Siinä, että Raha-automaattiyhdistyksen avustusta saava puoluetta lähellä oleva yleishyödyllinen yhteisö jakaa vaaliavustuksia puolueen ehdokkaille, ei ole kerrassaan mitään puolusteltavaa. On erittäin hyvä asia, että tällainen toiminta on nyt yksikäsitteisesti todettu lainvastaiseksi – tai siis ainakin käräjäoikeus on todennut.
Samaan syssyyn olisi voinut todeta tämän taulukauppakonseptin myös lainvastaiseksi. Ideana on myydä arvotonta taidetta selvään ylihintaan. Yritys ei saa vähentää vaalilahjoitusta verotuksessaan, mutta ”taidehankintoja” voi ainakin yrittää vähentää.
Antti Kaikkonen voi toisaalta kokea itsensä sijaiskärsijäksi. Minä en ole tiennyt, että raha-automaattiyhdistyksen avustuksia saavat tahot kanavoivat rahaa puoluetoimintaan, mutta ymmärtääkseni käytäntö on ollut Suomen Keskustan piirissä yleisesti tunnettu. Nuori poliitikko voi hyvin ajatella, että tämä isojen poikien rakentama rahoitusmuoto on yleisesti hyväksytty – ellei maan, niin ainakin puolueen tapa. Käytäntö, jota on avoimesti sovellettu pitkään, johtaakin vankeusrangaistukseen.
Oikeudelle kuuluu linjata, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta tiettyä takautuvan säätelyn piirteitä on siinä, että tulkinnan muuttuessa häkki heilahtaa sille, joka juuri tuolloin sattui olemaan toimista vastuussa.
Muutakaan keinoa oikeusistuimella ei ole, mutta pitäisi olla. Kansalaisilla pitäisi olla oikeus haastaa jokin menettely tuomioistuimen arvioitavaksi niin, että tuomiona olisi, että tällainen toiminta on kielletty tästä eteenpäin. On paljon käytäntöjä, jotka ovat joskus olleet yleisesti hyväksyttyjä, mutta jotka nyt ovat lainvastaisia ilman, että lakia on välissä muutettu.
Jos rangaistus pitää antaa sillä perusteella, että menettely on ollut koko ajan lain väärällä puolella, oikea rangaistus olisi oikeastaan ollut yhteisösakko Suomen Keskustalle, koska puolueen hyväksymästä käytännöstä tässä kai oli kyse.
Aivan kohtuutonta oli evätä tällä perusteella adoptiolapsi Kaikkoselta ja hänen vaimoltaan.
Tuo adoptioprosessin purkautuminen oli kyllä hämmentävää.
Muuten suhtaudun kansantribunaaleihin suurella varauksella. Poliitikolla on vastuu touhuistaan ja vaikka homma kulkisi mukavasti, niin varsinkin yhteistä rahaa liikuteltaessa ”mutku noiki” ei kelpaa kyllä argumentiksi. Tai sitten pitää miettiä onko oma puoluevalinta osunut kohdalleen, jos puolueen isot pojat rutiininomaisesti rikkovat sääntöjä.
Olen samaa mieltä. Jokin varoitus voisi olla riittävä, jos on kyseessä yleinen tapa,joka halutaan kitkeä pois.
Keskustapuolueessa on menty kuin siat vatukossa.
Kansan oikeustajua on mielestäni syvästi loukattu.
Kansantribunaali on hyvä ajatus, sillä eihän laki, oikeus ja moraali voi olla herrain päätettävissä.
Kansan moraali olkoon kansakunnan moraali.
Ongelmana on myös se, että epäoikeudenmukaisuuden tunne kasvaa koko puolueessa tällaisen yksittäisen tuomion takia. Jos koko käytäntöä toteuttanut puolue olisi tuomittu, voisi tulla helpommin sisäinen keskustelu siitä että käytäntöä pitää muuttaa. Nyt epäoikeudenmukaisuuden tunne kohdistuu koko tuomioon ja siten myös ihmisten mielissä oikeuttaa käytännön.
Kaksi adoptioprosessia läpikäyneenä tunnen prosessin varsin hyvin. Tässä tapauksessa Kaikkosia ei ole kohdeltu mitenkään kohtuuttomasti. Potentiaaliset adoptiovanhemmat sitoutuvat kertomaan palveluntarjoajalle mahdollisita muutoksista elämäntilanteessa. Syytteen nostamisen jälkeinen uhkaava vankeusrangaistus oli adoption kannalta oleellinen tieto – Antti ei esimerkiksii olisi voinut osallistua hakumatkalle tai lapsen hoitamiseen vankilasta käsin. Tämän vuoksi prosessi keskeytettiin oikeusprosessin ajaksi, Lisäksi kohdemaaat yleensä vaativat adoptiovanhemmilta nuhteetomuutta ja on tavallista, että hakupapereissa pitää toimittaa rikosrekisteriote. Ehdollinen vankeusrangaistus ei siinä hyvätlä näytä.
Mielikuva RAY:n toiminnasta ei ole mairitteleva. Tuntuu, että rahis on aina ryvettymässä jossakin skandaalissa. Onko tälläiselle monopolille lieveilmiöineen perustetta? Pitäisikö miettiä, mitä vapautetaan kokonaan ja mitä kielletään kokonaan?
Yhteisösakko on siitä surkea rikosoikeudellinen väline, ettei se kunnolla kohdenna moraalista vastuuta. Siksi se on oikeasti vain taloudellinen seuraamus.
Vai tarkoitatko Osmo että esimerkiksi allekirjoittaneelle kuuluisi jokin moraalinen vastuu Antti Kaikkosen tekemisistä? Taustaksi sen verran että liityin puolueeseen 2010 ja aloitin koko poliittisen aktiviteettini silloin.
Lisäksi, vaikka asiasta ei valtamediassa mitään kirjoitella, moraalinen vastuun kantaminen on jo tapahtunut. Juha Sipilä totesi Suomenmaassa että emme hyväksy Antin tekoa. Lisäksi hän totesi että tuomioistuimen päätös on selvä, sitä on kaikkien syytä kunnioittaa, ja että jälkikäteistä menettelyn puolustelua ei pidä esiintyä.
Juha lisäsi myös että Kaikkosen rangaistus on oikeuden määräämä. Sen lisäksi ei tarvita jotakin yleistä hyljeksimistä tai vihanpitoa. Hän totesi että Antin ihmisenä hyväksymme, poliitikkona häntä ei voi erottaa mistään puolueen tehtävistä, koska hän ei ole sellaisissa, ja että hänen jatkamisensa kansanedustajana on (koko) eduskunnan asia.
En ole nähnyt yhtä ryhdikästä lausuntoa muiden tuomiolla olleiden puoluetaustoista.
Keskustan syyllistämisen puolueena voi siis lopettaa.
Eivät poliitikotkaan ihan tyhmiä ole. Hyvin Matti ja kumppanit tietävät milloin lakia rikotaan, mutta erona on se että he luulevat olevansa lain yläpuolella. Kaikkoselle tekisi hyvää miettiä mikä on kansanedustajan tehtävä ja sitten miettiä hieman sanomisiian oikeuslaitosta ja sen päätöksiä kohtaan. Teot hän varmasti ymmärtää (toivottavasti).
Ei taulukauppa automaattisesti ole rikollista. Minäkin olen ostanut arvostetulta taiteilijalta esim. 30 taulun vedosta ja myynyt ne tuplahinnalla. Ei se myyntihinta poikennut yksittäisen kaupan hinnasta. Niitä ostivat yksityisetkin henkilöt.
Millä tavoin säätiöt saavat jakaa rahaa puolueille/ehdokkaille, ja millä tavalla eivät? Tämä lienee se oikea kysymys.
