Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saa­jan kannal­ta asum­is­tu­ki on huonoa rahaa, kos­ka se on sidot­tu asumiseen, vaik­ka voisi olla parem­pi asua vähän vaa­ti­mat­tomam­min ja käyt­tää säästyneet rahat vaikka­pa ruokaan. Niin­pä jok­seenkin jokainen pää­tyy esit­tämään, että luovu­taan asum­istues­ta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riip­pumat­tomaan tulo­tu­keen, siis korote­taan vaik­ka työ­markki­natukea. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

Mik­si?

Noin puo­let suo­ma­lai­sista asuu velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. (Tämä tieto on vuosien takaa, enkä ole tark­istanut, päteekö se nyt, mut­ta sinne päin.) Kaikkial­la asum­i­nen ei ole yhtä kallista kuin Helsingis­sä. Jos perus­tur­va olisi niin suuri, että se riit­täisi sekä ruokaan että vuokraan Helsingis­säkin, se olisi puoli-ilmaisek­si asu­vien osalta aivan liian korkea. Ton­ni käteen yksinäiselle ja yli kak­si ton­nia käteen neli­henkiselle per­heelle kil­pail­isi jo aika hyvin pien­impi­en palkko­jen kanssa, eikä sel­l­aisen perus­tur­van mak­samiseen oikein rahat riittäisi.

Voitaisi­in tietysti tehdä niin, että mak­se­taan tätä korkea­ta perus­tur­vaa kaikille, mut­ta jos syys­tä tai tois­es­ta (omis­taa asun­non tai asuu ilmaisek­si isoäidin asun­nos­sa) vält­tyy vuokra­menos­ta, tämä kat­so­taan tulok­si, joka leikkaa perus­tur­vaa niin kuin ansio­tu­lotkin tai osin­got leikkaa­vat. Lop­putu­los olisi sama kuin se, että kaik­ki saa­vat pienem­pää perus­tur­vaa, johon tulee asum­istuen nimel­lä koro­tus, jos asuu vuokralla.

En tunne tilan­net­ta muual­la maas­sa, mut­ta Helsingis­sä asum­istuen vuokrara­jat ovat niin mata­lat, ettei sil­lä saa minkään­laista markki­nahin­taista asun­toa Helsingistä. Niin­pä se, joka halu­aa asua arvoste­tul­la alueel­la, joutuu mak­samaan tästä koitu­van lisän kokon­aan itse. Tästä näyt­tää ole­van epäselvyyttä.

Taval­laan asum­is­tu­ki on siis työ­markki­nat­uen lisä, joka mak­se­taan saman suu­ruise­na kaikille niille, joil­la ei ole omis­tusasun­toa. Omis­tusasun­nos­sa asu­va saa jotain hyvi­tys­tä korkoi­hin­sa, mut­ta kos­ka korko­ja tue­taan jo muu­takin kaut­ta, korkoa ei rin­naste­ta suo­raan vuokraan.

Ihan näin se ei valitet­tavasti ole. Tuo korkein hyväksyt­tävä vuokra määräy­tyy jok­seenkin koomisel­la taval­la asun­non varuste­ta­son, koon ja valmis­tu­mis-/pe­rusko­r­jausvuo­den perus­teel­la. Yksinäisen henkilön osalta mak­sim­i­tu­ki edel­lyt­tää vähin­tään 37 neliön kämp­pää. Kak­sios­ta Vuosaa­res­sa mak­se­taan enem­män kuin yksiöstä Kru­u­nun­haas­sa, kos­ka Kru­u­nun­haan yksiö on liian pieni ja talo liian vanha.

Sata-komitea esit­ti, että jär­jestelmä yksinker­tais­tet­taisi­in niin, että suurin hyväksyt­tävä vuokra riip­puisi vain asukkaiden lukumäärästä ja sijain­tikun­nas­ta. Yhteenso­vi­tus olisi lin­eaari­nen 32 pros­entin sovi­tuk­sel­la. Kos­ka korkein hyväksyt­tävä vuokra olisi roimasti alle käyp­i­en vuokrien,  asum­istuen määrä ei tosi­asi­as­sa riip­puisi asum­is­meno­jen suu­ru­ud­es­ta lainkaan – vain siitä, joutuuko asumaan vuokral­la. Niin­pä se ei olisi tuo­ta huonoa rahaa, joka pakot­taa pri­or­isoimaan asumisen tasoa muun kulu­tuk­sen ohi. Siitä kai voidaan lähteä, että jokainen asuu jossain.

Kos­ka tuki ei riipu vuokran suu­ru­ud­es­ta, on vaikea ymmärtää, miten se nos­taisi vuokria sen enem­pää kuin palkanko­ro­tuk­set tai työ­markki­nat­uen tason nosto.

Valitet­tavasti perus­palve­lu­min­is­teri ei ole saanut tätä uud­is­tus­ta esitel­lyk­si eduskunnalle.

= = = =

Tämä siis yleis­es­tä asum­istues­ta ja ensisi­jais­es­ta perus­tur­vas­ta. Vaikeudet alka­vat siitä, että ensisi­jainen tur­va on säädet­ty meil­lä niin alas, että tilapäisek­si ”orpo sokea kom­pas­tui sirkke­li­in” ‑tuek­si tarkoitet­tu toimeen­tu­lo­tu­ki menee sen yli, vaik­ka jopa perus­tus­lain mukaan ensisi­jaisen tur­van pitäisi olla viime­si­jaista suurempi.

Toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa kohtu­ulliset asum­is­menot kokon­aan. Toimeen­tu­lotuen kohtu­ulliset asum­is­menot ovat paljon suurem­mat kuin nuo yleisen asum­istuen hyväksymät menot. En tunne tämän vuo­den päätöstä, mut­ta viime vuon­na Helsingis­sä hyväksyt­ti­in yksinäisen henkilön osalta vuokrak­si 600 euroa kuus­sa ja sen päälle vesi- ja sähkölaskut sekä koti­vaku­u­tus, yhteen­sä käytän­nössä noin 650 euroa. Tämä menee vuokri­in. Alle 600 euron vuokrapyyn­töä har­voin näkee. Kask­isaa­reen tämän tuen turvin ei kuitenkaan muute­ta, kos­ka ero­tuk­sen joutuu taas mak­samaan itse. Eniten tästä kär­sivät pieni­palkkaiset, jot­ka eivät saa vuokraansa mitään tukea, mut­ta joiden asum­is­meno­ja toimeen­tu­lotuen löysäkätisyys asum­is­meno­jen kohdal­la aut­taa. Olisi parem­pi vaik­ka nos­taa toimeen­tu­lo­tukea ja alen­taa samal­la sum­mal­la tuo­ta hyväksyt­tävää vuokratasoa.

Kaik­ki ihan hyvin, jos toimeen­tu­lo­tu­ki olisi vain tilapäi­nen tuki, joka aut­taa selviämään seu­raavaan kuukau­teen, mut­ta perus­tur­van matalu­u­den takia se on käytän­nössä automaat­ti­nen lisä työ­markki­nat­uen ja asum­istuen päälle. Ruot­sis­sa ensisi­jainen tur­va on suurem­pi kuin Suomes­sa ja toimeen­tu­lo­tu­ki pienem­pi. Niin­pä siel­lä toimeen­tu­lo­tu­ki ei muo­dos­ta sel­l­aista yleistä oloti­laa kuin meillä.

Sosi­aal­i­tur­vas­ta on vaikea tehdä kan­nus­tavaa, jos ensisi­jaisen ja viime­si­jaisen tur­van keskinäistä suu­ru­ut­ta ei saa­da vai­hde­tuk­si oikein päin.

156 vastausta artikkeliin “Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?”

  1. Aja­tus siitä, että yhteiskun­ta tukee yksilö on peri­aat­teel­lis­es­ti hölmö. Se on mah­dol­lista sat­un­nais­es­ti ja lyhy­taikaises­ti, mut­ta vastik­kee­ton tuki ei toi­mi pitkän päälle. 

    Jos tilanne nähdään han­kalana, niin jonkin­lainen työt­tömyys­töi­den teet­tämi­nen on tukia fik­sumpi jut­tu. Sil­loin tulee sen­tään tehtyä niitä töitä, jot­ka muuten jäävät tekemättä.

    Vastaa

  2. Kiitos Osmo, että ker­roit jär­jestelmän yksi­tyisko­hdista meille sel­l­aisillekin, joil­la ei tarkem­paa tietoa näistä kiemuroista ole.

    En tien­nytkään, että Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on näin epäon­nis­tunut. Mikä poruk­ka tämän on oikein laatinut?

    Vastaa

  3. Kos­ka olen liian laiska tähän pere­htymään googlaile­mal­la, olisiko jol­lain tietoa läh­teestä verkos­sa, väitöskir­jas­sa, vira­nomais­ti­lais­toista, jos­sa olisi mm.
    — eri tukimuo­to­jen saa­jien määriä ja jakaumia
    — arvio­ta, edes karkei­ta, niiden pien­i­t­u­lois­t­en määrästä, jot­ka mah­dol­lis­es­ti ovat kan­nustin­loukus­sa tai ovat itse valin­neet köy­hän joutilaisuuden
    — eri syistä (työkyvyt­tömyys ym) työ­markki­noiden ulkop­uolel­la ole­vista kansalai­sista suh­teessa edellisiin
    — miten eri tuokimuo­to­jen saa­jat jakau­tu­vat vuokral­la ja omis­tusasun­nos­sa asuviin

    Tämäkin aihep­i­iri syr­jäy­tymisen ohel­la on tärkeä, mut­ten ole mis­sään yhteyk­sis­sä kuul­lut arvioi­ta kansalais­ten lukumääristä, jol­loin ongelmia osaisi suhteuttaa.

    Vastaa

  4. “Ton­ni käteen yksinäiselle ja yli kak­si ton­nia käteen neli­henkiselle per­heelle kil­pail­isi jo aika hyvin pien­impi­en palkko­jen kanssa”

    Sehän tilanne on täl­läkin het­kel­lä, kun perus­päivära­ha ja työ­markki­natu­ki on 700 euroa kuukaudessa ja siihen asumisen tuet päälle ja lap­siper­heelle lap­siko­ro­tuk­set. Tämä ole­tuk­sel­la että kämp­pä on tosi­aan neliöhinnal­taan, läm­mi­tyk­seltään ja rak­en­tamisvuodeltaan tietty. 

    Jos työ­markki­natukea ja työt­tömyyspäivära­haa korotet­taisi­in 1000 euroon ja asum­is­tukioikeus pois­tet­taisi­in työt­tömiltä, voisi jokainen työtön miet­tiä kan­nat­taako sitä omaa kämp­pää pitää vai voisiko han­kkia esimerkik­si kimp­pakäm­pän kaverin kanssa. Tai voisiko siel­lä per­heen talvi­a­sut­taval­la mökil­lä asua vähän aikaa, kun ei niitä duune­ja muutenkaan aio etsiä akti­ivis­es­ti vaan lähet­telee sähkö­pos­til­la “sato­ja hakemuksia”. 

    Toimeen­tu­lo­tuki­normin taas voi aset­taa yksinelävälle mak­simis­saan tuo­hon sum­maan. Perus­tus­lain kir­jaus on niin epä­selvä, että sen perus­teel­la perus­tur­va voitaisi­in myön­tää vaik­ka osit­tain lainana ilman perus­tus­lail­lista ongelmaa.

    Vastaa

    1. Perus­tus­lain kir­jaus on niin epä­selvä, että sen perus­teel­la perus­tur­va voitaisi­in myön­tää vaik­ka osit­tain lainana ilman perus­tus­lail­lista ongelmaa.

      Perus­tus­lakia tulk­it­see perus­tus­laki­valiokun­ta, eikä sen päätök­sistä voi valit­taa. Sen tulk­in­ta asi­as­ta on tyystin toinen.

      Vastaa

  5. Huh. Vai että tuol­lainen sop­pa on keit­et­ty. Tarvi­taan rajua yksinker­tais­tus­ta, ei enää uusia paikko­ja van­ho­jen paikko­jen päälle.

    Ehdotan jotain perus­tu­lon kaltaista, muo­dos­sa joka sopii kaikille puolueille. Useim­mat muut tuet voisi sit­ten uno­htaa. Harkin­nan­varaiseen tukeen täy­tyy tosin aina olla mah­dol­lisu­us, jot­ta kaik­ki tapauk­set saadaan katet­tua kunnialla.

    Jos aloite­taana asun­totues­ta, mitä menetetään, jos koko asun­to­tuk­i­jär­jestelmä uno­hde­taan, ja mak­se­taan vas­taa­vat rahat köy­him­mille vaikka­pa vero­jen kevennyksenä?

    Vastaa

    1. Jos aloite­taana asun­totues­ta, mitä menetetään, jos koko asun­to­tuk­i­jär­jestelmä uno­hde­taan, ja mak­se­taan vas­taa­vat rahat köy­him­mille vaikka­pa vero­jen kevennyksenä?

      Kaik­ki köy­hät eivät ole köy­hiä. Jos köy­hyyt­tä mitat­taes­sa ote­taan huomioon vain verotet­ta­vat tulot, mut­ta ei lainkaan omaisu­ut­ta, eniten köy­hiä on Kau­ni­ai­sis­sa, jos­sa on huo­mat­ta­van paljon täysin tulo­ton­ta väkeä. Jos var­al­lisu­ut­ta, myös asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei tukia mitat­taes­sa ote­ta huomioon, tuki val­uu suurelta osin ohi maalin.

      Vastaa

  6. Globaali heilu­vien käsien saavut­ta­ma keskipalk­ka on 800 euroa kuussa.

    Helsin­ki on maa­pal­lol­la. Se ei ole siir­tynyt ulkoavaru­u­teen eikä Mosko­vaan. Helsin­gin telak­ka esimerkik­si on Viipurin telakan kumppaniyritys.

    Helsingis­sä ei voi ajan oloon pitää verovaroin väestöä, jolle mak­se­taan 600 euron kämp­pä alle, oli­vat he tuol­la telakalla tai sen verkos­tois­sa töis­sä tai eivät, eikä rahoit­taa veroil­la tois­t­en pääomatuloja.
    Helsingis­sä on edelleen kiin­teistöku­pla, mut­ta onnek­si ei niin paha kuin Tukholmassa.

    Vastaa

  7. Asum­is­tu­ki ei toi­mi. Asum­is­tu­ki voisi toimia, jos sitä mak­set­taisi­in pienelle ryh­mälle ker­ral­laan. Nyt se on läh­es käytän­tö. Oliko 650000 talout­ta, no.

    Se on täl­lä tasol­la vain tulosi­ir­to vuokranan­ta­jille, usein julk­isy­hteisöille. Laa­ja asum­is­tu­ki vain nos­taa vuokria tuen ver­ran. Eihän vuokria voi laa­jasti per­iä enem­män kuin ihmiset voivat mak­saa. Se on kai markki­na­t­alout­ta. Tuet yleen­sä vääristävät.

    Tämä, että itse on valin­nut sen lainan­oton ja mak­sanut 20v korko­ja ym.. Nyt oso­mot ajat­tel­vat, että se on jotain ansioton­ta tuloa, jota pitää ryhtyä ankarasti verot­ta­maan. Kyl­lä lop­ullis­es­ti men­nään met­sään. Vuokrat­u­lon verot­tamisen hyväksyn. Tosin vuokranan­ta­jat osaa­vat ansiokkaasti kiertää vero­ja kaikil­la vähennyksillä.

    Itse olen sähköasen­ta­ja. Olen tehnyt Töitä tauot­ta vuodes­ta 1989. 2000–2200 tun­tia vuodessa. Siis hel­vetin hyvä veron­mak­sa­ja. No. Otin asun­to­lainan 1993. Vieläkin velkaa on kun on tul­lut muutet­tua omakoti­taloon ja joudut­tu otta­maan lisälainaa. Lop­ut säästöt tuli käytet­tyä maaläm­pöön valtionpakottamana.

    No hyvä ystäväni on viet­tänyt mukavaa elämää. Matkustel­lut sadas­sa maas­sa ym, asunut vuokral­la ja on pen­nitön, saa asum­is­tukea. Ollaan oltu samas­sa työssä. Nyt se, että olen han­kkin­ut lapset, ostanut asun­not säästänyt jne.. muut­tuukin tulok­si, jos­ta pitää ran­gaista. Ei hel­vetti, kyl­lä pian alkaa jotain tääl­lä suomes­sa tapahtua.

    Itse olin 8vuotta Rai­sion kaupung­in­val­tu­us­tossa, jos­ta 4vuotta myös tarkas­tu­lau­takun­na puhee­jo­hta­jana. Voin sanoa, että kun­tatyö on teho­ton­ta. 2002 menessä tulin siihen tulok­seen, että voimme sanoa tälle hyv­in­voin­ti­val­ti­olle hitaat hyvästit. Meil­lä on liikaa val­tion ja kun­tien suo­jatyöläisiä. Hei­dän tehot­to­muuten­sa ulkois­te­taan vero­jen kaut­ta yksi­tyisen­puolen työt­tömyy­dek­si. Ei se ole ihmis­ten vaan tämän jär­jestelmän vika.
    Viimek­si eilen olin töis­sä 7–21.00 tääl­lä puolen pitää olla jous­ta­va. Tj kut­sui yhden työkaverin puhut­telu­un. Oli tul­lut asi­akkaal­ta palautet­ta, että eikö työ oikein kiinos­ta. Se on sitä motivoin­tia. Näin se menee. Kreikkaa me ollaan haukut­tu, mut­ta ettei vain sat­tuisi omaan nilkaan.

    Vastaa

  8. Hienoa, että tässä kohtaa nousee esille tuo kysyn­nän vaiku­tus asun­to­jen hin­toi­hin, eikä puhuta vain tar­jon­nas­ta kuten yleen­sä. Vaik­ka olisi tietysti valitet­tavaa, jos asuinaluei­den erot muo­dos­tu­vat suurek­si, tun­tuu myös hölmöltä, että yhteiskun­nan tuen varas­sa ole­vat henkilöt ovat kykeneviä kil­paile­maan asun­tomarkki­noil­la monien palkkatyössä käyvien kanssa.

    Olen Osmon kanssa samoil­la lin­joil­la tuos­ta tukien järjestyskysymyk­ses­tä. Samas­sa yhtey­dessä voitaisi­in ryhtyä ajat­tele­maan, että työ­markki­natukikau­den aikana henkilöi­den on myös sopeutet­ta­va elämän­ta­paansa toimeen­tu­lotuelle eli esim. asum­is­menois­sa yms. voidaan edel­lyt­tää tapah­tu­van muu­tos­ta ainakin räikeim­mis­sä tapauksissa.

    Vastaa

  9. Vuokra­markki­noil­la on tosi­aan se tilanne, että vaik­ka kuin­ka lask­isi vaa­timus­ta­soaan asun­non sijain­nin, kun­non ja koon suh­teen, alle 500 euron ei saa mitään pääkaupunkiseudul­la. Vas­taavasti 600–700 eurol­la saa jo aika viihty­isiä kämp­piä. Siitä suihkut­tomas­ta kopista Laivurinkadul­la oli äsket­täin jut­tua, sata kiin­nos­tunut­ta jonot­ti johon­ki 450 euron luukku­un. Toimeen­tu­lo­tukiko siis on selitys?

    Vastaa

  10. Niin minä siis tarkoitin maltil­lisem­min sitä että vaikka­pa alle 200 euron asum­is­menot kuukaudessa siir­ret­täisi­in mui­hin etuuk­si­in, eli eril­listä asum­is­tukea mak­set­taisi­in vain tuon ylit­tävälät osu­udelta. Teknis­es­ti tuo kai menisi niin että omavas­tu­u­o­su­ut­ta nostetaan.

    On tuskin kovin merkit­tävää määrää ihmisiä koko maaas­sa joiden­ka asum­is­menot alit­ta­vat tuon, sem­minkin kun myös vastik­keet sisäl­tyvät lasken­nal­lisi­in asum­is­menoi­hin. Tätä voi tietenkin myös säätää alueellisesti.

    Vastaa

  11. Oden logi­ik­ka, jos­ta en sinän­sä löy­dä vikaa, on että tukien pitäisi olla suh­teessa pakol­lisi­in menoi­hin kuten asum­i­nen. Samaa voisi tietenkin sanoa vero­tuk­ses­ta. Eli pitäisikö asi­aa yleisim­min sit­ten läh­estyä niin päin että verote­taan lasken­nal­lista net­to­tu­loa, jos­ta on vähen­net­ty kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set, ja vas­taavasti tue­taan jos tulot jäävät tuon rajan alle? Pro­gres­si­ivi­nen ALV olisi vähän tuon tapainen.

    Vastaa

  12. Asun­to-ongel­man purkami­nen lisäämäl­lä kier­ret­tä ei tai­da toimia jatkos­sakaan. Eli jos perus­tur­va tai jopa perus­tu­lo mitoite­taan asumisen kulut huomioiden, ei ainakaan olla vähen­tämässä pk-seudun hin­tata­son eriytymistä. 

    Miten olisi sel­l­ainen vai­h­toe­hto, että annet­taisi­in asumisen hin­nan hakeu­tua tas­apain­oti­laan markki­noil­la? Mitä jos tämä alue­poli­it­ti­nen tuki pääkaupunkiseudulle pikkuhil­jaa ajet­taisi­in alas? 

    Onko asumisen kus­tan­nusten hillit­semispyrkimys kasvukeskuk­sis­sa toimin­ut koskaan mis­sään? Sen parem­min asun­to­jen tar­jon­nan lisäämisel­lä, kuin tulon­si­ir­roil­la? Mik­si Lon­toon ja Pari­isin ja Tukhol­man ja New Yorkin (en jat­ka lis­taa) asun­to­jen hin­nat ovat kaik­ki joko absolu­ut­tis­es­ti tai ostovoima­pari­teetil­la korkeam­mat kuin Helsingissä?

    Entäpä jos ongel­ma onkin itse kasvukeskuk­sis­sa. Ne eivät taidakaan syn­tyä ihan itses­tään ja luon­nol­lis­es­ti — kuten Soin­in­vaara et al. hil­jat­taises­sa pam­fletis­sa kau­ni­isti myönnetäänkin.

    Että jopa perus­tu­lo voisi Soin­in­vaaran mielestä olla eri­lainen eri puo­lil­la maa­ta (korkeampi Helsingis­sä), on peru­soikeuk­sien kannal­ta hätkähdyttävää. 

    Entä onko tämä lin­ja pääkaupunkiseudun nyky­is­ten asukkaiden etu? On. Tulin val­i­tuk­si keskus­tan kaupung­in­val­tu­ute­tuk­si Van­taal­la hyvin suo­ral­la desen­tral­is­tisel­la viestil­lä. Puhuin käytän­nössä vain siitä, että kaupun­gin lisärak­en­t­a­mi­nen saa lop­pua ja rahat on käytet­tävä nyky­is­ten asukkaiden palvelui­hin, sen sijas­ta että investoitaisi­in 2030 — luvul­la tänne muut­tavien ihmis­ten elämään.

    Vastaa

  13. Nukku­Mat­ti:
    Kiitos Osmo, että ker­roit jär­jestelmän yksi­tyisko­hdista meille sel­l­aisillekin, joil­la ei tarkem­paa tietoa näistä kiemuroista ole.

    En tien­nytkään, että Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on näin epäon­nis­tunut. Mikä poruk­ka tämän on oikein laatinut? 

    Osmo ker­toilee tarkem­min jär­jestelmän taus­toista mm. kir­jas­saan SATA-komitea. Vielä 80-luvul­la jär­jestelmä on ollut hal­pa ja hyvä.

    Vastaa

  14. Asumistuki,lääkärituki,lääketuki…

    Kaikissa toimii sama: tuet menevät hin­toi­hin. Näen sen läheltä, molem­mis­sa. Asum­istuet pois, Kela-kor­vauk­set pois!

    Paras­ta olisi olla vain jokin vuo­tu­inen omavas­tuu, esimerkik­si tuloveros­ta vähen­nyk­sen muo­dos­sa, jon­ka jokainen saa. Sen jäl­keen mak­saa itse. Jos näil­lä sään­nöil­lä ei selviäisi, pitäisi men­nä kun­nan sosi­aal­i­toimis­toon neu­vot­tele­maan toimeen­tu­lostaan. Kaik­ki muu pois.

    Näin päästäisi­in siihen, että kaik­ki alka­isi­vat ver­tail­la asi­akash­in­to­ja, eivätkä olisi mis­sään asumises­sa tai hoi­dos­sa palvelun­tar­joa­jan hin­tasaneluketjun lieassa.
    Yhteiskun­nan ei myöskään tarvit­sisi vah­tia, kuka mis­säkin asuu jne. Jokainen etsiköön paikan, mis­sä parhait­en tulee toimeen. Suomes­sa kus­tan­nushaitari on niin suuri, että todel­la kan­nat­taa miet­tiä, minne punkkansa sijoit­taa — varsinkin, jos ei ole työn tai opiskelun vuok­si sidot­tu johonkin paikkakuntaan.

    Vastaa

  15. Kor­jaus:

    Ei KUNNAN sosi­aal­i­toimis­to ja SOTEALUEEN sosi­aal­i­toimis­to, johon ammatinvalinta‑, työ- ja koulu­tus­neu­von­ta olisi liitettynä.
    Siel­lä ihmi­nen otet­taik­si­in kokon­ais­val­tais­es­ti hoitoon, jos­sa kat­sot­taisi­in, mikä ammat­ti hänelle sopii, kyke­neekö hän siihen(kään), ja mil­laisen tuen hän tarvit­see päästäk­seen elämässä eteen­päin ja pysyäk­seen terveenä.

    Vastaa

  16. Mik­si köy­hän val­in­ta asua kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la täy­tyy johtaa korkeampi­in tuki­in. Samaa logi­ikkaa pidem­mälle viemäl­lä asum­is­tukien suu­ru­u­teen vaikut­taisi myös kaupungi­nosan, asun­non laadun ja koon, yms. val­in­ta niin että omakoti­talos­sa Helsin­gin syys­tä tai tois­es­ta asu­va saisikin tuhan­sien euro­jen tukia. Asun­non sijain­ti on vain yksi asun­non vuokraan vaikut­ta­va omi­naisu­us siinä mis­sä vaikka­pa koko eikä minus­ta siinä ole mitään vikaa että kaikil­la nyt vain ei ole varaa asua Helsingissä.

    Vastaa

  17. Asi­akas­näkökul­ma:

    20 v, lukuin melkein läs­näolol­la hoi­tanut ihmi­nen, ei pääse teat­teriko­rkeak­oulu­un eikä viestin­tää opsikele­maan, idols-karsin­takaan ei onnis­tunut, opiskelu­paik­ka olisi löy­tynyt rau­mal­ta tai Seinäjoelta, ei kiin­nos­tanut. Erikoisala pelaami­nen netissä.

    Asum­is­muo­tona kimp­pakämp­pä eril­lisil­lä vuokra­sopimuk­sil­la, siis yleinen asum­is­tu­ki ja työ­markki­natu­ki. Van­hem­mat toki spon­ssaa­vat. Ruoka­pankista perustavaraa.

    Tar­jol­la perus­du­u­nia 1 600 eur/kk, työ­matkaa olisi joku 40 min suun­taansa bussilla.

    Opiskelem­i­nen huonon­taisi eniten toimeen­tu­loa ja vapaa-aikaa. Mikä kan­nustin olisi olla yhtään vapaae­htois­es­ti työssä?

    Nuoret eivät ole tyh­miä, kun huo­maa­vat sys­teemin toim­intata­vat. Tässä moraa­li­nen ongelma.

    Vastaa

  18. Osmo Soin­in­vaara: Jos var­al­lisu­ut­ta, myös asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei tukia mitat­taes­sa ote­ta huomioon, tuki val­uu suurelta osin ohi maalin. 

    Jos asum­istuen sijaan annet­tasi­in vero­helpo­tuk­sia, varakkaat tulot­tomat eivät juuri hyö­ty­isi. Perus­tu­lon kaltais­ten jär­jeste­lyi­den kohdal­la pitäisi miet­tiä, tue­taanko kaikkia kansalaisia, vai ote­taanko var­al­lisu­us huomioon.

