Eduskunnassa on ikimuistoista ajoista ollut tapana, että eduskunta lisää joitain sopivaksi katsomiaan menoja hallituksen budjettiesitykseen. Vuoteen 1992 noudatettiin käytäntöä, että jokaisella kansanedustajalla oli pieni kiintiö esittää rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen, esimerkiksi jollekin järjestölle. Joululahjarahoista luovuttiin, kun ei laman oloissa enää kehdattu. Nyt hallituspuolueet sopivat keskenään menonlisäyksistä, joiden enimmäismäärän hallitus on lyönyt kiinni. Tänä vuonna tuo enimmäismäärä oli 50 miljoonaa euroa, josta yhdeksän miljoonaa oli ennalta sidottu sotaveteraaneille. Ihan sympaattinen ele, mutta ehkä 30 vuotta myöhässä.
Valtiovarainvaliokunnan jaostot ovat käsitelleet budjettia koko syksyn. On kuultu varmaan satoja asiantuntijoita, jotka ovat käyneet kertomassa, kuinka välttämättömiä rahantarpeita heillä on ja kuinka heihin panostetut rahat tulevat myöhemmin säästöinä moninkertaisesti takaisin – tai kuinka se nyt vaan on tuiki tarpeellista.
Jaostot ovat hallituspuolueiden äänin tehneet omat esityksensä joissa menonlisäykset summautuivat jonnekin 80 miljoonan euron tietämille. Hallituspuolueiden valiokuntavastaavien tehtävä oli puristaa tämä siihen 50 miljoonaan. Niinpä meitä sitten kokoontui kahtena iltana kuusi riitelemään rahoista – Kimmo Sasi (kok) Kari Rajamäki (sdp), Kari Uotila (vas) Astrid Thors (rkp), Jouko Jääskeläinen (kd) ja minä (vihr.). Vähän li motivaatio alamaissa, koska helmikuussa taas leikataan menoja ja paljon. Tätä eduskunnan rahanjakoa voi perustella ”second opinion” periaatteella., Ei se VM:n budjetin laadintakaan aivan erehtymätöntä ole.
Yhteensä kolmessa ja puolessa tunnissa saatiin kootuksi 50,935 miljoonan euron lista. Pääasiassa hankkeet olivat oikein hyviä, ja me kaikki saatoimme niitä kannattaa. En kuitenkaan ole varma, oliko esimerkiksi miljoona euroa kertausharjoituksiin ja 200 000 euroa vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nyt aivan välttämättömiä.
Suurin osa määrärahoista oli sellaisia, joita eduskunta on lisännyt jokseenkin joka vuosi ja jotka VM poistaa esityksestään seuraavana vuonna ja eduskunta palauttaa taas. Oma suosikkini ovat päihdeäidit, joiden lisäämisen budjettiin aloitin itse vuonna 2001 ja joka lisätään budjettiin joka vuosi, niin nytkin. Urpilaisen selitys pallotteluun tähän oli selkeä ja ymmärrettävä. Eduskunnalla on lupa (sic!) lisätä kertaluontoisia menoja, ei pysyviä ja siksi pysyviksi tarkoitetut pitää lisätä joka vuosi uudestaan.
Oma lukunsa ovat tiemäärärahat, joita valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto (ns. siltarumpuvaliokunta) esittää lisättäväksi joka vuosi ja paljon. Näin tapahtui nytkin. Jaosto esitti lisäyksiä noin 20 miljoonaa, mistä tärkein oli valtatie 23 perusparannuksen välillä Varkaus- Joensuu käynnistäminen 8,8 miljoonalla eurolla. Koko hankkeen budjetti on noin 32 miljoonaa euroa, mutta tällä oli tarkoitus aloittaa sieltä Varkauden päästä. Valiokunnan puheenjohtaja Kari Rajämäki (Varkaus) oli pannut kaikki panoksensa tähän hankkeeseen. Itse olin vähän skeptinen, koska jo päätettyihin liikennehankkeisiinkaan eivät rahat oikein riitä. Kyse on kahdesta aivan erilaisesta demokratiakäsityksestä.
