Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012

Jät­kä­saa­ren bunk­ke­rin katol­le town-house ‑kort­te­li

Aina­kaan viras­tol­ta ei puu­tu ennak­ko­luu­lot­to­muut­ta.  Näis­tä paris­ta­kym­me­nes­tä pien­ta­los­ta saat­taa tul­la seu­dun kal­leim­mat, jos asun­non osta­jat ovat yhtä ennak­ko­luu­lot­to­mia. Pitäi­si vähän näh­dä kuvia. Pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­sa teh­dään kau­den kär­ki­tu­los, yli 300 000 euroa/paikka, mut­ta se joh­tuu sii­tä, että alu­eel­la on ollut kaa­to­paik­ka, ja kai se pitäi­si put­sa­ta muu­ten­kin.

Elan­non Haka­nie­men tava­ra­ta­lo laajentaa

Se on nykyi­sin tie­tys­ti HOK-Elan­to. Kel­la­ri­ker­rok­seen voi sijoit­taa 12 päi­vit­täis­ta­va­ra­myy­mä­lää? Mitä­hän siel­lä nyt puu­ha­taan. Joka tapauk­ses­sa enna­koi­daan Pisa­ran tuloa.

[HEH! Haus­ka vää­rin­kä­si­tys! Teks­ti meni näin   “… mah­dol­lis­taa ton­til­la 12 päi­vit­täis­ta­va­ra­myy­mä­län raken­ta­mi­sen…”. Tämän voi lukea joko mah­dol­lis­taa ton­til­la kah­den­tois­ta päi­vit­täis­ta­va­ra­myy­mä­län  tai mah­dol­lis­taa ton­til­la kak­si­tois­ta päi­vit­täis­ta­va­ra­myy­mä­län … Jäl­kim­mäi­nen oli oikein. Ruo­ka­kaup­pa pan­naan siis kellariin.]

Ennen van­haan täl­lai­nen asia oli­si pan­tu kokoo­muk­sen pyyn­nös­tä pöy­däl­le kol­mek­si vii­kok­si ja sit­ten oli­sim­me olleet todis­ta­mas­sa jon­kin Satoa lähel­lä ole­van hank­keen ete­ne­mis­tä. Ne oli­vat nii­tä aiko­ja, kun Elan­non pää­joh­ta­ja joh­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­taa ja vara­pu­heen­joh­ta­ja tuli Satosta.

Asun­to­jen koon sääntely

Aiem­mas­ta 75 neliön kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­ses­ta luo­vu­taan ja sen tilal­le ote­taan vaa­ti­mus, että asun­nois­ta 50 % on sovel­lut­ta­va per­hea­sun­noik­si, eli että niis­sä on vähin­tään kak­si makuu­huo­net­ta. Per­hea­sun­to­jen kes­ki­koon on olta­va vähin­tään 80 neliö­tä. Täs­tä val­tuus­to on jo päät­tä­nyt, joten meil­le se on enem­män­kin tiedoksi.

Asun­to­jen koon sään­te­ly on tar­peen, jot­ta Hel­sin­gis­tä ei tuli­si väes­töl­tään kovin vinou­tu­nut­ta. Espoos­sa uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli pari vuot­ta sit­ten 91 neliötä.

Minua häi­rit­see täs­sä asias­sa kaa­va­mai­suus. Sään­tö kos­kee samal­la taval­la jokais­ta kau­pun­gin­osaa ja jokai­sen kau­pun­gin­osan sisäl­lä jokais­ta tont­tia. Var­maan­kin aja­tuk­se­na on koh­del­la ton­ti­no­mis­ta­jia tas­a­puo­li­ses­ti. Perheasunto“rasitteesta” pitäi­si voi­da teh­dä kaup­pa­ta­va­raa niin, että ton­ti­no­mis­ta­jat voi­vat käy­dä sil­lä kaup­paa. Minä raken­nan vähän vaa­dit­tua enem­män per­hea­sun­to­ja ja sinä voit sit­ten raken­taa nii­tä vähän vaa­dit­tua vähemmän.

68 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012”

  1. OS: “Asun­to­jen koon sään­te­ly on tar­peen, jot­ta Hel­sin­gis­tä ei tuli­si väes­töl­tään kovin vinoutunutta.”

    En ymmär­rä mitä vikaa on sii­nä, että sin­kut ja lap­si­per­heet asui­si­vat eri asui­na­lueil­la. Sin­kut arvos­ta­vat kes­ki­mää­rin enem­män kan­ta­kau­pun­gin pal­ve­lui­ta ja lap­si­per­heet taas asu­mi­sen väl­jyyt­tä. Aja­tus, että ihmi­sen pitäi­si asua samal­la asui­na­lu­eel­la elä­män­ti­lan­tei­den muut­tues­sa, on agraa­riyh­teis­kun­nan stan­dar­dien sovel­ta­mis­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Asuin­pai­kan vaih­ta­mi­nen elä­män­ti­lan­teen muut­tues­sa kuu­luu moder­niin elämänmenoon.

  2. Pie­ni, mut­ta tär­keä tar­ken­nus asun­to­jen koko­sään­te­lyyn liit­tyen. Per­hea­sun­to­ja pitää olla 50% asun­to­jen koko­nais­pin­ta-alas­ta, ei 50% asunnoista. 

    Etu­na on mm. se, että per­hea­sun­to­jen mää­rä ja koko ei sään­te­le pie­nem­pien asun­to­jen mää­rää ja kokoa.

    1. 50 % koko­nais­pin­ta-alas­ta! sil­loin­han sii­nä on taas se raken­teel­lien vika, että voi raken­taa kym­me­niä yksiöi­tä, jos raken­taa yhden 500 neliön asunnon.

  3. Bunk­ke­ri on todel­la mas­sii­vi­nen, ikku­na­ton raken­nus kes­kel­lä Jät­kä­saar­ta, mut­ta katol­le raken­net­ta­vat town-house talot tai sau­na­mö­kit teki­si­vät sii­tä sen lisäk­si humoristisen.

  4. Itse olen pää­ty­nyt sel­lai­seen, että yksi täy­si­mit­tai­nen tar­vit­see 25 neliö­tä ja ala­mit­tai­nen 5–10 neliö­tä. Paris­kun­ta siis 50 neliö­tä ja tuol­lai­nen pik­ku­huo­ne per ala­mit­tai­nen. 2+2 siis teki­si tuol­lai­sen 70 neliö­tä. Kun­han siis on sei­niä lukol­li­sil­la ovil­la välis­sä. Tämä siis, jos kau­pun­kia ymmär­tää käyt­tää olo­huo­nee­naan. Suu­rem­pi kerää jo sit­ten enää krää­sää ja jou­tuu läm­mit­tä­mään ja sii­voa­maan tur­hia nurkkia.

    Nyt tulee sit­ten elä­ke­läis­pa­ris­kun­tia oma­ko­ti­ta­lo­vyö­hyk­keel­tä takai­sin kes­kus­taan ja kort­te­lit mum­mou­tuu, kun enti­set­kään ei halua läh­teä pal­ve­lui­den vie­res­tä pois ja nuo­rem­mil­la ei ole varaa muut­taa. Mie­luum­min pie­nem­piä kämp­piä lisää kes­kus­taan lähel­le, jot­ta kai­ken­lai­sel­le pal­ve­lul­le löy­tyy lähel­tä vakikäyttäjiä.

    Onko­han muu­ten niin, että Hel­sin­ki kerää par­haat kun­nal­lis­ve­ron­kier­tä­jät kun vali­te­taan, että tulot­to­mat muut­taa Hel­sin­kiin, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät ihan tulot­to­mil­le ole tar­koi­tet­tu? Osoit­tai­sin vas­tuu­ta myös ark­ki­teh­tien suun­taan, kun rahal­la ei saa laa­tua edes Töö­lön­lah­del­ta, vaan maa­lat­tua betoniseinää. 

    Hakis tar­vit­si­si face­lif­tiä, ympä­ris­tön laa­tu romah­taa sil­lan yli­tyk­sen jäl­keen aika rajus­ti. Paa­si­tor­nin uusi hotel­li on jo hyvä alku, mut­ta jää sisä­pi­hal­la unohduksiin.

    Bunk­ke­ril­le­han oli jo kai­ken­lais­ta visio­ta val­mis­te­lu, jot­ka oli­si­vat sopi­neet tor­ni­ho­tel­lin kave­rik­si, kun muu­ten Jät­kä jää tasa­ma­ta­lak­si alku­pääs­tä. Nihin visioi­hin ver­rat­tu­na pien­ta­lot kuu­los­ta­vat tur­han vaa­ti­mat­to­mil­ta, mut­ta täy­tyy sopeu­tua sii­hen, että Hel­sin­gis­sä visiot jää­vät pöy­tä­laa­tik­koon ja lop­pu­tu­le­ma on oma­ko­ti­mat­toa park­ki­hal­lil­la jo varas­to­jen­kin päälle.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    50 % koko­nais­pin­ta-alas­ta! sil­loin­han sii­nä on taas se raken­teel­lien vika, että voi raken­taa kym­me­niä yksiöi­tä, jos raken­taa yhden 500 neliön asunnon.

    Kuin­ka suu­ri ongel­ma tuo käy­tän­nös­sä on? Ei nii­tä supe­rik­kai­ta, jol­la oli­si varaa tuol­lai­seen lukaa­lin, niin kau­heas­ti ole. Minus­ta tuo pin­ta-alaa kos­ke­va rajoi­te on parem­pi kuin asun­to­jen koko­nais­mää­rä kos­ke­va rajoi­te. Se mah­dol­lis­taa miniyk­siöi­den, jois­ta on huu­ta­va pula, raken­ta­mi­sen kan­ta­kau­pun­kiin. Myös alem­paan kes­ki­luok­kaan kuu­lu­val­la pitäi­si olla mah­dol­li­suus asua kantakaupunkissa.

