Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?

Myön­nän ole­va­ni jos­sain mää­rin vas­tuus­sa nyt manan mail­le pää­ty­nees­tä 75 neliön kes­kiar­vo­ta­voit­tees­ta. Olin neu­vot­te­le­mas­sa asun­to-ohjel­mas­ta ja ajoin sen sil­loin vuon­na 2004 voi­maan­tul­leen asun­to-ohjel­man tavoit­tei­siin. Minun aja­tuk­se­na­ni kui­ten­kin oli, että tämä oli­si tavoit­tee­na koko kau­pun­gin alu­eel­la kes­ki­mää­rin. Sitä alet­tiin kui­ten­kin nou­dat­taa jokai­ses­sa kau­pun­gin­osas­sa yhtä­läi­ses­ti ja kau­pun­gi­no­sien sisäl­lä jokai­sel­la ton­til­la erikseen.

Mik­si lap­si­per­hei­tä pitää suo­sia kaa­voi­tuk­ses­sa? Eivät­kö mark­ki­nat voi­si rat­kais­ta asi­aa? Kah­des­ta syys­tä eivät.

Aika­jän­ne. Jos asun­not oli­si­vat telt­to­jen kal­tai­sia siir­ret­tä­viä luo­muk­sia, näin voi­si teh­dä. Kun raken­nuk­sen elin­kaa­ri on toi­vot­ta­vas­ti pit­käl­ti yli sata vuot­ta, on kat­sot­ta­va vähän pidem­mäl­le. Raken­nus­liik­keen aika­pers­pek­tii­vi ulot­tuu vain sii­hen het­keen, kun asun­to on myy­ty. Uusil­le asui­na­lueil­le muut­taa aina nuo­ria ihmi­siä. Jos aja­tel­tai­siin vain seu­raa­van vuo­den asun­non tar­vet­ta, raken­net­tai­siin vain ensia­sun­to­ja pari­kymp­pi­sil­le. On ter­vet­tä ja suo­ta­vaa, että ihmi­set kiin­ty­vät asui­na­lu­ee­seen­sa ja sen sosi­aa­li­siin ver­kos­toi­hin. Sik­si ei ole hyvä jou­tua muut­ta­maan per­heen kas­vaes­sa koko­naan muu­al­le. Esi­mer­kik­si HITAS-Kata­ja­no­kal­la havait­tiin nopeas­ti, että kym­me­net per­heet oli­si­vat halun­neet muut­taa ensi­kak­sios­taan isom­paan asun­toon, mut­ta nii­tä ei ollut, kun oli raken­net­tu lyhyt­nä­köis­ten tavoit­tei­den mukai­ses­ti. Osit­tain ongel­ma joh­tui myös HITAS-sään­te­lys­tä, jon­ka vuok­si per­hea­sun­to­ja ei iki­nä vapautunut.

Sekoit­tu­nut asun­to­ja­kau­ma. Pidäm­me tär­keä­nä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to sijoi­te­taan hajal­leen ympä­ri kau­pun­kia, eikä kes­ki­te­tys­ti omil­le alueil­leen. Samas­ta syys­tä ei pidä myös­kään teh­dä omia asui­na­luei­taan sin­kuil­le, lap­si­per­heil­le ja van­huk­sil­le. Lap­si­per­hei­den tulot hen­keä koh­den ovat sel­väs­ti sink­ku- ja elä­ke­läis­per­hei­tä alem­mat. Sik­si lap­si­per­heil­lä on rajal­li­set mah­dol­li­suu­det mak­saa saman­lai­sia neliö­hin­to­ja isom­mis­ta asun­nois­taan kuin sin­kut mak­sa­vat pie­nem­mis­tä. Mark­ki­na­me­ka­nis­mi hää­täi­si pää­osan lap­si­per­heis­tä jon­ne­kin kau­as hal­po­jen asu­mis­kus­tan­nus­ten alueille.

Raken­nus­liik­keet valit­ta­vat, ettei­vät per­hea­sun­not mene kau­pak­si kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kyl­lä ne mene­vät, kun hin­ta on sopi­va, mut­ta raken­nus­liik­keil­le sopii vain mah­dol­li­sim­man kor­kea hin­ta. Kaa­van vel­voit­ta­mat per­hea­sun­not on toki rasi­te, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on pai­naa suur­ten asun­to­jen neliö­hin­taa alas niin, että osta­ja löy­tyy. Jos mark­ki­nat toi­mi­vat hyvin, tämä rasi­te kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan ja jää lopul­ta siis maa­no­mis­ta­jan eli yleen­sä kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si. Kaa­vois­sa on monia mui­ta­kin talou­del­lis­ta hyö­tyä rasit­ta­via määräyksiä.

Pal­jon mer­kit­tä­väm­min kaa­voi­tuk­ses­sa suo­si­taan pien­ta­loa­su­mis­ta, kun jot­kut ton­tit kaa­voi­te­taan vain pien­ta­loil­le, vaik­ka ker­ros­ta­lon raken­ta­ja mak­sai­si ton­tis­ta enem­män. Sama kokoo­mus, joka ei halua suo­sia lap­si­per­hei­tä ker­ros­ta­loa­su­mi­ses­sa, suo­ras­taan vaa­tii oma­ko­tia­su­jien suo­si­mis­ta kaavoituksessa.
(Oma aiheen­sa oli­si poh­tia, mil­lais­ta kau­pun­kia syn­tyi­si pientalo/kerrostalo ‑raken­ta­mi­sen mark­ki­naeh­tois­ta­mi­ses­ta. Tont­ti myy­täi­siin eni­ten tar­joa­val­le ja tämä sai­si raken­taa sii­hen oman valin­tan­sa mukaan joko pien­ta­lon tai kerrostalon)

107 vastausta artikkeliin “Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?”

  1. Hyviä mie­li­pi­tei­tä.

    Koros­tai­sin eri­tyi­ses­ti sitä että asun­not raken­ne­taan ehkä sadoik­si vuo­sik­si, ei tosi­aan muu­ta­mak­si kuu­kau­dek­si. Ajan myö­tä elin­ta­so nousee ja näin vaatimukset.
    Ei ole tava­ton­ta että van­ho­ja asun­to­ja yhdis­te­tään täyt­tä­mään tämän päi­vän normit.

    Eli kaa­vot­ta­jal­la on iso vas­tuu kat­soa asioi­ta myös pit­käs­sä horisontissa.

    Tuos­ta oma­ko­ti eli pien­ta­lo asu­mi­ses­ta. Lon­too­seen voi men­nä kat­so­maan mitä se tar­koit­taa, tai voi­han sitä kat­soa Googlen satelliittikuvasta.
    En meni­si moit­ti­maan sitä­kään huo­nok­si, vaik­ka kyl­lä per­hea­sun­to­ja tar­vi­taan keskustoihinkin.

  2. Sosi­aa­li­nen asun­non­tuo­tan­to on kyl­lä aika vää­rin nyky­laa­ju­des­saan. Suo­mes­sa tasoi­te­taan tulot jo moneen ker­taan eri tavoil­la. Kun tähän lisä­tään vie­lä sosi­aa­li­nen asun­non­tuo­tan­to, niin huh huh. Suo­mi tulee kyl­lä tap­pa­maan työn­teon ja sääs­tä­mi­sen kannattavuuden.

  3. Mun piti kans­sa kir­joit­taa täs­tä pidem­min, mut­ta noin lyhyes­ti, toi­mii­ko se sää­te­ly? Siis toi­mii niin kuin tuot­taa noi­ta sinän­sä toi­vot­ta­via tuloksia.

    Vas­taan voi­daan sanoa esim. seu­raa­vaa, ja käy­tän läh­tee­nä pui­se­vas­ta nimes­tään huo­li­mat­ta erin­omais­ta kes­ki­pin­ta-ala­työ­ryh­män rap­pa­ria:

    Ensin­nä­kin, näkö­jään nii­tä per­hea­sun­to­ja raken­tui ilmankin:

    Edel­leen huo­mion arvois­ta on, että vuo­si­na 2000–2006 ei ollut voi­mas­sa sito­vaa kes­ki­pin­ta-ala­sään­töä eikä huo­neis­to­tyyp­pioh­jaus­ta val­tion tuke­maan vuo­kraa­sun­to­tuo­tan­toa lukuun otta­mat­ta. Täs­tä huo­li­mat­ta mai­nit­tui­na vuo­si­na vuo­sit­tai Hitas ‑ker­ros­ta­lo­tuo­tan­nos­ta kes­ki­mää­rin noin 43 % ja muus­ta ker­ros­ta­lo­tuo­tan­nos­ta 34 % oli per­hea­sun­noik­si luo­ki­tel­ta­via asun­to­ja. Tilas­to­jen valos­sa näyt­täi­si siis sil­tä, että per­hea­sun­to­ja syn­tyy ker­ros­ta­loa­sun­to­tuo­tan­nos­sa myös ilman eri­tyis­tä sito­vaa kes­ki­pin­ta-ala- tai muu­ta vas­taa­vaa sään­te­lyä, vaik­ka on syy­tä koros­taa, ettei tar­kas­te­lu­jak­son lyhyy­des­tä joh­tuen voi­da täl­tä osin teh­dä pitä­viä johtopäätelmiä.

    Toi­sek­si, kun se että kaa­vas­sa tai tont­tieh­dois­sa pää­te­tään teh­dä per­hea­sun­to­ja ei tar­koi­ta sitä että sin­ne muut­taa per­he. Ensim­mäi­se­nä tulee tie­ten­kin mie­leen että jäl­ki­mark­ki­noil­le ko. asun­not muut­tuu kimp­pa­käm­pik­si. Mut tää yleisemmin:

    Vas­taa­va ero asun­to­kun­tien koko­ja­kau­mas­sa näkyy myös asun­non huo­nei­den määrän
    suh­teen. Yksiöt ovat Hel­sin­gis­sä noin 86 %:sti yksi­na­su­vien käy­tös­sä ja vain noin 2%:ssa yksiöi­tä asuu enem­män kuin kak­si hen­ki­löä. Kah­den huo­neen asun­nois­ta yhteen­sä noin 93 % oli 1–2 hen­gen asuntokunnilla.

    Asun­to­kun­tien koko­ja­kau­ma moni­puo­lis­tuu kun tar­kas­tel­laan vähin­tään kol­men huo­neen asun­to­ja. Yksin asu­vien käy­tös­sä on noin 25 % kol­men huo­neen asun­nois­ta ja alle 15 % tätä suu­rem­mis­ta asun­nois­ta. Kah­den hen­gen asun­to­kun­nat ovat ylei­sin asun­to­kun­ta­tyyp­pi kol­men huo­neen ja tätä suu­rem­mis­sa asun­nois­sa. Vähin­tään kol­men hen­gen asun­to­kun­nat asut­ta­vat noin joka kol­mat­ta kol­men huo­neen asun­toa. Nel­jän huo­neen ja tätä suu­rem­mis­sa asun­nois­sa yli 50 % on vähin­tään kol­men hen­gen asun­to­kun­tien käy­tös­sä (kuva 15).

    Siis kun asun­not edel­leen mark­ki­noil­la jakaan­tuu mak­su­ky­vyn mukaan. Oikeas­taan pitäi­si paran­taa tätä koh­den­tu­maa, tulee mie­leen esim. että joko ihan suo­raan tuet­tai­siin lap­si­per­hei­den asu­mis­ta suh­tees­sa enem­män Hel­sin­gis­sä, käy­tet­täi­siin HITA­Sin valin­nois­sa las­ten mää­rää kri­tee­ri­nä, tms. Tämä on teho­ton­ta säätelyä

    Käy­tän­nös­sä nii­tä per­hea­sun­to­ja oli­si uuden ehdo­tuk­sen mukaan suu­rin­piir­tein 40% uudis­tuo­tan­nos­ta, riip­puu vähän HITA­Sin ja mui­den suh­tees­ta. Hel­sin­gin asun­to­kun­nis­ta yli kol­mi­hen­ki­siä tai sitä suu­rem­pia on 20,4% ja se nyt tus­kin tuos­ta nousee, mut­ta jon­kin­lai­se­na ylä­ra­ja­na voi­daan pitää että koko Uudel­la­maal­la yli kol­men hen­gen asun­to­kun­tien osuus on 26,8%. Ei tää nyt vaan ynnää.

    Sit­ten täs­sä on vie­lä kai­ken maa­il­man dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia, esi­mer­kik­si se että äkki­sel­tään pie­nem­pi hin­tae­ro iso­jen ja pien­ten asun­to­jen välil­lä hidas­taa nii­den kier­toa, kos­ka se las­kee insen­tii­viä muut­taa pie­nem­pään. Ja mus­ta ton asu­mis­väl­jyy­den kans­sa sekoil­laan, pie­nem­mät asun­to­kun­nat nos­ta­vat kes­ki­mää­räis­tä asu­mis­väl­jyyt­tää eikä päin­vas­toin. Mut­ta jos­kus myöhemmin.

    Eli minus­ta tavoit­teet ihan hyviä, ja kyl­lä sitä asun­to­kan­nan yksi­puo­lis­tu­mis­ta­kin kan­nat­taa kau­pu­nin­osa­ta­sol­la vähän varoa. Mut­ta ne keinot.

  4. Entä jos raken­net­tai­siin muun­nel­ta­via asun­to­ja ? Ensin oli­si — kak­si pie­na­sun­toa, jot­ka oli­si yhdis­tet­tä­vis­sä yhdek­si per­hea­sun­nok­si. Tai per­hea­sun­to, jon­ka voi­si muut­taa kah­dek­si pie­na­sun­nok­si las­ten kas­vet­tua pois.

    Hom­ma voi­si toi­mia siten, että oli­si asun­non pää­omis­ta­ja ja hänel­lä vuo­kra­lai­nen. Lap­se­ton paris­kun­ta ostaa kak­soi­sa­sun­non ja vuo­kraa toi­sen puo­len. Täl­löin he saa­vat vuo­kra­tu­lo­ja toi­sel­ta puo­lel­ta rahoit­taak­seen asun­to­vel­kaan­sa. Kun jäl­ki­kas­vua alkaa syn­tyä toi­nen puo­li ote­taan omaan käyttöön.

    Kun lap­set ovat kas­va­neet, toi­nen puo­li voi­daan pan­na vuo­kral­le, tai sii­tä saa­daan omil­le lap­sil­le asun­to. Asun­non omis­ta­nei­den van­hem­pien kuol­tua koko­nai­suus voi­daan myy­dä koko­nai­suu­te­na tai vuo­kra­ta yhte­nä tai kah­te­na yksikkönä.

  5. Eikös nyky­ra­ken­ta­mi­sen tule­vai­suuso­do­te ole noin 50 vuotta?

    Sii­nä ajas­sa tulee eteen remont­te­ja joi­den yhteis­kus­tan­nus on enem­män kuin remon­toi­ta­vien sei­nien tek­ni­nen arvo. Eli vii­si­kym­men­tä vuot­ta van­han talon omis­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan ajan­ta­sais­ta­mi­ses­ta saman ver­ran kuin uuden talon teke­mi­nen maksaisi.

    Jos asun­toon kuu­luu tont­ti tai osuus ton­tis­ta, saat­taa puret­ta­vak­si myy­täes­sä saa­da sijoi­tuk­sen­sa edes jol­lain taval­la takaisin.

    Ei insi­nöö­ri­suun­ni­tel­tu täys­re­mon­toin­ti toki aina pak­ko ole ja monis­ta on tun­nel­mal­lis­ta asua varus­tuk­sel­taan hie­man nos­tal­gi­ses­sa talos­sa. Kadul­le tip­pu­vat jul­ki­si­vut, vuo­ta­vat katot ja vie­mä­rit on kyl­lä pie­ni pak­ko kor­ja­ta vaik­ka tun­nel­ma kärsisi.

    Ja vaik­kei asun­non paran­ta­mis­ta tar­vit­si­si oman muka­vuu­de­ha­lun täyt­tä­mi­sen vuok­si, kyl­lä­hän eri­lais­ten jalan­jäl­ki­ta­vot­tei­den täyt­tä­mi­nen­kin edel­lyt­tää omal­ta osal­taan inves­toin­te­ja lisäe­ris­tei­tä, ilman­vaih­don tal­teen­ot­to­ja, uusia vesi­mit­ta­rei­ta jne.

  6. Osmo:

    Raken­nus­liik­keen aika­pers­pek­tii­vi ulot­tuu vain sii­hen het­keen, kun asun­to on myyty.

    Joo, mut­ta osta­jan aika­per­pek­tii­vi ulot­tuu asun­non seu­raa­vaan myyn­tiin asti. Eikö­hän se “oikee” aika­pers­pek­tii­vi oo se osta­jien aikapre­fe­rens­si, eikä joku polii­tik­ko­jen päät­tä­mä? Mikä meka­nis­mi sul­la on mie­les­sä, joka estää asun­non osta­jia ajat­te­le­mas­ta tule­vai­suut­ta, mut­ta joka ei mui­ta sijoittajia?

    Pidäm­me tär­keä­nä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to sijoi­te­taan hajal­leen ympä­ri kau­pun­kia, eikä kes­ki­te­tys­ti omil­le alueil­leen. Samas­ta syys­tä ei pidä myös­kään teh­dä omia asui­na­luei­taan sin­kuil­le, lap­si­per­heil­le ja vanhuksille.

    uaaaa? Mä luu­lin, että sun perus­te­lu sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­sel­le oli, että sosi­aa­li­set ongel­mat ei kasaan­tus alu­eel­li­ses­ti. Eihän tämä syy päde ollen­kaan sink­ku­jen ja lap­si­per­hei­den sekoit­ta­mi­seen. Sin­kut ja lap­si­per­heet arvos­taa usein vähän eri­lais­ta asui­nym­pä­ris­töö. Voi olla oikein jär­ke­vää, että alu­eet eri­kois­tuu pal­ve­le­maan jotain tiet­tyä ryhmää.

    Jos nyt vaik­ka ajat­te­let Kal­lio­ta, niin se on nuo­ril­le halut­tu asui­na­lue just siks, että siel­lä on pal­jon sel­lai­sia pal­ve­lui­ta joi­ta nuo­ret arvos­taa sen kus­tan­nuk­sel­la, että siel­lä ei oo niin pal­jon sel­la­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta van­hem­mat ihmi­set arvostaa.

  7. Teh­dään Hel­sin­gin per­hea­su­mi­sen suo­si­mi­sek­si jat­kos­sa mitä tahan­sa, niin lop­pu­tu­los ei ole aina­kaan huo­nom­pi kuin nyt, kor­kein­taan yhtä “hyvä”. Nykyi­sin kes­ki­tu­loi­sel­la lap­si­per­heel­lä ei rii­tä omat ja lai­na­tut uuden hitas-per­hea­sun­non ostoon. 

    Oma per­hee­ni on val­ta­kun­nal­li­ses­sa tulon­ja­ko­ti­las­tos­sa yli kes­ki­tu­loi­nen. Sai­sim­me pan­kis­ta enem­män lai­naa kuin uskal­lam­me ottaa mut­ta vähem­män kuin uuden per­hea­sun­non ostoon Hel­sin­gis­tä tar­vi­taan. Lisäk­si net­to­tu­lot ovat las­kus­sa. Asun­to­jen hin­nois­sa ei ole näky­nyt mer­kit­tä­vää ale­ne­mis­ta. Mitä pitäis tehdä?

    Oli­si­ko oikeas­ti mah­dol­lis­ta poh­tia mitä yli­tar­jon­ta ton­teis­ta raken­ta­mis­pa­kol­la (sic!) Hel­sin­gis­tä aiheuttaisi …
    A) asukkaille
    B) kau­pun­gin taloudelle
    C) Suo­men talouskasvulle?

  8. Art­tu­ri B: uaaaa? Mä luu­lin, että sun perus­te­lu sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­sel­le oli, että sosi­aa­li­set ongel­mat ei kasaan­tus alu­eel­li­ses­ti. Eihän tämä syy päde ollen­kaan sink­ku­jen ja lap­si­per­hei­den sekoit­ta­mi­seen. Sin­kut ja lap­si­per­heet arvos­taa usein vähän eri­lais­ta asui­nym­pä­ris­töö. Voi olla oikein jär­ke­vää, että alu­eet eri­kois­tuu pal­ve­le­maan jotain tiet­tyä ryhmää.

    Aina­kin se vähen­tää liik­ku­mis­ta pai­kas­ta toi­seen, kun lap­si­per­hei­den käyt­tä­mät pal­ve­lut ovat lap­si­per­he­val­tai­sil­la asui­na­lueil­la. Sama pätee luon­nol­li­ses­ti sink­kui­hin (lyhyem­pi mat­ka baa­rei­hin :D). Todel­lis­ta vih­re­ää politiikkaa.

    1. Pidän pou­tu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sink­ku­na ulos­päin suun­tau­tu­nut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäi­sen lap­sen saa­tu­aan halu­aa eris­täy­tyä ydin­per­hee­seen met­sän kes­kel­le ja lopet­taa sosi­aa­li­set suh­teet salat­tu­ja elä­miä lukuu­not­ta­mat­ta. Tie­dän pal­jon eni­ti­siä kan­ta­kau­paun­gis­sa asu­via sink­ku­ja jois­ta on tul­lut kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sis­ta huo­li­mat­ta ihmi­sil­lä voi olla elä­mää kodin ja TV-ruu­dun ulkopuolella.

  9. Minus­ta on luon­te­va aja­tus elää ensin sink­kue­lä­mää kivi­kau­pun­gis­sa ja sit­ten per­he-elä­mää luon­non­lä­hei­sem­mäs­sä kau­pun­gin­osas­sa. Joku taas arvos­taa sitä, että pysy­tään samas­sa kau­pun­gin­osas­sa. Makua­sia, jos­sa voi­si sovel­taa markkinataloutta.

  10. Art­tu­ri B: Mä luu­lin, että sun perus­te­lu sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­sel­le oli, että sosi­aa­li­set ongel­mat ei kasaan­tus alu­eel­li­ses­ti. Eihän tämä syy päde ollen­kaan sink­ku­jen ja lap­si­per­hei­den sekoittamiseen.

    Jos asian ajat­te­lee niin­päin että nor­min var­si­nai­nen motii­vi on sosi­aa­li­sen segre­gaa­tion estä­mi­nen, mut­ta ei ole kos­her sanoa että kau­pun­ki halu­aa raken­taa isom­pia asun­to­ja asu­mis­väl­jyyt­tään kas­vat­ta­vil­le varak­kail­le sin­kuil­le ja lap­set­to­mil­le paris­kun­nil­le, muut­tuu koko kuvio ymmär­ret­tä­väm­mäk­si. Jos alu­ees­ta pide­tään niin vaih­de­taan sen sisäl­lä suu­rem­paan jos on varaa, ja gent­ri­fi­kaa­tios­ta­han tyk­kää­vät kaik­ki (pait­si ääri­va­sem­mis­to jol­ta ei kysy­tä). Sitä­pait­si, voi nii­hin isom­piin asun­toi­hin lap­si­per­he­kin muuttaa.

    Jos jon­ne­kin alu­eel­le halu­taan lap­si­per­hei­tä, sil­loin teh­dään vaik­ka kuten tpyy­luo­ma tuol­la ehdot­ti eli sää­de­tään kri­tee­re­jä lap­siys­tä­väl­li­sem­mik­si siel­lä mis­sä voi­daan. Ja tätä pitäi­si muu­ten uskal­taa teh­dä dynaa­mi­ses­ti suh­tees­sa päi­vä­ko­ti- ja koulukapasiteettiin.

  11. Mik­si asui­na­lu­eet eivät sai­si eri­lais­tua sink­ku- ja lap­si­per­hea­lueik­si? Tot­ta kai kan­ta­kau­pun­gin ruu­tua­se­ma­kaa­vas­sa on pal­jon enem­män hou­ku­tuk­sia sin­kuil­le ja lap­set­to­mil­le pareil­le kuin lap­si­per­heil­le, jot­ka yleen­sä arvos­ta­vat enem­män väl­jem­pää ja luon­non­lä­hei­sem­pää yhtei­söä. Poik­keuk­sia on mut­ta pitää­kö suun­nit­te­lu teh­dä hei­dän ehdoillaan?

  12. Perus­on­gel­ma on Pää­kau­pu­ni­seu­dun asun­to­mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muus, siis sii­nä mielessä,ettämuutma raken­nus­lii­ke kyke­nee ohjai­le­maan markkinoita.

    Seu­rauk­se­na on ollut per­hei­den yli­jää­mien valu­mi­nen asun­to­jen ja asu­mi­sen hintoihin.
    Elin­ta­son nousus­ta ei ole juu­ri ollut hyötyä,sillä raken­nus­liik­keet ovat ulos­mi­tan­neet sen Pääkaupunkiseudulla

    http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/38588.aspx

    “Lap­si­per­heet mak­sa­vat asu­mi­ses­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kak­si ker­taa enem­män kuin Kou­vo­las­sa ja Porissa

    Suo­ma­lais­ten asu­mis­me­not nouse­vat 10 pro­sent­tia vuo­si­na 2012–2016. Eni­ten nouse­vat vuo­kral­la asu­vien koti­ta­louk­sien menot, 12 pro­sent­tia. Velal­li­ses­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­vien menot nouse­vat noin 10 prosenttia.
    Ener­gian hin­to­jen nousun rau­hoit­tu­mi­sen myö­tä vähi­ten nouse­vat elä­ke­läis­ten asu­mis­me­not, noin kuusi prosenttia.