Uskooko joku että esim. suomenruotsalaiset säätiöt eivät jaa rahaa sopiviksi katsomilleen puolueille ja ehdokkaille?
Suomenruotsalaiset säätiöt jakavat rahaa RKP:lle eivätkä edes ihan vähän. Se on kuitenkin sopusoinnussa säätiön sääntöjen kanssa ja säätiölle lahjoittavat henkilöt tietävät, mihin raha menee. Raha-automaattiyhdistyksen rahaa ne eivät yritä hakea.
Puoluetuki puuttui Nuorisoasuntosäätiön tarkoitusperästä. Kyse ei ole ihan pikku mkjuotovirheestä, sillä jos tällainen pykäklä säännöissä olisi ollut, se olisi evännyt sekä Rahiksen rahat että kaupungin tontit.
Olrn samaa mieltä OS:n kanssa. Kankkonen olisi vaihdettu, jos olisi rutissut käytännöstä. Ymmärrän, että säätiön säännöissä on tietty hankala kertoa sen tukevan jotain puoluetta ja kuitenkin hakee tukea RAY:ltä. Uskon, että tuohonkin löytyy ratkaisu.
Helppo on yhtyä tuohon Osmon ajatukseen puolueesta sakotettavana.
Hieman tässä hämmentää, että vastaava demarien Urheilusäätiön tuomio lakaistaan melkein maton alle, siis mediassa yleensäkin. Minkähän takia?
Varsin kyseenalaista on ollut tuettuja asuntoja tarvitsevien siivellä rakentaa puolueen alle massiivinen säätiö ylipäätään. Ovathan sitten puolueen valitut saaneet kerätä helppoa rahaa muun muassa yhtiökokousosallistumisilla. Eikös niistä kohtuullisen lyhyistä allekirjoitustilaisuuksista, joissa käytiin lukuisten taloyhtiöiden asioita lävitse, kerätty mukavia lisäansioita kokouspalkkioina? Jos nuorisosäätiö ja asianomaiset olisivat täysin olleet avuntarvitsijoiden asialla, olisi niistäkin löytynyt säästövaraa.
Ja monessa kommentissa eri kanavissa ollut hyvä pointti: kulloisenkin vastuullisen olisi aina ollut mahdollista pistää peli poikki. Nuorenman polven edustajan viimeistään.
Mahtaa Kaikkosta harmittaa,syytä onkin,mutta pääasia on ettei hävetä, vai mitä Osmo Soinivaara? Silloin on väärällä alalla, säätämässä lakia ja rikkomassa niitä.
”On paljon käytäntöjä, jotka ovat joskus olleet yleisesti hyväksyttyjä, mutta jotka nyt ovat lainvastaisia ilman, että lakia on välissä muutettu”, sanoo Soinivaara, miten se on mahdollista, kysyy nyt Vatanen?
Olen tasaa samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
On väärin nostaa tikunnokkaan ja sylkupiksi joku joka on jatkanut ehkä vuosikymmeniä ollutta käytäntöä.
Oikeampi olisi vain ojentaa ja sanoa että tämä on väärin ja sitten kunnon rangaistus jos ei muuta tapojaan.
Ei Kaikkonen ole ensimmäinen joka on joutunut tämmöiseen tilanteeseen. Jos kelaa historiaa taaksepäin niin vastaavia on ollut ehkä kymmenen vuoden välein.
Olisiko lainsäätäjä jo kehittynyt sille tasolle että saisi kohtuutta tähän asiaan.
Tietyllä tapaa ehdollinen vankeustuomio voisi olla verrannollinen esim. uhkasakkoon, jota voidaan käyttää juuri sellaisissa tilanteissa, joissa vallinnut käytäntö todetaan lainvastaiseksi. Ehdollisesta tuomiosta pitäisi vain kehittää versio, joka on ehdollinen vain kyseessä olevan toiminnan jatkamisen suhteen, tavallaan siis julkinen varoitus.
Adoption peruuntuminen kalskahtaa vähän samalta kuin kansalaisluottamuksen ja sotilasarvon menettäminen tuomion kovennuksena.
Sinänsä olen samaa mieltä mutta tämä oli ymmärtääkseni Etelä-Afrikan viranomaisten päätös. Ilmeisesti vain noudattivat paikallista lakia kuten heidän tietysti tuleekin.
Tuomittavaa on ainakin tapa jolla keskusta ja kokoomus on suhtautunut tuomioihin. Halveksitaan oikeuslaitosta ja pidetään omaa poikaa sen uhrina. Berlusconilta näitä on nähty, mutta kun pojat hakee täällä tuomioita korruptiosta, niin vika on sitten yhtä lailla oikeuslaitoksessa ja meidän poika ei ole yehnyt mitään. Jää kiinni korruptiosta ja kukaan ei vaadi eroa tai puolueilta mitään. Miksi enää vaivautua äänestämään? Tulee mieleen Isometsä, jonka haluttiin myös ottavan vastuun koko järjestelmän korruptiosta, jotta homma saisi jatkua samanlaisena taustalla.
Meinaat että esim. jos jonkun kaupungin virkamiesjohto rötöstelisi ja ottaisi lahjuksia ym ja vaan väittäisi että tämä on ollut täällä aina tapana niin kaupungille pitäisi laittaa yhteisösakko?
Rangaistukset toivottavasti patistavat muitakin ottamaan tarkemmin tuollaiset hyvin palkitut luottamustehtävät,joissa on nautiskeltu huolettomasti.Tietämättömyys ei ainakaan kelpaa puolusteluksi. On ymmärrettävä ottaa selvää ja kysyä laintuntijoilta.
Onhan tuo uusi vaalirahoituslaki vedetty tiukaksi.Tietenkin aina löytyy keinoja lain kiertämiseen. Vaikkapa uutta pankkiverotusta jo kierretään vaivattomasti.
Paljastuneiden väärinkäytösten ikävänä seurauksena kunnallisessa luottamustoimessa oleviakin syyllistetään ahneudesta. Kun istuu 12 tuntia vaalilautakunnassa, saa hyvin vaatimattoman kokuspalkkion. Tällainen aiheeton syyllistäminen ei juuri kannusta osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.
> On erittäin hyvä asia, että tällainen toiminta on nyt yksikäsitteisesti todettu lainvastaiseksi – tai siis ainakin käräjäoikeus on todennut.
Aivan. Toisaalta, kaikkihan ovat ymmärtäneet, että säätiön rahoja ei saa ohjata muualle kuin säännöissä määrättyihin tarkoituksiin. Tuomiosa on siis kyse myös siitä, että laki on viimein ulotettu koskemaan myös poliitikkoja ja ”maan tapaa”.
Antti Kaikkonen ja Jukka Vihriälä voivat olla jossain määrin sijaiskärsijöitä siksi, että eivät arvanneet maan tavan tuoman suojan ja oikeutuksen haihtuvan. Vaikea sanoa, kuinka paljon muita vastaavia tapauksia on historian kuluessa sattunut, mutta periaatteessa kaikki aikakaudet ja puolueet tulisi perata läpi. Ehkä tämä tapaus oli sen verran ilmeinen ja räikeä, että se ylitti lainvalvojien sietorajan ja maan mahavien syyttämiskynnksen.
> Aivan kohtuutonta oli evätä tällä perusteella adoptiolapsi Kaikkoselta ja hänen vaimoltaan.
Erityisesti jo virinneen toivon murskaaminen on kovin tylyä. Toisaalta Suomessa on adoptiohalukkaita niin paljon, että jollain perusteella heitä kai pitää karsia. Varmasti monia muitakin perheitä on hylätty jonkin pienen yksityiskohdan perusteella. Poliitikot ja julkkikset eivät tietenkään tarvitse erityiskohtelua. Monista muista kovista kohtaloista tämä erosi ehkä siinä, että yllättävä käänne huonompaan sattui prosessin aikana, ja tappoi jo virinneen toivon.
