Kysymyksessä oli kaksi sisällöltään ja tyyliltään täysin erilaista osaa. Minusta se osa, joka koski yleistä talouspolitiikkaa sinänsä, oli paljon mielenkiintoisempi kuin se, joka osallistui tähän yleiseen syyttelyyn telakoiden karusta kohtalosta. Siksi keskityin tuohon toiseen osaan.
===
Välikysymykset ovat kärsineet inflaation, mutta nyt perussuomalaiset ovat tehneet painavan kysymyksen siltä osin, kuin se koskee talouspolitiikkaa kokonaisuudessaan. On syytä keskustella siitä, miten reagoida valtiontalouden velkaantumiseen.
On totta, että työttömyyttä lisäävä säästäminen ja veronkorotukset Euroopan nykyisessä taloustilanteessa on ongelmallista. Nopean sopeutuksen sijasta kehysriihessä tulisi sopia valtiontalouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä – siis sopia, ei lykätä. On toisaalta sovittava verojen korotuksista ja säästöistä, jotka toteutetaan suhdanteiden elpyessä ja toisaalta päätettävä suurista rakenteellisista korjauksista, jotka vähentävät menoja ja nostavat työllisyyttä. Hallitusohjelman kirjaukset ovat outoja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyttämään ja jos talous taantuu, leikataan menoja ja korotetaan veroja.
Suomi ei voi elvyttää yksin. Espanja yritti tätä, ja huonosti kävi. Euroalueelle tarvitaan kipeästi talouspolitiikan koordinaatiota – ei vain vyön kiristystä.
Menoja pitää kyllä leikata ja veroja korottaa, mutta tämä on ajoitettava järkevästi.
Keskeisintä on päättää rakenteellisista uudistuksista. Tavoitteet ovat tuttuja:
On saatava eläkkeellesiirtymisikää nousemaan. Tätä estävät nyt työnantajien asenteet. Kuusikymmentä kolme vuotta täyttäneitä savustetaan eläkkeelle. Näin ei tehtäisi, jos eläkeikä olisi korkeampi.
On vähennettävä rakenteellista työttömyyttä edistämällä työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Työttömien pääjoukko on matalasti koulutettua. Matalapalkkainen työ on tehtävä sekä tekijälleen että työnantajalle kannattavaksi. Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta.
On perattava sääntöjä, jotka kannustavat työnantajia karttamaan työnhakijoita, joihin liittyy äitiyden, sairastelun tai työkyvyttömyyden riski. Nuorten naisten vaikeudet päästä työhön heijastuvat heidän ansiotasoonsa koko työuran ajan.
On edistettävä nuorten nopeampaa valmistumista opinnoista. Kohtuullinen työnteko opintojen ohessa ei tutkimusten mukaan ole haitaksi, vaan jouduttaa töihin pääsyä opintojen jälkeen. Haaskaavinta on pitkä hukka-aika ennen korkeakouluopintojen alkua.
On vietävä loppuun kuntauudistus pitäen mielessä, että kansantaloudellisesti kalleimmat kuntarakenteen ongelmat koskevat kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuvaa osaoptimointia.
Säästämisen paniikissa on muistettava, että myös korjausvelka on velkaa, joka koituu maksettavaksi eikä ole järkevää taloudenpitoa lykätä välttämättömiä investointeja aikana, jolloin valtio saa lainaa negatiivisella reaalikorolla. Homekoulusta koituva lasku ei viivyttelemällä pienene, mutta odotellessa moni sairastuu.
= = =
Suomen teollisuus on vakavan rakennemuutoksen edessä. Rakennemuutos tarkoittaa, että jotkut alat supistuvat ja toiset toivottavasti nousevat tilalle. On päätettävä, yritetäänkö hidastaa supistuvien alojen supistumista vai panostetaanko nousevien alojen nousuun. Välikysyjät keskittyvät supistuviin aloihin. Presidentti Niinistön puheessa täällä eduskunnassa oli eteenpäin katsovampi ote hänen mainostaessaan Saksan energiapolitiikan käännöksen tuomia uusia työtilaisuuksia.
Lobbareita ei pidä aina uskoa. Rauman paperikoneen sulkemisella ei ole mitään tekemistä windfall-veron kanssa. UPM kymmenestä on tullut sähköyhtiö, jolla on kalliina harrastuksena paperin valmistus. Jos UPM:ssä osataan laskea – ja varmasti osataan – Rauman paperitehtaan sähkölasku on yritykselle niin suuri kuin on sähkön pörssihinta, jonka yhtiö sähköstään saisi. Siihen windfall ‑vero ei vaikuta mitään. Yhdysvalloissa sanomalehtipaperin kulutus on pudonnut kolmannekseen 12 vuodessa. Siksi paperitehtaita maailmalla lakkautetaan.
Turun telakalta jo tilattujen risteilijöiden rahoituksesta käydään kovia neuvotteluja valtion ja korealaisen omistajan välillä. Ei ole ylen isänmaallista ryhtyä korealaisen osapuolen puhemieheksi omaa maataan vastaan.
On EU:lta paha epäonnistuminen, ettei se pysty estämään jäsenmaidensa valtiontukikilpailua korealaisen omistajan ja amerikkalaisen tilaajan hyväksi.
Telakoilla on maailmassa paljon ylikapasiteettia. Työvaltaisena tuotantona se on omiaan siirtymään ajan myötä Aasiaan. Tätä kehitystä voimme jarruttaa, mutta emme estää.
Vihtavuoren ruutitehdas on paikallisesti merkittävä työllistäjä, mutta että oikein huoltovarmuus? Ei kai nyt maamme sodanaikainen ruutihuolto voi olla kiinni tehtaasta, jonka sijainti on kaikkien tiedossa?
“On saatava eläkkeellesiirtymisikää nousemaan. Tätä estävät nyt työnantajien asenteet. Kuusikymmentä kolme vuotta täyttäneitä savustetaan eläkkeelle. Näin ei tehtäisi, jos eläkeikä olisi korkeampi.”
Nyt savustetaan jo 50+ vuotiaita ulos firmoista.
Viimeinenkin häpy on häipynyt työnantajilta ja niinpä ihminen voidaan irtisanoa 40 vuoden palvelun jälkeen vaikka putken pää jää muutamaa kuukautta vajaaksi.Tai irtisanotaan muutamaa kuukautta ennen eläkeikää
Ja eivät nämä ns “tukipaketit” ole ikään sidottuja, niitä tarjotaan kaikille.
Näin työnantaja vapautuu kaikista irtisanomisen aiheuttamista velvotteista
Ja meillä on käytännössä 400000 työtöntä työnhakijaa,ja kun lasketaan mukaan työssäkäyvätkin niin liki 500000 ihmistä tarjoaa työtä työnantajille, joten työvoiman tarjonnasta ei ole pulaa ‚kun n 16 % työvoimasta on joka kuukausi tarjolla 25000 työpaikkaan eli 20 yhtä työpaikkaa kohti.
En tiedä mikä se työvoimapula on, josta kauheasti on uhottu jo ainakin 50-vuotta.
Oma kokemukseni rekrytoinnista oli, että pienipalkkaiseenkin asiakaspalvelijan työhön, palkka 1500–1700 euroa kuussa, löytyi aina 200–400 hakijaa, riippuen ilmoituksen levittämisestä.Jopa Helsinkiin näitä hakijoita löytyi .
“Vihtavuoren ruutitehdas on paikallisesti merkittävä työllistäjä, mutta että oikein huoltovarmuus? Ei kai nyt maamme sodanaikainen ruutihuolto voi olla kiinni tehtaasta, jonka sijainti on kaikkien tiedossa?”
Jos sota syttyy niin ruutia ei saada Suomeen mistään.
Onko nykyinen sijainti turvallinen on vähän toissijainen kysymys, tehdas ja varastot voidaan siirtää niin syvälle, että täsmäiskut ilmasta eivät onnistu.
Ja muutama vuosi sitten Draka lopetti kaapelin valmistuksen , mikä merkitsi suurta kolausta tietoliikenteen varmuuteen. Suomen ulkomanyhteyden kulkevat meren kautta ja kaapelin katkeaminen tarkoitaa, että on lähdettävä hakemaan kaapelia lähimmistä tehtaista eli keski-Euroopasta.Ja tuollainen korjauspätkä painaa sen verran, että se voi tapahtua vain laivalla ja kestää viikkoja ja voi olla ettei kriisiaikana onnistu.
Pienemmässä mittakaavassa maalla on sama ongelma, tosin kaapeli on kevyttä ja kulkee kuorma-autossa
Niinpä sitten valtion aloitteesta ja tuella pistettiin pystyyn uusi tehdas, kun Draka romutti tehtaan koneineen.
Eikä tämäkään tietysti takaa kaapelin saatavuutta kaikissa olosuhteissa.
Niinpä
Yliopistoissa ja korkeakouluissa lukuvuodet alkavat pikkuhiljaa syyskuun puolessavälissä ja viimeiset tentit ovat hyvissäajoin ennen vappua. Vuodenvaihteessa on noin kuukauden huilitauko. Yhteensä lukuvuoden pituus on hieman yli puolen vuoden. Kesäaikana valmistumista edistävien opintojen suorittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Muualla maailmassa pidemmät lukuvuodet ovat kaiketi ennemmin sääntö kuin poikkeus.