    Tie­dot perus­tu­vat Kiin­teis­tö­lii­ton ja Oma­ko­ti­lii­ton Pel­ler­von Talous­tut­ki­muk­sel­la teet­tä­mään tut­ki­muk­seen, jos­sa tar­kas­tel­tiin nyt tois­ta­mi­seen koti­ta­louk­sien asumismenoja.

    Lap­si­per­heet mak­sa­vat vuo­kra-asun­nos­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 400 euroa enem­män kuin Kou­vo­las­sa ja Porissa ”

  13. Nyky­ään raken­ne­taan talot 30-vuo­dek­si. Todel­la lyhyek­si ajak­si. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä nuo 70-luvun talot jot­ka ovat hajoa­mas­sa käsiin.

    Voi­tai­siin myös raken­taa kun­nol­la kuten vaik­ka Hesan kes­kus­tan kivi­ta­lot. Oli­si vain syy­tä teh­dä hel­pos­ti muun­nel­ta­va, eli että voi­daan yhdis­tää asun­to­ja kohtuuvaivalla. 

    Raken­nus­liik­keet eivät sitä var­mas­ti halua, kos­ka kat­teet saat­ta­vat pie­nen­tyä. Ei voi­da myy­dä vain mie­li­ku­vaa laadusta.

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Eikös nyky­ra­ken­ta­mi­sen tule­vai­suuso­do­te ole noin 50 vuotta?

    Sii­nä ajas­sa tulee eteen remont­te­ja joi­den yhteis­kus­tan­nus on enem­män kuin remon­toi­ta­vien sei­nien tek­ni­nen arvo. Eli vii­si­kym­men­tä vuot­ta van­han talon omis­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan ajan­ta­sais­ta­mi­ses­ta saman ver­ran kuin uuden talon teke­mi­nen maksaisi.

    Jos asun­toon kuu­luu tont­ti tai osuus ton­tis­ta, saat­taa puret­ta­vak­si myy­täes­sä saa­da sijoi­tuk­sen­sa edes jol­lain taval­la takaisin.

    Ei insi­nöö­ri­suun­ni­tel­tu täys­re­mon­toin­ti toki aina pak­ko ole ja monis­ta on tun­nel­mal­lis­ta asua varus­tuk­sel­taan hie­man nos­tal­gi­ses­sa talos­sa. Kadul­le tip­pu­vat jul­ki­si­vut, vuo­ta­vat katot ja vie­mä­rit on kyl­lä pie­ni pak­ko kor­ja­ta vaik­ka tun­nel­ma kärsisi.

    Ja vaik­kei asun­non paran­ta­mis­ta tar­vit­si­si oman muka­vuu­de­ha­lun täyt­tä­mi­sen vuok­si, kyl­lä­hän eri­lais­ten jalan­jäl­ki­ta­vot­tei­den täyt­tä­mi­nen­kin edel­lyt­tää omal­ta osal­taan inves­toin­te­ja lisäe­ris­tei­tä, ilman­vaih­don tal­teen­ot­to­ja, uusia vesi­mit­ta­rei­ta jne.

    1. Asun vuon­na 1908 raken­ne­tus­sa talos­sa. Tän­ne suun­ni­tel­laan put­ki­re­mont­tia, jon­ka kuol­le­tusa­jak­si on suun­ni­tel­tu 50 vuot­ta. 150-vuo­tis­juh­la­ko­kouk­ses­sa jou­du­taan var­maan taas tar­kas­te­le­maan put­kien kuntoa.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pidän pou­tu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sink­ku­na ulos­päin suun­tau­tu­nut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäi­sen lap­sen saa­tu­aan halu­aa eris­täy­tyä ydin­per­hee­seen met­sän kes­kel­le ja lopet­taa sosi­aa­li­set suh­teet salat­tu­ja elä­miä lukuu­not­ta­mat­ta. Tie­dän pal­jon eni­ti­siä kan­ta­kau­paun­gis­sa asu­via sink­ku­ja jois­ta on tul­lut kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sis­ta huo­li­mat­ta ihmi­sil­lä voi olla elä­mää kodin ja TV-ruu­dun ulkopuolella.

    Jopas nyt olki­nu­ken kek­sit. Minä­kin tie­dän per­heel­li­siä ihmi­siä, jot­ka viet­tä­vät sosi­aa­li­ses­ti aktii­vis­ta elä­mää, vaik­ka ovat muut­ta­neet pois kantakaupungista.Ei aktii­vi­sen sosi­aa­li­sen elä­män viet­tä­mi­nen edel­ly­tä kan­ta­kau­pun­kis­sa asumista.

  15. Vali­tet­ta­vas­ti tulos ei ollut Oden toi­vo­man mukai­nen, vaan esim. nyt minä ja puo­li­so­ni asum­me kah­des­taan isos­sa kes­kus­tan kol­mios­sa, joka on edul­li­sem­pi neliö­hin­nal­ta kuin pie­nem­pi asun­to. Ja lap­si­per­heet asu­vat edel­leen­kin vie­lä hal­vem­mis­sa asun­nois­sa Kor­sos­sa ja Vuo­saa­res­sa eikä niil­lä ole edel­leen­kään rahaa keskustaan.

    Asun­to­jen hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, joi­hin kaa­voit­ta­ja voi vai­kut­taa yksin­ker­tai­ses­ti lisää­mäl­lä (PALJON) tuo­tan­toa ja kepit­tä­mäl­lä raken­nus­liik­keet toteut­ta­maan tuotannon.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lap­sis­ta huo­li­mat­ta ihmi­sil­lä voi olla elä­mää kodin ja TV-ruu­dun ulkopuolella.

    Olet esit­tä­nyt tämän­kal­tai­sia aja­tuk­sia usein, ja minus­ta ne ovat vähän omi­tui­sia. Sama esiin­tyy myös muo­dos­sa, että “elä­mä on kau­pun­gis­sa, ja pien­ta­loa­lu­eel­la käy­dään nuk­ku­mas­sa”. Näin­hän asia ei ole. Useim­mil­la pien­ta­loa­luei­den asuk­kail­la elä­mä on lähis­töl­lä, kau­pun­gis­sa sit­ten ehkä käy­dään töis­sä. Mut­ta niin kotie­lä­mä kuin har­ras­tuk­set, vapaa­eh­tois­toi­min­ta, mitä ihmi­set iki­nä puu­haa­vat­kin — se on siel­lä päin mis­sä asutaan.

    Itse pen­de­löin päi­vit­täin töi­hin fil­la­ri­mat­kan ver­ran Hel­sin­gin rajan yli, mut­ta muu­toin minul­la ei ole siel­lä juu­ri mitään elet­tä­vää; niin har­ras­tuk­set kuin ystä­vät­kin löy­ty­vät enim­mäk­seen var­sin lähel­tä asuin­paik­kaa. Kodin TV-ruu­tu vie ajas­ta­ni mini­maa­li­sen vähän (net­ti­se­lai­men ruu­tu toki enemmän).

    Näin ollen eri­lais­ten asui­na­luei­den eri­lai­set roo­lit ja eri­lai­nen demo­gra­fia ovat minus­ta ihan luon­nol­li­nen ja jopa kan­na­tet­ta­va asia. Se baa­reis­sa ja kivi­jal­ka­kah­vi­lois­sa viih­ty­vä sink­ku, joka usein näyt­täy­tyy vih­reän (kaa­voi­tus- ja asunto)politiikan yti­me­nä, tun­tuu elä­vän oikein hyvin jos­sain Kal­lios­sa tai Röö­pe­ris­sä pie­na­sun­nois­sa (näin sii­tä huo­li­mat­ta että puo­let heis­tä ilmei­ses­ti käyt­tää pyö­rä­tuo­lia, ja kos­kaan ei tie­dä kum­pi puo­li, ja nuo van­hat alu­eet ovat kui­ten­kin aika esteellisiä). 

    Mut­ta hyvä niin. Sel­lais­ta ympä­ris­töä pie­nil­le talouk­sil­le sai­si toki mie­luus­ti raken­taa lisää.

    Mut­ta onko sit­ten näil­tä sin­kuil­ta pois, jos heil­le teh­dään lisää täl­lais­ta, ja muu­al­le raken­ne­taan muun­lais­ta, ja asui­na­lu­eet ovat eri­lai­sia? Valin­nan­va­ra on kauhistus?

  17. Tero:
    Teh­dään Hel­sin­gin per­hea­su­mi­sen suo­si­mi­sek­si jat­kos­sa mitä tahan­sa, niin lop­pu­tu­los ei ole aina­kaan huo­nom­pi kuin nyt, kor­kein­taan yhtä “hyvä”. Nykyi­sin kes­ki­tu­loi­sel­la lap­si­per­heel­lä ei rii­tä omat ja lai­na­tut uuden hitas-per­hea­sun­non ostoon. 

    Oma per­hee­ni on val­ta­kun­nal­li­ses­sa tulon­ja­ko­ti­las­tos­sa yli kes­ki­tu­loi­nen. Sai­sim­me pan­kis­ta enem­män lai­naa kuin uskal­lam­me ottaa mut­ta vähem­män kuin uuden per­hea­sun­non ostoon Hel­sin­gis­tä tar­vi­taan. Lisäk­si net­to­tu­lot ovat las­kus­sa. Asun­to­jen hin­nois­sa ei ole näky­nyt mer­kit­tä­vää ale­ne­mis­ta. Mitä pitäis tehdä?

    Oli­si­ko oikeas­ti mah­dol­lis­ta poh­tia mitä yli­tar­jon­ta ton­teis­ta raken­ta­mis­pa­kol­la (sic!) Hel­sin­gis­tä aiheuttaisi …
    A) asukkaille
    B) kau­pun­gin taloudelle
    C) Suo­men talouskasvulle?

    Jos­kus taan­noin Ris­to Rau­ta­va puo­lus­ti uudis­ra­ken­nus­ten park­ki­paik­ka­nor­mia asun­toa hank­ki­van “opet­ta­ja­pa­ris­kun­nan” tarpeilla. 

    Meni vähän ohi maa­lin, sil­lä opet­ta­ja­pa­ris­kun­nan tuloil­la ei ilman lot­to­voit­toa tai perin­töä han­ki­ta Hel­sin­gis­tä edes uut­ta yksiötä.

  18. Vaih­toeh­dot:

    1. Ele­tään mark­ki­na­ta­lou­den mukaan, jol­loin par­hail­la pai­koil­la asu­vat mak­su­ky­kyi­sim­mät ja ‑halui­sim­mat talou­det. Tämä ei tar­koi­ta taval­li­sia lap­si­per­hei­tä, kos­ka kes­ki-ikäi­sel­lä paris­kun­nal­la on toden­nä­köi­ses­ti enem­män mak­su­va­raa kuin lapsiperheellä.

    2. Tue­taan lap­si­per­hei­tä niin pal­jon, että lap­si­per­heil­lä on varaa asua kal­liis­sa asunnoissa.

    Jos asias­sa halu­taan oikeas­ti iso­ja muu­tok­sia aikaan, kysy­mys on hyvin suu­res­ta tulon­siir­ros­ta lap­si­per­heil­le, puhu­taan vuo­si­kym­men­ai­ka­jän­teel­lä kau­pun­gin tasol­la miljardiluokasta. 

    Täs­tä ei pää­se ympä­ri, kos­ka tulon­siir­ron pitää olla niin suu­ri, että se aidos­ti paran­taa lap­si­per­hei­den käteen­jää­vän tulon mää­rää ver­rat­tu­na mui­hin talouk­siin. Tämän koko­luo­kan rahois­sa toden­nä­köi­ses­ti sekä mak­sa­jaa että saa­jaa voi­vat jako­pe­rus­teet kiinnostaa.

    Eri­lai­set Hitas-tyyp­pi­set tem­pauk­set ovat huo­no­ja sii­tä, että ne koh­dis­tu­vat hyvin satun­nai­ses­ti ja vain tie­tyil­le ryh­mil­le. Jos etua jono­te­taan ja osa jää ilman, kysees­sä ei ole tasa-arvoi­nen etu. Nyt jae­taan hyvin suur­ta etua pie­nel­le porukalle.

    1. Tun­net­te­ko myös sink­ku­ja, jot­ka halu­aa asua met­säi­sis­sä lähiöissä?

      Tun­nen jopa sink­ku­ja, jot­ka halua­vat asua maalla.

  19. Osmo:

    Pidäm­me tär­keä­nä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to sijoi­te­taan hajal­leen ympä­ri kau­pun­kia, eikä kes­ki­te­tys­ti omil­le alueil­leen. Samas­ta syys­tä ei pidä myös­kään teh­dä omia asui­na­luei­taan sin­kuil­le, lap­si­per­heil­le ja vanhuksille

    Mul­le ei ihan aukee että mis­sä mie­les­sä “samas­sa syys­tä”. Sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­sen osal­ta kyse lie­nee aja­tuk­ses­ta, jon­ka mukaan ongel­ma­tyy­pit gene­rois kes­ke­nään asues­saan enem­män ongel­mia ku mitä ne gene­roi hajau­tet­tu­na. Lisäks sii­nä on ehkä jon­kin­lai­nen tasa-arvoas­pek­ti, eli aja­tel­laan että ongel­ma­tyyp­pien tulis pääs­tä otta­maan posi­tii­vi­sia vai­kut­tei­ta hyvä­osai­sil­ta, jot­tei huo­no-osai­suus olis lii­an periytyvää.

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, että mis­sä mää­rin noi em. argu­men­tit on päte­viä, niin kum­pi­kaan niis­tä ei tun­nu päte­vän kovin hyvin lap­si­per­hei­den ja sink­ku­jen sekot­ta­mi­seen kes­ke­nään. Lap­si­per­heet ja sin­kut ei kum­mat­kaan oo sel­la­sia ongel­ma­ryh­miä, joi­den sekot­ta­mi­sel­la kes­ke­nään olis syy­tä arvel­la ole­van esim. päih­deon­gel­mia, rikol­li­suut­ta, väki­val­taa tai syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­viä vai­ku­tuk­sia. En myös­kään usko että kukaan näkee sink­ku­jen ja lap­si­per­hei­den sekot­ta­mis­ta tasa-arvokysymyksenä.

    Kuten tos­sa jot­kut jo totes­kin, asui­na­luei­den eri­kois­ta­mi­ses­ta sinn­ku­jen tai lap­si­per­hei­den tar­pei­ta pal­ve­le­maan vois olla pal­jon­kin hyö­tyä. Luu­len että hyvin har­van ihmi­sen pre­fe­rens­sit säi­lyy oleel­li­ses­ti samoi­na sii­nä vai­hees­sa kun ne hank­kii lap­sia. Muis­taak­se­ni Osmo jos­kus tote­sit itse­kin, että esim. sosi­aa­li­luok­ka vakioi­tu­na olis parem­pi jos esim. vih­reet asuis omil­la alueil­laan ja kokoo­mus­lai­set omil­laan tms. Eikö tähän nyt päde osit­tain sama, jos unoh­taa nton juur­tu­mi­sar­gu­men­tin jol­la toki on jotain merkitystä?

    Kum­mal­li­sen pal­jon lap­si­per­heet halu­aa muu­ten asua pien­ta­lois­sa jos ei oo talou­del­li­sia rajot­tei­ta. Eiks se tun­tuis vähän viit­taa­van sii­hen, että lap­si­per­heil­lä tyy­pil­li­ses­ti olis aika voi­mak­kai­ta lap­si­per­hes­pe­si­fe­jä preferenssejä?

    1. Rogue
      On monia, jot­ka eivät halua kat­kais­ta naa­pu­ruus­suh­tei­taan ja muut­taa elä­män­ta­pan­sa vain sik­si, että heil­le tulee
      lap­sia vaan jat­kai­si­vat mie­lel­lään asu­mis­ta samo­jen ihmis­ten läheisyydessä.

  20. Itse asias­ta olen täy­sin eri­miel­tä, mut­ta mones­ta osa­te­ki­jäs­tä toki samaa. Ongel­ma muo­dos­tuu itse asias­sa pää­oma­köy­hyy­des­tä, joka taas on sodan­jäl­kei­sen vir­heel­li­sen pää­oma­ve­ro­tus­po­li­tii­kan syy­tä. Raken­nus­bis­nek­ses­sä, kuten kai­kes­sa muus­sa­kin, on suo­sit­tu suu­ry­ri­tyk­siä pkt-sek­to­rin kus­tan­nuk­sel­la. Se kos­tau­tuu nyt mm. työllisyyshaasteina.

    Ennen sotia raken­ta­mi­nen tapah­tui ter­vees­ti tar­vit­si­jan rahoit­ta­ma­na: tule­va asun­non omis­ta­ja, työ­suh­dea­sun­non tar­joa­ja tai vuo­krai­sän­tä. Syn­tyi juu­ri sel­lais­ta asun­to­kan­taa, mitä tar­vit­tiin. Van­haa puret­tiin pois tai kor­jat­tiin, kun se ei vas­tan­nut tar­vet­ta ja uut­ta teh­tiin tar­peen mukaan.

    Sotien jäl­keen ajau­dut­tiin tilan­tee­seen, jos­sa raken­ta­mi­nen tapah­tuu gryn­de­rien ja kun­tien yhteis­työ­nä. Tapa raken­taa on kak­sin ver­roin epä­ter­ve ja on aiheut­ta­nu teu­roop­pa­lai­sit­tain hyvin kor­keat asu­mis­kus­tan­nuk­set. Nyt uusis­sa ker­ros­ta­loa­sun­nois­sa on opti­moi­tu vain raken­nus­lii­kei­den lyhyen­ai­ka­vä­lin voit­to. Osak­si sen vuok­si oma­ko­tia­su­mi­nen on poi­keuk­sel­li­sen halut­tua Suomessa.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pidän pou­tu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sink­ku­na ulos­päin suun­tau­tu­nut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäi­sen lap­sen saa­tu­aan halu­aa eris­täy­tyä ydin­per­hee­seen met­sän kes­kel­le ja lopet­taa sosi­aa­li­set suh­teet salat­tu­ja elä­miä lukuu­not­ta­mat­ta. Tie­dän pal­jon eni­ti­siä kan­ta­kau­paun­gis­sa asu­via sink­ku­ja jois­ta on tul­lut kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sis­ta huo­li­mat­ta ihmi­sil­lä voi olla elä­mää kodin ja TV-ruu­dun ulkopuolella.

    tääl­lä blo­gin pitä­jä taas esit­te­lee ydin­osaa­mis­taan, vii­sas­te­lua ja ylimielisyyttä.

  22. kkk: Jopas nyt olki­nu­ken kek­sit. Minä­kin tie­dän per­heel­li­siä ihmi­siä, jot­ka viet­tä­vät sosi­aa­li­ses­ti aktii­vis­ta elä­mää, vaik­ka ovat muut­ta­neet pois kantakaupungista.Ei aktii­vi­sen sosi­aa­li­sen elä­män viet­tä­mi­nen edel­ly­tä kan­ta­kau­pun­kis­sa asumista.

    Oli­si­ko sil­ti parem­pi että lap­si­per­heis­tä ne, jot­ka halua­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, voi­si­vat kui­ten­kin näin teh­dä? Ja jos ei kaik­ki, niin aina­kin nykyis­tä suu­rem­pi osa.

    Minus­ta oli­si ihan ter­veel­lis­tä, että asui­na­lu­eet säi­lyi­si­vät mah­dol­li­sim­man moni­muo­toi­si­na. Se monen perään­kuu­lut­ta­ma yhtei­söl­li­syys tus­kin raken­tuu niin, että kukin ikä­luok­ka vetäy­tyy omaan kar­si­naan­sa mel­las­ta­maan, eikä juu­ri­kaan koh­taa eri ikäi­siä ja eri elä­män­ti­lan­teis­sa ole­via ihmi­siä oman per­he­pii­rin ulko­puo­lel­ta. Sano­taan, että mm. las­ten saa­mi­nen muut­taa ihmis­tä. Pitäi­sin parem­pa­na, että jokai­nen jou­tui­si jo ennen omien las­ten saa­mis­ta koh­taa­maan sen tosi­asian, että yhteis­kun­nas­sam­me elää myös lap­sia, ja että he ovat mones­sa mie­les­sä kaik­kein tär­keim­piä ihmisiä.

  23. Vihe­rins­si: Jos asias­sa halu­taan oikeas­ti iso­ja muu­tok­sia aikaan, kysy­mys on hyvin suu­res­ta tulon­siir­ros­ta lap­si­per­heil­le, puhu­taan vuo­si­kym­men­ai­ka­jän­teel­lä kau­pun­gin tasol­la miljardiluokasta.
    Täs­tä ei pää­se ympä­ri, kos­ka tulon­siir­ron pitää olla niin suu­ri, että se aidos­ti paran­taa lap­si­per­hei­den käteen­jää­vän tulon mää­rää ver­rat­tu­na mui­hin talouk­siin. Tämän koko­luo­kan rahois­sa toden­nä­köi­ses­ti sekä mak­sa­jaa että saa­jaa voi­vat jako­pe­rus­teet kiinnostaa.

    Vähän suu­ruus­luo­kaa: Jos joku kaa­voi­tus- tai raken­nus­nor­mi aiheut­taa esi­mer­kik­si 200€/m2 kus­tan­nuk­sia Hel­sin­gis­sä, niin toi on vuo­si­kym­me­nes­sä noin mil­jar­di euroa (vii­si mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä). Pom­mi­suo­jat on ja esteet­tö­myys on jotain suu­rus­luok­kaa sata­sen neliö, park­ki­paik­ka­nor­mi noin 400€/m2, eli jos koko­sään­te­lys­tä aiheu­tuu taval­la tai toi­sel­la kus­tan­nuk­sia jotain tuol­ta välil­tä, niin oikeas­taan samal­la vai­val­la tuki­si lap­si­per­hei­den asu­mis­ta mil­jar­dil­la vuosikymmenessä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rogue
    On monia, jot­ka eivät halua kat­kais­ta naa­pu­ruus­suh­tei­taan ja muut­taa elä­män­ta­pan­sa vain sik­si, että heil­le tulee
    lap­sia vaan jat­kai­si­vat mie­lel­lään asu­mis­ta samo­jen ihmis­ten läheisyydessä.

    Mä en oikeen tiiä että kuin­ka monil­la ihmi­sil­lä var­si­nai­ses­ti on ker­ros­ta­lois­sa kau­heen tii­vii­tä naa­pu­ruus­suh­tei­ta siten, että ne suh­teet olis muo­dos­tu­nu nime­no­maan naa­pu­ruu­den eikä opis­ke­lun, työn, har­ras­tus­ten tai muun vas­taa­van tut­ta­vuu­den kaut­ta. Ja itse asias­sa luu­len, että nii­tä naa­pu­ruu­den perus­teel­la muo­dos­tu­nei­ta suh­tei­ta on sel­kees­ti sitä enem­män, mitä homo­gee­ni­sem­paa poruk­kaa asuk­kaat on. Ts. jos­sain nuo­ri­so­sää­tiön talois­sa var­mas­ti muo­dos­tuu pal­jon­kin naa­pu­ruus­suh­tei­ta samoin kuin jos­sain van­hus­ten pal­ve­lu­ta­lois­sa. Sit­ten taas vaik­ka kau­pun­gin vuo­kra­ker­ros­ta­lois­sa jois­sa asuk­kaat on todel­la seka­lai­sia sekä iäl­tään että muil­ta omi­nai­suuk­sil­taan, naa­pu­ruus­suh­teet jää hel­pos­ti tosi vähäi­siks ja ne vähät­kin usein nega­tii­vi­siks. Työs­sä­käy­vät tyy­pit tai van­huk­set ei esim. ehkä kau­hees­ti innos­tu sii­tä, että joku juop­po rie­huu rapus­sa joka toi­nen yö. 

    Mut joo, var­mas­ti on sel­la­sia­kin ihmi­siä, joi­den pre­fe­rens­sit ei muu­tu ihan älyt­tö­mäs­ti per­heel­lis­ty­mi­sen myö­tä. Väit­täi­sin et useim­mil­la kui­ten­kin muut­tuu. Kysy­mys onkin, että onko alu­eet eri­kois­tu­nu täl­lä het­kel­lä lii­kaa vai lii­an vähän. Mun fii­lis on, että lii­an vähän. Aina­kin sel­las­ta talo­yh­tiö/­kort­te­li-tasois­ta eri­kois­tu­mis­ta vois olla pal­jon enemmän.

