Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2013

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.2.2013

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä

Man­ner­heim­intien pyöräti­et ja –kai­stat Pos­ti­talol­ta Runeberginkadulle

Kesäku­us­sa tehdyssä lasken­nas­sa Man­ner­heim­inti­etä käyt­tävistä ajoneu­voista ja raitio­vaunuista kymme­nen pros­ent­tia oli fillareita.

Muut­tuneen poli­ti­ikan mukaises­ti pyöräteistä ja ‑kaistoista tehdään yksisu­un­taisia. Tämä voi vaa­tia vähän opet­telua joil­takin. Näkee­hän jopa Bule­vardin kapeil­la pyöräteil­lä väärään suun­taan ajamista. Osit­tain se johtuu siitä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­su­un­ta –merkkiä pyöräteille, vaan kiel­to pitää äkätä siitä, että sal­li­vaa merkkiä ei ole.

Pääsään­töis­es­ti ratkaisu on kolmi­ta­soinen, jol­loin pyörät on taso­erol­la ja reunakiv­el­lä erotet­tu sekä jalankulk­i­joista että autoista. Risteyk­sis­sä pyöräti­et man­ner­maiseen tapaan las­ke­taan autoli­iken­teen tasoon kaistoik­si. (Mikähän täl­laises­sa tapauk­ses­sa olisi väistämis­sään­tö tasa-arvoises­sa risteyksessä?)

Ihan joka paikas­sa jär­jeste­ly ei onnis­tu ongelmit­ta. Kyösti Kallion pat­sas on hankalin.

Man­ner­heim­intien län­sipuolelta kaavail­laan ramp­pia Baanalle.

Suun­nitel­maan liit­tyy jos­sain vai­heessa myös ratikkakisko­jen kohot­ta­mi­nen, jot­ta autot eivät tunkisi peile­jään ratikoiden eteen. Se ei kuitenkaan sisäl­ly kus­tan­nusarvioon 1,7 miljoon­aa euroa.

Fil­lar­i­ak­tivis­teil­ta kai­vataan huomioita.

Pyörätiesu­un­nitel­ma Runeberginkadulle välil­lä Tyk­istökatu — Mannerheimintie

Tyk­istökatu? Luulin tietäväni kan­takaupun­gin katu­jen nimet. Tutumpaa olisi sanoa väliltä Töölön­tori- Mannerheimintie

Sama stan­dar­di kuin Man­ner­heim­intiel­lä. Pääosin kolmi­ta­so­ratkaisu ja pyöräti­et yksisu­un­taisia. Kus­tan­nusarvio 500 000 euroa ilman ratikkakaistan koro­tus­ta. Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun risteyk­sen läheltä menee harmil­lis­es­ti neljä puuta.

Lisäk­si menee 22 pysäköin­tipaikkaa, mut­ta Hotel­li Hes­per­ian ton­tille louhit­tavaan pysäköin­ti­laitok­seen niitä tulee 700.

Ratikkali­iken­teen kehittämissuunnitelma

Uusia yhteyk­siä on strate­gi­nen yhteys Kru­unuvuoren rantaan ja muualle Laa­jasa­loon, Topeliuk­senkadun ratik­ka ja ratik­ka Munkkivuoreen.

Huo­mat­ta­van tärkeätä on nopeut­taa ratikkali­iken­net­tä. Liiken­nejär­jeste­ly­jen ohel­la kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta luop­umi­nen nopeut­taisi. Sit­ten on tietysti ikuisu­u­songel­ma pysäkkiväleistä.

Helsinginkadun ratik­ka- ja fillarijärjestelyt

Pyöräi­ly­olo­suhtei­ta paran­netaan ja ratikkali­iken­net­tä nopeutetaan rata­geome­tri­aa paran­ta­mal­la ja pois­ta­mal­la yksi pysäk­ki Kus­taankadun kohdal­ta. Töölön Urheilu­talon edessä ole­va pysäk­ki muute­taan Bra­hen ken­tän kohdal­la ole­vak­si, jol­loin myös vai­h­t­a­mi­nen kol­moses­ta tai ykkös­es­tä kasi­in helpot­tuu. Pysäköin­tipaikko­ja menee 42 kappaletta.

 

81 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2013”

  1. Kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merk­ki pyöräteille on ole­mas­sa, tietylle ajoneu­voryh­mälle tarkoitet­tu reit­ti ‑merkki(neliskulmainen fil­lar­in kuva) oikealle puolelle osoit­ta­van nuolen kera. Ainakin Bule­vardin Erot­ta­jan päässä on jopa tuol­lainen, tosin hyvin pati­noituneena eikä muutenkaan mitenkään hel­posti huo­mat­ta­vana. Noi­ta pitäisi lait­taa ainakin seu­raaviksi kymmenek­si vuodek­si ihan joka ikiseen sovel­tuvaan risteyk­seen, ehkä vielä jonkun yksisu­un­tainen pyörätie ‑lisäk­il­ven kera. Ei tienkäyt­täjältä voi­da lähtöko­htais­es­ti edel­lyt­tää jotain tieli­iken­nelaki­knop­polo­gian jatkokurssia.

    Ensi vilka­isul­la en huo­man­nut mitään ihan katas­tro­faal­isia viko­ja sen enem­pää Man­skun, Run­skin kuin Hesarinkaan suun­nitelmis­sa. Pyörä­tien laskemista ennen risteystä ‑kaistak­si ja yhdis­tämistä oikealle kään­tyvien kaistak­si kan­nat­taisi kyl­lä harki­ta use­am­mas­sakin paikassa.

  2. “Risteyk­sis­sä pyöräti­et man­ner­maiseen tapaan las­ke­taan autoli­iken­teen tasoon kaistoik­si. (Mikähän täl­laises­sa tapauk­ses­sa olisi väistämis­sään­tö tasa-arvoises­sa risteyksessä?)”

    Aja­tushan on, että tässä tilanteessa pyöräkaista on yksi kaista muiden joukos­sa, joten mitään eri­ty­isiä polkupyöräsään­töjä ei pitäisi olla. Men­nään ja väis­tetään kuten autot. Auto­jen kanssa sama taso on tur­val­lisu­ut­ta lisäävä tek­i­jä, sil­lä liiken­neym­päristö on nyt autoil­i­jalle yksinker­taisem­pi hah­mot­taa: pyöräil­i­jät eivät tule autoil­i­jan kannal­ta yllät­tävästä tai epälo­ogis­es­ta suun­nas­ta, vaan tasan sieltä, mis­tä kaik­ki muukin liikenne.

    Myöskin pyöräkaistoil­la väärään suun­taan ajami­nen vähe­nee, kun pyöräkaista on samas­sa tasos­sa autokaisto­jen kanssa, risteys itse ker­too, mikä on kunkin kaistan suun­ta ja vaatisi jonkin­laista huimapäisyyt­tä suun­nistaa väärälle kaistalle aja­mal­la autoli­iken­net­tä vas­taan. (Eihän autoillekaan tarvi­ta risteyk­sis­sä kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkke­jä väärän puolen kaistoille, niitä on vain siel­lä, mis­sä kaistan sijaan on yksisu­un­tainen ajorata.)

  3. Ote­taan ne hyvät asi­at nyt ensin, toi Hesarin suun­nitel­ma. Eri­no­maista että tehdään. Liiken­nöin­tiku­luista säästöä arvi­ol­ta 740 000 ja matkus­ta­jien aikaa säästyy lasken­nel­lais­es­ti suurin piirtein saman sum­man edessä, joka vuosi. Mak­saa 1,5 mil­liä, eli ei voi ainakaan valit­ta ettei kannata.

    Siinä on pari pikku­jut­tua, hilaisin nyt vielä 20 sent­tiä veke autokaistoista itäpäässä niin olisi ihan täys­mit­tainen ratikkaista. Se pysäkki­jär­jeste­ly jos­sa Kaar­lenkadun ja Urheilu­talon pysäk­it yhdis­tetään on vähän kom­pro­mis­si, mut­ta en ole tois­taisek­si keksinyt parempaakaan.

    Ja yksi isom­pi jut­tu. Kaar­lenkadun ja Hesarin risteyk­ses­tä liiken­neval­ot pois, samoin Län­tisen Bra­henkadun risteyk­sessä. Tekee vaik­ka korote­tut suo­jati­et, tai jotain, mut­ta ne on tuol­laises­sa katuym­päristössä tarpee­ton hidaste niin jalan kulkevil­la, ratikoille, pyöräil­i­jöille kuin autoil­i­joillekin. Miel­lään Fle­marinkin risteyk­ses­tä, tosin sitä alamäkeä aje­taan valitet­ta­van lujaa alas.

    Yksi pieni detalji muuten, Alp­pi­har­juis­sa on esi­tys­lis­tan mukaan vähem­män asukaspysäköin­tipaikko­ja kuin myön­net­tyjä lupia. Se siitä parkkipaikkapulasta.

  4. Osit­tain se johtuu siitä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­su­un­ta –merkkiä pyöräteille, vaan kiel­to pitää äkätä siitä, että sal­li­vaa merkkiä ei ole.

    Ei täm­möistä ajat­telua pidä har­ras­taa. Tosielämässä pyörätei­den merk­it kär­sivät melkoista hävikkiä ja joutu­vat van­dal­is­min kohteek­si. Ker­ran hävin­neen merkin kor­vaami­nen voi kestää vuosia. 

    Olete­taan varsin tavalli­nen tilanne: jos­sain lähiössä ole­van pyörä­tien päästä häviää merk­ki esimerkik­si nuorten miesten voimainkoet­telun seu­rauk­se­na. Merk­ki ei palaa paikalleen muu­ta­maan vuo­teen. Jos nou­datamme aja­tus­tasi, pitäisi lainku­u­li­aisen pyöräil­i­jän nyt olet­taa, että kaupun­ki on pois­tanut merkin tarkoituk­sel­la tehdä pyöräti­estä yksisu­un­tainen. Pyöräil­i­jähän ei voi tietää, mik­si merk­ki on hävin­nyt. Tämän seu­rauk­se­na pyöräi­lyre­it­ti voi muut­tua hel­posti ihan mah­dot­tomak­si parin van­daalin illan­vi­eton jälkeen.

    Toisek­si: pyörä­tien yksisu­un­taisu­us merk­itään samal­la tapaa kuin muit­tenkin teit­ten. Yksisu­un­taisen kadun liiken­nemerkil­lä ja kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkil­lä.

  5. Ja sit­ten ne ikäväm­mät asiat.

    Suun­nitel­maan liit­tyy jos­sain vai­heessa myös ratikkakisko­jen kohot­ta­mi­nen, jot­ta autot eivät tunkisi peile­jään ratikoiden eteen. Se ei kuitenkaan sisäl­ly kus­tan­nusarvioon 1,7 miljoon­aa euroa.
    Fil­lar­i­ak­tivis­teil­ta kai­vataan huomioita.

    Ratikka­puolue huomioi pyytämät­täkin, kos­ka tämä nyt ei täl­laise­naan käy. Man­ner­heim­intie on ratikkali­iken­teen pääväylä, matkus­ta­jia on noin 40 000 päivässä.

    Man­sku on nau­ret­ta­van hidas olo­suh­teetkin huomioon ottaen. Nyt käsit­telyssä ole­vaa Kisa­hal­li — Lasi­palat­si väli­in menee aikataulun mukaan 5 min­u­ut­tia ratikalla 1,2 kilo­metrin matkaan eli keskinopeus peräti 14,4 kilo­metriä tun­nis­sa, suo­ral­la pääkadul­la jos­sa on kuitenkin suh­teel­lisen vähän ris­teävää liiken­net­tä. Hitaut­ta isom­pikin ongel­ma on epätäs­mäl­lisyys, ratikalla voi men­nä kolme min­u­ut­tia, tai voi men­nä vaik­ka seit­sämän, ja toi tarkoit­taa että joudu­taan varaa­maan kalus­toa sen hitaim­man vai­h­toe­hdon mukaan. Yksi ratik­ka liiken­teessä mak­saa rapi­at puoli mil­liä vuodessa.

    Yksi syy on se että nelo­nen seisoo keskel­lä kat­ua, kos­ka sen ajoural­la on viereisel­lä kaistal­la seiso­van auton peili. Mil­i­tan­tim­mat ovat sitä mieltä että jos ratik­ka vaan jyräisi ne peilit, mut­ta lail­lisu­us­miehenä halu­aisin ne mielu­um­min oma­lle kaistalleen.

    Ei niitä kisko­ja tarvitse mitään nos­taa, vaan niiden kisko­jen vier­essä pitää olla niin korkea reunakivi ettei siitä edes talvel­la aje­ta yli. Ja niiden kaisto­jen pitää olla niin lev­eät ettei viereisel­lä kaistal­la ole­viean ajoneu­vo­jen peilit ole ratikan tiel­lä. Nyrkkisään­tönä 6,40 lev­eys min­i­mi, 7,00 tavoite. Nämä kak­si asi­aa liit­tyy toisi­in­sa, ratik­ka on on-off kulkuneu­vo joka joko kul­kee tai ei kul­je, sen tilan­tarpei­ta ei voi ratkoa niin että vähän tin­gitään sol­i­daarisu­u­den nimissä.

    Annoin itsel­leni ker­toa, että fil­lar­isu­un­nit­teli­ja, jon­ka hom­ma siis on suun­nitel­la fil­larikai­stat, on muun ohes­sa tehnyt Helsinginkatu — Hes­pe­ri­ankatu suun­nitel­man, jos­sa on kun­no­li­nen ratikkakaista. Tästä iso kehu, se on läh­es moit­tee­ton, mitä nyt jotain pikku­jut­tu­ja jot­ka voisi tark­istaa kuten että vai­htei­den ei pitäisi olla suo­jatiel­lä. Mut­ta miten on mah­dol­lista, että Man­skua ei suun­nitel­la kokon­aisuute­na? Viras­ton liiken­nesu­un­nit­telus­sa on 68 ihmistä töis­sä, näistä kak­si suun­nit­telee pyöräi­lyä ja toiset kak­si joukkoli­iken­net­tä, mitä ne lop­ut 64 tekee?