Mikäli opiskeluja haluttaisiin nopeuttaa, yliopistojen lukuvuoden pidentäminen ja mahdollisuus opiskella kesäaikaan voisivat olla hyviä keinoja. Jonkinlaisina haittoina tällä olisi ettei yrityksillä olisi käytössään pahimpina lomakausina niin paljoa edullista opiskelijatyövoimaa ja opiskelijat saisivat aiempaa vähemmän kokemusta työelämästä ennen valmistumista. Professoritkin voisivat joutua tinkimään tutkimukseen keskittymisestä.
Suomen tervehdyttäminen ja liberalisointi vaatisi niin ison mullistuksen että se ei ole oikeasti mahdollista, pitää vain näpräillä, lisätä veroja sekä virkamiehiä ja seurata laumaa. Persut sai osittain kannatusta, toivossa että he rettelöisivät joka paikassa ja aiheuttaisivat kaaosta. Sen kautta olisi voinut syntyä joitakin käänteen tekeviä uudistuksia. He ovat kuitenkin osoittaneet olevansa ihan perinteisiä tylsiä leipäpoliitikkoja.
Presidentti vain unohti mainita, että fossiilisia riittää, jos mennään ottamaan käyttöön aina vain kalliimpia ja sottaisimpia tapoja hankkia sitä. Kysyntä nousee niin paljon tuotantoa enemmän. Nähtävästi mennään, eli käytännössä elinkustannukset nousevat ja palkkavaatimukset siellä, missä elämä sidotaan näin vahvasti öljyn käytölle, kuten Suomessa. Kilpailukyä (myytävää teknologiaa) ei tule, kun luovaa tuhoa ei saada liikkeelle, kun dirtytech näyttää lobbaavan aika vahvasti oman asemansa säilyttämisen puolesta, päätellen käytetyistä puheenvuoroista.
Kun katsoo miten Helsinkiä rakennetaan, niin fossiilisten, tai korvaavien viherpesupolttoaineiden, kysyntä ei tule ainakaan laskemaan. Helsinki näyttää pyrkivän vihreydessä tarkkailuluokan priimukseksi. Rima on alhaalla, ja rakennettua ei hetkeen muuteta, joten jonkinlainen muutos olisi kiva nähdä.
Aika helppoa ennustaa, että luonnonlait eivät taivu edes Soinin populistisen paatoksen edessä, kuten demarit näköjään tekevät, joten kysyntää cleantechille tulee valtavasti lisää. Kun kiinalaiset nyt vaativat ilman puhdistamista uudella teknologialla, niin jo tästä tulee markkinaa, mutta sen jälkeen huomataan, että ilmakehän hämärtymisen raju lasku nopeuttaa lämpenemistä, joten tulee valtava kysyntäpiikki, kun maailma huomaa olevansa lirissä. Enää ei kuunnella vanhaa teollisuutta, vaan huudetaan uutta apuun. Tätä ennen pitäisikin saada Suomessa teollisuus ymmärtämään, että hommat menee tällä pallolla luonnonlakien mukaan, eikä vanhojen setien mielipiteiden. Muuten kysyntäpiikkiin ei ole myytävää.
Salovaara
Et näköjään lukenut presidentin puhetta.
Hän sanoi, ettei tunnettuja fossiilisiten varantoja voi kaikkia käyttää, ellemme halua massiivista ilmaston myllerrystä.
Oma mielipiteeni on, että Hewlsinki torjuu ilmastonmuutosta perin tehottomasti. Helsingin tulisi keskittyä energian säästämiseen.
Entä voisiko sillä paperitehtaalta säästyvällä sähköllä pitää yllä hitsaustaitoja täällä Pohjolassa siltä varalta, että niitä laivatilauksia taas alkaa sadella? Risteilyt ja sitä myötä luxus-risteilijät saattavat tietenkin siirtyä Karibialta Kiinanmerelle ja tuotanto myös. Mutta entä meidän Jäämeri ja Koillisväylä Aasiaan. Sinne kai tehdäänkin erikoisaluksia suomalaisilla telakoilla, joilla taitaa tilauskirja vielä pullistella?
Muutama pointti:
Ammusvalmistusta on syytä olla myös omasta takaa, koska siinä vaiheessa kun välit alkavat kiristymään, ammuksia ei saa ostettua enää mistään kun kaikki varustavat omia armeijoitaan. Eli ammusvalmistusta ehtii kiihdyttämään mahdollista sotaa edeltävinä kuukausina. Sama koskee tietenkin kaikkea muutakin asetuotantoa, mutta toisin kuin modernien asejärjestelmien tuottaminen ja kehittäminen, ihan tavanomaista ammustuotanto ei ole niin äärettömän kallista ylläpitää.
Toinen vaihtoehto voisi tietenkin ostaa rauhan aikana tarpeeksi ammuksia varastoon sen sijasta että ylläpidettäisiin rauhan aikana kannattamatonta tuotantoa, mutta hei, milloin täällä Suomessa on oikeasti tajuttu ostaa mitään tarpeeksi syvän rauhan aikana? Perinteitä kunnioittaen Suomessa herätään vasta kun sota on jo ovella eikä mistään saa ostettua mitään edes rahalla, etenkin kun hyvissä ajoin varmistetaan ettei varmasti kuuluta mihinkään liittoon ettei varmasti saada minkäänlaista apuakaan mistään.
Sitten talouspuoleen:
Ode
“Nopean sopeutuksen sijasta kehysriihessä tulisi sopia valtiontalouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä – siis sopia, ei lykätä. ”
Ai samalla tavalla kun hallitus sopi hallitusneuvotteluissa kuinka talous tasapainotetaan? Tai siis ei sopinut, vaan lykkäsi. De facto tuollaine sopiminen siitä että sovitaan jatkossa on yhtä kuin lykkäys, koska ei niiden säästöjen tekeminen jatkossakaan ole mitään herkkua, etenkin kun vuoden-parin päästä on jo seuraavat eduskuntavaalit ovella. Lähde siinä vaalivuonna sitten sopeuttamaan toimintaa, jeah, aivan varmasti joo.
En tiedä mitä kannattaisi tehdä, mutta on täysin epärealistista väittää että jos nyt sovitaan mitä tehdään joskus vaalivuonna, ettei se tarkoittaisi käytännnössä toimenpiteiden lykkäämistä ja todennäköisesti seuraavalle hallituskaudelle saakka.
Ja kun ei kerran tehdä tulo ja menopuolela mitään, niin ei kyllä varmasti saada rakenteitakaan uudistettua. Suomen pitää olla menossa konkurssiin että saadaan kunon rakenteelliset uudistukset putkeen. Pientä viilausta toki voidaa tehdä.
Uskon kyllä ettei Suomesta tule mitään Kreikkaa, mutta tarvitaan taas jokin 90-luvun laman kokoinen paukku ennenkuin kriisitietoisuus herää ja aletaan käärimään hihoja käsienheiluttelun sijasta.
Lisäksi rakennemuutokseen o turha vedota niissä tapauksissa kun tuhotaan omalla toiminnalla ne vanhat rakenteet. Tämä koskee teollisuuden toiminnan vaikeuttamista kaikenlaisilla höpönlöpön-säännöksillä, energiaveroilla, tuulimyllyillä, haihattelulla ja rikkidirektiiveillä.
Suomessa pitäisi enemmän siirtyä siihen, että kaikki toimialat pärjäisivät omillaan ja vastaavasti niitä ei verotettaisi hengiltä. Nykyään verot on tapissa ja sen lisäksi jaetaan miljarditolkulla tukiaisia, koska muuten yrityksilla ei ole toimintaedellytykisä.
Eli jätetään toimialat pärjäilemään omillaan ilman tukia, mutta samalla pitäisi lopettaa eri toimialojen kiusaaminen veroilla ja säännöksillä.
Sinulla on jo ainakin sata kertaa selitetty tässä blogissa, että työvoimapula koskee asiantuntija-ammatteja. Lääkäreistä on koko ajan kaamea pula, eivät taida noi 400 000 työtöntä pärjätä porukallakaan tk-lääkärin ammatissa.
Osmo: “Turun telakalta jo tilattujen risteilijöiden rahoituksesta käydään kovia neuvotteluja valtion ja korealaisen omistajan välillä. Ei ole ylen isänmaallista ryhtyä korealaisen osapuolen puhemieheksi omaa maataan vastaan.”
Tämä on kyllä aika törkeästi sanottu.
Turun telakan tukeminen ja korealaisen emoyhtiön tukeminen ovat kaksi (2) eri asiaa.
Kuten olen aikaisemminkin todennut, mahdollinen tuki voidaan järjestää niin, että se menee tarkoitukseensa eikä mihinkään muualle.
Jotenkin tulee mieleen helsinkiläinen nurkkapatrioottisuus…
Niin, kysymys ei varmaan olekaan onko meillä tarpeeksi työttömiä työnhakijoita eli työn tarjontaa, vaan siitä onko tämän työn tarjonnan hinta kohdallaan. Jos työn tuottavuus on työnantajalle vaikkapa 1000€/kk, siitä ei voi maksaa edes sitä 1500 €/kk, vaan jonkun verran vähemmän kuin työn työnantajalle tuottama hyöty.
On kokonaan eri keskustelu tuleekö työntekijä sitten toimeen tällä rahalla tai motivoiko se kun tukiaisina saa saman rahan tekemättä mitään. Mielestäni tukijärjestelmää pitäisi rukata reippaasti siihen suuntaan, että myös vaikkapa 1000 €/kk tuottavalle työlle löytyisi tekijöitä ja se tuottaisi näille paremmin kuin sohvalla makoilu.