    Var­al­lisu­udessa on sel­l­ainen ongel­ma, että Helsin­gin kan­takau­ungis­sa van­hem­mil­taan per­imässä kalli­is­sa asun­nos­sa asu­vakin voi olla vähä­tu­loinen. Vaa­di­taanko että omsta­ja hävit­tää tai piilot­taa omaisuuten­sa ennen kuin hän saa rahat kau­ra­pu­uroon? Asun­non myyn­nistä saaduil­la tuloil­la hän voisi elää pitkään vuokralaise­na maaseudul­la. Asun­non vuokraami­nen ulkop­uoliselle ei ehkä kan­nat­taisi, kos­ka käteen jäisi näkyvää varallisuutta.

    Maanvil­jeli­jöil­lä ja yrit­täjil­lä on sama ongel­ma. Pitääkö maat/firma myy­dä alta, jos tulot ovat välil­lä nol­lis­sa? Perus­tu­lo on kai tarkoitet­tu myös aloit­tele­vien, pien­imuo­tois­t­en, vähä­tu­lois­t­en ja tilapäi­sis­sä vaikeuk­sis­sa ole­vien yrit­täjien toimin­nan tukemiseen, joten sitä ehkä mak­se­taan kaikille. (myös niille joil­la on omaisu­ut­ta sidot­tuna tulon­hank­in­taan) (ja per­itään takaisin vain suu­rit­u­loisil­ta esim. hie­man korote­tun vero­pros­entin muodossa)

    Mak­sam­meko siis perus­tu­loa myös kau­ni­ais­laisille kotirou­ville, helsinkiläisille asun­non­o­mis­ta­jille, rek­ka-autoil­i­joille, met­sän-/taimikon­o­mis­ta­jille ja maanvil­jeli­jöille? Voisi olla hel­poin­ta mak­saa kaikille.

    Vastaa

  20. Giz­mo:
    Itse Elän työmarkkinatuella.Saan asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo tukea.Koska työ­markki­na tuki on isom­pi kuin toimeen­tu­lo­tu­ki, joudun itse mak­saan osan vuokrasta.Et silti vaik­ka oon työmark.tuella saan kuukaudessa saman sum­man kuin sossusta.
    Eli saan 460 euroa kuukaudessa käteen.

    Vastaa

  21. Mikä estää sit­o­mas­ta perus­tu­lon määrää asuin­paikkakun­nan elinkus­tan­nusin­dek­si­in? Sil­loin jokainen voisi vali­ta miten vaa­ti­mat­tomasti asuu. Erilli­nen asum­is­tu­ki valuisi täys­määräisenä vuokranan­ta­jien taskuihin.

    Vastaa

  22. En nyt osit­tain ymmär­rä ongelmaa.

    Mik­si yhteiskun­nan tulon­si­ir­roil­la pitäisi pystyä asumaan maan ykköspaikoilla?

    Se on ihan yhtä hölmöä kuin se että tietyt köy­hät maat mak­sa­vat sub­ven­tio­ta ben­san­hin­taan, niin että asukkaalle hin­ta pysy samana.
    Se oli yksi syy mik­si öljyn hin­ta nousi niin jär­jet­tömän korkealle joku aika sitten.

    Samoin tuki ykkö­s­paikoille nos­taa alueen hintoja. 

    Kuin­ka moni vero­jen­sa kanssa tuskail­e­va olisi halukas täm­möistä tukemaan.

    Vastaa

  23. Kuten Osmo todis­taa, asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa suo­ma­laista perus­tur­vaa. Ilman asum­is­tukea ero omis­tusasumisen ja vuokra-asumisen välil­lä olisi liian suuri. 

    Suomes­sa suuri osa toimeli­aisu­ud­es­ta on keskit­tynyt ja keskit­tyy edelleen pääkaupunkiseudulle. Maas­sa olisi paljon tilaa, mut­ta asu­jamis­to joutuu etsimään asuin­paikkansa työ­paikko­jen­sa läheisyy­destä, siis pääkaupinkiseudul­ta. Tästä seu­raa tun­gok­sen lisäk­si paljon suo­ranaisia kuluja.

    Nyt Suomes­sa puhutaan paljon huonos­ta ajas­ta, lamas­ta. Nyt olisi ehkä mah­dol­lista ja jopa vält­tämätön­tä tehdä muu­tok­sia, joil­la ter­ve­hdytet­täisi­in suomen val­tion talout­ta ja yleen­sä Suomen taloutta.

    Yht­enä täl­läisenä muu­tok­se­na ehdot­taisin kol­men pääpe­ri­aat­teen muuttamista.
    1) Asum­is­tukien pois­tamista. Vähitellen mut­ta selvästi ilmoitet­tuna pää­tavoit­teena. Täten jou­tu­isi­vat työ­nan­ta­jat mak­samaan työvoimas­taan nou­se­via kulu­ja eli työan­ta­jain saa­ma etu työvoiman halpu­ud­es­ta pois­tu­isi vähitellen ja työ­paikat siir­ty­i­sivät pikkuhil­jaa seuduille, jois­sa niille olisi parhaat luon­taiset mahdollisuudet.

    2) Omis­tusasun­to­jen korkovähen­nys­ten vero­helpo­tusten pois­t­a­mi­nen. Vähitellen, mut­ta kuitenkin suh­teel­lisen nopeal­la aikataul­ul­la, joka hyö­dyn­täisi nykyisen mata­lan korko­ta­son. Täl­lä pyrit­täisi­in molem­pi­en asum­is­muo­to­jen ero­jen pitämiseen nykyisenlaisina.

    3) Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den muut­tamiseen siten, että niis­sä kuomioitaisi­in paikkakun­nan kalleus. Eli siis rehellis­es­ti huomioitaisi­in pääkaupun­gin kalleus asumises­sa ja elämisessä.

    Kyseisil­lä muutoksilla:
    1)Säästettäisiin yhteiskun­nan rahaa eli paine vero­jen koro­tuk­si­in pienenisi.
    2)Ihmiset tuli­si­vat enem­män tasa-arvoisik­si asuin­paikoista riip­pumat­ta. “Onnel­lisu­us” lisääntyisi
    3) Pääkaupun­kliseudun kaup­pa, teol­lisu­us ja muu toimeli­aisu­us jou­tu­isi markki­navoimien pakot­ta­mana huomioimaan todel­liset toim­intamah­dol­lisuuten­sa, ja etsiy­tymään luon­nol­lis­es­ti parhaim­mille toim­inta-alueille. Nyky­is­in­hän pääkaupunkiseudun yri­tyk­set saa­vat val­ta­van tuen näi­den mainit­tu­jen kol­men ihmis­ten säätämän keinotekoisen sään­nök­sen takia.
    4) Koko Suo­mi pysy­isi asut­tuna ja muo­dostaisi luon­taisen elämisen ympäristön asukkailleen.
    5) Suo­ma­lais­ten olisi mah­dol­lista asua mielui­sisim­mil­laan taval­la, omakoti­talos­sa jär­ven rannalla. 

    Min­un on vielä pain­otet­ta­va, että nykyi­nen sys­tee­mi on poli­itikko­jen sor­vaa­ma ja aiheut­taa asukkaille harme­ja ja mieli­pa­haa sekä yri­tys­toimin­nalle teen­näisiä vai­h­toe­hto­ja. Nämä vain kas­vat­ta­vat kansakun­nan kokon­aisku­lu­ja ja näivet­tävät Suomen kilpailukykyä.

    Vastaa

  24. En vaan käsitä mikä ihmisen peru­soikeus on asua Helsin­gin keskus­tan lähistöl­lä. Eli jos ei ole töitä, joil­la voi mak­saa asumisen keskus­tas­sa, niin on mah­dol­lista muut­taa edullisem­malle alueelle. Asum­istuen siten tulisi olla vain siirymäa­jan tuki, eikä jatku­va tuloautomaatti.

    Sit­ten vain kaikille pieni kansalais­palk­ka ja turha byrokra­tia pois.

    Vastaa

  25. tpyy­lu­o­ma:
    Oden logi­ik­ka, jos­ta en sinän­sä löy­dä vikaa, on että tukien pitäisi olla suh­teessa pakol­lisi­in menoi­hin kuten asum­i­nen. Samaa voisi tietenkin sanoa vero­tuk­ses­ta. Eli pitäisikö asi­aa yleisim­min sit­ten läh­estyä niin päin että verote­taan lasken­nal­lista net­to­tu­loa, jos­ta on vähen­net­ty kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set, ja vas­taavasti tue­taan jos tulot jäävät tuon rajan alle? Pro­gres­si­ivi­nen ALV olisi vähän tuon tapainen. 

    Mut­ta miten määritel­lään “kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set”? Kat­so tuol­ta ylem­pää JP Lehdon kir­joi­tus­ta. Onko hänel­lä kohtu­ulliset elinku­lut ne, mitkä hänel­lä tulee ole­maan sen ansios­ta, että on aiem­min elänyt pihisti ja mak­sanut asun­to­lainansa? Entä se hänen työkaverin­sa. Onko hänelle korkeam­mat “kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set”, kun hän pani rahansa pala­maan ja joutuu nyt mak­samaan vuokraa asunnostaan? 

    Itse kan­natan sitä, että omis­tusason­non verovähen­nyk­set pois­te­taan, kos­ka ne ovat epäreilu­ja vuokra-asu­jia kohtaan. Mut­ta samal­la tavoin minus­ta on epäreilua sit­ten se, että siitä omas­ta pihis­telystä asun­tovelkaa mak­saes­sa ran­gais­taan siinä vai­heessa, jos joutuu tur­vau­tu­maan yhteiskun­nan tukiin. 

    Ajatel­laan sitä hypo­teet­tista tilan­net­ta, että JP jou­tu­isi jostain syys­tä pitkäaikaises­ti tulot­tomak­si. Onko tosi­aan järkevin vai­h­toe­hto se, että hänet kan­nuste­taan myymään talon­sa, pane­maan rahat sileäk­si (tai vähin­tään siirtämään Cay­man-saar­ille) ja muut­ta­maan vuokralle? 

    Hie­man tähän liit­tyen joku esit­teli täl­lä blogilla aikoinaan Sin­ga­poren sosi­aal­i­tur­vatilin, joka voisi olla jonkin­lainen ratkaisu tähän epäreilu­u­teen. Jos kaik­ki sosi­aal­i­tur­va mak­set­taisi­in jokaisen oma­l­ta henkilöko­htaiselta sosi­aal­i­tur­vatililtä (ja val­tio tulisi apu­un, jos rahat sieltä tililtä lop­puisi­vat), voisi olla järkevää koit­taa min­i­moi­da asum­is­meno­jaan, vaik­ka jou­tu­isi tur­vau­tu­maan sosi­aal­i­tur­vaankin, kos­ka siten tilin sal­do ei lask­isi niin nopeasti eikä jou­tu­isi mak­samaan niin korkei­ta vero­ja, kun pää­sisi uud­estaan töihin.

    Vastaa

  26. Eee:
    Mik­si köy­hän val­in­ta asua kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la täy­tyy johtaa korkeampi­in tuki­in. Samaa logi­ikkaa pidem­mälle viemäl­lä asum­is­tukien suu­ru­u­teen vaikut­taisi myös kaupungi­nosan, asun­non laadun ja koon, yms. val­in­ta niin että omakoti­talos­sa Helsin­gin syys­tä tai tois­es­ta asu­va saisikin tuhan­sien euro­jen tukia. Asun­non sijain­ti on vain yksi asun­non vuokraan vaikut­ta­va omi­naisu­us siinä mis­sä vaikka­pa koko eikä minus­ta siinä ole mitään vikaa että kaikil­la nyt vain ei ole varaa asua Helsingissä.

    Schubak’ko siel­lä kir­joit­taa vai joku hen­gen­heimo­lainen? Parem­malle ainek­selle taitaa tul­la aina yllä­tyk­senä se, ihan pyytämät­tä, että ns. köy­hiä asuu kesku­udessanssa. Ilman mata­la­palkkaisia ahk­e­ria tek­i­jöitä esim. Helsin­ki nyt vaan ei toi­mi, puhu­mat­takaan yksi­tyis­sek­torista. Näi­denkin pitää voi­da asua jos­sain jär­jel­lisen matkan päässä.

    Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki köy­hät eivät ole köy­hiä. Jos köy­hyyt­tä mitat­taes­sa ote­taan huomioon vain verotet­ta­vat tulot, mut­ta ei lainkaan omaisu­ut­ta, eniten köy­hiä on Kau­ni­ai­sis­sa, jos­sa on huo­mat­ta­van paljon täysin tulo­ton­ta väkeä. Jos var­al­lisu­ut­ta, myös asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei tukia mitat­taes­sa ote­ta huomioon, tuki val­uu suurelta osin ohi maalin.

    Ok, tämä kan­nan­ot­to avaa uuden keskustelun siitä, mitä on köy­hyys. Onko köy­hyys sitä, että menot ovat pienet? Jos on, niin tämä tarkoit­taa sitä, että henkilö, jol­la on korkeat tulot, mut­ta joka elää hyvin säästeliäästi, on köyhä. 

    Vai onko köy­hyyt­tä se, että tulot ovat pienet? Täl­löin tosi­aan velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­va tulo­ton on köyhä. 

    Vai onko köy­hyyt­tä vain se, että suh­teessa tiet­ty­i­hin menoi­hin (asum­i­nen, ruo­ka, jne.) tulot ovat pienet. Täl­lä logi­ikalla moni asun­tove­lalli­nen on sit­ten köyhä. 

    Entä riip­puuko se, että on köy­hä, siitä, kuin­ka pitkään on ollut tietyssä tilanteessa? Jos yksi henkilö han­kkii tasais­es­ti 2000€/kk ja toinen ensin 4000€/kk ja sit­ten 0€/kk, niin onko tuo jälkim­mäi­nen köy­hä tuol­la jälkim­mäisel­lä jak­sol­la, vaik­ka on siis yli koko ajan tarkastel­tuna han­kkin­ut ihan yhtä paljon kuin edellinenkin? 

    Ja sama jut­tu tietenkin meno­jen suh­teen. Jos kulut­taa ensin yli tulo­jen­sa ja sit­ten joutuu vetämään vyön kireälle, niin onko tuona jälkim­mäisenä aikana köyhä? 

    Mitä täl­lä kaikel­la oikein ajan takaa? Sitä, että sen päät­tämi­nen, kenen pitäisi olla oikeutet­tu erinäköisi­in tuki­in, jot­ta sys­tee­mi olisi oikeu­den­mukainen, ei ole mitenkään yksinker­tainen jut­tu edes siinä tapauk­ses­sa, että pääsemme jonkin­laiseen yhteisym­mär­ryk­seen, että köy­hiä pitää tukea (mis­tä kai Suomes­sa aika hyvä kon­sen­sus vallitsee).

    Vastaa

  28. Johannes Hir­vaskos­ki: Puhuin käytän­nössä vain siitä, että kaupun­gin lisärak­en­t­a­mi­nen saa lop­pua ja rahat on käytet­tävä nyky­is­ten asukkaiden palvelui­hin, sen sijas­ta että investoitaisi­in 2030 – luvul­la tänne muut­tavien ihmis­ten elämään.

    Eli kan­natat sitä, että asumisen hin­taa muo­dos­tuu markki­noil­la ja sit­ten heti perään sitä, että asun­tomarkki­noiden yksi tärkeä ei-markki­nao­h­jau­tu­va kom­po­nent­ti, kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­li ottaa sen kan­nan, ettei kaavoite­ta lainkaan lisä­maa­ta uusien asun­to­jen rak­en­tamiseen. Joku ei nyt natsaa.

    Vastaa

  29. Samuli Saarel­ma: Mut­ta miten määritel­lään “kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set”? Kat­so tuol­ta ylem­pää JP Lehdon kir­joi­tus­ta. Onko hänel­lä kohtu­ulliset elinku­lut ne, mitkä hänel­lä tulee ole­maan sen ansios­ta, että on aiem­min elänyt pihisti ja mak­sanut asun­to­lainansa? Entä se hänen työkaverin­sa. Onko hänelle korkeam­mat “kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set”, kun hän pani rahansa pala­maan ja joutuu nyt mak­samaan vuokraa asunnostaan?

    Joo, toi “kohtu­ullis­ten elinkus­tan­nusten” määrit­tämi­nen on toki melkoinen suo. Toisaal­ta on se jotenkin mieli­v­al­taista verot­taa esimerkik­si vuosi­t­u­lo­ja, tänä vuon­na voi olla töis­sä koval­la pal­ka­lla, ensi vuon­na työtön.

    Mut­ta noin peri­aat­teel­isil­la tasol­la, sikäli kun henkilö paran­taa tule­vaa taloudel­lista ase­maansa esimerkik­si elämääl­lä hyvin säästäväis­es­ti, niin jonkin­lainen lasken­nal­liseen net­to­tu­loon perus­tu­va jär­jestelmä tuot­taa hänelle tuos­sa elämän­vai­heessa pienem­män veroas­t­een. Ja minus­ta tämä on moi­sen mallin poten­ti­aa­li­nen heikkous, yksi­tyisel­lä tasol­la säästämi­nen on hyve mut­ta kansan­talouden tasol­la ei ole lainkaan selvää että näin on (para­dox of thrift</a), eli säästämis­es­tä palk­it­sem­i­nen pienem­mil­lä veroil­la ei ole mikään itseisarvo.

    Vero­tuk­ses­sa keskeistä on veron­mak­sukyky, tyhjästä on paha ottaa, eli verot nyt käytän­nössä kan­nat­taa kerätä niiltä joil­la on varaa mak­saa. Minus­ta sil­lä ei ole väliä onko verotet­ta­van hyvä talousti­lanne tai tulota­so seu­raus­ta ahkeru­ud­es­ta, tuurista, lah­jakku­ud­es­ta, suhteista vai jostain näi­den yhdis­telmästä. Peri­aat­teessa sik­si että veroista huoli­mat­ta he kyl­lä saa­vat ansiois­taan palkkion, käytän­nössä sik­si että vero­jär­jestelmän tasol­la yksilön moraalisek­si ansiok­si luet­tavien ja jopa tap­piok­si luet­tavien omi­naisuuk­sien erot­telu ei ole mah­dol­lista. Sama muuten tukien kanssa.

    Ain­oa vero­jär­jestelmä joka ei rankai­sisi yrit­teliäitä, niin kuin se sotahu­u­to kuu­luu, on regres­si­ivi­nen vero­tus. Eli mak­sat sitä vähem­män suh­teessa mitä enem­män tien­aat. Peri­aat­teessa tätä ei kan­na­ta ainakaan julkises­ti kukaan, käytän­nössä tämä tun­netaan Suomes­sa pääomaverotuksena.

    Vastaa

  30. Asum­is­tu­ki ja tietysti nyky­i­ta­pauk­ses­sa etenkin toimeen­tu­lotuen peru­sosa ovat isol­ta osaltaan vaikut­ta­mas­sa siihen, että köy­hät eivät ajaudu aivan niin ripeäl­lä tahdil­la niihin Itä-Helsin­gin, Van­taan ja Espoon Keskuk­sen kerrostalolähiöihin.

    Jos em. tukia ei olisi, niin ghet­tou­tu­mi­nen olisi paljon nyky­istä nopeam­paa, kun asumisen hin­taero keskus­tan ja lähöi­den välil­lä kas­vaisi paljon nyky­istä isom­mak­si. Lähiöi­hin ajau­tu­vat ihm­set kun eivät vaan yksinker­tais­es­ti pysty­isi mak­samaan nykyisen­ta­soisia vuokria, joten vuokrat lask­i­si­vat siel­lä mihin muute­taan kun muualle ei päästä. Ja se taas ajaisi pien­i­t­u­loiset ja työt­tömät väk­isin halvim­mille alueille.

    Sen sijaan kan­takaupungis­sa muu­tok­sia vuokrata­sos­sa tuskin merkit­tävästi tapah­tu­isi, kos­ka vain pieni osa asukkaista on toimeen­tu­lotuen (tai edes asum­istuen) saajia.

    Ghet­tou­tu­misen estämi­nen tai edes hidas­t­a­mi­nen ja markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka ovat käytän­nössä toisen­sa pois­sulke­vat vaihtoehdot.

    Tiet­ty Helsinki/valtio voisi päät­tää, että säästetään hirveästi rahaa ja siir­retään köy­hät ja työt­tömät sinne Kehä 3:sen ulkop­uolelle itään raken­net­tavi­in 15kerroksisiin min­imi­panos­tuk­sel­la syn­tyvi­in ele­ment­tikuu­tioi­hin ja revitään muual­ta mega­mas­sit. Sit­ten pitää vaan hyväksyä ne seu­rauk­se­na syn­tyvät ghetot.

    Kyse on siitä, että kukaan ei ole keksinyt hal­paa tapaa miten estetään se roskatyn­nyrin­uo­ti­olähiöi­den muodostuminen.

    Vastaa

  31. newyork­ista: Schubak’ko siel­lä kir­joit­taa vai joku hen­gen­heimo­lainen? Parem­malle ainek­selle taitaa tul­la aina yllä­tyk­senä se, ihan pyytämät­tä, että ns. köy­hiä asuu kesku­udessanssa. Ilman mata­la­palkkaisia ahk­e­ria tek­i­jöitä esim. Helsin­ki nyt vaan ei toi­mi, puhu­mat­takaan yksi­tyis­sek­torista. Näi­denkin pitää voi­da asua jos­sain jär­jel­lisen matkan päässä. 

    Eivätköhän ne asumisen tuet ennem­minkin vaiku­ta siihen, että ilman niitä täysin tulot­tomat muut­taisi­vat muualle. “Mata­la­palkkaiset ahk­er­at tek­i­jät” jäi­sivät ja saisi­vat edullisem­pia vuokra-asun­to­ja, kun eivät jou­tu­isi kil­paile­maan toimeen­tu­lotuen kanssa vuokramarkkinoilla. 

    Se voidaan tietenkin kyseenalais­taa, että onko oikeu­den­mukaista, että korkean hin­tata­son kaupun­git, kuten Helsin­ki voisi­vat dumpa­ta köy­hän­sä muiden harteille. Tämäkin ongel­ma pienenisi, jos val­tio kan­taisi kokon­aan vas­tu­un köy­hien tuista, jol­loin köy­hän muut­to Helsingistä jon­nekin halvem­paan kun­taan tuot­taisi sinne halvem­paan kun­taan sen köy­hän tuen ver­ran lisää kulutuspotentiaalia.

    Vastaa

  32. newyork­ista: Schubak’ko siel­lä kir­joit­taa vai joku hen­gen­heimo­lainen? Parem­malle ainek­selle taitaa tul­la aina yllä­tyk­senä se, ihan pyytämät­tä, että ns. köy­hiä asuu kesku­udessanssa. Ilman mata­la­palkkaisia ahk­e­ria tek­i­jöitä esim. Helsin­ki nyt vaan ei toi­mi, puhu­mat­takaan yksi­tyis­sek­torista. Näi­denkin pitää voi­da asua jos­sain jär­jel­lisen matkan päässä.

    Jos mata­la­palkkatyöläiset alka­vat sankoin joukoin muut­ta­maan muualle halvem­pi­en asun­to­jen perässä, markki­nat vas­taa­vat tuo­hon siten että mata­la­palk­ka-alo­jen palkat pk-seudul­la nousevat.

    Kun ote­taan huomioon, että ainakin osa näistä asum­is­tu­ista menee suo­raan vuokri­in, ilman niitä pien­i­t­u­loinen (tulot ~800–1500e/kk) tuskin edes tarvit­sisi asum­is­tukia. Ain­oa ketä asum­is­tu­il­la todel­la aute­taan on täysin tulot­tomat ja en näe mik­si heil­lä pitäisi olla sub­jek­ti­ivi­nen oikeus asua Helsingis­sä sen kum­mem­min kuin oikeus asua Kamp­is­sa tai Eirassa.

    Vaik­ka köy­him­mät muut­taisi­vatkin pois Helsin­gin kalli­il­ta alueil­ta, ei tästä silti vielä mitään kauheaa mas­sakarkoi­tus­ta saa­da aikaisek­si, kos­ka halvem­pi­en asun­to­jen perässä ei tarvitse vält­tämät­tä Van­taa­ta kauem­mak­si muut­taa. Tämä on minus­ta täysin sama asia kuin muut­to kaupungi­nosas­ta toiseen.

    Vastaa

  33. Samuli Saarel­ma:
    …
    Mitä täl­lä kaikel­la oikein ajan takaa? Sitä, että sen päät­tämi­nen, kenen pitäisi olla oikeutet­tu erinäköisi­in tuki­in, jot­ta sys­tee­mi olisi oikeu­den­mukainen, ei ole mitenkään yksinker­tainen jut­tu edes siinä tapauk­ses­sa, että pääsemme jonkin­laiseen yhteisym­mär­ryk­seen, että köy­hiä pitää tukea (mis­tä kai Suomes­sa aika hyvä kon­sen­sus vallitsee).
    …

    Taval­laan perus­tu­lon idea­han on, että tätä asi­aa yksinker­tais­te­taan takaa­mal­la kaikille tiet­ty perus­tur­va ja min­imielin­ta­so ilman tarve­hark­in­taa, ja tekemäl­lä tarve­hark­in­tais­es­ta tukemis­es­ta har­valukuinen poikkeus (esim. tuet sairau­den tai vam­maisu­u­den perus­teel­la, jne.). 

    Eli pois­te­taan turhat kiemu­rat eikä tehdä asioi­ta mon­imutkaisem­mik­si kuin on tarpeen. 

    Jos sit­ten tukea saa joku sel­l­ainenkin joka ei sitä varsi­nais­es­ti tarvit­sisi niin tämä ongel­ma voidaan kor­ja­ta tiuken­ta­mal­la pro­gres­sio­ta ylim­mis­sä tulois­sa (eli nos­te­taan mar­gin­aaliv­eroast­et­ta mut­ta ei vält­tämät­tä varsi­naiset kiris­tetä ansio­tulovero­tus­ta kokon­aisuute­na keneltäkään) ja nos­ta­mal­la mui­ta vero­ja (arvon­lisävero, alko­ho­liv­erot, ener­giaverot, kiin­teistöverot, jäteverot, hait­taverot) ja vähen­tämäl­lä verovähen­nyk­siä (omis­tusasun­non korkomenot, työ­matkaku­lut, jne.).

    Vastaa

  34. Samuli Saarel­ma: Eli kan­natat sitä, että asumisen hin­taa muo­dos­tuu markki­noil­la ja sit­ten heti perään sitä, että asun­tomarkki­noiden yksi tärkeä ei-markki­nao­h­jau­tu­va kom­po­nent­ti, kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­li ottaa sen kan­nan, ettei kaavoite­ta lainkaan lisä­maa­ta uusien asun­to­jen rak­en­tamiseen. Joku ei nyt natsaa.

    Kaupun­gin lisärak­en­t­a­mi­nen ei ole vain asun­torak­en­tamista ja kaavoitus­ta sitä varten. Mitä enem­män on asun­to­ja, sitä enem­män tarvi­taan teitä ja sil­to­ja ja putkia. Lisäk­si palvelui­hin tilo­ja. Jos ollaan rehellisiä, paket­ti on liian raskas. Jos voitaisi­in käyt­tää 1970 ‑luvun aluer­ak­en­tamista, siis ilman julk­ista rahaa, asi­aa voisi­vat harki­ta ne sijoit­ta­jat, jot­ka usko­vat pääkaupunkiseudun markki­nae­htoiseen kasvuun.

    Vastaa

  35. On ilmeistä, että asum­istues­sa väistämät­tä joutuu otta­maan huomioon ole­mas­saol­e­van asumisen hin­nan, mut­ta voisiko ajatel­la, että asum­istues­sa olisi peru­sosa, joka olisi sama koko maa­han ja sit­ten lisäosa, joka mak­set­taisi­in esim. kak­si vuot­ta, vähän samaan tapaan kuin ansiosi­don­naista turvaa.

