Kuka päätyy työttömäksi?

(Tek­sti on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sion ykkös­ketju ‑sar­jas­sa)

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ongel­maa on järkev­in­tä läh­estyä ajatuk­sel­la, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­va sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan kannal­ta. Työ­nan­ta­jan on koet­ta­va työ­panos vähin­tään palkkakus­tan­nusten arvoisek­si ja työn­tek­i­jän on saata­va menete­tys­tä vapaa-ajas­ta riit­tävä kor­vaus suh­teessa siihen, mitä hän saisi kor­vauk­se­na työt­tömyy­destä. Vajaatyöl­lisyyt­tä Suomes­sa on ainakin seu­raavis­sa ryhmissä.

1.      Mata­la henkilöko­htainen tuot­tavu­us. Syys­tä tai tois­es­ta työ­panos jää niin pienek­si, ettei siitä kan­na­ta mak­saa työe­htosopimusten vaa­ti­maa palkkaa. Pelkän perusk­oulun suorit­taneista vain 45 pros­ent­tia on töis­sä. Pitäisi olla mah­dol­lista mak­saa pienem­piä palkko­ja sen sijaan, ettei mak­se­ta palkkaa lainkaan ja täy­den­tää pieniä palkko­ja tulonsiirroilla.

2.  Mata­la­palkkainen työ Helsin­gin seudul­la. Mis­sä asum­i­nen on kallista, pienel­lä pal­ka­lla ei elä sen lev­eäm­min kuin toimeen­tu­lotuel­la. Sosi­aal­i­tur­va kor­vaa kalli­in vuokran, joka pitää pien­estä palka­s­ta mak­saa kokon­aan itse. 

3.   Muut­to­tap­pioaluei­den työt­tömät. Paikkakunnal­ta ei löy­dy työtä, jon­ka tuot­to riit­täisi kat­ta­maan työe­htosopimusten mukaisen palkan. Val­takun­nal­liset työe­htosopimuk­set pitävät yllä työt­tömyyt­tä ja nopeut­ta­vat muut­toa kasvukeskuksiin. 

4.      Vähän koulutet­tu yksin­huolta­ja. Sosi­aal­i­tur­vas­sa on lap­siko­ro­tuk­set, mut­ta palkois­sa ei ole. Yksin­huolta­jan ei oikein kan­na­ta men­nä töi­hin huonol­la pal­ka­lla. Olisi parem­pi tukea myös työssä käyvää eikä vain työtöntä. 

5.      Nuoret työ­markki­noille tule­vat.  Nuorten tuot­tavu­u­den olete­taan ole­van mata­la uran alku­vai­heessa. Vuo­teen 1975 saak­ka nuo­ria verotet­ti­in mui­ta kevyem­min ja heille mak­set­ti­in vas­taavasti vähän huonom­paa palkkaa.

6.      Ikään­tyneet työn­tek­i­jät. Toisin kuin Ruot­sis­sa, ikään­tyneet työn­tek­i­jät eivät ole halut­tua työvoimaa, minkä seu­rauk­se­na 50-vuo­ti­aan työt­tömäk­si joutuneen ei ole help­po löytää uut­ta työ­paikkaa ja eläkeiän saavut­taneista pyritään usein eroon. Eläke­mak­su­ja pitää 54 vuot­ta täyt­täneistä mak­saa enem­män kuin nuorem­mista, kun pitäisi olla päinvastoin. 

7.      Nuoret naiset. Työ­nan­ta­jat pelkäävät per­he­vap­aiden tuot­tamia kus­tan­nuk­sia eivätkä palkkaa mielel­lään nuo­ria naisia.  Äitiy­destä työ­nan­ta­jille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set on tasat­ta­va, myös lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set sijaisen perehdyttämisestä. 

8.      Ter­vey­deltään heikot. Työ­nan­ta­jat pelkäävät tiheään sairastele­vista työn­tek­i­jöistä tai varhaiseläk­keelle joutu­vista aiheutu­via kus­tan­nuk­sia. Työ­nan­ta­jien kus­tan­nuk­set on tasattava.

9.      Maa­han­muut­ta­jat.  On ylevä peri­aate, että maa­han­muut­ta­jille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin Suomes­sa syn­tyneille, mut­ta työ­nan­ta­jan on mutkat­tomam­paa palkata suomen kieltä hyvin osaa­va. Jokin pieni kom­pen­saa­tio tulisi mak­saa maa­han­muut­ta­jien ensim­mäisille työ­nan­ta­jille. 

10.  Ammat­tin­sa menet­täneet. Talouden raken­nemuu­tok­sen vuok­si moni menet­tää entisen ammat­tin­sa pysyvästi ja viivyt­telee siir­tymistä aiem­paa mata­la­palkkaiseen työhön. 

 

137 vastausta artikkeliin “Kuka päätyy työttömäksi?”

  1. Tätä blo­gia akti­ivis­es­ti luke­mal­la pää­tyy väk­isinkin johtopäätök­seen, että maail­ma pelas­tu­isi — tai ainakin yhteiskun­ta kehit­ty­isi val­tavasti posi­ti­iviseen suun­taan — jos kak­si asi­aa saataisi­in aikaan:
    ‑Perus­tu­lo
    ‑Työe­htosopimusten ynnä muiden työ­nan­ta­jia kahle­htivien sään­nösten lopettaminen

    Valitet­tavasti Suomes­sa ei ole tarpeek­si voimakas­ta lib­er­aalili­iket­tä jot­ta näitä olisi mah­dol­lista saa­da toteutumaan.

  2. Kun noususuh­danne tulee, usein tehdas pystyy jonkin ver­ran lisäämään kap­a­siteet­ti­aan palkkaa­mal­la muu­tamia henkilöitä tuotan­toon. Mon­es­sa tapauk­ses­sa myyn­ti­in tai hallintoon ei tarvitse lisätä henkilöitä eikä edes uuteen tuotan­tokoneis­toon tarvitse investoida.

    Kun tuotan­non työn­tek­i­jän palkan osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on pieni, niin tuotan­to­henkilön palkkaamis­es­ta yri­tys saa täl­laises­sa tilanteessa erit­täin suuren mar­gin­aalisen rajahyö­dyn. Sil­loin yri­tys­ten kan­nat­taa repiä kortis­tos­ta kaiken­laisia työn­tek­i­jöitä, kun­han vaan niitä saa, oli hei­dän työ­panok­sen­sa hyvä tai huono.

    Ja jos muis­telemme men­neitä, täl­laisia aiko­ja on ollut.

    Joten työl­listymi­nen on lähtöko­htais­es­ti kiin­ni kysyn­täti­lanteesta. On kovin vähän sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka eivät kel­paa töi­hin mis­sään tilanteessa.

    Usein huonos­ti jos­sakin töis­sä pär­jäävä löytää sel­l­aisen työn, jos­sa hän pär­jää hienosti.

    Parhait­en työt­tömyyt­tä paran­netaan lait­ta­mal­la vauh­tia talouteen. Työn tar­jon­tatek­i­jöil­lä on vain mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys työllisyystilanteeseen.

  3. val­takun­nal­lisi­in tes­sei­hin tutus­tu­mal­la selviää että alim­mat tessin mukaiset palkat ovat jo niin mata­lat ettei se hom­ma siitä kiin­ni jää.

    ja kyse siis suorit­ta­van työn tesseistä.

    kan­nat­taa tutus­tua tesseihin,ennenkuin rupeaa esit­tämään näke­myk­siä tessien haitoista työllisyyteen.

    tietysti jos tarkoituk­se­na on polkea palkat 0–7e/h
    tasolle,niin se on toinen asia.

    tes=työehtosopimus

  4. Onpa pitkä lista meitä työelämän ongel­maisia ja osit­tain päällekkäi­nen. Kuinka­han paljon meitä ongel­maisia siis kaiken kaikki­aan on? Itseäni en tun­nista muus­ta ryh­mästä kuin 50+. Tähän saak­ka on töitä ollut enem­mänkin liikaa.

    On aika taval­la shok­ki huo­ma­ta, että moni asia pitää miet­tiä uusik­si, kun työti­lanne muut­tuu huonommaksi.

  5. 3. koh­ta, val­takun­nal­liset TES:t: sopimusten minim­it lienevät alal­la kuin alal­la alle kah­den ton­nin. Ja ne sum­mat tarkoit­ta­vat kokopäivä­työtä. Vaikea uskoa että työl­listämi­nen min­imi­palkoista on kiin­ni. Sivuku­lu­ja alemmas?

  6. 9. Maa­han­muut­ta­jat. On ylevä peri­aate, että maa­han­muut­ta­jille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin Suomes­sa syn­tyneille, mut­ta työ­nan­ta­jan on mutkat­tomam­paa palkata suomen kieltä hyvin osaa­va. Jokin pieni kom­pen­saa­tio tulisi mak­saa maa­han­muut­ta­jien ensim­mäisille työnantajille.

    Mä en nyt oikein ymmär­rä, että jos ihmiselle voi mak­saa lisää palkkaa sil­lä perus­teel­la että hän puhuu COBO­Lia tai Sak­saa, niin mik­sei vas­taavasti voi mak­saa vähempää palkkaa jos ei osaa Suomea kun­nol­la? Taito se on siinä kuin muuraaminenkin.

  7. 1,2,3,5,9 koh­dat parani­si­vat siir­tymäl­lä vapaampi­in työ­markki­noi­hin, jois­sa palkat saataisi­in parem­min kohtaa­maan kysyn­nän ja tar­jon­nan muo­dosta­maa tasoa. 

    Koh­ta 6 paranisi sil­lä, että eläke­mak­sut oli­si­vat kaikenikäisille työn­tek­i­jöille samansuuruisia. 

    Koh­ta 7 paranisi sil­lä, että äity­is­lo­man kus­tan­nuk­set eivät olisi työ­nan­ta­jan, vaan val­tion mak­set­tavia (toki tässä pitäisi vilunkipeli siiv­ota pois, eli miljoon­a­pal­ka­lle otet­tu 8:lla kuul­la raskaana ole­va nainen ei saisi val­ti­ol­ta muhkeaa äityisrahaa). 

    Kohtaan 8 lääke on minus­ta jonkin­laiset vaku­u­tuk­set, joil­la vas­tuu työn­tek­i­jöi­den sairas­tamis­es­ta menee vaku­u­tusy­htiölle, ei työ­nan­ta­jalle. Tietenkin sairastel­e­va työn­tek­i­jä on työ­nan­ta­jalle lisäku­lu­ja tuot­ta­va, vaik­ka hänen palkkakus­tan­nuk­sen­sa korvattaisiinkin. 

    Kohtaan 10 ei oikein ole hyvää konstia. 

    Kohdan 4 kohdal­la on minus­ta hie­man vaar­al­lista, jos ryhdytään yhteiskun­nan toimes­ta taloudel­lis­es­ti suosi­maan yleis­es­ti yksin­huolta­jaa kah­den van­hem­man per­heeseen ver­rat­tuna, kos­ka yhteiskun­ta hyö­tyy siitä, että lapset kas­va­vat ehjis­sä per­heis­sä. Lisäk­si pien­ten las­ten yksin­huolta­jan työssäkäyn­ti ei nyt niin hirvit­tävän tärkeää ole yhteiskun­nalle, kos­ka tuo tarkoit­taa sitä, että sit­ten pitää kus­tan­taa lap­sille hoitopaik­ka. Samas­ta syys­tä muillekin ollaan valmi­ita mak­samaan kod­in­hoidon­tukea ajat­telemat­ta, että näin koti­in jäävä van­hempi olisi sit­ten “työtön”.

  8. “On ylevä peri­aate, että maa­han­muut­ta­jille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin Suomes­sa syntyneille”

    Ei se ole “ylevä peri­aate”, vaan itsestäänselvyys.

    “Jokin pieni kom­pen­saa­tio tulisi mak­saa maa­han­muut­ta­jien ensim­mäisille työnantajille.”

    Aika vasem­mis­to­laista, etten sanoisi.

    Siis min­un pitää mak­saa työ­nan­ta­jalle (veron­mak­sa­jana) siitä, että hän palkkaa epäpätevän maa­han­muut­ta­jan töihin.

  9. uusi kas­vo tääl­lä:
    val­takun­nal­lisi­in tes­sei­hin tutus­tu­mal­la selviää että alim­mat tessin mukaiset palkat ovat jo niin mata­lat ettei se hom­ma siitä kiin­ni jää.

    ja kyse siis suorit­ta­van työn tesseistä.

    kan­nat­taa tutus­tua tesseihin,ennenkuin rupeaa esit­tämään näke­myk­siä tessien haitoista työllisyyteen.

    tietysti jos tarkoituk­se­na on polkea palkat 0–7e/h
    tasolle,niin se on toinen asia.

    tes=työehtosopimus

    Kyl­lä tuol­lainen 5 euroa tun­nis­sa pitäisi voi­da mak­saa. Tuke­na sit­ten se toinen vitonen.

  10. Sep­po S: Kun tuotan­non työn­tek­i­jän palkan osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on pieni, niin tuotan­to­henkilön palkkaamis­es­ta yri­tys saa täl­laises­sa tilanteessa erit­täin suuren mar­gin­aalisen rajahyö­dyn. Sil­loin yri­tys­ten kan­nat­taa repiä kortis­tos­ta kaiken­laisia työn­tek­i­jöitä, kun­han vaan niitä saa, oli hei­dän työ­panok­sen­sa hyvä tai huono.

    Oikea huomio, mut­ta en ole ihan var­ma, olisiko väärä vuosikym­men. Nykyään hyvin suuri osa työstä on jotain muu­ta kuin valmis­ta­van teol­lisu­u­den työtä, jota skaalataan käsi­pare­ja lisäämäl­lä. Teol­lisu­udessakin skaalau­tu­vu­us on jo heikkoa. Paperite­hdas­ta aje­taan täysil­lä tai sit­ten ei aje­ta. Ja jos tarvi­taan lisää käsi­paria, niiden pitää olla osaavia käsipareja.

    Mata­lan tuot­tavu­u­den töitä tuskin kovin paljon löy­tyy teol­lisu­ud­es­ta. Vaik­ka työvoimakus­tan­nus olisi sama, 5 e/h töitä paiski­va suo­ma­lainen työn­tek­i­jä (joka siis nyt on työtön) ei ole yhteis­mi­talli­nen 5 e/h paiski­van itäeu­roop­palaisen kanssa (joka siis nyt on työssä).

    Ne lisä­työt löy­tyvät pääosin palvelusek­to­ril­ta otsikol­la “kuka vain voisi tehdä tämän”. Sekin on karkea yleistys, mut­ta jos työvoima olisi riit­tävän edullista, niin toimis­toista, ulkotöistä kuin kotitöistäkin löy­ty­isi run­saasti tekemätön­tä työtä, jon­ka tekemiseen kyvyl­liset valmi­udet ovat kaikil­la ter­veil­lä kansalaisilla.

    Työ ei siis ole lopus­sa. Riit­tävän tuot­ta­va ja nyt työt­tömänä oleville sovel­tu­va työ on vähissä. Jos työn hin­ta saa jous­taa riit­tävän alas, ja jos työt­tömän kan­nat­taa ottaa sitä huonom­min palkat­tua työtä, se työ tulee tehtyä.

    Homma­han tulisi toki markki­nae­htois­es­tikin tehtyä, jos markki­noi­ta ei sotket­taisi sosi­aal­i­tur­val­la. Mei­dän ajatuk­seemme hyv­in­voin­ti­val­tios­ta tuo sosi­aal­i­tur­va kuitenkin yleis­es­ti kuu­luu, joten nyt keskustel­laan sen yhteenso­vit­tamis­es­ta mata­la­palkkatöi­den kanssa.

  11. Osmo:

    7. Nuoret naiset. Työ­nan­ta­jat pelkäävät per­he­vap­aiden tuot­tamia kus­tan­nuk­sia eivätkä palkkaa mielel­lään nuo­ria naisia. Äitiy­destä työ­nan­ta­jille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set on tasat­ta­va, myös lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set sijaisen perehdyttämisestä./

    njoo… tas­sa on sit se ongel­ma, etta lapset­tomat mak­saa lapsel­lis­ten kus­tan­nuk­set. Se voi olla ihan ok, jos me olete­taan, etta lap­sia ei teh­da tarpeeks, mut­ta jos olete­taan, et lap­sia tehdaan tarpeeks, niin sit niita saadaan liikaa.

    Toinen vai­h­toe­hto olis antaa tyon­tek­i­joille ja tyonan­ta­jille vapaus solmia sopimuk­sia, mit­ka on ehdol­lisia las­ten saan­nille, niin etta ne jot­ka paat­taa las­ten han­kkimis­es­ta myos mak­saa sen kustannukset.

    Ma itte luulen, et lap­sia tehdaan liian vahan, joten mun mieles­ta on ihan ok, et lapset­tomil­ta ote­taan rahat lapsellisille.

  12. Ode:

    Toisin kuin Ruot­sis­sa, ikään­tyneet työn­tek­i­jät eivät ole halut­tua työvoimaa, minkä seu­rauk­se­na 50-vuo­ti­aan työt­tömäk­si joutuneen ei ole help­po löytää uut­ta työ­paikkaa ja eläkeiän saavut­taneista pyritään usein eroon. 

    Eivät he Ruot­sis­sa sen halu­tumpaa työvoimaa ole. Siel­lä vaan lain­säädän­tö on sel­l­ainen, että kun yri­tys vähen­tää työvoimaa, ensik­si potkut saa­vat viimek­si tulleet (nuorem­mat), Suomes­sa yleen­sä päin­vas­toin. Lain­säädän­tö selit­tää ison osan Ruotsin 50+ väestön parem­mas­ta työllisyysasteesta.

  13. Kohdas­ta 7. ei ole näyttöä.
    Tuskin johtuu työe­htosopimuk­sista, että syr­jäkylil­lä ei ole työ­paikko­ja — ja syr­jäkyliä löy­tyy koko ajan lähempää pääkaupunkiseutua.

  14. Sep­po S: Parhait­en työt­tömyyt­tä paran­netaan lait­ta­mal­la vauh­tia talouteen. Työn tar­jon­tatek­i­jöil­lä on vain mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys työllisyystilanteeseen. 

    Mikä tämän vas­taus on Juhana Var­ti­ais ‑tyyp­piseen argu­ment­ti­in, jon­ka mukaan Ruotsin Suomea korkeampi työl­lisyysaste selit­tyy työn tar­jon­tatek­i­jöi­den Ruot­sis­sa saa­mal­la merkit­tävästi suurem­mal­la huomi­ol­la? Jos syy ei ole tämä, niin mis­tä se Ruotsin talouden Suomea suurem­pi “vauhti” sit­ten on peräisin?

    En väitä, ettei mitään vas­taus­ta voi­da antaa, mut­ta halu­aisin kuul­la, mikä se vas­taus on.

  15. Mikko Honka­nen:
    3. koh­ta, val­takun­nal­liset TES:t: sopimusten minim­it lienevät alal­la kuin alal­la alle kah­den ton­nin. Ja ne sum­mat tarkoit­ta­vat kokopäivä­työtä. Vaikea uskoa että työl­listämi­nen min­imi­palkoista on kiin­ni. Sivuku­lu­ja alemmas? 

    Toki sivuku­lu­ja kan­nat­taisi saa­da alem­mas, mut­ta mielestäni Osmo on oike­as­sa, ja työe­htosopimusten alim­mat palkat voivat olla liian korkei­ta. Tämä ei var­maankaan ole ongel­ma Helsingis­sä, jos­sa alle työe­htosopimusten min­imin tuskin edes saisi tek­i­jöitä, kos­ka pal­ka­lla ei Helsingis­sä eläisi. Jos­sain Sal­las­sa tai Kuh­mossa tilanne onkin jo aivan toinen. Siel­lä on paljon ikään­tyneitä 50+ työt­tömiä, joil­la on vela­ton asun­to (mut­ta valitet­tavasti muut­to­tap­pioalueel­la) ja kulut siten hyvin pienet, ja jot­ka uskoak­seni oli­si­vat valmi­ita tekemään työtä hyvinkin pie­nil­lä palkoil­la. Tämä tosin edel­lyt­tää sopi­van palkkata­son lisäk­si sitä, että työl­listämi­nen olisi mah­dol­lista mah­dol­lisim­man jous­tavasti ilman liikaa byrokra­ti­aa kul­loisen työ­tarpeen mukaan.

  16. Työe­htosopimuk­sis­sa ei ole määritel­ty vain alimpia palkko­ja, vaan myös eri vaa­tivu­us­lu­okkien töi­den alim­mat palkat. Välil­lä on mie­lenki­in­toista, miten yri­tyk­sen työn­tek­i­jöi­den luok­i­tuk­sia sit­ten määritel­lään. Jotenkin tsaari­naikainen sys­tee­mi tämä on.

  17. Sep­po S:

    Ja jos muis­telemme men­neitä, täl­laisia aiko­ja on ollut.

    Joo, ja jos muis­tel­laan men­neitä lisää, niin on ollut aika ennen tietokonet­ta, sähköä, polt­to­moot­to­ria ja höyrykonet­ta. On myös ollut aika, jol­loin Suomes­ta ei työtä ja leipää löy­tynyt vaan muutet­ti­in joukol­la Ruot­si­in tai Amerikkaan. Ja sitä ennen 1860-luvul­la oli aika, jol­loin kuolti­in joukol­la nälkään.

    Kyl­lä demarei­denkin olisi jo aika herätä tähän päivään ja huo­ma­ta aiko­jen muuttuminen…

  18. Mikko Honka­nen, kak­si ton­ni­akin on aika paljon monista em. työn­tek­i­jöistä kun kat­soo mitä saa­vat aikaan.

    Ja +80–100 % sivuku­lut on Suomen Yrit­täjien pelot­telupuhet­ta, todel­li­nen luku on hyvin alle 40 % kun mak­se­taan vain työ­tun­neista, käytetään määräaikaisia työ­suhtei­ta, väl­tetään lisään­tymishaluisia naisia ja sairaslo­mataipu­vaisia ja ei tar­jo­ta ylimääräisiä etu­ja tai hieno­ja työtiloja.

  19. >jot­ta näitä olisi mah­dol­lista saa­da toteutumaan. 

    Niin kyl­lä se vis­si­in kum­mankin vaatis toimi­ak­seen. Nimit­täin palkka­puolel­la tapah­tu­is tuos­sa kohtaa tn. nk. race to the bot­tom, ja elämisen kus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa kuitenkin huip­pu­lu­okkaa. Mut­ta perus­tu­lon­han tart­tis silti olla kan­nus­ta­va eli siis kään­teis­es­ti pro­gres­si­ivi­nen, ts. saat enem­män mas­sia yhteiskunnal­ta jos teet enem­män järkevyyk­siä, mut­ta tietenkin LIEVÄLLÄ pro­gres­si­ol­la ja tiukoil­la raja-arvoil­la tyyli­in et tee mitään -> 500€ / teet “paljon” duunia/opiskelua/mummojen hauskuuttamista/sensemmosta -> 800€. Tai jotain, mut­ta siis ei kuitenkaan tulo- vaan NIMENOMAAN aktiviteettisidonnaisesti. 

    No tietenkin joku sos­su alka­is tässä(kin) taas tavanomaiseen tyyli­in­sä ulvo­maan kuin­ka köy­hää vede­tään kuiv­al­la kakkoseen kos­ka muutenkin hyvin tien­aa­va sais tässäkin enem­män… mut­ta mil­läs kan­nu­s­tat jol­let KANNUSTA, häh? 

    PS. Zorp­pa hioma­ton ulosan­ti, ei nyt jak­sa. Ja Löwen­braukin on oikein hyvää taas pitkästä aikaa :O

  20. >jot­ta näitä olisi mah­dol­lista saa­da toteutumaan. 

    Niin kyl­lä se vis­si­in kum­mankin vaatis toimi­ak­seen. Nimit­täin palkka­puolel­la tapah­tu­is tuos­sa kohtaa tn. nk. race to the bot­tom, ja elämisen kus­tan­nuk­set on Suomes­sa kuitenkin huip­pu­lu­okkaa. Mut­ta perus­tu­lon­han tart­tis silti olla kan­nus­ta­va eli siis kään­teis­es­ti pro­gres­si­ivi­nen, ts. saat enem­män mas­sia yhteiskunnal­ta jos teet enem­män järkevyyk­siä, mut­ta tietenkin LIEVÄLLÄ pro­gres­si­ol­la ja tiukoil­la raja-arvoil­la tyyli­in et tee mitään -> 500€ / teet “paljon” duunia/opiskelua/mummojen hauskuuttamista/sensemmosta yleishyödykästä -> 800€. Tai jotain, mut­tei siis kuitenkaan tulo- vaan NIMENOMAAN aktiviteettisidonnaisesti. 