Voidaan toisaalta ajatella, että on demokratiaa se, että kansanedustajat riippumatta teknokraattisista virkamieslaskemista tekevät itsenäisesti omia päätöksiään sillä asiantuntemuksella, jonka pitkäaikainen kansanedustajuus antaa tai voidaan toisaalta ajatella, että kun rahaa on vain niin paljon kuin sitä on, eri hankkeet ovat samalla viivalla ja ne pannan järjestykseen teknokraattisilla laskentatavalla. Olen varmaan aivan epädemokraattinen, mutta minusta jälkimmäinen vaihtoehto on parempi ja koko maata kohtaan oikeudenmukaisempi. No, valtatie 23 perusparantaminen nyt sitten nostettiin ohi kaikkien muiden hankkeiden. Hukkaan nekään rahat eivät mene, mutta…
Tässä se meidän aikaansaannoksemme. Nämä ovat lisäyksiä budjettiin.
Hallinto. ja turvallisuusjaosto
(yht. 3.550.000 e)
- Lähetystöverkon kattavuuden turvaamiseen 1.000.000 e
- Puolustusvoimien kertausharjoituksiin 1.000.000 e
- Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseen 200.000 e
- Venäjän rajanylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen:
- rajavartiolaitokselle 800.000 e
- tullille 400.000 e
- Suomen rajat ylittävän pelastustoimen yhteistyöharjoitusten jatkamiseksi 50.000 e
- Harmaan talouden torjunta
- poliisille pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan 50.000 e
- Maailman kuurojen liitto 50.000 e
- Hallituksen hoidettava ensi vuonna suoraan TAE-pohjaan
Sivistys- ja tiedejaostot
(yht. 10.305.000 e)
- 29.01.22 (Eräät korvaukset): Lainauskorvaus 200.000 e
- 29.01.50 (Eräät avustukset): Folktinget 100.000 e
- 29.01.51 (Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan): ilman verotusoikeutta toimivien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tilojen korjausavustuksiin 150.000 e
- 29.10.51 (Valtionavustus järjestöille):
- Suomikoulujen tuki 150.000 e
- Kesälukioseura 100.000 e
- Etäkoulu Kulkuri 25.000 e
- 29.30.32 Oppisopimuskoulutus nuorille aikuisille 2.000.000 e
- Koulutuskorvaus yrittäjälle, oppilaitospaikat
- Jako tehdään jaostossa
- 29.30.30 (Valtionavustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin):
- Lehtimäen opisto 200.000 e
- Opintokeskukset 200.000 e
- 29.30.53 (Valtionavustukset eräille järjestöille): 150.000 e
- Listaus järjestöistä tehdään jaostossa
- 29.40.50 (Valtionahoitus yliopistojen toimintaan):
- Lastentarhanopettajien yliopistollinen koulutus 1.700.000 e
- Sosiaalityön yliopiston aloituspaikat 1.400.000 e
- LUMA-keskus 50.000 e
- 29.80.07 (Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot): 100.000 e
- 29.80.50 (Eräät avustukset): Ystävyysseurat 600.000 e
- Määrärahan jakaminen tasapuolisesti ystävyysseurojen kesken
- 29.80.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen)
- Lukukeskus 30.000 e
- Seurojentalot 150.000 e
- Vapaat kulttuuriryhmät, esim. vapaat teatterit 200.000 e
Asumis- ja ympäristöjaosto
(yht. 3.980.000 e)
- Ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoihin 750.000 e
- sisältäen sekä asumisen että ympäristön
- ARA 210.000 e
- energiatodistukset 90.000
- asuntolainakannan riskien hallinta 120.000 e.
