Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut Sipoon kuntavaalien tuloksen sillä perusteella, että äänten alustavaan laskentaan on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Esteelliseksi tekee sen, että on vaaleissa itse ehdokkaana tai on ehdokkaan lähisukulainen. Tulkinta on ihan pöhkö.
Jos jotain pitää epäillä halusta väärentää vaalien tulos, niin puolueita. Tämä on ratkaistu siten, että vaalilautakunnat koostuvat pelkästään tältä kannalta jääveistä henkilöistä, jotka edustavat kukin omia puolueitaan. Kaikki ovat jäävejä, jotta he valvoisivat toisiaan. Koko järjestelmä perustuu moninkertaiseen tarkkailuun. Se kestää kyllä sen, että ehdokkaan velipuoli osallistuu vaalilautakunnan työhön.
Voi olla, että taitavasti toimiva henkilö voi alustavassa vaali-illan ääntenlaskennassa väärentää tuloksen, koska kiireessä ääniä ei ehditä laskea useaan kertaan. Voi siis ilmoittaa oman äänimääränsä suuremmaksi kuin se on, mutta ilo jää lyhytaikaiseksi, koska liput lasketaan huolellisemmin ja valvotummin varsinaisessa ääntenlaskennassa. Tekijäkin selviää, kun alustavia tuloksia verrataan lopullisiin.
Lähisukulainen? Entä kaveri tai erityisesti ehdokkaan tukiryhmän jäsen? Heillä on paljon enemmän vaaleissa tunnetta pelissä kuin appivanhemmilla.
Ymmärrän, että lähisukulaisuus synnyttää jääviyden, jos henkilö valitaan virkaan tai häneltä ostetaan kiinteistö, mutta että kunnanvaltuusto? Aivan muihin tarkoituksiin laadittuja jääviyssääntöjä on nyt siirretty väärään ympäristöön.
Mutta sitten ihan käytäntöä. Helsingissä on yli tuhat ehdokasta kuntavaaleissa. Heillä on aika monta sukulaista. On aikamoinen tehtävä laatia sukuselvitys kaikista ehdokkaista. Jos tästä urakasta selvitään, Helsingissä saadaan lautakunnat täytetyiksi tämän jälkeenkin, mutta miten on laita tuhannen asukkaan kunnassa? Montako sellaista kuntalaista löytyy, jolla ei ole yhtään sukulaista ehdolla ja kiinnostaako näitä politiikan ulkopuolisia sukuja koko vaalitouhu?
Tämän kohdan luulisi kyllä riittävän näissä: Voi olla, että taitavasti toimiva henkilö voi alustavassa vaali-illan ääntenlaskennassa väärentää tuloksen, koska kiireessä ääniä ei ehditä laskea useaan kertaan. Voi siis ilmoittaa oman äänimääränsä suuremmaksi kuin se on, mutta ilo jää lyhytaikaiseksi, koska liput lasketaan huolellisemmin ja valvotummin varsinaisessa ääntenlaskennassa. Tekijäkin selviää, kun alustavia tuloksia verrataan lopullisiin.
Entä salarakkaat? Motiivi ja kyky toimia kulisseissa löytyy.
Voisikohan nämä oikeusasteet arpoa seuraavaksi sitä, että kuka ehdokas ja puolue valehteli jo liikaa vaaleissa verrattuna siihen, miten puolue äänestää sitten valtuustossa tai eduskunnassa. Kokkareiden imago-ketju: Stubb, Salolainen ja Vapaavuori ainakin raastupaan. Turha hymyillä vaaleissa homoille, luonnolle ja eurooppalaiselle kaupunkirakenteelle, jos puolue jyrää matalaksi nämä kaikki, ja tämä tiedetään jo ennen vaaleja.
Ei urakasta selvitäkään. Homma meni niin, että vaalilautakuntien puheenjohtajat soittivat lautakuntiensa jäsenille ja varajäsenille ja kysyivät, josko sukulaisia on ehdolla. Jos oli, piti pyytää lisäapua keskusvaalilautakunnasta.
Mitään tarkistusta ei kukaan tehnyt. Tai siis ainakaan minä luotin lautakuntani (vara)jäsenten sanaan. Ei sillä 270 euron korvauksella mitään sukututkimuksia viitti ryhtyä tekemään. Pari nollaan korvauksen perään, niin olisin voinut 2 kk työaikaa käyttää tutkimuksiin.
Näyttää epäilyttävältä, jos vaaleilla valitut lainsäätäjät alkavat muuttaa vaalilainsäädäntöä.
Vaalilain Eduskuntakäsittelyssä kunnanvaltuutettu-kansanedustajien pitää jäävätä itsensä tai ainakin äänestää tyhjää.
Toisaalta nämä sipoot ja luhangat pitää liittää naapurikuntiin jo senkin vuoksi, että ne eivät enää kykene järjestämään edes vaaleja lainmukaisesti.
