Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?

107 vastausta artikkeliin “Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?”

1. Hyviä mielip­iteitä.

   Korostaisin eri­tyis­es­ti sitä että asun­not raken­netaan ehkä sadoik­si vuosik­si, ei tosi­aan muu­ta­mak­si kuukaudek­si. Ajan myötä elin­ta­so nousee ja näin vaatimukset.
   Ei ole tava­ton­ta että van­ho­ja asun­to­ja yhdis­tetään täyt­tämään tämän päivän normit.

   Eli kaavot­ta­jal­la on iso vas­tuu kat­soa asioi­ta myös pitkässä horisontissa.

   Tuos­ta omakoti eli pien­ta­lo asumis­es­ta. Lon­tooseen voi men­nä kat­so­maan mitä se tarkoit­taa, tai voihan sitä kat­soa Googlen satelliittikuvasta.
   En menisi moit­ti­maan sitäkään huonok­si, vaik­ka kyl­lä per­hea­sun­to­ja tarvi­taan keskustoihinkin.

   Vastaa

2. Sosi­aa­li­nen asun­non­tuotan­to on kyl­lä aika väärin nyky­laa­judessaan. Suomes­sa tasoite­taan tulot jo mon­een ker­taan eri tavoil­la. Kun tähän lisätään vielä sosi­aa­li­nen asun­non­tuotan­to, niin huh huh. Suo­mi tulee kyl­lä tap­pa­maan työn­teon ja säästämisen kannattavuuden.

   Vastaa

3. Mun piti kanssa kir­joit­taa tästä pidem­min, mut­ta noin lyhyesti, toimi­iko se sääte­ly? Siis toimii niin kuin tuot­taa noi­ta sinän­sä toiv­ot­tavia tuloksia.

   Vas­taan voidaan sanoa esim. seu­raavaa, ja käytän läh­teenä pui­sev­as­ta nimestään huoli­mat­ta eri­no­maista keskip­in­ta-alatyöryh­män rap­paria:

   Ensin­näkin, näköjään niitä per­hea­sun­to­ja rak­en­tui ilmankin:

   Edelleen huomion arvoista on, että vuosi­na 2000–2006 ei ollut voimas­sa sito­vaa keskip­in­ta-alasään­töä eikä huoneis­to­tyyp­pi­o­h­jaus­ta val­tion tuke­maan vuokraa­sun­to­tuotan­toa luku­un otta­mat­ta. Tästä huoli­mat­ta mainit­tuina vuosi­na vuosit­tai Hitas ‑ker­rostalo­tuotan­nos­ta keskimäärin noin 43 % ja muus­ta ker­rostalo­tuotan­nos­ta 34 % oli per­hea­sun­noik­si luokiteltavia asun­to­ja. Tilas­to­jen val­os­sa näyt­täisi siis siltä, että per­hea­sun­to­ja syn­tyy ker­rostaloa­sun­to­tuotan­nos­sa myös ilman eri­ty­istä sito­vaa keskip­in­ta-ala- tai muu­ta vas­taavaa sään­te­lyä, vaik­ka on syytä korostaa, ettei tarkastelu­jak­son lyhyy­destä johtuen voi­da tältä osin tehdä pitäviä johtopäätelmiä.

   Toisek­si, kun se että kaavas­sa tai tont­tiehdois­sa päätetään tehdä per­hea­sun­to­ja ei tarkoi­ta sitä että sinne muut­taa per­he. Ensim­mäisenä tulee tietenkin mieleen että jälki­markki­noille ko. asun­not muut­tuu kimp­pakämpik­si. Mut tää yleisemmin:

   Vas­taa­va ero asun­tokun­tien koko­jakau­mas­sa näkyy myös asun­non huonei­den määrän
   suh­teen. Yksiöt ovat Helsingis­sä noin 86 %:sti yksi­na­su­vien käytössä ja vain noin 2%:ssa yksiöitä asuu enem­män kuin kak­si henkilöä. Kah­den huoneen asun­noista yhteen­sä noin 93 % oli 1–2 hen­gen asuntokunnilla.

   Asun­tokun­tien koko­jakau­ma monipuolis­tuu kun tarkastel­laan vähin­tään kol­men huoneen asun­to­ja. Yksin asu­vien käytössä on noin 25 % kol­men huoneen asun­noista ja alle 15 % tätä suurem­mista asun­noista. Kah­den hen­gen asun­tokun­nat ovat yleisin asun­tokun­tatyyp­pi kol­men huoneen ja tätä suurem­mis­sa asun­nois­sa. Vähin­tään kol­men hen­gen asun­tokun­nat asut­ta­vat noin joka kol­mat­ta kol­men huoneen asun­toa. Neljän huoneen ja tätä suurem­mis­sa asun­nois­sa yli 50 % on vähin­tään kol­men hen­gen asun­tokun­tien käytössä (kuva 15).

   Siis kun asun­not edelleen markki­noil­la jakaan­tuu mak­sukyvyn mukaan. Oikeas­t­aan pitäisi paran­taa tätä kohden­tu­maa, tulee mieleen esim. että joko ihan suo­raan tuet­taisi­in lap­siper­hei­den asum­ista suh­teessa enem­män Helsingis­sä, käytet­täisi­in HITASin valin­nois­sa las­ten määrää kri­teer­inä, tms. Tämä on teho­ton­ta säätelyä

   Käytän­nössä niitä per­hea­sun­to­ja olisi uuden ehdo­tuk­sen mukaan suur­in­pi­irtein 40% uud­is­tuotan­nos­ta, riip­puu vähän HITASin ja muiden suh­teesta. Helsin­gin asun­tokun­nista yli kolmi­henkisiä tai sitä suurem­pia on 20,4% ja se nyt tuskin tuos­ta nousee, mut­ta jonkin­laise­na ylära­jana voidaan pitää että koko Uudel­la­maal­la yli kol­men hen­gen asun­tokun­tien osu­us on 26,8%. Ei tää nyt vaan ynnää.

   Sit­ten tässä on vielä kaiken maail­man dynaamisia vaiku­tuk­sia, esimerkik­si se että äkkiseltään pienem­pi hin­taero iso­jen ja pien­ten asun­to­jen välil­lä hidas­taa niiden kier­toa, kos­ka se las­kee insen­ti­iviä muut­taa pienem­pään. Ja mus­ta ton asum­isväljyy­den kanssa sekoil­laan, pienem­mät asun­tokun­nat nos­ta­vat keskimääräistä asum­isväljyyt­tää eikä päin­vas­toin. Mut­ta joskus myöhemmin.

   Eli minus­ta tavoit­teet ihan hyviä, ja kyl­lä sitä asun­tokan­nan yksipuolis­tu­mis­takin kan­nat­taa kaupuni­nosa­ta­sol­la vähän varoa. Mut­ta ne keinot.

   Vastaa

4. Entä jos raken­net­taisi­in muun­neltavia asun­to­ja ? Ensin olisi — kak­si pien­asun­toa, jot­ka olisi yhdis­tet­tävis­sä yhdek­si per­hea­sun­nok­si. Tai per­hea­sun­to, jon­ka voisi muut­taa kahdek­si pien­asun­nok­si las­ten kasvet­tua pois.

   Hom­ma voisi toimia siten, että olisi asun­non pääomis­ta­ja ja hänel­lä vuokralainen. Lapse­ton pariskun­ta ostaa kak­soisas­un­non ja vuokraa toisen puolen. Täl­löin he saa­vat vuokrat­u­lo­ja toiselta puolelta rahoit­taak­seen asun­tovelka­ansa. Kun jälkikasvua alkaa syn­tyä toinen puoli ote­taan omaan käyttöön.

   Kun lapset ovat kas­va­neet, toinen puoli voidaan pan­na vuokralle, tai siitä saadaan omille lap­sille asun­to. Asun­non omis­tanei­den van­hempi­en kuoltua kokon­aisu­us voidaan myy­dä kokon­aisuute­na tai vuokra­ta yht­enä tai kaht­e­na yksikkönä.

   Vastaa

5. Eikös nykyrak­en­tamisen tule­vaisu­u­sodote ole noin 50 vuotta?

   Siinä ajas­sa tulee eteen remont­te­ja joiden yhteiskus­tan­nus on enem­män kuin remon­toitavien seinien tekni­nen arvo. Eli viisikym­men­tä vuot­ta van­han talon omis­ta­ja joutuu mak­samaan ajan­ta­sais­tamis­es­ta saman ver­ran kuin uuden talon tekem­i­nen maksaisi.

   Jos asun­toon kuu­luu tont­ti tai osu­us ton­tista, saat­taa puret­tavak­si myytäessä saa­da sijoituk­sen­sa edes jol­lain taval­la takaisin.

   Ei insinöörisu­un­nitel­tu täys­re­mon­toin­ti toki aina pakko ole ja monista on tun­nel­mallista asua varus­tuk­seltaan hie­man nos­tal­gises­sa talos­sa. Kadulle tip­pu­vat julk­i­sivut, vuo­ta­vat katot ja viemärit on kyl­lä pieni pakko kor­ja­ta vaik­ka tun­nel­ma kärsisi.

   Ja vaikkei asun­non paran­tamista tarvit­sisi oman mukavu­ude­halun täyt­tämisen vuok­si, kyl­lähän eri­lais­ten jalan­jälk­i­tavot­tei­den täyt­tämi­nenkin edel­lyt­tää oma­l­ta osaltaan investoin­te­ja lisäeris­teitä, ilman­vai­h­don tal­teenot­to­ja, uusia ves­imittare­i­ta jne.

   Vastaa

6. Osmo:

   Raken­nus­li­ik­keen aikaper­spek­ti­ivi ulot­tuu vain siihen het­keen, kun asun­to on myyty.

   Joo, mut­ta osta­jan aikaper­pek­ti­ivi ulot­tuu asun­non seu­raavaan myyn­ti­in asti. Eiköhän se “oikee” aikaper­spek­ti­ivi oo se osta­jien aikapref­er­enssi, eikä joku poli­itikko­jen päät­tämä? Mikä mekanis­mi sul­la on mielessä, joka estää asun­non osta­jia ajat­tele­mas­ta tule­vaisu­ut­ta, mut­ta joka ei mui­ta sijoittajia?

   Pidämme tärkeänä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to sijoite­taan hajalleen ympäri kaupunkia, eikä keskite­tysti omille alueilleen. Samas­ta syys­tä ei pidä myöskään tehdä omia asuinalueitaan sinkuille, lap­siper­heille ja vanhuksille.

   uaaaa? Mä luulin, että sun perustelu sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamiselle oli, että sosi­aaliset ongel­mat ei kasaan­tus alueel­lis­es­ti. Eihän tämä syy päde ollenkaan sinkku­jen ja lap­siper­hei­den sekoit­tamiseen. Sinkut ja lap­siper­heet arvostaa usein vähän eri­laista asuinympäristöö. Voi olla oikein järkevää, että alueet erikois­tuu palvele­maan jotain tiet­tyä ryhmää.

   Jos nyt vaik­ka ajat­telet Kallio­ta, niin se on nuo­rille halut­tu asuinalue just siks, että siel­lä on paljon sel­l­aisia palvelui­ta joi­ta nuoret arvostaa sen kus­tan­nuk­sel­la, että siel­lä ei oo niin paljon sel­l­a­sia palvelui­ta, joi­ta van­hem­mat ihmiset arvostaa.

   Vastaa

7. Tehdään Helsin­gin per­hea­sumisen suosimisek­si jatkos­sa mitä tahansa, niin lop­putu­los ei ole ainakaan huonom­pi kuin nyt, korkein­taan yhtä “hyvä”. Nyky­isin keski­t­u­loisel­la lap­siper­heel­lä ei riitä omat ja lainatut uuden hitas-per­hea­sun­non ostoon. 

   Oma per­heeni on val­takun­nal­lises­sa tulon­jakoti­las­tossa yli keski­t­u­loinen. Saisimme pankista enem­män lainaa kuin uskallamme ottaa mut­ta vähem­män kuin uuden per­hea­sun­non ostoon Helsingistä tarvi­taan. Lisäk­si net­to­tu­lot ovat laskus­sa. Asun­to­jen hin­nois­sa ei ole näkynyt merkit­tävää alen­e­mista. Mitä pitäis tehdä?

   Olisiko oikeasti mah­dol­lista pohtia mitä yli­tar­jon­ta ton­teista rak­en­tamis­pakol­la (sic!) Helsingistä aiheuttaisi …
   A) asukkaille
   B) kaupun­gin taloudelle
   C) Suomen talouskasvulle?

   Vastaa

8. Art­turi B: uaaaa? Mä luulin, että sun perustelu sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamiselle oli, että sosi­aaliset ongel­mat ei kasaan­tus alueel­lis­es­ti. Eihän tämä syy päde ollenkaan sinkku­jen ja lap­siper­hei­den sekoit­tamiseen. Sinkut ja lap­siper­heet arvostaa usein vähän eri­laista asuinympäristöö. Voi olla oikein järkevää, että alueet erikois­tuu palvele­maan jotain tiet­tyä ryhmää.

   Ainakin se vähen­tää liikku­mista paikas­ta toiseen, kun lap­siper­hei­den käyt­tämät palve­lut ovat lap­siper­he­val­taisil­la asuinalueil­la. Sama pätee luon­nol­lis­es­ti sinkkui­hin (lyhyem­pi mat­ka baarei­hin :D). Todel­lista vihreää politiikkaa.

   Vastaa

   1. Pidän poutu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sinkku­na ulospäin suun­tau­tunut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäisen lapsen saat­u­aan halu­aa eristäy­tyä ydin­per­heeseen met­sän keskelle ja lopet­taa sosi­aaliset suh­teet salat­tu­ja elämiä luku­unot­ta­mat­ta. Tiedän paljon eni­tisiä kan­takau­paungis­sa asu­via sinkku­ja joista on tul­lut kan­takaupungis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sista huoli­mat­ta ihmisil­lä voi olla elämää kodin ja TV-ruudun ulkopuolella.

      Vastaa

9. Minus­ta on luon­te­va aja­tus elää ensin sinkkuelämää kivikaupungis­sa ja sit­ten per­he-elämää luon­non­läheisem­mässä kaupungi­nosas­sa. Joku taas arvostaa sitä, että pysytään samas­sa kaupungi­nosas­sa. Makua­sia, jos­sa voisi soveltaa markkinataloutta.

   Vastaa

10. Art­turi B: Mä luulin, että sun perustelu sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamiselle oli, että sosi­aaliset ongel­mat ei kasaan­tus alueel­lis­es­ti. Eihän tämä syy päde ollenkaan sinkku­jen ja lap­siper­hei­den sekoittamiseen.

    Jos asian ajat­telee niin­päin että normin varsi­nainen moti­ivi on sosi­aalisen seg­re­gaa­tion estämi­nen, mut­ta ei ole kosher sanoa että kaupun­ki halu­aa rak­en­taa isom­pia asun­to­ja asum­isväljyyt­tään kas­vat­taville varakkaille sinkuille ja lapset­tomille pariskun­nille, muut­tuu koko kuvio ymmär­ret­täväm­mäk­si. Jos alueesta pide­tään niin vai­hde­taan sen sisäl­lä suurem­paan jos on varaa, ja gen­tri­fikaa­tiosta­han tykkäävät kaik­ki (pait­si ääri­vasem­mis­to jol­ta ei kysytä). Sitä­pait­si, voi niihin isom­pi­in asun­toi­hin lap­siper­hekin muuttaa.

    Jos jon­nekin alueelle halu­taan lap­siper­heitä, sil­loin tehdään vaik­ka kuten tpyy­lu­o­ma tuol­la ehdot­ti eli sääde­tään kri­teere­jä lap­siys­täväl­lisem­mik­si siel­lä mis­sä voidaan. Ja tätä pitäisi muuten uskaltaa tehdä dynaamis­es­ti suh­teessa päiväkoti- ja koulukapasiteettiin.

    Vastaa

11. Mik­si asuinalueet eivät saisi eri­lais­tua sinkku- ja lap­siper­healueik­si? Tot­ta kai kan­takaupun­gin ruu­tu­ase­makaavas­sa on paljon enem­män houku­tuk­sia sinkuille ja lapset­tomille pareille kuin lap­siper­heille, jot­ka yleen­sä arvosta­vat enem­män väl­jem­pää ja luon­non­läheisem­pää yhteisöä. Poikkeuk­sia on mut­ta pitääkö suun­nit­telu tehdä hei­dän ehdoillaan?

    Vastaa

12. Peru­songel­ma on Pääkaupuniseudun asun­tomarkki­noiden toim­i­mat­to­muus, siis siinä mielessä,ettämuutma raken­nus­li­ike kyke­nee ohjaile­maan markkinoita.

    Seu­rauk­se­na on ollut per­hei­den yli­jäämien val­u­mi­nen asun­to­jen ja asumisen hintoihin.
    Elin­ta­son nousus­ta ei ole juuri ollut hyötyä,sillä raken­nus­li­ik­keet ovat ulos­mi­tan­neet sen Pääkaupunkiseudulla

    http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/38588.aspx

    “Lap­siper­heet mak­sa­vat asumis­es­taan pääkaupunkiseudul­la kak­si ker­taa enem­män kuin Kou­volas­sa ja Porissa

    Suo­ma­lais­ten asum­is­menot nou­se­vat 10 pros­ent­tia vuosi­na 2012–2016. Eniten nou­se­vat vuokral­la asu­vien koti­talouk­sien menot, 12 pros­ent­tia. Velal­lises­sa omis­tusasun­nos­sa asu­vien menot nou­se­vat noin 10 prosenttia.
    Ener­gian hin­to­jen nousun rauhoit­tumisen myötä vähiten nou­se­vat eläkeläis­ten asum­is­menot, noin kuusi prosenttia.

    Tiedot perus­tu­vat Kiin­teistöli­iton ja Omakotili­iton Peller­von Talous­tutkimuk­sel­la teet­tämään tutkimuk­seen, jos­sa tarkastelti­in nyt tois­tamiseen koti­talouk­sien asumismenoja.

    Lap­siper­heet mak­sa­vat vuokra-asun­nos­ta pääkaupunkiseudul­la 400 euroa enem­män kuin Kou­volas­sa ja Porissa ”

    Vastaa

13. Nykyään raken­netaan talot 30-vuodek­si. Todel­la lyhyek­si ajak­si. Hyvänä esimerkkinä nuo 70-luvun talot jot­ka ovat hajoa­mas­sa käsiin.

    Voitaisi­in myös rak­en­taa kun­nol­la kuten vaik­ka Hesan keskus­tan kiv­i­talot. Olisi vain syytä tehdä hel­posti muun­nelta­va, eli että voidaan yhdis­tää asun­to­ja kohtuuvaivalla. 

    Raken­nus­li­ik­keet eivät sitä var­masti halua, kos­ka kat­teet saat­ta­vat pienen­tyä. Ei voi­da myy­dä vain mieliku­vaa laadusta.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Eikös nykyrak­en­tamisen tule­vaisu­u­sodote ole noin 50 vuotta?

    Siinä ajas­sa tulee eteen remont­te­ja joiden yhteiskus­tan­nus on enem­män kuin remon­toitavien seinien tekni­nen arvo. Eli viisikym­men­tä vuot­ta van­han talon omis­ta­ja joutuu mak­samaan ajan­ta­sais­tamis­es­ta saman ver­ran kuin uuden talon tekem­i­nen maksaisi.

    Jos asun­toon kuu­luu tont­ti tai osu­us ton­tista, saat­taa puret­tavak­si myytäessä saa­da sijoituk­sen­sa edes jol­lain taval­la takaisin.

    Ei insinöörisu­un­nitel­tu täys­re­mon­toin­ti toki aina pakko ole ja monista on tun­nel­mallista asua varus­tuk­seltaan hie­man nos­tal­gises­sa talos­sa. Kadulle tip­pu­vat julk­i­sivut, vuo­ta­vat katot ja viemärit on kyl­lä pieni pakko kor­ja­ta vaik­ka tun­nel­ma kärsisi.

    Ja vaikkei asun­non paran­tamista tarvit­sisi oman mukavu­ude­halun täyt­tämisen vuok­si, kyl­lähän eri­lais­ten jalan­jälk­i­tavot­tei­den täyt­tämi­nenkin edel­lyt­tää oma­l­ta osaltaan investoin­te­ja lisäeris­teitä, ilman­vai­h­don tal­teenot­to­ja, uusia ves­imittare­i­ta jne.

    Vastaa

    1. Asun vuon­na 1908 raken­netus­sa talos­sa. Tänne suun­nitel­laan putkire­mont­tia, jon­ka kuol­letusa­jak­si on suun­nitel­tu 50 vuot­ta. 150-vuo­tisjuh­lakok­ouk­ses­sa joudu­taan var­maan taas tarkastele­maan putkien kuntoa.

       Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Pidän poutu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sinkku­na ulospäin suun­tau­tunut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäisen lapsen saat­u­aan halu­aa eristäy­tyä ydin­per­heeseen met­sän keskelle ja lopet­taa sosi­aaliset suh­teet salat­tu­ja elämiä luku­unot­ta­mat­ta. Tiedän paljon eni­tisiä kan­takau­paungis­sa asu­via sinkku­ja joista on tul­lut kan­takaupungis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sista huoli­mat­ta ihmisil­lä voi olla elämää kodin ja TV-ruudun ulkopuolella.

    Jopas nyt olk­inuken kek­sit. Minäkin tiedän per­heel­lisiä ihmisiä, jot­ka viet­tävät sosi­aalis­es­ti akti­ivista elämää, vaik­ka ovat muut­ta­neet pois kantakaupungista.Ei akti­ivisen sosi­aalisen elämän viet­tämi­nen edel­lytä kan­takaupunkissa asumista.