    1. Ihy­mi­sil­lä ei var­maan­kaan ole kovin tii­vii­tä suh­tei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kal­lios­sa asuu pal­jon ihmi­siä, joil­la on teke­mis­tä kes­ke­nään. Vaik­ka oli­si naa­pu­ri­ta­los­sa, on kui­ten­kin pal­jon lähem­pä­nä kuin naa­pu­rit ovat sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­teen tuo­mi­tul­la maaseudulla.

  25. Vihe­rins­si: Eri­lai­set Hitas-tyyp­pi­set tem­pauk­set ovat huo­no­ja sii­tä, että ne koh­dis­tu­vat hyvin satun­nai­ses­ti ja vain tie­tyil­le ryhmille.

    Täl­lä argu­men­til­la voi­daan tor­pa­ta mikä tahan­sa prag­maat­ti­nen “kort­te­li-ker­ral­laan” ongel­man­rat­kai­su­ta­pa. Aina joku jos­sain jää suh­teel­li­ses­ti tappiolle.

    Jos iso­ja ris­ti­rii­to­ja hake­mal­la hae­taan, voi­daan kysyä esi­mer­kik­si mik­si sen asun­to­mark­ki­noil­la ala­kyn­teen jää­vän per­heel­li­sen pitää omas­ta pus­sis­taan mak­saa lap­set­to­mien per­hei­den tule­vien eläk­keen­mak­sa­jien kas­vat­ta­mi­nen ja yllä­pi­to. Maa­il­ma nyt vaan ei ole tasa-arvoinen.

    Kyl­lä mak­sa­jal­la (kun­nal­la ja vii­me kädes­sä val­tiol­la) pitää olla sen ver­ran sanan­val­taa että voi­daan edes koh­dis­te­tul­la pork­ka­nal­la yrit­tää pai­kal­li­ses­ti opti­maa­lis­ta rat­kai­sua, sii­tä­kin huo­li­mat­ta että se näyt­täi­si ole­van epäyh­teen­so­pi­va jon­kin dif­fuusin laa­jem­man peri­aat­teen kanssa.

    Pait­si tie­tys­ti jos aja­tel­laan että koh­dis­tet­tu pork­ka­na on aina koh­dis­ta­ma­ton kep­pi eli että demo­gra­fi­aan vai­kut­ta­mi­nen tulon­siir­roil­la oli­si nol­la­sum­ma­pe­liä, mut­ta näin kyy­ni­nen ei ole kukaan, eihän?

  26. Saa­ra:

    Minus­ta oli­si ihan ter­veel­lis­tä, että asui­na­lu­eet säi­lyi­si­vät mah­dol­li­sim­man moni­muo­toi­si­na. Se monen perään­kuu­lut­ta­ma yhtei­söl­li­syys tus­kin raken­tuu niin, että kukin ikä­luok­ka vetäy­tyy omaan kar­si­naan­sa mel­las­ta­maan, eikä juu­ri­kaan koh­taa eri ikäi­siä ja eri elä­män­ti­lan­teis­sa ole­via ihmi­siä oman per­he­pii­rin ulko­puo­lel­ta. Sano­taan, että mm. las­ten saa­mi­nen muut­taa ihmis­tä. Pitäi­sin parem­pa­na, että jokai­nen jou­tui­si jo ennen omien las­ten saa­mis­ta koh­taa­maan sen tosi­asian, että yhteis­kun­nas­sam­me elää myös lap­sia, ja että he ovat mones­sa mie­les­sä kaik­kein tär­keim­piä ihmisiä.

    Mä en usko, että ihmi­sil­lä on vai­keuk­sia ymmär­tää että yhteis­kun­nas­sa asuu eri ikä­siä tyyp­pe­jä. Tai vaik sat­tuis ole­maan­kin, niin se ei oo lähel­le­kään riit­tä­vä perus­te sekot­taa jen­giä väki­sin kes­ke­nään. Sii­tä että ver­tais­ryh­mää asuu pal­jon samal­la alu­eel­la on val­ta­via hyö­ty­jä. Har­val­le nuo­rel­le on juu­ri mitään hyö­tyä sii­tä, että samas­sa talos­sa asuu elä­ke­läi­siä. Vas­taa­vas­ti ne nuo­ret tyy­pil­li­ses­ti lähin­nä rasit­taa nii­tä elä­ke­läi­siä, jot­ka haluis olla rau­has­sa. Jos elä­ke­läi­nen kai­paa menoa ja mels­ket­tä, se voi men­nä kat­te­le­maan sitä kaupungille.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rogue
    On monia, jot­ka eivät halua kat­kais­ta naa­pu­ruus­suh­tei­taan ja muut­taa elä­män­ta­pan­sa vain sik­si, että heil­le tulee
    lap­sia vaan jat­kai­si­vat mie­lel­lään asu­mis­ta samo­jen ihmis­ten läheisyydessä.

    Eivät kau­pun­gis­sa ihmi­set yleen­sä tun­ne naa­pu­rei­tan­sa. Jos tun­te­vat­kin, niin voi­han ne enti­set nna­pu­rit kut­sua kylään uuteen kotiin.

    Saa­ra: Oli­si­ko sil­ti parem­pi että lap­si­per­heis­tä ne, jot­ka halua­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, voi­si­vat kui­ten­kin näin teh­dä? Ja jos ei kaik­ki, niin aina­kin nykyis­tä suu­rem­pi osa.

    Käy­tän­nös­sä täl­lai­nen sub­jek­tii­vi­nen oikeus edel­lyt­täi­si niin mit­ta­via suo­ria tai epä­suo­ria sub­ven­tioi­ta, että sii­hen ei ole yhteis­kun­nal­la miten­kään varaa. Kan­ta­kau­pun­kia pitäi­si kaa­voit­taa niin pal­jon lisää, että mah­dol­li­sim­man monil­la oli­si mah­dol­li­suus asua tii­vis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa. Sitä odotellessa.

  28. Art­tu­ri B:
    Jos nyt vaik­ka ajat­te­let Kal­lio­ta, niin se on nuo­ril­le halut­tu asui­na­lue just siks, että siel­lä on pal­jon sel­lai­sia pal­ve­lui­ta joi­ta nuo­ret arvos­taa sen kus­tan­nuk­sel­la, että siel­lä ei oo niin pal­jon sel­la­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta van­hem­mat ihmi­set arvostaa. 

    Tar­koi­tat­ko pube­ja, pizzaa ja thai-hierontaa?

  29. Lap­si­per­hees­tä­ni huo­li­mat­ta haluai­sin asua kes­kus­tas­sa. En kui­ten­kaan lähes­kään niin pal­jon kuin sink­ku­na; nyt hyö­tyi­sin sii­tä pal­jon vähem­män. Nyt tar­vit­sen tilaa ja mata­lam­paa neliö­hin­taa vie­lä enemmän. 

    Mik­si Hel­sin­ki ei voi antaa mei­dän vali­ta näi­den pre­fe­rens­siem­me mukaan, mik­si se sakot­taa mei­tä, jot­ka halua­vat asua kes­kus­tas­sa vie­lä­kin mie­luum­min sink­kui­na kuin lap­si­per­he­vai­hees­sa? Ja mik­si se pakot­taa sin­kut rahoit­ta­maan asu­mis­me­nois­saan halua­ni asua kes­kus­tas­sa, vaik­ka hei­dän tar­peen­sa asua siel­lä oli­si vie­lä suurempi?

    Sink­ku­na oli­sin arvos­ta­nut sitä­kin, jos suu­rem­pi osa naa­pu­reis­ta­ni oli­si ollut sinkkuja.

    1. Sin­kut eivät rahoi­ta sitä, että lap­si­per­heet saa­vat asu akes­kus­tas­sa. Sink­ku­jenh asun­nois­ta ote­taan joka tapauk­ses­sa täy­si mark­ki­na­hin­ta. Per­hea­sun­to­ra­si­te kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pidän pou­tu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sink­ku­na ulos­päin suun­tau­tu­nut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäi­sen lap­sen saa­tu­aan halu­aa eris­täy­tyä ydin­per­hee­seen met­sän kes­kel­le ja lopet­taa sosi­aa­li­set suh­teet salat­tu­ja elä­miä lukuunottamatta.

    Lie­nee aika sel­vää, että hen­ki­löt, jot­ka voi­vat viet­tää aikaa kau­pun­ki­pal­ve­lui­den ääres­sä aika­lail­la kel­lo 16–24 seit­se­mä­nä päi­vän vii­kos­sa, arvos­ta­vat nii­tä kau­pun­ki­mai­sia pal­ve­lui­ta enem­män kuin paris­kun­ta, jon­ka pitää loh­kais­ta tuos­ta välis­tä aikaa las­ten hoitamiseen.

    Kun tar­kas­te­kee lap­si­per­heen elä­män­ryt­miä, huo­ma­taan että lap­set­to­mal­la paris­kun­nal­la on monin­ker­tai­es­ti sekä aikaa että rahaa käyt­tää kau­pun­gin tar­joa­mia pal­ve­lui­ta. Voi­ko esi­mer­kik­si par­heel­li­nen paris­kun­ta läh­te elo­ku­viin, kah­vil­le, kal­jal­le, kun­to­sa­lil­le tai ostok­sil­le sil­loin kun se pää­hän päl­käh­tää? Eivät voi, vaan lap­set on joko lai­tet­ta­va hoi­toon taik­ka otet­ta­va mukaan. Jos lap­set ote­taan mukaan, se tar­koit­taa sitä että ne eivät voi olla nuk­ku­mas­sa, menos­sa nuk­ku­maan, syö­mäs­sä, aloit­te­le­mas­sa syö­mis­tä, eikä ne saa olla sai­rai­ta taik­ka kiuk­kui­sia. Ja kun kaik­ki nuo vähen­ne­tään, niin aika kor­til­la se aika on suh­tees­sa sink­kuun tai lap­set­to­maan pariskuntaan.

    1. Voi­ko esi­mer­kik­si par­heel­li­nen paris­kun­ta läh­te elo­ku­viin, kah­vil­le, kal­jal­le, kun­to­sa­lil­le tai ostok­sil­le sil­loin kun se pää­hän pälkähtää? 

      Riip­puu yhtei­söl­li­syy­den astees­ta. Juu­ri tämän takia halu­taa­nyh­tei­söl­li­siä ker­ro­ta­lo­ja, jois­sa toi­sen­sa tun­te­vat ihmi­set ovat perustajia.

  31. Asun­to on ihmi­sel­le ravin­non jäl­keen tär­kein asia, jot­ta ihmi­sar­voi­nen elä­mä oli­si edes joten­kin mahdollista.

    Asu­mi­ses­ta on kui­ten­kin luo­tu maa­il­man­laa­jui­nen kei­not­te­lun koh­de. Lähes kaik­kien maa­il­man talous­uu­tis­ten ja eko­no­mis­tien raport­tien aihei­na ovat asun­to­jen hin­nat. Asun­noil­la kei­not­te­le­vat sijoit­ta­jat, maa­no­mis­ta­jat, kun­nat, raken­nut­ta­jat, ura­koit­si­jat, pan­kit, kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jät ja jopa taval­li­set kansalaiset.

    Yhdys­val­to­jen vuon­na 2007 alka­nut rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­si joh­tui subpri­me-lai­nois­ta. Se joh­ti maa­il­man­laa­jui­seen finans­si­krii­siin ja taan­tu­maan. Mak­su­ky­vyt­tö­mil­le ja ymmär­tä­mät­tö­mil­le hen­ki­löil­le myy­tiin yli­hin­tai­sia asun­to­ja velak­si. Nämä velat pake­toi­tiin sijoi­tusin­stru­ment­tei­hin, joi­ta myy­tiin ympä­ri maa­il­man. Kun totuus val­ke­ni, ettei asun­to­ve­lal­li­sil­la ollut­kaan mak­su­ky­kyä, niin pank­ke­ja kaa­tui ja krii­si oli käsillä.

    Asun­non pitäi­si, eri­tyi­ses­ti maa­pal­lon kyl­mim­mil­lä alueil­la, olla jokai­sen ihmi­sen perus­oi­keus. Mei­dän­kin sivis­tys­val­tios­sam­me on kui­ten­kin tuhan­sia ihmi­siä, joil­la ei ole min­kään­lais­ta asuntoa.

    Kaa­voi­tus on Suo­mes­sa kun­tien mono­po­li. Suu­ri osa yhteis­kun­nal­li­sis­ta ongel­mis­ta eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la joh­tuu kaa­voi­tuk­ses­ta. Täs­tä ei voi syyt­tää ketään mui­ta kuin kor­rup­toi­tu­nei­ta kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­ja. Kun­nat ovat olleet raa­ka­maa­ta hank­ki­nei­den raken­nut­ta­jien kumi­lei­ma­si­mia. Raken­nut­ta­jien ehdoil­la on maat kaa­voi­tet­tu hyvin yksi­puo­li­ses­ti joko ker­ros­ta­lo tai pien­ta­lo­lä­hiöik­si. Täl­lai­ses­sa kaa­voi­tuk­ses­sa ei ole otet­tu mil­lään tavoin huo­mioon ihmis­ten elin­kaa­ren­ai­kais­ta hyvin­voin­tia. Tämä on joh­ta­nut jat­ku­vaan muut­to­liik­kee­seen eri lähiöi­den välil­lä. Täs­tä ovat eni­ten kär­si­neet lap­set ja nuo­ret, joi­den päi­vä­ko­dit, kou­lut ja kave­rit ovat asun­non vaih­don myö­tä vaih­tu­neet usei­ta ker­to­ja ennen aikui­si­kää. Polii­ti­kot vaa­ti­vat jat­ku­vas­ti tähän rat­kai­suk­si lisä­mää­rä­ra­ho­ja las­ten ja nuor­ten psy­kiat­ri­siin hoitoihin.

    1960-luvul­la alka­neen yhteis­kun­nal­li­sen raken­ne­muu­tok­sen myö­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli työ­paik­ko­ja tar­jol­la ja asun­to­ja piti saa­da kii­rees­ti raken­net­tua. Näi­tä teh­tiin teol­li­suus­tuo­tan­to­na raken­nut­ta­jien ja pank­kien ehdoilla.

    Kaa­voi­tus pitäi­si ja oli­si pitä­nyt toteut­taa siten, että alu­eet (lähiöt) oli­si­vat kuin pie­niä kau­pun­ke­ja, jois­sa oli­si mah­dol­li­sim­man moni­puo­li­nen asun­to­kan­ta ker­ros­ta­lo­yk­siöis­tä rivi­ta­loi­hin ja oma­ko­ti­ta­loi­hin. Lisäk­si eri­lais­ten yri­tys­ten käyt­töön toi­mi­ti­lo­ja mah­dol­li­sim­man pal­jon, jot­ta edes jon­ki­nas­tei­nen työ­paik­kao­ma­va­rai­suus oli­si mahdollista.

    Näin kaa­voi­te­tuil­la ja raken­ne­tuil­la alueil­la ihmi­set voi­si­vat muut­taa saman alu­een sisäl­lä eri­lai­siin suu­rem­piin tai pie­nem­piin asun­toi­hin. Per­heet, ehkä suvut­kin voi­si­vat asua toi­si­aan lähel­lä ja väl­tyt­täi­siin monil­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tyy­pil­li­sil­tä yhteis­kun­nal­li­sil­ta ongelmilta.

  32. Sylt­ty: Voi­ko esi­mer­kik­si par­heel­li­nen paris­kun­ta läh­te elo­ku­viin, kah­vil­le, kal­jal­le, kun­to­sa­lil­le tai ostok­sil­le sil­loin kun se pää­hän päl­käh­tää? Eivät voi, vaan lap­set on joko lai­tet­ta­va hoi­toon taik­ka otet­ta­va mukaan.

    Menee ohi muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Kau­pun­ki­pal­ve­lui­ta arvos­taa aidos­ti sii­nä vai­hees­sa kun jäl­ki­kas­vu oppii nii­tä itse­näi­ses­ti käyt­tä­mään. Ei tar­vit­se har­ras­tuk­siin vie­dä tai tuo­da kun kaik­ki on hel­pom­min kävel­len tai jul­ki­sil­la saa­vu­tet­ta­vis­sa. Makua­sia, mut­ta minus­ta tii­vis käve­ly­mit­ta­kaa­vai­nen kau­pun­ki­mil­jöö on lap­sen etu, kuten tie­tys­ti myös päi­vit­täis­lo­gis­tii­kas­ta vähem­män stres­saan­tu­nut vanhempi.

  33. Rogue: Sit­ten taas vaik­ka kau­pun­gin vuo­kra­ker­ros­ta­lois­sa jois­sa asuk­kaat on todel­la seka­lai­sia sekä iäl­tään että muil­ta omi­nai­suuk­sil­taan, naa­pu­ruus­suh­teet jää hel­pos­ti tosi vähäi­siks ja ne vähät­kin usein nega­tii­vi­siks. Työs­sä­käy­vät tyy­pit tai van­huk­set ei esim. ehkä kau­hees­ti innos­tu sii­tä, että joku juop­po rie­huu rapus­sa joka toi­nen yö. 

    Intui­tii­vi­ses­ti aja­tel­len asia toki oli­si näin, mut­ta oikeas­ti ei ole. Kos­ka kau­pun­gin käm­pät vuo­kra­taan sel­väs­ti alle mark­ki­na­hin­nan, niis­tä yleen­sä pide­tään kiin­ni vii­mei­seen asti. Pit­kän asu­mis­his­to­rian aika­na syn­tyy naa­pu­ri­suh­tei­ta väkisinkin.

    Olen itse asu­nut kau­pun­gin omis­ta­mas­sa talos­sa, ja naa­pu­rei­na­ni oli samas­sa asun­nos­sa 30 vuot­ta asu­nei­ta työ­läis­mum­mo­ja. Les­ki­rou­vat jakoi­vat kes­ke­nään pyyk­ki­tu­pa­vuo­ron­sa, ja kun yksi pap­pa mur­si jal­kan­sa, kävi toi­nen teke­mäs­sä ruu­at. Itse­kin olen pien­tä naa­pu­ria­pua ollut järjestelemässä.

    Niin kau­an kuin taloon ei kerään­ny lii­kaa sosi­aa­li­sia ongel­mia tai suo­ra­nai­sia kri­mi­naa­le­ja, hom­ma toi­mii hyvin. Juop­po­ja ja nark­ka­rei­ta­kin suvai­taan kyl­lä, kun­han eivät ole häi­riök­si. Ainoa naa­pu­ri jol­le me muut jär­jes­tim­me huo­mau­tuk­sen (minä itse kerä­sin nimet) oli jat­ku­via koti­bi­lei­tä viet­tä­nyt nuo­ri julli.

    Mitään “yhtei­söl­li­syyt­tä” en asu­mi­sel­ta­ni kai­paa, itse asias­sa tuo koko muo­ti­ter­mi on alka­nut lähin­nä ärsyt­tää, mut­ta kyl­lä nyt kun­non väkeen kuu­lu­va ihmi­nen aina naa­pu­ri­aan jeesaa.

  34. Sylt­ty: Kun tar­kas­te­kee lap­si­per­heen elä­män­ryt­miä, huo­ma­taan että lap­set­to­mal­la paris­kun­nal­la on monin­ker­tai­es­ti sekä aikaa että rahaa käyt­tää kau­pun­gin tar­joa­mia pal­ve­lui­ta. Voi­ko esi­mer­kik­si par­heel­li­nen paris­kun­ta läh­te elo­ku­viin, kah­vil­le, kal­jal­le, kun­to­sa­lil­le tai ostok­sil­le sil­loin kun se pää­hän päl­käh­tää? Eivät voi, vaan lap­set on joko lai­tet­ta­va hoi­toon taik­ka otet­ta­va mukaan. Jos lap­set ote­taan mukaan, se tar­koit­taa sitä että ne eivät voi olla nuk­ku­mas­sa, menos­sa nuk­ku­maan, syö­mäs­sä, aloit­te­le­mas­sa syö­mis­tä, eikä ne saa olla sai­rai­ta taik­ka kiuk­kui­sia. Ja kun kaik­ki nuo vähen­ne­tään, niin aika kor­til­la se aika on suh­tees­sa sink­kuun tai lap­set­to­maan pariskuntaan.

    Tähän­kö joten­kin myön­tei­ses­ti vai­kut­taa se, että lap­si­per­he asuu pit­käh­kön auto­mat­kan pääs­sä pal­ve­luis­ta? Vai mikä oli point­ti­na tässä?

  35. Rogue: Mä en usko, että ihmi­sil­lä on vai­keuk­sia ymmär­tää että yhteis­kun­nas­sa asuu eri ikä­siä tyyp­pe­jä. Tai vaik sat­tuis ole­maan­kin, niin se ei oo lähel­le­kään riit­tä­vä perus­te sekot­taa jen­giä väki­sin kes­ke­nään. Sii­tä että ver­tais­ryh­mää asuu pal­jon samal­la alu­eel­la on val­ta­via hyö­ty­jä. Har­val­le nuo­rel­le on juu­ri mitään hyö­tyä sii­tä, että samas­sa talos­sa asuu eläkeläisiä. 

    Itse­hän pidän jo sitä­kin ongel­ma­na, että perus­kou­lus­sa oppi­laat kar­si­noi­daan iän perus­teel­la eril­li­siin poru­koi­hin. Jär­jes­te­ly ei ole ihmi­sel­le laji­tyy­pil­li­nen, ja uskon sii­tä aiheu­tu­van kai­ken­lais­ta ikä­vää yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la. Kuten nyt vaikka:

    Vas­taa­vas­ti ne nuo­ret tyy­pil­li­ses­ti lähin­nä rasit­taa nii­tä elä­ke­läi­siä, jot­ka haluis olla rauhassa. 

    Näin ei ole kai­kis­sa kult­tuu­reis­sa, kos­ka nuor­ten on mah­dol­lis­ta oppia kun­nioit­ta­maan van­huk­sia ja van­hus­ten ymmär­tä­mään nuo­ria. Mut­ta sitä vai­keam­paa­han tuo on, mitä koko­nais­val­tai­sem­min eri väes­tö­ryh­mät ero­tel­laan toisistaan.

    Jos elä­ke­läi­nen kai­paa menoa ja mels­ket­tä, se voi men­nä kat­te­le­maan sitä kaupungille.

    Se, että toi­sis­taan poik­kea­vat ryh­mät tark­kai­le­vat toi­si­aan etääl­tä, tus­kin aina­kaan edis­tää ryh­mien välis­tä yhtei­sym­mär­rys­tä. Tar­vit­tai­siin yhteis­tä osal­lis­tu­mis­ta elä­mään, jot­ta osa­puo­lil­le kehit­tyy kyky eläy­tyä toi­sen asemaan.

    En nyt sano, että jokai­nen kau­pun­gin­osa tulee täy­del­li­ses­ti hete­ro­ge­ni­soi­da hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Vaan joten­kin niin, että jos kau­pun­gin­osas­ta tai koko­nai­ses­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta puut­tuu jokin väes­tö­ryh­mä lähes koko­naan, vas­toin tämän ryh­män edus­ta­jien omia toi­vei­ta, asia kan­nat­tai­si näh­dä sel­lai­se­na ongel­ma­na, jol­le voi­si jotain pien­tä vaik­ka tehdäkin.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sink­ku­jenh asun­nois­ta ote­taan joka tapauk­ses­sa täy­si mark­ki­na­hin­ta. Per­hea­sun­to­ra­si­te kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.

    No tuol­la aloi­tuk­ses­sa­si sanot, että Jos mark­ki­nat toi­mi­vat hyvin, tämä rasi­te kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan ja jää lopul­ta siis maa­no­mis­ta­jan eli yleen­sä kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si.

    Kyl­lä se on silloin
    tulon­siir­to lap­set­to­mil­ta lapsellisille.

    [pal­ve­lui­den kulut­ta­mi­sen vie­mä aika]

    Riip­puu yhtei­söl­li­syy­den astees­ta. Juu­ri tämän takia halu­taa­nyh­tei­söl­li­siä ker­ro­ta­lo­ja, jois­sa toi­sen­sa tun­te­vat ihmi­set ovat perustajia.

    Ei ole mitään väliä, mikä yhtei­söl­li­syy­den aste on, se ei kos­kaan voi olla sem­moi­nen että lap­si­per­he pää­see vapau­des­sa edes etäi­ses­ti lap­set­to­man tasol­le. Kuin­ka­han moni keh­taa pyy­tää ympä­ris­tös­sä asu­via hen­ki­löi­tä hoi­ta­maan lap­sia useam­man ker­ran vii­kos­sa? Ja kuin­ka­han moni oikeas­ti läh­ti­si tuo­hon urak­kaa? Ainoa rat­kai­su oli­si mon­ta suku­pol­vea saman katon alle, joka taas on moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa on enem­män kuin järjetöntä.

    Minus­ta tuol­lai­nen on puh­das­ta toi­vea­jat­te­lua. Sitä­pait­si jos van­hem­mat käy­vät töis­sä ja har­ras­ta­vat tai mene­vät illat, niin mis­sä­hän välis­sä ehti­si nii­tä lap­sia näke­mään ja kas­vat­ta­maan? Jos lap­si menee nuk­ku­maan kel­lo kah­dek­san ja van­hem­mat pää­se­vät töis­tä nel­jäl­tä ja ovat puo­li vii­del­tä koto­na, niin arki-ilta­na on vain 3,5h aikaa olla koko per­heen parissa.

