Eläkejärjestelmä ei tarvitse pysyäkseen kestävänä eläkeiän korottamista, koska niin sanottu elinaikakerroin alentaa eläkkeitä automaattisesti, kun odotettavissa oleva elinikä nousee. Mutta juuri tämän takia lakisääteistä eläkeikää pitäisi oikeudenmukaisuuden nimissä korottaa.
Eläkejärjestelmästä tulee täysin epäoikeudenmukainen niiden osalta, jotka eivät ihan oikeasti pysty jatkamaan töissä 63 vuotta täytettyään tai jotka työnantaja päättää savustaa eläkkeelle. Heidän eläkkeidensä taso uhkaa laskea 40 prosenttiin palkasta, vaikka työura olisi katkoton. Jos eläkeikä olisi 65 vuotta, he saisivat tulevan ajan karttuman puuttuvalta ajalta ja työnantajan mahdollisuudet savustaa pois olisivat rajatummat.
Nyt pitäisi saada valita ollakko mukana nykyisessä järjestelmässä vai hoitaakko eläkkeensä itse, tietysti kansaneläkkeen lisäksi.
Ne jotka eivät enään haluaisi lihottaa eläkeyhtiöitä pääsisivät maksuista ja saisivat käteen aikaisemmin maksetut työelälemaksut tuottoineen. He voisivat sitten itse jäädäkkö eläkkeelle vai ei.
En useamman lukemisen jälkeenkään ymmärtänyt mitä tarkoittaa ”Jos eläkeikä olisi 65 vuotta, he saisivat tulevan ajan karttuman puuttuvalta ajalta …”? Siis jos 63 vuotiaana joutuu työkyvyttömänä eläkkeelle ja eläkeikä on 65 vuotta niin tulevan ajan karttuma olisi 2 vuotta. Kaksi vuotta ei paljon eläkettä korota varsinkin kun tulevan ajan karttuma yleensä on huomattavasti pienempi kuin jos tekisi sen ajan töitä.
Elinaikakerrointa käsiteltäessä olisi keskustelussa hyvä muistaa, että naisten ja miesten eliniän odote on kovin erilainen mutta eläkejärjestelmissä käytetään vain yhtä kerrointa. Tämä laskentatapa suosii huomattavasti naisia miesten kustannuksella. Pitää muistaa, että tälläkin hetkellä naiset ehtivät olla melkein kaksi kertaa kauemmin eläkkeellä kuin miehet.
Myös lause ”Heidän eläkkeidensä taso uhkaa laskea 40 prosenttiin palkasta” on nykyisillä huononnetuilla eläkkeen karttumissäännöillä aika epämääräinen käsite. Siis mistä palkasta tuo 40% lasketaan – jostain koko työuran keskiarvosta vai viimeisten eläkevuosien palkoista, joista aikoinaan koko eläkekin määräytyi.
Tulevan ajan karttumassa ei tietenkään ole superkarttumaa, mutta lisänä rikka rokassa.
Nykyisessä systeemissä ei tarvitse löydä vetoa siitä milloin kuolee, itserahoitetussa systeemissä rahat loppuvat kun loppuvat, kuoli tai ei.
68 vuoden eläkeikä sopii opettajile ja muille kunnallis- ja valtion virkamiehille. Ei poliiseille, palomiehille, ambulanssikuskeille eikä vuorotyötä tai yötyötä tekeville.
EHDOTUS: nostetaan julkisella sektorilla naisvaltaisten alojen eläikeikää pääsääntöisesti ensin ja katsotaan auttaako se.
Nykyisin töissä saa ola vaikka 75 vuotiaana, se ei vain korota eläkettä (alentaa maksettavaa eläkettä kylläkin). Jos haluaa mahdollisimman paljon kokonaiuudessa eläkettä, silloin toki pitää mennä eläkkelle heti kun pääsee.
Eläkejärjestelmän suurin epäkohta lienee kuitenkin naisten alimitoitettu maksuosuus elinikään nähden. Miesten paljon alhaisempaa keskimääräistä elinikää ei pidetä ongelmana. Miksiköhän?
Ei alenna. Työnteko vanhuuseläkkeellä ei alenna eläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeellä alentaa. Ihan varteenotettava vaihtoehto sille, joka haluaa jatkaa töissä pitkään mutta vähitellen hidastaen, on jäädä eläkkeelle 63 vuotiaana ja sen jälkeen nostaa eläkettä ja palkkaa yhtäaikaa. Eläkekin karttuu, mutta ilman superkarttumaa, eli 1,5 prosenttia vuodessa. Kannattaa erityisesti miehille, jotka eivät ehdi kuitenkaan sitä superkarttuman nostamaa eläkettä kauan nauttia.
Kummallista että pidetään selvänä, että kansa on jatkossa terveempää. Paino nousee, joka tietää syöpiä ja diabetesta; alkoholia vedetään laatikollinen yksin kotona tai happyhourina, kun ei ole yleistä seurustelukäyttöä; jengi vetää pillereitä masennukseen, stressiin ja potenssiin. Rahaa saa tehdä sitten ympäristöä tuhoamalla, joka sekin tuntuu joillekin tuottavan päivittäistä tuskaa. Toki voi mennä julkiselle puolelle hoitamaan niitä, jotka tekevät rahaa ympäristöä tuhoamalla. Mikä saa kuvittelemaan, että jatkossa ollaan terveempiä? Kituutetaan ehkä hengissä pidempään, mutta luultavasti sairaanpina. Joku sitten perustelee maailman menevän parempaan suuntaan sillä, että tulossa on uusi Ipad, tai joku muu verme. Hänellä varmaan sitten täyttyy joku tarve siinä, mutta toivottavasti tämä on vain joidenkin eksyneiden tapausten ajattelua.