- Itämeren tilan parantaminen 800.000 e
- Metsähallituksen luontopalvelut 700.000 e
- Siirtoviemärit 1.400.000 e
- Ympäristöpuolen järjestöt 120.000 e
- josta 30.000 e uusille avustusta hakeville järjestöille
Työelämäjaosto
(yht. 5.400.000 e)
- Työttömien yhdistykset 500.000 e
- Yleinen velkaneuvonta 700.000 e
- Kylätoiminta 200.000 e
- Finpro Kiina vientitukijärjestelmä 400.000 e
- 32.20.44: Pientuki pk-yrityksille Venäjälle tapahtuviin etabloitumishankkeisiin 700.000 e
- 32.50.43: Maakuntaraha 1.300.000 e
- 32.50.62: Kansallisen maaseudun palveluohjelman toteuttamiseen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman mukaan 50.000 e
- Invest in Finland 200.000 e
- 32.20.41: Yrittäjien talousapu-neuvonta 100.000 e
- Matkailun edistämiskeskus Venäjä 1.000.000 e
- 2013–2014 kestävään kaksivuotiseen hankkeeseen
- Työtehoseura 100.000 e
- 32.20.41 Viexpo 100.000 e
- 32.20.41 Pohjoismainen ympäristömerkki, yritysneuvontaan 50.000 e
Kuntajaosto
(yht. 7.150.000 e)
- 33.60.31: 3.400.000 e lastensuojeluun
- (Kaste-ohjelman toimeenpano) Raha tarkoitettu käytettäväksi lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhaisen tuen ja avopalveluiden kehittäminen. Rahaa voidaan käyttää myös STM:n asettaman selvityshenkilön toimenpidesuositusten toteuttamiseen (Selvityshenkilö selvittää kuntien perhetyötä, lastensuojelun toimintatapoja sekä lastensuojelulain toimivuuden kehittämistyötä).
- (Kaste-ohjelman toimeenpano) Raha tarkoitettu käytettäväksi lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhaisen tuen ja avopalveluiden kehittäminen. Rahaa voidaan käyttää myös STM:n asettaman selvityshenkilön toimenpidesuositusten toteuttamiseen (Selvityshenkilö selvittää kuntien perhetyötä, lastensuojelun toimintatapoja sekä lastensuojelulain toimivuuden kehittämistyötä).
- 33.60.32: 1.000.000 e tutkimuksen EVO-rahoitus
- 33.03.63: 1.500.000 e päihdeäitien hoitoon
- Ensi- ja turvakotien liiton ”Pidä kiinni” ‑hoitojärjestelmän turvaamiseen.
- 33.03.63: Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen VeTo-projekteihin 50.000 e
- UKK-instituutti 50.000 e
- 25.10.03: Käräjäoikeuksien ruuhkien lieventämiseen 1.000.000 e
- 25.01.50: Rikosuhripäivystys 150.000 e
Liikennejaosto
(yht. 11.000.000 e)
- Perusväylänpito 9.000.000 e:
- teollisuuden toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta parantavat kiireellisimmät hankkeet: VT2, VT23 ja muut vastaavat pienet teemahankkeet
- Yksityistiet 1.000.000 e
Lentoliikenne 500.000 e
-
- Savonlinna, Varkaus, Enontekiö
- Joukkoliikenne 500.000 e
Maatalousjaosto
(yht. 3.350.000 e)
- 4H-kerhot, nuorten työelämävalmennus 100.000 e
- Poistokalastus 150.000 e
- Vesihuoltotyöt 2.000.000 e
- Ammattikalastajat 100.000 e
- Metso-ohjelma 1.000.000 e
Eduskunnan veteraani-juhlapäätös 9.000.000 e
(yht. 9.000.000 e)
- Hallitusryhmien puheenjohtajien aloitteet: Veteraanit (juhlapäätös) 9.000.000 e
- LA 75/2012 vp Lakialoite sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta: Avohuollon palvelujen ja jaksottaisen laitoshoidon aiheuttama säästö huomioiden uudistus lisäisi valtion menoja noin 3.000.000 euroa vuonna 2013.
- TAA 558/2012 vp Talousarvioaloite / Määrärahan osoittaminen veteraanikuntoutukseen: eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 33.50.57 lisäyksenä 6.000 000 euroa veteraanikuntoutukseen ja lisää momentin perusteluihin lausuman, että hallitus valmistellessaan vuosien 2014–2017 kehyspäätöstä varaa riittävän määrärahan veteraanien vuosittaiseen kuntoutukseen.