    1. Nykyi­nen sään­te­ly, 75 neliö­tä joh­ti juu­ri sii­hen, että kes­kiar­voa vedä­tet­tiin yli­suu­ril­la asun­noil­la. Siki tuo VOI OLLA ongelma.

  6. kkk: En ymmär­rä mitä vikaa on sii­nä, että sin­kut ja lap­si­per­heet asui­si­vat eri asuinalueilla.

    Raken­nuk­sen ja kau­pun­gin elin­kaa­ri on niin pit­kä, että kysyn­tä ja tar­jon­ta muut­tuu sen aika­na. Sik­si oli­si tär­ke­ää, että oli­si joko moni­puo­lis­ta tar­jon­taa tai että raken­nuk­sia oli­si help­po muut­taa. Hel­sin­gis­sä on esim. 1900-luvun alku­puo­len talo­ja, jois­sa oli alun­pe­rin lähes yksi­no­maan yksiöi­tä — myö­hem­min niis­tä on yhdis­tet­ty iso­ja asun­to­ja. Nykyi­nen raken­nus­tek­niik­ka on sel­lais­ta, että asun­to­jen muut­ta­mi­nen on pal­jon han­ka­lam­paa kuin van­hois­sa talois­sa. Koko­sään­te­lyä fik­sum­pi rat­kai­su saat­tai­si­kin olla, että vaa­dit­tai­siin raken­ta­maan talot niin, että asun­to­jen muut­ta­mi­nen on hel­pom­paa. Käy­tän­nös­sä kus­tan­nuse­ro toi­mis­to­ta­lois­sa käy­tet­tä­vän jous­ta­van pila­ri-palk­ki-raken­ta­mi­sen ja asuin­ta­lois­sa käy­tet­tä­vän jous­ta­mat­to­man kan­ta­van ele­ment­ti­sei­nä­ra­ken­ta­mi­sen välil­lä on ehkä luok­kaa 0,5% raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta jos sitäkään.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nykyi­nen sään­te­ly, 75 neliö­tä joh­ti juu­ri sii­hen, että kes­kiar­voa vedä­tet­tiin yli­suu­ril­la asun­noil­la. Siki tuo VOI OLLA ongelma.

    Ongel­ma on help­po rat­kais­ta aset­ta­mal­la per­he-asun­to­jen kes­ki­kool­le ylärajan.

    1. Pin­ta-ala­sään­te­lyl­lä ei ole tar­koi­tus sää­del­lä alas­päin. Sik­si per­hea­sun­to­jen osuus kai­kis­ta asun­nois­ta on paras keino.

  8. En vie­lä­kään ymmär­rä koko­sään­te­lyä. Var­sin­kin kun Hel­sin­gis­sä on pulaa juu­ri pie­nis­tä ja hyvin pie­nis­tä asun­nois­ta. 😉 Hel­sin­ki tar­vit­see uuden kau­pun­gin­osan, jos­sa on pel­käs­tään pie­niä yksiöi­tä ja kaksioita.

  9. kkk: Kuin­ka suu­ri ongel­ma tuo käy­tän­nös­sä on? Ei nii­tä supe­rik­kai­ta, jol­la oli­si varaa tuol­lai­seen lukaa­lin, niin kau­heas­ti ole. Minus­ta tuo pin­ta-alaa kos­ke­va rajoi­te on parem­pi kuin asun­to­jen koko­nais­mää­rä kos­ke­va rajoi­te. Se mah­dol­lis­taa miniyk­siöi­den, jois­ta on huu­ta­va pula, raken­ta­mi­sen kan­ta­kau­pun­kiin. Myös alem­paan kes­ki­luok­kaan kuu­lu­val­la pitäi­si olla mah­dol­li­suus asua kantakaupunkissa.

    No ei nyt ihan tai­da se miniyk­siöin­ti onnis­tua. Jos nyt joten­kin saa esteet­tö­män kylp­pä­rin mah­du­tet­tua sii­hen, ja armol­li­ses­ti ilman sau­naa, niin sit­ten on sem­moi­nen pik­kui­nen park­ki­paik­ka­pul­ma; Se nor­mi menee niin että se on suu­rem­pi luvus­sa paik­ka per kak­si asun­toa tai 100 jotain ker­ros­ne­liö­tä pai­kas­ta riip­puen. Park­ki­paik­kaa koh­den on moni­ker­rok­si­ses­sa hal­lis­sa jopa 30 neliö­tä, eli tuol­lais­ta 20 neliön yksiö­tä koh­ti oli­si tom­mi­set 15 neliö­tä park­ki­paik­kaa. Sitä mä en tie­dä miten viras­to suh­tau­tui­si jos yrit­täi­si raken­taa asuntoautohallin.

  10. Niin se Kuver­nöö­rin­tien kaa­va, ker­ros­ta­lont­ti Laa­ja­sa­lon­tien vie­reen Ylis­ky­län kes­kuk­seen, pitäi­si palaut­ta suo­raan eväs­teel­lä ihan kiva, mut­ta talot unoh­tui. Tai ker­rok­set, ihan miten päin vaan. Ker­ros­ta­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen tont­titehol­la 1,0 ei ole ainoas­taan asun­to­po­liit­ti­ses­ti hyö­dy­tön­tä puu­has­te­lua, se on aktii­vi­ses­ti hai­tal­lis­ta kos­ka tol­la este­tään sen tont­ti­maan käyt­tö tehok­kaam­min. Toi 1,0 tar­koit­taa esim. vii­del­lä ker­rok­sel­la että ton­tis­ta raken­ne­taan perä­ti viidennes.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    50 % koko­nais­pin­ta-alas­ta! sil­loin­han sii­nä on taas se raken­teel­lien vika, että voi raken­taa kym­me­niä yksiöi­tä, jos raken­taa yhden 500 neliön asunnon.

    Ei, vaan: jos talos­sa on yhteen­sä 1000 asuin­ne­liö­tä, niin näis­tä 500 m² pitää raken­taa per­hea­sun­to­ja (kes­ki­ko­ko vähin­tään 80 m²) ja 500 m² saa raken­taa mitä lystää. 

    Raken­nus­yh­tiö sit­ten saa tuu­ma­ta sitä ihan itse mil­lä taval­la saa suu­rim­mat voi­tot nois­ta per­hea­sun­nois­ta ja mil­lä taval­la niis­tä vapaas­ti rakennettavista. 

    Käy­tän­nös­sä tämä joh­taa esi­mer­kik­si sii­hen, ettei nii­tä val­ta­via lukaa­le­ja enää kan­na­ta raken­taa yli mark­ki­na­ky­syn­nän, vaan per­hea­sun­to­jen tuo­tan­to osuu lähem­mäs sitä mikä on 2+ makuu­huo­net­ta hank­ki­vien maksukyky. 

    Eri­tyi­sen hyvä­nä puo­le­na tuos­sa on se, että per­hea­sun­to­ja ei tar­vit­se raken­taa lisää jos raken­taa 30 m² yksiö­tä sen sijaan että raken­tai­si 60 kaksioista.

  12. Mihin nämä koko­sään­te­lyt perus­tu­vat? Onko aja­tus se, että kun asun­to­jen koko­ja­kau­ma on kai­kis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa sama, se ehkäi­see ghet­tou­tu­mis­ta? Oikeas­ti asun­to­pu­la kos­kee eni­ten yksiöi­tä, ja nyt pitäi­si raken­taa nii­tä. Mie­lum­min täy­den­nys­ra­ken­ta­mal­la nykyi­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen kuin uusia kau­pun­gi­no­sia teke­mäl­lä. Minun on help­po kuvi­tel­la, että kau­pun­gin­osa, jon­ka kaik­ki asun­not ovat hal­po­ja yksiöi­tä, oli­si kun­non ghetto.

    PS: Mik­si teks­ti näyt­tää aina­kin esi­kat­se­lus­sa lihavoidulta?

  13. T. Tyh­mä kysyy: Tar­koit­taak­ko tont­ti­te­ho raken­nusa­laa, ker­ro­soa­laa vain hyö­ty­pin­ta-alaa/ ton­tin koko.

    Töö­lös­sä aika tyy­pil­le­sen talon tont­ti on n. 700 m² ja vas­ti­ke­pin­ta-ala sii­nä 1600 m². Mut­ta tar­vi­tan myö­sa katu­ja ja vihe­ra­luei­ta ja urheilukenttiä.

    1. Tunt­ti­te­hok­kuus on raken­nusoi­keus jaet­tu­na ton­tin pin­ta-alal­la ja alue­te­hok­kuus on raken­nusoi­keuk­sia sum­ma jaet­tu­na alu­een pin­ta-alal­la. Alue­te­hok­kuu­des­sa ovat muka­na kadut ja puis­tot sitä alen­ta­mas­sa, nyt esimerkiksi.

  14. Ila­ri Kau­ko: PS: Mik­si teks­ti näyt­tää aina­kin esi­kat­se­lus­sa lihavoidulta?

    tpyy­luo­man vies­tis­sä on rik­ki­näi­nen <b />-tagi kun pitäi­si olla </b>, mikä näyt­tää vai­kut­ta­van seu­raa­viin­kin viesteihin.

    1. Kävin kor­jaa­mas­sa. Nyt pitäi­si näkyä oikein. Pit5äisin tätä wordpres­sin puo­lel­ta ohjel­moin­ti­vir­hee­nä. WordPress sul­kee kyl­lä bol­din ihan itse, mut­ta ei, jos se on akti­voi­tu kah­teen kertaan.