Sen verran mitä maalaisia olen kuunnellut, niin ei kepulaisten keskuudessa pidetä tuota verorahojen kanavointia (sillä verorahaahan ne loppujen lopuksi ovat) mitenkään moitittavana.
Ajatuksena jotenkin niin, että ne rahat on kuitenkin enemmän pois kaupunkilaisilta, ja näin ollen ne tasaavat koettua epäoikeudenmukaisuutta…
Sama koskee liikennehankkeita ja muita: ihan sama millä laittomuuksilla ja kieroiluilla saadaan omaan maakuntaan jokin suuri investointi, on se kuitenkin viime kädessä vain oikeudenmukaisuuden toteuttamista.
Kunnioitettu Osmo Soininvaara oli Liberaalisen Kansanpuolueen puoluevaltuuston varajäsen 1978-1980 ja hänet valittiin 1980 LKP:n Rovaniemen puoluekokouksessa LKP:n puoluevaltuuston varsinaiseksi jäseneksi vuosiksi 1980-1982.
Soininvaaran puolueesta erottamisesta käytiin LKP:ssä voimakas keskustelu syksyllä 1980, hänen kieltäydyttyä lähtemästä LKP:n kunnallisvaaliehdokkaaksi. Soininvaara oli ehdokkaana kilpailevalla listalla. Soininvaaran erottaminen hautautui LKP:n kunnallisvaalitappioon.
Soininvaara osallistui voimakkaasti LKP:n poliittiseen toimintaan ylimääräisessä puoluekokouksessa 24.-25.1.1981 ja ylimääräisessä LKP:n puoluevaltuuston kokouksessa 7.11.1981 presidenttiehdokas Helvi Sipilän valitsemiseksi
puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Osmo Soininvaara hylkäsi konkurssitilassa olleen oman puolueensa, LKP:n keväällä 1982, koska puolue joutui maksukyvyttömänä liittymään keskustapuolueseen. Soininvaara hylkäsi miljoonaveloissa olleen puolueensa, jonka rahoitus perustui kunnallisjärjestötasolla pää-äänenkannattaja Polttopisteen kautta kierrätettyihin kunnallisiin ilmoitustuloihin.
Osmo Soininvaara jätti LKP:n selviytymään keskustapuolueen kainaloon hänen toiminta-aikanaan syntyneistä miljoonaveloista. Keskustapuolue maksoi LKP:lle vuosina 1983-1986 yli 5 miljoonaa markkaa. LKP erosi keskustapuolueen jäsenyydestä vuonna 1986 kesällä ollen edelleen miljoona veloissa.
Suomen Keskusta maksoi vuosittain satoja tuhansia markkoja LKP:lle sen velkojen lyhentämiseksi vielä 1990-luvulle asti.
Osmo Soininvaara on kunnioitettu liberaali, joka tuntee hyvin puolueiden rahoituksen likaisemmankin puolen.
Jarmo Korhonen
Jarmo Korhonen ei näyttänyt tietävän, mistä liberaalien velat syntyivät. Tuohon aikaan oli (maan/kaupungin) tapa, että kaikki puolueet saivat kaupungiltas edullisen tontin taloutensa tukemiseksi. Liberaalit saivat sellaiset Haagasta ja rakensivaty sinne dollarinkuva silmissä toimistotalon, joka ei ollutkaan mikään kultakaivos vaan tuotti aivan tolkuttomat tappiot. Minulla ei ollut noiden asioiden kanssa mitään tekemistä.
En ymmärrä yhteisörangaistuksia.Lain säätäjät ovat saaneet toimia lain yläpuolella.Säätiölaissa ei ole mitään epäselvää kohtaa joka antaisi mahdollisuuden ostaa ylihintaisia tauluja politikoilta ja tämän tietää jopa sokea Reetakin.Käsittääkseni myöskin kirjanpito ja isännöintikustannuksilla on imuroitu ”kauraa ” oman puolueen laariin.Kaikkonen sai mielestäni jopa liiankin kepeän ”ehtoollisen”.
Säätiöt on saatetava verotuksen piiriin.Tilintarkastajat ja verottaja ovat hyvä kontrolli niihin jatkossa.Lapsen teko/saaminen oli mauton vedätys.
Ode: ”Aivan kohtuutonta oli evätä tällä perusteella adoptiolapsi Kaikkoselta ja hänen vaimoltaan.”
Tässä tapauksessa on Etelä-Afrikan ”maan tapa”, että adoptiovanhemmilta odotetaan nuhteettomuutta. Mielestäni se ei ole kohtuutonta, eikä kovin huono tapa.
Soininvaara:”Aivan kohtuutonta oli evätä tällä perusteella adoptiolapsi Kaikkoselta ja hänen vaimoltaan.”
Olen samaa mieltä , Kaikkosen pariskunnalle kohtuuton rangaistus.
Vaalirahaongelma on osoitus suomalaisen demokratian puuttumisesta. Maaseudulta , harvaan asutuilta alueilta on vaikea päästä kansanedustajaksi. Vaalityö vaatii älyttömästi rahaa verrattuna väkirikkailla alueilla vaalimenestystä hakeviin.
Toinenkin vakava demokratiavaje tulee siitä, että rikkailla suomen-ruotsalaispiireillä, ammattiyhdistysliikkeellä ja Suomen kokoomusporvareilla on rahaa millä hakea näkyvyyttä ja saada kannatusta.
Köyhillä maalaisilla ei ole mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan ja jos sitä yritetään, niin se torpataan median verikoirien ja rahavaltakoneiston käskyläisen , oikeuslaitoksen avulla.
eemil
Oletko ollaankaan huolissasi siitä, miten rahattomat vihreät saavat äänensä kuuluviin vaaleissa?
Olen Oden kanssa samaa mieltä, mutta haluan tuoda vielä yhden näkökulman pohdintaan. Eikö ihmisen, ja poliitikon erityisesti, velvollisuus ole toimia ”yleistä tapaa vastaan”, jos se ei mene oikein? Tavan, tottumuksen ja vihaisten puoluetovereiden tai gollekoiden pelon paine on vain yleensä liian kova.
Osmo: ”Ideana on myydä arvotonta taidetta selvään ylihintaan.”
Jaaha, nyt sitä on alettu taidearvostelijaksikin.
Seuraavaksi saamme varmaan kuulla, mikä on Vihreille soveliasta taidetta.
Ei kaise taulukauppaa pidettäisi valitukena, jos taulut myytäisiin sisäänostohintaan.
Hyviä adoptiota hakevia vanhempia on vähemmnä kuin kodittomia lapsia, Suomessa ja maailmalla. Kaikkosten adoptioprosessin katkaisu oli tragedia Kaikkosille, mutta vielä suurempi menetys sille eteläafrikkalaiselle lapselle, joka nyt jäi ilman perhettä.
Perustelusi ontuu, Osmo. Kun on julkista tukea saavan säätiön hallitustehtävässä ja varsinkin kansanedustajana, niin luottamustehtävän velvollisuuteen kuuluu lain noudattaminen ja rehellisyys. Vaikka edeltäjät eivät sitä ole noudattaneet (ns. maan tapa), se ei poista tätä vastuuta. Muuten joudutaan kaltevalle pinnalle, kuten keskustan ryhmänjohtaja Timo Kalli, joka taannoin totesi että ”lakia ei tarvitse noudattaa, koska sen rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta”.
Kyllä poliitikon pitää olla vastuussa teoistaan. Jos tavallinen kansalainen jää kiinni rikoksesta, ei mikään maan tapa pelasta tuomiolta.