    Tämä antaisi siir­tymäaikaan tur­vaa, mut­ta ei kuitenkaan aiheut­taisi niin suur­ta painet­ta asun­to­jen hin­toi­hin esim. pääkaupunkiseudulla.

    Vastaa

    1. asum­istues­sa olisi peru­sosa, joka olisi sama koko maa­han ja sit­ten lisäosa, joka mak­set­taisi­in esim. kak­si vuot­ta, vähän samaan tapaan kuin ansiosi­don­naista turvaa.

      Ajatelit, että perushoita­ja tulisi kepu­lan­di­as­ta Helsinki­in apuhoita­jak­si, mut­ta asum­istuen kah­den kuukau­den siir­tymäa­jan jäl­keen palaisi kepu­la­di­aan työt­tömäk­si ja kepu­la­di­as­ta tulisi toinen perushoita­jak­si kahdek­si vuodek­si. Mitä tämä vuorot­telu hyödyt­tää? Muual­la pien­i­t­u­loisia tue­taan kaupunkiseuduil­la pysyvil­lä asun­topolit­tisil­la tuilla.

      Vastaa

  36. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki köy­hät eivät ole köy­hiä. Jos köy­hyyt­tä mitat­taes­sa ote­taan huomioon vain verotet­ta­vat tulot, mut­ta ei lainkaan omaisu­ut­ta, eniten köy­hiä on Kau­ni­ai­sis­sa, jos­sa on huo­mat­ta­van paljon täysin tulo­ton­ta väkeä. Jos var­al­lisu­ut­ta, myös asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei tukia mitat­taes­sa ote­ta huomioon, tuki val­uu suurelta osin ohi maalin.

    Luulen, että tuo Kau­ni­aisen täysin tulo­ton väki on “verot­tomil­la” osin­goil­la eläviä. Eli tulo­ja kyl­lä on, mut­ta ne eivät näy verotilastoissa.

    Vastaa

    1. Luulen, että tuo Kau­ni­aisen täysin tulo­ton väki on “verot­tomil­la” osin­goil­la eläviä. Eli tulo­ja kyl­lä on, mut­ta ne eivät näy verotilastoissa

      Hyvöä oival­sit, Taui vaik­ka mak­saisi­vat veroa fai­jan han­kki­man omaisu­u­den tuot­tamista osin­go­ista, eivätkä olsi oival­ta­ne­et siirtää omaisu­ut­taan hallintarek­isteri­in tai muuten verot­to­jal­ta piiloon, kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa he ovat varattomia.

      Vastaa

  37. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

    Joko en ole poht­in­ut asi­aa tarpeek­si pitkälle tai en kuu­lu joukkoon “jokainen”, mut­ta en nyt äkkiä kek­si mik­si kiin­teistövero (saa sitä var­maan asun­to­tuloveroksikin sanoa) sopivil­la para­me­treil­la ja reunae­hdoil­la ei kiertäisi näitä ongelmia.

    Vastaa

  38. newyork­ista: Schubak’ko siel­lä kir­joit­taa vai joku hen­gen­heimo­lainen? Parem­malle ainek­selle taitaa tul­la aina yllä­tyk­senä se, ihan pyytämät­tä, että ns. köy­hiä asuu kesku­udessanssa. Ilman mata­la­palkkaisia ahk­e­ria tek­i­jöitä esim. Helsin­ki nyt vaan ei toi­mi, puhu­mat­takaan yksi­tyis­sek­torista. Näi­denkin pitää voi­da asua jos­sain jär­jel­lisen matkan päässä. 

    Viitat­en nim­imerkki­isi, niin miten tämä asia on New Yorkissa hoidet­tu? Eikös juuri nämä tuet aiheuta sitä, että kaupungeis­sa ei ole tilaa “mata­la­palkkaisille ahk­er­ille työn­tek­i­jöille”. Ainakin Helsingis­sä on tilanne se, että tääl­lä on varaa asua vain, jos on köy­hä tai “rikas”.

    Vastaa

  39. Saarel­ma vielä:

    Jos kasvukeskus­ta raken­netaan julk­isin varoin tai siemen­pe­runoin, suun­nataan samal­la uut­ta kysyn­tää alueelle entisen lisäk­si. Asun­to­ja kun ei voi rak­en­taa vain niille, jot­ka jo ennen tar­jon­nan lisään­tymistä oli­vat päät­täneet muut­taa alueelle.

    Raken­nus­li­ikkeil­lä ei ole kap­a­siteet­tia rak­en­taa minne ja miten paljon tahansa. Jos ne aloit­ta­vat kohteen tääl­lä, listal­ta pyyhkiy­tyy pois kohde toisaal­la. Koko ajan samal­la luo­daan tätä noidankehää.

    Keskustelu tar­jon­nan ja kysyn­nän keskinäis­vaiku­tuk­ses­ta jää usein kovin vajaak­si. Käytän­nössä kaikil­la markki­noil­la on usei­ta epäsym­me­tri­alähteitä ja ne vaikuttavat.

    Sen lisäk­si että tar­jon­ta suun­taa kysyn­tää, epätäy­delli­nen markki­na johtuu omis­tusasumisen hin­nan muo­dos­tu­mis­es­ta pitkälti toisen markki­nan eli laina­markki­nan johdan­naise­na. Kun laina-ajat pitenevät ja korko­ta­so on mata­la, on kuukausierä pysynyt samana vaik­ka lainat ja niiden myötä asun­to­jen arvo on 1990 ‑luvul­ta suuresti kas­vanut. Laina­markki­noiden seu­rauk­se­na asun­to­hin­nat ja niiden johdan­naise­na vuokrahin­nat ovat päässeet karkaa­maan. Nousu ei siis vält­tämät­tä ole seu­raus­ta vähäis­es­tä tar­jon­nas­ta suh­teessa kysyn­tään. Täl­löin myöskään tar­jon­nan lisäys ei auta.

    Dosent­ti Juk­ka Heikkisen ilmoit­taa osoit­ta­neen­sa tämän kor­re­laa­tio­ana­lyysil­la 1970 — luvul­ta alka­en — yhteyt­tä tuotan­non (tar­jon­nan) ja hin­to­jen välil­lä ei ole.

    Lopuk­si, jos oikeasti uskot­taisi­in että pääkaupunkiseudun kasvun takana on joitakin luon­nol­lisia vetovoi­matek­i­jöitä, pitäisi vapaakau­pan ja pääomien vapaan liikku­vu­u­den olois­sa löy­tyä rahoi­tus­markki­noil­ta sijoit­ta­jarypäs, joka olisi kiin­nos­tunut tekemään asun­to­ja kaikille ja tämä aluer­ak­en­tamis­sopimuksi­na 1970-luvun tyyliin.

    Vastaa

  40. Asum­is­tu­ki ja sen tarve on osoi­tus epäon­nis­tuneesta vero­tusjär­jestelmästä ja yhteiskunnanhallinnosta.

    Vastaa

  41. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Yht­enä täl­läisenä muu­tok­se­na ehdot­taisin kol­men pääpe­ri­aat­teen muuttamista.
    1) Asum­is­tukien pois­tamista. Vähitellen mut­ta selvästi ilmoitet­tuna pää­tavoit­teena. Täten jou­tu­isi­vat työ­nan­ta­jat mak­samaan työvoimas­taan nou­se­via kulu­ja eli työan­ta­jain saa­ma etu työvoiman halpu­ud­es­ta pois­tu­isi vähitellen ja työ­paikat siir­ty­i­sivät pikkuhil­jaa seuduille, jois­sa niille olisi parhaat luon­taiset mahdollisuudet.
    2) Omis­tusasun­to­jen korkovähen­nys­ten vero­helpo­tusten pois­t­a­mi­nen. Vähitellen, mut­ta kuitenkin suh­teel­lisen nopeal­la aikataul­ul­la, joka hyö­dyn­täisi nykyisen mata­lan korko­ta­son. Täl­lä pyrit­täisi­in molem­pi­en asum­is­muo­to­jen ero­jen pitämiseen nykyisenlaisina.
    3) Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den muut­tamiseen siten, että niis­sä kuomioitaisi­in paikkakun­nan kalleus. Eli siis rehellis­es­ti huomioitaisi­in pääkaupun­gin kalleus asumises­sa ja elämisessä.

    Kan­natat siis markki­na­t­alout­ta, markki­na­t­alout­ta ja markkinataloutta. 

    Koko sys­tee­mi on ajatelta­va puh­taal­ta pöy­dältä siitä ajatuk­ses­ta, että mitään tukia ei ole, ja sit­ten mietit­tävä, mitä tukia oikeasti tarvi­taan. Tämä esimerk­ki ker­too siitä miten tuet syn­nyt­tävät tois­t­en tukien tarvetta.

    Vastaa

  42. Johannes Hir­vaskos­ki:

    Miten olisi sel­l­ainen vai­h­toe­hto, että annet­taisi­in asumisen hin­nan hakeu­tua tas­apain­oti­laan markkinoilla? 

    Onko asumisen kus­tan­nusten hillit­semispyrkimys kasvukeskuk­sis­sa toimin­ut koskaan mis­sään? Sen parem­min asun­to­jen tar­jon­nan lisäämisel­lä, kuin tulon­si­ir­roil­la? Mik­si Lon­toon ja Pari­isin ja Tukhol­man ja New Yorkin (en jat­ka lis­taa) asun­to­jen hin­nat ovat kaik­ki joko absolu­ut­tis­es­ti tai ostovoima­pari­teetil­la korkeam­mat kuin Helsingissä?

    Markki­noil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta hakeu­tu­vat aina tas­apain­oon. Hin­nat toki vai­htel­e­vat. Pari­isi ja New York oli­vat pitkään viime vuo­sisadal­la huokei­ta paikko­ja asua, kos­ka tar­jon­ta pysyi kysyn­nän tahdis­sa. Nykyään hin­nat ovat korkei­ta, kos­ka asun­to­jen tar­jon­taa, eli rak­en­tamista, rajoite­taan erit­täin voimakkaasti. Syynä täältäkin tutut (rakennus)suojelu, nor­mit, nim­byt ja vih­jeet­tömät tai kor­rup­toituneet päättäjät.

    Entäpä jos ongel­ma onkin itse kasvukeskuk­sis­sa. Ne eivät taidakaan syn­tyä ihan itses­tään ja luon­nol­lis­es­ti – kuten Soin­in­vaara et al. hil­jat­taises­sa pam­fletis­sa kau­ni­isti myönnetäänkin.

    Jotenkin vaan ihmiset halu­a­vat muut­taa kaupunkei­hin joka puolel­la maail­maa. Ja ovat muut­ta­neet sankoin joukoin sato­ja vuosia. Mut­ta Suomes­sa tämä on tietoisen poli­ti­ikan tulosta? 

    Entä onko tämä lin­ja pääkaupunkiseudun nyky­is­ten asukkaiden etu? On. Tulin val­i­tuk­si keskus­tan kaupung­in­val­tu­ute­tuk­si Van­taal­la hyvin suo­ral­lade­sen­tral­is­tisel­la viestil­lä. Puhuin käytän­nössä vain siitä, että kaupun­gin lisärak­en­t­a­mi­nen saa lop­pua ja rahat on käytet­tävä nyky­is­ten asukkaiden palvelui­hin, sen sijas­ta että investoitaisi­in 2030 – luvul­la tänne muut­tavien ihmis­ten elämään.

    Äänestäjäsi var­maan kiit­tävät, kun asun­to­jen hin­nat eli asum­is­menot kas­va­vat entis­es­tään kiihtyväl­lä tahdil­la. Vähem­män mak­sukykyiset toki muut­ta­vat mielel­lään Riihimäelle, kun heil­lä ei enää ole varaa asua Van­taal­la? Vai arvelitko että hin­nat laske­vat kun tar­jon­ta supis­tuu pysäytet­tyäsi kaavoituksen?

    Vastaa

  43. Siir­to­la­pu­u­tarha: ‑Kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat, mut­ta lain­oituk­sen ehdoil­la vaikute­taan kysyn­tään liikaa — eli raken­netaan kuplaa. Sak­sas­sa näin ei ole tapah­tunut. Sen sijas­ta että ryhdytään täkäläis­ten veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la jät­timäisi­in investoin­tei­hin (tois­tu­vasti vaa­di­taan kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja tuotet­tavak­si julk­isin varoin) tar­jon­nan lisäämisekksi voitaisi­in kai hillitä kysyn­tää säätelemäl­lä hie­man enem­män lainakuplaa?

    Kyl­lä minä tässä aion täkäläis­ten veron­mak­sajien puo­lia pitää, en vain tyy­dy siihen puo­livil­laiseen malli­in, että pääkaupunkiseu­tu kas­vaa, kos­ka väestöen­nuste sanoo niin — ja sit­ten me toteu­tamme sen ennusteen.

    Asun­to­tuotan­to suun­taa kysyn­tää. Raken­nus­li­ik­keet val­it­se­vat minne ne rak­en­ta­vat. Ja kuten totesin, tämä on his­to­ri­al­lisess­sa tarkastelus­sa tosi.

    Halukku­us muut­taa kaupunkei­hin on seu­ran­nut työ­paikko­ja teol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Jälki­te­ol­lises­sa näin ei ole, eikä tarvitse olla. Kyse on pitkään kestäneestä pint­tymästä, joka on kieltämät­tä aika vallitseva.

    Vastaa

  44. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki köy­hät eivät ole köy­hiä. Jos köy­hyyt­tä mitat­taes­sa ote­taan huomioon vain verotet­ta­vat tulot, mut­ta ei lainkaan omaisu­ut­ta, eniten köy­hiä on Kau­ni­ai­sis­sa, jos­sa on huo­mat­ta­van paljon täysin tulo­ton­ta väkeä. Jos var­al­lisu­ut­ta, myös asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei tukia mitat­taes­sa ote­ta huomioon, tuki val­uu suurelta osin ohi maalin.

    No tämähän on mie­lenki­in­toinen point­ti. Jos olete­taan, että moni jää esim. yli 50-vuo­ti­aana työt­tömäk­si ja työn­saan­ti on han­kalaa, niin tilanteek­si tulee se, että 66-vuo­ti­aana 50-vuo­ti­aak­si asti insinöörtöitä tehneel­lä on saman ver­ran omaisu­ut­taa kuin ikinä töitä tekemät­tömäl­lä. Jos ensin pitää tuh­la­ta omaisu­us ennen kuin saa tukea, niin eläkeiässä insinöörin omaisu­us on 0€ eli sama kuin pum­mil­la. Tämä on kai sitä sosial­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta? Ei muu­ta kuin verot ylös ja työn ja oikeu­den­mukaisu­u­den Suomea kohti.

    Vastaa

  45. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Raken­nus­li­ikkeil­lä ei ole kap­a­siteet­tia rak­en­taa minne ja miten paljon tahansa. Jos ne aloit­ta­vat kohteen tääl­lä, listal­ta pyyhkiy­tyy pois kohde toisaal­la. Koko ajan samal­la luo­daan tätä noidankehää.

    Raken­nus­te­ol­lisu­udel­la menee huonos­ti. Koh­ta 20% alan raken­nustyövoimas­ta on työttömänä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/rakennusalan+tyottomyys+pysyy+korkeana/a844649

    Raken­nusalan työt­tömyys pysyi korkeana myös syysku­us­sa, vaik­ka per­in­teis­es­ti syyskuu on raken­nustöi­den kannal­ta paras­ta aikaa.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rakennusalalle-yli-tuhat-uutta-tyotonta-kahdessa-viikossa/618402/

    Raken­nusalan työt­tömyys kas­vaa nopeasti. Alan työt­tömyyskas­saan on tul­lut kuun ensim­mäisen viikon aikana noin 1 050 uut­ta hake­mus­ta. Raken­nusalan työt­tömyyskas­san puheen­jo­hta­ja Mat­ti Har­ju­nie­mi arvioi, että täl­lä vauhdil­la alan työt­tömyys nousee tal­ven aikana 23 prosenttiin.

    “Dosent­ti Juk­ka Heikkisen ilmoit­taa osoit­ta­neen­sa tämän kor­re­laa­tio­ana­lyysil­la 1970 – luvul­ta alka­en – yhteyt­tä tuotan­non (tar­jon­nan) ja hin­to­jen välil­lä ei ole.”

    Joko tulos tai sit­ten tulk­in­tasi siitä on yksinker­tais­es­ti väärä. Voi olla että täysin väl­itön­tä yhteyt­tä tar­jon­nan ja hin­to­jen välil­lä ei ole erinäi­sistä syistä (hidas kaavoitus yms., muut voimakkaam­mat vaiku­tuk­set, nopeampi muut­toli­ike), mut­ta jostain mys­tis­es­tä syys­tä asun­to­jen hin­nat kuitenkin tup­paa­vat nouse­maan siel­lä, mis­sä niitä ei ole (kasvukeskuk­sis­sa) ja laske­maan siel­lä, mis­sä niitä on yllinkyllin (muut­to­tap­pioalueil­la).

    On päivän­selvää että pitkäl­lä aikavälil­lä nimeno­maan tar­jon­ta ja kysyn­tä määräävät hin­tata­son. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Oulua ja pk-seu­tua. Oulus­sa on suh­teessa kaavoitet­tu ja raken­net­tu aivan tolkut­tomasti, pk-seudul­la taas ei. Samaan aikaan Oulus­sa asun­to­jen hin­nat ovat olen­nais­es­ti mata­lam­mat kuin muis­sa kasvukeskuk­sis­sa. Samat­en Oulus­sa asun­to­jen reaal­i­hin­nat eivät ole nousseet viimeisen viiden vuo­den aikana, kun taas pk-seudul­la ovat.

    Vastaa

  46. Ode:

    Kaik­ki köy­hät eivät ole köy­hiä. Jos köy­hyyt­tä mitat­taes­sa ote­taan huomioon vain verotet­ta­vat tulot, mut­ta ei lainkaan omaisu­ut­ta, eniten köy­hiä on Kau­ni­ai­sis­sa, jos­sa on huo­mat­ta­van paljon täysin tulo­ton­ta väkeä. Jos var­al­lisu­ut­ta, myös asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei tukia mitat­taes­sa ote­ta huomioon, tuki val­uu suurelta osin ohi maalin. 

    Nyt kyl­lä arvosta­mani par­la­men­taarikko vetää vähän pop­ulis­min puolelle.
    Väitätkö vakavis­sasi, että esimerkik­si Kau­ni­ai­sis­sa toimeen­tu­lo­tukea mak­set­taisi­in merkit­tävässä määrin yksinker­tais­es­ti verotet­tu­ja osinko­tu­lo­ja (=veroti­las­tossa näkymät­tömiä) lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä nos­taville? Kyl­lähän sos­su tarkas­taa tiliot­teista onko sitä rahaa tul­lut tilille vaik­ka se ei näky­isikään verokortilla.

    Tai että tuol­lais­ten henkilöit­ten yhtiö­vastikkei­ta mak­set­taisi­in laa­jasti asum­istues­ta? Eikö asum­istuen jaos­sakin kat­so­ta kaikkia tulo­ja (ei vain verotettavia)?

    Olisiko­han mei­dän sosi­aal­i­tur­vas­samme jotain vähän isom­piakin ongelmia?

    Pop­ulis­mi tietysti on aina kansaan uppoavaa, mut­ta luulin, että se oli omi­naista enem­män perus­suo­ma­laisille kuin vihreille?

    Vastaa

    1. Väitätkö vakavis­sasi, että esimerkik­si Kau­ni­ai­sis­sa toimeen­tu­lo­tukea mak­set­taisi­in merkit­tävässä määrin yksinker­tais­es­ti verotet­tu­ja osinko­tu­lo­ja (=veroti­las­tossa näkymät­tömiä) lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä nos­taville? Kyl­lähän sos­su tarkas­taa tiliot­teista onko sitä rahaa tul­lut tilille vaik­ka se ei näky­isikään verokortilla.

      Ei mak­se­takaan, mut­ta jos toimeen­tu­lotues­ta luovut­taisi­in ja se kor­vat­taisi­in perus­tur­val­la, joka ei ote huoimioon omaisu­ut­ta, kuten kir­joit­ta­ja vaati, sil­loin maksettaisiin.

      Vastaa

  47. Ain­oa järkevä ratkaisu on lakkaut­taa toimeen­tu­lo­tu­ki ja siirtää näin säästyneet rahat perus­tur­van korot­tamiseen. Toimeen­tu­lo­tu­ki on jär­jestelmänä täysin epäon­nis­tunut ja byrokraat­tis­es­ti raskas.

    Vastaa

    1. Ain­oa järkevä ratkaisu on lakkaut­taa toimeen­tu­lo­tu­ki ja siirtää näin säästyneet rahat perus­tur­van korottamiseen.

      Toimeen­tu­lo­tukea hätäa­puna ei voi lakkaut­taa. Ote­taan nyt vaik­ka ääries­imerk­ki. Per­heeltä palaa talo ja kaik­ki omaisu­us menee. Siinä sit­ten selviy­tymään perus­tur­val­la. Ensim­mäi­nen erä mak­se­taan kuukauy­den kulut­tua. Lieven­pänä esimerkkinä kalli­it sairaan­hoitoku­lut. Toimeen­tu­lo­tu­ki pitäisi palaut­taa tilapäisen hätäavun rooli­in ja kehit­tää ensisi­jainen tur­va sel­l­aisek­si, että se ottaa nyky­istä parem­min huomioon esimerkik­si las­ten lukumäärän.

      Vastaa

  48. Osmo Soin­in­vaara: Hyvöä oival­sit, Taui vaik­ka mak­saisi­vat veroa fai­jan han­kki­man omaisu­u­den tuot­tamista osin­go­ista, eivätkä olsi oival­ta­ne­et siirtää omaisu­ut­taan hallintarek­isteri­in tai muuten verot­to­jal­ta piiloon, kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa he ovat varattomia. 

    Tähän liit­tyen tuli mieleen sel­l­ainen kysymys, että mitä mieltä Osmo olet var­al­lisu­usveros­ta, joka Suomes­ta taan­noin pois­tet­ti­in. Mitkä oli­vat perus­teet veron pois­toon, ja onko mah­dol­lista tai mitään järkeä palaut­taa sitä, edes sel­l­aisille omaisu­us­lu­okille, joi­ta ei voi siirtää tai piilot­taa (esim. kiin­teistö- ja maao­maisu­us)? Vai onko kiin­teistövero parem­pi täl­laisille omaisuuslajeille?

    Ruot­sis­sakaan var­al­lisu­usveroa ei kaiketi ole, joten jotain ongelmia sen palaut­tamiseen toden­näköis­es­ti liittyisi.

    Vastaa

    1. Kiin­teistävero on juuri var­al­lisu­usvero kiin­teälle omaisu­udelle, jota ei voi siirtää maas­ta. Var­al­lisu­usveron vält­tämi­nen ihan lail­lis­es­ti oli niin help­poa, ettei siitä tul­lut edes oival­ta­jalle tyy­dy­tys­tä. Kun pankki­tal­letuk­set ovat var­al­lisu­usveron ulkop­uolel­la ja lainat oli­vat vähen­nyskelpoisia verotet­tavas­ta omaisu­ud­es­ta, koko vero oli täysin vapaaehtoinen.
      Sil­loin aikanaan kun oli var­al­lisu­usvero, oli perustel­tua verot­taa pääo­mat­u­lo­ja lievem­min kuin palkkat­u­lo­ja, kun siitä pääo­mas­ta sinän­sä jo meni vero. Enää ei mene, joten…

      Vastaa

  49. Ode:

    Taui vaik­ka mak­saisi­vat veroa fai­jan han­kki­man omaisu­u­den tuot­tamista osin­go­ista, eivätkä olsi oival­ta­ne­et siirtää omaisu­ut­taan hallintarek­isteri­in tai muuten verot­to­jal­ta piiloon, kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa he ovat varattomia.

    Hallintarek­ister­il­lä (jon­ka käyt­tämi­nen suo­ma­lais­ten osakkei­den omis­tamiseen on muuten suomeen verov­elvol­liselta rikos) tai verot­ta­jal­ta muuten piilos­sa olemisel­la ei muu­tu mik­sikään, että tulo­jen salaami­nen verot­ta­jal­ta on rikos, ei “oival­ta­mat­to­muut­ta” tai muu­ta tyhmyyttä.

    Julk­isu­udessa käy­dyssä keskustelus­sa hallintarek­isteri (ja ehdo­tus sen käyt­töön oto­s­ta suo­ma­laisillekin koko muun Euroopan tapaan) on saanut aivan suh­teet­toman merk­i­tyk­sen. Jos joku halu­aa tehdä rikok­sen ja sala­ta tulo­ja verot­ta­jal­ta, suo­ma­laisel­la hallintarek­ister­il­lä tai sen puut­teel­la ei ole juuri mitään merk­i­tys­tä. Rikok­sen tekoon löy­tyy halukkaille run­saasti muitakin keinoja.

    Vastaa

    1. Julk­isu­udessa käy­dyssä keskustelus­sa hallintarek­isteri (ja ehdo­tus sen käyt­töön oto­s­ta suo­ma­laisillekin koko muun Euroopan tapaan) on saanut aivan suh­teet­toman merk­i­tyk­sen. Jos joku halu­aa tehdä rikok­sen ja sala­ta tulo­ja verot­ta­jal­ta, suo­ma­laisel­la hallintarek­ister­il­lä tai sen puut­teel­la ei ole juuri mitään merk­i­tys­tä. Rikok­sen tekoon löy­tyy halukkaille run­saasti muitakin keinoja.

      Olen tuos­ta asi­as­ta sinän­sä samaa mieltä. Omaisu­u­den piilot­ta­mi­nen voidaan sank­tioi­da niin ankarasti, ettei rikos kan­na­ta. Jos kiin­ni­jäämisen ris­ki on kymme­nen porosent­tia, ran­gais­tuk­sen on olta­va vähin­tään 20-ker­tainen tavoitel­tu­un hyö­tyyn näh­den. Sinän­sä tun­tu­isi perustel­lul­ta, että omis­tu­soikeus ei koskisi kätket­tyä omaisu­ut­ta lainkaan vaan se otet­taisi­in valtiolle.

      Vastaa

  50. jukolan­jus­si: No tämähän on mie­lenki­in­toinen point­ti. Jos olete­taan, että moni jää esim. yli 50-vuo­ti­aana työt­tömäk­si ja työn­saan­ti on han­kalaa, niin tilanteek­si tulee se, että 66-vuo­ti­aana 50-vuo­ti­aak­si asti insinöörtöitä tehneel­lä on saman ver­ran omaisu­ut­taa kuin ikinä töitä tekemät­tömäl­lä. Jos ensin pitää tuh­la­ta omaisu­us ennen kuin saa tukea, niin eläkeiässä insinöörin omaisu­us on 0€ eli sama kuin pum­mil­la. Tämä on kai sitä sosial­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta? Ei muu­ta kuin verot ylös ja työn ja oikeu­den­mukaisu­u­den Suomea kohti.

    Niin­pä! Mikä ihmeen jär­ki on vah­da­ta ihmis­ten mum­mon­mökke­jä, muu­ta­maa hehtaaria pel­toa ja met­sää? Mitä se on keneltäkään pois­sa, jos niitä ei otet­taisi huomioon ihan lais­sa määritel­tyä _perusturvaa_ jaeltaes­sa. Mut­ta ei! On se niin kivaa ran­gaista niitä toisia ja sit­ten ran­gaista uud­estaan. Ensin kiel­letään perus­tur­va ja sit­ten jonkin ajan päästä ihme­tel­lään, että miten olet vielä elos­sa, kun ei ole ollut perus­tur­van ver­ran rahaa, ja lätkäistään lisävero! Ja tämä tari­na on tosi!

    t. Ei oikeut­ta perusturvaan

    Vastaa

  51. Osmo Soin­in­vaara: Perus­tus­lakia tulk­it­see perus­tus­laki­valiokun­ta, eikä sen päätök­sistä voi valit­taa. Sen tulk­in­ta asi­as­ta on tyystin toinen. 