    Ja vie­lä lopuk­si: eikö ole päi­vän­sel­vää että lap­si­per­he saat­taa arvos­taa enem­män koto­na vie­tet­tä­vää aikaa kuin lap­se­ton? Jos lap­sia hank­kii niin aina­kin mie­les­tä­ni, vaik­ka myön­nän että olen­kin vähän van­hoil­li­nen ja ahdas­mie­li­nen, van­hem­pien tuli­si kulut­taa aikaa las­ten seu­ras­sa eikä hui­del­la pit­kin kyliä naut­ti­mas­sa pal­ve­luis­ta. Joo, voi­han sie­lä kau­pun­gil­la olla las­ten­kin kans­sa, mut­ta taas kyse on sii­tä että kau­pun­ki tar­jo­aa lap­set­to­mal­le paris­kun­nal­le suh­tees­sa pal­jon enem­män virik­kei­tä kuin lap­sien kans­sa liik­keel­lä olevalle.

    Ihy­mi­sil­lä ei var­maan­kaan ole kovin tii­vii­tä suh­tei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kal­lios­sa asuu pal­jon ihmi­siä, joil­la on teke­mis­tä kes­ke­nään. Vaik­ka oli­si naa­pu­ri­ta­los­sa, on kui­ten­kin pal­jon lähem­pä­nä kuin naa­pu­rit ovat sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­teen tuo­mi­tul­la maaseudulla.

    No minä ajat­te­lin vähän rea­lis­ti­sem­paa ver­tai­lua kuin Kal­lio vs täy­del­li­nen maa­seu­tu eli ydin­kes­kus­ta vs. lähiöi­den kerrostalo/paritalo/rivitalo. Jos muut­taa esi­mer­kik­si 5–20km pää­hän gen­nee­ri­sen suo­ma­lai­sen kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­ta, neliö­hin­na tip­pu­vat aika pal­jon vaik­ka ei ole vie­lä kes­kel­lä asu­ma­ton­ta kor­pi­maa­ta. Tuo hal­po­jen asun­to­jen peräs­sä siir­ty­mi­sen vaa­ti­ma etäi­syys­hän riip­puu tie­ten­kin kau­pun­gin koos­ta. Kem­pe­leen ydin­kes­kus­tas­sa voi asua käy­tän­nös­sä isos­sa ja hal­vas­sa oma­ko­ti­ta­los­sa mut­ta Tam­pe­reel­la ei.

    Eli en ymmär­rä tämä mik­ro­ma­na­ge­roin­nin mää­rää. Mik­si pitää alkaa sää­te­le­mään täm­möi­siä asioi­ta, jot­ka pitäi­si jät­tää sää­te­le­mät­tä? Kum­min­kin käy niin että jos suu­rien asun­to­jen mää­rä pako­te­taan kor­keam­mak­si, nii­hin suu­riin asun­toi­hin muut­taa sit­ten varak­kai­ta lap­set­to­mia per­hei­tä, kos­ka niil­lä on enem­män vapaa­ta fyrk­kaa kuin lapsiperheillä.

    1. Sylt­ty.
      Kan­na­ta­tat­ko myös sitä, ettäö luo­vum­me oma­ko­tia­suk­kai­den suo­si­mi­ses­ta ja kaa­voi­tam­me kasik­ki ton­tin ker­ros­ta­loik­si mai­nin­nal­la, että jos niin halu­aa, ker­rosd­ta­lon sijas­ta saa raken­taa myös pien­ta­lon? Tont­ti tie­tys­ti myy­dän eni­ten tarjoavalle.

  37. En tie­dä, mut­ta isot tytöt ovat pik­ku­tun­tei­na ker­to­neet että las­ten­kin kans­sa voi tava­ta ihan aikui­sia­kin ihmi­siä, esi­mer­kik­si kahvilassa.

    Asi­aa on kyse­ly­tut­ki­musel­la sel­vi­tet­ty, kyl­lä, ne ovat monion­gel­mai­sia mut­ta sil­ti, kysyt­täes­sä ulko­muis­tis­ta yli puo­let kehys­kun­tiin muut­ta­neis­ta oli­si jää­nyt Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos oli­si löy­ty­nyt sopi­van kokoi­nen asun­to sopi­vaan hin­taan. Ottaen huo­mioon että sii­nä vai­hees­sa kun hen­ki­lö­koh­tai­nen varal­li­suus on sijoi­tet­tu asun­toon, niin kyl­lä sitä kes­ki­mää­rin ker­too että sekä se että alue jol­la se sijait­see hipoo täy­del­li­syyt­tä, luku on häm­men­tä­vän suuri.

    Tähän sem­moi­nen poik­ki ja pinoon ‑rat­kai­su on että teh­dään isom­pia asun­to­ja, jot­ta nii­den suh­teel­li­nen tar­jon­ta kas­vaa. Pul­ma täs­sä on vaan se että tuo cete­ris pari­bus vähen­tää asun­to­jen tuo­tan­non mää­rää, joka taas nos­taa ihan kaik­kien asun­to­jen hintoja.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihy­mi­sil­lä ei var­maan­kaan ole kovin tii­vii­tä suh­tei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kal­lios­sa asuu pal­jon ihmi­siä, joil­la on teke­mis­tä kes­ke­nään. Vaik­ka oli­si naa­pu­ri­ta­los­sa, on kui­ten­kin pal­jon lähem­pä­nä kuin naa­pu­rit ovat sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­teen tuo­mi­tul­la maaseudulla.

    No jaa. “Sadan heh­taa­rin yksi­näi­syys” on Oden suo­si­ma suk­ke­luus, ehkä sen takia että yksi harv­ja hänen löytämiään.

    Tääl­lä län­ti­sel­lä Uuel­la­maal­la ruåts. kan­ta­väes­tö pitää tii­vii­siu yhe­tyt­tä toi­siin­sa. Sen huo­maan ung­domsfö­re­nin­gens kesä­juh­lis­sa tai isän­päi­vän­lou­nal­la. — Sama kos­kee myöäs suoeb­kie­lis­tä osaa maa­seu­tua, vaik­ka ei niin sel­vä­nä. — Pol­ku­pyö­rä, mope­di ja auto on keksitty.

    Suu­ri kau­pun­ki — suu­ri yksi­näi­syys”, tote­si­vat jo roo­ma­lai­et aikoinaan

  39. Aivan käsit­tä­mä­tön non sequi­tur: “Pidäm­me tär­keä­nä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to sijoi­te­taan hajal­leen ympä­ri kau­pun­kia, eikä kes­ki­te­tys­ti omil­le alueil­leen. Samas­ta syys­tä ei pidä myös­kään teh­dä omia asui­na­luei­taan sin­kuil­le, lap­si­per­heil­le ja vanhuksille.”

    Mikä tämä “sama syy” on? Ilmei­ses­ti se on toteu­tet­ta­van poli­tii­kan perus­ta, mut­ta mitä se on? Mah­dol­li­ses­ti se on jota­kin tun­ne­poh­jais­ta, eikä auki kir­joi­tet­ta­vis­sa. Tai ehkä se on jota­kin hyvin­kin har­kit­tua, mut­ta mikä halu­taan epä­mää­räi­seen kie­leen piilottaa. 

    Veik­kai­sin jäl­kim­mäis­tä ket­jun myö­hem­pien reto­ris­ten heit­to­jen ja aiem­pien nuk­ku­ma­lä­hiöis­tä irvai­lu­jen valos­sa. Syy ei täl­löin ole “sama”, vaan jota­kin ihan muu­ta. Uskoi­sin todel­li­sen syyn löy­ty­vän tavoit­tees­ta vähen­tää autoi­lun mää­rää. Tämän ole­van todel­li­sen perus­tan tukea lap­si­per­hei­den asu­mis­ta lyhyi­den etäi­syyk­sien pääs­sä, eikä suin­kaan sen, että heil­le on saat­ta­nut jää­dä hyviä naa­pu­ruus­suh­tei­ta sink­kua­joil­ta, tai ettei pien­ta­lo­lä­hiös­sä ole heil­le muu­ta teke­mis­tä kuin kat­soa Salat­tu­ja elä­miä (ei esi­mer­kik­si ulkoi­lua nii­den las­ten kans­sa sin­ne leik­ki­puis­toon, jota Kata­ja­no­kal­ta ei löydy).

    On aika ikä­vää, että näi­tä todel­li­sia vai­kut­ti­mia jou­tuu aina arvai­le­maan, kos­ka vaik­ka blo­gis­sa on sato­ja kir­joi­tuk­sia kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta, niin ei ole yhtä­kään kir­joi­tus­ta, jos­sa kir­joi­tet­tai­siin sel­keäs­ti auki arvo- ja näke­mys­läh­tö­koh­dat tuol­le suunnittelulle.

    Puhu­taan pal­jon pää­tök­sen­teon läpi­nä­ky­vyy­des­tä, mut­ta täl­lais­ta arvuut­te­lua tämä suu­rel­ti on.

    Erit­täin hyviä kir­joi­tuk­sia täs­sä ket­jus­sa Pek­ka Tai­pa­leel­ta, Roguel­ta ja Syl­tyl­tä ja täy­tyy tode­ta, että ole­mat­to­mia vas­tauk­sia Osmol­ta niis­sä esi­tet­tyyn argumentaatioon.

  40. spot­tu: Täl­lä argu­men­til­la voi­daan tor­pa­ta mikä tahan­sa prag­maat­ti­nen “kort­te­li-ker­ral­laan” ongel­man­rat­kai­su­ta­pa. Aina joku jos­sain jää suh­teel­li­ses­ti tappiolle.
    Jos iso­ja ris­ti­rii­to­ja hake­mal­la hae­taan, voi­daan kysyä esi­mer­kik­si mik­si sen asun­to­mark­ki­noil­la ala­kyn­teen jää­vän per­heel­li­sen pitää omas­ta pus­sis­taan mak­saa lap­set­to­mien per­hei­den tule­vien eläk­keen­mak­sa­jien kas­vat­ta­mi­nen ja yllä­pi­to. Maa­il­ma nyt vaan ei ole tasa-arvoinen.

    En vii­tan­nut lap­sel­lis­ten ja lap­set­to­mien väli­seen vas­tak­kai­na­set­te­luun, kos­ka täs­sä kes­kus­te­lus­sa kai läh­det­tiin­kin sii­tä, että lap­si­per­hei­den ase­maa pitäi­si parantaa.

    Point­ti­ni on lap­si­per­hei­den väli­nen tasa-arvoi­suus. Jos kau­pun­ki tukee isol­la rahal­la vaik­ka­pa Hitas-asu­mis­ta hyväl­lä alu­eel­la isois­sa asun­nois­sa, näi­tä asun­to­ja ei rii­tä kai­kil­le haluk­kail­le. Muu­ta­ma onne­kas saa hie­non asun­non edul­li­ses­ti, loput ovat mak­sa­jia. Toki lap­si­per­hei­den net­to­ti­lan­ne para­nee (kos­ka mak­sa­ji­na on mui­ta­kin), mut­ta etua saa­mat­to­mil­le on vähän ikä­vä sanoa, että mak­sa nyt kil­tis­ti, että muil­la meni­si paremmin.

    Muu­tos­ti­lan­ne toki on muu­tos­ti­lan­ne, mut­ta jos se jat­kuu lii­an pit­kään, se ei ole muu­tos­ti­lan­ne. Kau­an­ko kes­tää, että lap­si­per­heil­le saa­tai­siin vaik­ka­pa Hitas-asun­to­ja niin pal­jon, että nii­hin pää­see parin vuo­den jonot­ta­mi­sel­la? Rea­lis­ti­ses­ti? Lii­an pit­kä jono tai arpo­mi­nen ker­to­vat, että tuki on satunnainen.

    Täs­sä suh­tees­sa Osmon aja­tus kaa­voi­tuk­seen vai­kut­ta­mi­ses­ta on oikean suun­tai­nen, kos­ka sii­nä huo­leh­di­taan tule­vai­suu­den edel­ly­tyk­sis­tä. Tämä on kui­ten­kin erit­täin hitaas­ti vai­kut­ta­va lää­ke, kos­ka niis­sä uusis­sa isois­sa asun­nois­sa ensim­mäi­set asuk­kaat eivät ole taval­li­sia lap­si­per­hei­tä. Parin suku­pol­ven kulut­tua asia on sit­ten toisin.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sin­kut eivät rahoi­ta sitä, että lap­si­per­heet saa­vat asu akes­kus­tas­sa. Sink­ku­jenh asun­nois­ta ote­taan joka tapauk­ses­sa täy­si mark­ki­na­hin­ta. Per­hea­sun­to­ra­si­te kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.

    Täh? Siis väi­tät­kö tosis­saan että yksiöi­den tar­jon­ta ei vai­ku­ta nii­den markkinahintaan?

  42. tpyy­luo­ma: Vähän suu­ruus­luo­kaa: Jos joku kaa­voi­tus- tai raken­nus­nor­mi aiheut­taa esi­mer­kik­si 200€/m2 kus­tan­nuk­sia Hel­sin­gis­sä, niin toi on vuo­si­kym­me­nes­sä noin mil­jar­di euroa (vii­si mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä). Pom­mi­suo­jat on ja esteet­tö­myys on jotain suu­rus­luok­kaa sata­sen neliö, park­ki­paik­ka­nor­mi noin 400€/m2, eli jos koko­sään­te­lys­tä aiheu­tuu taval­la tai toi­sel­la kus­tan­nuk­sia jotain tuol­ta välil­tä, niin oikeas­taan samal­la vai­val­la tuki­si lap­si­per­hei­den asu­mis­ta mil­jar­dil­la vuosikymmenessä.

    Täl­lä het­kel­lä kysy­mys on sii­tä, että asu­mis­kus­tan­nuk­sis­sa pitäi­si pys­tyä kuro­maan lap­si­per­heen ja samois­ta asun­nois­ta muu­ten kil­pai­le­vien mak­su­ky­kye­ro umpeen tulonsiirroilla.

    Muut samois­ta asun­nois­ta kil­pai­le­vat ovat esi­mer­kik­si kes­ki-ikäi­siä paris­kun­tia, jot­ka ovat vel­kan­sa mak­sa­neet ja lap­sen­sa maa­il­mal­le hoi­ta­neet. Tulot ovat joko työ­uran lopun hyviä tulo­ja tai vähän vähem­män hyviä elä­ke­tu­lo­ja. Mak­su­ky­kye­ro toden­nä­köi­ses­ti tulee lähin­nä varallisuudesta.

    Toi­nen poruk­ka voi­si olla lap­set­to­mat paris­kun­nat (sin­kut har­voin kui­ten­kaan edes halua­vat 100+ m2), joil­la on las­ten aiheut­ta­mien net­to­kus­tan­nus­ten ver­ran enem­män mak­su­ky­kyä. Las­ten net­to­kus­tan­nuk­sia on nii­tä­kin vai­kea arvioi­da, mut­ta kaik­ki lap­si­per­heet tie­tä­vät luku­jen ole­van aika suuria.

    Ihan jon­kin pyö­reän luvun saa­mi­sek­si lap­si­per­heen käteen­jää­vän rahan voi­si varo­vai­seen ala­kant­tiin arvioi­da 500 e/kk pie­nem­mäk­si per lap­si. Asun­non hin­nas­sa mak­su­ky­kye­ro on noin 100 000 euroa.

    Samal­la leveäl­lä vii­val­la alai­käis­ten las­ten mää­rä Hel­sin­gis­sä on noin 100 000. Joten tulon­siir­toa lap­si­per­heil­le tar­vit­tai­siin net­to­na noin 50 mil­joo­naa euroa kuu­kau­des­sa eli 600 mil­joo­naa euroa vuodessa.

    Tähän on sit­ten jo vai­kea kek­siä mitään rea­lis­tis­ta tapaa. Hel­sin­ki saa kun­nal­lis­ve­ros­ta noin 2 mil­jar­dia vuo­des­sa, joten vero­pro­sent­ti pitäi­si nos­taa noin 25:een (olet­taen, että val­tio ei vetäi­si välis­tä). Sen jäl­keen tie­tys­ti asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat hyvin­kin radi­kaa­lis­ti, kun muut kuin lap­si­per­heet siir­täi­si­vät itsen­sä muualle.

    Rehel­li­ses­ti sanot­tu­na minun on vai­kea kek­siä yhtään toteu­tet­ta­vis­sa ole­vaa tapaa sii­hen, että taval­li­sel­la lap­si­per­heel­lä oli­si hyvä ase­ma kil­pail­la kan­ta­kau­pun­gin per­hea­sun­nois­ta. Ainoa resep­ti on saa­da kaik­ki­aan niin pal­jon lisää kaik­kia asun­to­ja, että asu­mi­sen hin­ta hal­pe­nee. Asun­to­jen jakau­mas­ta huo­leh­ti­mi­nen toi­mii pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta tiet­tyä asun­to­tyyp­piä ei voi saa­da kovin pal­jon poik­kea­maan mui­den asun­to­jen hinnoista.

  43. Saa­ra: Tähän­kö joten­kin myön­tei­ses­ti vai­kut­taa se, että lap­si­per­he asuu pit­käh­kön auto­mat­kan pääs­sä pal­ve­luis­ta? Vai mikä oli point­ti­na tässä?

    Häh? No ihan vaan se, että hen­ki­lö joka voi täy­sin rin­noin kulut­taa kau­pun­gin pal­ve­lu­ja jokai­nen päi­vä var­maan arvos­taa nii­tä enem­män, kuin sel­lai­nen joka ei nii­tä use­aan vuo­teen pys­ty hyö­dyn­tä­mään. Ja jos arvos­taa jotain enem­män, yleen­sä se näkyy sii­nä että on val­mis lait­taa enem­män fyrk­kaa nii­den hank­ki­mi­seen. Ts. lap­se­ton voi sekä mak­saa että myös on val­miim­pi mak­sa­maan enem­män sii­tä, että asuu pai­kas­sa jos­ta voi käyt­tää kau­pun­gin pal­ve­lui­ta kuin lap­sel­li­nen sii­tä, että asuu pai­kas­sa jos­sa on mah­ta­vat pal­ve­lut, jot­ka voi sit­ten jät­tää käyt­tä­mät­tä kun aika kuluu­kin koto­na per­heen parissa.

    spot­tu: Menee ohi muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Kau­pun­ki­pal­ve­lui­ta arvos­taa aidos­ti sii­nä vai­hees­sa kun jäl­ki­kas­vu oppii nii­tä itse­näi­ses­ti käyttämään. 

    Joku, joka voi hyö­dyn­tää pal­ve­lui­ta tänään on var­maan kui­ten­kin val­miim­pi mak­sa­maan niis­tä kuin sel­lai­nen, joka voi hyö­dyn­tää nii­tä 5–10v kuluttua.

    Siis mis­tä ihmees­tä me täs­sä kes­kus­tel­laan? Eikö sekä empii­ri­nen näyt­tö ker­ro ja myös talous­teo­ria seli­tä, mik­si lap­si­per­heet kes­ki­mää­rin arvos­ta­vat enem­män tilaa ja lap­set­to­mat kes­ki­mää­rin enem­män pal­ve­lui­ta? Ei kai oikeas­ti tääl­lä ole ihmi­siä, jot­ka ovat aidos­ti sitä miel­tä että kan­ta­kau­pun­gin asun­not ja pal­ve­lut ovat sitä hou­kut­te­le­vam­pia, mitä enem­män lap­sia per­hee­seen kuu­luu???? Jos per­heet arvos­ta­vat enem­män pal­ve­lui­ta kuin sin­kut, niin min­kä ihmeen takia ne on lap­si­per­hei­tä, jot­ka muut­ta­va kehys­kun­tiin sink­ku­jen sijasta? 

    Vai perus­tuu­ko argu­men­toin­ti sii­hen, että lap­si­per­heet eivät tajua kuin­ka mah­ta­vaa oli­si asua asun­nos­sa, jos­sa on puo­let tilaa sii­tä mihin heil­lä oli­si varaa jos­sain kau­em­pa­na, kun­han se on ydinkeskustassa?

    Myön­nän että jos bud­jet­ti­ra­joi­te pois­te­taan, lap­si­per­heet muut­tai­si­vat nykyi­seen ver­rat­tu­na san­koin jou­koin ydin­kes­kus­taan. Mut­ta jos bud­jet­ti­ra­joit­teen pois­tet­tai­siin, Suo­men auto­kan­nan kes­ki-ikä ei oli­si 10v eikä toy­ota corol­la 1,6 l moot­to­ril­la oli­si se suo­si­tuin malli.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pidän pou­tu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sink­ku­na ulos­päin suun­tau­tu­nut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäi­sen lap­sen saa­tu­aan halu­aa eris­täy­tyä ydin­per­hee­seen met­sän kes­kel­le ja lopet­taa sosi­aa­li­set suh­teet salat­tu­ja elä­miä lukuu­not­ta­mat­ta. Tie­dän pal­jon eni­ti­siä kan­ta­kau­paun­gis­sa asu­via sink­ku­ja jois­ta on tul­lut kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sis­ta huo­li­mat­ta ihmi­sil­lä voi olla elä­mää kodin ja TV-ruu­dun ulkopuolella.

    Ihmi­set eivät muu­tu toi­sen­lai­sik­si sil­lä että vain ajat­te­lem­me hei­dän ole­van toi­sen­lai­sia. Kyl­lä lap­si­per­heet asui­si­vat kau­pun­gis­sa jos se tun­tui­si mie­lek­kääl­tä. Esim Turus­sa ja Tam­pe­reel­la voi kau­pun­gis­sa asua samaan hin­taan kuin rivi­ta­los­sa lähiössä.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihy­mi­sil­lä ei var­maan­kaan ole kovin tii­vii­tä suh­tei­ta samas­sa rapus­sa, mut­ta Kal­lios­sa asuu pal­jon ihmi­siä, joil­la on teke­mis­tä kes­ke­nään. Vaik­ka oli­si naa­pu­ri­ta­los­sa, on kui­ten­kin pal­jon lähem­pä­nä kuin naa­pu­rit ovat sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­teen tuo­mi­tul­la maaseudulla.

    Heh, riip­puu kuin­ka asi­aa tulkitsee.

    Nuo­rem­pa­na olin var­ma, että jään Hel­sin­kiin lop­pue­lä­mäk­se­ni. Syy? Arvos­tin sitä, että minun ei tar­vin­nut tun­tea ihmi­siä, jos en halun­nut. Oma­ko­ti­ta­lo­lä­hiön kas­vat­ti­na Hel­sin­gin ano­nyy­mi kas­vot­to­muus kieh­toi minua. Kal­lios­sa ei tar­vin­nut ter­veh­tiä naa­pu­ria rap­pu­käy­tä­väs­sä, toi­sin kuin lähiös­sä, jos­sa oli mini­mi­vaa­ti­mus, että moik­ka­sit naa­pu­ria, riip­pu­mat­ta sii­tä mitä kysei­ses­tä ihmi­ses­tä ajattelit.

    Tätä nykyä asun maa­seu­dul­la. Peru­na­maa­ni koko on 1300 neliö­met­riä, joka ymmär­tääk­se­ni on suu­rem­pi kuin oma­ko­ti­tont­ti Hel­sin­gis­sä. Koko­nais­pin­ta-ala ton­til­la­ni on yli heh­taa­ri pitäen sisäl­lään rin­ta­mies­ta­lon, kol­me ulko­ra­ken­nus­ta jne. Hin­ta oli vähän yli 30.000€. Kiin­teis­tö­ve­ro alle 200€ vuo­des­sa. Pel­käs­tään tuk­ki­puut täl­lä plän­til­lä ovat arvol­taan yli 10.000€, mut­ta en minä nii­tä mihin­kään myy, vaan pik­ku­hil­jaa teen niis­tä polt­to­pui­ta lop­pue­lä­män ajan.

    Net­tiyh­tey­det toi­mi­vat, kun­nas­sa on mai­nio kir­jas­to (mm. Osmon teok­set löy­ty­vät hyl­lys­tä), lähi­kaup­pa on 400 met­rin pääs­sä jne.

    Mikä­pä minun olles­sa, suu­rin osa ystä­vis­tä­ni on per­heel­li­siä ja suu­rin osa heis­tä asuu pää­kau­pun­ki­seu­dun nuk­ku­ma­lä­hiöis­sä. Kapa­kas­sa juok­se­mi­nen täs­sä iäs­sä oli­si nau­ret­ta­vaa, kos­ka olen tar­peek­si van­ha ole­maan poten­ti­aa­li­sen nais­asiak­kaan isä. Tääl­lä maa­seu­dul­la on aina kai­ken­lai­sia kis­san­ris­tiäi­siä joi­hin­ka voi halu­tes­saan osallistua.