Eduskunnan lisäykset:
41.935.000 e (jaostojen lisäykset, eritelty yllä)
9.000.000 e (veteraani-juhlapäätös, eritelty yllä) YHTEENSÄ 50.935.000 e
Miten tästä sekalaisesta joukosta erottuvat ei-välttämättöminä juuri nuo maanpuolustusrahat? Sinänsä väheksymättä Maailman Kuurojen Liittoa ja Työtehoseuraa.
Mitä tuolla “energiatodistukset 90.000” lisämäärällä oikeasti aiotaan saada aikaan?
Tuolla summalla palkkaa kai peräti yhden pätevän työntekijän vuodeksi sivukuluineen (eläkemaksut, tilakulut yms.). Mutta mihin tuo raha käytetään?
Energiatodistuksesta sinänsä uhkaa tulla iso farssi. Perusongelmana on se, että lähitulevaisuudessa pitäisi myöntää iso määrä energiatodistuksia, mutta näiden myöntäjiä ei ole koulutettuna. Eikä ole voitu kouluttaa etukäteen, kun ei ole tiedetty, mitä näiden pitäisi osata. Kuten YLE totesi viime kuussa,
“Päteviä todistuksen myöntäjiä ei ole koulutettu tarpeeksi, kun ei tiedetä mihin heitä pitäisi kouluttaa. ”
http://kokeile.yle.fi/uutiset/energiatodistusten_myontajista_on_pulaa/6373168
Lisäksi energiatodistukseen liittyviin laskentoihin liittyy muutenkin suuri määrä epämääräisyyksiä. Tilanteeksi uhkaa tulla se, että eri energiatodistuksen antajat voivat saada eri tuloksen etenkin vanhojen kiinteistöjen kohdalla (joiden osalta esim. eristysten määriä ja U‑arvoja voi joutua energiatodistuksen antaja arvailemaan). Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että energiatodituksenantaja valitaan sen mukaan, keneltä saa parhaan todistuksen…
50 000 € poliisille pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan? Saako noin pienellä rahalla aikaan mitään? Yhden vanhemman konstaapelin lisää tutkintaan?
Tätä kyseistä kohtaa minäkin vähän ihmettelin.
No, poliitikkojen tehtävänä on tehdä politiikkaa, se täytyy hyväksyä.
Teknokraattisten byrokraattien tehtävänä on… no, kai sen joku tietää.
“…Tänä vuonna tuo enimmäismäärä oli 50 miljoonaa euroa, josta yhdeksän miljoonaa oli ennalta sidottu sotaveteraaneille. Ihan sympaattinen ele, mutta ehkä 30 vuotta myöhässä…”
Vai oikea-aikainen etuveto? 😉 Nykyinen ruhanjakso on poikkeuksellisen pitkä Suomen historiassa. Se ei jatku ikuisesti ja mitä vähemmän rahaa käytetään ennen kriisiä puolustukseen, sen enemmön tarvitaan sodan jälkeen veteraaneille.
Eikös niillä sotaveteraaneilla ole isot, rikkaat säätiöt ja muut järjestöt, joilla on paljon (myytävää) omaisuutta? Sotaveteraanien määräkin vähenee jatkuvasti.
Nyt kovasti kerätään rahaa, mutta kiinnostaisi tietää, mikä on projektio veteraanien lukumäärän vähenemiselle nollaan. Kerätäänkö tässä nyt varoja siihen taikatemppuun, kun näin tapahtuu, jolloin järjestöt sulkevat ovensa, kiinteä omaisuus myydään ja varat mystisesti katoavat?
En ihmettele Osmo Soininvaaran motivaation puutetta tämän pari iltaa vievän joululahjaprojektin kanssa. Toki välillä varmaan on hyvä katsoa asioita tällaisestakin perspektiivistä.
Mutta kiitän jälleen kerran siitä arvokkaasta työstä, jota teet tämänkin esimekin kautta kertomalla meille luultavasti vähän tavallista aktiivisemmille kansalaisille, miten kansanedustuslaitoksemme toimii.