    Tuos­sa näkyy hyvin kansane­dus­ta­jien rekry­toin­tion­gel­man tulos äänestäjän kannal­ta. Kansane­dus­ta­jan palk­ka ei ole kil­pailukykyi­nen yksi­tyisen sek­torin palkko­jen kanssa, joten kansane­dus­ta­jan pätkätöi­hin ajaudu­taan val­tion tai kun­tien tehtävistä. Kaiken­laisil­la hyödyt­tömil­lä kukka­hat­tutädeil­lä on yliedustus. 

    Lasku­taitoiset kansane­dus­ta­jat taita­vat täl­lä het­kel­lä olla nimet­tävis­sä yhdenkä­den sormin. Niitä, jot­ka ymmärtävät edes jotain taloud­es­ta, ei ole kovinkaan mon­taa enem­pää. Äänestäjän ei pidä ihme­tel­lä tässä tilanteessa päätösten laatua.

    Vastaa

  52. tpyy­lu­o­ma: Ja minus­ta tämä on moi­sen mallin poten­ti­aa­li­nen heikkous, yksi­tyisel­lä tasol­la säästämi­nen on hyve mut­ta kansan­talouden tasol­la ei ole lainkaan selvää että näin on (para­dox of thrift), eli säästämis­es­tä palk­it­sem­i­nen pienem­mil­lä veroil­la ei ole mikään itseisarvo. 

    En sanonut, että säästämistä pitäisi eri­tyis­es­ti palki­ta, vaan vain sitä, että minus­ta ei ole mitenkään itses­tään­selvää, että siitä pitäisi ran­gaista, kuten nykysys­tee­mis­sä tehdään. Pahiten tämä näkyy tietenkin toimeen­tu­lotues­sa, jos­sa tosi­aan ne säästöt pitää syödä ennen kuin alkaa tip­pua tukea val­ti­ol­ta. Vähem­mässä määrin tämä näkyy asum­istues­sa, jol­la siis suosi­taan sitä, että asuu vuokral­la, eikä ole säästäen eläen han­kkin­ut itselleen omistusasuntoa. 

    Sinne kan­nus­tavu­u­den puolelle menee se asun­to­lainan korkovähen­nys, minkä minus­ta voisikin poistaa. 

    Vero­tuk­ses­sa keskeistä on veron­mak­sukyky, tyhjästä on paha ottaa, eli verot nyt käytän­nössä kan­nat­taa kerätä niiltä joil­la on varaa mak­saa. Minus­ta sil­lä ei ole väliä onko verotet­ta­van hyvä talousti­lanne tai tulota­so seu­raus­ta ahkeru­ud­es­ta, tuurista, lah­jakku­ud­es­ta, suhteista vai jostain näi­den yhdistelmästä. 

    Minus­ta menet tuos­sa yksinker­taises­sa ana­ly­y­sis­sä met­sään sen suh­teen, että kat­sot tilan­net­ta olet­taen sen ole­van staat­ti­nen, vaik­ka tietenkin ihmis­ten toim­inta muut­tuu sen suh­teen, miten heitä verote­taan. Eksplisi­it­tis­es­ti tämä näkyy tietenkin vero­su­un­nit­telus­sa, jos­sa tosi­aan tarpeek­si rikkaat mak­sa­vat kir­jan­pitäjälle isot rahat siitä, että saa hänet näyt­tämään verot­ta­jalle noi­ta sin­un sano­jasi käyt­täen sel­l­aiselta, “jol­la ei ole varaa maksaa”. 

    Vähem­män eksplisi­it­tis­es­ti tämä näkyy tietenkin muis­sa ihmis­ten valin­nois­sa, joi­hin vero­tussys­tee­mi heitä kannustaa.

    Lisäk­si sanois­in, että vero­tuk­sen suh­teen tuo peri­aate vielä suh­teel­lisen hyvin hyväksytäänkin. Toinen asia on sit­ten tämän blogikir­joituk­sen aihe, eli tuet. Niiden suh­teen juuri tulee epä­selvyyt­tä oikeu­den­mukaisu­u­den suh­teen siitä, että tukia mak­se­taan sen mukaan, miten rahaa kulute­taan, eikä vain siitä, että tulot ovat pienet.

    Vastaa

  53. “Perus­tus­lakia tulk­it­see perus­tus­laki­valiokun­ta, eikä sen päätök­sistä voi valit­taa. Sen tulk­in­ta asi­as­ta on tyystin toinen.”

    Tarkoi­tat siis, että asia ei ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että se olisi perus­tus­lain vas­taista. PeV antaa lausun­to­ja, ne eivät ole oikeudel­lis­es­ti sitovia.

    Ylipäätän­sä jos perus­tus­lain näkökul­mas­ta toimeen­tu­lo­tur­van olisi olta­va nykynormis­ton mukainen, sitä ei voisi leika­ta kuten nykyään tehdään sil­lä 20%:lla tai 40%:lla. Senkin jäl­keen tuon rahan pitäisi riit­tää sääl­liseen elämään.

    Vastaa

    1. PeV antaa lausun­to­ja, ne eivät ole oikeudel­lis­es­ti sitovia.

      Ne sito­vat eduskun­nan päätök­sen­tekoa. Jos PEV tiopteaa lain­muu­tok­sen ole­van perus­tu­alain vas­tainen, muu­tos pitää tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

      Vastaa

  54. Osmo Soin­in­vaara: Toimeen­tu­lo­tukea hätäa­puna ei voi lakkaut­taa. Ote­taan nyt vaik­ka ääries­imerk­ki. Per­heeltä palaa talo ja kaik­ki omaisu­us menee. Siinä sit­ten selviy­tymään perus­tur­val­la. Ensim­mäi­nen erä mak­se­taan kuukauy­den kulut­tua. Lieven­pänä esimerkkinä kalli­it sairaan­hoitoku­lut. Toimeen­tu­lo­tu­ki pitäisi palaut­taa tilapäisen hätäavun rooli­in ja kehit­tää ensisi­jainen tur­va sel­l­aisek­si, että se ottaa nyky­istä parem­min huomioon esimerkik­si las­ten lukumäärän. 

    Jos toimeen­tu­lotuen tarkoi­tus todel­lakin on aut­taa muuten hyv­in­toimeen­tule­via ihmisiä yllät­tävien lik­vidi­teet­tion­gelmien het­kel­lä, niin ratkaisu on minus­ta se, että se muute­taan velak­si nykyisen vastik­keet­to­muu­den sijaan. Per­heen ongel­ma ei yllä maini­tus­sa tilanteessa ole se, ettei heil­lä pitkäl­lä aikavälil­lä riitä tulot kat­ta­maan meno­ja, vaan se, että he yllät­täen lyhyel­lä aikavälil­lä tarvit­se­vat rahaa. 

    Tosin yllä ole­va tapaus on minus­ta kyl­lä muutenkin aika huono perustelu toimeen­tu­lotuelle, kun siinä oikea vas­taus olisi palo­vaku­u­tus. Muutenkin tun­tuu epä­to­den­näköiseltä, että per­heen pankki­t­il­lä ole­vat rahat katoaisi­vat mihinkään tuli­palos­sa tai mik­seivät he saisi pankista kulutusluottoa. 

    Sairaan­hoito- ja lääkeku­lui­hin minus­ta oikea vas­taus olisi se, että julkises­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta tehtäisi­in oikeasti julk­ista, eikä siihen tur­vau­tu­mi­nen voisi tarkoit­taa kellekään konkurssi­in jou­tu­mista (jopa USA:ssa tärkeä Oba­macarea aja­va voima on ollut juuri se, että merkit­tävä osa amerikkalais­ten henkilöko­htai­sista konkurs­seista johtuu juuri sairastumisista).

    Hyvin tai kohtu­ullis­es­ti toimeen­tule­vien yhtäkkisten meno­jen kat­ta­mi­nen vastik­keet­toma­l­la toimeen­tu­lotuel­la on minus­ta yleis­es­ti aika tyh­mä aja­tus. Parem­pi ratkaisu tuo­hon olisi Sin­ga­poren malli henkilöko­htai­sine sosiaaliturvatileineen.

    Vastaa

  55. Raken­nus­te­ol­lisu­u­den kap­a­siteet­ti käsit­tää myös pääo­makan­nan. Se että tar­jon­ta myös suun­taa kysyn­tää, on selkeästi liian vähälle huomi­olle jäänyt seikka.

    Totesin että tärkein asun­to­jen hin­to­jen ja sitä kaut­ta koko asumisen ajuri on toinen markki­na, eli laina­markki­na. Se ei ole kaavoitus. Viit­taan myös HS:n mielipi­desivulle tänään…

    Lopuk­si — jos äänestäjäni jou­tu­isi­vat sen takia muut­ta­maan Riihimäelle, että Van­taa lopet­taa kasvuin­vestoin­nit, se var­maan lopet­taa samal­la lisärak­en­tamisen tarpeen, eikö tot­ta? Ehkäpä jäl­jelle jäävät van­taalaiset sit­ten näkevät valon…

    Todel­lisu­udessa kyse taitaa olla enem­män siitä, että juuri nyky­is­ten van­taalais­ten näkökul­mas­ta tämä ter­mi­it­tikeon kasaami­nen on jo aika lopet­taa. Tämän ymmärtäneet ihmiset ovat valin­neet min­ut valtuustoon.

    Vastaa

  56. Ode:

    Sil­loin aikanaan kun oli var­al­lisu­usvero, oli perustel­tua verot­taa pääo­mat­u­lo­ja lievem­min kuin palkkat­u­lo­ja, kun siitä pääo­mas­ta sinän­sä jo meni vero. Enää ei mene, joten…

    Pääo­mat­u­lo­jen verokan­ta on jo nyt useim­mille tulon­saa­jille ansio­tu­lo­jen verokan­taa korkeampi. Rajapiste on n. 70000 euron tulos­sa, jol­loin sekä ansio­tu­lon, että pääo­mat­u­lon vero on n. 21400 euroa.
    (helsinkiläi­nen kirkkoon kuu­luma­ton, vero.fi 2013 laskuri).

    Pääo­mat­u­lo­ja sai 2011 1,3 miljoon­aa suo­ma­laista ja heistä n. 10% sai niitä yli 70000 euroa.

    Useim­mis­sa maail­man mais­sa pääo­mat­u­lo­ja (eri­tyis­es­ti osin­got ja myyn­tivoitot) verote­taan ansio­tu­lo­ja alem­mal­la kan­nal­la. Syitä on paljon, mut­ta yksi keskei­sistä on, että pääo­maverokan­nan nos­t­a­mi­nen alkaa hyvin herkästi laske­maan val­tion vero­tu­lo­ja. Var­al­lisu­usvero ei ole käytössä, kuin ihan muu­ta­mas­sa maas­sa, joten sen puut­tumat­to­muus ei vielä luo perustet­ta pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen nostamiseen.

    Laskel­mas­sani eivät ole mukana eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut, kos­ka pääo­mat­u­loil­la ei saa eläket­tä eikä ansiosi­don­naista työttömyysturvaa.

    Vastaa

    1. Pääo­mat­u­lo­jen verokan­ta on jo nyt useim­mille tulon­saa­jille ansio­tu­lo­jen verokan­taa korkeampi. Rajapiste on n. 70000 euron tulos­sa, jol­loin sekä ansio­tu­lon, että pääo­mat­u­lon vero on n. 21400 euroa.

      Sin­ul­la opn tässä pieni virhe logi­ikas­sa. Yleen­sä pieniä pääop­mat­u­lo­ja saa­vat saa­vat myös ansio­tu­lo­ja tai eläket­tä. Jos ansio­tu­lo­ja ja pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in yhden­mukaises­ti, vero perit­täisi­in niiden sum­mas­ta, eli pääo­mat­u­lo­jen vero menisi siitä mar­gin­aalin yläpäästä. Melkein kaikil­la pääo­mat­u­lo­jhen tasavero merk­it­see veron alen­nus­ta siihen ver­rat­tuna, että’ niitä verotet­taisi­in kuin työtuloja.

      Vastaa

  57. Joku kyseenalaisti Odea:

    Väitätkö vakavis­sasi, että esimerkik­si Kau­ni­ai­sis­sa toimeen­tu­lo­tukea mak­set­taisi­in merkit­tävässä määrin yksinker­tais­es­ti verotet­tu­ja osinko­tu­lo­ja (=veroti­las­tossa näkymät­tömiä) lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä nos­taville? Kyl­lähän sos­su tarkas­taa tiliot­teista onko sitä rahaa tul­lut tilille vaik­ka se ei näky­isikään verokortilla.

    Ode vas­tasi:

    Ei mak­se­takaan, mut­ta jos toimeen­tu­lotues­ta luovut­taisi­in ja se kor­vat­taisi­in perus­tur­val­la, joka ei ote huoimioon omaisu­ut­ta, kuten kir­joit­ta­ja vaati, sil­loin maksettaisiin.

    JaSa:
    Itse asi­as­sa omaisu­us voi olla täysin näkyvis­sä ja tuot­taa hyvin, vaik­ka mitään osinko­ja ei mak­set­taisikaan. Jos fir­ma kan­nat­taa, osakkei­den arvo nousee ja omis­ta­ja vauras­tuu vaik­ka osinkoa ei mak­se­takaan. Jos tarvit­see riihikuiv­aa, voi myy­dä muu­ta­man osak­keen, joskus jopa takaisin sille omis­ta­malleen yhtiölle.

    Vastaa

  58. Pyörit­telin tuos­sa nopeasti Kelan asum­is­tuk­i­laskuria ja tulin kyl­lä siihen tulok­seen, että tuen on pakko men­nä vuokriin.

    Miten muuten selit­täisitte sen, että täs­mälleen samoil­la tiedoil­la saa Kotkas­sa asum­is­tukea 261,07e, mut­ta Helsingis­sä 289,49e? Kum­manko­han arvioisitte useim­man val­it­se­van asuin­paikak­seen, jos oike­as­sa elämässä voisi vali­ta kahdes­ta täs­mälleen saman­lais­es­ta ja saman hin­tais­es­ta asunnosta?

    Vastaa

    1. Kum­manko­han arvioisitte useim­man val­it­se­van asuin­paikak­seen, jos oike­as­sa elämässä voisi vali­ta kahdes­ta täs­mälleen saman­lais­es­ta ja saman hin­tais­es­ta asunnosta?

      Todel­liset vuokrat ovat Helsingis­sä liki tuplat Kotkaan näh­den. Sik­si, asum­istuen enim­mäisvuokrat ovat hitusen korkeam­mat Helsingis­sä. Kotkas­sa enim­mäisvuokran mukaisia asun­to­ja on ole­mas­sa, joten siel­lä tuki voikin men­nä vuok­si­in, Helsingis­sä ei ole.

      Vastaa

  59. Kau­ni­ai­sis­sa on run­saasti tulot­to­mia kotirouvia.

    Vastaa

  60. Osmo Soin­in­vaara:

    Ei mak­se­takaan, mut­ta jos toimeen­tu­lotues­ta luovut­taisi­in ja se kor­vat­taisi­in perus­tur­val­la, joka ei ote huoimioon omaisu­ut­ta, kuten kir­joit­ta­ja vaati, sil­loin maksettaisiin.

    Vastaa

  61. Osmo Soin­in­vaara: Ei mak­se­takaan, mut­ta jos toimeen­tu­lotues­ta luovut­taisi­in ja se kor­vat­taisi­in perus­tur­val­la, joka ei ote huoimioon omaisu­ut­ta, kuten kir­joit­ta­ja vaati, sil­loin maksettaisiin. 

    Jos sitä perus­tur­vaa kuitenkin pitäisi itse hakea, mah­taako ongel­ma olla kovin todel­li­nen? Ja toisaal­ta byrokra­ti­aa voitaisi­in ehkä vähen­tää. Yleisem­minkin on pieni ongel­ma siinä, että yhteiskun­nal­lisia paran­nuk­sia suun­nitel­laan pääasi­as­sa kon­trol­lin lisäämisel­lä. Pitäisi miet­tiä, miten voitaisi­in päästä parem­paan yhteiskun­taan, jos­sa on vähem­män kontrollia.

    Vastaa

  62. Osmo Soin­in­vaara: Ei mak­se­takaan, mut­ta jos toimeen­tu­lotues­ta luovut­taisi­in ja se kor­vat­taisi­in perus­tur­val­la, joka ei ote huoimioon omaisu­ut­ta, kuten kir­joit­ta­ja vaati, sil­loin maksettaisiin. 

    Olen aiem­mis­sa kom­menteis­sani yrit­tänyt hah­motel­la toimi­vaa ja kus­tan­nuk­sil­taan kohtu­ullista perus­tu­lo­ma­llia. Lis­tani asioista, jot­ka hyvän ja yksinker­taisen perus­tu­lo­ma­llin pitäisi ottaa huomioon, tup­paa kas­va­maan koko ajan, mut­ta ehkä tästä kehitelmästä tulee lop­ul­ta hyvä…

    Miltä seu­raa­va malli kuulostaisi?

    Mallis­sani jokainen aikuinen suo­ma­lainen saisi perus­tu­loa, jon­ka suu­ru­us määräy­ty­isi ko. henkilön ja hänen ruokakun­tansa tiedoista seu­raavien viiden tek­i­jän perus­teel­la: (1) aikuis­ten lukumäärä ruokakun­nas­sa, (2) alaikäis­ten las­ten lukumäärä ruokakun­nas­sa, (3) asum­is­muo­to (vuokral­la vai omas­sa), (4) vuokrata­so ja yleinen elinkus­tan­nusin­dek­si asuin­paikkakun­nal­la, (5) ruokakun­nan yhteen­las­ket­tu omaisu­us (joka alka­isi vaikut­taa perus­tu­loa leikkaavasti vas­ta ollessaan poikkeuk­sel­lisen suuri, esim. koti­talouk­sien varakkaim­man kol­man­nek­sen tai neljän­nek­sen kohdalla).

    Edel­lä mainit­tu­jen seikko­jen perus­teel­la määräy­tyvä perus­tu­lo olisi henkilöko­htainen, ja kukin saisi sen päälle ansai­ta niin paljon kuin kyke­nee ja jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta käteen jäävä tulo kas­vaisi sitä enem­män mitä pienem­mät brut­toan­siot ovat. Mar­gin­aaliv­eroaste kul­lakin tulota­sol­la olisi siis kaikille sama, mut­ta ko. mar­gin­aaliv­eroaste muut­tuisi pro­gres­si­ivis­es­ti kuten nykyäänkin. 

    Tämä tarkoit­taa siis sitä, että jos havain­nol­lis­te­taan henkilön käytet­tävis­sä ole­vat tulot käyräl­lä xy-koor­di­naatis­tossa, jos­sa vaa­ka-akselil­la x on brut­toan­siot ja pystyak­selil­la y net­toan­siot, niin henkilöi­den tulo­ja kuvaavien käyrien tan­gent­tien kul­mak­er­toimet ovat kul­lakin x‑koordinaatilla kaikille henkilöille samat. Perus­tu­lo siis määräisi ain­oas­taan käytet­tävis­sä ole­van tulon lähtö­ta­son eli käyrän siir­tymän y‑suunnassa, mut­ta ei vaikut­taisi käyrän muo­toon (eli mar­gin­aaliv­eroas­t­eeseen kul­lakin brut­toan­sioiden tasolla).

    Vastaa

  63. Asum­is­tukea pide­tään tuke­na vähä­varaisille. Hei­dän ei yksinker­tais­es­ti kan­nat­taisi mak­saa nyky­isiä vuokria ilman yhteiskun­nan tukea. Myös omis­tusasun­non lain­o­jen vero­helpo­tusten kohdal­la pätee sama perustelu.

    Tosi­asi­as­sa sekä asum­is­tu­ki että oman asun­non lain­o­jen verovähen­nysoikeus ovat suurelta osin jät­timäistä yhteiskun­nan tukea liike­toimin­nalle ja muulle yrit­täjyy­delle. Sinän­sä saat­taa olla hyväksyt­tävää tukea yrit­täjyyt­tä ja liike­toim­intaa. Näis­sä maini­tuis­sa tukimuodois­sa on kuitenkin se heikkous, että ne aiheut­ta­vat suur­ta vääristymää maan elinkeino­toimin­nan rak­en­teis­sa. Ne tuke­vat työn teet­tämistä ruuh­ka-Suomes­sa ja aiheut­ta­vat osaltaan syr­jäseu­tu­jen elinkeino­toim­into­jen näivettymistä.

    Ilman täl­läisiä asumiseen liit­tyviä tukimuo­to­ja työ­nan­ta­jien pitäisi mak­saa työn­tek­i­jöille palk­ka, joka riit­täisi sekä elämiseen että asumiseen. Kos­ka asumisku­lut (ja myös muut menot) ruuh­ka-Suomes­sa ovat merkit­tävästi korkeam­mat kuin syr­jäseuduil­la, hark­it­si­si­vat työ­nan­ta­jat tarkem­min työ­paikko­jen­sa sijoit­tumista Suomeen. Mon­et nykyään ruuh­ka-Suomeen sijoit­tuneet teol­lisu­us­laitok­set ja yri­tyk­set huo­maisi­vat itselleen edullisem­mak­si rak­en­taa uudet laitok­set tai laa­jen­nuk­set syr­jäseuduille. Toisin sanoen ns markki­navoimat tuli­si­vat mukaan ja päät­täi­sivät uud­is­raken­nuk­sen parhaan sijain­nin. Nyt poli­ti­ikko­jen tekemät asum­is­tuk­i­lait aiheut­ta­vat sen, ettei yri­tys­toimin­nal­la ole syytä etsiy­tyä luon­tais­es­ti edullisim­mille seuduille.

    Kyseis­ten avus­tusten pois­t­a­mi­nen pitäisi olla kaikille selkeä tavoite. Pait­si yri­tyk­sen paikan luon­nolli­nen määräy­tymistä, aiheut­taisi pois­to säästöjä yhteiskun­nan veroi­hin sekä suuria säästöjä yri­tys­ten logistiikkakuluihin. 

    On selvää,ettei kyseistä avus­tus­muo­to­jen pois­tamista voi toteut­taa ker­tarysäyk­sel­lä. Pois­ton pitäisi tapah­tua pikku hil­jaa asteit­tain. Tärkeää olisi kuitenkin julis­taa hal­li­tus­sopimuk­ses­sa tai muuten kyseinen pois­to selkeäk­si tavoit­teek­si. Jo tämä käyn­nistäisi yrit­täjien mietinnän sopivim­mas­ta toim­inta­paikas­ta eli antaisi markki­navoimille nille kuu­lu­van paikan yri­tys­ten sijoit­tau­tu­misen optioinnissa.

    Vastaa

  64. Ainakaan alle 25 vuo­ti­aan ei pitäisi saa­da asum­is- ja työ­markki­natukea enem­pää kuin opiske­li­ja — toim­men­tu­lo­tukea nuo­rille on myös vaikea automaat­ti­na ymmärtää. 

    Opin­totuet nyky­muo­dos­sa ovat hyvä peruste pro­gres­si­ivisek­si vero­tuk­selle. Laina­pain­ot­teisem­pi taas on peruste tasaveroon siir­tymiselle. USA:ssa opin­not mak­sa­vat 20 000 usd x neljä vuot­ta + asum­i­nen ja ruo­ka sekä päälle vuosi palkaton­ta intern har­joit­telua — tulo­jen onkin syytä olla kohtu­ullisen suuret ja vero­jen kohtuulliset. 

    Suomen malli ei luon­tais­es­ti kan­nus­ta opintoihin.

    Vastaa

  65. Eee:
    Ain­oa ketä asum­is­tu­il­la todel­la aute­taan on täysin tulot­tomat ja en näe mik­si heil­lä pitäisi olla sub­jek­ti­ivi­nen oikeus asua Helsingissä.

    No meil­lä nyt tietysti on tämä perus­tus­la­ki joka kos­kee tois­taisek­si vielä köyhiäkin. 

    Suomen kansalaisel­la ja maas­sa lail­lis­es­ti oleskel­e­val­la ulko­maalaisel­la on vapaus liikkua maas­sa ja vali­ta asuin­paikkansa. (Perus­tus­la­ki 9§)

    Vastaa

    1. Ain­oa ketä asum­is­tu­il­la todel­la aute­taan on täysin tulot­tomat ja en näe mik­si heil­lä pitäisi olla sub­jek­ti­ivi­nen oikeus asua Helsingissä

      Tähän liit­tyy sekin ongel­ma, että jokaisen kun­nan tulisi huioled­htia omjista kun­nistaan. Mitähän nyt vaikka­pa Poris­sa san­ot­taisi­in, jos Helsin­gi sosi­aal­i­toimis­to alka­isi jakaa junalip­pu­ja Pori­in kaikille niille, joiden rahat eivät riitä vuokraan Helsingissä.

      Vastaa

  66. Eee:
    Mik­si köy­hän val­in­ta asua kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la täy­tyy johtaa korkeampi­in tukiin… 

    Jol­loin päästään lop­putu­lok­seen, ettei tuki saa olla kasvukeskuk­sis­sa syr­jäaluei­ta suurem­pi. Kun vielä pois­te­taan tuen perusteista kasvukeskusten korkeam­mat vuokrat, ollaan oikeil­la jäljil­lä. Asum­is­tukea mak­se­taan vain syr­jäalueil­la, kun mekanis­mi toimii oikein. En näe mitään syytä kus­tan­taa jonkun sosi­aalipum­min elämää Helsingis­sä min­un veroeuroillani.

    Seu­raavak­si jonkun (ainakin pitäisi) huo­maut­taa palvelu­am­mat­tien palkkauk­ses­ta. Jos työn­tek­i­jöitä ei saa­da nykyisel­lä palkkata­sol­la on kolme vaihtoehtoa:
    — nos­te­taan palkkaa
    — las­ke­taan mui­ta elinkus­tan­nuk­sia tai
    — työ­nanata­jat han­kki­vat kohtu­uhin­taisia työsuhdeasuntoja.

    Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto ei ole real­isti­nen, joten kah­ta seu­raavaa tulee jalostaa eteen­päin. Elinkus­tan­nusten osalta päädytään jälleen veroas­t­eeseen, joka on Suomes­sa täysin kestämätön.

    Työ­suhdea­sun­to­jenkin osalta ongel­man aiheut­ta­ja on pääosin verot­ta­ja. Ollaan osaop­ti­moitu veros­tus­ta ymmärtämät­tä kokonaisuutta.

    Vastaa

  67. Osmo Soin­in­vaara: Perus­tus­lakia tulk­it­see perus­tus­laki­valiokun­ta, eikä sen päätök­sistä voi valit­taa. Sen tulk­in­ta asi­as­ta on tyystin toinen. 

    Tarvit­sisimme perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen, eikö niin? Monis­sa muis­sa mais­sa lakia luke­vat tuo­mar­it, meil­lä poli­itikot, itse omien päätösten­sä perus­tus­lain­mukaisu­ut­ta arvioiden.

    Suomen perus­tus­laki­valiokun­ta­malli vetää demokraat­tista pros­es­si­amme väk­isinkin jonkin ver­ran ver­ho­jen takana tapah­tu­vien sisäpi­iriv­e­tois­t­en päätösten suun­taan, sil­lä perus­tus­laki­valiokun­nan päätök­set ainakin näyt­tävät useim­miten nojaa­van kul­loisenkin poli­it­tisen enem­mistön eli hal­li­tuk­sen suun­taan. Per­s­tus­laki­valiokun­nan päätök­set näyt­täi­sivät ole­van usein kuin hal­li­tuk­sen luot­ta­musäänestyk­siä, jos vain valiokun­nan jäsenet kehtaa­vat ja saa­vat venytet­tyä perus­tus­lain tulk­in­taansa kul­loinkin tarvit­tavaan suuntaan.

    Vastaa

  68. Sinkku­na itse mak­se­tus­sa 70 luvun kak­sios­sa, varaa ei ole siir­tyä rivari­in tai isom­paan uuden­paan kämp­pään jollei halua ottaa 100 ton­nia lisää lainaa. Työt­tömät fren­dit ja ilmeis­es­ti moni muukin “pienem­pi­palkkainen” asuu isom­masa ja uudem­mas­sa asun­nos­sa. Tämä siis 4 ton­nin brut­to­tu­loil­la kk. Suo­mi on menos­sa tuhoon ja näitä sos­su­jen tukiverkko­ja kat­sel­lessa ei voi kuin toivoa että se tapah­tu­isi jo pian.