    No tietenkin joku sos­su alka­is jälleen tässä(kin) kohtaa tavanomaiseen tyyli­in­sä ulvo­maan kuin­ka köy­hää vede­tään taas kuiv­al­la kakkoseen kos­ka esim. muutenkin hyvin tien­aa­va sais tässäkin enem­män… mut­ta mil­läs kan­nu­s­tat jol­let KANNUSTA, häh? 

    PS. Zorp­pa hioma­ton ulosan­ti, ei nyt jak­sa. Ja Löwen­braukin on oikein hyvää taas pitkästä aikaa :O

  21. Ongelma­han on että niil­lä min­imi­palkoil­la esim 50% osa-aikatyöstä jää käteen suun­nilleen saman ver­ran kuin työttömyysturvasta.

    Pienelle työ­nan­ta­jalle kokopäiväi­nen työn­tek­i­jä on mon­esti turhan kallis. Toisaal­ta kaik­ki eivät kykene tekemään kokopäivätyötä.

    Pieni­palkkaista osa-aikatyötä taas ei taloudel­li­sista syistä kan­na­ta tehdä. Itsekin teen vain kos­ka työ on mielekästä min­ulle, ja voin sopia vuorot niin että opiskelu ja har­ras­tuk­set ovat mahdollisia.

  22. Nukku­Mat­ti:

    Siel­lä on paljon ikään­tyneitä 50+ työt­tömiä, joil­la on vela­ton asun­to (mut­ta valitet­tavasti muut­to­tap­pioalueel­la) ja kulut siten hyvin pienet, ja jot­ka uskoak­seni oli­si­vat valmi­ita tekemään työtä hyvinkin pie­nil­lä palkoilla.

    Täs­men­nyk­senä täy­tyy vielä kor­jat, että oleel­lista ei siis ole se, että onko työt­tömäl­lä vela­ton asun­to vai vuokra-asun­to, vaan se, että joka tapauk­ses­sa asumisku­lut muut­to­tap­pioalueil­la voivat olla hyvin pienet, ja toisaal­ta tekemätön­tä työtä on paljon, mut­ta sen tuot­tavu­us on alhainen. Täl­löin työ­nan­ta­jalle ei ole kan­nat­tavaa mak­saa edes työe­htosopimuk­sen alin­ta palkkaa, mut­ta toisaal­ta työn­tek­i­jä saisi vielä sitäkin alhaisem­mal­la pal­ka­lla ko. paikkakun­nal­la kohtu­ullisen elin­ta­son, tai ainakin työt­tömyysko­r­vaus­ta paremman.

    Esimerkik­si monil­la palvelu­aloil­la kan­nat­tavu­us voi olla todel­la heikko haja-asu­tusalueel­la nykyisel­lä hin­tata­sol­la. Kysymys ei ole siitä, että eikö palveluille voisi sinän­sä ollakin kohtu­ullista kysyn­tää, vaan siitä, että palvelu­iden kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät Helsingis­sä päätetyl­lä hin­tata­sol­la kohtaa. Mah­dol­liset asi­akkaat voivat olla har­vas­sa ja enim­mäk­seen pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä, mut­ta toisaal­ta työvoimaa olisi hyvin saatavil­la, jos vain sen hin­tata­so olisi paikkakun­nan olo­suhteisi­in sopiva.

  23. Edel­liset eduskun­nat ovat käyt­täneet kaiken mieliku­vi­tuk­sen­sa jakaak­seen etu­ja itselleen ja tutu­ille ja vähem­män tutuille.

    Viimeinen etu­us­man­ööveri taisi olla poroisän­tien lomi­tus­palvelu, jon­ka puoles­ta Arka­di­an mäel­lä käytet­ti­in liikut­tavia puheenvuoroja.

    Nor­maal­isti poroisän­tä on ollut jouten, kun porot ovat hujan hajan jängäl­lä ja teil­lä tietämättömillä.

    Poroisän­näl­lä jol­la on joku sivuelinkeino, on ollut pahim­mak­si räkkäa­jak­si mah­dol­lisu­us kir­jau­tua työttömäksi. 

    Toinen vai­h­toe­hto on nyt siis olla loma­l­la, ja pela­ta kort­tia val­tion kus­tan­ta­man poro­talous­lomit­ta­jan kanssa. 

    Porot tule­vat ihan hyvin toimeen ilman lomit­ta­jaakin, aivan kuten tule­vat taivaan lin­nut toimeen ilman orni­tolo­gia, ja Suomel­la on kak­si työl­listä, jot­ka pelaa­vat kort­tia aikansa kuluksi.

  24. “10. Ammat­tin­sa menet­täneet. Talouden raken­nemuu­tok­sen vuok­si moni menet­tää entisen ammat­tin­sa pysyvästi ja viivyt­telee siir­tymistä aiem­paa mata­la­palkkaiseen työhön. ”

    Aina­han voi siir­tyä parem­minkin palkka­tu­i­hin töi­hin kouluttautumalla. 

    Ammatin sisäl­läkin tieto vai­h­tuu muu­ta­man vuo­den välein esim min­un ammt­ti­taitoni van­heni ensim­määisne ker­ran 1979 kun alet­ti­in siir­tyä anal­o­gis­es­ta dig­itekni­ikkan , sen jäl­keen teknolo­gia on uud­is­tunut n viiden vuo­den välein.
    Analo­gia-aika­jakoinen digitaalitekniikka,analoginen kaapeli-tv-dig­i­taa­li­nen kaapeli-tv, ARP-NMT-GSM, aika­jakoinen dig­itekni­ik­ka-IP etc

    En ymmär­rä mik­si ammatin menet­täneen ain­oa suun­ta on yövar­ti­jak­si ? Tuokin edus­taa ikäsyr­jivää asen­teel­lisu­ut­ta ikään­tyneitä kohtaan

  25. Ongel­ma on siis se, että joko palk­ka on liian pieni tai työn kus­tan­nuk­set liian korkeat — tai oikeas­t­aan molem­mat yhtäaikaa. Osmon mukaan mata­la­palkkaisia töitä pitäisi tukea, jot­ta työlle löy­ty­isi tek­i­jöitä ja tarjoajia. 

    Kuitenkin Suo­mi velka­an­tuu ja ikään­tyy hur­jaa vauh­tia, minkä takia leikkauk­sia on edessä. Jos tukia halu­taan yhtääl­lä lisätä, pitää niitä jostain muual­ta pois­taa. Ole­tan, että ain­oa var­teenotet­ta­va kohde on työt­tömät. Täl­löin työt­tömyy­den tukemis­es­ta siir­ryt­täisi­in työn­teon tukemiseen. 

    Tämä on mielestäni juuri oikea ratkaisu, mut­ta en usko että sille löy­tyy poli­it­tista tah­toa SDP-Vasem­mis­toli­it­to-PS-Vihreät ‑akselil­la. Perus­tu­lo tulee kaa­tu­maan siihen, että vasem­mis­tossa sitä vaa­di­taan aivan liian suurek­si. Real­isti­nen perus­tu­lo voisi olla esim 400 eur eikä 500–600 eur. 

    Kun vaa­di­taan mah­dot­to­muuk­sia, lop­putu­lok­sek­si jää sta­tus quo. Sääli sinänsä.

  26. Uusi kas­vo: jos rajakus­tan­nuk­set ovat suurem­mat kuin rajatuot­tavu­us, niin sil­loin se palkkaus on juuri siitä kahdes­ta ton­nista kiin­ni. Palkko­ja ei sinän­sä voi polkea, kos­ka tuot­tavampi työn­tek­i­jä voi aina vaa­tia palkka­neu­vot­teluis­sa enem­män lik­saa kuin min­imin — ja saa sen, mikäli työ­nan­ta­jal­la on vähänkään älliä päässä.

  27. Erit­täin hyvä postaus, näin selkeistä lähtöko­hdista on hyvä lähteä keskustele­maan. Nyt olisi kiva kuul­la muiden ehdoituk­sia kyseis­ten ihmis­ryh­mien työl­lisyys­ti­lanteen kohen­tamisek­si. Itse uskon, että perus­tu­lo voisi hyvin toimia noiden syys­tä tai tois­es­ta vähän tuot­tavien kohdal­la, jot­ka saisi­vat sitä kaut­ta osan kom­pen­saa­tios­ta työstä, ja sit­ten työ­paikalta sen lisäosan, minkä voivat käyt­tää elämän­laadun kohentamiseen.

  28. Koh­ta 6, ikään­tyneet työntekijät

    Iso yri­tys ei voi tai sen ei kan­na­ta palkata 50+ työn­tek­i­jää, kos­ka ris­ki työkyvyt­tömyy­selä­keeen ja/tai ansiosi­don­naisen lisäpäivien kuluista irti­san­omisti­lanteen joh­dos­ta on yri­tyk­selle turhan suuri. Tavanomainen riskien­hallintapros­es­si tuo tuon yri­tyk­sessä esille.

  29. Eläke­mak­su­ja pitää 54 vuot­ta täyt­täneistä mak­saa enem­män kuin nuorem­mista, kun pitäisi olla päinvastoin.

    Soin­in­vaara on ain­oi­ta, jot­ka ylipäätään mainit­se­vat tämän seikan, kun voiv­otel­laan työ­nan­ta­jien vas­ta­hakoisu­ut­ta palkata tai pitää töis­sä ikään­tyneitä työntekijöitä.

    Soin­in­vaara kir­joit­ti blogimerkin­nössään Kuka palkkaisi MS-tautisen? (http://www.soininvaara.fi/2008/12/16/kuka-palkkaisi-ms-tautisen/ ) 16.12.2008:

    Työ­nan­ta­jia kan­nuste­taan huole­hti­maan henkilöstön­sä ter­vey­destä sil­lä, että työ­nan­ta­ja joutuu tosi­asi­as­sa mak­samaan työkyvyt­tömyy­seläk­keet. Jos henkilö joutuu eläk­keelle 55-vuo­ti­aana, työ­nan­ta­jalle tulee hel­posti yli sadan ton­nin lasku. Jos työkyvyt­tömyys iskee 30-vuo­ti­aana, lasku voi olla sato­ja tuhan­sia. Alle 50-hern­gen yri­tyk­set jaka­vat riskin keskenään ja yli 500 hen­gen yri­tyk­set mak­sa­vat työkyvyt­tömyy­den kokon­aan itse. Työ­nan­ta­jan vas­tuu kas­vaa lin­eaaris­es­ti henkilökun­nan määrän kas­vaes­sa 50:stä 500:aan.

    Mik­sei tästä pide­tä suur­ta meteliä?

  30. uusi kas­vo tääl­lä:
    kan­nat­taa tutus­tua tesseihin,ennenkuin rupeaa esit­tämään näke­myk­siä tessien haitoista työllisyyteen.

    Jep, kyl­lähän mutu aina turhan järkeilyn, ekonome­tri­an tai talousti­eteet voittaa.

    Jos palkoil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä niin minkä ihmeen takia suorit­tavaa työtä on siir­tynyt nimeno­maan halpo­jen työvoimakus­tan­nusten maihin?

  31. Aika kat­ta­va tämä lis­tasi on.
    Pari kom­ment­tia tuli mieleeni yhdel­lä lukemisella.
    Maa­han­muut­ta­jien työl­listymis­es­tä: Kieli­taito on kiistämät­tä tärkeä asia, mut­ta tehokkain tapa oppia työelämän kieltä ja sanas­toa on työelämä. Työ­nan­ta­jat eivät (ymmär­ret­tävistä syistä) ole halukkai­ta sat­saa­maan kie­lenop­pimiseen — pait­si ehkä aloil­la, joil­la työvoima­pu­la on nyt ja tässä, merkke­jä tästä on jo ter­vey­den­huol­lon palveluissa.

    Kir­joitit myös, että “Jokin pieni kom­pen­saa­tio tulisi mak­saa maa­han­muut­ta­jien ensim­mäisille työnantajille.”
    Olemme vajaan vuo­den ajan kokeilleet Hämeen­lin­nan Osal­lise­na Suomes­sa ‑han­kkeessa pere­hdy­tys­seteliä. Kokeilus­sa arvoltaan 500 euron pere­hdy­tys­seteli myön­netään pere­hdy­tystuek­si työ­nan­ta­jalle, joka palkkaa Hämeen­lin­nas­sa asu­van maa­han­muut­ta­jataus­taisen tämän ensim­mäiseen palkkatyö­suh­teeseen Suomes­sa. Työ­sopimus on tehtävä vähin­tään 2 kuukaudek­si ja palkan on olta­va alan työe­htosopimuk­sen mukainen.
    Mitään suur­ta suo­sio­ta seteli ei ole saavuttanut.

  32. Kuin­ka paljon oikei­ta työ­paikko­ja on täytet­ty ja täytetään har­joit­telijoil­la? Työelämä­val­men­nus on pois­tunut ja nähtäväk­si jää, miten työkokeilua lähde­tään nyt toteut­ta­maan. Tutk­in­toon johtavi­in koulu­tuk­si­in liit­tyy joskus aika pitkä työssäop­pimis­jak­so kuten työvoimak­oulu­tuk­seenkin. F.E.C ‑koulu­tus on ehkä yksi räikeimpiä esimerkke­jä jälkim­mäi­sistä: Koulu­tus kestää noin 6 kk ja siihen sisäl­tyy 15–30 päivää lähiope­tus­ta sekä yri­tystyösken­te­ly­jak­so (noin 5 kk). Tutk­i­taanko tätä missään?

  33. Mikko Honka­nen:
    3. koh­ta, val­takun­nal­liset TES:t: sopimusten minim­it lienevät alal­la kuin alal­la alle kah­den ton­nin. Ja ne sum­mat tarkoit­ta­vat kokopäivä­työtä. Vaikea uskoa että työl­listämi­nen min­imi­palkoista on kiin­ni. Sivuku­lu­ja alemmas? 

    Viro­laisen palk­ka on siinä 800 e/kk. Kiinalaisen on 300 e/kk ja intialaisen suu­ru­us­lu­okkaa 100 e/kk. Luet­telepa tässä syyt mik­si pitäisi palkata suo­ma­lainen kohelta­ja 2000 e/kk.

  34. Mik­si verovaro­ja käytetään työt­tömyy­den ylläpitämiseen ja työt­tömän passivointiin?

    Esimerk­ki: Usei­ta kuukau­sia työt­tömänä ollut olisi valmis itse kus­tan­ta­maan 3–4 kah­den päivän kurssia, jot­ka täy­den­täi­sisvät hänen aiem­paa koulu­tus­taan ja paran­taisi­vat olen­nais­es­ti mah­dol­lisuuk­sia työllistyä/työllistää itsen­sä. Työvoima­toimis­ton kan­ta: ei käy, kos­ka kyseis­ten (ker­ral­laan kah­den päivän) kurssien aikana työtön ei ole työ­nan­ta­jien käytet­tävis­sä. Pitää siis istua kotona odottamassa!

    Samalle työn­tek­i­jälle (jol­la on sekä korkeak­oulu­tutk­in­to että tuore ammatill­i­nen tutk­in­to) osoite­taan myöhem­min “työ­paik­ka”, jon­ka kus­tan­nuk­set val­tio mak­saa kokon­aan. Tästä ns. omakotitalkkarin työstä asi­akkaat mak­sa­vat 6 e tun­ti ja saa­vat tästä vielä koti­talousvähen­nyk­sen. Lisäk­si ko. 6 e menee kyseis­ten asi­akkaiden oma­lle omakotiy­hdis­tyk­selle, käytet­täväk­si gril­li­juh­li­in yms. Asi­akkaat eivät ole van­huk­sia, vaan pääsään­tois­es­ti ter­veitä, työkun­toisia ihmisiä. Kun tähän vielä lisätään, että työstä työn­tek­i­jälle annet­tu kuvaus poikkeaa ollen­nais­es­ti todel­lis­es­ta työnku­vas­ta ja työt jae­taan kah­den talkkarin kesken puh­taasti sukupuolen perus­teel­la (ei siis työn­tek­i­jän omi­naisuuk­sien, koulu­tuk­sen, työkoke­muk­sen tms. perus­teel­la), niin…

    Mik­si val­tio kus­tan­taa kyseistä toim­intaa, joka on aivan puh­taasti sim­pu­tus­ta? Samal­la val­tio vie työmah­dol­lisu­u­den alan oikeil­ta yrittäjiltä. 

    Uskallan väit­tää, että perus­tu­lo lisäisi olen­nais­es­ti työhalu­ja ja ‑mah­dol­lisuuk­sia. Nykyi­nen pas­sivoin­ti­in ja sim­putuk­seen perus­tu­va jär­jestelmä kulut­taa val­tavasti niin val­tion var­jo­ja kuin työt­tömän voimavaro­ja. Perus­tu­loa saa­va työt­tömäk­si joutunut voisi käyt­tää aikansa ja voimansa työn han­kkimiseen, sen sijaan että se kuluu lail­lis­te­tun sim­putuk­sen sietämiseen.

  35. Viherinssi: Oikea huomio, mut­ta en ole ihan var­ma, olisiko väärä vuosikym­men. Nykyään hyvin suuri osa työstä on jotain muu­ta kuin valmis­ta­van teol­lisu­u­den työtä, jota skaalataan käsi­pare­ja lisäämällä. 

    Toden­näköis­es­ti (en viit­si laskea) tänä päivänä on maail­mas­sa eniten työ­paikko­ja teol­lisu­udessa koskaan. Ne vain eivät ole länsimaissa.

  36. Tom­mi Uschanov: Mikä tämän vas­taus on Juhana Var­ti­ais ‑tyyp­piseen argu­ment­ti­in, jon­ka mukaan Ruotsin Suomea korkeampi työl­lisyysaste selit­tyy työn tar­jon­tatek­i­jöi­den Ruot­sis­sa saa­mal­la merkit­tävästi suurem­mal­la huomiolla? 

    Kil­pailukyvyt­tömässä taloudessa työvoiman tar­jon­nan lisäys johtaa vain työt­tömyy­den lisään­tymiseen. Työvoimaa on tar­jol­la niin maan per­hanas­ti Kreikas­sa, Espan­jas­sa, jne, mut­ta kum­ma kyl­lä siel­lä ei ole rajal­la jonot­ta­mas­sa fir­mo­ja taskut pul­lot­taen investointirahaa.

  37. Entäs pätkä‑, osa-aika‑, määräai­ka- ja vuokratyöläis­ten armei­ja? Voivat olla mis­sä ase­mas­sa tahansa, mut­ta saa­vat aina ensim­mäisenä kenkää ja moni on tässä kier­teessä koko ikänsä.

  38. Soin­in­vaara ei paljoa Suomen Kuvale­hden ykkös­ketjua näy arvosta­van, kun sinne riit­tää ilman lähde­vi­it­teitä laa­dit­tu kri­ti­ik­itön fraasiluettelo. 

    Jär­jestelmäkeskeinen, top-down –tyy­li­nen kir­joi­tus ottaa markki­naide­olo­gian todes­ta, ikään markki­na­t­alouden teo­reet­ti­nen malli olisi pätevä todel­lisu­u­den kuvaus ja että toim­i­jat, tässä työ­nan­ta­jat tai –tek­i­jät, toimi­si­vat hyö­dyn mak­si­moin­nin tarkoituk­ses­sa täy­del­lisen infor­maa­tion olois­sa jotenkin pare­to-opti­maalis­es­ti. Täl­löin työl­listymisen ongel­mat joh­tu­isi­vat mata­las­ta henkilöko­htais­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta, jon­ka taustal­la olisi koulu­tuk­sen puute. Todel­lisu­udessa, ja eri­tyis­es­ti Suomes­sa, työ­markki­noil­la ja työl­lisyy­dessä on kyse aina ja ensisi­jais­es­ti sosi­aal­isu­ud­es­ta ja (het­ero- tai homo)-normatiivisuudesta, jota markki­naide­olo­gial­la legitimoidaan.

    Ihmis­lähtöi­nen ajat­telu lähtisi siitä, mitä ihmiset itse halu­a­vat ja mikä on hei­dän elämän­laadulleen eduk­si. Eräi­den eri­ty­is­ryh­mien työl­listymis- ym. asioi­ta koskevas­sa suh­teel­lisen tuoreessa (2011) brit­tiläisessä tutkimus­ra­por­tis­sa tode­taan mm seuraavaa: 

    ”Although the major­i­ty of adults wanted
    employ­ment of some sort, many felt that they could not cope with full time work, or with jobs that made too many demands either intel­lec­tu­al­ly or social­ly. Jobs that were part time, rou­tine and which did not require too much
    social involve­ment were what many were seek­ing, even if such work seemed too low a lev­el for their intel­lec­tu­al ability.
    With regard to close friend­ships, although some
    indi­vid­u­als wished for such rela­tion­ships, or mar­riage and a fam­i­ly, they were in the minor­i­ty. Not all want­ed friends, or the demands that close rela­tion­ships entail, and encour­age­ment to be more socia­ble, no mat­ter how well meant, was often con­sid­ered far from helpful.”

    Wit­te­mey­er ym.: Out­comes. Edu­ca­tion­al pro­vi­sion and out­comes for peo­ple on the autism spec­trum. Full tech­ni­cal report. Autism Edu­ca­tion Trust., 19

  39. Hyviä pohd­in­to­ja.

    Jatkan ajat­telua yksilön kannalta.
    jokaisen tämän luke­van kan­nat­taa miet­tiä myös mis­sä lokerossa itse on ja mikä on tule­va kohtalo.
    Yhteiskun­tana kan­nat­ta miet­tiä mitä tehdä jos ihmiset käyt­täy­tyvät alla ole­van mukaan. Mikä on toiv­ot­tavaa ja mikä ei.
    Tosin pop­ulis­mi estää järkevät ratkaisut ja sik­si tuskin juuri mutok­sia voi odottaa.

    1. Voisiko ajatel­la kouluttautumista?
    Mik­si ei tosi­aan voitaisi vaik­ka yhteiskun­nan töistä kor­va­ta mata­lam­man palkan ja perus­ta­son erotusta.
    2. Elää tuil­la ja olla tyytyväinen.
    3. Työn perässä voi myös muut­taa. Itse olen muut­tanut monia ker­to­ja per­heen kanssa.
    4. Olla tyy­tyväi­nen tilaansa.
    5. Nuorten pitää lähteä ajat­telus­saan, että tika­puille kiivetään yksi askel ker­ral­laan, ei hypätä heti ylös. Näin on muuallakin.
    6. Ikään­tyvil­lä työn­tek­i­jöil­lä on vah­va koke­mus ja yleen­sä koulu­tus ammat­ti­in­sa. Suomes­sa hyljitään jopa korkean koulutk­sen saanei­ta. 50 läh­esty­eessä kan­nat­taa lähteä ulko­maille, Ruot­si­in tai muualle. Koke­mus­ta arvoste­taan, palk­ka selvästi suurem­pi jota kaut­ta myös eläkek­er­tymä selvästi parem­pi. Sairau­den alka­vat ja muual­la on sairaan­hoito val­ovuo­den päässä Suomalaisesta.
    Ei mitään järkeä jäädä. (omaa koke­mus­ta on)
    7. Tilanne parem­pi kuin mon­es­sa maas­sa. Lapset saa hoitoon.
    8. Jos ei ole hyvää työkoke­mus­ta ja koulu­tus­ta joudut jäämään ja kohtalosi on surkea. Työan­ta­jat eivät halua töi­hin ja Suomen ter­vey­de­huolto Euroopan epä­tasar­vois­in­ti. Käytän­nössä kun­nal­lisel­la tasol­la on sinus­ta päätet­ty päästä eroon kuihduttamalla.
    http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
    9. Koulut­ta­mat­tomana saat parem­man elin­ta­son tekemät­tä mitään kuin omas­sa maas­sa. Koulutet­tuna voit päästä hyvää työhön, mut­ta rasisimia on enem­män kuin län­ti­sis­sä mais­sa. Olisiko joku muu parempi?
    10. Ammat­ti­taidon ylläpi­to on viime kädessä oma­l­la vas­tu­ul­la. Koko ajan kanat­taa pitää itsesi työ­markki­noil­la halut­tuna. Jos työan­ta­ja ei tue vai­h­da parem­paan paikkaan. Äläkä viivyt­tele, muuten putoat kuop­paan jos­ta on vaikea päästä ylös. Sit­ten kohtalosi onko­hdan 7 mukainen.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ongel­maa on järkev­in­tä läh­estyä ajatuk­sel­la, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­va sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan kannal­ta. Työ­nan­ta­jan on koet­ta­va työ­panos vähin­tään palkkakus­tan­nusten arvoisek­si ja työn­tek­i­jän on saata­va menete­tys­tä vapaa-ajas­ta riit­tävä kor­vaus suh­teessa siihen, mitä hän saisi kor­vauk­se­na työttömyydestä.

