Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012”

1. Ode: Jos puil­la peit­tämi­nen ei onnis­tu, niin ehkä vil­livi­in­istä olisi apua?

   Ei kun nyt niitä viher­seiniä prkl! Astukaa sedät nykyaikaan. Hol­lo­laankin on tulossa.

   Vastaa

2. Tuol­laista neliöhin­taa ja sil­lä saa tur­is­tit kat­se­le­maan Verkkokau­pan katol­ta sisään…olisi niitä ollut korkeampiakin vai­h­toe­hto­ja, jot­ka oli­si­vat houkutelleet enem­män parem­paa väkeä, ja hin­ta olisi ollut ostet­tavaan näh­den kohtu­ullisem­pi. Parem­pi tämä on silti kuin ne puna­mul­tat­alot, joi­ta jos­sakin suun­nitel­mas­sa läiskit­ti­in katolle. Tulee vain kalli­ik­si kaupungille, jos muu­tostyöt rahoit­taa kaupun­ki ja sit­ten sil­lä ei saa paljon mitään suh­teessa kuluihin. 

   Bunkkeri tosin oli sisältä yllät­tävän viihty­isä tila, kun kävin etsimässä sydä­meni valit­tua kir­jas­to­jen joukos­ta. Toki kil­pailun tuo­maris­to päät­ti sit­ten heit­tää min­un ja kaikkien muiden sydämet muiden roskien joukos­sa pois ja vali­ta omat suosikkin­sa jatkoon. Mik­si jär­jestää tuol­laisia, jos sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta? Nähtävästi vain negati­ivi­nen palaute vaikut­taa, eli jos halu­aa estää, pienen­tää, hidas­taa tai vain vit­tuil­la, niin kaupun­ki kuun­telee. Jos halu­aa tiivistää, jot­ta meri­rastiloi­ta säästy­isi, niin kaupun­ki antaa piutpaut. 

   Muutenkin tämä nyk­yarkkite­htu­uri näyt­tää siltä, että enää hyvä valais­tus­su­un­nit­telu yhdessä pimey­den kanssa pelas­taa raken­nuk­set. Töölön­lah­den seudul­la­han tätä on har­rastet­tu jo koh­ta puoli vuo­sisa­taa. Sit­ten vain pitää kulkea päivänäöl­lä katse maas­sa. Tuostako­han tuo maan tapa johtuukin? Toki sit­ten voi yrit­tää puurivein ja vil­livi­inein peit­tää raken­nuk­sia, mut­ta helpom­paa olisi, jos SAFA ja kaupun­ki ryhdis­täy­ty­i­sivät. Otaniemeen voisi ainakin ostaa muu­takin kuin viivottimia. 

   Ilmeis­es­ti Pent­tilä men­nyt sanomaan, että ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la on ihan sama mitä raken­netaan ja kaavoitus­määräyk­sistä voi jous­taa. Toki tämän huo­maa heti, mut­ta mik­si ihmeessä ihmisiä arvote­taan näin? Esimerkik­si Rautatiease­man busi­ness park on laadukkaam­paa nauhaikku­navalko­laatikkoa kuin Käpylän ase­man nauhaikku­navalko­laatikot. Mik­si? Demarei­den ärtymys lähiökri­ti­ik­istä on ainakin outoa, kun pain­ot­ti­vat että jokainen on sama­nar­voinen kaupungis­sa, mut­ta sit­ten rak­en­ta­vat Pent­tilän johdol­la eri­ar­vois­es­ti eri veron­mak­sa­jaryh­mille. Toiset sysätään huonos­ti raken­net­tui­hn säilön­täkeskuk­si­in (lähiö) ja toisille raken­netaan kaupunkia. 

   Toisaal­ta asun­noista pulaa, joten huonos­ta laadus­ta joutuu mak­samaan suh­teet­tomasti. Niin san­otusti epistä, kun esimerkik­si toisen julk­i­sivu menee pilalle viidessä vuodessa ja toisen jak­saa vuosikym­meniä. Esimerkik­si ruo­ho­lahte­lais­ten tulisi olla vihaisia sitä, että kaupun­ki antoi rak­en­taa heikom­paa laat­ua, kuin mitä matkalla Stock­kan kel­lon alta on tuonne. Tuos­ta Eteläsa­ta­man Bobrikovin talostakin saa paljon enem­män samal­la rahal­la, kuin Töölön­lah­den elemet­ti­julk­i­sivuis­es­ta laatikos­ta. Siis ajatellen pelkästään laatu­vaikutel­maa, ei tyylisu­un­tia. Toki hauskan sol­i­daarista, että myös keskikaupungilla raken­netaan heikkoa laat­ua, mut­ta silti itkettää.