    Vastaa

  69. Entä jos tulot­tomien koti­paik­ka oikeut­ta rajoitettaisiin?

    Täl­löin ei tule kun­nalle intres­siä ajaa tukia tarvit­se­via muualle. Kun­nalle pitäisi antaa oikeus pakot­taa etuuk­sia sa
    avat asumaan parakkei­hin valvot­tui­hin olo­suhteisi­in ja tekemään velvoitetöitä.

    Opiske­li­jat saisi­vat kun­ta­laisu­u­den vas­ta kun heil­lä olisi vak­i­tu­inen palkkatyö. Sitä ennen YTHS ja KELA hoitaisi­vat hei­dän palvelu­iden ja etuuk­sien tarpeensa.

    Vastaa

    1. Opiske­li­jat saisi­vat kun­ta­laisu­u­den vas­ta kun heil­lä olisi vak­i­tu­inen palkkatyö. Sitä ennen YTHS ja KELA hoitaisi­vat hei­dän palvelu­iden ja etuuk­sien tarpeensa.

      Tulo­tonkin opiske­li­ja on net­tomak­sa­ja kun­nalle, jos­sa on kir­joil­la, kos­ka vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta siitä tulee kun­nalle tulo­ja noin tonnni vuodessa. Tasauk­ses­sa saa­jana ole­valle kun­nalle peräti kolme ton­nia kuussa.

      Vastaa

  70. Osmo Soin­in­vaara: Tähän liit­tyy sekin ongel­ma, että jokaisen kun­nan tulisi huioled­htia omjista kun­nistaan. Mitähän nyt vaikka­pa Poris­sa san­ot­taisi­in, jos Helsin­gi sosi­aal­i­toimis­to alka­isi jakaa junalip­pu­ja Pori­in kaikille niille, joiden rahat eivät riitä vuokraan Helsingissä.

    Kun­tau­ud­is­tus olisi lääke tuo­honkin ongel­maan, mut­tei sitä tietysti ole poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia lausua ääneen. Entäpä jos kun­tia olisikin vain 4–5 kpl…

    Vastaa

  71. Osmo Soin­in­vaara: Var­al­lisu­usveron vält­tämi­nen ihan lail­lis­es­ti oli niin help­poa, ettei siitä tul­lut edes oival­ta­jalle tyydytystä.

    Meil­lä olleen var­al­lisu­usveron toteu­tus oli järkyt­tävän surkea. Mak­sajik­si pää­tyivät peri­aat­teessa ne, joil­la oli joko omaan yri­tyk­seen tai maa­han sidot­tua var­al­lisu­ut­ta. Pait­si että maa­han sidot­tu var­al­lisu­uskin oli vero­tusar­voil­la ja oman asun­non veroko­htelul­la sul­jet­tu pois. Yri­tys­tenkin kohdal­la laskukaavo­ja ja huo­jen­nuk­sia riitti.

    Eri­tyisen ikävä var­al­lisu­usvero oli yrit­täjien kannal­ta. Yrit­täjäl­lä tai muuten yri­tyk­sen suurel­la omis­ta­jal­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta siirtää var­al­lisu­ut­ta verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in. Lik­vi­di var­al­lisu­ushan oli nau­ret­ta­van help­poa siirtää ihan lail­lis­es­tikin vaik­ka pankkitilille.

    Yrit­täjäl­lä taas ei ollut mitään muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta var­al­lisu­usveron mak­samiseen kuin repiä raha fir­mas­ta osinkoina tai myy­dä puti­ik­ki. Yri­tyshän ei ole kovin lik­vidiä var­al­lisu­ut­ta. (Per­in­tö- ja lah­javero­tushan tekee samaa nykyään, sieltä ne per­in­töveron suurim­mat negati­iviset vaiku­tuk­set tulevat.)

    Var­al­lisu­u­den kohdal­la var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen sinän­sä on yleen­säkin purkin avaamista väärästä päästä. Oikea vero­tusko­hde on var­al­lisu­u­den reaal­i­tuot­to. Kiin­teistövero on tässä ain­oa merkit­tävä poikkeus, kiin­teistö­jen kohdal­la olisi muista yhteiskun­nal­li­sista syistä hyvä verot­taa mielu­um­min niiden ole­mas­saoloa kuin siirtoja.

    Kiin­teistövero käyvästä arvos­ta hillit­sisi kiin­teistö­jen hin­to­jen nousua, ja se on ehkä vaikeim­min kier­ret­tävis­sä ole­va vero. Lisäk­si riit­tävä kiin­teistövero vaikeut­taisi kiin­teistökeinot­telua ja pitäisi kiin­teistöt nyky­istä parem­min oike­as­sa käytössä. Vero olisi myös sosi­aalis­es­ti ja alueel­lis­es­ti tasoit­ta­va luonteeltaan.

    Muil­ta osin var­al­lisu­u­den verot­tamis­es­ta kan­nat­taisi pidät­täy­tyä ja keskit­tyä tuloi­hin ja menoihin.

    Vastaa

    1. Yrit­täjäl­lä taas ei ollut mitään muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta var­al­lisu­usveron mak­samiseen kuin repiä raha fir­mas­ta osinkoina tai myy­dä putiikki.
      Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta vas­taa­van sum­man tal­let­ta­mi­nen pankki­in ja saman sum­man lainaami­nen takaisin ja kas, mitään verotet­tavaa ei ole! Ei se tätä han­kalam­paa ole.

      Vastaa

  72. JaSa: Itse asi­as­sa omaisu­us voi olla täysin näkyvis­sä ja tuot­taa hyvin, vaik­ka mitään osinko­ja ei mak­set­taisikaan. Jos fir­ma kan­nat­taa, osakkei­den arvo nousee ja omis­ta­ja vauras­tuu vaik­ka osinkoa ei mak­se­takaan. Jos tarvit­see riihikuiv­aa, voi myy­dä muu­ta­man osak­keen, joskus jopa takaisin sille omis­ta­malleen yhtiölle.

    Omis­ta­ja kyl­lä vauras­tuu paper­il­la, mut­ta elin­ta­soa tai mak­sukykyä hänelle ei tule tip­paakaan ennen kuin yri­tys mak­saa osinko­ja (jot­ka verote­taan) tai hän myy osakkei­ta johonkin (jol­loin luovu­tusvoit­toa verotetaan).

    Yri­tyk­sen osakkei­den myymi­nen on kivaa ja help­poa, jos kyse on tavanomais­es­ta pörssiyri­tyk­ses­tä. Jos kyse on Möt­tösen Kone & Ham­maspyörä Oy:stä, niin vai­h­toe­hdot ovat aika vähissä. Möt­tö­nen voi toki myy­dä omis­tami­aan osakkei­ta vaik­ka fir­malleen, mut­ta siitäkin tul­lut tulo on veronalaista. Jos tem­pus­sa tekee “sopi­van” hin­noit­telun, se muut­tuukin peit­el­lyk­si osin­gon­jaok­si, johon löy­tyy nip­pu pirteitä pykäliä verolainsäädännöstä.

    Yri­tys­ten arvon määrit­tämi­nen on erit­täin vaikeaa, ja niiden myymi­nen on hyvin työlästä ja epä­var­maa. Yri­tys­var­al­lisu­us ei yleen­sä ole lainkaan lik­vidiä var­al­lisu­ut­ta. Jos epäi­lyt­tää, niin kan­nat­taa selvit­tää, paljonko pank­ki (tai pant­ti­lainaamo) antaa lainaa yri­tyk­sen osakkei­ta vastaan…

    Vastaa

  73. Osmo Soin­in­vaara: Olen tuos­ta asi­as­ta sinän­sä samaa mieltä… 

    Minkä vuok­si joku piilot­taisi merkit­täviä omaisuuk­sia suo­ma­laiselta ahneelta verot­ta­jal­ta lait­tomasti, kun sen voi EU:ssa tehdä myös lail­lis­es­ti. Pääo­ma­l­la on vapaa liikku­vu­us EU:ssa. Samoin työvoima ja tavara saa­vat liikkua vapaasti. EU:n vahvu­us, lisäar­vo on juuri vapaa liikkuvuus.

    Kova pääo­mavero­tus kos­kee vain meitä pien­säästäjiä, jot­ka yritämme pistää jotain sukan var­teen eläkepäiviä varten. Eihän kukaan täysjärki­nen pidä iso­ja raho­ja verotet­ta­vana Suomessa.

    Jos oikeasti halu­amme lisätä vero­tu­lo­ja, on pääo­maveroaste las­ket­ta­va tolkullisek­si. 🙂 Val­tion­taloutemme vain alkaa olla siinä jamas­sa, että type­r­i­stä, mitään tuot­ta­mat­tomista ide­ol­o­gi­sista veroista on pakko luop­ua. Muuten olemme koh­ta konkassa.

    Vastaa

    1. Minkä vuok­si joku piilot­taisi merkit­täviä omaisuuk­sia suo­ma­laiselta ahneelta verot­ta­jal­ta lait­tomasti, kun sen voi EU:ssa tehdä myös laillisesti.

      Tarkjoi­tat, että on lail­lista muut­taa pois maas­ta. Muuten henkilöko­htaiset pääo­mat­u­lot pysyvät kyl­lä verotet­tavina, vaik­ka nhe siir­ret­täisi­in veroparatiiseihin.

      Vastaa

  74. Nukku­Mat­ti: Mar­gin­aaliv­eroaste kul­lakin tulota­sol­la olisi siis kaikille sama, mut­ta ko. mar­gin­aaliv­eroaste muut­tuisi pro­gres­si­ivis­es­ti kuten nykyäänkin.

    Tämä tarkoit­taa siis sitä, että jos havain­nol­lis­te­taan henkilön käytet­tävis­sä ole­vat tulot käyräl­lä xy-koor­di­naatis­tossa, jos­sa vaa­ka-akselil­la x on brut­toan­siot ja pystyak­selil­la y net­toan­siot, niin henkilöi­den tulo­ja kuvaavien käyrien tan­gent­tien kul­mak­er­toimet ovat kul­lakin x‑koordinaatilla kaikille henkilöille samat. 

    Nyt ei matem­ati­ik­ka mene yhteen. Oletko siis tar­joa­mas­sa mallia, jos­sa on perus­tu­lo ja sen jäl­keen sama mar­gin­aalipros­ent­ti kaikil­la (ts. kuvaa­ja on suo­ra)? Täl­löin kyl­lä veroaste hakeu­tuu asymp­toot­tis­es­ti kohti mar­gin­aaliv­eroast­et­ta, mut­ta mar­gin­aaliv­eroaste ei tietenkään muu­tu mis­sään vaiheessa.

    Tuo on yksinker­taisin tapa toteut­taa asia. Ymmär­ret­tävä, selkeä ja oikeu­den­mukaisek­si koet­tu. Haas­teena kuitenkin se, että seu­raav­ista kolmes­ta jokin sakkaa pahasti:

    1. Perus­tu­losta tulee kovin pieni.
    2. Bud­jet­ti­in tulee mon­en mil­jardin reikä.
    3. Keski­t­u­lois­t­en vero­tus kiristyy selvästi.

    Toki käyrää voi lähteä vetämään keski­t­u­lo­jen jäl­keen ylävi­is­toon vaik­ka sadan pros­entin mar­gin­aaliv­eroil­la, mut­ta sil­läkään ei paika­ta tuo­ta budjettireikää.

    Muil­la veroil­la paikkaami­nen on vähän vaikeaa. ALV:ssa on vielä poikkusverokan­to­ja, joi­ta voisi pois­taa. Pros­ent­tia voisi nos­taa vielä pykäläl­lä, mut­ta 25 % alkaa olla haa­mu­ra­ja. Hait­taveroista saisi vään­net­tyä ainakin koti­taloussähköstä vielä lisää, mut­ta muuten kiristys­vara alkaa olla vähissä. Pääo­mat­u­lo­ja olisi kiva verot­taa, mut­ta kovin paljon nyky­istä korkeam­mil­la pros­en­teil­la ne lähtevät Cay­manille. Kiin­teistöveros­ta saisi mil­jarde­ja, mut­ta ne johtaisi­vat myös tuk­i­tarpeen lisäämiseen.

    Joten mis­tä leikataan? Siitä perus­tu­losta, opetuk­ses­ta vai terveydenhuollosta?

    Vastaa

    1. 1. Perus­tu­losta tulee kovin pieni.
      2. Bud­jet­ti­in tulee mon­en mil­jardin reikä.
      3. Keski­t­u­lois­t­en vero­tus kiristyy selvästi.

      No ei tule. Jos perus­tu­lo on jotain 500 euroa/kk, mar­gin­aaliv­eroksi tulee suun­nilleen 40%. Keski­t­u­loiset häviävät muu­ta­man kympin kuussa.

      Vastaa

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    …
    Sil­loin aikanaan kun oli var­al­lisu­usvero, oli perustel­tua verot­taa pääo­mat­u­lo­ja lievem­min kuin palkkat­u­lo­ja, kun siitä pääo­mas­ta sinän­sä jo meni vero. Enää ei mene, joten… 

    Ehdo­tatko Osmo tosis­sasi pääo­mat­uloveron huo­mat­tavaa korottamista?

    Epäilen, että voisi tul­la suurek­si ongel­mak­si, jos Suomes­sa pääo­mat­ulovero olisi suurem­pi kuin muis­sa EU-mais­sa, esim. Ruot­sis­sa. Jos nyt jo sur­raan sitä, että kuin­ka Suomes­sa on vähän pääo­mia pien­ten kasvuyri­tys­ten kehit­tämiseen esim. Ruot­si­in ver­rat­tuna, niin mihin tämä ehdo­tuk­sesi mah­taisikaan sit­ten lop­ul­ta johtaa pitkäl­lä aikavälillä.

    Kan­nat­taa myös huomioi­da seu­raa­vat Mat­ti Van­hasen hyvät peruste­lut pääo­mat­uloveron nykytasolle:
    http://www.perheyritystenliitto.fi/blog/2012/11/voi-tata-yksinkertaistamista/

    Vastaa

    1. En ehdo­ta pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen yleistä nos­tamista. Veron muo­to vain pitäisi miet­tiä kokon­aan uudestaan.
      Pörssiy­htiöän osinko­jen vero on jotain 43 pros­ent­tia ja se on kyl­lä ihan tarpeeksi.
      Tal­letuk­sista vero mak­se­taan nimel­lisko­ros­ta eikä reaa­liko­ros­ta. Veroa menee vaik­ka korko on negatiivinen.
      Vuokrat­u­lon vero on veroa reaal­i­tuy­oto­s­ta, mut­ta sitäkään ei voi nos­taa, kos­ka oman asun­non asun­to­tu­lo on kokon­aan vero­ton ja näi­den kahy­den veroko­htelu eriy­ty­isi edelleen.
      Jois­sakin tapauk­sis­sa pääo­mas­ta on sen kar­tut­tamisen yhte3ydessä mak­set­tu tuloveroa, jois­sakin tapauk­sis­sa ei ole.

      Vastaa

  77. Puoluee­ton tarkkail­i­ja kir­joit­taa asi­aa. Tämä on laa­jem­pi kysymys toki, itse olen (van­taalais­ten veron­mak­sajien edus­ta­jana) foku­soin­ut nimeno­maan julk­isra­hoit­teiseen pk-seudun kuplan rak­en­tamiseen. Ja julk­isra­hoit­teista se on aina, ellei men­nä aluer­ak­en­tamis­sopimuk­si­in 1970-luvun tyyliin. 

    Kaavoituk­ses­ta vielä, moni kir­joit­ta­ja pitää rak­en­tamisen “rajoit­tamise­na” sitä että kaupun­ki ei halua enem­pää velkaantua/käyttää vero­tu­lo­jaan uuden infran rak­en­tamiseen. Tois­tan, että kaavoitus ei ole vain viivo­jen vetelemistä paper­ille, vaan ne viivat (tiet, johdot koko infra) pitää vetää myös fyysisesti.

    Vastaa

  78. Viherinssi: Nyt ei matem­ati­ik­ka mene yhteen. Oletko siis tar­joa­mas­sa mallia, jos­sa on perus­tu­lo ja sen jäl­keen sama mar­gin­aalipros­ent­ti kaikil­la (ts. kuvaa­ja on suora)? 

    Ymmär­sit väärin ehdo­tuk­seni, mikä ei ole tosin ihme, kos­ka selostuk­seni oli aika epä­selvä. Asia on han­kala selostaa ilman kuvia.

    Tarkoitin, että kaikil­la henkilöil­lä, joil­la on samat brut­toan­sio­tu­lot (joi­hin ei las­ke­ta perus­tu­loa) on sama mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti, mut­ta tämä mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti kas­vaa pro­gres­si­ivis­es­ti ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa kuten nykyäänkin. Eli toisin sanoen, henkilön henkilöko­htaisen perus­tu­lon suu­ru­us (johon vaikut­taa mm. ko. henkilön ruokakun­nan muut jäsenet ja omaisu­us) ei kuitenkaan vaiku­ta marginaaliveroprosenttiin.

    Jos siis jätetään pääo­mat­u­lot huomiotta, ja kuvataan henkilön brut­toan­sio­tu­lo­ja ja käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja käyräl­lä xy-koor­di­naatis­tossa, jos­sa vaa­ka-akselil­la x on brut­toan­siot (ilman perus­tu­loa) ja pystyak­selil­la y käytet­tävis­sä ole­va tulo (mukaan lukien perus­tu­lo), niin eri henkilöi­den käyrät oli­si­vat muuten saman muo­toisia, mut­ta pysty­su­un­nas­sa siir­tyneitä, kos­ka eri henkilöi­den perus­tu­lot (eli käyrien lähtö­ta­sot brut­toan­sio­tu­lo­jen ollessa nol­la) ovat erit (kos­ka mm. omaisu­us huomioitaisi­in perus­tu­lon tasossa).

    Mut­ta käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja kuvaa­van käyrän tan­gentin kul­mak­er­roin siis piene­nee tulo­jen kas­vaes­sa, eli vero­tus on progressiivinen.

    Vastaa

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    En ehdo­ta pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen yleistä nos­tamista. Veron muo­to vain pitäisi miet­tiä kokon­aan uudestaan.
    …

    Mik­si se pitäisi miet­tiä uud­estaan? Et myöskään ehdo­ta mitään siihen, että mikä halut­tu muo­to sit­ten olisi. 

    Toisek­si, tämä pääo­mat­ulovero­tus, samoin kuin yhteisövero, on sel­l­ainen asia, että se monil­ta osin vaatisi vähin­tään EU-tason koordi­noin­tia. Olisiko esim. mah­dol­lista säätää em. veroille minim­i­ta­sot, joi­ta ei saisi EU-mais­sa alit­taa? Mona­coon ja Sveit­si­in ei tai­da EU-tason päätök­setkään ulot­tua, mut­ta Lux­em­burg ja jotkut muut “kar­javarkaat” ehkä saataisi­in kuriin.

    Itse en siis nyky­olois­sa ole ehdot­ta­mas­sa var­al­lisu­usveron takaisin tuomista tai pääo­mat­uloveron nos­toa. Ehdo­tuk­seni nos­tet­tavista veroista löy­tyvät aiem­mista kom­menteis­tani tähän ja edel­lis­eseen blogikirjoitukseesi.

    Vastaa

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    …
    Jois­sakin tapauk­sis­sa pääo­mas­ta on sen kar­tut­tamisen yhte3ydessä mak­set­tu tuloveroa, jois­sakin tapauk­sis­sa ei ole. 

    Ker­toisitko esimerkke­jä jälkim­mäi­sistä tapauk­sista. Kiin­nos­tuk­seni heräsi kovasti.

    Yht­enä esimerkkinä itsel­leni tulee mieleen asun­non, muun kiin­teistön tai maapo­h­jan arvon­nousu, joka usein voi johtua ns. asun­toku­plas­ta tai muuten vain kysyn­nän lisään­tymis­es­tä suh­teessa tar­jon­taan ilman omis­ta­jan omaa panos­ta kiin­teistön kehittämiseen. 

    Eli pääo­ma kas­vaa taval­laan ilman omaa ansio­ta, tai jopa jonkin­laisen keinot­telun avulla.

    Mielestäni pitäisi ehkä ennem­minkin kehit­tää markki­noiden toim­intaa ja kil­pailun edel­ly­tyk­siä sekä mui­ta pelisään­töjä em. tapausten kaltaisen ansiot­toman arvon­nousun hyö­ty­jen oikeu­den­mukaisem­mak­si jakamisek­si. Eli onko pääo­mat­ulovero­tuk­sen rak­en­tei­den viilaus vält­tämät­tä oikea lääke täl­laisi­in “ongelmi­in”? Esimerkik­si Oulus­sa kaupun­ki kaavoit­taa tietääk­seni vain itse omis­ta­maansa maa­ta, ja asun­to­jen hin­take­hi­tys onkin ollut maltil­lista, ja tar­jon­taa riittää.

    Toinen mieleeni tule­va esimerk­ki on kaivosten (ja joidenkin muiden niukko­jen ja uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen) rikkauk­sien hyö­dyn­tämi­nen. Min­er­aalien kaivami­nen ja etsimi­nen vaatii toki investoin­te­ja ja pääo­mia, joille lie­nee oikeutet­tua saa­da kohtu­ulli­nen tuot­to, mut­ta itse min­er­aali­varan­not kai nyky-Suomes­sa saa läh­es ilmaisek­si, mikä ei kuu­losta oikeal­ta. Mut­ta täl­laisi­in tapauk­si­in kai jokin kaivosvero tms. olisi parem­pi ratkaisu kuin yleisen pääo­mat­uloveron nostaminen.

    Vastaa

  81. Osmo Soin­in­vaara: Ajatelit, että perushoita­ja tulisi kepu­lan­di­as­ta Helsinki­in apuhoitajaksi… 

    En ole pitänyt sairaaloiden työ­suhdea­sun­to­jen myymistä kovin pitkänäköisenä politiikana. 😀 

    Osasyynähän tähänkin on verot­ta­jan osaop­ti­moin­tipoli­ti­ik­ka, jol­la pyrit­ti­in verot­ta­maan johta­jien asun­to­ja, mut­ta joka puri kaikkein pahiten suori­tus­portaaseen. Tehdään johta­van ide­olo­gian, kateu­den, nimis­sä ratkaisu­ja, joiden tulok­sista ei olla valmi­ita vastaamaan.

    Vastaa

  82. Viherinssi: Kiin­teistövero käyvästä arvos­ta hillit­sisi kiin­teistö­jen hin­to­jen nousua, ja se on ehkä vaikeim­min kier­ret­tävis­sä ole­va vero. Lisäk­si riit­tävä kiin­teistövero vaikeut­taisi kiin­teistökeinot­telua ja pitäisi kiin­teistöt nyky­istä parem­min oike­as­sa käytössä. Vero olisi myös sosi­aalis­es­ti ja alueel­lis­es­ti tasoit­ta­va luonteeltaan.Muilta osin var­al­lisu­u­den verot­tamis­es­ta kan­nat­taisi pidät­täy­tyä ja keskit­tyä tuloi­hin ja menoihin.

    Ja kiin­teistöveroa mak­sa­vat myös ulko­maalaiset omistajat.

    Vastaa

  83. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Tosi­asi­as­sa sekä asum­is­tu­ki että oman asun­non lain­o­jen verovähen­nysoikeus ovat suurelta osin jät­timäistä yhteiskun­nan tukea liike­toimin­nalle ja muulle yrit­täjyy­delle. Sinän­sä saat­taa olla hyväksyt­tävää tukea yrit­täjyyt­tä ja liike­toim­intaa. Näis­sä maini­tuis­sa tukimuodois­sa on kuitenkin se heikkous, että ne aiheut­ta­vat suur­ta vääristymää maan elinkeino­toimin­nan rak­en­teis­sa. Ne tuke­vat työn teet­tämistä ruuh­ka-Suomes­sa ja aiheut­ta­vat osaltaan syr­jäseu­tu­jen elinkeino­toim­into­jen näivettymistä.

    Voisin hyväksyä tuon ajatuk­sen korkotuelle, mut­ta asum­istuen (toimeen­tu­lo­tu­ki mukaan­lask­ien) suh­teen asia ei minus­ta ole noin yksinker­tainen, kos­ka hyvin merkit­tävä osa tuos­ta tues­ta menee työt­tömille (joista ei kyl­lä elinkeino­toimin­nalle ole hyö­tyä) ja tekevät asumis­es­ta kalli­im­paa itse itsen­sä työl­lä elät­täville (eli niille, joi­ta elinkei­noelämä tarvit­see) ja sitä kaut­ta tekee kasvukeskuk­seen muut­tamis­es­ta vähem­män houkut­tel­e­vaa ellei palk­ka vas­taavasti ole korkeampi. 

    Asumisen tukem­i­nen aiheut­taa myös sen, että tulot­tomat pysyvät kasvukeskuk­sis­sa. Ilman tukea he muut­taisi­vat herkem­min halvem­man asumisen seuduille, kos­ka hei­dän rahansa eivät ker­ta kaikki­aan riit­täisi kasvukeskuk­sis­sa elämiseen. Tämän peri­aat­teessa markki­nae­htoisen muut­toli­ik­keen keinotekoinen pois­s­api­to asumisen tukemisel­la hyödyt­tää juuri syrjäseutuja.

    Vastaa

  84. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    …On selvää,ettei kyseistä avus­tus­muo­to­jen pois­tamista voi toteut­taa kertarysäyksellä… 

    Mik­si ei voi pois­taa ker­tarysäyk­sel­lä? Kaik­ki tietävät sekä vuokra- että omis­tusasun­to­jen tukien val­u­van suo­raan hin­toi­hin. Minus­ta ker­tapois­to on fik­sumpi, kos­ka sopeu­tu­mi­nen tapah­tuu kertaheitolla.

    Vastaa

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjäl­lä taas ei ollut mitään muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta var­al­lisu­usveron mak­samiseen kuin repiä raha fir­mas­ta osinkoina tai myy­dä putiikki.
    Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta vas­taa­van sum­man tal­let­ta­mi­nen pankki­in ja saman sum­man lainaami­nen takaisin ja kas, mitään verotet­tavaa ei ole! Ei se tätä han­kalam­paa ole.

    Tuo­ta, tuo­ta…, ei ehkä onnis­tu. Yrit­täjäl­lä pitäisi olla tosi hyvät suh­teet pank­in­jo­hta­jaan, sil­lä täl­lainen veronkier­to on Suomes­sa kiel­let­ty ja pal­jas­tuneesta oper­aa­tios­ta — siis myös sisäis­esessä tarkas­tuk­ses­sa pal­jas­tuneesta — koi­tu­isi ongelmia myös hänelle. 

    Per­in­töti­lanteessa ei edes tämä toimi.

    Isot kalat ovat sit­ten asia erikseen.

    Vastaa

  86. Osmo Soin­in­vaara: “Yrit­täjäl­lä taas ei ollut mitään muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta var­al­lisu­usveron mak­samiseen kuin repiä raha fir­mas­ta osinkoina tai myy­dä putiikki.”
    Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta vas­taa­van sum­man tal­let­ta­mi­nen pankki­in ja saman sum­man lainaami­nen takaisin ja kas, mitään verotet­tavaa ei ole! Ei se tätä han­kalam­paa ole.

    Raho­jen­han ei tarvin­nut olla tässä asen­nos­sa kuin keskiyöl­lä 31.12., ja kyl­lä rahamaail­mas­sa tapah­tuikin var­al­lisu­usveron aikaan kaiken­laista ihmeel­listä liiket­tä juuri vuo­den­vai­h­teessa. Silti var­al­lisuuk­sien piti aiem­minkin olla oikeasti iso­ja ennen kuin moi­set liik­keet tapah­tu­i­v­at halvem­mal­la kuin pros­entin provikalla.