Ongelmana vaan on ammattiyhdistysliikkeet minimipalkkavaatimuksineen (ja muine työn lisäkuluesityksineen kuten koulutuspäiväkiistassa) ja toisaalta työn ja työnantajien korkea verotus, joka tekee työn teettämisestä ja tekemisestä kannattamatonta.
Saksan mallia vaan kehiin ja huomattavasti suurempi osa kansasta tekemään töitä. Kun esim. rakennusala pyörii käytännössä kokonaan ulkomaisella työvoimalla, vaikkapa olkiluoto 3, niin kyllähän täällä olisi töitä suomalaisillekin jos ei hinnoiteltaisi itseämme ulos työmarkkinoilta.
Veronkorotukset lisäävät palkankorotuspaineita, koska tavalliset työssäkäyvät nyt jo muutenkin joutuvat ahtaalle nousevien asumis- ja elintarvikekustannusten takia. Tämä heikentää kilpailukykyämme entisestään.
Elintarvikekustannusten nousuun pitäisi puuttua,
elintarvikemarkkinoilla on epäterve tilanne, kun ei ole kilpailua.
EKP patistaa Suomea alentamaan hintoja ja uudistamaan vähittäiskauppaa. Suomi on ollut tämän suhteen passiivinen ja pitkään. Siitä ovat kärsineet tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja köyhät vielä enemmän.
Vähittäiskauppa hyökkää rajusti kilpailua lisääviä toimenpiteitä vastaan uhaten nostaa hintoja jopa kymmenen prosenttia.
Lidl teki “kovan vedon”. ALV korotuksen yhteydessä se ilmoitti pitävänsä hinnat ennallaan. Siis joustaa katteessa, eikä siirtänyt korotusta hintoihin.
Terveessä kilpailutilanteessa yleisesti vähittäiskauppa joutuisi miettimään, milloin
korotuksia siirretään hintoihin ja milloin joustetaan katteessa. Nyt on ollut lähes
automaatio, että erilaiset korotukset siirtyvät hintoihin.
http://yle.fi/uutise /ekp_patistaa_suomea_hinnat_alas_ja_vahittaiskauppa_uusiksi/6490208
http://yle.fi/uutiset/al_kesko_uhkaa_nostaa_ruoan_hintaa_kymmenen_prosenttia/6494784
Entäs sitten? Yhteiskunnan täytyy olla niin rakennettu että niille lahjattomillekin on työtä jolla ne elättää itsensä eivätkä syö minun ruokapöydässäni.
Eivätkä suomalaiset ole yhtään sen älykkäämpiä kun muutkaan kansat joten on turha haikailla ylimääräistä osaamista. Niillä korteilla on pärjättävä mitä käteen on jaettu.
Tuo lääkärien tms verorahoilla maksetun työvoiman “pula” on muuten puhdasta mielikuvituksen tuotetta ja katoaa kuin se Saharaan.
Vanhan kunnon Wärtsilä Meriteollisuus ‑konkurssin yhteydessä ei voitu kuin ihmetellä miten laivojen moottoritoimittaja (Wärtsilä) ja telakoiden tilojen omistaja ja vuokraaja (Wärtsilä) puuttuivat konkurssipesän velkojien listalta. Telakoiden saama rahoitus oli joo löytänyt kohteensa.
Ei tainnut edes WinCapita opettaa demareille, kepuille ja persuille että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, tarjous ei välttämättä ole totta.
Osmo:
Toi on vähän kyseenalainen väite. Ensinnäkin miesten ja naisten ansiotasojen erot selittyy huomattavalta osin tehtyjen työtuntien määrällä. Ts. samassa ammatissa työskentelevä mies tienaa keskimäärin naista enemmän, koska tekee enemmän työtunteja. Tämä ero ei heijastele naisten työllistymisvaikeuksia.
Viimeaikaisten mm. jenkeissä ja briteissä tehtyjen tutkimusten mukaan näyttäisi myös siltä, että miesten ja naisten ansiotasot lähtevät erkanemaan vasta kolmenkympin kieppeillä. Siis siinä vaiheessa kun naisista tyypillisesti tulee äitejä. Jos nuorilla lapsettomilla naisilla olisi miehiä suurempia työllistymisvaikeuksia jotka johtavat eroihin ansiotasoissa, ne erot varmaankin näkyisivät tilastoissa jo ennen lisääntymistä. Luulen että äitiyden aikaisilla poissaoloilla työelämästä on paljon suurempi vaikutus kuin esittämälläsi työnsaannin vaikeudella. Samoin sillä että naiset mitä todennäköisimmin uhraavat äitiyteen myös äitiysloman jälkeen huomattavasti enemmän paukkuja kuin mitä miehet uhraavat isyyteen noin keskimäärin.
Tästä mulla ei oo tietoa, mutta onko esim. Suomessa sitten niin, että alle kolmekymppisiä lapsettomia naisia on huomattavasti enemmän työttöminä kuin vastaavan ikäisiä lapsettomia miehiä? Tai onko alle kolmekymppisten lapsettomien miesten ja naisten ansiotasoissa huomattavia eroja?
Työsuhteen katkosten vaikutusta ansiotason kehikseen voidaan tutkia sukupuolineutraalisti vertaamalla vaikkapa niitä, joilla on pitkiä perhevapaita niihin joilla ei ole. Tässä on pieni valikoitusmisongelma, mutta tästä huolimatta tuloksia on vaikea kumota. Jos perhevapaat hidastavat urakehista, on syytä olettaa, että muutkin katkoksetvaikuttavat samalla tavalla.
Suomen ongelma on politiikassa. Suomesta on 20+ vuotta puuttunut hallitus/oppositio ‑asetelma.
Valtaosa poliitikoista on ajatusmaailmaltaan normatiivisia ja etenkin kokoomuslaiset lakimiespoliitikot.
Asioita ratkotaan normien avulla. Ja nyt kun EU:stakin pukkaa jatkuvasti uutta normia, eletään normien kulta-aikaa ja talouden lama-aikaa.
Kokoomuslaisen normatiivis-ideologisen politiikan jälki on ollut karmeaa. Lähtien Wärtsilä meriteollisuudesta GrowHown myyntiin ja Soklin lahjoittamiseen. Normeihinsa se lakimies Vapaavuorikin sotkeutui.
Kokoomuslaista menoa suojaa vielä media, jonka pitäisi olla vallan vahtikoira.
Tutkitusti valtaosa toimittajista on kokoomuslaisia. Kokoomuslaiset ovat vallanneet Yleisradionkin, jonka hallituksen puheenjohtaja on kokoomuslainen ja hänen löytämänsä toimisjohtajakin on kokoomuslainen. Kumpikin kuuluu vielä vapaamuurareiden veljeskuntaan.
Eilinen välikysymyskeskustelu osoitti, että sekä hallituksen että opposition asetelmat ovat hujan hajan sekaisin. Mitään rakentavaa ei syntynyt. Odotettavissa on jälleen vaihtoehdottomuutta ja uusia normeja.
Noiden kauppojen hallituksiahan kansoittavat sadat poliitikot. Epäterve kilpailutilanne on aika luonnollinen seuraus tästä Suomelle tyypilllisestä rakenteellisesta korruptiosta.
Juurihan siihen pyritään puuttumaan uudella lailla. Keskon pääjehun mukaan uusi laki eli kilpailun lisääminen pakottaa Keskon nostamaan hintoja ainakin 10%. Samaa sanoo SOK:n bossi.
Että miten kalllista meillä olisikaan, jos ei olisikaan duopolia.
VATT:
Työttömyysturvan nostaminen lisäsi työttömyyttä:
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/935
“Vuoden 2012 alussa toteutettu työtulovähennyksen kasvattaminen laski työllis-tymisveroastetta hieman. Samaan aikaantoteutetut sosiaalietuusmuutokset sen sijaan nostivat työllistymisveroastetta. Yhteensä muutosten seurauksena työllis-tymisveroaste nousi hieman, mikä tarkoittaa,että työllistyminen ei ole taloudelli-sesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin.Muutos työllistymisveroasteessa on
kuitenkin pieni, keskimäärin noin yksi prosenttiyksikkö.
Työllistymisveroasteen muutokset heijastuvat työllisyyteen, jos työlliset ja työttömät reagoivat niihin. Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan arvioida, että
käyttäytymismuutoksensuuruutta kuvaava työllistymisjousto on suhteellisen
pieni, vaikkakin täsmällistä arviota sen suuruudesta on vaikeaa antaa. Työtulovä-hennyksen kasvattaminen lisää työllisten määrää hieman. Vastaavasti sosiaa-lietuuksien muutokset ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen kasvattaminen heikentävät työllisyyttä. Tehtyjen muutosten yhteisvaikutus pienentää työllisten
määrää noin 0,24 prosentilla. Muutokset lisäävät julkisia menoja, koskatulonsiirrot kasvavat. Samalla ne vä-hentävät verotuloja, koska ansiotulojen verotusta kevennetään.”
—————————–
Pitäisi jo vihdoin ja viimein myöntää, että aika monen vasemmistolaisen kansanedustajan hellimä taloustiede, jossa talous lähtee nousuun sosiaalietuuksia korottamalla, perustuu ihan puhtaaseen toiveajatteluun.
Onko tuo tutkimustulos peräti hevosmiesten tutkimustoimiston käsialaa?
Lääkäripula johtuu suomalaisen julkisen terveydenhoitojärjestelmän konkurssista. Konkurssipesässä ovat tottuneet työskentelemään vain asianajajat.
