”maastokarttaa”, josta näkyisi asukastiheys ja työpaikkatiheys Helsingin seudulla.

    Tallaisen asutuksen ja työpaikkojen yhdyskuntakartan perusteella olisi paljon helpompi hahmottaa ja ottaa kantaa asiaan.

  56. Osmo Soininvaara:
    Suomalainen maapoliittinen lainsäädäntö on varsin alkeellista ja siksi se johtaa eurooppalaisittain surkeaan yhdyskuntarakenteeseen. Eron voi nähdä, kun lentää Keski-Euroopan yli.

    Tuosta olen täysin samaa mieltä. 😀 Kuntien maanomistus pitää kieltää välittömästi, niin touhuun saadaan joku tolkku.

  57. Elmo Allén: Ja samat sanat sarkasmista. Mutta kun olisikin. Perustuslakihan ei nyt selvästi näytä valtiota riittävästi velvoittavan järjestämään asumismahdollisuuksia siellä, missä ihmiset hintatasosta ja muuttoliikkeestä päätellen oikeasti haluaisivat asua. Sen sijaan sitä näytetään tulkittavan juuri päinvastoin: tuetaan asumista siellä, missä ihmiset juuri eivät haluaisi asua.

    Sarkasmi taisi olla tässä tapauksessa koepallo:

    http://urbaanisanakirja.com/word/koepallo/26108/

  58. Entä Osmo jos kompromissina rakennetaan kaupunki niin että liikenneväylät ja valaistus minimoidaan? Ihmiset kulkisivat kävellen, pyörällä tai tiiviin kevyen raideliikenteen avulla.

    Nukkumalähiöiden pientaloasujia voisi kiusata uudella ”Osmo-verolla”…:D

  59. Ihmisiä ei tarvitsisi asuttaa jos rakentaminen olisi kaavoituksesta vapaata. Luonnonlaki kysynnästä ja tarjonnasta järjestäisi kaikille sopivan hintaiset asunnot ja muut rakennukset käytännöllisiltä paikoilta ja sopivaan hintaan.

    Kunnat ja valtio voisivat järjestellä tarvittavia putkia, teitä ja kaapeleita. Sehän on niitten, varsinainen jo unohtunut tehtävä, johon veroa ja käyttömaksua kuitenkin kovasti maksetaan.

    Ongelmia ja ainaista rahapulaa syntyy, kun virkamiehet ja vähän poliitikotkin, luonnollisesti kyllä haluavat suojella ja lisätä omaa toimeentuloa ja valtaa. Suomi on nyt kuin mopo jota on korjattu liian monta kertaa, metalli on väsynyt.

  60. KariS: Maaseutuasumiseen ei kuulu myöskään tolkuton lentely sen enenpää työn kuin vapaa-ajan vuoksi. Ei se ero siis pelkästä tulotasosta johdu, vaan myös maaseudulla asuvien huomattavasti kaupukilaisia vihreämmästä elämänasenteesta.

    Ai ettäkö maaseudun ihmiset eivät matkustele? Ne väitteet joita täällä on kirjoitettu maaseudun ihmisten ekologisuudesta koskee enimmäkseen eläkeläisiä. Työikäiset lapsiperheet maalla tuhlaavat ja kuluttavat energiaa huveihinsa siinä missä kaupunkilaiset, ja sen lisäksi ajavat autolla kaikkialle. Sinkkuna eläminen maalla taas on aika tuskastuttavaa kun vapaita kumppaneita joiden kanssa viettää ”koti-iltoja” on vaikea löytää.

  61. eemil:
    k kirjoitti silkkaa faktaa ja Aalto yliopiston tutkimus kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä on karua kertomaa:

    Maalaisten hiilijalanjälki saadaan pienenemään entisestään kunhan vain lakkautetaan aluetuet. Kuten täällä on jo sanottu, hiilijalanjäljen pienuus johtuu siitä, että maalla asuu kaupunkeihin verrattuna köyhää sakkia.

    On se kumma kun jokatoisessa puheenvuorossa paukutellaan henkseleitä alhaisen hiilijalanjäljen puolesta ja jokatoisessa vaaditaan lisää fyrkkaa maaseudulle, joka taas tietenkin niissä oloissa johtaisi räjähdysmäiseen päästöjen nousuun.

    Ettei tässä taas vain ole tehty välttämättömyydestä hyvettä…?

  62. az:
    Tätä tukee saman selvityksen kysely, jonka perusteella rauhallisuus, meluttomuus ja luonnonympäristö ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, joita suomalaiset asunnoltaan ja asuinympäristöltään toivovat.

    Varmasti totta, mutta sitten kun perheessä aletaankin tosipaikassa ynnäilemään suuren kaupungin palveluita ja uramahdollisuuksia sekä kulkemiseen kuluvaa aikaa, niin yllättäen kaupunkiasuminen nouseekin sitten helposti omakotitalon ohitse.

    Vastaavanlaisella kyselyllä saataisiin varmaan myös selville, että jos suomalainen saisi valita, hän ajelisi kaikkein mieluiten uudella Mersulla/Audilla/BMW:llä sen keskimääräisen 10v vanhan kansanauton sijasta. Sitten kun lyödään peliin todellisuus ja sen tuomat rajoitteet, tilanne muuttuu olennaisesti.

    On minullakin niitä perhetuttuja, jotka haaveilevat pk-seudulta muualle. Sitten kun kysyy että mikset muuta, niin ”no kun siellä ei ole töitä”. Minä kysyn, miten niin ei ole töitä, asiantuntijalle löytyy varmasti kohtuuhelpolla duunia myös maakunnista, niin sitten seuraavaksi sanotaan ”pitäs ottaa jotain huonompaa hommaa paljon huonommalla palkalla”.

    Ei minun kaverit ole ainakaan muuttaneet pks työttömänä töiden perässä vaan asiantuntijana urapolulla pykälää ylemmäs.

    Elämä on täynnä valintoja. Aika moni varmasti haluaa asua isossa omakotitalossa rauhallisella paikalla järven rannalla keskellä ydinkeskustaa.

  63. Osmo Soininvaara:
    On ihan hyvä, jos ihmiset elöävät maalla, viljelevät itse ruokansa ja lämmittävät puulla. Ongelma on, jos eletään kaupungissa ja matkustetaan yöksi maalle nukkumaan. Tämän välttämiseksi kaupunkirakentreen pitäisi olla tiiviimpi, mutta se ei tarkoita, etteikö ihminen saisi asua ja elää maalla, jos siitä elämänmuodosta pitää ja sen antamaan elintasoon tyytyy. Mitä tiiviimmin rakennamme kaupnkimme, sitä enemmän jää oikeasta maaseutua niille, jotka haluavat elää ja asua maalla.

    Juuri niin. Sinäkin kuitenkin koko ajan syyllistät maaseudulla asuvia. Pendelöinnistä pitää syyllistää Helsingin päättäjät joilta on puuttunut kaukonäköisyys kaavoittaa ja rakentaa riittävästi jotta pieni- ja keskituloisten ei tarvitsisi muuttaa halvempien asuntojen perässä muualle.

  64. Mikko Kiviranta: Jälkimmäisessä säikeessä piipahti itse tutkimuksen tekijä Heinonenkin toivomassa lukijoita omalle blogitekstilleen – ilmeisen huonolla menestyksellä (nolla kommenttia).

    Väärin, neljä oli tykännyt. Soininvaara myöntääkin, että maalla asuva ja työnsä tekevä saastuttaa rikkaita vähemmän. Ja on oikeassa siinä, että kaupunkien tiivistäminen on taasen eri asia.
    Yhtä mieltä lienevät kaikki kuitenkin siitä, että maaseudun kehittäminen ja Suomen tasainen asuttaminen on edullisinta kansantaloudellisesti ja ekologisesti. Ei ole mitään järkeä siinä, että pakkaamme kaiken valtion ja yritysten hallintotyöpaikat etelään. Informaatiotekniikan kehittyminen pitäisi hyödyntää Suomessa paremmin.

    Soininvaara on väärässä siinä, että rikkaan pendelöijän käsintehtyjen manolojen käyttäjien hiilijalanjälki olisi pahin. Esim. Espoosta Helsinkiin työmatkatessaan he pyrkivät aina käyttämään kimppakyytiä. Näettehän usein neljän , viiden Audi Q-3 citymaasturin matkaavan peräkkäin keskustaan ruuhkiin. Tosin autossa on vain kuski, mutta kuitenkin.

  65. Azin kommentti sisälsi niin ison määrän väärinkäsityksiä, että tätä on pakko vähän korjailla.

    az:
    Metropoliselvitystä tekevä Keravan entinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesi juuri muutama päivä sitten, ettei hän usko metropolia tulevan ilman maahanmuuttoa. Paqvalinin arvion mukaan kasvusta 3/4 tulee maahanmuutosta. Tilastokeskuksen kasvuennusteet ovat antaneet vastaavan suuntaisia arvioita.

    1. Ulkomailta tulevat työntekijät eivät ensisijaisesti ole matalapalkkatyöntekijöitä vaan korkeapalkkaisia eurooppalaisia. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    Ylipäätänsä: jos Helsingin seutu menestyy kansainvälisessä kilpailussa, se tarkoittaa sitä että alueen yritykset menestyvät. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälisille markkinoille tähtäävät yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, jonka markkinat ovat kansainväliset. Ne myös rekrytoivat tätä työvoimaa niin Suomesta kuin kaikkialta muualtakin.

    Jos Helsinki menestyy, tänne tulee paljon lisää osaavaa ja korkeapalkkaista maahanmuuttajaväestöä. Viimeisen 15 vuoden muuttoaallossa ylivoimainen enemmistö tulijoista on eurooppalaisia.

    az:

    Tilastokeskuksen selvityksen mukaan reilusti yli puolet suomalaisista haluaa elää omakotitalossa.

    Todellisuus ja toiveet kohtaavat. Omakotitaloasujista 60%-80% koki asuvansa toivomansa kaltaisessa rauhallisessa ympäristössä (tärkein valintakriteeri), kerrostaloasujista vain n. 40%.
    Sama koskee toista tärkeää valintakriteeriä eli turvallisuuden tunnetta. Kaikkein turvattomimmiksi asuinalueensa kokevat suurten taajamien kerrostaloasujat. (Tämä ei muuten tule Helsingissä suinkaan vähenemään humanitaarisen maahanmuuton jatkuessa nykyisellään.)

    2. Kun katsotaan Helsingin seutua koskevia tutkimuksia tarkemmin, havaitaan että ihmiset ovat tyytyväisiä suhteellisen harvaan rakennetuilla pientaloalueilla _ja_ tiiviisti rakennetuilla alueilla. Kukaan ei ole tyytyväinen keskitiiviissä lähiössä. Ref. Urbaani Onni -tutkimus http://www.sarela.fi/urbaani-onni-tutkimuksen-satoa/

    Kun suurin osa suomalaisesta kerrostalorakentamisesta on nimenomaan lähiötä, niin ei ole ihme, että ihmiset haluavat niistä pois.

    Kaikkein tyyytyväisimmät asukkaat löytyvät alueelta, jossa on yli 100 asuntoa / hehtaari, eli asukastiheys välillä 15000-25000 asukasta/km2.

    az:

    Luonnonläheisyyden kaipuuta suomalaisilla meille erityisesti todennäköisesti korostaa kansallisromantiikkamme vaikutus kansanluonteeseemme. Vain n. 65%:n urbanisoitumisasteemme on eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellinen. Eikä sitä selitä vain pitkät etäisyydet, sillä Ruotsissa urbanisoitumisaste on n. 85%. Myös kesämökkiharrastuksemme on laajuudeltaan uniikkia.

    Jos haluat urbaanin ympäristön, jossa on lähiympäristössä vihreitä puistoalueita, puiden reunustamia bulevardeja, lasten leikkikenttiä (Katajanokalla ei ole yhtäkään suurempaa?), tilavia koirapuistoja omine aitauksineen suuremmille ja pienemmille koirille, skeittipuistoja, jalkapallokenttiä, virkistyskäyttöön rauhoitettuja rantakaistaleita, riittävän suuria koulunpihoja ja päiväkodin pihoja, ajaudut väistämättä törmäyskurssille soininvaaralaisen tiiviin yhteiskuntarakenteen vision kanssa.

    Suomen alhaista urbanisoitumisastetta selittää parhaiten se, että Suomi oli vielä 1940-luvulla maaseutuvaltainen kehitysmaa ja Suomen kaupungistumiskehityksen historia on lyhempi kuin muissa Euroopan maissa. Samalla voidaan todeta, että kaupungistumiskehitys jatkuu Suomessa, eikä se osoita mitään erityisiä hidastumisen merkkejä.

  66. Hei, mutta miksi tyytyä tällaiseen paikalliseen keskittämispolitiikkaan? Eikö Soininvaaran logiikan mukaan olisi ihanaa, luonnollista ja väistämätöntä, että koko maailman n. 7 miljardia asukasta ”pakkosijoitetaan” sanotaan nyt vaikka Keski-Eurooppaan?

    Ja kaikki käyttäisivät metroa ja olisivat onnellisia.

  67. eemil:Yhtä mieltä lienevät kaikki kuitenkin siitä, että maaseudun kehittäminen ja Suomen tasainen asuttaminen on edullisinta kansantaloudellisesti ja ekologisesti.

    No ei varmasti olla samaa mieltä tuosta.

    Haja-asuttamisessa ei ole kansantaloudellisesti mitään järkeä. Ei ole sattumaa että pk-seutu toimii Suomen talouden moottorina, kun taas perähikiät eivät toimi. Mikäli syrjäseudut toimisivat tehokkaina talousyksikköinä, niin virta menisi toiseen suuntaan eikä tarvitsisi tehdä mitään eikä todellakaan jakaa sinne peräkylille miljardien tukiaisia.

    Toiseksi, jos puhutaan ekologisuudesta, niin tuolla sinun logiikallasi kaikki mikä saa talouden sakkaamaan, on ekologista. Työtön kun on ekologisempi kuin työssäkäyvä, koska työttömällä ei ole varaa aiheuttaa päästöjä. Tässä mielessä peräseutujen tukiaisten maksimointi johtaa ekologisempaan lopputulokseen, koska se haittaa talouden toimintaa eli vähentää ihmisten ja julkisen sektorin kykyä suunnata voimavaroja kuluttamiseen.

    Kaikkein ekologisinta toimintaa taas olisi ajaa teollisuus ulos Suomesta. Tässä toiminnassa muuten vihreät ovat olleet hyvin aktiivisia, sillä kun taloudellinen pohja romahtaa romahtaa myös kulutus. Tukiaisten jakamisessa vihreiden kannattaisikin lähteä kepun kelkkaan, koska aluetukien maksimointi lienee kaikkein eniten kansalaisten kannatusta nauttiva talouselämän romuttamisen muoto. Kun suunnataan miljarditolkulla pk-seutulaisten rahoja tuulimyllyjen rakentamiseen paikoille, jotka on valittu puhtaasti aluepoliittisin perustein, saadaan samalla sekä hidastettua pk-seudun kasvua että haitattue teollisuuden toimintaa. Siinäpä vihreille ja kepulle oiva tavoite teollisen Suomen selkärangan murtamiseksi. Perkkarisen risupakettihan meneekin jo pitkälle tähän suuntaan, sekä metsänomistajien tulot ja sähjlön hinta ylös.