    Vastaa

15. Valitet­tavasti tulos ei ollut Oden toivo­man mukainen, vaan esim. nyt minä ja puolisoni asumme kahdestaan isos­sa keskus­tan kolmios­sa, joka on edullisem­pi neliöhinnal­ta kuin pienem­pi asun­to. Ja lap­siper­heet asu­vat edelleenkin vielä halvem­mis­sa asun­nois­sa Kor­sos­sa ja Vuosaa­res­sa eikä niil­lä ole edelleenkään rahaa keskustaan.

    Asun­to­jen hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, joi­hin kaavoit­ta­ja voi vaikut­taa yksinker­tais­es­ti lisäämäl­lä (PALJON) tuotan­toa ja kepit­tämäl­lä raken­nus­li­ik­keet toteut­ta­maan tuotannon.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara: Lap­sista huoli­mat­ta ihmisil­lä voi olla elämää kodin ja TV-ruudun ulkopuolella.

    Olet esit­tänyt tämänkaltaisia ajatuk­sia usein, ja minus­ta ne ovat vähän omi­tu­isia. Sama esi­in­tyy myös muo­dos­sa, että “elämä on kaupungis­sa, ja pien­taloalueel­la käy­dään nukku­mas­sa”. Näin­hän asia ei ole. Useim­mil­la pien­taloaluei­den asukkail­la elämä on lähistöl­lä, kaupungis­sa sit­ten ehkä käy­dään töis­sä. Mut­ta niin kotielämä kuin har­ras­tuk­set, vapaae­htois­toim­inta, mitä ihmiset ikinä puuhaa­vatkin — se on siel­lä päin mis­sä asutaan.

    Itse pen­delöin päivit­täin töi­hin fil­lari­matkan ver­ran Helsin­gin rajan yli, mut­ta muu­toin min­ul­la ei ole siel­lä juuri mitään elet­tävää; niin har­ras­tuk­set kuin ystävätkin löy­tyvät enim­mäk­seen varsin läheltä asuin­paikkaa. Kodin TV-ruu­tu vie ajas­tani min­i­maalisen vähän (net­tise­laimen ruu­tu toki enemmän).

    Näin ollen eri­lais­ten asuinaluei­den eri­laiset roolit ja eri­lainen demografia ovat minus­ta ihan luon­nolli­nen ja jopa kan­natet­ta­va asia. Se baareis­sa ja kivi­jalka­kahvilois­sa viihtyvä sinkku, joka usein näyt­täy­tyy vihreän (kaavoitus- ja asunto)politiikan yti­menä, tun­tuu elävän oikein hyvin jos­sain Kallios­sa tai Rööperis­sä pien­asun­nois­sa (näin siitä huoli­mat­ta että puo­let heistä ilmeis­es­ti käyt­tää pyörä­tuo­lia, ja koskaan ei tiedä kumpi puoli, ja nuo van­hat alueet ovat kuitenkin aika esteellisiä). 

    Mut­ta hyvä niin. Sel­l­aista ympäristöä pie­nille talouk­sille saisi toki mielu­usti rak­en­taa lisää.

    Mut­ta onko sit­ten näiltä sinkuil­ta pois, jos heille tehdään lisää täl­laista, ja muualle raken­netaan muun­laista, ja asuinalueet ovat eri­laisia? Valin­nan­vara on kauhistus?

    Vastaa

17. Tero:
    Tehdään Helsin­gin per­hea­sumisen suosimisek­si jatkos­sa mitä tahansa, niin lop­putu­los ei ole ainakaan huonom­pi kuin nyt, korkein­taan yhtä “hyvä”. Nyky­isin keski­t­u­loisel­la lap­siper­heel­lä ei riitä omat ja lainatut uuden hitas-per­hea­sun­non ostoon. 

    Oma per­heeni on val­takun­nal­lises­sa tulon­jakoti­las­tossa yli keski­t­u­loinen. Saisimme pankista enem­män lainaa kuin uskallamme ottaa mut­ta vähem­män kuin uuden per­hea­sun­non ostoon Helsingistä tarvi­taan. Lisäk­si net­to­tu­lot ovat laskus­sa. Asun­to­jen hin­nois­sa ei ole näkynyt merkit­tävää alen­e­mista. Mitä pitäis tehdä?

    Olisiko oikeasti mah­dol­lista pohtia mitä yli­tar­jon­ta ton­teista rak­en­tamis­pakol­la (sic!) Helsingistä aiheuttaisi …
    A) asukkaille
    B) kaupun­gin taloudelle
    C) Suomen talouskasvulle?

    Joskus taan­noin Ris­to Rauta­va puo­lusti uud­is­raken­nusten parkkipaikkanormia asun­toa han­kki­van “opet­ta­japariskun­nan” tarpeilla. 

    Meni vähän ohi maalin, sil­lä opet­ta­japariskun­nan tuloil­la ei ilman lot­tovoit­toa tai per­in­töä han­ki­ta Helsingistä edes uut­ta yksiötä.

    Vastaa

18. Vai­h­toe­hdot:

    1. Eletään markki­na­t­alouden mukaan, jol­loin parhail­la paikoil­la asu­vat mak­sukyky­isim­mät ja ‑haluisim­mat taloudet. Tämä ei tarkoi­ta taval­lisia lap­siper­heitä, kos­ka kes­ki-ikäisel­lä pariskun­nal­la on toden­näköis­es­ti enem­män mak­su­varaa kuin lapsiperheellä.

    2. Tue­taan lap­siper­heitä niin paljon, että lap­siper­heil­lä on varaa asua kalli­is­sa asunnoissa.

    Jos asi­as­sa halu­taan oikeasti iso­ja muu­tok­sia aikaan, kysymys on hyvin suures­ta tulon­si­ir­rosta lap­siper­heille, puhutaan vuosikym­me­naika­jän­teel­lä kaupun­gin tasol­la miljardiluokasta. 

    Tästä ei pääse ympäri, kos­ka tulon­si­ir­ron pitää olla niin suuri, että se aidosti paran­taa lap­siper­hei­den käteen­jäävän tulon määrää ver­rat­tuna mui­hin talouk­si­in. Tämän kokolu­okan rahois­sa toden­näköis­es­ti sekä mak­sa­jaa että saa­jaa voivat jakope­rus­teet kiinnostaa.

    Eri­laiset Hitas-tyyp­piset tem­pauk­set ovat huono­ja siitä, että ne kohdis­tu­vat hyvin sat­un­nais­es­ti ja vain tiety­ille ryh­mille. Jos etua jonote­taan ja osa jää ilman, kyseessä ei ole tasa-arvoinen etu. Nyt jae­taan hyvin suur­ta etua pienelle porukalle.

    Vastaa

19. Tun­net­teko myös sinkku­ja, jot­ka halu­aa asua met­säi­sis­sä lähiöissä?

    Vastaa

    1. Tun­net­teko myös sinkku­ja, jot­ka halu­aa asua met­säi­sis­sä lähiöissä?

       Tun­nen jopa sinkku­ja, jot­ka halu­a­vat asua maalla.

       Vastaa

20. Osmo:

    Pidämme tärkeänä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to sijoite­taan hajalleen ympäri kaupunkia, eikä keskite­tysti omille alueilleen. Samas­ta syys­tä ei pidä myöskään tehdä omia asuinalueitaan sinkuille, lap­siper­heille ja vanhuksille

    Mulle ei ihan aukee että mis­sä mielessä “samas­sa syys­tä”. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamisen osalta kyse lie­nee ajatuk­ses­ta, jon­ka mukaan ongel­matyyp­it gen­erois keskenään asues­saan enem­män ongelmia ku mitä ne gen­eroi hajautet­tuna. Lisäks siinä on ehkä jonkin­lainen tasa-arvoaspek­ti, eli ajatel­laan että ongel­matyyp­pi­en tulis päästä otta­maan posi­ti­ivisia vaikut­tei­ta hyväo­saisil­ta, jot­tei huono-osaisu­us olis liian periytyvää.

    Otta­mat­ta kan­taa siihen, että mis­sä määrin noi em. argu­men­tit on päte­viä, niin kumpikaan niistä ei tun­nu pätevän kovin hyvin lap­siper­hei­den ja sinkku­jen sekot­tamiseen keskenään. Lap­siper­heet ja sinkut ei kum­matkaan oo sel­l­a­sia ongel­maryh­miä, joiden sekot­tamisel­la keskenään olis syytä arvel­la ole­van esim. päi­hdeon­gelmia, rikol­lisu­ut­ta, väki­val­taa tai syr­jäy­tymistä ehkäi­se­viä vaiku­tuk­sia. En myöskään usko että kukaan näkee sinkku­jen ja lap­siper­hei­den sekot­tamista tasa-arvokysymyksenä.

    Kuten tossa jotkut jo tote­skin, asuinaluei­den erikois­tamis­es­ta sinnku­jen tai lap­siper­hei­den tarpei­ta palvele­maan vois olla paljonkin hyö­tyä. Luulen että hyvin har­van ihmisen pref­er­enssit säi­lyy oleel­lis­es­ti samoina siinä vai­heessa kun ne han­kkii lap­sia. Muis­taak­seni Osmo joskus tote­sit itsekin, että esim. sosi­aalilu­ok­ka vakioitu­na olis parem­pi jos esim. vihreet asu­is omil­la alueil­laan ja kokoomus­laiset omil­laan tms. Eikö tähän nyt päde osit­tain sama, jos uno­htaa nton juur­tu­mis­ar­gu­mentin jol­la toki on jotain merkitystä?

    Kum­mallisen paljon lap­siper­heet halu­aa muuten asua pien­talois­sa jos ei oo taloudel­lisia rajot­tei­ta. Eiks se tun­tu­is vähän viit­taa­van siihen, että lap­siper­heil­lä tyyp­il­lis­es­ti olis aika voimakkai­ta lap­siper­hes­pe­sife­jä preferenssejä?

    Vastaa

    1. Rogue
       On monia, jot­ka eivät halua katkaista naa­pu­ru­us­suhteitaan ja muut­taa elämän­ta­pansa vain sik­si, että heille tulee
       lap­sia vaan jatkaisi­vat mielel­lään asum­ista samo­jen ihmis­ten läheisyydessä.

       Vastaa

21. Itse asi­as­ta olen täysin erim­ieltä, mut­ta mon­es­ta osatek­i­jästä toki samaa. Ongel­ma muo­dos­tuu itse asi­as­sa pääo­maköy­hyy­destä, joka taas on sodan­jälkeisen virheel­lisen pääo­mavero­tus­poli­ti­ikan syytä. Raken­nus­bis­nek­sessä, kuten kaikessa muus­sakin, on suosit­tu suuryri­tyk­siä pkt-sek­torin kus­tan­nuk­sel­la. Se kostau­tuu nyt mm. työllisyyshaasteina.

    Ennen sotia rak­en­t­a­mi­nen tapah­tui ter­veesti tarvit­si­jan rahoit­ta­mana: tule­va asun­non omis­ta­ja, työ­suhdea­sun­non tar­joa­ja tai vuokraisän­tä. Syn­tyi juuri sel­l­aista asun­tokan­taa, mitä tarvit­ti­in. Van­haa puret­ti­in pois tai kor­jat­ti­in, kun se ei vas­tan­nut tarvet­ta ja uut­ta tehti­in tarpeen mukaan.

    Sotien jäl­keen ajaudut­ti­in tilanteeseen, jos­sa rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu gryn­de­rien ja kun­tien yhteistyönä. Tapa rak­en­taa on kaksin ver­roin epäter­ve ja on aiheut­tanu teu­roop­palaisit­tain hyvin korkeat asumiskus­tan­nuk­set. Nyt uusis­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa on opti­moitu vain raken­nus­li­ikei­den lyhye­naikavälin voit­to. Osak­si sen vuok­si omako­ti­a­sum­i­nen on poikeuk­sel­lisen halut­tua Suomessa.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Pidän poutu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sinkku­na ulospäin suun­tau­tunut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäisen lapsen saat­u­aan halu­aa eristäy­tyä ydin­per­heeseen met­sän keskelle ja lopet­taa sosi­aaliset suh­teet salat­tu­ja elämiä luku­unot­ta­mat­ta. Tiedän paljon eni­tisiä kan­takau­paungis­sa asu­via sinkku­ja joista on tul­lut kan­takaupungis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sista huoli­mat­ta ihmisil­lä voi olla elämää kodin ja TV-ruudun ulkopuolella.

    tääl­lä blo­gin pitäjä taas esit­telee ydi­nosaamis­taan, viisas­telua ja ylimielisyyttä.

    Vastaa

23. kkk: Jopas nyt olk­inuken kek­sit. Minäkin tiedän per­heel­lisiä ihmisiä, jot­ka viet­tävät sosi­aalis­es­ti akti­ivista elämää, vaik­ka ovat muut­ta­neet pois kantakaupungista.Ei akti­ivisen sosi­aalisen elämän viet­tämi­nen edel­lytä kan­takaupunkissa asumista.

    Olisiko silti parem­pi että lap­siper­heistä ne, jot­ka halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa, voisi­vat kuitenkin näin tehdä? Ja jos ei kaik­ki, niin ainakin nyky­istä suurem­pi osa.

    Minus­ta olisi ihan ter­veel­listä, että asuinalueet säi­ly­i­sivät mah­dol­lisim­man mon­imuo­toisi­na. Se mon­en peräänku­u­lut­ta­ma yhteisöl­lisyys tuskin rak­en­tuu niin, että kukin ikälu­ok­ka vetäy­tyy omaan karsi­naansa mel­las­ta­maan, eikä juurikaan kohtaa eri ikäisiä ja eri elämän­ti­lanteis­sa ole­via ihmisiä oman per­hep­i­irin ulkop­uolelta. San­o­taan, että mm. las­ten saami­nen muut­taa ihmistä. Pitäisin parem­pana, että jokainen jou­tu­isi jo ennen omien las­ten saamista kohtaa­maan sen tosi­asian, että yhteiskun­nas­samme elää myös lap­sia, ja että he ovat mon­es­sa mielessä kaikkein tärkeimpiä ihmisiä.

    Vastaa

24. Viherinssi: Jos asi­as­sa halu­taan oikeasti iso­ja muu­tok­sia aikaan, kysymys on hyvin suures­ta tulon­si­ir­rosta lap­siper­heille, puhutaan vuosikym­me­naika­jän­teel­lä kaupun­gin tasol­la miljardiluokasta.
    Tästä ei pääse ympäri, kos­ka tulon­si­ir­ron pitää olla niin suuri, että se aidosti paran­taa lap­siper­hei­den käteen­jäävän tulon määrää ver­rat­tuna mui­hin talouk­si­in. Tämän kokolu­okan rahois­sa toden­näköis­es­ti sekä mak­sa­jaa että saa­jaa voivat jakope­rus­teet kiinnostaa.

    Vähän suu­ru­us­lu­okaa: Jos joku kaavoitus- tai raken­nus­nor­mi aiheut­taa esimerkik­si 200€/m2 kus­tan­nuk­sia Helsingis­sä, niin toi on vuosikymme­nessä noin mil­jar­di euroa (viisi miljoona ker­rosneliötä). Pom­misuo­jat on ja esteet­tömyys on jotain suu­rus­lu­okkaa satasen neliö, parkkipaikkanor­mi noin 400€/m2, eli jos kokosään­telystä aiheutuu taval­la tai toisel­la kus­tan­nuk­sia jotain tuol­ta väliltä, niin oikeas­t­aan samal­la vaival­la tuk­isi lap­siper­hei­den asum­ista mil­jardil­la vuosikymmenessä.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Rogue
    On monia, jot­ka eivät halua katkaista naa­pu­ru­us­suhteitaan ja muut­taa elämän­ta­pansa vain sik­si, että heille tulee
    lap­sia vaan jatkaisi­vat mielel­lään asum­ista samo­jen ihmis­ten läheisyydessä.

    Mä en oikeen tiiä että kuin­ka monil­la ihmisil­lä varsi­nais­es­ti on ker­rostalois­sa kauheen tiivi­itä naa­pu­ru­us­suhtei­ta siten, että ne suh­teet olis muo­dos­tunu nimeno­maan naa­pu­ru­u­den eikä opiskelun, työn, har­ras­tusten tai muun vas­taa­van tut­tavu­u­den kaut­ta. Ja itse asi­as­sa luulen, että niitä naa­pu­ru­u­den perus­teel­la muo­dos­tunei­ta suhtei­ta on sel­keesti sitä enem­män, mitä homogeenisem­paa porukkaa asukkaat on. Ts. jos­sain nuorisosäätiön talois­sa var­masti muo­dos­tuu paljonkin naa­pu­ru­us­suhtei­ta samoin kuin jos­sain van­hus­ten palve­lu­talois­sa. Sit­ten taas vaik­ka kaupun­gin vuokrak­er­rostalois­sa jois­sa asukkaat on todel­la sekalaisia sekä iältään että muil­ta omi­naisuuk­sil­taan, naa­pu­ru­us­suh­teet jää hel­posti tosi vähäisiks ja ne vähätkin usein negati­ivisiks. Työssäkäyvät tyyp­it tai van­huk­set ei esim. ehkä kauheesti innos­tu siitä, että joku juop­po riehuu rapus­sa joka toinen yö. 

    Mut joo, var­masti on sel­l­asi­akin ihmisiä, joiden pref­er­enssit ei muu­tu ihan älyt­tömästi per­heel­listymisen myötä. Väit­täisin et useim­mil­la kuitenkin muut­tuu. Kysymys onkin, että onko alueet erikois­tunu täl­lä het­kel­lä liikaa vai liian vähän. Mun fiilis on, että liian vähän. Ainakin sel­l­as­ta taloy­htiö/ko­rt­teli-tasoista erikois­tu­mista vois olla paljon enemmän.

    Vastaa

    1. Ihymisil­lä ei var­maankaan ole kovin tiivi­itä suhtei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kallios­sa asuu paljon ihmisiä, joil­la on tekemistä keskenään. Vaik­ka olisi naa­pu­ri­talos­sa, on kuitenkin paljon lähempänä kuin naa­pu­rit ovat sadan hehtaarin yksinäisyy­teen tuomi­t­ul­la maaseudulla.

       Vastaa

26. Viherinssi: Eri­laiset Hitas-tyyp­piset tem­pauk­set ovat huono­ja siitä, että ne kohdis­tu­vat hyvin sat­un­nais­es­ti ja vain tiety­ille ryhmille.

    Täl­lä argu­men­til­la voidaan tor­pa­ta mikä tahansa prag­maat­ti­nen “kort­teli-ker­ral­laan” ongel­man­ratkaisu­ta­pa. Aina joku jos­sain jää suh­teel­lis­es­ti tappiolle.

    Jos iso­ja ris­tiri­ito­ja hake­mal­la haetaan, voidaan kysyä esimerkik­si mik­si sen asun­tomarkki­noil­la alakyn­teen jäävän per­heel­lisen pitää omas­ta pus­sis­taan mak­saa lapset­tomien per­hei­den tule­vien eläk­keen­mak­sajien kas­vat­ta­mi­nen ja ylläpi­to. Maail­ma nyt vaan ei ole tasa-arvoinen.

    Kyl­lä mak­sa­jal­la (kun­nal­la ja viime kädessä val­ti­ol­la) pitää olla sen ver­ran sanan­val­taa että voidaan edes kohdis­te­tul­la porkkanal­la yrit­tää paikallis­es­ti opti­maal­ista ratkaisua, siitäkin huoli­mat­ta että se näyt­täisi ole­van epäy­h­teen­sopi­va jonkin dif­fu­usin laa­jem­man peri­aat­teen kanssa.

    Pait­si tietysti jos ajatel­laan että kohdis­tet­tu porkkana on aina kohdis­tam­a­ton kep­pi eli että demografi­aan vaikut­ta­mi­nen tulon­si­ir­roil­la olisi nol­la­summapeliä, mut­ta näin kyyni­nen ei ole kukaan, eihän?

    Vastaa

27. Saara:

    Minus­ta olisi ihan ter­veel­listä, että asuinalueet säi­ly­i­sivät mah­dol­lisim­man mon­imuo­toisi­na. Se mon­en peräänku­u­lut­ta­ma yhteisöl­lisyys tuskin rak­en­tuu niin, että kukin ikälu­ok­ka vetäy­tyy omaan karsi­naansa mel­las­ta­maan, eikä juurikaan kohtaa eri ikäisiä ja eri elämän­ti­lanteis­sa ole­via ihmisiä oman per­hep­i­irin ulkop­uolelta. San­o­taan, että mm. las­ten saami­nen muut­taa ihmistä. Pitäisin parem­pana, että jokainen jou­tu­isi jo ennen omien las­ten saamista kohtaa­maan sen tosi­asian, että yhteiskun­nas­samme elää myös lap­sia, ja että he ovat mon­es­sa mielessä kaikkein tärkeimpiä ihmisiä.

    Mä en usko, että ihmisil­lä on vaikeuk­sia ymmärtää että yhteiskun­nas­sa asuu eri ikäsiä tyyppe­jä. Tai vaik sat­tuis ole­maankin, niin se ei oo lähellekään riit­tävä peruste sekot­taa jengiä väk­isin keskenään. Siitä että ver­tais­ryh­mää asuu paljon samal­la alueel­la on val­tavia hyö­tyjä. Har­valle nuorelle on juuri mitään hyö­tyä siitä, että samas­sa talos­sa asuu eläkeläisiä. Vas­taavasti ne nuoret tyyp­il­lis­es­ti lähin­nä rasit­taa niitä eläkeläisiä, jot­ka haluis olla rauhas­sa. Jos eläkeläi­nen kaipaa menoa ja mels­ket­tä, se voi men­nä kat­tele­maan sitä kaupungille.

