Ilmastopolitiikka ei onnistu vapaan kaupan oloissa.

Run­sas viikko sit­ten päät­tyi Sitran tule­vaisu­us­foo­ru­mi. Foo­ru­min oli koot­tu merkit­täviä eri alo­jen henkilöitä pohti­maan kestävän talouden kysymyk­siä. Tarkoituk­se­na on käyn­nistää Esko Ahon lakkaut­ta­mat Talous­poli­ti­ikan johtamiskurssit uud­estaan, mut­ta nyt kestävän talouden teemal­la. Kestävä talous tarkoit­taa kestävyyt­tä sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti. Päähuomio keskit­tyi ekol­o­giseen kestävyy­teen ja sen sisäl­lä ilmas­ton­muu­tok­seen, vaik­ka toki muis­takin kestävyy­den osista puhut­ti­in. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka ei onnis­tu vapaan kau­pan oloissa.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2013

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.2.2013

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä

Man­ner­heim­intien pyöräti­et ja –kai­stat Pos­ti­talol­ta Runeberginkadulle

Kesäku­us­sa tehdyssä lasken­nas­sa Man­ner­heim­inti­etä käyt­tävistä ajoneu­voista ja raitio­vaunuista kymme­nen pros­ent­tia oli fillareita.

Muut­tuneen poli­ti­ikan mukaises­ti pyöräteistä ja ‑kaistoista tehdään yksisu­un­taisia. Tämä voi vaa­tia vähän opet­telua joil­takin. Näkee­hän jopa Bule­vardin kapeil­la pyöräteil­lä väärään suun­taan ajamista. Osit­tain se johtuu siitä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­su­un­ta –merkkiä pyöräteille, vaan kiel­to pitää äkätä siitä, että sal­li­vaa merkkiä ei ole. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.2.2013”

Elämälle vieras tulkinta

Helsin­gin hallinto-oikeus on kumon­nut Sipoon kun­tavaalien tulok­sen sil­lä perus­teel­la, että ään­ten alus­tavaan lasken­taan on osal­lis­tunut esteel­lisiä henkilöitä. Esteel­lisek­si tekee sen, että on vaaleis­sa itse ehdokkaana tai on ehdokkaan lähisuku­lainen. Tulk­in­ta on ihan pöhkö.

Jos jotain pitää epäil­lä halus­ta väären­tää vaalien tulos, niin puoluei­ta. Tämä on ratkaistu siten, että vaalilau­takun­nat koos­t­u­vat pelkästään tältä kannal­ta jääveistä henkilöistä, jot­ka edus­ta­vat kukin omia puolueitaan. Kaik­ki ovat jääve­jä, jot­ta he valvoisi­vat toisi­aan. Koko jär­jestelmä perus­tuu moninker­taiseen tarkkailu­un. Se kestää kyl­lä sen, että ehdokkaan velipuoli osal­lis­tuu vaalilau­takun­nan työhön. Jat­ka lukemista “Elämälle vieras tulkinta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013

Lista löy­tyy tästä

Lau­takun­nal­la on varsi­nainen fillari-ilta.

Pyöräi­lyn edistämissuunnitelma

Oikein hieno suun­nitel­ma, jos­sa on ymmär­ret­ty, mis­sä pyöräi­lyn ongel­mako­h­dat ovat. Kan­nat­taa lukea. Tavoit­teena on kaksinker­tais­taa pyöräi­lyn osu­us ja väl­i­tavoit­teena nos­taa se ”pyöräi­lykau­den” aikana 11 pros­en­tista 15 pros­ent­ti­in, mikä tarkoit­taa koko vuot­ta ajatellen nousua 6 pros­en­tista 10 prosenttiin.

Joskus tulee mieleen, että ovatko liian kun­ni­an­hi­moi­set tavoit­teet pahas­ta, kos­ka niiden saavut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Esimerkik­si tavoit­teen nous­ta alal­la maail­man johtavak­si metropo­lik­si voisi kohtu­ullis­taa tavoit­teek­si ottaa Ams­ter­damin etu­matkas­ta puo­let kiinni.