  68. Prometheus: Hei, mutta miksi tyytyä tällaiseen paikalliseen keskittämispolitiikkaan? Eikö Soininvaaran logiikan mukaan olisi ihanaa, luonnollista ja väistämätöntä, että koko maailman n. 7 miljardia asukasta “pakkosijoitetaan” sanotaan nyt vaikka Keski-Eurooppaan?Ja kaikki käyttäisivät metroa ja olisivat onnellisia.

    Niinhän se käytännössä on nyt: Maapallon väestöstä suurin osa asuu sellaisilla ilmastovyöhykkeillä joissa asuminen ja eläminen on mielekästä. Ja vastaavasti löytyy valtavia tyhjiä alueita kuten Siperia, Pohjois-Kanada, Grönlanti, Antarktis, Alaska sekä lämpimämmistä kehitysmaista myös ihmisistä tyhjiä viidakko- ja aavikkoalueita.

  69. Ongelma on, että pieni- tai edes keskituloisella ei ole enää mahdollista asua kantakaupungissa Helsingissä vaikka haluaisikin. Haluajia kyllä on. Sen takia sitä kantakaupunkia tarvitaan lisää ja paljon. Lähiöistä ja pientaloalueista pellon reunalla meillä on suhteessa paljon enemmän tarjontaa.

  70. az: Jos haluat urbaanin ympäristön, jossa on lähiympäristössä vihreitä puistoalueita, puiden reunustamia bulevardeja, lasten leikkikenttiä (Katajanokalla ei ole yhtäkään suurempaa?), tilavia koirapuistoja omine aitauksineen suuremmille ja pienemmille koirille, skeittipuistoja, jalkapallokenttiä, virkistyskäyttöön rauhoitettuja rantakaistaleita, riittävän suuria koulunpihoja ja päiväkodin pihoja, ajaudut väistämättä törmäyskurssille soininvaaralaisen tiiviin yhteiskuntarakenteen vision kanssa.

    Kallio. Tokoinranta, erilliset koira-aitaukset esim. radan vieressä kalliolla. Koulun pihoissa en näe yhtään mitään pulmaa, semminkin kun AKK:n koulun vieressä on se pallokenttä. Toinen löytyy Hämeentien varrelta. Skeittaaminenkin varmaan sujuu. Asukkaita 17 000 / km2. Ja muuten suomen tihein alue on Alppiharjun peruspiiri, kolmannes siitä on puistoa.

    Tuon ”soininvaaralaisen tiiviin yhteiskuntarakenteen vision kanssa” saa kyllä konfliktin aikaiseksi hehtaarikaavoituksella, joka siis tarkoittaa lähinnä epämääräisiä, ja sivumennen pelottavia, puskia, parkkikenttiä ja muuta jota kaunistellen kutsutaan väljyydeksi. Suomeksi, ei nyt taas oikein jaksettu suunnitella.

  71. Maaseudun ja kaupunkien tuet pois. Useampi kai muuttaisi kaupunkeihin mutta vain halukkaat. Rakentaminen vapaammaksi, niin se olisi halvempaakin. Laskutetaan kunnallistekniikka maanomistajilta, niin kaavoitus ei paljon tarvita, kielletään vain pahimmat.

  72. Minä en oikein allekirjoittaisi Osmon arviota Espoosta menetettynä tapauksena. Iso paatti kääntyy hitaasti, mutta suunnanmuutos on jo nähtävissä Keran ja Länsimetron ympäristöjen kaavoituksessa sekä Espoon keskustan kehityshankkeissa. Nyt kun saisimme vielä kaupunkiradan ja Raide-Jokerin, Länsiväylälle, Kehä I:lle ja Turun moottoritielle saataisiin todelliset vaihtoehdot. Pitkälti kysymys on siitä haluaako valtio osallistua näihin mieluummin kuin Kehä I:n tunneloimisiin ja Kehä II:n jatkamiseen.

  73. Oleellinen ero Espoon ja Helsingin tai Vantaan ja Helsingin välillä on se, että Helsinki omistaa itse maita vaikka kuinka paljon, jonne voisi rakentaa. Espoo ja Vantaa eivät niin paljon, maat ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa ja siksi uutta ei voida rakentaa minne vaan, jonne olisi järkevää rakentaa, koska yksityinen ei luovuta halvalla maitaan raentamiseen.

  74. Oulussa ollaan ymmärtääkseni ensin lunastettu ja sitten vasta kaavoitettu. Hinnat ovatkin sitten sen mukaiset, eli paljon halvemmat kuin muualla.

  75. No sen päivän haluaisin nähdä kun Espoo esim alkaa pakkolunastaa maita suurmaanomistajilta.

  76. Osmo Soininvaara: Kunnalla on lunastusoikeus maahan, jos se halutaan asuntotarkoituksiin.

    Onko Helsinki joskus hankkinut asuntotuotantoon alueita pakkolunastuksilla ?
    Oulu taitaa olla ainoa lainsäädäntöä aidosti hyödyntävä kunta.

    Suurimmat kaupungit tekevät rahaa maankäyttömaksuilla ja perittyjen korvausten hinnoittelu lähtee markkinahintaisen rakennusoikeuden pohjalta.
    Esim. Toimisto- ja liikerakennusoikeuden kaavoittaminen asunnoiksi, peritään täydet maankäyttömaksut vaikka infra olisi valmiina.
    Tai Espoon Suurpellon infrakustannukset ylittäneet maankäyttömaksut pakkolunastusten sijaan.

    1. En muista, onko Helsinki joutunut menemään lunastukseen asti, mutta pekästään mahdollisuuden olemassaolo joudutta neuvotteluja kummasti. Östersundomissa kaupunginjohtaja meni lupaamaan, ettei lunastusta käytetä, mikä oli aika outo temppu.

  77. Syltty:
    ”Ei ole sattumaa että pk-seutu toimii Suomen talouden moottorina, kun taas perähikiät eivät toimi. Mikäli syrjäseudut toimisivat tehokkaina talousyksikköinä, niin virta menisi toiseen suuntaan eikä tarvitsisi tehdä mitään eikä todellakaan jakaa sinne peräkylille miljardien tukiaisia.”

    Kirjoitan tämän oikein h i t a a s t i , että syltty ja hänen hengenheimolaisetkin ymmärtäisivät.

    Suomessa on tehty kardinaalimunaus silloin, kun Helsinki tehtiin pääkaupungiksi. Virhe on kai ymmärrettävä siltä pohjalta, että kulkuyhteydet ulkomaille olivat suurelta osin merenkulun varassa.

    Näin ei ole ollut enää aikoihin ja siksi on järkevää siirtää Helsingistä pois valtion toimintoja mahdollisimman paljon. Lähes kaikkien toimialojen hallinto on siirretty Helsinkiin hallinnoimaan maakuntien rahavirtoja. Samalla ne tuovat tuloja , mutta myöskin ruuhkaantumisen pääkaupunkiseudulle.

    Sijoittamalla ko. toiminnot ympäri maata saadaan lopetettua ruuhkautumiskehitys ja maakunnista tulevan rahan päätyminen yhteen paikkaan vähenee. Samalla maakunnat vahvistuvat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukimiljardeja perähikiäläisille.

    Tiedon sähköinen siirtäminen tapahtuu reaaliajassa, rahalla ei ole globaalisti ajatellen isänmaata ja meillä Suomessa jäkitetään vanhoissa poteroissa : ” pääkaupunkiseutu toimii talouden moottorina…”

    tulkaa nyt nykyaikaan

  78. eemil:Lähes kaikkien toimialojen hallinto on siirretty Helsinkiin hallinnoimaan maakuntien rahavirtoja.

    Yleensä keskushallinnon kannattaa olla keskeisellä paikalla. Senpä takia mm. kepun puoluetoimistokin sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, vaikka tekstisi perusteella voisi kuvitella, että paras sijoituspaikka sillekin olisi mahdollismmman lähellä pääkannatusalueita jossain Seinäjoen liepeillä.

  79. eemil: Sijoittamalla ko. toiminnot ympäri maata saadaan lopetettua ruuhkautumiskehitys ja maakunnista tulevan rahan päätyminen yhteen paikkaan vähenee. Samalla maakunnat vahvistuvat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukimiljardeja perähikiäläisille.

    Ripottemalla valtiohallinto perähikiöihin saadaan kustannustehottomasti toimiva valtiohallinto, kun pätevää työvoimaa ei noihin perähikiöihin millään saada rekrytoitua tarpeeksi. Valtiohallinto kannattaa sijoittaa isoihin asukaskeskittymiin ihan samoista syistä miksi yksityiset firmat tekevät niin. Tunteenomaiseen Helsinki -kateuteen perustuva hajasijoitusinto tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

  80. ’Tiedon sähköinen siirtäminen tapahtuu reaaliajassa’ (eemil)
    Mutta kun sitä on, valitettavasti, pakko siirtää tiedon lisäksi myös asioita ja ihmisiä. Mitä enemmän ollaan hajallaan, sitä enemmän se maksaa.

  81. eemil: Sijoittamalla ko. toiminnot ympäri maata saadaan lopetettua ruuhkautumiskehitys ja maakunnista tulevan rahan päätyminen yhteen paikkaan vähenee. Samalla maakunnat vahvistuvat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukimiljardeja perähikiäläisille.

    Sijoittamalla ko. toiminnot ympäri maata menetetään keskittymisen tuomat edut. Jos halutaan tehokas yhteiskunta, jossa hallinto ei koteloidu, hallinnon on syytä olla fyysisestikin läheisessä kontaktissa. Lisäksi on monessa tapauksessa edullista, että hallinto ja liike-elämä ovat lähellä toisiaan.

    Nykymuotoisen hallinnon hajauttaminen on haasteellista. Tähän asti saatujen kokemusten mukaan se tekee melkoisen matkustusrumban, kun sitten kuitenkin pitää matkustaa Helsinkiin.

    Yksi mahdollisuus voisi kuitenkin olla se, että aluehallinnon roolia vahvistettaisiin. Tällöin tietenkin hallinto siirtyisi muualle kuin keskushallinnon yhteyteen. Sitä en osaa sanoa, voiko tätä näin pienessä maassa tehdä lisäämättä kohtuuttomasti byrokratiaa.

    Toinen asia on se, että hyvin suuren osan rutiinityöstä voi siirtää sähköisesti melkein minne vain. Tiettyjen sääntöjen mukaan toimivaa hakemusten käsittelyä, tmv. ”paperityötä” tai vaikkapa puhelinpalvelua voi tehdä hyvinkin hajautetusti. Ja näinhän ainakin Kela ja Verohallinto tekevät.

    Toimintojen hajauttaminen sähköisen kommunikaation avulla voi alkaa toimia jossain vaiheessa. Silloin myös liike-elämän toiminta tulee muuttumaan radikaalisti. Toistaiseksi kuitenkin sähköinen läsnäolo on kovin jäykkää verrattuna lähiläsnäoloon.

    eemil: Suomessa on tehty kardinaalimunaus silloin, kun Helsinki tehtiin pääkaupungiksi.

    Ei se ollut munaus silloin, vaikka nykyhetken tarpeita ajatellen voisikin olla niin, että jokin vesistöjen liikaa rajoittamaton sisämaakaupunki olisi parempi vaihtoehto.

  82. Osmo Soininvaara: Valtion työpaikatko nyt ovat vaurauden lähde? Silloin kai Rovaniemen pitäisi olla erityisen kukoistava,

    Valtion työpaikat ovat tekstissäni vain esimerkki työpaikkojen kokonaisuudesta, helposti hahmotettavissa. Tarkoitan tietenkin työreformia, jossa koko järjestelmä pannaan uusiksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Ja samalla käyttäen hyväksi nykytekniikan suomia keinoja:

    Eihän Helsingistä tarvitse työntekijöiden suuressa määrin muuttaa minnekään. Työn uusjako toteutetaan joustavasti eläköitymisen ja muiden nykyfirmojen saneerausohjelmien parhaiden käytänteiden mukaisesti.

    Mutta Suomi tarvitsee uutta ajattelua, vanha malli , jossa keskittyminen on tullut tiensä päähän , joutaa romukoppaan.

    Keskittyminen tuo etua lähinnä päivittäistavarakaupassa ja muussa aineellisessa olomuodossa. Henkinen tuotos, numerot , rahat ja kaikenlainen hallinto kulkevat avaruudessa, siellä eivät fyysiset välimatkat ole mikään suure.

    1. eemil
      Nimenomaan henkinen luova työ keskittyy kaikkialla maailmassa hyvin suuriin kaupunkeihin, kuten esimerkiksi New Yorkiin? Pelkkää sattumaa varmaan?

  83. Osmo Soininvaara:
    Valtion työpaikatko nyt ovat vaurauden lähde? Silloin kai Rovaniemen pitäisi olla erityisen kukoistava,

    Totta kai ne ovat _yksi_ monista vaurauden lähteistä, mikseivät olisi? Esimerkkisi olettaa että ne olisivat ainoa semmoinen. Toinen lähde, joka vaikkapa Rovaniemeltä puuttuu, on elinkeinoelämän saamat keskittymishyödyt kuten toimivammat työmarkkinat ja synergiaedut.

    Yliopistojen merkitys on myös aika suuri. Jos kaupunkien ulkopuolelle jää yliedustus eläkeläisiä ja lapsia (siinä mielessä että vasta lapsuuden jälkeen muutetaan opiskelemaan, tosin kasvukeskusten korkeampi syntyvyys tasoittaa tätä), ei minulle helsinkiläisenä ole kauheasti väliä tuenko veroillani heidän elämistään landella vai naapurissani. Kalliiksi se tulee joka tapauksessa, mutta teen sen suht iloisin mielin enkä jaksa ylläpitää mitään yleistä kaunaa siitä vaikka rahavirta kulkisi nettona kolmoskehän sisältä ulos. Älyttömimpiä aluepolitiikan muotoja toki saa ja pitää kritisoida, noita OS ja esim. tpyyluoma nostikin esiin.

  84. Osmo Soininvaara:
    Valtion työpaikatko nyt ovat vaurauden lähde? Silloin kai Rovaniemen pitäisi olla erityisen kukoistava,

    On työpaikkoja ja työpaikkoja. Tietyt julkisen sektorin ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT ovat vaurauden lähde myös ympäristölleen, heikkopalkkaiset puhelinvastaajat yms. puolestaan ovat aika toisenlaisia vaikutukseltaan. Palkkojen lisäksi työllistävät kohtalaisen merkittävästi myös muita (takseja, kiinteistöalan ihmisiä, tulostusfirmoja, ravintoloitsijoita jne.).