Kyllä Kaikkosen tuomio on täysin kohtuullinen. Voisi olla vielä isompikin. Oikeus on harvoin tasapuolinen, tuomita voi vain ne joita vastaan näyttö on riittävää.
Kansainväliset ”adoptiot” pitäisi kieltää, koska ne ovat aivan selvää ihmiskauppaa. Siitä vain ei puhuta kaupankäyntinä, mutta jos ”tavaran” liikkuessa raha vaihtaa omistajaa, niin mistä on kysymys ellei kaupasta kun osto- ja myyntiorganisaatiokin on aivan selvä? Tietenkin raha on vain ”kustannusten” kattamiseksi, mutta samaa logiikkaa käytetään myös aivan tavallisessa lähikaupassa. Lapsikaupassa ei puhuta pienistä summista vaan tyypillisesti on kyse useista tuhansista, jopa kymmenistä tuhansista euroista.
LKP:n puoluehallitus päätti 7.4.1979 laittaa puoluetoimistonsa tilat kiinteistö Oy Nuijamiestentie kolmessa välittömästi myyntiin.
LKP:n puoluevaltuusto siunasi kokouksessa 22.4.1979 puoluehallituksen päätöksen myydä tilat eniten tarjoavalle.
LKP:n puoluehallitus kokoontui 25.8.1979 Vaasassa, jossa järjestettiin puolueen kesäpäivät. LKP:n puoluehallitus päätti ottaa 500 000 markan lainan Postipankista puoluetoimiston myyntiä varten. Suur-Helsingin Osuuspankki oli luvannut osasta pankkilainasta pankkitakuun.
LKP möi 28.9.1979 puoluetalonsa eli Kiinteistö Oy Nuijamiestentie 3:n vakuutusyhtiö Pohjolalle.
Tutustuminen LKP:n tuloslaskelmiin ja taseseen vuosilta 1978-1986 kertoo aivan muuta. LKP:n omistama kiinteistö oli vuoden 1978 taseessa 6,5 miljoonan markan arvoinen.
Arvostamani Soininvaara muistaa varmasti kuinka velat syntyivät, talo oli vain pieni ja merkittävä lisä.
Jarmo Korhonen
Jos säätiö tai yhdistyksen säännöissä mainittaisiin yhteiskunnallisten verkostojen rakentaminen yhteisön yleishyödyllisten tavoitteiden saavuttamiseksi, niin olisiko tuki sen jälkeen mahdollinen?
Tässä tapauksessa ymmärtääkseni kyseessä oli suomalaisten viranomaisten päätös. Sosiaalitoimen viranomaiset eivät lähtökohtaisesti suosittele rikosrekisterin omaavia ihmisiä adoptioluvan saajiksi ja näissä tapauksissa adoptiolautakunta ei lupaa myönnä. Aivan toinen kysymys toki sitten olisi se, ettei kohdemaiden viranomaiset takuulla tekisi lapsen nimeämispäätöstä henkilölle, jolla on rikostausta – halukkaista vanhemmista kun ei ole kansainvälisessä adoptiossa pulaa.
Tämä ei pidä paikkaansa, jokaista kansainväliseen adoptioon tulevaa lasta kohden on lukuisia halukkaita adoptiovanhempia. Tämän takia odotusajat kansainvälisessä adoptiossa ovat vuosi vuodelta pidentyneet. Lapsi ei siis taatusti jää ilman perhettä tämän ratkaisun vuoksi.
”On paljon käytäntöjä, jotka ovat joskus olleet yleisesti hyväksyttyjä, mutta jotka nyt ovat lainvastaisia ilman, että lakia on välissä muutettu.”
Kysyn vielä uudestaan miten joku muuttuu lainvastaiseksi lakia muuttamatta, kuten O.S. edelläolevassa kirjoittaa.
Päinvastaisia tapauksia on enemmän ns. ”herrarikoksissa”, tyyliin, en syytä, vaikka syytä olisi. Tai,teon vähäisyyden ja tekijän aseman huomioonottaen antaa olla, jne..
Hyvä , että joku tuomittiin, suurin konna kuitenkin luisteli tuomiotta. Tai jäihän se kolmas kausi haaveeksi, jotain sentään..
Sellaiset kaavoituskäytännöt, jotka olivat täysin avoimia ja julkisia aiemmin, tulkittaisiin hyt täysin lainvastaisiksi.
Oli esimerkiksi täysin julkista, että Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja oli Elannon pääjohtaja, jolla oli vahvat kytkennät koko puynapääomaan, ja varapuheenjohtaja oli Saton johtaja. Kun Saton johtaja jäi eläkkeelle, hän luopui myös kaupunkisunnittelulautakunnasta, johon valittiin hänen seuraajansa Satossa.
Ei onnist6uisi enää.
Eivät nyt vihreät kovin rahattomilta vaikuttaneet Helsingin kunnallisvaalien vaalirahoitusilmoitusten perusteella. Selvä kakkossija taisi tulla Kokoomuksen jälkeen. Tosin Helsingin Kokoomuksella on Kansallissäätiö, jonka pesämunana on juuri tuollainen 1970-luvun tontti, tässä tapauksessa talo Pasilassa, joka myytiin muutama vuosi sitten muutamalla miljoonalla. Tarkat luvut voi jokainen hakea PRH:n julkisista asiakirjoista.
Tuo Nuorisosäätiö on NS:n historiikin mukaan kylläkin toteutettu yhteistyössä keskustaliberaalien kanssa, tontti on saatu ylipormestari Teuvo Auran(lib) aikaan, ja mielestäni hanketta ajanut Kari Asp on ollut liberaalien kunnanvaltuutettu. Myös Espoossa vihreiden kaupunginvaltuutettuna toiminut Aulis Junes oli aktiivisesti mukana aikana, jolloin Nuorisosäätiön pesämuna, Nuorisohotellit Oy perustettiin.
Saman historiikin mukaan, liberaalit lähtivät tästä Herttoniemen talosta, kun he saivat vastaavan talo Kirkkonummen suunnalta…
Keskustan historiikin mukaan, myös Soininvaara taisi kuulua helsinkiläiseen keskustaliberaalin falangiin, katso historiikin kohta Tasavaltaseura.
Ymmärsin kyllä, että tuo Kaikkosen adoptiotapaus ratkesi jo kauan ennen tätä käräjäoikeuden päätöstä. Eikä julkisuuten tietääkseni ole annettu objektiivista tietoa siitä, mikä loppujen lopuksi oli se syy.
Toisaalta en näe kyllä siinä mitään harmillista, että näin kävi.
On myös fakta, että Kaikkonen on nuorehko eteenpäinpyrkivä kepupolitiikko syrhäseutujen ulkopuolelta eli Uudeltamaalta. Siinä mielessä ”vaarallinen” poliittinen tapaus, että edessä olisi voinut olla vaikka kuinka loistavampi ura puolueessa ilman tällaista jarrua.
Marja Tiura (kok) teki kaikki klassiset vaalirahoituskikat.
Suosikkini on kortin laina, jota ei peritä eikä makseta. Laillista. Muutaman vuoden jälkeen velka on kirjanpidossa poistettu epäkuranttina.
Aviomies puolestaan kauppasi vaalitentti vaihtoehtona mahdollista negatiivista julkisuutta ja huomiota. Tarjous, josta ei kieltäydutä. Laillista, jos koplaus ei liian selkeä.
Seminaari, jossa esiintyjät peruuttavat tulonsa ja lipun ostaneet eivät tule paikalle. Laillista ja verottaja maksaa. (Aina siis kaikkea sattuu).
Immateriaalinen vaalituki, jossa lainataan vaikka rekan perävaunuja mainospaikaksi. Ei tuloa, ei ilmoitusta kenellekään.