Toki lain eläkeikää pitää nostaa eilen, mutta tämä ”terveempi kansa”-sumutus tulisi lopettaa, ja katsoa tilastoja esimerkiksi nuorten ja vanhempienkin lihoamisesta. Tai katsoa ylipäätään sinne, missä poliitikkoja ei yleensä näy. Yleensä päättäjien porukoissa mennee keskivertoa paremmin, joten edes tilastoista luettavissa olevat luvut eivät taida muuttua lihaksi. Kaupunkiakin suunnitellaan siten, että ongelmia ei näkyisi silloin, kun kaupungin johdolla on ulkomaisia vieraita kylässä.
Osasyytä huonompaan terveyteen lienee siis myös kaupunkisuunnittelulla, jossa tervejalkaiset kulkevat autoilla omasta autohallista firman halliin ja sitten automarketin halliin, mutta suurempi syy lienee se, että yleisesti kaikki kunnollinen harraste katsotaan olevan vain sellaista, josta pitää maksaa. Joko lapsi viedään maksulliseen harrasteeseen, jotta siitä tulisi joskus miljonääriammattilainen, tai sitten ei mitään. Tämä näyttää vain korostuvan pienituloisissa perheissä, kun rikkaampien kakarat viedään autolla pelaamaan lätkää toiselle puolella kaupunkia, ja omat muksut jäävät itkemään. Ei lätkän, vaan kavereiden perään. Voisi väittää tämän jatkuvan myös aikuisten maailmassa. Jos asuinalueilla olisi vielä sosiaalisuutta, niin tekemistä riittäisi kaikille.
Ei ole enää kortteliporukoita, kun meluisa ilonpito on saatanasta – monella paikkaa ainoat ihmisäänet kuuluvatkin, kun koulu tai lastentarha tulee välitunnilla ulos, ja kortteleitakin rakennettiin viimeksi ennen sotia. Esimerkiksi jalkapalloa pelataan vain joukkuetreeneissä. Ei kannata ihmetellä, miksi suomalaisten kosketus on kovempi kuin katuporukoissa pelaavilla etelässä. Vanhukset pelaa shakkia yksin tietokonetta vastaan, kun yhtä hyvin voisi olla pelaamassa korttelin muita vastaan, vaikka siinä korttelin omassa panimollisessa pubissa, jossa humallutaan enemmän seurasta, kuin laadukkaasta ja määrällisesti suhteellisen vähäisestä tuopillisesta. Ja josta maksetaan kiltisti suhteessa enemmän, kuin kaupan 12-tölkin pilssivesipakkauksesta, joka ennen meni kerralla samassa ajassa, ja jota sitä ennen oli kuljeteltu satoja kilometrejä alumiinitölkissä. Kotihoitajat kertovat jo kotonaan päiväkännäävistä eläkeläisista, ja mitä muuta yhteiskunnan kulissit pitävätkään piilossa?
Meri toimii kesällä uimahallina, hiihdetään kun on lunta, pyörällä retkelle, sitten pilkille tai virvelöimään. Tekemistä riittäisi ilman kalliita hankkeita ja maksuja, mutta ajan henki vaatii näköjään jo lastenkin laittamista uraputkeen harrastuksissakin. Lähiönuorille kaikki kulttuurikin näyttäytyy elitistisenä, kun kirjastoa lukuunottamatta kulttuuri on keskitetty rikkaiden alueille, ja lähiön betoniseinääkin suojellaan iloisilta väreiltä. Yh-äidilläkin on kiire keskustan työpaikasta lähiöön katsomaan, ovatko lapset tai neontetrat sattuneet säilymään päivän hengissä, ja illalla ei ole enää tarmoa lähteä takaisin keskustaan kulttuurin pariin, vaikka sattuisi rahaa ja kiinnostusta olemaankin. TV ja sohva voittaa, ja taas laitetaan yhdessä teatterissa lappu luukulle, tai julkinen tuki tappiin. Samalla taas yksi sukupolvi vieraannutettiin elävästä kulttuurista, ja äiti laskee päiviä eläkeputkeen pääsyyn, mutta haaveillen siitä, että pääsisi muuttamaan lähemmäksi työpaikkaa ja keskustan palveluita.
THL:n pitkän ajan seurannan mukaan ikäihmiset ovat nyt aivan olennaisest56i terveempiä kuin kymmenen vuotta sitten.
Osmo: ”Jos eläkeikä olisi 65 vuotta, he saisivat tulevan ajan karttuman puuttuvalta ajalta ja työnantajan mahdollisuudet savustaa pois olisivat rajatummat.”
Tulevan ajan karttuma on vain työkyvyttömyyseläkkeissä.
Savustetulle ei olisi mitään hyötyä korotetusta eläkeiästä, päinvastoin: pitempi aika työttömyyskorvauksella.
Täträ juuri tarkoitan.. Joka luokiteltaisiin 63-vuotiaana työkyvyttömäksi saisi tulevan ajan karttuman. Nyt saa sen alati huononevan eläkkeen ja jos tulee työkyvyttömäksi 61-vuotiaana, saa tulevan ajan karttuman vain 63 vuotiaaksi saakka.
Kannattaa kenelle kannattaa – vähissä ovat työnantajat, jotka tuohon suostuvat. Vai ajattelitko juuri niitä työnantajia, jotka savustavat?
Eläkejärjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta voisi myös parantaa heikentämällä oikeuksia leskeneläkkeeseen.
Kommentoija esitti, että opettajat voisivat olla työssä 68-vuotiaaksi. Minä olen 63-vuotias opettaja. Jäin osa-aikaeläkkeelle 58 täytettyäni. Nyt pystyn suoritumaan työstäni oikein hyvin. Jos osa-aikaeläkettä ei olisi, selviytyisin kyllä, mutta joutuisin opiskelijoiden vahingoksi tinkimään työni vaativuustasosta huomattavasti. Nyt harkitsen jatkamista eläkeikään tuloni jälkeen, ehkä jopa 68-vuotiaaksi. Uskon tämän hyödyttävän yhteiskunnan lisäksi oppilaitani ja minua itseäni – pidän nimittäin kovasti työstäni.