    Pal­kas­sa mene­tän ken­ties 1000–1500€ kuus­sa, mut­ta vas­ta­vuo­roi­ses­ti voi miet­tiä, että mak­sai­sin vähin­tään 600€/kk vuo­kraa jos­tain kup­pai­ses­ta yksiös­tä Hel­sin­gis­sä. Vuo­des­sa mak­sai­sin vuo­kraa net­to­na 7200€ + vesi ja säh­kö. Tämä edel­lyt­täi­si brut­to­pal­kas­sa vähin­tään 10.000€ lisä­an­sioi­ta nykyisestä.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syltty.
    Kan­na­ta­tat­ko myös sitä, ettäö luo­vum­me oma­ko­tia­suk­kai­den­suo­si­mi­ses­ta ja kaa­voi­tam­me kasik­ki ton­tin ker­ros­ta­loik­si mai­nin­nal­la, että jos niin halu­aa, ker­rosd­ta­lon sijas­ta saa raken­taa myös pien­ta­lon? Tont­ti tie­tys­ti myy­dän eni­ten tarjoavalle.

    Kan­nat­taa­ko tukea ker­ros­ta­loa­su­mis­ta raken­nut­ta­mal­la sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa? Eikös kau­pun­gin vuor­ka-asun­not pitäi­si vuo­kra­ta sil­le joka mak­saa par­haan vuo­kran? Tai lait­taa kaik­ki myyntiin? 

    Mik­si yli­pää­tän­sä suun­ni­tel­la mitään? Jos jokai­nen sai­si raken­taa min­ne tahan­sa ihan mitä tahan­sa, mut­ta kos­ki­si myös tei­tä ja infraa. Eli vas­tauk­sen tai­dat tie­tää itsekin.

    Mut­ta en usko että Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­le kan­nat­taa raken­taa ainut­ta­kaan ok-tont­tia, mut­ta kun olet­te päät­tä­neet mik­ro­ma­na­ge­roi­da kaik­kea niin eihän sii­nä mitään ihmeel­lis­tä ole. Värit ja mate­ri­aa­lit­kin on var­mas­ti valit­tu etukäteen.

  47. tpyy­luo­ma: sil­ti, kysyt­täes­sä ulko­muis­tis­ta yli puo­let kehys­kun­tiin muut­ta­neis­ta oli­si jää­nyt Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos oli­si löy­ty­nyt sopi­van kokoi­nen asun­to sopi­vaan hintaan.

    Sou?
    Ajai­sit­ko uudel­la mer­sul­la, jos sai­sit sen van­han volk­ka­rin hin­nal­la? Pitäs­kö val­tion nyt pis­tää fyrk­kaa likoon että saa­daan pre­mium-merk­kien hin­nat kan­sa­nau­to­jen tasolle?

  48. Mikael M.: Intui­tii­vi­ses­ti aja­tel­len asia toki oli­si näin, mut­ta oikeas­ti ei ole. Kos­ka kau­pun­gin käm­pät vuo­kra­taan sel­väs­ti alle mark­ki­na­hin­nan, niis­tä yleen­sä pide­tään kiin­ni vii­mei­seen asti. Pit­kän asu­mis­his­to­rian aika­na syn­tyy naa­pu­ri­suh­tei­ta väkisinkin.

    En kai mä nyt sel­las­ta väit­tä­ny ettei sta­din vuo­kra­käm­pis­sä vois syn­tyä naa­pu­ruus­suh­tei­ta saa­ti ettei pit­kä asu­mi­nen samas­sa pai­kas­sa lisäis poten­ti­aa­lis­ten suh­tei­den mää­rää. Väi­tin vaan että saman­hen­kis­ten tai saman­kal­tai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa ole­vien tyyp­pien välil­le nii­tä suh­tei­ta syn­tyy toden­nä­kö­sem­min ku täy­sin eri­lais­ten tai täy­sin eri­lai­ses­sa tilen­tees­sa ole­vien välil­le. Ei kai kukaan nyt tosis­saan kuvit­te­le, että nuo­ri­so ja van­huk­set joten­kin spon­taa­nis­ti hir­vees­ti kavee­rais kes­ke­nään vaik­ka asuis­kin samas­sa talos­sa? Van­huk­set toki on ihan kivo­ja naa­pu­rei­ta nuor­ten tai kenen tahan­sa näkö­kul­mas­ta sii­nä mie­les­sä, että van­huk­sis­ta har­vem­min aiheu­tuu mitään häi­riö­tä. Mut tota yhtei­söl­li­syyt­tä en oo kyl­lä kau­hees­ti havain­nu kyseis­ten ryh­mien välil­le muo­dos­tu­van vaik­ka asut­tais kuin­ka seka­sin. Sen sijaan esim. lap­si­per­heil­lä ja van­huk­sil­la var­maan vois olla­kin tiet­ty­jä yhteis­toi­min­taint­res­se­jä, joi­den takia molem­mat vois hyö­tyä sii­tä että ne asuu lähekkäin.

    Mä oon asu­nu koko ikä­ni kau­pun­gin vuo­kra­käm­pis­sä saman alu­een sisäl­lä muu­ta­mas­sa eri talos­sa. Asu­mis­mu­ka­vuus on hyvin pal­jon sat­tu­mas­ta kiin­ni. Jos samaan rap­puun ei satu yhtään häi­rik­kö­juop­poa, nark­kia, mie­li­sai­ras­ta rie­hu­jaa tms., mitään ongel­maa ei ole. Sil­loin kun sel­lai­nen on sat­tu­nu koh­dal­le, asu­mi­nen voi olla erit­täin­kin epä­miel­lyt­tä­vää. Naa­pu­ruus­suh­tei­ta­kin on toki täs­sä 30 vuo­den aika­na ker­ty­nyt, mut­ta käy­tän­nös­sä mel­kein kaik­ki yhtään lähei­sem­mät suun­nil­leen saman ikä­luo­kan edus­ta­jien kans­sa. Toki jol­lain voi olla eri­lai­sia koke­muk­sia, mut­ta tun­tuu täy­sin älyt­tö­mäl­tä väit­teel­tä, ettei ne tii­viim­mät ja hedel­mäl­li­sim­mät suh­teet muo­dos­tuis pää­osin saman vii­te­ryh­män jäsen­ten välil­le. Sen takia mus­ta pitäs olla aika vank­kaa näyt­töä “moni­muo­toi­suu­den” hyö­dyis­tä, jot­ta kei­no­te­kos­ta sekot­ta­mis­ta kan­nat­tais hir­vees­ti har­ras­taa. Todis­tus­taak­ka on sil­lä, joka väit­tää ettei ihmis­ten kan­na­ta antaa asua siel­lä mis­sä ne halu­aa ja mis­tä ne on val­mii­ta maksamaan.

  49. Var­mas­ti tut­ta­vien sijain­ti lähel­lä on tär­keäm­pää kuin pal­ve­lut. Pit­kä rasit­ta­va mat­ka jon­ne­kin on ikä­vä. Aikaa ja her­mo­ja kuluu. Niin mil­loin se bus­si menee? Ja sit­ten jäte­tään usein mene­mät­tä kun ei ihmi­set jak­sa. Mon­ta­ko mah­dol­lis­ta tut­ta­vaa voi tavoit­taa puo­les­sa tunnissa?

  50. Saa­ra: Itse­hän pidän jo sitä­kin ongel­ma­na, että perus­kou­lus­sa oppi­laat kar­si­noi­daan iän perus­teel­la eril­li­siin poru­koi­hin. Jär­jes­te­ly ei ole ihmi­sel­le laji­tyy­pil­li­nen, ja uskon sii­tä aiheu­tu­van kai­ken­lais­ta ikä­vää yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la. Kuten nyt vaikka 

    Heh, aika pie­ni osa nykyi­ses­tä pit­käl­le eri­kois­tu­nees­ta kult­tuu­ris­ta on “laji­tyy­pil­lis­tä”. Laji­tyy­pil­li­syys tus­kin lie­nee kum­mo­nen kri­tee­ri tehok­kaal­le, hyvin­voin­tia mak­si­moi­val­le systeemille.

    Mä nään tilan­teen hir­veen eri­lai­se­na ku sä. Mun mie­les­tä vai­kut­taa sil­tä, että suu­rin osa ihmi­sis­tä tör­mää sii­hen moni­muo­to­suu­teen päi­sit­täin ihan riit­tä­vis­sä mää­rin oppiak­seen ymmär­tä­mään että maa­il­mas­sa on mui­ta­kin ku nii­tä oman vii­te­ryh­män tyyp­pe­jä. Toki voi olla jotain poik­keus­yk­si­löi­tä, jot­ka on jär­jes­tä­ny koko elä­män­sä jon­kun pie­nen kuplan sisäl­le. Mut­ta en usko että val­tao­san ihmi­sis­tä etua pal­ve­lis se, että nii­tä pyrit­täis ylhääl­tä käsin sijot­te­le­maan asu­maan sel­la­siin paik­koi­hin mis­sä ne ei halua asua. Sii­tä en oo vie­lä täy­sin var­ma miten suh­tau­den talou­del­li­sil­la kri­tee­reil­lä tapah­tu­vaan sekot­ta­mi­seen, mut­ta esim. jon­kun iän tai etni­syy­den perus­teel­la tapah­tu­val­le kei­no­te­ko­sel­le sekot­ta­mi­sel­le en usko ole­van riit­tä­viä perusteita.

    Se, että toi­sis­taan poik­kea­vat ryh­mät tark­kai­le­vat toi­si­aan etääl­tä, tus­kin aina­kaan edis­tää ryh­mien välis­tä yhtei­sym­mär­rys­tä. Tar­vit­tai­siin yhteis­tä osal­lis­tu­mis­ta elä­mään, jot­ta osa­puo­lil­le kehit­tyy kyky eläy­tyä toi­sen asemaan

    Toi riip­puu mil­joo­nas­ta teki­jäs­tä. Esim. eri­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta tule­vien etnis­ten ryh­mien yhtei­se­lo voi joh­taa joko sen kes­ki­näi­sen ymmär­ryk­sen lisään­ty­mi­seen tai sit­ten se voi joh­taa mit­ta­viin konflik­tei­hin. Kum­mas­ta­kin lie­nee esi­merk­ke­jä. Mut ei oo mitään syy­tä olet­taa, että eri­lais­ten ryh­mien sekot­ta­mi­nen olis aina jen­gin hyvin­voin­tia lisää­vää. Yhtei­se­lon onnis­tu­mi­sen toden­nä­kö­syyt­tä ilmei­ses­ti lisää esim. se, että seko­tet­ta­vat tyy­pit edus­taa suun­nil­leen samaa sosiaaliluokkaa.

  51. On eri asia, kenel­le asun­to alun­pe­rin myy­dään, ja kuka sii­nä sit­ten asuu. Moni asun­to myy­dään per­hea­sun­nok­si, ja per­he sen ostaa­kin. Mut­ta syys­tä tai toi­ses­ta osas­sa asun­nois­ta sen jäl­keen tulee mm. asu­muse­ro­ja, ja jäl­jel­le kol­mioon tai neli­öön voi­kin jää­dä yksi aikuinen.

    Vas­taa­vas­ti kun asun­to­ja myy­dään tai vuo­kra­taan, muut­ta­jia saat­taa olla alun­pe­rin yksi. Mut­ta myö­hem­min saman asuk­kaan siel­lä yhä asues­sa saat­taa asu­kas­mää­rä kasvaa.

    Joku kir­joit­ti:

    Pom­mi­suo­jat on ja esteet­tö­myys on jotain suu­rus­luok­kaa sata­sen neliö”

    En ole iki­nä näh­nyt kun­nol­li­sia las­kel­mia esteet­tö­myys­vaa­ti­mus­ten kus­tan­nuk­sis­ta ja tuo­tois­ta. Mut­ta itsel­lä­ni on sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että kus­tan­nuk­set eivät aina­kaan hir­veäs­ti hyö­ty­jä suu­rem­mat oli­si. Ter­vey­den­hoi­toa­lan ihmi­sil­tä on saa­nut kuul­la sii­tä, mitä kus­tan­nuk­sia ei-esteet­tö­mis­tä raken­nuk­sis­ta jat­ku­vas­ti aiheu­tuu. Ongel­ma kai on sii­nä, että esteet­tö­myys­vaa­ti­mus­ten kus­tan­nuk­set mak­saa eri taho (asun­non osta­ja) kuin esteet­tö­myy­den puut­tei­den kus­tan­nuk­set (kaik­ki veron­mak­sa­jat yhdessä).

    Yhteis­kun­ta­han esteet­tö­mien asun­to­jen kus­tan­nuk­set käy­tän­nös­sä mak­saa, jos­kin ne mene­vät eri rahoi­tus­sek­to­ril­ta kuin kiin­teis­tö­jen kus­tan­nuk­set (sai­ras­tu­neen lap­sen, aikui­sen tai van­huk­sen koto­na asu­mi­sen tuke­mi­nen on yhteis­kun­nal­le huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa esteel­li­ses­sä kuin esteet­tö­mäs­sä rakennuksessa).

    Jos kiin­teis­tö suun­ni­tel­laan hyvin, esteet­tö­myys ei aiheu­ta juu­ri­kaan lisä­kus­tan­nuk­sia, vaan se nivou­tuu hyvin raken­nuk­sen koko­nai­suu­teen. Ongel­ma on sii­nä, että iso osa suun­nit­te­li­jois­ta ei hal­lit­se estee­tön­tä suun­nit­te­lua niin, että osai­si teh­dä talou­del­li­sia, ja samaan aikaan esteet­tö­miä rat­kai­su­ja. Esteet­tö­män suun­nit­te­lun kou­lu­tus tuli osak­si suun­nit­te­lu­kou­lu­tus­ta vas­ta 2000-luvul­la, ja suu­rin osa suun­nit­te­li­jois­ta on suo­rit­ta­nut opin­ton­sa pal­jon aiem­min. Kus­tan­nus­las­ken­taa­han esim. ark­ki­teh­ti­kou­lu­tuk­ses­sa ei ole edel­leen­kään lain­kaan. Lop­pu­tu­los ei ole usein­kaan tavoit­teis­ta huo­li­mat­ta edes estee­tön, ja huk­ka­ti­laa suun­ni­tel­laan pal­jon. Vika­na ei ole täl­löin ensi­si­jai­ses­ti esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­set, vaan heik­ko­laa­tui­nen suun­nit­te­lu, johon tilaa­jat eivät osaa tai väli­tä puuttua.

  52. kkk: Osmo Soininvaara:
    “Sin­kut eivät rahoi­ta sitä, että lap­si­per­heet saa­vat asu akes­kus­tas­sa. Sink­ku­jenh asun­nois­ta ote­taan joka tapauk­ses­sa täy­si mark­ki­na­hin­ta. Per­hea­sun­to­ra­si­te kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan, ei yksiöi­den hintaan.”

    kkk: Täh? Siis väi­tät­kö tosis­saan että yksiöi­den tar­jon­ta ei vai­ku­ta nii­den markkinahintaan?

    On sii­nä vie­lä mui­ta­kin vai­ku­tus­suh­tei­ta. Esim. talo­yh­tiöi­den leik­ki­kent­tien kus­tan­nus­asiat. Nii­den kus­tan­nuk­siin sin­kut osal­lis­tu­vat asuin­ne­liöi­den suh­tees­sa. Asia on rele­vant­ti eten­kin sink­kuse­nio­rien näkö­kul­mas­ta. Senio­ri­ta­lois­sa asu­vat jou­tu­vat aina­kin jois­sian pai­kois­sa mak­sa­maan osuu­den alu­een leik­ki­ken­tän raken­ta­mi­sen ja yllä­pi­don kuluis­ta (jos sel­lai­nen on esim. monen talon yhtei­nen), vaik­ka talo­yh­tiös­sä ei asu yhtään las­ta. Jos per­hea­sun­to­ja ei oli­si lähiym­pä­ris­tös­sä lain­kaan, ei oli­si kovin suur­ta leikkikenttätarvettakaan.

  53. Saa­ra: En nyt sano, että jokai­nen kau­pun­gin­osa tulee täy­del­li­ses­ti hete­ro­ge­ni­soi­da hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Vaan joten­kin niin, että jos kau­pun­gin­osas­ta tai koko­nai­ses­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta puut­tuu jokin väes­tö­ryh­mä lähes koko­naan, vas­toin tämän ryh­män edus­ta­jien omia toi­vei­ta, asia kan­nat­tai­si näh­dä sel­lai­se­na ongel­ma­na, jol­le voi­si jotain pien­tä vaik­ka tehdäkin.

    Vas­toin tämän ryh­män edus­ta­jien omia toi­vei­ta? Nyt­hän koko tämä säie on kes­kus­tel­tu sii­tä, että mark­ki­noil­la luon­nos­taan tup­paa käy­mään niin, siis näi­den ryh­mien edus­ta­jien toteut­taes­sa lom­pa­kol­laan ja jaloil­laan toi­vei­taan, että Kal­lios­sa asuu aivan eri­lais­ta väkeä kuin Laut­ta­saa­res­sa. Noin kym­me­nen kir­joit­ta­jaa täs­sä on ihme­tel­lyt ja kysel­lyt Odel­ta, että mik­si polii­tik­ko­jen pitäi­si väki­sin muut­taa tätä asian­ti­laa kau­pun­gi­no­sien homo­ge­ni­soi­mi­sek­si saman­lai­sik­si, kun mitään hait­taa­kaan ei ole sii­tä että anne­taan ihmis­ten vali­ta omien pre­fe­rens­sien­sä mukaan, päin­vas­toin saam­me oma­lei­mai­sia kau­pun­gi­no­sia, jois­ta syn­tyy valin­nan­va­raa ja ehkä myös lisää mie­len­kiin­toa sunnuntaikävelyihin.

  54. Rogue: Mä nään tilan­teen hir­veen eri­lai­se­na ku sä. Mun mie­les­tä vai­kut­taa sil­tä, että suu­rin osa ihmi­sis­tä tör­mää sii­hen moni­muo­to­suu­teen päi­sit­täin ihan riit­tä­vis­sä mää­rin oppiak­seen ymmär­tä­mään että maa­il­mas­sa on mui­ta­kin ku nii­tä oman vii­te­ryh­män tyyp­pe­jä. Toki voi olla jotain poik­keus­yk­si­löi­tä, jot­ka on jär­jes­tä­ny koko elä­män­sä jon­kun pie­nen kuplan sisälle. 

    Tuol­lai­sia kuplia on Hel­sin­gis­sä tasan yksi: ste­reo­tyyp­pi­nen vih­rei­tä äänes­tä­vä hips­te­ri alu­eel­la Alp­pi­la-Sör­näi­nen-Kal­lio-Haka­nie­mi asuu fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti kuplas­sa jon­ne näkee sisään (on tul­lut kur­kit­tua) mut­ta jos­ta ei näe ulos.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pidän pou­tu­na aja­tus­ta, että ihmi­nen on sink­ku­na ulos­päin suun­tau­tu­nut ja sosi­aa­li­nen, mut­ta heti ensim­mäi­sen lap­sen saa­tu­aan halu­aa eris­täy­tyä ydin­per­hee­seen met­sän kes­kel­le ja lopet­taa sosi­aa­li­set suh­teet salat­tu­ja elä­miä lukuu­not­ta­mat­ta. Tie­dän pal­jon eni­ti­siä kan­ta­kau­paun­gis­sa asu­via sink­ku­ja jois­ta on tul­lut kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via isiä ja äite­jä. Lap­sis­ta huo­li­mat­ta ihmi­sil­lä voi olla elä­mää kodin ja TV-ruu­dun ulkopuolella.

    Kyl­lä lähes kaik­ki suo­ma­lai­set ovat omaan koloonsa/yksiöönsä eris­täy­ty­viä era­koi­ta, jos hei­tä ver­ra­taan Väli­me­ren mai­hin. Ihmet­te­lin aika­na­ni (Turk­ki, Espan­ja, Ita­lia), kun näis­sä mais­sa ei juu­ri­kaan raken­ne­ta yksiöi­tä. Kun kysyin heil­tä, miten nuo­ret sit­ten itse­näis­ty­vät, vas­taus oli, ettei kukaan halua asua yksin.

  56. az: Aivan käsit­tä­mä­tön non sequi­tur: “Pidäm­me tär­keä­nä, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to sijoi­te­taan hajal­leen ympä­ri kau­pun­kia, eikä kes­ki­te­tys­ti omil­le alueil­leen. Samas­ta syys­tä ei pidä myös­kään teh­dä omia asui­na­luei­taan sin­kuil­le, lap­si­per­heil­le ja vanhuksille.”
    Mikä tämä “sama syy” on? Ilmei­ses­ti se on toteu­tet­ta­van poli­tii­kan perus­ta, mut­ta mitä se on? Mah­dol­li­ses­ti se on jota­kin tun­ne­poh­jais­ta, eikä auki kir­joi­tet­ta­vis­sa. Tai ehkä se on jota­kin hyvin­kin har­kit­tua, mut­ta mikä halu­taan epä­mää­räi­seen kie­leen piilottaa.
    Veik­kai­sin jäl­kim­mäis­tä ket­jun myö­hem­pien reto­ris­ten heit­to­jen ja aiem­pien nuk­ku­ma­lä­hiöis­tä irvai­lu­jen valos­sa. Syy ei täl­löin ole “sama”, vaan jota­kin ihan muu­ta. Uskoi­sin todel­li­sen syyn löy­ty­vän tavoit­tees­ta vähen­tää autoi­lun mää­rää. Tämän ole­van todel­li­sen perus­tan tukea lap­si­per­hei­den asu­mis­ta lyhyi­den etäi­syyk­sien pääs­sä, eikä suin­kaan sen, että heil­le on saat­ta­nut jää­dä hyviä naa­pu­ruus­suh­tei­ta sink­kua­joil­ta, tai ettei pien­ta­lo­lä­hiös­sä ole heil­le muu­ta teke­mis­tä kuin kat­soa Salat­tu­ja elä­miä (ei esi­mer­kik­si ulkoi­lua nii­den las­ten kans­sa sin­ne leik­ki­puis­toon, jota Kata­ja­no­kal­ta ei löydy).

    Minus­ta oli­si äly­tön­tä yrit­tää vai­kut­taa kan­ta­kau­pun­gin ruuh­kiin hou­kut­te­le­mal­la yhä enem­män lap­si­per­hei­tä muut­ta­maan / jää­mään kan­ta­kau­pun­kiin. Lap­si­per­heel­le se auto on joka tapauk­ses­sa hyö­dyl­li­nen, vaik­kei kan­ta­kau­pun­gis­sa ehkä niin vält­tä­mä­tön kuin kau­em­pa­na. Vähem­män niis­tä autois­ta on rie­saa siel­lä kau­em­pa­na, jos­sa on ne muut­kin lap­si­per­hei­den toi­vo­mat asiat.

    Kai­ken kaik­ki­aan kan­ta­kau­pun­kia pitäi­si minus­ta­kin raken­taa lisää (ja tii­vii­tä pien­ta­loa­luei­ta), mut­ta kau­pun­gi­no­sien luon­tai­sen eri­lais­tu­mi­sen vas­tus­ta­mi­seen ei kyl­lä edel­leen­kään ole jär­kiar­gu­ment­tia esitetty.

  57. migul: Mon­ta­ko mah­dol­lis­ta tut­ta­vaa voi tavoit­taa puo­les­sa tunnissa?

    Autol­la liik­ku­va savi­pel­lon asu­kas voi puo­les­sa tun­nis­sa tavoit­taa alu­een, jol­la asuu sato­ja­tu­han­sia ihmi­siä. Kyl­lä sin­ne muu­ta­ma tut­ta­va­kin mah­tuu. Auto­ton savi­pel­lon asu­kas taas… pala­taan tähän, kun sel­lai­nen löytyy.

    Täs­tä löy­tyy kyl­lä sie­men sil­le argu­men­til­le, mik­si ne savi­pel­lot­kin kan­nat­tai­si kaa­voit­taa mie­luum­min lähel­tä kuin Ori­mat­ti­las­ta. Lyhyem­mät mat­kat tar­koit­ta­vat kui­ten­kin pie­nem­pää ener­gian­ku­lu­tus­ta ja suu­rem­paa mah­dol­li­suut­ta jul­ki­sen lii­ken­teen järjestämiseen.

    Autoi­li­jat­kaan eivät muu­ten ole ihan tyh­miä. Jos asuin­pai­kas­ta teh­dään jon­kin­lai­nen tavoi­tet­ta­vuusin­dek­si vaik­ka­pa sen mukaan, mon­ta­ko hen­ki­löä voi tava­ta puo­len tun­nin sisäl­lä pää­tök­ses­tä, paik­ka oli­si autoi­li­jal­le toden­nä­köi­ses­ti kehäyk­kö­sen kes­ki­vai­heil­la. Täl­lai­sen alu­een pitäi­si olla var­sin kal­lis­ta ton­teil­taan (= haluttavaa).