   Valitet­tavasti lau­takun­nan joh­dos­sakin kaveri, joka menee sanomaan, että rak­en­takaa mitä raken­nat­te kun­han raken­nat­te. Odotuk­set ovatkin olleet tämän jäl­keen aika mata­lal­la, kun kaupunki­lais­ten edus­ta­ja vapaut­taa yri­tyk­set laatu­vaa­timuk­sista ja kun­ni­an­hi­mos­ta. Ei paljon matkailu­ala kas­va, kun kaupunkia johtaa täl­laiset, jot­ka luule­vat, että yksi wau-museo kiin­nos­taa tois­tamiseen ja muuten kaupunkia saa rak­en­taa miten lystää. Ihan kuin Lapin matkailuyrit­täjälle jätet­täisi­in yksi hehtaarin pala koske­ma­ton­ta luon­toa, ja ympäriltä kaadet­taisi­in met­sät avo­hakkuin ja sit­ten vielä tehtäisi­in muus­ta tienoos­ta avokaivos. Han­ki siinä sit­ten vientituloa…

   Vastaa

3. Hienoa että saadaan kaupunki­in lisää kymp­pi­ton­nin neliöhin­taista asun­to­tuotan­toa. Niistähän meil­lä onkin pulaa. Menevätköhän yhtä kuumille kiville kuin Töölön Oscar?

   Köy­hempi 99% voikin sit­ten siir­tyä kehyskuntiin.

   Vastaa

4. Aina ei voi onnis­tua, vaik­ka poli­itikot eivät olisikaan mukana sopas­sa. Toki onnis­tu­mis­pros­ent­ti ainakin Helsin­gin katuku­vas­sa on suurem­pi han­kkeis­sa, jois­sa kun­ta ei tuo­hua mukana. 

   Nor­maal­isti epäon­nis­tu­miset on saanut purkaa pois. Nyt on ihan älyt­tömiäkin mokia suo­jel­tu: makkarat­a­lo, Enso-Gutzeit Oy:n pääkont­tori jne. 

   Poli­itikko­jen tehtävä on luo­da edellt­tyk­set. Edel­ly­tyk­set kaupungille ovat kuusi ker­rosta ja vint­ti riit­tävän tiivi­isti. Ton­tin omis­ta­jan tehtävä on rak­en­taa talo. Jos ton­tin omis­ta­ja mokaa, on paikallaan käyt­tää pusku­trak­to­ria — tai villiviiniä 😀

   Vastaa

5. Nyt kun muutenkin on kom­men­toitu yleisem­min asun­topoli­ti­ikkaa, itseäni askar­rut­taa kak­si asiaa.

   1) Mik­si tont­te­ja raken­nusy­htiöille luovutet­taes­sa ei asete­ta ehdok­si kohteen valmis­tu­mista esim. 5v sisäl­lä, jon­ka jäl­keen kohde muu­toin palaa kaupungille ja yhtiölle tulee sakko­ja? Näin raken­nusy­htiöt eivät voisi pitää hin­to­ja korkeal­la pant­taa­mal­la rakentamista.

   2) Mik­si nyt ollaan jo aloit­ta­mas­sa Kru­unuvuoren rak­en­tamista, vaik­ka sil­las­ta ei ole vielä edes päätöstä valmi­ista yhtey­destä puhu­mat­takaan? Autot on jo sit­ten käytössä, kun ratik­ka (toiv­ot­tavasti) lop­ul­ta kulkee.

   Vastaa

6. Vero­ja joudu­taan joka tapauk­ses­sa nos­ta­maan kevääl­lä ja luul­tavasti esi­tyk­siä jo valmis­tel­laan salas­sa. Täl­lä ker­taa hal­li­tus voisi nos­taa reilusti kiin­teistövero­jen min­imi­ra­jo­ja muun muas­sa rak­en­ta­mat­tomil­ta raken­nu­s­paikoil­ta ja käyt­tämät­tömiltä rakennusoikeuksilta.