  15. Mik­ko Säre­lä: Osmo Soininvaara:
    “50 % koko­nais­pin­ta-alas­ta! sil­loin­han sii­nä on taas se raken­teel­lien vika, että voi raken­taa kym­me­niä yksiöi­tä, jos raken­taa yhden 500 neliön asunnon.”

    Ei, vaan: jos talos­sa on yhteen­sä 1000 asuin­ne­liö­tä, niin näis­tä 500 m² pitää raken­taa per­hea­sun­to­ja (kes­ki­ko­ko vähin­tään 80 m²) ja 500 m² saa raken­taa mitä lystää. 

    Mut­ta tuo­han tar­koit­tai­si juu­ri sitä Osmon mai­nit­se­maa tilan­net­ta, että tuol­loin riit­täi­si, jos teki­si yhden 500 neliön jät­ti­käm­pän jol­le­kin edus­tusa­sun­nok­si (tosia­sias­sa osin yri­tys­käyt­töön), niin sai­si teh­dä sit­ten vaik­ka pelk­kiä 20 neliön yksiöi­tä loput 500 neliö­tä. Nämä toki vie­lä­pä sijoi­tet­tai­siin niin, että ne yksiöt oli­si­vat par­hail­la (kal­leim­mil­la) pai­koil­la, eli kor­keal­la ja hyviin ilmansuuntiin.

    No, 500 neliön kämp­pä on aika teo­reet­ti­nen esi­merk­ki. Mut­ta vaik­ka­pa 125 neliön käm­pät voi­si­vat olla ihan rea­lis­ti­sia. Tuol­loin voi­si tul­la 4*125 neliö­tä + 25*20 neliö­tä, eli 1000 neliö­tä, jol­loin 86 pro­sent­tia asun­to­jen mää­ris­tä on yksiöi­tä, ja 50 % asuin­pin­ta-alas­ta perheasuntoja.

  16. Mik­ko Säre­lä:
    Eri­tyi­sen hyvä­nä puo­le­na tuos­sa on se, että per­hea­sun­to­ja ei tar­vit­se raken­taa lisää jos raken­taa 30 m² yksiö­tä sen sijaan että raken­tai­si 60 kaksioista. 

    Mut­ta eikö tuo samal­la tar­koi­ta sitä, että kak­sioi­ta ei enää sit­ten raken­na kukaan, kos­ka yksiöis­tä saa parem­man tuo­ton per neliö?

  17. niin:
    No, 500 neliön kämp­pä on aika teo­reet­ti­nen esi­merk­ki. Mut­ta vaik­ka­pa 125 neliön käm­pät voi­si­vat olla ihan rea­lis­ti­sia. Tuol­loin voi­si tul­la 4*125 neliö­tä + 25*20 neliö­tä, eli 1000 neliö­tä, jol­loin 86 pro­sent­tia asun­to­jen mää­ris­tä on yksiöi­tä, ja 50 % asuin­pin­ta-alas­ta perheasuntoja. 

    Teo­rias­sa voi­si, mut­ta jos ja kun 6 kpl run­saat 80 neliöi­siä (tai sama mää­rä jon­kin­lai­sel­la koko­ja­kaan­tu­mal­la) menee parem­min kau­pak­si parem­mal­la yhteen­las­ke­tul­la voi­tol­la, niin eikö­hän raken­nus­lii­ke mie­lum­min raken­na niitä. 

    Ei minul­la mitään 125 neliöis­ten kysyn­nän­kään täyt­tä­mis­tä vas­taan ole, mut­ta Hel­sin­gin hin­ta­ta­sol­la tus­kin tar­vit­see olet­taa, että kau­pal­li­set teki­jät ohjai­si­vat per­hea­sun­to­jen kes­ki­ko­koa tuo­hon lukuun.

    Minus­ta tämä oli oikein hyvä uuti­nen, mitä nyt tie­tys­ti tpyy­luo­man muis­tu­tus estet­tö­myys- ja park­ki­paik­ka­nor­meis­ta hie­man latis­ti tunnelmaa. 

    Hel­sin­gis­sä on koh­tuu­ton kysyn­tä sink­kua­sun­nois­ta, joi­hin omil­laan toi­meen­tu­le­val­la, mut­ta ei rik­kaal­la nuo­rel­la aikui­sel­la on varaa. Kiva jos nii­den raken­ta­mis­ta ei kiellettäisi.

  18. niin: Mut­ta tuo­han tar­koit­tai­si juu­ri sitä Osmon mai­nit­se­maa tilan­net­ta, että tuol­loin riit­täi­si, jos teki­si yhden 500 neliön jät­ti­käm­pän jol­le­kin edus­tusa­sun­nok­si (tosia­sias­sa osin yri­tys­käyt­töön), niin sai­si teh­dä sit­ten vaik­ka pelk­kiä 20 neliön yksiöi­tä loput 500 neliö­tä. Nämä toki vie­lä­pä sijoi­tet­tai­siin niin, että ne yksiöt oli­si­vat par­hail­la (kal­leim­mil­la) pai­koil­la, eli kor­keal­la ja hyviin ilmansuuntiin.

    Aikai­sem­min käy­tet­ty neliö­sään­te­ly pakot­ti yhtiöt teke­mään luon­nol­lis­ta kysyn­tää enem­män jät­tia­sun­to­ja, jot­ta saa­tai­siin raken­nut­tua tar­peek­si kovan kysyn­nän pie­niä asun­to­ja. Nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä tätä ongel­maa ei ole, kos­ka per­hea­sun­to­jen kes­ki­ko­ko ei vai­ku­ta yksiöi­den mää­rään tai keskikokoon.

  19. Kal­le: En vie­lä­kään ymmär­rä koko­sään­te­lyä. Var­sin­kin kun Hel­sin­gis­sä on pulaa juu­ri pie­nis­tä ja hyvin pie­nis­tä asun­nois­ta. Hel­sin­ki tar­vit­see uuden kau­pun­gin­osan, jos­sa on pel­käs­tään pie­niä yksiöi­tä ja kaksioita.

    En tie­dä oli­si­ko koko kau­pun­gin­osa hyvä olla tiet­tyä tyyp­piä mut­ta oli­si kiva näh­dä hin­ta­lap­pu ker­ros­ta­lol­le jos­sa ei oli­si auto­paik­ko­ja ja jos­sa oli­si pel­käs­tään 20–40 neliön asun­to­ja. Vie­rei­nen talo voi­si­kin sit­ten olla per­hea­sun­to­ja auto­pai­koil­la ja tuol­la n.80 neliön kes­kiar­vol­la. Voi­sin kuvi­tel­la että tuo ver­tai­lu toi­si mie­len­kiin­toi­sia hin­to­ja ja nii­den perus­tei­ta esille.

  20. Ymmär­rän että on halu teh­dä enem­män per­hea­sun­to­ja, mut­ta oli­si hyvä kui­ten­kin pitää mie­les­sä että yli kol­men hen­gen asun­to­kun­tien osuu­det on Hel­sin­gis­sä 20,4%, Espoos­sa 32,6%, Van­taal­la 29,4% ja Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 24,7%. Eli vaik­ka Hel­sin­gin väes­tö oli­si raken­teel­taan lähem­pä­nä mui­ta kau­pun­ke­ja, niin mis­sään tapauk­ses­sa puo­les­sa asun­nois­sa ei tule asu­maan yli kol­mea ihmis­tä, pikem­min­kin ehkä neljännes.

  21. Jes­se: …oli­si kiva näh­dä hin­ta­lap­pu ker­ros­ta­lol­le jos­sa ei oli­si auto­paik­ko­ja ja jos­sa oli­si pel­käs­tään 20–40 neliön asun­to­ja. Vie­rei­nen talo voi­si­kin sit­ten olla per­hea­sun­to­ja auto­pai­koil­la ja tuol­la n.80 neliön kes­kiar­vol­la. Voi­sin kuvi­tel­la että tuo ver­tai­lu toi­si mie­len­kiin­toi­sia hin­to­ja ja nii­den perus­tei­ta esille.

    Voi­sin kuvi­tel­la, että neliö­hin­nois­sa ei ole yhtään mitään eroa. Neliö­hin­to­ja eivät nykyi­ses­sä mark­ki­na­ti­lan­tees­sa mää­rit­te­le rakennuskustannukset.

    Kuten eläk­keel­le jää­mäs­sä ole­va Tuo­mas Raja­jär­vi vii­kon­lo­pun leh­ti­haas­tat­te­lus­sa (HS Kau­pun­ki 2.12.) tote­si, raken­nus­mark­ki­noil­la ei ole kil­pai­lua. Ver­tai­lu­koh­dak­si hän oli otta­nut toi­sen koti­kau­pun­kin­sa Ber­lii­nin, jos­sa asun­tou­ra­kois­ta kil­pai­lee 150 — 200 rakennusyhtiötä!

    Täs­sä kuvios­sa ei jol­lain auto­paik­ka­mää­räyk­sil­lä tai mini­mi­ko­ko­vel­voit­teil­la ole yhtään mitään merkitystä.

    Onko meil­lä Suo­mes­sa enää mitään kei­noa pääs­tä samaan tilan­tee­seen, vai onko peli lopul­li­ses­ti mene­tet­ty muu­ta­mal­le rakennuttajajätille?

  22. Jan­ne: Mut­ta eikö tuo samal­la tar­koi­ta sitä, että kak­sioi­ta ei enää sit­ten raken­na kukaan, kos­ka yksiöis­tä saa parem­man tuo­ton per neliö?

    Ei tar­koi­ta.