    Ehdot täyt­tä­viä aluei­ta on useam­pia, mut­ta ihan kes­kel­tä löy­tyy Paki­lan alue. Eikä ole hal­paa tont­ti­maa, taval­li­sel­la per­heel­lä tus­kin enää on varaa muu­al­la maas­sa aivan tavan­omai­seen oma­ko­ti­ta­loon, vaik­ka ton­tit ovat nenä­lii­nan kokoi­sia. Lisäk­si näil­le alueil­le on lei­mal­lis­ta se, että ne ovat aika­naan olleet pikem­min köy­hää aluet­ta, joi­den arvo on kas­va­nut vas­ta lii­ken­neyh­teyk­sien parantuessa.

    Ihmi­set siis ihan sel­väs­ti arvos­ta­vat tätä tavoi­tet­ta­vuusas­pek­tia ja ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä. Se ei ole kui­ten­kaan ainoa raha­nar­voi­nen omi­nai­suus, jol­loin tavoi­tet­ta­vuu­den ja asu­mis­väl­jyy­den yhdis­tä­vät alu­eet ovat nekin erit­täin arvos­tet­tu­ja hinnoiltaan.

  58. Mar­ko Hami­lo: Minus­ta oli­si äly­tön­tä yrit­tää vai­kut­taa kan­ta­kau­pun­gin ruuh­kiin hou­kut­te­le­mal­la yhä enem­män lap­si­per­hei­tä muut­ta­maan / jää­mään kan­ta­kau­pun­kiin. Lap­si­per­heel­le se auto on joka tapauk­ses­sa hyö­dyl­li­nen, vaik­kei kan­ta­kau­pun­gis­sa ehkä niin vält­tä­mä­tön kuin kau­em­pa­na. Vähem­män niis­tä autois­ta on rie­saa siel­lä kau­em­pa­na, jos­sa on ne muut­kin lap­si­per­hei­den toi­vo­mat asiat.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta lap­si­per­heis­taä muis­taak­se­ni noin 60% on auto, ja lap­si­per­heeet on koko asun­to­kun­nis­ta jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoi­le­vat lap­si­per­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähe­mis­tö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sis­ta osuuksista.

  59. Vihe­rins­si: Täl­lä het­kel­lä kysy­mys on sii­tä, että asu­mis­kus­tan­nuk­sis­sa pitäi­si pys­tyä kuro­maan lap­si­per­heen ja samois­ta asun­nois­ta muu­ten kil­pai­le­vien mak­su­ky­kye­ro umpeen tulonsiirroilla.

    No ei ole, kos­ka kak­si­lap­si­nen per­he kes­ki­mää­rin arvos­taa lisä­ne­liö­tä enem­män kuin samas­ta asun­nos­ta tar­jous­ta teke­vä dinkku-pari.

    Ensi­si­jai­ses­ti ajat­te­lin kyl­lä asu­kas­va­lin­to­ja täs­sä työ­ka­lu­na, esi­mer­kik­si HITA­Sia kes­ki­mää­rin jono­te­taan. Tie­dä tuos­ka­taan, on kaik­kea muu­ta kuin pul­ma­ton­ta, sem­min­kin kun jälkimarkkinat.

  60. Mar­ko Hami­lo: Tuol­lai­sia kuplia on Hel­sin­gis­sä tasan yksi: ste­reo­tyyp­pi­nen vih­rei­tä äänes­tä­vä hips­te­ri alu­eel­la Alp­pi­la-Sör­näi­nen-Kal­lio-Haka­nie­mi asuu fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti kuplas­sa jon­ne näkee sisään (on tul­lut kur­kit­tua) mut­ta jos­ta ei näe ulos.

    Ainoa alue jon­ka asu­jai­mis­to on joten­kin vali­koi­tu­nut. Jako­mä­ki? Paki­la? Kar­husaa­ri? Lauttasaari? 🙂

    Se on muu­ten mie­len­kiin­tois­ta että aluei­ta joil­la äänes­te­tään kokoo­mus­ta lähes vas­taa­val­la innol­la kuin Kepua jois­sain maa­lais­kun­nis­sa, ei jos­tain syys­tä pide­tä ideo­lo­gi­ses­ti eri­koi­si­na. Liit­tyy­kö tämä ken­ties sii­hen että oikeal­la olo on ei-ideo­lo­gi­nen valinta?

  61. tpyy­luo­ma: Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta lap­si­per­heis­taä muis­taak­se­ni noin 60% on auto, ja lap­si­per­heeet on koko asun­to­kun­nis­ta jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoi­le­vat lap­si­per­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähe­mis­tö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sis­ta osuuksista.

    Eli vähem­mis­töt joi­den vuok­si kan­nat­taa stres­sa­ta on jos­sain 12–20% välissä? 

    Huh, onnek­si vih­rei­den kan­na­tus on niin pal­jon alle tuon stressitason

  62. tpyy­luo­ma: Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta lap­si­per­heis­taä muis­taak­se­ni noin 60% on auto, ja lap­si­per­heeet on koko asun­to­kun­nis­ta jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoi­le­vat lap­si­per­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähe­mis­tö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sis­ta osuuksista. 

    En nyt oikein ymmär­rä. Suu­rim­mal­la osal­la kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta lap­si­per­heis­tä on auto, eli heis­tä ei kan­na­ta stres­sa­ta. Mut­ta mik­si ihmees­sä niis­tä lap­si­per­heis­tä sit­ten muka kan­nat­taa stres­sa­ta, jos niis­tä ei kan­na­ta stressata?

    tpyy­luo­ma: No ei ole, kos­ka kak­si­lap­si­nen per­he kes­ki­mää­rin arvos­taa lisä­ne­liö­tä enem­män kuin samas­ta asun­nos­ta tar­jous­ta teke­vä dinkku-pari.

    Öhöm, mä kun luu­lin että tuol­la argu­men­til­la voi perus­tel­la sitä, että lap­si­per­heet osta­vat iso­ja asun­to­ja nur­mi­jär­vel­tä. Sinä käy­tät tasan samaa perus­te­lua sii­hen, että lap­si­per­he ostaa­kin ääret­tö­män pal­jon pie­nem­män asun­non kes­kus­tas­ta, kos­ka halu­aa mak­saa sii­tä enem­män kuin dink? Vaik­ka ei edes voi?

    Ymmär­rän kylä mitä ajat takaa, mut­ta tuo­han vain joh­taa sii­hen että kos­ka ydin­kes­kus­tas­sa rahal­la saa tilaa kaik­kein vähi­ten, lap­si­per­heet arvos­ta­vat mui­ta aluei­ta suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin din­kut. Var­sin­kin kun din­kul­la on enem­män “vapaa­ta kas­sa­vir­taa” käytössään.

  63. Alan pik­ku hil­jaa kal­lis­tua sil­le kan­nal­le, että ongel­ma ei niin­kään ole per­hea­sun­to­jen vähyys, vaan asun­to­pu­la ihan ylei­ses­ti. Jäl­ki­mark­ki­nat kor­jaa­vat kyl­lä tilan­teen (esim. per­hea­sun­nois­ta tulee­kin kimp­pa­kämp­piä) vaik­ka val­lan­pi­tä­jät miten kek­si­si­vät yrit­tää mark­ki­noi­ta ohjastaa.

    Syy sii­hen, mik­si per­hea­sun­not ovat Hel­sin­gis­sä lii­an kal­lii­ta, on se, että asun­to­ja yli­pää­tään on lii­an vähän. Ei edes se, että lii­an pie­ni osuus asun­nois­ta on per­hea­sun­to­ja. Jos asun­to­ja oli­si tar­peek­si, kaik­ki asun­not oli­si­vat edul­li­sem­pia. Ja nyt, kun asun­to­ja on lii­an vähän, niin per­hea­sun­not­kin ovat lii­an kalliita.

    Tpyy­luo­man ehdo­tus “sivuasunto”-kolmioista on kyl­lä ihan var­tee­no­tet­ta­va, sil­lä saa­tai­siin luon­nol­lis­ta jous­ta­vuut­ta asun­to­kan­taan, ja sii­nä on ken­ties tuo­te, jota mark­ki­nat eivät luon­nos­taan tuo­ta tar­peek­si her­käs­ti, kos­ka sen hyö­dyt rea­li­soi­tu­vat koko­naan vas­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Eli jos väki­sin halu­taan jotain sää­dök­sil­lä pakot­taa raken­ta­maan, niin vaik­ka sel­lai­sia sitten.

    Mut­ta koko­nai­suu­te­na ongel­maa ei rat­kai­se muu kuin se että raken­ne­taan yli­pää­tään enem­män. Jos raken­nusa­la on lii­an kar­tel­li­soi­tu­nut­ta, niin hae­taan ne raken­ta­jat vaik­ka ulko­mail­ta tai muu­al­ta Suo­mes­ta. Ja auto­paik­ka­nor­mi pois ja sas­siin. Kyl­lä gryn­de­rei­hin pitää sen ver­ran luot­taa että teke­vät auto­paik­ko­ja niin mon­ta kuin usko­vat mene­vän kaupaksi.

  64. Sylt­ty: Siis mis­tä ihmees­tä me täs­sä kes­kus­tel­laan? Eikö sekä empii­ri­nen näyt­tö ker­ro ja myös talous­teo­ria seli­tä, mik­si lap­si­per­heet kes­ki­mää­rin arvos­ta­vat enem­män tilaa ja lap­set­to­mat kes­ki­mää­rin enem­män palveluita?

    Kes­kus­te­lem­me selit­tä­vis­tä teki­jöis­tä. Empii­ri­sis­tä havain­nois­ta (lap­si­per­heet muut­ta­vat kehys­kun­tiin) ei ole epä­sel­vyyt­tä, tosin kan­ta­kau­pun­gis­sa tämä­kin ilmiö on vii­me vuo­si­na heikentynyt.

    Oma mutu­ni on että “kes­ki­mää­rin arvos­taa enem­män” ei oikein tavoi­ta ilmiö­tä, joka on luon­teel­taan epä­jat­ku­va. Jon­kin­moi­nen riit­tä­vä neliö­mää­rä per capi­ta oli­si sis ver­rat­ta­vis­sa perus­tar­pei­siin jois­ta ei ole mah­dol­lis­ta tin­kiä, ja tämä oli­si se selit­tä­vä syy mik­si lap­si­per­he eikä din­kit muut­ta­vat kehys­kun­tiin. Vähim­mäi­sa­su­mis­ta­soon ei siis ole varaa.

  65. tpyy­luo­ma: Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta lap­si­per­heis­taä muis­taak­se­ni noin 60% on auto, ja lap­si­per­heeet on koko asun­to­kun­nis­ta jotain 20% joka tapauk­ses­sa. Eli autoi­le­vat lap­si­per­heet ovat sem­moin reip­paan 10% vähe­mis­tö, ei kan­na­ta stres­sa­ta tuol­lai­sis­ta osuuksista.

    Täs­sä oli­kin kyse sii­tä, onko lii­ken­ne­po­liit­ti­sia perus­tei­ta vaih­taa kol­mea sink­kua kan­ta­kau­pun­gis­ta lähi­öön ja tilal­le lähiös­tä yksi kol­mi­hen­ki­nen perhe.

    Luul­ta­vas­ti niil­lä lap­si­per­heil­lä, jot­ka eivät vie­lä asu kan­ta­kau­pun­gis­sa on toden­nä­köi­sem­min auto kuin niil­lä jot­ka jo asu­vat kantakaupungissa.

  66. tpyy­luo­ma: Ainoa alue jon­ka asu­jai­mis­to on joten­kin vali­koi­tu­nut. Jako­mä­ki? Paki­la? Kar­husaa­ri? Lauttasaari?
    Se on muu­ten mie­len­kiin­tois­ta että aluei­ta joil­la äänes­te­tään kokoo­mus­ta lähes vas­taa­val­la innol­la kuin Kepua jois­sain maa­lais­kun­nis­sa, ei jos­tain syys­tä pide­tä ideo­lo­gi­ses­ti eri­koi­si­na. Liit­tyy­kö tämä ken­ties sii­hen että oikeal­la olo on ei-ideo­lo­gi­nen valinta?

    Tot­ta kai on ole­mas­sa myös mui­ta ja ste­reo­ty­pioi­na­kin tun­net­tu­ja hen­ki­ses­sä ja fyy­si­ses­sä umpios­sa asu­via ihmi­siä. Kes­kus­ta­lai­nen her­ra­vi­hai­nen syr­jä­seu­dul­la joak ei ole kos­kaan käy­nyt Hel­sin­gis­sä, itä­hel­sin­ki­läi­nen per­su joka ei kos­kaan käy Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja Kas­ki­saa­ren kokoo­mus­lai­nen, joka ei kos­kaan käve­le Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa vaan ajaa vain suo­raan Stoc­kan park­ki­hal­liin. Mut­ta minus­ta nuo viher­hips­te­rit ovat sii­tä has­su­ja, että he eivät edes ymmär­rä ole­van­sa rajoit­tu­nei­ta kun nuo muut ovat sii­tä omas­ta her­meet­ti­ses­sä kuplas­sa elä­mi­ses­tään vähän ylpeitäkin.

  67. spot­tu: Kes­kus­te­lem­me selit­tä­vis­tä teki­jöis­tä. Empii­ri­sis­tä havain­nois­ta (lap­si­per­heet muut­ta­vat kehys­kun­tiin) ei ole epä­sel­vyyt­tä, tosin kan­ta­kau­pun­gis­sa tämä­kin ilmiö on vii­me vuo­si­na heikentynyt.
    Oma mutu­ni on että “kes­ki­mää­rin arvos­taa enem­män” ei oikein tavoi­ta ilmiö­tä, joka on luon­teel­taan epä­jat­ku­va. Jon­kin­moi­nen riit­tä­vä neliö­mää­rä per capi­ta oli­si sis ver­rat­ta­vis­sa perus­tar­pei­siin jois­ta ei ole mah­dol­lis­ta tin­kiä, ja tämä oli­si se selit­tä­vä syy mik­si lap­si­per­he eikä din­kit muut­ta­vat kehys­kun­tiin. Vähim­mäi­sa­su­mis­ta­soon ei siis ole varaa.

    Ei se muut­tu­ja epä­jat­ku­va voi olla. Tra­de-off sijain­nin ja neliöi­den välil­lä on toden­nä­köi­ses­ti kai­kil­la neliö­mää­ril­lä lap­set­to­mil­la sijain­nin puo­lel­la lap­sel­li­siin ver­rat­tu­na. Mut­ta ilmei­ses­ti tar­koi­tit sitä, että tuos­sa tra­de-off-käy­räs­sä tiet­ty­jen neliö­mää­rien alla lap­si­per­he on val­mis mak­sa­maan huo­mat­ta­van pal­jon sijain­nis­sa saa­dak­seen ne stra­te­gi­set neliöt.

    Toi­nen asia sit­ten on se, että monil­le lap­sen saa­mi­nen todel­la muut­taa sitä ihan­ne­si­jain­tipre­fe­rens­siä sin­ne luon­non hel­maan eikä vain hin­taa, jon­ka on val­mis mak­sa­maan sii­tä ettei tar­vit­se asua luon­non helmassa.

  68. spot­tu: Jon­kin­moi­nen riit­tä­vä neliö­mää­rä per capi­ta oli­si sis ver­rat­ta­vis­sa perus­tar­pei­siin jois­ta ei ole mah­dol­lis­ta tin­kiä, ja tämä oli­si se selit­tä­vä syy mik­si lap­si­per­he eikä din­kit muut­ta­vat kehys­kun­tiin. Vähim­mäi­sa­su­mis­ta­soon ei siis ole varaa. 

    Ja sit­ten seu­raa­va kysy­mys onkin se, min­kä­lai­nen raha­tuk­ko lap­si­per­heel­le pitäi­si antaa, että per­he jäi­si asu­maan Hel­sin­kiin. Mikä on samak­si koe­tun asu­mis­ta­son hin­tae­ro Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja savi­pel­lol­la? Taval­li­nen lap­si­per­he­hän kyl­lä käyt­tää suun­nil­leen kai­ken irtoa­van rahan asumiseen.

    Täs­sä tyy­pil­li­siä asu­muk­sia 400 ke:n hinnoilla:

    * savi­pel­lol­la 150 m² uusi omakotitalo
    * hyväl­lä esi­kau­pun­kia­lu­eel­la hyvä­kun­toi­nen 120 m² rivitalo
    * Etu-Töö­lös­tä hyvä­kun­toi­nen 75 m² 3h+k

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa per­heis­tä arvos­taa väl­jyyt­tä sen ver­ran pal­jon, että töö­lö­läi­nen kol­mio saa jäädä.

    Toi­saal­ta voi­si aja­tel­la, että töö­lö­läi­nen neliö 100 m² kel­pai­si jo useam­mal­le per­heel­le. Täl­lai­sen hin­ta on noin 550 ke, joten esi­mer­kin lap­si­per­he tar­vit­si­si 150 ke lisää pitääk­seen vaih­toeh­toa realistisena.

    Täs­sä vai­hees­sa on sit­ten pak­ko kysyä se kysy­mys, että jos lap­si­per­hei­den osta­mi­nen kau­pun­kiin on noin kal­lis­ta, mitä hyvää sil­lä saa­tai­siin aikaan? Ja mikä oli­si sel­lai­nen tuki­muo­to, jol­la ilmiö saa­tai­siin aikaan ilman tuen valu­mis­ta aivan vää­rään paikkaan?

  69. Rogue: Heh, aika pie­ni osa nykyi­ses­tä pit­käl­le eri­kois­tu­nees­ta kult­tuu­ris­ta on “laji­tyy­pil­lis­tä”. Laji­tyy­pil­li­syys tus­kin lie­nee kum­mo­nen kri­tee­ri tehok­kaal­le, hyvin­voin­tia mak­si­moi­val­le systeemille.

    Ei sitä nyt ihan huo­miot­ta­kaan kan­na­ta jät­tää. Yksi­lö­ta­sol­la puhu­taan mm. luon­non­va­lon ja mie­lek­käi­den sosi­aa­lis­ten suh­tei­den tär­key­des­tä, yhtei­söl­li­sel­lä tasol­la puo­les­taan tär­kei­tä oli­si­vat myön­teis­tä yhtei­söl­li­syyt­tä ede­saut­ta­vat raken­teet ja väl­tet­tä­viä ne, jot­ka ede­saut­ta­vat vahin­gol­lis­ta viha­mie­li­syyt­tä ja kär­jis­tyk­siä (Hami­lo näyt­ti viher­vi­hais­ta mal­lia täl­lai­ses­ta tuos­sa ylem­pä­nä, näem­mä siis fik­sut­kaan ihmi­set eivät voi vält­tyä näil­tä yhteis­kun­nal­li­sen kar­si­noi­tu­mi­sen vahin­gol­li­sil­ta vaikutuksilta).

    Mut­ta lie­net oikeas­sa sii­nä, että aika vähän näis­tä asiois­ta on tut­ki­mus­tie­toa ole­mas­sa. Oma kan­ta­ni perus­tuu enem­män intui­tioon kuin mihin­kään muuhun.

    Vaik­ka tun­nus­tet­tai­siin­kin, että lii­ka kar­si­noi­tu­mi­nen on pahas­ta yhtei­söil­le, asia erik­seen on voi­ko sil­le jär­ke­väs­ti teh­dä mitään. Vihe­rins­si vai­kut­taa puhu­van jär­keä sanoes­saan, että paras­ta lää­ket­tä tähän­kin oli­si var­maan ihan vain asu­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen raken­ta­mal­la pirus­ti lisää asun­to­ja kes­kei­sil­le paikoille.

  70. tpyy­luo­ma: Ensi­si­jai­ses­ti ajat­te­lin kyl­lä asu­kas­va­lin­to­ja täs­sä työ­ka­lu­na, esi­mer­kik­si HITA­Sia kes­ki­mää­rin jono­te­taan. Tie­dä tuos­ka­taan, on kaik­kea muu­ta kuin pul­ma­ton­ta, sem­min­kin kun jälkimarkkinat.

    Ole­te­taan­pa, että HITA­Siin teh­dään sel­lai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa vain lap­si­per­hei­tä hyväk­sy­tään per­hea­sun­toi­hin. Tämä lisäi­si jon­kin ver­ran HITAS-asun­to­jen saa­ta­vuut­ta, mut­ta toi­miak­seen se edel­lyt­täi­si aina­kin sitä, että kau­pun­ki tar­kas­taa asu­jai­mis­ton sään­nöl­li­ses­ti ja lunas­taa asun­non, jos siel­lä ei asu mää­ri­tel­män mukai­nen lap­si­per­he. Täs­sä tuli­si luon­nol­li­ses­ti ottaa huo­mioon myös las­ten luku­mää­rä ja iät.

    Tuon jäl­keen­kin jäl­jel­le jää suu­ri mää­rä eri­lai­sia hui­jaus­ta­po­ja. Kir­joil­la on Möt­tö­nen lap­si­neen, mut­ta oikeas­ti asun­to on pimeäs­ti vuo­krat­tu­na mana­ge­ri Vir­ta­sen kau­pun­ki­re­si­dens­sik­si. Tuk­hol­ma­lai­sil­ta voi kysyä lisää.

    HITAS on nykyi­sel­lään oikein hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten teh­dään jär­jes­tel­mä, joka var­sin enna­koi­mat­to­mas­ti hyö­dyt­tää pien­tä vähem­mis­töä mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Lap­si­per­he­py­kä­län otta­mi­sel­la sii­tä teh­täi­siin jär­jes­tel­mä, jos­sa pie­ni vähem­mis­tö oli­si eri­tyi­ses­ti se pie­ni vähem­mis­tö lap­si­per­heis­tä. Muut lap­si­per­heet oli­si­vat edel­leen maksajia.

    (Tilan­ne oli­si olen­nai­ses­ti eri, jos HITAS-asun­to­ja oli­si kysyn­tää vas­taa­va mää­rä. Jos.)

    Ja kuten yltä näkyy, tie­tyn ryh­män suo­ra suo­si­mi­nen asu­mi­ses­sa oikeas­ti edel­lyt­tää vuo­kra-asu­mis­ta. Tämän­hän kau­pun­ki voi­si kyl­lä teh­dä. Kau­pun­ki voi­si vuo­kra­ta tai ostaa per­hea­sun­to­ja siel­tä, min­ne lap­si­per­hei­tä halu­taan ja vuo­kra­ta nii­tä sit­ten eteen­päin alen­ne­tuil­la hin­noil­la. Täl­löin kri­tee­rien val­vo­mi­nen muut­tuu pal­jon hel­pom­mak­si, kun asuk­kaat eivät ole mil­lään taval­la omistajia.

    Lisäk­si hin­ta­ta­so voi­tai­siin jus­tee­ra­ta sel­lai­sek­si, ettei pit­kiä jono­ja pää­se syntymään.

    Tosin sit­ten asian voi­si teh­dä vie­lä suk­ke­lam­min oikais­ten. Tie­tyn kri­tee­rin täyt­tä­vil­le lap­si­per­heil­le anne­taan lisä­ra­haa, jos he asu­vat alu­eel­la, jon­ne halu­taan lisää lap­si­per­hei­tä. Rahan saa käyt­tää halua­mal­laan taval­la vuo­kraan tai omis­tusa­sun­toon, pie­neen tai isoon. Ja kos­ka rahaa ei tar­vit­se jonot­taa, etu on tasa-arvoinen.

    Se pie­ni ongel­ma täs­sä­kin on, että olen­nai­siin väes­tö­ra­ken­teen muu­tok­siin tar­vit­ta­vat raha­sum­mat ovat erit­täin suuria.

    Joten lopul­ta Osmon lin­ja tun­tuu ole­van ainoa toi­mi­va. Jos jon­ne­kin raken­ne­taan per­hea­sun­to­ja, sin­ne toden­nä­köi­sem­min tulee myö­hem­min per­hei­tä. Aika­jän­ne on kui­ten­kin hyvin pitkä.

  71. Saa­ra: Ei sitä nyt ihan huo­miot­ta­kaan kan­na­ta jät­tää. Yksi­lö­ta­sol­la puhu­taan mm. luon­non­va­lon ja mie­lek­käi­den sosi­aa­lis­ten suh­tei­den tär­key­des­tä, yhtei­söl­li­sel­lä tasol­la puo­les­taan tär­kei­tä oli­si­vat myön­teis­tä yhtei­söl­li­syyt­tä ede­saut­ta­vat raken­teet ja väl­tet­tä­viä ne, jot­ka ede­saut­ta­vat vahin­gol­lis­ta viha­mie­li­syyt­tä ja kär­jis­tyk­siä (Hami­lo näyt­ti viher­vi­hais­ta mal­lia täl­lai­ses­ta tuos­sa ylem­pä­nä, näem­mä siis fik­sut­kaan ihmi­set eivät voi vält­tyä näil­tä yhteis­kun­nal­li­sen kar­si­noi­tu­mi­sen vahin­gol­li­sil­ta vaikutuksilta).

    En minä väit­tä­nyt että ne Alp­pi­lan vih­reät hips­te­rit vihai­sia ovat, sitä vaan että sisään­läm­piä­vää yhtei­söl­li­syyt­tään vähän group thin­kin val­las­sa, mitä yhteis­kun­nal­li­seen ajat­te­luun tulee.