    Huonoin­ta suun­nitel­mas­sa on Man­ner­heim­intien sil­ta. 5,8 metriä lev­eät ratikkakai­stat kuten nytkin. Siinä rajoil­la että onko noista enää mitään iloa. Autoille jois­sa on suurin piirtein saman ver­ran ihmisiä kyy­dis­sä kuin ratikois­sa, on varat­tu neljä kaistaa. Ne ihan samat autot jotenkin pär­jää kahdel­la kaistal­la Töölön­lah­denkadul­ta pohjoiseen, kun toiset on varat­tu busseille.

    Tässä on nyt kysymys siitä että kun kapealle sil­lalle ei nyt vaan kaik­ki mah­du, niin tätä ei ratko­ta niin että tehdään val­in­to­ja, vaan tunge­taan väk­isin neliön muo­toista palaa pyöreään reikään. Suun­nitelu on val­in­to­ja, jos ei suun­nit­telus­sa tehdä val­in­to­ja niin ei tehdä töitä.

    Alan olla vähän sitä mieltä, että jos tästä nyt ei vaan tule mitään, niin kaive­taan se van­ha idea naf­tali­in­ista. Eli tehdään ihan kokon­aan uudet kiskot Man­ner­heim­intien itäpuolelle, eli ihan puis­toon reunaan niin että on nur­mi­ra­ta, sit­ten jalka­käytävä ja sit­ten Man­ner­heim­intien ajokai­stat. Tuol­laisen radan lev­ey­del­lä ei ole niin väliä, kun jalankulk­i­jat harvem­min työn­tää met­al­liesineitä ratikan eteen, lait­taa vaan aidan siihen väli­in. Ja sama sillalla.

    Tää nyt vähän mak­saa, mut­ta muni­in­puhahtelu ei ole ilmaista. Ja se vas­ta mak­saakin että ratikkali­ikenne on hidasta.

  6. Huo­mat­ta­van tärkeätä on nopeut­taa ratikkali­iken­net­tä. Liiken­nejär­jeste­ly­jen ohel­la kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta luop­umi­nen nopeut­taisi. Sit­ten on tietysti ikuisu­u­songel­ma pysäkkiväleistä.

    Tietenkin niitäkin tulee järkeistää, kuten nyt Helsinginkadul­la on tarkoi­tus tehdä, mut­ta pysäkkien pois­to on viimeis­es­tä päästä nopeu­tuskeinoina, sik­si että käve­ly­matkat kas­vaa joten net­toaikasäästö pitäisi olla suuri.

    Se ongel­ma on se mitä niiden pysäkkien välil­lä tapah­tuu, sille on näp­pärä mit­tarikin nimeltä pysähdysker­roin ja tuo­ta pitäisi seu­ra­ta. Eli se että kuin­ka mon­ta ker­taa raitio­vaunu pysähtyy keskimäärin pysäkkien välil­lä. Pitäisi läh­estyä yhtä eli ei pysähdytä kuin sat­tuvasti nime­ty­il­lä pysäkeil­lä, nyt se on kuulem­ma 2,1. Nopeus, täs­mäl­lisyys, jne. seu­raa pitkälti tuosta.

  7. Mis­säs suun­nit­telu- tai päätös­vai­heessa täl­lä het­kel­lä menee ysir­atikan pohjois­pään jatkami­nen Pasi­lan ase­mal­ta Ilmalan vesitorneille?

    Tämä sivu http://www.uuttahelsinkia.fi/pasila/liikenne/raitioliikenne ker­too että liikenne alka­isi jo 2015 mut­ta se on kak­si vuot­ta van­haa tietoa (sivua päivitet­ty viimek­si 2011).

  8. Pienistä puroista se läh­tee. 22 yksi­ty­isautoilun paikkaa yhdeltä kadul­ta ja 42 toiselta. Tilalle voisi rak­en­taa katukahviloi­ta ja perus­taa mon­imuo­toista kult­turi­ti­laa. Pyöril­lä pitää voidaa ajaa kadul­la, yksi­ty­isautot turhia, ovat men­neen ajan fallossymboleja.

  9. Kuin­ka suuri osa noista Man­ner­heim­inti­etä kesäku­us­sa kulkeneista ihmi­sistä siis kul­ki polkupyörällä?
    Mil­lä kohtaa Man­ner­heim­inti­etä (ja kos­ka tarkkaan ottaen) lasken­ta tehtiin?
    Onko vas­taavia luku­ja joulukuulta?

    Tyk­istökatu. Pitäisikö raiti­olin­ja n:o 5 (Kata­jan­nok­ka-Töölön­tori) ottaa uudelleen käyt­töön, jot­ta kumpikin alue tulisi molem­pi­en asukkaille tutum­mak­si? Mik­si se, aika nopea yhteys aikoinaan lakkautet­ti­in? Etu-Töölön bus­si-/raiti­olin­jay­htey­det keskus­taan (Kol­men sepän pat­saalle) taita­vat nykyään olla aika paljon heikommat/hitaammat kuin ennen, ainakin, jos käve­ly­matkat las­ke­taan mukaan.

    Yksisu­un­taisu­us voi olla hyväk­si, kun­han se on kaikkien tiedos­sa ja sitä myös nou­date­taan. (Jotenkin on min­ulle vuosien havain­to­jen perus­teel­la muo­dos­tunut käsi­tys, jon­ka mukaan heikoiten liiken­nesään­töjä nou­dat­ta­vat pyöräil­i­jät, jalankulk­i­jat ja autoil­i­jat, tässä järjestyk­sessä. Kaikissa ryh­mis­sä olisi paran­tamisen varaa!

    Taso­erois­sa (jalka­käytävän, pyörä- ja ajokaistan välil­lä) on niin hyvät kuin huonotkin puolen­sa. Jälkim­mäisi­in kuu­luu hin­ta (X euroa/metri, onko tästä X:stä arvioi­ta?) ja jalankulk­i­joiden nyr­jähtänei­den nilkko­jen aiheut­ta­mat kustannukset.

    Pysäkkien kohdalle (jos ei erotel­tu kaiteel­la pyöräli­iken­teestä) olisi saata­va samat väistämis­sään­nöt pyörille kuin mitä autoil­la jo on, ettei käy kuten bus­sista pois­tu­mista yrit­täneelle suku­laisel­leni, jon­ka päälle pyöräil­i­jä oli vähäl­lä ajaa. Onnek­si seu­rauk­se­na oli vain naar­mu­ja. (Syy: pyöräil­i­jäl­lä liikaa nopeut­ta ja kyvyt­tömyys ennakoi­da, mikä on oletet­tavis­sa ole­va seu­raus bussin pysähtymis­es­tä pysäkille.) Vas­taavia, ja pahempia tapauk­sia ei saa tul­la lisää!

    Kyösti Kallion pat­saan kohdal­la taitaa jär­jeste­lyis­sä olla vielä hiomista. Eikö olisi järkeväm­pää johtaa pyörät kulke­maan hitusen eteläm­pänä suo­ja­tien vier­essä Man­ner­heim­intien yli Töölön­lah­denkadulle, siten että mm. Man­ner­heimin-tien bus­si- ja raitio­vaunuli­iken­net­tä ei katkaista tarpeet­toman pitkäk­si ajak­si. Pitääkö pyöräkaistan(/-tien) Töölön­lah­denkadul­la vält­tämät­tä kulkea sen pohjois­puolel­la? Vaikea sanoa, mikä tässä mah­taisi olla paras ratkaisu.

    Miten pyöräil­i­jöi­den on tarkoi­tus jatkaa matkaansa Töölön­torin alueel­la tai sen kaut­ta? Itse pyrk­isin ehkä mielum­min vält­tämään tuo­ta paikkaa, ellen olisi menos­sa juuri sinne.

    Raiti­otie- ja bus­sili­iken­teen suju­vu­us on aivan eri­tyisen tärkeä asia. Niiden kehit­tämistä ei pidä estää pyöräi­lynkään edis­tämisen. Pysäkkiväl­i­tarkasteluis­sa on olta­va mukana kaik­ki käyttäjäryhmät.

  10. Olisiko nyt paikallaan, että lau­takun­ta kehot­taisi viras­toa jatka­maan Munkkivuoren ratikan suun­nit­telua kiireel­lis­es­ti? Se maini­taan lis­tatek­stis­säkin kan­nat­tavak­si, silti aikataulu on avoin ja todel­lisu­udessa viras­to ei edis­tä asi­aa mitenkään. Samaan aikaan kan­nat­tavu­us on entis­es­tään paran­tunut, kun HSL joutuu lisäämään syksyl­lä taas busse­ja tuonne, kun kap­a­siteet­ti ei riitä.

    Aloit­taa pitäisi neu­vot­tele­mal­la Elyn kanssa Turun­väylän yli­tyk­sen järjestämisestä.

    1. Sil­lä, että lau­takun­ta suun­nit­telee jonkin yhtey­den valmi­ik­si ei ole paljon vaiku­tus­ta siihen, antaako kaupunginhalliutus>/valtuusto sille rahaa. Munkkivuoren ratik­ka on kan­nat­ta­va, mut­ta jonos­sa on paljon aknat­tavampia han­kkei­ta rahaa kinu­mas­sa. Niin kuin nyt nuo fil­lar­iväylät. Minä kan­natan Munkkivuoren ratikkaa, kos­ka näen ratikois­sa hyö­ty­hjä, joi­ta nuo laskel­mat eivät tun­nista, mut­ta min­ul­lea ei ole budjettivaltaa.

  11. Runeberginkatu on muuten hyvä, mut­ta Ruusu­lankadun risteyk­seen kaavail­tu keskiko­roke kisko­jen ja autokaistan väli­in tulisi lisätä sinne. Se on mukana kahdek­sikon nopeu­tus­su­un­nitel­mas­sa sik­si, että nykyjär­jeste­lyl­lä ratik­ka joutuu pysähtymään, jos jalankulk­i­ja on viereisel­lä autokaistal­la ja toisin kuin lis­tatek­sti väit­tää, tuo ongel­ma ei pois­tu kaistaleveyk­sien avulla.

    En ymmär­rä, mik­si koroke ei lis­tatek­stin mukaan mah­du paikalle, jos­sa lev­eän fil­larikaistan lisäk­si on 3,9 m autoille ja 6,4 m ratikoille. Korokkeen kohdal­la voidaan ottaa autoil­ta 0,6 ja ratikoil­ta 0,4, jol­loin saadaan metrin levyi­nen koroke.

  12. Helsinginkadus­ta antaisin ratikkanäkökul­mas­ta arvosanaksi 8+. Mitään noin hyvää en muista näh­neeni pitki­in pitki­in aikoi­hin. Arvosana nousisi sil­lä, että ratikkakaistan koro­tus ei katkeaisi Kus­taankadun kohdal­la eikä mielel­lään Har­ju­torinkaan kohdal­la. Suun­tais­li­it­tymiä lisää, kort­te­likaupungis­sa niistä ei pitk­iä kier­to­ja aiheudu. Lisäk­si pysäkki­jär­jeste­lyt eivät ole tarkoituk­sen­mukaiset. Bra­hen ken­tän pysäk­ki on hyvä. Se edel­lyt­tää kuitenkin myös Kaar­lenkadun pysäkin pois­tamista, mikä kuvista ei näy.
    Parem­pi olisi myös siirtää ysin pysäk­ki molem­mis­sa suun­nis­sa Fle­mar­ille ja tehdä kasille Kus­taankadun kohdalle pysäk­ki molem­pi­in suun­ti­in. Sil­loin kasil­la olisi sama määrä pysäkke­jä kuin tässä on esitet­ty eikä vai­h­tokäve­ly kasin ja ysin kesken kuitenkaan ole kovin pitkä. Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa esitet­ty mega­ly­hyt kasin pysäkkiväli on hassu.

  13. Liiken­nemerkke­jä on kolmea viral­lista kokoa. Pien­in­tä kokoa voidaan aivan hyvin käyt­tää pyörätei­den ja käve­lytei­den opas­tuk­ses­sa (20 miljoon­al­la saa aika paljon merkke­jä). Eri­tyisen tärkeää olisi saa­da käyt­töön pyörätei­den nopeusra­joi­tus­merk­it 20 km/h, polkupyöräl­lä ajo kiel­let­ty ja kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merk­ki. Samal­la pyörä­tien risteyk­si­in pitää asen­taa hidas­tus­puomit onnet­to­muuk­sien vähentämiseksi.

  14. Anna R:
    Kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merk­ki pyöräteille on ole­mas­sa, tietylle ajoneu­voryh­mälle tarkoitet­tu reit­ti ‑merkki(neliskulmainen fil­lar­in kuva) oikealle puolelle osoit­ta­van nuolen kera. 

    Tämä on toki hyvä opaste, niitä tarvi­taan, mut­ta on vähän kyseenalaista väit­tää tämän merkin tarkoit­ta­van kiel­let­tyä ajo­su­un­taa. Ase­tuk­sen mukaan merkil­lä opaste­taan reit­ti. Opastei­ta ei kai yleen­sä pide­tä juridis­es­ti velvoittavina.

    Osit­tain se johtuu siitä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­su­un­ta –merkkiä pyöräteille, vaan kiel­to pitää äkätä siitä, että sal­li­vaa merkkiä ei ole.

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ei täm­möistä ajat­telua pidä har­ras­taa. Tosielämässä pyörätei­den merk­it kär­sivät melkoista hävikkiä ja joutu­vat van­dal­is­min kohteek­si. Ker­ran hävin­neen merkin kor­vaami­nen voi kestää vuosia.

    Täm­möisen ajat­telun on kuitenkin hov­ioikeus vahvis­tanut. Se on ongel­malli­nen tulk­in­ta, mut­ta ihan help­poa ratkaisua tähän ongel­maan ei ole.

  15. Yksisu­un­taiset pyöräkai­stat ovat paran­nus. Pikkukaduille niitä ei tarvi­ta, mut­ta Man­skul­la ovat paikallaan. Tässä on iso vaara, että hom­ma menee överiksi.

    Baana on kevyen­li­iken­teen pääre­it­ti keskus­tas­sa itä-län­si suun­nas­sa. Lisärampit eivät ole suo­tavia. Sama ilmiö kuin Kehä I:llä, jos­sa tarpeet­tomien risteystem pois­t­a­mi­nen vain paran­taa välityskykyä.

    Spåran tehokku­us perus­tuu osit­tain sen vaa­ti­maan pie­neen katu­ti­laan. Huo­mat­tavas­ta pienem­pään kuin esimerkik­si bussin vaa­ti­ma tila. Jos tätä etua lähde­tään syömään lev­en­tämäl­lä spårakai­stat liian lev­eik­si, on yksi spåraa puolta­va syy menetetty.