    Syy, mik­si ei tar­vi­ta, sel­vi­ää kun tar­kas­te­lee vähän sitä miten nor­maa­lis­sa lamel­li­tyyp­pi­ses­sä ker­ros­ta­los­sa on mah­dol­lis­ta sijoi­tel­la asun­to­ja. Mon­ta pien­tä yksiö­tä vaa­tii aika mones­sa tapauk­ses­sa enem­män rap­pu­käy­tä­vää kuin esi­mer­kik­si kak­sion ja 80–90 m² asun­non yhdistelmä. 

    Lisäk­si yksiöis­sä tulee isom­pi neliö­hin­ta jo sik­si, että kyl­py­huo­neen ja keit­tiön osuus kus­tan­nuk­sis­ta on isompi. 

    Tämän sanot­tua­ni, niin tuo uusi sään­tö saat­taa tar­koit­taa sitä, että teh­dään edes jon­kin ver­ran yksiöi­tä, kun nyky­ään nii­tä ei teh­dä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Yksiöis­tä on kai­kis­ta kovin pula, joten nii­tä pitäi­si teh­dä pal­jon enem­män kuin nykyään.

    1. Raken­nus­mää­räyk­set eivät juu­ri mah­dol­lis­ta olen­nai­ses­ti alle 40 neliön yksiön raken­ta­mis­ta. Näin meil­le aina­kin lau­ta­kun­nas­sa väitettiin.

  23. niin: Mut­ta tuo­han tar­koit­tai­si juu­ri sitä Osmon mai­nit­se­maa tilan­net­ta, että tuol­loin riit­täi­si, jos teki­si yhden 500 neliön jät­ti­käm­pän jol­le­kin edus­tusa­sun­nok­si (tosia­sias­sa osin yri­tys­käyt­töön), niin sai­si teh­dä sit­ten vaik­ka pelk­kiä 20 neliön yksiöi­tä loput 500 neliö­tä. Nämä toki vie­lä­pä sijoi­tet­tai­siin niin, että ne yksiöt oli­si­vat par­hail­la (kal­leim­mil­la) pai­koil­la, eli kor­keal­la ja hyviin ilmansuuntiin.

    No, 500 neliön kämp­pä on aika teo­reet­ti­nen esi­merk­ki. Mut­ta vaik­ka­pa 125 neliön käm­pät voi­si­vat olla ihan rea­lis­ti­sia. Tuol­loin voi­si tul­la 4*125 neliö­tä + 25*20 neliö­tä, eli 1000 neliö­tä, jol­loin 86 pro­sent­tia asun­to­jen mää­ris­tä on yksiöi­tä, ja 50 % asuin­pin­ta-alas­ta perheasuntoja.

    Toki raken­nus­yri­tys saa raken­taa kes­ki­mää­rin isom­pia asun­to­ja kuin sen 80 m² per­hea­sun­toi­na. Jois­sa­kin pai­kois­sa se jopa saat­taa kan­nat­taa (siel­lä mis­sä hin­ta­ta­son huo­mioi­den osta­jil­la on sii­hen varaa). 

    Yleen­sä raken­nut­ta­jat kui­ten­kin arvioi­vat raken­ta­mi­sen tuo­maa tuot­toa. Saa­ko parem­paa tuot­toa jos raken­taa yhden 500 m² asun­non vai jos raken­taa sen sijaan vaik­ka vii­si 80 m² asun­toa ja yhden 100 m² asunnon. 

    Parem­pi kun anne­taan eri kokois­ten asun­to­jen kysyn­nän vai­kut­taa sii­hen, min­kä­lai­sia asun­to­ja raken­ne­taan. Näin saa­daan parem­min ihmis­ten tar­pei­ta vas­taa­via asuntoja.

  24. Jes­se: En tie­dä oli­si­ko koko kau­pun­gin­osa hyvä olla tiet­tyä tyyp­piä mut­ta oli­si kiva näh­dä hin­ta­lap­pu ker­ros­ta­lol­le jos­sa ei oli­si auto­paik­ko­ja ja jos­sa oli­si pel­käs­tään 20–40 neliön asun­to­ja. Vie­rei­nen talo voi­si­kin sit­ten olla per­hea­sun­to­ja auto­pai­koil­la ja tuol­la n.80 neliön kes­kiar­vol­la. Voi­sin kuvi­tel­la että tuo ver­tai­lu toi­si mie­len­kiin­toi­sia hin­to­ja ja nii­den perus­tei­ta esille. 

    Raken­ta­mi­sen hin­ta­lap­pu huo­neis­to­ne­liö­tä koh­ti voi olla aika lähel­le saman­suu­rui­nen, kos­ka vaik­ka auto­pai­kan raken­ta­mi­ses­sa sääs­tet­täi­siin, pie­net asun­not ovat suh­teel­li­ses­ti kal­liim­pia teh­dä (kal­lii­den tilo­jen eli kylp­pä­rei­den ja keit­tiöi­den osuus isom­pi, por­ras­huo­nei­siin­kin menee hel­pos­ti suh­tees­sa enem­män tilaa).
    Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat sit­ten taas ovat juu­ri niin kor­keat, kuin joku suos­tuu mak­sa­maan eli pie­net asun­not yleen­sä kalliimpia.

  25. Koti-isä: Voi­sin kuvi­tel­la, että neliö­hin­nois­sa ei ole yhtään mitään eroa. Neliö­hin­to­ja eivät nykyi­ses­sä mark­ki­na­ti­lan­tees­sa mää­rit­te­le rakennuskustannukset.Kuten eläk­keel­le jää­mäs­sä ole­va Tuo­mas Raja­jär­vi vii­kon­lo­pun leh­ti­haas­tat­te­lus­sa (HS Kau­pun­ki 2.12.) tote­si, raken­nus­mark­ki­noil­la ei ole kil­pai­lua. Ver­tai­lu­koh­dak­si hän oli otta­nut toi­sen koti­kau­pun­kin­sa Ber­lii­nin, jos­sa asun­tou­ra­kois­ta kil­pai­lee 150 – 200 rakennusyhtiötä!Tässä kuvios­sa ei jol­lain auto­paik­ka­mää­räyk­sil­lä tai mini­mi­ko­ko­vel­voit­teil­la ole yhtään mitään merkitystä.Onko meil­lä Suo­mes­sa enää mitään kei­noa pääs­tä samaan tilan­tee­seen, vai onko peli lopul­li­ses­ti mene­tet­ty muu­ta­mal­le rakennuttajajätille?

    Tuo­ta hie­man tar­koi­tin. Jos minul­la ja 100 kave­ril­la­ni jot­ka kaik­ki oli­si­vat sink­ku­ja haluai­si­vat raken­taa talon itsel­leen. Kai­kil­le tuli­si esim 30 neliön yksiö ja se itse raken­nu­tet­tai­siin ilman auto­paik­ko­ja. Taka-aja­tuk­se­ni oli että kun yksiöi­tä tar­vi­taan enem­män kuin nii­tä on mut­ta teen­näi­ses­ti nyky­mal­lil­la sen hin­ta saa­daan “kan­nat­ta­mat­to­mak­si”. Pie­ni kylp­pä­ri ja pie­ni keit­tiö kun nyt itse raken­net­tu­na ei mak­sa kovin­kaan pal­jon jos ei lai­ta kul­tai­sia kah­vo­ja jne.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Raken­nus­mää­räyk­set eivät juu­ri mah­dol­lis­ta olen­nai­ses­ti alle 40 neliön yksiön raken­ta­mis­ta. Näin meil­le aina­kin lau­ta­kun­nas­sa väitettiin.

    Pitäi­si­kö nii­tä “mää­räyk­siä” saa­da hie­man muu­tet­tua vas­taa­maan todel­lis­ta elä­mi­sen tar­vet­ta ver­sus näi­den nel­jän raken­nus­kuse­tus­liik­keen optio tarpeita?

  27. Vil­le: Raken­ta­mi­sen hin­ta­lap­pu huo­neis­to­ne­liö­tä koh­ti voi olla aika lähel­le saman­suu­rui­nen, kos­ka vaik­ka auto­pai­kan raken­ta­mi­ses­sa sääs­tet­täi­siin, pie­net asun­not ovat suh­teel­li­ses­ti kal­liim­pia teh­dä (kal­lii­den tilo­jen eli kylp­pä­rei­den ja keit­tiöi­den osuus isom­pi, por­ras­huo­nei­siin­kin menee hel­pos­ti suh­tees­sa enem­män tilaa).Asuntojen myyn­ti­hin­nat sit­ten taas ovat juu­ri niin kor­keat, kuin joku suos­tuu mak­sa­maan eli pie­net asun­not yleen­sä kalliimpia.

    Jos itse tekee keit­to­ko­me­ron ja kylp­pä­rin pie­neen asun­toon se mak­saa oikeas­ti huo­mat­ta­van pal­jon vähem­män kuin yhden ison asun­non 30neliön keit­tiö ja 25neliön pesuhuone.
    Myyn­ti­hin­ta saa­daan vas­taa­maan todel­li­suut­ta kun tuo optio­ma­fia raken­nusa­lal­ta siir­re­tään fyy­si­ses­ti vero­pa­ra­tii­siin ilman oikeut­ta olla yhtey­des­sä tähän kaupunkiin =)

  28. Jes­se: Pitäi­si­kö nii­tä “mää­räyk­siä” saa­da hie­man muu­tet­tua vas­taa­maan todel­lis­ta elä­mi­sen tar­vet­ta ver­sus näi­den nel­jän raken­nus­kuse­tus­liik­keen optio tarpeita?

