Potilasdirektiivin tulkinta

Suomen pitäisi imple­men­toi­da EU:n poti­las­di­rek­ti­ivi, joka oikeut­taa hake­maan hoitoa mis­tä EU-maas­ta hyvän­sä niin, että koti­maisen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän tulee kor­va­ta hoito samoin perustein kuin hoito kor­vataan koti­maas­sa. Tässä on pieni tulkintaongelma. 

Pitäisikö lonkkaleikkaus Mehiläisen sairaalas­sa Tallinnas­sa kor­va­ta kuin lonkkaleikkaus Mehiläisen sairaalas­sa Helsingis­sä (KELA-kor­vaus) vai kuten hoito HYKS:ssä, jos­sa poti­las ei mak­sa käytän­nössä mitään itse?

Minus­ta tämän pitäisi olla selvä. Suomes­sa voi lääkärin lähet­teel­lä hakeu­tua hoitoon julkiseen sairaalaan ja verora­hoin rahoitet­tu sairaala päät­tää, onko hoito aiheelli­nen. Hakeu­tua voi kun­nan mak­susi­toumuk­sen turvin yksi­tyis­sairaalaan, kun­han hoidon tarve on ensin vaku­ut­tavasti todettu.

Oma-aloit­teis­es­ti ja kuin­ka pienin indikaa­tioin hyvän­sä voi hakeu­tua itse yksi­tyis­sairaalaan, mut­ta sil­loin joutuu tyy­tymään Kelan vaa­ti­mat­tomaan korvaukseen. 

Mehiläisen toimip­is­tet­tä Tallinnas­sa ja Helsingis­sä on kohdelta­va samoin. Kumpaankin voidaan osoit­taa kun­nan mak­susi­toumus, jol­loin poti­las mak­saa vain sym­bol­isen poti­las­mak­sun. Jos hakeu­tuu omas­ta aloit­teestaan, Kela mak­saa yhtä paljon hoi­dos­ta niin Helsin­gin kuin Tallinnan Mehiläisessä. Ei voi olla niin, että Tallinnan Mehiläiseen voisi hakeu­tua ilman kun­nan mak­susi­toumus­ta ja lähet­tää laskun kotikunnalleen. 

Sinän­sä voisi olla ihan järkevää, että kun­nat lähet­täi­sivät poti­lai­ta saa­maan hoitoa Balt­ian mais­sa, jois­sa hoito on selvästi halvem­paa. Tätä ei tähän astikaan ole estänyt mikään. 

Jos halu­aa käyt­tää yksi­tyis­sairaalaa, on poti­laalle ensi vuon­na edullisem­paa käyt­tää tallinnalaista kuin helsinkiläistä sairaalaa, sil­lä Kelan kor­vaus on euromääräis­es­ti sama. Tai se on sama, ellei toimen­pide ole niin hal­pa, että lais­sa määrät­ty kor­vaus­ta­so (60 %) ylittyy.

Voi olla, että joku yrit­tää riitaut­taa Suomen tulkin­nan, jos se on yllä esite­tyn mukainen, mut­ta muute­taan sit­ten. Ei pidä antaa valmi­ik­si perik­si, sil­lä toteutues­saan peri­aate saa­da hakeu­tua kuin­ka pienen vaivan tahansa kuin­ka kalli­iseen vain leikkauk­seen veron­mak­sajien rahoil­la ei sovi verora­hoit­teiseen terveydenhoitoon. 

Läh­es ilmaiseen sairaan­hoitoon liit­tyy aina tiet­ty port­in­var­ti­ja. Ilman sitä kus­tan­nuk­set karkaa­vat. Kelan kor­vauk­sis­sa sitä ei ole, mut­ta Kelan kor­vauk­set ovat niin pieniä, ettei tästä tule ongelma. 

24 vastausta artikkeliin “Potilasdirektiivin tulkinta”

  1. Kysymys: entä pitääkö suo­ma­laisen voi­da hakeu­tua hoitoon julkises­sa ter­vey­den­hoito­jär­jestelmässä Tallinnas­sa, joka sit­ten lähet­tää lonkkaleikkauk­seen Mehiläisen sairaalas­sa siel­lä, ja lasku tulee Suomeen?

    Kor­vaus­pe­rus­teena se, että saman hoidon saisi Suomes­sakin julkiselta, ehkä julkises­sa sairaalas­sa tai ehkä Mehiläisellä.