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Rogue
    On monia, jot­ka eivät halua katkaista naa­pu­ru­us­suhteitaan ja muut­taa elämän­ta­pansa vain sik­si, että heille tulee
    lap­sia vaan jatkaisi­vat mielel­lään asum­ista samo­jen ihmis­ten läheisyydessä.

    Eivät kaupungis­sa ihmiset yleen­sä tunne naa­pure­i­tansa. Jos tun­te­vatkin, niin voihan ne entiset nna­pu­rit kut­sua kylään uuteen kotiin.

    Saara: Olisiko silti parem­pi että lap­siper­heistä ne, jot­ka halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa, voisi­vat kuitenkin näin tehdä? Ja jos ei kaik­ki, niin ainakin nyky­istä suurem­pi osa.

    Käytän­nössä täl­lainen sub­jek­ti­ivi­nen oikeus edel­lyt­täisi niin mit­tavia suo­ria tai epä­suo­ria sub­ven­tioi­ta, että siihen ei ole yhteiskun­nal­la mitenkään varaa. Kan­takaupunkia pitäisi kaavoit­taa niin paljon lisää, että mah­dol­lisim­man monil­la olisi mah­dol­lisu­us asua tiivisti raken­netus­sa kaupungis­sa. Sitä odotellessa.

    Vastaa

29. Art­turi B:
    Jos nyt vaik­ka ajat­telet Kallio­ta, niin se on nuo­rille halut­tu asuinalue just siks, että siel­lä on paljon sel­l­aisia palvelui­ta joi­ta nuoret arvostaa sen kus­tan­nuk­sel­la, että siel­lä ei oo niin paljon sel­l­a­sia palvelui­ta, joi­ta van­hem­mat ihmiset arvostaa. 

    Tarkoi­tatko pube­ja, piz­zaa ja thai-hierontaa?

    Vastaa

30. Turk­ka Louekari:
    Tun­net­teko myös sinkku­ja, jot­ka halu­aa asua met­säi­sis­sä lähiöissä?

    Tun­nen.

    Vastaa

31. Lap­siper­heestäni huoli­mat­ta halu­aisin asua keskus­tas­sa. En kuitenkaan läh­eskään niin paljon kuin sinkku­na; nyt hyö­ty­isin siitä paljon vähem­män. Nyt tarvit­sen tilaa ja mata­lam­paa neliöhin­taa vielä enemmän. 

    Mik­si Helsin­ki ei voi antaa mei­dän vali­ta näi­den pref­er­enssiemme mukaan, mik­si se sakot­taa meitä, jot­ka halu­a­vat asua keskus­tas­sa vieläkin mielu­um­min sinkkuina kuin lap­siper­he­vai­heessa? Ja mik­si se pakot­taa sinkut rahoit­ta­maan asum­is­menois­saan halu­ani asua keskus­tas­sa, vaik­ka hei­dän tarpeen­sa asua siel­lä olisi vielä suurempi?

    Sinkku­na olisin arvostanut sitäkin, jos suurem­pi osa naa­pureis­tani olisi ollut sinkkuja.

    Vastaa

    1. Sinkut eivät rahoi­ta sitä, että lap­siper­heet saa­vat asu akeskus­tas­sa. Sinkku­jenh asun­noista ote­taan joka tapauk­ses­sa täysi markki­nahin­ta. Per­hea­sun­tor­a­site kap­i­tal­isoituu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.

       Vastaa

32. Tämä on aiheen vier­estä. Silmi­i­ni osui varsin pätevästi koot­tu TED-esitelmä yhdestä blo­gin kestoai­heesta, Tukhol­man ruuhkamaksuista:

    http://www.ted.com/talks/jonas_eliasson_how_to_solve_traffic_jams.html

    Vastaa

33. Osmo Soin­in­vaara:
    Pidän poutu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sinkku­na ulospäin suun­tau­tunut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäisen lapsen saat­u­aan halu­aa eristäy­tyä ydin­per­heeseen met­sän keskelle ja lopet­taa sosi­aaliset suh­teet salat­tu­ja elämiä lukuunottamatta.

    Lie­nee aika selvää, että henkilöt, jot­ka voivat viet­tää aikaa kaupunkipalvelu­iden ääressä aikalail­la kel­lo 16–24 seit­semänä päivän viikos­sa, arvosta­vat niitä kaupunki­maisia palvelui­ta enem­män kuin pariskun­ta, jon­ka pitää lohkaista tuos­ta välistä aikaa las­ten hoitamiseen.

    Kun tarkaste­kee lap­siper­heen elämän­ryt­miä, huo­mataan että lapset­toma­l­la pariskun­nal­la on moninker­taiesti sekä aikaa että rahaa käyt­tää kaupun­gin tar­joamia palvelui­ta. Voiko esimerkik­si parheelli­nen pariskun­ta lähte eloku­vi­in, kahville, kal­jalle, kun­tos­alille tai ostok­sille sil­loin kun se päähän pälkähtää? Eivät voi, vaan lapset on joko laitet­ta­va hoitoon taik­ka otet­ta­va mukaan. Jos lapset ote­taan mukaan, se tarkoit­taa sitä että ne eivät voi olla nukku­mas­sa, menos­sa nukku­maan, syömässä, aloit­tele­mas­sa syömistä, eikä ne saa olla sairai­ta taik­ka kiukkuisia. Ja kun kaik­ki nuo vähen­netään, niin aika kor­tilla se aika on suh­teessa sinkku­un tai lapset­tomaan pariskuntaan.

    Vastaa

    1. Voiko esimerkik­si parheelli­nen pariskun­ta lähte eloku­vi­in, kahville, kal­jalle, kun­tos­alille tai ostok­sille sil­loin kun se päähän pälkähtää? 

       Riip­puu yhteisöl­lisyy­den asteesta. Juuri tämän takia halu­taany­hteisöl­lisiä ker­ro­talo­ja, jois­sa toisen­sa tun­te­vat ihmiset ovat perustajia.

       Vastaa

34. Asun­to on ihmiselle ravin­non jäl­keen tärkein asia, jot­ta ihmis­ar­voinen elämä olisi edes jotenkin mahdollista.

    Asumis­es­ta on kuitenkin luo­tu maail­man­laa­juinen keinot­telun kohde. Läh­es kaikkien maail­man talousuutis­ten ja ekon­o­mistien raport­tien aiheina ovat asun­to­jen hin­nat. Asun­noil­la keinot­tel­e­vat sijoit­ta­jat, maan­omis­ta­jat, kun­nat, raken­nut­ta­jat, urakoit­si­jat, pankit, kiin­teistön­välit­täjät ja jopa taval­liset kansalaiset.

    Yhdys­val­to­jen vuon­na 2007 alka­nut rahoi­tus­markki­noiden kri­isi joh­tui sub­prime-lain­oista. Se johti maail­man­laa­juiseen finanssikri­isi­in ja taan­tu­maan. Mak­sukyvyt­tömille ja ymmärtämät­tömille henkilöille myyti­in yli­hin­taisia asun­to­ja velak­si. Nämä velat pake­toiti­in sijoi­tusin­stru­ment­tei­hin, joi­ta myyti­in ympäri maail­man. Kun totu­us valkeni, ettei asun­tove­lal­lisil­la ollutkaan mak­sukykyä, niin pankke­ja kaa­tui ja kri­isi oli käsillä.

    Asun­non pitäisi, eri­tyis­es­ti maa­pal­lon kylmim­mil­lä alueil­la, olla jokaisen ihmisen peru­soikeus. Mei­dänkin sivistys­val­tios­samme on kuitenkin tuhan­sia ihmisiä, joil­la ei ole minkään­laista asuntoa.

    Kaavoitus on Suomes­sa kun­tien monop­o­li. Suuri osa yhteiskun­nal­li­sista ongelmista eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la johtuu kaavoituk­ses­ta. Tästä ei voi syyt­tää ketään mui­ta kuin kor­rup­toitunei­ta kun­nal­lispoli­itikko­ja. Kun­nat ovat olleet raaka­maa­ta han­kkinei­den raken­nut­ta­jien kumileimasimia. Raken­nut­ta­jien ehdoil­la on maat kaavoitet­tu hyvin yksipuolis­es­ti joko ker­rosta­lo tai pien­talolähiöik­si. Täl­laises­sa kaavoituk­ses­sa ei ole otet­tu mil­lään tavoin huomioon ihmis­ten elinkaare­naikaista hyv­in­voin­tia. Tämä on johtanut jatku­vaan muut­toli­ik­keeseen eri lähiöi­den välil­lä. Tästä ovat eniten kärsi­neet lapset ja nuoret, joiden päiväkodit, koulut ja kaver­it ovat asun­non vai­h­don myötä vai­h­tuneet usei­ta ker­to­ja ennen aikuisikää. Poli­itikot vaa­ti­vat jatku­vasti tähän ratkaisuk­si lisämäärära­ho­ja las­ten ja nuorten psyki­a­trisi­in hoitoihin.

    1960-luvul­la alka­neen yhteiskun­nal­lisen raken­nemuu­tok­sen myötä pääkaupunkiseudul­la oli työ­paikko­ja tar­jol­la ja asun­to­ja piti saa­da kiireesti raken­net­tua. Näitä tehti­in teol­lisu­us­tuotan­tona raken­nut­ta­jien ja pankkien ehdoilla.

    Kaavoitus pitäisi ja olisi pitänyt toteut­taa siten, että alueet (lähiöt) oli­si­vat kuin pieniä kaupunke­ja, jois­sa olisi mah­dol­lisim­man monipuo­li­nen asun­tokan­ta ker­rostaloyk­siöistä riv­i­taloi­hin ja omakoti­taloi­hin. Lisäk­si eri­lais­ten yri­tys­ten käyt­töön toim­i­tilo­ja mah­dol­lisim­man paljon, jot­ta edes jonk­i­nasteinen työ­paikkao­mavaraisu­us olisi mahdollista.

    Näin kaavoite­tu­il­la ja raken­ne­tu­il­la alueil­la ihmiset voisi­vat muut­taa saman alueen sisäl­lä eri­laisi­in suurem­pi­in tai pienem­pi­in asun­toi­hin. Per­heet, ehkä suvutkin voisi­vat asua toisi­aan lähel­lä ja väl­tyt­täisi­in monil­ta pääkaupunkiseudulle tyyp­il­lisiltä yhteiskun­nal­lisil­ta ongelmilta.

    Vastaa

35. Sylt­ty: Voiko esimerkik­si parheelli­nen pariskun­ta lähte eloku­vi­in, kahville, kal­jalle, kun­tos­alille tai ostok­sille sil­loin kun se päähän pälkähtää? Eivät voi, vaan lapset on joko laitet­ta­va hoitoon taik­ka otet­ta­va mukaan.

    Menee ohi muu­ta­mas­sa vuodessa. Kaupunkipalvelui­ta arvostaa aidosti siinä vai­heessa kun jälkikasvu oppii niitä itsenäis­es­ti käyt­tämään. Ei tarvitse har­ras­tuk­si­in viedä tai tuo­da kun kaik­ki on helpom­min kävellen tai julk­isil­la saavutet­tavis­sa. Makua­sia, mut­ta minus­ta tiivis käve­lymit­takaavainen kaupunkim­iljöö on lapsen etu, kuten tietysti myös päivit­täis­lo­gis­ti­ikas­ta vähem­män stres­saan­tunut vanhempi.

    Vastaa

36. Rogue: Sit­ten taas vaik­ka kaupun­gin vuokrak­er­rostalois­sa jois­sa asukkaat on todel­la sekalaisia sekä iältään että muil­ta omi­naisuuk­sil­taan, naa­pu­ru­us­suh­teet jää hel­posti tosi vähäisiks ja ne vähätkin usein negati­ivisiks. Työssäkäyvät tyyp­it tai van­huk­set ei esim. ehkä kauheesti innos­tu siitä, että joku juop­po riehuu rapus­sa joka toinen yö. 

    Intu­iti­ivis­es­ti ajatellen asia toki olisi näin, mut­ta oikeasti ei ole. Kos­ka kaupun­gin käm­pät vuokrataan selvästi alle markki­nahin­nan, niistä yleen­sä pide­tään kiin­ni viimeiseen asti. Pitkän asum­ishis­to­ri­an aikana syn­tyy naa­purisuhtei­ta väkisinkin.

    Olen itse asunut kaupun­gin omis­ta­mas­sa talos­sa, ja naa­pureinani oli samas­sa asun­nos­sa 30 vuot­ta asunei­ta työläis­mum­mo­ja. Leskirou­vat jakoi­vat keskenään pyykki­tu­pavuoron­sa, ja kun yksi pap­pa mur­si jalka­nsa, kävi toinen tekemässä ruu­at. Itsekin olen pien­tä naa­puri­a­pua ollut järjestelemässä.

    Niin kauan kuin taloon ei kerään­ny liikaa sosi­aal­isia ongelmia tai suo­ranaisia krim­i­naale­ja, hom­ma toimii hyvin. Juop­po­ja ja narkkare­itakin suvaitaan kyl­lä, kun­han eivät ole häir­iök­si. Ain­oa naa­puri jolle me muut jär­jes­timme huo­mau­tuk­sen (minä itse keräsin nimet) oli jatku­via kotibileitä viet­tänyt nuori julli.

    Mitään “yhteisöl­lisyyt­tä” en asumiseltani kaipaa, itse asi­as­sa tuo koko muotiter­mi on alka­nut lähin­nä ärsyt­tää, mut­ta kyl­lä nyt kun­non väkeen kuu­lu­va ihmi­nen aina naa­puri­aan jeesaa.

    Vastaa

    1. Mikael M.
       Tuo mitä talos­sasi kuv­a­sit tapah­tu­van on juuri sitä yhteisöllisyyttä.

       Vastaa

37. Sylt­ty: Kun tarkaste­kee lap­siper­heen elämän­ryt­miä, huo­mataan että lapset­toma­l­la pariskun­nal­la on moninker­taiesti sekä aikaa että rahaa käyt­tää kaupun­gin tar­joamia palvelui­ta. Voiko esimerkik­si parheelli­nen pariskun­ta lähte eloku­vi­in, kahville, kal­jalle, kun­tos­alille tai ostok­sille sil­loin kun se päähän pälkähtää? Eivät voi, vaan lapset on joko laitet­ta­va hoitoon taik­ka otet­ta­va mukaan. Jos lapset ote­taan mukaan, se tarkoit­taa sitä että ne eivät voi olla nukku­mas­sa, menos­sa nukku­maan, syömässä, aloit­tele­mas­sa syömistä, eikä ne saa olla sairai­ta taik­ka kiukkuisia. Ja kun kaik­ki nuo vähen­netään, niin aika kor­tilla se aika on suh­teessa sinkku­un tai lapset­tomaan pariskuntaan.

    Tähänkö jotenkin myön­teis­es­ti vaikut­taa se, että lap­siper­he asuu pitkähkön automatkan päässä palveluista? Vai mikä oli point­ti­na tässä?

    Vastaa

38. Rogue: Mä en usko, että ihmisil­lä on vaikeuk­sia ymmärtää että yhteiskun­nas­sa asuu eri ikäsiä tyyppe­jä. Tai vaik sat­tuis ole­maankin, niin se ei oo lähellekään riit­tävä peruste sekot­taa jengiä väk­isin keskenään. Siitä että ver­tais­ryh­mää asuu paljon samal­la alueel­la on val­tavia hyö­tyjä. Har­valle nuorelle on juuri mitään hyö­tyä siitä, että samas­sa talos­sa asuu eläkeläisiä. 

    Itse­hän pidän jo sitäkin ongel­mana, että perusk­oulus­sa oppi­laat karsi­noidaan iän perus­teel­la eril­lisi­in porukoi­hin. Jär­jeste­ly ei ole ihmiselle laji­tyyp­illi­nen, ja uskon siitä aiheutu­van kaiken­laista ikävää yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la. Kuten nyt vaikka:

    Vas­taavasti ne nuoret tyyp­il­lis­es­ti lähin­nä rasit­taa niitä eläkeläisiä, jot­ka haluis olla rauhassa. 

    Näin ei ole kaikissa kult­tuureis­sa, kos­ka nuorten on mah­dol­lista oppia kun­nioit­ta­maan van­huk­sia ja van­hus­ten ymmärtämään nuo­ria. Mut­ta sitä vaikeam­paa­han tuo on, mitä kokon­ais­val­taisem­min eri väestöryh­mät erotel­laan toisistaan.

    Jos eläkeläi­nen kaipaa menoa ja mels­ket­tä, se voi men­nä kat­tele­maan sitä kaupungille.

    Se, että toi­sis­taan poikkea­vat ryh­mät tarkkail­e­vat toisi­aan etäältä, tuskin ainakaan edis­tää ryh­mien välistä yhteisym­mär­rystä. Tarvit­taisi­in yhteistä osal­lis­tu­mista elämään, jot­ta osa­puo­lille kehit­tyy kyky eläy­tyä toisen asemaan.

    En nyt sano, että jokainen kaupungi­nosa tulee täy­del­lis­es­ti het­ero­genisoi­da hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Vaan jotenkin niin, että jos kaupungi­nosas­ta tai kokon­ais­es­ta kan­takaupungista puut­tuu jokin väestöryh­mä läh­es kokon­aan, vas­toin tämän ryh­män edus­ta­jien omia toivei­ta, asia kan­nat­taisi nähdä sel­l­aise­na ongel­mana, jolle voisi jotain pien­tä vaik­ka tehdäkin.

    Vastaa

39. Osmo Soin­in­vaara:
    Sinkku­jenh asun­noista ote­taan joka tapauk­ses­sa täysi markki­nahin­ta. Per­hea­sun­tor­a­site kap­i­tal­isoituu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.

    No tuol­la aloituk­ses­sasi san­ot, että Jos markki­nat toimi­vat hyvin, tämä rasite kap­i­tal­isoituu maan hin­taan ja jää lop­ul­ta siis maan­omis­ta­jan eli yleen­sä kaupun­gin mak­set­tavak­si.

    Kyl­lä se on silloin
    tulon­si­ir­to lapset­tomil­ta lapsellisille.

    [palvelu­iden kulut­tamisen viemä aika]

    Riip­puu yhteisöl­lisyy­den asteesta. Juuri tämän takia halu­taany­hteisöl­lisiä ker­ro­talo­ja, jois­sa toisen­sa tun­te­vat ihmiset ovat perustajia.

    Ei ole mitään väliä, mikä yhteisöl­lisyy­den aste on, se ei koskaan voi olla sem­moinen että lap­siper­he pääsee vapaudessa edes etäis­es­ti lapset­toman tasolle. Kuinka­han moni kehtaa pyytää ympäristössä asu­via henkilöitä hoita­maan lap­sia use­am­man ker­ran viikos­sa? Ja kuinka­han moni oikeasti lähtisi tuo­hon urakkaa? Ain­oa ratkaisu olisi mon­ta sukupolvea saman katon alle, joka taas on mod­ernissa yhteiskun­nas­sa on enem­män kuin järjetöntä.

    Minus­ta tuol­lainen on puh­das­ta toivea­jat­telua. Sitä­pait­si jos van­hem­mat käyvät töis­sä ja har­ras­ta­vat tai menevät illat, niin mis­sähän välis­sä ehtisi niitä lap­sia näkemään ja kas­vat­ta­maan? Jos lap­si menee nukku­maan kel­lo kahdek­san ja van­hem­mat pää­sevät töistä neljältä ja ovat puoli viideltä kotona, niin arki-iltana on vain 3,5h aikaa olla koko per­heen parissa.

    Ja vielä lopuk­si: eikö ole päivän­selvää että lap­siper­he saat­taa arvostaa enem­män kotona vietet­tävää aikaa kuin lapse­ton? Jos lap­sia han­kkii niin ainakin mielestäni, vaik­ka myön­nän että olenkin vähän van­hoilli­nen ja ahdas­mieli­nen, van­hempi­en tulisi kulut­taa aikaa las­ten seuras­sa eikä huidel­la pitkin kyliä naut­ti­mas­sa palveluista. Joo, voihan sielä kaupungilla olla las­tenkin kanssa, mut­ta taas kyse on siitä että kaupun­ki tar­joaa lapset­toma­lle pariskun­nalle suh­teessa paljon enem­män virikkeitä kuin lap­sien kanssa liik­keel­lä olevalle.

    Ihymisil­lä ei var­maankaan ole kovin tiivi­itä suhtei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kallios­sa asuu paljon ihmisiä, joil­la on tekemistä keskenään. Vaik­ka olisi naa­pu­ri­talos­sa, on kuitenkin paljon lähempänä kuin naa­pu­rit ovat sadan hehtaarin yksinäisyy­teen tuomi­t­ul­la maaseudulla.

    No minä ajat­telin vähän real­is­tisem­paa ver­tailua kuin Kallio vs täy­delli­nen maaseu­tu eli ydinkeskus­ta vs. lähiöi­den kerrostalo/paritalo/rivitalo. Jos muut­taa esimerkik­si 5–20km päähän gen­neerisen suo­ma­laisen kaupun­gin ydinkeskus­tas­ta, neliöhin­na tip­pu­vat aika paljon vaik­ka ei ole vielä keskel­lä asuma­ton­ta kor­pi­maa­ta. Tuo halpo­jen asun­to­jen perässä siir­tymisen vaa­ti­ma etäisyyshän riip­puu tietenkin kaupun­gin koos­ta. Kem­peleen ydinkeskus­tas­sa voi asua käytän­nössä isos­sa ja hal­vas­sa omakoti­talos­sa mut­ta Tam­pereel­la ei.