Sitten on laillinen rahoitus puolueen säätiöiltä, jonka saa sopiva ehdokas. Puolueissa on salainen päättävä taho, joka valitsee kenelle annetaan tukea ja siis valitaan.
Kaikkonen sai rahoitusta laillisesti olemassa sadan nuorisosäätiön asuntoyhtiön hallituksessa korvausta vastaan. Ei häntä siihen hommaan asukkaat tai kepulainen rivijäseniltä valinnut vaan kummisedät.
Taulukauppa ei ole kiellettyä eivätkä taulukauppiaat myy sisäänostohintaan (liikevoittohan ei ole kiellettyä).
Vaalitukikaan ei ole kiellettyä eikä rahan kerääminen puolueille.
Kiellettyä on säätiön varojen käyttö tarkoitukseen, jota ei säädekirjassa ole ja valtionavun kanavointi puolueen tukemiseen.
Arvotonta taidetta on ollut runsaasti totalitaarisissa yhteiskunnissa. Tuskin haluat niihin samastua?
Jos Kehittyvien maakuntien Suomi -rahoittaja Nova Groupin ei olisi mennyt konkurssiin, meno olisi jatkunut entisellään. Nyt klassiset temput tietää jo liian moni.
Vaalirahoituksesta valvonta on leväperäistä ja mahdollistaa monenlaista veivausta helposti.
Ei, mutta eteläafrikkalainen nuhteettomuuden käsite poliittisessa rahoituksessa tosin lienee aika erilainen asia kuin suomalainen, joten siinä mielessä tilannetiedon välittäminen sinne pelkän kielenkääntämisen tasolla ei välttämättä tuota ihan oikeudenmukaista lopputulosta.
Oletko tosissas siitä, että on kohtuuton tuomio kun saa 5 kk kavallukseen rinnastettavasta luottamusaseman väärinkäytöstä. On teillä politiikoilla uskomaton moraali. Miksi sää kutsuisit sitä tilannetta jossa virkamies ottaa hallinnassaan olevia varoja omaksi hyödykseen? Vanki Kaikkonen on juuri virklamies joka otti nuorisosäätiön varoja siksi kun niillä rahoilla oli tarkoitus tulla uudelleen eduskuntaan valituksi. Kannattais miettiä vähän mitä on politiikona vastuu. Se ei ole sitä, että varastaa omaksi hyödykseen varoja.
Seuraava pysäkki maan tapojen perkaamisessa pitäisi ehdottomasti olla kaupan keskusliikkeiden yhteydet kaavoitukseen. Niissä asoissa päätetään todella isoista rahoista ja sivuvaikutuksista esim. liikennemääriin. Kunnallisvaalien aikaan mm. Turussa yksi sun toinen vanhemman polven valtuutettu selitti vähän ääntään madaltaen TV-kameralle, että ei näe mitään ongelmaa siinä, että istuu sekä osuuskunnan elimissä että valtuustossa tai kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tai siinä, että lähisukulainen on Toriparkkia suunnittelevan konsortion asianajaja.
Aina vedotaan siihen, että maa on pieni eikä armoitettujen kokeneiden ja verkostoituneiden yksilöiden urakehitystä ja panosta yhteiskunnassa sovi rajoittaa. Viimeksi tätä tuubaa tarjoili ministeri Virkkunen, aiheena ministereiden karenssit tapaus Häkämiehen jälkimainingeissa. Katin kontit. Tekijöitä ja kykeneviä päättäjiä kyllä löytyy, hyvät veljet ja siskot ovat vaan lilluneet omassa mehussaan sen verran kauan, että ymmärrykseen ei muuta mahdu.
Onhan tunnettu fakta se, että mediaihmiset ovat ajatus- ja asenneilmastoltaan vihreitä. Ja se näkyy sekä kuuluu. Lisäksi vihreät asuvat ihmiskeskittymissä, jossa on paljon ääniä jaossa.
Vihreät ajavat hyviä asioita, mutta täällä maaseudulla pitää saada toimeentulo luonnonvaroja jalostamalla. Vihreät kieltävät kaiken, joten heidän äänestäminen on mahdotonta.
Kieltolistalla eriasteisina ovat mm: metsänviljely, peltoviljely, lihantuotanto kaikissa muodoissaan, turkistarhaus, turpeen jalostus, pienenergiatuotanto ( pitäisi olla yhtä halpaa kuin kivihiili), rahtikuljetus autoilla, henkilöautoilu jne.
Tämän sanoman toinen puoli on se, että kieltämällä edellä mainitut asiat saadaan kaupungeissa lisää kannattajia. Mielestäni tämä asetelma muistuttaa Saksan tilannetta 80 vuotta sitten kun yksi kansanryhmä todettiin syypääksi valtion ongelmiin.
Oli aika rankasti sanottu, mutta se kuvaa konkurssiuhkan paineessa tekevien maatilayrittäjien tuntoja nykypäivänä.
Esmi. Sinnemäen viesti turkistarhaajille on osoitus täydellisestä vieraantumisesta käytännön elämästä sekä tunteettomuudesta yhtä ihmisryhmää kohti.
Sitten O.S. toteaa lakonisesti, että olihan TV:n turkistarhausohjelmassa tarhaajien edustajilla tilaisuus sanoa kantansa. Kysynpä vaan, mutta en odota vastausta – olisiko turkistarhauselinkeino saanut tilaisuutta esitellä toimintaansa ajankohtaisohjelmassa, jossa olisi ollut vihreiden ym. puolustuspuheenvuoro sivukommenttina.
Vähän huono esimerkki, mutta ymmärtänette pointin. Tällä sivujuonteella yritän valaista asetelmaa, jossa vihreiden vaalimenestys elää ja voi hyvin,nauttien lisäksi verovaroin pidetyn YLE:n vaalituesta ohjelma-aikojen muodossa.
olisiko johtunut siitä että sen hallituksessa on istunut Paavo Lipponen, Erkki Liikanen olisiko liian isoja tappeja tuomittaviksi
Tuomiota pitää verrata muihin tuomioihin.
Tässä blogissa on verrattu aika hyvin.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/01/1699617/haapalan-kommentti-vaalirahakohu-alkaa-olla-ohi—tuomiot-olivat-kovia
Ne ovat kieltämättä kovia. Varsinkin jos vertaa.
Jokainen käräjäoikeustuomioita seurannut voi panna merkille, että aloitteleva pahoinpitelijä tai huumausainerikollinen selviää kevyemmillä tuomiolla.
Otettakoon tässä silti vain yksi esimerkki eduskunnan omasta historiasta, niin ei tarvitse arki- ja taparikollisten hävetä kansanedustajien seurassa.
Perussuomalaisten edesmennyt edustaja Tony Halme tuomittiin vuonna 2004 muun muassa salakuljetuksesta, ampuma-aserikoksesta, huumausaineiden käyttörikoksesta ja aseen varomattomasta käsittelystä.
Tuomio oli neljä kuukautta ehdollista – siis kuukausi vähemmän kuin Kaikkosella.
Mikä lienee nykytilanne HOK-Elannossa, kuinka paljon ”vaalitukea” saavat osuuskunnan poliittiset edustajistoryhmät?
Jos hieman selaa historiikkeja, niin edustajiston jäsenten runsas voiteleminen tuli tähän yhdistyneeseen osuusliikkeeseen ilmeisesti Elannon puolelta. Elannon edustajistossa oli muistaakseni ylipormestari Rahkamo.
Aikoinaan ihmettelin HOKin jäsenenä, miksi HOK halusi Elannon.
Kun katsoo tänä päivänä pääkaupunkiseudun Prismoja, niin en ihmettele enää.