Vaikka on aiheen sivusta, kerron kuitenkin. Sain pahan silmätulehduksen toistamiseen. Kiiruhdin Viiskulman terveysasemalle silmä kourassa. Terveydenhoitaja soitti lääkärille: Pahan näköinen silmätulehdus, voitko ottaa vastaan? Terveydenhoitaja neuvoi menemään seuraavaan kerrokseen huoneen xxx ovelle. Tein työtä käskettyä ja siellähän lääkäri olikin keskustellen käytävällä kollegansa kanssa. Kumma vaan, että lähtikin pois vain epäluuloisesti minuun katsastaen. Ajattelin, että varmaan vaikeampi tapaus tuli edelleni. Tunnin odottelun jälkeen lääkäri huutaa nimeäni käytävällä ja ihmettelee, mitä minä täällä teen? On kuulemma vaihtanut vuosi sitten huonetta alempaan kerrokseen terveydenhoitajan lähistölle. Sisään mennessä lääkärin puhelin soi ja joutuu puoli tuntia ihmettelemään, mitä tehdään lastensuojeluviranomaisille kuuluvassa asiassa. Kun asiassa päästään johonkin yhteisymmärrykseen, lääkäri tutkii silmäni ja uusii pari vuotta sitten määrätyn reseptin. Sain samoja silmätippoja, joita naapurimaassa voi ostaa käsikauppatavarana apteekista ilman reseptiä. On tietysti mukava aina havaita kuinka tehokas julkinen terveydenhoitojärjestelmämme on. Eräskin hesarin toimittaja kertoi kerran sen olevan maailman paras ja sen takia kannattaa kyllä maksaa veroja.
JL:
Aihetta on tutkittu aika vähän viime vuosina, mutta ne tutkimukset mitä on tehty ovat kertoneet, että Vihreillä on rajusti puolueen kokoa suurempi edustus toimittajien joukossa. Myös Vasemmistoliitto on yliedustettu verrattuna väestöön yleensä. Ruotsissa tehdyt tutkimukset ovat antaneet samanlaisia tuloksia.
WinCapita ja monet muut ovat opettaneet ajatteleville ihmisille, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta — ilman varauksia.
STX Finlandin tapauksessa tällaisesta tarjouksesta ei ollut kysymys.
Yleinen uskomus eräissä piireissä tuntuu sitkeästi olevan se, että mikäli ko. pääomalaina olisi myönnetty, valtion virkamies olisi mennyt agenttielokuvan tyyliin rahaa täynnä olevan attaseasalkun kanssa Turkuun ja STX Finlandin vastaanottaja olisi välittömästi lähtenyt rahasalkkua viemään yksityiskoneella Etelä-Koreaan.
Aika kummallinen käsitys, ei edes maataloustukea näin myönnetä.
Osmon puheenvuoro talouspolitiikasta on täyttä asiaa. Nyt pitäisi saada hallitus ja eduskunta päättämään asioista. Tätähän presidenttikin kaipaili. Katselin tänään eduskunnan kyselytuntia. Pääministeri sanoi, että työmarkkinajärjestöt eivät ole saaneet ehdotusta aikaiseksi, miten eläkeikäkysymyksessä pitäisi edetä. On se kummaa, että tätä asiaa ei saada päätettyä. Työmarkkinajärjestöillä ei tässä asiassa ole mitään vastuuta. kaikki vastuu on eduskunnalla ja hallituksella. Eikö hallitus uskalla ottaa sitä valtaa, mikä sillä on.
Eläkeikä oli 65 vuotta vuoteen 2005 asti. Mikä ihmeen onnela silloin oli näkyvissä, kun ikärajaa laskettiin? Tai tehtiuin “joustavaksi”. Ja tämän hyväksyivät samat puolueet ja paljolti samat edustajatkin, jotka eivät nyt saa mitään päätettyä.
Kyselytunnilla Risikko sanoi, että kovasti on tulossa työvoimapulaa hoito-/hoiva-alalla. Monta sataa tuhatta työntekijää tarvitaan. Monet meistä muistavat, että valtava työvoimapula uhkaa 70-luvun lopulla, sama uhka oli päällä 80-luvun lopulla. Nyt ties kuinka monta vuotta on tohistu suurten ikäluokkien korvaamisesta maahanmuuttajilla ym. Koko ajan meitä uhkaa valtava työvoimapula. Lopettakaa jo tuo uhkailu. Ei meillä mitään yleistä työvoimapulaa ole. Se on, niinkuin Syltty totesi, ammattiryhmäkohtaista ja myös aluekohtaista ja ikäryhmäkohtaista. Koulutettakoon muutamille aloille lisää. Nuorten työllistämiseen kannattaa panostaa reilusti myös valtion ja kuntien, kuten ovat tehneetkin. Ja hoitoalalla korvataan raskaampia hoitomuotoja kevyemmillä. Muista maista saadaan varmasti malleja asian hoitamiseen.
Vapaavuori ei sotkeutunut mihinkään, siinä vaiheessa kun hän tuli ministeriksi, sopimus STX Francen kanssa oli jo olemassa — kuten Vapaavuori itsekin totesi.
Päätös STX Finlandin rahoittamatta jättämisestä tehtiin Häkämiehen johdolla de facto jo elokuussa, jolloin ranskalaiset huomasivat mahdollisuutensa koittaneen.
Osmolle ja kumppaneille voisi vielä todeta, että mikäli kyseessä olisi ollut STX:n emoyhtiön tukeminen, EU:n sääntöhin olisi ollut turha vedota — Etelä-Korea ei ole EU-maa eikä EU:n tukia koskeva de minimis sääntö päde.
OS kirjoitti: “Suomen teollisuus on vakavan rakennemuutoksen edessä… On päätettävä, yritetäänkö hidastaa supistuvien alojen supistumista vai panostetaanko nousevien alojen nousuun.”
Vaikka OSn kysymyksenasettelu lähteekin väärästä joko/tai-asetelmasta,tässä on vakava asia kyseessä.
Nykyinen hallitus ei teekumpaakaan.
Odotetaan vaan eufoorisesti, että talous lähtee aivan pian itsestään kasvuun ja sitten kaikki ongelmat ratkeavatkin ikäänkuin taika-iskusta.
Todellisuudessa hallitus / kolmikanta pelaavat tässä aikaa ja sikamaista uhkapeliä maamme tulevaisuudella panemalla kaiken yhden, hyvin epävarman kortin varaan.
Odotellessa törsätään sitten kaikki liikenevät rahat taivaan tuuliin.
Entä jos sitä riittävää talouskasvua ei kymmeneen vuoteen tulekkaan?
Entäpä jos se talouskasvu tuleekin sellaisena, että Suomen talous on siihen nähden kilpailukyvytön sen johdosta, että välttämättömät rakennemuutokset jäivät tekemättä?
Pelkäänpä pahoin, että hallitus / kolmikanta häviävät tämän traagisen suurilla panoksilla pelattavan uhkapelin!
Kaikki uhkapelaajat kuitenkin koko ajan tietävät mitä oikeastaan pitäisi tehdä:
Pitää antaa jonkin verran varoja auringonlasku-alojen ongelmien torjuntaan ja estää niiden äkkiromahdus, mutta suunnattava suurin osa jäjellä olevista resursseista nouseville aloille.
Lisäksi on tehtävä välttämättömät rakenne-muutokset.
Onko maan tilanne nyt sama kuin Nokialla pari vuotta sitten? Pitääkö ensin äkkiä tuhota kaikki vanha konkurssiin partaalle saakka, ennenkuin voidaan rakentaa mitään uutta?
Seppo Korppoo
Yrittäjä, joka toimii vain nousevilla aloilla
Evert The NeveRest kirjoitti:
“Tutkitusti valtaosa toimittajista on kokoomuslaisia.”
[Citation needed]
Höpön löpön. Tulokset on helppo kumota toteamalla, että otos on valikoitunut (koska se on). Valikoitumisongelmaa ei voi ohittaa toteamalla, että se on “pieni”.
Maalikoille tiedoksi, että oletan Osmon tarkoittavan valikoituimsella tässä sitä, että ihmiset, joita noin yleisesti kiinnostaa oma ura eivät pidä pitkiä perhevapaita. Toisaalta myös ihmiset, joitten ura on jo sakannut, lähtevät mieluumin perhevapaille. Valikoitumisongelma on tässä selvä eikä edes mitenkään “pieni”.
Julkisuudessa on ollut kyllä aivan eri tieto asiasta. Eilen välikysymyspuhujista ainakin talousvaliokunnan Teuvo Hakkarainen totesi asian:
“Ministeri Vapaavuori väitti TV-haastattelussa vedoten virkamieslähteisiin, että risteilijätilaus olisi mennyt Ranskaan, vaikka valtio olisi tehnyt mitä tahansa. Niin valiokunta kuulemisten, kuin yksitäisten keskustelujeni pohjalta voi todeta varmuudella, että ministeri Vapaavuori puhui täyttä muunneltua totuutta. Tilaaja ei ollut edes keskustellut 20.11.2012 muiden kuin Turun telakoiden kanssa.”
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_7_2013_vp_1_116_116_p.shtml
Teuvo Hakkarainen on tuossa kertakaikkisesti väärässä.
Myyjä nostaa aina hintaa, jos ostaja näyttää innokkaalta ja jos ostajien joukossa on varakkaita.
Joten eduskunnan välikysymyskeskustelun jälkeen Turun Telakan myyntihinta todennäköisesti nousi ainakin 100 miljoonaa euroa.