Takaraivossa vaan kummittelee viikolla Ylen “Köyhyys — miksi?” sarjassa esittämä dokumentti “Unelmien umpikuja”, joka ainakin toistaiseksi vielä on katsottavissa Areenassa:
http://areena.yle.fi/tv/1719602
Dokumentissa kerrotaan äärimmäisen tehokkaasti inhottava tosiasia: 400 rikkaimman amerikkalaisen omaisuus on suurempi kuin koko köyhemmän puolikkaan amerikkalaisista (dokumentti noin 9 min kohdalla). Noiden rikkaimpien jokapäiväinen elämä ei vaikuta erityisen houkuttelevalta, mutta silti he haluavat koko ajan lisää ja kaikki se raha on pois aivan tavallisten kansalaisten arjesta. Amerikasta on turha enää puhua demokraattisena valtiona.
Aika vähän virkaa on lopulta vaikkapa tällaisilla joululahjailtamilla, kun isot pojat samaan aikaan pelaavat useita kertaluokkia suurempaa peliä meidän kaikkien rahoilla.
9 miljoonaa yksittäisiin tiehen ohi kaiken muun vain siksi, että valiokunnan puheenjohtaja sattuu tulemaan kyseiseltä seudulta. Kuulostaa todella “demokraattiselta”.… jos asia on tärkeä kuvittelisin etenevän normaalin budjettikäsittelyn kautta.
Poliisille ja muille pimeässä valvontaa ammatikseen harjoittaville niin paljon rahaa kuin tarvitsevat, tai sitten vapautetaan kaikki lakien ja määräysten noudattimesta. Nyt tämä homma vain kiukuttaa, ainakin jos moraali on jotain muuta kuin kiviainesta.
Toisi paljon enemmän rahaa kuin summahutikassa jaettavat yritystuet, joita jaellaan sinne tänne ja yleensä turhaan. Saataisiin edes olemassa olevat yritykset toimimaan rehellisesti, niin uusille tulisi tilaa ilman tukemisia.
Blogi-isäntä kirjoitti merkinnössään:
Onko ikinä kokeiltu kunta- ja valtiotasolla sellaista huvittelua että ensin budjetoitaisiin vain, siis VAIN, julkisen sektorin hengen, terveyden, infrastruktuurin toiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämättömät asiat, sitten laskettaisiin summat ja katsottaisiin paljonko se tekee? Sen jälkeen mielikuviteltaisiin, että poikkeuslailla jäädytettäisiin kaikki, siis KAIKKI, muut menot niin moneksi vuodeksi että julkisen sektorin velat olisi maksettu. (Päihdeäidit saattaisivat hyvinkin mahtua hengen ja terveyden kannalta välttämättömiin momentteihin.) Oikeastaan tämä vastaa ihan sitä minkä Ode valitsee kahdesta budjetintekotyylistä.
Siinä kärsisivät kulttuuri, kansalaisten viihdytys ja urheilu, mutta entä sitten? Irti ei ketään sanottaisi vaan kulttuurityöntekijätkin saisivat pitää työnsä, mutta mitään uutta ei kustannettaisi. Kirjastojen pitäisi pärjätä vanhoilla kokoelmilla (paitsi ne jatkotilaukset joista on sitovat sopimukset), teattereiden vanhoilla näytelmillä ja musiikkitalon vanhoilla teoksilla. Taidehankintoja ei tehtäisi.
Kyllä minä ainakin niistä vuosista selviäisin, vaikka olenkin esimerkiksi kirjastopalvelujen ja kansanopistokurssien suurkuluttaja. Mutta ilmeisesti Suomi kuitenkin romahtaisi, kun sellaista ei tehdä.
Lisäyksistä jäisivät jäljelle oikeastaan vain siirtoviemärit — sekin vain jos ymmärrän sen oikein (eli että viemäriverkko tökkii ilman siirtoviemäreitä).
Oletko ehtinyt laskelmissasi niin pitkälle että laskisit paljonko tällä säästetään? Että jos tosiaan kirjastojen hankintamäärärahat jäädytettäisiin, niin pelastuisiko valtiontalous? Tai jos musiikkitalo (?) ei tilaisi uutta suomalaista nykymusiikkia? Säästö olisi montakymmentä tuhatta euroa vuodessa.
Kun kulttuurisektorilla ehdottomasti eniten rahaa menee kuitenkin, jännää sinänsä, palkkoihin.
Kyllä eduskunta niistä päättää normaalin budjettikäsittelyn yhteydessä.