    Eli en ymmär­rä tämä mikro­man­ageroin­nin määrää. Mik­si pitää alkaa säätelemään täm­möisiä asioi­ta, jot­ka pitäisi jät­tää säätelemät­tä? Kum­minkin käy niin että jos suurien asun­to­jen määrä pakote­taan korkeam­mak­si, niihin suuri­in asun­toi­hin muut­taa sit­ten varakkai­ta lapset­to­mia per­heitä, kos­ka niil­lä on enem­män vapaa­ta fyrkkaa kuin lapsiperheillä.

    Vastaa

    1. Sylt­ty.
       Kan­natatatko myös sitä, ettäö luovumme omako­ti­a­sukkaiden suosimis­es­ta ja kaavoita­mme kasik­ki ton­tin ker­rostaloik­si main­in­nal­la, että jos niin halu­aa, ker­ros­d­talon sijas­ta saa rak­en­taa myös pien­talon? Tont­ti tietysti myy­dän eniten tarjoavalle.

       Vastaa

40. En tiedä, mut­ta isot tytöt ovat pikku­tun­teina ker­toneet että las­tenkin kanssa voi tava­ta ihan aikuisi­akin ihmisiä, esimerkik­si kahvilassa.

    Asi­aa on kyse­ly­tutkimusel­la selvitet­ty, kyl­lä, ne ovat monion­gel­maisia mut­ta silti, kysyt­täessä ulko­muis­tista yli puo­let kehyskun­ti­in muut­taneista olisi jäänyt Pääkaupunkiseudulle, jos olisi löy­tynyt sopi­van kokoinen asun­to sopi­vaan hin­taan. Ottaen huomioon että siinä vai­heessa kun henkilöko­htainen var­al­lisu­us on sijoitet­tu asun­toon, niin kyl­lä sitä keskimäärin ker­too että sekä se että alue jol­la se sijait­see hipoo täy­del­lisyyt­tä, luku on häm­men­tävän suuri.

    Tähän sem­moinen poik­ki ja pinoon ‑ratkaisu on että tehdään isom­pia asun­to­ja, jot­ta niiden suh­teelli­nen tar­jon­ta kas­vaa. Pul­ma tässä on vaan se että tuo ceteris paribus vähen­tää asun­to­jen tuotan­non määrää, joka taas nos­taa ihan kaikkien asun­to­jen hintoja.

    Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihymisil­lä ei var­maankaan ole kovin tiivi­itä suhtei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kallios­sa asuu paljon ihmisiä, joil­la on tekemistä keskenään. Vaik­ka olisi naa­pu­ri­talos­sa, on kuitenkin paljon lähempänä kuin naa­pu­rit ovat sadan hehtaarin yksinäisyy­teen tuomi­t­ul­la maaseudulla.

    No jaa. “Sadan hehtaarin yksinäisyys” on Oden suosi­ma sukkelu­us, ehkä sen takia että yksi harv­ja hänen löytämiään.

    Tääl­lä län­tisel­lä Uuel­la­maal­la ruåts. kan­taväestö pitää tiivi­i­siu yhetyt­tä toisi­in­sa. Sen huo­maan ung­doms­förenin­gens kesäjuh­lis­sa tai isän­päivän­lounal­la. — Sama kos­kee myöäs suoe­bkielistä osaa maaseu­tua, vaik­ka ei niin selvänä. — Polkupyörä, mope­di ja auto on keksitty.

    “Suuri kaupun­ki — suuri yksinäisyys”, tote­si­vat jo rooma­lai­et aikoinaan

    Vastaa

42. Aivan käsit­tämätön non sequitur: “Pidämme tärkeänä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to sijoite­taan hajalleen ympäri kaupunkia, eikä keskite­tysti omille alueilleen. Samas­ta syys­tä ei pidä myöskään tehdä omia asuinalueitaan sinkuille, lap­siper­heille ja vanhuksille.”

    Mikä tämä “sama syy” on? Ilmeis­es­ti se on toteutet­ta­van poli­ti­ikan perus­ta, mut­ta mitä se on? Mah­dol­lis­es­ti se on jotakin tun­nepo­h­jaista, eikä auki kir­joitet­tavis­sa. Tai ehkä se on jotakin hyvinkin harkit­tua, mut­ta mikä halu­taan epämääräiseen kieleen piilottaa. 

    Veikkaisin jälkim­mäistä ketjun myöhempi­en retoris­ten heit­to­jen ja aiem­pi­en nukku­malähiöistä irvailu­jen val­os­sa. Syy ei täl­löin ole “sama”, vaan jotakin ihan muu­ta. Uskoisin todel­lisen syyn löy­tyvän tavoit­teesta vähen­tää autoilun määrää. Tämän ole­van todel­lisen perus­tan tukea lap­siper­hei­den asum­ista lyhyi­den etäisyyk­sien päässä, eikä suinkaan sen, että heille on saat­tanut jäädä hyviä naa­pu­ru­us­suhtei­ta sinkkua­joil­ta, tai ettei pien­talolähiössä ole heille muu­ta tekemistä kuin kat­soa Salat­tu­ja elämiä (ei esimerkik­si ulkoilua niiden las­ten kanssa sinne leikkipuis­toon, jota Kata­janokalta ei löydy).

    On aika ikävää, että näitä todel­lisia vaikut­timia joutuu aina arvaile­maan, kos­ka vaik­ka blo­gis­sa on sato­ja kir­joituk­sia kaupunkisu­un­nit­telus­ta, niin ei ole yhtäkään kir­joi­tus­ta, jos­sa kir­joitet­taisi­in selkeästi auki arvo- ja näke­mys­lähtöko­h­dat tuolle suunnittelulle.

    Puhutaan paljon päätök­sen­teon läpinäkyvyy­destä, mut­ta täl­laista arvu­ut­telua tämä suurelti on.

    Erit­täin hyviä kir­joituk­sia tässä ketjus­sa Pekka Taipaleelta, Roguelta ja Syltyltä ja täy­tyy tode­ta, että olemat­to­mia vas­tauk­sia Osmol­ta niis­sä esitet­tyyn argumentaatioon.

    Vastaa

43. spot­tu: Täl­lä argu­men­til­la voidaan tor­pa­ta mikä tahansa prag­maat­ti­nen “kort­teli-ker­ral­laan” ongel­man­ratkaisu­ta­pa. Aina joku jos­sain jää suh­teel­lis­es­ti tappiolle.
    Jos iso­ja ris­tiri­ito­ja hake­mal­la haetaan, voidaan kysyä esimerkik­si mik­si sen asun­tomarkki­noil­la alakyn­teen jäävän per­heel­lisen pitää omas­ta pus­sis­taan mak­saa lapset­tomien per­hei­den tule­vien eläk­keen­mak­sajien kas­vat­ta­mi­nen ja ylläpi­to. Maail­ma nyt vaan ei ole tasa-arvoinen.

    En viitan­nut lapsel­lis­ten ja lapset­tomien väliseen vas­takkainaset­telu­un, kos­ka tässä keskustelus­sa kai lähdet­ti­inkin siitä, että lap­siper­hei­den ase­maa pitäisi parantaa.

    Point­ti­ni on lap­siper­hei­den väli­nen tasa-arvoisu­us. Jos kaupun­ki tukee isol­la rahal­la vaikka­pa Hitas-asum­ista hyväl­lä alueel­la isois­sa asun­nois­sa, näitä asun­to­ja ei riitä kaikille halukkaille. Muu­ta­ma onnekas saa hienon asun­non edullis­es­ti, lop­ut ovat mak­sajia. Toki lap­siper­hei­den net­toti­lanne para­nee (kos­ka mak­saji­na on muitakin), mut­ta etua saa­mat­tomille on vähän ikävä sanoa, että mak­sa nyt kiltisti, että muil­la menisi paremmin.

    Muu­tos­ti­lanne toki on muu­tos­ti­lanne, mut­ta jos se jatkuu liian pitkään, se ei ole muu­tos­ti­lanne. Kauanko kestää, että lap­siper­heille saataisi­in vaikka­pa Hitas-asun­to­ja niin paljon, että niihin pääsee parin vuo­den jonot­tamisel­la? Real­is­tis­es­ti? Liian pitkä jono tai arpomi­nen ker­to­vat, että tuki on satunnainen.

    Tässä suh­teessa Osmon aja­tus kaavoituk­seen vaikut­tamis­es­ta on oikean suun­tainen, kos­ka siinä huole­hdi­taan tule­vaisu­u­den edel­ly­tyk­sistä. Tämä on kuitenkin erit­täin hitaasti vaikut­ta­va lääke, kos­ka niis­sä uusis­sa isois­sa asun­nois­sa ensim­mäiset asukkaat eivät ole taval­lisia lap­siper­heitä. Parin sukupol­ven kulut­tua asia on sit­ten toisin.

    Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara:
    Sinkut eivät rahoi­ta sitä, että lap­siper­heet saa­vat asu akeskus­tas­sa. Sinkku­jenh asun­noista ote­taan joka tapauk­ses­sa täysi markki­nahin­ta. Per­hea­sun­tor­a­site kap­i­tal­isoituu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.

    Täh? Siis väitätkö tosis­saan että yksiöi­den tar­jon­ta ei vaiku­ta niiden markkinahintaan?

    Vastaa

45. tpyy­lu­o­ma: Vähän suu­ru­us­lu­okaa: Jos joku kaavoitus- tai raken­nus­nor­mi aiheut­taa esimerkik­si 200€/m2 kus­tan­nuk­sia Helsingis­sä, niin toi on vuosikymme­nessä noin mil­jar­di euroa (viisi miljoona ker­rosneliötä). Pom­misuo­jat on ja esteet­tömyys on jotain suu­rus­lu­okkaa satasen neliö, parkkipaikkanor­mi noin 400€/m2, eli jos kokosään­telystä aiheutuu taval­la tai toisel­la kus­tan­nuk­sia jotain tuol­ta väliltä, niin oikeas­t­aan samal­la vaival­la tuk­isi lap­siper­hei­den asum­ista mil­jardil­la vuosikymmenessä.

    Täl­lä het­kel­lä kysymys on siitä, että asumiskus­tan­nuk­sis­sa pitäisi pystyä kuro­maan lap­siper­heen ja samoista asun­noista muuten kil­paile­vien mak­sukykyero umpeen tulonsiirroilla.

    Muut samoista asun­noista kil­pail­e­vat ovat esimerkik­si kes­ki-ikäisiä pariskun­tia, jot­ka ovat velka­nsa mak­sa­neet ja lapsen­sa maail­malle hoi­ta­neet. Tulot ovat joko työu­ran lop­un hyviä tulo­ja tai vähän vähem­män hyviä eläke­tu­lo­ja. Mak­sukykyero toden­näköis­es­ti tulee lähin­nä varallisuudesta.

    Toinen poruk­ka voisi olla lapset­tomat pariskun­nat (sinkut har­voin kuitenkaan edes halu­a­vat 100+ m2), joil­la on las­ten aiheut­tamien net­tokus­tan­nusten ver­ran enem­män mak­sukykyä. Las­ten net­tokus­tan­nuk­sia on niitäkin vaikea arvioi­da, mut­ta kaik­ki lap­siper­heet tietävät luku­jen ole­van aika suuria.

    Ihan jonkin pyöreän luvun saamisek­si lap­siper­heen käteen­jäävän rahan voisi varovaiseen alakant­ti­in arvioi­da 500 e/kk pienem­mäk­si per lap­si. Asun­non hin­nas­sa mak­sukykyero on noin 100 000 euroa.

    Samal­la lev­eäl­lä viival­la alaikäis­ten las­ten määrä Helsingis­sä on noin 100 000. Joten tulon­si­ir­toa lap­siper­heille tarvit­taisi­in net­tona noin 50 miljoon­aa euroa kuukaudessa eli 600 miljoon­aa euroa vuodessa.

    Tähän on sit­ten jo vaikea kek­siä mitään real­is­tista tapaa. Helsin­ki saa kun­nal­lisveros­ta noin 2 mil­jar­dia vuodessa, joten vero­pros­ent­ti pitäisi nos­taa noin 25:een (olet­taen, että val­tio ei vetäisi välistä). Sen jäl­keen tietysti asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat hyvinkin radikaal­isti, kun muut kuin lap­siper­heet siirtäi­sivät itsen­sä muualle.

    Rehellis­es­ti san­ot­tuna min­un on vaikea kek­siä yhtään toteutet­tavis­sa ole­vaa tapaa siihen, että taval­lisel­la lap­siper­heel­lä olisi hyvä ase­ma kil­pail­la kan­takaupun­gin per­hea­sun­noista. Ain­oa resep­ti on saa­da kaikki­aan niin paljon lisää kaikkia asun­to­ja, että asumisen hin­ta halpe­nee. Asun­to­jen jakau­mas­ta huole­htimi­nen toimii pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta tiet­tyä asun­to­tyyp­piä ei voi saa­da kovin paljon poikkea­maan muiden asun­to­jen hinnoista.

    Vastaa

46. Saara: Tähänkö jotenkin myön­teis­es­ti vaikut­taa se, että lap­siper­he asuu pitkähkön automatkan päässä palveluista? Vai mikä oli point­ti­na tässä?

    Häh? No ihan vaan se, että henkilö joka voi täysin rin­noin kulut­taa kaupun­gin palvelu­ja jokainen päivä var­maan arvostaa niitä enem­män, kuin sel­l­ainen joka ei niitä use­aan vuo­teen pysty hyö­dyn­tämään. Ja jos arvostaa jotain enem­män, yleen­sä se näkyy siinä että on valmis lait­taa enem­män fyrkkaa niiden han­kkimiseen. Ts. lapse­ton voi sekä mak­saa että myös on valmi­impi mak­samaan enem­män siitä, että asuu paikas­sa jos­ta voi käyt­tää kaupun­gin palvelui­ta kuin lapselli­nen siitä, että asuu paikas­sa jos­sa on mah­ta­vat palve­lut, jot­ka voi sit­ten jät­tää käyt­tämät­tä kun aika kuluukin kotona per­heen parissa.

    spot­tu: Menee ohi muu­ta­mas­sa vuodessa. Kaupunkipalvelui­ta arvostaa aidosti siinä vai­heessa kun jälkikasvu oppii niitä itsenäis­es­ti käyttämään. 

    Joku, joka voi hyö­dyn­tää palvelui­ta tänään on var­maan kuitenkin valmi­impi mak­samaan niistä kuin sel­l­ainen, joka voi hyö­dyn­tää niitä 5–10v kuluttua.

    Siis mis­tä ihmeestä me tässä keskustel­laan? Eikö sekä empi­iri­nen näyt­tö ker­ro ja myös talous­teo­ria selitä, mik­si lap­siper­heet keskimäärin arvosta­vat enem­män tilaa ja lapset­tomat keskimäärin enem­män palvelui­ta? Ei kai oikeasti tääl­lä ole ihmisiä, jot­ka ovat aidosti sitä mieltä että kan­takaupun­gin asun­not ja palve­lut ovat sitä houkut­tel­e­vampia, mitä enem­män lap­sia per­heeseen kuu­luu???? Jos per­heet arvosta­vat enem­män palvelui­ta kuin sinkut, niin minkä ihmeen takia ne on lap­siper­heitä, jot­ka muut­ta­va kehyskun­ti­in sinkku­jen sijasta? 

    Vai perus­tuuko argu­men­toin­ti siihen, että lap­siper­heet eivät tajua kuin­ka mah­tavaa olisi asua asun­nos­sa, jos­sa on puo­let tilaa siitä mihin heil­lä olisi varaa jos­sain kauem­pana, kun­han se on ydinkeskustassa?

    Myön­nän että jos bud­jet­ti­ra­joite pois­te­taan, lap­siper­heet muut­taisi­vat nykyiseen ver­rat­tuna sankoin joukoin ydinkeskus­taan. Mut­ta jos bud­jet­ti­ra­joit­teen pois­tet­taisi­in, Suomen autokan­nan kes­ki-ikä ei olisi 10v eikä toy­ota corol­la 1,6 l moot­to­ril­la olisi se suosi­tu­in malli.

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Pidän poutu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sinkku­na ulospäin suun­tau­tunut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäisen lapsen saat­u­aan halu­aa eristäy­tyä ydin­per­heeseen met­sän keskelle ja lopet­taa sosi­aaliset suh­teet salat­tu­ja elämiä luku­unot­ta­mat­ta. Tiedän paljon eni­tisiä kan­takau­paungis­sa asu­via sinkku­ja joista on tul­lut kan­takaupungis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sista huoli­mat­ta ihmisil­lä voi olla elämää kodin ja TV-ruudun ulkopuolella.

    Ihmiset eivät muu­tu toisen­laisik­si sil­lä että vain ajat­telemme hei­dän ole­van toisen­laisia. Kyl­lä lap­siper­heet asu­isi­vat kaupungis­sa jos se tun­tu­isi mielekkäältä. Esim Turus­sa ja Tam­pereel­la voi kaupungis­sa asua samaan hin­taan kuin riv­i­talos­sa lähiössä.

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihymisil­lä ei var­maankaan ole kovin tiivi­itä suhtei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kallios­sa asuu paljon ihmisiä, joil­la on tekemistä keskenään. Vaik­ka olisi naa­pu­ri­talos­sa, on kuitenkin paljon lähempänä kuin naa­pu­rit ovat sadan hehtaarin yksinäisyy­teen tuomi­t­ul­la maaseudulla.

    Heh, riip­puu kuin­ka asi­aa tulkitsee.

    Nuorem­pana olin var­ma, että jään Helsinki­in lop­puelämäk­seni. Syy? Arvostin sitä, että min­un ei tarvin­nut tun­tea ihmisiä, jos en halun­nut. Omakoti­talolähiön kas­vat­ti­na Helsin­gin anonyy­mi kasvot­to­muus kiehtoi min­ua. Kallios­sa ei tarvin­nut ter­ve­htiä naa­puria rap­pukäytävässä, toisin kuin lähiössä, jos­sa oli min­imi­vaa­timus, että moikk­a­sit naa­puria, riip­pumat­ta siitä mitä kyseis­es­tä ihmis­es­tä ajattelit.

    Tätä nykyä asun maaseudul­la. Peruna­maani koko on 1300 neliömetriä, joka ymmärtääk­seni on suurem­pi kuin omakoti­tont­ti Helsingis­sä. Kokon­aispin­ta-ala ton­til­lani on yli hehtaari pitäen sisäl­lään rin­tami­estalon, kolme ulko­raken­nus­ta jne. Hin­ta oli vähän yli 30.000€. Kiin­teistövero alle 200€ vuodessa. Pelkästään tukkipu­ut täl­lä plän­til­lä ovat arvoltaan yli 10.000€, mut­ta en minä niitä mihinkään myy, vaan pikkuhil­jaa teen niistä polt­topui­ta lop­puelämän ajan.

    Net­tiy­htey­det toimi­vat, kun­nas­sa on mainio kir­jas­to (mm. Osmon teok­set löy­tyvät hyllystä), lähikaup­pa on 400 metrin päässä jne.

    Mikäpä min­un ollessa, suurin osa ystävistäni on per­heel­lisiä ja suurin osa heistä asuu pääkaupunkiseudun nukku­malähiöis­sä. Kapakas­sa juok­sem­i­nen tässä iässä olisi nau­ret­tavaa, kos­ka olen tarpeek­si van­ha ole­maan poten­ti­aalisen naisas­i­akkaan isä. Tääl­lä maaseudul­la on aina kaiken­laisia kissan­ris­tiäisiä joi­hin­ka voi halutes­saan osallistua.

    Palka­s­sa menetän ken­ties 1000–1500€ kuus­sa, mut­ta vas­tavuorois­es­ti voi miet­tiä, että mak­saisin vähin­tään 600€/kk vuokraa jostain kup­pais­es­ta yksiöstä Helsingis­sä. Vuodessa mak­saisin vuokraa net­tona 7200€ + vesi ja sähkö. Tämä edel­lyt­täisi brut­topalka­s­sa vähin­tään 10.000€ lisäan­sioi­ta nykyisestä.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty.
    Kan­natatatko myös sitä, ettäö luovumme omako­ti­a­sukkaiden­su­osimis­es­ta ja kaavoita­mme kasik­ki ton­tin ker­rostaloik­si main­in­nal­la, että jos niin halu­aa, ker­ros­d­talon sijas­ta saa rak­en­taa myös pien­talon? Tont­ti tietysti myy­dän eniten tarjoavalle.

    Kan­nat­taako tukea ker­rostaloa­sum­ista raken­nut­ta­mal­la sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa? Eikös kaupun­gin vuor­ka-asun­not pitäisi vuokra­ta sille joka mak­saa parhaan vuokran? Tai lait­taa kaik­ki myyntiin? 

    Mik­si ylipäätän­sä suun­nitel­la mitään? Jos jokainen saisi rak­en­taa minne tahansa ihan mitä tahansa, mut­ta koskisi myös teitä ja infraa. Eli vas­tauk­sen tai­dat tietää itsekin.

    Mut­ta en usko että Helsin­gin rajo­jen sisälle kan­nat­taa rak­en­taa ain­ut­takaan ok-tont­tia, mut­ta kun olette päät­täneet mikro­man­ageroi­da kaikkea niin eihän siinä mitään ihmeel­listä ole. Värit ja mate­ri­aal­itkin on var­masti valit­tu etukäteen.

    Vastaa

50. tpyy­lu­o­ma: silti, kysyt­täessä ulko­muis­tista yli puo­let kehyskun­ti­in muut­taneista olisi jäänyt Pääkaupunkiseudulle, jos olisi löy­tynyt sopi­van kokoinen asun­to sopi­vaan hintaan.

