Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2013

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 26.2.2013

Esi­tys­lis­taan pää­see täs­tä

Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­tiet ja –kais­tat Pos­ti­ta­lol­ta Runeberginkadulle

Kesä­kuus­sa teh­dys­sä las­ken­nas­sa Man­ner­hei­min­tie­tä käyt­tä­vis­tä ajo­neu­vois­ta ja rai­tio­vau­nuis­ta kym­me­nen pro­sent­tia oli fillareita.

Muut­tu­neen poli­tii­kan mukai­ses­ti pyö­rä­teis­tä ja ‑kais­tois­ta teh­dään yksi­suun­tai­sia. Tämä voi vaa­tia vähän opet­te­lua joil­ta­kin. Näkee­hän jopa Bule­var­din kapeil­la pyö­rä­teil­lä vää­rään suun­taan aja­mis­ta. Osit­tain se joh­tuu sii­tä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­suun­ta –merk­kiä pyö­rä­teil­le, vaan kiel­to pitää äkä­tä sii­tä, että sal­li­vaa merk­kiä ei ole.

Pää­sään­töi­ses­ti rat­kai­su on kol­mi­ta­soi­nen, jol­loin pyö­rät on tasoe­rol­la ja reu­na­ki­vel­lä ero­tet­tu sekä jalan­kul­ki­jois­ta että autois­ta. Ris­teyk­sis­sä pyö­rä­tiet man­ner­mai­seen tapaan las­ke­taan auto­lii­ken­teen tasoon kais­toik­si. (Mikä­hän täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa oli­si väis­tä­mis­sään­tö tasa-arvoi­ses­sa risteyksessä?)

Ihan joka pai­kas­sa jär­jes­te­ly ei onnis­tu ongel­mit­ta. Kyös­ti Kal­lion pat­sas on hankalin.

Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lel­ta kaa­vail­laan ramp­pia Baanalle.

Suun­ni­tel­maan liit­tyy jos­sain vai­hees­sa myös ratik­ka­kis­ko­jen kohot­ta­mi­nen, jot­ta autot eivät tun­ki­si pei­le­jään rati­koi­den eteen. Se ei kui­ten­kaan sisäl­ly kus­tan­nusar­vioon 1,7 mil­joo­naa euroa.

Fil­la­riak­ti­vis­teil­ta kai­va­taan huomioita.

Pyö­rä­tie­suun­ni­tel­ma Rune­ber­gin­ka­dul­le välil­lä Tykis­tö­ka­tu — Mannerheimintie

Tykis­tö­ka­tu? Luu­lin tie­tä­vä­ni kan­ta­kau­pun­gin katu­jen nimet. Tutum­paa oli­si sanoa välil­tä Töö­lön­to­ri- Mannerheimintie

Sama stan­dar­di kuin Man­ner­hei­min­tiel­lä. Pää­osin kol­mi­ta­so­rat­kai­su ja pyö­rä­tiet yksi­suun­tai­sia. Kus­tan­nusar­vio 500 000 euroa ilman ratik­ka­kais­tan koro­tus­ta. Man­ner­hei­min­tien ja Rune­ber­gin­ka­dun ris­teyk­sen lähel­tä menee har­mil­li­ses­ti nel­jä puuta.

Lisäk­si menee 22 pysä­köin­ti­paik­kaa, mut­ta Hotel­li Hes­pe­rian ton­til­le lou­hit­ta­vaan pysä­köin­ti­lai­tok­seen nii­tä tulee 700.

Ratik­ka­lii­ken­teen kehittämissuunnitelma

Uusia yhteyk­siä on stra­te­gi­nen yhteys Kruu­nu­vuo­ren ran­taan ja muu­al­le Laa­ja­sa­loon, Tope­liuk­sen­ka­dun ratik­ka ja ratik­ka Munkkivuoreen.

Huo­mat­ta­van tär­keä­tä on nopeut­taa ratik­ka­lii­ken­net­tä. Lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen ohel­la kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­pu­mi­nen nopeut­tai­si. Sit­ten on tie­tys­ti ikui­suuson­gel­ma pysäkkiväleistä.

Hel­sin­gin­ka­dun ratik­ka- ja fillarijärjestelyt

Pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta paran­ne­taan ja ratik­ka­lii­ken­net­tä nopeu­te­taan rata­geo­met­ri­aa paran­ta­mal­la ja pois­ta­mal­la yksi pysäk­ki Kus­taan­ka­dun koh­dal­ta. Töö­lön Urhei­lu­ta­lon edes­sä ole­va pysäk­ki muu­te­taan Bra­hen ken­tän koh­dal­la ole­vak­si, jol­loin myös vaih­ta­mi­nen kol­mo­ses­ta tai ykkö­ses­tä kasiin hel­pot­tuu. Pysä­köin­ti­paik­ko­ja menee 42 kappaletta.

 

81 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2013”

  1. Kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑merk­ki pyö­rä­teil­le on ole­mas­sa, tie­tyl­le ajo­neu­vo­ryh­mäl­le tar­koi­tet­tu reit­ti ‑merkki(neliskulmainen fil­la­rin kuva) oikeal­le puo­lel­le osoit­ta­van nuo­len kera. Aina­kin Bule­var­din Erot­ta­jan pääs­sä on jopa tuol­lai­nen, tosin hyvin pati­noi­tu­nee­na eikä muu­ten­kaan miten­kään hel­pos­ti huo­mat­ta­va­na. Noi­ta pitäi­si lait­taa aina­kin seu­raa­vik­si kym­me­nek­si vuo­dek­si ihan joka iki­seen sovel­tu­vaan ris­teyk­seen, ehkä vie­lä jon­kun yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie ‑lisä­kil­ven kera. Ei tien­käyt­tä­jäl­tä voi­da läh­tö­koh­tai­ses­ti edel­lyt­tää jotain tie­lii­ken­ne­la­kik­nop­po­lo­gian jatkokurssia.

    Ensi vil­kai­sul­la en huo­man­nut mitään ihan kata­stro­faa­li­sia viko­ja sen enem­pää Mans­kun, Runs­kin kuin Hesa­rin­kaan suun­ni­tel­mis­sa. Pyö­rä­tien las­ke­mis­ta ennen ris­teys­tä ‑kais­tak­si ja yhdis­tä­mis­tä oikeal­le kään­ty­vien kais­tak­si kan­nat­tai­si kyl­lä har­ki­ta useam­mas­sa­kin paikassa.

  2. Ris­teyk­sis­sä pyö­rä­tiet man­ner­mai­seen tapaan las­ke­taan auto­lii­ken­teen tasoon kais­toik­si. (Mikä­hän täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa oli­si väis­tä­mis­sään­tö tasa-arvoi­ses­sa risteyksessä?)”

    Aja­tus­han on, että täs­sä tilan­tees­sa pyö­rä­kais­ta on yksi kais­ta mui­den jou­kos­sa, joten mitään eri­tyi­siä pol­ku­pyö­rä­sään­tö­jä ei pitäi­si olla. Men­nään ja väis­te­tään kuten autot. Auto­jen kans­sa sama taso on tur­val­li­suut­ta lisää­vä teki­jä, sil­lä lii­ken­neym­pä­ris­tö on nyt autoi­li­jal­le yksin­ker­tai­sem­pi hah­mot­taa: pyö­räi­li­jät eivät tule autoi­li­jan kan­nal­ta yllät­tä­väs­tä tai epä­loo­gi­ses­ta suun­nas­ta, vaan tasan siel­tä, mis­tä kaik­ki muu­kin liikenne.

    Myös­kin pyö­rä­kais­toil­la vää­rään suun­taan aja­mi­nen vähe­nee, kun pyö­rä­kais­ta on samas­sa tasos­sa auto­kais­to­jen kans­sa, ris­teys itse ker­too, mikä on kun­kin kais­tan suun­ta ja vaa­ti­si jon­kin­lais­ta hui­ma­päi­syyt­tä suun­nis­taa vää­räl­le kais­tal­le aja­mal­la auto­lii­ken­net­tä vas­taan. (Eihän autoil­le­kaan tar­vi­ta ris­teyk­sis­sä kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑merk­ke­jä vää­rän puo­len kais­toil­le, nii­tä on vain siel­lä, mis­sä kais­tan sijaan on yksi­suun­tai­nen ajorata.)

  3. Ote­taan ne hyvät asiat nyt ensin, toi Hesa­rin suun­ni­tel­ma. Erin­omais­ta että teh­dään. Lii­ken­nöin­ti­ku­luis­ta sääs­töä arviol­ta 740 000 ja mat­kus­ta­jien aikaa sääs­tyy las­ken­nel­lai­ses­ti suu­rin piir­tein saman sum­man edes­sä, joka vuo­si. Mak­saa 1,5 mil­liä, eli ei voi aina­kaan valit­ta ettei kannata.

    Sii­nä on pari pik­ku­jut­tua, hilai­sin nyt vie­lä 20 sent­tiä veke auto­kais­tois­ta itä­pääs­sä niin oli­si ihan täys­mit­tai­nen ratik­kais­ta. Se pysäk­ki­jär­jes­te­ly jos­sa Kaar­len­ka­dun ja Urhei­lu­ta­lon pysä­kit yhdis­te­tään on vähän kom­pro­mis­si, mut­ta en ole tois­tai­sek­si kek­si­nyt parempaakaan.

    Ja yksi isom­pi jut­tu. Kaar­len­ka­dun ja Hesa­rin ris­teyk­ses­tä lii­ken­ne­va­lot pois, samoin Län­ti­sen Bra­hen­ka­dun ris­teyk­ses­sä. Tekee vaik­ka koro­te­tut suo­ja­tiet, tai jotain, mut­ta ne on tuol­lai­ses­sa katu­ym­pä­ris­tös­sä tar­pee­ton hidas­te niin jalan kul­ke­vil­la, rati­koil­le, pyö­räi­li­jöil­le kuin autoi­li­joil­le­kin. Miel­lään Fle­ma­rin­kin ris­teyk­ses­tä, tosin sitä ala­mä­keä aje­taan vali­tet­ta­van lujaa alas.

    Yksi pie­ni detal­ji muu­ten, Alp­pi­har­juis­sa on esi­tys­lis­tan mukaan vähem­män asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja kuin myön­net­ty­jä lupia. Se sii­tä parkkipaikkapulasta.

  4. Osit­tain se joh­tuu sii­tä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­suun­ta –merk­kiä pyö­rä­teil­le, vaan kiel­to pitää äkä­tä sii­tä, että sal­li­vaa merk­kiä ei ole.

    Ei täm­möis­tä ajat­te­lua pidä har­ras­taa. Tosie­lä­mäs­sä pyö­rä­tei­den mer­kit kär­si­vät mel­kois­ta hävik­kiä ja jou­tu­vat van­da­lis­min koh­teek­si. Ker­ran hävin­neen mer­kin kor­vaa­mi­nen voi kes­tää vuosia. 

    Ole­te­taan var­sin taval­li­nen tilan­ne: jos­sain lähiös­sä ole­van pyö­rä­tien pääs­tä hävi­ää merk­ki esi­mer­kik­si nuor­ten mies­ten voi­main­koet­te­lun seu­rauk­se­na. Merk­ki ei palaa pai­kal­leen muu­ta­maan vuo­teen. Jos nou­da­tam­me aja­tus­ta­si, pitäi­si lain­kuu­liai­sen pyö­räi­li­jän nyt olet­taa, että kau­pun­ki on pois­ta­nut mer­kin tar­koi­tuk­sel­la teh­dä pyö­rä­ties­tä yksi­suun­tai­nen. Pyö­räi­li­jä­hän ei voi tie­tää, mik­si merk­ki on hävin­nyt. Tämän seu­rauk­se­na pyö­räi­ly­reit­ti voi muut­tua hel­pos­ti ihan mah­dot­to­mak­si parin van­daa­lin illan­vie­ton jälkeen.

    Toi­sek­si: pyö­rä­tien yksi­suun­tai­suus mer­ki­tään samal­la tapaa kuin muit­ten­kin teit­ten. Yksi­suun­tai­sen kadun lii­ken­ne­mer­kil­lä ja kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑mer­kil­lä.

  5. Ja sit­ten ne ikä­väm­mät asiat.

    Suun­ni­tel­maan liit­tyy jos­sain vai­hees­sa myös ratik­ka­kis­ko­jen kohot­ta­mi­nen, jot­ta autot eivät tun­ki­si pei­le­jään rati­koi­den eteen. Se ei kui­ten­kaan sisäl­ly kus­tan­nusar­vioon 1,7 mil­joo­naa euroa.
    Fil­la­riak­ti­vis­teil­ta kai­va­taan huomioita.

    Ratik­ka­puo­lue huo­mioi pyy­tä­mät­tä­kin, kos­ka tämä nyt ei täl­lai­se­naan käy. Man­ner­hei­min­tie on ratik­ka­lii­ken­teen pää­väy­lä, mat­kus­ta­jia on noin 40 000 päivässä.

    Mans­ku on nau­ret­ta­van hidas olo­suh­teet­kin huo­mioon ottaen. Nyt käsit­te­lys­sä ole­vaa Kisa­hal­li — Lasi­pa­lat­si väliin menee aika­tau­lun mukaan 5 minuut­tia rati­kal­la 1,2 kilo­met­rin mat­kaan eli kes­ki­no­peus perä­ti 14,4 kilo­met­riä tun­nis­sa, suo­ral­la pää­ka­dul­la jos­sa on kui­ten­kin suh­teel­li­sen vähän ris­teä­vää lii­ken­net­tä. Hitaut­ta isom­pi­kin ongel­ma on epä­täs­mäl­li­syys, rati­kal­la voi men­nä kol­me minuut­tia, tai voi men­nä vaik­ka seit­sä­män, ja toi tar­koit­taa että jou­du­taan varaa­maan kalus­toa sen hitaim­man vaih­toeh­don mukaan. Yksi ratik­ka lii­ken­tees­sä mak­saa rapiat puo­li mil­liä vuodessa.

    Yksi syy on se että nelo­nen sei­soo kes­kel­lä katua, kos­ka sen ajou­ral­la on vie­rei­sel­lä kais­tal­la sei­so­van auton pei­li. Mili­tan­tim­mat ovat sitä miel­tä että jos ratik­ka vaan jyräi­si ne pei­lit, mut­ta lail­li­suus­mie­he­nä haluai­sin ne mie­luum­min omal­le kaistalleen.

    Ei nii­tä kis­ko­ja tar­vit­se mitään nos­taa, vaan nii­den kis­ko­jen vie­res­sä pitää olla niin kor­kea reu­na­ki­vi ettei sii­tä edes tal­vel­la aje­ta yli. Ja nii­den kais­to­jen pitää olla niin leveät ettei vie­rei­sel­lä kais­tal­la ole­vie­an ajo­neu­vo­jen pei­lit ole rati­kan tiel­lä. Nyrk­ki­sään­tö­nä 6,40 leveys mini­mi, 7,00 tavoi­te. Nämä kak­si asi­aa liit­tyy toi­siin­sa, ratik­ka on on-off kul­ku­neu­vo joka joko kul­kee tai ei kul­je, sen tilan­tar­pei­ta ei voi rat­koa niin että vähän tin­gi­tään soli­daa­ri­suu­den nimissä.

    Annoin itsel­le­ni ker­toa, että fil­la­ri­suun­nit­te­li­ja, jon­ka hom­ma siis on suun­ni­tel­la fil­la­ri­kais­tat, on muun ohes­sa teh­nyt Hel­sin­gin­ka­tu — Hes­pe­rian­ka­tu suun­ni­tel­man, jos­sa on kun­no­li­nen ratik­ka­kais­ta. Täs­tä iso kehu, se on lähes moit­tee­ton, mitä nyt jotain pik­ku­jut­tu­ja jot­ka voi­si tar­kis­taa kuten että vaih­tei­den ei pitäi­si olla suo­ja­tiel­lä. Mut­ta miten on mah­dol­lis­ta, että Mans­kua ei suun­ni­tel­la koko­nai­suu­te­na? Viras­ton lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa on 68 ihmis­tä töis­sä, näis­tä kak­si suun­nit­te­lee pyö­räi­lyä ja toi­set kak­si jouk­ko­lii­ken­net­tä, mitä ne loput 64 tekee?