    Väit­täi­sin että hau­kut vää­rää puu­ta, en tosin tie­dä. Minun käsi­tyk­se­ni on että suu­rin osa mää­räyk­sis­tä on teh­ty sinän­sä hyvää tar­koit­taen ihmis­ten par­haak­si, ongel­ma on pikem­min­kin sii­nä että mää­räyk­sis­tä vas­taa sek­to­ri­vi­ran­omai­nen ja koko­nai­suu­des­ta taas ei oikein kukaan. Ja nii­tä sek­to­ri­vi­ran­omai­sia jot­ka sanoo ei on paljon.

    Voi­daan sanoa että gryn­de­rit eivät oli­si teh­neet sisä­ves­so­ja­kaan jos ei heil­ta oli­si sitä erik­seen vaa­dit­tu, ja tämä saat­taa jopa pitää paik­kan­sa. Mut­ta nyky­ti­lan­tees­sa, jos­sa asu­mi­sen tasos­sa on pikem­min­kin kysy­mys maku­asiois­ta kuin perus­tar­peis­ta, on vai­kea ymmär­tää min­kä takia esi­mer­kik­si pesi­ti­lo­jen koko ei oli­si jotain mitä osta­ja voi­si ihan itse lom­pa­kol­laan äänes­tä­mäl­lä päättää.

    Se niis­sä miniyk­siöis­sä tosin on, että se ei ole niin yksin­ker­tai­ta että tekee joko kol­me kes­ki­mää­rin 75 neliön kämp­pää per rapun ker­ros tai yhdek­sän 25 neliön yksiötä.

  29. Jes­se: Jos itse tekee keit­to­ko­me­ron ja kylp­pä­rin pie­neen asun­toon se mak­saa oikeas­ti huo­mat­ta­van pal­jon vähem­män kuin yhden ison asun­non 30neliön keit­tiö ja 25neliön pesuhuone.

    Juu mut­ta kun se itse teke­mi­nen on teh­ty lain­sää­dän­nön ja viran­omais­val­von­nan puo­les­ta aika mah­dot­to­mak­si. Ja toi­saal­ta samal­la logii­kal­la kaik­ki pal­ve­lut tule­vat itse teh­tyi­nä pal­jon hal­vem­mik­si, tämä ei ole vain raken­ta­mi­sa­laa kos­ke­va ongelma.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Raken­nus­mää­räyk­set eivät juu­ri mah­dol­lis­ta olen­nai­ses­ti alle 40 neliön yksiön raken­ta­mis­ta. Näin meil­le aina­kin lau­ta­kun­nas­sa väitettiin.

    Esi­mer­kik­si NCC:n “Atsi­muu­tis­sa” Kala­sa­ta­mas­sa pie­nim­mät yksiöt ovat vain 23 m².

  31. Jan­ne: Mut­ta eikö tuo samal­la tar­koi­ta sitä, että kak­sioi­ta ei enää sit­ten raken­na kukaan, kos­ka yksiöis­tä saa parem­man tuo­ton per neliö? 

    Raken­nus­liik­kei­den tar­jon­taa seu­raa­mal­la vai­kut­taa sil­tä, että kak­siois­ta saa par­haim­man tuo­ton. Ei ehkä vält­tä­mät­tä per neliö, mut­ta ylipäätään.

    Toi­saal­ta yksiöi­den kysyn­tään vai­kut­taa myös kau­pun­gin avo­kä­ti­ses­ti mak­sa­ma takuu­vuo­kra eli toi­meen­tu­lo­tues­ta mak­set­ta­vat koh­tuu­den ylit­tä­vät asumiskustannukset.

  32. Pek­ka Pes­si: Raken­nus­liik­kei­den tar­jon­taa seu­raa­mal­la vai­kut­taa sil­tä, että kak­siois­ta saa par­haim­man tuoton. 

    Muis­tan luke­nee­ni jos­tain että kak­sio oli­si tosi­aan optimimyytävä. 

    Kak­sioon saa mah­tu­maan paris­kun­nan eli lyhen­nys­ten­mak­sa­jia on kak­si. Ja jos se on paris­kun­nal­le ensia­sun­to, ei van­han asun­non myyn­ti­kään ole aiheut­ta­mas­sa vii­väs­tys­tä ker­ran kun osto­pää­tös on tehty.

  33. Jes­se: Pitäi­si­kö nii­tä “mää­räyk­siä” saa­da hie­man muu­tet­tua vas­taa­maan todel­lis­ta elä­mi­sen tar­vet­ta ver­sus näi­den nel­jän raken­nus­kuse­tus­liik­keen optio tarpeita?

    Mää­räyk­set ovat kyl­lä hyvää tar­koit­ta­vaa viran­omai­soh­jaus­ta, ongel­ma­na onkin, että kaik­kien etu pyri­tään tur­vaa­maan jokais­ta uut­ta asuin­ta­loa kos­ke­val­la lain­sää­dän­nöl­lä ja mää­räyk­sil­lä sen sijaan että kat­sot­tai­siin koko­nai­suut­ta. Kylp­pä­rei­den val­ta­vuus joh­tuu esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sis­ta. Tämä on vai­kea poliit­ti­nen kysy­mys. Voi­daan­ko sal­lia, että osa uusis­ta asun­nois­ta ei ole pyö­rä­tuo­lin käyt­tä­jil­le sovel­tu­via? Minus­ta voi­tai­siin. Mut­ta kuka polii­tik­ko uskal­taa ehdot­taa tätä? Kyn­nys ry. raivostuu.

  34. Lee­na:

    Ne pie­net käm­pät meni heti, yllä­tys, ja isom­pia onkin sit­ten tar­jol­la vie­lä. Kuten aiem­min­kin todet­tu pitäi­si nii­tä pie­nem­piä asun­to­ja saa­da tar­jol­le jot­ta nii­tä tar­vit­si­joil­le saataisiin.

  35. Vil­le: Juu mut­ta kun se itse teke­mi­nen on teh­ty lain­sää­dän­nön ja viran­omais­val­von­nan puo­les­ta aika mah­dot­to­mak­si. Ja toi­saal­ta samal­la logii­kal­la kaik­ki pal­ve­lut tule­vat itse teh­tyi­nä pal­jon hal­vem­mik­si, tämä ei ole vain raken­ta­mi­sa­laa kos­ke­va ongelma.

    En ole ihan samaa miel­tä että aina itse teh­ty tulee hal­vem­mak­si. Yhteis­ti­laus tulee sinäl­lään hal­vem­mak­si kos­ka voi­daan teh­dä isom­pi tilaus samaa tavaraa.Kysehän on lop­pu­jen lopuk­si sii­tä kuka tekee ja kenel­le ja min­kä­vuok­si. Van­ha sta­di oli täyn­nä pie­niä asun­to­ja jois­sa asui pal­jon ihmi­siä. Nyt on men­ty toi­seen ääreen eli teh­dään iso­ja asun­to­ja muu­ta­mal­le ihmi­sel­le. Mis­tä löy­tyi­si kul­tai­nen kes­ki­tie? Tie­tys­ti­kin toi­sis­ta on muka­vam­paa omis­taa isom­pi sitä ja tätä kuin naa­pu­ri vaik­ka se oli­si­kin “tyh­jä­käy­töl­lä”. Uskoi­sin että sta­diin mah­tui­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män myös pie­nem­piä asun­to­ja jot­ka oli­si­vat erit­täin muka­via ja kom­pak­te­ja asustaa.

  36. tpyy­luo­ma: Väit­täi­sin että hau­kut vää­rää puu­ta, en tosin tiedä.Minun käsi­tyk­se­ni on että suu­rin osa mää­räyk­sis­tä on teh­ty sinän­sä hyvää tar­koit­taen ihmis­ten par­haak­si, ongel­ma on pikem­min­kin sii­nä että mää­räyk­sis­tä vas­taa sek­to­ri­vi­ran­omai­nen ja koko­nai­suu­des­ta taas ei oikein kukaan. Ja nii­tä sek­to­ri­vi­ran­omai­sia jot­ka sanoo ei on paljon.

    Voi­daan sanoa että gryn­de­rit eivät oli­si teh­neet sisä­ves­so­ja­kaan jos ei heil­ta oli­si sitä erik­seen vaa­dit­tu, ja tämä saat­taa jopa pitää paik­kan­sa. Mut­ta nyky­ti­lan­tees­sa, jos­sa asu­mi­sen tasos­sa on pikem­min­kin kysy­mys maku­asiois­ta kuin perus­tar­peis­ta, on vai­kea ymmär­tää min­kä takia esi­mer­kik­si pesi­ti­lo­jen koko ei oli­si jotain mitä osta­ja voi­si ihan itse lom­pa­kol­laan äänes­tä­mäl­lä päättää.

    Se niis­sä miniyk­siöis­sä tosin on, että se ei ole niin yksin­ker­tai­ta että tekee joko kol­me kes­ki­mää­rin 75 neliön kämp­pää per rapun ker­ros tai yhdek­sän 25 neliön yksiötä.

    Tar­koi­tus oli kri­ti­soi­da asi­aa joka joh­ta­nut tilan­tee­seen että pie­niä asun­to­ja ei ole tar­peek­si tar­jol­la vaan niis­tä on teh­ty sijoi­tusa­sun­to­ja. Tuo taas on joh­ta­nut vää­ris­ty­miin niin tuis­sa kuin tar­peis­sa. Var­mas­ti sek­to­ri-ihmis­ten­kin mie­les­sä aina­kin toi­voi­si siin­tä­vän yhtei­nen hyvä kun­han pää­tös­val­lan omaa­vat hei­tä sii­hen suun­taan ohjai­si­vat pyynnöillään.