Ja jos kauppa syntyy, niin se raha tietenkin otetaan tavalla tai toisella veronmaksajien pussista eikä muiden omistajien kukkaroista.
Osmo on oikeassa, monelta osin ei tuo välikysymyskeskustelu tuntunut kovin isänmaalliselta.
Ehkä ymmärtämistä vaikeutaa, että tuolla “työvoimapaulalla” kuitenkin perustellaan maahanmuuttoa ylipäätänsä, aina turvapaikanhakijoden vastaanottoa myöten (en sano, että Soininvaara tähän syyllistyisi, mutta yleisemmin). Meillä on kuulem ihan hirveä pula ihmisistä, jotka kykenevät bussikuskeiksi ja lehdenjakajiksi.
TK-lääkärin olisi tässä maassa syytä osata suomea; ei lääkäreiden tänne tuloa ulkomaalaislaki tai työkkärin lausunnot estä.
Työvoimapula on väärä käsite. Kyse on veronmaksajapulasta. Kun saadaan nuoria aikuisia ulkomailta, huoltosuhde paranee. Tähän perustuu Yhdysvaltain parempi tilanne. Ruotsi hyötyy maahanmuuttajien tuomasta nuorennuksesta huomattavasti. Tai jos ajattelemme maiden sijasta maakuntia. Ainakin muut maakunnat syyttävät Uuttamaata siitä, että täällä vanhushuoltosuhde on saatu pysymjään hyvänä muualta Suomesta tulleiden avulla.
Hupijuttuja, muutaman lääkärin vaje ei ole oikea työvopimapula, se korjautuu esim tuplaamalla lääkärikoulutus. Ei se sen suuurempaa tulausta ole kuin 1000 turhan taiteen maisterin kouluttaminen.
Saksan malli on monimutkaisempi kuin annetaan ymmärtää, sen yksi tarkoitus on houkutella työajan lyhennyksiin verotuksen alenemisen kautta.
Eli tekemällä entisessä työpaikassa päivä vähemmän ja korvaamalla se minijobilla, verotus ja sosiaaliturvamaksut alenevat oleellisesti
Ja minijob on myös hyvä kotirouville.
Ei se työttömyyttä sinänsä poista, sillä työllisiksi rekisteröidään jo , kun tekee tunnin työtä kahdessa viikossa.
Eivät nuo minijob työlliset ole aitoja palkansaajia, sillä se ei vähennä sosiaaliturvan tarvetta
Tilastot siivoutuvat, mutta eipä paljon muuta.
NL-mallisia Potemkinin kulissejako havittelet ?
Heh, muuutama sata lääkäriä voimme ryöstää kehitysmaista esim Virosta tulee täydennystä koko ajan ja tyytyvät suomalaista alempaan palkkaan
Ja IT-osaajan saa Intiasta murto-osalla suomalaisen kuluista ja jos haluaa valkoisen niin voi palkata sellaisen vaikkapa Puolasta
“Saksan mallia vaan kehiin ja huomattavasti suurempi osa kansasta tekemään töitä. Kun esim. rakennusala pyörii käytännössä kokonaan ulkomaisella työvoimalla, vaikkapa olkiluoto 3, niin kyllähän täällä olisi töitä suomalaisillekin jos ei hinnoiteltaisi itseämme ulos työmarkkinoilta.”
Saksan työllisyysaste oli 2011 Eurostatin mukaan 76,3 ja Suomen 73,8 eli 2,5 % enemmän
Suurin selittävä tekijä on, että Saksassa oppisopimustoiminta on laajempaa ja se tehdään palkkatyönä, samoin kuin muukin työharjoittelu tai työkokeilu
Suomessa ne tehdään ilmaistyönä eikä niitä lasketa työllisyyteen
Tai kotirouvien muutaman tunnin työpätkät laskeutvat nekin työllisiksi.
Mutta samalla ne katkaisevat yhteyden työllisyyden ja elämisen edellytysten väliltä
Eli työ ei enää takaa toimeentuloa Saksassa
PenaKa kysyi viisaita: “Eikö hallitus uskalla ottaa sitä valtaa, mikä sillä on.”
Käytännössähän asia on niin, että maata varsinaisesti johtaa kolmikanta, jossa toimii hallituksen lisäksi kaksi ulkoparlamentaarista toimija-lobbaria, eli suurteollisuus ja suurimmat ammattiyhdistysliikkeet.
Muille, eli kansalaisten enemmistölle näytetään keskisormea…
Määritelmä: “Kartelli on talouselämässä toimiva yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla.”
Tämä kolmikanta on vuosien varrella rakentanut työvoimakartellin,joka on kirjattu TES-systeemin ja tässä yhteydessä myös rajoitettanut perustuslaissa Suomen kansalaiselle kuuluvaa Perusoikeutta 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
Tässä on ollut mukana ryhdittömiä ja epäluotettavia pelkuri-poliitikkoja, joita on viety kuin pässiä narussa.
Työn ja elinkeinon vapautta on rajoitettu, tuosta vaan sivumennen, seuraavilla toimialoilla:
Kaivosten ja malmisuonten… kirjakaupat… painokirjoitusten julkaiseminen… apteekki- ja rohdosliikkeet… alkoholipitoisten aineiden valmistus… ravintolan‑, yömajan‑, kahvilan- ja biljardinpito… margariinin ja margariinijuuston… keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistettujen rehutavarain sekä siementavarain kauppa… räjähtäväin aineiden… sähkölaitteiden ja ‑laitteistojen suunnittelu… talletuspankit ja muut luottolaitokset… vakuutusliikkeet… kaupanvälittäjän, laivansuorijan ja yksityisetsivän ammati…warrantin antamiseen oikeutetut varastomakasiinit… asunnonvälitysliikkeet… yleisön käytettäväksi aiottujen rautateiden perustaminen…teletoiminnan harjoittaminen…postitoiminnan harjoittaminen…moottoriajoneuvojen ja muiden omin voimin kulkevien koneiden käyttäminen…ilma-alusten käyttäminen…sirkus, varietee- ja kinematografiesitykset…leimattavien jalojen metalliteosten…omaisuuden tai hengen vartioimisliikkeet… valmismatkaliikkeen harjoittaminen…arvonlisäverottoman matkustajamyynnin järjestäminen…sijoitusrahastotoiminta… arvopaperivälitysliikkeen ja optioyhteisön toiminta… vakuutuksenvälitystoiminnan harjoittaminen.
Lisäksi tulevat TES-kartellilait ja loputon määrä vero‑, yms. lakeja ja EU-direkriivejä.
Kun katsoo tätä valtavaa listaa, ei voi olla ihmettelemättä sitä, että kuinka tässä maassa yleensä voi mitään kannattavasti yrittää.
Kokemuksesta voin sanoa, että kyllä voi. Se kuitenkin edellyttää huippukirurgin & fakiirin taitoja, kokemusta ja onnea.
Yllä listatuista syistä Suomi on nyt täysin jumissa ja itsekkään kolmikannan armoilla.
Käyköhän tässä niin, että Mörkö-Soini vie kohta potin kolmikanta-kartellin nenän edestä?
Seppo Korppoo
Yrittäjä-fakiiri, joka vastustaa kartelleja
Suomessahan tilastojen mukaan valtiolla ja kunnissa ansaittaneen keskimäärin paremmin kuin yksitysellä…se kertoo jotain pomo/duunari suhdeluvsta, tästä johtuu epäinhimillinen vanhustenhoito ja taantunut sairaidenhoito ym, ei suinkaan siitä että rahaa ei olisi yllin kyllin yhteiskunnan kukkarossa.
Ihan ok, mutta kun sille työlle pitäisi löytää maksajat. Se taas tarkoittaa jotain muuta kuin nykyisiä minimipalkkoja ja kustannuskiilaa. Tarvitaan isoja muutoksia sekä rakenteissa että asenteissa.
Se voi olla, mutta ei koulutetun työvoiman pula ole mikään haihatus. Aika moneen rekryilmoitukseen on tullut nykyisessäkin tilanteessa aika vähän hyviä hakijoita. Esimerkiksi diplomi-insinöörien työttömyys taitaa olla kolme prosenttia eli hyvin lähellä nollaa.
Toisaalta tämä ei ole mitenkään erityisen suomalainen ilmiö. Samoja vaivoja potevat muutkin länsimaat. Ja aivan samalla tavalla kaikki mielellään houkuttelevat koulutettua ja osaavaa työvoimaa ulkomailta. Suomella on tässä vähän valttikortteja. Suoraan sovellettavalla koulutuksella koulutettua väkeä muuttaa tänne lähinnä ihmissuhteitten kehittymisen kautta.
Jos puhutaan veronmaksajapulasta, niin miksi media ja eliitti kuitenkin puhuu työvoimapulasta?