    Pääosa taval­li­sista yrit­täjistä ja vähän isom­pi­enkaan fir­mo­jen omis­ta­jista ei voin­ut käyt­tää eikä käyt­tänyt tätä kikkaa. Kikan ole­mas­sao­lo kyl­lä puolestaan ker­toi sen, kuin­ka mätä veropo­h­ja oli.

    Ja has­suin­ta siis tietysti se, että ilmeis­es­ti temp­pu oli lailli­nen sinän­sä, vaik­ka näi­den kier­ouk­sien kaverik­si usein ilmestyy lait­to­muuk­si­akin, kun tiet­ty raja ylitetään.

    Vastaa

  87. Osmo Soin­in­vaara: No ei tule. Jos perus­tu­lo on jotain 500 euroa/kk, mar­gin­aaliv­eroksi tulee suun­nilleen 40%. Keski­t­u­loiset häviävät muu­ta­man kympin kuussa. 

    Minä rrrrrakas­tan aja­tus­ta yksinker­tais­es­ta tuloverotuksesta,en lai­ta yhtään hant­ti­in. Tas­apros­ent­ti veisi mon­ta turhaa ongel­maa pois.

    Kat­so­taan­pa. Jos oikein ymmärsin, kaik­ki mak­saisi­vat vero­ja 40 % tulois­taan mii­nus 6000 e/vuosi. Pienem­mil­lä tuloil­la siis olisi saamapuolella.

    Tässä eri vuosituloilla:

    10 000 e: ‑2 000 e / 255 e
    20 000 e: 2 000 e / 2 400 e
    30 000 e: 6 000 e / 5 600 e
    40 000 e: 10 000 e / 9 400 e
    50 000 e: 14 000 e / 13 600 e
    100 000 e: 34 000 e / 36 600 e
    200 000 e: 54 000 e / 86 500 e

    Nyky­sum­mat kävin hake­mas­sa suun­nilleen keskimääräisel­lä kun­tavero­pros­en­til­la pelkil­lä työ­tu­loil­la. Ero nykyiseen ei ole kovin suuri, mut­ta pikaisel­la analyysilla:

    - tulolu­okissa 25 — 60 k€/a mak­se­taan enem­män kuin nyt
    — uud­is­tus voi olla kus­tan­nus­neu­traali, jos tukea kor­vataan riit­tävä määrä, perus­tur­va kuitenkin on kat­tavampi kuin nykyään, mikä lisää kustannuksia
    — pieni muu­tos perus­tur­van tasos­sa tai pros­en­tis­sa muut­taa vero­ker­tymää huo­mat­ta­van paljon

    Soin­in­vaaraa har­voin voi haukkua väärin laskemis­es­ta, eikä täl­läkään ker­taa. Tuo voi toimia riip­puen muun sosi­aali­ra­hoituk­sen rak­en­teesta, mut­ta mil­lä tuo työn­netään poli­it­tisen reali­teetin piiriin? 

    Suu­rit­u­lois­t­en vero­tuk­sen helpot­ta­mi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha luku­unot­ta­mat­ta pien­tä osaa oikeis­tossa. Keski­t­u­lois­t­en vero­tuk­sen kiristämi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha luku­unot­ta­mat­ta pien­tä osaa vasem­mis­tos­ta. Ehkä vihrei­den, kokoomuk­sen ja vasem­mis­toli­iton yhteishal­li­tus saisi tämän aikaan?

    Vastaa

  88. Osmo Soin­in­vaara: Jois­sakin tapauk­sis­sa pääo­mas­ta on sen kar­tut­tamisen yhte3ydessä mak­set­tu tuloveroa, jois­sakin tapauk­sis­sa ei ole.

    Ja tässähän on nykyisen kum­mallisen pääo­mat­uloveron kanssa sel­l­ainen omi­tu­isu­us, että veroko­htelu on eri­laista näis­sä tapauksissa.

    Jos sijoit­ta­ja nos­taa tuot­toa vuosit­tain, tuot­to voi pysyä pro­gres­sio­por­taan alla. Jos sijoit­ta­ja rahas­taa vas­ta luovu­tusvoitol­la, tuot­to menee pro­gres­sio­por­taan yli.

    Kuka ääliö kek­si pro­gres­si­ivisen pääo­mat­ulovero­tuk­sen? Eikö olisi ollut helpom­pi lait­taa pros­ent­ti sel­l­aisek­si, että tuot­to on haluttu?

    Pro­gres­si­ivi­nen vero­tus toimii työ­tu­loil­la, kos­ka niitä tulee kuukausit­tain. Sijoituk­set taas tuot­ta­vat usein vain hyvin pitkäl­lä aikavälil­lä. Nyt kär­siväl­lisyyt­tä vaa­ti­vat sijoituk­set on tehty vero­tuk­sel­lis­es­ti kalli­im­mik­si kuin lyhyen ajan sijoituksen.

    (Ja reaaliar­voista on vaikea olla enem­pää samaa mieltä Oden kanssa. Asia ei edes olisi lasken­nal­lis­es­ti vaikea korjattava.)

    Vastaa

  89. “Ne sito­vat eduskun­nan päätök­sen­tekoa. Jos PEV tiopteaa lain­muu­tok­sen ole­van perus­tu­alain vas­tainen, muu­tos pitää tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä.”

    Tämä on aivan tot­ta, mut­ta PeV on viimeisen vuosikymme­nen aikana tehnyt kak­si ratkaisua, jot­ka osoit­ta­vat että siel­lä on tah­toa ja taitoa taivut­taa perus­tus­lain tulk­in­taa kun se on poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista. Olen­naista on se mikä reaalis­es­ti on perus­tus­lain vas­taista, ei mikä on PeV:n kul­loinenkin valta­bal­anssi. Jälkikäteis­es­ti­hän tuomiois­tuimet ratkai­se­vat sen, onko laki perus­tus­lain kanssa ristiriidassa.

    Kuten todet­tu edel­lä, tämä leikkaus nuorten tur­vaan, jos se on perus­tus­lain mukainen (sitähän ei ole koetel­tu tuomiois­tu­imis­sa, joten siitä ei ole tietoa) niin sitä voitaisi­in vas­taaval­la taval­la soveltaa kaikki­nen­sa toimeen­tu­lo­tu­keen esim. edel­lyt­tämäl­lä “riit­tävää akti­ivi­su­ut­ta” taloudel­lisen tilanteen paran­tamisek­si. Yksi täl­lainen lähtöo­le­tus voisi olla, että yhteisas­um­i­nen on sinkul­la lähtöko­h­ta ja vain tilapäis­es­ti tai poikkeuk­se­na asu­taan omas­sa vuokrayk­siössä. Vai­h­toe­htona sosi­aal­ista luot­toa, jos niille asete­tut edel­ly­tyk­set eivät täyty.

    Vastaa

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjäl­lä taas ei ollut mitään muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta var­al­lisu­usveron mak­samiseen kuin repiä raha fir­mas­ta osinkoina tai myy­dä putiikki… 

    Yleen­sä fik­su yrit­täjä Suomes­sa myy yri­tyk­sen­sä ulko­maille hyvis­sä ajoin ennen sukupol­ven­vai­h­dos­ta. Sen jäl­keen varat siir­retään lail­lis­es­ti johonkin sel­l­aiseen maa­han, jos­sa on jotain tolkkua pääomaverotuksessa.

    Kaik­ki muis­ta­vat edel­lisen vaali­ra­hoi­tus­sotkun? Oleel­lista ei ollut joku ton­ni taiteeseen sinne tai tänne, vaan mis­tä tuli­vat Kokoomuk­sen lail­liset avus­tuk­set? Kak­si suur­in­ta avus­ta­jaa oli­vat Liecht­en­staini­laisia yri­tyk­siä. Kaik­ki järkevät ihmiset ovat siirtäneet jo ajat sit­ten suuret omis­tuk­set pois Suomesta.

    Osmo Soin­in­vaara: Tarkjoi­tat, että on lail­lista muut­taa pois maasta… 

    Isot omaisu­udet voi lail­lis­es­ti ketjut­taa EU-alueeel­la niin, että verot mak­se­taan vähem­män ahneisi­in mai­hin. 🙂 Vain me pien­si­joit­ta­jat, jot­ka yritämme kerätä jotain eläkepäivien var­alle, joudumme mak­samaan veromme Suomeen. 

    Suomen vero­tus­ta taas on viime vuosikymmenet ohjan­nut lähin­nä kateu­den aate. Sit­ten vielä joku poli­itikko kehtaa ihme­tel­lä, mik­si veroeu­ro­ja karkaa järkeväm­män vero­tuk­sen EU-mai­hin. Tuo ihmettelijä on joko täysi idioot­ti tai sit­ten hän vale­htelee äänestäjilleen. 😀

    Osmo, pääo­mavero­tuk­seen tulee saa­da tas­a­puo­li­nen kohtelu. Niin että minä, jol­la on pikkuisen säästöjä eläkepäivien var­alle, en joudu mak­samaan moninker­tais­es­ti vero­ja suuri­in pääomi­in ver­rat­tuna. Ahneel­la on paskainen lop­pu ja se lop­pu näkyy nyt suo­ma­laises­sa pääomaverotuksessa. 🙁

    Vastaa

    1. Sen jäl­keen varat siir­retään lail­lis­es­ti johonkin sel­l­aiseen maa­han, jos­sa on jotain tolkkua pääomaverotuksessa.

      Ulko­maiul­ta saaduista pääo­mat­u­loista mak­se­taan Suomes­sa täs­mälleen yhtä paljon veroa kuin Suomes­sa saaduista pääomatuloista.

      Vastaa

  91. Kun kat­soo pieni­palkkaista myyjää joka joka päivä viet­tää yli kak­si tun­tia julk­i­sis­sa kulkunevois­sa päästäk­seen työ­paikalleen ja takaisin sieltä mis­tä oli varaa ostaa pieni yksiö, ei vält­tämät­tä aivan ymmär­rä että mikä jär­ki on tukea työssäkäymät­tömien asum­ista siinä matkan varrella.

    Vastaa

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistävero on juuri var­al­lisu­usvero kiin­teälle omaisu­udelle, jota ei voi siirtää maas­ta. Var­al­lisu­usveron vält­tämi­nen ihan lail­lis­es­ti oli niin help­poa, ettei siitä tul­lut edes oival­ta­jalle tyy­dy­tys­tä. Kun pankki­tal­letuk­set ovat var­al­lisu­usveron ulkop­uolel­la ja lainat oli­vat vähen­nyskelpoisia verotet­tavas­ta omaisu­ud­es­ta, koko vero oli täysin vapaaehtoinen.
    Sil­loin aikanaan kun oli var­al­lisu­usvero, oli perustel­tua verot­taa pääo­mat­u­lo­ja lievem­min kuin palkkat­u­lo­ja, kun siitä pääo­mas­ta sinän­sä jo meni vero. Enää ei mene, joten… 

    Pääo­maa syö inflaa­tio, työtä ei. Jos pääo­ma tuot­taa 5%/a, ja inflaa­tio on 3%/a, niin reaa­li­nen pääo­mat­u­lo on 2%/a, mut­ta verote­taan 5%/a mukaan, eli (30% vero) 1,5%. Jäl­jelle jää 0,5%/a veron­jälkeistä reaal­i­tuot­toa, eli todel­li­nen reaa­li­nen vero­pros­ent­ti oli 75%. Kuu­lostaako liian pieneltä? Laskel­ma toki riip­puu inflaa­ti­oti­lanteesta ja tuot­to­pros­en­tista, mut­ta tulok­se­na ole­va pro­gres­sio ei riipu kuin osin tuo­ton reaalis­es­ta määrästä.

    Meil­lä pitäisi jotenkin saa­da efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­eroas­t­eet painet­tua 50% alle kaikil­la tulo­tyypeil­lä ja tuloast­eil­la, mut­ta pääo­mat­u­loista pitäisi ensin siiv­ota inflaa­tio­his­to­ria pois ja verot­taa sit­ten reaal­i­t­u­loa — sil­loin tämän voisi mah­dol­lis­es­ti yhdis­tää palkkat­ulovero­tuk­seen, jos yri­tysvero samal­la pois­tet­taisi­in (ettei pienyrit­täjä joudu mak­samaan nor­maalin yleis­tuloveron lisäk­si vielä yri­tysveroa päälle).

    Perus­tu­lo­jär­jestelmä, jonkin­lainen, tässä tarvit­taisi­in, mut­ta efek­ti­iviseen mar­gin­aaliv­eroas­t­eeseen pitäisi jotenkin saa­da yhdis­tet­tyä päivähoit­o­mak­sut ja asum­is­tu­ki sekä pysyä yhä tuon noin 50% alla, jot­ta jär­jestelmä kan­nus­taisi kaikkia.

    Tai sit­ten: sosi­aal­i­tur­vatili, joka mah­dol­lis­taisi n vuot­ta opiskelua/lastenhoitoa/varhaiseläkettä perus­tu­lol­la, mut­ta ei enempää.

    Vastaa

  93. Kos­ka Suomen vero­ja sekä verolu­on­teisia mak­su­ja ei mukaute­ta eu:n lib­er­aalimpi­en maid­en tasolle. Käynee niin että kaik­ki hant­ti­hom­mat tekee robot­it ja vierastyövoima, urakoit­si­jatkin saat­ta­vat olla rek­isteris­sä jos­sain toises­sa eu-maassa.

    Riit­täähöhän kaikille Suo­ma­laisille hom­mia pomoina ja virkamiehinä?

    Vastaa

  94. Viherinssi: Suu­rit­u­lois­t­en vero­tuk­sen helpot­ta­mi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha luku­unot­ta­mat­ta pien­tä osaa oikeis­tossa. Keski­t­u­lois­t­en vero­tuk­sen kiristämi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha luku­unot­ta­mat­ta pien­tä osaa vasem­mis­tos­ta. Ehkä vihrei­den, kokoomuk­sen ja vasem­mis­toli­iton yhteishal­li­tus saisi tämän aikaan?

    Laskus­sasi on pieni virhe. 200 000€/a tien­aavien vero olisi 74000€ ei 54000€, mikä tekee tilanteesta vähem­män järkyt­tävän, mut­ta olet oike­ass­sa sen suh­teen, että tuo­hon tasaverosys­teemi­in tarvit­taisi­in jonkin­lainen lisäpro­gres­sio sinne ihan yläpäähän, jot­tei se tarkoit­taisi suu­rit­u­lois­t­en veroalet­ta keski­t­u­lois­t­en kustannuksella. 

    Nuo keskilu­okan verokiristyk­set ovat kuitenkin vain alle 1–2 %-yksikön luokkaa ja jos ne saisi painet­tua alle pros­entin sil­lä, että lisät­täisi­in tuo suu­rit­u­lois­t­en lisäpro­gres­sio, niin en todel­lakaan usko sen enää ole­van juurikaan kan­tona poli­it­tises­sa kaskessa. Pros­entin suu­ruiset muu­tok­set tulois­sa katoa­vat yleen­sä muuhun kohi­naan. Esim. laman vuok­si keski­t­u­lois­t­en brut­topalkat ovat var­maan jääneet vähin­tään tuon ver­ran ennen lamaa edeltäneeltä ural­ta, eikä tämä ole mitään katas­trofia hei­dän taloudelleen aiheuttanut. 

    Jos tuo 500€/kk + 40% tasavero (+lisäpro­gres­sio hyvä­tu­loisille) olisi todel­lakin bud­jet­tineu­traali nykysys­teemi­in ver­rat­tuna, niin ainakin min­ulle se kuu­lostaa erit­täin hyvältä. Kun Vihreät jokunen vuosi sit­ten tuo­ta oikeasti lask­i­vat, niin hei­dän oli pakko län­tätä siihen mukaan parisen mil­jar­dia mui­ta veroko­rot­tuk­sia ennen kuin tilit täs­mä­sivät, minkä vuok­si olen jonkun ver­ran skepti­nen tuon bud­jet­tineu­traal­i­u­den suhteen.

    Vastaa

  95. Offtopic — helmikku­un säästö­su­un­nitelmista olisi ihan hyvä käy­dä kansaliskeskustelua tyyli­in fak­tat pöytään ensiksi.

    Sisäasi­ain­min­is­ter­iö näyt­tää tekevän kum­mallista sisäistä opti­moin­tia rajavar­ti­o­laitok­sen kanssa.
    Mitä hemputin järkeä on reip­paas­sa vähen­nyk­sessä kun liikenne itä-rajal­la vain kas­vaa eikä meripelas­tuskaan näytä vähenevän vaan mer­im­i­es­teoito­jen väh­n­tyessä lisääntyvän.

    SM:lle luulisi ole­van järkevää keskit­tää tur­val­lis­usu­vi­ra­nomais­ten­sa koulu­tusa Poliisi-AMK.iin, jos­sa tutkimus­takin voitaisi­in tehdä.
    Ima­tral­la tarvit­ta­neen raja­jääkärik­oulua ja soti­laal­lisen puolen treeniä, mut­ta kun rajamiehiä tai poli­ise­ja olisi ihan hyvä nähdä Län­si-Lapis­sakin — ja mielel­lään osaavina.

    http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/rajavartiolaitos_suunnittelee_raja-_ja_merivartiokoulun_toimintojen_keskittamista_imatralle

    Vastaa

  96. Samuli Saarel­ma: tuo­hon tasaverosys­teemi­in tarvit­taisi­in jonkin­lainen lisäpro­gres­sio sinne ihan yläpäähän, jot­tei se tarkoit­taisi suu­rit­u­lois­t­en veroalet­ta keski­t­u­lois­t­en kustannuksella. 

    Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa vuodelta 2007 alle 5000 euron työ­tu­loista veroas­t­eek­si ehdotet­ti­inkin 39% ja tuon ylit­tävistä 49%. Perus­tu­lon suu­ru­us oli 440 e, joten kymp­pi­ton­nin tuloista kokonais(tulo)veroasteeksi tulisi 39,6%.

    120000 euron vuosi­t­u­loil­la nykyi­nen luke­ma on Palka­nsaa­jan tulovero­laskuri 2013:n mukaan 45,8%. Arhin­mäessä on sen ver­ran pop­ulis­tia, etten tuonkaltaisen perus­tu­lo­ma­llin läpi­menoa hei­dän varaan uskaltaisi jät­tää. Jos taas halut­taisi­in että kymp­pi­ton­nin tuloil­la veroaste pysy­isi nykyisen­laise­na, mar­gin­aaliv­eroas­t­een tulisi noil­ta yli 5000e tuloil­ta olla n. 60%. Se tekee hyväo­sais­ten down­shif­tauk­sen taas piirun ver­ran kannattavammaksi…

    Vastaa

  97. Min­un nähdäk­seni tulon­jakoneu­traalin perus­tu­lon suurim­pana esteenä ovat, vain hie­man karrikoiden:

    1) Kokoomuk­sen halut­to­muus olla potki­mat­ta kaikkein köy­himpiä (nyky­isiä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkai­ta) päähän

    2) Demarien halut­to­muus uskoa siihen ettei kaikille voi löy­tyä kokopäiväistä pysyvää työtä, ja siten pyrkimys estää kaik­ki mikä näyt­tää muul­ta kuin täystyöl­lisyy­den tavoittelulta

    3) Vasem­mis­toli­iton utopis­tiset haikailut 1000e/kk perus­tu­losta, joka olisi vero­tuk­sel­lis­es­ti mah­do­ton toteut­taa, sekä liioitel­luista veroast­eikon yläpään lisäpro­gres­sioista. Täl­lais­ten heit­te­ly ilmaan johtaa siihen että ihmisille jää se mieliku­va ettei tulon­jakoneu­traali perus­tu­lo ole matemaat­tis­es­ti mahdollinen.

    Yllät­tävää kyl­lä tässä asi­as­sa ainakaan min­un mielestäni ei Keskus­ta ole ottanut mitään kovin jyrkkää kan­taa suun­taan tai toiseen. Perus­suo­ma­lais­ten näke­myk­set taita­vat jakau­tua noi­hin kolmeen esittämääni.

    Vastaa

  98. Kalle:
    Kova pääo­mavero­tus kos­kee vain meitä pien­säästäjiä, jot­ka yritämme pistää jotain sukan var­teen eläkepäiviä varten. Eihän kukaan täysjärki­nen pidä iso­ja raho­ja verotet­ta­vana Suomessa. 

    Tämä on niin tot­ta. Hyvin on kaveripi­iris­sä näh­nyt miten hep­ut ovat yksi toisen­sa perään läht­enyt Suomes­ta. Itsel­läkin olisi mah­dol­lis­es­ti saman­laiset ajatuk­set, jos jään tääl­lä työt­tömäk­si pidem­mäk­si aikaa. Sijoituk­sia löy­tyy sen ver­ran ettei fat­tas­ta saa mitään ja näi­nollen kun työt­tömyystuet lop­pu­vat niin jou­tu­isin käyt­tämään sijoituk­siani. Ei niin hirveästi kiin­nos­ta kun niistä tulevil­la pääo­mat­u­loil­la mak­saa jo vuokran tässä maas­sa ja vähän järke­vim­mis­sä mais­sa niil­lä voi mak­saa niin vuokran kuin myös saisi ruokaakin sen ver­ran ettei nälkään kuole.

    Toki en ajatel­lut jäädä työt­tömäk­si siel­lä muual­lakaan ja tuskin tarvit­seekaan kun it-alal­la noi­ta töitä on.

    Onnea vain val­it­se­mal­lenne tielle.

    PS: Se vihrei­den perus­tu­lo ei ole kus­tan­nus­neu­traali. Kun sen lukasee vähän tarkem­min niin sieltä löy­tyy ympäristöveron koro­tus­ta yri­tyk­sille sun muu­ta mukavaa.

    Vastaa

  99. Osmo Soin­in­vaara: Ulko­maiul­ta saaduista pääo­mat­u­loista maksetaan… 

    Osmo, olen pitänyt sin­ua rehellisenä ja järkevänä — vaik­ka kaik­ista asioista en aina ole samaa mieltä. Nyt alan oikeasti epäil­lä jom­paa kumpaa tai jopa molempia. 😀

    Vastaa

  100. Eli­it­ti, on huolis­saan tuot­tavu­ud­es­ta, työuria pitäisi piden­tää ja ihmis­ten olla lojaalimpia. Mitäpä jos tuloveron pro­gres­sio kään­net­täisi päälaelle, mitä enem­mäm tien­aat sitä mata­lampi vero­pros­ent­ti. Tulovero ei enään olisi haittavero.

    Vastaa

  101. Eero: Jos taas halut­taisi­in että kymp­pi­ton­nin tuloil­la veroaste pysy­isi nykyisen­laise­na, mar­gin­aaliv­eroas­t­een tulisi noil­ta yli 5000e tuloil­ta olla n. 60%. Se tekee hyväo­sais­ten down­shif­tauk­sen taas piirun ver­ran kannattavammaksi…

    Kun tuo­hon lisätään muut palka­s­ta menevät mak­sut, kol­mannes brut­topalkan lisäyk­ses­tä laskeu­tu­isi saa­jansa lom­pakkoon. Se alkaa olla jo sen ver­ran ran­skalaista verot­tamista, että veronkier­to palaa jo ylem­män keskilu­okankin kesku­udessa kansal­lisurheilun asemaan.

    Toisaal­ta kymp­pi­ton­nin kuukausi­t­u­lo­ja naut­tivien ihmis­ten verot­ta­mi­nen on enem­män poli­it­ti­nen kuin fiskaa­li­nen kysymys. Hyvät tilas­tot ovat kuitenkin häm­men­tävän har­vas­sa. VM taisi arvioi­da, että yli 100 000 euroa ansio­tu­lo­ja saavia on 37 000 henkeä, mut­ta jakau­mas­ta ei sit­ten ole kuin val­is­tunei­ta arvauk­sia. Yli 125 000 euroa (10 000 e/kk + lomara­hat) ansait­se­via tuskin on paljon yli 20 000 henkeä. Jos tämän porukan keski­t­u­lok­si arvataan 200 000 euroa, niin pros­ent­tiyk­sikön koro­tuk­sel­la ote­taan 750 €/nuppi eli 15 miljoonaa.

    Hyvät tilas­tot ovat kiv­en alla, mut­ta vuon­na 2011 alem­man keskilu­okan mar­gin­aalis­sa ole­vat ihmiset (23 200 — 37 800 €/v) mak­soi­vat kaik­ista ansio­tuloveroista vajaan kol­man­nek­sen. Saman ver­ran tuli seu­raaval­ta porukalta (37 800 — 68 200 €/v). Pros­ent­tiyk­sikön tiuken­nus tämän ryh­män mar­gin­aaliv­eroas­t­eeseen tekee usei­ta sato­ja miljoo­nia lisää ansio­tuloveron tuottoa.

    Luvut ovat toki vain suu­ru­us­lu­okkia, ja ne voivat heit­tää tun­tu­vastikin. Silti nois­sa on ainakin pilkun paikan ver­ran eroa. Jos joku tietää asial­lisen ja ajan­ta­saisen ansio­tu­loti­las­ton riit­tävän tarkalla jaol­la, niin otan kiitol­lise­na vas­taan ja annan parem­pia arvioita!

    Vihrei­den ehdo­tuk­ses­sa siis jäi parin mil­jardin rako, eikä se rako nykyti­lanteessa ainakaan ole kovin paljon kapeampi. Jos siihen ei löy­dy hyviä vas­tauk­sia, niin edelleen keskilu­ok­ka maksaa.

    Voi se silti olla hyvä ehdo­tus, sitä en kritisoi.

    Vastaa

  102. Samuli Saarel­ma: Laskus­sasi on pieni virhe. 200 000€/a tien­aavien vero olisi 74000€ ei 54000€

    Ups. Ei tuo minus­ta pieneltä virheeltä näytä, mut­ta kiitos kor­jaamis­es­ta! (Ehkä pitäisi joskus ajatel­lakin kirjoittaessaan.)

    Vastaa

  103. JP Lehto:

    Se on täl­lä tasol­la vain tulosi­ir­to vuokranan­ta­jille, usein julk­isy­hteisöille. Laa­ja asum­is­tu­ki vain nos­taa vuokria tuen ver­ran. Eihän vuokria voi laa­jasti per­iä enem­män kuin ihmiset voivat mak­saa. Se on kai markki­na­t­alout­ta. Tuet yleen­sä vääristävät.

    Tämä, että itse on valin­nut sen lainan­oton ja mak­sanut 20v korko­ja ym.. Nyt oso­mot ajat­tel­vat, että se on jotain ansioton­ta tuloa, jota pitää ryhtyä ankarasti verot­ta­maan. Kyl­lä lop­ullis­es­ti men­nään met­sään. Vuokrat­u­lon verot­tamisen hyväksyn. Tosin vuokranan­ta­jat osaa­vat ansiokkaasti kiertää vero­ja kaikil­la vähennyksillä.

    Hyväksytkö vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen veroneu­traalin kohtelun?

    Vastaa

  104. Samuli Saarel­ma: Voisin hyväksyä tuon ajatuk­sen korkotuelle, mut­ta asum­istuen (toimeen­tu­lo­tu­ki mukaan­lask­ien) suh­teen asia ei minus­ta ole noin yksinker­tainen, kos­ka hyvin merkit­tävä osa tuos­ta tues­ta menee työt­tömille (joista ei kyl­lä elinkeino­toimin­nalle ole hyö­tyä) ja tekevät asumis­es­ta kalli­im­paa itse itsen­sä työl­lä elät­täville (eli niille, joi­ta elinkei­noelämä tarvit­see) ja sitä kaut­ta tekee kasvukeskuk­seen muut­tamis­es­ta vähem­män houkut­tel­e­vaa ellei palk­ka vas­taavasti ole korkeampi.

    Asumisen tukem­i­nen aiheut­taa myös sen, että tulot­tomat pysyvät kasvukeskuk­sis­sa. Ilman tukea he muut­taisi­vat herkem­min halvem­man asumisen seuduille, kos­ka hei­dän rahansa eivät ker­ta kaikki­aan riit­täisi kasvukeskuk­sis­sa elämiseen. Tämän peri­aat­teessa markki­nae­htoisen muut­toli­ik­keen keinotekoinen pois­s­api­to asumisen tukemisel­la hyödyt­tää juuri syrjäseutuja.