Oikeuslaitoksessa ei juurikaan sovelleta muita kuin sukulaisuuteen perustuvia estellisyyksiä riippumatta siitä olivatpa he sitten minkälaisissa välilöissä tahansa.
Sitä vastoin on vapaamuurareiden veljeskuntalaisia, liikekumppaneita, moottoripyöräkerholaisia yms. vastaavia jotka saavat täysin vapaasti laskea ja lajitella toinen toistensa ääniä.
Osmo on oikeassa. Kyllä ”hyvä veli” systeemille tulee antaa mahdollisuus jo äänten laskennassa. Lakia on syytä muuttaa ja välittömästi!
Vaalit ovat puolueille Suomessa suunnaton voimanponnistus – ja tarkoitan tässä juuri vaalien teknistä suorittamista (vaalipaikat, ääntenlaskenta). Tästä jaksetaan muistuttaa kansalaisille todella harvoin.
Ehkäpä auttaisi, jos kerran pistettäisiin vaihtelun vuoksi oikeuslaitos järjestämään edes eduskuntavaalit vapaaehtoistyönä. Seuraavalla kerralla vuorossa voisivat olla toimittajat. Lisääntyisi ehkä kunnioitus vaalien toteutustyötä kohtaan.
Aivan pöhkö päätös myös minun mielestäni – ja syyt samat kuin Odella. Turhat uusintavaalit.
Sen sijaan olen ihmetellyt, miksi Suomessa on lyijykynän käyttö sallittu äänestyksissä. Sehän on kielletty monissa maissa, jopa Venäjällä.
Vaan entäs jos on pakko? Maneesitkin ois johtavan rakennustarkastajan pakko saada tarkastettua riittävän usein, ihan riippumatta onko kunta budjetoinut siihen varoja.
Lauri Tarasti Ylen sivujen mukaan: ”Vaalilaissa on sanottu tarkalleen, että uudet vaalit voidaan järjestää vain jos virheellä on vaikutusta vaalien tulokseen ja vaalin tulosta ei voida oikaista.”
Äänet uudelleen laskemalla vaalin tulos voidaan varmistaa ja tarvittaessa oikaista. Hallinto-oikeuden päätös on siis n. knulliteetti.
Lopettakaa nyt ihmeessä vapamuurarien sekoittamista mihin tahansa. Itse oon ollut yhden loosin mestarina ja yhden chapterin I esimiehenä, eli vähän tuntemusta on. Väärinkäytökset olisivat aivan vastoin kaikkia juttuja. Tietysti kaikissa porukoissa on yksilöitä, mutta ei nyt toki pidä uskoa ihan kaikkea, mitä jossain Hymyssä tahi seiskassa kirjoitetaan. Ihmisiä tuntuu erikoisesti kiinnostavan meidän tietyt osat riiteissämme, joita ei ole julkistettu virallisesti. Jos oikein yrittää, kaikki löytyy jostain julkisista jutuista. Jäsenien sukukalleuksien tervaaminen oli nyt oikeastaan minulle paras naurun aihe vuosikausiin.
Varsinaisesta aiheesta. Eikö laskennan ehdokkailta voi vaatia selvityksen suhteestaan vaaliehdokkaisiin?
-siis nykyjärjestelmässä sukulainen/lähipiiri joka laskee äänet,ei voi väärentää lyijykynällä nroa tai pyyhkiä numeroa pois tai heittää äänestyslipuketta pois ja täyttää uuden?
en tiedä käytäntöä mutta jos yo.mahdollisuus on olemassa niin ei totta vieköön saa lähipiiri olla ääniä laskemassa.
Lyijykynällä väärentäminen on mahdollista, mutta vaikeaa, koska saman päydän äärellä on kymmenen henkeä. Ylimääräisiä leimattuja lippuja sen sijaan ei ole tarjolla.
Vaalitulos on helpointa väärentää vaihtamalla liput matkalla äänestyspaikalta keskusvaalilautakuntaan. Ei olisi vaikeaa, jos muutokset olisivat pieniä.
Paperinen äänestys ei ole mitenkään idioottivarma.
Vaihtaminen onnistuu vain jos on saatavilla ylimääräisiä vaalilippuja ja leimasin – molemmat kontrollissa, joten sekin on aika vaikeaa. Ja kun äänet lasketaan heti äänestyspaikalla niin poikkeava tulos huomattaisiin keskuslautakunnan laskennassa.
Kun äänet lasketaan siten, että kunkin ehdokkaan liput pannaan omaan pinoonsa, aika vaikea on salarakkaan tai kenenkään muunkaan häärätä niin, että sillä olisi mitään suurempaa vaikutusta – ja koko muu lautakunta näkee koko ajan, mitä on tekeillä. Ja äänestyslippujen määrän täytyy täsmätä äänestämässä käyneiden määrän kanssa.