    Jos spåra vie peilin autos­ta, niin paha jut­tu. Val­oku­va ja maalaus­lasku autoil­i­jalle, uskoisin autoil­i­joiden oppi­van nopeasti. Kyse on lähin­nä bus­seista ja joskus kuorma-autoista.

    En ymmär­rä tarvet­ta ajat­taa busse­ja liiken­teen tukkona Man­skul­la. Ne ovat koke­muk­seni mukaan suurin ongel­ma julkiselle liiken­teelle eli spårille. Bus­sil­in­jat voi päät­tää joko Tapi­o­laan tai Pasi­laan, jos niitä ei saa­da keskus­tatun­neli­in järkevästi.

    kake:
    Pienistä puroista se läh­tee. 22 yksi­ty­isautoilun paikkaa yhdeltä kadul­ta ja 42 toiselta… 

    Töölöläiset eivät tai­da olla samaa mieltä. 😀 Töölössä on jo nyt liian vähän parkki­ti­laa. Jos vaik­ka joskus saadaan järkevästi rahoitet­tuna parkkilu­o­lia paikallisille, niin alueen yri­tyk­set, mm. ne kahvi­lat, tarvit­se­vat parkkipaikko­ja kadulle. 

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    …Tyk­istökatu. Pitäisikö raiti­olin­ja n:o 5 (Kata­jan­nok­ka-Töölön­tori) ottaa uudelleen käyt­töön, jot­ta kumpikin alue tulisi molem­pi­en asukkaille tutum­mak­si? Mik­si se, aika nopea yhteys aikoinaan lakkautet­ti­in? Etu-Töölön bus­si-/raiti­olin­jay­htey­det keskus­taan (Kol­men sepän pat­saalle) taita­vat nykyään olla aika paljon heikommat/hitaammat kuin ennen, ainakin, jos käve­ly­matkat las­ke­taan mukaan. 

    En ole var­ma juuri tuos­ta yhey­destä, mut­ta kesksu­tas­sa on kisko­ja, joi­ta ei hyö­dyn­netä täl­lä het­kel­lä. Vito­nen taisi men­nä suo­raan Man­skulle kiertämät­tä Kampin kaut­ta. Se olisi järkevää töölöläis­es­tä näkökul­mas­ta. Koko keskus­tan sys­tee­mi tökkii vähän täl­lä het­kel­lä vai­h­to­jen osalta spåras­ta spåraan.

    Itse en ole ymärtänyt, mik­si Meche­lin­in kadun kisko­va­raus­ta ei käytetä koko pitu­udelta? Tuol­lakin saadaan aikanaan pois turhia bus­sil­in­jo­ja ihmis­ten tieltä.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    …Pysäkkien kohdalle (jos ei erotel­tu kaiteel­la pyöräli­iken­teestä) olisi saata­va samat väistämis­sään­nöt pyörille kuin mitä autoil­la jo on, ettei käy kuten bus­sista pois­tu­mista yrit­täneelle suku­laisel­leni, jon­ka päälle pyöräil­i­jä oli vähäl­lä ajaa. Onnek­si seu­rauk­se­na oli vain naarmuja… 

    Keskus­tas­sa on muu­ta­ma paik­ka, esimerkik­si Elielin auki­ol­la, jos­sa jalankulk­i­jat pomp­pi­vat hen­gen­vaar­al­lis­es­ti pitkin ja poikin pyöräteitä. Tukhol­mas­sa vas­taavi­in paikkoi­hin on yleen­sä asen­net­tu kaide pyöräil­i­jöi­den suo­jak­si, jot­ta yksinker­taiset jalankulk­i­jat eivät ole vaarak­si. (Voiko asian sanoa vielä tylymmin?)

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    …Raiti­otie- ja bus­sili­iken­teen suju­vu­us on aivan eri­tyisen tärkeä asia… 

    Spårali­iken­teen kehit­tämisek­si ydinkeskus­tas­sa on yksi tärkeimpiä tehtäviä bus­sil­in­jo­jen vähen­tämi­nen. Bus­si kuu­luu kaupun­gin ulkopuolelle.

  16. Pysäkkien kohdalle (jos ei erotel­tu kaiteel­la pyöräli­iken­teestä) olisi saata­va samat väistämis­sään­nöt pyörille kuin mitä autoil­la jo on, ettei käy kuten bus­sista pois­tu­mista yrit­täneelle suku­laisel­leni, jon­ka päälle pyöräil­i­jä oli vähäl­lä ajaa.

    Tieli­iken­nelain 31 § kol­mas moment­ti käsit­telee jo aihet­ta seu­raavasti: “Pyörätiel­lä polkupyöräil­i­jän ja mopoil­i­jan on aikoes­saan lin­ja-auton tai raitio­vau­nun pysäkin kohdal­la sivu­ut­taa sille pysähtyneen lin­ja-auton tai raitio­vau­nun annet­ta­va esteetön kulku ajoneu­vos­ta tai raitio­vaunus­ta pois­tuville ja siihen nou­seville matkustajille.”

    Aihet­ta sivuaa myös saman lain 30 § toinen moment­ti: “[Ajoneu­von] Kul­jet­ta­jan on eri­tyis­es­ti varot­ta­va läh­estyessään pysäytet­tyä koul­u­laiskul­je­tusautoa, lin­ja-autoa tai raitiovaunua”.

  17. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Toisek­si: pyörä­tien yksisu­un­taisu­us merk­itään samal­la tapaa kuin muit­tenkin teit­ten. Yksisu­un­taisen kadun liiken­nemerkil­lä ja kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkil­lä.

    Ja jos siis lai­tat kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkin Bule­vardin vasem­paan laitaan pyörä­tien kohdalle, luuletko tosi­aan että se siinä selkeästi ilmai­sisi, että se tarkoit­taa vain sitä pyöräti­etä, ei autokaistoja?

    Nyt on siis kyse siitä, miten merk­itään yksit­täisen kaistan ajo­su­un­ta kak­sisu­un­taisel­la kadul­la, ei siitä miten koko katu merk­itään yksisu­un­taisek­si. Se ei tietysti olisi niin mon­imutkaista, ellei meil­lä olisi tämä kelvikult­tuuri tehnyt tuho­jaan pyöräkaisto­jen ajo­su­un­tien hahmottamisesta.

  18. Onko nuo yksisu­un­taiset pyöräkai­stat oikeasti tarpeen (siis yksisu­un­taisu­us, ei kaista itsessään)? Yksisu­un­taisu­us han­kaloit­taa ajelua turhaan. Bulel­la tuo on perustel­tua kun kaista on niin kapea ja katu on myös kapoinen jol­loin toiselle puolelle aja­maan siir­tymi­nen on hel­posti hoidet­tavis­sa. Man­skun ylit­tämi­nen on liian työlästä ja vaar­al­lista että sitä viit­sisi tehdä turhan takia. 

    Eli onko tuolle yksisu­un­taiselle joku oikeakin peruste vai onko kyse (taas) siitä että tur­val­lisu­u­den min­i­maalisenkin lisäämisen nimis­sä voidaan tehdä mitä vain?

    1. Yksisu­un­taisu­us johtuu kas­vavas­ta ja ennustei­den mukaan edelleen kas­vavas­ta pyöräli­iken­teestä. Kapeal­la pyär­tiel­lä kak­sisu­un­taisu­us on ris­ki, eriyis­es­ti, kun pyöräil­i­jöi­den nopeudet ovat kovin eri­laiset. Kak­sisu­un­taisen pyörä­tien pitäisi oikeas­t­aan olla neljä metriä leveä.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Muut­tuneen poli­ti­ikan mukaises­ti pyöräteistä ja ‑kaistoista tehdään yksisuuntaisia.

    Tarkoit­tako tämä nyt siis sitä, että jos halu­an men­nä vaikka­pa yhden tai kak­si kort­telin­väliä “väärään suun­taan”, niin pitäisi ylit­tää tie, ajaa se kyseinen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? Jos tiel­lä on niinkin paljon liiken­net­tä kuin Man­ner­heim­intiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

  20. Ei turhia rajoituksia

    On hienoa, että pyöräil­i­jöi­den asioi­ta ale­taan ajatel­la yhä enem­män ja pyöräi­lyre­it­te­jä monipuolis­te­taan. Vaarana vain on liialli­nen ja ahdas­mieli­nen suun­nit­telu sekä uudet tyh­mät kiel­lot. Yksisu­un­taisu­us rajoit­taa pyöräil­i­jän mah­dol­lisuuk­sia reitit­tää kulkuaan keskus­ta-alueel­la ja jos et nou­da­ta näitä sään­töjä, joudut kuun­tele­maan joidenkin ahdas­mielis­ten pyöräil­i­jöi­den motko­tus­ta. Bule­var­di on juuri täl­lainen jär­jetön yksisu­un­taisu­u­den esimerk­ki, joka ei mene meikäläiselle jakelu­un. Jos tulen Man­skun ylitse Erot­ta­jal­ta Bule­vardille, pyöräkaista jatkuu luon­tev­asti Bule­vardin vasen­ta puol­ta. En tietenkään vai­h­da puol­ta oikealle puolelle, kos­ka pyörätie jatkuu suo­raan edessäni. Fil­lare­i­ta kul­kee har­vak­seltaan tuo­ta pyöräti­etä pitkin, eikä min­un liiken­nöin­ti­ni suun­taan tai toiseen hait­taa ketään muu­ta kuin ahdas­mielistä sään­töjään rakas­tavaa pyöräil­i­jä-kol­le­gaani. Ajotielle tai kadulle raken­netut pyöräkai­stat tietenkin ovat yksisu­un­taisia, suun­ta pitää ottaa huomioon myös kadul­la ajettaessa.

    Mik­si ihmeessä näitä turhia rajoit­tavia määräyk­siä tehtäisi­in? Pyörätiemerkki­in voi lait­taa vaik­ka main­in­nan: ´Ota huomioon muut kulk­i­jat´. Aikuinen pyöräil­i­jä pystyy aja­maan mis­sä vaan hilli­tyn sivistyneesti väylän oikeaa laitaa, jos itse niin halu­aa. Elämme vapaas­sa markki­na­t­alous­maas­sa, jos­sa ihmisel­lä on oikeus ajatel­la vapaasti ja viisaasti itse. Pyörä sym­bol­isoi juuri vapaut­ta ja mah­dol­lisu­ut­ta liikkua luovem­min kuin autol­la, sku­rul­la tai vaikka­pa kävellen. Val­it­sen aina sel­l­aiset reitit, jois­sa voin toteut­taa tätä vapaa­ta omaa ajat­te­lu­ta­paani. Stadi­in on jostain tul­lut kum­mallista väkeä, joka on ottanut poli­isin roolin ja vahtii ihmis­ten tekemisiä, vaik­ka ei edes mitään lake­ja, säädök­siä tai yhteisiä norme­ja olisi olemassa.

    Tois­tan ja korostan vielä ker­ran. Raken­netaan nyt ensin toimi­vat pyöräti­et ja annetaan mei­dän fil­lar­istien sen jäl­keen luo­vasti vali­ta, mihin suun­taan niitä pitkin halu­amme ajaa. Mah­dol­lisim­man vähän rajoit­tei­ta, jos­ta taas joku pää­sisi mar­mat­ta­maan. Itse ainakin rakas­tan pyöräilyssa juuri sitä, että voin kulkea mis­sä vain ikinä pystyn pyöräl­läni kulke­maan. Pyöräkult­tuuria kan­nat­taa rak­en­taa myön­teisin posi­ti­ivisin mielin ilman ryp­py­ot­saista ajattelua. 

    Pyöräi­ly on iloinen asia.

  21. Mäk­i­tor­pantielle on suun­nitel­tu tehtäväk­si kallis ja turha remont­ti, jos­sa nykyiset lev­eät pyöräti­et muute­taan yksisu­un­taisik­si. Pyöräil­i­jöitä on kesäl­lä jonkin ver­ran, talvel­la muutama.

    Rahaa tun­tuu ole­van turhu­u­teen, mut­ta las­ten­sairaalaan varo­ja kerätään kansalaiskeräyk­senä. Ja turha on käyt­tää perustelu­na, että autoilu­un ja mon­een muuhun haaskataan vielä enem­män. Ker­tooko tämä helsinkiläis­ten poli­itikko­jen arvoista?

  22. Pääsyy on se, että yksisu­un­taiset ovat tutk­i­tusti paljon tur­val­lisem­pia risteyk­sis­sä. Pyöräil­i­jä ei tule risteyk­seen autoil­i­jan kannal­ta täysin odot­ta­mat­tomas­ta suun­nas­ta eikä sik­si jää huo­maa­mat­ta. Yksisu­un­taisil­lakin on silti ainakin yksi spe­si­fi onnet­to­muustyyp­pi, jota ajo­radal­la pyöräilevil­lä ei ole, eli samas­ta suun­nas­ta tule­vien suo­raan aja­van fil­lar­in ja oikealle kään­tyvän auton kolari. Juuri näitä pyritään ehkäisemään tuol­la mainit­se­mal­lani pyöräkaistan yhdis­tämisel­lä oikealle kään­tyvien ryh­mi­tyskaistaan, samaa kon­flik­tin mah­dol­lisu­ut­ta ei tule näi­den ajaes­sa peräkkäin eikä rinnakkain.

    Toinen etu on suju­vu­us ja ymmär­ret­tävyys eril­lis­ratkaisu­jen taiteko­hdis­sa, eli yksisu­un­taiselta pyörätieltä/-kaistal­ta ajo­radalle ja päin­vas­toin siir­tymi­nen ei vaa­di kovin ihmeel­listä infraa sen enem­pää kuin vaikei­ta liiken­nesään­töjäkään. (Nyky­mallis­sa nuo molem­mat on tietysti skipat­tu kak­sisu­un­taisil­takin pyöräteiltä.)

    Ja joo, ei se opaste­merk­ki tietenkään ole oikea kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merk­ki, mut­ta käytän­nössä infor­maa­tioar­vo on suun­nilleen sama. Nämä “mutku tieli­iken­nela­ki” ‑seli­tyk­set alka­vat yleis­es­ti vähän kyl­lästyt­tää, kun ole­mas­saole­vi­akaan keino­ja ei käytetä.