    Ilman tulot­to­mia työhake­muk­sien lähet­telijöitä mata­la­palk­ka-alat eivät voisi mak­saa nyky­istä palkkata­soa pääkaupunkiseudul­la. Kos­ka esimerkik­si ruokakau­pat eivät voisi siir­tyä syr­jäseuduille ilmaistyövoiman perässä, pitäisi palkko­jen kor­jau­tua sel­l­aisek­si, että sil­lä voi asua pääkaupunkiseudul­la. Lisäk­si van­hempi­en luona asu­vas­ta ei nyt lap­si mut­ta “nuoriso­työvoimas­ta” käytäisi­in katk­era kamp­pailu. Kaikki­han halu­a­vat nyky­isinkin jo olla näitä “ohivir­tausa­lo­ja”, eli opiske­li­jadu­une­ja, kos­ka sil­lä saadaan jokin mysti­nen yleinen hyväksyn­tä surkeille työehdoille. 

    Ihmiset tokai­se­vat: “no se tilanne sit muut­tuu kun valmis­tuu ja menee oikeisi­in töi­hin.” Niiden ihmis­ten osalta, joiden kohdal­la tämä ei koskaan toteudu, tämä ohikulkuar­gu­ment­ti saat­taa tun­tua epäreilulta.

    Vastaa

  105. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: 3) Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den muut­tamiseen siten, että niis­sä kuomioitaisi­in paikkakun­nan kalleus. Eli siis rehellis­es­ti huomioitaisi­in pääkaupun­gin kalleus asumises­sa ja elämisessä.

    Tämä on jo arkipäivää läh­es kaikissa palvelu­alan työe­htosopimuk­sis­sa — ollut jo vaik­ka kuin­ka pitkään.

    Vastaa

  106. Olen nyt muu­ta­maan ker­taa lukenut kir­joituk­sen “mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa?” enkä vieläkään ymmär­rä, mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perusturvaa.

    Vastaa

  107. Sha­keem: Ilman tulot­to­mia työhake­muk­sien lähet­telijöitä mata­la­palk­ka-alat eivät voisi mak­saa nyky­istä palkkata­soa pääkaupunkiseudul­la. Kos­ka esimerkik­si ruokakau­pat eivät voisi siir­tyä syr­jäseuduille ilmaistyövoiman perässä, pitäisi palkko­jen kor­jau­tua sel­l­aisek­si, että sil­lä voi asua pääkaupunkiseudulla. 

    Niin ja sit­ten korkeat palkat vetäi­sivät lisää työt­tömiä pääkaupunkiseudulle jne. Samoin asum­i­nen luon­nol­lis­es­ti halpenisi ennen kaikkea halvois­sa asun­nois­sa asuvil­la, jos tulot­tomat muut­taisi­vat pois, kos­ka yhtäkkiä olisi paljon asun­to­ja tarjolla. 

    Mitä palkko­jen reilu­u­teen tulee, niin tämä on kyl­lä minus­ta jokaisen oma asia. Jos palk­ka tun­tuu epäreilul­ta tehtyyn työhön näh­den, niin ei sit­ten kan­na­ta siihen duu­ni­in men­nä. Ja tietenkin asi­aa voi ajaa kollek­ti­ivis­es­ti ja liit­tyä yhteen muiden duunarei­den (jot­ka pitävät kyseistä palkkaa epäreilu­na) kanssa ja ajaa yhteisvoimin sitä, että palkko­ja nos­te­taan. Näil­lä kahdel­la keinol­la Suomen muutkin palkat ovat nousseet sille tasolle, mil­lä ovat, ei mil­lään komitean päätök­sel­lä siitä, mikä olisi reilu palk­ka mis­täkin duunista.

    Vastaa

  108. Kalle:

    Osmo Soin­in­vaara: Ulko­mail­ta saaduista pääo­mat­u­loista maksetaan…

    Osmo, olen pitänyt sin­ua rehellisenä ja järkevänä – vaik­ka kaik­ista asioista en aina ole samaa mieltä. Nyt alan oikeasti epäil­lä jom­paa kumpaa tai jopa molempia. 😀 

    Kom­men­tis­sasi voisi olla muuten mieltä, mut­ta itsepähän menit käyt­tämään sanaa “lail­lis­es­ti” siinä viestis­säsi, johon Osmo tuos­sa vas­tasi. Sitä ei var­maan tarvitse Osmolle ker­toa, että lain rikkomi­nen on varsin helppoa.

    Vastaa

  109. Viherinssi: Hyvät tilas­tot ovat kuitenkin häm­men­tävän har­vas­sa. VM taisi arvioi­da, että yli 100 000 euroa ansio­tu­lo­ja saavia on 37 000 henkeä, mut­ta jakau­mas­ta ei sit­ten ole kuin val­is­tunei­ta arvauk­sia. Yli 125 000 euroa (10 000 e/kk + lomara­hat) ansait­se­via tuskin on paljon yli 20 000 henkeä. Jos tämän porukan keski­t­u­lok­si arvataan 200 000 euroa, niin pros­ent­tiyk­sikön koro­tuk­sel­la ote­taan 750 €/nuppi eli 15 miljoonaa.

    Tilas­tokeskuk­sen tilas­ton (http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html) mukaan yli 100 000€ ansait­se­vat mak­sa­vat 12.9% veroista (tarkoit­ta­nee tulovero­ja). Heitä on 1.1% kaik­ista tulon­saa­jista, eli 53 000 ja he sai­vat yhteen­sä 8.1% kaik­ista tuloista. 

    Olete­taan, että nuo luvut ovat kaik­ki palkko­ja. Suomen BKT:stä karkeasti puo­let menee palkkoi­hin, eli siis n. 94.5 mrd €. Tuos­ta 8.1% on 7.65 mrd €. Tuos­ta yksi pros­ent­ti on 76.5 milj. €. Laskelmiemme suu­ru­us­lu­ok­ka on siis sama, mut­ta kyl­lä tuos­sa aika suuri ero silti on.

    Vastaa

  110. B.J:
    Olen nyt muu­ta­maan ker­taa lukenut kir­joituk­sen “mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa?” enkä vieläkään ymmär­rä, mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perusturvaa.

    Oma vies­ti­ni tuos­sa aikaisem­min jo osit­tain vas­tasi tuohon.

    Jos halu­taan tar­jo­ta perus­tur­va joka takaa jonkin­laisen katon pään pääl­lä, niin käytän­nössä tarvi­taan jokin alue / kus­tan­nus­ta­sori­ip­pu­vainen tuki asumisen kus­tan­nuk­sia kat­ta­maan, muuten tues­ta tulee osas­sa maa­ta ylim­i­toitet­tu (kallis) tai se suo­raan edis­tää ghet­to­jen muo­dos­tu­mista, mikäli se on liian alimitoitettu. 

    Ja liian alim­i­toitet­tu tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa sitä, että perus­tur­val­la on pakko muut­taa aina siihen pk-seudun halvim­paan ker­rostalolähiöön jos halu­aa selvitä.

    En ole näh­nyt mis­sään hyvää ehdotel­maa joka olisi a) hal­pa ja b) ei ilmi­selvästi edis­täisi syr­jäy­tynei­den ja työt­tömien vielä nyky­istäkin voimakkaam­paa kasautu­mista Itä-helsin­gin, Van­taan ja Espoon halvimpi­in lähiöhin.

    Ghet­tou­tu­misen aiheut­ta­mat ongel­mat ovat iso­ja. Eri asia sit­ten on se, että jos ne vaan yksinker­tais­es­ti hyväksyy. Hel­posti­han sitä tiet­ty Suvisaaris­tossa tai Wes­t­endis­sä raken­nut­taa aidan teräs­portilla oman kar­tanon ympärille ja eristäy­tyy muus­ta yhteiskun­nas­ta, mut­ta halu­am­meko oikeasti sel­l­aisen yhteiskunnan?

    http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Muut_teemat/Espoo_alueittain_2011

    Vastaa

  112. Pien­i­t­u­losten (ja GINI-ker­toimen) osalta on muis­te­tat­va, että siinä on mukana pitkä hän­tä sat­un­naisia tulo­ja han­kkivia — koul­u­laisia jakamssa lehtiä, eläkeläisiä tyekemässä muu­ta­man tuu­rauk­sen, opiseli­joi­ta täy­den­tämässä tuki­aan. Sit­ten ovat tulon­si­ir­to­ja saavat.

    Kun perupäivära­ha ja asum­is­tu­ki tuot­taa 12 000 euroa ja pieni­palkkainen kokopäivä­työ 22 000 euroa vuodessa, keskustelun pitäisi olla tämän eron kannustavuudesta.

    Eniten tulo­ero­ja las­kee kun julkisen puole pal­lkko­ja tasos­ta rip­pumat­ta pienenetään, kos­ka tuot­tavu­ut­ta ei ole saatu parannettua.

    Asum­is­tu­ki on vält­tämät­tömyys korkei­den asumisku­tan­nusten alueel­la. Sosi­aalisen asumiseen toki soisi kuu­lu­van sään­nöl­liset esim 5 vuo­den välien tehtävät tulo­ra­jatark­istuk­set (lapset maail­malle, iso asun­to pienel­lä vuokral­la kohtuutuloisilla).

    Vastaa

  113. Samuli Saarel­ma: Olete­taan, että nuo luvut ovat kaik­ki palkko­ja. Suomen BKT:stä karkeasti puo­let menee palkkoi­hin, eli siis n. 94.5 mrd €. Tuos­ta 8.1% on 7.65 mrd €. Tuos­ta yksi pros­ent­ti on 76.5 milj. €. Laskelmiemme suu­ru­us­lu­ok­ka on siis sama, mut­ta kyl­lä tuos­sa aika suuri ero silti on.

    Ero­ja laskelmissamme:

    1. Yli 100 000 ansait­se­vien tuloista suuri osa on muu­ta kuin palkko­ja. Tuos­sa tilas­tossa ovat myös pääo­mat­u­lot, minkä näkee myös keskimääräis­es­tä veroprosentista.

    2. Olen­naista ei ole se, mitä yli 100 000 ansait­se­vat ansait­se­vat kokon­aisu­udessaan. Olen­naista on se, kuin­ka paljon näistä ansioista on 100 000 euron ylit­täviä tulo­ja. Mar­gin­aalipros­entin muu­toshan vaikut­taa vain nurkkapis­teen ylit­tävi­in tuloi­hin. (Hyvä­tu­losten vero­pros­entin nos­to pros­ent­tiyk­siköl­lä olisikin sit­ten jo toista luokkaa vaikutukseltaan.)

    3. Sil­läkin on ihan tun­tu­va vaiku­tus, onko raja 10 000 e/kk vai 100 000 e/vuosi. Ansio­tu­lon­saa­jien määrä putoaa nopeasti tulo­jen kasvaessa.

    Pääo­mat­u­lo­jen osu­u­den näkee ihan suo­raan noista Tilas­tokeskuk­sen luvuista sil­lä, että Tilas­tokeskuk­sen mukaan jo vuon­na 2010 yli 100 000 euroa vuodessa ansait­se­via oli tuo 53 000 ja VM:n mukaan tänä vuon­na yli 100 000 euroa vuodessa ansio­tu­lo­ja saavia on 37 000.

    Mut­ta ote­taan nuo sin­un numerosi lähtöko­hdak­si, siitä saa yllä­mainit­tu­jen syi­den vuok­si yläraja-arvion.

    Taulukos­ta saa las­ket­tua kokon­ais­tu­lot, kos­ka siel­lä ker­ro­taan tulon­saa­jien määrä ja keskimääräiset tulot. Tulos on noin 116 mil­jar­dia euroa. Tästä yli 100 000 euroa tuloa saavien osu­us oli 8,1 % eli 9,4 mil­jar­dia euroa. Tulon­saa­jia oli 53 000, joten näistä tuloista 100 000 euron ali jäävää tuloa on 5,3 mil­jar­dia. Niin­pä 100 000 eurosta poik­ki laitet­ta­va mar­gin­aalipros­entin koro­tus koskisi tulo­ja, joi­ta on 4,1 mil­jar­dia euroa. Pros­ent­ti tästä on 41 miljoon­aa euroa.

    Tämä on kuitenkin luke­m­ana var­masti reilusti yläkant­ti­in yllä­mainit­tu­jen syi­den vuok­si. Tosin palkat ovat kohon­neet joitakin pros­ent­te­ja vuodes­ta 2010, joten sieltä tulee pien­tä korotusta.

    Mut­ta en minä mene sitä sanomaan, onko oikea luke­ma 15 vai 20 miljoon­aa euroa vuodessa per pros­ent­tiyk­sikkö 10 000 euron kuukausi­t­u­lo­jen päälle. VM ei ilmeis­es­ti ole julkaissut tilas­to­ja sil­lä tarkku­udel­la, että tuo­ta pää­sisi laske­maan. Ja tämä staat­tises­sa tilanteessa, jos­sa tulot eivät riipu veroista. Dynaamiset ilmiöt syövät vero­ker­tymää edelleen.

    En vält­tämät­tä ole propagoimas­sa hyvä­tu­lois­t­en vero­tuk­sen keven­tämisenkään puoles­ta. Point­ti on kuitenkin se, että ihan oikeasti fiskaalis­es­ti rahat tule­vat aina keski­t­u­loisil­ta. Köy­hiltä ei saa, hyvä­tu­loisia ei ole.

    Vastaa

  114. Sepi: En ole näh­nyt mis­sään hyvää ehdotel­maa joka olisi a) hal­pa ja b) ei ilmi­selvästi edis­täisi syr­jäy­tynei­den ja työt­tömien vielä nyky­istäkin voimakkaam­paa kasautu­mista Itä-helsin­gin, Van­taan ja Espoon halvimpi­in lähiöhin.

    Sosi­aa­li­nen kasautu­mi­nen­han ei liity niinkään asum­is­tu­keen, vaan julkises­ti tue­tun asumisen rypälöi­tymiseen tiet­ty­i­hin paikkoi­hin. Kyl­lähän kaupun­gin vuokrat­aloalueista puhutaan mon­en­laista ikävää, eikä ihan aina vail­la tilas­tol­lista poh­jaa. Markki­nahin­tais­es­ti asu­vat ihmiset eivät pääsään­töis­es­ti ole niitä pahim­min syr­jäy­tyneitä asum­istues­ta huolimatta.

    Asum­istues­ta riip­pumat­ta siis kaupun­gin pitäisi huole­htia siitä, että ongelmia ei sysätä samaan lähiöön. Jos kaupun­ki omis­taa asun­to­ja sosi­aalis­es­ti ongel­malliselta alueelta, oikea toimen­pide on myy­dä niitä asun­to­ja pois ja ostaa tilalle asun­to­ja vähem­män haas­tavas­ta paikas­ta. Kaup­pa on kaupungille huono, mut­ta sil­lä saa sosi­aal­ista ker­rostu­mista sotket­tua, ja jo nykyään asi­aan käytet­tävil­lä rahoil­la saisi aika paljon aikaan.

    Vastaa

  115. Sepi: Ja liian alim­i­toitet­tu tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa sitä, että perus­tur­val­la on pakko muut­taa aina siihen pk-seudun halvim­paan ker­rostalolähiöön jos halu­aa selvitä.

    No, keitä siel­lä pk-seudun halvim­mas­sa ker­rostalolähiössä nyt sit­ten asuu? 

    On selvää, että siel­lä ei asu rikkai­ta. He asu­vat siel­lä mainit­se­mas­sasi Wes­t­endis­sä muiden rikkaiden ympäröimänä riip­pumat­ta siitä, mitä tuk­isys­teemit ovat. 

    Jos köy­häl­listölähiössä asuu sel­l­aisia itsen­sä juuri ja juuri oma­l­la työl­lä elät­täviä, jot­ka joutu­vat siel­lä asumaan sik­si, että tulot­tomille mak­set­ta­va asum­is­tu­ki työn­tää asumiskus­tan­nuk­set muual­la hei­dän ulot­tumat­tomi­in, niin onko tämä sinus­ta sit­ten ongel­ma­ton tilanne? 

    Tai kysytään niin päin, että jos köy­häl­listölähiössä asu­valle työt­tömälle ei mata­la­palkkainen työ luo juurikaan mah­dol­lisu­ut­ta muut­taa sieltä lähiöstä jon­nekin parem­malle alueelle (kos­ka asum­istues­ta seu­raa 80%:n efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero), niin eikö tämä sys­tee­mi ennem­minkin lisää syrjäytymistä? 

    Maan tai ainakin pääkaupunkiseudun alhaisim­mat keskimääräiset net­to­tu­lot lienevät opiske­li­ja-asun­toloista muo­dos­tu­vista lähiöis­sä. Eivät tai­da kuitenkaan olla mitään ongelmaghettoja. 

    Nyt kysymys lie­nee se, että ovatko lähiöt ongel­maghet­to­ja sik­si, että siel­lä vaan tulota­so on surkea vai sik­si, että siel­lä asuvil­la on toiv­o­ton tilanne paran­taa omaa tilaansa. Omas­ta mielestäni se liit­tyy ennem­minkin tuo­hon jälkim­mäiseen eikä edel­liseen, mut­ta olen valmis kuun­tele­maan muitakin perustel­tu­ja mielipiteitä.

    Vastaa

  116. Tapio Pel­to­nen:
    Min­un nähdäk­seni tulon­jakoneu­traalin perus­tu­lon suurim­pana esteenä ovat, vain hie­man karrikoiden:

    1) Kokoomuk­sen halut­to­muus olla potki­mat­ta kaikkein köy­himpiä (nyky­isiä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkai­ta) päähän

    2) Demarien halut­to­muus uskoa siihen ettei kaikille voi löy­tyä kokopäiväistä pysyvää työtä, ja siten pyrkimys estää kaik­ki mikä näyt­tää muul­ta kuin täystyöl­lisyy­den tavoittelulta

    3) Vasem­mis­toli­iton utopis­tiset haikailut 1000e/kk perus­tu­losta, joka olisi vero­tuk­sel­lis­es­ti mah­do­ton toteut­taa, sekä liioitel­luista veroast­eikon yläpään lisäprogressioista.

    Lisäisin, ettei vasen lai­ta halua ymmärtää seu­raa­van kol­men asian ristiriitaa:

    “Pal­ka­lla pitää tul­la toimeen.”

    “Työe­htosopimuk­set ovat yleissitovia.”

    “Yri­tyk­sen on olta­va ennem­min tai myöhem­min kannattava.” 

    Ymmärtämät­tömyys on johtanut siihen, että Syr­jä-Suomes­sa pienin kir­japalk­ka riit­täisi hyvään elämään, mut­ta töitä ei ole, kun paikallis­ten yrit­täjien ei niitä kan­na­ta teet­tää. Kasvu-Suomes­sa puolestaan töitä olisi, mut­ta pienin kir­japalk­ka ei aina riitä elämiseen.

    Kun täl­lä tiel­lä on oltu vuosikym­meniä, asi­aa ei voi kor­ja­ta ilman tulon­si­ir­to­ja. Vasem­mis­ton mak­si­i­mi: “Pal­ka­lla pitää tul­la toimeen” ei ole enää yleispätevä.

    Työhaluis­ten ihmis­ten kohdal­la tämä olisi help­po ratkaista keinoil­la, joi­ta OS on kuvan­nut Satakomitea-kirjassaan. 

    Varovaiset työn­hak­i­jat ovat asia erikseen.

    Töi­hin kan­nus­ta­va perus­tu­lo, negati­ivi­nen tulovero, perusvähen­nyk­sen kas­vat­ta­mi­nen tms. ovat joka tapauk­ses­sa harkin­na­nar­voisia asioita.

    Vastaa

  117. “Suomes­sa tuomiois­tuimet eivät ota kan­taa per­tus­tus­laki­valiokun­nan kannanottoihin.”

    Enhän minä niin väit­tänytkään. Kysymys oli siitä onko lainko­h­ta ris­tiri­idas­sa perus­tus­lain kanssa eli sovel­letaanko sitä vai ei, ei siitä onko PeV:n lausun­to laista oikea.

    Vastaa

  118. Samuli Saarel­ma: No, keitä siel­lä pk-seudun halvim­mas­sa ker­rostalolähiössä nyt sit­ten asuu? 

    On selvää, että siel­lä ei asu rikkai­ta. He asu­vat siel­lä mainit­se­mas­sasi Wes­t­endis­sä muiden rikkaiden ympäröimänä riip­pumat­ta siitä, mitä tuk­isys­teemit ovat. 

    Jos köy­häl­listölähiössä asuu sel­l­aisia itsen­sä juuri ja juuri oma­l­la työl­lä elät­täviä, jot­ka joutu­vat siel­lä asumaan sik­si, että tulot­tomille mak­set­ta­va asum­is­tu­ki työn­tää asumiskus­tan­nuk­set muual­la hei­dän ulot­tumat­tomi­in, niin onko tämä sinus­ta sit­ten ongel­ma­ton tilanne? 

    Tai kysytään niin päin, että jos köy­häl­listölähiössä asu­valle työt­tömälle ei mata­la­palkkainen työ luo juurikaan mah­dol­lisu­ut­ta muut­taa sieltä lähiöstä jon­nekin parem­malle alueelle (kos­ka asum­istues­ta seu­raa 80%:n efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero), niin eikö tämä sys­tee­mi ennem­minkin lisää syrjäytymistä?
    —
    Nyt kysymys lie­nee se, että ovatko lähiöt ongel­maghet­to­ja sik­si, että siel­lä vaan tulota­so on surkea vai sik­si, että siel­lä asuvil­la on toiv­o­ton tilanne paran­taa omaa tilaansa. Omas­ta mielestäni se liit­tyy ennem­minkin tuo­hon jälkim­mäiseen eikä edel­liseen, mut­ta olen valmis kuun­tele­maan muitakin perustel­tu­ja mielipiteitä.

    Olen näh­nyt oikei­ta ghet­to­ja omin silmin ker­ran: New Yorkissa. 

    Suomes­sa olen vai­h­tanut asuin­paikkaa todel­la mon­ta ker­taa työ- tai työt­tömyys­ti­lanteen mukaan, vaikkakin vain Uudel­la­maal­la ja useim­miten Helsin­gin sisäl­lä: kan­takaupungista lähiöön ja takaisin. 

    Kon­tu­la on tut­tu, Mar­tin­laak­so myös. 

    Ghet­to­ja ne mis­ään tapauk­ses­sa eivät ole, enkä käyt­täisi edes nimeä ongelmalähiö.

    Nor­maalit ihmiset niis­sä suure­na enem­mistönä elävät aivan nor­maalia elämää, mitään pelkäämättä.
    Kon­tu­las­sa ongel­mana ovat vain ostoskeskuk­sen kapakat yöllä.
    Mar­tin­laak­sos­sa ase­man ym. van­dal­isoin­ti kyl­lä jatku­vana ker­toi pin­nan alla kytevän jotakin. 

    Öisiä pahoin­pite­lyjä on siel­lä alka­nut nyt ilmetä, joten mah­dol­lista jengiy­tymisuhkaa pitäisi alkaa tor­jua kiireellä.

    Tämän ketjun tylyt­täjien puheen­vuorot huvit­ta­vat “peri­aat­teel­lisu­udel­laan” joka on täysin irral­laan todellisuudesta.

    Ilois­es­ti sekoite­taan käsit­teetkin. Ei erote­ta tukia tai tuet­tu­ja asum­is­muo­to­ja toi­sis­taan ja luokitel­laan ihmisiä ryh­mi­in, joi­ta ei ole olemassakaan. 

    Itse 90-lamas­sa korkeam­paa koulu­tus­ta vas­taa­van leipäpu­u­ni menet­täneenä naise­na kel­pasin pääkaupunkiseudul­la työvoima­pu­lan vuok­si ikään­tyneenäkin reserviksi niihin sosi­aali- ja ter­veysalan perus­du­unei­hin, joista olin joskus aloittanut. 

    Nyt kuitenkin enää vain määräaikaisiin.
    Tarkoit­taa työl­lisyys ja työt­tömyys­jak­so­jen vuorottelua.

    Kyöräsin omaisenikin Uudelta­maal­ta Helsinki­in, (myös yksi­tyisen vuokralaisek­si), kos­ka omaishoita­ju­us ei olisi muuten onnis­tunut leivän han­kkimisen rinnalla.
    Keikkailu alueen laidal­ta toiselle ilman autoa vaatii alueel­la asumista.

    Olen ali­palkat­tu ja köy­hä, joka ei ole ain­oas­taan tul­lut hal­vak­si yhteiskun­nalle, vaan ollut suo­ras­taan val­ta­van tuot­toisa, kun hoidin omaiseni itse. 

    Tuot­tavu­u­den nos­to kun­nal­lisel­la työ­paikalla — eli työmäärän lisäys ilman rajaa — johti hoito­työssä tap­atur­mi­in ja lop­ul­ta vuo­den uupumukseen. 

    Palaami­nen työhön onnek­si onnistui,kun työ vaihtui.
    (Samal­la taval­la hoita­jia aje­taan lop­pu­un taas — ja pahem­min — hoita­jako­htainen asi­akas­määrä jon­ka juuri kuulin hoita­jal­ta koti­hoi­dos­ta, oli min­ulle käsittämätön.)

    Työ­suhdea­sun­nos­ta on koke­mus­ta yhden määräaikaisen ver­ran, muuten olen asun­toni vuokran­nut kiskomisha­lut­tomil­ta yksi­ty­isiltä vuokranan­ta­jil­ta — aina erit­täin pitkän etsimisen jälkeen. 

    Nykyisen löysin kalli­ista kaupungi­nosas­ta ollessani jo lähdössä muualle Suomeen usko­mat­ta enää löytäväni täältä kat­toa pään päälle.

    Olisin menet­tänyt sekä ihmis­suh­teeni että työmahdollisuuteni. 

    VVO:n vas­taa­van­hin­taisia (alle 700) tääl­lä hyvin har­voin vapau­tuu, Sato on ihan mah­do­ton ja ARA-sys­tee­mi on muutenkin jäänyt hin­tavak­si mysteeriksi.

    Vastaa

  119. Vaik­ka vas­tauk­sia kysymyk­seen, “keitä siel­lä asuu”, voi yrit­tää hakea vaikka­pa tulotaso‑, koulu­tus- tai työl­lisyys­ti­las­toista jne., johtopäätösten kanssa kan­nat­taa olla varovainen. 

    Kir­joitin tuon elämäk­er­ral­lisen tari­nan yllä antaak­seni esimerkil­lä aihet­ta miet­tiä, miksi.

    Yksilö voi vai­h­taa “kat­e­go­ri­aa” use­aan ker­taan ja “edestakaisin”.

    Esimerkin vahvis­tamisek­si vielä pieni lisäys asum­ishis­to­ri­aani: Olen ehtinyt myös jonkin aikaa omis­taa asun­non sekä kokeil­la asum­isoikeusasum­ista ennen palu­u­ta vuokra-asujaksi. 

    Lähiökoke­mus­ta ja radan­var­si­a­sum­ista ker­tyi alle 10 vuot­ta ennen palu­u­ta kan­takaupunki­in, jos­sa olen kaiken kaikki­aan viet­tänyt yli 40 vuotta.

    Mihinkä kat­e­go­ri­aan siis “kuu­lun” — eli mitä saadaan vas­tauk­sek­si kysymykseen?

    Kaikille ennakkolu­u­loisille: Ajakaa nyt ihmeessä joskus edes lenk­ki nois­sa lähiöis­sä keskel­lä päivää luulemisen sijaan! Kon­tu­la ja Myl­ly­puro jne. ovat kesäl­lä kau­ni­ita vihreydessään.

    Lot­tovoitol­la ostaisin mielel­läni omakoti­talon tai rivarin niistä tai Vesalas­ta — eikä osake­talois­sakaan, jois­sa asuin vuokral­la, ollut minkään­laisia häiriöitä. 