Superkarttuman vuoksi tulen 68-vuotiaana saamaan tuntuvasti paremman eläkkeen. Vaihtoehtona olisi eläkkeelle jääminen vuoden kuluttua ja sitten työn jatkaminen tuntiopettajana voimien ja kiinnostuksen mukaan. En tiennyt, että eläke karttuu myös eläkkellä ollessa saatujen ansioiden perusteella.
Päätöksentekoani hämärtää nyt blogistin outo lause: ”Heidän eläkkeidensä taso uhkaa laskea 40 prosenttiin palkasta, vaikka työura olisi katkoton.”
Ja kuinkahan moni mies tuossa vaiheessa oikein tietää, kuinka pitkään sitä eläkettään tulee nauttimaan?
Muuten, vaikka vastasyntyneen pojan odotettavissa oleva elinikä on toki selvästi tyttöä alempi, ero taitaa olla pienempi tuossa vaiheessa. Osaako joku sanoa, kuinka suuri ero on 65-vuotiaan miehen ja naisen odotettavissa olevassa eliniässä?
Onkohan leskeneläkettä huomioitu elinaikakertoimessa? Meinaan että on paljon todennäköisempää, että pariskunnasta jompi kumpi elää 100-vuotiaaksi, kuin että molemmat elävät.
Ode:
Onkohan 63 vuotiaiden savustaminen eläkkeelle ihan oikea ja yleinen ongelma? Verrattuna esimerkiksi yleensä 50+ ikäisten ajamiseen työttömyyskortistoon.
Eläkelainsäädäntö on mutkistunut mm. erinäisten siirtymäsäännösten johdosta koko lainsäädännön voimassa oloajan. Olin 1970 luvulla Eläkelautakunnan valitusasioiden valmistelijana ja osasin laskea kaikkien eläkelakien mukaiset eläkkeet. Pari vuotta sitten en osannut laskea omaa eläkettäni. Onneksi minulle kävi hyvin, että sain noin 600 euroa suuremman eläkkeen kuin itse laskin. Monelle voi esim. väärin ajoitetun eläkkeelle jäämisajankohdan johdosa käydä päin vastoin. Näitä kompastuskiviä ovat mm. vanhojen säännösten mukaiset suuremmat karttumat ja eri eläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteensovittamissäännökset.
No se parin vuoden karttuma ei paljon paina, kun eläkepalkka lasketaan koko työuran ansioista – eikä eläkeiän noston tavoitteena ole korottaa eläkkeitä. Karttumat laskettaisiin pitemmältä ajalta, mutta prosentti olisi pienempi.
Tulevan ajan karttuma on pienempi kuin työssäkäyvällä.
Eli vain 1,3 %, työssäkäyvällä 1,9 tai superkarttuma.
Menetys on vain 3 %, ei mikään maata kaatava menetys.Eläkejärjestelmä sisältää paljon suurempiakin kupruja
”Eläketapahtuma vuonna 2010 tai sen jälkeen
1,5 % vuodessa 63 vuoden ikään saakka.”
Liian vanha ei nyt oikein osaa prosenttilaskua. Jos eläke on 40 prosenttia palkasta ja tulevan ajan karttuma nostaa sen 42,6 prosenttiin, eläke nousee 6,5 prosenttia, ei kolme prosenttia.
http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=0#6
Tuolta löytyy 60-vuotiaille. Vuoden 2013 60v-kohortille odotteet n. 88 v naisilla ja vajaa 84 v. miehillä.
Ryhdy yrittäjäksi niin saat valita oman eläkemaksusi suuruuden. Pienin yel maksu on jo aika naurettavan pieni, mutta ei sillä paljon mitään saakaan. Itse laskeskelin, että omilla sijoituksilla saa todennäköisesti paremman tuoton, kuin lakisääteistä eläkettä maksamalla, joten sijoitan rahani itse.
Eläkejärjestelmä on suuri tulonsiirto suurille ikäluokille, jossa nuorille on varattu lähinnä maksajan rooli, ellei onnistu riittävän aikaisin pääsemään työkyvyttömyyseläkkeelle. En myöskään usko että järjestelmä on täyttää lupauksiaan kun oma eläkeikä koittaa.
Koko ongelma ratkeaa, kun myönnetään etteivät kaikki voi lähteä eläkkeelle saman ikäisinä. Toimivassa eläkeiässä on suuria eroja sekä yksilöllisesti että ammattikunnittain. Ajatus yhtenäisestä eläkeiästä on naurettava. 😀 😀 😀
Eläkkeellelähdön yläikärajaa tulee muuttaa tai se tulee poistaa kokonaan. On yksilöitä, jotka kykenevät toimimaan kannattavasti hyvinkin iäkkäinä. Toisaalta on ihmisiä ja ammatteja, joilla järkeävä eläköitymisikä on 45 vuotta.
Ei tarvitse olla täydellinen idiootti suunnitellakseen brankkarien tai poliisien eläkeiäksi 63 vuotta. Mutta kyllä se jotain osoittaa idean keksijästä. Kyseinen henkilö pitäisi laittaa eläkkeelle. Kaikki ei enää kulje ihan normaalisti. 😉
Kiitos neuvosta, olenkin vapisevin askelin siirtymässä osa-aikaisesta täyspäiväiseksi pienyrittäjäksi.