    Sou?
    Ajaisitko uudel­la mer­sul­la, jos saisit sen van­han volkkarin hin­nal­la? Pitäskö val­tion nyt pistää fyrkkaa likoon että saadaan pre­mi­um-merkkien hin­nat kansa­nau­to­jen tasolle?

    Vastaa

51. Mikael M.: Intu­iti­ivis­es­ti ajatellen asia toki olisi näin, mut­ta oikeasti ei ole. Kos­ka kaupun­gin käm­pät vuokrataan selvästi alle markki­nahin­nan, niistä yleen­sä pide­tään kiin­ni viimeiseen asti. Pitkän asum­ishis­to­ri­an aikana syn­tyy naa­purisuhtei­ta väkisinkin.

    En kai mä nyt sel­l­as­ta väit­täny ettei stadin vuokrakämp­is­sä vois syn­tyä naa­pu­ru­us­suhtei­ta saati ettei pitkä asum­i­nen samas­sa paikas­sa lisäis poten­ti­aal­is­ten suhtei­den määrää. Väitin vaan että saman­henkisten tai samankaltaises­sa elämän­ti­lanteessa ole­vien tyyp­pi­en välille niitä suhtei­ta syn­tyy toden­näkösem­min ku täysin eri­lais­ten tai täysin eri­laises­sa tilen­teessa ole­vien välille. Ei kai kukaan nyt tosis­saan kuvit­tele, että nuoriso ja van­huk­set jotenkin spon­taanisti hirveesti kaveerais keskenään vaik­ka asu­iskin samas­sa talos­sa? Van­huk­set toki on ihan kivo­ja naa­pure­i­ta nuorten tai kenen tahansa näkökul­mas­ta siinä mielessä, että van­huk­sista harvem­min aiheutuu mitään häir­iötä. Mut tota yhteisöl­lisyyt­tä en oo kyl­lä kauheesti havain­nu kyseis­ten ryh­mien välille muo­dos­tu­van vaik­ka asut­tais kuin­ka sekasin. Sen sijaan esim. lap­siper­heil­lä ja van­huk­sil­la var­maan vois ollakin tiet­tyjä yhteis­toim­intain­tresse­jä, joiden takia molem­mat vois hyö­tyä siitä että ne asuu lähekkäin.

    Mä oon asunu koko ikäni kaupun­gin vuokrakämp­is­sä saman alueen sisäl­lä muu­ta­mas­sa eri talos­sa. Asum­is­mukavu­us on hyvin paljon sat­tumas­ta kiin­ni. Jos samaan rap­pu­un ei satu yhtään häirikköjuop­poa, narkkia, mieli­sairas­ta riehu­jaa tms., mitään ongel­maa ei ole. Sil­loin kun sel­l­ainen on sat­tunu kohdalle, asum­i­nen voi olla erit­täinkin epämiel­lyt­tävää. Naa­pu­ru­us­suhteitakin on toki tässä 30 vuo­den aikana ker­tynyt, mut­ta käytän­nössä melkein kaik­ki yhtään läheisem­mät suun­nilleen saman ikälu­okan edus­ta­jien kanssa. Toki jol­lain voi olla eri­laisia koke­muk­sia, mut­ta tun­tuu täysin älyt­tömältä väit­teeltä, ettei ne tiivi­im­mät ja hedelmäl­lisim­mät suh­teet muo­dos­tu­is pääosin saman viiteryh­män jäsen­ten välille. Sen takia mus­ta pitäs olla aika vankkaa näyt­töä “mon­imuo­toisu­u­den” hyödy­istä, jot­ta keinotekos­ta sekot­tamista kan­nat­tais hirveesti har­ras­taa. Todis­tus­taak­ka on sil­lä, joka väit­tää ettei ihmis­ten kan­na­ta antaa asua siel­lä mis­sä ne halu­aa ja mis­tä ne on valmi­ita maksamaan.

    Vastaa

52. Var­masti tut­tavien sijain­ti lähel­lä on tärkeäm­pää kuin palve­lut. Pitkä rasit­ta­va mat­ka jon­nekin on ikävä. Aikaa ja her­mo­ja kuluu. Niin mil­loin se bus­si menee? Ja sit­ten jätetään usein men­emät­tä kun ei ihmiset jak­sa. Mon­tako mah­dol­lista tut­tavaa voi tavoit­taa puo­lessa tunnissa?

    Vastaa

53. Saara: Itse­hän pidän jo sitäkin ongel­mana, että perusk­oulus­sa oppi­laat karsi­noidaan iän perus­teel­la eril­lisi­in porukoi­hin. Jär­jeste­ly ei ole ihmiselle laji­tyyp­illi­nen, ja uskon siitä aiheutu­van kaiken­laista ikävää yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la. Kuten nyt vaikka 

    Heh, aika pieni osa nykyis­es­tä pitkälle erikois­tuneesta kult­tuurista on “laji­tyyp­il­listä”. Laji­tyyp­il­lisyys tuskin lie­nee kum­mo­nen kri­teeri tehokkaalle, hyv­in­voin­tia mak­si­moivalle systeemille.

    Mä nään tilanteen hirveen eri­laise­na ku sä. Mun mielestä vaikut­taa siltä, että suurin osa ihmi­sistä tör­mää siihen mon­imuo­to­su­u­teen päisit­täin ihan riit­tävis­sä määrin oppi­ak­seen ymmärtämään että maail­mas­sa on muitakin ku niitä oman viiteryh­män tyyppe­jä. Toki voi olla jotain poikkeusyk­silöitä, jot­ka on jär­jestäny koko elämän­sä jonkun pienen kuplan sisälle. Mut­ta en usko että val­taosan ihmi­sistä etua palvelis se, että niitä pyrit­täis ylhäältä käsin sijot­tele­maan asumaan sel­l­asi­in paikkoi­hin mis­sä ne ei halua asua. Siitä en oo vielä täysin var­ma miten suh­tau­den taloudel­lisil­la kri­teereil­lä tapah­tu­vaan sekot­tamiseen, mut­ta esim. jonkun iän tai etnisyy­den perus­teel­la tapah­tu­valle keinotekoselle sekot­tamiselle en usko ole­van riit­täviä perusteita.

    Se, että toi­sis­taan poikkea­vat ryh­mät tarkkail­e­vat toisi­aan etäältä, tuskin ainakaan edis­tää ryh­mien välistä yhteisym­mär­rystä. Tarvit­taisi­in yhteistä osal­lis­tu­mista elämään, jot­ta osa­puo­lille kehit­tyy kyky eläy­tyä toisen asemaan

    Toi riip­puu miljoonas­ta tek­i­jästä. Esim. eri­lai­sista kult­tuureista tule­vien etnis­ten ryh­mien yhteise­lo voi johtaa joko sen keskinäisen ymmär­ryk­sen lisään­tymiseen tai sit­ten se voi johtaa mit­tavi­in kon­flik­tei­hin. Kum­mas­takin lie­nee esimerkke­jä. Mut ei oo mitään syytä olet­taa, että eri­lais­ten ryh­mien sekot­ta­mi­nen olis aina jen­gin hyv­in­voin­tia lisäävää. Yhteiselon onnis­tu­misen toden­näkösyyt­tä ilmeis­es­ti lisää esim. se, että sekotet­ta­vat tyyp­it edus­taa suun­nilleen samaa sosiaaliluokkaa.

    Vastaa

54. On eri asia, kenelle asun­to alun­perin myy­dään, ja kuka siinä sit­ten asuu. Moni asun­to myy­dään per­hea­sun­nok­si, ja per­he sen ostaakin. Mut­ta syys­tä tai tois­es­ta osas­sa asun­noista sen jäl­keen tulee mm. asumusero­ja, ja jäl­jelle kolmioon tai neliöön voikin jäädä yksi aikuinen.

    Vas­taavasti kun asun­to­ja myy­dään tai vuokrataan, muut­ta­jia saat­taa olla alun­perin yksi. Mut­ta myöhem­min saman asukkaan siel­lä yhä asues­sa saat­taa asukas­määrä kasvaa.

    Joku kir­joit­ti:

    “Pom­misuo­jat on ja esteet­tömyys on jotain suu­rus­lu­okkaa satasen neliö”

    En ole ikinä näh­nyt kun­nol­lisia laskelmia esteet­tömyys­vaa­timusten kus­tan­nuk­sista ja tuo­toista. Mut­ta itsel­läni on sel­l­ainen vaikutel­ma, että kus­tan­nuk­set eivät ainakaan hirveästi hyö­tyjä suurem­mat olisi. Ter­vey­den­hoitoalan ihmisiltä on saanut kuul­la siitä, mitä kus­tan­nuk­sia ei-esteet­tömistä raken­nuk­sista jatku­vasti aiheutuu. Ongel­ma kai on siinä, että esteet­tömyys­vaa­timusten kus­tan­nuk­set mak­saa eri taho (asun­non osta­ja) kuin esteet­tömyy­den puut­tei­den kus­tan­nuk­set (kaik­ki veron­mak­sa­jat yhdessä).

    Yhteiskun­ta­han esteet­tömien asun­to­jen kus­tan­nuk­set käytän­nössä mak­saa, joskin ne menevät eri rahoi­tussek­to­ril­ta kuin kiin­teistö­jen kus­tan­nuk­set (sairas­tuneen lapsen, aikuisen tai van­huk­sen kotona asumisen tukem­i­nen on yhteiskun­nalle huo­mat­tavasti kalli­im­paa esteel­lisessä kuin esteet­tömässä rakennuksessa).

    Jos kiin­teistö suun­nitel­laan hyvin, esteet­tömyys ei aiheuta juurikaan lisäkus­tan­nuk­sia, vaan se nivoutuu hyvin raken­nuk­sen kokon­aisu­u­teen. Ongel­ma on siinä, että iso osa suun­nit­telijoista ei hal­litse esteetön­tä suun­nit­telua niin, että osaisi tehdä taloudel­lisia, ja samaan aikaan esteet­tömiä ratkaisu­ja. Esteet­tömän suun­nit­telun koulu­tus tuli osak­si suun­nit­teluk­oulu­tus­ta vas­ta 2000-luvul­la, ja suurin osa suun­nit­telijoista on suorit­tanut opin­ton­sa paljon aiem­min. Kus­tan­nus­lasken­taa­han esim. arkkite­htik­oulu­tuk­ses­sa ei ole edelleenkään lainkaan. Lop­putu­los ei ole useinkaan tavoit­teista huoli­mat­ta edes esteetön, ja hukkati­laa suun­nitel­laan paljon. Vikana ei ole täl­löin ensisi­jais­es­ti esteet­tömyys­vaa­timuk­set, vaan heikko­laa­tu­inen suun­nit­telu, johon tilaa­jat eivät osaa tai väl­itä puuttua.

    Vastaa

55. kkk: Osmo Soininvaara:
    “Sinkut eivät rahoi­ta sitä, että lap­siper­heet saa­vat asu akeskus­tas­sa. Sinkku­jenh asun­noista ote­taan joka tapauk­ses­sa täysi markki­nahin­ta. Per­hea­sun­tor­a­site kap­i­tal­isoituu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.”

    “kkk: Täh? Siis väitätkö tosis­saan että yksiöi­den tar­jon­ta ei vaiku­ta niiden markkinahintaan?

    On siinä vielä muitakin vaiku­tus­suhtei­ta. Esim. taloy­htiöi­den leikkikent­tien kus­tan­nusasi­at. Niiden kus­tan­nuk­si­in sinkut osal­lis­tu­vat asuin­neliöi­den suh­teessa. Asia on rel­e­vant­ti etenkin sinkkuse­nior­ien näkökul­mas­ta. Senior­i­talois­sa asu­vat joutu­vat ainakin joiss­ian paikois­sa mak­samaan osu­u­den alueen leikkiken­tän rak­en­tamisen ja ylläpi­don kuluista (jos sel­l­ainen on esim. mon­en talon yhteinen), vaik­ka taloy­htiössä ei asu yhtään las­ta. Jos per­hea­sun­to­ja ei olisi lähiym­päristössä lainkaan, ei olisi kovin suur­ta leikkikenttätarvettakaan.

    Vastaa

56. Saara: En nyt sano, että jokainen kaupungi­nosa tulee täy­del­lis­es­ti het­ero­genisoi­da hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Vaan jotenkin niin, että jos kaupungi­nosas­ta tai kokon­ais­es­ta kan­takaupungista puut­tuu jokin väestöryh­mä läh­es kokon­aan, vas­toin tämän ryh­män edus­ta­jien omia toivei­ta, asia kan­nat­taisi nähdä sel­l­aise­na ongel­mana, jolle voisi jotain pien­tä vaik­ka tehdäkin.

    Vas­toin tämän ryh­män edus­ta­jien omia toivei­ta? Nythän koko tämä säie on keskustel­tu siitä, että markki­noil­la luon­nos­taan tup­paa käymään niin, siis näi­den ryh­mien edus­ta­jien toteut­taes­sa lom­pakol­laan ja jaloil­laan toiveitaan, että Kallios­sa asuu aivan eri­laista väkeä kuin Laut­tasaa­res­sa. Noin kymme­nen kir­joit­ta­jaa tässä on ihme­tel­lyt ja kysel­lyt Odelta, että mik­si poli­itikko­jen pitäisi väk­isin muut­taa tätä asianti­laa kaupungi­nosien homogenisoimisek­si saman­laisik­si, kun mitään hait­taakaan ei ole siitä että annetaan ihmis­ten vali­ta omien pref­er­enssien­sä mukaan, päin­vas­toin saamme oma­leimaisia kaupungi­nosia, joista syn­tyy valin­nan­varaa ja ehkä myös lisää mie­lenki­in­toa sunnuntaikävelyihin.

    Vastaa

57. Rogue: Mä nään tilanteen hirveen eri­laise­na ku sä. Mun mielestä vaikut­taa siltä, että suurin osa ihmi­sistä tör­mää siihen mon­imuo­to­su­u­teen päisit­täin ihan riit­tävis­sä määrin oppi­ak­seen ymmärtämään että maail­mas­sa on muitakin ku niitä oman viiteryh­män tyyppe­jä. Toki voi olla jotain poikkeusyk­silöitä, jot­ka on jär­jestäny koko elämän­sä jonkun pienen kuplan sisälle. 

    Tuol­laisia kuplia on Helsingis­sä tasan yksi: stereo­tyyp­pinen vihre­itä äänestävä hip­steri alueel­la Alp­pi­la-Sörnäi­nen-Kallio-Hakanie­mi asuu fyy­sis­es­ti ja henkises­ti kuplas­sa jonne näkee sisään (on tul­lut kurkit­tua) mut­ta jos­ta ei näe ulos.

    Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara:
    Pidän poutu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sinkku­na ulospäin suun­tau­tunut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäisen lapsen saat­u­aan halu­aa eristäy­tyä ydin­per­heeseen met­sän keskelle ja lopet­taa sosi­aaliset suh­teet salat­tu­ja elämiä luku­unot­ta­mat­ta. Tiedän paljon eni­tisiä kan­takau­paungis­sa asu­via sinkku­ja joista on tul­lut kan­takaupungis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sista huoli­mat­ta ihmisil­lä voi olla elämää kodin ja TV-ruudun ulkopuolella.

    Kyl­lä läh­es kaik­ki suo­ma­laiset ovat omaan koloonsa/yksiöönsä eristäy­tyviä erakoi­ta, jos heitä ver­rataan Välimeren mai­hin. Ihmettelin aikanani (Turk­ki, Espan­ja, Italia), kun näis­sä mais­sa ei juurikaan raken­neta yksiöitä. Kun kysyin heiltä, miten nuoret sit­ten itsenäistyvät, vas­taus oli, ettei kukaan halua asua yksin.

    Vastaa

59. az: Aivan käsit­tämätön non sequitur: “Pidämme tärkeänä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to sijoite­taan hajalleen ympäri kaupunkia, eikä keskite­tysti omille alueilleen. Samas­ta syys­tä ei pidä myöskään tehdä omia asuinalueitaan sinkuille, lap­siper­heille ja vanhuksille.”
    Mikä tämä “sama syy” on? Ilmeis­es­ti se on toteutet­ta­van poli­ti­ikan perus­ta, mut­ta mitä se on? Mah­dol­lis­es­ti se on jotakin tun­nepo­h­jaista, eikä auki kir­joitet­tavis­sa. Tai ehkä se on jotakin hyvinkin harkit­tua, mut­ta mikä halu­taan epämääräiseen kieleen piilottaa.
    Veikkaisin jälkim­mäistä ketjun myöhempi­en retoris­ten heit­to­jen ja aiem­pi­en nukku­malähiöistä irvailu­jen val­os­sa. Syy ei täl­löin ole “sama”, vaan jotakin ihan muu­ta. Uskoisin todel­lisen syyn löy­tyvän tavoit­teesta vähen­tää autoilun määrää. Tämän ole­van todel­lisen perus­tan tukea lap­siper­hei­den asum­ista lyhyi­den etäisyyk­sien päässä, eikä suinkaan sen, että heille on saat­tanut jäädä hyviä naa­pu­ru­us­suhtei­ta sinkkua­joil­ta, tai ettei pien­talolähiössä ole heille muu­ta tekemistä kuin kat­soa Salat­tu­ja elämiä (ei esimerkik­si ulkoilua niiden las­ten kanssa sinne leikkipuis­toon, jota Kata­janokalta ei löydy).

    Minus­ta olisi älytön­tä yrit­tää vaikut­taa kan­takaupun­gin ruuhki­in houkut­tele­mal­la yhä enem­män lap­siper­heitä muut­ta­maan / jäämään kan­takaupunki­in. Lap­siper­heelle se auto on joka tapauk­ses­sa hyödylli­nen, vaikkei kan­takaupungis­sa ehkä niin vält­tämätön kuin kauem­pana. Vähem­män niistä autoista on riesaa siel­lä kauem­pana, jos­sa on ne muutkin lap­siper­hei­den toivo­mat asiat.

    Kaiken kaikki­aan kan­takaupunkia pitäisi minus­takin rak­en­taa lisää (ja tiivi­itä pien­taloaluei­ta), mut­ta kaupungi­nosien luon­taisen eri­lais­tu­misen vas­tus­tamiseen ei kyl­lä edelleenkään ole järkiar­gu­ment­tia esitetty.

    Vastaa
60. Paluuviite: Tuhat vuokrayksiötä vuodessa lisää, siinä sivussa | Ihmisten kaupunki

61. migul: Mon­tako mah­dol­lista tut­tavaa voi tavoit­taa puo­lessa tunnissa?

    Autol­la liikku­va savipel­lon asukas voi puo­lessa tun­nis­sa tavoit­taa alueen, jol­la asuu sato­jatuhan­sia ihmisiä. Kyl­lä sinne muu­ta­ma tut­tavakin mah­tuu. Auto­ton savipel­lon asukas taas… palataan tähän, kun sel­l­ainen löytyy.

    Tästä löy­tyy kyl­lä siemen sille argu­men­tille, mik­si ne savipel­lotkin kan­nat­taisi kaavoit­taa mielu­um­min läheltä kuin Ori­mat­ti­las­ta. Lyhyem­mät matkat tarkoit­ta­vat kuitenkin pienem­pää ener­gianku­lu­tus­ta ja suurem­paa mah­dol­lisu­ut­ta julkisen liiken­teen järjestämiseen.

    Autoil­i­jatkaan eivät muuten ole ihan tyh­miä. Jos asuin­paikas­ta tehdään jonkin­lainen tavoitet­tavu­usin­dek­si vaikka­pa sen mukaan, mon­tako henkilöä voi tava­ta puolen tun­nin sisäl­lä päätök­ses­tä, paik­ka olisi autoil­i­jalle toden­näköis­es­ti kehäykkösen keski­vai­heil­la. Täl­laisen alueen pitäisi olla varsin kallista ton­teil­taan (= haluttavaa).

    Ehdot täyt­täviä aluei­ta on use­ampia, mut­ta ihan keskeltä löy­tyy Pak­i­lan alue. Eikä ole hal­paa tont­ti­maa, taval­lisel­la per­heel­lä tuskin enää on varaa muual­la maas­sa aivan tavanomaiseen omakoti­taloon, vaik­ka ton­tit ovat nenäli­inan kokoisia. Lisäk­si näille alueille on leimallista se, että ne ovat aikanaan olleet pikem­min köy­hää aluet­ta, joiden arvo on kas­vanut vas­ta liiken­ney­hteyk­sien parantuessa.

    Ihmiset siis ihan selvästi arvosta­vat tätä tavoitet­tavu­usaspek­tia ja ovat valmi­ita mak­samaan siitä. Se ei ole kuitenkaan ain­oa raha­nar­voinen omi­naisu­us, jol­loin tavoitet­tavu­u­den ja asum­isväljyy­den yhdis­tävät alueet ovat nekin erit­täin arvostet­tu­ja hinnoiltaan.

    Vastaa

62. Marko Hami­lo: Minus­ta olisi älytön­tä yrit­tää vaikut­taa kan­takaupun­gin ruuhki­in houkut­tele­mal­la yhä enem­män lap­siper­heitä muut­ta­maan / jäämään kan­takaupunki­in. Lap­siper­heelle se auto on joka tapauk­ses­sa hyödylli­nen, vaikkei kan­takaupungis­sa ehkä niin vält­tämätön kuin kauem­pana. Vähem­män niistä autoista on riesaa siel­lä kauem­pana, jos­sa on ne muutkin lap­siper­hei­den toivo­mat asiat.