Kun pohditaan poliitikon nuhteettomuutta, on syytä muistaa, että meillä on ministerinä Vapaavuori, jolla on takanaan kolme oikeuden tumiota. Kaikkia niitä ei voi laittaa nuoruuden hölmöyden tiliin, tietääkseni rattijuoppoustuomio on 2000-luvulta. Samoin tietääkseni Sivia Modig kärähti rattijuoppoudesta.
Miksi nämä eivät ole saaneet suurta julkisuutta. Onko syynä se, että vapaavuori on kova kundi ja ajaa Helsingin kaupungin etua eduskunnassa ?
Vaalirahoitusta on käsitelty monesta näkökulmasta, mutta yksi on unohtunut: myös itse maksetussa vaalikampanjassa on ongelmansa. Jos on valmis laittamaan runsaasti omia säästöjään likoon päästäkseen valituksi, voi palkkio olla tulossa muuta kautta.
Esimerkkinä mainittakoon Kokoomuksen Risto Rautava, joka käytti kunnallisvaalikampanjaansa kymmeniä tuhansia euroja omaa rahaansa ja onnistui nippa nappa pääsemään valtuustoon. Nyt mies johtaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa. Repikää siitä.
On väärin, että Kaikkonen, lain säätäjä itsekin, pitää lain rikkomisesta saamaansa rangaistusta vääränä. Asenne kuvaa lähinnä sitä pettymystä, joka syntyi siitä, että ”hyvä veli kerho” salli vastoin normaalia käytäntöä tuollaisen rangaistuksen syntymisen. ”Hyvä veli kerhon” jäsenet ovat näes tottuneet siihen, että Suomessa heille on kaikki mahdollista ilman rangaistuksen pelkoa.
Tässä luettelo tuomioita saaneista kansanedustajista. Joukossa näkyy olevan kolme nykyistä ministeriä, Vapaavuori, Arhinmäki ja Guzenina-Richardson.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rikoksista_tuomituista_kansanedustajista
Mistä voin tarkistaa kirjaamasi faktat?
Luulen ymmärtäneeni ajamasi pointin, mutta en löydä kirjoituksestasi vakuuttavia perusteluja sille.
Suomen lain mukaan vaalit ovat yleiset ja yhtäläiset.Siihen ei koskaan päästä, että ehdokkaat olisivat samalla viivalla julkisuuden suhteen.
Siksipä eduskunnassa on vahvasti edustettuna urheilijat, poptähdet ja tv-juontajat. Heillä on tuo mainoskampanja jo etukäteen hoidettu.
Kaipaisin kylläkin joitakin asiantuntijoita myös vaikkapa luonnontieteellisiltä aloilta. Eipä ole näkynyt. Lääkäreillä ehkä ainoina on jonkinlainen ko pohjakoulutus.
Demokratia hoitaa tällaiset vinoutumat käyttämällä edustajina suhteettoman suurta joukkoa päätöksen teossa. Tällöin ei kukaan pääse ihan salassa hääräilemään omin päin.
Jälkiviisautta.
Ajatellaan asia toisinpäin jos Kaikkonen olisi silloin rehellisenä miehenä kieltäytynyt vaaliraha kuvioista urasta olisi tullut floppi.
Kyllä siinä yhteisön painetta on mukana.
En nyt ota tähän yksittäistapaukseen kantaa, mutta tämä erilaisten rikosten rangaistusten vertailu on vähän kummallista.
Ensinnäkin, minun mielestäni rangaistuksen tarkoitus on väentää epätoivottavaa käyttäytymistä, jolloin eri rikosten rangaistusten vertailu ei ole mielekästä. Jonkun rikoksen ehkäisyyn nyt vain tarvitaan kovemmat rankaisut kuin toisen. Kännipäissään pahoinpitelyjen vähentäåminen nykyisiä rangaistuksia koventamalla ei kuulosta kovin tehokkaalta.
Jos nyt kuitenkin välttämättä halutaan jonkunlaista moraalista vertailua tehdä, niin minun moraalini mukaan kännipäissään pahoinpitelijä tekee hallaa yhden ihmisen elämälle (joka taitaa todella harvoin olla täysin harmiton ja viaton ohikulkija). Erilaiset talousrikolliset taas uhkaavat koko yhteiskunnan toimivuutta. Ei Kreikassa olisi mitään ongelmia jos siellä maksettaisiin asiaankuuluvat verot. Minun mielestäni erilaisten talousrikosten rangaistusasteikkoa saisi kiristää rajusti.
Edustajiston rakenteen kaventuminen on johtanut kasvavaan demokratiavajeeseen.
Sisään pääsevät Suomessa julkkikset ja ne joilla on rahaa ja/tai aikaa.
Niinpä kansanedustajat ja kuntien valtuustojen jäsent ovat useimmiten virkamiehiä, julkkiksia tai yrittäjiä.
Yksityisen sektorin työntekijät loistavat poissaololollaan.
Yksityisen puolen työntekijöiden yhteiskunnallista osallistumista rajoittaa työnantajan suhtautuminen:Vapaata luottamustehtävien suorittamiseen ei saa vaarantamatta työpaikkaa.
Ja jos edustaa ”väärää” puoluetta niin yt on edessä.
Nykyisessä oikeuskäytännössä työntekijän lojaliteetti työnantajaa kohtaan on arvoitu prioriteetissa korkeammaksi kuin työntekijän oikeus poliittiseen toimintaan
Yksityisen sektorin työntekijän poliittiset oikeudet ovat todella enää teoriaa
Mistä voin tarkistaa kirjaamasi faktat?
Tästä:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sininen-aamulehti-vihreaet
Ja kyseessä on oikeistolainen Aamulehti.
Ja tästä:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194756047816/artikkeli/sunnuntaisuomalainen+vihreat+toimittajien+suosikkipuolue.html
Tarvitseeko vihreiden kieltolistan asioista jokaisesta olla jokin todiste , puoluekokouksen päätös tai linkkiviite ? Sittenkö vasta uskot, että vihreät kieltävät turkistarhauksen, turpeen jalostamisen jne. Mitä muita perusteluita olet vailla , seuraatko lainkaan eri medioissa olevaa uutisointia ?
Onko Antti Kaikkonen virkamiesasemassa Nuorisosäätiössä ?
Virkamies
Viranhaltija on valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa oleva siviili- tai sotilashenkilö. Valtion ja kirkon viranhaltijoita kutsutaan myös virkamiehiksi. Viranhaltija ei ole työsuhteessa, vaan hänen palvelussuhteestaan käytetään nimitystä virkasuhde. Viraksi kutsutaan puolestaan yksittäistä, pysyväksi tarkoitettua tehtävää jossain virastossa. Väliaikaisesti nimitetyllä virkamiehellä ei välttämättä ole tällaista virkaa, jolloin hänen sanotaan olevan virkasuhteessa
Kaikkonen toimi Nuorisosäätön hallituksen puheenjohtajana, siis ei ole koskaan ollut virkamisesuhteessa.
Etunimi on muuten Antti, pysy nnn asiassa, älä herjaa.
Kuinka niin? Looginen johtopäätös tällaisesta sitten pitäisi olla se, että Kaikkoselta evättäisiin mahdollisuus valittaa tuomiostaan ylemmille oikeusasteille.
Vallan kolmijako-oppi ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta ovat erillään toisistaan. Ja esim. lainsäädäntövalta Suomen kaltaisessa mallissa lähes pakostakin joutuu ottamaan kantaa tuomiovallan toimiin.
Ikävä kyllä tuomioistuimet eivät päätä, mikä on oikein vaan, mikä on lain mukaista kulloisenkin tulkinnan mukaan. Sama rajoitehan on esim. eduskunnan oikeusasiamiehellä, joka ei myöskään voi ottaa kantaa siihen, mikä olisi oikein vaan mikä on lain mukaista (hänen tulkintansa mukaan).