Varmaan kaikki ymmärretään, että tällaisesta vaihtoehdosta seuraava ”talletuspakoa” muistuttava maddoffilaisen pyramidin halkeaminen etsisi vertaistaan. Valtionhallinto ei koskaan tule sallimaan kenenkään poistumista eläkejärjestelmästä, sillä se tarkoittaisi eläkejärjestelmän erittäin nopeaa romahtamista.
Eläkevarannot eivät ole niin likvidejä, että niiden ”muuttaminen” maksukelpoiseksi rahaksi tapahtuisi sormia napsauttamalla. Saatikka, että tämä raha riittäisi kovin kauaa.
Järjestelmä säilyy vain, jos tulevat sukupolvet pakotetaan sen jäseniksi.
Enää ei ole mitään kokonais % palkasta, eläkehän kertyy vuosittain jokaisen vuoden palkkakertymästä
Tuo 2,6 % on lahden viimeisen vuoden laskennallisesta ansiosta . Työmarkkinatuelle tipahtanella ja viisi vuotta työttömänä olleelle se on jotain 0- 12000 eli O euroa tai jotain 50 euroa kuussa.
Työttömän on vaikeaa päästä nykyään eläkkeelle , sillä aina löytyy joku ammatti, johon työtön voidaan katsoa kelpaavan terveytensä puolesta
Jos jää työttömäksi +50-vuotiaana ja on työttömän esim 5 vuotta niin hänen tulevan ajan ansio-olettama on nolla.
Kun ikääntyneiden työttömyys on pitkäkestoista niin ansiot ovat pieniä tai nollan suuruisia eli eivät juurikaan kasvata työkyvyttömyyseläkettä ja vielä vähemmän vanhuuseläkettä.
Ja 58 vuoden ikäisille työttömille tuo 63-65 ikävuoden tulevan ajan kertymä on vain haavetta
” Tulevan ajan ansio
Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisesti eläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden (tarkasteluajan) ansioiden perusteella. Jos eläkkeenhakijalla ei ole työansioita tarkasteluaikana, hänen tulevan ajan eläkkeensä määrä on nolla. (TEL 7 c §) Katso tarkemmin soveltamisohje Tulevan ajan ansio . ”
Leikkaukset
Elinaikakerroin vaikuttaa tällä hetkellä siten, että minun pitää tehdä 2v5kk noin enemmän töitä saadakseni saman eläkkeen kuin nyt 63vuotiaana eläkkeelle jäävä. Olen 45vuotias sähköasentaja. Eli minun pitäisi löytää työuraa 65v +5kk saadakseni saman. Kysyin samalla 19v tyttäreni ja 15v poikani kohtaloa ilmarisesta. Vastattiin, että jos mitään muutoksia ei tule. Eläkejärjestelmä ei rahoituksen puolesta tule toimimaan, mutta jos oletetaan, että toimisi. TÄmän hetken elinajanodote leikkurilla. Heidän eläkekertymänsä olisi 39% 63vuotiaana. Nyt se on noin 50% keskimäärin.
SAK:n sivuilla ja monissa uutisissa on sanottu, että tämä ei ole mikään ongelma. Koska rahalla saa 40vuoden päästä paljon enemmän, siis ostovoima on kasvanut. Mutta kyllä he ovat köyhempiä suhteessa työikäisiin kuin nykyiset eläkeläiset. Samalla perusteella nykyeläkkeistä voisi viedä tuon 10%. Olisi heidän ostovoimansa silti merkittävästi parempi kuin 1970 luvulla eläkkeellä olleilla. No tämä tällaista yksinkertaista logiikkaa.
Mutta ei tämä tähän jää. Nämä nuoret tulevat nykyisinkin ehdoin maksamaan enemmän, jäämään vanhempina eläkkeelle ja saamaan vähemmän katetta panokselleen kui pyhät suuretikäluokat. Lisäksi muutoksia tulee varmasti. Vähintään eläkemaksujen korotuksia. Niiden määrä riippuu siitä paljonko ja kuinka nopeasti meidän eläkeikäämme ja maksujamme korotetaan. Toivottavasti heti eikä myöhemmin se olsi reilua.
Muutokset ovat myöhässä, jos muistatte 90luvulla puhuttiin eläkepommista. Keskustelu tyrmättiin täysin. Itse olin silloin mukana liittojen toiminassa sekä kunnallispolitiikassa. Luotin täysin sak:hon ja SDP:n. Tätä tilannetta tarkoitettiin. Asioihin olisi pitänyt puuttua silloin. Toki suuret ikäluokat olisivat jutuneet pysyttelemään hieman pitempään työelämässä, mutta tulos olisi parempi. Varmasti työllisyyskin, kun maksut olisivat pienemmät ja ihmistentyötulot jatkuisivat pidempään.
Ay-liike on epäonnistunut täysi eläkepolitiikassa, siksi se pitäisi ottaa siltä pois. Lisäksi se on epädemokraattinen.
No toinen asia. Kun työt kohdaltani 21vuoden jälkeen loppuivat telakkateollisuudessa hain tietenkin uusia töitä. Kun en kannata toisten elätettävänä työkykyisenä oleskelua, mikä nykyään on tapana. Paremmat ihmiset perustelevat oleskelun kaikella kauniilla meikäläiset vain oleskelvat. Sellainen on suomalainen luokkayhteiskunta. Niin no työt siis loppuivat. Hain töitä ja todettiin, että meillä tommoisia vanhempia sähkäreitä jo onkin olin 43v. No löysin töitä, kun olen kova tekemään ja helvetin hyvin koulutettu, vaikka teidän puheissa meitä pidetään huonosti koulutettuina. Eli tämä on se toinen puoli. Jos 43vuotiaana on jo ikäloppu, niin kuka palkkaa 65v sähköasentajan. Se on satua, että firmat palkkaisivat ikämiehiä opastajiksi. Koska edes osmo ei maksa yhden miehen työstä kahden palkaa, vaikka rikas onkin. Olisiko oman pikkufirman perustaminen sellainen ratkaisu. Pitäisikö sitä tukea? Sillä olen ajatellut välttää ikärasismina.