    Huo­noin­ta suun­ni­tel­mas­sa on Man­ner­hei­min­tien sil­ta. 5,8 met­riä leveät ratik­ka­kais­tat kuten nyt­kin. Sii­nä rajoil­la että onko nois­ta enää mitään iloa. Autoil­le jois­sa on suu­rin piir­tein saman ver­ran ihmi­siä kyy­dis­sä kuin rati­kois­sa, on varat­tu nel­jä kais­taa. Ne ihan samat autot joten­kin pär­jää kah­del­la kais­tal­la Töö­lön­lah­den­ka­dul­ta poh­joi­seen, kun toi­set on varat­tu busseille.

    Täs­sä on nyt kysy­mys sii­tä että kun kapeal­le sil­lal­le ei nyt vaan kaik­ki mah­du, niin tätä ei rat­ko­ta niin että teh­dään valin­to­ja, vaan tun­ge­taan väki­sin neliön muo­tois­ta palaa pyö­re­ään rei­kään. Suun­ni­te­lu on valin­to­ja, jos ei suun­nit­te­lus­sa teh­dä valin­to­ja niin ei teh­dä töitä.

    Alan olla vähän sitä miel­tä, että jos täs­tä nyt ei vaan tule mitään, niin kai­ve­taan se van­ha idea naf­ta­lii­nis­ta. Eli teh­dään ihan koko­naan uudet kis­kot Man­ner­hei­min­tien itä­puo­lel­le, eli ihan puis­toon reu­naan niin että on nur­mi­ra­ta, sit­ten jal­ka­käy­tä­vä ja sit­ten Man­ner­hei­min­tien ajo­kais­tat. Tuol­lai­sen radan levey­del­lä ei ole niin väliä, kun jalan­kul­ki­jat har­vem­min työn­tää metal­lie­si­nei­tä rati­kan eteen, lait­taa vaan aidan sii­hen väliin. Ja sama sillalla.

    Tää nyt vähän mak­saa, mut­ta muniin­pu­hah­te­lu ei ole ilmais­ta. Ja se vas­ta mak­saa­kin että ratik­ka­lii­ken­ne on hidasta.

  6. Huo­mat­ta­van tär­keä­tä on nopeut­taa ratik­ka­lii­ken­net­tä. Lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen ohel­la kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­pu­mi­nen nopeut­tai­si. Sit­ten on tie­tys­ti ikui­suuson­gel­ma pysäkkiväleistä.

    Tie­ten­kin nii­tä­kin tulee jär­keis­tää, kuten nyt Hel­sin­gin­ka­dul­la on tar­koi­tus teh­dä, mut­ta pysäk­kien pois­to on vii­mei­ses­tä pääs­tä nopeu­tus­kei­noi­na, sik­si että käve­ly­mat­kat kas­vaa joten net­toai­ka­sääs­tö pitäi­si olla suuri.

    Se ongel­ma on se mitä nii­den pysäk­kien välil­lä tapah­tuu, sil­le on näp­pä­rä mit­ta­ri­kin nimel­tä pysäh­dys­ker­roin ja tuo­ta pitäi­si seu­ra­ta. Eli se että kuin­ka mon­ta ker­taa rai­tio­vau­nu pysäh­tyy kes­ki­mää­rin pysäk­kien välil­lä. Pitäi­si lähes­tyä yhtä eli ei pysäh­dy­tä kuin sat­tu­vas­ti nime­tyil­lä pysä­keil­lä, nyt se on kuu­lem­ma 2,1. Nopeus, täs­mäl­li­syys, jne. seu­raa pit­käl­ti tuosta.

  7. Mis­säs suun­nit­te­lu- tai pää­tös­vai­hees­sa täl­lä het­kel­lä menee ysi­ra­ti­kan poh­jois­pään jat­ka­mi­nen Pasi­lan ase­mal­ta Ilma­lan vesitorneille?

    Tämä sivu http://www.uuttahelsinkia.fi/pasila/liikenne/raitioliikenne ker­too että lii­ken­ne alkai­si jo 2015 mut­ta se on kak­si vuot­ta van­haa tie­toa (sivua päi­vi­tet­ty vii­mek­si 2011).

  8. Pie­nis­tä purois­ta se läh­tee. 22 yksi­tyi­sau­toi­lun paik­kaa yhdel­tä kadul­ta ja 42 toi­sel­ta. Tilal­le voi­si raken­taa katu­kah­vi­loi­ta ja perus­taa moni­muo­tois­ta kult­tu­ri­ti­laa. Pyö­ril­lä pitää voi­daa ajaa kadul­la, yksi­tyi­sau­tot tur­hia, ovat men­neen ajan fallossymboleja.

  9. Kuin­ka suu­ri osa nois­ta Man­ner­hei­min­tie­tä kesä­kuus­sa kul­ke­neis­ta ihmi­sis­tä siis kul­ki polkupyörällä?
    Mil­lä koh­taa Man­ner­hei­min­tie­tä (ja kos­ka tark­kaan ottaen) las­ken­ta tehtiin?
    Onko vas­taa­via luku­ja joulukuulta?

    Tykis­tö­ka­tu. Pitäi­si­kö rai­tio­lin­ja n:o 5 (Kata­jan­nok­ka-Töö­lön­to­ri) ottaa uudel­leen käyt­töön, jot­ta kum­pi­kin alue tuli­si molem­pien asuk­kail­le tutum­mak­si? Mik­si se, aika nopea yhteys aikoi­naan lak­kau­tet­tiin? Etu-Töö­lön bus­si-/rai­tio­lin­jayh­tey­det kes­kus­taan (Kol­men sepän pat­saal­le) tai­ta­vat nyky­ään olla aika pal­jon heikommat/hitaammat kuin ennen, aina­kin, jos käve­ly­mat­kat las­ke­taan mukaan.

    Yksi­suun­tai­suus voi olla hyväk­si, kun­han se on kaik­kien tie­dos­sa ja sitä myös nou­da­te­taan. (Joten­kin on minul­le vuo­sien havain­to­jen perus­teel­la muo­dos­tu­nut käsi­tys, jon­ka mukaan hei­koi­ten lii­ken­ne­sään­tö­jä nou­dat­ta­vat pyö­räi­li­jät, jalan­kul­ki­jat ja autoi­li­jat, täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Kai­kis­sa ryh­mis­sä oli­si paran­ta­mi­sen varaa!

    Tasoe­rois­sa (jal­ka­käy­tä­vän, pyö­rä- ja ajo­kais­tan välil­lä) on niin hyvät kuin huo­not­kin puo­len­sa. Jäl­kim­mäi­siin kuu­luu hin­ta (X euroa/metri, onko täs­tä X:stä arvioi­ta?) ja jalan­kul­ki­joi­den nyr­jäh­tä­nei­den nilk­ko­jen aiheut­ta­mat kustannukset.

    Pysäk­kien koh­dal­le (jos ei ero­tel­tu kai­teel­la pyö­rä­lii­ken­tees­tä) oli­si saa­ta­va samat väis­tä­mis­sään­nöt pyö­ril­le kuin mitä autoil­la jo on, ettei käy kuten bus­sis­ta pois­tu­mis­ta yrit­tä­neel­le suku­lai­sel­le­ni, jon­ka pääl­le pyö­räi­li­jä oli vähäl­lä ajaa. Onnek­si seu­rauk­se­na oli vain naar­mu­ja. (Syy: pyö­räi­li­jäl­lä lii­kaa nopeut­ta ja kyvyt­tö­myys enna­koi­da, mikä on ole­tet­ta­vis­sa ole­va seu­raus bus­sin pysäh­ty­mi­ses­tä pysä­kil­le.) Vas­taa­via, ja pahem­pia tapauk­sia ei saa tul­la lisää!

    Kyös­ti Kal­lion pat­saan koh­dal­la tai­taa jär­jes­te­lyis­sä olla vie­lä hio­mis­ta. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää joh­taa pyö­rät kul­ke­maan hitusen ete­läm­pä­nä suo­ja­tien vie­res­sä Man­ner­hei­min­tien yli Töö­lön­lah­den­ka­dul­le, siten että mm. Man­ner­hei­min-tien bus­si- ja rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä ei kat­kais­ta tar­peet­to­man pit­käk­si ajak­si. Pitää­kö pyöräkaistan(/-tien) Töö­lön­lah­den­ka­dul­la vält­tä­mät­tä kul­kea sen poh­jois­puo­lel­la? Vai­kea sanoa, mikä täs­sä mah­tai­si olla paras ratkaisu.

    Miten pyö­räi­li­jöi­den on tar­koi­tus jat­kaa mat­kaan­sa Töö­lön­to­rin alu­eel­la tai sen kaut­ta? Itse pyr­ki­sin ehkä mie­lum­min vält­tä­mään tuo­ta paik­kaa, ellen oli­si menos­sa juu­ri sinne.

    Rai­tio­tie- ja bus­si­lii­ken­teen suju­vuus on aivan eri­tyi­sen tär­keä asia. Nii­den kehit­tä­mis­tä ei pidä estää pyö­räi­lyn­kään edis­tä­mi­sen. Pysäk­ki­vä­li­tar­kas­te­luis­sa on olta­va muka­na kaik­ki käyttäjäryhmät.

  10. Oli­si­ko nyt pai­kal­laan, että lau­ta­kun­ta kehot­tai­si viras­toa jat­ka­maan Munk­ki­vuo­ren rati­kan suun­nit­te­lua kii­reel­li­ses­ti? Se mai­ni­taan lis­ta­teks­tis­sä­kin kan­nat­ta­vak­si, sil­ti aika­tau­lu on avoin ja todel­li­suu­des­sa viras­to ei edis­tä asi­aa miten­kään. Samaan aikaan kan­nat­ta­vuus on enti­ses­tään paran­tu­nut, kun HSL jou­tuu lisää­mään syk­syl­lä taas bus­se­ja tuon­ne, kun kapa­si­teet­ti ei riitä.

    Aloit­taa pitäi­si neu­vot­te­le­mal­la Elyn kans­sa Turun­väy­län yli­tyk­sen järjestämisestä.

    1. Sil­lä, että lau­ta­kun­ta suun­nit­te­lee jon­kin yhtey­den val­miik­si ei ole pal­jon vai­ku­tus­ta sii­hen, antaa­ko kaupunginhalliutus>/valtuusto sil­le rahaa. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka on kan­nat­ta­va, mut­ta jonos­sa on pal­jon aknat­ta­vam­pia hank­kei­ta rahaa kinu­mas­sa. Niin kuin nyt nuo fil­la­ri­väy­lät. Minä kan­na­tan Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa, kos­ka näen rati­kois­sa hyö­tyh­jä, joi­ta nuo las­kel­mat eivät tun­nis­ta, mut­ta minul­lea ei ole budjettivaltaa.

  11. Rune­ber­gin­ka­tu on muu­ten hyvä, mut­ta Ruusu­lan­ka­dun ris­teyk­seen kaa­vail­tu kes­ki­ko­ro­ke kis­ko­jen ja auto­kais­tan väliin tuli­si lisä­tä sin­ne. Se on muka­na kah­dek­si­kon nopeu­tus­suun­ni­tel­mas­sa sik­si, että nyky­jär­jes­te­lyl­lä ratik­ka jou­tuu pysäh­ty­mään, jos jalan­kul­ki­ja on vie­rei­sel­lä auto­kais­tal­la ja toi­sin kuin lis­ta­teks­ti väit­tää, tuo ongel­ma ei pois­tu kais­ta­le­veyk­sien avulla.

    En ymmär­rä, mik­si koro­ke ei lis­ta­teks­tin mukaan mah­du pai­kal­le, jos­sa leveän fil­la­ri­kais­tan lisäk­si on 3,9 m autoil­le ja 6,4 m rati­koil­le. Korok­keen koh­dal­la voi­daan ottaa autoil­ta 0,6 ja rati­koil­ta 0,4, jol­loin saa­daan met­rin levyi­nen koroke.

  12. Hel­sin­gin­ka­dus­ta antai­sin ratik­ka­nä­kö­kul­mas­ta arvo­sa­nak­si 8+. Mitään noin hyvää en muis­ta näh­nee­ni pit­kiin pit­kiin aikoi­hin. Arvo­sa­na nousi­si sil­lä, että ratik­ka­kais­tan koro­tus ei kat­ke­ai­si Kus­taan­ka­dun koh­dal­la eikä mie­lel­lään Har­ju­to­rin­kaan koh­dal­la. Suun­tais­liit­ty­miä lisää, kort­te­li­kau­pun­gis­sa niis­tä ei pit­kiä kier­to­ja aiheu­du. Lisäk­si pysäk­ki­jär­jes­te­lyt eivät ole tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set. Bra­hen ken­tän pysäk­ki on hyvä. Se edel­lyt­tää kui­ten­kin myös Kaar­len­ka­dun pysä­kin pois­ta­mis­ta, mikä kuvis­ta ei näy.
    Parem­pi oli­si myös siir­tää ysin pysäk­ki molem­mis­sa suun­nis­sa Fle­ma­ril­le ja teh­dä kasil­le Kus­taan­ka­dun koh­dal­le pysäk­ki molem­piin suun­tiin. Sil­loin kasil­la oli­si sama mää­rä pysäk­ke­jä kuin täs­sä on esi­tet­ty eikä vaih­to­kä­ve­ly kasin ja ysin kes­ken kui­ten­kaan ole kovin pit­kä. Lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa esi­tet­ty mega­ly­hyt kasin pysäk­ki­vä­li on hassu.

  13. Lii­ken­ne­merk­ke­jä on kol­mea viral­lis­ta kokoa. Pie­nin­tä kokoa voi­daan aivan hyvin käyt­tää pyö­rä­tei­den ja käve­ly­tei­den opas­tuk­ses­sa (20 mil­joo­nal­la saa aika pal­jon merk­ke­jä). Eri­tyi­sen tär­ke­ää oli­si saa­da käyt­töön pyö­rä­tei­den nopeus­ra­joi­tus­mer­kit 20 km/h, pol­ku­pyö­räl­lä ajo kiel­let­ty ja kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑merk­ki. Samal­la pyö­rä­tien ris­teyk­siin pitää asen­taa hidas­tus­puo­mit onnet­to­muuk­sien vähentämiseksi.

  14. Anna R:
    Kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑merk­ki pyö­rä­teil­le on ole­mas­sa, tie­tyl­le ajo­neu­vo­ryh­mäl­le tar­koi­tet­tu reit­ti ‑merkki(neliskulmainen fil­la­rin kuva) oikeal­le puo­lel­le osoit­ta­van nuo­len kera. 

    Tämä on toki hyvä opas­te, nii­tä tar­vi­taan, mut­ta on vähän kysee­na­lais­ta väit­tää tämän mer­kin tar­koit­ta­van kiel­let­tyä ajo­suun­taa. Ase­tuk­sen mukaan mer­kil­lä opas­te­taan reit­ti. Opas­tei­ta ei kai yleen­sä pide­tä juri­di­ses­ti velvoittavina.

    Osit­tain se joh­tuu sii­tä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­suun­ta –merk­kiä pyö­rä­teil­le, vaan kiel­to pitää äkä­tä sii­tä, että sal­li­vaa merk­kiä ei ole.

    Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Ei täm­möis­tä ajat­te­lua pidä har­ras­taa. Tosie­lä­mäs­sä pyö­rä­tei­den mer­kit kär­si­vät mel­kois­ta hävik­kiä ja jou­tu­vat van­da­lis­min koh­teek­si. Ker­ran hävin­neen mer­kin kor­vaa­mi­nen voi kes­tää vuosia.

    Täm­möi­sen ajat­te­lun on kui­ten­kin hovioi­keus vah­vis­ta­nut. Se on ongel­mal­li­nen tul­kin­ta, mut­ta ihan help­poa rat­kai­sua tähän ongel­maan ei ole.

  15. Yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat ovat paran­nus. Pik­ku­ka­duil­le nii­tä ei tar­vi­ta, mut­ta Mans­kul­la ovat pai­kal­laan. Täs­sä on iso vaa­ra, että hom­ma menee överiksi.

    Baa­na on kevyen­lii­ken­teen pää­reit­ti kes­kus­tas­sa itä-län­si suun­nas­sa. Lisä­ram­pit eivät ole suo­ta­via. Sama ilmiö kuin Kehä I:llä, jos­sa tar­peet­to­mien ris­teys­tem pois­ta­mi­nen vain paran­taa välityskykyä.

    Spå­ran tehok­kuus perus­tuu osit­tain sen vaa­ti­maan pie­neen katu­ti­laan. Huo­mat­ta­vas­ta pie­nem­pään kuin esi­mer­kik­si bus­sin vaa­ti­ma tila. Jos tätä etua läh­de­tään syö­mään leven­tä­mäl­lä spå­ra­kais­tat lii­an leveik­si, on yksi spå­raa puol­ta­va syy menetetty.