   Vastaa

7. Ei se Jätjäsaaren bunkkeri niin kau­nis ole, mut­ta ei rumakaan. Asial­laista teol­lisu­us­rak­en­tamista. ilmeisstivarastorakennus.

   Tuksin purkamiseen sen­tään kodin sty­deä räjähteitä tarvi­taan, muaat hal­paa se ei ole.

   Mitä käyt­töä sille on suun­nitel­tu? Auto­jen parkkeerausta?

   Vastaa

8. Miten olisi val­tion ran­gais­tusvero kun­nille, jois­sa asuin­neliön keski­hin­ta on yli 130% koko maan keskiar­vos­ta? 😀 Rahat voitaisi­in käyt­tää pusku­trak­tor­ei­hin & räjähteisi­in, 1800–1900-lukujen vai­h­teen kaupunkisu­un­nit­telun henki­in herät­tämiseen ja Helsinki­in toisen maail­man­so­dan jäl­keen raken­net­tu­jen lähiöi­den asun­to­jen lunas­tamiseen vaik­ka reilul­la 1,5‑kertaisella markki­nahin­nal­la. Aloite­taan kan­takaupunkia lähim­pänä ole­vista lähiöistä ja kort­teli ker­ral­laan uut­ta van­haa uljas­ta Helsinkiä ratikkakiskoi­neen kohti Kehä I:stä, kunnes 130% alite­taan! (ja samal­la peri­aat­tel­la Espoos­sa län­simetron varrella!)

   Vastaa

9. Kiin­nos­taisi tietää Verkkokau­pan talon tari­na. Luulisi että raken­nuslu­pavai­heessa olisi joku kat­sonut kuvia vira­nomaiset tai kaupunkikuvalautakunta. 

   Halvem­paa teknistä ratkaisua en olisi itsekkään keksinyt, korkea pelti­hal­li paraatipaikalle.

   Vastaa

   1. Raken­nuslu­pavai­heessa ei voi käyt­tää hark­in­taa. Jos raken­nus on kaa­van mukainen, lupa pitää hallinto-oikeu­den tulkin­nan mukaan myöntää.

      Vastaa

10. Sep­po S: Vero­ja joudu­taan joka tapauk­ses­sa nos­ta­maan kevääl­lä ja luul­tavasti esi­tyk­siä jo valmis­tel­laan salas­sa. Täl­lä ker­taa hal­li­tus voisi nos­taa reilusti kiin­teistövero­jen min­imi­ra­jo­ja muun muas­sa rak­en­ta­mat­tomil­ta raken­nu­s­paikoil­ta ja käyt­tämät­tömiltä rakennusoikeuksilta.

    Ainakin kaupunkialueil­la voisi noin tehdä. Suht hal­pa toimen­pide, joka lask­isi myös kiin­teistö­jen hin­to­ja ja kan­nus­taisi rak­en­ta­maan. Maaseudul­la noin ei vält­tämät­tä kuitenkaan kan­na­ta tehdä. Se johtaisi vain turhaan rak­en­tamiseen tai käsi­in jäävi­in musti­in pekkoi­hin. Mut­ta niil­lä alueil­la, joil­la on tont­tip­u­laa, voisi kyl­lä rak­en­ta­mat­tomien raken­nu­s­paikko­jen vero­ja korot­taa, niin tont­tip­u­la ehkä lähtisi aika äkkiä.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nuslu­pavai­heessa ei voi käyt­tää hark­in­taa. Jos raken­nus on kaa­van mukainen, lupa pitää hallinto-oikeu­den tulkin­nan mukaan myöntää.

    Kum­ma kyl­lä asun­toko­hteis­sa Helsingis­sä arvoisa kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­ta tulk­it­see asi­aa toisin.
    Parhaim­mis­sa asuinker­rostalo­hankkeis­sa ovat jopa otta­neet kan­taa maku­uhuonei­den komeroiden määrään lausun­nois­saan. Kaipa komerot voi näkyä ikku­nas­ta ulos ja siten vaikut­taa kaupunkikuvaan.

    vira­nomais­ten tulk­in­to­jen ennakoitavu­u­den kannal­ta olisi hyvä selkeyt­tää vaikka­pa kaupun­gin koti­sivuil­la tämän toimie­li­men toimenkuvaa.

