Pala Helsinkiä meni

HSL:n hal­li­tus päät­ti tänään muut­taa raitio­vaunu 3:n numeroin­nin niin, että se on välil­lä nro 3 ja välil­lä nro 2.

Mik­si kol­mosel­la on ollut tun­nuk­set 3B ja 3T eikä pelkkä kol­mo­nen? Se johtuu muinais­es­ta Van­han yliop­pi­lastalon pysäk­istä, johon tuli kol­mo­nen toisaal­ta Alek­sil­ta jatkaak­seen Töölöön (3T) ja Bule­vardil­ta, jatkaak­seen Kallioon (Berghäll) (3B).  Tätä pysäkkiä ei ole ollut vuosikym­meni­in, mut­ta tun­nuk­set jäivät, vaik­ka oli yksiselit­teistä, mihin seu­raa­va kol­mo­nen oli menos­sa. Jat­ka lukemista “Pala Helsinkiä meni”

Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saa­jan kannal­ta asum­is­tu­ki on huonoa rahaa, kos­ka se on sidot­tu asumiseen, vaik­ka voisi olla parem­pi asua vähän vaa­ti­mat­tomam­min ja käyt­tää säästyneet rahat vaikka­pa ruokaan. Niin­pä jok­seenkin jokainen pää­tyy esit­tämään, että luovu­taan asum­istues­ta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riip­pumat­tomaan tulo­tu­keen, siis korote­taan vaik­ka työ­markki­natukea. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

Mik­si? Jat­ka lukemista “Mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perusturvaa?”

Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Kim­mo Tiilikainen esit­tää Uutisvuok­sen kolum­nis­saan, että työtön saisi ansai­ta 300 euroa kuus­sa ilman, että työt­tömyys­tur­vaa sovite­taan yhteen tulo­jen kanssa. Nykykäytän­nöl­lähän tuos­ta 150 euroa leikkau­tu­isi pois työt­tömyyspäivära­has­ta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeil­la jäljil­lä, mut­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Tuol­lainen käytän­tö oli aiem­min, mut­ta siitä luovut­ti­in, kos­ka se vähen­si työhalu­ja. Sil­loin sai ansai­ta 750 markkaa kuus­sa (nykyra­has­sa jotain 250 euroa), mut­ta tämän ylit­tävä osa leikkasi päivära­ho­ja 80 pros­en­til­la. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehti­in vain tuo­hon 750 euroon saak­ka ja siihen lopetet­ti­in. Jat­ka lukemista “Tiilikainen esit­tää työt­tömälle 300 euron etuoikeutet­tua tuloa”

Vapautettakoon kaupungin vuokratalot pysäköintivelvoitteesta Jätkäsaaressa

On kohtu­u­ton­ta, että muual­la kaupun­gin vuokrat­alois­sa asu­vat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren kalli­it autopaikat. Sik­si kaupun­gin vuokrat­alot on syytä vapaut­taa autopaikko­jen rakentamisvelvoitteesta. 

Kaupung­in­hal­li­tus hyväksyi tänään äänestyk­sen jäl­keen Jätkäsaaren Pysäköin­ti Oy:n takauk­sen.  Tämän jäl­keen ei tai­da olla mitään mah­dol­lisu­ut­ta estää pysäköin­nin tolkut­tomien kus­tan­nusten siir­tymistä asun­to­jen hin­toi­hin ja vuokri­in. Päätök­set on pitkälti tehty ja ne ovat lain­voimaiset, joten se siitä.

Silti halu­aisin vapaut­taa kaupun­gin vuokrat­alot tästä rasituk­ses­ta. Niiden osalta pysäköinti­normista voi tin­kiä 20 pros­ent­tia. Tämä tarkoit­taa, että pysäköin­ti nos­taa niiden asuin­neliöhin­to­ja noin 440 eurol­la, jos tuo nim­imerk­ki  Samin tieto keskimääräis­es­tä autopaikan hin­nas­ta 55 000 euroa pitää paikkansa. Vuokrik­si muutet­tuna tarkoit­taa suun­nilleen 1,50 €/m2/kk, mikäli tulk­it­sen vuokrien määräy­tymis­pe­rustei­ta oikein. Nämä kaa­vat autopaikkanormei­neen on kyl­lä asial­lis­es­ti hyväksyt­ty, mut­ta sil­loin oletet­tu autopaikan hin­ta oli selvästi alem­pi. Jat­ka lukemista “Vapautet­takoon kaupun­gin vuokrat­alot pysäköin­tivelvoit­teesta Jätkäsaaressa”

Näin asunnoista saadaan kalliita

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la on pikkuasiana takauk­sen myön­tämi­nen kaupun­gin omis­ta­malle Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:lle, jon­ka tarkoituk­se­na on rak­en­taa 900 auton pysäköin­tilu­o­la Jätkäsaa­reen. Rahat on tarkoi­tus saa­da takaisin asun­to-osakey­htiöiltä, joiden on kaa­van mukaan pakko ostaa yksi paik­ka jokaista 130 ker­rosneliötä kohden. Tämä tarkoint­taa noin yhtä paikkaa sataa asuin­neliötä kohden. 