    Tuos­sa­han se on. Kaik­ki erit­te­lyt siitä eteen­päin ovat vain hienosäätöä. Eli ratkaisu on yksinker­tais­es­ti saa­da yhtälössä työn­tek­i­jän tulo­funk­tio ja työ­nan­ta­jan tuot­to­funk­tio kohtaa­maan siten, että muo­dos­tuu win-win tilanne.

    Kaik­ista yksinker­taisin kor­ja­ta tilan­net­ta olisi määrätä suo­rat palkko­jen sivuku­lut pro­gre­si­ivis­es­ti kerät­täviksi niin, että matal­im­mista palkoista sivuku­lut (ja myös verot) oli­si­vat 0 %. Vas­taavasti suurista tuloista sivuku­lut oli­si­vat enem­män kuin nykyisin.

    Yllä ole­va ratkaisu paran­taisi mata­la­palkkaisen työn tar­jon­taa huo­mat­tavasti, kos­ka mata­la­palkkaisen työn tek­i­jän tarvit­sisi tuot­taa vain oman käteen jäävän palkkansa (+ työn tuot­to­tavoit­teen) ver­ran. Sisä­markki­noille jäävän tuotan­non osalta alv:n kat­tavasti tuotan­topanos­ta pitäisi kyl­lä yllä ole­val­lakin mallil­la syntyä. 

    Krtek:

    Ja +80–100 % sivuku­lut on Suomen Yrit­täjien pelot­telupuhet­ta, todel­li­nen luku on hyvin alle 40 % kun mak­se­taan vain työ­tun­neista, käytetään määräaikaisia työ­suhtei­ta, väl­tetään lisään­tymishaluisia naisia ja sairaslo­mataipu­vaisia ja ei tar­jo­ta ylimääräisiä etu­ja tai hieno­ja työtiloja.

    Soin­in­vaaran lis­tan koh­dat 7 ja 8 ovat ylläol­evas­sa lain­auk­ses­sa mukana väl­tet­täv­inä työn­tek­i­jöinä, so. poten­ti­aalis­es­ti enem­män kulu­ja kuin tuot­toa tuot­tavina työllistettävinä.

    Fik­su työ­nan­ta­ja joutuu huomioimaan sivuku­luik­si myös työn­tek­i­jäsi­don­naiset riskit ja palkat sivuku­luineen niiltä ajoil­ta kun työn­tek­i­jä ei ole sorvin ääressä, mut­ta on oikeutet­tu palkkaan. Työn­tek­i­jäku­luk­si työ­nan­ta­ja joutuu huomioimaan myös sijais­ten palkat ja sijais­ten sivuku­lut ao. ajan­jak­soil­ta sekä edelleen ketju­na sijai­sista aihutu­vat riskit sekä myös sijais­ten han­kkimis­es­ta ja pere­hdyt­tämis­es­tä aiheutu­vat kulut.

    Äitiys­lo­man sijaisen sairaslo­man tuu­raa­ja ei ole mikään tavat­toman harv­inainen työsuhde.

    Em. lähtöko­h­ta huomioiden mata­la­palkkaisen työn tar­jon­taa saataisi­in paran­net­tua pelkäl­lä palkan sivuku­lu­jen pro­gres­si­ol­la aikaansaat­u­akin suurem­mak­si muut­ta­mal­la mata­la­palkkaisen työn­tek­i­jän pois­saoloista johtu­via meno­ja enem­män vaku­u­tusjär­jestelmän kaut­ta tule­viksi so. pro­gres­si­ivisen sivuku­lu­jen keräämisen kaut­ta suu­rit­u­lois­t­en ja hei­dän työ­nan­ta­jien­sa maksettaviksi.

  41. Miten pitäisi johtaa 18–19 ‑vuo­ti­ai­ta, joiden ensisi­jainen tavoite (kyse­lyn mukaan) koulun pää­tyt­tyä on viihtymi­nen ja vapaavuosi?

    Olen alka­nut ajatel­la, että :
    1) oppivelvol­lisu­us on nos­tet­ta­va 18 vuoteen,
    2) perusk­oulun pää­tyt­tyä niille teineille, jot­ka eivät suo­raan pysty jatka­maan mis­sään jatkok­oulus­sa, on oppivelvol­lisu­u­den nojal­la järjestettävä/määrättävä työ, jon­ka palk­ka vas­taa mei­dän yli 60-vuo­ti­aiden aikanaan nuoru­udessa saat­ua palkkata­soa. Nämä nuoret asu­vat edelleen koton­aan (ei siis anneta asum­is­tukea itsenäisessä asumises­sa, elleivät sosi­aa­likas­vat­ta­jat kat­so sitä vält­tämät­tömäk­si), eikä heiltä mene veroa. Eläk­keenkään ei tarvitse kart­tua, vain sotumaksut.

    Jopa alka­isi lyyti kirjoittaa!

  42. Jouni Mar­tikainen:
    mata­la­palkkaisen työn tek­i­jän tarvit­sisi tuot­taa vain oman käteen jäävän palkkansa (+ työn tuot­to­tavoit­teen) verran.

    Lisäys ylläol­e­vaan: Myös pal­ka­llis­ten vapaiden kulu­jen kat­tamisen ver­ran tuo­to­s­ta pitäisi syn­tyä, jos mal­li­na pelkästään 0% sivuku­lut ja 0% verotus.

  43. Sylt­ty: Jos palkoil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä niin minkä ihmeen takia suorit­tavaa työtä on siir­tynyt nimeno­maan halpo­jen työvoimakus­tan­nusten maihin?

    -olisiko­han sil­lä mitään tekemistä asian kanssa että,elintaso on näis­sä mais­sa n.100v Suomea(länsimaita) jäljessä:asutaan “savimajoissa”,ei koulua,ei kansalais-/työn­tek­i­jän oikeuksia,korruptio jne…

    tosin siihen ei ole min­ul­la ratkaisua miten asi­at ratkaistaan Suomessa(länsimaissa)tulevaisuudessa,ehkä yo.asiat ratkai­si­si­vat asi­at myös Suomessa(länsimaissa).

    sitäkö halu­taan?

  44. Kum­malli­nen luet­te­lo kään­tää asi­at päälaelleen. Ihmiset tosi­aankin tarvit­se­vat sen palkkansa voidak­seen mak­saa asumisen­sa ja elämisen­sä. Kyse ei siis pelkästään ole palkan suu­ru­ud­es­ta työ­taitoi­hin tai tes­si­in näh­den, kyse on palkan suu­ru­ud­es­ta hin­toi­hin nähden. 

    Parhail­laan sal­li­taan yleishyödyl­lis­ten VVO:n ja SATO:n sekä KAS-ketjun hin­noitel­la asum­i­nen pil­vi­in. Ihmiset muut­ta­vat pois 15–50% vuokranko­ro­tusten alta, mut­ta minne? Edullisen asumisen rak­en­t­a­mi­nen­han on laimin­lyö­ty jo vuosia. Asun­not­toman on vaikea saa­da työtä (ilman osoitet­ta ei työ­nan­ta­ja palkkaa) ja käy­dä töis­sä (mis­sä peseytyä/voimiakuluttavaa etsiä yöpymi­s­paikkaa) Ratkaisu ei ole palkka­jen tai sivuku­lu­jen pienen­tämi­nen, vaan asumisen hin­tata­son palaut­ta­mi­nen siedet­tävälle tasolle. 

    Palkan on riitet­tävä Euroopan kalleimpi­en asum­ish­in­to­jen lisäk­si myös Euroopan kalleim­paan ruokaan ja Euroopan suurimpi­in yri­tys­tuki­in sekä EU:N kalleimpi­in lukeu­tu­vi­in maksuihin. 

    Kun val­tion tuot­ta­va toim­inta yksi­ty­is­tet­ti­in, vero­tus samal­la siir­ret­ti­in yri­tyk­sille ja palka­nsaa­jille. Tuot­ta­van toimin­nan jäljiltä jäänyt aukko on jotenkin täytet­tävä. Sik­si on todel­la ikävää kuun­nel­la yri­tys­maail­man mari­naa vero­tuk­sen ja mak­su­jen kirey­destä. Eivät kai sijoit­ta­jat tosis­saan voi uskoa, että palka­nsaa­jat yksinään pysty­i­sivät mak­samaan sekä val­tion ylläpi­don että yri­tystuet vielä päälle? 

    Yri­tyk­set toimi­vat epäeet­tis­es­ti irti­sa­noes­saan kak­si työn­tek­i­jää ja sälyt­täessään hei­dän työn­tä kol­man­nelle, joka sit­ten joutuu tekemään ilmaista yli­työtä koton­aan selvi­tyäk­seen urakas­taan. Yri­tys­ten voitoista läh­es sään­nön­mukaises­ti näkyy, että irti­sanomis­pe­rus­teet ovat olleet kyseenalaiset. 

    TEhost­a­mi­nen on Suomes­sa ymmär­ret­ty pelkäk­si irti­sanomisek­si ja työn jakamisek­si pienelle ryh­mälle, vaik­ka tehost­a­mi­nen on todel­lisu­udessa aivan muu­ta. Väärinymmär­re­tyn tehostamisen seu­rauk­se­na ihmiset uupu­vat, ja heitä kohdel­laan ker­takäyt­töhyödyk­keen tavoin. Toinen tilalle. Ter­vey­den­huol­losta etsiy­tyvät muille aloille ne, jot­ka halu­aisi­vat tehdä laadukas­ta ter­vey­den­huolto­työtä, kos­ka vääräl­lä työn­mi­toituk­sel­la se on tehty mah­dot­tomak­si jne jne

    Asi­at ovat mon­imutkaisia, eikä niitä todel­lakaan ratkaista vain alen­ta­mal­la palkko­ja tai sivuku­lu­ja. Tarvi­taan voit­to­jen kohtu­ullis­tamisen vaa­timus ja tuot­tavaa toim­intaa, joka vähen­tää vero­tuk­sen tarvet­ta. Tarvi­taan yhteiskun­nal­lisia yri­tyk­siä (=voit­toa tavoit­telema­ton, ratkaisee jonkin yhtk ongel­man), jot­ka otta­vat hoitaak­seen asumisen rak­en­tamisen ja kaik­ki asumiseen liit­tyvät toiminnot.

  45. Sun Tzu: Toden­näköis­es­ti (en viit­si laskea) tänä päivänä on maail­mas­sa eniten työ­paikko­ja teol­lisu­udessa koskaan. Ne vain eivät ole länsimaissa.

    Siinä tapauk­ses­sa. Minä puhuin Suomesta.

  46. Her­ra Soini­vaaran anta­ma lista on melko kat­ta­va. Pitäisiköhän mielum­min selvit­tää var­mat työ­pailkat? Onko niitä, pait­si julkisel­la sektorilla?

    Näin taan­tu­man aikaan ihmiset rupea­vat kek­simään kaiken­laisia verukkei­ta, mil­lä syyl­lä voidaan heit­tää osa porukas­ta reunan yli, kun lai­va ui liian syvällä!

    1. Per­heel­lisyys?
    2. Sosi­aaliset suhteet?
    3. Verkostuminen?
    4. Pomolle mieliksi?
    5. Eläkemaksut?
    6. Tule­vaisu­u­den suun­nitel­mat, vaik­ka yri­tyk­sel­lä ei menekään huonosti?
    7. Voit­to­jen maksimointi?
    8. Kun ker­ran muutkin vähentävät?

    Elämme merirosvo­jen aikaa!

  47. Tar­ja Hela­nen: Työ­sopimus on tehtävä vähin­tään 2 kuukaudek­si ja palkan on olta­va alan työe­htosopimuk­sen mukainen.

    Pikainen lasku­toim­i­tus. Henkilön kokon­aistyöl­listämisku­lut TESsin alim­mal­la pal­ka­lla ovat noin 5000 e/2 kk. Tähän saa setelil­lä 10 % alen­nus­ta parhaas­sa tapauksessa.

    Sum­ma on niin pieni, ettei se useim­mille työ­nan­ta­jille kor­vaa puut­tuvan kom­mu­nikaa­tion aiheut­ta­maa tuot­tavu­us­va­jet­ta eikä tarvit­tavaa lisäperehdytystyötä.

    Ylipäätään jos työ­nan­ta­jas­ta tulee kiel­tenopet­ta­ja, kus­tan­nuk­set lähtevät sekä yhteiskun­nan että työ­nan­ta­jan kannal­ta kohti koil­lista. Ain­oa real­isti­nen rahalähde kiel­tenopetuk­seen on julki­nen valta.

    Mut­ta se taas ei estä sitä, etteikö tässäkin voisi toimia fikususti. Maa­han­muut­ta­ja voisi istua pari tun­tia päivässä opiskele­mas­sa suomea ja lop­ut tehdä kyky­jen­sä mukaisia hom­mia. Kokon­ais­tu­lota­son pitäisi tästä olla selvästi parem­pi kuin yhteiskun­nan perusavus­tusten. Työ­nan­ta­ja sen sijaan saisi ihan vapaasti sopia palkan vaik­ka nol­lak­si markki­nati­lanteen mukaan.

    Kun sit­ten kyseinen maa­han­muut­ta­ja on oppin­ut kohtu­ullis­es­ti kieltä ja työelämän perusasioi­ta, hän voi sit­ten itse etsiä duu­nia parem­mal­la lik­sal­la. Jos­sain vai­heessa hänen tuot­tavuuten­sa on nous­sut sille tasolle, että mitään tukia ei tarvita.

    Ja mikä hienoin­ta: kielik­oulu­tus­ta luku­unot­ta­mat­ta tässä ei tarvi­ta mitään eri­ty­isjär­jeste­lyjä ver­rat­tuna mui­hin mata­latuot­toisi­in ryhmiin.

  48. Jouni Mar­tikainen: Kaik­ista yksinker­taisin kor­ja­ta tilan­net­ta olisi määrätä suo­rat palkko­jen sivuku­lut pro­gre­si­ivis­es­ti kerät­täviksi niin, että matal­im­mista palkoista sivuku­lut (ja myös verot) oli­si­vat 0 %. Vas­taavasti suurista tuloista sivuku­lut oli­si­vat enem­män kuin nykyisin. 

    Ja samal­la heiken­täisi hyvä­tuot­toisen työn kan­nat­tavu­ut­ta ja kil­pailu­ase­maa kan­sain­välisil­lä markki­noil­la. Enkä tässä tarkoi­ta sitä, että työn­tek­i­jät vält­tämät­tä lähti­sivät vit­o­maan parem­man lik­san perässä, mut­ta Suo­mi elää paljolti asiantun­ti­joiden työn myymis­es­tä, jol­loin sen työn hin­ta on yksi kilpailukykytekijä.

    Toinen asia on se, että sivuku­lut eivät pääsään­töis­es­ti ole se ratkai­se­va tek­i­jä. Toki mata­latuot­toisen työn sivuku­lu­jen pudot­ta­mi­nen lisäisi työn tekemistä jonkin ver­ran. Voidaan kuitenkin perustel­lusti epäil­lä, onko asia lop­ul­ta siitä rahas­ta kiin­ni. Jos henkilön tuot­tavu­us on 500 €/kk, palkkaa ei voi mak­saa tuon enem­pää, vaik­ka sivuku­lut oli­si­vat nollia.

    Kyseessä on siis enem­män kuin muu­ta­man kymme­nen pros­entin kokoinen ongelma.

  49. Heit­tämäl­lä tehdyt numeroidut luet­telot ovat hyvä poh­ja keskustelulle. 

    Esitetään siis numeroitu luet­te­lo hyvän ammatin/ työ­paikan omi­naisuuk­sista. Omi­naisu­udet kan­nat­taa esit­tää negaa­tioina ja kiel­toina, kos­ka täl­löin jää enem­män avoimia mah­dol­lisuuk­sia (vrt. Popper). 

    Jos ammat­ti täyt­tää numeroidut ehdot, työn­tek­i­jä voi olla hyvinkin tuot­ta­va, eikä se jää vält­tämät­tä koulu­tuk­sista kiinni:

    1. Ei ryh­mätöitä tai jatku­vaa sosi­aal­ista vuorovaikutusta.
    2. Ei het­ero­nor­mati­ivi­su­u­den akti­ivista reproduktiota.
    3. Ei esi­in­tymistä val­oku­vis­sa tai videoilla.
    4. Ei käsinkir­joit­tamista tai piirtämistä ja askartelua.
    5. Ei työpe­rus­taisia yhteis­ruokailu­ja (poikkeussään­nöt määritel­lään erikseen).
    6. Ei työpe­rus­taisia saunomisia ja yhteistä peseytymistä.
    7. Ei moni­ammatil­lista verkostoyhteistyötä.
    8. Ei velvol­lisu­ut­ta olla tavoitet­tavis­sa (työa­jan ulkop­uolel­la, jos on työaika).
    9. Ei virka-asuja.
    10. Ei yleis­lu­on­toista rapor­toin­tivelvol­lisu­ut­ta, GPS-seu­ran­taa tai ajopiirturia.
    11. jne.

  50. uusi kas­vo tääl­lä: ‑olisiko­han sil­lä mitään tekemistä asian kanssa että,elintaso on näis­sä mais­sa n.100v Suomea(länsimaita) jäljessä 

    Työn­tek­i­jöi­den elin­ta­so muuten nois­sa Aasian mais­sa ei vält­tämät­tä ole mitenkään huono, kun kus­tan­nus­ta­so on myös alhainen.

    Näin jutun siitä kun USAs­sa opiskelleet intialaiset lääkärit palaa­vat sankoin joukoin takaisin koti­maa­han — absolu­ut­ti­nen palkkata­so rom­ah­taa mut­ta elin­ta­so nousee kohis­ten. Siel­lä ne sit­ten pistävät pystyyn sairaalan jos­sa tar­jo­taan halpo­ja leikkauk­sia jenkeille joil­la ei ole varaa tehdä niitä koti­maas­saan. Kaik­ki osa­puo­let voit­ta­vat, pait­si jenkki­työläiset joil­ta taas siir­tyi työ­paikko­ja ulkomaille.

  51. nesqio quis:
    Kyse ei siis pelkästään ole palkan suu­ru­ud­es­ta työ­taitoi­hin tai tes­si­in näh­den, kyse on palkan suu­ru­ud­es­ta hin­toi­hin nähden. 

    Kyse lop­pu­jen lopuk­si on siitä pär­jääkö suo­ma­laisen työn kus­tan­nuk­set globaalis­sa kilpailussa.

    Nyky­ta­sol­laan eivät pär­jää, eivät lähellekään.

    Globaalis­sa maail­mas­sa työn kus­tan­nuk­set kuitenkin tasoit­tuvat, jos ei muuten niin yhteiskun­nal­lisen katas­trofin kaut­ta. Syödä pitää ja kun on ollut viikon syömät­tä niin se 300 e/kk työ alkaa kiin­nos­taa kummasti.

  52. Jouni Mar­tikainen: Työn­tek­i­jäku­luk­si työ­nan­ta­ja joutuu huomioimaan myös sijais­ten palkat ja sijais­ten sivuku­lut ao. ajan­jak­soil­ta sekä edelleen ketju­na sijai­sista aihutu­vat riskit sekä myös sijais­ten han­kkimis­es­ta ja pere­hdyt­tämis­es­tä aiheutu­vat kulut.

    Tässä tek­i­jöitä, jot­ka muo­dosta­vat työn­tek­i­jän kokonaiskustannuksen:

    - pere­hdyt­tämiskus­tan­nuk­set (työai­ka use­am­mal­ta taholta)
    — palkat
    — eläkemaksut
    — sotut
    — työ­suhde-edut (tth, jne.)
    — loma-ajan palkka
    — lomarahat
    — sairausa­jan palkka
    — per­he­vap­aiden kustannukset
    — työtiloi­hin liit­tyvät kustannukset

    Työte­htävästä riip­puen kus­tan­nuk­set vai­htel­e­vat erit­täin paljon. Esimerkik­si pere­hdy­tyskus­tan­nuk­set voivat olla asiantun­ti­jate­htävis­säkin sitä, että parin tun­nin pere­hdy­tyk­sel­lä työn­tek­i­jä tekee täy­den työ­panok­sen (opet­ta­ja tai vaikka­pa lääkäri). Toises­sa päässä taas voi olla run­saasti eri­ty­isosaamista vaa­ti­va tehtävä, jos­sa pere­hdy­tys vie todel­lisu­udessa vuosia ja käytän­nössäkin useil­la kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la työaikaa pere­htyjältä ja perehdyttäjältä.

    Vaikka­pa kau­pan kas­san lähtem­i­nen per­he­vap­aalle on työ­nan­ta­jalle lähin­nä palkkakus­tan­nuksi­na las­ket­ta­va ongel­ma. Tästä päästään eroon sil­lä, että kus­tan­nuk­set kom­pen­soidaan verorahoista.

    Sen sijaan siitä on vaikea päästä eroon, että pk-yri­tyk­seen asiantun­ti­jak­si palkat­ta­van henkilön kohdal­la työ­nan­ta­ja arvioi henkilöstä koitu­via kokon­aiskus­tan­nuk­sia hyvinkin tarkasti. Yhteiskunnal­ta tule­va kom­pen­saa­tio ei real­is­tis­es­ti voi olla niin suuri kuin mitä vapaan kus­tan­nuk­set ovat.

    = = =

    On muuten välil­lä vähän erikois­takin valit­taa siitä, että per­heen­pe­rus­tamisiässä olevil­la on paljon pätkätöitä. Jos olete­taan, että tietyis­sä tehtävis­sä yleen­sä toimii aika samanikäisiä, niin per­he­vap­aat ja per­he­vap­aiden sijaisu­udet (= pätkä­työ) kasautu­vat samoille ryh­mille. Nykyi­nen käytän­tö siis nimeno­maan ruokkii pätkätöitä.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi pois­taa per­he­vap­aiden aikainen työ­suhde­tur­va. Työ­nan­ta­ja saa lopet­taa työ­suh­teen esimerkik­si yli 3 kk kestävän per­he­vap­aan aikana. Tämä voi kuu­lostaa vähän raa’al­ta, mut­ta siitä olisi use­ampia etu­ja. Pätkä­työt väheni­sivät, kun van­hempainva­paasi­jaiset voisi­vatkin jäädä töi­hin. Työ­nan­ta­jil­la ei olisi mitään kan­nustet­ta roikot­taa per­heen­pe­rus­tamis­riskissä ole­via pätkätöis­sä. Per­heen­pe­rus­tamisiässä oleville taas las­ten han­kkimista varten ei olisi kan­nus­tavaa odot­taa pysyvää työsuhdetta.

    Per­he­vap­aiden sään­nöt ja etu­udet pitäisi luon­nol­lis­es­ti pitää ennal­laan. Työ­paikko­jen vai­h­tu­vu­us lisään­ty­isi jonkin ver­ran, mut­ta net­to­vaiku­tuk­se­na per­heen­pe­rus­ta­ja ei olisi yhtä paha mörkö tynan­ta­jalle, jol­loin kokon­aistyöl­lisyys ryh­mässä kohenisi.

  53. Tapio Angervuori: Näin taan­tu­man aikaan ihmiset rupea­vat kek­simään kaiken­laisia verukkei­ta, mil­lä syyl­lä voidaan heit­tää osa porukas­ta reunan yli, kun lai­va ui liian syvällä!

    Minkään yri­tyk­sen liikei­dea ei ole ihmis­ten vähen­tämi­nen omas­ta toimin­nas­ta. Jos ihmisiä vähen­netään, se johtuu siitä, että vähen­net­tävien ihmis­ten tuot­tavu­us on pudon­nut alle heistä koitu­vien kus­tan­nusten. (Tämä voi olla joskus aika epä­suo­raa esimerkik­si strate­gia­muu­tosten kohdalla.)

    Jos jos­sain fir­mas­sa toim­i­taan niin tyh­mästi että tuot­ta­va mut­ta naa­ma-ei-miel­lytä ‑tyyp­pinen työn­tek­i­jä irti­san­o­taan, ko. yri­tys on huonos­ti johdet­tu ja joutuu jos­sain vai­heessa tuhon omaksi.

    Verukkei­ta kyl­lä kek­sitään, kos­ka lain­säädän­tö ei aina sal­li todel­lis­ten syi­den käyt­tämistä. Siitä huoli­mat­ta väen­vähen­nyk­set tapah­tu­vat liike­taloudel­lisin perustein.