    Kan­takaupungis­sa asu­vista lap­siper­heis­taä muis­taak­seni noin 60% on auto, ja lap­siper­heeet on koko asun­tokun­nista jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoil­e­vat lap­siper­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähemistö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sista osuuksista.

    Vastaa

63. Viherinssi: Täl­lä het­kel­lä kysymys on siitä, että asumiskus­tan­nuk­sis­sa pitäisi pystyä kuro­maan lap­siper­heen ja samoista asun­noista muuten kil­paile­vien mak­sukykyero umpeen tulonsiirroilla.

    No ei ole, kos­ka kak­si­lapsi­nen per­he keskimäärin arvostaa lisäneliötä enem­män kuin samas­ta asun­nos­ta tar­jous­ta tekevä dinkku-pari.

    Ensisi­jais­es­ti ajat­telin kyl­lä asukas­val­in­to­ja tässä työkalu­na, esimerkik­si HITA­Sia keskimäärin jonote­taan. Tiedä tuoskataan, on kaikkea muu­ta kuin pul­ma­ton­ta, sem­minkin kun jälkimarkkinat.

    Vastaa

64. Marko Hami­lo: Tuol­laisia kuplia on Helsingis­sä tasan yksi: stereo­tyyp­pinen vihre­itä äänestävä hip­steri alueel­la Alp­pi­la-Sörnäi­nen-Kallio-Hakanie­mi asuu fyy­sis­es­ti ja henkises­ti kuplas­sa jonne näkee sisään (on tul­lut kurkit­tua) mut­ta jos­ta ei näe ulos.

    Ain­oa alue jon­ka asu­jaimis­to on jotenkin valikoitunut. Jakomä­ki? Pak­i­la? Karhusaari? Lauttasaari? 🙂

    Se on muuten mie­lenki­in­toista että aluei­ta joil­la äänestetään kokoomus­ta läh­es vas­taaval­la innol­la kuin Kepua jois­sain maalaiskun­nis­sa, ei jostain syys­tä pide­tä ide­ol­o­gis­es­ti erikoisi­na. Liit­tyykö tämä ken­ties siihen että oikeal­la olo on ei-ide­ologi­nen valinta?

    Vastaa

65. tpyy­lu­o­ma: Kan­takaupungis­sa asu­vista lap­siper­heis­taä muis­taak­seni noin 60% on auto, ja lap­siper­heeet on koko asun­tokun­nista jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoil­e­vat lap­siper­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähemistö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sista osuuksista.

    Eli vähem­mistöt joiden vuok­si kan­nat­taa stres­sa­ta on jos­sain 12–20% välissä? 

    Huh, onnek­si vihrei­den kan­na­tus on niin paljon alle tuon stressitason

    Vastaa

66. tpyy­lu­o­ma: Kan­takaupungis­sa asu­vista lap­siper­heis­taä muis­taak­seni noin 60% on auto, ja lap­siper­heeet on koko asun­tokun­nista jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoil­e­vat lap­siper­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähemistö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sista osuuksista. 

    En nyt oikein ymmär­rä. Suurim­mal­la osal­la kan­takaupungis­sa asu­vista lap­siper­heistä on auto, eli heistä ei kan­na­ta stres­sa­ta. Mut­ta mik­si ihmeessä niistä lap­siper­heistä sit­ten muka kan­nat­taa stres­sa­ta, jos niistä ei kan­na­ta stressata?

    tpyy­lu­o­ma: No ei ole, kos­ka kak­si­lapsi­nen per­he keskimäärin arvostaa lisäneliötä enem­män kuin samas­ta asun­nos­ta tar­jous­ta tekevä dinkku-pari.

    Öhöm, mä kun luulin että tuol­la argu­men­til­la voi perustel­la sitä, että lap­siper­heet osta­vat iso­ja asun­to­ja nur­mi­järveltä. Sinä käytät tasan samaa perustelua siihen, että lap­siper­he ostaakin ääret­tömän paljon pienem­män asun­non keskus­tas­ta, kos­ka halu­aa mak­saa siitä enem­män kuin dink? Vaik­ka ei edes voi?

    Ymmär­rän kylä mitä ajat takaa, mut­ta tuo­han vain johtaa siihen että kos­ka ydinkeskus­tas­sa rahal­la saa tilaa kaikkein vähiten, lap­siper­heet arvosta­vat mui­ta aluei­ta suh­teel­lis­es­ti enem­män kuin dinkut. Varsinkin kun dinkul­la on enem­män “vapaa­ta kas­savir­taa” käytössään.

    Vastaa

67. Alan pikku hil­jaa kallis­tua sille kan­nalle, että ongel­ma ei niinkään ole per­hea­sun­to­jen vähyys, vaan asun­top­u­la ihan yleis­es­ti. Jälki­markki­nat kor­jaa­vat kyl­lä tilanteen (esim. per­hea­sun­noista tuleekin kimp­pakämp­piä) vaik­ka val­lan­pitäjät miten kek­si­sivät yrit­tää markki­noi­ta ohjastaa.

    Syy siihen, mik­si per­hea­sun­not ovat Helsingis­sä liian kalli­ita, on se, että asun­to­ja ylipäätään on liian vähän. Ei edes se, että liian pieni osu­us asun­noista on per­hea­sun­to­ja. Jos asun­to­ja olisi tarpeek­si, kaik­ki asun­not oli­si­vat edullisem­pia. Ja nyt, kun asun­to­ja on liian vähän, niin per­hea­sun­notkin ovat liian kalliita.

    Tpyy­lu­o­man ehdo­tus “sivuasunto”-kolmioista on kyl­lä ihan var­teenotet­ta­va, sil­lä saataisi­in luon­nol­lista jous­tavu­ut­ta asun­tokan­taan, ja siinä on ken­ties tuote, jota markki­nat eivät luon­nos­taan tuo­ta tarpeek­si herkästi, kos­ka sen hyödyt real­isoitu­vat kokon­aan vas­ta pitkäl­lä aikavälil­lä. Eli jos väk­isin halu­taan jotain säädök­sil­lä pakot­taa rak­en­ta­maan, niin vaik­ka sel­l­aisia sitten.

    Mut­ta kokon­aisuute­na ongel­maa ei ratkaise muu kuin se että raken­netaan ylipäätään enem­män. Jos raken­nusala on liian kartel­lisoitunut­ta, niin haetaan ne rak­en­ta­jat vaik­ka ulko­mail­ta tai muual­ta Suomes­ta. Ja autopaikkanor­mi pois ja sas­si­in. Kyl­lä gryn­derei­hin pitää sen ver­ran luot­taa että tekevät autopaikko­ja niin mon­ta kuin usko­vat menevän kaupaksi.

    Vastaa

68. Sylt­ty: Siis mis­tä ihmeestä me tässä keskustel­laan? Eikö sekä empi­iri­nen näyt­tö ker­ro ja myös talous­teo­ria selitä, mik­si lap­siper­heet keskimäärin arvosta­vat enem­män tilaa ja lapset­tomat keskimäärin enem­män palveluita?

    Keskustelemme selit­tävistä tek­i­jöistä. Empi­iri­sistä havain­noista (lap­siper­heet muut­ta­vat kehyskun­ti­in) ei ole epä­selvyyt­tä, tosin kan­takaupungis­sa tämäkin ilmiö on viime vuosi­na heikentynyt.

    Oma mutu­ni on että “keskimäärin arvostaa enem­män” ei oikein tavoita ilmiötä, joka on luon­teeltaan epä­jatku­va. Jonk­in­moinen riit­tävä neliömäärä per capi­ta olisi sis ver­rat­tavis­sa perus­tarpeisi­in joista ei ole mah­dol­lista tin­kiä, ja tämä olisi se selit­tävä syy mik­si lap­siper­he eikä dinkit muut­ta­vat kehyskun­ti­in. Vähim­mäisas­um­is­ta­soon ei siis ole varaa.

    Vastaa

69. tpyy­lu­o­ma: Kan­takaupungis­sa asu­vista lap­siper­heis­taä muis­taak­seni noin 60% on auto, ja lap­siper­heeet on koko asun­tokun­nista jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoil­e­vat lap­siper­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähemistö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sista osuuksista.

    Tässä olikin kyse siitä, onko liiken­nepoli­it­tisia perustei­ta vai­h­taa kolmea sinkkua kan­takaupungista lähiöön ja tilalle lähiöstä yksi kolmi­henk­i­nen perhe.

    Luul­tavasti niil­lä lap­siper­heil­lä, jot­ka eivät vielä asu kan­takaupungis­sa on toden­näköisem­min auto kuin niil­lä jot­ka jo asu­vat kantakaupungissa.

    Vastaa

70. tpyy­lu­o­ma: Ain­oa alue jon­ka asu­jaimis­to on jotenkin valikoitunut. Jakomä­ki? Pak­i­la? Karhusaari? Lauttasaari?
    Se on muuten mie­lenki­in­toista että aluei­ta joil­la äänestetään kokoomus­ta läh­es vas­taaval­la innol­la kuin Kepua jois­sain maalaiskun­nis­sa, ei jostain syys­tä pide­tä ide­ol­o­gis­es­ti erikoisi­na. Liit­tyykö tämä ken­ties siihen että oikeal­la olo on ei-ide­ologi­nen valinta?

    Tot­ta kai on ole­mas­sa myös mui­ta ja stereo­ty­p­i­oinakin tun­net­tu­ja henkisessä ja fyy­sisessä umpios­sa asu­via ihmisiä. Keskusta­lainen her­rav­i­hainen syr­jäseudul­la joak ei ole koskaan käynyt Helsingis­sä, itähelsinkiläi­nen per­su joka ei koskaan käy Helsin­gin keskus­tas­sa ja Kask­isaaren kokoomus­lainen, joka ei koskaan kävele Helsin­gin keskus­tas­sa vaan ajaa vain suo­raan Stock­an parkki­hal­li­in. Mut­ta minus­ta nuo viher­hip­ster­it ovat siitä has­su­ja, että he eivät edes ymmär­rä ole­vansa rajoit­tunei­ta kun nuo muut ovat siitä omas­ta her­meet­tisessä kuplas­sa elämis­es­tään vähän ylpeitäkin.

    Vastaa

71. spot­tu: Keskustelemme selit­tävistä tek­i­jöistä. Empi­iri­sistä havain­noista (lap­siper­heet muut­ta­vat kehyskun­ti­in) ei ole epä­selvyyt­tä, tosin kan­takaupungis­sa tämäkin ilmiö on viime vuosi­na heikentynyt.
    Oma mutu­ni on että “keskimäärin arvostaa enem­män” ei oikein tavoita ilmiötä, joka on luon­teeltaan epä­jatku­va. Jonk­in­moinen riit­tävä neliömäärä per capi­ta olisi sis ver­rat­tavis­sa perus­tarpeisi­in joista ei ole mah­dol­lista tin­kiä, ja tämä olisi se selit­tävä syy mik­si lap­siper­he eikä dinkit muut­ta­vat kehyskun­ti­in. Vähim­mäisas­um­is­ta­soon ei siis ole varaa.

    Ei se muut­tu­ja epä­jatku­va voi olla. Trade-off sijain­nin ja neliöi­den välil­lä on toden­näköis­es­ti kaikil­la neliömääril­lä lapset­tomil­la sijain­nin puolel­la lapsel­lisi­in ver­rat­tuna. Mut­ta ilmeis­es­ti tarkoitit sitä, että tuos­sa trade-off-käyrässä tiet­ty­jen neliömäärien alla lap­siper­he on valmis mak­samaan huo­mat­ta­van paljon sijain­nis­sa saadak­seen ne strate­giset neliöt.

    Toinen asia sit­ten on se, että monille lapsen saami­nen todel­la muut­taa sitä ihan­nesi­jain­tipref­er­enssiä sinne luon­non hel­maan eikä vain hin­taa, jon­ka on valmis mak­samaan siitä ettei tarvitse asua luon­non helmassa.

    Vastaa

72. spot­tu: Jonk­in­moinen riit­tävä neliömäärä per capi­ta olisi sis ver­rat­tavis­sa perus­tarpeisi­in joista ei ole mah­dol­lista tin­kiä, ja tämä olisi se selit­tävä syy mik­si lap­siper­he eikä dinkit muut­ta­vat kehyskun­ti­in. Vähim­mäisas­um­is­ta­soon ei siis ole varaa. 

    Ja sit­ten seu­raa­va kysymys onkin se, minkälainen rahatukko lap­siper­heelle pitäisi antaa, että per­he jäisi asumaan Helsinki­in. Mikä on samak­si koe­tun asum­is­ta­son hin­taero Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja savipel­lol­la? Tavalli­nen lap­siper­he­hän kyl­lä käyt­tää suun­nilleen kaiken irtoa­van rahan asumiseen.

    Tässä tyyp­il­lisiä asumuk­sia 400 ke:n hinnoilla:

    * savipel­lol­la 150 m² uusi omakotitalo
    * hyväl­lä esikaupunkialueel­la hyväkun­toinen 120 m² rivitalo
    * Etu-Töölöstä hyväkun­toinen 75 m² 3h+k

    Ylivoimais­es­ti suurin osa per­heistä arvostaa väljyyt­tä sen ver­ran paljon, että töölöläi­nen kolmio saa jäädä.

    Toisaal­ta voisi ajatel­la, että töölöläi­nen neliö 100 m² kel­paisi jo use­am­malle per­heelle. Täl­laisen hin­ta on noin 550 ke, joten esimerkin lap­siper­he tarvit­sisi 150 ke lisää pitääk­seen vai­h­toe­htoa realistisena.

    Tässä vai­heessa on sit­ten pakko kysyä se kysymys, että jos lap­siper­hei­den ost­a­mi­nen kaupunki­in on noin kallista, mitä hyvää sil­lä saataisi­in aikaan? Ja mikä olisi sel­l­ainen tukimuo­to, jol­la ilmiö saataisi­in aikaan ilman tuen val­u­mista aivan väärään paikkaan?

    Vastaa

73. Rogue: Heh, aika pieni osa nykyis­es­tä pitkälle erikois­tuneesta kult­tuurista on “laji­tyyp­il­listä”. Laji­tyyp­il­lisyys tuskin lie­nee kum­mo­nen kri­teeri tehokkaalle, hyv­in­voin­tia mak­si­moivalle systeemille.

    Ei sitä nyt ihan huomiottakaan kan­na­ta jät­tää. Yksilö­ta­sol­la puhutaan mm. luon­non­va­l­on ja mielekkäi­den sosi­aal­is­ten suhtei­den tärkey­destä, yhteisöl­lisel­lä tasol­la puolestaan tärkeitä oli­si­vat myön­teistä yhteisöl­lisyyt­tä edesaut­ta­vat rak­en­teet ja väl­tet­täviä ne, jot­ka edesaut­ta­vat vahin­gol­lista vihamielisyyt­tä ja kär­jistyk­siä (Hami­lo näyt­ti vihervi­haista mallia täl­lais­es­ta tuos­sa ylem­pänä, näem­mä siis fik­sutkaan ihmiset eivät voi vält­tyä näiltä yhteiskun­nal­lisen karsi­noi­tu­misen vahin­gol­lisil­ta vaikutuksilta).

    Mut­ta lienet oike­as­sa siinä, että aika vähän näistä asioista on tutkimusti­etoa ole­mas­sa. Oma kan­tani perus­tuu enem­män intu­itioon kuin mihinkään muuhun.

    Vaik­ka tun­nustet­taisi­inkin, että liika karsi­noi­tu­mi­nen on pahas­ta yhteisöille, asia erik­seen on voiko sille järkevästi tehdä mitään. Viherinssi vaikut­taa puhu­van järkeä sanoes­saan, että paras­ta lääket­tä tähänkin olisi var­maan ihan vain asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen rak­en­ta­mal­la pirusti lisää asun­to­ja keskeisille paikoille.

    Vastaa

74. tpyy­lu­o­ma: Ensisi­jais­es­ti ajat­telin kyl­lä asukas­val­in­to­ja tässä työkalu­na, esimerkik­si HITA­Sia keskimäärin jonote­taan. Tiedä tuoskataan, on kaikkea muu­ta kuin pul­ma­ton­ta, sem­minkin kun jälkimarkkinat.

    Olete­taan­pa, että HITASi­in tehdään sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa vain lap­siper­heitä hyväksytään per­hea­sun­toi­hin. Tämä lisäisi jonkin ver­ran HITAS-asun­to­jen saatavu­ut­ta, mut­ta toimi­ak­seen se edel­lyt­täisi ainakin sitä, että kaupun­ki tarkas­taa asu­jaimis­ton sään­nöl­lis­es­ti ja lunas­taa asun­non, jos siel­lä ei asu määritelmän mukainen lap­siper­he. Tässä tulisi luon­nol­lis­es­ti ottaa huomioon myös las­ten lukumäärä ja iät.

    Tuon jäl­keenkin jäl­jelle jää suuri määrä eri­laisia hui­jaustapo­ja. Kir­joil­la on Möt­tö­nen lapsi­neen, mut­ta oikeasti asun­to on pimeästi vuokrat­tuna man­ageri Vir­tasen kaupunkires­i­denssik­si. Tukhol­malaisil­ta voi kysyä lisää.

    HITAS on nykyisel­lään oikein hyvä esimerk­ki siitä, miten tehdään jär­jestelmä, joka varsin ennakoimat­tomasti hyödyt­tää pien­tä vähem­mistöä muiden kus­tan­nuk­sel­la. Lap­siper­hep­ykälän ottamisel­la siitä tehtäisi­in jär­jestelmä, jos­sa pieni vähem­mistö olisi eri­tyis­es­ti se pieni vähem­mistö lap­siper­heistä. Muut lap­siper­heet oli­si­vat edelleen maksajia.

    (Tilanne olisi olen­nais­es­ti eri, jos HITAS-asun­to­ja olisi kysyn­tää vas­taa­va määrä. Jos.)

    Ja kuten yltä näkyy, tietyn ryh­män suo­ra suosimi­nen asumises­sa oikeasti edel­lyt­tää vuokra-asum­ista. Tämän­hän kaupun­ki voisi kyl­lä tehdä. Kaupun­ki voisi vuokra­ta tai ostaa per­hea­sun­to­ja sieltä, minne lap­siper­heitä halu­taan ja vuokra­ta niitä sit­ten eteen­päin alen­ne­tu­il­la hin­noil­la. Täl­löin kri­tee­rien valvom­i­nen muut­tuu paljon helpom­mak­si, kun asukkaat eivät ole mil­lään taval­la omistajia.

    Lisäk­si hin­tata­so voitaisi­in jus­teer­a­ta sel­l­aisek­si, ettei pitk­iä jono­ja pääse syntymään.

    Tosin sit­ten asian voisi tehdä vielä sukke­lam­min oikaisten. Tietyn kri­teerin täyt­täville lap­siper­heille annetaan lisära­haa, jos he asu­vat alueel­la, jonne halu­taan lisää lap­siper­heitä. Rahan saa käyt­tää halu­a­mal­laan taval­la vuokraan tai omis­tusasun­toon, pie­neen tai isoon. Ja kos­ka rahaa ei tarvitse jonot­taa, etu on tasa-arvoinen.

    Se pieni ongel­ma tässäkin on, että olen­naisi­in väestörak­en­teen muu­tok­si­in tarvit­ta­vat raha­sum­mat ovat erit­täin suuria.

    Joten lop­ul­ta Osmon lin­ja tun­tuu ole­van ain­oa toimi­va. Jos jon­nekin raken­netaan per­hea­sun­to­ja, sinne toden­näköisem­min tulee myöhem­min per­heitä. Aika­jänne on kuitenkin hyvin pitkä.

    Vastaa

75. Saara: Ei sitä nyt ihan huomiottakaan kan­na­ta jät­tää. Yksilö­ta­sol­la puhutaan mm. luon­non­va­l­on ja mielekkäi­den sosi­aal­is­ten suhtei­den tärkey­destä, yhteisöl­lisel­lä tasol­la puolestaan tärkeitä oli­si­vat myön­teistä yhteisöl­lisyyt­tä edesaut­ta­vat rak­en­teet ja väl­tet­täviä ne, jot­ka edesaut­ta­vat vahin­gol­lista vihamielisyyt­tä ja kär­jistyk­siä (Hami­lo näyt­ti vihervi­haista mallia täl­lais­es­ta tuos­sa ylem­pänä, näem­mä siis fik­sutkaan ihmiset eivät voi vält­tyä näiltä yhteiskun­nal­lisen karsi­noi­tu­misen vahin­gol­lisil­ta vaikutuksilta).

    En minä väit­tänyt että ne Alp­pi­lan vihreät hip­ster­it vihaisia ovat, sitä vaan että sisään­lämpiävää yhteisöl­lisyyt­tään vähän group thinkin val­las­sa, mitä yhteiskun­nal­liseen ajat­telu­un tulee.

    Jos nyt ymmärsin oikein mitä tarkoi­tat. Vai tarkoi­tatko min­ua? Tuskin ensin­näkään min­ua pidät fik­suna, enkä minä liene kauhean karsi­noitunut kun olen vas­ta neljät­tä vuot­ta laru­lainen, eli tämän merikarsi­nan vakkarien mielestä vas­ta hang around ‑jäsen saarel­la. Enkä nyt tässä iässä jak­sa olla enää vihainenkaan, testos­teroni ei riitä sellaiseen.

    Vastaa

76. Marko Hami­lo,

    Kyl­lä mä pidän sua fik­suna. Vähin­tään riit­tävästi pitääk­seni selvänä, että päädy­it tuo­hon “tasan yksi” ‑muo­toilu­un jonkin muun kuin loogis-ana­lyyt­tisen pros­essin johdattamana.