Kummallisempaa minusta on se, että eduskuntatyö on mennyt sellaiseksi, että yksittäinen kansanedustaja ei saa vaikuttaa mihinkään, valtiovarainministeriö päättää kaikesta.
Tuolla tavalla irrottamalla saadaan lopputuloksena, ettei mikään säätö vaikuta mihinkään. Vai paljonko auttaa valtiontalouteen esimerkiksi yhden röntenhoitajan palkkaamatta jättäminen? No ei ollenkaan.
Tällä tavalla voidaan yksi kerrallaan käydä läpi kaikki menot ja todeta, ettei mikään vaikuta budjetin tasapainoon.
Mutta oletan, että tarkoitat sitä että ellei sosiaali- ja terveysmenoihin kosketa, niin muusta niistäminen ei auta. Tässä ole kyllä oikeassa mutta silti tuollainen yksi kohde kerrallaan säästöjen nollaaminen on kyllä lähempänä populistista retoriikaa kuin todellista argumentointia.
Ei tosiaan ollenkaan, sillä valtion budjetissa ei ole yhtään röntgenhoitajaa (no voi olla armeijassa) eikä muutakaan sote-henkilöstöä.
Viikatemies on ahkerana seuraavat 10 vuotta, nyt veteraaneja on 41000, 2013 arvio 35000, 2014 29000
Vuonna 2020 arvio on alle 7000 ja 2025 1200
Viimeinen menee mullan alle varmaan joskus 2030, silloin nuorinkin taisteluihin osallistunut on jo 104 vuotias.
Sotaveteraaneja on aina säälitelty,mutta he olivat päättävissä asemissa suurena joukkona aina 80-luvulle saakka ja saattoivat vaikuttaa asioihinsa merkittävästi.
Viimeinenetunnettu rintamaveteraani aktiivipolitiikassa oli Mauno Koivisto.
Olen aina ihaillut sotaveteraanien solidaarisuutta. Aikoinaan raksalla töissä ollessa seurasin firman menoa: Yhtiön tj oli vuorineuvos ja työmaan luottamusmies tulipalokommunisti ja hyvin tulivat juttuun, samassa ojassa kun oli vietetty vuosia.
Ja vaikka luottari sai silloin tällöin potkut juopottelun takia niin kohta hänet oli otettu töihin vanhan työntekijänä ja kassasta hän sai aina kottia ilman kyselyitä.
Tuo aseveljien solidaarisuus oli varmaan parasta tukea
Tuomas S. kirjoitti 2.12.2012 kello 13:18:
Ilmaisin asiani huonosti. En tietenkään tarkoittanut pelkkää kulttuurisektoria; mainitsin sen erikseen siksi kun se kärsisi eniten. Karsintalista edellyttäisi budjettikirjan — myös kuntabudjetin!! — läpikäyntiä ja sen lisäksi vielä tarkempaa tietoa rahojen käytöstä. Aina ei budjettikirjasta ilmene mihin tarkkaan ottaen raha menee.
Syltty kirjoitti naulan kantaan.
Ei etuuksienkaan karsimiselta vältyttäisi — myös muiden kuin osattomien, vanhojen ja vaivaisten, joilta jo karsitaan. Sitähän me Kreikalta vaadimme; vaikka siellä onkin kummallisia ja naurattaviakin etuuksia, on kreikkalaisille niistä luopuminen yhtä mahdotonta ja kohtuutonta kuin meillä meidän mielestämme välttämättömistä etuuksista luopuminen.
Luopumiset tulevat mahdollisiksi vain pakkotilanteessa katastrofin ja hätätilan kautta, eivät muuten. Siksi nimitinkin tämmöistä priorisointia huvitteluksi ja mielikuvitteluksi. Olisi kyllä tosi kutkuttavaa lukea sellainen varjobudjetti, jos jollakulla riittäisi intoa sen tekemiseen.
No siitä vaan varjobudjettia tekemään, oppositiopuoleethan noita tekee joka vuosi. On aivan totta että jos sote-sektorilta ne säästöt löytyy. Kun sinne menee enemmän rahaa. Tai maataloustuesta.