    Jos spå­ra vie pei­lin autos­ta, niin paha jut­tu. Valo­ku­va ja maa­laus­las­ku autoi­li­jal­le, uskoi­sin autoi­li­joi­den oppi­van nopeas­ti. Kyse on lähin­nä bus­seis­ta ja jos­kus kuorma-autoista.

    En ymmär­rä tar­vet­ta ajat­taa bus­se­ja lii­ken­teen tuk­ko­na Mans­kul­la. Ne ovat koke­muk­se­ni mukaan suu­rin ongel­ma jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le eli spå­ril­le. Bus­si­lin­jat voi päät­tää joko Tapio­laan tai Pasi­laan, jos nii­tä ei saa­da kes­kus­ta­tun­ne­liin järkevästi.

    kake:
    Pie­nis­tä purois­ta se läh­tee. 22 yksi­tyi­sau­toi­lun paik­kaa yhdel­tä kadul­ta ja 42 toiselta… 

    Töö­lö­läi­set eivät tai­da olla samaa miel­tä. 😀 Töö­lös­sä on jo nyt lii­an vähän park­ki­ti­laa. Jos vaik­ka jos­kus saa­daan jär­ke­väs­ti rahoi­tet­tu­na park­ki­luo­lia pai­kal­li­sil­le, niin alu­een yri­tyk­set, mm. ne kah­vi­lat, tar­vit­se­vat park­ki­paik­ko­ja kadulle. 

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    …Tykis­tö­ka­tu. Pitäi­si­kö rai­tio­lin­ja n:o 5 (Kata­jan­nok­ka-Töö­lön­to­ri) ottaa uudel­leen käyt­töön, jot­ta kum­pi­kin alue tuli­si molem­pien asuk­kail­le tutum­mak­si? Mik­si se, aika nopea yhteys aikoi­naan lak­kau­tet­tiin? Etu-Töö­lön bus­si-/rai­tio­lin­jayh­tey­det kes­kus­taan (Kol­men sepän pat­saal­le) tai­ta­vat nyky­ään olla aika pal­jon heikommat/hitaammat kuin ennen, aina­kin, jos käve­ly­mat­kat las­ke­taan mukaan. 

    En ole var­ma juu­ri tuos­ta yhey­des­tä, mut­ta kesk­su­tas­sa on kis­ko­ja, joi­ta ei hyö­dyn­ne­tä täl­lä het­kel­lä. Vito­nen tai­si men­nä suo­raan Mans­kul­le kier­tä­mät­tä Kam­pin kaut­ta. Se oli­si jär­ke­vää töö­lö­läi­ses­tä näkö­kul­mas­ta. Koko kes­kus­tan sys­tee­mi tök­kii vähän täl­lä het­kel­lä vaih­to­jen osal­ta spå­ras­ta spåraan.

    Itse en ole ymär­tä­nyt, mik­si Mec­he­li­nin kadun kis­ko­va­raus­ta ei käy­te­tä koko pituu­del­ta? Tuol­la­kin saa­daan aika­naan pois tur­hia bus­si­lin­jo­ja ihmis­ten tieltä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    …Pysäk­kien koh­dal­le (jos ei ero­tel­tu kai­teel­la pyö­rä­lii­ken­tees­tä) oli­si saa­ta­va samat väis­tä­mis­sään­nöt pyö­ril­le kuin mitä autoil­la jo on, ettei käy kuten bus­sis­ta pois­tu­mis­ta yrit­tä­neel­le suku­lai­sel­le­ni, jon­ka pääl­le pyö­räi­li­jä oli vähäl­lä ajaa. Onnek­si seu­rauk­se­na oli vain naarmuja… 

    Kes­kus­tas­sa on muu­ta­ma paik­ka, esi­mer­kik­si Elie­lin aukiol­la, jos­sa jalan­kul­ki­jat pomp­pi­vat hen­gen­vaa­ral­li­ses­ti pit­kin ja poi­kin pyö­rä­tei­tä. Tuk­hol­mas­sa vas­taa­viin paik­koi­hin on yleen­sä asen­net­tu kai­de pyö­räi­li­jöi­den suo­jak­si, jot­ta yksin­ker­tai­set jalan­kul­ki­jat eivät ole vaa­rak­si. (Voi­ko asian sanoa vie­lä tylymmin?)

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    …Rai­tio­tie- ja bus­si­lii­ken­teen suju­vuus on aivan eri­tyi­sen tär­keä asia… 

    Spå­ra­lii­ken­teen kehit­tä­mi­sek­si ydin­kes­kus­tas­sa on yksi tär­keim­piä teh­tä­viä bus­si­lin­jo­jen vähen­tä­mi­nen. Bus­si kuu­luu kau­pun­gin ulkopuolelle.

  16. Pysäk­kien koh­dal­le (jos ei ero­tel­tu kai­teel­la pyö­rä­lii­ken­tees­tä) oli­si saa­ta­va samat väis­tä­mis­sään­nöt pyö­ril­le kuin mitä autoil­la jo on, ettei käy kuten bus­sis­ta pois­tu­mis­ta yrit­tä­neel­le suku­lai­sel­le­ni, jon­ka pääl­le pyö­räi­li­jä oli vähäl­lä ajaa.

    Tie­lii­ken­ne­lain 31 § kol­mas moment­ti käsit­te­lee jo aihet­ta seu­raa­vas­ti: “Pyö­rä­tiel­lä pol­ku­pyö­räi­li­jän ja mopoi­li­jan on aikoes­saan lin­ja-auton tai rai­tio­vau­nun pysä­kin koh­dal­la sivuut­taa sil­le pysäh­ty­neen lin­ja-auton tai rai­tio­vau­nun annet­ta­va estee­tön kul­ku ajo­neu­vos­ta tai rai­tio­vau­nus­ta pois­tu­vil­le ja sii­hen nouse­vil­le matkustajille.”

    Aihet­ta sivu­aa myös saman lain 30 § toi­nen moment­ti: “[Ajo­neu­von] Kul­jet­ta­jan on eri­tyi­ses­ti varot­ta­va lähes­tyes­sään pysäy­tet­tyä kou­lu­lais­kul­je­tusau­toa, lin­ja-autoa tai raitiovaunua”.

  17. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Toi­sek­si: pyö­rä­tien yksi­suun­tai­suus mer­ki­tään samal­la tapaa kuin muit­ten­kin teit­ten. Yksi­suun­tai­sen kadun lii­ken­ne­mer­kil­lä ja kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑mer­kil­lä.

    Ja jos siis lai­tat kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑mer­kin Bule­var­din vasem­paan lai­taan pyö­rä­tien koh­dal­le, luu­let­ko tosi­aan että se sii­nä sel­keäs­ti ilmai­si­si, että se tar­koit­taa vain sitä pyö­rä­tie­tä, ei autokaistoja?

    Nyt on siis kyse sii­tä, miten mer­ki­tään yksit­täi­sen kais­tan ajo­suun­ta kak­si­suun­tai­sel­la kadul­la, ei sii­tä miten koko katu mer­ki­tään yksi­suun­tai­sek­si. Se ei tie­tys­ti oli­si niin moni­mut­kais­ta, ellei meil­lä oli­si tämä kel­vi­kult­tuu­ri teh­nyt tuho­jaan pyö­rä­kais­to­jen ajo­suun­tien hahmottamisesta.

  18. Onko nuo yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat oikeas­ti tar­peen (siis yksi­suun­tai­suus, ei kais­ta itses­sään)? Yksi­suun­tai­suus han­ka­loit­taa aje­lua tur­haan. Bulel­la tuo on perus­tel­tua kun kais­ta on niin kapea ja katu on myös kapoi­nen jol­loin toi­sel­le puo­lel­le aja­maan siir­ty­mi­nen on hel­pos­ti hoi­det­ta­vis­sa. Mans­kun ylit­tä­mi­nen on lii­an työ­läs­tä ja vaa­ral­lis­ta että sitä viit­si­si teh­dä tur­han takia. 

    Eli onko tuol­le yksi­suun­tai­sel­le joku oikea­kin perus­te vai onko kyse (taas) sii­tä että tur­val­li­suu­den mini­maa­li­sen­kin lisää­mi­sen nimis­sä voi­daan teh­dä mitä vain?

    1. Yksi­suun­tai­suus joh­tuu kas­va­vas­ta ja ennus­tei­den mukaan edel­leen kas­va­vas­ta pyö­rä­lii­ken­tees­tä. Kapeal­la pyär­tiel­lä kak­si­suun­tai­suus on ris­ki, eriyi­ses­ti, kun pyö­räi­li­jöi­den nopeu­det ovat kovin eri­lai­set. Kak­si­suun­tai­sen pyö­rä­tien pitäi­si oikeas­taan olla nel­jä met­riä leveä.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muut­tu­neen poli­tii­kan mukai­ses­ti pyö­rä­teis­tä ja ‑kais­tois­ta teh­dään yksisuuntaisia.

    Tar­koit­ta­ko tämä nyt siis sitä, että jos haluan men­nä vaik­ka­pa yhden tai kak­si kort­te­lin­vä­liä “vää­rään suun­taan”, niin pitäi­si ylit­tää tie, ajaa se kysei­nen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudel­leen? Jos tiel­lä on niin­kin pal­jon lii­ken­net­tä kuin Man­ner­hei­min­tiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

  20. Ei tur­hia rajoituksia

    On hie­noa, että pyö­räi­li­jöi­den asioi­ta ale­taan aja­tel­la yhä enem­män ja pyö­räi­ly­reit­te­jä moni­puo­lis­te­taan. Vaa­ra­na vain on lii­al­li­nen ja ahdas­mie­li­nen suun­nit­te­lu sekä uudet tyh­mät kiel­lot. Yksi­suun­tai­suus rajoit­taa pyö­räi­li­jän mah­dol­li­suuk­sia rei­tit­tää kul­ku­aan kes­kus­ta-alu­eel­la ja jos et nou­da­ta näi­tä sään­tö­jä, jou­dut kuun­te­le­maan joi­den­kin ahdas­mie­lis­ten pyö­räi­li­jöi­den mot­ko­tus­ta. Bule­var­di on juu­ri täl­lai­nen jär­je­tön yksi­suun­tai­suu­den esi­merk­ki, joka ei mene mei­kä­läi­sel­le jake­luun. Jos tulen Mans­kun ylit­se Erot­ta­jal­ta Bule­var­dil­le, pyö­rä­kais­ta jat­kuu luon­te­vas­ti Bule­var­din vasen­ta puol­ta. En tie­ten­kään vaih­da puol­ta oikeal­le puo­lel­le, kos­ka pyö­rä­tie jat­kuu suo­raan edes­sä­ni. Fil­la­rei­ta kul­kee har­vak­sel­taan tuo­ta pyö­rä­tie­tä pit­kin, eikä minun lii­ken­nöin­ti­ni suun­taan tai toi­seen hait­taa ketään muu­ta kuin ahdas­mie­lis­tä sään­tö­jään rakas­ta­vaa pyö­räi­li­jä-kol­le­gaa­ni. Ajo­tiel­le tai kadul­le raken­ne­tut pyö­rä­kais­tat tie­ten­kin ovat yksi­suun­tai­sia, suun­ta pitää ottaa huo­mioon myös kadul­la ajettaessa.

    Mik­si ihmees­sä näi­tä tur­hia rajoit­ta­via mää­räyk­siä teh­täi­siin? Pyö­rä­tie­merk­kiin voi lait­taa vaik­ka mai­nin­nan: ´Ota huo­mioon muut kul­ki­jat´. Aikui­nen pyö­räi­li­jä pys­tyy aja­maan mis­sä vaan hil­li­tyn sivis­ty­nees­ti väy­län oike­aa lai­taa, jos itse niin halu­aa. Eläm­me vapaas­sa mark­ki­na­ta­lous­maas­sa, jos­sa ihmi­sel­lä on oikeus aja­tel­la vapaas­ti ja vii­saas­ti itse. Pyö­rä sym­bo­li­soi juu­ri vapaut­ta ja mah­dol­li­suut­ta liik­kua luo­vem­min kuin autol­la, sku­rul­la tai vaik­ka­pa kävel­len. Valit­sen aina sel­lai­set rei­tit, jois­sa voin toteut­taa tätä vapaa­ta omaa ajat­te­lu­ta­paa­ni. Sta­diin on jos­tain tul­lut kum­mal­lis­ta väkeä, joka on otta­nut polii­sin roo­lin ja vah­tii ihmis­ten teke­mi­siä, vaik­ka ei edes mitään lake­ja, sää­dök­siä tai yhtei­siä nor­me­ja oli­si olemassa.

    Tois­tan ja koros­tan vie­lä ker­ran. Raken­ne­taan nyt ensin toi­mi­vat pyö­rä­tiet ja anne­taan mei­dän fil­la­ris­tien sen jäl­keen luo­vas­ti vali­ta, mihin suun­taan nii­tä pit­kin haluam­me ajaa. Mah­dol­li­sim­man vähän rajoit­tei­ta, jos­ta taas joku pää­si­si mar­mat­ta­maan. Itse aina­kin rakas­tan pyö­räi­lys­sa juu­ri sitä, että voin kul­kea mis­sä vain iki­nä pys­tyn pyö­räl­lä­ni kul­ke­maan. Pyö­rä­kult­tuu­ria kan­nat­taa raken­taa myön­tei­sin posi­tii­vi­sin mie­lin ilman ryp­py­ot­sais­ta ajattelua. 

    Pyö­räi­ly on iloi­nen asia.

  21. Mäki­tor­pan­tiel­le on suun­ni­tel­tu teh­tä­väk­si kal­lis ja tur­ha remont­ti, jos­sa nykyi­set leveät pyö­rä­tiet muu­te­taan yksi­suun­tai­sik­si. Pyö­räi­li­jöi­tä on kesäl­lä jon­kin ver­ran, tal­vel­la muutama.

    Rahaa tun­tuu ole­van tur­huu­teen, mut­ta las­ten­sai­raa­laan varo­ja kerä­tään kan­sa­lais­ke­räyk­se­nä. Ja tur­ha on käyt­tää perus­te­lu­na, että autoi­luun ja moneen muu­hun haas­ka­taan vie­lä enem­män. Ker­too­ko tämä hel­sin­ki­läis­ten polii­tik­ko­jen arvoista?

  22. Pää­syy on se, että yksi­suun­tai­set ovat tut­ki­tus­ti pal­jon tur­val­li­sem­pia ris­teyk­sis­sä. Pyö­räi­li­jä ei tule ris­teyk­seen autoi­li­jan kan­nal­ta täy­sin odot­ta­mat­to­mas­ta suun­nas­ta eikä sik­si jää huo­maa­mat­ta. Yksi­suun­tai­sil­la­kin on sil­ti aina­kin yksi spe­si­fi onnet­to­muus­tyyp­pi, jota ajo­ra­dal­la pyö­räi­le­vil­lä ei ole, eli samas­ta suun­nas­ta tule­vien suo­raan aja­van fil­la­rin ja oikeal­le kään­ty­vän auton kola­ri. Juu­ri näi­tä pyri­tään ehkäi­se­mään tuol­la mai­nit­se­mal­la­ni pyö­rä­kais­tan yhdis­tä­mi­sel­lä oikeal­le kään­ty­vien ryh­mi­tys­kais­taan, samaa konflik­tin mah­dol­li­suut­ta ei tule näi­den ajaes­sa peräk­käin eikä rinnakkain.

    Toi­nen etu on suju­vuus ja ymmär­ret­tä­vyys eril­lis­rat­kai­su­jen tai­te­koh­dis­sa, eli yksi­suun­tai­sel­ta pyö­rä­tiel­tä/-kais­tal­ta ajo­ra­dal­le ja päin­vas­toin siir­ty­mi­nen ei vaa­di kovin ihmeel­lis­tä infraa sen enem­pää kuin vai­kei­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä­kään. (Nyky­mal­lis­sa nuo molem­mat on tie­tys­ti ski­pat­tu kak­si­suun­tai­sil­ta­kin pyöräteiltä.)

    Ja joo, ei se opas­te­merk­ki tie­ten­kään ole oikea kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑merk­ki, mut­ta käy­tän­nös­sä infor­maa­tio­ar­vo on suun­nil­leen sama. Nämä “mut­ku tie­lii­ken­ne­la­ki” ‑seli­tyk­set alka­vat ylei­ses­ti vähän kyl­läs­tyt­tää, kun ole­mas­sao­le­via­kaan kei­no­ja ei käytetä.