    Jos nyt ymmär­sin oikein mitä tar­koi­tat. Vai tar­koi­tat­ko minua? Tus­kin ensin­nä­kään minua pidät fik­su­na, enkä minä lie­ne kau­hean kar­si­noi­tu­nut kun olen vas­ta nel­jät­tä vuot­ta laru­lai­nen, eli tämän meri­kar­si­nan vak­ka­rien mie­les­tä vas­ta hang around ‑jäsen saa­rel­la. Enkä nyt täs­sä iäs­sä jak­sa olla enää vihai­nen­kaan, tes­tos­te­ro­ni ei rii­tä sellaiseen.

  72. Mar­ko Hamilo,

    Kyl­lä mä pidän sua fik­su­na. Vähin­tään riit­tä­väs­ti pitääk­se­ni sel­vä­nä, että pää­dyit tuo­hon “tasan yksi” ‑muo­toi­luun jon­kin muun kuin loo­gis-ana­lyyt­ti­sen pro­ses­sin johdattamana.

    Aggres­sii­vi­nen voi olla ilman hor­mo­ni­myrs­kyä­kin — pas­sii­vi­ses­ti, kuten onkin käte­vin­tä kal­tai­sel­lem­me poh­joi­sen ulot­tu­vuu­den energiansäästäjäkansalle.

  73. No kyl­lä­hän se lap­si­lu­ku on epä­jat­ku­va suu­re. Ensik­si­kin, sii­nä on iso por­ras­mai­nen vai­ku­tus, kun tulee yksi lap­si. Kun tulee kak­si tai kol­me, vai­ku­tus on vähem­män dra­maat­ti­nen, mut­ta aika suu­ri kui­ten­kin. Eri­tyi­ses­ti neliö­mää­räpre­fe­rens­si pomp­paa aika tavlla. 

    Sano­taan näin, että tulo­jen ja/tai omai­suu­den osal­ta pitää sijoit­tua aika­lail­le sin­ne yhteis­kun­nan stra­tosfää­riin jos Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen on kol­me­lap­si­sel­le per­heel­le oikeas­ti edes var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Tai sit­ten nii­den neliöpre­fe­rens­sien täy­tyy olla aika weird. 

    Itse asuin Hert­to­nie­men­ran­nas­sa kah­den lap­sen kans­sa. Hin­nan osal­ta 80 neliö­tä ker­ros­ta­lo­kol­mios­sa siel­lä vas­ta­si vuon­na 2008 200 neliön oma­ko­ti­ta­loa Tam­pe­reen esi­kau­pun­gis­sa, tra­deoff tai­taa olla nyt liki 5 vuo­den pääs­tä samaa luok­kaa. Lähem­mäs kes­kus­taa tai isom­paan kämp­pään ei Hel­sin­gis­sä oli­si ollut asi­aa mei­dän per­heen tuloil­la, vaik­ka yli 70% lap­si­per­heis­tä tie­naa vähemmän. 

    Täl­lä ei ole tie­ten­kään mitään teke­mis­tä sen kans­sa että valit­tai­sin että “Hel­sin­ki on lii­an kal­lis lap­si­per­heil­le”, vaan tämä huo­mio vain perus­tuu sii­hen, että kun per­hee­seen tulee lap­si, neliöpre­fe­rens­si pomp­paa mel­kein kai­kil­la niin rajus­ti että kes­kus­ta-asu­mi­sen voi käy­tän­nös­sä unoh­taa. Kuten yllä tode­taan, tämän “kor­jaa­mi­nen” on pos­ket­to­man kal­lis­ta, enkä näe pal­jon miel­tä että edes yritetään.

  74. Jos suu­rim­mal­la osal­la lap­si­per­heis­tä on auto, niin eikö kan­nat­tai­si vähän laa­jen­taa sitä auto­paik­ka­nor­mia? Vai onko tämä nyt vää­rän­lais­ta ja huo­noa tukemista? 

    Sehän mak­saa sen max 50 000 per asun­to kun sopi­va sub­ven­tio­ta­so oli­si ilmei­ses­ti luok­kaa 150 000 euroa? 😉

  75. Vihe­rins­si:
    Ja kuten yltä näkyy, tie­tyn ryh­män suo­ra suo­si­mi­nen asu­mi­ses­sa oikeas­ti edel­lyt­tää vuo­kra-asu­mis­ta. Tämän­hän kau­pun­ki voi­si kyl­lä teh­dä. Kau­pun­ki voi­si vuo­kra­ta tai ostaa per­hea­sun­to­ja siel­tä, min­ne lap­si­per­hei­tä halu­taan ja vuo­kra­ta nii­tä sit­ten eteen­päin alen­ne­tuil­la hin­noil­la. Täl­löin kri­tee­rien val­vo­mi­nen muut­tuu pal­jon hel­pom­mak­si, kun asuk­kaat eivät ole mil­lään taval­la omistajia. 

    Vuo­kra-asu­mi­ses­sa on yhteis­tön kan­nal­ta huo­not­kin puo­len­sa. Vuo­kra­lai­sen ei kan­na­ta inves­toi­da asun­toon­sa, vaik­ka haluai­si­kin. Jou­tuu tyy­ty­mään nii­hin keit­tiö­ka­lus­tei­siin ja lat­tia­ma­te­ri­aa­lei­hin, mitä vuo­kra­nan­ta­ja tar­jo­aa. Toki on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta sopia remon­teis­ta ja kus­tan­nus­jaos­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä ei toi­mi, kun asun­nos­ta voi jou­tua luo­pu­maan. Vuo­kra­lai­nen ei myös­kään ole kiin­nos­tu­nut asun­non ja talo­yh­tiön kun­non säi­ly­mi­ses­tä samal­la taval­la kuin omistaja.

    Mut­ta kuten aiem­min­kin täl­lä blo­gil­la todet­tu, asun­to­mark­ki­noil­la ei oikein saa­da kaik­kea toi­mi­maan mil­lään taval­la. Tämä nykyi­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa toi­set pää­se­vät kivoi­hin kes­kus­ta-asun­toi­hin (kau­pun­gin vuo­kral­le tai HITAS-asun­toon) käy­tän­nös­sä tois­ten — jot­ka jou­tu­vat tyy­ty­mään asun­toi­hin kau­em­pa­na — rahoil­la on aika demo­ra­li­soi­va. Joko pitää olla rahaa tai asuntoarpaonnea…

  76. Saa­ra: Vaik­ka tun­nus­tet­tai­siin­kin, että lii­ka kar­si­noi­tu­mi­nen on pahas­ta yhtei­söil­le, asia erik­seen on voi­ko sil­le jär­ke­väs­ti teh­dä mitään.

    Se meiän suu­rin eri­mie­li­syys kos­ki var­maan tota, että mis­sä mää­rin me ele­tään kar­si­noi­tu­nei­na täl­lä het­kel­lä ja mikä mää­rä kar­si­noi­tu­mis­ta on opti­maa­li­nen. Sun mie­les­tä esim. se, että yhes­sä talos­sa asuis bilet­tä­jiä ja toi­ses­sa koti­hii­riä olis ilmei­ses­ti hai­tal­lis­ta kar­si­noi­tu­mis­ta. Mun mie­les­tä se taas olis lähin­nä yhteen­käy­vien etu­jen opti­moin­tia. Se että väli­tön ympä­ris­tö sopis mah­dol­li­sim­man hyvin yhteen omien pre­fe­rens­sien kans­sa ei estä moni­muo­to­suu­den ymmär­tä­mis­tä tai sii­hen sopeu­tu­mis­ta. Moni­muo­toi­suut­ta koh­taa joka tapauk­ses­sa kou­lus­sa, töis­sä ym. Eikä ainoot moni­muo­to­suu­den lajit oo tyy­liin ikä tai etni­syys. Saman ikä­ryh­män tai saman etni­sen ryh­män sisäl­lä­kin on moni­muo­to­suut­ta vaiik­ka kuin­ka paljon.

  77. Rogue:Moni­muo­toi­suut­ta koh­taa joka tapauk­ses­sa kou­lus­sa, töis­sä ym. 

    Ei ollen­kaan riit­tä­väs­ti, jos minul­ta kysytään. 

    Vai­ku­tat pre­fe­roi­van voi­mak­kaas­ti jär­jes­te­ly­jä, jot­ka tar­joa­vat ihmi­sil­le mah­dol­li­sim­man pal­jon sitä, mitä he itse halua­vat. Eikä sii­nä muu­ta ongel­maa, mut­ta sil­loin vain tul­laan hel­pos­ti sul­ke­neek­si pois se, mitä ihmi­set tar­vit­se­vat mut­ta eivät ymmär­rä halu­ta. Ei, minä en kuvit­te­le yhtään mui­ta parem­min ymmär­tä­vä­ni, mitä kukin tar­vit­see. Juu­ri sik­si, että sitä ei oikein kukaan voi kat­ta­vas­ti ymmär­tää, on hyvä raken­taa mah­dol­li­sim­man moni­muo­toi­sia ympä­ris­tö­jä, jois­sa mah­dol­li­sim­man monet asiat ovat mah­dol­li­sim­man monen ihmi­sen ulot­tu­vil­la. Se on käsit­tääk­se­ni ainoa mah­dol­li­nen reit­ti omaa per­soo­nal­li­suut­ta, ihmi­syyt­tä ja tar­pei­ta kos­ke­van käsi­tyk­sen laa­jen­ta­mi­seen, sikä­li kun tuo käsi­tys ei meil­lä kai­kil­la ole syn­ty­mäs­tä saak­ka täy­del­li­seen valis­tu­nei­suu­teen asti kehittynyt.

    Tosia­sias­sa tuo käsi­tys ei var­mas­ti kos­kaan kenel­lä­kään ole täy­del­li­nen. Aina voi­si oppia lisää, mut­ta kos­ka oppi­mi­nen on usein tus­kal­lis­ta tai vähin­tään­kin epä­mu­ka­vuu­den sie­tä­mis­tä vaa­ti­vaa, ihmi­sil­le on luon­teen­omais­ta par­haan­sa mukaan väis­tel­lä olo­suh­tei­ta, jois­sa sitä tapah­tuu. Sik­si tun­nem­me halua lin­noit­tau­tua kal­tais­tem­me jouk­koon, ja sik­si niin hel­pos­ti mene­täm­me kykym­me ymmär­tää eri­lai­suut­ta — kyvyn, joka on kui­ten­kin kes­kei­nen pidem­män täh­täi­men yhteis­kun­nal­li­sen menes­tyk­sen kannalta.

  78. Saa­ra, toi sun case vai­kut­taa sil­tä, että unoh­dat ihmis­ten hyvin­voin­ti­funk­tiois­sa ole­van sisäl­lä aika pal­jon muu­ta­kin kamaa ku “moni­muo­toi­suu­den ymmär­tä­mi­nen”. Kuin­ka pal­jon moni­muo­toi­suut­ta kan­nat­taa “sietää”(sun ter­mi) oman muka­vuu­den ja hyvin­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la? Sii­nä vai­hees­sa kun ymmär­rät moni­muo­toi­suut­ta täy­del­li­ses­ti, oot luul­ta­vas­ti uhran­nu omaa hyvin­voin­tias sen ymmär­ryk­sen eteen aivan liikaa.

    Juu­ri sik­si, että sitä ei oikein kukaan voi kat­ta­vas­ti ymmär­tää, on hyvä raken­taa mah­dol­li­sim­man moni­muo­toi­sia ympä­ris­tö­jä, jois­sa mah­dol­li­sim­man monet asiat ovat mah­dol­li­sim­man monen ihmi­sen ulottuvilla

    Mun mie­les­tä meiän ympä­ris­tö väis­tä­mät­tä sisäl­tää vaik­ka kuin­ka pal­jon moni­muo­to­suut­ta. Sä halui­sit ilmei­ses­ti tehä alueis­ta mah­dol­li­sim­man saman­lai­sia, jot­ta ihmis­ten mah­dol­li­suu­det pai­not­taa valin­nois­saan omia pre­fe­rens­se­jään olis mah­dol­li­sim­man sup­peat. Mä taas halui­sin sel­las­ta moni­muo­to­suut­ta, jos­sa esim. yhden kau­pun­kia­lu­een tai kun­nan sisäl­lä olis enem­män tai vähem­män eri­kois­tu­nei­ta aluei­ta, jot­ka pal­ve­lis mah­dol­li­sim­man hyvin eri­lai­sia pre­fe­rens­se­jä omaa­vien ihmis­ten tar­pei­ta. Hyvät lii­ken­neyh­tey­det takaa sen, että kenen­kään ei tart­te eris­täy­tyä mihinkään.

    Tää on oikees­taan täy­sin ana­lo­gis­ta moni­kult­tuu­ri­kes­kus­te­lul­le. Moni­kult­tu­ris­ti halu­aa, että jen­giä seko­te­taan mahol­li­sim­man pal­jon ja että alu­eet muo­dos­tuis mahol­li­sim­man saman­lai­siks. Vas­ta­puo­li taas näkee, että ihmis­ten tulis saa­da toteut­taa omia pre­fe­rens­se­jään mahol­li­sim­man pit­käl­le sikä­li kun ne ei oo ris­ti­rii­das­sa mui­den pre­fe­rens­sien kans­sa. Samal­la se vas­ta­puo­li voi myös aja­tel­la kult­tuu­rien oma­lei­mai­suu­den säi­ly­vän par­hai­ten siten, että anne­taan aluei­den eri­kois­tua eikä seko­te­ta kai­kes­ta har­maa­ta massaa.

  79. Count­ry­boy: Kyl­lä lähes kaik­ki suo­ma­lai­set ovat omaan koloonsa/yksiöönsä eris­täy­ty­viä era­koi­ta, jos hei­tä ver­ra­taan Väli­me­ren maihin.

    Täs­tä muu­ten tuli mie­leen yksi ihan mer­kit­tä­vä lap­si­per­hear­gu­ment­ti savi­pel­lol­la asumiseen.

    Omas­sa talos­sa on lap­si­per­heen kan­nal­ta se posi­tii­vi­nen puo­li, että las­ten hiu­kan vilk­kaam­pi­kaan elä­mä ei häi­rit­se naa­pu­rei­ta. Ja toi­saal­ta ei tar­vit­se pelä­tä sitä, että kun puo­li­kun­toi­sen lap­sen saa väsy­tys­tais­te­lun jäl­keen päi­vä­unil­le, naa­pu­ri mekas­taa lap­sen hereille.

    Ihmis­ten herk­kyys häi­riöää­nil­le tai naa­pu­rien tun­teil­le vaih­te­lee huo­mat­ta­vas­ti. Ker­ros­ta­loa­suk­kaan hyviin omi­nai­suuk­siin kuu­lu­vat hil­jai­suus ja hyvä sie­to­ky­ky. Samat omi­nai­suu­det eivät ihan aina kuu­lu tyy­pil­li­sen ter­veen lap­sen ominaisuuksiin.

    Täs­sä on vie­lä sitä­kin ilmiö­tä, että asian tun­nis­ta­mi­nen ja tun­nus­ta­mi­nen ovat vähän hei­kos­sa. Moni sanoo kai­paa­van­sa luon­non rau­haan, vaik­ka oikeas­ti halu­taan vain kau­em­mas naapureista.

    Niil­tä osin kuin kyse on äänie­ris­tyk­ses­tä, sitä kan­nat­tai­si vaa­tia raken­nus­mää­räyk­sis­sä vie­lä enem­män. Yhden rapus­sa asu­van lap­sen pia­non­soit­to­har­ras­tus ei saa aiheut­taa veren­pai­neen nousua kym­me­nes­sä muus­sa asun­nos­sa. Vaa­ti­mus ede­saut­tai­si myös mui­den ihmis­ten yhtei­se­loa, kos­ka suu­ri osa ker­ros­ta­lo­jen arki­päi­vän ris­ti­rii­dois­ta on nime­no­maan ääniperäistä.

  80. Rogue:
    Sä halui­sit ilmei­ses­ti tehä alueis­ta mah­dol­li­sim­man saman­lai­sia, jot­ta ihmis­ten mah­dol­li­suu­det pai­not­taa valin­nois­saan omia pre­fe­rens­se­jään olis mah­dol­li­sim­man suppeat. 

    Not. Valin­nan­va­raa­han voi olla ja alu­eet voi­vat poi­ke­ta toi­sis­taan pal­jon­kin, vaik­ka niil­lä asui­si­kin hete­ro­gee­nis­tä poruk­kaa. Tasa­päis­tä­mi­nen on ikä­vää niin asui­na­luei­den sisäl­lä kuin nii­den välilläkin.

  81. Saa­ra: Not. Valin­nan­va­raa­han voi olla ja alu­eet voi­vat poi­ke­ta toi­sis­taan pal­jon­kin, vaik­ka niil­lä asui­si­kin hete­ro­gee­nis­tä poruk­kaa. Tasa­päis­tä­mi­nen on ikä­vää niin asui­na­luei­den sisäl­lä kuin nii­den välilläkin.

    Eli pitääks mun nyt ymmär­tää sun kan­ta niin, että alueis­ta pitää tehä eri­lai­sia, mut­ta kai­kil­le niil­le eri­lai­sil­le alueil­le pitäis kui­ten­kin saa­da suun­nil­leen sama popu­laa­tio­ra­ken­ne? Mitä jär­keä sii­nä olis? Aluei­den eri­kois­tu­mi­sen point­ti­han on just se, että eri­lai­sil­le väes­tö­ryh­mil­le löy­tyis mah­dol­li­sim­man hyvin nii­den spe­si­fe­jä tar­pei­ta pal­ve­le­via alueita.

  82. Rogue: Eli pitääks mun nyt ymmär­tää sun kan­ta niin, että alueis­ta pitää tehä eri­lai­sia, mut­ta kai­kil­le niil­le eri­lai­sil­le alueil­le pitäis kui­ten­kin saa­da suun­nil­leen sama popu­laa­tio­ra­ken­ne? Mitä jär­keä sii­nä olis? Aluei­den eri­kois­tu­mi­sen point­ti­han on just se, että eri­lai­sil­le väes­tö­ryh­mil­le löy­tyis mah­dol­li­sim­man hyvin nii­den spe­si­fe­jä tar­pei­ta pal­ve­le­via alueita.

    Kuten sanot­tu, en toi­vo tasa­päis­tä­mis­tä vaan mah­dol­li­sim­man hete­ro­gee­ni­sen asu­kas­ra­ken­teen mah­dol­lis­ta­mis­ta. Kal­lio oli­si var­mas­ti asui­na­lu­ee­na eri­lai­nen kuin vaik­ka Puis­to­la, vaik­ka kum­mas­sa­kin asui­si myös lapsiperheitä.

  83. Saa­ra: Kuten sanot­tu, en toi­vo tasa­päis­tä­mis­tä vaan mah­dol­li­sim­man hete­ro­gee­ni­sen asu­kas­ra­ken­teen mahdollistamista.

    Jäin vähän vie­lä miet­ti­mään tätä moni­kult­tuu­ri­suusas­pek­tia, tosin täl­lä ker­ral­la siis ei vält­tä­mät­tä suo­ma­lais­ten ja “nii­den mui­den” välil­lä, vaan lap­si­per­hei­den ja mui­den välillä.

    Jos eri asui­na­lueis­ta tulee elä­män­vai­hea­sui­na­luei­ta, ihmi­set altis­tu­vat eri­lai­sil­le vai­kut­teil­le elä­män­sä aika­na kui­ten­kin. Nuo­ret asu­vat jos­sin, lap­si­per­heet toi­saal­la, ikäih­mi­set kol­man­nes­sa pai­kas­sa. Onko jokin syy sii­hen, että kaik­kien vai­kut­tei­den pitäi­si tul­la samaan aikaan?

    Ymmär­tääk­se­ni ongel­ma on enem­män sii­nä, että kun uusi asui­na­lue teh­dään, sin­ne tulee tiet­tyä poruk­kaa, joka ikään­tyy samaa tah­tia, jol­loin ulko­puo­lis­ta vai­ku­tet­ta ei kovin pal­jon tule. Jos tämä­kään siis on ongel­ma, mut­ta aina­kin sii­nä jää vai­kut­tei­ta saa­mat­ta. Ongel­ma rat­ke­aa sil­lä, että ihmi­set muut­ta­vat pai­kas­ta toi­seen elä­män­sä aikana. 

    Ja juu­ri sii­tä kai täs­sä puhut­tiin, että lap­si­per­heet muut­ta­vat pois jos­ta­kin, ja joku muu tulee tilal­le. Itse asias­sa väes­tö­ra­ken­teel­taan hyvin hete­ro­gee­nis­ten asui­na­luei­den koh­dal­la puhu­taan kui­ten­kin sii­tä, että ihmi­set asu­vat maan­tie­teel­li­ses­ti samas­sa pai­kas­sa koko ikän­sä. Tuo­ko sekään riit­tä­väs­ti moni­muo­toi­suut­ta esiin?

    Elä­män moni­muo­toi­suu­den ymmär­tä­mi­sen kan­nal­ta ongel­ma voi olla enem­män sii­nä, että ihmi­set asu­vat mak­su­ky­kyn­sä perus­teel­la hyvin­kin eri pai­kois­sa. Sitä asi­aa taas ei oikein voi rat­kais­ta mil­lään rea­lis­ti­sel­la mark­ki­na­ta­lou­teen sopi­val­la tavalla.

  84. Vihe­rins­si: Jos eri asui­na­lueis­ta tulee elä­män­vai­hea­sui­na­luei­ta, ihmi­set altis­tu­vat eri­lai­sil­le vai­kut­teil­le elä­män­sä aika­na kui­ten­kin. Nuo­ret asu­vat jos­sin, lap­si­per­heet toi­saal­la, ikäih­mi­set kol­man­nes­sa pai­kas­sa. Onko jokin syy sii­hen, että kaik­kien vai­kut­tei­den pitäi­si tul­la samaan aikaan?

    No kyl­lä mä oon miet­ti­nyt, että nuo­re­na kun arvo­maa­il­ma ja käsi­tyk­set sii­tä, mikä maailmassa/elämässä on tär­ke­ää, pää­osin muo­dos­tu­vat, oli­si hyvä olla mah­dol­li­sim­man koko­nais­val­tai­ses­ti kos­ke­tuk­sis­sa elä­män eri ulottuvuuksiin.

    Kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­la tämä vai­kut­taa suo­raan sii­hen, mil­lai­sek­si he ryh­ty­vät maa­il­maa muok­kaa­maan val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen. Muil­la­kin se voi vai­kut­taa aina­kin sii­hen, mitä jut­tu­ja koe­taan mer­ki­tyk­sel­li­sik­si ja mitä vahin­gol­li­sik­si, ja näi­den seu­rauk­se­na käyt­täy­ty­mi­seen. Ääri-ilmiöi­tä tie­ten­kin esiin­tyi­si edel­leen, vaik­ka eläi­sim­me yhtei­söl­li­sem­min, mut­ta toi­mi­vil­la hete­ro­gee­ni­sil­la yhtei­söil­lä on kui­ten­kin käsit­tääk­se­ni tai­pu­mus tasoit­taa niitä.

    Äärie­si­merk­ki: Jos ei ole mitään eikä ketään sil­loin täl­löin huo­maut­ta­mas­sa, että vaik­ka nyt ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen WOWin pelaa­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole jär­ke­vä tapa elää elä­mään­sä, niin ihmi­nen ajau­tuu hel­pom­min sel­lai­seen yhtei­söön jon­ka kes­ken tuo­ta pide­tään ken­ties ainoa­na mah­dol­li­se­na jär­ke­vä­nä tapa­na elää. Ja sil­loin on pal­jon suu­rem­pi toden­nä­köi­syys kadot­taa elä­män­sä vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­teen. Oli­si­han se tie­ten­kin peli­har­ras­ta­jan näkö­kul­mas­ta ärsyt­tä­vää, että joku välil­lä asias­ta huo­maut­te­lee ikä­vään sävyyn, mut­ta se huo­maut­te­lu tekee täs­tä huo­li­mat­ta teh­tä­vän­sä. Siis vähen­tää toden­nä­köi­syyt­tä, että hom­ma menee äärim­mäi­syyk­siin. Osoi­te­tus­ti se äärim­mäi­sin tapaus näis­sä­kin on, että hen­ki läh­tee pelatessa.