Kulttuuripuolelta en vaan keksi mitään kuviteltavaa mekanismia jolla henkilöstökuluihin koskematta voisi saada edes mitattavia säästöjä. Toki voidaan etsiä näitä kymppitonneja esimerkiksi tilausteoksista (jotka muuten sivumennen sanottuna harvoin osuvat valtion maksettavaksi edes välillisesti) mutta miljardiin menee tuhat miljoonaa, joten nämä säästöt on nopeasti loppuun käyty. Ihan sama juttu kyllä muillakin valtionhallinnon aloilla. Näitä yksittäisiä kymppitonneja on varmasti turhiakin, mutta väitän silti että niiden etsiminen on vain ajan haaskausta, jos halutaan saattaa valtiontaloutta kuntoon. Ne ihmiset jotka näistä ymmärtää voivat käyttää aikaansa paremminkin.
Katselin eilen budjettia ja minä en edes tiedä mitä suurin osa budjettikohdišta käsittelee, eikä minulla ole kompetenssia sanoa mikä on tärkeää ja mikä ei. Tätä varten kai tuota valmistelua on hajautettu eri tahoille.
Kulttuurista ei voida säästää kovinkaan paljon, koska siihen ei käytetä rahaa juuri mitään. Toisekseen siitä säästäminen ei olisi viisasta. Esimerkiksi suomalaisten lukutaito ja sen myötä koulutus ja kansakunnan kilpailukyky on paitsi koulun, myös kattavan kirjastojärjestelmän ansiota. Kulttuurilaitokset tekevät käytännössä myös paljon sote-sektorin tehtäviä, nuoriso‑, vanhus- ja mielenterveystyötä. Kaiken tämän siis halvemmalla kuin sote-sektori. Jos kulttuuriala pantaisiin toimimaan liiketalousperiaatteella, pienituloisilla ei olisi enää varaa, ja kuitenkin nykyisistä kulttuurin suurkuluttajista aika iso osa on pienituloisia, naisia toki.
Tuomas S. kirjoitti 3.12.2012 kello 9:58:
En ole niitä itsejään tutkinut, mutta sen perusteella, mitä media niitä kommentoi, niissä ei ole uskallettu mitään erityistä.
Budjettikirjaa ei varmaankaan kannata käydä läpi sillä silmällä että mitä voi jättää pois. Vaan entäpä jos lähdettäisiinkin etenemään siitä, mitkä toimialat ovat välttämättömiä hengen, terveyden, infran toimivuuden ja turvallisuuden kannalta?
Olen kerran lainannut budjettikirjan ja totesin silloin että minun osaamiseni ei varjobudjetin laatimiseen riitä — ja että budjettikirjan momentit ovat sen verran karkeita että niihin jää piiloon kaikenlaista.
Miten sinä Tuomas tekisit — vai toteatko kuten minä: budjetin rankka supistus ei ole mahdollista muuten kuin leikisti. 1980-luvulle ei ole paluuta, saati sitä taaemmas. Supistus tulee katastrofin kautta. Terveisin rommari (http://www.talousvinkit.com/rommari/ ).
AM kirjoitti odotetun kommentin. Juuri näin se on — siispä odottelemme ihmettä. Tai sitten talousasiantuntijat eivät tiedä mistään mitään.
Suomalaisten hyvä PISA-menestys johtuu siitä, että meidän surkeimmat eivät ole muihin verrattuna kovinkaan surkeita.
Minä kuitenkin väitän, että heikommin PISA-tutkimusksissa pärjääville on ihan yksi lysti vaikka koko kirjastolaitos räjäytettäisiin koska he eivät yksinkertaisesti lue mitään mitä kirjastosta löytyy.
Jos johonkin pitäisi tuolla perusteella panostaa, niin action-leffojen ja Aku Ankan ammattitaitoiseen ja huolelliseen tekstitykseen.
Vaikka joululahja/siltarumpurahoja voi monella tavalla kritisoida, nykyisin pidän niitä kuitenkin kädenojennuksena sellaiselle lähipolitiikalle. Pienet vaikuttavat hankkeet unohtuvat helposti ja edes näissä kansalainen voinee kokea vaikuttavansa johonkin poliitikon kautta. Ehkä ne myös parantavat motivaatiota olla kansanedustaja.