    Mans­kun sil­lal­le­kin sai­si muu­ten ehkä kun­nol­li­set spo­ra­kais­tat siir­tä­mäl­lä itä­lai­dan jalan­ku­lun kul­ke­maan koko­naan alem­paa reit­tiä (lie­nee jo val­miik­si pal­jon suo­si­tum­pi) ja kaven­ta­mal­la pel­kän pyö­rä­tien/-kais­tan kah­teen metriin.

  23. tpyy­luo­ma:

    Mans­ku on nau­ret­ta­van hidas olo­suh­teet­kin huo­mioon ottaen. Nyt käsit­te­lys­sä ole­vaa Kisa­hal­li – Lasi­pa­lat­si väliin menee aika­tau­lun mukaan 5 minuut­tia rati­kal­la 1,2 kilo­met­rin mat­kaan eli kes­ki­no­peus perä­ti 14,4 kilo­met­riä tun­nis­sa, suo­ral­la pää­ka­dul­la jos­sa on kui­ten­kin suh­teel­li­sen vähän ris­teä­vää liikennettä. 

    Joka päi­vä kym­pin ratik­kaa käyt­tä­nee­nä olen huo­man­nut, että ratik­ka jou­tuu poh­joi­seen men­nes­sä pysäh­ty­mään aina Kan­sal­lis­museon koh­dal­la ole­van pysä­kin takia kak­si ker­taa. Ensin suo­ja­tien eteen, kun rati­kal­le on vii­va mut­ta jos­tain syys­tä auto­lii­ken­teel­le vih­reä. Toi­sen ker­ran pysä­kil­lä vaik­ka kukaan ei nousi­si tai las­keu­tui­si vau­nus­ta vaan sik­si, että pysä­kin toi­ses­sa pääs­sä ole­va valo osoit­taa vie­lä vii­vaa vaik­ka auto­lii­ken­ne sen­kun kul­kee. Tun­tuu höl­möl­tä var­sin­kin aamul­la 7 aikaan, kun jalan­ku­ki­joi­ta ei juu­ri­kaan ole ylit­tä­mäs­sä katua Haka­sal­men huvi­lan ja Kan­sal­lis­museon välillä. 

    Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on muu­ten pie­net val­koi­set lam­put lii­ken­ne­va­lois­sa. Ker­ran ajoin var­hain aamul­la 14 mat­kas­sa Viis­kul­mas­ta Pitä­jän­mä­keen. Ihmet­te­lin kul­jet­ta­jal­le ääneen, miten voi vih­reä aal­to toi­mia näin hyvin, että mat­kan voi suo­rit­taa vajaas­sa 20 minuu­tis­sa. Kul­jet­ta­ja sanoi ohjaa­van­sa autos­ta lii­ken­ne­va­lo­ja, jois­sa on tuo pie­ni val­koi­nen lamp­pu. Kysyin, mik­sei sit­ten muut kul­jet­ta­jat käy­tä mah­dol­li­suut­ta? Vas­taus: No se ehkää vaa­tii vähän yli­mää­räis­tä paneutumista.

  24. Ris­to Koi­vu­nen: Tie­lii­ken­ne­lain 31 § kol­mas moment­ti käsit­te­lee jo aihet­ta seu­raa­vas­ti: “Pyö­rä­tiel­lä pol­ku­pyö­räi­li­jän ja mopoi­li­jan on aikoes­saan lin­ja-auton tai rai­tio­vau­nun pysä­kin koh­dal­la sivuut­taa sil­le pysäh­ty­neen lin­ja-auton tai rai­tio­vau­nun annet­ta­va estee­tön kul­ku ajo­neu­vos­ta tai rai­tio­vau­nus­ta pois­tu­vil­le ja sii­hen nouse­vil­le matkustajille.”

    Aihet­ta sivu­aa myös saman lain 30 § toi­nen moment­ti: “[Ajo­neu­von] Kul­jet­ta­jan on eri­tyi­ses­ti varot­ta­va lähes­tyes­sään pysäy­tet­tyä kou­lu­lais­kul­je­tusau­toa, lin­ja-autoa tai raitiovaunua”.

    Moni­ko pyö­räi­li­jä tun­tee tieliikennesäännöt?
    Miten sai­si sään­nöt kaik­kien pyö­räi­li­jöi­den pää­nu­pin sisäl­le tajun­taan vai­kut­ta­maan ja osak­si lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mis­tä? Kaik­ki pyö­räi­li­jät eivät sään­tö­jä nou­da­ta, tai nou­dat­ta­vat vain sil­loin, kun asian­omai­sil­le sat­tuu sopi­maan. Aut­tai­si­ko pyö­räi­ly­tut­kin­to ja ‑kort­ti? Tie­do­tus­kam­pan­jat tai­ta­vat olla yleen­sä aika tehot­to­mia asen­tei­den muokkauksessa.

    Rai­tio­lin­jat ovat kiva lisä kau­pun­gis­sa, mut­ta eivät kapau­des­taan huo­li­mat­ta sovi ihan joka paik­kaan käte­väs­ti kään­ty­mään. Bus­sin etu­na on jous­ta­vuus, esim. vaih­taa tila­päi­ses­ti reittiä.

  25. tpyy­luo­ma: Tie­ten­kin nii­tä­kin tulee jär­keis­tää, kuten nyt Hel­sin­gin­ka­dul­la on tar­koi­tus teh­dä, mut­ta pysäk­kien pois­to on vii­mei­ses­tä pääs­tä nopeu­tus­kei­noi­na, sik­si että käve­ly­mat­kat kas­vaa joten net­toai­ka­sääs­tö pitäi­si olla suuri.

    Ei käve­ly­mat­ko­jen kas­vu ole kovin mit­ta­vaa, vaik­ka pysäk­ke­jä yhdis­te­tään sopi­vin koh­din. Voi­mas­sa ole­vat suun­nit­te­luoh­jeet sal­li­si­vat pysäk­ki­vä­lien piden­tä­mi­sen useis­sa paikoin. 

    Leh­ty­jen laa­tu­mit­taus­ten vies­ti on se, että käyt­tä­jät kyl­lä ovat hyvin tyy­ty­väi­siä nykyi­siin käve­ly­mat­koi­hin pysä­keil­le, mut­ta tyy­ty­mät­tö­miä mat­kus­ta­mi­sen hitauteen.

    Pysäk­ki­ver­kon har­kit­tu har­ven­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­va investointi. 

    Ote­taan aivan pie­ni esi­merk­ki aja­tel­lus­ta kes­ki­ver­to­ti­lan­tees­ta. Jos lin­jal­la pysäk­ki­vä­li on 300 met­riä, pois­tet­ta­vaa pysäk­kiä käyt­tää nyt 400 matkustajaa/d, pysäk­kiä käyt­tä­vän lin­jan vuo­ro­ja on 200/d ja pysäk­kiä käyt­tä­väs­sä rai­tio­vau­nus­sa on kes­ki­mää­rin 40 mat­kus­ta­jaa, vau­nus­sa ole­vat — siis pysä­kin ohia­ja­vat mat­kus­ta­jat sääs­tä­vät noin 70 tuntia/d ( pysä­kin aiheut­ta­ma vii­ve puo­li minuut­tia) ja pysäk­kiä käyt­tä­vät noin 15 tuntia/d.

    Suu­rin sääs­tö syn­tyy tiet­ty lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sis­sa, jos lin­jan vau­nu­kier­ros­ta saa­daan pois yksi vau­nu ilman, että vuo­ro­vä­liä muu­te­taan. Tämä onnis­tuu, jos teh­dään koko lin­jan rei­til­lä riit­tä­vän monia nopeut­ta­mis­toi­mia. Esi­mer­kik­si lin­jan 8 kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­sa suu­rim­mat sääs­töt syn­ty­vät pysäk­ki­ver­kon harventamisesta.

  26. ML: Tar­koit­ta­ko tämä nyt siis sitä, että jos haluan men­nä vaik­ka­pa yhden tai kak­si kort­te­lin­vä­liä “vää­rään suun­taan”, niin pitäi­si ylit­tää tie, ajaa se kysei­nen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? 

    Tuos­sa tapauk­ses­sa voi olla nopeam­pi ja hel­pom­pi talut­taa pyö­rää se kort­te­li­vä­li jal­ka­käy­tä­vää pit­kin. Niin saa tehdä.

  27. ML: Tar­koit­ta­ko tämä nyt siis sitä, että jos haluan men­nä vaik­ka­pa yhden tai kak­si kort­te­lin­vä­liä “vää­rään suun­taan”, niin pitäi­si ylit­tää tie, ajaa se kysei­nen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudel­leen? Jos tiel­lä on niin­kin pal­jon lii­ken­net­tä kuin Man­ner­hei­min­tiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

    Ei tar­vit­se men­nä tien yli. Voi­han auto­tei­tä­kin ajaa tar­vit­taes­sa vähän mat­kaa vää­rään suuntaan.

  28. Vää­rin­päin aje­li­ja: Onko nuo yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat oikeas­ti tar­peen (siis yksi­suun­tai­suus, ei kais­ta itses­sään)? Yksi­suun­tai­suus han­ka­loit­taa aje­lua turhaan.

    Nämä ovat nii­tä kysy­myk­siä joi­ta ei kan­na­ta pyö­ri­tel­lä omas­sa pääs­sään vaan käy­dä kat­so­mas­sa pai­kan pääl­lä jos­sain mis­sä kau­pun­ki­pyö­räi­lyl­lä on pidem­mät perin­teet ja kevyen lii­ken­teen jär­jes­te­lyis­sä pal­jon kumu­loi­tu­nut­ta ajatustyötä.

    Käy­tän­nös­sä kun pyö­räi­ly suju­voi­tuu, nopeu­det kas­va­vat sel­lai­sik­si ettei rea­lis­ti­sen levyi­nen kak­si­suun­tai­nen pyö­rä­tie ole enää turvallinen.

    Jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta suju­va pyö­räi­ly muu­ten tar­koit­taa käve­ly­mit­ta­kaa­vai­ses­sa kau­pun­gis­sa valo-ohjaa­mat­to­mis­sa ris­teyk­sis­sä että jalan­kul­ki­ja väis­tää kaik­kea, myös auto­ja, ja suo­ja­tiet kan­nat­taa käy­tän­nös­sä pois­taa pik­ku­ka­tu­jen ris­teyk­sis­tä. Tämä ei ole mikään ongel­ma jos kadut ovat riit­tä­vän kapei­ta pitä­mään ajo­no­peu­det järkevinä.

    Mopo­jen ja skoot­te­rien ase­ma pie­nem­mil­lä pyö­rä­teil­lä pitää myös har­ki­ta, ne kul­ke­vat pyö­riin ver­rat­tu­na niin eri ryt­mil­lä että ovat jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta arvaamattomia.

  29. Elmo Allén: Ja jos siis lai­tat kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑mer­kin Bule­var­din vasem­paan lai­taan pyö­rä­tien koh­dal­le, luu­let­ko tosi­aan että se sii­nä sel­keäs­ti ilmai­si­si, että se tar­koit­taa vain sitä pyö­rä­tie­tä, ei autokaistoja?

    Nyt on siis kyse sii­tä, miten mer­ki­tään yksit­täi­sen kais­tan ajo­suun­ta kak­si­suun­tai­sel­la kadul­la, ei sii­tä miten koko katu mer­ki­tään yksi­suun­tai­sek­si. Se ei tie­tys­ti oli­si niin moni­mut­kais­ta, ellei meil­lä oli­si tämä kel­vi­kult­tuu­ri teh­nyt tuho­jaan pyö­rä­kais­to­jen ajo­suun­tien hahmottamisesta.

    Itse en kan­na­ta näi­tä lii­ken­ne­merk­ke­jä ja kai­ken maa­il­man sään­tö­jä. Pyö­räi­ly on jär­ki-ihmi­sen valin­ta ja vapaus, en minä aina­kaan ala kyt­täi­le­mään jotain kil­piä tai merk­ke­jä. Tus­kin kovin muu­kaan pyö­räi­li­jä näi­tä noudattaisi.

  30. ML: Tar­koit­ta­ko tämä nyt siis sitä, että jos haluan men­nä vaik­ka­pa yhden tai kak­si kort­te­lin­vä­liä “vää­rään suun­taan”, niin pitäi­si ylit­tää tie, ajaa se kysei­nen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudelleen? 

    Minul­le ei nyt ihan hel­pos­ti tule mie­leen, mis­sä näin pitäi­si teh­dä sen sijaan, että kier­tää kort­te­lin toi­sel­ta puo­lel­ta. Tyy­liin: jos haluat Lää­kä­rin­ka­dul­ta Rei­jo­lan­ka­dul­le, mik­si ylit­tää Mans­ku kah­teen ker­taan, kun voit men­nä myös Urhei­lu­ka­tua? Näin­hän autoi­li­ja­kin sen päät­te­li­si, ja niin myös pyö­räi­li­jän pitäi­si. Tii­vis­täen: oikeal­le kään­ty­mis­tä kan­nat­taa suosia.

  31. Vää­rin­päin aje­li­ja: Onko nuo yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat oikeas­ti tar­peen (siis yksi­suun­tai­suus, ei kais­ta itses­sään)? Yksi­suun­tai­suus han­ka­loit­taa aje­lua turhaan.

    Jos pyö­rä­lii­ken­net­tä on run­saas­ti, yksi­suun­tai­suus on erit­täin perus­tel­tua. Kun kum­paan­kin suun­taan on jat­ku­vas­ti lii­ken­net­tä, tur­val­li­nen ohit­ta­mi­nen on vai­keah­koa, jol­lei tilaa sivusuun­nas­sa ole todel­la reilusti.

    Tavan­omai­set maa­li­rai­dal­la jalan­kul­ki­jois­ta ero­te­tut kais­tat ovat tähän aivan lii­an kapei­ta. Tilaa tar­vi­taan kol­men ohjaus­tan­gon leveys, plus aina­kin met­ri hor­jah­ta­mis­va­ro­ja. Jos vie­lä pyö­rä­tien vie­res­sä menee vil­kas­lii­ken­tei­nen bus­si­kais­ta (kuten Mans­kul­la), ei ole oikein muka­vaa pakot­taa ketään reu­na­ki­vil­le ajamaan…

    Jos kais­tal­la ajaa vain samaan suun­taan meni­jöi­tä, tur­va­mar­gi­naa­le­ja tar­vi­taan huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pien nopeuse­ro­jen takia pal­jon vähem­män. Toki sii­hen­kin menee aikan­sa, että kaik­ki oppi­vat aja­maan kais­tan oike­aa lai­taa ja ohit­ta­maan vasem­mal­le, mut­ta ei se niin vai­ke­aa ole.

    Yksi­suun­tai­suus tekee myös kään­ty­mis­ti­lan­teis­ta pal­jon hel­pom­pi. Ainoa varot­ta­va asia on se, ettei kais­tan oikeas­sa reu­nas­sa pol­ki­ja yht’äk­kiä tem­pai­se vasem­mal­le tai oikeal­le kään­ty­jä kouk­kaa vasem­mal­ta. Vas­taan­tu­li­joi­den kään­ty­jiä ei tar­vit­se samaan aikaan tark­kail­la. (Ja suun­ta­mer­kin käy­tön opet­te­lu hel­pot­taa kaik­kien elä­mää. Kyl­lä, pyö­rää voi het­ken ajaa yhdel­lä­kin kädel­lä, jos tilan­ne­no­peus on järkevä.)

  32. Vil­le O. Turu­nen: Myös­kin pyö­rä­kais­toil­la vää­rään suun­taan aja­mi­nen vähe­nee, kun pyö­rä­kais­ta on samas­sa tasos­sa auto­kais­to­jen kans­sa, ris­teys itse ker­too, mikä on kun­kin kais­tan suun­ta ja vaa­ti­si jon­kin­lais­ta hui­ma­päi­syyt­tä suun­nis­taa vää­räl­le kais­tal­le aja­mal­la auto­lii­ken­net­tä vas­taan. (Eihän autoil­le­kaan tar­vi­ta ris­teyk­sis­sä kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑merk­ke­jä vää­rän puo­len kais­toil­le, nii­tä on vain siel­lä, mis­sä kais­tan sijaan on yksi­suun­tai­nen ajorata.)