    Suomeksi sanottuna esimerkiksi kenraalin työllistävä vaikutus on aika erilainen kuin valtion palkkaaman kersantin. Jälkimmäinen ei kauheasti muita ympärilleen työllistä, kenraali puolestaan työllistää läsnäollessaan puolestaan merkittävän joukon armeijan ulkopuolisiakin sekä jo työnsä puolesta että keskimääräistä selvästi korkeamman palkkansa seurauksena. Vastaava koskee vaikkapa poliisia (konstaapelin työllistävä vaikutus on paljon pienempi kuin poliisijohdon jne.).

    Jos Daily Mailia on uskominen, esim. EU-virkamiehistä 7 % saa palkkaa yli 175 000 euroa vuodessa (yli 142 000 puntaa):
    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2238135/3-000-Eurocrats-Cameron–wonder-dont-want-cuts.html

    Suomessa harva valtion työntekijä saa noin suuria palkkoja. Mutta esim. Rovaniemeä tarkasteltaessa voidaan kysyä, montako yli 80 000 euron vuosipalkkaa nauttivaa valtion työntekijää kaupungissa on (suhteellisesti tai määrällisesti). Veikkaan, ettei näitä löydy kovin montaa. Helsingissä sekä valtiolla että EU:lla (kemikaalivirasto) on yli 80 000 euron palkan työntekijöitä selvästi isompi joukko sekä määrällisesti että myös suhteellisesti. NÄILLÄ on jotain tekemistä taloudellisen vaurauden alueelle tuomisen kanssa.

    Esim. alueellistamisasioista puhuttaessa pitäisi puhua mielestäni työntekijämäärien sijaan alueellisista palkka- ja muista kulusummista, joita julkiset virat eri alueille tuottavat.

  85. Kantakaupunkimaisen yhteiskunrakanteen kasvattaminen ei estä asumasta lähiössä tai pientaloryppäässä pellon laidalla. Kommenteissa esiintyvät puheet pakkokeskittämisestä tai kaupunkiin pakottamisesta ovat täysin absurdeja.

  86. Helsingin ruuhkautuminen voitaisiin estää muodostamalla Helsingin ympärille puolisen tusinaa 50 000 – 100 000 asukkaan tytärkaupunkeja, jotka yhdistettäisiin raideliikenteellä toisiinsa.

    Tällaisia kaupunkeja ei tosin tarvitse enää perustaa, sillä nehän on jo kertaalleen perustettu. Näitä ovat esimerkiksi Salo, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Tampere, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta.

    1. Tällaisia kaupunkeja ei tosin tarvitse enää perustaa, sillä nehän on jo kertaalleen perustettu. Näitä ovat esimerkiksi Salo, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Tampere, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta.

      Tukeeko empiria sitä, ett tämä malli toimii?

  87. Osmo Soininvaara:
    eemil
    Nimenomaan henkinen luova työ keskittyy kaikkialla maailmassa hyvin suuriin kaupunkeihin, kuten esimerkiksi New Yorkiin? Pelkkää sattumaa varmaan?

    Eihän se ole sattumaa vaan keskittämispolitiikan seuraus. Silti ei voi sanoa, että suurien yksiköiden luominen olisi edellytys luovaan työhön, esim. suunnittelu. Suomessa voitaisiin olla fiksumpia ja vahvistaa maakuntayliopistojen asemaa. Malli toisi Suomen mittakaavaan sopivia keskittymiä, joissa syntyisi oikeanlaista synergiaa. Tämä malli on jo olemassa ja toimiikin niin hyvin, että bokomooloffi ottaisi nämä yliopistojen tohtorit vaikka heti töihinsä. Valtion panostuksia tarvittaisiin tähän juuri nyt kipeästi. Mutta sitä ei tapahdu tällä hallituskokoonpanolla.

    Omakohtaisena esimerkkinä voin mainita tuotekehityskeissin. Kehitän laitetekniikkaa vesiensuojeluun. Ainoa mahdollisuus testaukseen, mallintamiseen jne. on maakuntakorkeakoulun soveltavan tutkimuksen tasolla. Ei ole mitään jakoa päästä /saada rahoitusta suurkaupunkien (Suomen mittakaava) tutkimusyksiköissä. Näitä hajasijoitettuja yksiköitä tarvitaan maakunnissa, joissa yhteistyöyritykset, kenttäkokeet ja todelliset olosuhteet ovat lähellä.

    Nyyjoikissa tehdään Nobel-tasoista tutkimusta, maakunnissa ei niinkään, mutta Suomelle hajautettu malli sopii paremmin.

  88. Östersundomin tapauksessa pitäisi pakkolunastaa joutilasata rahaa valtion virkamiesten säästötileiltä ja ostaa maata markkinahintaan.

  89. Osmo Soininvaara:
    Valtion työpaikatko nyt ovat vaurauden lähde? Silloin kai Rovaniemen pitäisi olla erityisen kukoistava,

    ”Metropolialue tarvitsee lisää teollisuustyöpaikkoja”, näin arvioi Helsingin kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Hienonen (Kauppalehti 13.11.2012). Hienosen mukaan Uusimaa on menettänyt vuoden 1980 jälkeen 30 prosenttia teollisista työpaikoistaan eli 34 000 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on tosin kasvanut Uudellamaalla samaan aikaan 210 000:lla. Hienosen mukaan tässä työpaikkojen kasvussa on ollut ”vähemmän hienoa” se, että julkisen hallinnon työpaikat ovat kasvaneeet vuodesta 1980 noin 50 prosentilla. Eli ainakin Jukka Hienosen mukaan juuri valtio on ollut keskeinen moottori pääkaupunkiseudun työpaikkojen lisäämisessä. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä n. 90 prosenttia työskentelee palvelualan työpaikoissa. Näistä työpaikoista vain harvat ovat sellaisia, jotka tuottavat vientikelpoisia palveluita. Pääkaupunkiseudun palvelusektorin väki tuottaa muulle Suomelle ”hallintopalveluita”, lisäksi tarvitaan tietysti väkeä tuottamaan palveluita näille ”hallintopalvelujen” tuottajille.

  90. Huhhuh, on siinä paljon keskustelua, mutta mielestäni tässä menee nyt vähän ns. puurot ja vellit sekaisin.

    Ensimmäinen huomio. Nimimerkki Az on mielestäni oikeilla jäljillä mitä tulee ihmisten preferensseihin ja syrjempien seutujen positiivisiin vaikutuksiin, mutta minusta kritiikki menee aivan hiuksenhienosti ohi maalista.

    Nimittäin, prosessin ollessa mitä se on, suurimmalle osalle ihmisistä valinta ei näyttäisi olevan luonnnonläheinen asuminen contra tiivis kaupunkiasuminen, vaan keskiluokalle valinta on rivitalo-, paritalo- ja omakotitalolähiö contra kerrostalolähiö. Lähiöasuminen esikaupungeissa mahdollistaa sen että ollaan toki pururadan ja pienen metsäpläntin lähellä, mutta en kyllä karakterisoisi sitä ”luonnon läheisyydeksi”. Pikemminkin suuressa osassa esikaupunkeja luontoarvot toteutuvat vain marginaalisesti paremmin kuin kaupungissa jossa viheralueet on tarkoituksenmukaisesti järjestetty.

    Siksi, vaikka onkin niin että luonnon läheisyys on tärkeää ihmiselle, se ei suuressa osassa omakotitaloasumista todellisuudessa toteudu mitenkään erityisen hyvin. Helsingin tapauksesta en osaa sanoa, mutta jos nyt otetaan Tampere. Olen asunut kantakaupungissa (Tammelassa) kun ensimmäinen lapseni oli vielä hyvin pieni. Kaupin metsä lenkkeilymaastoineen oli hyvin lähellä. Omakotitaloasuminen hieman etäämmällä kuitenkin selkeästi esikaupunkialueella ei tuo suurta eroa tähän luonnonläheisyyteen. Jotta olennaisesti läheisempää luontokokemusta saisi, pitäisi lähteä hyvinkin kauas, joko Teiskoon tai jonnekin Nokian tai Ylöjärven periferiaan. Tampereella ei akselilla Tesoma-Lentäväniemi-Hervanta jne ole olennaisesti luonnonläheisempää asumismuotoa kuin kantakaupunki. (Pieni määrällinen ero tietenkin on)

    Olen asunut myös jonkin aikaa Helsingin Herttoniemenrannassa, 2007-2008, ja lisäksi olen nyt asunut kohta vuoden Singaporessa. Singaporen länsiosissa (Bukit Batok/Bukit Timah) mahdollisuus virkistäytymiseen luonnossa on mielestäni parempi, ja asukastiheys on lähelle kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna. Esikaupunkimaisten – sanoisinko ”lähiöiden” – kaupunginosien asukastiheys on suurempi kuin Helsingissä. Asuminen on silti väljää, itseasiassa mitään
    ”tiivistä kaupunkimaista” täällä ei paljoakaan ole, vaan kadut ovat leveitä ja parkkipaikkaa on paljon. Palvelut tietenkin ovat lähellä ihan siitä syystä että asukastiheyden ollessa näin suuri, talojen kivijalkoihin kannattaa laittaa jos jonkinlaista putiikkia, parturia, ravintolaa jne. Monella tavalla tämä on soininvaaralaisen kaupungin antiteesi, mutta kun asukkaita on näin paljon niin se kaupunkimaisuus ei niin paljon merkitse, palvelut ovat kattavat jo ihan massasyistä.

  91. Toistemme paitoja pesemälllä ei pitkälle päästä. Rovaniemi on siitä hyvä esimerkki. Kaupungissa on ainoastaan yksi potentiaalinen vientiin perustuva yritys. Moottorikelkkatehdas. Sielläkin touhu on enimmäkseen kokoonpanoa, vaikkakin kaupungissa on yliopisto pumppuna.

    Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia. Rakennetun infran heitteeleen jättäminen on liian kallista kahdellekin sukupolvelle, niin kuin nyt näyttää.

    Tuskin se kehäkolmosen sisäpuolikaan elää kovin pitkään ilman ulkomaanvientiä.

  92. Osmo Soininvaara:
    Valtion työpaikatko nyt ovat vaurauden lähde? Silloin kai Rovaniemen pitäisi olla erityisen kukoistava,

    Vielä 60- ja 70-luvulla Rovaniemen suurin työnantaja oli valtio.Ja virat olivat siihen aikaan hyväpalkkaisia.

    Mutta 80-ja 90-luku on ollut alamäkeä eivätkä nuo muutamat siirrot ole paljoa vaikuttaneet .

    Muutenkin elinvoimaisuutta näivertää alueelta tapahtuva muutto , Lapissa paras työikäinen väestö 15-44-vuotiaat ,on vähentynyt 1990 peräti 55 %. Suurin syy on nuorten lähteminen opiskelemaan etelään ja jääminen sille tielleen,muuttotappiosta n 80 % tulee 15-24-vuotiaiden muutosta
    Kainuu ja Etelä-Savo ovat vieläkin huonommassa asemassa,muuttoliike on vienyt n 70 ja 60 % parhaassa (15-44 vuotiaat)työmarkkina-asemassa olevaa työvoimaa .

    Tällainne kehitys johtaa väistämättä siihen, ettei näille alueille investoida vaikka työvoiman tarjonta lisääntyykin 45-70-vuotiaissa

    Jostain syytä sitä suurta ihmettä , että joku työllistää ikääntyneen työvoiman ei ole tullut ?

    Se on vähän samanlainen kupla kuin 50-luvulta saakka toitotettu työvoimapula

  93. Väestörakenteen muutoksilla ,joissa työikäinen väestö lähtee on näivetteävä vaikutus.

    Alueelle ei saada yksityisiä investointeja,sillä yksikään investoija ei pistä rahojaan alueelle, jossa työvoiman tarjonta on 45-70-vuotiasta-

    kemijärvi onyksi hyvä esimerkki:Kun Salcomp ja Stora lähtivät niin tilalle ei ollut tulijoita.

    Seuraus oli,että sitten haettiin yrittäjä väkisin suurella rahalla.Yrittäjäksi saatiin Häksyn kaveri, joka pisti liimapalkkitehtaan pystyyn tai oikeammin yritti tai oikeammin teki jotain silmänlumeeksi.

    Eli vanhoja koneita ostettiin jostain ja maalattiin ja varustettiin uusilla logoilla.

    Liimapalkkia ei syntynyt ennen kuin firma heitti pyyhkeen kehään. Tappiot ovat kymmeniä miljoonia, suurimpia kärsijöitä valtio ja kunta
    Ja tietysti työntekijät

    Mutta suuri osa rahoista on onnistuttu siirtämään johonkin veroparatiisiin.

    Vaikka keskittäminen tuottaa näennäisesti hyvinvointia Helsinkiin niin toisessa päässä epäterveeksi muuttunut väestörakenne syö edun

    Ainoa neuvo helsinkiläisellä lienee kemijärveläisille:Liittykää Venäjään ?

  94. Uuden almanakkani mukaan kirkonkirjojen ja muiden vastaavien rekisterien mukaan vuonna 1775 väkiluku Suomessa oli 610 000 henkeä. Nyt siis on asutettava sama määrä väkeä. Kinkkinen juttu. Toisaalta Hollannissa käydessä pistää ihmettelemään, miten väljää maatalousmaata Euroopan tiheimmin asuttu valtio onkaan. Ja Amsterdamin vanhat kauppiaantalot tuntuvat olevan tosi suosittuja. Leveys 3-4 metriä. 3 kerrosta ja ullakko. Kauppa katutasossa – elinkeinoa varten. Viisaasti mietitty. Ei tarvita pääomaa rakentamiseen edes kahta miljoonaa euroa. Puolikin riittää. Ehkä voisimme hakea piirustukset Hollannista, kun oma arkkitehti- ja kaavoittajakuntamme ei vastaavaan pysty.

  95. eemil: Eihän se ole sattumaa vaan keskittämispolitiikan seuraus.

    Työn keskittyminen suuriin kaupunkeihin on kyllä ihan samalla tavalla keskittämispolitiikan seurausta kuin kaivoksien levittäytyminen pitkin maakuntia on seurausta hajasijoittamisesta.

    1. Työn keskittyminen suuriin kaupunkeihin on kyllä ihan samalla tavalla keskittämispolitiikan seurausta kuin kaivoksien levittäytyminen pitkin maakuntia on seurausta hajasijoittamisesta.

      Puhumattakaan siitä, että maanviljelys on hajautunut pitkin peltoja…

  96. eemil:
    Sijoittamalla ko. toiminnot ympäri maata saadaan lopetettua ruuhkautumiskehitys ja maakunnista tulevan rahan päätyminen yhteen paikkaan vähenee. Samalla maakunnat vahvistuvat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukimiljardeja perähikiäläisille.

    Tiedon sähköinen siirtäminen tapahtuu reaaliajassa, rahalla ei ole globaalisti ajatellen isänmaata ja meillä Suomessa jäkitetään vanhoissa poteroissa : ” pääkaupunkiseutu toimii talouden moottorina…”

    tulkaa nyt nykyaikaan

    Kepulaisille tiedoksi, työpaikkoja ja asukkaita ei kukaan sijoita (poislukien Vanhasen hallitusten hajasijoittamat työpaikat), vaan ne siirtyvät haluamiinsa paikkoihin ihan itse.