T:Juha-Pekka Lehto Raisio
Pikkulinnut laulavat, että kun viime vuoden luvut saadaan kohta julkisuuteen, monella eläkeyhtiöllä 2012 tulee olemaan ensimmäinen pakkasvuosi.
Tämä tarkoittaa sitä, että sisään saadut rahat ovat vähemmän kuin ulos maksetut rahat.
Nyt on siis alettu syömään kuormasta….
On siis edessä kolme vaihtoehtoa:
1) Eläkeikää nostetaan
2) Maksuja nostetaan
3) Tulee ennen pitkää rysäys
Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että eläkeiän pikainen nosto on se ainoa oikea ratkaisu.
Toivottavasti järki voittaa, vaikka siitä ei olekaan nyt mitään merkkejä.
Seppo Korppoo
Yrittäjä, jolla on järki tallella
Epäilemättä eläkeikää on nostettava ennen pitkää (ja pari ulkomaista viisasta on jopa esittänyt, miten se pitäisi tehdä), mutta kukaan ei ole vielä kertonut miten se ratkaisee juuri nyt käsillä olevat ongelmat eli vientiin myytävissä olevien tuotteiden puutteen tai Nokian romahduksen aiheuttaman työpaikkojen menetyksen.
Miten yrittäjää auttaa se, että hän pitää työntekijöitään töissä pari vuotta kauemmin?
Ilmeisesti ei mitenkään, koska siihen ei näytä olevan mitään halua.
Eikös sinne kuormaan ole sen takia laitettu, että siitä joskus otetaankin? No, vakavasti puhuen se kuorma ei kai tarpeeksi pitkäksi aikaa riitä, joten jotain tarttis tehrä.
Juuri näin.
Juhani Salovaara: Tilastojen mukaan suomalaisten keskimääräinen elinikä on noussut viime vuosina neljässä vuodessa vuoden verran. Melkoisen hurjaa vauhtia, jota tosin ei voine jatkua loputtomiin. Ehkä jo hidastumisen merkkejä on olemassa. Juuri tämä synnyttää sen eläkeongelman, kun eläkeläisten määrä kaksinkertaistuu ja he ovat eläkkeellä kaksi kertaa kauemmin kuin ennen vaikkapa 1960-luvulla.
Vielä on vaihtoehto :
4) Leikataan eläkkeitä
Mieluiten heti ja paljon. Laitetaan eläkekatto. Suuret ikäluokat ovat järjestäneet itselleen suuren eläkkeen, mutta eivät osallistu sen maksamiseen. Heidän maksunsa olivat pienemmät, kuin nuorempien sukupolvien ja kerätyt rahat on jo lähes kokonaan käytetty. Nuoremmat sukupolvet joutuvat tyytymään kasvaviin maksuihin ja häviävän pieneen eläkkeeseen.
Miksi tarvitaan eläkeikä? eikö sen voisi kokonaan poistaan. Itselleni tulee mieleen lähinnä syyt, että eläkkeen saajien määrä halutaan rajoittaa ja toiseksi palkanmaksajat haluavat päästä helposti eroon ttyöntekijöistä, joiden työsuoritus ei enään vastaa kasvavaa palkkaa.
Ensimmäistä ongelmaa helpottaiso eläkekatto. Tai vaikka kaikille sama kansaneläke, ei ansiosidonnaisuutta ja sen voisi saada kaikki iästä ja työtilanteesta riippumatta. Miksi valtion pitäisi ylläpitää tuloeroja? Onko suuret tulot etu, josta ei voi luopua vaikka ei kykene töihin? Ansiosidonnaisen osan kukin voisi säästää itse tai vakuuttaa itsensä työkyvyttömyyden varalta.
Toisesta ongelmasta pitäisi muutenkin päästä eroon, eikä vain iän perusteella poistaa ihmisiä työelämästä – tuottamattomat ja heikommat yksilöt voisivat tehdä keveämpiä töitä alennetulla palkalla, koska kansaneläke auttaa pärjäämään.
Kukin voisi haluamanaan hetkenä tai vähitellen siirtyä pois töistä jos niin haluaa.
Tositarina. Vaikkapa nyt vuoden 2011 lopussa eläkevarat yksityisissä työeläkelaitoksissa (http://www.etk.fi/fi/service/el%C3%A4kevarat_el%C3%A4kelaitoksissa/1144/el%C3%A4kevarat_el%C3%A4kelaitoksissa) vastasivat noin neljännestä eläkeoikeuksien nykyarvosta.
Tulevia sukupuolia on siis pakko istuttaa järjestelmässä vähintään tuon 75 %:n verran. Jos vaikuttaa siltä, ettei rahaa kerry riittävästi kattamaan tämän osuuden maksamista vuosittain, on mahdollista joko a) nostaa maksuja b) syödä eläkevarantoja jota myös puskureiksi kutsutaan. Jälkimmäistä ollaan kai harvemmin käytännössä tehty, ensimmäinen on ollut se ensisijainen ratkaisu.
Jos arvioidaan, että muiden kuin yksityisten työeläkelaitosten varallisuus-maksusitoomusaste on sama, niin tämä tuottaa reilun 400 miljardin maksusitoomuksen (143,4 miljardia on 25 %:a 573,6 miljardista, eli 430,2 miljardia on maksussa olevaa oikeutta). Jokatapauksessa, jonkun porukan tämä 430 miljardia on tilitettävä. Käytännössä järjestelmä on siis lupaus siitä, että tulevat asiakkaat tulevat aina maksamaan edellisten laskun.