    Tuo nyt siis oli vain yksi esi­merk­ki, eikä täs­sä ole tar­koi­tus arvos­tel­la net­ti­pe­laa­mis­ta sinän­sä (uskon sen ole­van hyvä har­ras­tus niin kau­an kuin pysyy hal­lin­nas­sa). Ylei­ses­ti ottaen tulee usein ihme­tel­tyä sitä ymmär­tä­mät­tö­myy­den ja empa­tian puut­teen mää­rää, mikä meil­lä ihmi­sil­lä on eri­lai­suut­ta koh­taan. Sen nimis­sä yhteis­kun­ta käyt­tää hui­mia sum­mia raha tur­huu­teen, jopa itsen­sä vahin­goit­ta­mi­seen. Tulen miet­ti­neek­si, mis­sä mää­rin tämän aiheut­ta­ja­na on ihmis­ten kar­si­noin­ti jo nuo­rel­la iäl­lä yksi­no­maan itsen­sä ikäi­seen seu­raan. Ja mis­sä mää­rin tilan­tee­seen voi­si vai­kut­taa ihmis­ten asui­nym­pä­ris­tö­jä moni­puo­lis­ta­mal­la. Voi olla, että ei riit­tä­väs­ti, mut­ta enpä osaa sitä paha­na­kaan pitää jos asiat saa­daan jär­jes­tet­tyä sel­lai­sel­le tolal­le, että lap­si­per­heel­lä­kin oli­si mah­dol­li­suus vali­ta eri­tyyp­pi­sis­tä asui­nym­pä­ris­töis­tä itsel­leen mie­lei­sin (jär­ke­vis­sä rajois­sa tietty).

  85. Saa­ra: Ylei­ses­ti ottaen tulee usein ihme­tel­tyä sitä ymmär­tä­mät­tö­myy­den ja empa­tian puut­teen mää­rää, mikä meil­lä ihmi­sil­lä on eri­lai­suut­ta koh­taan. Sen nimis­sä yhteis­kun­ta käyt­tää hui­mia sum­mia raha tur­huu­teen, jopa itsen­sä vahin­goit­ta­mi­seen. Tulen miet­ti­neek­si, mis­sä mää­rin tämän aiheut­ta­ja­na on ihmis­ten kar­si­noin­ti jo nuo­rel­la iäl­lä yksi­no­maan itsen­sä ikäi­seen seu­raan. Ja mis­sä mää­rin tilan­tee­seen voi­si vai­kut­taa ihmis­ten asui­nym­pä­ris­tö­jä monipuolistamalla. 

    Ei miten­kään. Pahi­ten loke­roi­tu­neet ihmi­set viet­tä­vät suu­rim­man osan ajas­taan inter­ne­tis­sä (esim. kir­joit­te­le­mas­sa kom­ment­te­ja poliit­ti­siin blo­gei­hi) eivät tun­ne naa­pu­rei­tan­sa. Samas­ta ikä­luo­kas­ta löy­tyy hyvin laa­ja skaa­la eri­lai­sia maa­il­man­kat­so­muk­sia. Aja­tus että jokai­sel­la suku­pol­vil­la on jot­kut avain­ko­ke­muk­set ja yhtei­nen maa­il­man­kat­so­muk­set on ihan höpönlöpöä.

  86. Saa­ra: Tulen miet­ti­neek­si, mis­sä mää­rin tämän aiheut­ta­ja­na on ihmis­ten kar­si­noin­ti jo nuo­rel­la iäl­lä yksi­no­maan itsen­sä ikäi­seen seuraan.

    Usein lap­set syn­ty­vät yhtei­söön, jos­sa on huo­mat­ta­vas­ti lap­sen iäs­tä poik­kea­via aikui­sia… Lap­sel­la ja nuo­rel­la on aina aikaui­sia ympä­ril­lään, lähes aina vie­lä var­sin eri ikäi­siä. Kysei­set aikui­set voi­vat olla kui­ten­kin pää­osin hyvin saman­lai­ses­ta sosi­aa­li­luo­kas­ta, jol­loin sitä kaut­ta maa­il­mas­ta voi tul­la aika yksi­puo­li­nen kuva.

    Asia ei kui­ten­kaan rat­kea sil­lä, että asui­na­lu­eel­la on eri ikäis­tä väkeä, siel­lä pitäi­si olla myös eri­lai­sis­ta sosi­aa­li­luo­kis­ta väkeä. Ja vie­lä niin, että tämän poru­kan välil­le syn­tyy hedel­mäl­lis­tä inte­rak­tio­ta. Se taas onkin jo vähän toi­sen koko­luo­kan problematiikka.

    Jako­mäes­sä ja Wes­ten­dis­sä on kum­mas­sa­kin mon­ta ikä­luok­kaa. Sil­ti uskal­lan väit­tää, että näis­sä ympä­ris­töis­sä voi hel­pos­ti syn­tyä ajat­te­lu­ta­van vinou­mia. Pahem­pia­kin kuin jos­sain pien­ten asun­to­jen Haa­gas­sa, jos­sa asuu lähin­nä nuo­ria ja vanhuksia. 

    Eikä edes samas­sa kau­pun­gin­osas­sa asu­mi­nen takaa sitä posi­tii­vis­ta viret­tä. Päin­vas­toin, tie­tyt kan­sain­vä­li­seen moni­kult­tuu­ri­suu­teen liit­ty­vät esi­mer­kit osoit­ta­vat, että huo­nol­la tuu­ril­la kans­sa­käy­mi­nen voi muut­tua jopa mii­nus­merk­ki­sek­si huo­li­mat­ta yhtei­ses­tä asui­na­lu­ees­ta ja intresseistä.

    Ymmär­rän asias­ta läpi pais­ta­van huo­len niis­tä nuo­ris­ta, jot­ka pää­ty­vät tap­pa­maan itsen­sä tai muut tai pää­ty­vät epä­so­si­aa­li­si­na työ­ky­vyt­tö­mi­nä psy­kiat­ri­sen hoi­don kroo­nik­koa­siak­kaik­si. Taus­ta­te­ki­jät ovat monen­lai­sia (eten­kin ilmiön his­to­rial­li­sen ylei­syy­den huo­mioi­den), mut­ta tus­kin sel­lai­sia, joi­hin naa­pu­ris­sa asu­va mum­mo kovin pal­jon auttaisi.

    Jos nuo­ria aja­tel­laan, niin ikä­he­te­ro­ge­ni­soin­ti joh­tai­si kam­pusa­lueil­la ole­vien opis­ke­li­ja-asun­to­loi­den hävit­tä­mi­seen. Niis­sä­hän homo­ge­ni­soi­daan poruk­kaa vii­mei­seen asti iän ja opin­to­suun­nan perus­teel­la. (Ja ko. pai­kois­sa asu­neet tie­tä­vät, että ei se ihan homo­gee­nis­ta sen­kään jäl­keen ole…)

    Vähän vaka­vam­min todet­tu­na ymmär­rän kyl­lä sen, että monen­lais­ta kult­tuu­ria ymmär­tä­vä yhtei­söl­li­syys oli­si erit­täin hyvä asia. Se tai­taa kui­ten­kin olla kovin vai­kea tuo­da mil­lään ulko­puo­li­sel­la vai­kut­teel­la, eikä sel­lais­ta ymmär­tääk­se­ni oikein mis­sään ole tai ole his­to­rial­li­ses­ti ollut.

  87. KKK: Ei miten­kään. Pahi­ten loke­roi­tu­neet ihmi­set viet­tä­vät suu­rim­man osan ajas­taan inter­ne­tis­sä (esim. kir­joit­te­le­mas­sa kom­ment­te­ja poliit­ti­siin blo­gei­hi) eivät tun­ne naa­pu­rei­tan­sa. Samas­ta ikä­luo­kas­ta löy­tyy hyvin laa­ja skaa­la eri­lai­sia maa­il­man­kat­so­muk­sia. Aja­tus että jokai­sel­la suku­pol­vil­la on jot­kut avain­ko­ke­muk­set ja yhtei­nen maa­il­man­kat­so­muk­set on ihan höpönlöpöä.

    Mä en ole aja­tel­lut suku­pol­vien avain­ko­ke­muk­sia, vaan ihan sitä että jos on vaik­ka van­ha ja raih­nai­nen, elä­mä on eri­lais­ta kuin jos on pien­ten las­ten van­hem­pi tai jos on lap­se­ton sink­kuo­pis­ke­li­ja­nuo­ri. Ja jos elää yhtei­sös­sä, jos­sa pitää jos­sain mää­rin saman­ai­kai­ses­ti miet­tiä kaik­kien tar­pei­ta ja fii­lik­siä, kas­vaa var­maan aika eri­lai­sek­si kuin jos elää — taas samaa kär­jis­tys­tä käyt­tääk­se­ni — vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­des­sa, fyy­si­ses­ti yksin ja käy­tän­nös­sä vain omien lyhyen aika­vä­lin halu­jen­sa kuljettamana.

    Sanot, että yhtei­söl­li­syys ja eri­lai­suu­den ymmär­tä­mi­nen ei vai­kut­tai­si näi­hin tapauk­siin miten­kään, mut­ta mik­si ajat­te­let hei­dän era­koi­tu­neen? Olet­ko tosi­aan täy­sin var­ma sii­tä, että jos heil­lä oli­si aina ollut ympä­ril­lään myön­tei­ses­ti ja hyväk­sy­väs­ti suh­tau­tu­via irl-kon­tak­te­ja, lop­pu­tu­los oli­si täy­sin sama? Var­maan aina löy­tyy joku poik­keus, johon tuo pätee, mut­ta itse en usko sen päte­vän ylei­ses­ti ottaen.

  88. Vihe­rins­si:

    Ymmär­rän asias­ta läpi pais­ta­van huo­len niis­tä nuo­ris­ta, jot­ka pää­ty­vät tap­pa­maan itsen­sä tai muut tai pää­ty­vät epä­so­si­aa­li­si­na työ­ky­vyt­tö­mi­nä psy­kiat­ri­sen hoi­don kroo­nik­koa­siak­kaik­si. Taus­ta­te­ki­jät ovat monen­lai­sia (eten­kin ilmiön his­to­rial­li­sen ylei­syy­den huo­mioi­den), mut­ta tus­kin sel­lai­sia, joi­hin naa­pu­ris­sa asu­va mum­mo kovin pal­jon auttaisi.

    Vähän vaka­vam­min todet­tu­na ymmär­rän kyl­lä sen, että monen­lais­ta kult­tuu­ria ymmär­tä­vä yhtei­söl­li­syys oli­si erit­täin hyvä asia. Se tai­taa kui­ten­kin olla kovin vai­kea tuo­da mil­lään ulko­puo­li­sel­la vai­kut­teel­la, eikä sel­lais­ta ymmär­tääk­se­ni oikein mis­sään ole tai ole his­to­rial­li­ses­ti ollut.

    Vähän aikaa Ams­ter­da­min kes­kus­tas­sa asues­sa­ni sain sen kuvan, että siel­lä on asiat aina­kin sin­ne päin. Voi tie­ten­kin myös olla, että laa­jem­mas­sa tar­kas­te­lus­sa käsi­tys osoit­tau­tui­si tilas­tol­li­ses­ti kat­soen vää­räk­si, onhan siel­lä toi­saal­ta hyvin­kin segre­goi­tu­nei­ta aluei­ta ja pal­jon ongel­mia. Mut­ta pie­nem­pien aluei­den sisäi­nen diver­si­teet­ti oli kyl­lä vir­kis­tä­vää ja jäin kai­paa­maan sitä.

    En siis tykän­nyt mm. omas­ta naa­pu­ris­ta­ni, mt-ongel­mai­sel­ta vai­kut­ta­vas­ta, kova­ää­ni­ses­tä tupak­ka­muo­ris­ta, juu­ri lain­kaan. Mut­ta toi­meen hänen kans­saan oli tul­ta­va, jo sik­si­kin että sikä­läi­sis­sä rup­sah­ta­neis­sa town­house-kort­te­leis­sa naa­pu­ri näkyy ja kuu­luu arjes­sa pal­jon enem­män kuin tääl­lä Suo­mes­sa. Pidin toi­meen­tu­lo­vaa­ti­mus­ta aluk­si mah­dot­to­ma­na, mut­ta kun onnis­tuim­me sii­nä, tätä ihmis­tä koh­taan tun­te­ma­ni vie­raan­tu­nei­suu­den (jopa vihan?) tun­ne kato­si. Tun­tui samaan tapaan luon­nol­li­sel­ta ja hyväl­tä kuin vaik­ka aar­nio­met­säs­sä käve­ly. Minus­ta sel­lais­ta ei pitäi­si riis­tää ihmi­sil­tä, jos nyt vain suin­kin mahdollista. 

    Mihin viit­taat tuol­la “ilmiön his­to­rial­li­sel­la ylei­syy­del­lä”? Näp­pi­tun­tu­mal­ta arvioi­sin, että tie­tyn­lai­nen syr­jäy­ty­mi­nen on kiih­ty­nyt inter­ne­tin myö­tä, kos­ka ver­kos­ta mel­kein­pä kuka tahan­sa outo­lin­tu löy­tää oman ver­tais­ryh­män­sä, ja ihmi­sil­lä on luon­tai­nen tai­pu­mus halu­ta hen­ga­ta lähin­nä ver­tais­ryh­män­sä kans­sa. Asias­sa on pal­jon myös hyviä puo­lia, eikä tämä ole mikään ver­kon demo­ni­soin­ti­pu­he. Mut­ta tuo ikä­vä sivu­vai­ku­tus sil­lä näyt­täi­si olevan.

    Mut­ta joo, enpä tosi­aan minä­kään oikein kek­si muu­ta käy­tän­nön lää­ket­tä tilan­tee­seen kuin asun­to­jen raken­ta­mi­nen sel­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa, että hin­nat las­ke­vat, ja eri­lais­ten aluei­den asuk­kai­den myön­tei­si­nä pitä­mien eri­tyis­piir­tei­den vaa­li­mi­nen (erin­omai­se­na esi­merk­ki­nä tuo ajan­koh­tai­nen Meri-Ras­ti­la). Näin eri­lai­sil­la ihmi­sil­lä ja per­heil­lä oli­si niin tar­jon­nan kuin hin­ta­ta­son puo­les­ta mah­dol­li­suuk­sia vali­ta itsel­leen mie­lui­sa ympäristö.

  89. Saa­ra:
    Mar­ko Hamilo,

    Kyl­lä mä pidän sua fik­su­na. Vähin­tään riit­tä­väs­ti pitääk­se­ni sel­vä­nä, että pää­dyit tuo­hon “tasan yksi” ‑muo­toi­luun jon­kin muun kuin loo­gis-ana­lyyt­ti­sen pro­ses­sin johdattamana.

    Aggres­sii­vi­nen voi olla ilman hor­mo­ni­myrs­kyä­kin – pas­sii­vi­ses­ti, kuten onkin käte­vin­tä kal­tai­sel­lem­me poh­joi­sen ulot­tu­vuu­den energiansäästäjäkansalle.

    Minä esi­tin tuon väit­tee­ni omiin havain­toi­hi­ni perus­tu­va­na fak­ta­na, en mie­li­pi­tee­nä. Minus­ta nyt vain on eni­ten näyt­töä sil­le, että pk-seu­dul­la on vain yksi ryh­mä ihmi­siä, joka on var­sin hei­kos­ti peril­lä sii­tä, miten useim­mat muut alu­eel­la ajat­te­le­vat. Kor­jaan käsi­tyk­siä­ni, jos ne osoi­te­taan vää­rik­si, mut­ta kun meil­lä ei ole mitään ame­rik­ka­lais­tyyp­pis­tä eliit­tiä­kään omi­ne elä­män­pii­rei­neen, aida­tuis­sa yhtei­söis­sään, niin mikä muu ryh­mä on lähel­le­kään yhtä pal­jon group thin­kin val­las­sa kuin viher­tä­vät hips­te­rit? Kos­ka heil­lä on myös ylie­dus­tus medias­sa, hei­dän on help­po yllä­pi­tää omia illuusioi­taan sii­tä miten “kaik­ki nor­maa­lit” ihmi­set ajattelevat.

  90. Hami­lo,

    Mäkin esi­tän tääl­lä pal­jon omiin havain­toi­hin perus­tu­via käsi­tyk­siä, mut­ta har­vem­min tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti esi­tän nii­tä fak­ta­na, ihan sik­si että fak­taan tar­vit­tai­siin muu­ta­kin dataa kuin yhden ihmi­sen mie­len­liik­keet ja koke­muk­set (min­kä ihan sata­var­mas­ti ymmär­rät itse­kin, eli edus­taa­ko tämä nyt sitä aiem­min mai­nit­se­maa­si tyy­liä, jos­sa ollaan joten­kin ylpei­tä sii­tä että käyttäydytään/ajatellaan vinksahtaneesti?).

    Mä en ole tavan­nut noi­ta mai­nit­se­mia­si illuusioi­den val­las­sa elä­viä “hips­te­rei­tä” (en oo muu­ten kos­kaan tajun­nut, mitä täl­lä sanal­la tar­koi­te­taan), jot­ka vie­lä kont­rol­loi­vat medi­aa­kin. Mut­ta toi­saal­ta, olen tavan­nut lopul­ta­kin aika vähän ihmi­siä, joten voi­han näi­tä hyvin­kin olla olemassa.

    Sen sijaan olen tavan­nut usei­den eri­lais­ten ryh­mien edus­ta­jia, joi­den mie­les­tä oma elä­män­ta­pa­ni ja aja­tuk­se­ni ovat joten­kin vää­rän­lai­sia. Minun näkö­kul­mas­ta­ni esi­mer­kik­si nai­set on täl­lai­nen ryh­mä, samoin mie­het (joo, kuu­lun itse­kin toi­seen nois­ta, mut­ta kes­ki­mää­rin). En sil­ti yleis­tä koke­muk­sia­ni fak­tak­si, vaan pyrin huo­mioi­maan oman per­soo­nal­li­suu­te­ni vai­ku­tuk­set inte­rak­tioo­ni mui­den kans­sa ja tämän seu­rauk­se­na muo­dos­tu­vaan käsi­tyk­see­ni muis­ta ihmisistä.

  91. Saa­ra, las­kin havain­nok­se­ni myös sen fak­ta­poh­jan, mitä olen luke­nut esi­mer­kik­si lehdistä.

    Jos nyt aja­tel­laan vaik­ka­pa sel­lai­sia tilas­to­ja kuin

    - Vih­rei­den äänes­tys­pro­sent­ti mai­nit­se­mil­la­ni äänestysalueilla
    — Autot­to­mien talouk­sien mää­rä ko alueilla
    — Ampu­ma-aset­ta omis­ta­mat­to­mien mää­rä ko alueilla
    — Vih­rei­den kan­na­tus toi­mit­ta­jien keskuudessa

    ja ver­ra­taan näi­tä luku­ja vas­taa­viin suo­ma­lais­ten kes­kiar­vo­lu­kui­hin, pää­dy­tään sii­hen hypo­tee­siin, että on hyvin­kin mah­dol­lis­ta että se kal­lio­lai­nen perus­vih­reä on hie­man vie­raan­tu­nut sii­tä elä­mäs­tä, jota suo­ma­lais­ten enem­mis­tö elää.

    Hypo­tee­si sai vah­vis­tus­ta, kun vih­reät hävi­si­vät ja perus­suo­ma­lai­set jyt­käh­ti­vät eteen­päin kevääl­lä 2011. Niin sosi­aa­li­ses­sa medias­sa kuin leh­dis­tös­sä­kin esi­tet­tiin niin vink­sah­ta­nei­ta arvai­lu­ja per­su­jen nousus­ta, ettei ulko­puo­li­nen tark­kai­li­ja voi­nut pää­tyä muu­hun käsi­tyk­seen kuin sii­hen, että nämä ihmi­set ovar raken­ta­neet itsel­leen sel­lai­sen todel­li­suus­kuplan, jon­ka ulko­puo­lis­ta Suo­mea he eivät enää näe, ja jon­ka kuplan ole­mas­sao­loa he eivät oikein tiedosta.

    Minul­la on muu­ta­ma sata tut­tua täs­tä ske­nes­tä 25 vuo­den ajal­ta, ja olen asus­tel­lut sii­nä kuplas­sa ennen­kin, joten ihan yhteen tai kah­teen havain­toon en näke­mys­tä­ni perusta.

  92. Mar­ko Hami­lo: Jos nyt aja­tel­laan vaik­ka­pa sel­lai­sia tilas­to­ja kuin
    — Vih­rei­den äänes­tys­pro­sent­ti mai­nit­se­mil­la­ni äänestysalueilla
    — Autot­to­mien talouk­sien mää­rä ko alueilla
    — Ampu­ma-aset­ta omis­ta­mat­to­mien mää­rä ko alueilla
    — Vih­rei­den kan­na­tus toi­mit­ta­jien keskuudessa

    En omis­ta autoa, aset­ta ja olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä. Olen siis mel­ko ste­reo­tyyp­pi­nen Kal­lion seu­dun asuk­ki. Oli­si kiva kuul­la tar­kem­min kuin­ka käsi­tyk­se­ni oikei­den suo­ma­lais­ten elä­män­me­nos­ta on vää­ris­ty­nyt. Itse en sitä luon­nol­li­ses­ti hen­ki­sis­tä rajoi­tuk­sis­ta­ni joh­tuen pys­ty tie­dos­ta­maan. En luon­nol­li­ses­ti kuu­lu kirk­koon enkä kun­nioi­ta min­kä­lai­sia perin­tei­tä. Mut­ta sen sinä var­mas­ti osa­sin muu­ten­kin päätellä.

  93. Mar­ko Hami­lo:
    Jos nyt aja­tel­laan vaik­ka­pa sel­lai­sia tilas­to­ja kuin

    - Vih­rei­den äänes­tys­pro­sent­ti mai­nit­se­mil­la­ni äänestysalueilla
    — Autot­to­mien talouk­sien mää­rä ko alueilla
    — Ampu­ma-aset­ta omis­ta­mat­to­mien mää­rä ko alueilla
    — Vih­rei­den kan­na­tus toi­mit­ta­jien keskuudessa

    ja ver­ra­taan näi­tä luku­ja vas­taa­viin suo­ma­lais­ten kes­kiar­vo­lu­kui­hin, pää­dy­tään sii­hen hypo­tee­siin, että on hyvin­kin mah­dol­lis­ta että se kal­lio­lai­nen perus­vih­reä on hie­man vie­raan­tu­nut sii­tä elä­mäs­tä, jota suo­ma­lais­ten enem­mis­tö elää.

    Puu­tuin kom­ment­ti­si sii­hen koh­taan, jos­sa sanoit: tasan yksi.

  94. kkk: Mar­ko Hami­lo: Jos nyt aja­tel­laan vaik­ka­pa sel­lai­sia tilas­to­ja kuin
    — Vih­rei­den äänes­tys­pro­sent­ti mai­nit­se­mil­la­ni äänestysalueilla
    — Autot­to­mien talouk­sien mää­rä ko alueilla
    — Ampu­ma-aset­ta omis­ta­mat­to­mien mää­rä ko alueilla
    — Vih­rei­den kan­na­tus toi­mit­ta­jien keskuudessa

    En omis­ta autoa, aset­ta ja olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä. Olen siis mel­ko ste­reo­tyyp­pi­nen Kal­lion seu­dun asuk­ki. Oli­si kiva kuul­la tar­kem­min kuin­ka käsi­tyk­se­ni oikei­den suo­ma­lais­ten elä­män­me­nos­ta on vää­ris­ty­nyt. Itse en sitä luon­nol­li­ses­ti hen­ki­sis­tä rajoi­tuk­sis­ta­ni joh­tuen pys­ty tie­dos­ta­maan. En luon­nol­li­ses­ti kuu­lu kirk­koon enkä kun­nioi­ta min­kä­lai­sia perin­tei­tä. Mut­ta sen sinä var­mas­ti osa­sin muu­ten­kin päätellä.

    Lak­mus-tes­ti oli per­su­jen kan­na­tuk­sen nousu. Suo­ma­lai­ses­ta arjes­ta vie­raan­tu­neet vih­reät ja vähän muut­kin uskoi­vat tosis­saan, että per­su­jen kan­na­tus­nousu selit­tyi­si sil­lä, että jos­tain Ame­ri­kan kes­ki­län­nes­tä tai raa­mat­tu­vyö­hyk­keel­tä oli­si tul­lut Suo­meen käsit­tä­mä­tön hyö­ky­aal­to uskon­nol­lis­ta oikeis­to­lai­suut­ta, rasis­mia, homo­fo­bi­aa ja mitä kaik­kea. Jos menit mukaan tähän jouk­ko­hys­te­ri­aan, olit kadot­ta­nut kos­ke­tuk­sen taval­li­siin suomalaisiin. 

    Haa­vis­ton kam­pan­jas­sa aina­kin osa vih­reis­tä oli ymmär­tä­nyt edus­kun­ta­vaa­lien vir­heet eikä läh­te­nyt samal­la epä­on­ni­sel­la taval­la pilk­kaa­maan taval­lis­ten suo­ma­lais­ten taval­li­sia huo­lia jona­kin ihme impi­vaa­ra­lai­suu­te­na. Sik­si Haa­vis­ton kam­pan­ja onnis­tui niin­kin hyvin, vaik­ka ymmär­tääk­se­ni näi­den suu vaah­dos­sa moraa­li­sä­tei­le­vien kal­lio­lais­hips­te­rien pitä­mi­nen irti ammat­ti­mai­ses­ti hoi­de­tus­ta kam­pan­jas­ta tuot­ti välil­lä kam­pan­jaor­ga­ni­saa­tiol­le vaikeuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.