    Aggres­si­ivi­nen voi olla ilman hor­mon­imyrskyäkin — pas­si­ivis­es­ti, kuten onkin kätev­in­tä kaltaisellemme pohjoisen ulot­tuvu­u­den energiansäästäjäkansalle.

    Vastaa

77. No kyl­lähän se lap­siluku on epä­jatku­va suure. Ensik­sikin, siinä on iso por­ras­mainen vaiku­tus, kun tulee yksi lap­si. Kun tulee kak­si tai kolme, vaiku­tus on vähem­män dra­maat­ti­nen, mut­ta aika suuri kuitenkin. Eri­tyis­es­ti neliömääräpref­er­enssi pomp­paa aika tavlla. 

    San­o­taan näin, että tulo­jen ja/tai omaisu­u­den osalta pitää sijoit­tua aikalaille sinne yhteiskun­nan stratos­fääri­in jos Helsin­gin kan­takaupungis­sa asum­i­nen on kolme­lap­siselle per­heelle oikeasti edes var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Tai sit­ten niiden neliöpref­er­enssien täy­tyy olla aika weird. 

    Itse asuin Hert­toniemen­ran­nas­sa kah­den lapsen kanssa. Hin­nan osalta 80 neliötä ker­rostalokolmios­sa siel­lä vas­tasi vuon­na 2008 200 neliön omakoti­taloa Tam­pereen esikaupungis­sa, trade­off taitaa olla nyt liki 5 vuo­den päästä samaa luokkaa. Lähem­mäs keskus­taa tai isom­paan kämp­pään ei Helsingis­sä olisi ollut asi­aa mei­dän per­heen tuloil­la, vaik­ka yli 70% lap­siper­heistä tien­aa vähemmän. 

    Täl­lä ei ole tietenkään mitään tekemistä sen kanssa että valit­taisin että “Helsin­ki on liian kallis lap­siper­heille”, vaan tämä huomio vain perus­tuu siihen, että kun per­heeseen tulee lap­si, neliöpref­er­enssi pomp­paa melkein kaikil­la niin rajusti että keskus­ta-asumisen voi käytän­nössä uno­htaa. Kuten yllä tode­taan, tämän “kor­jaami­nen” on pos­ket­toman kallista, enkä näe paljon mieltä että edes yritetään.

    Vastaa

78. Jos suurim­mal­la osal­la lap­siper­heistä on auto, niin eikö kan­nat­taisi vähän laa­jen­taa sitä autopaikkanormia? Vai onko tämä nyt väärän­laista ja huonoa tukemista? 

    Sehän mak­saa sen max 50 000 per asun­to kun sopi­va sub­ven­tio­ta­so olisi ilmeis­es­ti luokkaa 150 000 euroa? 😉

    Vastaa

79. Viherinssi:
    Ja kuten yltä näkyy, tietyn ryh­män suo­ra suosimi­nen asumises­sa oikeasti edel­lyt­tää vuokra-asum­ista. Tämän­hän kaupun­ki voisi kyl­lä tehdä. Kaupun­ki voisi vuokra­ta tai ostaa per­hea­sun­to­ja sieltä, minne lap­siper­heitä halu­taan ja vuokra­ta niitä sit­ten eteen­päin alen­ne­tu­il­la hin­noil­la. Täl­löin kri­tee­rien valvom­i­nen muut­tuu paljon helpom­mak­si, kun asukkaat eivät ole mil­lään taval­la omistajia. 

    Vuokra-asumises­sa on yhteistön kannal­ta huonotkin puolen­sa. Vuokralaisen ei kan­na­ta investoi­da asun­toon­sa, vaik­ka halu­aisikin. Joutuu tyy­tymään niihin keit­tiökalus­teisi­in ja lat­tia­ma­te­ri­aalei­hin, mitä vuokranan­ta­ja tar­joaa. Toki on teo­ri­as­sa mah­dol­lista sopia remon­teista ja kus­tan­nus­jaos­ta, mut­ta käytän­nössä ei toi­mi, kun asun­nos­ta voi joutua luop­umaan. Vuokralainen ei myöskään ole kiin­nos­tunut asun­non ja taloy­htiön kun­non säi­lymis­es­tä samal­la taval­la kuin omistaja.

    Mut­ta kuten aiem­minkin täl­lä blogilla todet­tu, asun­tomarkki­noil­la ei oikein saa­da kaikkea toim­i­maan mil­lään taval­la. Tämä nykyi­nen jär­jestelmä, jos­sa toiset pää­sevät kivoihin keskus­ta-asun­toi­hin (kaupun­gin vuokralle tai HITAS-asun­toon) käytän­nössä tois­t­en — jot­ka joutu­vat tyy­tymään asun­toi­hin kauem­pana — rahoil­la on aika demor­al­isoi­va. Joko pitää olla rahaa tai asuntoarpaonnea…

    Vastaa

80. Saara: Vaik­ka tun­nustet­taisi­inkin, että liika karsi­noi­tu­mi­nen on pahas­ta yhteisöille, asia erik­seen on voiko sille järkevästi tehdä mitään.

    Se meiän suurin erim­ielisyys kos­ki var­maan tota, että mis­sä määrin me eletään karsi­noituneina täl­lä het­kel­lä ja mikä määrä karsi­noi­tu­mista on opti­maa­li­nen. Sun mielestä esim. se, että yhessä talos­sa asu­is bilet­täjiä ja toises­sa koti­hi­ir­iä olis ilmeis­es­ti haitallista karsi­noi­tu­mista. Mun mielestä se taas olis lähin­nä yhteenkäyvien etu­jen opti­moin­tia. Se että väl­itön ympäristö sopis mah­dol­lisim­man hyvin yhteen omien pref­er­enssien kanssa ei estä mon­imuo­to­su­u­den ymmärtämistä tai siihen sopeu­tu­mista. Mon­imuo­toisu­ut­ta kohtaa joka tapauk­ses­sa koulus­sa, töis­sä ym. Eikä ain­oot mon­imuo­to­su­u­den lajit oo tyyli­in ikä tai etnisyys. Saman ikäryh­män tai saman etnisen ryh­män sisäl­läkin on mon­imuo­to­su­ut­ta vai­ik­ka kuin­ka paljon.

    Vastaa

81. Rogue:Mon­imuo­toisu­ut­ta kohtaa joka tapauk­ses­sa koulus­sa, töis­sä ym. 

    Ei ollenkaan riit­tävästi, jos min­ul­ta kysytään. 

    Vaiku­tat prefer­oivan voimakkaasti jär­jeste­lyjä, jot­ka tar­joa­vat ihmisille mah­dol­lisim­man paljon sitä, mitä he itse halu­a­vat. Eikä siinä muu­ta ongel­maa, mut­ta sil­loin vain tul­laan hel­posti sulke­neek­si pois se, mitä ihmiset tarvit­se­vat mut­ta eivät ymmär­rä halu­ta. Ei, minä en kuvit­tele yhtään mui­ta parem­min ymmärtäväni, mitä kukin tarvit­see. Juuri sik­si, että sitä ei oikein kukaan voi kat­tavasti ymmärtää, on hyvä rak­en­taa mah­dol­lisim­man mon­imuo­toisia ympäristöjä, jois­sa mah­dol­lisim­man mon­et asi­at ovat mah­dol­lisim­man mon­en ihmisen ulot­tuvil­la. Se on käsit­tääk­seni ain­oa mah­dolli­nen reit­ti omaa per­soon­al­lisu­ut­ta, ihmisyyt­tä ja tarpei­ta koske­van käsi­tyk­sen laa­jen­tamiseen, sikäli kun tuo käsi­tys ei meil­lä kaikil­la ole syn­tymästä saak­ka täy­del­liseen val­is­tuneisu­u­teen asti kehittynyt.

    Tosi­asi­as­sa tuo käsi­tys ei var­masti koskaan kenel­läkään ole täy­delli­nen. Aina voisi oppia lisää, mut­ta kos­ka oppimi­nen on usein tuskallista tai vähin­täänkin epä­mukavu­u­den sietämistä vaa­ti­vaa, ihmisille on luon­teeno­maista parhaansa mukaan väis­tel­lä olo­suhtei­ta, jois­sa sitä tapah­tuu. Sik­si tun­nemme halua lin­noit­tau­tua kaltais­temme joukkoon, ja sik­si niin hel­posti menetämme kykymme ymmärtää eri­laisu­ut­ta — kyvyn, joka on kuitenkin keskeinen pidem­män tähtäi­men yhteiskun­nal­lisen men­estyk­sen kannalta.

    Vastaa

82. Saara, toi sun case vaikut­taa siltä, että uno­h­dat ihmis­ten hyv­in­voin­ti­funk­tiois­sa ole­van sisäl­lä aika paljon muu­takin kamaa ku “mon­imuo­toisu­u­den ymmärtämi­nen”. Kuin­ka paljon mon­imuo­toisu­ut­ta kan­nat­taa “sietää”(sun ter­mi) oman mukavu­u­den ja hyv­in­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la? Siinä vai­heessa kun ymmär­rät mon­imuo­toisu­ut­ta täy­del­lis­es­ti, oot luul­tavasti uhran­nu omaa hyv­in­voin­tias sen ymmär­ryk­sen eteen aivan liikaa.

    Juuri sik­si, että sitä ei oikein kukaan voi kat­tavasti ymmärtää, on hyvä rak­en­taa mah­dol­lisim­man mon­imuo­toisia ympäristöjä, jois­sa mah­dol­lisim­man mon­et asi­at ovat mah­dol­lisim­man mon­en ihmisen ulottuvilla

    Mun mielestä meiän ympäristö väistämät­tä sisältää vaik­ka kuin­ka paljon mon­imuo­to­su­ut­ta. Sä haluisit ilmeis­es­ti tehä alueista mah­dol­lisim­man saman­laisia, jot­ta ihmis­ten mah­dol­lisu­udet pain­ot­taa valin­nois­saan omia pref­er­ensse­jään olis mah­dol­lisim­man sup­peat. Mä taas haluisin sel­l­as­ta mon­imuo­to­su­ut­ta, jos­sa esim. yhden kaupunkialueen tai kun­nan sisäl­lä olis enem­män tai vähem­män erikois­tunei­ta aluei­ta, jot­ka palvelis mah­dol­lisim­man hyvin eri­laisia pref­er­ensse­jä omaavien ihmis­ten tarpei­ta. Hyvät liiken­ney­htey­det takaa sen, että kenenkään ei tartte eristäy­tyä mihinkään.

    Tää on oikeestaan täysin anal­o­gista monikult­tuurikeskustelulle. Monikult­tur­isti halu­aa, että jengiä sekote­taan mahol­lisim­man paljon ja että alueet muo­dos­tu­is mahol­lisim­man saman­laisiks. Vastapuoli taas näkee, että ihmis­ten tulis saa­da toteut­taa omia pref­er­ensse­jään mahol­lisim­man pitkälle sikäli kun ne ei oo ris­tiri­idas­sa muiden pref­er­enssien kanssa. Samal­la se vastapuoli voi myös ajatel­la kult­tuurien oma­leimaisu­u­den säi­lyvän parhait­en siten, että annetaan aluei­den erikois­tua eikä sekote­ta kaikesta har­maa­ta massaa.

    Vastaa

83. Coun­try­boy: Kyl­lä läh­es kaik­ki suo­ma­laiset ovat omaan koloonsa/yksiöönsä eristäy­tyviä erakoi­ta, jos heitä ver­rataan Välimeren maihin.

    Tästä muuten tuli mieleen yksi ihan merkit­tävä lap­siper­hear­gu­ment­ti savipel­lol­la asumiseen.

    Omas­sa talos­sa on lap­siper­heen kannal­ta se posi­ti­ivi­nen puoli, että las­ten hiukan vilkkaampikaan elämä ei häir­itse naa­pure­i­ta. Ja toisaal­ta ei tarvitse pelätä sitä, että kun puo­likun­toisen lapsen saa väsy­tys­tais­telun jäl­keen päiväu­nille, naa­puri mekas­taa lapsen hereille.

    Ihmis­ten herkkyys häir­iöäänille tai naa­purien tun­teille vai­htelee huo­mat­tavasti. Ker­rostaloa­sukkaan hyvi­in omi­naisuuk­si­in kuu­lu­vat hil­jaisu­us ja hyvä sietokyky. Samat omi­naisu­udet eivät ihan aina kuu­lu tyyp­il­lisen ter­veen lapsen ominaisuuksiin.

    Tässä on vielä sitäkin ilmiötä, että asian tun­nist­a­mi­nen ja tun­nus­t­a­mi­nen ovat vähän heikos­sa. Moni sanoo kaipaa­vansa luon­non rauhaan, vaik­ka oikeasti halu­taan vain kauem­mas naapureista.

    Niiltä osin kuin kyse on äänieristyk­ses­tä, sitä kan­nat­taisi vaa­tia raken­nus­määräyk­sis­sä vielä enem­män. Yhden rapus­sa asu­van lapsen pianon­soit­to­har­ras­tus ei saa aiheut­taa veren­paineen nousua kymme­nessä muus­sa asun­nos­sa. Vaa­timus edesaut­taisi myös muiden ihmis­ten yhteise­loa, kos­ka suuri osa ker­rostalo­jen arkipäivän ris­tiri­idoista on nimeno­maan ääniperäistä.

    Vastaa

84. Rogue:
    Sä haluisit ilmeis­es­ti tehä alueista mah­dol­lisim­man saman­laisia, jot­ta ihmis­ten mah­dol­lisu­udet pain­ot­taa valin­nois­saan omia pref­er­ensse­jään olis mah­dol­lisim­man suppeat. 

    Not. Valin­nan­varaa­han voi olla ja alueet voivat poike­ta toi­sis­taan paljonkin, vaik­ka niil­lä asu­isikin het­ero­geenistä porukkaa. Tas­apäistämi­nen on ikävää niin asuinaluei­den sisäl­lä kuin niiden välilläkin.

    Vastaa

85. Saara: Not. Valin­nan­varaa­han voi olla ja alueet voivat poike­ta toi­sis­taan paljonkin, vaik­ka niil­lä asu­isikin het­ero­geenistä porukkaa. Tas­apäistämi­nen on ikävää niin asuinaluei­den sisäl­lä kuin niiden välilläkin.

    Eli pitääks mun nyt ymmärtää sun kan­ta niin, että alueista pitää tehä eri­laisia, mut­ta kaikille niille eri­laisille alueille pitäis kuitenkin saa­da suun­nilleen sama pop­u­laa­tio­rakenne? Mitä järkeä siinä olis? Aluei­den erikois­tu­misen point­ti­han on just se, että eri­laisille väestöryh­mille löy­tyis mah­dol­lisim­man hyvin niiden spe­sife­jä tarpei­ta palvele­via alueita.

    Vastaa

86. Rogue: Eli pitääks mun nyt ymmärtää sun kan­ta niin, että alueista pitää tehä eri­laisia, mut­ta kaikille niille eri­laisille alueille pitäis kuitenkin saa­da suun­nilleen sama pop­u­laa­tio­rakenne? Mitä järkeä siinä olis? Aluei­den erikois­tu­misen point­ti­han on just se, että eri­laisille väestöryh­mille löy­tyis mah­dol­lisim­man hyvin niiden spe­sife­jä tarpei­ta palvele­via alueita.

    Kuten san­ot­tu, en toi­vo tas­apäistämistä vaan mah­dol­lisim­man het­ero­geenisen asukas­rak­en­teen mah­dol­lis­tamista. Kallio olisi var­masti asuinalueena eri­lainen kuin vaik­ka Puis­to­la, vaik­ka kum­mas­sakin asu­isi myös lapsiperheitä.

    Vastaa

87. Saara: Kuten san­ot­tu, en toi­vo tas­apäistämistä vaan mah­dol­lisim­man het­ero­geenisen asukas­rak­en­teen mahdollistamista.

    Jäin vähän vielä miet­timään tätä monikult­tuurisu­usaspek­tia, tosin täl­lä ker­ral­la siis ei vält­tämät­tä suo­ma­lais­ten ja “niiden muiden” välil­lä, vaan lap­siper­hei­den ja muiden välillä.

    Jos eri asuinalueista tulee elämän­vai­hea­suinaluei­ta, ihmiset altistu­vat eri­laisille vaikut­teille elämän­sä aikana kuitenkin. Nuoret asu­vat jossin, lap­siper­heet toisaal­la, ikäih­miset kol­man­nes­sa paikas­sa. Onko jokin syy siihen, että kaikkien vaikut­tei­den pitäisi tul­la samaan aikaan?

    Ymmärtääk­seni ongel­ma on enem­män siinä, että kun uusi asuinalue tehdään, sinne tulee tiet­tyä porukkaa, joka ikään­tyy samaa tah­tia, jol­loin ulkop­uolista vaikutet­ta ei kovin paljon tule. Jos tämäkään siis on ongel­ma, mut­ta ainakin siinä jää vaikut­tei­ta saa­mat­ta. Ongel­ma ratkeaa sil­lä, että ihmiset muut­ta­vat paikas­ta toiseen elämän­sä aikana. 

    Ja juuri siitä kai tässä puhut­ti­in, että lap­siper­heet muut­ta­vat pois jostakin, ja joku muu tulee tilalle. Itse asi­as­sa väestörak­en­teeltaan hyvin het­ero­geenis­ten asuinaluei­den kohdal­la puhutaan kuitenkin siitä, että ihmiset asu­vat maanti­eteel­lis­es­ti samas­sa paikas­sa koko ikän­sä. Tuoko sekään riit­tävästi mon­imuo­toisu­ut­ta esiin?

    Elämän mon­imuo­toisu­u­den ymmärtämisen kannal­ta ongel­ma voi olla enem­män siinä, että ihmiset asu­vat mak­sukykyn­sä perus­teel­la hyvinkin eri paikois­sa. Sitä asi­aa taas ei oikein voi ratkaista mil­lään real­is­tisel­la markki­na­t­alouteen sopi­val­la tavalla.

    Vastaa

88. Viherinssi: Jos eri asuinalueista tulee elämän­vai­hea­suinaluei­ta, ihmiset altistu­vat eri­laisille vaikut­teille elämän­sä aikana kuitenkin. Nuoret asu­vat jossin, lap­siper­heet toisaal­la, ikäih­miset kol­man­nes­sa paikas­sa. Onko jokin syy siihen, että kaikkien vaikut­tei­den pitäisi tul­la samaan aikaan?

    No kyl­lä mä oon miet­tinyt, että nuore­na kun arvo­maail­ma ja käsi­tyk­set siitä, mikä maailmassa/elämässä on tärkeää, pääosin muo­dos­tu­vat, olisi hyvä olla mah­dol­lisim­man kokon­ais­val­tais­es­ti kos­ke­tuk­sis­sa elämän eri ulottuvuuksiin.

    Korkeak­oulu­opiske­li­joil­la tämä vaikut­taa suo­raan siihen, mil­laisek­si he ryhtyvät maail­maa muokkaa­maan valmis­tu­misen­sa jäl­keen. Muil­lakin se voi vaikut­taa ainakin siihen, mitä jut­tu­ja koetaan merk­i­tyk­sel­lisik­si ja mitä vahin­gol­lisik­si, ja näi­den seu­rauk­se­na käyt­täy­tymiseen. Ääri-ilmiöitä tietenkin esi­in­ty­isi edelleen, vaik­ka eläisimme yhteisöl­lisem­min, mut­ta toimivil­la het­ero­geenisil­la yhteisöil­lä on kuitenkin käsit­tääk­seni taipumus tasoit­taa niitä.

    Ääries­imerk­ki: Jos ei ole mitään eikä ketään sil­loin täl­löin huo­maut­ta­mas­sa, että vaik­ka nyt ympärivuorokau­ti­nen WOWin pelaami­nen ei vält­tämät­tä ole järkevä tapa elää elämään­sä, niin ihmi­nen ajau­tuu helpom­min sel­l­aiseen yhteisöön jon­ka kesken tuo­ta pide­tään ken­ties ain­oana mah­dol­lise­na järkevänä tapana elää. Ja sil­loin on paljon suurem­pi toden­näköisyys kadot­taa elämän­sä vir­tu­aal­i­todel­lisu­u­teen. Olisi­han se tietenkin peli­har­ras­ta­jan näkökul­mas­ta ärsyt­tävää, että joku välil­lä asi­as­ta huo­maut­telee ikävään sävyyn, mut­ta se huo­maut­telu tekee tästä huoli­mat­ta tehtävän­sä. Siis vähen­tää toden­näköisyyt­tä, että hom­ma menee äärim­mäisyyk­si­in. Osoite­tusti se äärim­mäisin tapaus näis­säkin on, että hen­ki läh­tee pelatessa.

    Tuo nyt siis oli vain yksi esimerk­ki, eikä tässä ole tarkoi­tus arvostel­la net­tipelaamista sinän­sä (uskon sen ole­van hyvä har­ras­tus niin kauan kuin pysyy hallinnas­sa). Yleis­es­ti ottaen tulee usein ihme­tel­tyä sitä ymmärtämät­tömyy­den ja empa­t­ian puut­teen määrää, mikä meil­lä ihmisil­lä on eri­laisu­ut­ta kohtaan. Sen nimis­sä yhteiskun­ta käyt­tää huimia sum­mia raha turhu­u­teen, jopa itsen­sä vahin­goit­tamiseen. Tulen miet­ti­neek­si, mis­sä määrin tämän aiheut­ta­jana on ihmis­ten karsi­noin­ti jo nuorel­la iäl­lä yksi­no­maan itsen­sä ikäiseen seu­raan. Ja mis­sä määrin tilanteeseen voisi vaikut­taa ihmis­ten asuinympäristöjä monipuolis­ta­mal­la. Voi olla, että ei riit­tävästi, mut­ta enpä osaa sitä pahanakaan pitää jos asi­at saadaan jär­jestet­tyä sel­l­aiselle tolalle, että lap­siper­heel­läkin olisi mah­dol­lisu­us vali­ta eri­tyyp­pi­sistä asuinympäristöistä itselleen mieleisin (järke­vis­sä rajois­sa tietty).