    Man­skun sil­lallekin saisi muuten ehkä kun­nol­liset spo­rakai­stat siirtämäl­lä itälaidan jalanku­lun kulke­maan kokon­aan alem­paa reit­tiä (lie­nee jo valmi­ik­si paljon suosi­tumpi) ja kaven­ta­mal­la pelkän pyörä­tien/-kaistan kah­teen metriin.

  23. tpyy­lu­o­ma:

    Man­sku on nau­ret­ta­van hidas olo­suh­teetkin huomioon ottaen. Nyt käsit­telyssä ole­vaa Kisa­hal­li – Lasi­palat­si väli­in menee aikataulun mukaan 5 min­u­ut­tia ratikalla 1,2 kilo­metrin matkaan eli keskinopeus peräti 14,4 kilo­metriä tun­nis­sa, suo­ral­la pääkadul­la jos­sa on kuitenkin suh­teel­lisen vähän ris­teävää liikennettä. 

    Joka päivä kympin ratikkaa käyt­täneenä olen huo­man­nut, että ratik­ka joutuu pohjoiseen men­nessä pysähtymään aina Kansal­lis­museon kohdal­la ole­van pysäkin takia kak­si ker­taa. Ensin suo­ja­tien eteen, kun ratikalle on vii­va mut­ta jostain syys­tä autoli­iken­teelle vihreä. Toisen ker­ran pysäkil­lä vaik­ka kukaan ei nousisi tai laskeu­tu­isi vaunus­ta vaan sik­si, että pysäkin toises­sa päässä ole­va valo osoit­taa vielä viivaa vaik­ka autoli­ikenne senkun kul­kee. Tun­tuu hölmöltä varsinkin aamul­la 7 aikaan, kun jalankuk­i­joi­ta ei juurikaan ole ylit­tämässä kat­ua Hakasalmen huvi­lan ja Kansal­lis­museon välillä. 

    Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta on muuten pienet valkoiset lam­put liiken­neval­ois­sa. Ker­ran ajoin varhain aamul­la 14 matkas­sa Viiskul­mas­ta Pitäjän­mä­keen. Ihmettelin kul­jet­ta­jalle ääneen, miten voi vihreä aal­to toimia näin hyvin, että matkan voi suorit­taa vajaas­sa 20 min­uutis­sa. Kul­jet­ta­ja sanoi ohjaa­vansa autos­ta liiken­neval­o­ja, jois­sa on tuo pieni valkoinen lamp­pu. Kysyin, mik­sei sit­ten muut kul­jet­ta­jat käytä mah­dol­lisu­ut­ta? Vas­taus: No se ehkää vaatii vähän ylimääräistä paneutumista.

  24. Ris­to Koivunen: Tieli­iken­nelain 31 § kol­mas moment­ti käsit­telee jo aihet­ta seu­raavasti: “Pyörätiel­lä polkupyöräil­i­jän ja mopoil­i­jan on aikoes­saan lin­ja-auton tai raitio­vau­nun pysäkin kohdal­la sivu­ut­taa sille pysähtyneen lin­ja-auton tai raitio­vau­nun annet­ta­va esteetön kulku ajoneu­vos­ta tai raitio­vaunus­ta pois­tuville ja siihen nou­seville matkustajille.”

    Aihet­ta sivuaa myös saman lain 30 § toinen moment­ti: “[Ajoneu­von] Kul­jet­ta­jan on eri­tyis­es­ti varot­ta­va läh­estyessään pysäytet­tyä koul­u­laiskul­je­tusautoa, lin­ja-autoa tai raitiovaunua”.

    Moniko pyöräil­i­jä tun­tee tieliikennesäännöt?
    Miten saisi sään­nöt kaikkien pyöräil­i­jöi­den päänupin sisälle tajun­taan vaikut­ta­maan ja osak­si liiken­nekäyt­täy­tymistä? Kaik­ki pyöräil­i­jät eivät sään­töjä nou­da­ta, tai nou­dat­ta­vat vain sil­loin, kun asianomaisille sat­tuu sopi­maan. Aut­taisiko pyöräi­ly­tutk­in­to ja ‑kort­ti? Tiedo­tuskam­pan­jat taita­vat olla yleen­sä aika tehot­to­mia asen­tei­den muokkauksessa.

    Raiti­olin­jat ovat kiva lisä kaupungis­sa, mut­ta eivät kapaud­estaan huoli­mat­ta sovi ihan joka paikkaan kätevästi kään­tymään. Bussin etu­na on jous­tavu­us, esim. vai­h­taa tilapäis­es­ti reittiä.

  25. tpyy­lu­o­ma: Tietenkin niitäkin tulee järkeistää, kuten nyt Helsinginkadul­la on tarkoi­tus tehdä, mut­ta pysäkkien pois­to on viimeis­es­tä päästä nopeu­tuskeinoina, sik­si että käve­ly­matkat kas­vaa joten net­toaikasäästö pitäisi olla suuri.

    Ei käve­ly­matko­jen kasvu ole kovin mit­tavaa, vaik­ka pysäkke­jä yhdis­tetään sopivin kohdin. Voimas­sa ole­vat suun­nit­telu­o­hjeet sal­li­si­vat pysäkkivälien piden­tämisen useis­sa paikoin. 

    Lehty­jen laa­tu­mit­tausten viesti on se, että käyt­täjät kyl­lä ovat hyvin tyy­tyväisiä nyky­isi­in käve­ly­matkoi­hin pysäkeille, mut­ta tyy­tymät­tömiä matkus­tamisen hitauteen.

    Pysäkkiverkon harkit­tu har­ven­t­a­mi­nen olisi kan­nat­ta­va investointi. 

    Ote­taan aivan pieni esimerk­ki ajatel­lus­ta keskiver­toti­lanteesta. Jos lin­jal­la pysäkkiväli on 300 metriä, pois­tet­tavaa pysäkkiä käyt­tää nyt 400 matkustajaa/d, pysäkkiä käyt­tävän lin­jan vuoro­ja on 200/d ja pysäkkiä käyt­tävässä raitio­vaunus­sa on keskimäärin 40 matkus­ta­jaa, vaunus­sa ole­vat — siis pysäkin ohi­a­ja­vat matkus­ta­jat säästävät noin 70 tuntia/d ( pysäkin aiheut­ta­ma viive puoli min­u­ut­tia) ja pysäkkiä käyt­tävät noin 15 tuntia/d.

    Suurin säästö syn­tyy tiet­ty liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sis­sa, jos lin­jan vaunukier­rosta saadaan pois yksi vaunu ilman, että vuoroväliä muute­taan. Tämä onnis­tuu, jos tehdään koko lin­jan reit­il­lä riit­tävän monia nopeut­tamis­toimia. Esimerkik­si lin­jan 8 kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa suurim­mat säästöt syn­tyvät pysäkkiverkon harventamisesta.

  26. ML: Tarkoit­tako tämä nyt siis sitä, että jos halu­an men­nä vaikka­pa yhden tai kak­si kort­telin­väliä “väärään suun­taan”, niin pitäisi ylit­tää tie, ajaa se kyseinen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? 

    Tuos­sa tapauk­ses­sa voi olla nopeampi ja helpom­pi talut­taa pyörää se kort­te­liv­äli jalka­käytävää pitkin. Niin saa tehdä.

  27. ML: Tarkoit­tako tämä nyt siis sitä, että jos halu­an men­nä vaikka­pa yhden tai kak­si kort­telin­väliä “väärään suun­taan”, niin pitäisi ylit­tää tie, ajaa se kyseinen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? Jos tiel­lä on niinkin paljon liiken­net­tä kuin Man­ner­heim­intiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

    Ei tarvitse men­nä tien yli. Voihan autoteitäkin ajaa tarvit­taes­sa vähän matkaa väärään suuntaan.

  28. Väärin­päin ajeli­ja: Onko nuo yksisu­un­taiset pyöräkai­stat oikeasti tarpeen (siis yksisu­un­taisu­us, ei kaista itsessään)? Yksisu­un­taisu­us han­kaloit­taa ajelua turhaan.

    Nämä ovat niitä kysymyk­siä joi­ta ei kan­na­ta pyöritel­lä omas­sa päässään vaan käy­dä kat­so­mas­sa paikan pääl­lä jos­sain mis­sä kaupunkipyöräi­lyl­lä on pidem­mät per­in­teet ja kevyen liiken­teen jär­jeste­lyis­sä paljon kumu­loitunut­ta ajatustyötä.

    Käytän­nössä kun pyöräi­ly suju­voituu, nopeudet kas­va­vat sel­l­aisik­si ettei real­is­tisen levyi­nen kak­sisu­un­tainen pyörätie ole enää turvallinen.

    Jalankulk­i­jan kannal­ta suju­va pyöräi­ly muuten tarkoit­taa käve­lymit­takaavaises­sa kaupungis­sa valo-ohjaa­mat­tomis­sa risteyk­sis­sä että jalankulk­i­ja väistää kaikkea, myös auto­ja, ja suo­jati­et kan­nat­taa käytän­nössä pois­taa pikkukatu­jen risteyk­sistä. Tämä ei ole mikään ongel­ma jos kadut ovat riit­tävän kapei­ta pitämään ajonopeudet järkevinä.

    Mopo­jen ja skoot­te­rien ase­ma pienem­mil­lä pyöräteil­lä pitää myös harki­ta, ne kulke­vat pyöri­in ver­rat­tuna niin eri ryt­mil­lä että ovat jalankulk­i­jan kannal­ta arvaamattomia.

  29. Elmo Allén: Ja jos siis lai­tat kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkin Bule­vardin vasem­paan laitaan pyörä­tien kohdalle, luuletko tosi­aan että se siinä selkeästi ilmai­sisi, että se tarkoit­taa vain sitä pyöräti­etä, ei autokaistoja?

    Nyt on siis kyse siitä, miten merk­itään yksit­täisen kaistan ajo­su­un­ta kak­sisu­un­taisel­la kadul­la, ei siitä miten koko katu merk­itään yksisu­un­taisek­si. Se ei tietysti olisi niin mon­imutkaista, ellei meil­lä olisi tämä kelvikult­tuuri tehnyt tuho­jaan pyöräkaisto­jen ajo­su­un­tien hahmottamisesta.

    Itse en kan­na­ta näitä liiken­nemerkke­jä ja kaiken maail­man sään­töjä. Pyöräi­ly on jär­ki-ihmisen val­in­ta ja vapaus, en minä ainakaan ala kyt­täilemään jotain kilpiä tai merkke­jä. Tuskin kovin muukaan pyöräil­i­jä näitä noudattaisi.

  30. ML: Tarkoit­tako tämä nyt siis sitä, että jos halu­an men­nä vaikka­pa yhden tai kak­si kort­telin­väliä “väärään suun­taan”, niin pitäisi ylit­tää tie, ajaa se kyseinen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? 

    Min­ulle ei nyt ihan hel­posti tule mieleen, mis­sä näin pitäisi tehdä sen sijaan, että kiertää kort­telin toiselta puolelta. Tyyli­in: jos halu­at Lääkärinkadul­ta Rei­jolankadulle, mik­si ylit­tää Man­sku kah­teen ker­taan, kun voit men­nä myös Urheilukat­ua? Näin­hän autoil­i­jakin sen päät­telisi, ja niin myös pyöräil­i­jän pitäisi. Tiivistäen: oikealle kään­tymistä kan­nat­taa suosia.

  31. Väärin­päin ajeli­ja: Onko nuo yksisu­un­taiset pyöräkai­stat oikeasti tarpeen (siis yksisu­un­taisu­us, ei kaista itsessään)? Yksisu­un­taisu­us han­kaloit­taa ajelua turhaan.

    Jos pyöräli­iken­net­tä on run­saasti, yksisu­un­taisu­us on erit­täin perustel­tua. Kun kumpaankin suun­taan on jatku­vasti liiken­net­tä, tur­valli­nen ohit­ta­mi­nen on vaikeahkoa, jollei tilaa sivusu­un­nas­sa ole todel­la reilusti.

    Tavanomaiset maali­raidal­la jalankulk­i­joista erote­tut kai­stat ovat tähän aivan liian kapei­ta. Tilaa tarvi­taan kol­men ohjaus­tan­gon lev­eys, plus ainakin metri hor­jah­tamis­varo­ja. Jos vielä pyörä­tien vier­essä menee vilka­sli­iken­teinen bus­sikaista (kuten Man­skul­la), ei ole oikein mukavaa pakot­taa ketään reunakiville ajamaan…

    Jos kaistal­la ajaa vain samaan suun­taan meni­jöitä, tur­va­mar­gin­aale­ja tarvi­taan huo­mat­tavasti pienem­pi­en nopeusero­jen takia paljon vähem­män. Toki siihenkin menee aikansa, että kaik­ki oppi­vat aja­maan kaistan oikeaa laitaa ja ohit­ta­maan vasem­malle, mut­ta ei se niin vaikeaa ole.

    Yksisu­un­taisu­us tekee myös kään­tymisti­lanteista paljon helpom­pi. Ain­oa varot­ta­va asia on se, ettei kaistan oike­as­sa reunas­sa polk­i­ja yht’äkkiä tem­paise vasem­malle tai oikealle kään­tyjä koukkaa vasem­mal­ta. Vas­taan­tuli­joiden kään­tyjiä ei tarvitse samaan aikaan tarkkail­la. (Ja suun­tamerkin käytön opet­telu helpot­taa kaikkien elämää. Kyl­lä, pyörää voi het­ken ajaa yhdel­läkin kädel­lä, jos tilan­nenopeus on järkevä.)

  32. Ville O. Turunen: Myöskin pyöräkaistoil­la väärään suun­taan ajami­nen vähe­nee, kun pyöräkaista on samas­sa tasos­sa autokaisto­jen kanssa, risteys itse ker­too, mikä on kunkin kaistan suun­ta ja vaatisi jonkin­laista huimapäisyyt­tä suun­nistaa väärälle kaistalle aja­mal­la autoli­iken­net­tä vas­taan. (Eihän autoillekaan tarvi­ta risteyk­sis­sä kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkke­jä väärän puolen kaistoille, niitä on vain siel­lä, mis­sä kaistan sijaan on yksisu­un­tainen ajorata.)