Hieman nurinkurista, ja moraalikadon/talletuspaon riski on ilmeinen tilanteessa, jossa jokainen asiakas tilaa itse ravintola-annoksensa tietäen, että seuraavan asiakkaan homma on maksaa lasku.
Eläkekatto on loistava idea. 😉 Se tarkoittaa myös eläkemaksujen tasaamista, joten taloudesta jotain ymmärtävät pystyvät hoitamaan itselleen paremmat eläkkeet tulevaisuudessa. Siis kaikille sama eläkemaksu ja samat peruseläkkeet.
Ruotsalaisillahan on tähän suuntaan oleva järjestelmä. Puolet tulee keskitetystä järjestelmästä ja toisen puolen voit itse päättää. Ruotsalaiset eivät ole tyytyväisiä järjestelmäänsä.
Entä sitten? Alkuperäinen idea oli, että eläkeyhtöiden varallisuus puretaan suurten ikäluokkien eläkkeitä maksettaessa. Sen vuoksihan sitä lähdettiin rahastoimaan.
Eläkeyhtiöiden varallisuudestahan on vain tullut valtakeskittymä, josta ei haluta luopua. Eläkkeisiin sillä ei ole vaikutusta – joidenkin poliitikkojen ja työmarkkinajohtajien valtaan kylläkin. 😀
Korjaus Soininvaaran tekstiin.
Vuoden 2013 TyEL-maksun vanhuuseläkeosan maksu työnantajalle nousee iän myötä ja riippuu työntekijän iästä. 18-vuotiaalle se on 1,83 % palkasta ja 54-vuotiaalle peräti 4,77%. Työkyvyttömyyseläkeosan maksu määräytyy samoin palkan määrästä. Se nousee 18-vuotiaan 0,05 %:sta tasaisesti siten, että 54-vuotiaasta maksetaan peräti 1.85 %. Eli 54-vuotiaasta (miehestä) joutuu maksamaa TyEL maksuja yhteensä 4,74 % enemmän kuin 18-vuotiaasta.
Ero 45 -vuotiaan kohdalla 18-vuotiaaseen verrattuna on ”vain” 1,92 %. Ja naisesta maksu on 0,4-1,18 % korkeampi, nousten ikävuosien karttuessa.
MUTTA 55-vuotiaasta alkaen vanhuuseläkkeenosan maksu on nykyisin tasan 0%. Luulisi, että 55-vuotiaita kannattaisi palkata, koska vanhuuseläkemaksu ja työkyvyttömyysmaksu on enään yht. n. 2%. Eli 55-vuotias on näissä maksuissa samalla viivalla kuin 18-vuotias (1,83 %).
Johtopäätös: Yrityksissä on asenne, että maksut nousevat ikää myöten, kannattaa näin ollen palkata nuori (perusteet oikein). Ei tunneta vapautusta vanhuuseläkeosanmaksusta yli 55-vuotiaiden kohdalla ja/tai asenteet ovat niin pinttyneet; iäkkäät tulevat kalliimmaksi.
Vanhuuseläkeosaa joutu maksamaan naisista 0,4-1,18 % enemmän. Ei siis ihme, että naisilla on alempi palkka ja että monasti palkataan mielummin mies.
Lähde: http://www.google.fi (Suurtyönantajan tyel-vakuutusmaksuopas 2013 Tapiola)
Vaikka minulla on akateeminen kauppakorkeakoulun koulutus (mies) ja vankkaa kokemusta ja näyttöä, en ole saanut töitä pariin vuoteen, aloitin etsimisen 56-vuotiaana. Head huntter kaverini sanoo, että jos ei ole tuttua tms. niin et löydä töitä. Yli 45-vuotiaillekin työn saanti on vaikeata.
Tuo tieto on väärä tai siis vahvasti harhaanjohtava. Suurten työnantajien eläkemaksut ovat melko monimutkaista tekniikkaa. Tuo tieto koskee3 venhuuseläkkeen rahastoitavaa osuutta, joka on koko maksusta mitätön osa. Sen nollaamisella tehdään tilaa työkyvyttömyyseläeosalle, joka vastaavasti kasvaa. Jos työkyvyttömyysriskin on keskimääräinen tai on pieni työnanataja, lopputulos on, että eläkemaksu on iästä riippumatta vakio, mutta jos riski on suurempi, jostain minulle tuntemattomasta syystä erityisesti ikäihmiset tulvat kalliiksi ja jos riskin on keskimääräistä pienempi, ikäihmiset ovat keskimääräistä hieman halvempia.
Suositeltavaa luettavaa: http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf
Kannattaa lukea tämä Talouselämän juttu 8.2.2013.
http://www.talouselama.fi/minavaitan/suomi+ei+kaadu+elakkeisiin/a2168061
Tuossa talouselämän jutussa eläkejärjestelmän kestävyys oli irrotettu muusta taloudesta. Elinaikakerroin alentaa eläkkeitä vaikka nollaan, joten eläkejärjestelmä pysyy hengissä, mutta vaötion Ja kuntien talous kaatuu. Eläkkeiden pienuus siirtää menoja kunnille, ksoka vahikset eivät maksa omasta hoidostaan. Jos ihmiset ovat keskimmärin kolmekymmentä vuotta elämästään pienellä eläkkeellä, aika vähän he maksavat veroja, mutta käyttävät terveyspalveluja runsaasti.
Yli 45-vuotiaiden mutta alle 5-kymppiseten työllistymisongelmat perustuvat aika usein omien kokemusteni perusteella liian kovaan palkkapyyntöön ja uratoiveisiin suhteessa osaamiseen. Jos uusi työpaikka ei vastaa 1:1 vanhaa, niin edelliseen työpaikkaan perustuvalta palkkapyynniltä ja positiotoiveelta on pohja poissa.