Miten adoptiolapsen epääminen rikoksen perusteella on kohtuutonta? Sitä paitsi, tässä otetaan kantaa Etelä-Afrikan lainsäädäntöön. Maailmalla on toisaalta varmasti myös muiden maiden laeissa jopa Soininvaaran mukaan kohtuuttomuuksia. Sharia-laki on varmasti osaltaan kohtuuton. Kiinan kansantasavallassa on meidän näkökulmasta varmasti kohtuuttomia työaika-lakeja. Joku voi ajatella Yhdysvaltojen aselakeja aika kohtuuttomiksi. Se, että joku maa haluaa selvittää ollaanko maan kansalaista luovuttamassa ulkomaalaiselle rikolliselle ei tunnu aivan kohtuuttomalta!
Kiitoksia tästä selvennyksestä. Siis onko karkeasti ottaen niin että jos säätiön säännöissä kerrotaan sen voivan maksaa puolue/vaali tukea, ko. säätiölle ei pitäisi kiertyä ns. ”veronmaksajien rahaa”?
Olisi mielenkiintoista perehtyä asiaan liittyvään lainsäädäntöön.
Asuntotuotannossa aina joku säätiö julkisuudessa. Jollakin voi alussa olla jopa aito tarkoitus tuottaa asuntoja.
Tonteissa, rakentamisessa ja avustuksissa pyörii isot rahat, kuten se pankkiohjelma jossa pyöristykset menee ohjelmoijan tilille.
Poliitikkoja pitää ottaa mukaan että saadaan niitä tontteja tai päinvastoin perustetaan säätiö kun on mahdollisuus saada tontteja.
Isännätön raha taitaa olla ongelma, joku sen vallan aina kuitenkin ottaa.
Riihisäätiö, Nuorisosäätiö …
Turun seudulla tämä on johtanut sitten siihen että turun raja näkyy kartalta täysin selväpiirteisenä, keskusliikeiden ulkopuolisten firmojen ikeat, bauhausit, yms ovat turun rajan toisella puolen raision, kaarinan ja liedon puolella. Samoin kuin puolueorganisaatioiden ulkopuolisten omakotiasujien talot. Ratkaisuna mm soininvaara on ehdottanut alueen kuntaliitosta eikä suinkaan korruption perkaamista.
Itse jäin pois HOK-Elannon edustajistosta, koska koin sen ongelmaksi kaupunkisuunnittelun kannalta. Kuntien osaoptimointi ei kuitenkaan poistu ”korruptiota kitkemällä”, vaan tekemällä naapurilta varastamisesta kiellettyä, kannattamatonta tai mahdotonta.
Eipä niin – ja luottamusaseman väärinkäytöstä hänet tuomittiinkin.
Herättäähän tämä epäluulon muutakin Nuorisosäätiön toimintaa kohtaan.
Olisinkin kiinnostunut tietämään, kuinka monessa säätiön markkinahintaa edullisemmassa asunnossa asuu Keskustapuolueen aktiivin perheenjäsen?
Hienoa että on tullut selväksi, että on tolkutonta saada RAY:lta avustusta ja käyttää ne käytännössä omaksi edukseen. Mutta ei voi olla myöskään niin, että yhteistä rahaa kanavoidaan oman aatesuunnan lähipiirin asumiseen ”nuorten asuntotarpeen” tms varjolla.
Hyvä jos joku voisi vahvistaa, että tämä syntynyt epäluulo on väärä.
Korruption ja muiden tehottomuuksien kitkeminen kuntien toimintatavoista on mielestäni yksi keskeinen osa kuntien toiminnan tehostamista. En vähättelisi kaikenlaisen korruption osuutta.
Erilaiset naapureilta varastamiset ovat kiusallisia, mutta tuskin missään kovin merkittäviä taloudellinen ongelmia. Kuntien välillä tarvitaan myös pientä kilpalua, ja on makuasia, milloin kilpailu muuttuu liialliseksi. Toki jotkut kikat, kuten vaikkapa kalliiksi tulevien asukkaiden bussiliput naapurikuntaan ovat aina haitallisia.
Helsingin havittelemat alue- ja kuntaliitokset eivät ole hoitomuoto, vaan ehkä enemmän valaankaappauksen muoto. Samat kuntakilpailun varastamisongelmat jäisivät uusille Suur-Helsingin rajoille.
Jos varastamisesta halutaan tehdä kannattamatonta tai mahdotonta, oikea hoitomuoto on muuttaa pelisääntöjä niin, että nuo kikat eivät enää kannata. Tämä tarkoittaa lähinnä kustannusten ja tulojen jakamista entistä reilummin.
Tämä tilanne on kyllä oikeasti täysin päinvastoin.
Ko. kauppakeskusten sijoittuminen Turun ulkopuolelle johtuu vain ja ainoastaan Turun kyvyttömyydestä tehdä päätoksiä (ja koskee myös keskusliikkeiden automarketteja).
Ajatus, että päättäjät olisi lahjottu olemaan tekemättä päätöksiä tai vetkuttelemaan niitä loputtomiin on aika outo.
Liiketonttien lisäksi tilanne omakotitonteissa on jokseenkin sama (jos jääkiekkopuoluetta ei oteta huomioon).
Voitko nyt valaista miksi esim Kannelmäen ja Viikin ostoskeskukset ovat puhtaasti HOK / Prisma vetoisia? Miksei edes pohdittu mahdollisuutta josko joku muukin ruokakauppa haluaisi toimia alueella?
Mahtaakohan tuollainen urkkiminen olla laillista ?
Kuka tässä urkkimisesta (saati nimistä) on mitään puhunutkaan? Asia ei ole vain säätiön sisäinen, koska säätiö lienee verovapaa ja on saanut RAY:lta rahaa. Molemmista seuraa yhteiskunnan intressi varmistua siitä, että raha ei päädy vain sisäpiirille.
Mielestäni tässä tapauksessa on tarpeeksi syitä epäillä että näin on tapahtunut, kun toimintatapaan on kerran kuulunut että kassalla on käyty suoraan ihan ikiomillakin asioilla. Sellaisessa toimintakulttuurissa ei varmasti tunnu missään, että asuntojakin järjestellään sulle-mulle -periaatteella oman porukan väelle.
Haluaisin siis että joku asiasta tietävä kertoo minulle, miten säätiön säännöissä tai RAY:n rahanjakovaatimuksissa on huomioitu se mahdollisuus, että yleishyödylliseksi tarkoitettua rahaa saavan yhteisön asukasvalinnoissa suositaankin päätöksentekijöiden lähipiiriä.
Asia olisi kunnossa esimerkiksi siten, että kerrottaisiin kuinka säätiön kaikki asukasvalinnat tehtäisiin julkisen pisteytyksen mukaan tai arvalla, ja ilman mitään ohituskaistoja.
Jos tätä aspektia ei ole huomioitu mitenkään, esittäisin toivomuksen, että RAY lisää rahanjakoperusteeksi sen, että tukea saavien yhteisöjen säännöissä on tarpeellisia riippumattomuuspykäliä ja sisäpiirirajoituksia.
Jos vastaus on että ”kukaan ei tiedä tai muista, ja asukasvalinnat ovat olleet ja ovat jatkossakin säätiön oma asia”, niin asia tulee paremmalle tolalle varmasti myös sillä että RAY ei enää anna rahaa ja että verottaja ei pidä yhteisöä enää verovapaana.
Sen jälkeen kenenkään ei tarvitse ”urkkia” mitään.
Miten se epäilemäsi lähipiirin suosiminen muuten selviäisi kuin nimien avulla ?