    Suomes­sa ja Helsingis­sä on kauan pyrit­ty heiken­tämään sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta ja onnis­tut­tu aika pitkälle, vaik­ka paran­taakin voisi, jos ARA:n johto ei pistäisi hanttiin.

    Jostakin saat­taa löy­tyä vielä tutkimus nimeltä “Alueet ja mieliku­vat” tai jokin vas­taa­va 1980 ja ‑90-luvun vai­h­teen tienoil­ta. Aihe oli siihen aikaan tutkimusko­hteena varsin “pop”.

    Itse pidän leimaamishalua ja sta­tus­ri­ip­pu­vaisu­ut­ta henkisen köy­hyy­den, jämähtämisen ja pönki­tyk­sen tarpeen osoituksina.

    Mitä asum­is­tu­keen tulee: Minus­ta Osmo on oikeassa.

    Vastaa

  120. Osmo Soin­in­vaara: Taval­laan asum­is­tu­ki on siis työ­markki­nat­uen lisä, joka mak­se­taan saman suu­ruise­na kaikille niille, joil­la ei ole omis­tusasun­toa. Omis­tusasun­nos­sa asu­va saa jotain hyvi­tys­tä korkoi­hin­sa, mut­ta kos­ka korko­ja tue­taan jo muu­takin kaut­ta, korkoa ei rin­naste­ta suo­raan vuokraan.

    Asum­istues­ta keskustelulle saisi huo­mat­tavasti lisää uskot­tavu­ut­ta, jos ottaisi selvää siitä, mil­lainen sys­tee­mi oikeesti on.

    Ote­taan esimerk­ki: 3 henkeä, 80 neliöö, uus talo, tulot 2k:

    Vuokral­la: vuokra 1500€; ASUM­IS­tu­ki 444€/kk.

    Osake: vastike 900€ (saa sisältää kuin­ka paljon yhtiölainaa tahansa, sitä ei eritel­lä), korko­ja 3600€ vuodessa; ASUM­IS­tu­ki 444€/kk.

    Eli tukea saa real­is­tisille asumiskus­tan­nuk­sille Hkissä ihan yhtä paljon vuokra- tai omistusasumiselle.
    Enkä näe tässä suur­ta ongel­maa. Val­tio hyö­tyy siitä, kun köy­hä saa kämp­pän­sä mak­set­tua, niin tukea ei enää tarvii. Vuokratu­ki jatkuisi köy­häl­lä koko elämän ajan.

    Vastaa

  121. H.H.: Mihinkä kat­e­go­ri­aan siis “kuu­lun” – eli mitä saadaan vas­tauk­sek­si kysymykseen?

    Sen perus­teel­la, mitä kir­joitit (“Olen ali­palkat­tu”), kuu­lut minus­ta juuri siihen ryh­mään, jota nykysys­tee­mi potkii päähän, eli ihmisi­in, jot­ka koit­ta­vat parhaansa mukaan elät­tää itsen­sä työtä tehden, mut­ta joiden kysyn­tä työ­markki­noil­la ei ole niin korkea, että sil­lä mitään eri­tyisen hyvää elin­ta­soa (esim. omis­tusasun­toa) saisi hankittua. 

    Jos sin­ua ei oikeasti har­mi­ta, että olet joutunut pie­nil­lä rahoil­lasi han­kki­maan asun­non vapail­ta markki­noil­ta hin­noil­la, joi­ta yhteiskun­nan tuet tulot­tomien asumisen tukemisek­si ovat paisut­ta­neet, tai vai­h­toe­htois­es­ti hakeu­tu­maan vähem­män halu­tu­ille asuinalueille (ja siten vaikeut­ta­maan työn­tekoasi pitkien työ­matko­jen vuok­si) niin sit­ten aiem­pi kir­joituk­seni ei sit­ten päde ainakaan sinuun. 

    Lisäk­si kir­joituk­ses­tasi saa sen kuvan, että kenenkään muut­to “pk-seudun halvim­paan ker­rostalolähiöön” ei nyt niin kauhean kamala asia ole.

    Vastaa

  122. @Samuli Saarel­ma:
    Ehkä kir­joituk­ses­tani olisi voin­ut päätel­lä senkin, ( mikäli ei ennestään ollut tiedos­sa), että hoita­jatyövoiman “kysyn­nästä” puhut­taes­sa pitäisi taas miet­tiä tarkem­min, mis­tä on kysymys. 

    Sekä las­ten että van­hus­ten palveluis­sa jär­jestelmäl­lis­es­ti alim­i­toite­taan sekä bud­jet­ti että hoito­henkilökun­nan määrä suh­teessa annet­tuun tehtävään: asian­mukaiseen palvelun­saa­jan vält­tämät­tömistä tarpeista huolehtimiseen. 

    Tätä hoito­henkilökun­nan riis­toa ja uuvut­tamista työmääräl­lä, jos­ta kukaan ei voi kun­ni­al­la selviy­tyä (työn tekem­i­nen hyvin mah­do­ton­ta) ja joka koituu palvelun saa­jan vahin­gok­si, kun min­imi­s­tan­dard­eis­takaan ei pide­tä kiin­ni, nimitetään sit­ten tehokku­u­den lisäämiseksi. 

    Hoita­jien sairastelua ja vai­h­tu­vu­ut­ta, sekä hoidet­taville koitu­vien vahinko­jen ja hoitoketju­jen toim­i­mat­to­muu­den tuot­tamia, todel­lisu­udessa moninker­taisia, kus­tan­nuk­sia ym. seu­rausku­lu­ja ei kai sit­ten ote­ta teho­laskelmis­sa huomioon?

    Hoito­henkilökun­nan palkkaus­ta väitetään lisäk­si liian korkeak­si, vaik­ka tiede­tään, että sen matalu­us jar­rut­taa hoita­jien rekry­toin­tia ainakin pääkaupunkiseudulla. 

    Tilanne on ollut tämä läh­es yhtä­jak­sois­es­ti 1990-lamas­ta saak­ka ja vaikut­ti siihen, että päätin omaishoita­ju­udel­la tur­va­ta omat van­hempani riskeiltä, joi­ta työssäni joka päivä näin.

    Kuka­han tur­vaa mei­dät, joi­ta koh­ta “on liikaa”?
    Mis­tä tarpeek­si hoita­jia ja heille palkkaa? Entä lapset­tomien oikeustur­va palvelu­jen suh­teen, jos edun­valvo­ja omas­ta per­heestä puuttuu?

    Sum­ma sum­marum: Sosi­aalipoli­ti­ikan tarkastelu “markki­na­t­alous­näkökul­mas­ta” johtaa harhaan aina.

    En vas­tus­ta markki­na­t­alout­ta sinän­sä. Sen sablu­u­na ei vain ole kaikki­in elämä­nalueisi­in käypä sel­l­aise­naan ja nykyisen val­tavir­taisen talousti­eteen tulk­in­taa markki­na­t­aloud­es­ta pidän yhteiskun­tapoli­ti­ikan järkevän hoidon kannal­ta suo­ras­taan tuhoisana.

    Sen näke­mys työt­tömyy­destä talouden, yhteiskun­nan ja yksilön ongel­mana tuot­taa 1930-luvun kaltaisen fasis­min uudelleen­syn­tymisen, kos­ka ihmisille ei jää minkään­laista mah­dol­lisu­ut­ta tilanteen­sa oikaisemiseen, kuten PIIGS-maista nähdään. 

    Eri­tyis­es­ti tämä kos­kee korkeak­oulut­ta­mat­to­mia nuo­ria ja heistä eri­tyis­es­ti niitä ammat­te­ja, jot­ka kor­vataan automaa­ti­ol­la. Taval­lisia nuo­ria miehiä siis.

    Min­ul­la­han oli sosi­aalialan ammat­ti­laise­na sen­tään jokin suun­ta, mis­tä hakea työtä, joka ei yhtäkkiä vain katoa.

    Ei työt­tömyy­den tulk­it­semises­sa työha­lut­to­muudek­si kyl­lä ylipäätäänkään ole mitään logi­ikkaa — ennakkolu­u­loisen ja omahyväisen yläpuolelle aset­tumisen lisäksi.

    Vastaa

  123. Näyt­tää käyvän niin hyvin että muute­taan koh­ta yhteen rakkaani kanssa. Kos­ka korot mata­lal­la niin ajatelti­in että mik­si myy­dä asun­to­jamme, sijoite­taan asun­toi­hin, se on hyvä van­hu­u­den tur­va. Kelan laskurin avul­la kat­selti­in että kämp­pi­in saadaan about 400+e/kk yleistä asum­is­tukea joten kai ne vuokralaiset saa tuol­laiset 500e kasaan, ikinä en 900e pyytäis jos tietäisin että koko sum­man jou­tu­isi­vat omas­ta pus­sista mak­samaan. Olis­han se ihan hirveetä jos jou­tu­isin kämp­päni markki­nahin­nal­la vuokraamaan.

    Mak­san kyl­lä ihan reilusti vero­ja mut­ta on se kyl­lä kiva että te muut veron­mak­sa­jat annat­te mulle takaisin ton 400e/kk. Tot­taikai mii­nus verot mut­ta pääo­maverot nol­laan­tuu kun myyn ne type­r­yy­dessäni osta­mani Ixonos osak­keet. Muutenkin on kivaa että joka ker­ta kun Katainen & kump­pan­it lupaa että kyl­lä veron­mak­sa­jat tukee Kreikkaa yms. niin osake­salkku­ni arvo nousee.

    Has­su nol­la­summapeli: verot nousee, työ­tun­nit vähe­nee, osake­salkku kas­vaa. Työteko ei hirveesti enää huvi­ta kun te mak­sat­te mulle ihan kivasti tuki­aisia mut­ta tehdään nyt muu­ta­ma tun­ti päivässä niin pysyy kaveripi­iri. Mukavia kavere­i­ta, tulos­sa ihan samaan elämän­ta­paan kuin mä, Espan­ja ois kiva paik­ka asua talvet.

    Vastaa

  124. BRG: Tot­taikai mii­nus verot mut­ta pääo­maverot nol­laan­tuu kun myyn ne type­r­yy­dessäni osta­mani Ixonos osakkeet. 

    Ihan pakko sen ver­ran oikaista, että et voi vähen­tää vero­tuk­ses­sasi Ixonok­sen osakkeista tule­vaa myyn­ti­tap­pi­o­ta vuokratuloistasi.

    Vastaa

  125. Miten Pudasjär­ven malli — alle 25 v saa hie­man enem­män kuin työ­markki­nat­uen, kun­han ilmaan­tuu kun­nan työ­pa­jaan tekemään hyödl­lisä asioi­ta ja oppi­maan jotain. 

    Onko väärin työllistetty?

    Vastaa

  126. hmoila­nen: Ihan pakko sen ver­ran oikaista, että et voi vähen­tää vero­tuk­ses­sasi Ixonok­sen osakkeista tule­vaa myyn­ti­tap­pi­o­ta vuokratuloistasi. 

    Tot­ta, mun moka, pahoittelen.

    Vastaa

  127. JTS: Miten Pudasjär­ven malli – alle 25 v saa hie­man enem­män kuin työ­markki­nat­uen, kun­han ilmaan­tuu kun­nan työ­pa­jaan tekemään hyödl­lisä asioi­ta ja oppi­maan jotain. Onko väärin työllistetty?

    On se. Hel­posti nimit­täin pilataan yrit­täjien markki­noi­ta. Esimerkik­si teet­tämäl­lä ompe­lutöitä -> ompeli­joiden leipä kape­nee, remont­te­ja -> remont­ti­fir­mat kär­sivät, puutöitä -> puusepän tilauk­set vähenevät. 

    Eräs yrit­täjä­tut­ta­vani aikanaan har­mit­teli myös start­ti­ra­hoil­la käyn­ti­in lähte­viä yri­tyk­siä. Ne aikansa polke­vat hin­to­ja ja start­ti­ra­han lop­ut­tua pois­tu­vat hil­jalleen (ja tulee uusi tilalle…)

    Pitäisi siis kek­siä sel­l­ainen hit­ti­tuote työ­pa­jaan, jota kukaan muu ei Suomes­sa valmista.

    Vastaa

  128. @ hmoila­nen:
    Sen ver­ran kuin olen näh­nyt noiden pajo­jen tuo­tok­sia, niin ei sil­lä osaamisel­la ja näper­ryk­sil­lä minkään ammat­ti­laisen kanssa kilpailla.

    Ei tietysti ole tarkoituskaan.
    Nuorten on tarkoi­tus on opetel­la työelämän pelisään­töjä ja saa­da käsi­tys siitä, mille alalle pyrkiä.

    Etabloituneel­la yrit­täjäl­lä lie­nee myös jonkin ver­ran etu­matkaa ver­rat­tuna aloittelijaan.

    Onhan koke­neen konkarin täy­tynyt siihenkin asti selviy­tyä kokeneis­takin kilpailijoistaan.

    Mik­si sit­ten ei starttareista -“piipah­ta­jista” nyt puhumattakaan. 

    Yrit­täjä elää sil­lä, mitä vastinet­ta pystyy asi­akkaan rahalle tarjoamaan.
    Ei kukaan pelkää “hin­taa” kauan myy.
    Ei enti­nen eikä uusi.

    Vastaa

  129. Sekä Osmon että vas­taa­jien kir­joituk­sia lukies­sa huo­maa, että kun keski­tytään kuvitel­tu­jen ja todel­lis­ten por­saan­reikien paikkailu­un, menee lap­si pesuve­den mukana. 

    Pitäisi pois­taa koko asum­is­tu­ki sekä nos­taa vas­taavasti työt­tömyys­tur­van ja toimeen­tu­lotuen taso­ja 400 eurol­la kuukaudessa. Jos ihmi­nen kykenisi asumaan pienem­mäl­lä kul­ul­la, hänelle jäisi enem­män rahaa muuhun ja päin­vas­toin. Tämä lask­isi esim. vuokrata­so­ja rutkasti. Samal­la toimeen­tu­lo­tu­ki tulisi siirtää Kelal­la ja pois­taa siitä kaik­ki sank­tio­vaiku­tuk­set, joil­la nyt kuvitel­laan ole­van kan­nus­ta­va vaiku­tus. Sank­tioil­la (toimeen­tu­lotuen alen­t­a­mi­nen) saavute­tut hyödyt ovat vähäisem­mät kuin niihin sitoutu­val­la byrokratiakustannuksella. 

    Lop­pu­jen lopuk­si tul­laan siihen, että kehit­tyneessä taloudessa kansalais­palk­ka olisi ain­ut järkevä minim­i­tur­van takaa­ja, kos­ka ketään ei halu­ta tap­paa nälkään tai jät­tää asunnottomaksi. 

    Ne, jot­ka kri­ti­soi­vat vastik­keet­toman rahan jakamis­es­ta, eivät ymmär­rä, että hyödyl­listä työtä sosi­aal­i­tur­van vastik­keek­si ei oikeasti kyetä jär­jestämään, voidaan vain sijoit­taa ihmisiä hyödyt­tömi­in, tuot­ta­mat­tomi­in töi­hin, mikä tulee kalli­im­mak­si tai sit­ten teet­tää sosi­aal­i­tur­vaa vas­taan hyödyl­listä työtä, joka taas vääristää työ­markki­noi­ta syö­den palkkatyöpaikkoja.

    Vastaa

    1. Math­ias. Ihan hyvä aja­tus, mut­ta mak­saa tolkut­tomasti. Perus­tur­van nos­t­a­mi­nen yli tuhanteen euroon loisi myös suuren kannustinloukun.

      Vastaa

  130. Ruot­sista sen ver­ran kom­men­toisin, että siel­läpäin ei yhteiskun­nan tuet valu ihan niin herkästi asun­to­jen vuokri­in kuin meillä.

    Syykin on tiedos­sa: asun­to­jen vuokrauk­sen VOIMAKAS reg­u­loin­ti viranomaistaholta.

    Pain­o­tan sanaa voimakas, kos­ka Ruot­sis­sa se todel­la on sitä. Vuokra-asun­to­jen reg­u­loin­nista ei luovut­tu edes pitkään kestäneen por­var­i­hal­li­tuskau­den aikana.

    Vastaa

  131. Sep­po San­teri:
    Ruot­sista sen ver­ran kom­men­toisin, että siel­läpäin ei yhteiskun­nan tuet valu ihan niin herkästi asun­to­jen vuokri­in kuin meillä.

    Syykin on tiedos­sa: asun­to­jen vuokrauk­sen VOIMAKAS reg­u­loin­ti viranomaistaholta. 

    Minä muis­tan vielä 1980-luvun, kun Suomes­sa oli voimas­sa vuokrasään­te­ly. Se toi­mi muuten hyvin, mut­ta ongel­mana oli se, että vuokra-asun­to­ja ei ollut ainakaan pääkaupunkiseudul­la tar­jol­la. Jos ei ollut tarpeek­si pien­i­t­u­loinen saadak­seen kaupun­gin tai muu­ta­man yleishyödyl­lisen raken­nut­ta­jan vuokra-asun­toa, niin oli käytän­nössä pakko ostaa oma asun­to, jos halusi asua jossain.

    Vastaa

  132. Kysymys sin­ulle Sep­po San­teri: Mul­la on käsi­tys, että Ruotsin (oikeas­t­aan Tukhol­man) asun­tomarkki­nat ovat aika vääristyneet mm. sen takia, että siel­lä pimeästi jälleen­vuokrataan asun­to­ja ja myös asum­isoikeusasun­to­jen hallinta ei käytän­nössä vas­taa totu­ut­ta — eli onko siel­lä sun mielestäsi vinoutuneet markkinat?

    Touko Met­ti­nen
    ihan uteliaisu­ut­tani kysyn

    Vastaa

    1. Ruot­sis­sa pan­naan vas­ta­syn­tyneet lapset vuokra-asun­to­jonoon, jot­ta he voisi­vat saa­da asun­non 20 vuo­den kulut­tua. Vain puolue-eli­it­ti saa asun­non nopeam­min. Tätäkö halutaan?

      Vastaa

  133. Asum­is­tukea voisi hakea suo­raan pankille ei nk. vuokranantajalle.Olisi rehellisem­pää, vuokranan­ta­jan dille sta­tus katoaisi.Vasta kun koko laina on mak­set­tu vuokranan­ta­ja tulisi kuvaan muutenkin kuin huoltotöi­den osalta. Min­ulle valui tieto että pank­ki on määritel­lyt kohtu­u­toman vuokrani, vuokraisän­tä on pahana ettei hän voi laskea vuokraa reaal­i­ta­solle ettei hän päätä siit­tä itse. Taloa alet­ti­in valit­tamiseni tulok­se­na myymään purkukun­toise­na vaik­ka raken­nus­tak­sta­jankin mielestä talo on kohtu­ullises­sa kun­nos­sa — hel­posti korjattavissa.Ongelmaiset kai­vo ja jätevesi asi­at hoitu­vat alle viikon työl­lä jos­ta voin vuokralaise­na tehdä osan itse kor­vauk­se­na vuokra­sum­mas­ta. Ei ole loki­ikan mukaista että purkukun­toista taloa edes vuokrataisi­in kelan tuel­la asuin käyt­töön, kuu­lostaa mie­len­ter­veysongel­maisen jutu­il­ta. Onko­han pank­in­jo­hta­jal­la palaset kohdal­laan, miten voi johtaa rahavir­to­ja kun asi­at ovat näin vinksal­laan? Asi­a­han on niin että jos on varaa ottaa asun­to­laina Kela mak­saa lainasi jos otat vuokralaisen, vuokralaisa kan­nat­ta kuu­lus­tel­la kun­nol­la, ovatko he vaik­ka sairaselä­keel­lä, eläkeläisen kaik­ki kulut kor­vataan ja vuokran voi nos­taa aina 800 euroon saak­ka riipumat­ta asun­non koos­ta tai kun­nos­ta ei kelas­ta tark­istel­la kuin­ka asu­taan, kun­han näyt­tää paper­il­la hyvältä, ja paeri­in on kir­jat­tu asi­at jot­ka men­vät Kelan stan­dard­in mukaan. Parhaimil­laan tapavaan taloon mak­se­taan myös lap­silis ja lapsen sosiaalituet.Eläkeläinen on myös siit­tä hyvä vuokralainen että hän on vakavarainen, sähkölaskut ja vesi kor­vataan täys­määräisenä jos ei kelan puoles­ta niin, sosi­aal­itues­ta. MMtään tarkas­tuk­sia sairaseläke­lis­ten kotei­hin ei tehdä, heitä voi täten siis myös hui­ja­ta, pahal­la kaivol­la myös aiheut­ta lisä laskua ihan kaikille ter­vey­den­huol­lon kaut­ta, jos eivät itse vaa­di tarkas­tus­ta. Työtön tai opiske­li­ja taas ei ole niin hyvä vuokralainen heil­lähän on omaa rahaa,joka ei ole pelkkään kulut­tamiseen kuten sairail­la, työt­tömyysko­r­vaus jol­la pitää hakea töitä panos­taa ulkonäköön sekä mui­hin seikkoi­hin töitä hakies­sa palaa jonkin ver­ran rahaa kuten matkat työhaastetelu­un ja aika joka on pois­sa kun työhakukaavakei­ta pitää täyt­tää vaik­ka pelkkä CeeVee riitäisi, mut­ta työn­väl­i­tys­fir­mat eivät osaa lukea kuin omia kaavakeitaan joi­hin lisätään ceevee liiteenä:) ihan crayzyä, ovatko­han olleet itse koskaan työt­tömiä, samaa voipi kysyä poli­ti­ikas­sa pyöriv­iltä sisäpi­iri hem­moil­ta? Olen itse vain yksi esimerk­ki, enkä edes ääripäästä, näitä taitaa olla aika monia ja vielä pahempia, joiden suut on tukit­tu (+manip­u­loitu) rahal­la (tuilla)ja ter­vey­den­huol­lol­la kiristmällä.

    Vastaa

  134. Asum­is­tukea voisi hakea suo­raan pankille ei nk. vuokranantajalle.Olisi rehellisem­pää, vuokranan­ta­jan dille sta­tus katoaisi.Vasta kun koko laina on mak­set­tu vuokranan­ta­ja tulisi
    kuvaan muutenkin kuin huoltotöi­den osalta. Min­ulle valui tieto että pank­ki on määritel­lyt kohtu­u­toman vuokrani, vuokraisän­tä on pahana ettei hän voi laskea vuokraa reaalitasolle
    ettei hän päätä siit­tä itse. Taloa alet­ti­in valit­tamiseni tulok­se­na myymään purkukun­toise­na vaik­ka raken­nus­tak­sta­jankin mielestä talo on kohtu­ullises­sa kun­nos­sa – hel­posti korjattavissa.
    Ongel­maiset kai­vo ja jätevesi asi­at hoitu­vat alle viikon työl­lä jos­ta voin vuokralaise­na tehdä osan itse kor­vauk­se­na vuokra­sum­mas­ta. Ei ole loki­ikan mukaista että purkukun­toista taloa
    edes vuokrataisi­in kelan tuel­la asuin käyt­töön, kuu­lostaa mie­len­ter­veysongel­maisen jutu­il­ta. Onko­han pank­in­jo­hta­jal­la palaset kohdal­laan, miten voi johtaa rahavir­to­ja kun asi­at ovat
    näin vinksal­laan? Asi­a­han on niin että jos on varaa ottaa asun­to­laina Kela mak­saa lainasi jos otat vuokralaisen, vuokralaisa kan­nat­ta kuu­lus­tel­la kun­nol­la, ovatko he vaik­ka sairaseläkeellä,
    eläkeläisen kaik­ki kulut kor­vataan ja vuokran voi nos­taa aina 800 euroon saak­ka riipumat­ta asun­non koos­ta tai kun­nos­ta ei kelas­ta tark­istel­la kuin­ka asu­taan, kun­han näyt­tää paperilla
    hyvältä, ja paperi­in on kir­jat­tu asi­at jot­ka men­vät Kelan stan­dard­in mukaan. Parhaimil­laan tap­pavaan taloon mak­se­taan myös lap­sil­isä ja lapsen sosiaalituet.Eläkeläinen on myös siit­tä hyvä
    vuokralainen että hän on vakavarainen, sähkölaskut ja vesi kor­vataan täys­määräisenä jos ei kelan puoles­ta niin, sosi­aal­itues­ta. Joson ihan 100% inva­li­di niin var­masti saa asun­non ilmaiseksi
    omak­si vuokralaisen avul­la Kelas­ta. Mitään tarkas­tuk­sia sairaseläkeläis­ten kotei­hin ei tehdä,
    heitä voi täten siis myös hui­ja­ta, pahal­la kaivol­la myös aiheut­ta lisä laskua ihan kaikille ter­vey­den­huol­lon kaut­ta, jos eivät itse vaa­di tarkastusta.
    Työtön tai opiske­li­ja taas ei ole niin hyvä vuokralainen heil­lähän on omaa rahaa,joka ei ole pelkkään kulut­tamiseen kuten sairail­la, työt­tömyysko­r­vaus jol­la pitää hakea töitä panostaa
    ulkonäköön sekä mui­hin seikkoi­hin töitä hakies­sa palaa jonkin ver­ran rahaa kuten matkat työhaas­tatelu­un ja aika joka on pois­sa kun työhakukaavakei­ta pitää täyt­tää vaik­ka pelkkä
    CeeVee riitäisi, mut­ta työn­väl­i­tys­fir­mat eivät osaa lukea kuin omia kaavakeitaan joi­hin lisätään ceevee liiteenä:) ihan crazyä, ovatko­han olleet itse koskaan työt­tömiä, samaa voipi kysyä
    poli­ti­ikas­sa pyöriv­iltä sisäpi­iri hemmoilta?Tahllinen nöyryyt­tämi­nen ei ole ter­veen ihmisen tapa toimia, eikä ter­veen yhteikun­nan tai yhteisön kenkään ei pidä nöyris­tel­lä saadak­seen ruokaa ja asun­non tai töitä. Olen itse vain yksi esimerk­ki, enkä edes ääripäästä, näitä taitaa olla aika monia ja vielä pahempia, joiden suut on tukittu
    (+manip­u­loitu) rahal­la (tuilla)ja ter­vey­den­huol­lol­la kiristmällä.

    Vastaa

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa pan­naan vas­ta­syn­tyneet lapset vuokra-asun­to­jonoon, jot­ta he voisi­vat saa­da asun­non 20 vuo­den kulut­tua. Vain puolue-eli­it­ti saa asun­non nopeam­min. Tätäkö halutaan?

    kaikille oma maa­pala jota saa vil­jel­lä ja johon rak­en­taa, köyt­tää töi­den tek­miseen, vaik­ka yrit­tämiseen. kol­hoosi jär­jestelmä jos­sa kaikil­la on oma duu­ni ja kol­hoosin oma kaup­pa ulkop­uolisille on jär­keenkäypä jär­jestelmä siihen vaan ei saisi pakot­taa sit­ten se alkaa mais­tu­maan puul­ta. nykypäivänä sähköön voi sijoit­taa niin ettei tarvi­ta sähköy­htiöitä kuin vain poikkeusti­lanteis­sa, raha omaan sähkön tuotan­toon tulee vähitellen töistä tai saa per­in­tönä aurinkopa­neeli jär­jestelmän 🙂 läm­mi­tys tulee val­tion tai kol­hoosin met­sistä har­ven­nuk­se­na koko porukalle sekä että mar­jat ja sienet talvek­si. Kaupun­ki asu­jil­la onkin sit­ten han­kala tilanne, parvekkei­den kokoa pitää kas­vat­taa? ker­rosta­lo kom­muu­ni toimii kivi­jal­ka myymälöil­lä ja kat­to­tas­an­teen sähkölaitok­sel­la? Ei val­tio­ta tai kaupun­gin asun­to­ja tarvi­ta ollenkaan,taataan vain kaikille oma maa­pala, Val­tio­ta ei oikeasti tarvi­ta oikeestaan mihinkään,paitsi poli­itkko­jen palkkoi­hin, joten ihan turha, järjestyk­sen valvon­ta on ongel­ma jota täy­tyy pohtia johon ei ole suo­raa vastausta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.