Perustulosta

Perus­tu­lokeskustelu on men­nyt Suomes­sa huimasti eteen­päin viimeisen vuo­den aikana. Eri­tyisen ilah­tunut olen, että nyt myös kokoomuk­ses­sa on oival­let­tu, miten perus­tu­lo oikeasti toimisi. 

Laiton het­ken emmit­tyäni main­ok­sen perus­tu­loaloit­teen allekir­joit­tamis­es­ta tuo­hon viereen. Empimi­nen joh­tui siitä, että perus­tu­lokeskustelu on men­nyt pait­si huimasti eteen­päin myös osit­tain vähän vikaraiteille. 

Niin san­otus­sa Suomen BIEN-verkos­tossa on ihmisiä, jot­ka yrit­tävät tähdätä yhtä aikaa kah­teen maali­in: perus­tur­van tason nos­tamiseen ja sen muut­tamiseen perus­tu­lok­si. Nämä kak­si tavoitet­ta eivät sovi yhteen. Jat­ka lukemista “Perus­tu­losta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2013

Viras­ton toimintasuunnitelma

Lisät­ti­in main­in­nat taloudel­lis­ten elinkei­nop­o­li­it­tis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tuk­sista sekä kumppanuuskaavoituksesta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyvin alka­nut vihrei­den ja perus­suo­ma­lais­ten yhteistyö ei tuot­tanut vielä toiv­ot­tua hedelmää. Tom Packalen (ps) esit­ti, että koko kiis­tanalainen kär­ki rajat­taisi­in ulos, mut­ta kokoomus ja demar­it äänes­tivät asian nurin äänin 5–4. En ker­takaikkises­ti ymmär­rä, mik­si tuo­ta täysin epäre­al­is­tista suun­nitel­maa aje­taan. Niin kuin aina täl­lai­sis­sa asiois­sa tehdään, vedet­ti­in hihas­ta pelas­tushe­likopter­i­toim­inta, mut­ta vira­nomaiskäyt­töön kent­tää ei voi käyt­tää, kos­ka siinä ei voi olla mit­tar­i­len­to-omi­naisuuk­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.2.2013”

Potilasdirektiivin tulkinta

Suomen pitäisi imple­men­toi­da EU:n poti­las­di­rek­ti­ivi, joka oikeut­taa hake­maan hoitoa mis­tä EU-maas­ta hyvän­sä niin, että koti­maisen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän tulee kor­va­ta hoito samoin perustein kuin hoito kor­vataan koti­maas­sa. Tässä on pieni tulkintaongelma. 

Pitäisikö lonkkaleikkaus Mehiläisen sairaalas­sa Tallinnas­sa kor­va­ta kuin lonkkaleikkaus Mehiläisen sairaalas­sa Helsingis­sä (KELA-kor­vaus) vai kuten hoito HYKS:ssä, jos­sa poti­las ei mak­sa käytän­nössä mitään itse? Jat­ka lukemista “Poti­las­di­rek­ti­ivin tulkinta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.2.2013

Toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2013–15

(Pöy­dältä)

Kun yleiskaa­va 2016:ssa tul­laan esit­tämään huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista kan­takaupunki­in, tämän henkeä voisi alkaa nou­dat­taa jo nyt ja pain­ot­taa kaavoituk­ses­sa Kehä I:n sisäpuolel­la ole­via aluei­ta ja nou­dat­taa siel­lä tehtävis­sä kaavois­sa kohta­laisen reip­pai­ta aluete­hokkuuk­sia. Lisää kaupunkia!

On ollut puhet­ta lisätä tähän vaa­timus elinkei­nop­o­li­it­ti­sista vaiku­tuk­sista tärkeimpi­en han­kkei­den yhteydessä.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Min­ul­la oli ollut käsi­tys, että alueesta olisi pan­tu selvi­tysalueek­si koko Her­ne­saaren kär­ki, mut­ta selvi­tysaluet­ta onkin vain itse helikopterikent­tä. Jos sitä helikopterikent­tää ei tule, kyl­lä se kärkikin pitää opti­moi­da uud­estaan. Aika kalli­ille paikalle siinä nyt kaavail­laan vene­tarvikkei­den suurmyymälää. Tosin siinä paikas­sa myös ris­teilyaluk­set han­kaloit­ta­vat asuin­rak­en­tamista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 5.2.2013”

Mahtaa Kaikkosta harmittaa

Siinä, että Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen avus­tus­ta saa­va puoluet­ta lähel­lä ole­va yleishyödylli­nen yhteisö jakaa vaali­avus­tuk­sia puolueen ehdokkaille, ei ole ker­ras­saan mitään puo­lus­teltavaa. On erit­täin hyvä asia, että täl­lainen toim­inta on nyt yksikäsit­teis­es­ti todet­tu lain­vas­taisek­si – tai siis ainakin käräjäoikeus on todennut.