    Ihan pie­ne­nä niu­ho­tus­kom­ment­ti­na se, että autoil­le on aika pal­jon mer­kin­töi­jä sii­tä, kum­pi ajo­ra­ta menee mihin suun­taan sil­loin, kun ajo­ra­to­ja on enem­män kuin yksi. Ne näy­te­tään joko ala­viis­toon osoit­ta­val­la nuo­lel­la sini­ses­sä tau­lus­sa tai sit­ten kään­ty­mis­kiel­to- ja kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑mer­keil­lä. (Ehkä vähän koo­mis­ta­kin on se, että autoi­li­joi­ta pide­tään vähän höl­möi­nä, ja pyö­räi­li­jöi­den ole­te­taan ole­van selvänäkijöitä.)

    Mut­ta noin muu­ten pyö­räi­li­jöi­den tuo­mi­nen samaan tasoon auto­jen kans­sa toi­mii lois­ta­vas­ti siel­lä, mis­sä lii­ken­net­tä on vain koh­tuul­li­ses­ti. Esi­kau­pun­kia­lu­eel­la näin kan­nat­tai­si kor­va­ta suu­rin osa pyö­rä­teis­tä. Mans­kun lii­ken­ne­mää­ril­lä on kui­ten­kin kovin vai­kea kek­siä yhtään suju­vaa ja kai­kil­le tur­val­lis­ta ratkaisua.

    Nykyi­sel­lä tyy­lil­lä saa­daan suh­teel­li­sen tur­val­li­nen rat­kai­su, jos jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den koh­taa­mis­ti­lan­teet bus­si­py­sä­keil­lä rat­kais­taan vaik­ka­pa hidas­te­töys­syil­lä. Suju­vuu­des­ta ei kui­ten­kaan viit­si puhua samas­sa yhtey­des­sä, kos­ka hidas­tus­paik­ko­ja bus­si­py­säk­kien tai lii­ken­ne­va­lo­jen vuok­si tulee tuhkatiheään.

    Sit­ten voi teh­dä pyö­räi­li­jöil­le oman kais­tan auto­tien lai­taan samaan tasoon tai korok­keel­le. Tämä on peri­aat­tees­sa suju­vaa, mut­ta mitä ihmet­tä teh­dään pysäk­kien ja oikeal­le kään­ty­vän lii­ken­teen kans­sa? Jos autot ryh­mit­ty­vät pyö­rä­kais­tal­le, sii­nä on aivan ilmei­nen vaa­ran­paik­ka eten­kin ruuh­kas­sa, jos­sa pyö­räi­li­jät tule­vat autoi­li­joi­den takaa. Ainoa rat­kai­su lie­nee se, että autot eivät ryh­mi­ty pyö­rä­kais­toil­le, vaan joka paik­kaan lai­te­taan lii­ken­ne­va­lot. Tur­val­lis­ta mut­tei sujuvaa.

    Pyö­räi­li­jän kan­nal­ta suju­vin­ta oli­si pai­nel­la Mans­kun oikean­puo­leis­ta kais­taa pit­kin ja tar­vit­taes­sa ohit­taa autot oikeal­ta. Vas­taan tulee sama oikeal­le kään­ty­vien dilem­ma, ja lisäk­si vie­lä se pik­ku­jut­tu, että oikea kais­ta on bus­si­kais­ta. Minul­la ei aina­kaan her­mo pidä ajaa siten, että sta­din sini­nen on kah­den met­rin pääs­sä taka­lo­ka­suo­jas­ta huo­hot­ta­mas­sa. Pie­ni lip­sah­dus ja jat­ko on teo­lo­gian alaa. Samoin auto­jo­non ohit­ta­mi­nen oikeal­ta on hyvin suju­vaa mut­ta kovin vaa­ral­lis­ta huomiosyistä.

    Jär­jes­te­lyis­sä on otet­ta­va huo­mioon se, että nii­den pitää toi­mia myös mar­ras­kui­sen vesi­sa­teen pimey­des­sä ja muu­ta­man sen­tin los­ka­ker­rok­sen kans­sa siten, että alim­man desii­lin pyö­räi­li­jä ei saa alim­man desii­lin autoi­li­jan koh­das­saan Mono­sel­le hommia.

    Ehdo­tet­tu kol­mi­ta­soi­nen raken­ne saat­taa olla paras­ta, mitä tur­val­li­ses­ti saa­daan aikaan. Suju­vuut­ta se ei nykyi­ses­tä ihmeem­min paranna.

    Jos kau­pun­kia oli­si suun­nit­te­le­mas­sa alus­ta asti, kan­nat­tai­si teh­dä pyö­rä­tie­ver­kos­to siten, että sil­lä on vain koh­ti­suo­ria ris­teä­miä iso­jen auto­tei­den kans­sa. Ison auto­tien lai­das­sa mene­vä pyö­rä­tie on väis­tä­mät­tä kömpelö.

  33. ML: Tar­koit­ta­ko tämä nyt siis sitä, että jos haluan men­nä vaik­ka­pa yhden tai kak­si kort­te­lin­vä­liä “vää­rään suun­taan”, niin pitäi­si ylit­tää tie, ajaa se kysei­nen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudel­leen? Jos tiel­lä on niin­kin pal­jon lii­ken­net­tä kuin Man­ner­hei­min­tiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

    Jep. Ja sen takia et halua­kaan men­nä vää­rään suun­taan, vaan käy­tät sivum­mal­la mene­viä saman­suun­tai­sia yhteyk­siä (Töö­lön­lah­den puis­to, Etu-Töö­lön katu­ver­kos­to). Köm­pe­löä se on sil­le, joka ei tun­ne pyö­rä­tie­ver­kos­toa, mut­ta nykyi­sel­lä vii­toi­tus­ta­val­la eroa nyky­ti­lan­tee­seen ei ole (= jos et tun­ne ver­kos­toa var­sin tar­kas­ti, olet kui­ten­kin osan ajas­ta harhateillä).

  34. tpyy­luo­ma: Yksi syy on se että nelo­nen sei­soo kes­kel­lä katua, kos­ka sen ajou­ral­la on vie­rei­sel­lä kais­tal­la sei­so­van auton peili. 

    Onko tämä oikeas­ti kuin­ka yleis­tä? En ole vii­me vuo­si­na miten­kään päi­vit­täin tuo­ta väliä spo­ras­sa istu­nut, mut­ta enpä juu­ri muis­ta näh­nee­ni tuol­la välil­lä tuos­ta syys­tä sei­so­vaa rai­tio­vau­nua. Enem­män tuos­sa hai­tan­nee se, että mat­kal­la on kil­joo­nat valot ja pal­jon kis­ko­jen yli kään­ty­vää liikennettä.

    Hidas­ta siis on, mut­ta koro­ke ei auta kuin joi­hin­kin erikoistilanteisiin.

  35. Vää­rin­päin aje­li­ja:
    Onko nuo yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat oikeas­ti tarpeen… 

    On ne tar­peen pää­ka­duil­la. Ne nopeut­ta­vat pyö­rä­lii­ken­net­tä ja teke­vät sii­tä siten kilpailukykyisempää. 🙂

    Kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä lii­ken­teel­lä on kol­me ominaisuutta:
    — nopeaa
    — teho­kas­ta ja
    — halpaa.

    Ihmi­sil­lä on ihan ratio­naa­li­sia tapo­ja vali­ta lii­ken­ne­vä­li­ne ja sen takia mm. jul­ki­sen lii­ken­teen suo­si­mi­nen tuke­mal­la sen toi­min­taa ei ole kes­tä­vää kehi­tys­tä. Jul­ki­nen lii­ken­ne on kil­pai­lu­ky­kyis­tä kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja joil­la­kin edel­ly­tyk­sil­lä esi­kau­pun­geis­ta keskuksiin.

    Läns­met­ron kal­tais­ten kal­lii­den ja hyö­dy­tö­mien puu­has­te­lu­jen sijaan pitää kes­kit­tyä tii­vis­tä­mään Kehä I:n sisä­puo­lel­la ja ole­mas­sa ole­van rata­ver­kon varrella.

  36. Vihe­rins­si: Ihan pie­ne­nä niu­ho­tus­kom­ment­ti­na se, että autoil­le on aika pal­jon mer­kin­töi­jä sii­tä, kum­pi ajo­ra­ta menee mihin suun­taan sil­loin, kun ajo­ra­to­ja on enem­män kuin yksi. Ne näy­te­tään joko ala­viis­toon osoit­ta­val­la nuo­lel­la sini­ses­sä tau­lus­sa tai sit­ten kään­ty­mis­kiel­to- ja kiel­let­ty ajo­suun­ta ‑mer­keil­lä. (Ehkä vähän koo­mis­ta­kin on se, että autoi­li­joi­ta pide­tään vähän höl­möi­nä, ja pyö­räi­li­jöi­den ole­te­taan ole­van selvänäkijöitä.) 

    Kun pyö­rä­kais­ta on yksi kadun kais­tois­ta bus­si­kais­tan tapaan, nämä ryh­mit­ty­mis­mer­kit ker­to­vat myös pyö­räi­li­jäl­le oikean ajosuunnan.

    Tuos­ta muus­ta kai­kes­ta: kan­nat­ta tutus­tua, kuin­ka nämä asiat on hoi­det­tu Alan­ko­mais­sa ja Tans­kas­sa. Sanon näin sik­si­kin, että itse olen pereh­ty­nyt pyö­räi­lyyn vain mel­ko pin­ta­puo­li­ses­ti. Hyvä kei­no on lukais­ta TTY:n jul­kai­se­ma Pyö­räi­lyn ja jalan­ku­lun par­haat euroop­pa­lai­set käy­tän­nöt. Kir­ja on saa­ta­vil­la netis­tä. Sii­nä esi­tel­lään tii­viis­ti ja havain­nol­li­ses­ti, kuin­ka asioi­ta on hoi­det­tu sel­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa pyö­räiyn tai jalan­ku­lun kul­ku­ta­pao­suus on suu­ri. Voi koh­tuu­del­la olet­taa, että näis­sä kau­pun­geis­sa asiat on hoi­det­tu fiksusti.

  37. Man­ner­hei­min­tien ja Rune­ber­gin­ka­dun ris­teyk­ses­sä poh­joi­seen mene­vä pyö­rä­tie pitäi­si muu­ten saa­da eri tasoon jal­ka­käy­tä­vän suh­teen. Valot ovat niin lyhyi­tä että eri­tyi­ses­ti Man­ner­he­min­tie tulee yli­tet­tyä hel­pos­ti puna­vih­reil­lä ja tark­kaa­vai­suus her­paan­tuu juu­ri ennen pyörätietä.

  38. kake: Ei tar­vit­se men­nä tien yli. Voi­han auto­tei­tä­kin ajaa tar­vit­taes­sa vähän mat­kaa vää­rään suuntaan. 

    Heh joo. Joil­lain autoi­li­joil­la on tapa­na pur­na­ta Hel­sin­gin “tahal­li­ses­ta lii­ken­teen han­ka­loit­ta­mi­ses­ta” kun kadut ovat yksi­suun­tai­sia ja jou­tuu tur­haan kier­tä­mään kortteleita. 

    Has­sua että saman­ta­pai­nen vai­va ei nyt kui­ten­kaan sai­si mil­lään kos­kea pyhiä pyö­räi­li­jöi­tä. On se niin väärin.

  39. Kom­ment­ti­ni Kal­len kommenttiin:
    Kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä lii­ken­teel­lä on kol­me ominaisuutta:
    — nopeaa
    — teho­kas­ta ja
    — halpaa.

    Kal­le hyvä, tai­dat olla noin 30–40 vuo­tias mies. Nii­tä jou­tuu pel­kää­mään lii­ken­tees­sä, kos­ka ne eivät ota huo­mioon mui­ta kul­ki­joi­ta. Fil­la­ris­te­ja on mone­ni­käi­siä, ‑kokoi­sia ja ‑väri­siä­kin, on nai­sia ja mie­hiä. Kai­kil­la tavoit­teet pyö­räi­lyn kan­nal­ta eivät ole tehok­kuu­des­sa. On myös mui­ta hie­no­ja jut­tu­ja, jot­ka liit­ty­vät pyö­räi­lyyn. Hitaus, mah­dol­li­suus pysäh­tyä, hen­git­tää rai­tis­ta ja tuok­su­jen täyt­tä­mää ilmaa ja naut­tia. Ne ovat isom­pia arvo­ja itsel­le­ni kuin yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie, jos­sa pää­see kovaa eteen päin. Toki ran­to­jen kaut­ta kau­pun­gin ympä­ri voi kul­kea nopea väy­lä niil­le, jot­ka tule­vat kau­kaa ja halua­vat liik­kua kovaa. Bule­var­dil­le täl­lais­ta yksi­suun­tais­ta pika­väy­lää ei tar­vi­ta, Baa­nal­la voi ajel­la kovem­paa, kos­ka sen luon­ne on nopeal­le liik­ku­mi­sel­le sopiva.

  40. Bule­var­din pyö­rä­tiel­lä, jos­sa aje­taan lähel­lä auto­jen ovia, oli sel­keäm­pää ajaa lii­ken­net­tä vas­taan. Täl­löin autoi­li­ja tai apu­mie­hen pai­kal­la istu­va näki­si lähes­ty­vän pyö­räi­li­jän. Lisäk­si aukais­tu ovi toi­mi­si “myö­tä­kar­vaan” törmätessä. 

    Tämä on mie­les­tä­ni vaka­va asia. Muis­tan aina­kin kak­si kuo­le­man­ta­paus­ta kir­ja­tun sii­tä, että ovi oli avat­tu pyö­räi­li­jän eteen. Kulos­aa­res­sa ja vii­me vuon­na Mau­nu­las­sa, jois­sa tapauk­sis­sa tosin ajet­tiin sään­tö­jen mukaan ajoradalla.

  41. Vihe­rins­si: Ja sen takia et halua­kaan men­nä vää­rään suun­taan, vaan käy­tät sivum­mal­la meneviä

    Hur­raa, kau­an kai­vat­tu Hämeen­tien pyö­rä­tie on näin todet­tu tar­peet­to­mak­si, kun voi käyt­tää sivum­mal­la mene­vää Sör­näis­ten ran­ta­tien pyörätietä. 🙂

    Heti kun ihmi­nen saa jal­ko­jen­sa alle mitä tahan­sa muu­ta kuin ken­gät, tun­tuu että oma­toi­mi­nen nopeu­den sään­te­ly muut­tuu mah­dot­to­mak­si. Kau­pas­sa jono­te­taan kil­tis­ti, kau­pas­sa ei juos­ta, kau­pas­sa puik­ke­leh­di­taan ahtais­ta väleis­tä, mut­ta jos­tain syys­tä kadul­la mikään vapaa­muo­toi­suus ei enää omaeh­toi­ses­ti onnis­tu varo­vai­suut­ta nou­dat­taen jos on pyö­rä, rul­la­luis­ti­met, suk­set tms. alla.

  42. Ratik­ko­jen / bus­sien rahas­tus. Joko oli­si aika siir­tyä A) täy­sin ennak­koon ostet­tu­jen lip­pu­jen käy­tän­töön tai B) tasa­ra­hal­la mak­suun? Suu­rel­la osal­la käyt­tä­jis­tä on jo mat­ka­kort­ti, joten turis­tit / har­voin mat­kus­ta­vat voi­si­vat ostaa etu­kä­teen (R‑kioski, teks­ta­ri­lip­pu) lip­pun­sa, jol­loin rahas­ta­mi­seen ei meni­si aikaa. Toi­nen vaih­toeh­to on tuo esim. Skot­lan­nis­sa käy­tös­sä ole­va vaih­toeh­to, jos­sa vain tasa­ra­hal­la mak­sa­mi­nen sal­li­taan. Pai­kal­lis­ju­nis­sa voi­si mak­saa kon­na­ril­le, kun junat eivät ilman sitä tois­tai­sek­si kulje.

  43. Alek­si: Ratik­ko­jen / bus­sien rahas­tus. Joko oli­si aika siir­tyä A) täy­sin ennak­koon ostet­tu­jen lip­pu­jen käy­tän­töön tai B) tasa­ra­hal­la maksuun? 

    Mak­sa­mi­nen jul­ki­sis­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä tun­tuu ole­van kovin vai­kea ja työ­voi­ma­val­tai­nen asia. Luo­laan pysä­köi­vän auton­käyt­tä­jän ei tar­vit­se kuin työn­tää luot­to­kort­ti muu­ta­mak­si sekun­nik­si auto­maat­tiin ja asia on sil­lä sel­vä. Kan­nat­tai­si­ko­han tässä(kin) asias­sa ottaa mal­lia yksi­tyis­puo­len asiakaslähtöisyydestä?