    Yri­tys­ten johto ja omis­ta­jat muuten paljon mielu­um­min pitäi­sivät porukan ja laa­jen­taisi­vat toim­intaa kuin toisin päin.

  54. Mikä oikein on mata­latuot­toisen työn­tek­i­jän määritelmä? Onko tutkittu,että heikom­min koulutet­tu tuo fir­maan todel­lakin vähem­män tuloa,kuin parem­min koulutet­tu. Luulisin,ettei asia ole ihan näin yksinker­tainen. Ihmiset voitaisi­in tietenkin kukin arvioi­da jonkun metodin mukaan ja lait­taa hei­dän fyysiset,psyykkiset,sosiaaliset ja ammatil­liset kyvyt työn suh­teen pun­tari­in ja määritel­lä hei­dän palkkansa pistey­tyk­sen mukaisesti.
    Kieli­taitoa vaa­di­taan kovasti maa­han­muut­ta­jil­ta. Myös työ­nan­ta­jat ovat usein koulutet­tua väkeä ja he koulu­tuk­sen­sa mukaises­ti kykenevät kom­mu­nikoimaan ainakin ruotsin ja englan­nin kielellä,jota useim­mat maa­han­muut­ta­jatkin puhu­vat. Kyse on kyl­lä kum­mankin osa­puolen tah­dos­ta kom­mu­nikoi­da keskenään. Palvelu­aloil­la suomenkie­len­taito on tietenkin olta­va parempi,kuin esim. varas­to- tai kokoonpanotyössä.

  55. Viherinssi: Mut­ta se taas ei estä sitä, etteikö tässäkin voisi toimia fikususti. Maa­han­muut­ta­ja voisi istua pari tun­tia päivässä opiskele­mas­sa suomea ja lop­ut tehdä kyky­jen­sä mukaisia hom­mia. Kokon­ais­tu­lota­son pitäisi tästä olla selvästi parem­pi kuin yhteiskun­nan perusavustusten. 

    Hyvä idea! Tämähän vai tarkoit­taisi, että maa­han­muut­ta­jille pitäisi kehit­tää oma oppisopimuskoulutuslinjansa. 

    Oppisopimusk­oulu­tus­ta pitäisi ylipäätän­sä suosia. Yrit­täjät eivät luon­nol­lis­es­tikaan ole mielis­sään, jos kom­pen­saa­tio ei tun­nu riit­tävältä. Sitä vas­toin on käsit­tämätön­tä, että mon­et muutkin tahot vas­tus­ta­vat tai ainakin vaikeut­ta­vat oppisopimuskoulutusta.

  56. Osmo,

    Eikö kir­joituk­sesi lis­tauk­ses­sa kohdan 1 ongel­maan parem­pi ratkaisu olisi lisätä pakol­lista oppivelvol­lisu­ut­ta esim. 18 ikävuo­teen asti? En näe, että täl­lais­es­ta muu­tok­ses­ta voisi olla mitään muu­ta kuin hyö­tyä, etenkin jos perusk­oulun jäl­keen jäl­jel­lä ole­van oppivelvol­lisu­u­den voisi suorit­taa myös työn ohes­sa esimerkik­si oppisopimusk­oulu­tuk­se­na (tai sit­ten tyyp­il­liseen tapaan suorit­ta­mal­la ammat­tik­oulun tai lukion). 

    Jos olisi lais­sa määrät­ty oppivelvol­lisu­us 18 ikävuo­teen asti, niin yhtään nuor­ta ei voisi jät­tää heit­teille pelkän perusk­oulun jäl­keen ennen kuin ovat täysi-ikäisiä.

  57. Selvästikin oppivelvol­lisu­u­den jatkami­nen ainakin 18 ikävuo­teen asti olisi perustel­tua, kos­ka huo­mat­ta­va osa nuorista jät­tää opin­not heti perusk­oulun jälkeen:
    http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_pelkka_peruskoulu_lahes_varma_menolippu_koyhyysloukkuun/6491309

    Itse en usko, että tämä ns. nuoriso­takuu olisi tarpeek­si vah­va keino poimia koulu­tuk­sen piiri­in nekin nuoret, joil­la ei ole riit­tävää omaa akti­ivi­su­ut­ta hakeu­tua koulu­tuk­sen tai työn pariin.

    Oppivelvol­lisu­u­den toteu­tu­mista näytetään sen sijaan valvot­ta­van aika paljon jämäkämmin:
    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/428159/Vanhemmille+tuomio+tyttaren+koulupinnaamisesta

  58. On syytä yksinker­tais­es­ti sekä leika­ta tukia että elinkus­tan­nuk­sia. 🙂 Elinkus­tan­nuk­set taas ovat karan­neet liian korkean veroas­t­een takia. Korkea veroaste rokot­taa eniten köy­himpiä, mikä tun­tuu ole­van aika vaikeaa joilekkin ymmärtää tai hyväksyä.

  59. Jouni Mar­tikainen: Kaik­ista yksinker­taisin kor­ja­ta tilan­net­ta olisi määrätä suo­rat palkko­jen sivuku­lut pro­gre­si­ivis­es­ti kerät­täviksi niin, että matal­im­mista palkoista sivuku­lut (ja myös verot) oli­si­vat 0 %. Vas­taavasti suurista tuloista sivuku­lut oli­si­vat enem­män kuin nykyisin.

    Tuo ei valitet­tavasti ole niin yksinker­tainen yhtälö. Yhteiskun­nan tuot­tavu­ud­es­ta ja etenkin vien­nistä val­taosa tulee nyky­isin aiv­o­työstä. Jos fik­su­jen ihmis­ten palkkaamis­es­ta tehdään suomes­sa nyky­istä kan­nat­ta­mat­tomam­paa, niin ei niitä huip­pute­knolo­gian ja korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja yksinker­tais­es­ti syn­ny tänne.

    Meil­lä on jo nyt ongel­ma, että kun minkä vaan alan fir­ma hakee huip­pu­osaa­jaa, niin yli 50% veroaste tekee huip­pu­osaa­jien palkkaamis­es­ta ihan hirveän kallista. Toki muutkin houkut­tele­vu­ustek­i­jät vaikut­ta­vat, mut­ta korkea eläke­mak­su + korkea veroaste yli 50 000e vuodessa tien­aav­ille ovat myrkkyä. Yritä siinä sitte vakuutel­la “että joo­joo, saat sit­ten 30v päästä ruhti­naal­lisia eläkkeitä Suomes­ta kun nyt mak­sat 23% eläke­mak­sua ja päälle 35% vero­ja ja lisäk­si kaik­ki muukin mak­saa Suomes­sa ihan tolkuttomasti…”

    Jos kan­sain­välisen fir­man jonkun toisen maan haarakont­tori saa mak­set­tua saman net­topalkan 10–20% pienem­mäl­lä brut­toku­l­ul­la ja tuol­la net­topal­ka­lla ostovoima on korkeampi kuin Suomes­sa, niin on kova ris­ki siihen, että korkean tuot­tavu­u­den työ­paik­ka syn­tyy muualle kuin Suomeen.

    Ja hyv­in­voin­ti syn­tyy kuitenkin tuottavuudesta.

  60. “Toinen asia on se, että sivuku­lut eivät pääsään­töis­es­ti ole se ratkai­se­va tek­i­jä. Toki mata­latuot­toisen työn sivuku­lu­jen pudot­ta­mi­nen lisäisi työn tekemistä jonkin verran.”

    Sivuku­lu­jen pudot­ta­mi­nen lisää julkisen puolen ali­jäämiä. Esim kuka mak­saa pien­i­t­u­loisen työtapaturmavakuutuksen ?

    Vai jätetäänkö pien­i­t­u­loinen ilman eläketurmaa ?

  61. 2.matalapalkkaine työ Helsingissä.

    tähän voisi val­tio sat­sa­ta siten että peruste­taan uusia virastoja/virkoja jois­sa ei kat­so­ta Tes:ien alimpia palkkataulukoi­ta vaan kor­jataan mata­la­palk­ka ongel­ma siten että kun­non palkat viras­ton ihmisille.

    hyö­tyjä on vaik­ka kuin­ka paljon:
    ‑vero­tu­lot lisääntyy
    ‑työt­tömyys vähenee
    ‑kestävyys­va­je pienenee.…

    ai niin,nythän on jo tehty asian eteen sen ver­ran että ainakin eläi­nasi­amiehen viras­to perustetaan.…

    kont­tori pk-seudulta+1“pääjohtaja”+3–6 virkamiestä
    ‚kus­tan­nuk­set vuosi­ta­sol­la luokkaa vähin­tään miljoona euroa/vuosi(perustamisesta aina maail­man lop­pu­un asti).

    täl­lä kon­stil­la ratkaistaan myös koh­ta 1. eli Mata­la henkilöko­htainen tuottavuus.…
    kak­si kär­pästä yhdel­lä iskulla.

    te poli­itikot olette neroja!

  62. Liian van­ha:
    Sivuku­lu­jen pudot­ta­mi­nen lisää julkisen puolen alijäämiä. 

    Ei lisää. Jos ali­jäämä näyt­tää uhkaa­van niin tar­joil­laan virkamiehille kalossinku­vaa taka­puoleen. Ongel­ma ratkaistu.

  63. Ei ole help­po ongel­ma kun yhteiskun­ta europas­sa lainaa rahaa kului­hin­sa ja kaik­ki se lainara­ha pää­tyy elin­ta­son ylläpitämiseen.
    Yri­tyk­set eivät ota velkaa palkkoi­hin (elin­ta­son ylläpitämiseen)vaan hakeu­tu­vat halvem­man palkan maihin.
    Lama ei tun­nu lop­pu­van ennenkuin palkkata­so ympäröivään maail­maan tasaantuu.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skas­sa pien­im­mistä tuloista ei per­itä sivuku­lu­ja lainkaan, mut­ta silti he ovat vakuutettuja.

    Juuri tätä tarkoitin oma­l­la ehdo­tuk­sel­lani. Eihän nykyjär­jestelmässäkään ole 1:1 yhteyt­tä sivuku­lumak­su­jen ja kyseisen henkilön sosiaali/eläke/työttömyysturvan välillä.

    Viherinssi: Ja samal­la heiken­täisi hyvä­tuot­toisen työn kan­nat­tavu­ut­ta ja kil­pailu­ase­maa kan­sain­välisil­lä markki­noil­la. Enkä tässä tarkoi­ta sitä, että työn­tek­i­jät vält­tämät­tä lähti­sivät vit­o­maan parem­man lik­san perässä, mut­ta Suo­mi elää paljolti asiantun­ti­joiden työn myymis­es­tä, jol­loin sen työn hin­ta on yksi kilpailukykytekijä.

    Toinen asia on se, että sivuku­lut eivät pääsään­töis­es­ti ole se ratkai­se­va tek­i­jä. Toki mata­latuot­toisen työn sivuku­lu­jen pudot­ta­mi­nen lisäisi työn tekemistä jonkin ver­ran. Voidaan kuitenkin perustel­lusti epäil­lä, onko asia lop­ul­ta siitä rahas­ta kiin­ni. Jos henkilön tuot­tavu­us on 500 €/kk, palkkaa ei voi mak­saa tuon enem­pää, vaik­ka sivuku­lut oli­si­vat nollia.

    Kyseessä on siis enem­män kuin muu­ta­man kymme­nen pros­entin kokoinen ongelma. 

    Täl­lä het­kel­lä töis­sä ole­vat mak­sa­vat täl­lä het­kel­lä työt­tömänä ole­vien toimeen­tu­lon. Jos jär­jestelmä ohjaisi työt­tömät työt­tömyy­den sijas­ta edes alhaisen tuot­tavu­u­den töi­hin tarvit­taes­sa tehosta­mal­la hyö­ty/kus­tan­nus-funk­tio­ta jopa työ­nan­ta­jalle mak­set­taval­la tuel­la (esim. velipo­jan kehit­telemä Mar­tikaisen malli http://www.martikaisenmalli.com/ ) tai työn­tek­i­jälle kohden­tu­val­la negati­ivisel­la tuloverol­la, niin mak­sajien kannal­ta tilanne paranisi huo­mat­tavasti, kos­ka muo­dos­tu­va tuot­tavu­us olisi kuitenkin huo­mat­tavasti nol­laa korkeampi. (Tuot­tavu­us työt­tömänä = 0)

    Pien­impi­en palkko­jen 0 % sivuku­lut oli­si­vat askel siihen suuntaan.

  65. Sun Tzu: Työn­tek­i­jöi­den elin­ta­so muuten nois­sa Aasian mais­sa ei vält­tämät­tä ole mitenkään huono, kun kus­tan­nus­ta­so on myös alhainen.

    Näin jutun siitä kun USAs­sa opiskelleet intialaiset lääkärit palaa­vat sankoin joukoin takaisin koti­maa­han – absolu­ut­ti­nen palkkata­so rom­ah­taa mut­ta elin­ta­so nousee kohis­ten. Siel­lä ne sit­ten pistävät pystyyn sairaalan jos­sa tar­jo­taan halpo­ja leikkauk­sia jenkeille joil­la ei ole varaa tehdä niitä koti­maas­saan. Kaik­ki osa­puo­let voit­ta­vat, pait­si jenkki­työläiset joil­ta taas siir­tyi työ­paikko­ja ulkomaille.

    Ahaa? Eipä paljon aut­taisi 300e/kk palk­ka selvi­tymiseen, jos sen avul­la pakkases­sa jär­sisi jäisiä porkkanoita. 

    Sata-komitea ehdot­ti use­ampia malle­ja sille, miten mah­dol­lis­tet­taisi­in etuuk­sien ja sat­un­naisen työn yhteenso­vit­ta­mi­nen siten, että se hyödyt­täisi työn­tek­i­jääkin. Kaik­ki mallit hylät­ti­in. Syyt­tävä sor­mi sopii siis kään­tää niitä taho­ja kohti, jot­ka eivät halua mah­dol­lis­taa sitä, että ihmiset pysty­i­sivät paran­ta­maan asemiaan. 

    On täysin nau­ret­ta­va aja­tus, että Suomen olo­suhteis­sa ja hin­tata­sol­la elävät lähti­sivät kil­paile­maan globaal­isti hin­noil­la. Vain osaamisel­la ja laadul­la on mah­dol­lista kilpailla.

  66. Kei­jo Lind­gren:
    Ei ole help­po ongel­ma kun yhteiskun­ta europas­sa lainaa rahaa kului­hin­sa ja kaik­ki se lainara­ha pää­tyy elin­ta­son ylläpitämiseen.
    Yri­tyk­set eivät ota velkaa palkkoi­hin (elin­ta­son ylläpitämiseen)vaan hakeu­tu­vat halvem­man palkan maihin.
    Lama ei tun­nu lop­pu­van ennenkuin palkkata­so ympäröivään maail­maan tasaantuu.

    Kat­so, minne raha kerään­tyy. Ihmisiä irti­sanovat yri­tyk­set eivät suikaan keiku selviy­tymisen rajoil­la, vaan tekevät tulosta, joka ylit­tää aiem­mat saavutukset. 

    Kyse ei siis ole siitä, että palkkoi­hin ei olisi rahaa, vaan siitä, että halu­taan entistä suurem­mat voitot entistä pienem­mäl­lä henkilökun­tamääril­lä tai entistä pienem­mil­lä palkoilla. 

    Suomssakin tähän käytetään mon­en­laisia kon­ste­ja. Irti­san­ot­tu­jen työt sälytetään jäl­jelle­jääville, jot­ka tekevät ne ilmaisi­na ylitöinä. Työe­htosopimuk­sista kiin­ni pitävät saa­vat kol­men kk:n irti­sanomis­palkan käteen­sä. Välit­täjäyri­tys­ten kaut­ta palkat­tu­ja eivät samat sopimuse­hdot koske kuin suo­raan palkat­tu­ja. Opiske­li­jat joutu­vat otta­maan vas­taan tun­tipal­kaltaan aasialais­palkat alit­tavia kesätöitä, kos­ka muu­takaan ei ole tar­jol­la, eikä opiske­li­joil­la ole sosi­aal­i­tur­vaa jne.

    Ter­ve­tu­loa todellisuuteen…

  67. Talous­teo­ri­an mukaan sil­lä ei pitäisi olla merk­i­tys­tä työn tar­jon­tapäätök­sen kannal­ta alen­netaanko vero­tus­ta vai työn sivuku­lu­ja. Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on kuitenkin havait­tu, että ihmiset reagoi­vat eri taval­la vero­muu­tok­si­in ja sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­jen muu­tok­si­in. Tuoreessa Ran­skas­sa tehdyssä tutkimuk­ses­sa havait­ti­in, että vero­muu­tok­sil­la oli vaiku­tuk­sia työn tar­jon­taan, mut­ta sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen muu­tok­sil­la ei ollut käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia (Lehmann et al. 2012).

    Jos taas ote­taan huomioon myös työn kysyn­tä­vaiku­tus, niin kan­nat­taa tutus­tua Suomes­sa kokeil­lun mata­la­palkkat­uen vaiku­tuk­si­in. Mata­la­palkkatukikokeilus­sa alen­net­ti­in iäkkäi­den työn­tek­i­jöi­den työ­nan­ta­ja­mak­su­ja. Uud­is­tuk­sel­la ei ollut siitä teh­dyn tutkimuk­sen mukaan mitään vaiku­tuk­sia työl­lisyy­teen tai palkkoi­hin (Hut­tunen et al. 2012).

  68. nescio quis: On täysin nau­ret­ta­va aja­tus, että Suomen olo­suhteis­sa ja hin­tata­sol­la elävät lähti­sivät kil­paile­maan globaal­isti hin­noil­la. Vain osaamisel­la ja laadul­la on mah­dol­lista kilpailla.

    Osaamis- ja laatu­vaa­timusten nos­t­a­mi­nen nos­taa pait­si yrit­täjien niin myös työn­tek­i­jöi­den osaamis- ja laatuvaatimuksia.

    Mitä siis tehdään niille meistä, jot­ka tässä kil­pailus­sa eivät pär­jää. Ei puo­let kansas­ta voi olla sos­sun asi­akkai­ta. Tai voi olla, mut­tei löy­dy maksajia.

    Olen samaa mieltä SATA-komitean epäon­nis­tu­mis­es­ta. Syyt­täväl­lä sormel­la vain joutuu huit­o­maan kovin mon­een suun­taan eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan parantunut.

  69. Työ­nan­ta­jan ja työn­hak­i­jan välil­lä on klassi­nen ris­tiri­ita, jota sit­ten muut hyvää tai pahaa tarkoit­ta­vat häm­men­tävät. Aivan selvää on, ettei yksi kiin­teä malli, esim min­imi­palk­ka toi­mi yhtä hyvin koko Suomessa.

    Entäpä seu­raa­va järjestely:

    - Pitkäaikaistyöt­tömälle, vähän koulute­tulle nuorelle tms. annetaan vuodek­si 1700 kpl vir­tu­aal­ista työtuntiseteliä.

    - Kunkin setelin arvo työn­tek­i­jälle on, san­o­taan 2.5 EUR ja työ­nan­ta­jalle 4.4 EUR.

    - Työn­hak­i­ja ja työ­nan­ta­ja neu­vot­tel­e­vat työ­sopimus­ta tehdessään, kuin­ka mon­ta seteliä työn­tek­i­ja ja työ­nan­ta­ja käyt­tävät työ­sopimuk­sen keston aikana (Yhteis­määrä 1700 kpl/12 kk).

    - Kunkin käyte­tyn (=teh­dyn ja mak­se­tun työ­tun­nin) tun­tisetelin arvo mak­se­taan joko työn­tek­i­jälle tai työ­nan­ta­jalle ver­i­fioidun palka­n­mak­sun yhteydessä.

    En yritä kuvitel­la tarvit­tavaa byrokra­ti­aa ja väärinkäyt­tömah­dol­lisuuk­sia. Täl­lainen jär­jeste­ly olisi kuitenkin äärim­mäisen jous­ta­va ja sopeu­tu­isi sekä työ­nan­ta­jan että työn­tek­i­jän tarpeisiin.

  70. Olli Kärkkäi­nen:
    Jos taas ote­taan huomioon myös työn kysyn­tä­vaiku­tus, niin kan­nat­taa tutus­tua Suomes­sa kokeil­lun mata­la­palkkat­uen vaiku­tuk­si­in. Mata­la­palkkatukikokeilus­sa alen­net­ti­in iäkkäi­den työn­tek­i­jöi­den työ­nan­ta­ja­mak­su­ja. Uud­is­tuk­sel­la ei ollut siitä teh­dyn tutkimuk­sen mukaan mitään vaiku­tuk­sia työl­lisyy­teen tai palkkoi­hin (Hut­tunen et al. 2012).

    😉 Talousti­eteen Nobel tulos­sa Suomeen Hut­tuselle? Kysyn­nän hin­ta­jous­to todis­tet­tu nol­lak­si hyödyk­keen ollessa työtä! Maail­man­lu­okan tutkimusta!

  71. Itse olen 27-vuo­tias mies ja siivoilen 9.25 euron tun­tipal­ka­lla noin 5 tun­tia päivässä, kun en muu­ta työtä ole saanut. kan­nat­taisiko heit­täy­tyä sos­sun ja muiden tuki­ais­ten varaan ja opiskel­la jotain?. 

    Teo­ri­as­sa ei ole järkeä tehdä työtä jos tuki­aisi­akin saa enemmän.

  72. tpyy­lu­o­ma: Mä en nyt oikein ymmär­rä, että jos ihmiselle voi mak­saa lisää palkkaa sil­lä perus­teel­la että hän puhuu COBO­Lia tai Sak­saa, niin mik­sei vas­taavasti voi mak­saa vähempää palkkaa jos ei osaa Suomea kun­nol­la? Taito se on siinä kuin muuraaminenkin.

    Niin, teo­ri­as­sa.

    Mut­ta: Tässä lis­tan kohdas­sa kaiketi ei ole puhe siir­to­lai­sista, joil­la olisi ollut mah­dol­lisu­us kielik­oulu­tuk­sen han­kkimiseen etukäteen.

    Mis­sä ja mil­loin siir­to­laiset ovat osan­neet maan kie­len jo maa­han tul­lessaan? ( Jos kyse ei ole briteistä).

    Itsen­sä pitäisi silti elät­tää alus­ta alkaen. 

    Kieli­taidon puut­tumi­nen rajoit­taa työn­saan­timah­dol­lisuuk­sia rajusti: ihme, jos jonkin työn saa. Eikö se riitä sanktioksi?

    Sik­si näen käytän­nön järkeä tuos­sa Osmon ehdotuksessa. 

    Suomea oppii vain Suomes­sa, kurs­seil­la ja kon­tak­tis­sa suomenkielis­ten kanssa. 

    Kumpaankin saat­taa olla vaikea päästä, vaik­ka olisi miten motivoitunut.

    Jär­jestöil­lä on ystäväk­si maa­han­muut­ta­jalle ‑vapaae­htois­pro­jek­te­ja vas­taa­mas­sa juuri tähän puutteeseen.

    Tiedä sit­ten, olisiko hyödyl­listä / mah­dol­lista kytkeä tuo ensim­mäisen työ­nan­ta­jan työl­listämis­palkkio näyt­töön siitä, että työn­tek­i­jä 1) sitoutuu kieli­taidon paran­tamiseen kun 2) kun siihen on jokin todel­li­nen mah­dol­lisu­us työn lisäk­si ja 3) kun on päätet­ty jokin tapa antaa näyt­tö edistymisestä.

  73. @Tapio
    > Osaamis- ja laatu­vaa­timusten nos­t­a­mi­nen nos­taa pait­si yrit­täjien niin myös työn­tek­i­jöi­den osaamis- ja laatuvaatimuksia.

    > Mitä siis tehdään niille meistä, jot­ka tässä kil­pailus­sa eivät pär­jää. Ei puo­let kansas­ta voi olla sos­sun asi­akkai­ta. Tai voi olla, mut­tei löy­dy maksajia.