Kun nykyaikana erikoistutaan hyvin pitkälle, voi käydä niin että merkittävä osa entisestä osaamisesta vanhenee käsiin samalla hetkellä kun kävelee työpaikan ovesta ulos. Työnantaja ei ole valmis maksamaan kovan ammattilaisen palkkaa arpalapusta, joka pitää kumminkin perehdyttää hommiin.
Isot firmat tietenkin karttelevat vanhempia työnekijöitä täällä mainittujen asioiden takia ja aika suuri osa pitkälle erikoistuneista työpaikoista on juuri niissä suurissa firmoissa. Niinpä käy siten, että kypsällä iällä irtisanotuksi tuleva joutuu hakemaan vain pieniin firmoihin, joissa taas palkat ja erikoistumisen tarve on alhaisempi.
Isoissa firmoissa on merkittävä osa työpaikoista joten aika monta ovea napsahtaa nenän edessä kiinni.
Ja entäs sitten? Julkisuudessa käytävä keskustelu eläkejärjestelmän ”kestävyysvajeesta” on irroitettu muusta taloudesta muutenkin.
Eläkejärjestelmä on sementoinut itsensä kestäväiksi sillä, ettei sen tarvitgse maksaa eläkkeitä, jos elinikä pitenee. Eläkkeellesiirtymisikää perustellaan – ne jotka siitä jotain ymmärtävät – perustelevat koko julkisen talouden edulla.
Toisaalta asetelma voi muuttua ”pienten ikäluokkien” päästessä vallankahvaan. Maksajan osa ei ole helppo, jos maksaja tietää, ettei saa itse koskaan maksmansa kokoista vastinetta. Miksi rahoittaa järjestelmää, josta itse ei voi mitenkään hyötyä?
”Solidaarisuudella” suuria ikäluokkia kohtaan voi olla rajansa. Jää nähtäväksi, päätyvätkö pienet ikäluokat purkamaan kohtuuttoman kalliin eläkejärjestelmän lähivuosikymmeninä. Nykyajattelussa mahdoton, mutta käytännössä hyvin mahdollinen skenaario.
Vanhojen, tarkemmin sanoen 50-60-vuotiaiden, tuleminen kalliiksi korkean tk-riskin suurtyöntantajille johtuu ns. maksuluokkamallista. Maksuluokkamallissa suurtyönantajan tk-maksu määräytyy karkeasti työnantajan toteutuneen työkyvyttömyysalkavuuden ja keskimääräisen tk-alkavuuden suhteesta. Tällä suhteella kerrotaan sitten keskimääräistä tk-maksua, joka on voimakkaasti ikäriippuvainen. 50-60-vuotiailla työeläkemaksun tk-osa on (kuten Osmokin totesi) suurimmillaan, joten suuren tk-riskin työnantajille nimenomaan näiden henkilöiden työeläkemaksu tulee poikkeuksellisen kalliiksi. Vastaavasti matalan tk-riskin työnantajilla nämä ovat poikkeuksellisen halpoja ainakin työeläkemaksun mielessä. Pientyönantajien tk-maksussa ei ole omavastuisuutta.
Omavastuun tarkoitushan on perimmiltään hyvä ja kannustanee sinällään vähentämään työkyvyttömyystapauksia, jotka tulevat myös yhteiskunnalle hyvin kalliiksi.
Mitä itse pääasiaan tulee, kaikki oleelliset osapuolet lienevät jo sisäistäneet alimman eläkeiän noston välttämämättömyyden nimenomaan kansantalouden kannalta. Toki tälläkin yritetään käydä kauppaa loppuun asti kolmikannassa eikä nosto valitettavasti taida olla edes poliittisesti realistinen vielä tällä hallituskaudella…
Viimeinen elinvuosi on kallein hoitokustannuksiltaan. Niitä on kuitenkin jokaisella yhtä monta. Suurilla ikäluokilla ne ovat myös yhtä aikaa.
Mitä moroaalitonta on siirtyä pienelle eläkkeelle, joka korvataan takuueläkkeenä ja toimeentulotukena ja hoitopaikkana laitoksessa? Jos jää suurelle eläkkeelle, ne joutuu maksamaan ihan itse siitä ”eläkkeestä”. Eivät ikäihmiset ole tyhmiä.
Kun virta vähenee, omiasuudesta ainakin aknnatata hankkiutua eroon ja siirtyä kalliiseen vuokra-asuntoon.
Se että eläkkeiden sijaan maksetaan työttömyyskorvauksia ei edistä julkisen talouden etua yhtään mihinkään. Itse asiassa taitaa olla niin että eläkkeiden maksaminen on edullisempi vaihtoehto, niistä rahoista kun osa tulee sijoitustuottojen kautta.
Miten niin eivät ole tyytyväisiä?
Ja jos joku on tyytymätön niin kannattaa kyllä tarkkaan katsoa, että kuka hän on ja mistä syystä.
Varmaan esim. Mikael Lilius ja Jukka Härmälä ovat erittäin tyytyväisiä Suomen eläkejärjestelmään, mutta ei se välttämättä silti ole kokonaisuuden kannalta hyvä.
Luulen, että Ruotsissa monet koko kansantaloudesta huolta kantavat pitävät heidän nykyistä järjestelmäänsä varsin hyvänä. Ja hyvä se olisi Suomeenkin, ainakin parempi kuin meikäläisten nykyinen järjestelmä. Ruotsin mallissa ei vastuuttomasti kaadeta taakkaa tulevien sukupolvien harteille siinä määrin kuin Suomessa.
No edistääpä, koska työttömyyskorvauksilla on yleensä ikävämpi kölliä kuin eläkkeellä. Korvaukset ovat pienemmät ja ansio-osa loppuu 500 päivä kuluttua. Lisäksi työttömyyskorvausaika käytännössä alentaa tulevaa eläkettä.