  2. Sana­muo­to oli “tulee kor­va­ta hoito samoin perustein kuin hoito kor­vataan koti­maas­sa”. Tämä voisi tarkoit­taa vaikka­pa sitä, että on päätet­ty kor­va­ta puo­let jonkin oper­aa­tion kus­tan­nuk­sista, mikä voisi olla Tallinnas­sa vähem­män kuin Helsingis­sä. Vai voisiko?

    Kuka arvioi tarpeen? Onko Kreikas­sa oleil­e­van suo­ma­laisen matkustet­ta­va suomeen, jot­ta saa sairaut­en­sa (tai tap­atur­mavam­mansa) todet­tua? Ja sit­ten takaisin Kreikkaan saa­maan hoitoa. Vai riit­tääkö se, että kreikkalainen lääkäri toteaa hoitotarpeen?

    1. Onko Kreikas­sa oleil­e­van suo­ma­laisen matkustet­ta­va suomeen, jot­ta saa sairaut­en­sa (tai tap­atur­mavam­mansa) todet­tua? Ja sit­ten takaisin Kreikkaan saa­maan hoitoa>
      Aku­ut­ti hoito annetaan tietysti paikan pääl­lä. Jos ajaa kolar­in Kreikas­sa, hoide­taan kreikas­sa. Kyse on suun­nitel­mallis­es­ta hoi­dos­ta, vaik­ka lonk­ka leikkauk­ses­ta ja sen säännöistä.

  3. Mon­imutkainen him­meli. Kun tähän vielä lisää, ettei hoidon taso ole kaikkial­la sama, ollaan erit­täin mie­lenki­in­toises­sa tilanteessa. Voiko joku kuvitel­la, että pitkän päälle EU:ssa olisi kansal­lista terveyspolitiikkaa?

  4. Muual­lakin yleinen ter­vey­den­hoito on julk­isin verovaroin rahoit­tet­tua, joten ongel­ma on sama kaikkialla. 

    Ne maat pää­sevät helpom­mal­la, jois­sa poti­laal­la on jo oikeus vali­ta hoitopaikkansa

  5. Pekka Taipale:
    Kysymys: entä pitääkö suo­ma­laisen voi­da hakeu­tua hoitoon julkises­sa ter­vey­den­hoito­jär­jestelmässä Tallinnas­sa, joka sit­ten lähet­tää lonkkaleikkauk­seen Mehiläisen sairaalas­sa siel­lä, ja lasku tulee Suomeen? 

    No se on kai Tallinnan julkises­ta ter­vey­den­huol­losta kiin­ni voiko sinne hakeu­tua omin päin ilman mak­susi­toumus­ta. En usko että julki­nen ter­vey­den­huolto hoitaa epäki­ireel­lisiä tapauk­sia mikäli niille ei ole täysi mak­susi­toumus, kos­ka hin­nat ovat niin vah­vasti subventoituja. 

    Jos Tallinnan julki­nen ter­vey­den­huolto otta­vat suo­ma­laisen poti­laak­seen ilman Suomen mak­susi­toumus­ta, niin sil­loin suo­ma­lainen mak­saa nor­maalin hin­nan. Jos hoitopaik­ka halu­aa lähet­tää yksi­tyiselle niin sil­loin he kir­joit­ta­vat mak­susi­toumuk­sen, tai sit­ten suo­ma­lainen mak­saa täy­den hin­nan ja hakee Kela-kor­vaus­ta jälkikä­teen yksi­tyisen puolen kustannuksista.

    Olen samaa mieltä Osmon kanssa että asia on melko selvä. Ain­oa ongel­ma voisi olla mah­dol­liset rajat­a­pauk­set joista on vaikea sanoa onko kyseessä julki­nen vai yksi­tyi­nen hoitopaik­ka (onko tällaisia?).

  6. Tämä äsket­täi­nen Talouselämän jut­tu antaa ymmärtää, että lain valmis­telu etenisi johonkin muuhun suun­taan kuin Soin­in­vaara sen halu­aisi viitoittaa:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/eu+ajaa+suomalaisia+terveysturisteiksi++hoidon+saa+ulkomailla+pilkkahinnalla/a2165402

    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö laatii parhail­laan direk­ti­ivistä suo­ma­laisia lakitek­ste­jä. Ykkös­vai­h­toe­htona on ver­sio, joka painaa poti­laan mak­su­o­su­u­den lyhtä pienek­si kuin se on suo­ma­lai­sis­sa julk­i­sis­sa palveluissa.

    Julk­ista viral­lista tietoa lain valmis­telus­ta ei tai­da olla olemassa(?)