  44. Suun­ni­tel­maan liit­tyy jos­sain vai­hees­sa myös ratik­ka­kis­ko­jen kohot­ta­mi­nen, jot­ta autot eivät tun­ki­si pei­le­jään rati­koi­den eteen. Se ei kui­ten­kaan sisäl­ly kus­tan­nusar­vioon 1,7 mil­joo­naa euroa. 

    Ei ne reu­na­ki­vet mil­joo­nia mak­sa. Kis­ko­jen ei tar­vit­se olla kor­keam­mal­la vaan auto­jen kauempana.

  45. Vihe­rins­si: Onko tämä oikeas­ti kuin­ka yleis­tä? En ole vii­me vuo­si­na miten­kään päi­vit­täin tuo­ta väliä spo­ras­sa istu­nut, mut­ta enpä juu­ri muis­ta näh­nee­ni tuol­la välil­lä tuos­ta syys­tä sei­so­vaa rai­tio­vau­nua. Enem­män tuos­sa hai­tan­nee se, että mat­kal­la on kil­joo­nat valot ja pal­jon kis­ko­jen yli kään­ty­vää liikennettä.
    Hidas­ta siis on, mut­ta koro­ke ei auta kuin joi­hin­kin erikoistilanteisiin.

    Ei näis­tä mitään tilas­toa ole kun ei tilas­toi­da, mut­ta tuo näkyy myös niin että ratik­ka ajaa hyvin hiljaa.

  46. ris­tiin-ras­tiin: Hur­raa, kau­an kai­vat­tu Hämeen­tien pyö­rä­tie on näin todet­tu tar­peet­to­mak­si, kun voi käyt­tää sivum­mal­la mene­vää Sör­näis­ten ran­ta­tien pyörätietä.

    Point­ti on se, että jos Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­teis­tä teh­dään yksi­suun­tai­set, niis­tä saa­daan nopeat. Tämän hin­ta­na on se, että joku jou­tuu jos­kus aja­maan hitaam­mas­sa katu­ver­kos­tos­sa kort­te­lin tai pari. Aivan lyhyt­tä mat­kaa aja­vien mat­ka voi hidas­tua, pidem­pää mat­kaa aja­vien nopeu­tuu sel­väs­ti. Net­to on plussalla.

    Idea on sama kuin autoil­le moot­to­ri­teil­lä. Jos­kus jou­tuu aja­maan jon­kin mat­kaa, jot­ta ensim­mäi­nen sopi­va liit­ty­mä löytyy.

  47. Juu­pa­sei­päs: Fil­la­ris­te­ja on mone­ni­käi­siä, ‑kokoi­sia ja ‑väri­siä­kin, on nai­sia ja mie­hiä. Kai­kil­la tavoit­teet pyö­räi­lyn kan­nal­ta eivät ole tehok­kuu­des­sa. On myös mui­ta hie­no­ja jut­tu­ja, jot­ka liit­ty­vät pyöräilyyn.

    Pyö­räi­lyyn liit­tyy pal­jon hie­no­ja jut­tu­ja. Mut­ta jos työs­sä­kä­vi­jöi­den koh­dal­la pyö­räi­lyn kul­ku­ta­pao­suut­ta halu­taan ylös, pitää kes­kit­tyä koh­tiin “nopea” ja “help­po”. Tämän alle­kir­joit­ta­nee suu­rin osa työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöis­tä ikään, suku­puo­leen, ihon­vä­riin tahi uskon­nol­li­seen vakau­muk­seen katsomatta.

    Opti­mi­ta­pauk­ses­sa toki pyö­rä­ver­kos­to on sel­lai­nen, että siel­tä löy­tyy kii­reet­tö­mil­le lep­poi­sia mut­kit­te­le­via mai­se­ma­reit­te­jä ja kii­rei­sil­le suo­ria vähä­mä­ki­siä ja tuu­lel­ta suo­jas­sa ole­via vauhtibaanoja.

    Ihan lii­ken­ne­jär­jes­tel­män hyvin­voin­nin nimis­sä oli­sin val­mis uhraa­maan jopa jon­kin ver­ran tuo­ta lep­pois­pyö­räi­lyä, jos sen tilal­le tulee suu­rem­pi mää­rä työmatkapyöräilyä.

  48. Vil­le O. Turu­nen: Tuos­ta muus­ta kai­kes­ta: kan­nat­ta tutus­tua, kuin­ka nämä asiat on hoi­det­tu Alan­ko­mais­sa ja Tans­kas­sa. Sanon näin sik­si­kin, että itse olen pereh­ty­nyt pyö­räi­lyyn vain mel­ko pin­ta­puo­li­ses­ti. Hyvä kei­no on lukais­ta TTY:n jul­kai­se­ma Pyö­räi­lyn ja jalan­ku­lun par­haat euroop­pa­lai­set käy­tän­nöt. Kir­ja on saa­ta­vil­la netis­tä. Sii­nä esi­tel­lään tii­viis­ti ja havain­nol­li­ses­ti, kuin­ka asioi­ta on hoi­det­tu sel­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa pyö­räiyn tai jalan­ku­lun kul­ku­ta­pao­suus on suu­ri. Voi koh­tuu­del­la olet­taa, että näis­sä kau­pun­geis­sa asiat on hoi­det­tu fiksusti.

    Käy­tin omas­sa miet­ti­mi­ses­sä­ni jon­kin­lai­se­na mit­ta­tik­ku­na Man­ner­hei­min­tien ja Runeberginkadun/Helsinginkadun ris­teys­tä Man­ner­hei­min­tie­tä poh­joi­seen ajet­taes­sa. Suo­raan menee rai­tio­vau­nu, yleis­kais­ta, jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta, pyö­rä­kais­ta (tule­vai­suu­des­sa), jalan­kul­ki­jat. Oikeal­le kään­tyy tämän lisäk­si kak­si kais­taa ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä. Lii­ken­ne­mää­rät ovat sel­lai­sia, että ruuh­ka-aikaan kai­kil­la kais­toil­la jono­te­taan liikennevaloihin.

    En kek­si par­haal­la mie­li­ku­vi­tuk­sel­la­ni­kaan tuo­hon suju­vaa ja tur­val­lis­ta pyö­räi­ly­jär­jes­te­lyä. Eikä tai­da kek­siä juu­ri kukaan muu­kaan lii­ken­ne­mää­rien vuoksi.

    Tuo TTY:n jul­kai­su on oikein hyvä yhteen­ve­to, kii­tos sii­tä. Täs­sä koh­das­sa eri­tyi­ses­ti luku 6 on mai­nio­ta luettavaa.

    Jul­kai­su tun­tuu tuke­van omaa arki­ko­ke­mus­ta lii­ken­tees­tä sekä meil­lä että oikeis­sa pyö­räi­ly­kau­pun­geis­sa. Neli­haa­rai­nen ris­teys on vaa­ral­li­nen ris­teys­tyyp­pi, kos­ka sii­nä havain­noi­mi­nen on kai­kil­le vai­ke­aa. Sen lisäk­si fil­la­ri­kais­tal­le oikeal­le kään­ty­mis­tä var­ten ryh­mit­ty­mi­nen tuot­taa fil­la­rien kan­nal­ta erit­täin vaa­ral­li­sia tilanteita.

    Jul­kai­sun mukaan oikeal­le kään­ty­vän ras­kaan ajo­neu­von ja pol­ku­pyö­rän tör­mäys joh­taa pyö­räi­li­jän kuo­le­maan 41 %:ssa tapauk­sis­sa. Yksi huo­nois­sa olois­sa hel­pos­ti syn­ty­vä havain­to­vir­he riit­tää tähän, jos lii­ken­ne­jär­jes­te­ly on huo­no. (Pro­sent­tio­suus on Hol­lan­nis­ta, Suo­mes­sa tuos­ta sai­si vähän kypäräalennusta.)

    Resep­tit näi­hin pul­miin ovat yksin­ker­tai­sia. Kier­to­liit­ty­mä on neli­haa­rais­ta tur­val­li­sem­pi. Oikeal­le ryh­mi­tyt­täes­sä pyö­räi­li­jät pitää erot­taa ero­tus­kais­tal­la (ts. lii­ken­ne ei saa ryh­mit­tyä pyö­rä­kais­tal­le eikä sen vie­reen). Yhteis­tä näil­le rat­kai­suil­le on se, että ne vie­vät pal­jon enem­män tilaa kuin mitä ole­mas­sao­le­vis­sa ris­teyk­sis­sä on.

    Täs­sä on ihan sel­vä kau­pun­ki­ku­val­li­nen ero Suo­men ja Tanskan/Hollannin välil­lä. Meil­lä eri­tyi­ses­ti ris­tey­sa­lu­eet ovat usein hyvin­kin ahtai­ta. Jos­kus kes­kieu­roop­pa­lai­nen tapa käyt­tää asvalt­tia tun­tuu tuh­lai­lul­ta, mut­ta jos lii­ken­neym­pä­ris­tös­tä halu­taan havain­noin­nin kan­nal­ta hyvä, tilaa tar­vi­taan paljon.

    Eli lopul­ta on niin, että ole­mas­sao­le­vien jär­jes­te­ly­jen paran­ta­mi­sel­la saa­daan aika rajal­li­ses­ti hyö­tyä, jol­lei jos­tain löy­dy lisää heh­taa­rei­ta. Tai jol­lei muu­ta lii­ken­net­tä saa­da vähen­net­tyä merkittävästi.

  49. tpyy­luo­ma: Ei näis­tä mitään tilas­toa ole kun ei tilas­toi­da, mut­ta tuo näkyy myös niin että ratik­ka ajaa hyvin hiljaa. 

    Ihan mah­dol­lis­ta. Jos ker­ran kai­kis­sa spo­ris­sa on GPS:t, tämän pitäi­si olla aika hel­pos­ti lou­hit­ta­vis­sa sii­tä datas­ta. Jos tuos­sa on ongel­mia, asia kan­nat­taa kor­ja­ta pikim­mi­ten, kos­ka nii­den pei­lien pitä­mi­nen omal­la puo­lel­la ei ole kenel­tä­kään pois.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten spo­rien mat­ka-ajat ovat kehit­ty­neet men­nei­syy­des­sä. Omat koke­muk­se­ni väit­tä­vät, että joil­la­kin lin­joil­la muu­tok­set ovat paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä olleet hyvin­kin merkittäviä.

    1. Bus­si­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sien ongel­ma­na pää­rei­teil­lä on se, että bus­se­ja on niin pal­jon, ettei niil­le kai­kil­le voi näyt­tää auto­maat­tis­ta vih­re­ää. Sik­si tuo jär­jes­tel­mä on käy­tös­sä vain rati­koil­la ja niil­lä bus­seil­la, jot­ka aja­vat vähän hil­jai­sem­mil­la kaduilla.

  50. Hyvä että raken­ne­taan pyö­rä­tei­tä, itse tai­dan kyl­lä jat­kos­sa­kin ajaa töö­lön­lah­den ran­taa Man­ner­hei­min­tien sijaan. 

    Mites tuos­ta töö­lön­to­ril­ta jat­ke­taan mat­kaan pyö­räl­lä? Bus­sien seas­sa Runs­kia pit­kin koh­ti hie­ta­nie­men hautausmaata? 

    Hel­sin­gin pyö­rä­tei­den suun­nit­te­lus­sa on juu­ri se ongel­ma, että raken­ne­taan pät­kiä pyö­rä­tie­tä, yksi sin­ne toi­nen tän­ne, eikä ne joh­da mihinkään.

  51. ML: Tar­koit­ta­ko tämä nyt siis sitä, että jos haluan men­nä vaik­ka­pa yhden tai kak­si kort­te­lin­vä­liä “vää­rään suun­taan”, niin pitäi­si ylit­tää tie, ajaa se kysei­nen mat­ka ja ylit­tää taas se sama tie uudel­leen? Jos tiel­lä on niin­kin pal­jon lii­ken­net­tä kuin Man­ner­hei­min­tiel­lä niin tämä saat­taa tun­tua hie­man turhauttavalta.

    Sama­han se on nyky­ään­kin, kun ker­ta vain kadun toi­sel­la puo­lel­la on 2‑suuntainen pyö­rä­tie. Vai ajat­ko kak­si kort­te­lia kiel­le­tys­ti jalkakäytävällä?

  52. Ant­sa:
    Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on muu­ten pie­net val­koi­set lam­put lii­ken­ne­va­lois­sa.[..] Ihmet­te­lin kul­jet­ta­jal­le ääneen, miten voi vih­reä aal­to toi­mia näin hyvin, [..]. Kul­jet­ta­ja sanoi ohjaa­van­sa autos­ta lii­ken­ne­va­lo­ja [..] mik­sei sit­ten muut kul­jet­ta­jat käy­tä mah­dol­li­suut­ta? Vas­taus: No se ehkää vaa­tii vähän yli­mää­räis­tä paneutumista.

    Jäl­leen yksi näi­tä haus­ko­ja lii­ken­ne­va­loi­hin liit­ty­viä urbaa­ni­le­gen­do­ja. Kul­jet­ta­ja ei itse ohjaa lii­ken­ne­va­lo­ja vaan sen tekee bus­sis­sa ole­va HELMI-laite.

    Ja mik­si sit­ten kaik­ki bus­sit eivät vai­ku­taa lii­ken­ne­va­loi­hin — no, kos­ka kai­kis­sa bus­seis­sa ei ole HEL­MI-lai­tet­ta. Lue lisää

  53. Eko­no­mis­ti:
    Mites tuos­ta töö­lön­to­ril­ta jat­ke­taan mat­kaan pyö­räl­lä? Bus­sien seas­sa Runs­kia pit­kin koh­ti hie­ta­nie­men hautausmaata? 

    Hel­sin­gin pyö­rä­tei­den suun­nit­te­lus­sa on juu­ri se ongel­ma, että raken­ne­taan pät­kiä pyö­rä­tie­tä, yksi sin­ne toi­nen tän­ne, eikä ne joh­da mihinkään. 

    Kan­ta­kau­pun­gin tavoi­te­kar­tan mukaan Rune­ber­gin­ka­dul­le pitäi­si aika­naan tul­la koko pituu­del­taan yksi­suun­tai­set pyö­rä­väy­lät molem­mil­le puo­lil­le katua:

    http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/pyoraily/pyoraliikenteen_tavoiteverkko_kantakaupunki_2025.pdf

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bus­si­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sien ongel­ma­na pää­rei­teil­lä on se, että bus­se­ja on niin pal­jon, ettei niil­le kai­kil­le voi näyt­tää auto­maat­tis­ta vih­re­ää. Sik­si tuo jär­jes­tel­mä on käy­tös­sä vain rati­koil­la ja niil­lä bus­seil­la, jot­ka aja­vat vähän hil­jai­sem­mil­la kaduilla. 

    Pitää var­mas­ti paik­kan­sa, mut­ta näi­tä vil­kas­lii­ken­tei­siä katu­ja on kui­ten­kin var­sin vähän koko bus­si­lin­jas­toon verrattuna. 

    Ja lisäk­si vähä­lii­ken­tei­si­nä aikoi­na monen vil­kas­lii­ken­tei­sen bus­si­väy­län bus­si­mää­rä on niin pie­ni, että etuuk­sis­ta alkaa olla jo hyö­tyä, sem­min­kin kun vähä­lii­ken­tei­si­nä aikoi­na bus­sien pysäh­dyk­set punai­siin valoi­hin tun­tu­vat eri­tyi­sen turhilta.

    Mut­ta tot­ta on myös, ettei ole kovin­kaan talou­del­lis­ta asen­taa eril­li­siä HEL­MI-lait­tei­ta joka bus­siin. Vas­ta HSL:n tule­van uuden matkakortti/GPS/ matkustajainfo/kulunohjaus/yms ‑jär­jes­tel­män myö­tä etuus­lait­teet tule­vat auto­maat­ti­ses­ti jokai­seen bus­siin. Mut­ta sii­hen menee vie­lä aikaa.

  55. Ei täm­möis­tä ajat­te­lua pidä har­ras­taa. Tosie­lä­mäs­sä pyö­rä­tei­den mer­kit kär­si­vät mel­kois­ta hävik­kiä ja jou­tu­vat van­da­lis­min koh­teek­si. Ker­ran hävin­neen mer­kin kor­vaa­mi­nen voi kes­tää vuosia. 

    Mik­si mer­kin kor­vaa­mi­nen sit­ten vie vuo­sia? Sik­si, että asia hoi­ta­va viras­to ei hoi­da teh­tä­vi­ään. Olen itse tämän kokenut.