    Jälkiteollisessa yhteiskunnassa talouden moottoreina toimivat kaupunkiseudut, varsinkin ne kaikkein suurimmat. Ilmiö ei ole suomalainen vaan maailmanlaajuinen. Informaatioteknologia ei tätä kehitystä hidasta, vaan nopeuttaa sitä.

  97. Osmo Soininvaara: Puhumattakaan siitä, että maanviljelys on hajautunut pitkin peltoja…

    Tuokaan ei enää pidä paikkaansa.
    Maanviljelyskin keskittyy suriin tiloihin ja suuret tilat taas asutuskeskusten lähelle

  98. JÄRVIKYLÄNJUIPPI:
    Toistemme paitoja pesemälllä ei pitkälle päästä. Rovaniemi on siitä hyvä esimerkki. Kaupungissa on ainoastaan yksi potentiaalinen vientiin perustuva yritys. Moottorikelkkatehdas. Sielläkin touhu on enimmäkseen kokoonpanoa, vaikkakin kaupungissa on yliopisto pumppuna.

    Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia. Rakennetun infran heitteeleen jättäminen on liian kallista kahdellekin sukupolvelle, niin kuin nyt näyttää.

    Tuskin se kehäkolmosen sisäpuolikaan elää kovin pitkään ilman ulkomaanvientiä.

    Marttiinin puukkoyehdas on nimenomaan vientiyritys.

    Mutta se vetovoimaisin vientituote on matkailu joulupukkeineen.Matkailu tuo työtä tuhansille

  99. a_l: Jälkiteollisessa yhteiskunnassa talouden moottoreina toimivat kaupunkiseudut, varsinkin ne kaikkein suurimmat.

    Jos kansantaloutta kuvataan autovertauksella, niin kaupunki on silloin vaihdelaatikko. Kansantaloudessa moottorina toimii tuottava työ ja materian tuottaminen. Materiaa voivat olla koneet, laitteet, raaka-aineet ja niiden jalosteet. Palvelut ovat työtä , joita voidaan tuottaa edellä mainittujen lisäarvolla. Näin karkeasti ottaen.

    Ensin mainitun sektorin lisäarvolla mahdollistuvat hallintopalvelut, jotka autovertauksessa ovat vaihdelaatikko. Vaihdelaatikon avulla autoa liikutellaan eri nopeuksilla, mutta moottori antaa varsinaisen käyttövoiman.

    Niin se on talouselämässäkin.

  100. a_l: Kepulaisille tiedoksi, työpaikkoja ja asukkaita ei kukaan sijoita (poislukien Vanhasen hallitusten hajasijoittamat työpaikat), vaan ne siirtyvät haluamiinsa paikkoihin ihan itse.

    Viisaalla hallinnolla Suomi voisi paremmin. Sijoittamalla valtion työpaikat järkevästi ympäri maata voidaan vähentää varallisuuden kertymistä harvoille paikkakunnille. Valistunut hallinto ei joudu markkinavoimien ajopuuksi. Karmaisevia esimerkkejä on pilvin pimein. Amerikkalainen asuntolainakupla ja Etelä – Euroopan ajautumien suoritustilaan.

    a_l: Informaatioteknologia ei tätä kehitystä hidasta, vaan nopeuttaa sitä.

    Päinvastoin, informaatioteknologia on hajauttamisen edellytys. Sen avulla voidaan työtä tehdä missä tahansa, Perähikiällä tai Monacossa.

    Esimerkki Wärtsilän Hollantiin rakennuttamasta varosakeskukseta ( juttu on vähän pitkä, mutta sen arvoinen)

    Wärtsilä on sopinut sveitsiläisen Swisslogin kanssa Hollannin Kampeniin rakennettavan varaosien jakelukeskuksen suunnittelusta ja toimittamisesta. Swisslog toimii pääurakoitsijana. Sopimus on osa 70 milj. euron investointia, jonka Wärtsilä julkisti vuonna 2008. Swisslogin sopimuksen arvo on noin 50 milj. euroa ja se jakautuu vuosille 2009 ja 2010.

    Uusi jakelukeskus mahdollistaa varaosalogistiikan keskittämisen nykyisistä yhdeksästä tuotekohtaisesta varaosavarastosta yhteen globaaliin jakelukeskukseen. ”Jakelukeskus on osa 24/7 strategiaamme asiakaspalvelun parantamiseksi ja kustannusten säästämiseksi”, sanoo Tage Blomberg, Wärtsilä Services-liiketoiminnan johtaja.

    Rakennustyö alkaa elokuussa 2009. Varaosat Wärtsilän yhdeksästä varastosta siirretään jakelukeskukseen vuoden 2011 aikana.

    Projektin pääurakoitsijana Swisslog toimittaa toimintavalmiin jakelukeskusratkaisun. Yhtiö vastaa suunnittelusta, toteutuksesta ja toiminnan käynnistämisestä. Projekti käsittää itse varaston rakentamisen ja kaikki materiaalihallinnan laitteistot. Swisslog toimittaa myös kehittämänsä ohjausjärjestelmät ja on vastuussa järjestelmien integroinnista.

    ”Tämä täysin uuden jakelukeskuksen tilaus on hyvä esimerkki Swisslogin integroiduista logistiikkaratkaisuista, jotka ulottuvat konsultoinnista kokonaisurakointiin, toteutukseen ja palveluihin. Luomme tällä tavoin selkeitä etuja asiakkaalle kustannussäästöinä ja tehokkaampana toimintana”, sanoo Swisslogin Warehouse & Distribution Solutions -toimialan toimitusjohtaja Daniel Flink.

    Elikkä tämänsuuntaista businesta voisi Suomessa tehdä omilla vahvoilla osaamisen alueilla. Laivanrakennus, puurakentaminen, metsäteollisuuden uudet innovaaatiot, paperinvalmistusmenetelmät , kaivos- ja konepajateollisuus ym. ym.

    Tällaisen toteuttaminen ei ole kiinni paikasta eikä yrityksen tarvitse olla Helsingissä. Edellinen nyt vain yksi esimerkki paikkasidonnaisuuden katoamisesta.

    Tällaisen toteutuminen kuitenkin vaatii uudenlaista ajattelua, vanha keskittämisen synergiauskonto ei ole ainoa toimintamalli. Nykytilanne sopii tietenkin hallituspuolueille, joiden agendana näyttää olevan omien asemien varmistaminen ja vanhan säilyttäminen.

  101. Kun tätä keskusteluketjua summaa keskittymis/hajauttamis kysymyksissä, niin ei voi välttyä ajatukselta, että vihreät kokevat asian ainoastaan poliittisena. Hyvin varhaisessa vaiheessa vedetään esiin kepu-kortti natsikortin tapaan.

    Citypuolueiden kannattajien järki sumenee heti kun tulee puhe koko maan asuttamisesta ja kehittämisestä. Siitäkin huolimatta, että tutkimukset ovat haastaneet faktoillaan ikiaikisen mantran kaupunkiasumisen ekologisesta paremmuudesta maaseutuasumiseen.

    Tulee kiusallisesti mieleen, että vihreys onkin puoluepolitiikkaa. Vihreiden arvojen avulla haetaan poliittista kannatusta , ekologinen vaikutus on toisarvoinen.

    Helsinkiäkin halutaan kasvattaa alas, ylös ,pohjoiseen , itään ja länteen jopa pakkokeinoin. Taloudellisten ja hallinnollisten instituutioiden hajasijoittaminen ei tule mieleenkään. Ei, vaikka nykyajan informaatiotekniikka on avannut aivan uusia mahdollisuuksia välimatkojen poistamiseksi.

    Kyse on vain ja ainoastaan valtapolitiikasta. Vihreiden pitäisi hyväksyä tosiasia, että puolueen kannatus ei voi nousta suurien puolueiden rinnalle. Ihmisillä vihreys ei voi nousta ylimmäksi toimintaa ohjaavaksi normiksi, etenkin kun vihreät itse ryssivät aatteensa.

    1. eemil soptkee nyt asian tahallaan. Jos me varaudumme siihen, että kaupungistuminen jatkuu ennallaan, se ei tarkoita, että me tuottaisimme kaupungistumista tai haluaisimme sitä. Kun väkeä nhyt vain tulee lisää, ne voidaan asuttaa joko järkevään yhdyskuntarakenteeseen tai järjettömään.

  102. a_l: Kepulaisille tiedoksi, työpaikkoja ja asukkaita ei kukaan sijoita (poislukien Vanhasen hallitusten hajasijoittamat työpaikat), vaan ne siirtyvät haluamiinsa paikkoihin ihan itse.

    Jälkiteollisessa yhteiskunnassa talouden moottoreina toimivat kaupunkiseudut, varsinkin ne kaikkein suurimmat. Ilmiö ei ole suomalainen vaan maailmanlaajuinen.Informaatioteknologia ei tätä kehitystä hidasta, vaan nopeuttaa sitä.

    Vai ei niitä työpaikkoja kukaan sijoita. Miten esim. ne ministeriöiden n. 5000 työpaikkaa ovat sitten Helsinkiin sijoittuneet, ”näkymätön käsikö” ne on sinne sijoittanut? Helsinki on nimenomaan Suomen hallinnollinen keskus ja hallinnon työpaikat sijoitetaan aina poliittisilla päätöksillä. Venäjä päätti aikoinaan sijoittaa Suomen pääkaupungin Helsinkiin, ja tämän päätöksen peruna meillä vallitsee vieläkin tsaarinaikainen keskitetty hallintokulttuuri.

  103. ”Elikkä tämänsuuntaista businesta voisi Suomessa tehdä omilla vahvoilla osaamisen alueilla. Laivanrakennus, puurakentaminen, metsäteollisuuden uudet innovaaatiot, paperinvalmistusmenetelmät , kaivos- ja konepajateollisuus ym. ym.”

    Suomi ei ole minkään toiminnon kannalta keskeisellä sijainnilla eikä minkään suuren markkina-alueen lähellä,Pietaria lukuunottamatta

    Tuo Wärtsilän esimerkki kertoo aivan pänvastaista kuin esität.Hollanti on logistiikan suuri keskus ja elääsillä. Kuljetusyhteydet ympäri Eurooppaa ja maailmaa ovat loistavat ja logistiikkaosaaminen huippuluokkaa.
    Näin ollen tietotekniikka vain mahdollistaa varastoinnin ja logistiikan hallinnan keskittämisen Hollantiin.

    Se merkitsee ,että alueellinen ,maakohtainen toimintakutistuu olemattomiin,lähinnä myyntiin.
    Ja työpaikat alueilla häviävät

    Olen nyt seurannut toimintojen keskittymistä kohta 40 vuotta,tietoliikenne kun on olennainen osa yhteiskuntaa ja näköalapaikka yhteiskunnan muutoksiin ,sillä ne heijastuvat välittömästi tietoliikenteeseen.

    Niinpä 70-80-luvulla Lapista lähtivät suurten yritysten aluekeskukset ,varastot ja aluekonttorit ja keskittyivät Ouluun.
    Samoin pienet valmistusyksiköt keskittyivät etelään.

    Ja kehitys jatkui 90-luvulla ja Oulu tyhjentyi vastaavista toiminnoista etelämmäksi ja nyt muutetaan Suomesta esim Hollantiin.

    Samoin kuin haikailemme maaseutuasutusta niin varsinainen maaseutu tyhjeni jo 60-70-luvulla kun suuret ikäluokat lähtivät ja vähän myöhemmin heidän vanhempansa.Tämä näkyi ensi maaseudun liikenteen vähenemisenä70-luvulla ja teleliittymien romahduksena 80-90-luvuilla kun väliaikainenkin käyttö loppui.

    Ei siellä haja-asutusalueella ole enää montaa asukasta esim jossain Ivalossa/Inarissa/Utsjoella asukkaat asuvat muutamassa taajamassa.
    Haja-asutusalueella hyvin harva.

    Nuo tarinat pitkistä matkoista ovat lähinnä harhaa ,joita mielellään esitetään julkisuudessa lisärahan toivossa.

    Enemmän tätä haja-asutusta on Uudellamaalla ja olen usein ihmetellyt miten tällainen kaavoitus on mahdollista.Kun tietkin ovat kärrypolkuja ja vaarallisia eikä kevyen liikenteen väyliä ole niin täytyy ihmetellä,että jotkut viitsivät tuhlata aikaansa vaaralliseen kulkemiseen

    Jossain Rovaniemellä on erittäin vaikea saada rakennuslupaa jo 10 km päässä keskustasta. Kunnat tarjoavat edullisia tontteja keskustojen liepeiltä,joten taloudellinen pakko ei aja keskustasta, pitää olla todellinen erakko,joka haluaa rakentaa talonsa korpeen

  104. Tiedemies: Nimittäin, prosessin ollessa mitä se on, suurimmalle osalle ihmisistä valinta ei näyttäisi olevan luonnnonläheinen asuminen contra tiivis kaupunkiasuminen, vaan keskiluokalle valinta on rivitalo-, paritalo- ja omakotitalolähiö contra kerrostalolähiö.

    No kun kyse on siitä mikä se prosessin pitäisi olla, tai paremmin mitä sen pitäisi tuottaa. Voi sen tietenkin katsoa hinnoistakin. Kysymys on relevantti sitä kautta minkälaista kaupunkia pitäisi tehdä lisää, se mitä on tehty on jo olemassa. Voidaan tehdä kaupunkia, esikaupunkia tai haja-asutusta eri talotyypeillä siinä suhteessa kuin halutaan, ei kaavat tule kuin lakitaulut Moosekselle jostain taivaasta.

    Lähiöasuminen esikaupungeissa mahdollistaa sen että ollaan toki pururadan ja pienen metsäpläntin lähellä, mutta en kyllä karakterisoisi sitä “luonnon läheisyydeksi”. Pikemminkin suuressa osassa esikaupunkeja luontoarvot toteutuvat vain marginaalisesti paremmin kuin kaupungissa jossa viheralueet on tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Siksi, vaikka onkin niin että luonnon läheisyys on tärkeää ihmiselle, se ei suuressa osassa omakotitaloasumista todellisuudessa toteudu mitenkään erityisen hyvin.

    Niin. Otetaan nyt vaikka se Herttoniemenranta esimerkiksi, ja sovitaan että se on kaupunkia, tavallaan on. Siitä on semmoinen kilometri Viikinlahden luonnonsuojelualueelle. Keskuspuisto ei ole juuri tuon kauempana vaikkapa kalliolaiselle. En minä oikein ymmärrä miten keskiverto pientaloalue tästä olennaisesti eroaa. Eikä se oikeastaan voi erota ihan siksi että ne talot vievät tilaa.