    Voi Tap­sa… Maail­ma muut­tuu Tap­saseni. Et liene sit­ten huo­man­nut, että tätä samaa valet­ta on jauhet­tu pitkään eri kaavuis­sa. Ensin 99 % kansas­ta oli kiin­ni turpeessa ja 1 % teki jotain muu­ta. Sil­loinkin ajatelti­in, ettei mak­sajia löy­dy / Jumala kostaa, jos maail­man­järjestys muut­tuu. Sit­ten oli tuo torp­par­i­jär­jestelmä, sama asia. Vaan niin vaan torp­par­it vapautet­ti­in. Ja Suo­mi nousu­un! Sit­ten tuli tuo teol­lisu­us. Niin vaan ajatelti­in ja ajatel­laan, että Suo­mi rom­ah­taa / ei löy­dy mak­sajia, jos Nokialle/telakoille/metsäteollisuudelle yms. käy huonos­ti. Jo 1975 puo­let suo­ma­lai­sista työsken­teli muual­la kuin teol­lisu­udessa. Taitaa nykyään olla alle 25 %. Palve­lut on nousseet. Taide­taan me vaan nykyään pestä tois­temme paito­ja (ja vaik­ka suun­nitel­la toisillemme koti­sivus­to­ja yms.). Ja vaik­ka taloudel­lis­es­ti on ollut hiukan vuoris­torataa, niin tren­di on selvästi kas­va­va. Nyt muuten noin 99 % tekee muu­ta ja 1 % on kiin­ni turpeessa. Maail­mankir­jat on sekaisin! Ja automaa­tio ja osaamis- ja laatu­vaa­timuk­set vaan vie maail­maa yhä enem­män ja enem­män työttömyyteen.

    Jos­sain vai­heessa joudu­taan kyl­lä kaik­ki totea­maan, että työl­lisyy­teen poh­jau­tu­vaa maail­maa ei vaan voi­da pitää yllä. Olen var­ma, että esmes blo­gi-isän­tä on tämän tehnyt itselleen selväk­si jo aikaa sit­ten. Nyt on kysymys vaan siitä, että miten pitkään Syl­tyn kaltaiset toisi­apäähän­potk­i­jat saa­vat määrätä toimeen­tu­lopoli­ti­ikkaa. Kun kokkar­it on suurin puolue, niin on help­po ennus­taa, että liian kauan.

  74. Nukku­Mat­ti:
    Selvästikin oppivelvol­lisu­u­den jatkami­nen ainakin 18 ikävuo­teen asti olisi perustel­tua, kos­ka huo­mat­ta­va osa nuorista jät­tää opin­not heti perusk­oulun jälkeen:
    http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_pelkka_peruskoulu_lahes_varma_menolippu_koyhyysloukkuun/6491309

    Itse en usko, että tämä ns. nuoriso­takuu olisi tarpeek­si vah­va keino poimia koulu­tuk­sen piiri­in nekin nuoret, joil­la ei ole riit­tävää omaa akti­ivi­su­ut­ta hakeu­tua koulu­tuk­sen tai työn pariin.

    Oppivelvol­lisu­u­den toteu­tu­mista näytetään sen sijaan valvot­ta­van aika paljon jämäkämmin:
    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/428159/Vanhemmille+tuomio+tyttaren+koulupinnaamisesta

    Ihan pakko ihme­tel­lä sitä, miten oppivelvol­lisu­u­den piden­tämi­nen kor­jaisi asian, jon­ka syy on koulu­tu­s­paikko­jen vähäisyy­dessä. Jos tänä keväänä pääkaupunkiseudun ammat­tik­oului­hin hake­vista puo­let jää ilman koulu­paikkaa, sik­si, että paikko­ja ei ole, miten oppivelvol­lisu­usiän nos­t­a­mi­nen tilan­net­ta muuttaa? 

    Tuoreet yliop­pi­laat puolestaan ovat etsi­neet aiem­min omaa opiskelu­paikkaansa keskimäärin kolme vuot­ta, ja tämän kevään yliop­pi­laat tule­vat etsimään paljon pitem­pään, kos­ka koulu­tu­s­paikko­ja on lakkautet­tu runsaasti.

    Työurien piden­tämis­es­tä puhutaan jatku­vasti, mut­ta ketään ei kiin­nos­ta esit­tää koulu­tu­s­paikko­jen lisäämistä, jot­ta nuoret pää­si­sivät työu­ransa alku­un nopeammin. 

    Sen sijaan koulu­tu­s­paikko­ja lakkaute­taan ikään kuin halut­taisi­in koulut­ta­mat­tomak­si jääviä työt­tömiä. Koulute­tu­il­la on enem­män vai­h­toe­hto­ja, sil­loinkin, kun yri­tys­maail­ma hakee voit­to­ja vähen­tämäl­lä työpaikkoja.

  75. nescio quis: Ihan pakko ihme­tel­lä sitä, miten oppivelvol­lisu­u­den piden­tämi­nen kor­jaisi asian, jon­ka syy on koulu­tu­s­paikko­jen vähäisyydessä.

    Epäilen kyl­lä, että syy ei ole koulu­tu­s­paikko­jen vähäisyy­dessä. Mut­ta vaik­ka olisikin, niin tot­ta kai oppivelvol­lisu­u­den piden­tämi­nen senkin ongel­man kor­jaisi. Vai oletko joskus kuul­lut, että kaikille oppivelvol­lisu­usikäisille ei löy­ty­isi koulupaikkaa? 

    Jos oppivelvol­lisu­usikä ulote­taan 18-vuo­ti­aak­si asti, niin laki sil­loin takaisi, että kaikille on löy­dyt­tävä koulu­tus­ta (ammat­tik­oulu, lukio, oppisopimusk­oulu­tu­s­paik­ka, tms). Ja kuten tuo edel­lä linkit­tämäni uuti­nen syyt­teen saaneista koulupin­nar­in van­hem­mista ker­too, niin oppivelvol­lisu­u­den toteu­tu­mista myös valvotaan.

  76. Töitä olisi paljon mut­ta jos teetät ja mak­sat lik­san se on har­maa­ta taloutta.

  77. nescio quis: Ihan pakko ihme­tel­lä sitä, miten oppivelvol­lisu­u­den piden­tämi­nen kor­jaisi asian, jon­ka syy on koulu­tu­s­paikko­jen vähäisyy­dessä. Jos tänä keväänä pääkaupunkiseudun ammat­tik­oului­hin hake­vista puo­let jää ilman koulu­paikkaa, sik­si, että paikko­ja ei ole, miten oppivelvol­lisu­usiän nos­t­a­mi­nen tilan­net­ta muuttaa? 

    Tuos­sa syy ei varastikaan ole siinä, että Suomes­sa olisi liian vähän koulu­tu­s­paikko­ja, vaan siinä että pk-seudulle hakee todel­la paljon porukkaa kaikkial­ta muual­takin Suomes­ta. Sama kos­kee var­masti kaikkia kasvukeskuksia. 

    Ei siinäkään kyl­lä ole mitään järkeä, että nuoret hake­vat ison kaupun­goin amik­seen samaan aikaan kun kotikaupun­gin amis kärvis­telee opiske­li­japu­las­sa. Siinähän käy niin että vetävis­sä keskuk­sis­sa jää paljon huonom­mil­la pis­teil­lä ole­via hak­i­joi­ta ilman koulu­tu­s­paikkaa. Vaik­ka kan­natankin työn perässä muut­tamista, niin minus­ta heikom­min pär­jäävien 16-kesäis­ten pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan jon­nekin “takahik­iälle” koulu­tuk­sen perässä menee jo liiallisuuksiin.

  78. Kristi­na:
    Mik­si verovaro­ja käytetään työt­tömyy­den ylläpitämiseen ja työt­tömän passivointiin?

    Esimerk­ki: Usei­ta kuukau­sia työt­tömänä ollut olisi valmis itse kus­tan­ta­maan 3–4 kah­den päivän kurssia, jot­ka täy­den­täi­sisvät hänen aiem­paa koulu­tus­taan ja paran­taisi­vat olen­nais­es­ti mah­dol­lisuuk­sia työllistyä/työllistää itsen­sä. Työvoima­toimis­ton kan­ta: ei käy, kos­ka kyseis­ten (ker­ral­laan kah­den päivän) kurssien aikana työtön ei ole työ­nan­ta­jien käytet­tävis­sä. Pitää siis istua kotona odottamassa! 

    Tämä on äärim­m­mäisen tärkeä asia ja paha epäko­h­ta nykyjär­jestelmässä. Työvoimavi­ra­nomaiset ovat avoimen ja jär­jestelmäl­lisen vihamielisiä omae­htoista työl­listymisedel­ly­tyk­siä paran­tavaa koulut­tau­tu­mista kohtaan, ja sen sijaan työt­tömiä pom­potel­laan kaiken­lai­sis­sa puuhasteluis­sa ja type­r­il­lä häl­läväliäkurs­seil­la, joiden kaut­ta kenenkään ei ikinä tiede­tä työl­listyneen vapaille markkinoille.

    Olen seu­ran­nut tätä sivus­ta use­aan otteeseen ja aina pistää vihaksi.

  79. nescio quis:Suomssakin tähän käytetään mon­en­laisia kon­ste­ja. Irti­san­ot­tu­jen työt sälytetään jäl­jelle­jääville, jot­ka tekevät ne ilmaisi­na ylitöinä. 

    Suomes­sa palkat ovat 2000-luvul­la nousseet 50%. Tänään pitää sin­un siis tehdä sama määrä työtä kun 1.5 ihmistä teki vuon­na 2000 jot­ta voit väit­tää ansain­neesi palkanko­ro­tuk­sen. Voi pistää mon­es­sa hom­mas­sa hien pintaan.

  80. nescio quis:
    On täysin nau­ret­ta­va aja­tus, että Suomen olo­suhteis­sa ja hin­tata­sol­la elävät lähti­sivät kil­paile­maan globaal­isti hin­noil­la. Vain osaamisel­la ja laadul­la on mah­dol­lista kilpailla. 

    Kiinas­sa valmis­tuu korkeak­oulutet­tu­ja tänä päivänä 7 miljoon­aa vuosit­tain, Inti­as­sa 3 miljoon­aa jne. Vuo­den 2020 ennustei­den mukaan län­si­mais­sa korkeak­oulutet­tu­jen määrä pysyy ennal­laan tai hie­man las­kee, kun taas Aasi­as­sa voimakkaasti kasvaa.

    Aika help­po on siis nähdä että korkeak­oulutet­tu työ siir­tyy seu­raa­van vuosikymme­nen aikana Aasi­aan, samas­sa mit­takaavas­sa kun tehdastyö on siir­tynyt tätä ennen. Anek­doot­ti­na voisi maini­ta Nokian joka juuri potkaisi tuhat korkeak­oulutet­tua IT-insinööriä pihalle ja siir­si hom­mat Intiaan.

    Län­si­maid­en tehtävä on sopeu­tua tähän kehi­tyk­seen ja rak­en­taa yhteiskun­tansa niin että sil­lä 300 e/kk pal­ka­lla myös elää. Epäilemät­tä mon­es­sa maas­sa tämä tapah­tuu vas­ta väki­val­taisen yhteiskun­nal­lisen tuhon jäl­keen, mut­ta tämähän on ollut se tyyp­illi­nen sosial­is­min onneloiden kohta­lo muutenkin. Ikävä vaan meille että nyt asumme yhdessä sellaisessa.

  81. Sun Tzu: Anek­doot­ti­na voisi maini­ta Nokian joka juuri potkaisi tuhat korkeak­oulutet­tua IT-insinööriä pihalle ja siir­si hom­mat Intiaan.

    Anek­doot­ti voi kyl­lä vaa­tia vähän enem­män purkamista. Nokia potkaisi tuhat IT-insinööriä pihalle ja siir­si ne työt osas­toon “ei tehdä”. Mei­dän onnek­semme vielä tois­taisek­si korkeak­oulutet­tu­jen työn siirtämi­nen Inti­aan on men­nyt aika nihkeästi. Pahin buu­mi työn ulkois­tamises­sa Kiina-Intia-akselille on jo hiipumaan päin, hom­mia on tul­lut takaisin mon­es­sakin paikassa.

    Kiinas­sa tilanne on jo nyt sel­l­ainen, että siel­lä korkeak­oulute­tun englan­tia osaa­van insinöörin palk­ka alkaa nous­ta Euroopan alalaidan tasolle. Intia on ihan jok­eri, siitä on vaikea sanoa oikein mitään — maas­ta löy­tyy kaikkea ja sen vas­tako­h­ta. Brasil­ias­sa kuulem­ma on jo osin se tilanne, että suo­ma­laiset fir­mat tuo­vat insinööre­jä Suomes­ta sinne, kos­ka se on halvem­paa kuin paikalli­nen työvoima. Venäjä on mei­dän tilanteessamme myös mie­lenki­in­toinen, kos­ka siel­läkin on korkeasti koulutet­tua työvoimaa varsin matalil­la palkoilla.

    Kuitenkin esimerkik­si insinöörien työl­lisyys on län­si­mais­sa korkeal­la tasol­la, vaik­ka taloudessa ei mene kovin hyvin. Tämä viit­taisi siihen, että kiinalaiset insinöörit eivät syö suo­ma­laisen pöy­dästä tai päinvastoin.

    Asiantun­ti­jatyön ulkois­tamises­sa syn­tyvät kus­tan­nuk­set ovat usein melkoisia. En ole näh­nyt mitään hyvää tutkimus­ta aiheesta, mut­ta oma näp­pitun­tu­mani on se, että kus­tan­nuk­set ovat suh­teessa urakan kokon­aisu­u­den neliöju­ureen. Täl­löin pien­ten pro­jek­tien ulkois­t­a­mi­nen ei kan­na­ta, suurten kan­nat­taa. Lisäk­si mukaan tulee jokin etäisyy­teen (henkinen/fyysinen) liit­tyvä ter­mi; naa­pu­ri­fir­mal­la teet­tämi­nen on helpom­paa kuin maa­pal­lon toisel­la puolel­la teettäminen.

    Lop­putu­los on tuos­sa sama kuin tuotan­nos­sa. Yksit­täiskap­paleet kan­nat­taa tehdä itse, pien­sar­jat paikallisel­la sopimus­valmis­ta­jal­la, suurem­mat Virossa, mas­sat­uotan­to Kiinas­sa. Meil­lä riit­tää siis kysyn­tää paikallisellekin osaamiselle, kun­han ymmär­rämme tehdä asi­at oikein.

    Sun Tzu: Län­si­maid­en tehtävä on sopeu­tua tähän kehi­tyk­seen ja rak­en­taa yhteiskun­tansa niin että sil­lä 300 e/kk pal­ka­lla myös elää.

    Tule­vaisu­ut­ta on vaikea ennus­taa, mut­ta jos ole­tamme kehi­tyk­sen jatku­van, meil­lä on koko ajan pienem­pi joukko vas­taa­mas­sa koko porukan ansioista. Ske­naar­i­ona tämä tuo aika mie­lenki­in­toisia vai­h­toe­hto­ja esi­in. Jos men­nään ihan tuot­tavu­u­den mukaan, niin se on esimerkik­si tuo 300 e/kk.

    Asi­aa kan­nat­ta­nee kuitenkin kat­soa ilman raha­sum­mia, kos­ka ostovoima on rahan mukaan aika mon­imutkainen tapaus. Lisäk­si ostovoiman jakau­tu­mi­nen kansakun­nan kesken on myös poli­it­ti­nen päätös.

    Jos 20 % kansas­ta tuo koko porukan tulot, tämä 20 % jää demokra­ti­as­sa jalkoi­hin. Eli­itistä tulee sor­ret­tu työväen­lu­ok­ka… Pait­si ettei tule, kos­ka sil­lä koulute­tul­la ja tuot­taval­la eli­it­il­lä on aina kak­si muu­takin vai­h­toe­htoa. Joko voi lep­pois­taa itsen­sä elätet­täväk­si tai suo­ria muualle töihin.

    Kumpaakin voidaan toki suit­sia lain­säädän­nöl­lä, mut­ta aiv­o­työläistä on paha ruoskia tuot­tavaan työntekoon.

    Niin­pä tuos­sa saat­taakin käy­dä niin, että mitä vähem­män meil­lä on rahaa talouteen tuovia työn­tek­i­jöitä, sitä arvokkaampia ne ovat meille. Ja kos­ka tuol­laises­sa tilanteessa tuot­tavien työn­tek­i­jöi­den etu­ja ei voi­da paran­taa vero­tus­ta keven­tämäl­lä (kun sil­lä elätetään ne muut), niin sit­ten mak­su­vä­li­neenä onkin muiden työpanos.

    Tässä taas on poli­it­tis­es­ti erikoinen sivu­maku. On erit­täin tuot­tavaa työtä tekevä ylälu­ok­ka, jol­la lop­ut ovat palveli­joina. Aika vaikea on kuitenkaan nähdä mui­ta vai­h­toe­hto­ja, jois­sa ei tuho­ta hyv­in­voin­tia varsin totaalisesti.

    Yksi vai­h­toe­hto on tuo 300 e/kk + perus­tu­lo. Toinen vai­h­toe­hto voisi olla vaikka­pa 300 e/kk ja ilmainen asum­i­nen. Toteu­tustapo­ja on monia. Sitä on kuitenkin vaikea nähdä, että 300 e/kk net­to toisi sub­ven­tiot­ta asumisen, ruuan ja muun tavanomaisen siihen päälle tekemät­tä syr­jäy­tymistä edesaut­tavia olosuhteita.

  82. kom­men­taat­tori: Jos­sain vai­heessa joudu­taan kyl­lä kaik­ki totea­maan, että työl­lisyy­teen poh­jau­tu­vaa maail­maa ei vaan voi­da pitää yllä. 

    His­to­ria ei oikein tue väitet­täsi. Naa­purikin lupasi jo ajat sit­ten vapaut­taa ihmiset työn­teosta automaa­tion avulla.

    Sitä­pait­si, mitä tehdään sitä ennen?

  83. Sun Tzu:
    Aika help­po on siis nähdä että korkeak­oulutet­tu työ siir­tyy seu­raa­van vuosikymme­nen aikana Aasi­aan, samas­sa mit­takaavas­sa kun tehdastyö on siir­tynyt tätä ennen. 

    Län­si­maid­en tehtävä on sopeu­tua tähän kehi­tyk­seen ja rak­en­taa yhteiskun­tansa niin että sil­lä 300 e/kk pal­ka­lla myös elää. 

    ..

    Se, että kiinalaiset ja intialaiset suos­tu­vat työsken­telemään käytän­nössä ilmaisek­si valmis­taak­seen län­si­maalaisille tavaroi­ta ja palvelu­ja ei ole automaat­tis­es­ti huono asia län­si­maid­en kannalta.

    Vrt. anti­ikin Rooma, jos­sa orjat tekivät alati suurem­man osan aatelis­ton töistä, kuten maanvil­je­lyk­ses­tä tai vaat­tei­den ompelus­ta. Aatelisia tämä ei har­mit­tanut lainkaan.

    Ain­oa ongel­ma län­si­maid­en kannal­ta on, että län­si­maid­en sisäi­nen tulon­jako vaatii hienosäätöä:

    Aiem­min on ollut erään­laise­na per­in­teenä jakaa luk­sus­tuot­tei­ta ihmisille työn­teon mukaan. Nyt heikko­tuot­toisille on annet­ta­va rahaa aiem­paa vastik­keet­tomam­min, kun mieliku­vi­tus ei enää riitä kek­simään heille sel­l­aista työtä jota koneet tai Aasian kansat eivät jo tek­isi ilmaiseksi.

  84. Lain­aus: “Ain­oa ongel­ma län­si­maid­en kannal­ta on, että län­si­maid­en sisäi­nen tulon­jako vaatii hienosäätöä:

    Aiem­min on ollut erään­laise­na per­in­teenä jakaa luk­sus­tuot­tei­ta ihmisille työn­teon mukaan. Nyt heikko­tuot­toisille on annet­ta­va rahaa aiem­paa vastik­keet­tomam­min, kun mieliku­vi­tus ei enää riitä kek­simään heille sel­l­aista työtä jota koneet tai Aasian kansat eivät jo tek­isi ilmaiseksi.”

    Jos nyt ensin työn mitoi­tus­ta kat­sot­taisi­in kun­toon, työl­listy­isi jo sil­lä koko joukko ihmisiä. Hyvin monil­la työ­paikoil­la ihmiset tekevät palkat­tom­i­na ylitöinä kotona iltaisin sen, mihin kuu­luisi palkata lisää työn­tek­i­jöitä. Palkat­ta tehty työ näkyy yri­tys­ten tulok­sis­sa kivana lisänä. 

    Mitä kiinalaisi­in tulee, he ovat jo heräämässä siihen, että työtä ei ole pakko tehdä pikkurahalla.

  85. Sun Tzu: Kiinas­sa valmis­tuu korkeak­oulutet­tu­ja tänä päivänä 7 miljoon­aa vuosit­tain, Inti­as­sa 3 miljoon­aa jne. Vuo­den 2020 ennustei­den mukaan län­si­mais­sa korkeak­oulutet­tu­jen määrä pysyy ennal­laan tai hie­man las­kee, kun taas Aasi­as­sa voimakkaasti kasvaa.

    Aika help­po on siis nähdä että korkeak­oulutet­tu työ siir­tyy seu­raa­van vuosikymme­nen aikana Aasi­aan, samas­sa mit­takaavas­sa kun tehdastyö on siir­tynyt tätä ennen. Anek­doot­ti­na voisi maini­ta Nokian joka juuri potkaisi tuhat korkeak­oulutet­tua IT-insinööriä pihalle ja siir­si hom­mat Intiaan.

    Län­si­maid­en tehtävä on sopeu­tua tähän kehi­tyk­seen ja rak­en­taa yhteiskun­tansa niin että sil­lä 300 e/kk pal­ka­lla myös elää. Epäilemät­tä mon­es­sa maas­sa tämä tapah­tuu vas­ta väki­val­taisen yhteiskun­nal­lisen tuhon jäl­keen, mut­ta tämähän on ollut se tyyp­illi­nen sosial­is­min onneloiden kohta­lo muutenkin. Ikävä vaan meille että nyt asumme yhdessä sellaisessa.

    Ahaa, siis sik­si suo­ma­laista yhteiskun­taa taan­nute­taan niin nopeaan tahti­in, niin monin tavoin, kehit­tyvien maid­en tasolle…
    esim siirtämäl­lä palvelui­ta (myös ter­vey­den­hoito) yhä kauem­mas asukkaista.

    Kehi­tys­maata­son ajat­telu tuot­taa kehi­tys­maata­son olo­suhtei­ta. Mis­tä siis löy­ty­isi uuden­laisia ajattelijoita? 

    Kuka hok­saisi sen, että jos lakia, joka aset­taa sijoit­ta­jien edun kaiken muun edelle, muute­taan, yri­tys­ten olisi mah­dol­lista ottaa kansal­liset edutkin huomioon, ja olla myymät­tä toim­intaa ulko­maisille ostajille?
    Kuka älyäisi, että EU-lain­säädän­tö laa­di­taan nyt siten, että ylikansal­liset toim­i­jat pystyvät työn­tämään markki­noil­ta paikalliset pienet yrit­täjät ja myöhem­min myös liike­laitok­sik­si pakotet­ta­van kun­nal­lisen toiminnan? 

    Kun pelisään­nöt laa­di­taan vahvim­man ehdoil­la, tot­takai pienem­mille ja eri yhteiskun­nille käy heikosti. Pelisään­nöt ovat ihmis­ten keskinäisiä sopimuk­sia. Niihin pystyy vaikut­ta­maan, jos demokra­tia on todel­lista eikä vain nimellistä. 

    Ei Suomen ole pakko taan­tua kehi­tys­maak­si, vaik­ka siihen suun­taan kaik­ki vah­vasti on jo jonkin aikaa näyt­tänytkin kulkevan.

  86. nescio quis:Jos nyt ensin työn mitoi­tus­ta kat­sot­taisi­in kun­toon, työl­listy­isi jo sil­lä koko joukko ihmisiä. Hyvin monil­la työ­paikoil­la ihmiset tekevät palkat­tom­i­na ylitöinä kotona iltaisin sen, mihin kuu­luisi palkata lisää työntekijöitä. 

    No kun ei tuo onnis­tu mis­sään muual­la kuin apina-liukuhihnalla-hommissa. 

    Ei työn­tek­i­jöitä voi niin vain kor­va­ta toisil­la, oli­pa kyseessä sit­ten remont­tireiska taik­ka ohjelmis­to­su­un­nit­teli­ja. Etenkin asianti­nti­jatyössä henkilöi­den lisäämi­nen pri­jek­ti­in voi aiheut­taa täysin päin­vas­taisen tilanteen mihin pyrit­ti­in. Virhei­den määrä kas­vaa ja työ viekin kauem­min kuin alku­peräisel­lä porukalla.

    Lisäk­si ne työt­tömänä istuskel­e­vat henkilöt eivät yleen­sä kel­paa niihin töi­hin, joi­hin tarvit­taisi­in lisää käsiä. Jos taas mietit että jae­taan esimerkik­si kaup­po­jen kas­satyötä, niin sitähän on jaet­tu vaik­ka kuin­ka paljon ja se taas on ainainen val­i­tuk­sen aihe.