  37. OS: “Asun­to­jen koon sään­te­ly on tar­peen, jot­ta Hel­sin­gis­tä ei tuli­si väes­töl­tään kovin vinoutunutta.”

    Hel­sin­gis­sä on täl­lä het­kel­lä asun­to­jen tar­jon­nas­sa sel­keä mark­ki­na­häi­riö, joka joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole tar­peek­si, ei minkäänkokoisia.

    Pitäi­si miet­tiä, miten saa­daan aikaan jär­ke­vä pol­ku yli­sään­te­lys­tä sii­hen, että raken­net­ta­vaa tont­ti­maa­ta on koko ajan riit­tä­väs­ti tar­jol­la nii­den tar­pei­siin, jot­ka halua­vat Hel­sin­kiin muut­taa. On mah­dol­lis­ta, että täl­lä polul­la on jär­ke­vää, että asun­to­jen koil­le on jotain nor­me­ja, mut­ta en ole kyl­lä täs­tä miten­kään vakuuttunut. 

    Jos koko nor­mis­ta luo­vut­tai­siin ker­ta­hei­tol­la, raken­nut­ta­jat var­maan alkai­si­vat raken­taa val­ta­via mää­riä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, mut­ta eikö tilan­ne tasoit­tui­si muu­ta­man vuo­den pääs­tä, kun nii­tä oli­si tar­peek­si? Jos kau­pun­ki lisäk­si teki­si asun­to­jen poh­jan muut­ta­mi­sen hel­pom­mak­si, voi­si nois­ta yksiöis­tä ja kak­siois­ta saa­da myö­hem­min yhdis­tet­tyä isom­pia kämp­piä, jos se oli­si kannattavaa.

  38. Ark­ki­teh­ti: Mää­räyk­set ovat kyl­lä hyvää tar­koit­ta­vaa viran­omai­soh­jaus­ta, ongel­ma­na onkin, että kaik­kien etu pyri­tään tur­vaa­maan jokais­ta uut­ta asuin­ta­loa kos­ke­val­la lain­sää­dän­nöl­lä ja mää­räyk­sil­lä sen sijaan että kat­sot­tai­siin koko­nai­suut­ta. Kylp­pä­rei­den val­ta­vuus joh­tuu esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sis­ta. Tämä on vai­kea poliit­ti­nen kysy­mys. Voi­daan­ko sal­lia, että osa uusis­ta asun­nois­ta ei ole pyö­rä­tuo­lin käyt­tä­jil­le sovel­tu­via? Minus­ta voi­tai­siin. Mut­ta kuka polii­tik­ko uskal­taa ehdot­taa tätä? Kyn­nys ry. raivostuu.

    Tämä on aivan kama­la tilan­ne. Olen josks lei­ki­tel­lyt aja­tuk­sel­la, että kun voi­tan lotos­sa mega­gi­ga­jät­ti­po­tin 10 mil­joo­naa, niin teen pan­kin kans­sa dii­lin ja raken­nu­tan val­ta­van ker­ros­ta­lon täyn­nä 25-neliöi­siä yksiöi­tä ja lai­tan vuo­kral­le. Voit­te olla var­mo­ja, että yksi­kään ei jää tyh­jil­leen, vaik­ka kylp­pä­ri vei­si vain 4 m² ja park­ki­pai­kaa ei oli­si ollenkaan.

    Mut­ta eihän tämä onnis­tu. Kylp­pä­rin pitää olla tans­si­sa­lin kokoi­nen, jot­ta Kyn­nys pää­see kyn­nyk­sen yli. Minus­ta täs­sä ei ole kyse tasa-arvos­ta vaan sii­tä, että pie­ni vähem­mis­tö suo­ras­taan ter­ro­ri­soi enem­mis­töä, jon­ka etu ei ole mak­saa niis­tä kylp­pä­rin huk­ka­ne­liöis­tä. Tosin rehel­li­syy­den nimis­sä on sanot­ta­va, että aina­kin osa­syyl­li­nen on joku mää­räys, joka muis­taak­se­ni pakot­taa kau­pun­gin mak­sa­maan kus­tan­nuk­set tilan­tees­sa, jos­sa ter­veen ihmi­sen asun­to on muu­tet­ta­va pyö­rä­tuo­li­kel­poi­sek­si jos asuk­kaan kun­to sitä vaa­tii. Kau­pun­ki lyhyt­nä­köi­ses­ti sälyt­tää vas­tuun raken­nut­ta­jal­le ja koh­te­lee sii­nä sivus­sa ter­vei­tä­kin vammaisina.

    Vuo­kra­ta­los­sa voi­si jopa vuo­kra­so­pi­muk­ses­sa edel­lyt­tää autot­to­muut­ta, ole­tan. Kun ker­ran voi­daan kuu­lem­ma vaa­tia tupa­koi­mat­to­muut­ta­kin. Eli se sii­tä park­ki­paik­ka­tar­pees­ta. Täs­sä­kin ymmär­rän kau­pun­kia, jon­ka näkö­kul­ma on se, että tänään annet­tu autot­to­muus­lu­paus ei ole ikui­nen ja 40 vuo­den pääs­tä saat­taa auto­ja olla niin pal­jon, että nii­tä on pihat ja kadut täys. Mut­ta täs­sä­kin kau­pun­ki on lyhyt­nä­köi­nen. Voi­han sen kal­lio­luo­lan raken­taa sit­ten myöhemmin.

    Kuten usein käy, nor­mit joh­ta­vat sii­hen, että mitään ei raken­ne­ta. Kun yhtääl­tä puhu­taan 400 000 tai nyt jo 600 000 uudes­ta hel­sin­ki­läi­ses­tä niin toi­saal­ta pila­taan koh­ta­lai­set raken­ta­mis­mah­dol­li­suu­det näil­lä lyhyt­nä­köi­sil­lä määräyksillä.

    Ja Tpyy­luo­mal­le: se Laa­ja­sa­lon­tien ker­ros­ta­lo­tont­ti pitäi­si sto­pa­ta saman tien! Pahim­mil­laan sil­lä este­tään Laa­ja­sa­lon­tien var­ren tehok­kaam­pi kaa­voit­ta­mi­nen ja par­haim­mil­laan­kin raken­ne­taan taas lisää met­sä­lä­hiö­tä, nyt ihan ratik­ka­py­sä­kin vie­reen! Mis­tä näi­tä ideoi­ta oikein tulee? Tun­tuu pahal­ta, kun ne har­vat kaa­vat, jois­sa mah­dol­lis­te­taan lisä­ra­ken­ta­mi­nen, on teh­ty niin tehot­to­mik­si ja niin pie­leen, että Kuo­re­ve­den kun­nan­kans­lias­sa­kin osa­taan paremmin.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tunt­ti­te­hok­kuus on raken­nusoi­keus jaet­tu­na ton­tin pin­ta-alal­la ja alue­te­hok­kuus on raken­nusoi­keuk­sia sum­ma jaet­tu­na alu­een pin­ta-alal­la. Alue­te­hok­kuu­des­sa ovat muka­na kadut ja puis­tot sitä alen­ta­mas­sa, nyt esimerkiksi.

    Tehok­kuu­det Hel­sin­gis­sä eivät ole sitä mitä nii­den pitää olla. Sen näkee esi­mer­kik­si vil­kai­se­mal­la Googlen ilma­ku­via. Pit­kän pääl­le lii­an teho­ton raken­ta­mi­nen tulee vai­keut­ta­maan esi­mer­kik­si jouk­ko­lii­ken­teen yllä­pi­toa. Ei kai kukaan usko, että nykyi­sel­lä tuki­ve­toi­sel­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä on tulevaisuutta?

  40. Ark­ki­teh­ti: Voi­daan­ko sal­lia, että osa uusis­ta asun­nois­ta ei ole pyö­rä­tuo­lin käyt­tä­jil­le soveltuvia? 

    Ainoa vähän­kään rea­lis­ti­nen pork­ka­na tuol­lai­sen saa­mi­sek­si kes­kus­te­luun on, jos joku las­kee a) miten pal­jon näin sääs­tet­täi­siin asun­to­ve­lal­lis­ten varoja/korkokuluja b) miten pal­jon se lisäi­si kau­pun­gin vero­tu­lo­ja (myös ulkois­vai­ku­tuk­si­neen) c) miten pal­jon kau­pun­gin pitäi­si vara­ta heti-vapai­ta esteet­tö­miä asun­to­ja samoil­ta alueil­ta vas­taa­vil­la omi­nai­suuk­sil­la “vaih­det­ta­vak­si” esteet­tö­myys­tar­peen iskies­sä, tai jokai­nen asun­to oli­si remon­toi­ta­vis­sa nopeas­ti (1 kk) nyky­vaa­ti­mus­ten mukai­sek­si (jul­ki­sil­la varoil­la!) d) osoit­taa että täl­lai­nen “pyö­rä­tuo­lia­sun­to­poo­li” tai remont­ti­ra­has­to tuli­si kau­pun­gin talou­del­le halvemmaksi.

  41. Ihan kaf­ka­mais­ta koko sään­te­ly­kes­kus­te­lu. Libe­ra­lis­mi on toti­ses­ti Suo­mes­sa kuol­lut ja kuo­pat­tu. Mik­si mark­ki­na­voi­mat eivät saa raken­taa sel­lai­sia asun­to­ja kuin kau­pak­si menee? Luul­ta­vas­ti lap­si­per­heet halua­vat asua Hel­sin­gis­sä jat­kos­sa­kin ja hei­dän kysyn­tän­sä pitää kyl­lä luon­tai­ses­ti yllä per­hea­sun­to­jen­kin rakentamista.