Kyllä siinä aika moni miettii että pitäsköhän sittenkin yrittää takaisin töihin.
Mun mielestä työeläkejärjestelmä on petosta, rahaa otetaan vastoin tahtoani aivan kuten maan pakkolunastuksissa. Kun rahat on saatu, alkaa jatkuva mariseminen eläkkeiden maksun vastenmielisyydestä sekä voimavarojen tuhlaus, elinkeinoelämän intressien ajamiseen, tulevien eläkeläisten rahoilla.
Meillä on kansaneläkejärjestelmä joka on riittävä eläkesysteemi, jos haluu lisää sijoittaa sitten omia rahojaan minne lystää.
Jos eläkeyhtiöitä ei voi muuttaa rahaksi, mulle kelpaa myös arvopaperit ja kiinteä omaisuus.
On muuten aika järjenvastaista että tänä päivänä rahastetaan asioilla joista aika on ajanut ohi jo vuosikymmeniä sitten.
50 vuotta sitten suurempi osa töistä Suomessa oli ruumiillista hommaa jolloin oli relevantti huoli siitä että työntekijä voi rasittua liikaa. Tänä päivänä 95% suomalaisista töistä on leveällä persauksella istumista tuolilla jolloin terveysriskit ovat läskien kerääntyminen ja juopottelu. Kumpaankaan ei työnantaja voi vaikuttaa.
Kun palkkavaatimus jolla ylitetään taivaalta tippuvan ilmaisen rahan määrä on siinä 1500-2000 e/kk ei kannata paljon miettiä. Töitä ei näillä vaatimuksilla löydy.
Tässä Osmolle iltalukemista, jos/kun hän eduskunnassa tai muuten joutuu ottamaan kantaa Suomen eläkejärjestelmän uudistamiseen:
http://books.google.fi/books?id=LR70sEUUtMAC&hl=fi
Sivuhuomautuksena: Nokian romahdus ei ole vienyt työpaikkoja juuri lainkaan. Ohjelmistoinsinöörien työttömyys on edelleen melkolailla nollassa.
Kuinka suuri osa Nokian pihalle heitetyistä duunareista oli ohjelmistoinsinöörejä? Esim. sieltä Salon tehtaasta irtisanottiin 850 hlöä enkä usko että niistä valtaosa olis ollu ohjelmistoinssejä, kun siellä kai tehtiin aika paljon ihan kokoonpanoduunia liukuhihnalla.
Mitä muuta merkitystä on eläkeiän nostamisella kuin ihmisten kiusaaminen, jos näille ihmisille ei löydy töitä?
Salossa kyllä tehtiin paljon kokoonpanoduunia liukuhihnalla, mutta työn tekivät robotit, ei ollut ihmisiä muuta kuin lataamassa komponentteja koneeseen.
Eikä palkkakustannuksilla ole juuri mitään roolia sellaisessa tehtaassa.
Jos työttömyyskorvaukset ovat pienempiä kuin eläke, niin säästyyhän siinä julkista rahaa. Vielä enemmän, jos yhdistelmä nostettu eläkeikä + työttömyys laskee eläkettä eläkeiän lopulta koittaessa.
En löytäny selvää tietoa tosta, mutta esim. tässä uutisessa vihjataan, että nimenomaan kokoonpanon Aasiaan siirtämisen takia olis irtisanottu vajaa tuhat työntekijää. En tiiä seisoskeliko ne siinä liukuhihnalla vai mitä ne teki, mutta jotenkin niiden duunit siihen kokoonpanoon ilmeisesti liitty.
Siis tässä:
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/11/27/nokian-salo-pommi-ei-unohdu-oikeasti-oksettaa/201242780/12
Matkapuhelimien valmistaminen ei ole ihan niin automaattista kuin kuvittelet. Vaikka piirilevyille komponentit ladotaan automaattisesti ja robotit ajavat ne juotoslinjasta läpi, puhelimet kootaan ja testataan edelleen käsin.
Palkkakustannukset eivät tosiaan varmaan olleet isoin juttu, enemmän vaivaa on logistiikassa kun komponentit tehdään nykyään enimmäkseen Kauko-Idässä.
Enpä osaa sanoa mitään ko. jutusta, mutta silloin kun siellä tehtaalla kävin niin linjalla ei ollut muita kuin robotteja, puhelimia pakkaamassa oli naisväkeä.
No, voihan olla, että oli muita linjoja, koko tehdasta en kiertänyt.
Toisaalta voi todeta, että ei sellainen kokoonpanorobotti niin harvinainen laite ole, piirilevyjä kokoavia robotteja olen nähnyt aika pienessäkin firmassa.
Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn kai voi hakea vasta 68 vuotiaana:
”Vanhuuseläkeaikana alkaneesta työstä karttunut uusi eläke myönnetään eläkkeensaajalle hakemuksesta 68-vuotiaana, jos karttuma on saman sektorin eläkelakien mukaista kuin vanhuuseläke.”
Joku muisteli että eläkkeenlaskenta on kovin vaikeaa, no näin se oli vuoden 2004 säännösten mukaan. Nämä 2005 säännökset on aika suoraviivaiset. Jotkut korotetut karttumat julkisella puolella riippuu siitä, että onko katkoton työsuhde julkiseen sektoriin vai ei ja lusiiko henkilökohtaiseen eläkeikään asti, mutta näidenkin merkitys alkaa vähetä koko ajan, kun niitä vuosia ennen 1994 ei ole montaa työhistoriassa.
Osa-aika eläkekkään ei ole enää sellainen herkku kuin aikaisemmin, esim. vuonna 1953 ja myöhemmin
syntyneillä henkilöillä ei kartu eläkettä ansion alenemasta kuten aikaisemmin syntyneillä.