    Ihan pienenä niuho­tuskom­ment­ti­na se, että autoille on aika paljon merk­in­töi­jä siitä, kumpi ajo­ra­ta menee mihin suun­taan sil­loin, kun ajo­ra­to­ja on enem­män kuin yksi. Ne näytetään joko alavi­is­toon osoit­taval­la nuolel­la sinisessä taulus­sa tai sit­ten kään­tymiskiel­to- ja kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkeil­lä. (Ehkä vähän koomis­takin on se, että autoil­i­joi­ta pide­tään vähän hölmöinä, ja pyöräil­i­jöi­den olete­taan ole­van selvänäkijöitä.)

    Mut­ta noin muuten pyöräil­i­jöi­den tuomi­nen samaan tasoon auto­jen kanssa toimii lois­tavasti siel­lä, mis­sä liiken­net­tä on vain kohtu­ullis­es­ti. Esikaupunkialueel­la näin kan­nat­taisi kor­va­ta suurin osa pyöräteistä. Man­skun liiken­nemääril­lä on kuitenkin kovin vaikea kek­siä yhtään suju­vaa ja kaikille tur­val­lista ratkaisua.

    Nykyisel­lä tyylil­lä saadaan suh­teel­lisen tur­valli­nen ratkaisu, jos jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den kohtaamisti­lanteet bus­sipysäkeil­lä ratkaistaan vaikka­pa hidastetöyssy­il­lä. Suju­vu­ud­es­ta ei kuitenkaan viit­si puhua samas­sa yhtey­dessä, kos­ka hidas­tu­s­paikko­ja bus­sipysäkkien tai liiken­neval­o­jen vuok­si tulee tuhkatiheään.

    Sit­ten voi tehdä pyöräil­i­jöille oman kaistan auto­tien laitaan samaan tasoon tai korokkeelle. Tämä on peri­aat­teessa suju­vaa, mut­ta mitä ihmettä tehdään pysäkkien ja oikealle kään­tyvän liiken­teen kanssa? Jos autot ryh­mit­tyvät pyöräkaistalle, siinä on aivan ilmeinen vaaran­paik­ka etenkin ruuhkas­sa, jos­sa pyöräil­i­jät tule­vat autoil­i­joiden takaa. Ain­oa ratkaisu lie­nee se, että autot eivät ryh­mi­ty pyöräkaistoille, vaan joka paikkaan laite­taan liiken­neval­ot. Tur­val­lista mut­tei sujuvaa.

    Pyöräil­i­jän kannal­ta suju­vin­ta olisi painel­la Man­skun oikean­puoleista kaistaa pitkin ja tarvit­taes­sa ohit­taa autot oikeal­ta. Vas­taan tulee sama oikealle kään­tyvien dilem­ma, ja lisäk­si vielä se pikku­jut­tu, että oikea kaista on bus­sikaista. Min­ul­la ei ainakaan her­mo pidä ajaa siten, että stadin sini­nen on kah­den metrin päässä takaloka­suo­jas­ta huo­hot­ta­mas­sa. Pieni lip­sah­dus ja jatko on teolo­gian alaa. Samoin auto­jonon ohit­ta­mi­nen oikeal­ta on hyvin suju­vaa mut­ta kovin vaar­al­lista huomiosyistä.

    Jär­jeste­lyis­sä on otet­ta­va huomioon se, että niiden pitää toimia myös mar­raskuisen vesisateen pimey­dessä ja muu­ta­man sentin loskak­er­roksen kanssa siten, että alim­man desi­ilin pyöräil­i­jä ei saa alim­man desi­ilin autoil­i­jan kohdas­saan Mono­selle hommia.

    Ehdotet­tu kolmi­ta­soinen rakenne saat­taa olla paras­ta, mitä tur­val­lis­es­ti saadaan aikaan. Suju­vu­ut­ta se ei nykyis­es­tä ihmeem­min paranna.

    Jos kaupunkia olisi suun­nit­tele­mas­sa alus­ta asti, kan­nat­taisi tehdä pyörätiev­erkos­to siten, että sil­lä on vain kohtisuo­ria ris­teämiä iso­jen autotei­den kanssa. Ison auto­tien laidas­sa menevä pyörätie on väistämät­tä kömpelö.

  33. ML: Tarkoit­tako tämä nyt siis sitä, että jos halu­an men­nä vaikka­pa yhden tai kak­si kort­telin­väliä “väärään suun­taan”, niin pitäisi ylit­tää tie, ajaa se kyseinen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? Jos tiel­lä on niinkin paljon liiken­net­tä kuin Man­ner­heim­intiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

    Jep. Ja sen takia et halu­akaan men­nä väärään suun­taan, vaan käytät sivum­mal­la meneviä saman­su­un­taisia yhteyk­siä (Töölön­lah­den puis­to, Etu-Töölön katu­verkos­to). Köm­pelöä se on sille, joka ei tunne pyörätiev­erkos­toa, mut­ta nykyisel­lä viitoi­tus­taval­la eroa nykyti­lanteeseen ei ole (= jos et tunne verkos­toa varsin tarkasti, olet kuitenkin osan ajas­ta harhateillä).

  34. tpyy­lu­o­ma: Yksi syy on se että nelo­nen seisoo keskel­lä kat­ua, kos­ka sen ajoural­la on viereisel­lä kaistal­la seiso­van auton peili. 

    Onko tämä oikeasti kuin­ka yleistä? En ole viime vuosi­na mitenkään päivit­täin tuo­ta väliä spo­ras­sa istunut, mut­ta enpä juuri muista näh­neeni tuol­la välil­lä tuos­ta syys­tä seiso­vaa raitio­vaunua. Enem­män tuos­sa hai­tan­nee se, että matkalla on kiljoonat val­ot ja paljon kisko­jen yli kään­tyvää liikennettä.

    Hidas­ta siis on, mut­ta koroke ei auta kuin joi­hinkin erikoistilanteisiin.

  35. Väärin­päin ajeli­ja:
    Onko nuo yksisu­un­taiset pyöräkai­stat oikeasti tarpeen… 

    On ne tarpeen pääkaduil­la. Ne nopeut­ta­vat pyöräli­iken­net­tä ja tekevät siitä siten kilpailukykyisempää. 🙂

    Kil­pailukykyisel­lä liiken­teel­lä on kolme ominaisuutta:
    — nopeaa
    — tehokas­ta ja
    — halpaa.

    Ihmisil­lä on ihan ratio­naal­isia tapo­ja vali­ta liiken­nevä­line ja sen takia mm. julkisen liiken­teen suosimi­nen tuke­mal­la sen toim­intaa ei ole kestävää kehi­tys­tä. Julki­nen liikenne on kil­pailukyky­istä kaupunki­maises­sa ympäristössä ja joil­lakin edel­ly­tyk­sil­lä esikaupungeista keskuksiin.

    Läns­metron kaltais­ten kalli­iden ja hyödytömien puuhastelu­jen sijaan pitää keskit­tyä tiivistämään Kehä I:n sisäpuolel­la ja ole­mas­sa ole­van rataverkon varrella.

  36. Viherinssi: Ihan pienenä niuho­tuskom­ment­ti­na se, että autoille on aika paljon merk­in­töi­jä siitä, kumpi ajo­ra­ta menee mihin suun­taan sil­loin, kun ajo­ra­to­ja on enem­män kuin yksi. Ne näytetään joko alavi­is­toon osoit­taval­la nuolel­la sinisessä taulus­sa tai sit­ten kään­tymiskiel­to- ja kiel­let­ty ajo­su­un­ta ‑merkeil­lä. (Ehkä vähän koomis­takin on se, että autoil­i­joi­ta pide­tään vähän hölmöinä, ja pyöräil­i­jöi­den olete­taan ole­van selvänäkijöitä.) 

    Kun pyöräkaista on yksi kadun kaistoista bus­sikaistan tapaan, nämä ryh­mit­tymis­merk­it ker­to­vat myös pyöräil­i­jälle oikean ajosuunnan.

    Tuos­ta muus­ta kaikesta: kan­nat­ta tutus­tua, kuin­ka nämä asi­at on hoidet­tu Alanko­mais­sa ja Tan­skas­sa. Sanon näin sik­sikin, että itse olen pere­htynyt pyöräi­lyyn vain melko pin­ta­puolis­es­ti. Hyvä keino on lukaista TTY:n julkaise­ma Pyöräi­lyn ja jalanku­lun parhaat euroop­palaiset käytän­nöt. Kir­ja on saatavil­la netistä. Siinä esitel­lään tiivi­isti ja havain­nol­lis­es­ti, kuin­ka asioi­ta on hoidet­tu sel­l­ai­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa pyöräiyn tai jalanku­lun kulku­ta­pao­su­us on suuri. Voi kohtu­udel­la olet­taa, että näis­sä kaupungeis­sa asi­at on hoidet­tu fiksusti.

  37. Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun risteyk­sessä pohjoiseen menevä pyörätie pitäisi muuten saa­da eri tasoon jalka­käytävän suh­teen. Val­ot ovat niin lyhy­itä että eri­tyis­es­ti Man­ner­hem­intie tulee ylitet­tyä hel­posti punav­ihreil­lä ja tarkkaavaisu­us her­paan­tuu juuri ennen pyörätietä.

  38. kake: Ei tarvitse men­nä tien yli. Voihan autoteitäkin ajaa tarvit­taes­sa vähän matkaa väärään suuntaan. 

    Heh joo. Joil­lain autoil­i­joil­la on tapana pur­na­ta Helsin­gin “tahal­lis­es­ta liiken­teen han­kaloit­tamis­es­ta” kun kadut ovat yksisu­un­taisia ja joutuu turhaan kiertämään kortteleita. 

    Has­sua että saman­ta­painen vai­va ei nyt kuitenkaan saisi mil­lään koskea pyhiä pyöräil­i­jöitä. On se niin väärin.

  39. Kom­ment­ti­ni Kallen kommenttiin:
    Kil­pailukykyisel­lä liiken­teel­lä on kolme ominaisuutta:
    — nopeaa
    — tehokas­ta ja
    — halpaa.

    Kalle hyvä, tai­dat olla noin 30–40 vuo­tias mies. Niitä joutuu pelkäämään liiken­teessä, kos­ka ne eivät ota huomioon mui­ta kulk­i­joi­ta. Fil­lar­is­te­ja on mon­enikäisiä, ‑kokoisia ja ‑värisiäkin, on naisia ja miehiä. Kaikil­la tavoit­teet pyöräi­lyn kannal­ta eivät ole tehokku­udessa. On myös mui­ta hieno­ja jut­tu­ja, jot­ka liit­tyvät pyöräi­lyyn. Hitaus, mah­dol­lisu­us pysähtyä, hen­git­tää raitista ja tuok­su­jen täyt­tämää ilmaa ja naut­tia. Ne ovat isom­pia arvo­ja itsel­leni kuin yksisu­un­tainen pyörätie, jos­sa pääsee kovaa eteen päin. Toki ranto­jen kaut­ta kaupun­gin ympäri voi kulkea nopea väylä niille, jot­ka tule­vat kaukaa ja halu­a­vat liikkua kovaa. Bule­vardille täl­laista yksisu­un­taista pikaväylää ei tarvi­ta, Baanal­la voi ajel­la kovem­paa, kos­ka sen luonne on nopealle liikku­miselle sopiva.

  40. Bule­vardin pyörätiel­lä, jos­sa aje­taan lähel­lä auto­jen ovia, oli selkeäm­pää ajaa liiken­net­tä vas­taan. Täl­löin autoil­i­ja tai apumiehen paikalla istu­va näk­isi läh­estyvän pyöräil­i­jän. Lisäk­si aukaistu ovi toimisi “myötäkar­vaan” törmätessä. 

    Tämä on mielestäni vaka­va asia. Muis­tan ainakin kak­si kuole­man­ta­paus­ta kir­jatun siitä, että ovi oli avat­tu pyöräil­i­jän eteen. Kulosaa­res­sa ja viime vuon­na Maunulas­sa, jois­sa tapauk­sis­sa tosin ajet­ti­in sään­tö­jen mukaan ajoradalla.

  41. Viherinssi: Ja sen takia et halu­akaan men­nä väärään suun­taan, vaan käytät sivum­mal­la meneviä

    Hur­raa, kauan kai­vat­tu Hämeen­tien pyörätie on näin todet­tu tarpeet­tomak­si, kun voi käyt­tää sivum­mal­la menevää Sörnäis­ten ranta­tien pyörätietä. 🙂

    Heti kun ihmi­nen saa jalko­jen­sa alle mitä tahansa muu­ta kuin kengät, tun­tuu että oma­toimi­nen nopeu­den sään­te­ly muut­tuu mah­dot­tomak­si. Kau­pas­sa jonote­taan kiltisti, kau­pas­sa ei juos­ta, kau­pas­sa puikkele­hdi­taan ahtaista väleistä, mut­ta jostain syys­tä kadul­la mikään vapaa­muo­toisu­us ei enää omae­htois­es­ti onnis­tu varovaisu­ut­ta nou­dat­taen jos on pyörä, rul­laluis­timet, suk­set tms. alla.

  42. Ratikko­jen / bussien rahas­tus. Joko olisi aika siir­tyä A) täysin ennakkoon ostet­tu­jen lip­pu­jen käytän­töön tai B) tasara­hal­la mak­su­un? Suurel­la osal­la käyt­täjistä on jo matkako­rt­ti, joten tur­is­tit / har­voin matkus­ta­vat voisi­vat ostaa etukä­teen (R‑kioski, tek­star­ilip­pu) lip­pun­sa, jol­loin rahas­tamiseen ei menisi aikaa. Toinen vai­h­toe­hto on tuo esim. Skot­lannis­sa käytössä ole­va vai­h­toe­hto, jos­sa vain tasara­hal­la mak­sami­nen sal­li­taan. Paikallisju­nis­sa voisi mak­saa kon­nar­ille, kun junat eivät ilman sitä tois­taisek­si kulje.

  43. Alek­si: Ratikko­jen / bussien rahas­tus. Joko olisi aika siir­tyä A) täysin ennakkoon ostet­tu­jen lip­pu­jen käytän­töön tai B) tasara­hal­la maksuun? 

    Mak­sami­nen julk­i­sis­sa liiken­nevä­lineis­sä tun­tuu ole­van kovin vaikea ja työvoimaval­tainen asia. Luo­laan pysäköivän autonkäyt­täjän ei tarvitse kuin työn­tää luot­toko­rt­ti muu­ta­mak­si sekun­niksi automaat­ti­in ja asia on sil­lä selvä. Kan­nat­taisiko­han tässä(kin) asi­as­sa ottaa mallia yksi­ty­is­puolen asiakaslähtöisyydestä?