Samaan syssyyn olisi voin­ut tode­ta tämän taulukaup­pakon­septin myös lain­vas­taisek­si. Ideana on myy­dä arvo­ton­ta taidet­ta selvään yli­hin­taan. Yri­tys ei saa vähen­tää vaalilahjoi­tus­ta vero­tuk­ses­saan, mut­ta ”taide­hank­in­to­ja” voi ainakin yrit­tää vähen­tää. Jat­ka lukemista “Mah­taa Kaikkos­ta harmittaa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.1.2013

Viras­ton toimintasuunnitelma

Tämä meni puheen­jo­hta­jan pyyn­nöstä pöy­dälle.  Viras­to kaavoitus­su­un­nitel­mas­sa on läh­es 700 000 ker­rosneliötä tälle vuodelle, joten tavoite 450 000 ker­rosneliötä pitäisi olla saavutet­tavis­sa, vaik­ka kaik­ki ei menisi put­keen. Ensi vuodelle on vielä enemmän.

Ihmeelli­nen rautati­etun­neli Pasi­las­ta Län­sisa­ta­maan on todel­lakin varaus Tallinnan tun­nelia varten. Se ei siis kuu­lu rakennusohjelmaan.

Var­tiosaaren kaut­ta kulke­va pyöräre­it­ti liit­tyy ajatuk­si­in saaren kaavoit­tamis­es­ta, kuten vähän epäil­im­mekin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 29.1.2013”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.1.2013

Se alkaa taas. Olen ain­oa edel­lisen laut6akunnan varsi­nai­sista jäsenistä, joka jatkaa tässä lautakunnassa!

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2013–2015
Tämä on peri­aat­teessa tärkeä paperi, jol­la lau­takun­ta voisi ohja­ta toim­intaa tehokkaasti. Ilman taus­toit­tavaa keskustelua tästä ei oikein saa mitään irti, kos­ka tässä on lähin­nä vain hyviä asioi­ta, mut­ta paperi­sta ei näe, mitä siitä on jätet­ty pois.

Hajahuomioi­ta:

  • Viras­to on luokitel­lut lau­takun­nan ”asi­akkaak­seen”.  Joku toinen voisi määritel­lä suh­teen hierarkkisemminkin.
  • Tähdätään taas 450 000 ker­rosneliön kaavoit­tamiseen. Pitäisikö ohjel­maan ottaa vähän ylimääräistä niin, että on varaa myös joskus epäon­nis­tua ilman, että tavoit­teesta jäädään?
  • Joukkoli­iken­nehankkeis­sa on kaik­ki tut­tu, ei Munkkivuoren ratikkaa, mut­ta on ratatun­neli Pasi­las­ta Län­siter­mi­naali­in! Mikä tämä on? Vaikut­taa, kuin viras­to kokeil­isi, luem­meko me näitä papere­i­ta noin ylipäänsä.
  • Pyöräverkkoku­vas­sa on kaiken­laista mie­lenki­in­toista kuten pyöräre­it­ti Laa­jasa­losta Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaareen.

Osal­lis­tu­mi­nen kaupunkien ja kun­tien alueelli­nen eko­laskuri (KEKO B) ‑tutkimus- ja kehitystyöhön
On tarkoi­tus kehit­tää väline kaavo­jen ekote­hokku­u­den arvioin­ti­in. Täl­lais­ten mittarei­den laa­timi­nen on hyödyl­listä ja opet­tavaista, mut­ta tulok­si­in ei ainakaan aluk­si kan­na­ta luot­taa aivan sokeasti.

Her­ne­saaren osayleiskaavas­ta annetut muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Lausun­to­jen poh­jal­ta ei paljon muute­ta. Suurin kiis­takysymys kos­kee kär­keen suun­nitel­tua helikopterikent­tää, joka on tässä nyt enää mah­dol­lisuute­na, mut­ta jolle voidaan kaavoituk­ses­sa esit­tää vai­h­toe­htoinen käyt­tö. Nuo käyt­töko­hteet on luetel­tu, eikä niiden joukos­sa ole asum­ista. En ollut kok­ouk­ses­sa, mut­ta min­ulle on vaku­utet­tu, että tämä oli lap­sus. Asum­i­nen tulisi palaut­taa vai­h­toe­hto­jen joukkoon.

Minä en voi edelleenkään ymmärtää tuo­ta helikopterikent­tää sel­l­aisel­la paikalla. Toim­inta ei ole nytkään kan­nat­tavaa, eikä lento­ja ole, vaik­ka kent­tä on ole­mas­sa ja käytän­nössä ilmaisek­si. Miten tuo tap­pi­olli­nen toim­inta voisi mis­sään olois­sa kus­tan­taa liki sata miljoon­aa euroa mak­sa­van han­kkeen? Jos on pakko lennel­lä Helsin­gin ja Tallinnan välilä helikopter­il­la, parem­pi paik­ka ken­tälle löy­ty­isi Keilaniemestä moot­tori­tien vierestä.

