Viraston toimintasuunnitelma
Tämä meni puheenjohtajan pyynnöstä pöydälle. Virasto kaavoitussuunnitelmassa on lähes 700 000 kerrosneliötä tälle vuodelle, joten tavoite 450 000 kerrosneliötä pitäisi olla saavutettavissa, vaikka kaikki ei menisi putkeen. Ensi vuodelle on vielä enemmän.
Ihmeellinen rautatietunneli Pasilasta Länsisatamaan on todellakin varaus Tallinnan tunnelia varten. Se ei siis kuulu rakennusohjelmaan.
Vartiosaaren kautta kulkeva pyöräreitti liittyy ajatuksiin saaren kaavoittamisesta, kuten vähän epäilimmekin.
Hernesaaren yleiskaava
Pöydälle viikoksi Tom Packalenin pyynnöstä. En edelleenkään pysty ymmärtämään ajatusta helikopterikentästä, kun liikenne ei kannata nytkään. Millä se kentän rahoittaisi, kun ympäristölupakin hyväksyy vain 20 lentoa päivässä? Ei voi olla Helsingin tehtävä sitä rahoittaa.
Lausunto viherkatoista.
Tähän lisättiin Outi Silfvenbergin esittämä ajatus, että samalla tuettaisin muutenkin kaupunkiviljelyä.
Muut asiat listan mukaan.
Kysyitkö miksi Munkkivuoren ratikka puuttuu? Aika erikoinen valinta jättää se piirtämättä mutta pirtää silti tunneli Tallinnaan.
Tämä erinomaisen hyvin virastolta, hienoa.
Hyvä ja kiitos ode, että pidät meidät ajan tasalla muutoin olisemme siis monet meistä aika moisessa pimennossa.
Jos sen Helikopterikentän tilalle saisi asuntoja ja ehdotuksesi mukaan jokin asuntorakentamiseen soveltumaton paikka kentälle. Miksi ihmeessä kentän pitäisi sijaita alkuperäisellä paikalla, vaikka johonkin kehä I:n rampeista.
1990 luvulla Kyläsaari suunnitteli johonkin niistä pilvenpiirtäjää jonka katolli olisi päässyt helikopterilla.
Ode:
”Millä se kentän rahoittaisi, kun ympäristölupakin hyväksyy vain 20 lentoa päivässä? Ei voi olla Helsingin tehtävä sitä rahoittaa.”
Kentän rahoittavat tietenkin kentän läheisyydessä asuvat ihmiset. Jos kerran on OK, että autottoman pitää maksaman autoilijan parkkipaikasta, on ihan yhtä OK, että helikopteriton maksaa helikopterin kentän rakentamisesta ja operoinnista.
Koska helikopterikentän haitat ovat vastaavalla tavalla pääosin lokaaleja kuin parkkipaikoilta pursuavien autojen, määrättäköön, että helikopterikentän kustannukset lisätään Jätkä- ja Hernesaaren asuntojen hintoihin. Eihän siitä taida tulla tonniakaan per asuntoneliö! Halpaa ja hyödyllistä!
Kenttähän sijaitsisi uudella täyttömaalla, joten sen kohdan voisi jättää vain täyttämättä. Ehkä jotkut nykyisellä täyttömaalla olevat tontit voisivat sitten vapautua asuntorakentamiseen.
Saisitteko seuraavassa kokouksessanne täydennettyä joiltakin lautakunnan jäseniltä puuttuvat sähköpostiosoitteet tähän luetteloon:
http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/J_senet
Vanhasta kokemuksesta ehkä muistat, että joillakin hallintoalamaisilla on kiusallinen tapa pyrkiä kommunikoimaan lautakunnan jäsenten kanssa.
Helikopterikenttä on järkevä varaus. Kopteriliikenteelle pitää olla toimivia kenttämahdollisuuksia useampia keskustassakin, vaikka Malmista kaiketi tulee vähitellen Helsingin lähiliikenteen lentokenttä niin koptereille kuin kiinteäsiipisillekkin.
Metroa ei kannata vetää enää enempää, ei ainakaan Itä-Helsinkiin. Metro on kaupunkimaisen asutuksen joukkoliikenneväline ja kaupunkimaista asutusta Helsingissä on kovin vähän. Sen takia spåran saaminen Malmin lentokentälle tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.
Aikamoinen hiilijalanjälki jää helikopterikyydistä. Nykyinen nuoriso ajattee oman liikkumisensa päästövaikutuksia ja kaupunkia tehdään heille.
Toisaalta aivan sama vaikka kenttä tulisikin voivat sitten rakentaa sen tilalle asuntoja jos on tarpeeton.
Jep, metroon tukeutuminen tekee Itä-Helsingistä pussinperän, jossa ollaan motissa heti, kun metroliikenne takkuilee. Metro on toimiva kulkuväline niille, jotka asuvat esim. Sörnäisten tai Hakaniemen asemien tuntumassa, koska näistä paikoista on runsaasti vaihtoehtoisia kulkuyhteyksiä. Kantakaupungin asemilta metroa käyttävät eivät myöskään joudu kohtuuttomasti kärsimään metron kesäisistä ratakorjauksista.
Helsingissä pitäisi vähitellen myöntää tosiasiat metron suhteen: kaupunkia ei kannata suunnitella sen varaan. Vertaukset Tukholmaan ontuvat, sillä siellä metro muodostaa laajan verkoston, kun taas Helsingissä kyse on pelkästä pitkästä viivasta.
Hanna-Leena Ylinen kirjoitti:
”Helsingissä pitäisi vähitellen myöntää tosiasiat metron suhteen: kaupunkia ei kannata suunnitella sen varaan.”
No, riippuu mikä on tarjolla vaihtoehdoksi. Ennemmin metro kuin bussit, mutta metroakin parempi olisi metroa kevyempi (ja siten halvempi ja siten kattavampi) raideliikenne. Mutta niin vain Espoon pikaratikkaverkkokin hylättiin länsimetron tieltä.
Eihän mitään sen suuntaista olla tekemässä lukuunottamatta Östersundomin hanketta. Toinen metrolinja jää todennäköisesti unholaan, vaikka juuri se antaisi hyvän pohjan totauttaa tiivistä kaupunkirakennetta pääosin Kehä ykkösen etelä- ja osin pohjoispuolelle.
Sääli sinänsä, että edullisin ja kaupunkirakennetta kestävään kehitykseen ohjaavin elementti hylätään. Nyt uskotaan pintapikaratikkaan ja Pisaraan.