  7. Ter­vy­den­hoito­jär­jestelmästä on tul­lut kikkailun pesä­paik­ka ja se vie yhä enm­män resursse­ja todel­lis­es­ta toiminnasta
    Esim tut­ta­vani todet­ti­in ole­van lonkkaleikkauk­sen tarpeessa, mut­ta kun jonoa oli niin hänet määrät­ti­in tois­tu­vasti turhi­in tutkimuk­si­in ja viivytet­ti­in leikkausjonoon pääsyä liki vuodella.
    Kun jono sit­ten lyheni niin viimeiset tutkimuk­set peruti­in ja hän pääsi jonoon.

    Tuo palve­lu­ta­so­tavoite on vain Potemkinin kulissi

    Mut­ta Tallinnas­sa tuon tarvearvion saa nopeam­min ja jos Suomes­sa ei kyetä hoita­maan riit­tävän nop­saan niin toimen­piteen voi var­maan hoitaa siel­lä ja Suo­mi maksaa.

    Tuskin­pa nuo lonkkaleikkauk­sen tarvekri­teer­it paljoa EU:ssa poikkeavat ?

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelkään pahoin, että Talouselämä on oike­as­sa. Sik­si tuon jutun kirjoitinkin. 

    Talouselämä: “Mitä tämä tarkoit­taa käytän­nössä? Esimerkik­si kah­den leuan pro­teesit saat­ta­vat mak­saa 4500 euroa. Suomes­sa poti­las saisi yksi­tyiseen hoitoon val­ti­ol­ta 200 euroa, ulko­maille men­nessä 1700.”

    Eli Tallinnan hin­tata­sol­la poti­las saisi pro­teesit ilmaisek­si ja vielä vähän rahaa. Tämä ei liene direk­ti­ivin tarkoitus.
    Tuskin STM:kään tätä ajaa?

  9. Suomen tulk­in­ta ja toimet näyt­tävät vetävän siihen suun­taan, että aikaa myöten Suomen julkiseen ter­vey­den­hoitoon perus­tu­va malli kor­vataan muiden maid­en mallilla.

    Suomen per­in­teisen mallin hyvä puoli on ollut se, että poti­las voi luot­taa siihen pääsään­töön, että hoi­dos­ta ja hoidon tarpeesta päätetään ter­vey­del­lisin eikä kau­pal­lisin perustein. Kau­pal­lisil­ta markki­noil­ta han­kit­tavis­sa palveluis­sa poti­las joutuu itse valvo­maan entistä tarkem­min, että hoito on sekä hänen ter­veyten­sä, että hänen lom­pakkon­sa edun mukaista.

    En tunne muiden maid­en jär­jestelmiä tarpeek­si kom­men­toidak­seni sitä, kuin­ka hyvin nuo tavoit­teet niis­sä toteu­tu­vat. Se kuitenkin huolestut­taa, että eri­tyis­es­ti heikoim­mil­ta poti­lail­ta täl­lainen kehi­tys­su­un­ta syö sitä perus­tur­val­lisu­ut­ta, jon­ka takaa mah­dol­lisu­us kävel­lä omaan ter­veyskeskuk­seen ja luot­taa siihen, että hänen etu­aan aja­va ammat­tivä­ki ohjaa hänet parhaaseen ja tarkoituk­sen­mukaisim­paan hoitoon. Uusi malli on kai suun­nitel­tu enem­män niille, jot­ka osaa­vat, halu­a­vat ja jak­sa­vat valikoi­da itselleen vapail­ta markki­noil­ta toimivim­mat ja sopi­van tasoiset palvelut.

    Askelei­ta tähän suun­taan on tietenkin jo otet­tu muutenkin. Aika mon­es­sa asi­as­sa A‑kansalaiset käyt­tävätkin jo mui­ta kuin julkisen ter­vey­den­hoidon palvelui­ta. Julkiset (B‑kansalaisten?) palve­lut ovat kai vielä perus­tur­val­lisia, mut­ta ilmeis­es­ti jo vähem­män halut­tu­ja / huonompia.

    Jos saisin vali­ta, Suo­mi pitäisi julkiset palve­lut johta­vana ja kaikenkat­ta­vana jär­jestelmänä (myös A‑kansalaisille), mut­ta antaisi yksi­tyisen puolen kirit­tää läh­es vierel­lä. Ulko­maid­en palve­lut meni­sivät tuo­hon yksi­ty­is­ten kat­e­go­ri­aan. Lupa niiden käyt­töön (kor­vat­tavu­u­teen) tulisi Suomen julkisen puolen lääkärei­den taskus­ta (samoin niiden valvon­ta), mut­ta monis­sa tapauk­sis­sa puhe­lin­soit­to koti­maa­han riittäisi.