I h a n__k o k o__a j a n
Yhdysvalloissa tilanne on se, että tuoreet maahanmuuttajat eivät yleensä maksa liittovaltion veroa ollenkaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että palkat ovat niin pieniä entry jobeissa. Vuonna 2009 47 % asukkaista ei maksanut ollenkaan liittovaltion veroja, ainoastaan osavaltioiden ja countyjen. Lisäksi maassa on laittomia maahantulijoita 11 miljoonaa, joista osa maksaa koska osalla on TIN ja osalla ei. Jos ei maksa, niin mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan poistuu (sekopäinen tilanne, mutta näin se vaan on)
Harva tietää, että USA:n kansalaisten ja asukkaiden tulee jättää veroilmoitus kaikista tuloista, olkoot ne ansaitut missä tahansa, vaikka USA:n ulkopuolella. Jos ei jätä ilmoitusta ja joutuu auditoinnin kohteeksi (n. 10 % ), niin ainakin oleskelulupa lähtee ja vankeus uhkaa. Jos ei muuta, niin ainakin sanktioita joutuu maksamaan.
http://yle.fi/uutiset/sunnuntaisuomalainen_vihreat_toimittajien_suosikkipuolue/6225996
“Kaikkein suosituin puolue oli vihreät, jota oli äänestänyt viime vaaleissa joka neljäs kyselyyn vastannut toimittaja eli 26 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Toiseksi kiipesi kokoomus, jota oli äänestänyt noin joka viides toimittaja eli 18 prosenttia vastanneista.”
Hesarin ja ylen toimittajia kiellettiin vastaamasta kyselyyn mutta heidänkin suuntautumisestaan voi tehdä johtopäätöksiä toimituksellisen aineiston perusteella…
Harvempi laskutaitoinen nuori aikuinen lähtee maailman kovimman verotuksen ja kalleimpien hintojen maahan, parempia vaihtoehtoja kun on paljon. Laskutaidottomia taas on sen verran omastakin takaa että niitä ei enää lisää kaivata.
Ei Suomi eivätkä muutkaan länsimaat voi perustaa yhteiskuntaansa siihen että tehdään vain korkeakoulutettua työtä. Yksinkertainen luonnonlaki sanoo sen että ihmisistä vain pieni osa kykenee siihen. Loput 95% pitää laittaa vääntämään klemmaria tuotantolinjalle koska se on ainoa asia johon ne kykenevät.
“Kun saadaan nuoria aikuisia ulkomailta, huoltosuhde paranee. Tähän perustuu Yhdysvaltain parempi tilanne”
Heh, ne pitäisi saada töihinkin, jotta heistä olisi apua huoltosuhteelle
Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen ja työllisyysaste 30 % huonompi kuin , joten ei heistä huoltosuhteen parantajiksi ole
USA:ssa laittomat tai yhteiskuntaan integroitumattomat eivät aiheuta kuluja, joten USA:lle ei aiheudu vastavaa ongelmaa kuin Suomessa.
Ja kun erityiseti laittomia siirtolaisia voi orjuutta mielin määrin he tekevät töitä alle minimipalkkojen ja ylläpitävät yllä illuusiosta halvasta ruuasta ja halvoista palveluista
Syltty:
“Saksan mallia vaan kehiin ja huomattavasti suurempi osa kansasta tekemään töitä. Kun esim. rakennusala pyörii käytännössä kokonaan ulkomaisella työvoimalla, vaikkapa olkiluoto 3, niin kyllähän täällä olisi töitä suomalaisillekin jos ei hinnoiteltaisi itseämme ulos työmarkkinoilta.”
Soininvaara :
“Kun saadaan nuoria aikuisia ulkomailta, huoltosuhde paranee. Tähän perustuu Yhdysvaltain parempi tilanne”
Saksassakin on muutama miljoona turkkilaista, muutama miljoona puolalaista etc vierastyöläistä
Saksassa ay-liikkeellä on myös oikeuksia ja valtaa valvoa , että raksalla, ravintoloissa etc noudatetaan työehtoja ja maksetaan kohtuullista palkkaa.
Ja ennen kaikkea maksetaan verot ja sosiaaliturvamaksut.
Vain näin huoltosuhde paranee .
AY-liikkeellä on myös Ruotsissa Suomea laajempi myötämääräämis- ja valvontaoikeus ja Ruotsissakin pimeää työvoimaa kontrolloida paremmin kuin Suomessa
Julkisuudessa on monenlaista tietoa, tosin ei kaikki suomalaisilla nettisivuilla. Aika hyvät tiedot on löydettävissä kansainvälisiltä merenkulkusivuilta.
Hallituksen ao. ministerivaliokuntahan käsitteli asiaa kolmeen otteeseen alkaen elokuussa. Kahdella ensimmäisellä kerralla ministerinä oli Häkämies, kolmannella Vapaavuori. Kolmas kerta oli turha, sillä jo elokuussa STX:lle oli tullut selväksi, että asia ei näytä etenevän Suomessa, suunnitelma B täytyy olla. Toinen kerta sitten vahvisti tämän.
Milloin Hakkarainen on ollut tilaajaan yhteydessä, siitä ei ole tietoa.
Hakkarainen on väärässsä aikataulun suhteen, mutta Soininvaara on kokonaan väärässä. Mutta onhan se hallituspuolueen kansanedustajan tehtävä puolustaa hallitusta.
Hallituksen elinkeinopolitiikkana on, että rahaa tarvitseva yritys on elinkelvoton, sitä ei voi tukea. Rahaa tarvitsematon yritys on elinkelpoinen eikä sitä tarvitse tukea.
Jos tätä noudatetaan johdonmukaisesti, yritystuissa saadaan huomattavia säästöjä!
Nuorten aikuisten saaminen maahamme ei automaattisesti tarkoita hyviä veronmaksajia, siksi tulisi eritellä käsitteet työperäinen ja sosiaalinen maahanmuutto.
Veronmaksajapulaa ei korjata humanitäärisellä maahanmuutolla, sillä näiden ihmisten työllisyysaste* on selvästi työperäisiä maahanmuuttajia heikompi pitkälläkin aikajänteellä, ja toisaalta matalapalkkatöistä ei jää paljoa verotettavaa.
*keskimäärin, mutta ryhmien välillä on selviä eroja työllistymisessa. Heikko koulutustaso ja kotiäitikulttuurit vaikuttavat tähän. Matalapalkkaduuneihin on jo nyt työvoiman ylitarjontaa.
Niinpä. Maahanmuutto kokonaisuudessaan taitaa enemmämn huonontaa huoltosuhdetta, kun valtaosa tulijoista ei kumminkaan ole mitään korkeastikoulutettuja. Enkä oikein jaksa uskoa että palkkahaitarin alapäähän tulevat edes maksaisivat “omaa osuuttansa”, on täällä sen verran laajalti järjestettynä kaikenlaista tukea ja palvelua. Eiväthän ne matalapalkatyöläiset maksa juurikaan veroja, kun pienistä tuloista ei voi kauhalla ottaa.
Syltty.
Muista hnyt kuitenkin, että maahan muttajien suurin ryhmä koostuu virolaista. Työllisyys hyvä, Viron valmiiksi kouluttamat. Oikein hyvä diili Suomen kannalta.
Rakennusmiehistä 24 000 on ulkomaalaisia. He ovat siis kaikki töissä, ei heillä muuten veronumeroa olisi.
Tämähän se on se länsimaiden ongelma. Matalapalkkatyö on AY-liikkeen toimesta kriminalisoitu.
Monet niistä hommista on kuitenkin pakko tehdä, joten yhteiskunta ratkaisee sen joko laittomien siirtolaisten tai harmaan työn ja mafian avulla. Suomenkin talous romahtaisi ilman venäläisen ja eestiläisen mafian apua.
Nopeella googlella löyty väsyny Wikipedian artikkeli, jonka mukaan:
“Maahanmuutto kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950‑, 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin suuri osa maahanmuuttaneista sai työpaikkoja Ruotsin kasvavan teollisuuden piiristä. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuutolla on tämän jälkeen ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen”
Noilla tiedoilla ei hirveesti tee, mutta lähteiden joukosta löyty tällanen:
“The baseline model predicts large possible gains from
immigration, over 0.2 million SEK per immigrant if the immigrant is between 20 and
30. For immigrants older than 50, the net cost is substantial, about 1.1 million SEK
per immigrant on average. On average, the net government loss per new immigrant is
175,000 SEK, or $20,500.
These results suggest that immigrants to a typical welfare state such as Sweden impose,
on average, a substantial fiscal burden, and are less beneficial for public coffers than
immigrants to the U.S. While these results tend to mitigate the scope for resolving the
fiscal strains associated with the ageing of the baby boom in European welfare states,
it is important to stress that young immigrants still represent a large net gain. Thus,
if immigration policy were to be exploited so as to alleviate fiscal problems, such policy
should target 20–30 years old immigrants”
http://folk.uio.no/kjstore/papers/fiinpvc.pdf
Tossa siis ilmeisesti ei oltu tutkittu aktuaalisia Ruotsin lukuja, mutta teoreettisen mallin pohjalta päädyttiin arvioon, jonka mukaan keskimääränen Ruotsiin tuleva maahanmuuttaja olis nettokustannus. Nettohyötyä saataisiin lähinnä 20–30v mamuista ja niistäkin sillä oletuksella että ne työllistyis hyvin.
Höpsistä. USA:ssa myös laittomat asukkaat tuottavat kuluja. Esimerkiksi laittomien maassaolijoiden lapset käyvät koulua samalla tavalla kuin muidenkin asukkaiden. Vastoin yleistä luuloa myös akuutti sairaanhoito annetaan kaikille statuksesta riippumatta. Jatkohoito voikin sitten olla eri asia.
Maahanmuuttovirasto ei etsi laittomia aktiivisesti jos nämä ovat töissä. Vain näyttävissä “ratsioissa” otetaan kiinni sattumanvaraisesti laittomia. Muuten he ovat niin tärkeitä taloudelle, että mieluummin annetaan olla.
Lisää sekoiluja voitte lukea Hekan blogista:
http://heka.wordpress.com/
Hakkarainen perustaa puheensa ilmeisesti talousvaliokunnan saamiin selvityksiin. Hän on valiokunnan jäsen.