Han­kkeen kus­tan­nusarvio on 68,8 miljoon­aa euroa ilman arvon­lisäveroa. Niin­pä pysäköin­tipaikan arvon­lisäverol­lisek­si hin­naksi tulee rak­en­tamisen aikai­sine korkoi­neen noin satatuhat­ta euroa. Asun­to­jen hin­taa se nos­taa tuhan­nel­la eurol­la neliöltä. Jat­ka lukemista “Näin asun­noista saadaan kalliita”

Metropolihallinto ja verojen tasaus

Metropo­lialueen esi­selvit­täjät esit­tävät jatko­työn poh­jak­si kolmea vai­h­toe­htoa , vah­vaa metropoli­hallintoa ja vähäisiä mut­ta sinän­sä perustel­tu­ja muu­tok­sia kun­tara­joi­hin, välimuo­to­ja, jota kut­sun titaanien tais­teluk­si ja rankkaa kun­tali­itosten tietä.

Todet­takoon heti, että kakkos­vai­h­toe­hto sisältää kaik­ki huonot piir­teet. Siinä tehdään nyky­istä suurem­pia kun­tien Espoon, Helsin­gin ja Van­taan ympärille ja vahvis­te­taan kun­tien välistä taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ja sitä kaut­ta pahen­netaan kun­tien välistä mii­nus­sum­mak­il­pailua veron­mak­sajista. Tätä vai­h­toe­htoa en sik­si analysoi tätä pidem­pään. Jat­ka lukemista “Metropoli­hallinto ja vero­jen tasaus”

Lainakatto ja verovähennysoikeus

Jos reaa­liko­rko on nol­la ja sen voi luot­taa ole­van nol­la tästä ikuisu­u­teen, kiin­teästä omaisu­ud­es­ta kan­nat­taisi teo­ri­as­sa mak­saa kuin­ka paljon tahansa – ainakin, jos se kel­paa lainan vaku­udek­si sel­l­aise­naan. Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljn tahansa. Asun­to­lain­o­jen mata­lat korot eivät räjäytä asun­to­jen hin­to­ja heti, vaan vai­heit­tain, mut­ta nousulle ei peri­aat­teessa ole kat­toa. Jos ette usko, kat­sokaa, mitä on tapah­tunut USA:ssa, Irlan­nis­sa, Kreikas­sa ja Espan­jas­sa. Jat­ka lukemista “Lainakat­to ja verovähennysoikeus”

Ranskalaiset ostavat Turun telakan?

Surullisen kuu­luisas­ta ris­teilykau­pas­ta tihkunei­den tieto­jen peruteel­la Ran­skan vasem­mis­to­hal­li­tus on päät­tänyt pelas­taa ran­skalaiset telakat hin­nal­la mil­la hyvän­sä. Ris­teilyalus­ten osalta halvin hin­ta taitaa olla yksinker­tais­es­ti ostaa pois myyn­tilistal­la ole­va Turun telak­ka, jon­ka markki­nahin­ta lie­nee suurin piirtein sama kuin on telakka­ton­tin hin­ta. Kau­pan päälle saa myös hyviä ris­teilyalus­ten piirus­tuk­sia ja muu­ta osaamista.

[LISÄYS: Tiedok­si kokoomuk­sen Verkkouutisille: tässä ei toiv­ota ran­skalais­ten osta­van Turun telakkaa vaan pide­tään sitä riskinä!]

 

On isojen uudistusten aika

Sain lop­ul­ta lomaki­ireiltäni lue­tuk­si Esko Ahon kir­joituk­sen Taloudessa ei ole palu­u­ta entiseen. Kohu­un ver­rat­tuna kir­joi­tus vaikut­ti pet­tymyk­seltä. Eihän Aho sanonut oikeas­t­aan kuin, että menee huonos­ti eivätkä ongel­mat ratkea itses­tään, vaan tart­tis tehdä jotain.

Tämän minäkin voin allekir­joit­taa. Eri­tyis­es­ti Suomel­la menee huonos­ti. Olemme menet­täneet nopeasti paljon. Emme ole enää euka­lyp­tuk­sen vuok­si sel­l­ainen puun­jalostuk­sen suur­val­ta kuin ennen. Lisäk­si paperinku­lu­tus las­kee tai ei ainakaan kas­va niin nopeasti kuin kuvit­te­limme, kos­ka paine­tul­la sanal­la menee huonos­ti ja net­tipo­h­jaisil­la julka­isuil­la hyvin. Jat­ka lukemista “On iso­jen uud­is­tusten aika”

Halvaantuneet dinosaurukset

Viime viikot ovat taas osoit­ta­neet, ettei Yhdys­val­tain hallinto­ta­pa ole enää ajan tasal­la. Ei tiedä hyvää, että kak­si toisi­aan vihaavaa poli­it­tista ryh­mit­tymään voivat molem­mat hal­vaan­nut­taa päätök­sen­teon. Yhteiskun­ta, joka ei pysty ratio­naaliseen päätök­sen­tekoon,  jää vah­vasti jäl­keen siitä, mitä se voisi olla. Päätök­sistä tulee pahasti  epäop­ti­maal­isia, jos niiden sisältöä ei sanele se, mikä on järkevää, vaan mikä voidaan lakiteknis­es­ti juo­nia läpi. Jat­ka lukemista “Hal­vaan­tuneet dinosaurukset”