    Uuden direk­ti­ivin voisi viila­ta Suomen kak­si­ta­soiseen jär­jestelmään sopi­vak­si niin, että siinä rin­nastet­taisi­in ulko­maid­en palvelu­iden ja Suomen kau­pal­lis­ten palvelu­iden kor­vauk­set. (Toki hom­man voisi hoitaa ilman direktiivejäkin.)

  10. Mikäpä estää hake­mas­ta lähetet­tä erikois­sairaan­hoitoon Tallinnas­ta ja jos sitä ei Suomes­sa hyväksytä niin var­maan koko hoidon voi hoitaa Tallinnassa.

    EU on lisäämässä direk­ti­ivil­lä poti­laan oikeuk­sia ja valinnanvaputta.Jotta tuo olisi aitoa niin kor­vaus­ta­son on olta­va niin korkea, että läh­es kaikil­la on mah­dol­lisu­us käyt­tää sitä.

    Suo­mi var­maan yrit­tää käy­dä viivy­tys­tais­telua niin kuin se kävi autovero­tuk­ses­sakin, mut­ta häviö taitaa olla edessä

  11. EU:n direk­ti­ivi läh­tee var­maankin kuten muil­lakin toimi­aloil­la tavoit­teesta luo­da yht­enäiset markki­nat. Tämän EU:n perus­pe­ri­aat­teen mukaan Suo­mi ei voi lait­taa Virossa toimi­vaa ter­vey­den­hoitoalan yhtiötä parem­paan ase­maan Suomes­sa toimi­vaan kil­pail­e­vaan yksikköön ver­rat­tuna. Eikä myöskään koti­mais­ten yhtiöi­den suosimi­nen ole sallittua.

    Toinen jut­tu on sit­ten se, voiko Suo­mi edelleen pitää julkisen puolen ter­veyspalveluyk­siköt parem­mas­sa kil­pailu­ase­mas­sa kuin yksi­tyiset terveyspalveluyksiköt?

    En usko, että Suo­mi voi poike­ta tästä EU-oikeu­den logiikasta.

    1. Ter­vey­den­huolto on rajat­tu EU:n toimi­val­lan ulkop­uolelle, joten Suomern on mah­dol­lista säi­lyt­tää verora­hoit­teinen jär­jestelmä vaik­ka enem­mistöl­lä on tuo hirvit­tävän kallis vakuutusmuotoinen.

  12. Ode:

    Suomern on mah­dol­lista säi­lyt­tää verora­hoit­teinen jär­jestelmä vaik­ka enem­mistöl­lä on tuo hirvit­tävän kallis vakuutusmuotoinen.

    Onko tosi­aan niin, että enem­mistöl­lä EU-maista on vaku­u­tus­po­h­jainen terveydenhuoltojärjestelmä?
    Minä kuvit­telin, että vaku­u­tus­po­h­jaisu­us olisi lähin­nä Sak­san ja Hol­lan­nin malli?

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­vey­den­huolto on rajat­tu EU:n toimi­val­lan ulkop­uolelle, joten Suomer­non mah­dol­lista säi­lyt­tää verora­hoit­teinen jär­jestelmä vaik­ka enem­mistöl­lä on tuo hirvit­tävän kallis vakuutusmuotoinen. 

    Tulisiko Suomen siis jät­tää tuo direk­ti­ivi huomiotta? Jos ter­vey­den­huolto on EU:n toimi­val­lan ulkop­uolel­la, kai niin ovat myös ter­vey­den­huol­lon kor­vauk­set ulkomaiile.

    Vai puhutaanko tässä ter­veyspalvelu­iden kau­pan vapaud­es­ta muun vapaan kau­pan osana? Ja kuvit­teleeko EU tämän kuu­lu­van toimi­val­taansa? Jos EU vaatii tasa-arvoista kohtelua koti­maas­ta ostet­taville ja ulkoa ostet­taville palveluille, se kai sal­lii tulkin­nan, jos­sa Suomen mallis­sa ostet­tavia palvelui­ta ovat ain­oas­taan yksi­ty­isiltä ostet­ta­vat palve­lut. Näin sille pitäisi riit­tää se, että niihin ja muiden maid­en palvelui­hin sovel­letaan samo­ja kor­vaus­pe­ri­aat­tei­ta. Kaikkia kau­pan ole­via palvelui­ta kohdeltaisi­in yhtenevästi.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­vey­den­huolto on rajat­tu EU:n toimi­val­lan ulkop­uolelle, joten Suomer­non mah­dol­lista säi­lyt­tää verora­hoit­teinen jär­jestelmä vaik­ka enem­mistöl­lä on tuo hirvit­tävän kallis vakuutusmuotoinen.