  42. Jaak­ko Säre­lä: OS: “Asun­to­jen koon sään­te­ly on tar­peen, jot­ta Hel­sin­gis­tä ei tuli­si väes­töl­tään kovin vinoutunutta.”Helsingissä on täl­lä het­kel­lä asun­to­jen tar­jon­nas­sa sel­keä mark­ki­na­häi­riö, joka joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole tar­peek­si, ei minkäänkokoisia.Pitäisi miet­tiä, miten saa­daan aikaan jär­ke­vä pol­ku yli­sään­te­lys­tä sii­hen, että raken­net­ta­vaa tont­ti­maa­ta on koko ajan riit­tä­väs­ti tar­jol­la nii­den tar­pei­siin, jot­ka halua­vat Hel­sin­kiin muut­taa. On mah­dol­lis­ta, että täl­lä polul­la on jär­ke­vää, että asun­to­jen koil­le on jotain nor­me­ja, mut­ta en ole kyl­lä täs­tä miten­kään vakuut­tu­nut. Jos koko nor­mis­ta luo­vut­tai­siin ker­ta­hei­tol­la, raken­nut­ta­jat var­maan alkai­si­vat raken­taa val­ta­via mää­riä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, mut­ta eikö tilan­ne tasoit­tui­si muu­ta­man vuo­den pääs­tä, kun nii­tä oli­si tar­peek­si? Jos kau­pun­ki lisäk­si teki­si asun­to­jen poh­jan muut­ta­mi­sen hel­pom­mak­si, voi­si nois­ta yksiöis­tä ja kak­siois­ta saa­da myö­hem­min yhdis­tet­tyä isom­pia kämp­piä, jos se oli­si kannattavaa.

    Vuo­si sit­ten tilas­to ker­toi seuraavaa:
    Hel­sin­gis­sä on edel­leen tyh­jil­lään run­saat 24 000 asuntoa.
    Vuo­den 2010 lopus­sa mää­rä oli 7,4 pro­sent­tia koko kau­pun­gin asun­to­kan­nas­ta, Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kuk­sen ja Tilas­to­kes­kuk­sen tilas­tot kertovat.

    1. Hel­sin­gis­sä ei ole tyh­jiä asun­to­ja. Nuo “tyh­jill­lään” ole­vat asun­not ovat sel­lai­sia, jois­sa kukaan ei ole pysy­väs­ti kir­joil­la. Opis­ke­li­joi­ta, joi­den kir­jat ovat koti­seu­dul­la, kan­san­edus­ta­jia, yri­tys­ten “hotel­le­ja” hen­ki­lö­kun­nan Hel­sin­gis­sä käyn­tiä var­ten, kak­ko­sa­sun­to­ja ja niin edel­leen. On myös nii­tä, jot­ka asu­vat asun­nois­sa mel­ko pysy­väs­ti, mut­ta ovat vero­tek­ni­sis­tä syis­tä kir­joil­la vaik­ka­pa Monacos­sa tai Tallinnassa.

  43. Joel A.: Luul­ta­vas­ti lap­si­per­heet halua­vat asua Hel­sin­gis­sä jat­kos­sa­kin ja hei­dän kysyn­tän­sä pitää kyl­lä luon­tai­ses­ti yllä per­hea­sun­to­jen­kin rakentamista.

    Kysyn­tä joo, mut­ta Kelan ja sosi­aa­li­toi­mis­ton poh­jat­to­mia tas­ku­ja vas­taan on lap­si­per­hei­den omil­la tuloil­laan aika han­ka­la kil­pail­la. Kehys­kun­nis­sa val­tio tulee parem­min vas­taan lii­ken­nein­fral­la, ja kun­ta kunnallisinfralla.

    Tot­ta kai “mark­ki­na­voi­mat” halua­vat Hel­sin­gis­sä raken­taa pie­niä yksiöi­tä kun jul­ki­nen sek­to­ri vii­me kädes­sä takaa kysynnän.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä ei ole tyh­jiä asuntoja. 

    On hyvin mah­dol­lis­ta, että laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa näin onkin, mut­ta on sil­ti vähän huvit­ta­vaa tar­kas­tel­la tätä väi­tet­tä sen nojal­la, kun itse tai­dan asua jon­kin­moi­ses­sa tilastopoikkeamassa.

    Koti­rap­pu­ni nel­jäs­tä­tois­ta huo­neis­tos­ta kak­si on tyh­jil­lään. Yhdes­sä asui joku hau­raan oloi­nen rou­va, jos­ta ei ole näky­nyt vilaus­ta­kaan pariin vuo­teen. Toi­nen taas on suo­ra sei­nä­naa­pu­ri­ni: täs­sä asun­nos­sa en ole havain­nut min­kään­lai­sia elon­merk­ke­jä sen seit­se­män vuo­den aika­na mitä olen sii­nä vie­res­sä majaillut.

    1. Yleen­sä, jos asun­to on ihan oike4asti tyh­jil­lään, asu­kas on joko juu­ri kuol­lut tai kuo­lee pian. Tuol­lai­nen vuo­sia tyh­jil­lään ole­mi­nen on outoa. Mau­nu­las­sa­kin oli ker­ran täl­lai­nen tapaus. Sisäl­tä löy­tyi muu­mio vuon­na 2000 huh­ti­kuus­sa. Muis­tan tämän sii­tä, että lin sinä päi­vä­nä ensim­mäis­tä päi­vää minis­te­ri­nä, ja leh­dis­tö vaa­ti minua asias­ta vastuuseen.

  45. Ark­ki­teh­ti: Voi­daan­ko sal­lia, että osa uusis­ta asun­nois­ta ei ole pyö­rä­tuo­lin käyt­tä­jil­le sovel­tu­via? Minus­ta voi­tai­siin. Mut­ta kuka polii­tik­ko uskal­taa ehdot­taa tätä? Kyn­nys ry. raivostuu. 

    Voi­si­ko osan sii­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ta hyö­dys­tä, joka ei-esteet­tö­mien asun­to­jen raken­ta­mi­sel­la voi­te­taan, jol­lain tavoin ulos­mi­ta­ta ja kor­va­mer­ki­tä käy­tet­tä­väk­si lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten asian edistämiseen?

    Asiois­ta on hel­pom­pi neu­vo­tel­la jos niil­lä on hintalappu.

  46. Esi­mer­kik­si NCC:n “Atsi­muu­tis­sa” Kala­sa­ta­mas­sa pie­nim­mät yksiöt ovat vain 23 m².

    Puut­tuu enää rakennuslupa.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puut­tuu enää rakennuslupa.

    Mitä tar­koi­tat? Taloa­han raken­ne­taan. Vii­mek­si kun aje­lin siel­lä loka­kuus­sa, niin kol­me ker­ros­ta oli jo pystyssä.

  48. Jaak­ko Hir­vo­nen: Yhdes­sä asui joku hau­raan oloi­nen rou­va, jos­ta ei ole näky­nyt vilaus­ta­kaan pariin vuoteen.

    Tämä on yksi syy tyh­jiin asun­toi­hin. Van­huk­set muut­ta­vat johon­kin lai­tos­mai­seen, jol­loin käm­pät jää­vät tyh­jik­si. Nii­den myy­mi­nen tuos­sa vai­hees­sa on joko hen­ki­ses­ti han­ka­laa (van­hus vas­tus­taa, omai­sil­la ei ole voi­mia), käy­tän­nös­sä han­ka­laa (van­hus on muis­sa maa­il­mois­sa, jol­loin kaup­po­jen teko ei onnis­tu, tava­roil­le ei ole paik­kaa, eikä nii­tä voi vie­lä jakaa­kaan) tai talou­del­li­ses­ti tyh­mää (hoi­to­mak­sut).

    Lisäk­si nämä käm­pät ovat tyy­pil­li­ses­ti huo­no­kun­toi­sia ja vähän haas­ta­via myy­tä­viä. Ne lai­te­taan myyn­tiin, kun perun­kir­joi­tus on tehty.

    Näi­den asun­to­jen saa­mi­nen parem­paan käyt­töön voi olla hyvin haas­ta­vaa. Osa­rat­kai­su oli­si sii­nä, että yhteis­kun­ta voi­si pois­taa asun­to­jen vuo­kraa­mi­seen liit­ty­vän ansan. Samoin edun­val­von­ta-asiois­sa voi­si olla vii­laa­mis­ta. (Jos van­hus on kyvy­tön huo­leh­ti­maan asiois­taan, asun­non myy­mi­nen tai vuo­kraa­mi­nen ei ole miten­kään help­po läpihuutojuttu.)

  49. Täm­möi­nen ihan vai­kea­vam­mai­sel­le suun­ni­te­lu 28 m² yksiö nyt esi­mer­kik­si http://www.validia.fi/files/attachments/asumispalvelut/as-c75-83–91-99.pdf
    Sivul­ta http://www.validia.fi/portal/fi/vammaiselle_henkilolle/toimipaikat/tampereen_validia-palvelut/tampere/palveluasunnot_vaikeavammaisille_henkiloille/

    Se mikä tos­sa nyt pis­tää sil­mään on että tuos­sa 28 m² asun­nos­sa on sil­mä­mää­räi­ses­ti noin kym­me­nen met­riä ulko­sei­nää, jos­sa on käy­tän­nös­sä yksi kun­nol­li­nen noin kah­den met­rin ikku­na. Jos ton nyt vaan teki­si niin että etei­nen ja kylp­pä­ri oli­si run­gon sisäl­lä eli huo­neen peräl­lä? Ehkä sen nyt joten­kin kes­tää että sii­nä kylp­pä­ris­sä ei ole sitä pik­ku­räp­pä­nää tuu­le­tuk­seen. Raken­nus­sy­vyy­den kas­vat­ta­mi­nen ei juu­ri­kaan lisää tont­ti­maan tar­vet­ta eikä kas­va­ta yksi yhteen suh­tees­sa neliöi­hin kus­tan­nuk­sia, eli voi­si olla vaik­ka pik­kai­sen isom­pi­kin asun­to, ja sit­ten on vie­lä energiatehokkuus…

    Mut­ku run­ko­sy­vyys on syntiä.