  87. Sylt­ty: Tuos­sa syy ei varastikaan ole siinä, että Suomes­sa olisi liian vähän koulu­tu­s­paikko­ja, vaan siinä että pk-seudulle hakee todel­la paljon porukkaa kaikkial­ta muual­takin Suomes­ta. Sama kos­kee var­masti kaikkia kasvukeskuksia. 

    Ei siinäkään kyl­lä ole mitään järkeä, että nuoret hake­vat ison kaupun­goin amik­seen samaan aikaan kun kotikaupun­gin amis kärvis­telee opiske­li­japu­las­sa. Siinähän käy niin että vetävis­sä keskuk­sis­sa jää paljon huonom­mil­la pis­teil­lä ole­via hak­i­joi­ta ilman koulu­tu­s­paikkaa. Vaik­ka kan­natankin työn perässä muut­tamista, niin minus­ta heikom­min pär­jäävien 16-kesäis­ten pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan jon­nekin “takahik­iälle” koulu­tuk­sen perässä menee jo liiallisuuksiin.

    Tuore lehti­jut­tu selvit­tää koulu­tuk­sen ulkop­uolelle jäävien lukumääriä: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/452974/OAJ+Ammatillisen+koulutuksen+tuhannet+opiskelijapaikat+sailytettava

  88. Viherinssi: Jos 20 % kansas­ta tuo koko porukan tulot, tämä 20 % jää demokra­ti­as­sa jalkoi­hin. Eli­itistä tulee sor­ret­tu työväen­lu­ok­ka… Pait­si ettei tule, kos­ka sil­lä koulute­tul­la ja tuot­taval­la eli­it­il­lä on aina kak­si muu­takin vai­h­toe­htoa. Joko voi lep­pois­taa itsen­sä elätet­täväk­si tai suo­ria muualle töihin.
    Kumpaakin voidaan toki suit­sia lain­säädän­nöl­lä, mut­ta aiv­o­työläistä on paha ruoskia tuot­tavaan työntekoon.
    Niin­pä tuos­sa saat­taakin käy­dä niin, että mitä vähem­män meil­lä on rahaa talouteen tuovia työn­tek­i­jöitä, sitä arvokkaampia ne ovat meille. Ja kos­ka tuol­laises­sa tilanteessa tuot­tavien työn­tek­i­jöi­den etu­ja ei voi­da paran­taa vero­tus­ta keven­tämäl­lä (kun sil­lä elätetään ne muut), niin sit­ten mak­su­vä­li­neenä onkin muiden työpanos.

    Juuri tästä syys­tä koitin pohtia toises­sa ketjus­sa sitä, miten ne tuot­tavim­mat saataisi­in toisaal­ta tekemään työtä ja toisaal­ta ole­maan valmi­ita luop­umaan suures­ta osas­ta sen tuot­ta­mas­ta hyv­in­voin­nista muille jaettavaksi. 

    Jotenkin tun­tuu turhal­ta, että he suos­tu­vat tuo­hon sil­lä, että muutkin (eli ne, jot­ka eivät juurikaan tuo­ta hyv­in­voin­tia) pan­naan muuten vaan tekemään jotain, ettei näyt­täisi siltä, että he pää­sevät liian helpol­la, vaikkei täl­lä juurikaan ole merk­i­tys­tä kokon­aishyv­in­voin­nin tuotantoon. 

    Minus­ta parem­pi olisi koit­taa kek­siä jotain mui­ta tapo­ja palki­ta niitä tuot­tavia työn­tek­i­jöitä. NL:ssa koitet­ti­in käyt­tää yhteiskun­nal­lisen statuk­sen nos­tamista (Sta­hanovien palk­it­semista mitaleil­la), mut­ta tämä ei tain­nut olla kovinkaan toimi­vaa. Ehkä se ei toimin­ut sik­si, että palk­in­to koit­ti vain esit­tää statuk­sen paran­nus­ta, mut­tei todel­lisu­udessa sitä tuot­tanut (vaan laiskat kom­mu­nis­ti­jo­hta­jat oli­vat silti ylem­pänä hier­arki­as­sa kuin tun­nol­liset Sta­hanovit). Palkin­non pitäisi siis olla oikeasti jotain sel­l­aista, että tek­i­jän sta­tus nousee. Jos tämä saataisi­in toimi­vak­si, voisi tuo ylälu­ok­ka paiskia niitä tuot­tavia töitä ja jakaa hyv­in­voin­tia kaikille, mut­ta sen vasta­lah­jak­si sit­ten pais­tatel­la yhteiskun­nan parrasvaloissa.

  89. nescio quis:
    Kun pelisään­nöt laa­di­taan vahvim­man ehdoil­la, tot­takai pienem­mille ja eri yhteiskun­nille käy heikosti.

    Maail­man­poli­ti­ikas­sa pelisään­nöt on aina laa­dit­tu vahvimpi­en ehdoil­la ja niin tehdään jatkos­sakin. Kiinalaiset päät­tivät aivan itse ava­ta markki­nansa ulko­maisille investoin­neille 30 vuot­ta sit­ten ja lop­pu on historiaa.

    Suomen kaltais­ten pikku­maid­en tehtävä on sopeu­tua maail­man­poli­ti­ikan tosi­a­sioi­hin, kos­ka vai­h­toe­hto­ja ei juuri ole. Vai arveletko että kiinalaiset pelästyvät jos miinalai­va Poh­jan­maa lähetetään pyörimään Shang­hain edustalle?

  90. Bror-Erik Gud­mund­sen:

    Vrt. anti­ikin Rooma, jos­sa orjat tekivät alati suurem­man osan aatelis­ton töistä, kuten maanvil­je­lyk­ses­tä tai vaat­tei­den ompelus­ta. Aatelisia tämä ei har­mit­tanut lainkaan.

    Ain­oa ongel­ma län­si­maid­en kannal­ta on, että län­si­maid­en sisäi­nen tulon­jako vaatii hienosäätöä:

    Aiem­min on ollut erään­laise­na per­in­teenä jakaa luk­sus­tuot­tei­ta ihmisille työn­teon mukaan. Nyt heikko­tuot­toisille on annet­ta­va rahaa aiem­paa vastik­keet­tomam­min, kun mieliku­vi­tus ei enää riitä kek­simään heille sel­l­aista työtä jota koneet tai Aasian kansat eivät jo tek­isi ilmaiseksi.

    Orjatyö on palaa­mas­sa länteenkin:Saksan mini­job ja Englan­nin Work­fare-ohjelmis­sa työsken­telee jo miljoo­nia työntekijöitä

    Näyt­tää siltä, että pakko-orjatyö on syr­jäyt­tämässä län­si­mais­sa pieni­palkkaisen työn.
    Englan­nis­sa se on johtanut siihen, että ihmisiä irti­san­o­taan nor­maleista työ­suhteista ja tilalle palka­ataan näitä oikeudet­to­mia orjatyöläisiä Kiinan tapaan

    1. Kan­nat­taa nyt kuitenkin käyt­tää sano­ja harkiten. Orjatyö tarkoit­taa, että ihmiseltä on viety vapaus men­nä ja tul­la tai hakeu­tua muualle töi­hin. Se ei tarkoi­ta huonoa palkkaa, jos on vapaus hakeu­tua töi­hin muualle. Riis­to olisi lähempänä, jos halu­aa käyt­tää tämänkaltaisx­ia ilmaisuja.
      Maail­mas­sa on edelleen myös ihan oikeaa orjuutta.

  91. Sylt­ty: No kun ei tuo onnis­tu mis­sään muual­la kuin apina-liukuhihnalla-hommissa. 

    Ei työn­tek­i­jöitä voi niin vain kor­va­ta toisil­la, oli­pa kyseessä sit­ten remont­tireiska taik­ka ohjelmis­to­su­un­nit­teli­ja. Etenkin asianti­nti­jatyössä henkilöi­den lisäämi­nen pri­jek­ti­in voi aiheut­taa täysin päin­vas­taisen tilanteen mihin pyrit­ti­in. Virhei­den määrä kas­vaa ja työ viekin kauem­min kuin alku­peräisel­lä porukalla.

    Lisäk­si ne työt­tömänä istuskel­e­vat henkilöt eivät yleen­sä kel­paa niihin töi­hin, joi­hin tarvit­taisi­in lisää käsiä. Jos taas mietit että jae­taan esimerkik­si kaup­po­jen kas­satyötä, niin sitähän on jaet­tu vaik­ka kuin­ka paljon ja se taas on ainainen val­i­tuk­sen aihe.

    Samaa mieltä siitä, että työn­tek­i­jän kor­vaami­nen toisel­la ei onnis­tu muus­sa kuin liukuhi­h­natyössä. Sik­si työn­tek­i­jämi­toi­tus, joka kieltää sijais­ten palkkaamisen ja kun­nol­lisen pere­hdy­tyk­sen, aiheut­taa sen, että tieto­taito vähitellen katoaa ja virhei­den (hoito­työssä hoitovirhei­den) ris­ki ja määrä kasvaa. 

    Kuten jo edel­lä kuvasin, monin paikoin on irti­san­ot­tu osa henkiköstöstä ja aiem­pi työmäärä jaet­tu jäl­jelle­jääneille, jot­ka sit­ten tekevät palkaton­ta yli­työtä (jopa koton­aan) selviy­tyäk­seen urakas­taan. Eivät irti­san­otut menetä työkykyään ja työ­taito­jaan heti työt­tömik­si jäädessään, kyl­lä he osaa­vat aivan yhtä hyvin tehtävän­sä ja oppi­vat uuden. Heil­lä on samat valmi­udet kuin työssäolevil­la, heil­lä vain ei ole mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää taito­jaan työ­paikan puut­tumisen takia.

    Jos työt­tömiä pitää automaat­tis­es­ti tois­taitoisi­na, kyse on ennakkoasen­teesta, joka vahin­goit­taa yhteiskun­taa jät­tämäl­lä osan ihmi­sistä huomiotta. 

    Sil­loin kun työn­tek­i­jöi­den on tehtävä työtä ilmaisek­si työa­jan ulkop­uolel­la tai use­ampi peräkkäi­nen työn­tek­i­jä samas­sa tehtävässä sairas­tuu, voi var­muudel­la pitää työn­mi­toi­tus­ta sel­l­aise­na, että työmäärä pitäisi jakaa use­am­malle työn­tek­i­jälle. Monis­sa paikois­sa on aiem­min ollutkin use­ampi hoita­mas­sa samaa työmäärää. 

    Eräs tun­nolli­nen nuori työn­tek­i­jä oli kovin onneton yrit­täessään ilman ruo­ka- ja kahvi­tauko­ja ehtiä tekemään kaiken, mitä piti. Hyvin väsyneenä hän las­ki, että samaa työmäärää tekemässä oli edel­lisenä kesänä ollut peräti neljä ihmistä.

    Yri­tys­ten tapa hakea voit­toa ja julkisen sek­torin tapa hakea säästöjä aiheut­taa työt­tömyysongelmien ja työkyvyt­tömyy­teen rasit­tumisongelmien lisäk­si tieto­taidon katoamista. 

    Kovin monil­la työ­paikoil­la eläkeikää läh­estyvät siir­retään pois ja sit­ten nuoret, jot­ka eivät olekaan ehti­neet omak­sua pere­htyneim­miltä saatavaa tietoa, ovat kokon­aan pelkän koulu­tuk­sen­sa varas­sa, tekemässä yri­tyk­sen ja ere­hdyk­sen hitaal­la menetelmäl­lä sitä kai­vat­tua tulosta.

    (Toiv­ot­tavasti en vie liikaa tilaa ketjus­ta, mut­ta keskustelu­nar­voinen asia.)

  92. > kom­men­taat­tori: Jos­sain vai­heessa joudu­taan kyl­lä kaik­ki totea­maan, että työl­lisyy­teen poh­jau­tu­vaa maail­maa ei vaan voi­da pitää yllä. 

    > His­to­ria ei oikein tue väitet­täsi. Naa­purikin lupasi jo ajat sit­ten vapaut­taa ihmiset työn­teosta automaa­tion avulla.

    > Sitä­pait­si, mitä tehdään sitä ennen?

    Huono trol­li. Mene takaisin alku­ru­u­tu­un ja lue uud­estaan. Ei se nyt niin vaikeaa ole.

  93. Pilkun paikalla voi aina viisastella.
    Todel­lisu­udessa kun nor­maale­ja työ­paikko­ja on liian vähän niin aina joku on pakko­työn edessä

    Ja yksi vapaan työn merkke­jä on, että työ­suhde on syn­tynyt vapaae­htois­es­ti ja työn­tek­i­jäl­lä on työ­suh­teeseen liit­tyvät oikeudet ja kohtu­ulli­nen. palkka.

    Noista työ­suhteista puut­tuvat kaik­ki työ­suh­teen tunnusmerkit

  94. nescio quis:

    Kovin monil­la työ­paikoil­la eläkeikää läh­estyvät siir­retään pois ja sit­ten nuoret, jot­ka eivät olekaan ehti­neet omak­sua pere­htyneim­miltä saatavaa tietoa, ovat kokon­aan pelkän koulu­tuk­sen­sa varas­sa, tekemässä yri­tyk­sen ja ere­hdyk­sen hitaal­la menetelmäl­lä sitä kai­vat­tua tulosta.

    Tai sit­ten tör­mätään vielä surullisem­paan tilanteeseen, mis­sä van­hem­mat työn­tek­i­jät naut­ti­vat saavute­tu­ista eduista ja nuoret pätkä­työläiset joutu­vat tekemään kaik­ki hom­mat. Nuorten etua ei aja oikein kukaan, mut­ta jos fir­mas­sa pitkään olleille ker­tyneitä etuuk­sia tai työte­htäviä pitäisi tarkastel­la, ay-liike ryn­tää apu­un. Lop­putule­ma on huono kaikkien kannalta.

  95. Vaikea ymmärtää mik­si ay-liike/S­DP vas­tus­taa jyrkästi min­job / Pudasjär­ven malli ja muu vas­taa­va työlistymistä edis­tävä toiminta.

  96. kom­men­taat­tori:
    Jos­sain vai­heessa joudu­taan kyl­lä kaik­ki totea­maan, että työl­lisyy­teen poh­jau­tu­vaa maail­maa ei vaan voi­da pitää yllä. 

    Jokin aika sit­ten jos­sain toises­sa blo­gis­sa oli sama san­ot­tu hauskasti (oma ver­sioni, en löy­dä tarkkaa lain­aus­ta): “Ihmisil­lä ei nykyään ole puutet­ta mis­tään aineel­lis­es­ta omaisu­ud­es­ta, vaan ain­oas­taan tavoista joil­la he voivat osoit­taa ansait­se­vansa sen”.

    Samaan liit­tyen, suosit­te­len kaikille viime vuon­na julka­istua Edward & Robert Skidel­skyn kir­jaa “How much is enough”, jos­sa pohdi­taan kuin­ka jär­jestää yhteiskun­ta jonkin muun kuin jatku­van kasvun ja työn­tekemisen ympärille. Uusia ideoita ei kir­jas­sa mielestäni ole paljonkaan, mut­ta his­to­ri­alli­nen näkökul­ma aiheeseen tar­joaa hyvää luettavaa.

  97. JTS:
    Vaikea ymmärtää mik­si ay-liike/S­DP vas­tus­taa jyrkästi min­job / Pudasjär­ven malli ja muu vas­taa­va työlistymistä edis­tävä toiminta.

    Pudasjär­ven mallis­sa työl­listyi 80 työtön­tä ja 150 virkamiestä.

    Aikoinaan työl­listämi­nen tehti­in ns Lep­päsen mallil­la , siinä työtön palkat­ti­in aitoon työ­suh­teeseen aj hän sai oikeaa palkkaa.

    Se oli hyvä väylä työelämään.Nuo mini­jo­bit ja Pudasjär­ven mallit perus­tu­vat siihen, että ihmis­es­tä tehdään viralli­nen luuseri.

    Ja kun ihmi­nen on ker­ran leimat­tu luuserik­si niin siitä ojas­ta ei enää nousta

  98. kom­men­taat­tori: Voi Tap­sa… Maail­ma muut­tuu Tapsaseni.

    Jos­sain vai­heessa joudu­taan kyl­lä kaik­ki totea­maan, että työl­lisyy­teen poh­jau­tu­vaa maail­maa ei vaan voi­da pitää yllä. 

    Tot­takai maail­ma muut­tuu, mut­ta työstä vapaaseen Uljaaseen Uuteen Maail­maan on vielä pitkä mat­ka. Mitäpä siis tehdä sitä ennen?

    Täl­laista maail­maa varten pitäisi ilmeis­es­ti kehit­tää uusi ihmis­la­ji. Naa­puri yrit­ti sitäkin, mut­ta tulos ei näytä kovin kestävältä.

    anon: Samaan liit­tyen, suosit­te­len kaikille viime vuon­na julka­istua Edward & Robert Skidel­skyn kir­jaa “How much is enough”

    Pitääpä var­muu­den vuok­si kuitenkin lukaista.

  99. Liian van­ha:mallit perus­tu­vat siihen, että ihmis­es­tä tehdään viralli­nen luuseri. 

    Jos niin muka käy, eiköhän se ole tapah­tunut jo siinä edel­lisessä vai­heessa (“työtön”).

    Ja jos luuseri ker­ran syö enem­män kuin tien­aa, lie­nee parem­pi kuitenkin että tien­aa edes jotain…

  100. Viherinssi: Siitä huoli­mat­ta väen­vähen­nyk­set tapah­tu­vat liike­taloudel­lisin perustein.
    Yri­tys­ten johto ja omis­ta­jat muuten paljon mielu­um­min pitäi­sivät porukan ja laa­jen­taisi­vat toim­intaa kuin toisin päin.

    No, ei siltä näytä. Fir­mat tako­vat kovaa tulosta, mut­ta porukkaa pis­tetään pihalle eikä palkata lisää.

  101. Liian van­ha: Orjatyö on palaa­mas­sa länteenkin:Saksan mini­job ja Englan­nin Work­fare-ohjelmis­sa työsken­telee jo miljoo­nia työntekijöitä 

    Yhteiskun­nas­sa on pari tärkeää työn­teon peri­aatet­ta: 1) onnet­tomankin tumpelon täy­tyy pysytä elät­tämään itsen­sä yksinker­tai­sis­sa hom­mis­sa klem­marite­htaan tuotan­tolin­jal­la, ja ne klem­mar­it täy­tyy pystyä tekemään kus­tan­nus­ta­sol­la jol­la ne menevät kau­pak­si maail­man­markki­noil­la; ja 2) kat­toon räk­i­jöi­den kor­vauk­sen täy­tyy olla edel­lisen palkkaan näh­den sen ver­ran alem­pi että kiin­nos­tus työn­tekoon on kova.

    Sosial­is­min men­estys taas perus­tuu siihen että noi­ta tumpeloi­ta on paljon, joten lupaa­mal­la heille kyky­i­hin­sä näh­den kat­teet­to­mia etu­ja voite­taan vaale­ja. Ikävämpi puoli tässä sit­ten on se että ne edut täy­tyy mak­saa ja tähän on per­in­teis­es­ti käytet­ty kah­ta kon­s­tia: 1) val­tion velka­ra­hal­la elämistä (kuten län­si­mais­sa on tehty), ja 2) luon­non­va­ro­jen myymistä (kuten Neukku­las­sa). Ongel­ma on tietysti se että kum­mal­lakin taval­la rahan saan­ti päät­tyy joskus, joten edessä on tun­netusti son­tainen loppu.

    Surullis­ta­han tässä on noiden kansakun­tien kohta­lo. Vaik­ka jotkut kreikkalaiset näyt­tävät todel­la aidosti usko­van siihen että heille jumalan armos­ta kuu­luu tak­sikuskien sokeainavus­tuk­set ja virkami­esten käsien­pe­sulisät, ja että Merkel on vähin­tään belse­bu­upin kätyri kun ei jakele setelitukko­ja Ateenan kaduil­la. Minkään­laista tule­vaisu­u­den men­estys­tä on aika vaikea kuvitel­la näin sosial­is­min mädät­tämien ihmis­ten saavuttavan.

  102. nescio quis: Sik­si työn­tek­i­jämi­toi­tus, joka kieltää sijais­ten palkkaamisen ja kun­nol­lisen pere­hdy­tyk­sen, aiheut­taa sen, että tieto­taito vähitellen katoaa ja virhei­den (hoito­työssä hoitovirhei­den) ris­ki ja määrä kasvaa.

    Minus­ta tämä ylläol­e­va sopii varsin hyvin joi­hinkin julkisen sek­torin asioi­hin mut­ta huonos­ti yksi­tyiselle sek­to­rille. Jos yri­tys mitoit­taa työvoimansa alakant­ti­in, yri­tyk­sen men­estymi­nen heikke­nee. Jos yri­tys tekee tois­tu­vasti täl­laisia virheitä, se ei enää pian ole kesku­udessamme tekemässä virheitä. Joku parem­min asiansa hoi­tanut hoitaa nekin hom­mat, tai sit­ten ne jäävät hoita­mat­ta, jos ei kysyn­tä riitä.

    Julki­nen sek­tori on vähän toinen jut­tu, kos­ka siel­lä toim­i­joi­ta ei syö kil­pail­i­ja eikä kor­jaa konkurssi.

    En suinkaan väitä, että yksi­tyi­nen sek­tori ei tek­isi virheitä, tai että yri­tyk­set oli­si­vat kaik­ki työ­nan­ta­ji­na julk­isia työ­nan­ta­jia parem­pia. On kuitenkin joukko henkilöstöönkin liit­tyviä virheitä, jot­ka ovat mah­dol­lisia vain julkisel­la sek­to­ril­la, jos­sa työn tulosta eivät markki­nat mittaa.

  103. Samuli Saarel­ma: Jotenkin tun­tuu turhal­ta, että he suos­tu­vat tuo­hon sil­lä, että muutkin (eli ne, jot­ka eivät juurikaan tuo­ta hyv­in­voin­tia) pan­naan muuten vaan tekemään jotain, ettei näyt­täisi siltä, että he pää­sevät liian helpol­la, vaikkei täl­lä juurikaan ole merk­i­tys­tä kokon­aishyv­in­voin­nin tuotantoon.

    Tästä ei ole kysymys. Ei siis yritetä rak­en­taa moot­tori­ti­etä lapi­opelil­lä vain sik­si, että kaikil­la olisi hommia.

    Yhteiskun­nas­sa tulee tule­vaisu­udessakin ole­maan hyvin paljon tekemistä, johon ei tarvi­ta kovin korkeaa koulu­tus­ta, ja jos­sa maail­man­markki­noiden työvoimak­il­pailu ei paljon näy. Iso osa näistä tekemi­sistä on yksi­tyiseen elämään ja yksi­ty­istalouk­si­in liit­tyvää tekemistä.

    Kysymys on kuor­man jakamis­es­ta. Ykkös­vai­h­toe­hdos­sa Tiina tekee pitkää päivää han­kki­mas­sa rahaa maail­mal­ta kansan­talouteemme taval­la tai toisel­la. Sen jäl­keen hän tulee koti­in ja tekee muu­ta­man tun­nin taloustöitä. Pekka taas makoilee saman ajan kotona, kun ei ole töitä.

    Kakkos­vai­h­toe­hdos­sa Tiina tekee edelleen sen pitkän päivän han­kki­mas­sa rahaa kansan­talouteemme. Samaan aikaan Pekka siivoaa Tiinan kotona ja lait­taa sapuskan valmi­ik­si. Tiina syö, läh­tee lenkille ja tapaa kavereita.

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa Tiina mak­saa Pekan (ja muu­ta­man muun elämisen). Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa hillit­tömänä vero­pros­ent­ti­na, toises­sa osin verois­sa, osin osta­mal­la palvelua.

    Ei liene vaikea huo­ma­ta, kumpi vai­h­toe­hdoista on motivoivampi Tiinan kannal­ta. Jälkim­mäisessä Tiina saa jotain hyvää vasti­neek­si tekemästään työstä, ja ehkä sieltä löy­tyy sitä yhteiskun­nal­lista kan­nus­tavu­ut­ta. Työhön ja koti­työhön käytet­ty kokon­ai­sai­ka on jaet­tu parem­min tasan kaikkien välillä.

    Pekat eivät ehkä ole niin innos­tunei­ta mallista kuin Tiinat. Har­vo­jen tuot­tavien yksilöi­den tilanteessa kuitenkin on niin, että tiinoil­la on paljon enem­män valin­nan­varaa, joten tiinoille on pakko tar­jo­ta vastinet­ta elättämisestä.