Sinänsä käsittämätöntä, että valtion puolelta tämäkin asia normitettiin salaiseksi ja vielä liikesalaisuuden nimissä. Vapaavuori paheksuen tukki myös STX telakan johtajan suun ja avoimet puheet leimaten ne kiristykseksi.
Valtiolla pitää olla periaatteena, että jos rahaa pyytää, niin sitä pyydetään ja myönnetään avoimesti ja julkisesti.
Salailu on mennyt liian pitkälle. Jopa valtioneuvoston vessapaperirullien kaikkiin arkkeihin on kuulemma normitettu ja painettu valmiiksi teksti SALAINEN.
Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta tässä en välttämättä. Onko Suomessa oikeasti tuhottu pitkällä aikavälillä elinkelpoista teollisuutta ympäristöperustaisilla haittaveroilla? Päästömaksuihin ei ainakaan nykyhinnoilla oikein voi vedota, ja rikkidirektiivin vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.
Elinkeinotuet ja esimerkiksi energiantuotannon pysyvät tuet ovat kokonaan toinen asia. Tuottamattoman toiminnan tukemisen edut pitää löytää muualta kuin taloudesta.
= = =
Rakennemuutoksesta noin yleisemmin tekee mieli sanoa muutama sana greentechistä/cleantechista, jota tänne pitäisi kuulemma saada. Minulle ei ole selvinnyt, mitä se voisi olla.
Suomessa on jo nyt maailman huippuluokkaa olevaa säästävää teknologiaa monella teollisuuden alalla, esimerkkinä vaikka dieselkoneet ja taajuusmuuttajat. Samoin mahdollisissa biojalostamoasioissa olemme maailman eturintamassa monestakin syystä.
Jotenkin kuitenkin tuntuisi käyvän niin, että jos joku kehittää vaikkapa entistä energiatehokkaamman pumpun prosessiteollisuuteen, se on vain jotain likaista teollisuutta eikä mitään seksikästä cleantechiä. Ja ei se myöskään tarvitse subventiota, koska se pumppu myydään asiakkaalle nimenomaan säästöargumentilla.
Kieltämättä meillä ei ole erityisvahvuuksia esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimassa. Kumpikin on tällä hetkellä erittäin kilpailtuja aloja, eikä siellä oikein kenelläkään ole ihan mahdottoman kivaa. Alat pyörivät yhtä terveellä pohjalla kuin telakkateollisuus, joten turha sinne on haikalla sähläämään. Parempi vain ostaa muilta niitä tuotteita, joita muiden maiden veronmaksajat ovat subventoineet…
Suomi on hyvä säästävässä teknologiassa, ja ehkä se vahvuus pitäisi älytä. Lisäksi meillä on erityisenä vahvuutena metsäbiomassaan perustuva biojalostamo-osaaminen (suom. selluteollisuus). Lisäksi Neste Oililla on maailman huippua olevaa osaamista fossiilisten polttoaineiden kanssa yhteensopivien biopolttoaineiden tekemisestä.
Joten mitä on se CleanTech-osaaminen, joka olisi meille kilpailuvaltti ja auttaisi työllisyyttä ilman subventioita?
Länsimaissa elinkulut ovat korkeammat kuin kehitysmaissa ja työnantja maksaa myös kuluja
Esim Indonesiassa palvelijan saa 200–300 euroa, mutta silloin isäntä järjestää asunnon ‚ruuan ja terveydenhoidon ja muita etuuksia
Kun ruoka ja asunto ovat n 60–70 % pienituloisen menoista niin tuo 200–300 euron palkka vastaa Suomessa 1000–1300 euron palkkaa.
Pienituloiseen työhön ei saa ketään, koska kukapa lähtisi tekemään töitä ja samalla nääntymään kuoliaaksi.
Oletuksesi on, että ihminen tulee toimeen pyhällä hengellä ?
Maassa on ulkomaalaisia n 183000 , joista virolaisia 34000.
Jos tuo aikaisemmin ilmoittamasi 60000 pitää paikkansa niin puolet ei ole kirjoilla Suomessa, eikä maksa veroja tänne, jos edes Viroonkaan
Venäläiset ovat suurin ryhmä työttömistä ulkomaalsisita, mutta virolaiset ovat heti perässä, joten ei virolaistenkaan työttömyys nolla ole eikä edes lähellä sitä
70 000 henkeä matkustaa viikoittain edes takaisin Helsingin ja Tallinnan välillä.
Ei komennusmiehet ole maahanmuuttajia.
Onko mitään ehdotusta vireillä työeläkelainsäädännön muuttamiseksi? Kun työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset aiheuttavat työnantajan maksujen kasvamisen (suurilla työnantajilla) ei kai kukaan halua olla se viimeinen työnantaja. Minkä logiikan mukaan on sen viimeisen työantajan syytä, että työntekijä sairastuu, eikö tämä sääntö ole peräisin ajalta jolloin työsuhteet olivat huomattavasti pysyvämpiä kuin nykyään? Onhan selvää että lähitulevaisuuden työkyvyttömyyden riski on suurempi esim. 55- kuin 35-vuotiaalla. Näen tämän ‘rangaistusmaksun’ esteenä ikääntyvien palkkaamiselle ja kannusteena heidän irtisanomiselleen.
Osmo ja miksei kaikki muutkin keskustelijat: onko talouskasvu luonnonlaki, johon aina palataan kun“häiriötekijät” on poistettu esim. Keynesiläisillä politiikalla? Mm. Robert Ayresin mukaan talouskasvussa suurin tekijä on ollut halpeneva energia. Nyt energian (ennen kaikkea öljy) hinnassa on halpenemisen sijaan nousupainetta, joten voiko talouskasvu yksinkertaisesti olla ohi? James Hamiltonin mukaan öljyn hinnannousu on edeltänyt kymmentä lamaa edellisistä yhdestätoista, joten öljyllä on aivan ilmeisen suuri rooli talouskasvussa. Öljyn hinta on ollut historiallisen korkea käytännössä viimeiset 7 vuotta. Minusta olisi jo syytä pohtia hiukan mahdollisuutta, että länsimaissa ainakin talouskasvu on ohi. Eksponentiaalisessa raaka-aineiden käytön kasvussa voi raja tulla vastaan?
Talouskasvusta suurin osa on ollut maatalouden rationalisointia, mikä on vapauttanut tavattoman paljon väkeä muihin elinkeinoihin. Tämä kasvun lähde on nyt loppu.
Tarkoittaako veronumero sitä, että henkilö maksaa veroa Suomeen?
Verot maksetaan siihen maahan, jossa on suuriman osan vuodesta. Veronumero tarkoittaa ymmärtääkseni, ettei palkkaa voi maksaa pimeästi, jolloin verot maksetaan johonkin maahan.
Voi olla, että menee semantiikaksi, mutta tulkitsisin että tuo maatalouden “rationalisointi” on pikemminkin ihmisen työn (energiaa) korvaamista ensin eläinenergialla ja sen jälkeen fossiilista energiaa käyttävillä koneilla ja lannoitteilla. Näin vapautui työvoimaa maatalouden ulkopuolisille aloille. Tämä siis perustui alati halpenevaan fossiiliseen energiaan. Nykyisessä kallistuvan ja ehtyvän fossiilisen energian maailmassa talouskasvu tulee olemaan kituisaa jos ei peräti miinusmerkkistä? Ensin länsimaissa ja kehittyvissä maissa sen jälkeen.
Työurien pidentämisessä, opiskeluajan lyhentämisessä, jne. ei ole mitään mieltä. Niillä vain ajetaan ihmisiä kortistoon. Tärkeintä olisi saada firmat palkkaamaan suomalaisia töihin. Jostain syystä näin ei tapahdu vaan vingutaan veronalennuksia. Vasta sitten kun ollaan lähellä täystyöllisyyttä, voidaan noista asioista edes alkaa keskustella. Nykyisellään tämä ei ole taloudenpitoa vaan luokkasotaa.
Epäilen, että yrityksiin on tarttunut äärettömän ahneuden lisäksi suurten ikäluokkien identiteetti. Nämähän ovat jäämässä tai ovat jääneet eläkkeelle, jolloin oman elämän saavutuksia laitetaan vähitellen lihoiksi eläkepäiviä varten. Samaa tuntuvat yrityksetkin tekevän: saavutettua vaurautta ulosmitataan nyt kovalla kädellä omistajille ja johtajistolle eikä investoinneista, tulevaisuuden suunnittelusta tai tuottavan työn teettämisestä ole tietoakaan. Jos tilanne jatkuu samana, Suomi (ja kenties muutkin länsimaat) kuopataan viimeistään suurten ikäluokkien mukana.
Suomessa se voisi olla puhtaan ydinvoiman osaamista (torium, hyötöreaktorit, jne), kokonaisvaltaisempi bio- ja kierrätysenergianäkemys ja siihen liittyvä teollinen sektori (ei pelkkä Nesteen yksi dieselinkorvikeprosessi), polttokennosyklin yhdistäminen uusiutuviin, energian varastointi, aaltovoima, biohajoavat biomuovit ja muut vastaavat synteettiset materiaalit, nollaenergiarakennustekniikka, vedenkäsittely ja ‑puhdistus, asfaltinkorvikkeen keksiminen, puurakentaminen… Kyllä noita riittää. Ensin tutkimusta ja sitten valmistusta.