    Singaporen länsiosissa (Bukit Batok/Bukit Timah) mahdollisuus virkistäytymiseen luonnossa on mielestäni parempi, ja asukastiheys on lähelle kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna. Esikaupunkimaisten – sanoisinko “lähiöiden” – kaupunginosien asukastiheys on suurempi kuin Helsingissä. Asuminen on silti väljää, itseasiassa mitään
    “tiivistä kaupunkimaista” täällä ei paljoakaan ole, vaan kadut ovat leveitä ja parkkipaikkaa on paljon. Palvelut tietenkin ovat lähellä ihan siitä syystä että asukastiheyden ollessa näin suuri, talojen kivijalkoihin kannattaa laittaa jos jonkinlaista putiikkia, parturia, ravintolaa jne. Monella tavalla tämä on soininvaaralaisen kaupungin antiteesi, mutta kun asukkaita on näin paljon niin se kaupunkimaisuus ei niin paljon merkitse, palvelut ovat kattavat jo ihan massasyistä.

    Joo. Näin ”soininvaaralaisittain” kaikki ongelmat ovat redusoitavissa perustulon puutteeseen ja riittämättömään väestötiheyteen, loppu on sitten makuasioita. 🙂

  105. eemil: Citypuolueiden kannattajien järki sumenee heti kun tulee puhe koko maan asuttamisesta ja kehittämisestä. Siitäkin huolimatta, että tutkimukset ovat haastaneet faktoillaan ikiaikisen mantran kaupunkiasumisen ekologisesta paremmuudesta maaseutuasumiseen.Tulee kiusallisesti mieleen, että vihreys onkin puoluepolitiikkaa. Vihreiden arvojen avulla haetaan poliittista kannatusta , ekologinen vaikutus on toisarvoinen.
    …..
    Kyse on vain ja ainoastaan valtapolitiikasta. Vihreiden pitäisi hyväksyä tosiasia, että puolueen kannatus ei voi nousta suurien puolueiden rinnalle. Ihmisillä vihreys ei voi nousta ylimmäksi toimintaa ohjaavaksi normiksi, etenkin kun vihreät itse ryssivät aatteensa.

    Vihreiden lisäksi ”citypuolueita” ovat kokoomus ja demarit. Yhdessä näiden kannatus on ja lienee tulevaisuudessakin yli puolet eduskuntapuolueiden kannatuksesta.

    Vaikka en ole minkään puolueen jäsen niin en voisi ikinä äänestää tosissani Suomen väestöä hajasijoittavaa puoluetta.

    Nimenomaan Neuvostoliitossa hajasijoitettiin väestöä Uraliin, Siperiaan, Kuolan niemimaalle jne. Se oli ehkä tarpeen teollistamisen vuoksi, koska tsaarin aikana Venäjä oli alikehittynyt maatalousmaa. Mutta se tarkoitti myös sitä että muuttoa suurimpiin kaupunkeihin Moskova, Leningrad ja Kiova, sekä ilmastollisesti mukavalle Mustanmeren alueelle rajoitetttiin. Hajasijoittamista tuettiin tietysti erilaisin porkkanoin ja kepein. Jos muutti Murmanskiin sai parempaa palkkaa ja pidempiä lomia jne. Mutta mitä sillä paremmalla palkalla teki kun ei Neuvostoliitossa ollut mitään ostettavaa. Ihmiset halusivat nimenomaan Moskovaan tai Leningradiin tai Odessaan koska siellä oli mukavemmat oltavat ja edes jonkinlaiset kulutusmahdollisuudet, ja sielä tapasi länsimaisia ihmisiä.

    Suomessa vähän sama tilanne. Helsinkiin ja Turkuun ja Tampereelle halutaan paremman elämän takia. Helsinkiä ja sen korkeita asumiskustannuksia tosin vieroksutaan hiukan mutta Turkua ja Tamperetta pidetään ihanteellisen kokoisina kaupunkeina, ja ilmasto on mukavempi kuin pohjoisessa, ja ovat sentään paljon kansainvälisempiä kuin Oulu tai Kuopio. Eli minkä ihmeen takia pitäis rajoittaa muuttamista etelään? Millä tavalla joku elektroniikakyritys tai avainasemassa oleva virasto olisi tuottavampi Rovaniemellä tai Kuopiossa kuin etelässä? Vaika tieto kulkee johtoja pitkin niin on paljon asioita joita pitää selvittää kasvotusten, ja se vaatii matkustamista, jos osapuolet ovat hajasijoitettu eri puolille maata. Se ”sex appeal” ei nimittäin kulje johtoja pitkin.

  106. PeNa: Vai ei niitä työpaikkoja kukaan sijoita. Miten esim. ne ministeriöiden n. 5000 työpaikkaa ovat sitten Helsinkiin sijoittuneet, “näkymätön käsikö” ne on sinne sijoittanut? Helsinki on nimenomaan Suomen hallinnollinen keskus ja hallinnon työpaikat sijoitetaan aina poliittisilla päätöksillä. Venäjä päätti aikoinaan sijoittaa Suomen pääkaupungin Helsinkiin, ja tämän päätöksen peruna meillä vallitsee vieläkin tsaarinaikainen keskitetty hallintokulttuuri.

    Onhan niitä toki aktiivisesti sijoitettu, viimeksi Vanhasen hallitukset hajasijoittivat valtion työpaikkoja ympäri maata vastoin taloudellista järkeä ja työntekijöiden toiveita.

    Puhuin kyllä työpaikoista hieman yleisemmällä tasolla, sillä tuskin me kaikki voidaan olla valtiolla töissä?

    Veronmaksajan ominaisuudessa vaadin, että hallinto järjestetään kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla eikä jonkun intressiryhmän henkilökohtaisten etujen mukaan. Kaupunkiympäristön skaala- ja synergiaedut ovat aivan kiistattomat eikä informaatioteknologia ole muuttanut asiassa mitään, päinvastoin.

  107. eemil: Silti ei voi sanoa, että suurien yksiköiden luominen olisi edellytys luovaan työhön, esim. suunnittelu. Suomessa voitaisiin olla fiksumpia ja vahvistaa maakuntayliopistojen asemaa. Malli toisi Suomen mittakaavaan sopivia keskittymiä, joissa syntyisi oikeanlaista synergiaa.

    Yliopistoille riittää tästä maasta rajallisesti hyviä opiskelijoita. Väestöltään pienen alueen yliopiston pitää siis olla varsin pieni. Näin on toimittu, ja se toimii tietyillä rajoituksilla ihan mukavasti.

    Tietyt rajoitukset tulevat siitä, että pienessä yliopistossa ei pidä olla kovin laajaa valikoimaa erilaisia opintosuuntia, aineita, osastoja tai laboratorioita (mitä missäkin), koska silloin yksittäiselle opinalalle ei riitä resursseja korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen.

    Tästä meillä on ihan toimivia esimerkkejä, monissa asioissa maakuntayliopistoilla on oikein hyvää osaamista. Lappeenrannassa osataan suurnopeustekniikkaa, Joensuussa optiikkaa, Jyväskylässä isotooppifysiikkaa, jne.

    Mutta jos asiaa katsotaan yliopistojen ja tieteen kannalta, niin tämä järjestely sinänsä vaikeuttaa poikkitieteellistä toimintaa. Poikkitieteellisyyttä ja yhteistyötä on paljon, mutta se edellyttää myös paljon matkustamista, joka on aina toiminnan hidaste niin taloudessa kuin tieteessäkin. Tehokkaampaa olisi, jos huippuosaaminen olisi pienemmällä alueella eikä hajautettuna ympäri maata.

    Koulutuksen kannalta tilanne on toinen. Jos nuoren oululaisen pitäisi matkustaa Espooseen hakemaan perusinsinöörin paperit, ihan turhaan yritettäisiin vääntää pohjoisen tytöstä helsinkiläistä. Opintojen kannalta tutkimuksen määrällä ja laadulla on vain varsin pieni välillinen merkitys, jolloin etäisyydestä ei ole mitään hyötyä, kun laadukas opetus voidaan järjestää lähellä kotipaikkaa.

    Kansainvälisesti korkeatasoisia yliopistoja ei viiden miljoonan väestöpohjalla ja meikäläisellä rahoituksella monta tehdä. Jos yliopistolaitoksen hyvinvointia katsotaan, päätökset pitää tehdä jollain muulla kuin alueellisilla perusteilla. Siitä vinkkelistä katsottuna meillä on pikemmin liikaa kuin liian vähän yliopistoja.

    Toisaalta tämä kyllä liittyy suomalaiseen ylikouluttamis- ja tutkintoinflaatiovimmaankin. Maakunnat tarvitsisivat kovatasoisia AMK-tyyppisiä oppilaitoksia, jotka tuottaisivat päteviä tekijöitä maakunnan tarpeisiin. Yliopistokoulutuksen merkitystä ylikorostetaan, mistä sitten seuraa myös tarve suurelle määrälle maakuntayliopistoja.

  108. R.Silfverberg: Vaika tieto kulkee johtoja pitkin niin on paljon asioita joita pitää selvittää kasvotusten, ja se vaatii matkustamista, jos osapuolet ovat hajasijoitettu eri puolille maata.

    Nimenomaan näin. Aikanaan asiantuntijatyössä totesin, että työyhteisö oli pääosin vain häiriötekijä, joka haittasi työntekoa. Esimies- ja johtamistyössä tulin hyvin nopeasti aivan toiseen johtopäätökseen.

    Asioita voi hoitaa oikein hyvin etänä tietoliikenneyhteyksien yli. Myös monet työtehtävät hoituvat etänä, kunhan ne ovat riittävän hyvin määriteltyjä, ja kunhan tekijällä on sekä kyky että sopiva persoona tehdä asioita etänä. Henkilöjohtamista taas on hyvin vaikea tehdä etänä, ja moni kokous on vaikea hoitaa yhtä hyvin kuin läsnäollessa.

    Etänä oikeasti toimivia organisaatioita on vähän. Suurin esimerkki lienee avoimeen koodin FOSS-liike, jossa asioita tehdään paljon hyvinkin hajallaan. Siinä kuitenkin on hyvä huomata se, että työtunnilla ei ole hintaa, eivätkä projektit yleensä etene kovin hyvin. Silloin, kun projektit etenevät, niitä tehdään keskitetysti jonkun rahoilla, jolloin etäosallistujilla on pienempi rooli.

    Rutiiniluonteista työtä on helpointa tehdä etänä. Haastavammassa työssä usein on niin, että etänä asioita voi tehdä muutaman päivän viikossa, loput paikalla. Tämäkin voi olla oikein hyvä juttu esimerkiksi ruuhkien ja ympäristön kannalta, mutta se ei ratkaise syrjäseutujen ongelmia.

    Sama koskee innovatiivista työtä, joka usein tarvitsee vapaamman ympäristön. Yksittäisen tekijän luovuus voi kukkia kaikkein parhaiten luonnon keskellä, mutta jos jokin toiminta vaatii useamman eri tekijän yhdistelyä, se on helpointa kaupungeissa. Ihan se sama syy, miksi liike-elämä hakeutuu väestökeskittymiin.

    En ole kategorisesti tuomitsemassa etätyötä kuolleeksi ideaksi. Päinvastoin, siinä on paljon hyvää niin tehokkuuden kuin henkilöstön tyytyväisyyden kannalta. Se ei kuitenkaan nykyisellään vapauta paikan kahleista.

  109. tpyyluoma: Kallio. Tokoinranta, erilliset koira-aitaukset esim. radan vieressä kalliolla. Koulun pihoissa en näe yhtään mitään pulmaa, semminkin kun AKK:n koulun vieressä on se pallokenttä. Toinen löytyy Hämeentien varrelta. Skeittaaminenkin varmaan sujuu. Asukkaita 17 000 / km2. Ja muuten suomen tihein alue on Alppiharjun peruspiiri, kolmannes siitä on puistoa.

    Tuon “soininvaaralaisen tiiviin yhteiskuntarakenteen vision kanssa” saa kyllä konfliktin aikaiseksi hehtaarikaavoituksella, joka siis tarkoittaa lähinnä epämääräisiä, ja sivumennen pelottavia, puskia, parkkikenttiä ja muuta jota kaunistellen kutsutaan väljyydeksi. Suomeksi, ei nyt taas oikein jaksettu suunnitella.

    Word.

    Sivumennen sanoen, tuo että kysytään keskimääräisiltä taajama-asujilta vaikuttaako heidän asumisviihtyvyyteensä miten esim. rakentamisen tiiviys, ei kyllä tosiasiassa kerro tiiviyden vaikutuksista yhtään mitään. Tiivis kaupunkirakenne voi olla hyvin tai huonosti toteutettua ja se voi yhdistyä moniin muihin ikäviin tai mukaviin piirteisiin, joita harjaantumaton arvioija tuskin osaa kovin hyvin eritellä.

    Jos asuisin vaikkapa Merihaassa (etenkin merinäköalattomalla puolella), voisin tuollaiseen kyselyyn vastatessani arvioida, että tiiviys vähentää viihtyvyyttäni. Mutta jos asuisin Ullanlinnassa/Eirassa yhtä tiiviillä alueella, arvioisin tiiviyden lisäävän viihtyvyyttä.

  110. Osmo Soininvaara: eemil soptkee nyt asian tahallaan. Jos me varaudumme siihen, että kaupungistuminen jatkuu ennallaan, se ei tarkoita, että me tuottaisimme kaupungistumista tai haluaisimme sitä. Kun väkeä nhyt vain tulee lisää, ne voidaan asuttaa joko järkevään yhdyskuntarakenteeseen tai järjettömään.

    En sotke , vaan puhumme edelleen eri asiasta. Kaupunkisuunnittelu on ok, ja Soininvaara on siinä nero elementissään. Mutta vihreiden muiden olutkavereidensa (sixpack) kanssa harjoittama hallituspolitiikka tuo Helsinkiin ruuhkaa.

    Jos maata kehitettäisiin tasapuolisesti alueet huomioiden , niin kaupunkien ongelmat vähenisivät. Siitä tässä on kyse. On valitettavaa jos Soininvaara ei näe kaupunkien ongelmia ja hallituspolitiikan yhteyttä keskenään.

  111. Miten nykyinen hallituspolitiikka tuo Helsinkiin ruuhkaa? Ainakaan se ei lisää pienituloisen kannustimia muuttaa pääkaupunkiseudulle työn perässä. Helsinkiläinenkin porvari tarvitsee halpapalkkaista työvoimaa.

  112. eemil: Jos maata kehitettäisiin tasapuolisesti alueet huomioiden , niin kaupunkien ongelmat vähenisivät.

    Mitä tarkoittaa ”maan kehittäminen tasapuolisesti kaikki alueet huomioiden”? Infrarahojen jakamista tasan jokaiselle neliökiolometrille? Infrarahan jakamista tasan henkilöluvun mukaan? Jotain muuta?

    Keskustelu on mennyt tässä vaiheessa vähän liikaa ”Helsinki vs. muut” -osastolle. Ihan yhtä lailla tässä on Tampere vs. muut tai Turku vs. muut. Merkittäviä nettomaksajia löytyy monestakin paikasta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että maakuntien keskuspaikkojenkaan kannalta ongelmana ei ole se, että niiden rahat menisivät pk-seudulle. Rahat menevät syrjäseuduille, usein näiden keskuspaikkakuntien takapihoille.