Tämä on muuten inasen hankalaa- kirjanpitoa on tosiaan annnetuista lipuista, äänestämässä käyneistä ja uurnasta löytyvistä äänistä. Mutta mitä jos joku ottaa äänestyslipun, käy kirjoittamassa kopissa numeron ja kävelee lapun kanssa ulos? Silloin on kirjanpito epätasapainossa ja ääni periaatteessa hukassa.
Tuomas. Siinä lipussa ei ole leimaa.
Sipoossa oli myös keskusvaalilautakunnassa esteellinen jäsen tarkastuslaskennassa. Tämä on jo vaalilain sanamuodon vastaista.
Vilkaisin tuon HHaO:n ratkaisun läpi ja se oli suorastaan huonosti perusteltu parilta osin. Perusajatus mitä oikeus pyöritteli ei liittynyt tuloksen väärentämiseen vaan epäselvien raapustusten tulkintaan. Oikeus katsoi, että alustavassa laskennassa tehdään päätösehdotus ja tarkastuslaskennassa hyväksytään tai muutetaan alustavan laskennan tulos. Liput on joka tapauksessa lajiteltu ja laskettu alustavassa laskennassa, sekä hylkäyksetkin epäselvissä tapauksissa on ehdotettu. Oikeuden mukaan siis alustavaan laskentaan vaalilautakunnassa pitäisi suhtautua samoin kuin esittelijän esteellisyyteen hallintopäätöksissä.
Ratkaisun olisi voinut perustella hyvin täysin päinvastaiseen johtopäätökseen päätyen, eikä kaikkia näitä seikkoja edes käsitelty perusteluissa.
Hukassa on – muutakin kuin ääni. Ei taida käydä moinen edes vaalivilpistä?
Ko. ulosmarssi ei voi jäädä huomaamatta ja kun nimensä joutuu kertomaan ennen kuin saa äänestyslipun, tämä on helppo ottaa huomioon ääniä laskettaessa.
Tämä on ihan yleistä. Äänestyspöytäkirjan mukaan äänestäneitä on usein enemmän kuin ääniä uurnassa. Vaalilautakunnan jäsenet yrittävät toki parhaansa mukaan ohjata äänestäjät kopista uurnalle, mutta jotkut aina livahtavat.
Ongelmaa asiassa ei ole. Vain uurnassa olevat, leimatut vaaliliput lasketaan.
(paljon isompi ongelma, vaalilautakunnun pj:n painajainen, on jos uurnassa on enemmän leimattuja lippuja eli ääniä kuin äänestäneitä on kirjattu. Silloin ei juuri naurata.)
Ei ole ei, mutta siitä huolimatta kirjanpidon mukaan äänestämässä käyneitä on enemmän kuin ruukussa lappuja. Tämä ainakin omassa lautakunatyössä aiheutti päänvaivaa.
Meillä vaalilautakunnassa ainakin laskenta oli järjestetty siten, että yksi ehdokkaana ollut ei saanut laskea sen satasen ääniä, missä hänen oma numeronsa oli. Eli meillä ensin jaettiin pikaisesti äänestysliput omiin satasiinsa (2-99, 100-199 jne) ja vasta sitten ne pantiin kukin lippu omaan pinoonsa. Vilppi olisi ollut todella vaikeaa järjestää.
Kun en ole itse ollut vaalilautakunnassa, enkä tiedä toimintatapoja, on vaikea arvioida, mikä olisi mahdollista ja mikä ei.
Olisiko mitenkään mahdollista, että alustavan ääntenlaskennan aikana joku lisää ylimääräisen numeron lippuun? Esimerkiksi 4 muuttuu ykkösen lisäämällä numeroksi 14 tai 41. Tai voisiko lipun sotkea huomaamatta niin, että se hylätään?
Tarkistuslaskennassa yhden tai kahden lipun muuttamista ei välttämättä huomata ja jos samalla äänestyspaikalla samalle ehdokkaalle on annettu useita ääniä, edes äänestäjät itse eivät voi huomata äänen puuttumista. Pienellä paikkakunnalla yksittäiset äänet voivat ratkaista tuloksen.
Kuinka todennäköisesti tuollaisesta jäisi kiinni? Onko valvonta laskentatilanteessa koko ajan niin tiukka, että tuollainen ei onnistu vai voisiko joku esimerkiksi siirtää sopivan äänestyslipun pinon pohjalle odottamaan korjaamista ja sitten muiden huomion ollessa toisaalla pikaisesti sutaista lippuun lisämerkintöjä?
olisiko Soininvaara valmis esittämään siirtymistä lyijykynästä mustekynään?
tietenkin standardimallikynä joka ikiseen äänestyspaikkaan.
ei maksa paljoa.,ja estää mahdollisia spekulaatioita.