  44. Suun­nitel­maan liit­tyy jos­sain vai­heessa myös ratikkakisko­jen kohot­ta­mi­nen, jot­ta autot eivät tunkisi peile­jään ratikoiden eteen. Se ei kuitenkaan sisäl­ly kus­tan­nusarvioon 1,7 miljoon­aa euroa. 

    Ei ne reunakivet miljoo­nia mak­sa. Kisko­jen ei tarvitse olla korkeam­mal­la vaan auto­jen kauempana.

  45. Viherinssi: Onko tämä oikeasti kuin­ka yleistä? En ole viime vuosi­na mitenkään päivit­täin tuo­ta väliä spo­ras­sa istunut, mut­ta enpä juuri muista näh­neeni tuol­la välil­lä tuos­ta syys­tä seiso­vaa raitio­vaunua. Enem­män tuos­sa hai­tan­nee se, että matkalla on kiljoonat val­ot ja paljon kisko­jen yli kään­tyvää liikennettä.
    Hidas­ta siis on, mut­ta koroke ei auta kuin joi­hinkin erikoistilanteisiin.

    Ei näistä mitään tilas­toa ole kun ei tilas­toi­da, mut­ta tuo näkyy myös niin että ratik­ka ajaa hyvin hiljaa.

  46. ris­ti­in-rasti­in: Hur­raa, kauan kai­vat­tu Hämeen­tien pyörätie on näin todet­tu tarpeet­tomak­si, kun voi käyt­tää sivum­mal­la menevää Sörnäis­ten ranta­tien pyörätietä.

    Point­ti on se, että jos Man­ner­heim­intien pyöräteistä tehdään yksisu­un­taiset, niistä saadaan nopeat. Tämän hin­tana on se, että joku joutuu joskus aja­maan hitaam­mas­sa katu­verkos­tossa kort­telin tai pari. Aivan lyhyt­tä matkaa ajavien mat­ka voi hidas­tua, pidem­pää matkaa ajavien nopeu­tuu selvästi. Net­to on plussalla.

    Idea on sama kuin autoille moot­toriteil­lä. Joskus joutuu aja­maan jonkin matkaa, jot­ta ensim­mäi­nen sopi­va liit­tymä löytyy.

  47. Juu­pa­seipäs: Fil­lar­is­te­ja on mon­enikäisiä, ‑kokoisia ja ‑värisiäkin, on naisia ja miehiä. Kaikil­la tavoit­teet pyöräi­lyn kannal­ta eivät ole tehokku­udessa. On myös mui­ta hieno­ja jut­tu­ja, jot­ka liit­tyvät pyöräilyyn.

    Pyöräi­lyyn liit­tyy paljon hieno­ja jut­tu­ja. Mut­ta jos työssäkävi­jöi­den kohdal­la pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­ut­ta halu­taan ylös, pitää keskit­tyä kohti­in “nopea” ja “help­po”. Tämän allekir­joit­ta­nee suurin osa työ­matkapyöräil­i­jöistä ikään, sukupuoleen, ihon­väri­in tahi uskon­nol­liseen vakau­muk­seen katsomatta.

    Opti­m­i­ta­pauk­ses­sa toki pyöräverkos­to on sel­l­ainen, että sieltä löy­tyy kiireet­tömille lep­poisia mutkit­tele­via maise­mare­it­te­jä ja kiireisille suo­ria vähämäk­isiä ja tuulelta suo­jas­sa ole­via vauhtibaanoja.

    Ihan liiken­nejär­jestelmän hyv­in­voin­nin nimis­sä olisin valmis uhraa­maan jopa jonkin ver­ran tuo­ta lep­poispyöräi­lyä, jos sen tilalle tulee suurem­pi määrä työmatkapyöräilyä.

  48. Ville O. Turunen: Tuos­ta muus­ta kaikesta: kan­nat­ta tutus­tua, kuin­ka nämä asi­at on hoidet­tu Alanko­mais­sa ja Tan­skas­sa. Sanon näin sik­sikin, että itse olen pere­htynyt pyöräi­lyyn vain melko pin­ta­puolis­es­ti. Hyvä keino on lukaista TTY:n julkaise­ma Pyöräi­lyn ja jalanku­lun parhaat euroop­palaiset käytän­nöt. Kir­ja on saatavil­la netistä. Siinä esitel­lään tiivi­isti ja havain­nol­lis­es­ti, kuin­ka asioi­ta on hoidet­tu sel­l­ai­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa pyöräiyn tai jalanku­lun kulku­ta­pao­su­us on suuri. Voi kohtu­udel­la olet­taa, että näis­sä kaupungeis­sa asi­at on hoidet­tu fiksusti.

    Käytin omas­sa miet­timisessäni jonkin­laise­na mit­tatikku­na Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun/Helsinginkadun risteystä Man­ner­heim­inti­etä pohjoiseen ajet­taes­sa. Suo­raan menee raitio­vaunu, yleiskaista, joukkoli­iken­nekaista, pyöräkaista (tule­vaisu­udessa), jalankulk­i­jat. Oikealle kään­tyy tämän lisäk­si kak­si kaistaa ajoneu­voli­iken­net­tä. Liiken­nemäärät ovat sel­l­aisia, että ruuh­ka-aikaan kaikil­la kaistoil­la jonote­taan liikennevaloihin.

    En kek­si parhaal­la mieliku­vi­tuk­sel­lanikaan tuo­hon suju­vaa ja tur­val­lista pyöräi­lyjär­jeste­lyä. Eikä tai­da kek­siä juuri kukaan muukaan liiken­nemäärien vuoksi.

    Tuo TTY:n julka­isu on oikein hyvä yhteen­ve­to, kiitos siitä. Tässä kohdas­sa eri­tyis­es­ti luku 6 on main­io­ta luettavaa.

    Julka­isu tun­tuu tuke­van omaa arkikoke­mus­ta liiken­teestä sekä meil­lä että oikeis­sa pyöräi­lykaupungeis­sa. Neli­haarainen risteys on vaar­alli­nen risteystyyp­pi, kos­ka siinä havain­noimi­nen on kaikille vaikeaa. Sen lisäk­si fil­larikaistalle oikealle kään­tymistä varten ryh­mit­tymi­nen tuot­taa fil­lar­ien kannal­ta erit­täin vaar­al­lisia tilanteita.

    Julka­isun mukaan oikealle kään­tyvän raskaan ajoneu­von ja polkupyörän tör­mäys johtaa pyöräil­i­jän kuole­maan 41 %:ssa tapauk­sis­sa. Yksi huonois­sa olois­sa hel­posti syn­tyvä havain­tovirhe riit­tää tähän, jos liiken­nejär­jeste­ly on huono. (Pros­ent­tio­su­us on Hol­lan­nista, Suomes­sa tuos­ta saisi vähän kypäräalennusta.)

    Resep­tit näi­hin pul­mi­in ovat yksinker­taisia. Kier­toli­it­tymä on neli­haaraista tur­val­lisem­pi. Oikealle ryh­mi­tyt­täessä pyöräil­i­jät pitää erot­taa ero­tuskaistal­la (ts. liikenne ei saa ryh­mit­tyä pyöräkaistalle eikä sen viereen). Yhteistä näille ratkaisuille on se, että ne vievät paljon enem­män tilaa kuin mitä ole­mas­saole­vis­sa risteyk­sis­sä on.

    Tässä on ihan selvä kaupunkiku­valli­nen ero Suomen ja Tanskan/Hollannin välil­lä. Meil­lä eri­tyis­es­ti risteysalueet ovat usein hyvinkin ahtai­ta. Joskus keskieu­roop­palainen tapa käyt­tää asvalt­tia tun­tuu tuh­lailul­ta, mut­ta jos liiken­neym­päristöstä halu­taan havain­noin­nin kannal­ta hyvä, tilaa tarvi­taan paljon.

    Eli lop­ul­ta on niin, että ole­mas­saole­vien jär­jeste­ly­jen paran­tamisel­la saadaan aika rajal­lis­es­ti hyö­tyä, jollei jostain löy­dy lisää hehtaare­i­ta. Tai jollei muu­ta liiken­net­tä saa­da vähen­net­tyä merkittävästi.

  49. tpyy­lu­o­ma: Ei näistä mitään tilas­toa ole kun ei tilas­toi­da, mut­ta tuo näkyy myös niin että ratik­ka ajaa hyvin hiljaa. 

    Ihan mah­dol­lista. Jos ker­ran kaikissa sporis­sa on GPS:t, tämän pitäisi olla aika hel­posti louhit­tavis­sa siitä datas­ta. Jos tuos­sa on ongelmia, asia kan­nat­taa kor­ja­ta pikim­miten, kos­ka niiden peilien pitämi­nen oma­l­la puolel­la ei ole keneltäkään pois.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten sporien mat­ka-ajat ovat kehit­tyneet men­neisyy­dessä. Omat koke­muk­seni väit­tävät, että joil­lakin lin­joil­la muu­tok­set ovat paris­sa vuosikymme­nessä olleet hyvinkin merkittäviä.

    1. Bus­sili­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sien ongel­mana pääre­it­eil­lä on se, että busse­ja on niin paljon, ettei niille kaikille voi näyt­tää automaat­tista vihreää. Sik­si tuo jär­jestelmä on käytössä vain ratikoil­la ja niil­lä bus­seil­la, jot­ka aja­vat vähän hil­jaisem­mil­la kaduilla.

  50. Hyvä että raken­netaan pyöräteitä, itse taidan kyl­lä jatkos­sakin ajaa töölön­lah­den rantaa Man­ner­heim­intien sijaan. 

    Mites tuos­ta töölön­to­ril­ta jatke­taan matkaan pyöräl­lä? Bussien seassa Run­skia pitkin kohti hietaniemen hautausmaata? 

    Helsin­gin pyörätei­den suun­nit­telus­sa on juuri se ongel­ma, että raken­netaan pätk­iä pyöräti­etä, yksi sinne toinen tänne, eikä ne joh­da mihinkään.

  51. ML: Tarkoit­tako tämä nyt siis sitä, että jos halu­an men­nä vaikka­pa yhden tai kak­si kort­telin­väliä “väärään suun­taan”, niin pitäisi ylit­tää tie, ajaa se kyseinen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? Jos tiel­lä on niinkin paljon liiken­net­tä kuin Man­ner­heim­intiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

    Sama­han se on nykyäänkin, kun ker­ta vain kadun toisel­la puolel­la on 2‑suuntainen pyörätie. Vai ajatko kak­si kort­telia kiel­letysti jalkakäytävällä?

  52. Antsa:
    Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta on muuten pienet valkoiset lam­put liiken­neval­ois­sa.[..] Ihmettelin kul­jet­ta­jalle ääneen, miten voi vihreä aal­to toimia näin hyvin, [..]. Kul­jet­ta­ja sanoi ohjaa­vansa autos­ta liiken­neval­o­ja [..] mik­sei sit­ten muut kul­jet­ta­jat käytä mah­dol­lisu­ut­ta? Vas­taus: No se ehkää vaatii vähän ylimääräistä paneutumista.

    Jälleen yksi näitä hausko­ja liiken­neval­oi­hin liit­tyviä urbaani­le­gen­do­ja. Kul­jet­ta­ja ei itse ohjaa liiken­neval­o­ja vaan sen tekee bus­sis­sa ole­va HELMI-laite.

    Ja mik­si sit­ten kaik­ki bus­sit eivät vaiku­taa liiken­neval­oi­hin — no, kos­ka kaikissa bus­seis­sa ei ole HEL­MI-laitet­ta. Lue lisää

  53. Ekon­o­misti:
    Mites tuos­ta töölön­to­ril­ta jatke­taan matkaan pyöräl­lä? Bussien seassa Run­skia pitkin kohti hietaniemen hautausmaata? 

    Helsin­gin pyörätei­den suun­nit­telus­sa on juuri se ongel­ma, että raken­netaan pätk­iä pyöräti­etä, yksi sinne toinen tänne, eikä ne joh­da mihinkään. 

    Kan­takaupun­gin tavoitekar­tan mukaan Runeberginkadulle pitäisi aikanaan tul­la koko pitu­udeltaan yksisu­un­taiset pyöräväylät molem­mille puo­lille katua:

    http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/pyoraily/pyoraliikenteen_tavoiteverkko_kantakaupunki_2025.pdf

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sili­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sien ongel­mana pääre­it­eil­lä on se, että busse­ja on niin paljon, ettei niille kaikille voi näyt­tää automaat­tista vihreää. Sik­si tuo jär­jestelmä on käytössä vain ratikoil­la ja niil­lä bus­seil­la, jot­ka aja­vat vähän hil­jaisem­mil­la kaduilla. 

    Pitää var­masti paikkansa, mut­ta näitä vilka­sli­iken­teisiä katu­ja on kuitenkin varsin vähän koko bus­sil­in­jas­toon verrattuna. 

    Ja lisäk­si vähäli­iken­teis­inä aikoina mon­en vilka­sli­iken­teisen bus­siväylän bus­simäärä on niin pieni, että etuuk­sista alkaa olla jo hyö­tyä, sem­minkin kun vähäli­iken­teis­inä aikoina bussien pysähdyk­set punaisi­in val­oi­hin tun­tu­vat eri­tyisen turhilta.

    Mut­ta tot­ta on myös, ettei ole kovinkaan taloudel­lista asen­taa eril­lisiä HEL­MI-lait­tei­ta joka bus­si­in. Vas­ta HSL:n tule­van uuden matkakortti/GPS/ matkustajainfo/kulunohjaus/yms ‑jär­jestelmän myötä etu­us­lait­teet tule­vat automaat­tis­es­ti jokaiseen bus­si­in. Mut­ta siihen menee vielä aikaa.

  55. Ei täm­möistä ajat­telua pidä har­ras­taa. Tosielämässä pyörätei­den merk­it kär­sivät melkoista hävikkiä ja joutu­vat van­dal­is­min kohteek­si. Ker­ran hävin­neen merkin kor­vaami­nen voi kestää vuosia. 

    Mik­si merkin kor­vaami­nen sit­ten vie vuosia? Sik­si, että asia hoita­va viras­to ei hoi­da tehtäviään. Olen itse tämän kokenut.