    Vastaa

89. Saara: Yleis­es­ti ottaen tulee usein ihme­tel­tyä sitä ymmärtämät­tömyy­den ja empa­t­ian puut­teen määrää, mikä meil­lä ihmisil­lä on eri­laisu­ut­ta kohtaan. Sen nimis­sä yhteiskun­ta käyt­tää huimia sum­mia raha turhu­u­teen, jopa itsen­sä vahin­goit­tamiseen. Tulen miet­ti­neek­si, mis­sä määrin tämän aiheut­ta­jana on ihmis­ten karsi­noin­ti jo nuorel­la iäl­lä yksi­no­maan itsen­sä ikäiseen seu­raan. Ja mis­sä määrin tilanteeseen voisi vaikut­taa ihmis­ten asuinympäristöjä monipuolistamalla. 

    Ei mitenkään. Pahiten lokeroituneet ihmiset viet­tävät suurim­man osan ajas­taan inter­netis­sä (esim. kir­joit­tele­mas­sa kom­ment­te­ja poli­it­tisi­in blo­gei­hi) eivät tunne naa­pure­i­tansa. Samas­ta ikälu­okas­ta löy­tyy hyvin laa­ja skaala eri­laisia maail­mankat­so­muk­sia. Aja­tus että jokaisel­la sukupolvil­la on jotkut avainkoke­muk­set ja yhteinen maail­mankat­so­muk­set on ihan höpönlöpöä.

    Vastaa

90. Saara: Tulen miet­ti­neek­si, mis­sä määrin tämän aiheut­ta­jana on ihmis­ten karsi­noin­ti jo nuorel­la iäl­lä yksi­no­maan itsen­sä ikäiseen seuraan.

    Usein lapset syn­tyvät yhteisöön, jos­sa on huo­mat­tavasti lapsen iästä poikkeav­ia aikuisia… Lapsel­la ja nuorel­la on aina aikauisia ympäril­lään, läh­es aina vielä varsin eri ikäisiä. Kyseiset aikuiset voivat olla kuitenkin pääosin hyvin saman­lais­es­ta sosi­aalilu­okas­ta, jol­loin sitä kaut­ta maail­mas­ta voi tul­la aika yksipuo­li­nen kuva.

    Asia ei kuitenkaan ratkea sil­lä, että asuinalueel­la on eri ikäistä väkeä, siel­lä pitäisi olla myös eri­lai­sista sosi­aalilu­ok­ista väkeä. Ja vielä niin, että tämän porukan välille syn­tyy hedelmäl­listä inter­ak­tio­ta. Se taas onkin jo vähän toisen kokolu­okan problematiikka.

    Jakomäessä ja Wes­t­endis­sä on kum­mas­sakin mon­ta ikälu­okkaa. Silti uskallan väit­tää, että näis­sä ympäristöis­sä voi hel­posti syn­tyä ajat­te­lu­ta­van vinoumia. Pahempiakin kuin jos­sain pien­ten asun­to­jen Haa­gas­sa, jos­sa asuu lähin­nä nuo­ria ja vanhuksia. 

    Eikä edes samas­sa kaupungi­nosas­sa asum­i­nen takaa sitä posi­ti­ivista viret­tä. Päin­vas­toin, tietyt kan­sain­väliseen monikult­tuurisu­u­teen liit­tyvät esimerk­it osoit­ta­vat, että huonol­la tuuril­la kanssakäymi­nen voi muut­tua jopa mii­nus­merkkisek­si huoli­mat­ta yhteis­es­tä asuinalueesta ja intresseistä.

    Ymmär­rän asi­as­ta läpi pais­ta­van huolen niistä nuorista, jot­ka pää­tyvät tap­pa­maan itsen­sä tai muut tai pää­tyvät epä­sosi­aal­isi­na työkyvyt­töminä psyki­a­trisen hoidon kroonikkoasi­akkaik­si. Taus­tatek­i­jät ovat mon­en­laisia (etenkin ilmiön his­to­ri­al­lisen yleisyy­den huomioiden), mut­ta tuskin sel­l­aisia, joi­hin naa­puris­sa asu­va mum­mo kovin paljon auttaisi.

    Jos nuo­ria ajatel­laan, niin ikähetero­genisoin­ti johtaisi kam­pusalueil­la ole­vien opiske­li­ja-asun­toloiden hävit­tämiseen. Niis­sähän homogenisoidaan porukkaa viimeiseen asti iän ja opin­to­su­un­nan perus­teel­la. (Ja ko. paikois­sa asuneet tietävät, että ei se ihan homogeenista senkään jäl­keen ole…)

    Vähän vakavam­min todet­tuna ymmär­rän kyl­lä sen, että mon­en­laista kult­tuuria ymmärtävä yhteisöl­lisyys olisi erit­täin hyvä asia. Se taitaa kuitenkin olla kovin vaikea tuo­da mil­lään ulkop­uolisel­la vaikut­teel­la, eikä sel­l­aista ymmärtääk­seni oikein mis­sään ole tai ole his­to­ri­al­lis­es­ti ollut.

    Vastaa

91. KKK: Ei mitenkään. Pahiten lokeroituneet ihmiset viet­tävät suurim­man osan ajas­taan inter­netis­sä (esim. kir­joit­tele­mas­sa kom­ment­te­ja poli­it­tisi­in blo­gei­hi) eivät tunne naa­pure­i­tansa. Samas­ta ikälu­okas­ta löy­tyy hyvin laa­ja skaala eri­laisia maail­mankat­so­muk­sia. Aja­tus että jokaisel­la sukupolvil­la on jotkut avainkoke­muk­set ja yhteinen maail­mankat­so­muk­set on ihan höpönlöpöä.

    Mä en ole ajatel­lut sukupolvien avainkoke­muk­sia, vaan ihan sitä että jos on vaik­ka van­ha ja rai­h­nainen, elämä on eri­laista kuin jos on pien­ten las­ten van­hempi tai jos on lapse­ton sinkkuopiske­li­jan­uori. Ja jos elää yhteisössä, jos­sa pitää jos­sain määrin samanaikaises­ti miet­tiä kaikkien tarpei­ta ja fiilik­siä, kas­vaa var­maan aika eri­laisek­si kuin jos elää — taas samaa kär­jistys­tä käyt­tääk­seni — vir­tu­aal­i­todel­lisu­udessa, fyy­sis­es­ti yksin ja käytän­nössä vain omien lyhyen aikavälin halu­jen­sa kuljettamana.

    San­ot, että yhteisöl­lisyys ja eri­laisu­u­den ymmärtämi­nen ei vaikut­taisi näi­hin tapauk­si­in mitenkään, mut­ta mik­si ajat­telet hei­dän erakoituneen? Oletko tosi­aan täysin var­ma siitä, että jos heil­lä olisi aina ollut ympäril­lään myön­teis­es­ti ja hyväksyvästi suh­tau­tu­via irl-kon­tak­te­ja, lop­putu­los olisi täysin sama? Var­maan aina löy­tyy joku poikkeus, johon tuo pätee, mut­ta itse en usko sen pätevän yleis­es­ti ottaen.

    Vastaa

92. Viherinssi:
    —
    Ymmär­rän asi­as­ta läpi pais­ta­van huolen niistä nuorista, jot­ka pää­tyvät tap­pa­maan itsen­sä tai muut tai pää­tyvät epä­sosi­aal­isi­na työkyvyt­töminä psyki­a­trisen hoidon kroonikkoasi­akkaik­si. Taus­tatek­i­jät ovat mon­en­laisia (etenkin ilmiön his­to­ri­al­lisen yleisyy­den huomioiden), mut­ta tuskin sel­l­aisia, joi­hin naa­puris­sa asu­va mum­mo kovin paljon auttaisi.

    —

    Vähän vakavam­min todet­tuna ymmär­rän kyl­lä sen, että mon­en­laista kult­tuuria ymmärtävä yhteisöl­lisyys olisi erit­täin hyvä asia. Se taitaa kuitenkin olla kovin vaikea tuo­da mil­lään ulkop­uolisel­la vaikut­teel­la, eikä sel­l­aista ymmärtääk­seni oikein mis­sään ole tai ole his­to­ri­al­lis­es­ti ollut.

    Vähän aikaa Ams­ter­damin keskus­tas­sa asues­sani sain sen kuvan, että siel­lä on asi­at ainakin sinne päin. Voi tietenkin myös olla, että laa­jem­mas­sa tarkastelus­sa käsi­tys osoit­tau­tu­isi tilas­tol­lis­es­ti kat­soen vääräk­si, onhan siel­lä toisaal­ta hyvinkin seg­re­goitunei­ta aluei­ta ja paljon ongelmia. Mut­ta pienem­pi­en aluei­den sisäi­nen diver­si­teet­ti oli kyl­lä virk­istävää ja jäin kaipaa­maan sitä.

    En siis tykän­nyt mm. omas­ta naa­puris­tani, mt-ongel­maiselta vaikut­tavas­ta, kovaäänis­es­tä tupakka­muorista, juuri lainkaan. Mut­ta toimeen hänen kanssaan oli tul­ta­va, jo sik­sikin että sikäläi­sis­sä rup­sah­taneis­sa town­house-kort­teleis­sa naa­puri näkyy ja kuu­luu arjes­sa paljon enem­män kuin tääl­lä Suomes­sa. Pidin toimeen­tulo­vaa­timus­ta aluk­si mah­dot­tomana, mut­ta kun onnis­tu­imme siinä, tätä ihmistä kohtaan tun­te­mani vier­aan­tuneisu­u­den (jopa vihan?) tunne katosi. Tun­tui samaan tapaan luon­nol­liselta ja hyvältä kuin vaik­ka aarniomet­sässä käve­ly. Minus­ta sel­l­aista ei pitäisi riistää ihmisiltä, jos nyt vain suinkin mahdollista. 

    Mihin viit­taat tuol­la “ilmiön his­to­ri­al­lisel­la yleisyy­del­lä”? Näp­pitun­tu­mal­ta arvioisin, että tietyn­lainen syr­jäy­tymi­nen on kiihtynyt inter­netin myötä, kos­ka verkos­ta melkein­pä kuka tahansa out­olin­tu löytää oman ver­tais­ryh­män­sä, ja ihmisil­lä on luon­tainen taipumus halu­ta hen­ga­ta lähin­nä ver­tais­ryh­män­sä kanssa. Asi­as­sa on paljon myös hyviä puo­lia, eikä tämä ole mikään verkon demon­isoin­tipuhe. Mut­ta tuo ikävä sivu­vaiku­tus sil­lä näyt­täisi olevan.

    Mut­ta joo, enpä tosi­aan minäkään oikein kek­si muu­ta käytän­nön lääket­tä tilanteeseen kuin asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen sel­l­aises­sa mit­takaavas­sa, että hin­nat laske­vat, ja eri­lais­ten aluei­den asukkaiden myön­teis­inä pitämien eri­ty­ispi­irtei­den vaal­im­i­nen (eri­no­maise­na esimerkkinä tuo ajanko­htainen Meri-Rasti­la). Näin eri­laisil­la ihmisil­lä ja per­heil­lä olisi niin tar­jon­nan kuin hin­tata­son puoles­ta mah­dol­lisuuk­sia vali­ta itselleen mieluisa ympäristö.

    Vastaa

93. Saara:
    Marko Hamilo,

    Kyl­lä mä pidän sua fik­suna. Vähin­tään riit­tävästi pitääk­seni selvänä, että päädy­it tuo­hon “tasan yksi” ‑muo­toilu­un jonkin muun kuin loogis-ana­lyyt­tisen pros­essin johdattamana.

    Aggres­si­ivi­nen voi olla ilman hor­mon­imyrskyäkin – pas­si­ivis­es­ti, kuten onkin kätev­in­tä kaltaisellemme pohjoisen ulot­tuvu­u­den energiansäästäjäkansalle.

    Minä esitin tuon väit­teeni omi­in havain­toi­hi­ni perus­tu­vana fak­tana, en mielip­i­teenä. Minus­ta nyt vain on eniten näyt­töä sille, että pk-seudul­la on vain yksi ryh­mä ihmisiä, joka on varsin heikosti per­il­lä siitä, miten useim­mat muut alueel­la ajat­tel­e­vat. Kor­jaan käsi­tyk­siäni, jos ne osoite­taan väärik­si, mut­ta kun meil­lä ei ole mitään amerikkalaistyyp­pistä eli­it­tiäkään omine elämän­pi­irei­neen, aida­tuis­sa yhteisöis­sään, niin mikä muu ryh­mä on lähellekään yhtä paljon group thinkin val­las­sa kuin vihertävät hip­ster­it? Kos­ka heil­lä on myös yliedus­tus medi­as­sa, hei­dän on help­po ylläpitää omia illu­u­sioitaan siitä miten “kaik­ki nor­maalit” ihmiset ajattelevat.

    Vastaa

94. Hami­lo,

    Mäkin esitän tääl­lä paljon omi­in havain­toi­hin perus­tu­via käsi­tyk­siä, mut­ta harvem­min tarkoituk­sel­lis­es­ti esitän niitä fak­tana, ihan sik­si että fak­taan tarvit­taisi­in muu­takin dataa kuin yhden ihmisen mie­len­li­ik­keet ja koke­muk­set (minkä ihan satavar­masti ymmär­rät itsekin, eli edus­taako tämä nyt sitä aiem­min mainit­se­maasi tyyliä, jos­sa ollaan jotenkin ylpeitä siitä että käyttäydytään/ajatellaan vinksahtaneesti?).

    Mä en ole tavan­nut noi­ta mainit­semi­asi illu­u­sioiden val­las­sa eläviä “hip­stere­itä” (en oo muuten koskaan tajun­nut, mitä täl­lä sanal­la tarkoite­taan), jot­ka vielä kon­trol­loi­vat medi­aakin. Mut­ta toisaal­ta, olen tavan­nut lop­ul­takin aika vähän ihmisiä, joten voihan näitä hyvinkin olla olemassa.

    Sen sijaan olen tavan­nut usei­den eri­lais­ten ryh­mien edus­ta­jia, joiden mielestä oma elämän­ta­pani ja ajatuk­seni ovat jotenkin väärän­laisia. Min­un näkökul­mas­tani esimerkik­si naiset on täl­lainen ryh­mä, samoin miehet (joo, kuu­lun itsekin toiseen noista, mut­ta keskimäärin). En silti yleistä koke­muk­siani fak­tak­si, vaan pyrin huomioimaan oman per­soon­al­lisuuteni vaiku­tuk­set inter­ak­tiooni muiden kanssa ja tämän seu­rauk­se­na muo­dos­tu­vaan käsi­tyk­seeni muista ihmisistä.

    Vastaa

95. Saara, laskin havain­nok­seni myös sen fak­tapo­h­jan, mitä olen lukenut esimerkik­si lehdistä.

    Jos nyt ajatel­laan vaikka­pa sel­l­aisia tilas­to­ja kuin

    - Vihrei­den äänestyspros­ent­ti mainit­semil­lani äänestysalueilla
    — Autot­tomien talouk­sien määrä ko alueilla
    — Ampuma-aset­ta omis­ta­mat­tomien määrä ko alueilla
    — Vihrei­den kan­na­tus toimit­ta­jien keskuudessa

    ja ver­rataan näitä luku­ja vas­taavi­in suo­ma­lais­ten keskiar­volukui­hin, päädytään siihen hypo­teesi­in, että on hyvinkin mah­dol­lista että se kalli­o­lainen perusvihreä on hie­man vier­aan­tunut siitä elämästä, jota suo­ma­lais­ten enem­mistö elää.

    Hypo­teesi sai vahvis­tus­ta, kun vihreät hävi­sivät ja perus­suo­ma­laiset jytkäh­tivät eteen­päin kevääl­lä 2011. Niin sosi­aalises­sa medi­as­sa kuin lehdis­tössäkin esitet­ti­in niin vinksah­tanei­ta arvailu­ja per­su­jen nousus­ta, ettei ulkop­uo­li­nen tarkkail­i­ja voin­ut pää­tyä muuhun käsi­tyk­seen kuin siihen, että nämä ihmiset ovar rak­en­ta­neet itselleen sel­l­aisen todel­lisu­usku­plan, jon­ka ulkop­uolista Suomea he eivät enää näe, ja jon­ka kuplan ole­mas­saoloa he eivät oikein tiedosta.

    Min­ul­la on muu­ta­ma sata tut­tua tästä sken­estä 25 vuo­den ajal­ta, ja olen asustel­lut siinä kuplas­sa ennenkin, joten ihan yhteen tai kah­teen havain­toon en näke­mys­täni perusta.

    Vastaa

96. Marko Hami­lo: Jos nyt ajatel­laan vaikka­pa sel­l­aisia tilas­to­ja kuin
    — Vihrei­den äänestyspros­ent­ti mainit­semil­lani äänestysalueilla
    — Autot­tomien talouk­sien määrä ko alueilla
    — Ampuma-aset­ta omis­ta­mat­tomien määrä ko alueilla
    — Vihrei­den kan­na­tus toimit­ta­jien keskuudessa

    En omista autoa, aset­ta ja olen äänestänyt vihre­itä. Olen siis melko stereo­tyyp­pinen Kallion seudun asuk­ki. Olisi kiva kuul­la tarkem­min kuin­ka käsi­tyk­seni oikei­den suo­ma­lais­ten elämän­menos­ta on vääristynyt. Itse en sitä luon­nol­lis­es­ti henki­sistä rajoituk­sis­tani johtuen pysty tiedosta­maan. En luon­nol­lis­es­ti kuu­lu kirkkoon enkä kun­nioi­ta minkälaisia per­in­teitä. Mut­ta sen sinä var­masti osasin muutenkin päätellä.

    Vastaa

97. Marko Hami­lo:
    Jos nyt ajatel­laan vaikka­pa sel­l­aisia tilas­to­ja kuin

    - Vihrei­den äänestyspros­ent­ti mainit­semil­lani äänestysalueilla
    — Autot­tomien talouk­sien määrä ko alueilla
    — Ampuma-aset­ta omis­ta­mat­tomien määrä ko alueilla
    — Vihrei­den kan­na­tus toimit­ta­jien keskuudessa

    ja ver­rataan näitä luku­ja vas­taavi­in suo­ma­lais­ten keskiar­volukui­hin, päädytään siihen hypo­teesi­in, että on hyvinkin mah­dol­lista että se kalli­o­lainen perusvihreä on hie­man vier­aan­tunut siitä elämästä, jota suo­ma­lais­ten enem­mistö elää.

    Puu­tu­in kom­ment­tisi siihen kohtaan, jos­sa sanoit: tasan yksi.

    Vastaa

98. kkk: Marko Hami­lo: Jos nyt ajatel­laan vaikka­pa sel­l­aisia tilas­to­ja kuin
    — Vihrei­den äänestyspros­ent­ti mainit­semil­lani äänestysalueilla
    — Autot­tomien talouk­sien määrä ko alueilla
    — Ampuma-aset­ta omis­ta­mat­tomien määrä ko alueilla
    — Vihrei­den kan­na­tus toimit­ta­jien keskuudessa

    En omista autoa, aset­ta ja olen äänestänyt vihre­itä. Olen siis melko stereo­tyyp­pinen Kallion seudun asuk­ki. Olisi kiva kuul­la tarkem­min kuin­ka käsi­tyk­seni oikei­den suo­ma­lais­ten elämän­menos­ta on vääristynyt. Itse en sitä luon­nol­lis­es­ti henki­sistä rajoituk­sis­tani johtuen pysty tiedosta­maan. En luon­nol­lis­es­ti kuu­lu kirkkoon enkä kun­nioi­ta minkälaisia per­in­teitä. Mut­ta sen sinä var­masti osasin muutenkin päätellä.

    Lak­mus-testi oli per­su­jen kan­natuk­sen nousu. Suo­ma­lais­es­ta arjes­ta vier­aan­tuneet vihreät ja vähän muutkin uskoi­vat tosis­saan, että per­su­jen kan­na­tus­nousu selit­ty­isi sil­lä, että jostain Amerikan keskilännestä tai raa­mat­tuvyöhyk­keeltä olisi tul­lut Suomeen käsit­tämätön hyökyaal­to uskon­nol­lista oikeis­to­laisu­ut­ta, rasis­mia, homo­fo­bi­aa ja mitä kaikkea. Jos menit mukaan tähän joukko­hys­te­ri­aan, olit kadot­tanut kos­ke­tuk­sen taval­lisi­in suomalaisiin. 

    Haav­is­ton kam­pan­jas­sa ainakin osa vihreistä oli ymmärtänyt eduskun­tavaalien virheet eikä läht­enyt samal­la epäon­nisel­la taval­la pilkkaa­maan taval­lis­ten suo­ma­lais­ten taval­lisia huo­lia jon­akin ihme impi­vaar­alaisuute­na. Sik­si Haav­is­ton kam­pan­ja onnis­tui niinkin hyvin, vaik­ka ymmärtääk­seni näi­den suu vaah­dos­sa moraal­isäteile­vien kalli­o­lai­ship­ste­rien pitämi­nen irti ammat­ti­mais­es­ti hoide­tus­ta kam­pan­jas­ta tuot­ti välil­lä kam­pan­jaor­gan­isaa­ti­olle vaikeuksia.

    Vastaa