Kun ex-nuori epäilee , että Nuorisosäätiön ja RAY:n lähipiiri on saanut asuntoja jonon ohi, niin täältä hän voi tsekata kenelle asunnot on tarkoitettu.
http://www.nuorisosaatio.fi/hae_asuntoa/nain_haet_asuntoa/kenelle_tarkoitettu
Jos hän on alle 35-vuotias , niin siitä vaan anomusta kehiin.
Ex-nuoren kannattaisi varmaan hankkia lisätienestiä ja antaa vihje iltapäivälehtiin. Koko valtakuntaa kiinnostava nimilista Nuorisosäätiön asunnoissa asuvista olisi varma skuupin paikka.
Ja ettäkö vaan maaseudulla ollaan uteliaita naapurinkyttääjiä?
Ex-nuori on ex-alle-35.
Nimilista ei kiinnosta, eivätkä oikein skuupitkaan. Olen silti samaa mieltä, että varmaan siitä skuuppejakin saisi JOS säätiön asunnoissa asuisi poikkeuksellisen paljon kellokkaiden sukulaisia.
Kiitos eemil linkistä. Sieltä käy ilmi ilahduttavasti epäluulolleni päinvastaista, eli että:
”Aravalainoitettujen ja korkotuettujen asuntojen asukkaat valitaan Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen (ARA) antamien säädösten mukaisesti.”
Näin juuri. Mutta vaikka olo onkin linkin jälkeen parempi, myönnän kyllä että pieni epäilyksenpoikanen edelleen kytee siitä, että itse toiminnassakin on suhmuroitu ”omille”, kun kerran härskimpikin kuppaus on ollut ok. Saat vapaasti arvailla itse, johtuuko epäluulo maaseutulaisuudesta minussa vai jostain muusta.
Jos tiedät eemil tarkemmin itse asiasta, niin olen aivan tyytyväinen jos voit vahvistaa, että kaikki säätiön asunnot ovat näitä ara-korkotuettuja, joille on siis selkeät sulle-mulle -jakoa rajoittavat säännöt.
Pitää muistaa, että Kaikkosen koventamisperuste on se, että hän on lain laatijan asemassa oleva kansanedustaja. Silloin kun on noin tärkeässä asemassa lakien laatimisen suhteen, niin nuhteettomuus on silloin oltava sata kertaa korkeammalla tasolla kuin tavallisen pulliaisem. Muuten jos ei kunnioita sitä seikkaa on sitten muutkin lait täysin arvotonta sontaa. Poliitikko joka ei kunnioita systeemiä on yhteiskuntakelvoton joka ei kuulu eduskuntataloon vaan juottoporsaaksi sikalaan.
Nuo säädökset eivät sinänsä vielä poista suhmuroinnin mahdollisuutta, kyllä silmän- ja korvantekevien sukulaisista ja tuttavista löytyy ehdot täyttäviäkin, jotka voidaan asettaa etusijalle – ja poikkeuksiakin voidaan tehdä.
Tämä täysin ottamatta kantaa Kaikkosen ja kumppanien asiaan.
Jos haluttaisiin oikeasti tutkia, vedetäänkö asukasvalinoissa kotiin päin, tehtäisiin tilastollinen analyysi. Yhdestä oman puoleen tyypistä ei voi m´vetää mitään johtopäätöksiä, mutta siitä voi vetää, paljonko heitä n tuhannen valitun joukossa. Maan tapa on pit5kään ollut, että vedetään kotiin päin. Myös muissa puulaakeissa.
Tapauksesta huomaa kuinka paljon poliitikkoja kuitenkin valvotaan, ja kertoo se paljon yhteiskunnan valtarakenteistakin.
Jos sanotaan, että valta turmelee, niin miksi poliisia, rajavartijoita ja vanginvartijoita ei sitten valvota näin tehokkaasti.
Näiden maan tapojen karsimista ajan tässä takaa, enkä jotain yksittäistapausta jossa ”varapuheenjohtajan tyttären poikaystävä on päässyt asukkaaksi vaikka ajaa pienituloiselle epäilyttävän uudella Bemarilla ja omistaa puolet kunnan x metsäalasta”.
RAY:n rahan saamisen edellytyksenä tulisi olla, että vastaanottajalla on riippumattomuussäännöt JA niiden seuranta kunnossa. ARA:n pisteytys tai vastaava on sääntöjen osalta mielestäni oikeinkin riittävä, mutta seurantaa ei voi sivuuttaa, mitä Raimo K:n kommetti näkyy myös komppaavan.
Tällaisten asuntosäätiöiden tapauksessa näkisin esimerkiksi kohtuullisina vaatimuksina, että säätiön pitäisi julkistaa vähintään RAY:lle mutta mielellään myös julkisuuteen, kuinka monta prosenttia asukkaista on valittu avointen pisteytyskriteerien perusteella ja kuinka monta poikkeusmenettelyllä. Jos jälkimmäinen prosentti on iso, tarvittaisiin lisäselvityksiä perusteista.
Tolkutonta ei olisi sekään vaatimus, että rahaa saadakseen aivan kaikki asukasvalinnat pitäisi tehdä julkisten kriteerien mukaan. Sitten jäisi RAY:n ja julkisen arvioinnin tehtäväksi arvioida, minkälaisten asioiden painottaminen olisi vielä hyväksyttävää ja minkälaisten ei. Ja kaikki tämä tietenkin aivan riippumatta siitä, ovatko säätiön taustat punaisia, vihreitä, ekologisia, mamu-myönteisiä tai mamu-kielteisiä.
Jos yhteisö haluaa asettaa etusijalle vaikka alle 12000 asukkaan kuntien kunnanvaltuustojen jäsenten jälkikasvua tai ay-liikkeen jäsenhankintakilpailuissa pärjänneitä, tehköön sen sitten julkisilla säännöillä ja kritiikille (ja rahahanan tyrehtymiselle) alttiina.
Maan tapaan vuosimallia 2013.
Arava-asukkaista on aikoinaan (kauan sitten) tehty tutkimus/selvitys ja todettu, että ehdot täyttäviä asukkaita oli aika vähän. Epäilen, että tilanne ei ole paljoakaan muuttunut.
Miksi O.S. ei ole kommentoinut Pajulahden urehiluopistosäätiön vaalirahatuomioita? Maan tapa tuntuu olevan , että demarit saavat lisäksi verohelpotuksilla ylläpidettyjen SAK: laisten liittojen vaalitukia.
Ilmeisesti on annettu suoraa rahaa ja toimihenkilöiden tukea. Se, että tuki kuuluu mahdollisesti järjestön sääntöihin , ei sulje pois tuessa olevaa syrjintää. Tukea ei anneta muiden puolueiden ehdokkaille , vaikka kaikki osallistuvat jäsenmaksuun.
Tämä huomio vain siksi, että miljoonaluokan kuprut saavat olla rauhassa kunhan tekijät vain ovat valtaeliitin edustajia.
Eipä kai demareita harmita Kaikkosen tapaan kun media on hiljaa kuin kusi sukassa .
Jos nyt haluaa alkaa penkoa julkisen rahan väärinkäyttöä, suoranaisten vaaliavustusten ohella kannattaa katsoa, missa johtavat ja hyvin työllistetyt kunnallispoliitikot ovat töissä.
Ja yleisesti: kun katsoo missä kunnallispoliitikot ovat töissä, niin kunta ja muut julkisen sektorin organisaatiot ovat merkittävästi yliedustettuina.
Suomessahan ei ole korruptiota… (tätä näet ei lasketa.)
Julkiset kriteerit voisi aiheuttaa tarpeetonta osaoptimointia. Esim jos julkisesti sanoo että perheväkivallan uhrit ovat etusijalla, perheessä kannattaisi mennä väkivallan puolelle…