    Itäkeskuk­ses­sa katosi yhdis­te­tyn kevyen liiken­teen väylän merk­ki eräästä risteyk­ses­tä. Soitin asi­as­ta raken­nusvi­ras­ton asi­akas­palvelu­un muis­taak­seni kol­mesti (soit­to­jen välis­sä usei­ta kuukau­sia). Lop­ul­ta merk­ki tuli paikalla. En silti ymmär­rä, mik­si merkkiä ei voitu käy­dä asen­ta­mas­sa heti.

    Toises­sa tapauk­ses­sa merk­ki oli ilmeis­es­ti jäänyt asen­ta­mat­ta ja jalka­käytävä ei ollut muut­tunut pyörätiek­si, vaik­ka niin oli var­masti jo vuosia aiem­min päätet­ty. Jopa Helsin­gin ulkoilukart­taan väylä oli merkit­ty pyörätiek­si. Soitin taas raken­nusvi­ras­toon usei­ta ker­to­ja ja lop­ul­ta min­ulle soit­ti joku pikkupo­mo, joka oli kovin epäileväi­nen, että paikalla mitään merkkiä pitäisi ollakaan.

    Näkö­vam­mais­ten palve­lu­talon edessä yksi pyörätiemerk­ki osoit­ti väärään suun­taan, eikä sitä voitu edes käy­dä kään­tämässä, vaik­ka soitin siitäkin usei­ta ker­to­ja. Paikalla on edelleen käsit­tämät­tömät viivoituk­set, jot­ka vievät pyöräil­i­jät suo­jatielle, eivätkä viereiselle pyörä­tien jat­keelle. Lisä­sotkua aiheut­ta­vat ylimääräiset valkoiset viivat, jot­ka ilmeis­es­ti osoit­ta­vat suo­ja­tien keskil­in­jan näkö­vam­maisille (mik­si nuo viivat ovat valkoisia, kuten tiemerkin­nät, kun ne voisi­vat olla vaikka­pa vaaleanvihreitä).

    Täysin toisen­lainen toim­intat­a­pa on liiken­neval­op­uolel­la. Olen ilmoitel­lut sil­loin täl­löin huo­maamis­tani pikku­vioista (puut­tuvista suo­jaläpistä val­o­jen pääl­lä, rikkinäi­sistä pain­on­apeista jne.) ja ne tul­laan yleen­sä kor­jaa­maan heti. Parhaas­sa tapauk­ses­sa huo­masin vian koti­matkalla, soitin siitä vikail­moituk­sen kävel­lessäni koti­in ja kun puol­ta tun­tia myöhem­min kävelin toiseen suun­taan, vian kor­jaami­nen oli juuri päättymässä.

    Asi­at voitaisi­in hoitaa nopeasti, mut­ta jostain syys­tä Raken­nusvi­ras­to ei joko halua tai kykene siihen.

  56. Juu­pa­seipäs:
    On myös mui­ta hieno­ja jut­tu­ja, jot­ka liit­tyvät pyöräi­lyyn. Hitaus, mah­dol­lisu­us pysähtyä, hen­git­tää raitista ja tuok­su­jen täyt­tämää ilmaa ja naut­tia. Ne ovat isom­pia arvo­ja itsel­leni kuin yksisu­un­tainen pyörätie, jos­sa pääsee kovaa eteen päin. Toki ranto­jen kaut­ta kaupun­gin ympäri voi kulkea nopea väylä niille, jot­ka tule­vat kaukaa ja halu­a­vat liikkua kovaa. 

    Sinä tai­dat pitää pyöräi­lyä har­ras­tuk­se­na, kun­toilu­na tai tapana huvitel­la. Mon­elle muulle pyörä on kulku­vä­line, jol­la kul­je­taan työ­matkat. Työ­matkalla ei todel­lakaan huvi­ta hidastel­la tai kier­rel­lä ranto­ja pitkin.

    Helsin­gin pyörätiev­erkos­ton suurin ongel­ma on juuri se, että pyöräi­lyä ei pide­tä vakavasti otet­ta­vana liikku­mistapana. Sik­si pyöräi­lyre­itit kiertelevät ja kaartel­e­vat ja autoti­et kulke­vat suo­raan, vaik­ka pitäisi olla päin­vas­toin. Jos halu­taan saa­da ihmiset liikku­maan pyöril­lä, tarvi­taan suo­ria ja nopei­ta yhteyk­siä. Bulevardi

    Pyörätei­den on myös olta­va riit­tävän lev­eitä, että niil­lä mah­tuu aja­maan tur­val­lis­es­ti esimerkik­si lap­sia peräkär­ryssä vetäen. Sik­si hyvin kapea pyörätie ei voi olla kaksisuuntainen.

    Kan­nat­taa myös kat­soa kart­taa. Bule­var­di on luon­nol­lisin reit­ti, sil­lä rin­nakkaiset kadut ovat paljon mäkisem­piä. Sik­si pyöräi­lyn pääväylälle luon­nol­lisin ja paras reit­ti on Bulevardi.

  57. N:
    Toises­sa tapauk­ses­sa merk­ki oli ilmeis­es­ti jäänyt asen­ta­mat­ta ja jalka­käytävä ei ollut muut­tunut pyörätiek­si, vaik­ka niin oli var­masti jo vuosia aiem­min päätet­ty. Jopa Helsin­gin ulkoilukart­taan väylä oli merkit­ty pyörätiek­si. Soitin taas raken­nusvi­ras­toon usei­ta ker­to­ja ja lop­ul­ta min­ulle soit­ti joku pikkupo­mo, joka oli kovin epäileväi­nen, että paikalla mitään merkkiä pitäisi ollakaan. 

    Tämäkin on nähtävästi alueel­lisen vas­tu­uhenkilön kiireestä ja kyvykkyy­destä kiin­ni — itse lähetin ker­ran vas­taavas­ta tapauk­ses­ta viras­tolle mail­ia saaden asial­lisen vas­tauk­sen parin päivän päästä ja puut­tuneen merkin paikalleen asen­net­tuna seu­raaval­la viikolla.

  58. En toki halua vähätel­lä niitä, jot­ka liikku­vat pyöräl­lä töi­hin ja kul­jet­ta­vat lap­sia peräkär­ryis­sä — nos­tan hat­tua teille. Oma pyöräi­lyni vaan on nyky­isin enem­mänkin kun­toilua ja nautiskelua ja toivon, että sekin ymmär­retään yhdek­si pyöräi­lyn lajik­si. Tarkoi­tan siis sitä, että meiltä puut­tuu tuo pyöräi­lykult­tuuri­nen ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa otamme kaik­ki toinen toisemme huomioon. Osmo Soin­in­vaara ja kaupun­ki rak­en­taa meille hyvät väylät har­joit­taa tätä jaloa hyötyli­ikun­taa ja se on hieno jut­tu. Mei­dän pitää ottaa toinen toisemme huomioon ja kun­nioit­taa liiken­teessä toisi­amme. Vauh­tivil­let eivät aina sitä muista — valitettavasti.

  59. Aamun Hesari tiesi ker­toa, että Runeberginkadun pyörätiehanke jäi pöy­dälle (HS 27.2.13 A14). Miksi?

    Pyöräti­etä on odotet­tu tälle välille (kuin myös Man­ner­heim­intielle län­sipuolelle) vuosikaudet. Töölön­torin ja Man­ner­heim­intien välisel­lä osu­udel­la käytän­nössä kukaan pyöräil­i­jöistä ei aja ajotiel­lä, kos­ka jalka­käytävät ovat sen ver­ran lev­eät, että aja­maan mah­tuu ja toisek­seen liikenne Runeberginkadul­la on niin vilka­s­ta, ettei joukkoon mah­du polke­maan. Niin­pä suun­nilleen toukoku­us­ta lokaku­uhun eli puo­let vuodes­ta pitää jalankulk­i­jan väis­tel­lä molem­mista suun­nista tule­via pyöräil­i­jöitä (eteläpuolel­la on se lev­eämpi ja asfal­toitu osu­us, joten val­taosa fil­laroi sil­lä) ja tun­nel­mat ovat kireät molem­min puolin. Peri­aat­teessa kyl­lä mah­dut­taisi­in kaik­ki samalle osu­udelle, mut­ta hakuses­sa on, ajaako vasem­mal­la vai oikeal­la, mikä on sopi­va ajo­vauhti jalka­käytäväl­lä ja kum­mal­ta suunnal­ta käveli­jän ohit­taisi. Ja kun se nyt kuitenkin on JALKA­käytävä, osa sil­lä kulk­i­joista ei osaa kat­soa taak­seen ja varoa, josko sieltä tulee polkupyörä juuri sil­loin kun olet siir­tymässä käytävän vasem­paan reunaan ylit­tääk­sesi tien.

    Olen jo muu­ta­man vuo­den uhan­nut käy­dä yön pimey­dessä maalaa­mas­sa valkoisen raidan kulku­muo­to­jen erot­ta­jak­si, ihan noin ensi­hätään. Pitääkö tässä nyt ryhtyä täl­laiseen kevyen luokan kansalais­tot­telemat­to­muu­teen, jot­ta asi­aan saadaan järkeä?

  60. Juu­pa­seipäs:
    Oma pyöräi­lyni vaan on nyky­isin enem­mänkin kun­toilua ja nautiskelua ja toivon, että sekin ymmär­retään yhdek­si pyöräi­lyn lajik­si. Tarkoi­tan siis sitä, että meiltä puut­tuu tuo pyöräi­lykult­tuuri­nen ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa otamme kaik­ki toinen toisemme huomioon.
    .…
    Mei­dän pitää ottaa toinen toisemme huomioon ja kun­nioit­taa liiken­teessä toisi­amme. Vauh­tivil­let eivät aina sitä muista – valitettavasti. 

    Ajan pyöräl­lä työ­matkat sekä pyöräilen myös kun­toilun ja nautiskelun takia. En jak­sa ymmärtää miten yksisu­un­taiset pyöräti­et oli­si­vat jotenkin ris­tiri­idas­sa minkään noiden edel­lis­ten kanssa. Päin­vas­toin, niil­lähän raken­netaan sitä pyöräi­lykult­tuuria. Niin kauan kuin Bule­var­di ei ole käve­lykatu, pitää siel­lä myös voi­da pyöräil­lä hyö­tymielessä. Kuten myös nautiskel­la pyörän pääl­lä kau­ni­ina kesäpäivänä.

    Vai tarkoit­taako “nautiskelu” sitä että ajel­laan mis­sä huvit­taa ottaen muut huomioon mut­ta liiken­nesään­nöistä piittaamatta?

  61. Maria:
    Ja kun se nyt kuitenkin on JALKA­käytävä, osa sil­lä kulk­i­joista ei osaa kat­soa taak­seen ja varoa, josko sieltä tulee polkupyörä juuri sil­loin kun olet siir­tymässä käytävän vasem­paan reunaan ylit­tääk­sesi tien. 

    Kan­takaupungis­sa sama jut­tu liike­huoneis­to­jen ja rap­pukäytävien kanssa. Koskaan ei saa olla mah­dol­lisu­ut­ta jos­sa oves­ta ulos astu­va jää seinän­viertä kiitävän pyörän alle.

    Jos talon ja kevyen liiken­teen väylän välis­sä ei ole lähiömäistä suo­javyöhyket­tä, ei väylä voi olla ainakaan yhdis­tet­ty sekaväylä vaan kah­tia jaet­tu jos­sa jalankulku­o­su­us on talon vierel­lä ja pyöräo­su­us ajo­radan vieressä. 

    Muis­taak­seni tuos­sa Runeberginkadul­la on myös kuumim­paan pyöräilyaikaan rav­in­toloiden terasse­ja. Kumpi väistää? 

    http://maps.google.com/maps?q=helsinki&hl=en&ll=60.176974,24.928622&spn=0.016946,0.037379&sll=37.0625,-95.677068&sspn=54.621153,76.552734&t=h&hnear=Helsinki,+Finland&z=15&layer=c&cbll=60.179305,24.92365&panoid=8dl_W6CeBQKZJfBfqK2E4g&cbp=12,26.97„0,5.48

    Mieluim­min pyöräi­lykaista on kuitenkin ihan oikeasti ajo­radal­la. Tässä blo­gis­sa on halut­tu lisää kan­takaupunkia Helsinki­in. Ettei vaan käy niin että pyörät jalka­käytäville pakot­ta­mal­la saadaankin lisää lähiöitä kantakaupunkiin…? 

    Ei ihme jos kehäkaup­pakeskusten suo­sio kas­vaa kun ne ovat koh­ta ain­oi­ta paikko­ja jos­sa shop­pail­i­ja saa kul­jeskel­la ilman pyöräli­iken­teen akti­ivista varomista.

  62. Jor­pak­ka: Niin kauan kuin Bule­var­di ei ole käve­lykatu, pitää siel­lä myös voi­da pyöräil­lä hyö­tymielessä. Kuten myös nautiskel­la pyörän pääl­lä kau­ni­ina kesäpäivänä.

    Nor­maalia kohteliaisu­ut­ta on pysyä pois vilkkaam­mal­ta pyörätieltä jos ei halua pysyä val­tavir­ran ryt­mis­sä. Pyörän talut­ta­mi­nen jalka­käytäväl­lä on optio, ja kumilu­o­tien pitäisi saa­da ajaa liiken­teen seassa ihan luvan kanssa.

    Jos pyöräilystä halu­taan volyymil­taan vakavasti otet­tavaa liikku­mis­muo­toa, pitää sen suju­vu­u­teen suh­tau­tua kuin autoilu­un. Kukaan ei tosis­saan väitä että Niin kauan kuin Bule­var­di ei ole käve­lykatu, pitää siel­lä myös voi­da autoil­la hyö­tymielessä. Kuten myös nautiskel­la autol­la kau­ni­ina kesäpäivänä.

    Tämänkin ymmärtämiseen aut­taa kun käy kat­so­mas­sa paikan pääl­lä jos­sain mis­sä pyöräi­ly on suurelta osin kor­van­nut autoilun. Pyörätielle ei sil­loin voi men­nä haahuile­maan kuten nyky­isil­lä Helsin­gin liikennevolyymeilla.

  63. spot­tu: Tämänkin ymmärtämiseen aut­taa kun käy kat­so­mas­sa paikan pääl­lä jos­sain mis­sä pyöräi­ly on suurelta osin kor­van­nut autoilun. Pyörätielle ei sil­loin voi men­nä haahuile­maan kuten nyky­isil­lä Helsin­gin liikennevolyymeilla.