Rahaa kai­vat­taisi­in 20 miljoon­aa vuodessa. Mis­tähän sen saisi?

Joitakin lisähuomioi­ta: Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.2.2013”

Ara-asuntoihin pienipalkkaisia

Asumisen hin­taa on alen­net­ta­va jo työl­lisyy­denkin nimis­sä. Sik­si työ­nan­ta­jat ja hal­li­tus halu­a­vat Helsin­gin seudulle ARA-vuokra-asun­to­ja. VM taas halu­aa säästää sosi­aal­i­meno­ja ja halu­aa sik­si ARA-asun­not varat­tavak­si kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mille. VM myös halu­aisi häätää asun­noista pois ne, joiden tulot ovat nousseet — jot­ka siis ovat päässeet töi­hin. Jat­ka lukemista “Ara-asun­toi­hin pienipalkkaisia”

Kuka päätyy työttömäksi?

(Tek­sti on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sion ykkös­ketju ‑sar­jas­sa)

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ongel­maa on järkev­in­tä läh­estyä ajatuk­sel­la, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­va sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan kannal­ta. Työ­nan­ta­jan on koet­ta­va työ­panos vähin­tään palkkakus­tan­nusten arvoisek­si ja työn­tek­i­jän on saata­va menete­tys­tä vapaa-ajas­ta riit­tävä kor­vaus suh­teessa siihen, mitä hän saisi kor­vauk­se­na työt­tömyy­destä. Vajaatyöl­lisyyt­tä Suomes­sa on ainakin seu­raavis­sa ryh­mis­sä. Jat­ka lukemista “Kuka pää­tyy työttömäksi?”

Eläkeikä ja elinaikakerroin

Eläke­jär­jestelmä ei tarvitse pysyäk­seen kestävänä eläkeiän korot­tamista, kos­ka niin san­ot­tu eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä automaat­tis­es­ti, kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousee. Mut­ta juuri tämän takia lak­isääteistä eläkeikää pitäisi oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä korot­taa. Jat­ka lukemista “Eläkeikä ja elinaikakerroin”

Ryhmäpuheenvuoro perussuomalaisten välikysymyksestä

Kysymyk­sessä oli kak­si sisäl­löltään ja tyyliltään täysin eri­laista osaa. Minus­ta se osa, joka kos­ki yleistä talous­poli­ti­ikkaa sinän­sä, oli paljon mie­lenki­in­toisem­pi kuin se, joka osal­lis­tui tähän yleiseen syyt­te­lyyn telakoiden karus­ta kohtalosta. Sik­si keski­tyin tuo­hon toiseen osaan.

===

Välikysymyk­set ovat kärsi­neet inflaa­tion, mut­ta nyt perus­suo­ma­laiset ovat tehneet paina­van kysymyk­sen siltä osin, kuin se kos­kee talous­poli­ti­ikkaa kokon­aisu­udessaan. On syytä keskustel­la siitä, miten reagoi­da val­tion­talouden velkaantumiseen.

On tot­ta, että työt­tömyyt­tä lisäävä säästämi­nen ja veronko­ro­tuk­set Euroopan nykyisessä talousti­lanteessa on ongel­mallista. Nopean sopeu­tuk­sen sijas­ta kehys­ri­ihessä tulisi sopia val­tion­talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä – siis sopia, ei lykätä. On toisaal­ta sovit­ta­va vero­jen koro­tuk­sista ja säästöistä, jot­ka toteutetaan suh­dan­tei­den elpyessä ja toisaal­ta päätet­tävä suurista rak­en­teel­li­sista kor­jauk­sista, jot­ka vähen­tävät meno­ja ja nos­ta­vat työl­lisyyt­tä. Hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set ovat out­o­ja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyt­tämään ja jos talous taan­tuu, leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro perus­suo­ma­lais­ten välikysymyksestä”

Asuminen Helsingin seudulla (4): Vuokra-asuntojen rakentamiseen ei tarvita yksityistä rahaa

Kun asun­to­jen markki­nahin­ta on korkea, eri­laiset hyeenat kokoon­tu­vat saali­in­jaolle. Tämä kos­kee myös vuokra-asun­to­jen rakentamista.