    Mitä voimallisemmin ajetaan sitä linjaa, että koko maa on pidettävä asuttuna nykyisessä laajuudessa, sitä enemmän myös maakuntakeskukset joutuvat investoimaan siihen, ja sitä vähemmän niillä on varaa huolehtia omasta kehityksestään.

    Jos meillä olisi voimakas maakunnallinen hallintomalli, aika äkkiä sielläkin huomattaisiin, että keskuspaikan menestyminen on aivan ensiarvoisen tärkeää kokonaisuuden toimivuudelle.

    Joka tapauksessa trendinä on kaupungistuminen, ja se tarkoittaa kaikilla tasoilla ihmisten siirtymistä. Osa siirtyy pääkaupunkiseudulle, osa maakuntien keskuspaikkoihin. Surkein tilanne on siellä, missä edes maakunnan keskuspaikassa ei ole kasvua.

  113. Onko niin, että tällä tulevaisuuden hesalaisella ei ole omaa autoa lainkaan? Lopetetaanko kesämökkeily ja kotimaan matkailu. Vai onko ajatuksena pyöräillä ja metroilla arkipäivät ja sitten viikonlopuksi hurautetaan omalla autolla luonnon rauhaan? Osuuko tulevaisuuden kaupunki lainkaan ihmisten elämäntoiveisiin vai muuttuuko elämä kokonaan?

  114. a_l: Onhan niitä toki aktiivisesti sijoitettu, viimeksi Vanhasen hallitukset hajasijoittivat valtion työpaikkoja ympäri maata vastoin taloudellista järkeä ja työntekijöiden toiveita.

    Puhuin kyllä työpaikoista hieman yleisemmällä tasolla, sillä tuskin me kaikki voidaan olla valtiolla töissä?

    Veronmaksajan ominaisuudessa vaadin, että hallinto järjestetään kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla eikä jonkun intressiryhmän henkilökohtaisten etujen mukaan. Kaupunkiympäristön skaala- ja synergiaedut ovat aivan kiistattomat eikä informaatioteknologia ole muuttanut asiassa mitään, päinvastoin.

    Julkinen hallinto ei ole mitään rakettitiedettä, lupien käsittely tai erilaisten normien väsääminen onnistuu aivan samalla tavoin Rovaniemellä kuin Helsingissä. Lisäksi osa hallinnon tehtävistä kohdistuu asioihin, joilla on vähän tekemistä pääkaupunkiseudun ihmisten elämän kanssa. Esim. Vantaalla työskentelee Metsähallituksen pääkonttorissa n. 300 henkilöä, vaikka Metsähallituksen metsät sijaitsevat pääosin Itä-ja Pohjois-Suomessa. Luonnonvaroja tutkivat organisaatiot (esim. Geologian tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutmimuslaitos)sijaitsevat pääosin Helsingissä, vaikka pääosa tutkimuskohteista on Helsingin ulkopuolella. Tällaiset organisaatiot sopisivat paremmin esim. Jyväskylään tai Joensuuhun.
    No onhan siellä Helsingissä merkittävästi työpaikkoja muillekin kuin ”aidoille” valtion virkamiehille. Tällaisia ovat esim. Yleisradio, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys, työeläkeyhtiöt, ay-liike, elinkeinoelämän etujärjestöt, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, Marttaliitto, Palloliitto, Suomen Olympiakomitea, Keskon ja SOK:n pääkonttorit, Suomen elokuvasäätiö, Teosto, Fortum (montako voimalaa Fortumilla on pääkaupunkiseudulla), Mannerheimin lastensuojeluliitto jne.

  115. Kari N:
    Onko niin, että tällä tulevaisuuden hesalaisella ei ole omaa autoa lainkaan? Lopetetaanko kesämökkeily ja kotimaan matkailu. Vai onko ajatuksena pyöräillä ja metroilla arkipäivät ja sitten viikonlopuksi hurautetaan omalla autolla luonnon rauhaan? Osuuko tulevaisuuden kaupunki lainkaan ihmisten elämäntoiveisiin vai muuttuuko elämä kokonaan?

    Auton voi myös vuokrata mökki- ja lomareissuja varten.

  116. kkk: Auton voi myös vuokrata mökki- ja lomareissuja varten.

    Aika tavalla teoriaa. Mökille mennään (lähes) joka viikonloppu.

  117. kkk: Auton voi myös vuokrata mökki- ja lomareissuja varten.

    Ei kuitenkaan säännölliseen kesämökkeilyyn laajassa mitassa. Autonvuokraus on aika paljon sesonkihommaa, ja jos ihmiset menisivät laajassa mitassa mökkeilemään autoilla, juhannuksen ympärillä olisi eioota.

    Autonvuokraus sopii hyvin lyhytmatkailuun, jossa siirrytään paljon paikasta toiseen. Sen sijaan vaikkapa viikon mökkireissussa ajetaan muutama sata kilometriä ja maksetaan autosta viikon ajan. Ei toimi, koska vuokra-auton kustannukset ovat nekin pitkälti pääomakuluja, jolloin seisova auto on kallis.

    Jos haluamme vähentää energiankulutusta radikaalisti, mökkeily ei ehkä muutenkaan ole ihan ykkösharrastus. Luonnonläheinen (ei sähköä, ei juoksevaa vettä) mökkeily on oikeinkin ekologista, jos mökille mennään vaikkapa junalla ja fillarilla tai paikallisiliikenteellä. Sen sijaan nykytyylin mukainen sähkölämmitetty mökki, jolla käydään muutama sata kilometriä suuntaansa joka viikonloppu, on kovin energiaintensiivinen.

    Jos elämistä ajatellaan energiansäästön kannalta, kaksi asiaa vie paljon energiaa. Toinen on tuvan läpimänä pitäminen ja toinen on ihmisten liikuttelu paikasta toiseen konevoimalla. Ensimmäisestä pitää pitää huoli teknisillä ratkaisulla ja yhdyskuntarakenteella. Jälkimmäinen taas tarkoittaa vapaa-ajanmatkailun selvää leikkaamista. Siinä savipelto-omakotiasukkaankin työmatkakilometrit kalpenevat, kun käydään perheen voimin Thaimaassa. Ja tietysti myös yhdyskuntarakenteella on merkitys, Nurmijärveltä alkaa olla pitkä matka Helsinkiin.

  118. PeNa: No onhan siellä Helsingissä merkittävästi työpaikkoja muillekin kuin “aidoille” valtion virkamiehille. Tällaisia ovat esim. Yleisradio, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys, …

    Ja sattumalta myös MTK ja Maaseudun Tulevaisuuden toimitus löytyvät Helsinki 10:stä, vaikka pääkaupunkiseutu ei olekaan ensisijaisesti tunnettu maataloustuotannostaan. Eikö esimerkiksi Seinäjoki tai Lieto olisi loogisempi paikka?

  119. Kesämökit ovat suurin haitta ympäristölle ja kansanterveydelle. Ne aiheuttavat happosateita, hiilijalanjälkiä, vesistöjen rehevöitymistä, kolesteroolia, alkoholihaittoja, tapaturmia….Onneksi ne seisovat yksityisellä maalla, joten ne voidaan lunastuslain mukaan pakkolunastaa yhteiskunnalle tai sellaiselle yritykselle joka voi hyötyä niistä taloudellisesti.

    Voivat sitten myydä koko roskan venäläisille, nekun eivät ole niin huolissaan ympäristön tilasta.

  120. Viherinssi: Mitä tarkoittaa “maan kehittäminen tasapuolisesti kaikki alueet huomioiden”? Infrarahojen jakamista tasan jokaiselle neliökiolometrille? Infrarahan jakamista tasan henkilöluvun mukaan? Jotain muuta?.

    Se tarkoittaa jotain muuta: valtionvirastojen sijoittamista Helsingin ulkopuolelle. Valtion palkkalistoille olevien sijoittamista eri puolille Suomea. Tällöin maakunnista ei makseta vain helsinkiläisten palkkoja, ei ostetan vain helsinkiläisiä kiinteistöjä eivätkä kaikki valtion työntekijöiden kunnallisverot mene Helsinkiin.

    Siis: valtion työntekijät pois helsingistä. Sitä tarkoittaa ”maan kehittäminen tasapuolisesti”

    1. åke
      Annat vähän ymmärtää, että valtion taloudessa Helsinki 0lisi nettosaaja ja muu maa nettomaksajia. Kannattaisi tarkastaa tuo väite vaikkapa tilastoista.

  121. Kari N: Onko niin, että tällä tulevaisuuden hesalaisella ei ole omaa autoa lainkaan? Lopetetaanko kesämökkeily ja kotimaan matkailu. Vai onko ajatuksena pyöräillä ja metroilla arkipäivät ja sitten viikonlopuksi hurautetaan omalla autolla luonnon rauhaan?

    Katselin tuossa, että taloyhtiöstä olisi autopaikka myytävänä. Hinta kokonaisedulliset 50 000 €. Kun en autoa työmatkoihini tai tavanomaisiin vapaa-ajan matkoihin tarvitse, vuokraan autoa tai kuljen taksilla aika pitkän tovin tuon 50 kiloeuron eteen.

    Autopaikan tarvitsijan onni, että useimmissa taloyhtiöissä me muutkin maksamme oman osamme paikan kustannuksista.

  122. Osmo, entä jos ne tilastot on laadittu väärällä metodologialla?

    Marxilaisessa taloustieteessä suurin osa palveluista ei ole tuotantoa ollenkaan vaan tulonsiirtoja kotitalouksien kesken tai yrityksiltä kotitalouksille.

    Näin Hkin asukkaiden verotuksessa korkeat tulot eivät ole syntyneet helsinkiläisestä tuotannosta vaan muualla maassa syntyneestä tuotannosta. Ei Fortumin geelipää tee työtä kun painaa nappia ja myy sähköä sähköpörssiin…:D

    Keskiajalla aatelisto meni tiettyihin hallintokaupunkeihin kuluttamaan tulonsiirroista saamiaan varoja ja näiden varojen avulla elantonsa sai suuri joukko kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita. Nykyajan aatelistoa on suomalaisten firmojen ylemmät toimihenkilöt, palvelijoita vastaavasti S tai K – monopoliliikkeiden pienipalkkaiset tuntityöläiset…:D

  123. Valtion työpaikkoja on viime vuosikymmeninä urakalla siirrätetty kauemmas pääkaupungin hallintokeskuksista, joita useissa tehtävissä yritetään palvella. Lopputulos: Työaika kuluu Helsinkiin matkaillessa. Kun uudella siirtopaikkakunnalla ei välttämättä ole mitään mikä tukisi toimintaa, ei päättäjiä siellä oikeasti kiinnosta sen kehittäminen. Näin homma siis usein taantuu, eli saadaan tehotonta hallintoa ja kandidaatteja poispotkittaviksi julkishallinnon työntekijöiksi. Jospa kunnallistalouden kuntienvälisellä tasaussysteemillä hoidettaisiin tuo tulojentasoitus pääkaupunkiseudulta muualle maahan niin kuin tähänkin asti. Saataisiin pidettyä myös hallinto tehokkaana ja näin myös kustannuksiltaan kohtuullisina.

  124. Kari N:
    Onko niin, että tällä tulevaisuuden hesalaisella ei ole omaa autoa lainkaan? Lopetetaanko kesämökkeily ja kotimaan matkailu. Vai onko ajatuksena pyöräillä ja metroilla arkipäivät ja sitten viikonlopuksi hurautetaan omalla autolla luonnon rauhaan? Osuuko tulevaisuuden kaupunki lainkaan ihmisten elämäntoiveisiin vai muuttuuko elämä kokonaan?

    Auton voi myös vuokrata mökki- ja lomareissuja varten.

    Tällä hetkellä on teoriaa, mutta ei ehkä loputtomasti. Kaupungissa pysäköintipaikka on kalliimpi kuin auto, sillä maa on niin arvokasta. Jos ja kun mennään poispäin sosialismista siihen, että autoilijat maksavat pysäköinnistä markkinahintaa, niin yhteiskäyttöautojen tai vuokra-autojen suosio kasvaa vääjäämättä. Viikolla auto, joka on joidenkin yritysten työajokäytössä, voidaan vuokrata viikonlopuksi yksityishenkilölle mökkikäyttöön. Ja vaikka auto olisi oma, miksi sitä pitäisi säilyttää kodin välittömässä yhteydessä? Halpaa parkkitilaa on esimerkiksi Tattarisuolla, viikonlopukäytössä olevat autot voi pysäköidä sinne.

  125. 15 vuoden päästä 50% Suomen autokannasta on sähköllä liikkuvia, ei se kumipyöräliikenne sen enempää päästöjä tuo tulevaisuudessa kuhan saadaan ydinvoimalat pystyyn.

  126. Parinkymmenen vuoden (viimeistään) päästä autot kulkevat ilman kuljettajaa ja ne voidaan ajattaa parkkiin etäälle kotiovesta. Kutsuttaessa auto palaa kotiovelle noutamaan matkustajat.

  127. Viherinssi: Ja sattumalta myös MTK ja Maaseudun Tulevaisuuden toimitus löytyvät Helsinki 10:stä, vaikka pääkaupunkiseutu ei olekaan ensisijaisesti tunnettu maataloustuotannostaan. Eikö esimerkiksi Seinäjoki tai Lieto olisi loogisempi paikka?

    Ja listaa voi jatkaa… StoraEnson ja UPM-Kymmenen pääkonttorit sijaitsevat Helsingissä, vaikka Helsinki ei olekaan tunnetttu metsäteollisuudestaan; Espoossa sijaitseva Fortum omistaa merkittävän osan Suomen vesivoimalaitoksista, vaikka pääkaupunkiseutu ei olekaan tunnettu vesivoimalaitoksistaan (Venäjältä tuotu kivihiili ja maakaasu ovat ”urbaaneja” energianlähteitä);Helsingissä sijaitsevan Suomen ympäristökeskuksen vesivarayksikössä tutkitaan Suomen sisävesiä ja pohjavesivaroja, vaikka Helsinki ei olekaan tunnettu järvistään ja pohjavesivaroistaan (pääkaupunkiseutu ottaa käyttövetensä Päijänteestä maksamatta vedestä mitään alueen kunnille) jne… kyllä tätä ”ihmettelylistaa” voi jatkaa.

  128. Tomi:
    15 vuoden päästä 50% Suomen autokannasta on sähköllä liikkuvia, ei se kumipyöräliikenne sen enempää päästöjä tuo tulevaisuudessa kuhan saadaan ydinvoimalat pystyyn.