    (Se tässä on erit­täin vinkeää, että koh­ta oikeis­to ottaa slo­ganin­sa Neukku­lan perus­tus­laista: “kul­takin kyky­jen­sä mukaan, kullekin tarpeit­ten­sa mukaan…”)

  104. anon:
    Tätä blo­gia akti­ivis­es­ti luke­mal­la pää­tyy väk­isinkin johtopäätök­seen, että maail­ma pelas­tu­isi – tai ainakin yhteiskun­ta kehit­ty­isi val­tavasti posi­ti­iviseen suun­taan – jos kak­si asi­aa saataisi­in aikaan:
    ‑Perus­tu­lo
    ‑Työe­htosopimusten ynnä muiden työ­nan­ta­jia kahle­htivien sään­nösten lopettaminen

    Valitet­tavasti Suomes­sa ei ole tarpeek­si voimakas­ta lib­er­aalili­iket­tä jot­ta näitä olisi mah­dol­lista saa­da toteutumaan.

    Hoh hoi­jaa.

    Meil­lä aika hem­metisti mai­ta, jos­sa maail­maa on täl­lä taval­la pelastet­tu. No onko pelas­tunut ja meneekö mukavasti? No ei mene.

    Työ­nan­ta­jia kahlit­sivien sään­nösten pois­to johtaa inhimil­liseen kur­ju­u­teen, täysin häikäilemät­tömään hyväk­sikäyt­töön ja tuot­tavu­u­den lasku­un, kos­ka asioi­ta ei tarvitse tehdä viisaasti ja tehokkaasti vaan helpoin tapa säästää on käy­dä työn­tek­i­jä kukkarol­la. Tämä on Suomes­sakin tosi­a­sia useis­sa tilanteis­sa, jos työlain­säädän­nöstä sal­li­taan poike­ta kuten har­joit­telijoiden kohdalla.

  105. nescio quis:
    (Toiv­ot­tavasti en vie liikaa tilaa ketjus­ta, mut­ta keskustelu­nar­voinen asia.)

    Et mis­sään tapauk­ses­sa. On vain piristävää, että Osmon pal­stal­la joku jak­saa edus­taa muu­takin, kuin Var­ti­aisen koulukun­nan mata­la­palkkatyölin­jaa. Tämän koulukun­nan eräs tun­nus­merk­ki on myös se, että itse on julkisen tai puoli­julkisen instanssin “osaa­jan” toimes­saan aina palkkansa arvoinen (siis se toi­mi, johon oli 300–500 muu­takin hak­i­jaa) ja muiden on ymmär­ret­tävä nyky­istä rivakam­min maail­man muut­tumi­nen ja se, että jatkos­sa työtä tehdään kah­den tun­nin pätkissä fem­mal­la tunti.

  106. Liian van­ha: Pudasjär­ven mallis­sa työl­listyi 80 työtön­tä ja 150 virkamiestä.

    Aikoinaan työl­listämi­nen tehti­in ns Lep­päsen mallil­la , siinä työtön palkat­ti­in aitoon työ­suh­teeseen aj hän sai oikeaa palkkaa.

    Se oli hyvä väylä työelämään.Nuo mini­jo­bit ja Pudasjär­ven mallit­pe­rus­tu­vat siihen, että ihmis­es­tä tehdään viralli­nen luuseri.

    Ja kun ihmi­nen on ker­ran leimat­tu luuserik­si niin siitä ojas­ta ei enää nousta

    Liian van­ha: Pudasjär­ven mallis­sa työl­listyi 80 työtön­tä ja 150 virkamiestä.

    Oletko var­masti tark­istanut paikat ja luvut? 150 uut­ta virkami­estä tun­tuu jotenkin oudol­ta Pudasjärvellä.

    Parem­min doku­men­toidum­mas­sa tapauk­ses­sa Anne Huo­tari (vas. Oulu) pisti muu­tamia vuosia sit­ten itsen­sä kun­nioitet­taval­la taval­la peli­in, muis­taak­seni Paltamossa. 

    Hänen koke­muk­si­aan ja näke­myk­siään kan­nat­taisi lukea ja kuun­nel­la puoluekan­nas­ta riippumatta.

  107. Liian van­ha: Liian vanha

    No sen takia, että Suomeen on syn­nytet­tävä ihan ham­paat irvessä köy­hälistö, joka elää alle kan­sain­välisen köy­hän rajan määrityksen.

    Siis :
    1/3 väestöstä tulee elää alle keskimääräisen köy­hyys­ra­jan, niin näin sit­ten muil­la menee ns. hyvin.

    Köy­hät vaan on luo­ta­va maa­han kuten työkkärikin työt­tömiä ohjeis­taa : menkää palkat­tomaan työhön, niin työkkärin väkikin hymy­ilee. => Ei karenssin vaaraa palkot­tomas­sa työssä.

  108. Viherinssi: Pekat eivät ehkä ole niin innos­tunei­ta mallista kuin Tiinat. Har­vo­jen tuot­tavien yksilöi­den tilanteessa kuitenkin on niin, että tiinoil­la on paljon enem­män valin­nan­varaa, joten tiinoille on pakko tar­jo­ta vastinet­ta elättämisestä.

    Pekat lienevät innos­tunei­ta mallista, jos hei­dän palkkansa on ok, mut­ta käsit­tääk­seni ongel­mana on juuri se, että tuot­tavu­usero­jen vuok­si se ei tule sitä ole­maan, kos­ka hänen siivoustyön­sä tuot­tavu­us ei ole mihinkään paran­tunut siinä, mis­sä se on paran­tunut Tiinan kohdalla. 

    Olen samaa mieltä, että tuo vaikut­taa hyvältä mallil­ta, jos sen lop­putu­lok­se­na kaikkien hyv­in­voin­ti para­nee ja Pekkakin saa kohtu­ullisen osan siitä Tiinan potista. 

    Peru­songel­ma on minus­ta siinä, että jos hom­ma toimii puh­taasti markki­noiden ehdoil­la, niin Tiina ei suinkaan palkkaa Pekkaa ja mak­sa hänelle sitä sum­maa, mikä vas­taisi sitä, mitä hän tien­aisi säästyneen ajan ansios­ta, vaan Ivanin, jolle hän voi mak­saa muru­sia siitä, mitä jou­tu­isi Pekalle maksamaan.

  109. Samuli Saarel­ma: Peru­songel­ma on minus­ta siinä, että jos hom­ma toimii puh­taasti markki­noiden ehdoil­la, niin Tiina ei suinkaan palkkaa Pekkaa ja mak­sa hänelle sitä sum­maa, mikä vas­taisi sitä, mitä hän tien­aisi säästyneen ajan ansios­ta, vaan Ivanin, jolle hän voi mak­saa muru­sia siitä, mitä jou­tu­isi Pekalle maksamaan.

    Het­ki­nen… Mikä on markki­nae­htoista? Mik­si Ivan tek­isi asian halvem­mal­la kuin Pekka?

    Vas­taus on tietysti se, että Ivan on tot­tunut tule­maan toimeen mata­lam­mal­la elin­ta­sol­la. Mut­ta tämä tarkoit­taa sitä, että jos kumpikin jätetään toim­i­maan ilman tukia puh­taasti markki­nae­htois­es­ti, kumpikin pudot­taa työn hin­nan samalle tasolle pysyäk­seen hengis­sä. Tässä kil­pailus­sa Pekalla onkin kotikent­täe­tu (tun­tee kie­len, tun­tee paikat), jol­loin Ivan ei olekaan vaka­va kilpailija.

    Itse asi­as­sa Pekan työl­listämisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat erit­täin pienet. Pekka saa jo sosi­aal­i­tur­vas­ta katon pään­sä päälle ja ruokaa lau­taselle. Työssä ole­van Pekan kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat työ­matkakus­tan­nusten ja työ­vaat­tei­den ver­ran. Ivanin työl­listämisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat paljon suurem­mat, kos­ka Ivanille pitää mak­saa kat­to pään päälle ja ruokaa, kos­ka Ivan ei ole sosi­aal­i­tur­van piirissä.

    Tästä nähdään se, että jos Tiina mak­saa Pekan työssäkäyn­nistä enem­män kuin maini­tut työ­mat­ka- ja työ­vaatekus­tan­nuk­set, Pekan työn­teko tekee tulon­jakoa Tiinal­ta Pekalle. Min­imi­palkan kohdal­la puhutaan suu­ru­us­lu­okas­sa kymp­istä päivässä. Sen kanssa ei Ivankaan kilpaile.

    Akselin toises­sa päässä on tilanne, jos­sa Tiina mak­saa kaikkine sivuku­luineen sosi­aal­i­tur­van ylit­tävän palkan Pekalle, jol­loin puhutaan paris­tasadas­ta eurosta päivässä. Tämä on tietenkin karkea arvio, kos­ka tuol­laises­sa tilanteessa vero­pros­en­tit ja sivuku­lut lähtevät taivaisi­in. Siinä tapauk­ses­sa Tiina työl­listää Ivanin lait­tomasti tai hoitaa hom­mat itse.

    Tämä kier­tyy siihen, että sosi­aal­i­tur­van ja palkan yhdis­tämi­nen sekä palkan sivuku­lut huole­hti­vat siitä, että vapaae­htoinen palkan jakami­nen ympäristöön jää vähäisek­si. En usko, että se on pidem­mäl­lä ajal­la kestävä tilanne, jos nykyi­nen yksilöi­den tuot­tavu­usero­jen kehi­tys jatkuu.

  110. Viherinssi: Niin­pä tuos­sa saat­taakin käy­dä niin, että mitä vähem­män meil­lä on rahaa talouteen tuovia työn­tek­i­jöitä, sitä arvokkaampia ne ovat meille. Ja kos­ka tuol­laises­sa tilanteessa tuot­tavien työn­tek­i­jöi­den etu­ja ei voi­da paran­taa vero­tus­ta keven­tämäl­lä (kun sil­lä elätetään ne muut), niin sit­ten mak­su­vä­li­neenä onkin muiden työpanos.

    Tässä taas on poli­it­tis­es­ti erikoinen sivu­maku. On erit­täin tuot­tavaa työtä tekevä ylälu­ok­ka, jol­la lop­ut ovat palveli­joina. Aika vaikea on kuitenkaan nähdä mui­ta vai­h­toe­hto­ja, jois­sa ei tuho­ta hyv­in­voin­tia varsin totaalisesti.

    Minus­ta on alka­nut sel­l­ainen tule­vaisu­u­den ske­naario näyt­tää mah­dol­lisem­mal­ta, mis­sä tuo “alalu­ok­ka” on käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen täysin hyödytön “ylälu­okalle”. Hyödytön siis tarkoit­taa, että tuo “alalu­ok­ka” ei kykene myymään mitään työtä “ylälu­okalle” mil­lään hin­nal­la. Tavaroiden valmis­t­a­mi­nen ja liikut­ta­mi­nen vaatii jatku­vasti vähem­män työtä ja ei ole kuin ajan kysymys kun palvelui­ta ale­taan use­am­min ja use­am­min tuot­ta­maan parem­min (hin­nas­ta puhu­mat­takaan) koneel­lis­es­ti kuin ihmisvoimin. 

    Tuos­sa ske­naar­ios­sa on kak­si pohtimisen arvoista kysymys­tä. Ensin­näkin se pros­es­si mil­lä tuo­hon tilanteeseen ajaudu­taan. “Ylälu­okalla” ei ole alku­un juuri muu­ta vai­h­toe­htoa kuin myy­dä tuot­teen­sa “alalu­okalle” velak­si. “Alalu­ok­ka” ei pysty velko­jaan mak­samaan pois mitenkään muuten kuin myymäl­lä työtään “ylälu­okalle”. Mut­ta “ylälu­ok­ka” ei ole kiin­nos­tunut osta­maan. Kuin­ka kauan “alalu­okkaa” pide­tään velka­vankeudessa ennen kuin hyväksytään luot­to­tap­pi­ot, jot­ka fun­da­men­taal­isti johtu­vat siitä, että “ylälu­ok­ka” on myynyt hyödykkeitä “alalu­okalle” ilman pien­in­täkään aiko­mus­ta tedä vastakauppoja?

    Toinen kysymys on staat­ti­nen tas­apaino. Suos­tuuko “ylälu­ok­ka” elät­tämään “alalu­okan” vastik­keet­ta? Ellei, minkälaiset muu­rit (fyy­siset, henkiset tai taloudel­liset) nou­se­vat “luokkien” välille?

    (Nuo luokat ovat lain­aus­merkeis­sä sik­si, että en todel­lakaan tiedä kuka niihin kuu­luisi. Tuol­laises­sa pitkälle automa­ti­soidus­sa yhteiskun­nas­sa kun lisäar­von tuot­ta­mi­nen kenellekään on hankalaa.)

  111. Sha­keem: Hoh hoijaa. 

    Meil­lä aika hem­metisti mai­ta, jos­sa maail­maa on täl­lä taval­la pelastet­tu. No onko pelas­tunut ja meneekö mukavasti? No ei mene.

    Työ­nan­ta­jia kahlit­sivien sään­nösten pois­to johtaa inhimil­liseen kur­ju­u­teen, täysin häikäilemät­tömään hyväk­sikäyt­töön ja tuot­tavu­u­den lasku­un, kos­ka asioi­ta ei tarvitse tehdä viisaasti ja tehokkaasti vaan helpoin tapa säästää on käy­dä työn­tek­i­jä kukkarol­la. Tämä on Suomes­sakin tosi­a­sia useis­sa tilanteis­sa, jos työlain­säädän­nöstä sal­li­taan poike­ta kuten har­joit­telijoiden kohdalla.

    Osit­tain tämän vuok­si tuos­sa kah­den asian listal­lani olikin se toinen asia, eli perus­tu­lo. Työ­nan­ta­jan pitää pystyä luo­maan työolo­suh­teet jot­ka voit­ta­vat perus­tu­lol­la elämisen. Perus­tu­lon suu­ru­us voidaan opti­moi­da niin mata­lak­si että kansan­talous ei kaadu, mut­ta toisaal­ta niin korkeak­si että työ­nan­ta­jien hyväk­sikäyt­tö ei onnis­tu. Efek­ti­ivis­es­ti monil­la aloil­la mikään ei vält­tämät­tä muut­tuisi, mut­ta työn­tek­i­jäpuolen neu­vot­telu­voima siir­ty­isi ammat­tili­itoil­ta yksit­täisille työn­tek­i­jöille. Eri­laiset yksilöl­lisi­in tilanteisi­in räätälöidyt poikkeusjär­jeste­lyt tuli­si­vat entistä mah­dol­lisim­mik­si. Esimerkik­si työsken­te­ly osa-aikaise­na siivoo­jana 500 euron kuukausi­pal­ka­lla tulisi ihan järkeväk­si vai­h­toe­hdok­si (nykyään moni täl­laiseen jär­jeste­lyyn sovel­tu­va ja halukas ihmi­nen makaa kotona työttömänä).

    Plus­saa olisi toki myös että jotkut har­vat alat joil­la ammat­tili­itot ovat suo­raansan­ot­tuna kiristyk­sel­lä hinan­neet palkat ja muut edut huo­mat­tavasti markki­nahin­nan yläpuolelle saataisi­in markki­noiden määrämälle palkkata­solle (esim. ahtaa­jat tulee ensim­mäisenä mieleen).

  112. Tcrown, jos esimerkik­si ylä- ja alalu­okil­la ei ole toisilleen mitään myytävää (kos­ka alalu­okalla ei ole mitään mitä ylälu­ok­ka halu­aisi), niin eikö alalu­ok­ka ala pyörit­tää omaa talousjärjestelmäänsä?

  113. Viherinssi: Het­ki­nen… Mikä on markki­nae­htoista? Mik­si Ivan tek­isi asian halvem­mal­la kuin Pekka?
    Vas­taus on tietysti se, että Ivan on tot­tunut tule­maan toimeen mata­lam­mal­la elin­ta­sol­la. Mut­ta tämä tarkoit­taa sitä, että jos kumpikin jätetään toim­i­maan ilman tukia puh­taasti markki­nae­htois­es­ti, kumpikin pudot­taa työn hin­nan samalle tasolle pysyäk­seen hengissä. 

    Niin, juuri tätä tarkoitin markki­nae­htoisel­la toimin­nal­la. Lop­putu­lok­se­na Pekan ja Tiinan elin­ta­sos­sa on val­ta­va ero. 

    Ongel­mana on siis se, että jos Pekka saa jo muutenkin sosi­aal­i­tur­vas­ta merkit­tävän osan Tiinan huimas­ta tuot­tavu­ud­es­ta, hänel­lä ei ole eri­tyisen suur­ta moti­vaa­tio­ta lähteä töisin ansaitak­seen sen pienen lisära­han, joka hänen markki­nahin­tainen tuot­tavuuten­sa tuot­taa. Jos hän taas ei saa sosi­aal­i­tur­vaa, hänen lop­ulli­nen elin­ta­son­sa on huimasti alem­pi kuin Tiinan. 

    Ain­oas­taan jos Iva­nia ei olisi paikalla, nousisi Pekan todel­li­nen markki­nahin­tainen palk­ka sille tasolle, että hänen elin­ta­son­sa olisi kohtuu lähel­lä Tiinan tasoa, mut­ta miten tämä enää oikeas­t­aan eroaa siitä, että Pekan tuot­tavu­us olisi nous­sut Tiinan tuot­tavu­u­den mukana? Tai ehkä tässä on ongel­mana se, miten tuot­tavu­us mitataan. Pekan tuot­tavu­us mitat­tuna “siiv­ot­tu­ja huonei­ta” per aikayk­sikkö ei tietenkään ole nous­sut mihinkään, mut­ta vain johtuen tuon hyödyk­keen niukku­ud­es­ta sen arvo on nous­sut ja sik­si eurois­sa mitat­en hänen tuot­tavuuten­sa on noussut.

  114. Tiedemies:
    Tcrown, jos esimerkik­si ylä- ja alalu­okil­la ei ole toisilleen mitään myytävää (kos­ka alalu­okalla ei ole mitään mitä ylälu­ok­ka halu­aisi), niin eikö alalu­ok­ka ala pyörit­tää omaa talousjärjestelmäänsä? 

    Tämä lie­nee aika vaikeaa, kos­ka luon­nol­lis­es­ti kaik­ki raa­ka-aineet, ener­gia, jne. menee ylälu­okalle, jol­la on vapail­la markki­noil­la varaa mak­saa niistä paljon enem­män kuin alalu­okalla, joka ei tuo­ta mitään, mikä menisi siel­lä kaupaksi. 

    Tuo määrit­telemäsi alalu­okan oma talousjär­jestelmä kävisi siis kaup­paa vain alalu­okan jäsen­ten tekemästä työstä ja juuri tämän arvo markki­noil­la, jota domi­noi robot­ti­työ, on hyvin alhainen. 

    Esimerkkinä voisi ajatel­la vaikka­pa sitä, että per­heessä lapset koit­taisi­vat pyörit­tää omaa taloussys­teemiä. Hyvin pian he huo­maisi­vat, että touhu on täysin mah­do­ton­ta, kos­ka he tarvit­se­vat ulkop­uolelta yhtä sun toista, jon­ka nor­maal­i­ti­lanteessa he saa­vat van­hem­mil­taan. Ain­oa tapa, jol­la per­heen taloussys­tee­mi voi toimia, on se, että korkean tuot­tavu­u­den van­hem­mat anta­vat suun­nilleen vastik­keet­ta kaiken tarvit­ta­van mata­lan tuot­tavu­u­den lapsille.

    1. Lon­toos­sa täl­lainen alalu­okan talous kukois­taa. Tietyis­sä kaupungi­nosis­sa on omat, lähin­nä etniset rav­in­tolansa ja torin­sa, jois­sa hin­tata­so on selvästi halvem­pi. “Ylälu­ok­ka” vierailee joskus nois­sa rav­in­tolois­sa tuo­den niihin “ulko­maan­val­u­ut­taa”.

  115. tcrown: “Ylälu­okalla” ei ole alku­un juuri muu­ta vai­h­toe­htoa kuin myy­dä tuot­teen­sa “alalu­okalle” velak­si. “Alalu­ok­ka” ei pysty velko­jaan mak­samaan pois mitenkään muuten kuin myymäl­lä työtään “ylälu­okalle”. Mut­ta “ylälu­ok­ka” ei ole kiin­nos­tunut osta­maan. Kuin­ka kauan “alalu­okkaa” pide­tään velka­vankeudessa ennen kuin hyväksytään luot­to­tap­pi­ot, jot­ka fun­da­men­taal­isti johtu­vat siitä, että “ylälu­ok­ka” on myynyt hyödykkeitä “alalu­okalle” ilman pien­in­täkään aiko­mus­ta tedä vastakauppoja?

    (Nuo luokat ovat lain­aus­merkeis­sä sik­si, että en todel­lakaan tiedä kuka niihin kuuluisi.)

    “Sak­sa”. “Kreik­ka”.

    Tuo­han nimit­täin kuvaa aika hyvin EU:n tilannetta…

  116. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    “Sak­sa”. “Kreik­ka”.
    Tuo­han nimit­täin kuvaa aika hyvin EU:n tilannetta… 

    Vähän väärä ver­taus. Oletet­tavasti molem­mis­sa mais­sa on samas­sa suh­teessa sekä tumpeloi­ta että teho­työn­tek­i­jöitä, ja se että kuin­ka kil­pailukykyi­nen talouselämä saadaan raken­net­tua näistä eväistä on osoi­tus siitä mikä poli­ti­ik­ka toimii ja mikä ei.

  117. Samuli Saarel­ma: Niin, juuri tätä tarkoitin markki­nae­htoisel­la toimin­nal­la. Lop­putu­lok­se­na Pekan ja Tiinan elin­ta­sos­sa on val­ta­va ero. 

    Ihmis­ten kyvyis­sä on täysin luon­nos­taan val­ta­va ero. Siitä täy­tyy seu­ra­ta se että myös elin­ta­sois­sa on val­ta­va ero.

    Jokainen yri­tys kaven­taa tuo­ta eroa keinotekois­es­ti perus­tuu illu­u­sioon että jos­sain on poh­ja­ton kai­vo jos­ta ammen­taa rahaa. Poh­jat­to­mia kaivo­ja ei kuitenkaan ole, joten tuo illu­u­sio läm­mit­tää vain vähän aikaa ja kun se särkyy niin sit­ten kaikil­la vas­ta kur­jaa onkin.

  118. Tiedemies: eikö alalu­ok­ka ala pyörit­tää omaa talousjärjestelmäänsä?

    Vaik­ka ruo­ka sis­sivil­jeltäisi­in, asum­isti­las­ta pitäisi kuitenkin mak­saa siinä “ylälu­okan” rahas­sa; ton­tista, sein­istä yms. Suomen ilmas­tossa ei oikein hökke­likylä sil­lan alla onnis­tu, ja kauem­panakin maan­omis­ta­ja tulisi häätämään.

  119. Samuli Saarel­ma: Esimerkkinä voisi ajatel­la vaikka­pa sitä, että per­heessä lapset koit­taisi­vat pyörit­tää omaa taloussys­teemiä. Hyvin pian he huo­maisi­vat, että touhu on täysin mah­do­ton­ta, kos­ka he tarvit­se­vat ulkop­uolelta yhtä sun toista, jon­ka nor­maal­i­ti­lanteessa he saa­vat van­hem­mil­taan. Ain­oa tapa, jol­la per­heen taloussys­tee­mi voi toimia, on se, että korkean tuot­tavu­u­den van­hem­mat anta­vat suun­nilleen vastik­keet­ta kaiken tarvit­ta­van mata­lan tuot­tavu­u­den lapsille.

    Oikein hyvää val­is­tus­ta ei-ekonomistille.

    Kuvitel­lut esimerk­it pal­jas­ta­vat, että liian korkea vero­tus, veroki­ila ja liian antelias sosi­aal­i­tur­va johta­vat hel­posti “yläluokka”-“alaluokka”-jakoon.

    -Lap­sil­lakin on “myytävää” van­hem­milleen eikä val­tio ole tois­taisek­si päässyt verot­ta­maan edes las­ten viikko­ra­ho­ja, joten tämä on parem­minkin esimerk­ki nor­maal­ista toiminnasta.

    -OS:n Lon­too-esimerkissä maini­tun alalu­okan talouden toim­i­jat tuskin mak­sa­vat viimeisen päälle heille kuu­lu­via vero­ja tai verolu­on­teisia mak­su­ja tai nou­dat­ta­vat esim. työaikasään­nök­siä, joten täl­lainen talous on heille kan­nat­tavam­paa kuin lail­liseen talouteen alistuminen. 