    Itä­kes­kuk­ses­sa kato­si yhdis­te­tyn kevyen lii­ken­teen väy­län merk­ki erääs­tä ris­teyk­ses­tä. Soi­tin asias­ta raken­nus­vi­ras­ton asia­kas­pal­ve­luun muis­taak­se­ni kol­mes­ti (soit­to­jen välis­sä usei­ta kuu­kausia). Lopul­ta merk­ki tuli pai­kal­la. En sil­ti ymmär­rä, mik­si merk­kiä ei voi­tu käy­dä asen­ta­mas­sa heti.

    Toi­ses­sa tapauk­ses­sa merk­ki oli ilmei­ses­ti jää­nyt asen­ta­mat­ta ja jal­ka­käy­tä­vä ei ollut muut­tu­nut pyö­rä­tiek­si, vaik­ka niin oli var­mas­ti jo vuo­sia aiem­min pää­tet­ty. Jopa Hel­sin­gin ulkoi­lu­kart­taan väy­lä oli mer­kit­ty pyö­rä­tiek­si. Soi­tin taas raken­nus­vi­ras­toon usei­ta ker­to­ja ja lopul­ta minul­le soit­ti joku pik­ku­po­mo, joka oli kovin epäi­le­väi­nen, että pai­kal­la mitään merk­kiä pitäi­si ollakaan.

    Näkö­vam­mais­ten pal­ve­lu­ta­lon edes­sä yksi pyö­rä­tie­merk­ki osoit­ti vää­rään suun­taan, eikä sitä voi­tu edes käy­dä kään­tä­mäs­sä, vaik­ka soi­tin sii­tä­kin usei­ta ker­to­ja. Pai­kal­la on edel­leen käsit­tä­mät­tö­mät vii­voi­tuk­set, jot­ka vie­vät pyö­räi­li­jät suo­ja­tiel­le, eivät­kä vie­rei­sel­le pyö­rä­tien jat­keel­le. Lisä­sot­kua aiheut­ta­vat yli­mää­räi­set val­koi­set vii­vat, jot­ka ilmei­ses­ti osoit­ta­vat suo­ja­tien kes­ki­lin­jan näkö­vam­mai­sil­le (mik­si nuo vii­vat ovat val­koi­sia, kuten tie­mer­kin­nät, kun ne voi­si­vat olla vaik­ka­pa vaaleanvihreitä).

    Täy­sin toi­sen­lai­nen toi­min­ta­ta­pa on lii­ken­ne­va­lo­puo­lel­la. Olen ilmoi­tel­lut sil­loin täl­löin huo­maa­mis­ta­ni pik­ku­viois­ta (puut­tu­vis­ta suo­ja­lä­pis­tä valo­jen pääl­lä, rik­ki­näi­sis­tä pai­no­na­peis­ta jne.) ja ne tul­laan yleen­sä kor­jaa­maan heti. Par­haas­sa tapauk­ses­sa huo­ma­sin vian koti­mat­kal­la, soi­tin sii­tä vikail­moi­tuk­sen kävel­les­sä­ni kotiin ja kun puol­ta tun­tia myö­hem­min käve­lin toi­seen suun­taan, vian kor­jaa­mi­nen oli juu­ri päättymässä.

    Asiat voi­tai­siin hoi­taa nopeas­ti, mut­ta jos­tain syys­tä Raken­nus­vi­ras­to ei joko halua tai kyke­ne siihen.

  56. Juu­pa­sei­päs:
    On myös mui­ta hie­no­ja jut­tu­ja, jot­ka liit­ty­vät pyö­räi­lyyn. Hitaus, mah­dol­li­suus pysäh­tyä, hen­git­tää rai­tis­ta ja tuok­su­jen täyt­tä­mää ilmaa ja naut­tia. Ne ovat isom­pia arvo­ja itsel­le­ni kuin yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie, jos­sa pää­see kovaa eteen päin. Toki ran­to­jen kaut­ta kau­pun­gin ympä­ri voi kul­kea nopea väy­lä niil­le, jot­ka tule­vat kau­kaa ja halua­vat liik­kua kovaa. 

    Sinä tai­dat pitää pyö­räi­lyä har­ras­tuk­se­na, kun­toi­lu­na tai tapa­na huvi­tel­la. Monel­le muul­le pyö­rä on kul­ku­vä­li­ne, jol­la kul­je­taan työ­mat­kat. Työ­mat­kal­la ei todel­la­kaan huvi­ta hidas­tel­la tai kier­rel­lä ran­to­ja pitkin.

    Hel­sin­gin pyö­rä­tie­ver­kos­ton suu­rin ongel­ma on juu­ri se, että pyö­räi­lyä ei pide­tä vaka­vas­ti otet­ta­va­na liik­ku­mis­ta­pa­na. Sik­si pyö­räi­ly­rei­tit kier­te­le­vät ja kaar­te­le­vat ja auto­tiet kul­ke­vat suo­raan, vaik­ka pitäi­si olla päin­vas­toin. Jos halu­taan saa­da ihmi­set liik­ku­maan pyö­ril­lä, tar­vi­taan suo­ria ja nopei­ta yhteyk­siä. Bulevardi

    Pyö­rä­tei­den on myös olta­va riit­tä­vän levei­tä, että niil­lä mah­tuu aja­maan tur­val­li­ses­ti esi­mer­kik­si lap­sia perä­kär­rys­sä vetäen. Sik­si hyvin kapea pyö­rä­tie ei voi olla kaksisuuntainen.

    Kan­nat­taa myös kat­soa kart­taa. Bule­var­di on luon­nol­li­sin reit­ti, sil­lä rin­nak­kai­set kadut ovat pal­jon mäki­sem­piä. Sik­si pyö­räi­lyn pää­väy­läl­le luon­nol­li­sin ja paras reit­ti on Bulevardi.

  57. N:
    Toi­ses­sa tapauk­ses­sa merk­ki oli ilmei­ses­ti jää­nyt asen­ta­mat­ta ja jal­ka­käy­tä­vä ei ollut muut­tu­nut pyö­rä­tiek­si, vaik­ka niin oli var­mas­ti jo vuo­sia aiem­min pää­tet­ty. Jopa Hel­sin­gin ulkoi­lu­kart­taan väy­lä oli mer­kit­ty pyö­rä­tiek­si. Soi­tin taas raken­nus­vi­ras­toon usei­ta ker­to­ja ja lopul­ta minul­le soit­ti joku pik­ku­po­mo, joka oli kovin epäi­le­väi­nen, että pai­kal­la mitään merk­kiä pitäi­si ollakaan. 

    Tämä­kin on näh­tä­väs­ti alu­eel­li­sen vas­tuu­hen­ki­lön kii­rees­tä ja kyvyk­kyy­des­tä kiin­ni — itse lähe­tin ker­ran vas­taa­vas­ta tapauk­ses­ta viras­tol­le mai­lia saa­den asial­li­sen vas­tauk­sen parin päi­vän pääs­tä ja puut­tu­neen mer­kin pai­kal­leen asen­net­tu­na seu­raa­val­la viikolla.

  58. En toki halua vähä­tel­lä nii­tä, jot­ka liik­ku­vat pyö­räl­lä töi­hin ja kul­jet­ta­vat lap­sia perä­kär­ryis­sä — nos­tan hat­tua teil­le. Oma pyö­räi­ly­ni vaan on nykyi­sin enem­män­kin kun­toi­lua ja nau­tis­ke­lua ja toi­von, että sekin ymmär­re­tään yhdek­si pyö­räi­lyn lajik­si. Tar­koi­tan siis sitä, että meil­tä puut­tuu tuo pyö­räi­ly­kult­tuu­ri­nen ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa otam­me kaik­ki toi­nen toi­sem­me huo­mioon. Osmo Soi­nin­vaa­ra ja kau­pun­ki raken­taa meil­le hyvät väy­lät har­joit­taa tätä jaloa hyö­ty­lii­kun­taa ja se on hie­no jut­tu. Mei­dän pitää ottaa toi­nen toi­sem­me huo­mioon ja kun­nioit­taa lii­ken­tees­sä toi­siam­me. Vauh­ti­vil­let eivät aina sitä muis­ta — valitettavasti.

  59. Aamun Hesa­ri tie­si ker­toa, että Rune­ber­gin­ka­dun pyö­rä­tie­han­ke jäi pöy­däl­le (HS 27.2.13 A14). Miksi?

    Pyö­rä­tie­tä on odo­tet­tu täl­le välil­le (kuin myös Man­ner­hei­min­tiel­le län­si­puo­lel­le) vuo­si­kau­det. Töö­lön­to­rin ja Man­ner­hei­min­tien väli­sel­lä osuu­del­la käy­tän­nös­sä kukaan pyö­räi­li­jöis­tä ei aja ajo­tiel­lä, kos­ka jal­ka­käy­tä­vät ovat sen ver­ran leveät, että aja­maan mah­tuu ja toi­sek­seen lii­ken­ne Rune­ber­gin­ka­dul­la on niin vil­kas­ta, ettei jouk­koon mah­du pol­ke­maan. Niin­pä suun­nil­leen tou­ko­kuus­ta loka­kuu­hun eli puo­let vuo­des­ta pitää jalan­kul­ki­jan väis­tel­lä molem­mis­ta suun­nis­ta tule­via pyö­räi­li­jöi­tä (ete­lä­puo­lel­la on se leveäm­pi ja asfal­toi­tu osuus, joten val­tao­sa fil­la­roi sil­lä) ja tun­nel­mat ovat kireät molem­min puo­lin. Peri­aat­tees­sa kyl­lä mah­dut­tai­siin kaik­ki samal­le osuu­del­le, mut­ta hakuses­sa on, ajaa­ko vasem­mal­la vai oikeal­la, mikä on sopi­va ajo­vauh­ti jal­ka­käy­tä­väl­lä ja kum­mal­ta suun­nal­ta käve­li­jän ohit­tai­si. Ja kun se nyt kui­ten­kin on JAL­KA­käy­tä­vä, osa sil­lä kul­ki­jois­ta ei osaa kat­soa taak­seen ja varoa, jos­ko siel­tä tulee pol­ku­pyö­rä juu­ri sil­loin kun olet siir­ty­mäs­sä käy­tä­vän vasem­paan reu­naan ylit­tääk­se­si tien.

    Olen jo muu­ta­man vuo­den uhan­nut käy­dä yön pimey­des­sä maa­laa­mas­sa val­koi­sen rai­dan kul­ku­muo­to­jen erot­ta­jak­si, ihan noin ensi­hä­tään. Pitää­kö täs­sä nyt ryh­tyä täl­lai­seen kevyen luo­kan kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­teen, jot­ta asi­aan saa­daan järkeä?

  60. Juu­pa­sei­päs:
    Oma pyö­räi­ly­ni vaan on nykyi­sin enem­män­kin kun­toi­lua ja nau­tis­ke­lua ja toi­von, että sekin ymmär­re­tään yhdek­si pyö­räi­lyn lajik­si. Tar­koi­tan siis sitä, että meil­tä puut­tuu tuo pyö­räi­ly­kult­tuu­ri­nen ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa otam­me kaik­ki toi­nen toi­sem­me huomioon.
    .…
    Mei­dän pitää ottaa toi­nen toi­sem­me huo­mioon ja kun­nioit­taa lii­ken­tees­sä toi­siam­me. Vauh­ti­vil­let eivät aina sitä muis­ta – valitettavasti. 

    Ajan pyö­räl­lä työ­mat­kat sekä pyö­räi­len myös kun­toi­lun ja nau­tis­ke­lun takia. En jak­sa ymmär­tää miten yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet oli­si­vat joten­kin ris­ti­rii­das­sa min­kään noi­den edel­lis­ten kans­sa. Päin­vas­toin, niil­lä­hän raken­ne­taan sitä pyö­räi­ly­kult­tuu­ria. Niin kau­an kuin Bule­var­di ei ole käve­ly­ka­tu, pitää siel­lä myös voi­da pyö­räil­lä hyö­ty­mie­les­sä. Kuten myös nau­tis­kel­la pyö­rän pääl­lä kau­nii­na kesäpäivänä.

    Vai tar­koit­taa­ko “nau­tis­ke­lu” sitä että ajel­laan mis­sä huvit­taa ottaen muut huo­mioon mut­ta lii­ken­ne­sään­nöis­tä piittaamatta?

  61. Maria:
    Ja kun se nyt kui­ten­kin on JAL­KA­käy­tä­vä, osa sil­lä kul­ki­jois­ta ei osaa kat­soa taak­seen ja varoa, jos­ko siel­tä tulee pol­ku­pyö­rä juu­ri sil­loin kun olet siir­ty­mäs­sä käy­tä­vän vasem­paan reu­naan ylit­tääk­se­si tien. 

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa sama jut­tu lii­ke­huo­neis­to­jen ja rap­pu­käy­tä­vien kans­sa. Kos­kaan ei saa olla mah­dol­li­suut­ta jos­sa oves­ta ulos astu­va jää sei­nän­vier­tä kii­tä­vän pyö­rän alle.

    Jos talon ja kevyen lii­ken­teen väy­län välis­sä ei ole lähiö­mäis­tä suo­ja­vyö­hy­ket­tä, ei väy­lä voi olla aina­kaan yhdis­tet­ty seka­väy­lä vaan kah­tia jaet­tu jos­sa jalan­kul­kuo­suus on talon vie­rel­lä ja pyö­rä­osuus ajo­ra­dan vieressä. 

    Muis­taak­se­ni tuos­sa Rune­ber­gin­ka­dul­la on myös kuu­mim­paan pyö­räi­ly­ai­kaan ravin­to­loi­den teras­se­ja. Kum­pi väistää? 

    http://maps.google.com/maps?q=helsinki&hl=en&ll=60.176974,24.928622&spn=0.016946,0.037379&sll=37.0625,-95.677068&sspn=54.621153,76.552734&t=h&hnear=Helsinki,+Finland&z=15&layer=c&cbll=60.179305,24.92365&panoid=8dl_W6CeBQKZJfBfqK2E4g&cbp=12,26.97„0,5.48

    Mie­luim­min pyö­räi­ly­kais­ta on kui­ten­kin ihan oikeas­ti ajo­ra­dal­la. Täs­sä blo­gis­sa on halut­tu lisää kan­ta­kau­pun­kia Hel­sin­kiin. Ettei vaan käy niin että pyö­rät jal­ka­käy­tä­vil­le pakot­ta­mal­la saa­daan­kin lisää lähiöi­tä kantakaupunkiin…? 

    Ei ihme jos kehä­kaup­pa­kes­kus­ten suo­sio kas­vaa kun ne ovat koh­ta ainoi­ta paik­ko­ja jos­sa shop­pai­li­ja saa kul­jes­kel­la ilman pyö­rä­lii­ken­teen aktii­vis­ta varomista.

  62. Jor­pak­ka: Niin kau­an kuin Bule­var­di ei ole käve­ly­ka­tu, pitää siel­lä myös voi­da pyö­räil­lä hyö­ty­mie­les­sä. Kuten myös nau­tis­kel­la pyö­rän pääl­lä kau­nii­na kesäpäivänä.

    Nor­maa­lia koh­te­liai­suut­ta on pysyä pois vilk­kaam­mal­ta pyö­rä­tiel­tä jos ei halua pysyä val­ta­vir­ran ryt­mis­sä. Pyö­rän talut­ta­mi­nen jal­ka­käy­tä­väl­lä on optio, ja kumi­luo­tien pitäi­si saa­da ajaa lii­ken­teen seas­sa ihan luvan kanssa.

    Jos pyö­räi­lys­tä halu­taan volyy­mil­taan vaka­vas­ti otet­ta­vaa liik­ku­mis­muo­toa, pitää sen suju­vuu­teen suh­tau­tua kuin autoi­luun. Kukaan ei tosis­saan väi­tä että Niin kau­an kuin Bule­var­di ei ole käve­ly­ka­tu, pitää siel­lä myös voi­da autoil­la hyö­ty­mie­les­sä. Kuten myös nau­tis­kel­la autol­la kau­nii­na kesäpäivänä.

    Tämän­kin ymmär­tä­mi­seen aut­taa kun käy kat­so­mas­sa pai­kan pääl­lä jos­sain mis­sä pyö­räi­ly on suu­rel­ta osin kor­van­nut autoi­lun. Pyö­rä­tiel­le ei sil­loin voi men­nä haa­hui­le­maan kuten nykyi­sil­lä Hel­sin­gin liikennevolyymeilla.