    Suomen jär­jetelmästä on saatu hal­pa eriarvoisuudella.
    OECD:n mukaan se on jäsen­maid­en eriarvoisin.

    Suomes­sa hoide­taan vain A‑kansalaiset, mui­ta jos ehditään

  15. Välil­lä tun­tuu, että kom­men­toin­neis­sa on mukana erään­lainen Suomen julkisen ter­vey­den­huol­lon haaveku­va. Tätä haaveti­laa ei ihan vielä ole saavutet­tu, mut­ta se on aivan kul­man takana. Välil­lä sen estävät Kela-kor­vauk­set, välil­lä keikkafir­mat, joskus taas lääkärien vähyys ja/tai ahneus. Yleen­sä syy on jos­sain muus­sa, kuin tuotan­to­tavas­sa tai rahoi­tus/­tuotan­to-organ­isaa­tiois­sa itsessään.

    Suomes­sa­han ei ole pulaa ter­vey­den­huoltoka­p­a­siteetista. Kenenkään ei tarvit­sisi jonot­taa mihinkään tutkimuk­seen tai toimen­piteeseen, jos näin halut­taisi­in. Kysymys on poli­it­ti­nen, sekä ter­vey­den­huoltopalvelu­jen tuotan­to­ta­van että yhteiseen pot­ti­in kerät­ty­jen varo­jen suu­ru­u­den ja pri­or­isoin­nin suhteen.

  16. Kyseisen direk­ti­ivin tek­stin mukaan Euroopan Union­in tuomiois­tu­in on use­aan otteeseen vahvis­tanut, että kaiken­lainen ter­vey­den- ja sairaan­hoito kuu­luu Euroopan Union­in toimin­nas­ta teh­dyn sopimuk­sen soveltamisalaan sen eri­ty­is­lu­onne kuitenkin huomioon ottaen. Ja eihän kyseistä direk­ti­iviä olisi muus­sa tapauk­ses­sa voitu edes säätää.

    Direk­ti­ivis­sä myös tode­taan, että direk­ti­ivin tarkoituk­se­na on paran­taa sisä­markki­noiden toim­intaa sekä tavaroiden, henkilöi­den ja palvelu­jen vapaa­ta liikkuvuutta.

    Jos Suo­mi jatkaa koti­maan julk­isten ter­vey­den­hoitopalvelu­iden kil­pailu­ase­man suosimista nyky­taval­la, ja samal­la mak­saa ulko­mail­ta hoitoa hak­eneille vain kela-kor­vauk­sia, niin sehän olisi vas­toin EU:n perus­pe­ri­aat­tei­ta. Se rajoit­taisi yht­enäis­ten markki­noiden syn­tymistä ja henkilöi­den liikku­mista, kos­ka mon­et suo­ma­laiset poti­laat jäi­sivät koti­maas­sa tar­jot­tavien edullisem­pi­en julk­isten palvelu­jen vuok­si hoitoon Suomeen.

    Jos sit­ten ulko­maiset hoidot kor­vat­taisi­in samoin kuin julk­i­sis­sa palveluis­sa Suomes­sa, mut­ta Suomes­sa yksi­ty­is­ten tekemät hoidot kor­vat­taisi­in heikom­min, niin se olisi EU:n kil­pailu­oikeu­den vastaista.

    Joten tämä tilanne tulee aiheut­ta­maan painei­ta sille, että kor­vauk­set joudu­taan Suomes­sakin yht­enäistämään riip­pumat­ta siitä, tuote­taanko ter­veyspalve­lut julk­i­sis­sa vai yksi­ty­i­sis­sä yksiköissä. 

    Ja tämä olisi todel­la merkit­tävä muu­tos: Kokoomuk­selle ilmeis­es­ti mieluinen ja demareille kauhun paik­ka. Lie­neekö asi­aan edes vielä herät­ty, kun sote-uud­is­tuk­ses­ta on innol­la kiistelty?