Käräjoikuksien ruuhkan lievittäminen on hyvä asia, tosin sen on aiheuttanut puolipöhkö toteutus valtion henkilövuosivähennysohjelmassa.
Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolutuskoulutus voidaan nähdä joko järjestötukena tai vaikka siten, että myrskyjen raivaamsieen, öljyvahinkojen torjumiseen ja vesikriisien hallintaan aina toisinaan tarvitaan vapaaehtoisia reserviläisiä talkootyönä. Jos vaikka ea-taidot pysyvät kunnossa, niin nämä ovat yhteiskuntataloudellisesti ihan ok.
Hyviä ja kannatettavia kohteita listalla on ja sieltä varmasti puuttuu.
Mikä olisi hyvä mekanismi, jolla kohtuullinen julkinen rahoitus saisi aikaan vipuvaikutusta kansalisten omassa tekemisessä — siis rahalle saataiin kerrnaisvaikutusta?
Voisiko osa ymäristötarkkailusta hoitua vapaahetoisten avulla? Miten esidtsää omaishoitajien elämänlaatua ja jaksamista? Kuinka saada jäjestöt tekemään asioita? Liian helposti homma menee kunnan tai valtion piikiin kokonaan.
Veteraanikuntoutuksessa aika alkaa olla jo mennyt ohi, jäljellä ovat vanhusten hoivapalvelut enemmän kuin asuinolojen kohennukset ja aktivointi veteraanikuntoutuksella. Uusi vähän unohdettu veteraniryhmä ovat rauhanturvaajat, joille aktiivikuntoutukseen olisi järkevää osoittaa myös oma määräraha.
Eivätkös kulttuurin ja urheilun tuet mene veikkausvoitoista eikä valtion budjetista?
miksei luoda mallia ‚jossa jokaiselle kansanedustajalle on mahdollisuus jakaa rahaa vaikkapa 100 000e yhteensä./ekat 3v(yhteensä 20Me,eli ei mitään valtion budjetista)
sen takia ekat 3v,ettei äänestäjiä olisi mahdollista “voidella“viimeisenä kautena ennen uusia vaaleja.
se olisi lähidekokratiaa parhaimmillaan?
tosin laki pitäisi junailla niin ettei lähipiiri hyötyisi summasta mitään,mutta esim.juuri joku asfaltoitu tienpätkä tai niitä siltarumpuja voisi ko.summalla rakentaa omille “kulmille” tai vaikkapa tuulienergia myllyn.
Tämä oli varmaan kokoomuksen kannattama asia. Nyt ei tarvitse tehdä sitten mitään rehotavalle ongelmalle, kun on oikein lisärahaakin annettu.
Esitys ei tullut kokoomukselta vaan demareilta.
Jos ei se ole valtion budjetissa, se ei ole valtion rahaakaan.
Sellaisten rahojen jaosta (lähinnä itselle ja lähipiirille) on nyt muutamia syytteessä.
Oikeisto antaa valtuuksia, ei resursseja.
Olisipa kiva tietää, mikä on todellinen lisärahan tarve, jos tuon mukaan myös tähdätään järjestöomaisuuden likvidoimista käyttömenoihin.
Teillä on tuossa kyseessä todella pienet rahat. Tavoitteena tulisi olla miljardiluokan säästöt, jotta budjetti saataisiin balanssiin tai edes lähelle sitä.
Tarvittavia radikaalejakin muutoksia mm. ministeriöiden virkamiehet vastustavat työkseen. Kipeitä päätöksiä ei pystytä tällaisella hallintorakenteella tekemään kuin vasta äärimmäisessä hädässä.
Kulloisetkin kansanedustajat pystyvät ja uskaltavat vaikuttaa miljoonaluokan menoeriin, kuten kuvaat. Tarvittavat miljardiluokan säästöt syntyvät esim. byrokratiaa karsimalla ja sieltä vapautuneiden resurssien siirtämisellä hyötykäyttöön.
Päätösten tekoa haittaa se, kun kaikki suojaavat omaa selustaansa ja omaa saavutettua asemaansa.