Käsittääkseni Suomessa on paljon esimerkiksi ydinvoima-alan osaamista, vaikkei omaa teollisuutta olekaan. Jos vaikka rakentaisi edes siihen sen kotimaisen teollisuuden…
Ydinvoimaosaamisen vahvistaminen voisi olla Suomelle strategisesti viisasta tässä vaiheessa. Uusien reaktorityyppien kehittäminen on kuitenkin sitä myöten pääomaintensiivistä (sekä ihmispäiden että rahan osalta), että meiltä voivat kehitysvaiheessa loppua pelimerkit kesken tuotekehitysvaiheessa. Ainakin ala on arka poliittisille vaihteluille.
Toisaalta näyttää kyllä siltä, ettei suomalaista ydinvoimaosaamista kannata päästää rapistumaankaan. Siitä valitettavan suuri osa on jäämässä eläkkeelle nopeahkosti.
Suomessa on hyvin paljon osaamista erilaisista polttotekniikoista sekä biojalostamopuolen teknologioista. NexBTL on vain yksi osa tätä ketjua, mutta todellisuudessa suomalainen osaaminen alalla on maailman huippua jo nyt. Vain markkinat puuttuvat. Jätepuolellakin olemme ihan kohtuullisia esimerkiksi ReFuelin merkeissä — tai sitten vaikkapa Zen Roboticsin kautta.
Polttokennopuolella kilpailu on maailmalla erittäin kovaa, joten sieltä meille voi olla vaikea löytää hyviä rakoja. Lisäksi polttokennojen perimmäinen ongelma on sen poltettavan löytäminen, jota ei ole helppo tehdä.
Aaltovoimasta Suomessa on jonkin verran tutkimusta, mutta meidän aallokkomme laittavat meidät joka tapauksessa aika lailla takamatkalle siinä asiassa.
Biomuovien osalta Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi nano- ja mikrokiteisestä sellusta. Tutkimustyötä tehdään intensiivisesti sekä akateemisessa maailmassa että teollisuudessa parhaillaankin. Käytännössä biojalostamisessa puhutaan hyvin suurelta osin selluloosan käsittelystä, eikä se ole puuhun sidonnaista.
Rakennustekniikan osaaminen on Suomessa korkealla tasolla ollut jo pitkään. Jo kaukaa historiasta löytyy vaikkapa Oraksen yksiotehana, ja vaikka suomalaisia taloja haukutaan hometönöiksi, ne ovat maailman mitassa huipputasoisia. Toisaalta rakennusalalla on paikallisia ilmasto-oloja — suurin osa porukasta sekä lämmittää että jäähdyttää tönöjään — eikä vienti ole muutenkaan osoittautunut alalla olevan kovin helppoa. Amerikkalaiset eivät ole vieläkään keksineet yksiotehanoja…
Vedenpuhdistusteknologia on aitoa cleantechia. Sitä varten meillä on Kemira Oyj, joka on nimenomaan vesikemikaaliyritys, yksi maailman suurimmista.
Idealista yllä on siis oikein hyvä, mutta ydinvoimaosaamista lukuunottamatta melkein kaikki markkinoita omaavat asiat on jo kaupallistettu Suomessa.
Onko tiedossa kuinka suuri osa näistä veronumerollisista virolaisista maksaa veronsa Suomeen? Kuinka hyvä diili tämä Suomen kannalta lopulta on? Voisi kuvitella, että virolaiset mielellään junailevat asiansa niin, että maksavat veronsa Viroon, missä ne käsittääkseni ovat alhaisemmat kuin Suomessa.
Jos olen oikein ymmärtänyt, talouskasvu ei suinkaan ole luonnonlaki, päinvastoin. Se on hyvin taiten kasvatettava kukkanen, vrt. Japani. Se on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan välttämätön edellytys.
Tärkeimmät hyvinvointipalvelut tuotetaan ihminen-ihminen-toiminnassa. Joku ihminen leikkaa, joku vaihtaa vaipat.
Myös tämän työn tuottavuus kasvaa, mutta hitaammin kuin muiden töiden. Jos noudatetaan ammattiliittojen periaatetta, että palkkojen tulee nousta tuottavuuden kasvun mukaisesti, nämä ihminen-ihminen työntekijät jäävät jalkoihin. No, eivät ainakaan pätevät kirurgit sitä hyväksy, vaan siirtyisivät yksityislle puolelle.
Jos kasvu lakkaisi, tämä riita repeäisi käsistä.
Kokonaan toinen asia on, missä määrin talouskasvu voidaan irroittaa materiaalisesta kasvusta, eli laadullinen kasvu määrällisestä kasvusta. Kehittyneiden maiden osalta olen optimisti.
Bits are green!
Tuija Braxin kommentti 15.2.2013 kello 13:09
On parasta mitä Brax on sanonut koskaan!
Jos nyt edes sen reaktoritekniikan saisi kuntoon. Ja tuote- ja tekniikkakehitysinvestoinneille ei nyt voi mitään. Joka alallahan niitä on, jos voittoa olisi tarkoitus tehdä. Kun sitä osaamista nyt käsittääkseni kuitenkin on ennestään olemassa, siinä säästetään muihin verrattuna.
Aika heittämällä ruksasit laajat alat pois sillä perusteella, että Suomesta löytyy yksi toimija puuhailemassa yleensäkin jotain kapea-alaista kullakin alalla.
Jos noista halutaan talouskasvua tms. ei voida lähteä siitä, että Kemira puuhastelee jotain pientä omaa ja Neste jotain pientä omaa tai että alalla on tutkimusta, vaan pitäisi saada usea kaupallinen toimija laajemman osaamisen ja oikean sektorin aikaansaamiseksi siten, ettei väliin jäisi liikaa turhan suuria aukkoja. Laaja-alainen päällekkäisyys olisi vain plussaa, koska tällöin muodostuisi alalle asiantuntevaa työvoimaa, joka muodostaisi posiiivisen takaisinkytkennän.
En malta olla hiukkasen kommentoimatta tuota väitettä UPM:stä sähköyhtiönä. Tämä sama kommentti toistuu aika ajoin, mutta pidän sitä harhaanjohtavana.
Alle viisi prosenttia UPM:n liikevaihdosta tuli energiasta viime vuonna. Kannattavaa se toki on: voitoista po. sektori tuotti hivenen yli neljänneksen. Sellu toi kuitenkin noin kaksi kolmannesta.
Liikevaihdolla arvioiden UPM on paperiyhtiö isolla P:llä. Voitoilla mitaten puhutaan selluyhtiöstä. Energia on UPM:lle vain kannattava harrastus — molemmissa tapauksissa.
Kannattavasta selluntuotannosta noin kaksi kolmasosaa sijaitsee Suomessa. Paperintuotanto jakaantuu tasaisemmin. Energiatuotanto on Suomessa. UPM on ja pysyy Suomessa.
UPM:llä on 25 tuotantoyksikköä Suomessa, jos esim. samalla paikkakunnalla sijaitseva paperi- ja sellutehdas lasketaan kahdeksi yksiköksi. Paljon UPM on sulkenut viimeisen 10 vuoden aikana? 10–20 prosenttia tuotantoyksiköistä? En tiedä.
Ihan yhtä herkästi en soittaisi kuolinkelloja kuin osa poliitikoista ja “asiantuntijoista”. Jonkin aikaa vielä kuuntelisin, mitä hyväpalkkaista ja kokoaikaista työtä tarjoavalla alalla on sanottavaa enkä ihan kädestä pitäen lähtisi juoksuttamaan ihmisiä niihin osa-aikaisiin vuokramatalapalkkatöihin. Jos rakennemuutosta ei pidä kaikin keinoin viivyttää, ei sitä tarvitse myöskään ehdoin tahdoin vauhdittaa.
Tuon UPM:n heiton tarkoituksena oli vain osoittaa, että UPM:lle omakin sähkö on pörssisähkön arvoista, joten windfall- vero eik heikennä paperitehtaiden kilpailukykyä.
Tietenkin se heikentää, kun leikkaa UPM:n kassaan ison loven. Lisäksi Suomeen ei ole mitään järkeä tehdä suuri aenergia-alan investointeja, koska jos ne onnistuva, valtio vie nekin rahat.
Nyt kun mietitään uusia ydinvoimalaitoksia, niin jos käy kuin OL3, yhtiö maksaa itse. Jos menee putkeen ja rahaa alkaa tulemaan, voidaan olettaa että valtio lyö liian kannattavaa laitosta windfall-verolla.
Suomeen ei siis kannata investoida.
Niin siis tarkoitin tuolla UPM:n kassaan tulevalla lovella sitä, että lovi kassassa tarkoittaa välttämättä myös vähäisempiä investointeja olemassaoleviin tehtaisiin.
Sitä se kyllä ei tarkoita, ei investointeja kassavaroilla tehdä.
Investointeja tehdään, jos ne arvioidaan tuottaviksi.
Jos EK:lta kysytään, 8 tunnin tyyöpäivä ja vuosiloma heikentävät yritysten kilpailukykyä siinä kuin windfall-verko tai rikkidirektiivi.
Jotenkin siellä EK:ssa on ollan ihan hukassa, ihan kuin MTK:ssa. Kaikki pitäisi tehdä kuten ennenkin.
Nythän löytyisi Finnvoimasta tilaaja, jonka avulla ja millä tekosyyllä vetää teollisuus pystyyn. Paljon pitäisi tukea, mutta nyt yksityinen puolikin osallistuisi. Löytyisiköhän tarpeeksi teoriapohjaa? Tai tahtoa?