    Autot voivat kulkea tulevaisuudessa myös biodieselin voimin. UPM on aloittanut vuonna 2012 Lappeenrannassa biodieseliä valmistavan laitoksen rakentamisen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014. Laitoksen raaka-aine on puupohjaista. Näin maakunnat jalostavat uusiutuvaa raaka-ainetta mm. liikenteen tarpeisiin. Toivottavasti Joutsenon kokeilu, missä puuta pyritään muuttamaan kaasumaiseen muotoon ja johtamaan pääkaupunkiseudulle polttoaineeksi, lopetetaan mahdollisimman pian. Pääkaupunkiseudun energiahuolto tulee jatkossakin toteuttaa kivihiili-maakaasu -yhdistelmällä,mikä on toiminut tähänkin asti. Uusiutuvan energian käyttö tulee ohjata maakuntiin, joissa sijaitsevat uusiutuvan energian tuottamiseen tarvittavat resurssit (metsät ja vesivoima).

  129. ”Jälkimmäinen taas tarkoittaa vapaa-ajanmatkailun selvää leikkaamista.”

    Ja kukas sitä sitten leikkaa? Sinä? Vallankaappauksen jälkeinen viherjuntta? Gaia-jumala mahtikäskyllään?

    Jos liikennepolttoaineet loppuvat tai käyvät vähiin eli arvokkaiksi, niin sittenhän homma loppuu itsestään. Mutta jos eivät, niin aika vaikeaa on demokratiassa nähdä kenenkään omaavan sellaista valtaa, että saisivat tuon läpi. Koska väkisinhän se olisi yleisen kannatuksen puutteessa tehtävä…

    Niin että mitenkäs nyt ajattelit tämän hirviömäisen vapaa-ajan matkailun nitistää?

    PS. Niin ja luuletko muuten, että tällaiset ”tappakaa turismi ja matkailu”-aivoitukset ovat omiaan kasvattamaan Vihreiden kannatusta tuolla vaalikentillä?

  130. Osmo Soininvaara:
    Biodieselistä ei ole maailmlaajuiseksi ratkaisuksi autoilun energiantarpeesxeen, koska biomassa nyt ei vain riitä.

    Autoilun energialähteen vaihtaminen ei ole ratkaisu – ongelma on itse autoilu; se vie tilaa ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta.

  131. PeNa: Autot voivat kulkea tulevaisuudessa myös biodieselin voimin.

    Tämä ei ole oikeastaan ratkaisu mihinkään tällä hetkellä – paitsi ehkä puunjalostusteollisuuden pulmiin.

    Ympäristön kannalta olisi parempi polttaa öljyä autossa ja puuta voimalassa kuin biodieseliä autossa ja hiiltä voimalassa.

    Sähköautokaan ei ole mikään ison mittakaavan ratkaisu, koska on parempi polttaa öljyä autossa kuin hiiltä voimalassa. Sähköautolla tosin on joissakin oloissa etulyöntiasema polttomoottoriautoon, mutta mitään radikaalia eroa ei ole ennen kuin sähköntuotanto saadaan riippumattomaksi fossiilisista.

    Samat reunaehdot vaikuttavat julkiseenkin liikenteeseen. Ihmisten liikuttelu konevoimalla saastuttaa, eivätkä erot eri kulkutapojen välillä ole edes mitenkään äärimmäisen suuria.

  132. PeNa: a listaa voi jatkaa… StoraEnson ja UPM-Kymmenen pääkonttorit sijaitsevat Helsingissä, vaikka Helsinki ei olekaan tunnetttu metsäteollisuudestaan; Espoossa sijaitseva Fortum omistaa merkittävän osan Suomen vesivoimalaitoksista, vaikka pääkaupunkiseutu ei olekaan tunnettu vesivoimalaitoksistaan

    Näin se on. Mutta olen tässä ajamassa takaa sitä, miksi vaikkapa MTK – joka voisi ihan vapaasti itsenäisenä elimenä valita sijaintipaikkansa – haluaa Helsingin keskustaan.

    Vastaus on tietysti se, että tärkeät sidosryhmät ovat Helsingissä, koska Helsinki on hallintokaupunki. Yrityksillä on samansuuntaisia vastauksia. Pääkaupunkiseudulla kannattaa olla, koska alueella on saatavissa koulutettua työvoimaa, ja koska alueella on tärkeitä sidosryhmiä. Nämä edut menevät sen ohi, että alueella on kallista olla sekä kiinteistöjen että työvoiman osalta.

    Noin periaatteessa kytkös hallinnon ja liike-elämän välillä on vähän löysempi. On paljonkin maita, joissa hallintokaupunki ja liike-elämän keskus ovat eri paikoissa (Yhdysvallat, Alankomaat, Sveitsi). Näissä kuitenkin tyypillisesti liike-elämän keskus on se vahvin keskus.

    Meillä siis voisi onnistua se, että koko valtakunnan hallinto siirrettäisiin vaikkapa Hämeenlinnaan. Pääkaupunkiseutu selviäisi työpaikkojen menetyksestä, Hämeenlinnan maanomistajat kuolisivat nauruun. Kuopiolaiset kiristäisivät hampaitaan, koska kalliimpi hallintoratkaisu lisäisi julkisia kuluja tuomatta sentin jeniä Savoon.

    Hallinnon hajauttaminen taas heikentää tehokkuutta maantieteellisistä syistä. Sen vuoksi eri virastojen sirottelu pitkin maata on varsin epätuottavaa hommaa.

    Tosin asian voi tietysti tehdä tällä suomalaisella alueellistamistyylillä. Kysehän on tarkalleen ottaen tuottavuus- ja alueellistamisohjelmasta. Tuottavuutta on jopa saatu lisää, mutta se on tapahtunut alueellistamisesta huolimatta; työpaikkojen nettomäärä on rytäkässä pudonnut huomattavan paljon.

  133. Osmo Soininvaara:
    Biodieselistä ei ole maailmlaajuiseksi ratkaisuksi autoilun energiantarpeesxeen, koska biomassa nyt ei vain riitä.

    Eihän esim. energiaongelmiin ole yhtä patenttiratkaisua, vaan ratkaisut löytyvät pienistä puroista. Suomessa kannattaa panostaa biodieseliin, koska meillä on metsäteollisuutta ja raaka-ainetta (puuta), jota ei käytetä ihmisravinnoksi. Etelän maissa voi olla järkevämpi panostaa biomassan sijasta aurinkoenergian suoraan hyödyntämiseen.

  134. Tomi:
    15 vuoden päästä 50% Suomen autokannasta on sähköllä liikkuvia, ei se kumipyöräliikenne sen enempää päästöjä tuo tulevaisuudessa kuhan saadaan ydinvoimalat pystyyn.

    Viidentoista vuoden päästä uusien autojen myynnistä sähköautojen osuus saattaa hyvällä tuurilla olla tuo 50%, todennäköisemmin ei. Kaikista autoista on hyvä jos 10% on sähköautoja.

    Suomessa autojen käyttöikä on pitkä, ja sähköautot tulevat olemaan paljon polttomoottoriautoja kalliimpia vielä pitkälle tulevaisuuteen. Sähköauto ei tosiaankaan ole mikään huomispäivän kaikki liikenteen ongelmat ratkaiseva hopealuoti.

    Ja vielä siinäkin vaiheessa kun puolet autoista kulkee sähköllä, niin se toinen puoli ei kulje. Ja todennäköisesti ne loput vanhat polttomoottoriautot ovat vähävaraisempien käytössä, joille alati kallistuva polttoaineen hinta tulee olemaan todella iso isku. Varsinkin jos on ostettu 80 vuoden lainalla iso sähkö- tai öljylämmitteinen omakotitalo jostain perähikiältä.

  135. PeNa: Eihän esim. energiaongelmiin ole yhtä patenttiratkaisua, vaan ratkaisut löytyvät pienistä puroista.

    Ikävämpi juttu on kuitenkin se, että niistä pienistä puroista saadaan yhteensä … pieni puro.

    Tämän hetken teknologian tasolla tiedossa on kaksi sen kokoluokan ratkaisua, joilla on mahdollisuus ihan oikeasti ratkaista energiaongelma lähellekään nykyisellä kulutustasolla. Toinen on ydinvoima, toinen aurinkovoima.

    Tuulivoima, aaltovoima, vuorovesivoima, geoterminen, biomassat, jne. ovat kyllä lisänä tässä paletissa. Biomassat saattavat säädettävyytensä vuoksi olla erityisen arvokkaana lisänä mukana, mutta niillä ei pulmaa ratkaista.

    Ja sitten tietysti on olemassa se ratkaisu, että kulutustaso ei ole lähellekään nykyinen. Jos siirrymme fossiilittomaan tuotantoon, se ratkaisu löytyy siitäkin suunnasta.

  136. Maurizio: Ja kukas sitä sitten leikkaa? Sinä? Vallankaappauksen jälkeinen viherjuntta? Gaia-jumala mahtikäskyllään?

    Jos liikennepolttoaineet loppuvat tai käyvät vähiin eli arvokkaiksi, niin sittenhän homma loppuu itsestään. Mutta jos eivät, niin aika vaikeaa on demokratiassa nähdä kenenkään omaavan sellaista valtaa, että saisivat tuon läpi. Koska väkisinhän se olisi yleisen kannatuksen puutteessa tehtävä…

    Niin että mitenkäs nyt ajattelit tämän hirviömäisen vapaa-ajan matkailun nitistää?

    PS. Niin ja luuletko muuten, että tällaiset “tappakaa turismi ja matkailu”-aivoitukset ovat omiaan kasvattamaan Vihreiden kannatusta tuolla vaalikentillä?

    Sanansaattajan ampuminen on ihan yleinen ja hauskakin harrastus, ei ehkä kuitenkaan kovin rakentava.

    Totesin, että jos haluamme luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä, se tulee aiheuttamaan mm. sen, että lomamatkailu vähenee radikaalisti.

    Mekanismi on toivottavasti se, että päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden hintaa siinä määrin, että moni energiaintensiivinen ei-pakollinen jää tekemättä. Mikään muu kuin markkinatalouteen nojaava ratkaisu johtaa helposti hyvin epäoptimaalisiin tuloksiin joko päästöjen tai kustannusten osalta.

    Kun tehdään kaavoitusta tai muuta hyvin pitkävaikutteista, ottaisin lähtöskenaarioksi sen, että energia tulee maksamaan paljon enemmän kuin nykyään.

    Tämä ei välttämättä tarkoita esimerkiksi yksityisautoilun loppumista, koska autoilussa käytettävästä energiasta maksetaan jo nyt erittäin paljon. Jos autoilun polttoainekustannukset ovat 20 snt/km, se voi vähentää mökkimatkailua muttei työmatkailua. Jos lentämisen polttoainekustannukset ovat 20 snt/km/nuppi, se käytännössä lopettaa jouluiset Thaimaan-käynnit.

    Kysymys on kuitenkin siinä kinkkinen, että virallisesti maailmaa ei kuitenkaan jaksa fossiilisten hiilipäästöjen vähentäminen kiinnostaa. Polttoaineiden loppuminen ei tähän pakota, koska hiiltä riittää, ja siitä saa nestemäisiä tehtyä.

    P.S. Minua ei kiinnosta minkään puolueen menestys vaalikentillä. Minua kiinnostaa maailman tulevaisuus ja älyllinen rehellisyys.

  137. @Syltty: Maalaisten hiilijalanjälki saadaan pienenemään entisestään kunhan vain lakkautetaan aluetuet.

    Varmasti. Kun nyt olet hiilijalanjäljen suuri ystävä, eikun… Siis, mihin saakka olisit tyytyväinen, kun viedään niiltä maalaisilta rahat, kun nyt maitotilat on 1960-luvun alun 300 000 vähentyneet tämän päivän 10 000? Kun ne maalaiset kuitenkin sinulle sen maidon ja leivän pöytään kuitenkin tuo? Ja kauppaketjut vetää välistä varmaan 40-80% ruoan hinnasta, ellei enemmän… Mutta, kauppaketjut olikin se tarinan kapitalistinen sankari, joka naureskelee partaansa potkiessaan sekä maajussia että ruoan ostajaa persiisiin. Olinpa tyhmä, kun en tätä luonnollista kapitaalin uusjakoa osannut kunnioittaa! Enkä vängännyt niistä 1,6 sentistä, jotka vuodessa minulta veroina menee Suomen sosiaalihuollon ylläpitoon. Voi että, anteeks nyt vaan, ja kauhiast!

    > Kaikkein ekologisinta toimintaa taas olisi ajaa teollisuus ulos Suomesta. Tässä toiminnassa muuten vihreät ovat olleet hyvin aktiivisia, sillä kun taloudellinen pohja romahtaa romahtaa myös kulutus.

    Jepjep! Just kuten kaikkialla lännessä, kun Kiina yms. on vienyt kaiken teollisuuden, niin meidän palvelusektori on kasvanut, ja nyt me kaikki eletään slummeissa ja syödään koiranruokaa ja… Eikun, hetkinen, öö…

    > Yleensä keskushallinnon kannattaa olla keskeisellä paikalla. Senpä takia mm. kepun puoluetoimistokin sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, vaikka tekstisi perusteella voisi kuvitella, että paras sijoituspaikka sillekin olisi mahdollismmman lähellä pääkannatusalueita jossain Seinäjoen liepeillä.

    Ja tämän voi kiteyttää: Yleensä keskushallinnon kannattaa olla keskeisellä paikalla, koska yleensä keskushallinnon kannattaa olla keskeisellä paikalla. Mutta sitten sitä keskeistä paikkaa vaihdetaan, ja kas, yleensä keskushallinnon kannattaa olla keskeisellä paikalla. Onhan tämäkin jopa Suomessa nähty: Turku -> Helsinki. Joten, ihan oikeasti, ei sen keskushallinnon paikka nyt niin tärkeä ole. Ammoisina lääniaikoina sitä (Etelä-)Suomen keskushallintoa oli runsaahkosti Hämeenlinnassa. Ei sitä rutinaa asioiden toimimattomuudesta niin kuulunut. (Näemmä Viherinssi on tämän jo unohtanut. Esittää asian uutuutena, joka ei toimi, vaikka siis toimisi, NOT. No, Viherinssi on taas vauhdissa, matkalla, etten sanoisi.)

    @Mikko Särelä: Suomen alhaista urbanisoitumisastetta selittää parhaiten se, että Suomi oli vielä 1940-luvulla maaseutuvaltainen kehitysmaa ja Suomen kaupungistumiskehityksen historia on lyhempi kuin muissa Euroopan maissa.

    Suomi ja alhainen urbanisoitumisaste…

    http://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_country

    Romaniassa ja Georgiassa 52,8, Albaniassa 53,4, Slovakiassa 54,7, Serbiassa 56,4, Kroatiassa 57,8, Portugalissa 61,1, Makedoniassa 59,3, Puolassa 60,9, Kreikassa 61,4, Irlannissa 62,2, Montenegrossa 63,3, Liettuassa 67,1, Latviassa ja Itävallassa 67,7, Italiassa 68,4, Ukrainassa 68,9, Unkarissa 69,5, Virossa 69,5, Bulgariassa 73,1, Tshekissä 73,4, Sveitsissä 73,7, Venäjällä 73,8, Saksassa 73,9, Espanja, Taiwan, Meksiko, Norja, Britannia, Kanada, USA, Etelä-Korea, Hollanti, SUOMI 83,7…

    @R. Silfverberg: No sen päivän haluaisin nähdä kun Espoo esim alkaa pakkolunastaa maita suurmaanomistajilta.
    @rakentaja: Onko Helsinki joskus hankkinut asuntotuotantoon alueita pakkolunastuksilla ?