  63. spot­tu: Tämän­kin ymmär­tä­mi­seen aut­taa kun käy kat­so­mas­sa pai­kan pääl­lä jos­sain mis­sä pyö­räi­ly on suu­rel­ta osin kor­van­nut autoi­lun. Pyö­rä­tiel­le ei sil­loin voi men­nä haa­hui­le­maan kuten nykyi­sil­lä Hel­sin­gin liikennevolyymeilla.

    Lii­ken­ne­vir­ran tasai­suus on ilman muu­ta eduk­si kai­kel­le lii­ken­nöin­nil­le. Ver­tai­lu vaik­ka­pa Ams­ter­da­miin tai Köö­pen­ha­mi­naan pal­jas­taa sel­lai­sen sei­kan, että pyö­räi­li­jöi­den kes­ki­no­peus on var­sin alhai­nen. Kumi­luo­te­ja on vähän, pyö­rä­teil­lä kul­ke­vat tavis­kun­toi­set tavik­set, jot­ka eivät halua lii­kaa hengästyä.

    Haa­hui­lu ei täs­sä suh­tees­sa kuu­lu kuvaan, mut­ta suk­ka­housu­pyö­räi­li­jöi­den pit­kän mat­kan työ­mat­ka­suih­ki­mi­nen­kaan ei ole pyö­räi­ly­kau­pun­kien normi.

    1. Ams­ter­dam ja Köö­pen­ha­mi­na ovat tii­viis­ti raken­net­tu­ja kau­pun­ke­ja, jois­sa mat­kat ovat lyhyet. Vii­den kilo­met­rin työ­mat­kan voi ajaa rau­hal­li­seen tah­tiin, mut­ta 15 kilo­met­rin mat­kal­la vauh­din­pi­toon on suu­rem­pi motivaatio.

  64. Vihe­rins­si: Haa­hui­lu ei täs­sä suh­tees­sa kuu­lu kuvaan, mut­ta suk­ka­housu­pyö­räi­li­jöi­den pit­kän mat­kan työ­mat­ka­suih­ki­mi­nen­kaan ei ole pyö­räi­ly­kau­pun­kien normi.

    Joo, ilmai­sin itseä­ni ehkä vähän huo­nos­ti, tar­koi­tin että span­dexoh­juk­set pitäi­si saa­da auto­lii­ken­teen sekaan. Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la vaih­te­le­vil­la nopeuk­sil­la ei ole niin väliä kun havain­noi­ta­vaa on vähem­män ja sivusuun­nas­sa yleen­sä parem­min tilaa.

    Noin sivus­ta kat­sot­tu­na Ams­ter­da­min pyö­räi­li­jöi­den kes­ki­no­peus ei tun­nu lain­kaan alhai­sel­ta, ei onnis­tui­si Hel­sin­gis­sä mis­sä jalan­kul­ki­jat eivät osaa varoa kun pyö­rä­tie ja jal­ka­käy­tä­vä ovat samas­sa tasossa.

    Mitä muu­ten tuo­hon Töö­lön­to­ri-Mans­ku ‑pät­kään tulee, voi­si­ko Töö­lön­to­ris­ta teh­dä 24h ‑park­kik­sen sik­si aikaa kun­nes luo­la val­mis­tuu jot­ta Rune­ber­gin­ka­dun pysä­köin­ti­pai­kat voi­si allo­koi­da pyörätieksi?

  65. Ei ihme jos kehä­kaup­pa­kes­kus­ten suo­sio kas­vaa kun ne ovat koh­ta ainoi­ta paik­ko­ja jos­sa shop­pai­li­ja saa kul­jes­kel­la ilman pyö­rä­lii­ken­teen aktii­vis­ta varomista. 

    On sii­nä sel­lai­nen­kin jut­tu, että var­sin­kin huo­nol­la ulkoi­lusääl­lä on lap­si­per­heen muka­vam­pi kul­kea kau­pas­ta toi­seen sisä­ti­lois­sa (ei jat­ku­vaa haa­la­rei­den avaa­mis­ta ja hans­ko­jen ym. rii­su­mis­ta). Lisäk­si tuo esteet­tö­myys ei kan­ta­kau­pun­gin kau­niin käve­ly­alu­een kau­pois­sa ole aina ihan paras­ta laa­tua — las­ten­rat­tai­den nos­ta­mi­nen kah­den oven läpi por­tai­ta ylös kaup­paan ei ole hauskaa.

    Sil­ti pidän enem­män kan­ta­kau­pun­gis­sa shoppailusta.

  66. Jor­pak­ka kirjoitti:
    En jak­sa ymmär­tää miten yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet oli­si­vat joten­kin ris­ti­rii­das­sa min­kään noi­den edel­lis­ten kans­sa. Päin­vas­toin, niil­lä­hän raken­ne­taan sitä pyö­räi­ly­kult­tuu­ria. Niin kau­an kuin Bule­var­di ei ole käve­ly­ka­tu, pitää siel­lä myös voi­da pyö­räil­lä hyötymielessä. 

    Vai tar­koit­taa­ko “nau­tis­ke­lu” sitä että ajel­laan mis­sä huvit­taa ottaen muut huo­mioon mut­ta lii­ken­ne­sään­nöis­tä piittaamatta?

    Jor­pa­kal­le anar­kis­ti­nen vastaukseni:

    Tar­koi­tan, että mitä vähem­män pyö­räi­li­jöil­le on rajoi­tuk­sia sitä parem­pi. Fil­la­ril­la voi kul­kea niin monel­la eri taval­la kuin pys­tyy ja halu­aa ja se juu­ri on autoon ver­rat­tu­na hie­no jut­tu. Tämä Bule­var­din yksi­suun­tai­nen jär­jes­te­ly sai kar­vat pys­tyy var­sin­kin ajet­tua­ni sitä vää­rään suun­taan, kun hom­ma oli juu­ri tul­lut voi­maan ja saa­tua­ni kiuk­kui­sia kom­ment­te­ja??? Itseä­ni ken­kut­taa myös Bul­san alku­pääs­sä ravin­to­loi­den las­tausau­tot, jot­ka yleen­sä sei­so­vat juu­ri pyö­rä­tiel­lä, se ei käsit­tääk­se­ni ole lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaista. 

    Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin kau­pun­ki ei ole laa­ti­nut min­kään­lai­sia sään­tö­jä pyö­räil­jöil­le, vaik­ka sel­lai­set voi­si olla. Kun ei nii­tä ole, ei nii­tä tar­vit­se nou­dat­taa. Ne voi­si­vat kyl­lä sel­kiin­nyt­tää yleis­tä käy­tän­töä. Hur­jas­te­lu kai­kes­sa lii­ken­tees­sä on kiel­let­tyä ja varo­vai­suut­ta pitää nou­dat­taa, vaik­ka ei edes oli­si ohjeis­tus­ta. Mut­ta ohi­kul­ki­joi­den ei tar­vit­se ryh­tyä polii­seik­si ajoi­pa pyö­räi­li­jä miten tahansa.

  67. Juu­pa­sei­päs:
    Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin kau­pun­ki ei ole laa­ti­nut min­kään­lai­sia sään­tö­jä pyö­räil­jöil­le, vaik­ka sel­lai­set voi­si olla. 

    Lii­ken­ne­sään­tö­jen laa­ti­mi­nen on edus­kun­nan teh­tä­vä, ei yksit­täi­sen kaupungin.

  68. kari sane: Jäl­leen yksi näi­tä haus­ko­ja lii­ken­ne­va­loi­hin liit­ty­viä urbaa­ni­le­gen­do­ja. Kul­jet­ta­ja ei itse ohjaa lii­ken­ne­va­lo­ja vaan sen tekee bus­sis­sa ole­va HELMI-laite.

    Ja mik­si sit­ten kaik­ki bus­sit eivät vai­ku­taa lii­ken­ne­va­loi­hin – no, kos­ka kai­kis­sa bus­seis­sa ei ole HEL­MI-lai­tet­ta. Lue lisää

    Kii­tos valai­se­vas­ta kom­men­tis­ta. Jäin miet­ti­mään, näin­kö hel­pos­ti sini­sil­mäis­tä vede­tään höpläs­tä vai valit­se­vat­ko jot­kut kul­jet­ta­jat rei­til­leen HEL­MI-bus­sin, kun taas tois­ta kul­jet­ta­jaa se ei kiin­nos­ta? Eli mil­lä peri­aat­teel­la rei­til­lä 14 on ajos­sa HEL­MIä ja HELMIttömiä?

  69. Ris­to Koi­vusel­le kii­tos kom­men­tis­ta, jos­sa ker­rot edus­kun­nan laa­ti­van sään­nöt. Lait sää­de­tään edus­kun­nas­sa, sen me kaik­ki tie­däm­me. Pyö­räi­li­jä­nä olen täl­lä het­kel­lä lain­suo­ja­ton, kos­ka meil­lä fil­la­ris­teil­la ei ole saman­lai­sia oikeuk­sia kuin on vaik­ka­pa jalan­kul­ki­joil­la ja autoi­li­joil­la. Tilan­ne on epä­sel­vä ja sen vuok­si var­maan näi­tä mölyä­viä pik­ku­po­lii­se­ja on kaik­kial­la huu­te­le­mas­sa her­jo­jaan. He luu­le­vat tie­tä­vän­sä itseä­ni parem­min, toi­min­ko oikein vai vää­rin. Sään­tö­jä ei ole mis­sään yksi­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­ty. Pyö­räi­li­jää ver­ra­taan lais­sa autoi­hin, eikä se ver­taus toi­mi. En näki­si paha­na vaik­ka myös Hel­sin­gin kau­pun­ki laa­ti­si yhtei­set eet­ti­set ohjeet pyö­räi­li­jäl­le, jalan­kul­ki­jal­le kuin autoi­li­jal­le. Kou­lut voi­si­vat jakaa netin kaut­ta tie­toa pyö­räi­li­jöi­den oikeuk­sis­ta ja vel­vol­li­suuk­sis­ta. Täl­lai­nen ´vapaa­eh­toi­nen´ pon­nis­tus ei kai ole vapaas­sa Suo­mes­sa kiel­let­tyä, mut­ta se sel­kiin­nyt­täi­si tilan­net­ta ja raken­tai­si yhteis­tä ajat­te­lua. Sii­hen toi­min­taan ei tar­vi­ta edus­kun­taa ja pit­käs­tyt­tä­viä lain valmisteluja.

    Suo­mi on vali­tet­ta­van vir­ka­mies­val­tai­nen maa ja sitä ase­tel­maa pitäi­si voi­da keven­tää. Vir­ka­mies luu­lee aina tie­tä­vän­sä asiat parem­min kuin kan­sa­lai­nen. En halua sen ammat­ti­kun­nan lii­kaa puut­tu­van teke­mi­sii­ni, kun lii­kun pyö­räl­lä­ni. ihmi­sel­lä on vapaus päät­tää omis­ta asiois­taan, mut­ta vas­tuul­li­ses­ti mui­ta koh­taan. Lakia tar­vi­taan tur­vaa­maan oikeuk­sia, jos jotain vaka­vaa sat­tuu. Kuten olen jo moneen ker­taan koros­ta­nut, en halua lii­kaa rajoi­tuk­sia ja byro­kra­ti­aa pöy­räi­li­jä­nä itsel­le­ni, ainoas­taan löy­hät yhtei­set peli­sään­nöt ja vii­sas­ta ajat­te­lua. Sitä ajat­te­lua kai­paan Suo­meen­kin, min­kä koh­ta­sin ajel­les­sa­ni pit­kiä väle­jä vapais­sa pyö­räi­ly­mais­sa Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa. Sään­tö­jä heil­le ei ole alle­vii­vat­tu, hyvät tavat vaan ovat piir­ty­neet kaik­kien mieliin. 

    Sitä vas­tuul­lis­ta vapaut­ta kai­paan fil­la­ris­ti­na myös tän­ne tiuk­ka­pi­pois­ten vir­ka­mies­ten ja kan­sa­lais­ten Hel­sin­kiin. Pelot­taa jo etu­kä­teen, miten tätä pyö­räi­ly­kult­tuu­ria jat­kos­sa jäy­kis­te­tään, vaik­ka moder­niin kau­pun­kiim­me sopi­si pal­jon parem­min vapaa ja luo­va ajat­te­lu­ta­pa. Hyvät tie­ver­kos­tot ovat kai­ken perus­ta eli nii­tä pitää raken­taa lisää myös leveil­le jal­ka­käy­tä­vil­le ydinkeskustaan.

  70. Juu­pa­sei­päs: ´vapaa­eh­toi­nen´ ponnistus …
    … Vir­ka­mies luu­lee aina tietävänsä

    Ei vir­ka­mies voi vapaa­eh­toi­ses­ti pon­nis­taa, kun on vir­ka­vas­tuu. Jos sanoo jotain, sen pitää ja se saa perus­tua vain lakiin tms., tai sel­lai­sen valtuutukseen.

  71. Van­han fil­la­ris­ti­na huo­maut­tai­sin, että että Man­ner­hie­min­tie­tä on kul­ke­nut pyö­rä­tie Rune­ber­gin­ka­dul­le tai oikeas­taan Hesa­ril­le jo 70-luvul­la, jol­loin par­haim­mi­laan huris­te­lin sil­lä ruuh­ka-aikaan 50 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­del­la. (Ei ollut mui­ta fil­la­ris­te­ja eikä käve­li­jöi­tä­kään häi­rit­se­mäs­sä.) Reit­ti oli myös melu­ton. Tar­koi­tan tie­ten­kin pit­kin Töö­lö­nah­den­ran­taa kul­ke­vaa kevyen lii­ken­teen väylää.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­lä, että lau­ta­kun­ta suun­nit­te­lee jon­kin yhtey­den val­miik­si ei ole pal­jon vai­ku­tus­ta sii­hen, antaa­ko kaupunginhalliutus>/valtuusto sil­le rahaa. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka on kan­nat­ta­va, mut­ta jonos­sa on pal­jon aknat­ta­vam­pia hank­kei­ta rahaa kinu­mas­sa. Niin kuin nyt nuo fil­la­ri­väy­lät. Minä kan­na­tan Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa, kos­ka näen rati­kois­sa hyö­tyh­jä, joi­ta nuo las­kel­mat eivät tun­nis­ta, mut­ta m i n u l l a e i o l e b u d j e t t i v a l t a a.

    Muis­tan­ko vää­rin. Eikö Osmo Soi­nin­vaa­ra ole­kaan enää Jel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton jäsen?

  73. Ant­sa: — vai valit­se­vat­ko jot­kut kul­jet­ta­jat rei­til­leen HEL­MI-bus­sin, kun taas tois­ta kul­jet­ta­jaa se ei kiin­nos­ta? Eli mil­lä peri­aat­teel­la rei­til­lä 14 on ajos­sa HEL­MIä ja HELMIttömiä? 

    Kul­jet­ta­jat eivät toki itse pää­tä, mil­lä bus­sil­la aja­vat. Bus­sien laa­tu on myös mää­ri­tel­ty HSL:n kans­sa teh­dys­sä sopi­muk­ses­sa, ja väit­täi­sin että lin­jal­la 14 edel­ly­te­tään Hel­mi-lait­teis­toa kai­kil­ta bus­seil­ta (saa korjata).

    Eri asia sit­ten on taas se, kuin­ka hyvin ja luo­tet­ta­vas­ti Hel­mi toi­mii. Lin­ja 14 kär­sii suju­vuuson­gel­mis­ta joka tapauk­ses­sa, ja mat­ka-aika saat­taa vaih­del­la pal­jon Hel­mis­tä huo­li­mat­ta­kin. 14 men­nee erit­täin suju­vas­ti var­sin­kin sil­loin, kun vähän mat­kan pääs­sä edel­lä menee 18 imai­se­mas­sa pysä­kit tyh­jäk­si, pahim­mil­laan myös edel­li­nen 14.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ysi jat­ke­taan heti, kun Pasi­lan sil­taa leven­ne­tään. Koko jut­tu jumit­taa Kes­ki-Pasi­lan viivästymisestä. 

    Siel­lä jumit­taa nyt täl­lä het­kel­lä myös yksi tai kak­si ratik­ka­lin­jaa, vähän miten seis­kan las­kee, sekä kym­men­kun­ta bus­si­lin­jaa. Ihan vaan sik­si että pysäkk­ki­jär­jes­te­ly län­teen päin on umpi­sur­kea. Eli siis kun esi­mer­kik­si 58 las­ta­taan Meik­kuun mene­viä kyy­tiin, niin sen taka­na sei­soon jopa usei­ta minuut­te­ja niin rati­kat kuin muut bus­sit­kin. Täl­le pitäi­si teh­dä jotain vaik­ka väliai­kais­ta nyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.