  50. Jaak­ko Hir­vo­nen:
    Koti­rap­pu­ni nel­jäs­tä­tois­ta huo­neis­tos­ta kak­si on tyhjillään. 

    Onko asun­not kui­ten­kin jon­kun hal­lus­sa eli nimi oves­sa ja osoi­te­tie­dot rekisterissä. 

    Kyl­lä­hän esi­mer­kik­si lai­tos­hoi­dos­sa ole­vien yksi­näis­ten van­hus­ten vaki­nai­nen asun­to saat­taa olla asu­mat­to­man oloi­nen jos joku vaan huo­leh­tii kustannuksista. 

    Tai­taa vaan olla aika vai­kea alkaa sel­lais­ta tapaus­ta hää­tä­mään­kään, oli­si val­mis­ta lööppi/karpo ‑mate­ri­aa­lia…

    Puh­taas­ti spe­ku­la­tii­vi­sia tyh­jiä asun­to­ja jois­sa ahne kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja pitää hinn­an­nousun toi­vos­sa kämp­pää tyh­jil­lään (jot­ta se ei kulu) ei luu­li­si Hel­sin­gis­tä pal­joa löy­ty­vän vaan nekin kan­nat­taa pis­tää vuo­kral­le. Totaa­li­sen yli­op­ti­mis­tis­ten hin­ta­pyyn­tö­jen ansios­ta veny­vän kau­pan­teon takia tyh­ji­nä ole­vat tosin mene­vät lähel­le tätä kategoriaa.…

  51. Vali­tet­ta­vas­ti val­tuus­to on sään­te­lyi­neen aivan pihal­la. Ei Hel­sin­gis­tä puu­tu suu­ria asun­to­ja vaan edul­li­sia asun­to­ja, nii­den tuo­tan­toa tei­dän pitäi­si pyr­kiä edesauttamaan.

    Vas­toin usein esiin­ty­vää har­ha­luu­loa ei kovan rahan uudis­tuo­tan­non kysyn­tä ole Hel­sin­gis­sä­kään raja­ton. Sik­si myyn­tia­jat veny­vät ja hank­kei­ta lai­te­taan heti jäi­hin kun talous yskii.

    1. Kaik­ki kovan­ra­han asun­not, joi­ta myy­dään vaik­ka Suo­men kes­ki­mää­räi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la, mene­vät kyl­lä kau­pak­si. Ei vain tun­nu riit­tä­vän raken­nus­liik­keil­le. Se, että raken­nus­liik­kei­den kan­nat­taa hidas­taa raken­ta­mis­ta tukeak­seen hin­ta­ta­soa, ker­too lähin­nä siit, ettei kil­pai­lu ole täydellistä.

  52. Jaak­ko Hir­vo­nen: kun itse tai­dan asua jon­kin­moi­ses­sa tilastopoikkeamassa.

    Asuin eri tilas­to­poik­kea­mas­sa 1½ vuot­ta Vii­kis­sä; vas­ta­val­mis­tu­nut vakuu­tus­yh­tiön vii­den rapun koh­de, johon vii­mei­siin asun­toi­hin muut­ti asuk­kai­ta vas­ta 13 kk val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Ensim­mäi­set 2 kk en oli­si tar­vin­nut ver­ho­ja, kos­ka myös vie­rei­sen rapun vas­ta­päi­set asun­not (8 kpl) oli tyh­ji­nä, kuten suu­ri osa kai­kis­ta. Puo­len vuo­den­kin jäl­keen puo­let asun­nois­ta oli tyh­ji­nä. Arvioil­ta 80% täyt­tö­as­teen ylit­ty­mi­sen meni 8–10 kk; pois­muu­ton jäl­keen meni vain vajaa 2 kk, kun­nes näkyi seu­raa­van asuk­kaan valot. Vakuu­tus­yh­tiöil­lä on varaa vali­ta vuokralaiset?

  53. Tyh­jät asun­not, vuo­krat ja myyn­ti­hin­nat eivät aina ole kes­ke­nään suo­ras­sa kor­re­laa­tios­sa. 1990-luvun lopus­sa Barce­lo­nas­sa tyh­jiä talo­ja ja asun­to­ja vai­kut­ti ole­van mel­ko pal­jon, edul­li­sia vuo­kra-asun­to­ja löy­tyi, mut­ta myyn­ti­hin­nat oli­vat var­sin kor­keat; en tie­dä liit­tyy­kö asi­aan, mut­ta uudis­ra­ken­ta­mi­nen oli hyvin hal­paa ja toi­saal­ta kau­pun­ki pur­ki van­ho­ja talo­ja puis­to­jen, aukioi­den ja jul­kis­ten raken­nus­ten tiel­tä. Lon­toos­sa asun­to­jen hin­nat nousi­vat niin nopeas­ti, että spe­ku­loi­jat antoi­vat tutuil­leen asun­to­ja ilmai­sek­si käyt­töön, kos­ka odo­tet­ta­vis­sa ole­va myyn­ti­voit­to oli niin hyvä. Nämä nyt ovat vain satun­nai­sia havain­to­ja, mut­ta mark­ki­nat voi­vat toi­mia eri tavoin, kuin olettaisi.

  54. Pie­net asun­not tun­tu­vat kui­ten­kin kadon­neen laa­jen­nus­ten yhtey­des­sä, pie­niä asun­to­ja raken­ne­taan pie­niä mää­riä ja niis­tä saa­daan hyvät vuo­kra­tu­lot ja menek­ki on taat­tu. Pie­nil­le tehok­kail­le, edul­li­sil­le asun­noil­le oli­si tar­vet­ta enem­män kuin on saatavuutta.
    Sään­nöt ja mää­räyk­set tun­tu­vat nyt men­neen kovin sol­muun kun estä­vät autot­to­man ja yksiöi­tä täyn­nä ole­van talon raken­ta­mi­sen. Ihmeel­lis­tä on että kun teh­dään sään­tö­jä niis­tä tulee niin sito­via että niis­tä ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta poi­ke­ta. Hais­kah­taa nat­si­kor­til­le mut­ta ei anne­ta vie­lä periksi.
    Ode, näet­kö mitään mah­dol­li­suut­ta saa­da onnis­tu­maan moko­maa poik­keus­ta jos­sa raken­net­tai­siin yksi talo pel­käs­tään 30–40 neliön huo­neis­toil­la varus­tet­tu­na ja ilman autopaikkoja?
    Mitä olet miel­tä sel­lai­sen talon toi­mi­vuu­des­ta ylei­ses­ti ottaen?

  55. tpyy­luo­ma:
    Jos ton nyt vaan teki­si niin että etei­nen ja kylp­pä­ri oli­si run­gon sisäl­lä eli huo­neen perällä? 

    Tuo on talon kul­mas­sa joten etei­sen on olta­va siel­lä peräl­lä. Kylp­pä­rin voi­si toki kiep­saut­taa vasem­mal­le ulko­sei­näl­le mut­ta lie­nee niin että on halut­tu vie­rek­käis­ten asun­to­jen mär­kä­ti­lat vas­tak­kain hin­ta- ja melusyistä.

    Tuos­sa koh­tees­sa näyt­täi­si kui­ten­kin ole­van yhden rap­pu­käy­tä­vän ympä­ril­lä ihan tehok­kaas­ti asuntoja.

  56. huk­kaan meni: Vakuu­tus­yh­tiöil­lä on varaa vali­ta vuokralaiset? 

    Ei tain­nut olla tuo­hon koh­tee­seen kor­kean vuo­kran vuok­si sos­sun mak­susi­tou­mus­so­pi­mus­ta luvas­sa vaan vuo­kra­lai­set jou­tui­vat mak­sa­maan omil­la rahoil­laan? Muu­ten oli­si var­maan ollut heti elä­väis­tä menoa rappukäytävässäkin.

    Työs­sä­käy­vät taas valit­se­vat vuo­kra­ra­hoil­laan mie­luum­min asuin­pai­kan jos­ta pää­see inhi­mil­li­ses­sä ajas­sa jul­ki­sil­la töi­hin eikä syr­jäis­tä pel­to­lä­hiö­tä jos­ta puut­tuu siwaa lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki palvelut.

  57. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: mie­luum­min asuin­pai­kan jos­ta pää­see inhi­mil­li­ses­sä ajas­sa jul­ki­sil­la töi­hin eikä syr­jäis­tä pel­to­lä­hiö­tä jos­ta puut­tuu siwaa lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki palvelut.

    Pris­ma-alko-yms. 60 m, 220–400 m käve­lyl­lä kol­mel­ta eri pysä­kil­tä 18 bus­si­lin­jaa kes­kus­taan (ilman kir­jain­va­ri­aa­tioi­ta ja ns. U‑linjoja ja mui­ta kau­ko­bus­se­ja) ja usei­ta poi­kit­tais­lin­jo­ja. (Moni Töö­lön osoi­te on pika-arvioin­nil­la n. 200 m ratik­ka­py­sä­kis­tä, tai kau­em­pa­na). Var­si­nai­nen pel­to­lä­hiö, siis. Vuo­kra­ta­so ei aina­kaan kor­keam­pi kuin uusis­sa asun­nois­sa muu­ten­kin. Nyt­kin näkö­jään seit­se­män asun­toa vapaana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.