    Eikös lähemmä koko Espoo ole rakennettu suurmaanomistajilta pakkolunastetulle maalle? Koko pääkaupunkiseutu on täynnä suurten tilojen nimisiä paikannimiä, Pasila siis _Fredriksberg_ näin ihan tunnetuimpana esimerkkinä. Kyllä varmaan lunastus on tapahtunut ihan vapaaehtoisesti. Ihan kuin koko Amerikassa. Kyllä jämpti on näin! Lasihelmet maanoston hintana.

    @Viherinssi: Sijoittamalla ko. toiminnot ympäri maata menetetään keskittymisen tuomat edut. Jos halutaan tehokas yhteiskunta, jossa hallinto ei koteloidu, hallinnon on syytä olla fyysisestikin läheisessä kontaktissa. Lisäksi on monessa tapauksessa edullista, että hallinto ja liike-elämä ovat lähellä toisiaan.

    Tässä tämä on sitten kiteytettynä, jota asiaa muutkin laidasta laitaan täällä propagoivat. Minusta kyllä tulee tällaisesta puheesta mieleen Neuvostoliitto ja sen vallan ja hallinnon keskitys, ja kyllä vähän muutkin vähemmän miellyttävät diktatuurit. Puhe on ihan samanlaista, päättäjien klikin pitää olla lähellä ja sopivan asiat keskenään, koska se on ”tehokasta”. Se ei ole koskaan tehotonta, epädemokraattista, hyvä veli. Vastustajat ovat pikkusieluisia perähikiäläisiä, joiden ihmisyyskin pyritään kieltämään. Taas ne tollot maalaiset: tuntuu aikamatkalta 50-luvulle, ja kauemmas. Otetaanpa vastaesimerkkinä Saksa sodan jälkeen. Siellä osavaltioille annettiin suuri itsemääräämisoikeus, kun keskittämisellä oli niin paha kaiku. Valtion virastoja hajasijoitettiin pikkupaikkoihin, pienestä no-name kaupungista tehtiin virallinen hallinnollinen keskus, vaikka esimerkiksi Frankfurt, Hampuri ja München. Ja miten Saksa on menestynyt, sitä voi jokainen itse miettiä. Lisätäänpä joukkoon USA ja Sveitsi kantoneineen näin kooltaan läheisempänä.

    > Minua ei kiinnosta minkään puolueen menestys vaalikentillä. Minua kiinnostaa maailman tulevaisuus ja älyllinen rehellisyys.

    Kas, aateveli! Neuvoisin kuitenkin a) vaihtamaan nimimerkin ja b) kirjoittamaan niin, että peität sen tosiasian, että olet kiinnostunut virheiden menestyksestä vaalikentillä. Näin ystäväll… eikun roskaa, ihan hauskaa se on, kun kirjoitat itsesi pussiin. Anna mennä vaan samalla vanhalla tutulla tavalla!

    @eemil: Keskittyminen tuo etua lähinnä päivittäistavarakaupassa ja muussa aineellisessa olomuodossa.

    Eiköhän tämäkin ole suurelta osin heiluriliikettä ja harhaa. Kyllä se on niin, että sekä tavaran tuottajat ja välittäjät/tukkurit sekä kauppiaat pyrkivät enenevässä määrin irti suurista tavarankeskitysvarastoista. Ei siitä vielä ole kokonaan irti päästy (eikä tietysti koskaan kokonaan päästäkään), mutta suuria harppauksia logistiikassa on tietotekniikan, infrastruktuurin, pakkaustekniikan, kuljetustekniikan ja näiden kaikkien ajallisen ja paikallisen yhteensovittamisen kanssa tehty. Kun on nähnyt, miten satamien ja lentokenttien asioita on tehostettu, niin on se huimaa. Sitten jotkut krääsän tekijät tekevät sitä kamaa, vasta kun tilauksia on tietty määrä -> varastointikustannukset pienenevät, kun ei tarvitse siirtää ja makuuttaa sitä kamaa pitkän aikaa jossain toissijaisessa paikassa. Itselläni on tällä hetkellä mieluinen sellainen visio, jossa rakennettaisiin koko maa(ilma)n kattavaa automaattista tavarankuljetus”metro/juna(/laiva/lentokone)”verkostoa. Saataisiin nämä tavarankuljetuskalustot (ja niiden saastutus, näin virheitä tässä mielistelläkseni,) minimoitua ja käyttö tehostettua. Saataisiin vapautettua työvoimaa yksitoikkoisesta mekaanisesta työstä, ja krääsän hintaa alemmas.

    > Materiaa voivat olla koneet, laitteet, raaka-aineet ja niiden jalosteet. Palvelut ovat työtä , joita voidaan tuottaa edellä mainittujen lisäarvolla. Näin karkeasti ottaen.

    Mites kun palveluiden osuus on ollut jo vuodesta 1975 alkaen yli 50 % BKT:stä ja kasvanut, nyt 70 %. Miten tämä 37 vuotta on pystytty elämään, ja BKT on ollut muutamia lamavuosia lukuun ottamatta positiivinen, kaiken kukkuraksi?

    @Liian vanha: Maanviljelyskin keskittyy suriin tiloihin ja suuret tilat taas asutuskeskusten lähelle.

    Voinet heittää lähteillä?

    1. Tuo lista, jonka mukaan Suomi olisi urbanisoituneempi kuin Italia, on kyllä täyttä puppua. Tämä paljastuu selityksestä:

      total population living in urban areas, as defined by the country.

      Siis joka maassa oma määritelmänsä.

      Suomessa näköjään määritellään alue urbaaniksi, jos naapuritalo on näköetäisyydellä.

  138. Osmo Soininvaara:
    Tuo lista, jonka mukaan Suomi olisi urbanisoituneempi kuin Italia, on kyllä täyttä puppua. Tämä paljastuu selityksestä:

    total population living in urban areas, as defined by the country.

    Siis joka maassa oma määritelmänsä.

    Suomessa näköjään määritellään alue urbaaniksi, jos naapuritalo on näköetäisyydellä.

    Niinpä, mutta eipä kyllä muillakaan ole mitään oikeita lähteitä möläyttelyidensä pohjaksi. Itse sentään tarjosin yhden. Sitä paitsi voihan olla, että maiden omat määritelmät vievät kyllä oikeaan suuntaan suuressa mittakaavassa. Sitä paitsi tuntuu kyllä siltä, että Saksan maatilat ovat usein kyllä maaseutua monessa suhteessa, vaikka seuraava kylä olisi 200 metrin päässä ja olisi kooltaan suomalaisen pikkukaupungin luokkaa. Sitä paitsi Saksassa riittää myös sakealti asutuskeskittymiä, jotka eivät paljolti suomalaisesta taajamasta poikkea. Kyllä siis Suomessa maaseudulla keskustaajamissa ja hiukan muutenkin asuu ihmisiä tiheämpään ja suurelta osin just siellä kuin täysin skutsissa.

    Siis urbanisaation määritelmä on kyllä ”hiukan” ongelmallinen itsessäänkin.

  139. kommentaattori: Ammoisina lääniaikoina sitä (Etelä-)Suomen keskushallintoa oli runsaahkosti Hämeenlinnassa. Ei sitä rutinaa asioiden toimimattomuudesta niin kuulunut. (Näemmä Viherinssi on tämän jo unohtanut. Esittää asian uutuutena, joka ei toimi, vaikka siis toimisi, NOT. No, Viherinssi on taas vauhdissa, matkalla, etten sanoisi.)

    Jos lukisit vielä kerran. Olen tuosta aiheesta tässä ketjussa sanonut, että:

    1. Voisi olla mahdollista hajauttaa hallintoa siirtämällä enemmän vastuuta ja valtaa alueelliselle tasolle. Tällöin keskushallinto kevenee.

    2. Koko valtionhallinnon (presidentistä ja valtioneuvostosta alkaen) siirto Hämeenlinnaan tulisi kalliiksi eikä hyödyttäisi muita maakuntia.

    En siis ole väittänyt, että keskushallinnon ja alueiden hallinnonjako olisi optimaalinen. Enkä myöskään väitä, että taloudellisen ja hallinnollisen keskuspaikan pitäisi olla sama.

    Helsinki on pääkaupunki ihan tuurilla. Jos nyt saisi vapaasti valita uudelleen, jokin vesistöjen liikaa rikkomaton sisämaakaupunki olisi maantieteellisesti paljon parempi valinta.

    kommentaattori: Otetaanpa vastaesimerkkinä Saksa sodan jälkeen. Siellä osavaltioille annettiin suuri itsemääräämisoikeus, kun keskittämisellä oli niin paha kaiku. Valtion virastoja hajasijoitettiin pikkupaikkoihin, pienestä no-name kaupungista tehtiin virallinen hallinnollinen keskus, vaikka esimerkiksi Frankfurt, Hampuri ja München. Ja miten Saksa on menestynyt, sitä voi jokainen itse miettiä. Lisätäänpä joukkoon USA ja Sveitsi kantoneineen näin kooltaan läheisempänä.

    Jälleen voisit huomata, että olen käyttänyt Sveitsiä jopa esimerkkinä. Saksaa en viitsinyt, koska Bonn ei enää ole ollut pääkaupunkina, vaikka toki siellä edelleen on paljon hallintoa. Saksassakaan ei väitetä, että nykyinen puolitettujen ministeriöiden malli olisi hyvä tai tehokas. Se on puhdas kompromissi ison riidan ratkaisuksi.

    Ehkä tuo vanhempi Saksan tai nykyinen Sveitsin malli nimenomaan tarkottaisi sitä, että pääkaupunki olisi Hämeenlinnassa. Ei siis kuitenkaan sitä, että yksi ministeriö olisi yhdessä kaupungissa, toinen toisessa.

    Mutta kun vertailuja tehdään, niin käytännössä ainakin Saksan ja Yhdysvaltojen osalta Suomea pitää verrata osavaltioihin, ei koko maahan. Meitä on kuitenkin aika vähän. Sveitsi on meille sitten jo huomattavasti parempi vertailukohta, ja voisi olla mielenkiintoista tehdä tarkempikin vertailu siitä, miten Sveitsin järjestelmä sopisi Suomeen.

    kommentaattori: Kas, aateveli! Neuvoisin kuitenkin a) vaihtamaan nimimerkin ja b) kirjoittamaan niin, että peität sen tosiasian, että olet kiinnostunut virheiden menestyksestä vaalikentillä. Näin ystäväll… eikun roskaa, ihan hauskaa se on, kun kirjoitat itsesi pussiin. Anna mennä vaan samalla vanhalla tutulla tavalla!

    En vaihda nimimerkkiä, koska minusta siinä on ihan lisäarvoa, että vanhempiakin kirjoituksiani voi tarkistaa. Nimimerkkini pitää paikkansa, ajattelen vihreästi ja olen insinöörikoulutettu. Sen sijaan se ei kerro äänestyskäyttäytymistäni tai puoluejäsenyyttä tai edes sympatioitani. Olen tälläkin foorumilla useamman kerran moittinut vihreän liikkeen asenteita ja toimintatapoja.

    Olen kyllä aika otettu siitä, että nyt minut on leimattu liian vihreäksi. Olen aiemmin saanut kuulla olevani liian kova kapitalisti ja liian sosialisti. Jään odottelemaan fennomaaniksi ja svekofiiliksi leimaamista.

  140. kommentaattori:

    Suomi ja alhainen urbanisoitumisaste…
    http://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_country

    Siis Suomi kaupungistuneempi kuin Alankomaat??? Nyt haisee palaneen käry.

    Kaupungistumisen kriteeri tosiaan vaihtelee maittain YK:n katsauksessa josta wikiartikkeli lienee poimittu. Meillä kaupungistunut näkyy olevan semmoinen joka asuu vähintään 200 asukkaan taajamassa. Alankomaita en löydä, mutta Isossa-Britanniassa raja näkyy olevan 10 000 asukasta.

    Eräässä toisessa luokittelussa Suomen kaupungistumisaste on 59%, ja se on jaetulla 90. sijalla (esimerkiksi Ruotsi on 35.). Mitä lie kriteeristöä siellä käytetty.

  141. Ainakin Keravan osalta voidaan todeta, että suurimman asumattoman sikäläisen alueen osalta maanomistajat ovat nimenomaan halunneet osallistua Keravan kehittämiseen omalta osaltaan. Maanomistajat ovat olleet hyvinkin aktiivisia varsinkin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Itseasiassa ovat yrittäneet kehittää aluetta jo kauan sitä ennenkin. Esimerkiksi oma isoisoisäni olisi halunnut jo 1940-luvulla palstoittaa maitaan ja myydä halukkaille markkinahintaan. Samat suvut ovat omistaneet maat keskiajalta lähtien. Alueelle mahtuisi jopa 10 000 asukkaan rakennuskanta ja raideliikennekin on lähellä. Näin ollen mistään maiden loppumisesta ei voi puhua Keravankaan osalta.

    Kyllä tässä on ongelmana nimenomaan se, että ei PK-seudulla haluta vapaata markkinataloutta tonttibisnekseen. Hinnat putoisivat ja sitä ei oikeasti haluta. Liian monet tahot hyötyvät kuntien kaavoitusmonopolista ja eivät anna sen vaikuttaa, että samalla koko Suomi menettää kilpailukykynsä.

    Vaikka yksityiset maanomistajat saisivatkin myydä vapaasti tontteja, niin ei se sitä tarkoita, että sinne ihan mitä vaan voisi rakentaa. Tämähän se kaavoituksen perimmäinen merkitys onkin, että ohjataan rakentamista. Nyt siitä on vaan kasvanut sellainen loinen, joka lihoittaakin joidenkin osapuolien kassaa kuppaamalla tavallisia ihmisiä korkeiden hintojen muodossa.

    Kannattaa lukea nämä Keski-Uusimaan kirjoitukset Järvenpään Ristinummen pakkolunastamisaikeista ja varsinkin niihin liittyvät nettikeskustelut. Silloin saa merkittävää taustatietoa kotimaiseen kaavoitusongelmaan liittyen.

    http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/187182-maanomistaja-luuli-kaupungin-hintatarjousta-aprillipilaksi

    http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/197832-jarvenpaa-hakee-lunastuslupaa-ristinummen-pelloille

    Osmo Soininvaara: Yksityisten maanomistajien vaikutus kaavoitukseen, kunnan pieni pinta-ala ja rautatie.

  142. Mitä ihmeen markkinataloutta se muka on, että joku toinen kaavoittaa maanomistajan maan, jonka jälkeen sen arvo nousee 10x ilman että omistaja on itse tehnyt yhtikäs mitään asian eteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.