    Liiken­nevir­ran tasaisu­us on ilman muu­ta eduk­si kaikelle liiken­nöin­nille. Ver­tailu vaikka­pa Ams­ter­dami­in tai Kööpen­ham­i­naan pal­jas­taa sel­l­aisen seikan, että pyöräil­i­jöi­den keskinopeus on varsin alhainen. Kumilu­ote­ja on vähän, pyöräteil­lä kulke­vat taviskun­toiset tavikset, jot­ka eivät halua liikaa hengästyä.

    Haahuilu ei tässä suh­teessa kuu­lu kuvaan, mut­ta sukka­housupyöräil­i­jöi­den pitkän matkan työ­matka­suihkimi­nenkaan ei ole pyöräi­lykaupunkien normi.

    1. Ams­ter­dam ja Kööpen­ham­i­na ovat tiivi­isti raken­net­tu­ja kaupunke­ja, jois­sa matkat ovat lyhyet. Viiden kilo­metrin työ­matkan voi ajaa rauhal­liseen tahti­in, mut­ta 15 kilo­metrin matkalla vauhd­in­pitoon on suurem­pi motivaatio.

  64. Viherinssi: Haahuilu ei tässä suh­teessa kuu­lu kuvaan, mut­ta sukka­housupyöräil­i­jöi­den pitkän matkan työ­matka­suihkimi­nenkaan ei ole pyöräi­lykaupunkien normi.

    Joo, ilmaisin itseäni ehkä vähän huonos­ti, tarkoitin että span­dex­o­hjuk­set pitäisi saa­da autoli­iken­teen sekaan. Keskus­tan ulkop­uolel­la vai­htelevil­la nopeuk­sil­la ei ole niin väliä kun havain­noitavaa on vähem­män ja sivusu­un­nas­sa yleen­sä parem­min tilaa.

    Noin sivus­ta kat­sot­tuna Ams­ter­damin pyöräil­i­jöi­den keskinopeus ei tun­nu lainkaan alhaiselta, ei onnis­tu­isi Helsingis­sä mis­sä jalankulk­i­jat eivät osaa varoa kun pyörätie ja jalka­käytävä ovat samas­sa tasossa.

    Mitä muuten tuo­hon Töölön­tori-Man­sku ‑pätkään tulee, voisiko Töölön­torista tehdä 24h ‑parkkik­sen sik­si aikaa kunnes luo­la valmis­tuu jot­ta Runeberginkadun pysäköin­tipaikat voisi allokoi­da pyörätieksi?

  65. Ei ihme jos kehäkaup­pakeskusten suo­sio kas­vaa kun ne ovat koh­ta ain­oi­ta paikko­ja jos­sa shop­pail­i­ja saa kul­jeskel­la ilman pyöräli­iken­teen akti­ivista varomista. 

    On siinä sel­l­ainenkin jut­tu, että varsinkin huonol­la ulkoilusääl­lä on lap­siper­heen mukavampi kulkea kau­pas­ta toiseen sisätilois­sa (ei jatku­vaa haalarei­den avaamista ja han­sko­jen ym. riisum­ista). Lisäk­si tuo esteet­tömyys ei kan­takaupun­gin kau­ni­in kävelyalueen kaupois­sa ole aina ihan paras­ta laat­ua — las­ten­rat­taiden nos­t­a­mi­nen kah­den oven läpi por­tai­ta ylös kaup­paan ei ole hauskaa.

    Silti pidän enem­män kan­takaupungis­sa shoppailusta.

  66. Jor­pak­ka kirjoitti:
    En jak­sa ymmärtää miten yksisu­un­taiset pyöräti­et oli­si­vat jotenkin ris­tiri­idas­sa minkään noiden edel­lis­ten kanssa. Päin­vas­toin, niil­lähän raken­netaan sitä pyöräi­lykult­tuuria. Niin kauan kuin Bule­var­di ei ole käve­lykatu, pitää siel­lä myös voi­da pyöräil­lä hyötymielessä. 

    Vai tarkoit­taako “nautiskelu” sitä että ajel­laan mis­sä huvit­taa ottaen muut huomioon mut­ta liiken­nesään­nöistä piittaamatta?

    Jor­pakalle anark­isti­nen vastaukseni:

    Tarkoi­tan, että mitä vähem­män pyöräil­i­jöille on rajoituk­sia sitä parem­pi. Fil­lar­il­la voi kulkea niin monel­la eri taval­la kuin pystyy ja halu­aa ja se juuri on autoon ver­rat­tuna hieno jut­tu. Tämä Bule­vardin yksisu­un­tainen jär­jeste­ly sai kar­vat pystyy varsinkin ajet­tuani sitä väärään suun­taan, kun hom­ma oli juuri tul­lut voimaan ja saat­u­ani kiukkuisia kom­ment­te­ja??? Itseäni kenkut­taa myös Bul­san alkupäässä rav­in­toloiden las­tausautot, jot­ka yleen­sä seiso­vat juuri pyörätiel­lä, se ei käsit­tääk­seni ole liiken­nesään­tö­jen mukaista. 

    Ymmärtääk­seni Helsin­gin kaupun­ki ei ole laat­in­ut minkään­laisia sään­töjä pyöräiljöille, vaik­ka sel­l­aiset voisi olla. Kun ei niitä ole, ei niitä tarvitse nou­dat­taa. Ne voisi­vat kyl­lä selki­in­nyt­tää yleistä käytän­töä. Hur­jastelu kaikessa liiken­teessä on kiel­let­tyä ja varovaisu­ut­ta pitää nou­dat­taa, vaik­ka ei edes olisi ohjeis­tus­ta. Mut­ta ohikulk­i­joiden ei tarvitse ryhtyä poli­i­seik­si ajoipa pyöräil­i­jä miten tahansa.

  67. Juu­pa­seipäs:
    Ymmärtääk­seni Helsin­gin kaupun­ki ei ole laat­in­ut minkään­laisia sään­töjä pyöräiljöille, vaik­ka sel­l­aiset voisi olla. 

    Liiken­nesään­tö­jen laa­timi­nen on eduskun­nan tehtävä, ei yksit­täisen kaupungin.

  68. kari sane: Jälleen yksi näitä hausko­ja liiken­neval­oi­hin liit­tyviä urbaani­le­gen­do­ja. Kul­jet­ta­ja ei itse ohjaa liiken­neval­o­ja vaan sen tekee bus­sis­sa ole­va HELMI-laite.

    Ja mik­si sit­ten kaik­ki bus­sit eivät vaiku­taa liiken­neval­oi­hin – no, kos­ka kaikissa bus­seis­sa ei ole HEL­MI-laitet­ta. Lue lisää

    Kiitos valai­sev­as­ta kom­men­tista. Jäin miet­timään, näinkö hel­posti sin­isilmäistä vede­tään höplästä vai val­it­se­vatko jotkut kul­jet­ta­jat reit­illeen HEL­MI-bussin, kun taas toista kul­jet­ta­jaa se ei kiin­nos­ta? Eli mil­lä peri­aat­teel­la reit­il­lä 14 on ajos­sa HELMIä ja HELMIttömiä?

  69. Ris­to Koivuselle kiitos kom­men­tista, jos­sa ker­rot eduskun­nan laa­ti­van sään­nöt. Lait sääde­tään eduskun­nas­sa, sen me kaik­ki tiedämme. Pyöräil­i­jänä olen täl­lä het­kel­lä lain­suo­ja­ton, kos­ka meil­lä fil­lar­is­teil­la ei ole saman­laisia oikeuk­sia kuin on vaikka­pa jalankulk­i­joil­la ja autoil­i­joil­la. Tilanne on epä­selvä ja sen vuok­si var­maan näitä mölyäviä pikkupoli­ise­ja on kaikkial­la huutele­mas­sa her­jo­jaan. He luule­vat tietävän­sä itseäni parem­min, toiminko oikein vai väärin. Sään­töjä ei ole mis­sään yksiselit­teis­es­ti määritel­ty. Pyöräil­i­jää ver­rataan lais­sa autoi­hin, eikä se ver­taus toi­mi. En näk­isi pahana vaik­ka myös Helsin­gin kaupun­ki laatisi yhteiset eet­tiset ohjeet pyöräil­i­jälle, jalankulk­i­jalle kuin autoil­i­jalle. Koulut voisi­vat jakaa netin kaut­ta tietoa pyöräil­i­jöi­den oikeuk­sista ja velvol­lisuuk­sista. Täl­lainen ´vapaae­htoinen´ pon­nis­tus ei kai ole vapaas­sa Suomes­sa kiel­let­tyä, mut­ta se selki­in­nyt­täisi tilan­net­ta ja rak­en­taisi yhteistä ajat­telua. Siihen toim­intaan ei tarvi­ta eduskun­taa ja pitkästyt­täviä lain valmisteluja.

    Suo­mi on valitet­ta­van virkamies­val­tainen maa ja sitä asetel­maa pitäisi voi­da keven­tää. Virkamies luulee aina tietävän­sä asi­at parem­min kuin kansalainen. En halua sen ammat­tikun­nan liikaa puut­tuvan tekemisi­i­ni, kun liikun pyöräl­läni. ihmisel­lä on vapaus päät­tää omista asiois­taan, mut­ta vas­tu­ullis­es­ti mui­ta kohtaan. Lakia tarvi­taan tur­vaa­maan oikeuk­sia, jos jotain vakavaa sat­tuu. Kuten olen jo mon­een ker­taan korostanut, en halua liikaa rajoituk­sia ja byrokra­ti­aa pöyräil­i­jänä itsel­leni, ain­oas­taan löy­hät yhteiset pelisään­nöt ja viisas­ta ajat­telua. Sitä ajat­telua kaipaan Suomeenkin, minkä kohtasin ajel­lessani pitk­iä väle­jä vapais­sa pyöräi­ly­mais­sa Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa. Sään­töjä heille ei ole alle­vi­ivat­tu, hyvät tavat vaan ovat piir­tyneet kaikkien mieliin. 

    Sitä vas­tu­ullista vapaut­ta kaipaan fil­lar­isti­na myös tänne tiukkapipois­t­en virkami­esten ja kansalais­ten Helsinki­in. Pelot­taa jo etukä­teen, miten tätä pyöräi­lykult­tuuria jatkos­sa jäyk­istetään, vaik­ka mod­erni­in kaupunki­imme sopisi paljon parem­min vapaa ja luo­va ajat­te­lu­ta­pa. Hyvät tiev­erkos­tot ovat kaiken perus­ta eli niitä pitää rak­en­taa lisää myös lev­eille jalka­käytäville ydinkeskustaan.

  70. Juu­pa­seipäs: ´vapaae­htoinen´ ponnistus …
    … Virkamies luulee aina tietävänsä

    Ei virkamies voi vapaae­htois­es­ti pon­nistaa, kun on virkavas­tuu. Jos sanoo jotain, sen pitää ja se saa perus­tua vain laki­in tms., tai sel­l­aisen valtuutukseen.

  71. Van­han fil­lar­isti­na huo­maut­taisin, että että Man­ner­hiem­inti­etä on kulkenut pyörätie Runeberginkadulle tai oikeas­t­aan Hesar­ille jo 70-luvul­la, jol­loin parhaim­mi­laan huris­telin sil­lä ruuh­ka-aikaan 50 kilo­metrin tuntinopeudel­la. (Ei ollut mui­ta fil­lar­is­te­ja eikä käveli­jöitäkään häir­it­semässä.) Reit­ti oli myös melu­ton. Tarkoi­tan tietenkin pitkin Töölö­nah­den­ran­taa kulke­vaa kevyen liiken­teen väylää.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­lä, että lau­takun­ta suun­nit­telee jonkin yhtey­den valmi­ik­si ei ole paljon vaiku­tus­ta siihen, antaako kaupunginhalliutus>/valtuusto sille rahaa. Munkkivuoren ratik­ka on kan­nat­ta­va, mut­ta jonos­sa on paljon aknat­tavampia han­kkei­ta rahaa kinu­mas­sa. Niin kuin nyt nuo fil­lar­iväylät. Minä kan­natan Munkkivuoren ratikkaa, kos­ka näen ratikois­sa hyö­ty­hjä, joi­ta nuo laskel­mat eivät tun­nista, mut­ta m i n u l l a e i o l e b u d j e t t i v a l t a a.

    Muis­tanko väärin. Eikö Osmo Soin­in­vaara olekaan enää Jelsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton jäsen?

  73. Antsa: — vai val­it­se­vatko jotkut kul­jet­ta­jat reit­illeen HEL­MI-bussin, kun taas toista kul­jet­ta­jaa se ei kiin­nos­ta? Eli mil­lä peri­aat­teel­la reit­il­lä 14 on ajos­sa HELMIä ja HELMIttömiä? 

    Kul­jet­ta­jat eivät toki itse päätä, mil­lä bus­sil­la aja­vat. Bussien laatu on myös määritel­ty HSL:n kanssa tehdyssä sopimuk­ses­sa, ja väit­täisin että lin­jal­la 14 edel­lytetään Hel­mi-lait­teis­toa kaik­il­ta bus­seil­ta (saa korjata).

    Eri asia sit­ten on taas se, kuin­ka hyvin ja luotet­tavasti Hel­mi toimii. Lin­ja 14 kär­sii suju­vu­u­songelmista joka tapauk­ses­sa, ja mat­ka-aika saat­taa vai­hdel­la paljon Helmistä huoli­mat­takin. 14 men­nee erit­täin suju­vasti varsinkin sil­loin, kun vähän matkan päässä edel­lä menee 18 imaise­mas­sa pysäk­it tyhjäk­si, pahim­mil­laan myös edelli­nen 14.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Ysi jatke­taan heti, kun Pasi­lan sil­taa leven­netään. Koko jut­tu jumit­taa Kes­ki-Pasi­lan viivästymisestä. 

    Siel­lä jumit­taa nyt täl­lä het­kel­lä myös yksi tai kak­si ratikkalin­jaa, vähän miten seiskan las­kee, sekä kym­menkun­ta bus­sil­in­jaa. Ihan vaan sik­si että pysäkkki­jär­jeste­ly län­teen päin on ump­isurkea. Eli siis kun esimerkik­si 58 las­tataan Meikku­un meneviä kyyti­in, niin sen takana seisoon jopa usei­ta min­u­ut­te­ja niin ratikat kuin muut bus­sitkin. Tälle pitäisi tehdä jotain vaik­ka väli­aikaista nyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.