    Kyseessä ei ole poli­it­tis­es­ti valit­tu ryh­mä vaan joukko arkkite­hte­jä. Työ var­masti edesaut­taa korkeata­soisen kaupunkiku­van toteut­tamista, mut­ta valmis­tel­e­va ja esit­televä virkamies usein ammatil­lisen (jär­jestöl­lisen) arvos­tuk­sen joh­dos­ta nou­dat­taa pilkun­tarkasti lausun­non kirjauksia.

    Helsingis­sä suun­nit­teli­ja ei pääse itse esit­telemään haket­ta ja ker­tomaan ratkaisu­jen perustei­ta saatik­ka raken­nut­ta­jan tavoitteita.
    Kaikissa PKS:n kun­nis­sa on omat käytän­tön­sä. Parhai­ta koke­muk­sia raken­nut­ta­jan ja suun­nit­teli­jan näkökul­mas­ta on kaupungeista jois­sa pää­su­un­nit­teli­ja esit­telee kaupunkiku­vas­sa omat han­kkeen­sa itse eikä virkami­esten välityksellä.

    Verkkokau­pan talo on oma lukun­sa rak­en­ta­jan näkökul­mas­ta. Ensin luovutet­ti­in tont­ti pikavauh­tia ja taisi tul­laa kaavaankin poikkea­ma asap. Ja sit­ten raken­nuslu­pa KEHÄ III:n logis­ti­ikkaraken­nuk­sen pel­tivir­i­tyk­selle. Lento­ken­tän kohdal­la noi­ta on use­ampiakin, mut­ta onnek­si matalampina.

    Asun­toko­hdet­ta olisi kaupunkiku­vas­sa ja muis­sa vira­nomais­pros­es­seis­sa sim­putet­tu vuosikau­sia ja jokaises­sa välip­is­teessä erikseen.

    Vastaa

12. rak­en­ta­ja: Kiin­nos­taisi tietää Verkkokau­pan talon tari­na. Luulisi että raken­nuslu­pavai­heessa olisi joku kat­sonut kuvia vira­nomaiset tai kaupunkiku­valau­takun­ta. Halvem­paa teknistä ratkaisua en olisi itsekkään keksinyt, korkea pelti­hal­li paraatipaikalle.

    Jälkivi­isana voi vain tode­ta, että kumpa Verkkokaup­pa olisi voitu sijoit­taa bunkkeri­in. Olisi säästyt­ty pään­säryltä mihin tätä todel­la han­kalaa tilaa voidaan lop­ul­ta käyt­tää. Plus olisi voitu jätää rak­en­ta­mat­ta tuo yliko­rkea pelti­hal­li, joka tulee vielä voit­ta­maan mon­ta palk­in­toa “Helsin­gin rumin raken­nus” ‑kil­pailuis­sa.

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nuslu­pavai­heessa ei voi käyt­tää hark­in­taa. Jos raken­nus on kaa­van mukainen, lupa pitää hallinto-oikeu­den tulkin­nan mukaan myöntää. 

    Kaavas­sa­han tuo oli varat­tu asuinker­rostaloille, ja verkkokau­pan myymälää varten tehti­in ihan oma kaava­muu­tos kesäl­lä 2010. Jos raken­nuslu­pavai­heessa ei enää saa käyt­tää hark­in­taa, niin mikä esti sen käytön kaava­muu­tosvai­heessa, varsinkin kun sil­loin oli jo tarkasti tiedos­sa mitä tuo­hon on tulossa?

    Vastaa

    1. Niin­pä niin. Kaavo­jen tulisi siis olla pikku­tarkko­ja. Tämä taas johtaa kaslli­isi­in ratkaisui­hin, kos­ka laadun ja hin­nan opti­moin­ti sujuu talo­su­un­nit­teli­jal­ta parem­min kuin kaavoit­ta­jal­ta. Sik­si tehdään ensin tiuk­ka kaa­va, san­o­taan urakoit­si­jalle, ettei kaavaa tarvitse nou­dat­taa, urakoi­ja piirtää talon ja kaa­va muute­taan talopi­iris­tuk­sia vas­taavak­si. Hidasta.

       Vastaa