Tähän asti aravavuokrat­alo­ja on raken­net­tu niin, että yleishyödylli­nen yhtiö tai kun­ta perus­taa kiin­teistöy­htiön muodol­lisel­la oma­l­la pääo­ma­l­la. Oman pääo­man määrä on ymmärtääk­seni viisi pros­ent­tia kus­tan­nuk­sista. Lop­ut lainataan raha­laitok­ses­ta. Korko on markki­nae­htoinen, jos se ei ylitä 3,4 pros­ent­tia vuodessa. (Vuon­na 2014 omavas­tuuko­rko ale­nee 1,7 pros­ent­ti­in) Ylimenevästä koros­ta val­tio antaa korko­tukea 90 pros­ent­tia. Vuokralaisil­ta per­itään vuokra, joka kat­taa kiin­teistön ylläpi­don, varautu­misen perusko­r­jauk­seen, koron JA LAINAN LYHENNYKSET. Talo on pidet­tävä vuokrakäytössä säädel­tyine vuokri­neen määräa­jan. Ennen tuo määräai­ka oli 41 vuot­ta. Siihen men­nessä vuokralaiset oli­vat mak­sa­neet lainan pois kokon­aan ja kiin­teistö jäi omis­ta­jansa vapaak­si ja velat­tomak­si omaisu­udek­si. Ei huono bisnes. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (4): Vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen ei tarvi­ta yksi­ty­istä rahaa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.2.2013

Lau­takun­ta pitää tänään pere­hdyt­tämis­sem­i­naaria. Sik­si lista on kovin keponen

Kak­si asuin­taloa Haagaan
Mäk­i­tor­pantiel­lä pan­naan van­ha tyhjil­lään ole­va hoito­laitos nurin ja tilalle laite­taan kak­si kolmik­er­roksista asuin­taloa. Ker­rosalaa 1700 neliötä eli asukkai­ta run­saat 40. Pienistä puroista isot vir­rat syntyvät.

Sil­tasaaren katot
Pöy­dältä. (kts. edelli­nen viikko) Museoväen vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta ajat­telin kan­nat­taa tätä. Jos nämä ikku­nat oli­si­vat alku­peräiset, museovä­ki vaatisi niiden suo­jelua. Kaupunkiku­van kannal­ta merkit­täväm­pää on, että katon väri muuttuu.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta 120 euroon vuodessa.
Minä kun luulin, että tästä on jo päätet­ty, mut­ta päätetään nyt sit­ten uud­estaan. Päätök­sen pitäisi kuitenkin olla 10 euroa kuukaudessa.
Moni autoil­i­ja on pyytänyt hin­nan korot­tamista, jot­ta näitä ilmai­s­paikko­ja ei käytet­täisi auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­seen. Nyt sen­tään vaa­di­taan, että auton on olta­va vaku­u­tuk­ses­sa niin, että sil­lä saa ajaa. Seu­raavak­si var­maankin kan­nat­taa vaa­tia, että niis­sä on ilmaa renkaissa ja että talvel­la on talvirenkaat.
Tun­nuk­sia on 25 000 ja paikko­ja 19 000.  Rahaa tulee siis 3 miljoon­aa vuodessa. Jos hin­ta viisinker­tais­tet­taisi­in, olisin valmis kor­vamerk­it­semään lisätuen pysäköin­tilu­oli­in, jot­ta saataisi­in pysäköin­ti pikkuhil­jaa maan alle.