    Tyyp­il­lis­es­ti­hän näitä muu­tok­sia Suo­mi vetkut­taa vuosikau­sia, kunnes joku yksi­tyi­nen poti­las tai yri­tys lop­ul­ta valit­taa EU:n tuomiois­tu­imeen ja sit­ten Suomen on pakko taipua.

  17. Sep­po S: Jos Suo­mi jatkaa koti­maan julk­isten ter­vey­den­hoitopalvelu­iden kil­pailu­ase­man suosimista nyky­taval­la, ja samal­la mak­saa ulko­mail­ta hoitoa hak­eneille vain kela-kor­vauk­sia, niin sehän olisi vas­toin EU:n perus­pe­ri­aat­tei­ta. Se rajoit­taisi yht­enäis­ten markki­noiden syn­tymistä ja henkilöi­den liikku­mista, kos­ka mon­et suo­ma­laiset poti­laat jäi­sivät koti­maas­sa tar­jot­tavien edullisem­pi­en julk­isten palvelu­jen vuok­si hoitoon Suomeen. 

    No niin, Suomen jär­jestelmä romuk­si sit­ten? Hyvästi ei-kau­palli­nen terveydenhoito?

  18. Asi­aa seu­ran­neena pari huomiota.

    1. Val­taosas­sa EU-mai­ta on vaku­u­tus­po­h­jainen jär­jestelmä. Pohjo­is­mais­sa ja Bri­tan­ni­as­sa veropo­h­jainen. Vaku­u­tus­po­h­jaiseen jär­jestelmään direk­ti­ivi istuu hel­posti, kun toises­sa maas­sa annet­tu hoito kor­vataan vaku­u­tuskas­sas­ta samoin kuin koti­maas­sa. Veropo­h­jaiseen istut­ta­mi­nen on vähän haastavampaa.

    2. EU-tuomiois­tu­in on lin­jan­nut, että hoito on kor­vat­ta­va poti­laalle edullisim­mal­la taval­la riip­pumat­ta siitä, onko se annet­tu yksi­tyisel­lä vai julkisel­la klinikalla tai siitä, mil­lainen on koti­maan jär­jestelmä. Tähän perus­tuu tuo STM:n kaavaile­ma lin­ja, että toises­sa EU-maas­sa annet­tu hoito kor­vat­taisi­in julkisen tak­so­jen ja asi­akas­mak­sun mukaan, kos­ka muu olisi EU-oikeu­den vastaista.

    3. EU:n sisä­markki­nalain­säädän­nön yksi kauneus tai erikoisu­us on se, että koti­markki­noi­ta saa syr­jiä yhteis­markki­noiden kus­tan­nuk­sel­la. Ts. Suo­mi voi kor­va­ta esim. Viron yksi­tyisklinikalla annetun hoidon anteliaam­min kuin koti­maisil­la annetun ilman, että komis­sio tai EUTI puut­tuu asiaan.

    4. Kor­vauk­sen perus­teena käytet­ty, hoidolle las­ket­tu hin­ta ei kuitenkaan olisi korkeampi kuin saman hoidon hin­ta koti­maas­sa, eli todel­lisil­ta kus­tan­nuk­sil­taan koti­maan hoito­ja kalli­im­mat hoidot pitää kor­va­ta vain koti­maan tasoon saakka.

    5. Direk­ti­ivi ei edel­lytä rahan liikut­tamista jär­jestelmien välil­lä, eli poti­laan tulisi mak­saa hoiton­sa ensin itse, ja hakea kor­vaus jälkikäteen.

  19. Viimeis­ten vuosien aikana on onnis­tut­tu luo­maan yhtä epä­tasa-arvoinen ter­vey­den­huolto kuin USA:ssa. On val­ovuo­den päässä Pohjo­is­mais­es­ta mallista.

    Ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisu­us on Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen suurta
    Kir­joit­ta­ja: Jen­ni Blom­gren, Avain­sanat: Eddy van Doorslaer, eri­ar­voisu­us, terveydenhuolto

    http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326

    Nyt EU:ssa tulee painet­ta saa­da Suo­ma­lainenkin ter­vey­den­huolto Euroop­palaiselle tasolle tasa-arvonkin suhteen.

    Näyt­tä siltä että USA tyyp­pinen halu­taan kovasti säi­lyt­tää. Jos SOTEs­sa vielä hajoite­taan toimi­va osa ja se liitetään toim­i­mat­tomaan päästään var­masti vielä huonom­mak­si kuin USA.
    Päästään taas lis­toille ensim­mäisek­si, tosin huonoon päähän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.