Selvi­tys pyöräi­lyn hyödy­istä ja kustannuksista

Aivan usko­ma­ton paperi, joka kan­nat­taa lukea huolel­la läpi. Sen mukaan pyöräi­lyn edis­tämisen hyödyt ovat niin suuret, että kustannus/hyötysuhteeksi saadaan yli seit­semän, paljon enem­män kuin mil­lään muual­la liiken­nehankkeel­la. Hyödyt koitu­vat ter­veyshyödy­istä ja aika säästöistä. Ter­veyshyödyt on arvioitu todel­la huo­mat­taviksi. Investoimal­la pyöräi­lyyn 20 miljoon­aa euroa vuodessa kymme­nen vuo­den ajan, saadaan 40 vuodessa hyö­tyjä mil­jardin euron edestä, joista puo­let ter­veyshyö­tyä ja toinen puoli aikasäästöjä.

Lausun­to viherkat­to­ja koskev­as­ta aloitteesta
lausun­tolu­on­nos on hyvin myön­teinen han­kkeelle. Yllät­tävän palon siinä pain­ote­taan sitä, että viherka­tot edis­tävät huleve­sion­gel­man ratkaisua, kos­ka ne pidät­tävät sadet­ta jonkin aikaa.

 

Matalatuottoinen työ

Kuvitelka­amme, että tehtävänä on las­ta­ta vil­jalai­va sata­mas­sa olev­as­ta vil­jasäil­iöstä käsi­työnä niin, että joukko ahtaa­jia kan­taa vil­jaa säkeil­lä laivaan, tyh­jen­tää säkin ja palaa hake­maan seu­raavaa säkil­listä. Mikä olisi paras koko säkille, jot­ta työ sujuisi mah­dol­lisim­man nopeasti? Työ on teho­ton­ta, jos säk­ki on liian pieni, mut­ta suur­ta säkkiä taas osa kan­ta­jista ei jak­saisi kan­taa ja he jou­tu­isi­vat kat­so­maan penkiltä vahvem­pi­en aher­rus­ta. Koulun matem­ati­ikan tun­nil­la opete­taan ratkaise­maan asia tyy­likkäästi derivoimal­la. Näin saatu vas­taus on kuitenkin väärä. Kan­nat­taa käyt­tää erikokoisia säkke­jä, kullekin voimien­sa mukaan.

Palkkata­so on nous­sut Suomes­sa viime vuosikym­meninä ripeästi ja sen mukana myös alim­mat palkat. Palkko­jen nousu on seu­raus­ta tuot­tavu­u­den nousus­ta, mut­ta kään­täen palkko­jen nousu on myös nos­tanut tuot­tavu­ut­ta luo­van tuhon kaut­ta. Huonos­ti tuot­ta­vat työt ja kokon­aiset teol­lisu­u­den alat saa­neet väistyä ja työvoimaa on säästynyt tuot­tavam­mille aloille.  Esimerkik­si tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta ei Suomes­sa juuri enää ole. Ilman tätä tuot­ta­mat­toman työn karsin­taa emme olisi lainkaan niin rikkai­ta kuin nyt olemme. Jat­ka lukemista “Mata­latuot­toinen työ”

Sittenkin 20 sote-piiriä?

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa tavoitel­laan yhtä aikaa kah­ta asi­aa, isom­pia ja tehokkaampia kun­tia ja ter­vey­den­huol­lon uudelleenor­gan­isoin­tia. Alun perin oli tarkoi­tus tehdä joka maakun­nan keskuskaupun­gin ympärille niin iso kun­ta, että se selviäisi ter­vey­den­huol­losta itse ja voisi tuot­taa vas­tuukun­ta­pe­ri­aat­teel­la ter­vey­den­huol­lon myös maakun­nan pienem­mille kun­nille. Osa hal­li­tus­puolueista näyt­tää vetäneen tuken­sa pois kun­tau­ud­is­tuk­selta, joten siitä ei tai­da tul­la mitään. Ter­vey­den­huoltoa ei voi jät­tää odot­ta­maan, että kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa joskus tule­vaisu­udessa päästäisi­in eteenpäin.

Ter­vey­den­huoltoa uud­is­tet­taes­sa avain sana on inte­groin­ti. Perus- ja erikois­sairaan­hoito pitäisi inte­groi­da, sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto keskenään ja vielä sote-palve­lut kun­nan muun toimin­nan kanssa. Jat­ka lukemista “Sit­tenkin 20 sote-piiriä?”

Sosiaalinen asuntotuotanto kokonaan ATT:lle

Helsin­gin ei tulisi luovut­taa asuin­tont­te­ja vuokra-asun­to­tuotan­toon niin san­o­tu­ille yleishyödyl­lisille raken­nut­ta­jille, elleivät nämä pysty uskot­tavasti lupaa­maan, etteivät ota Helsingis­sä ylivuokraa ja rahoi­ta täl­lä vuokrat­alo­jen­sa tap­pi­oi­ta muual­la Suomessa.

Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on pöy­däl­lä iso paket­ti tont­tien luovut­tamis­es­ta asuinkäyt­töön. Tässä yhtey­dessä ratkaistaan, luovute­taanko tont­te­ja ns. yleishyödyl­lisille yhtiöille, esimerkik­si VVO:lle. Jat­ka lukemista “Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to kokon­aan ATT:lle”