    -Tiina, Pekka ja Ivan ‑tari­na osoit­taa puolestaan veroki­ilan ja liian anteliaan sosi­aal­ituen vaiku­tuk­sen mie­lenki­in­toisel­la tavalla.

    Samuli Saarel­ma: Tuo määrit­telemäsi alalu­okan oma talousjär­jestelmä kävisi siis kaup­paa vain alalu­okan jäsen­ten tekemästä työstä ja juuri tämän arvo markki­noil­la, jota domi­noi robot­ti­työ, on hyvin alhainen. 

    Olen myös tästä eri mieltä. Roboti­ik­ka ei ker­ta kaikki­aan ratkaise näitä asioi­ta mon­een, mon­een sukupolveen. Jo pelkkä asun­non suur­si­ivous tai omakoti­talon uus­in­ta­maalaus tai katon paikkaus ovat robot­eille hyvin, hyvin haas­tavia tehtäviä. 

    Ei taval­lis­tenkaan töi­den arvo ole hyvin alhainen, kun­han vain Tiinoil­la olisi niistä vara mak­saa. Veroki­ila on tässä avainasemassa.

  120. Tiedemies:
    Tcrown, jos esimerkik­si ylä- ja alalu­okil­la ei ole toisilleen mitään myytävää (kos­ka alalu­okalla ei ole mitään mitä ylälu­ok­ka halu­aisi), niin eikö alalu­ok­ka ala pyörit­tää omaa talousjärjestelmäänsä?

    Pienen pohdiskelun jäl­keen näen täl­laises­sa maail­mas­sa kak­si vaihtoehtoa.

    Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto on se, että “ylälu­ok­ka” elät­tää alalu­okan vastik­keet­ta. Täl­löin “alalu­okan” sisäisen talousjär­jestelmän ongel­mak­si muo­dos­tuu, että kukaan ei pysty luo­maan edes toisilleen lisäar­voa, kos­ka läh­es määritelmäno­mais­es­ti kaik­ki ne asi­at, mitä tämä “alalu­ok­ka” osaisi tehdä, on muut­tunut läh­es arvot­tomak­si, ja “ylälu­ok­ka” antaa ne hyvää hyvyyttään. 

    Toinen vai­h­toe­hto on, että “ylälu­ok­ka” ei ole kiin­nos­tunut elät­tämis­es­tä. Täl­löin “alalu­okan” ongel­mak­si tulee, että se ei omista mitään muu­ta kuin korkein­taan van­ho­ja velko­ja “ylälu­okalle”. En tiedä mikä muu talousjär­jestelmä kuin varas­t­a­mi­nen ja anarkia toimii tuol­lai­sista lähtökohdista. 

    Sun Tzu: Ihmis­ten kyvyis­sä on täysin luon­nos­taan val­ta­va ero. Siitä täy­tyy seu­ra­ta se että myös elin­ta­sois­sa on val­ta­va ero.

    Ihmisyk­silöi­den kyky­jen väli­nen ero on aivan mitätön ver­rat­tuna siihen eroon mikä on ihmis­ten yhteistyön tuot­tavu­u­den ero ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa nämä yksilöt puuhail­e­vat yksinään. Jos kah­den yksilön tuot­tavu­us onkin yksinään 1 ja 100, mut­ta yhdessä 1 000 000, mik­si tuot­to pitäisi jakaa n. 10 000 ensim­mäiselle ja 990 000 toiselle?

  121. Sun Tzu: Ihmis­ten kyvyis­sä on täysin luon­nos­taan val­ta­va ero. Siitä täy­tyy seu­ra­ta se että myös elin­ta­sois­sa on val­ta­va ero.

    Jokainen yri­tys kaven­taa tuo­ta eroa keinotekois­es­ti perus­tuu illu­u­sioon että jos­sain on poh­ja­ton kai­vo jos­ta ammen­taa rahaa. Poh­jat­to­mia kaivo­ja ei kuitenkaan ole, joten tuo illu­u­sio läm­mit­tää vain vähän aikaa ja kun se särkyy niin sit­ten kaikil­la vas­ta kur­jaa onkin.

    Vaik­ka kehi­tys­vam­maisen ja huip­putiedemiehen välil­lä on luon­nos­taan kyvylli­nen ero, ei siitä suo­raan voi johtaa, että elin­ta­so­jen suuret erot joh­tu­isi­vat nimeno­maan kyvykkyy­den eroista. 

    Koulu­tuk­si­in ote­taan tiet­ty määrä opiske­li­joi­ta; ulkop­uolelle jää suuri joukko niitä, joiden kyvyt aivan yhtä hyvin riit­täi­sivät samaan koulu­tuk­seen. Yri­tyk­set val­it­se­vat yhden johta­jan; ilman johta­ju­ut­ta jää joukko yhtä taitavia (real­is­tis­es­ti ajatellen.)Irtisanomisten seu­rauk­se­na työ­paikoil­ta siir­tyy työt­tömik­si aina mon­ta sel­l­aista, jot­ka ovat yhtä päte­viä kuin ne, jot­ka jäävät. 

    Näistä seu­raa­vat tulo­erot eivät mitenkään ole seu­raus­ta siitä, että ihmis­ten kyvyt oli­si­vat eri­laisia. Sel­l­aisen uskot­telem­i­nen on vain halua luo­da mieliku­via, joiden avul­la on helpom­pi kas­vat­taa tuloeroja. 

    Järkevästi toimi­va yhteiskun­ta toimisi juuri päin­vas­toin: huole­htisi siitä, että koulu­tus­ta ja mah­dol­lisuuk­sia käyt­tää koulu­tus­ta olisi yltäkyllin. Siinä sivus­sa sit­ten se toimeen­tu­lokin sit­ten jakaan­tu­isi sopivammin.

  122. nescio quis on ihan liian opti­misti­nen ihmis­ten kyvykkyy­den suhteen.

    Olen itsekin joutunut irti­sanomaan työn­tek­i­jöitä ammatil­lisen kyvyt­tömyy­den takia. Samat­en väitän, että Suomes­sa on jo tilanne, jos­sa koulu­tus­ta on “yllin kyllin”. 

    Ongel­ma on vain siinä, että kaikil­la ei yksinker­tais­es­ti eväät riitä niihin koului­hin. Jos et usko niin rupat­telep­pa muu­ta­man tekni­ikan puolen AMK/yliopis­to-opet­ta­jan kanssa. Kyl­lä siel­lä on paljon sel­l­aisia surf­fer­e­i­ta, jot­ka eivät korkeak­oulu­un kuu­luisi. Eikä se vält­tämät­tä ole älystä kiin­ni, mut­ta jos moti­vaa­tio on nol­la niin oppi ei mene päähän vaik­ka minkä tekis.

  123. tcrown: Ihmisyk­silöi­den kyky­jen väli­nen ero on aivan mitätön ver­rat­tuna siihen eroon mikä on ihmis­ten yhteistyön tuot­tavu­u­den ero ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa nämä yksilöt puuhail­e­vat yksinään. 

    Jos kah­den yksilön tuot­tavu­us onkin yksinään 1 ja 100, mut­ta yhdessä 1 000 000, mik­si tuot­to pitäisi jakaa n. 10 000 ensim­mäiselle ja 990 000 toiselle? 

    Olet­taen, että niitä 100:sen tuot­tavia ihmisiä on paljon harvem­mas­sa, niin ainakin teo­ri­as­sa Homo Eco­nom­i­cus 100:nen val­it­see kump­panikseen sen ykkösen tuot­toisen kaverin, joka tyy­tyy pien­im­pään siivu­un. Olet­taen, että niitä ykkösen tuot­tavia jätk­iä on älyt­tömästi suh­teessa kysyn­tään, niin se hin­ta painuu var­masti aika alas…

    Käytän­nössä emme tietys­tikään ole Homo Eco­nom­icuk­sia ja hin­ta ei painu nol­laan mil­lään, kos­ka eri­laisia ulkoisia rajoituk­sia markki­nal­la on niin paljon.

    nescio quis: Näistä seu­raa­vat tulo­erot eivät mitenkään ole seu­raus­ta siitä, että ihmis­ten kyvyt oli­si­vat eri­laisia. Sel­l­aisen uskot­telem­i­nen on vain halua luo­da mieliku­via, joiden avul­la on helpom­pi kas­vat­taa tuloeroja. 

    Jos koulu­tus tek­isi ihmi­sistä huip­pu­ja, niin Suomen elin­ta­so olisi reip­paasti kovem­pi kuin mon­es­sa muus­sa län­si­maas­sa, kos­ka korkeak­oulutet­tu­ja ihmisiä on meil­lä tosi paljon.

    Ihmi­sis­sä on aivan perus­ta­van­laa­tu­isia ero­ja. Toi­sista ei tule edes 50v koulut­tau­tu­misel­la kovan luokan tietoko­neo­hjel­moi­jaa. Ihan kuten minus­ta ei vaan yksinker­tais­es­ti olisi voin­ut mil­lään ilveel­lä tul­la olympiami­tal­is­tia voimis­telus­sa. Mun krop­pa ei vaan yksinker­tais­es­ti taivu. Samal­la taval­la monel­la eivät aiv­ot taivu yliopis­to­m­atem­ati­ikan kiemuroihin.

    Yliopis­to­m­atem­ati­ik­ka (ohjel­moin­ti / tieto­jenkäsit­te­lytiede) on saavut­tanut aivan tolkut­toman etu­lyön­ti­ase­man tuot­tavu­u­den läh­teenä lähin­nä tietokonei­den ja roboti­ikan hal­ventues­sa ja yleistyessä. Eikä se etu ole todel­lakaan pienen­emässä, vaan ero kasvu vaikut­taa aina vaan kiihtyvän.

    Tässä keskustelus­sa yritetään pohtia, että minkälainen yhteiskun­ta­jär­jestelmä tuos­ta tuot­tavu­useron repeämis­es­tä syntyy.

  124. tcrown: Jos kah­den yksilön tuot­tavu­us onkin yksinään 1 ja 100, mut­ta yhdessä 1 000 000, mik­si tuot­to pitäisi jakaa n. 10 000 ensim­mäiselle ja 990 000 toiselle?

    Valitet­tavasti reaal­i­maail­ma ei ole näin kaunis.

    Yksilön tuot­tavu­ut­ta verkos­tossa on jos­sain määrin vaikea määrit­tää tarkasti. Asi­aa voi kuitenkin tarkastel­la miet­timäl­lä kokon­aisu­ut­ta otta­mal­la yksit­täisen yksilön pois verkos­tos­ta. Tässä aika äkkiä huo­mataan, että kaikkein hyödyl­lisimpiä ovat ne yksilöt, jot­ka pystyvät rak­en­ta­maan ihmi­sistä oikean­laisia verkos­to­ja. Yksi täl­lainen ryh­mä on yrit­täjät, jot­ka saa­vat fir­mansa kasvuun.

    Jonkin alan huip­puasiantun­ti­ja voi myös olla verkos­ton toimin­nan kannal­ta erit­täin tärkeä. Tärkeys syn­tyy siitä, ettei täl­lainen yksilö ole hel­posti kor­vat­tavis­sa. Siitä taas seu­raa se, ettei täl­laisia yksilöitä voi olla kovin paljon, kos­ka sil­loin kor­vaami­nen olisi helppoa.

    Seu­raavas­sa kat­e­go­ri­as­sa ovat ne työ­muu­ra­haiset, joi­ta verkos­to tarvit­see toimi­ak­seen. Tehokku­u­den paran­t­a­mi­nen kohdis­tuu siihen, että nyky­isiä tämän tason työ­paikko­ja vähe­nee. Jos tilalle ei tule uuden liike­toimin­nan myötä muu­ta, työ­paikat vähenevät.

    Lop­pu poruk­ka onkin sit­ten sel­l­aista, joille ei ole verkos­tossa paikkaa. Tämä poruk­ka ei tuo lisäar­voa verkos­tolle, vaik­ka kuin­ka kau­ni­isti yrit­täisi ajatel­la. Kokon­aisu­us toimisi parem­min ilman tätä kat­e­go­ri­aa. (Tai toisil­la ter­meil­lä tämä on se “alalu­ok­ka”.)

    His­to­ri­as­sa näistä tilanteista on yleen­sä selvit­ty val­lankumok­sel­la. Tässä on kuitenkin sel­l­ainen piirre, että demokra­tia on jo ole­mas­sa ja val­ta “alalu­okalla”. Joten “ylälu­okan” omaisu­us ja tulot voidaan ihan hyvin määrätä takavarikkoon ihan demokraat­tis­es­tikin, val­lanku­mouk­ses­ta ei ole iloa.

    Toinen ero on mer­i­tokraat­tisu­us. Verkos­tom­a­llin mukaan “ylälu­ok­ka” koos­t­uu vaikeasti kor­vat­tavil­la yksilöil­lä, joten suuri enem­mistö tajuaa lyp­sylehmän lah­taamisen jär­jet­tömyy­den. Globaalis­sa maail­mas­sa se lehmä voi vielä jolkotel­la naa­puri­lai­tumelle, jos oman ruo­ho on pahaa.

  125. “Jonkin alan huip­puasiantun­ti­ja voi myös olla verkos­ton toimin­nan kannal­ta erit­täin tärkeä. Tärkeys syn­tyy siitä, ettei täl­lainen yksilö ole hel­posti korvattavissa”

    Kor­vaam­a­tonkin ihmi­nen voi kuol­la tai sairas­tua tai inva­lidis­oitua tai lähteä pois tai vain menet­tää moti­vaa­tion­sa ja ruve­ta tavikseksi.

    Ei mitään suurem­paa yri­tys­tä voi rak­en­taa kor­vaa­mat­tomien yksilöi­den varaan. Se onnis­tuu ehkä nyrkkipa­jas­sa , mut­ta ei mikään suurem­pi organ­isaa­tio raken­na näin haavoit­tuvaa verkostoa.

    Täl­laises­sa yri­tyk­sessä on uno­hdet­tu jatku­vu­u­den tur­vaami­nen ja pahim­mil­laan se kaataa koko yrityksen.

    Toinen ongel­ma on tuot­tavu­u­den mit­taami­nen, enpä ole näh­nyt luotet­tavia menetelmiä, miten yksilön tuot­tavu­us mitat­taisi­in, kuin aivan ykisnker­tai­sis­sa tehtävissä.
    Mitä abstrak­tisem­pia tai verkos­tuneem­pia pros­es­sit ovat , sitä vaikeampi on tuot­tavu­ut­ta mitata.

    Esim onko joku Lady Gaga tuot­tavampi kuin Madonna ?

    Eikä ihmi­nen ole enää yksinään tuot­ta­va: Tuot­tavu­us riip­puu nykyään enem­män apu­vä­lineistä eli koneista ja sovel­luk­sista ja tuotan­to­pros­es­sis­takin eli omista pros­es­seista ja alihankintaketjuista.

    Ja tuot­tavu­ut­takin kas­vat­ta­vat eniten inno­vaa­tiot, mut­ta käyt­töönotet­tu inno­vaa­tio on har­voin kek­si­jän­sä lanseeraama.
    Inno­vaa­tiot lev­iävät ja kehit­tyvät ihmisjoukos­sa ja lop­ul­ta joku löytää keinon hyö­dyn­tää sitä käytännössä.
    Ohjelmis­tot ja roboti­ik­ka ovat vain apu­vä­lineitä ja jonkun muun kuin ohjel­moi­jan on kek­sit­tävä miten roboti­ikkaa /ohjelmistoja voidaan soveltaa

    Ja jonkun on ensin raken­net­ta­va entistä tehokkaampia kom­pone­nent­t­ja ja se on taas mate­ri­aali­in liit­tyvää tutkimusta

  126. Nois­sa verkos­tois­sa voi toimia tehokkaasti vain, jos on tietoa yri­tyk­sen ja kumooanei­dne toiminnasta.
    Vielä 80–90-luvuilla yri­tyk­sis­sä kaikil­la oli mah­dol­lisu­us saa­da laa­jasti tietoa, mut­ta 2000 luku muut­ti kaiken

    Nyt tietoa jae­taan kit­saasti ja tieto­jär­jestelmät rajoit­ta­vat tiedon saan­tia alem­mil­la organ­isaa­tio­ta­soil­la esim SAP on eri­no­mainen tiedon salaaja.

    Yri­tyshallinto ei ole avoin eikä tietoa jaeta

    Kun tieto kokon­aisu­ud­es­ta rajau­tuu vain ylim­mälle johdolle ja hei­dän suosikeilleen niin vain heil­lä on mah­dol­lisu­us kehit­tää toimintaa

    Näin syn­tyy näitä “kor­vaa­mat­to­mia”

  127. Viherinssi: Yksilön tuot­tavu­ut­ta verkos­tossa on jos­sain määrin vaikea määrit­tää tarkasti.

    Jos­sain määrin? Min­un mielestä se on täysin mah­do­ton­ta. Edes sin­nepäin. Minä en pääse tuos­sa ongel­mas­sa edes niin pitkälle, että pysty­isin määrit­telemään tuot­tavu­u­den mil­lään kestäväl­lä taval­la. Ainakaan sil­lä ei voi olla mitään tekemistä työstä mak­se­tun hin­nan kanssa eikä se voi olla mitenkään objek­ti­ivis­es­ti määriteltävis­sä. Jos siis tehdään edes etäis­es­ti real­is­tisia ole­tuk­sia ihmis­ten toiminnasta.

    Viherinssi: Asi­aa voi kuitenkin tarkastel­la miet­timäl­lä kokon­aisu­ut­ta otta­mal­la yksit­täisen yksilön pois verkostosta.

    Toki noinkin voi laskea. Jos esimerkik­si Mat­ti, Ville ja Pekka saa­vat kaivet­tua yhdessä 100 metriä ojaa päivässä, ja saa­vat siitä 100 rahaa palkkaa, niin rahan jako voidaan määritel­lä niin, että ensim­mäisenä päivänä Mat­ti ei osal­lis­tu ojan kaivu­useen, jol­loin Ville ja Pekka kaiva­vat yhteen­sä 80 metriä ojaa ja Matin tuot­tavu­us siis on 20 Metriä. Samoin käy kun Ville ja Pekka pitävät taukoa. Eli kaikkien tuot­tavu­us on 20 metriä. Kuka sen viimeisen 40 metriä kaivoi ja ne rahat saa?

  128. “Kuka pää­tyy työttömäksi?”

    Kaik­ki yksi­tyis­sek­to­ril­la työsken­televät voivat pää­tyä työt­tömäk­si, kun alal­la liike­toim­inta hiipuu.

    Kansane­dus­ta­jat, jot­ka ovat kak­si kaut­ta istuneet, he ovat tur­van­neet ase­mansa, työt­tömyys­riskiä heil­lä ei ole, kun eläke juok­see, jos ei ole töitä. Sil­loin voi tehdä mitä huvittaa.

  129. Mikko Honka­nen:
    3. koh­ta, val­takun­nal­liset TES:t: sopimusten minim­it lienevät alal­la kuin alal­la alle kah­den ton­nin. Ja ne sum­mat tarkoit­ta­vat kokopäivä­työtä. Vaikea uskoa että työl­listämi­nen min­imi­palkoista on kiin­ni. Sivuku­lu­ja alemmas?

    tässä fak­taa:http://www.puuliitto.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset/puusepanteollisuus
    kohta:puusepän koro­tuk­set pdf
    kan­nat­taa tseka­ta. Kuin­ka alas palkois­sa pitää men­nä että kelpaa?

  130. Moi

    Kom­men­toisin mm. F.E.C. koulu­tuk­sia. Ter­veiset myös Soin­in­vaar­alle — tehän viime kädessä päätätte, mitä ja miten ajat­telette ihmis­ten parhait­en työl­listyvän ja pysyvän työelämässä vastakin. 

    Monel­la tapaa voi onnis­tua. Mei­dän kurs­seil­lamme pain­ot­tuu sisältö. Emme lasku­ta har­joit­telijoista, vaan pyrimme löytämään oppi­laiden kanssa sel­l­aisia har­joit­telu­paikko­ja, jot­ka tuke­vat oppimista. Tuemme opiske­li­joi­ta har­joit­telu­paikko­jen löytämisessä, mut­ta pää­vas­tuu työ- tai har­joit­telu­paikas­ta on aina opiske­li­jal­la itsel­lään. Muu­ta­man päivän lyhytkurssi­tuk­sel­la ei kovin paljoa ehdi oppia — oppimi­nen on pitkäkestoinen pros­es­si. Pyrimme pitkäjän­teiseen oppimiseen ja siihen, että opiske­li­ja löytäisi työ­paikan, joka vas­taa hänen osaamis­taan ja pitkän tähtäi­men tavoitteitaan. 

    Idea on, että oppi­laiden taidot paran­tu­vat ja hei­dän itselu­ot­ta­muk­sen­sa lisään­tyy työn­haku­ti­lanteis­sa. Pyrimme siihen, että jokainen on itse paras asiantun­ti­ja omas­sa työn­haku­ti­lanteessaan. Jokaisen tulee itse miet­tiä, mikä on itselle sopivin työ­paik­ka. Taito­jen ja itselu­ot­ta­muk­sen lisään­tyessä myös usko kyky­i­hin löytää työ­paik­ka omin voimin kas­vaa. Kuu­den kuukau­den koulu­tus sisältää 4 kuukaut­ta täyspäiväistä teo­riaope­tus­ta. Har­joit­telun osu­us on 2 kuukautta.

    Suomen kaltaisen maan on täysin turha alis­tua pelkästään tois­t­en tekemisen ohjelmis­to­jen käyt­täjik­si tai ali­hank­in­tat­aloudek­si, jos­sa ihmisiä pikakurssite­taan. Sen sijaan mei­dän tulisi koulut­taa enem­män laa­ja-alaisia asiantun­ti­joi­ta, joiden avul­la voisimme luo­da ohjelmis­tom­arkki­noille uusia palvelu­ja ja tuot­tei­ta. Tämä on toteut­ta­mamme koulu­tuk­sen sisäl­lön perusta. 

    Meille yri­tyk­senä on tietenkin taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä olla laskut­ta­mat­ta har­joit­telu­paikoista yri­tyk­siä, mut­ta kos­ka lähtöko­htais­es­ti ajat­telemme, että opiske­li­jal­la on itsel­lä paras tieto omas­ta osaamis­es­taan ja paras käsi­tys siitä, mil­laises­sa yhteisössä hän halu­aa työsken­nel­lä, emme lähde tätä oikeut­ta kyseenalais­ta­maan. Työsken­telemme mah­dol­lisim­man paljon suo­raan yri­tys­ten kanssa ilman välikäsiä.

    Taloudel­lis­es­ti jär­jetön ei ole aina moraalis­es­ti tai eet­tis­es­ti jär­jetön. Suurin hyö­tyjä on ilman muu­ta opiske­li­ja, joka voi pitää asi­at omis­sa näpeis­sään. Myös tule­va poten­ti­aa­li­nen työ­nan­ta­ja vält­tää rekry­toin­tikus­tan­nuk­set ja noin tuhan­nen euron kuukausit­taisen kor­vauk­sen koulu­tuk­sen jär­jestäjälle. Tämänkin rahan yri­tys voi käyt­tää opiske­li­jan tukemiseen vaikka­pa hyvien työkalu­jen muo­dos­sa tai mak­samal­la opiske­li­jalle har­joit­telun jäl­keen palkkaa — eli palkata opiske­li­jan. Mitä vähem­män yri­tys joutuu har­joit­teli­jas­ta mak­samaan koulu­tusyri­tyk­selle joko toimin­nal­lisi­na kus­tan­nuksi­na tai rahana, sitä enem­män paukku­ja jää opiske­li­jan palkkaamiseen. 

    Yksikään opiske­li­jois­tamme ei ole sanonut, että he kok­i­si­vat eri­tyis­es­ti ole­vansa ilmaista työvoimaa. Pikem­minkin jokainen opiske­li­ja voi itse löytämässään har­joit­telu­paikas­sa näyt­tää kyn­ten­sä tai perus­taa oman yri­tyk­sen vaikka­pa muiden kurssi­lais­ten kanssa. Opiske­li­ja aina viime kädessä itse päät­tää omas­ta har­joit­telu­paikas­taan ja siitä, että har­joit­telun sisältö vas­taa niitä tavoit­tei­ta, jot­ka hän on oman työl­listymisen­sä polulle asettanut. 

    Toim­intaamme voi tutus­tua osoit­teessa http://www.ideallearning.fi. Se, mil­laista työvoimapoli­it­tista koulu­tus­ta maas­sa oste­taan, on tietysti lop­ul­ta poli­it­ti­nen päätös. 

    Ter­ve­htien

    Juu­so Vuorinen
    Ide­al Learn­ing Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.