Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013

Lista löy­tyy tästä

Lau­takun­nal­la on varsi­nainen fillari-ilta.

Pyöräi­lyn edistämissuunnitelma

Oikein hieno suun­nitel­ma, jos­sa on ymmär­ret­ty, mis­sä pyöräi­lyn ongel­mako­h­dat ovat. Kan­nat­taa lukea. Tavoit­teena on kaksinker­tais­taa pyöräi­lyn osu­us ja väl­i­tavoit­teena nos­taa se ”pyöräi­lykau­den” aikana 11 pros­en­tista 15 pros­ent­ti­in, mikä tarkoit­taa koko vuot­ta ajatellen nousua 6 pros­en­tista 10 prosenttiin.

Joskus tulee mieleen, että ovatko liian kun­ni­an­hi­moi­set tavoit­teet pahas­ta, kos­ka niiden saavut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Esimerkik­si tavoit­teen nous­ta alal­la maail­man johtavak­si metropo­lik­si voisi kohtu­ullis­taa tavoit­teek­si ottaa Ams­ter­damin etu­matkas­ta puo­let kiinni.

Rahaa kai­vat­taisi­in 20 miljoon­aa vuodessa. Mis­tähän sen saisi?

Joitakin lisähuomioi­ta:

Meil­lä on varsin hyvät pyöräi­ly-yhtey­det jo ennen baanaverkos­toa, mut­ta niiden löytämi­nen on joskus vähän han­kalaa. Jotkut kinkkiset paikat on mah­dol­lista ohit­taa fik­susti, mut­ta mis­tä se voi tietää. Pitäisi olla erilli­nen pääre­itin merk­ki ja yllät­tävis­sä mutkissa ne pitäisi merk­itä eri­tyisen hyvin. Päätei­den merkki­in voi jät­tää paikan jollekin tähdelle, joka lisätään baana-verkon merkik­si. Tuos­ta pääre­it­tien verkos­ta tulisi keskustel­la akti­ivis­ten pyöräil­i­jöi­den kanssa, kos­ka nyt kar­tal­la ole­vaan numeroitu­jen reit­tien verkkoon on pan­tu aivan kum­mallisia maise­mare­it­te­jä. Esimerkik­si Helsingistä Por­vooseen pitäisi ajaa Vuosaaren kaut­ta jotain mäk­istä maastopy­öräre­it­tiä, joka yhtyy Uuteen Por­voon­tiehen Kehä kol­mosen itäpuolel­la. Ajoin ker­ran enkä aja toiste.

Joitain rankko­ja toimen­piteitä pitäisi tehdä sen edis­tämisek­si, että pyöris­sä on val­ot. Olin syksyl­lä kolme ker­taa vaar­al­lises­sa tilanteessa val­ot­toman vas­taan­tule­van fil­lar­in kanssa. Poli­isi­akin voi vai­va­ta. Fil­lar­in ledil­amp­pu mak­saa muu­ta­man euron ja toimii yksil­lä pat­tereil­la 300 tuntia.

Baanaverkko

Baanaverkko

Tarkoi­tus on tehdä oheisen kar­tan mukainen pyörän val­taväylien verkos­to pääasi­as­sa kak­sisu­un­tai­sista, neljä metriä lev­eistä pyöräre­it­eistä. Hyvä suun­nitel­ma. Enää puut­tuvat rahat. Kuva suure­nee klikkaamalla.

Huo­mat­takoon, että tuos­sa on reit­ti Laa­jasa­losta Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaa­reen. Saa­malle reit­ille suun­nitel­laan myös ratikkaa ja asuntoja.

80 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013”

  1. Autoilu­un on pis­tet­ty mil­jardikau­pal­la kulunei­den 50 vuo­den aikana. Nyt on pyöräi­lyn vuoro. Eikä pyöräi­ly vaa­di kuin kulku­ta­pao­su­u­den mukaisen rahamäärän liiken­nein­vestoin­neista. Pyöräin­fra on hal­paa ja pyöräi­lyyn sijoite­tut rahat palau­tu­vat takaisin mm. ter­veyshyö­tynä. Autoilu­un sijoite­tut rahat lisäävät autoilua.

  2. Ennen kun joku ihmettelee verkos­tos­ta puut­tuvia tiet­tyjä merkit­täviä kohtia (mm. Hämeen­tie ja Man­ner­heim­intie), niin huo­mautet­takoot, että ne on jo erik­seen hyväksyt­ty kan­takaupun­gin tavoitev­erkos­sa 22.5.2012. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­ta blo­gasi Mikko Särelä. Sil­loin käsitelti­in lähin­nä yksisu­un­taiset ratrkaisun kan­takaupungis­sa, nyt puhutaan kak­sisu­un­tai­sista ratkaisu­ista koko Helsingissä.

    Itse olisin ehkä lait­tanut kaik­ki pääre­itit samalle kar­talle, mut­ta joutaa­han noi­ta yhdis­telmäkart­to­jakin vielä piirtämään…

  3. Meil­lä on varsin hyvät pyöräi­ly-yhtey­det jo ennen baanaverkos­toa, mut­ta niiden löytämi­nen on joskus vähän hankalaa 

    No nyt päästään asi­aan. Itsekin tulee fil­lar­il­la kesäisin men­tyä pitk­iä lenkke­jä liikun­nan merkeis­sä ja tässä on se suurin ongel­ma: Pyöräti­et ovat, mut­ta tien­vi­itat on kovin puutteelliset.

    Eikä mak­sa 20 miljoon­aa. (Ainakaan toivottavasti)

    Mitä taas muuten tulee pyöräi­lyyn liikku­mis­muo­tona, en usko sen lisään­tyvän. Eikä ongel­ma ole pyöräti­et vaan yksinker­tais­es­ti se, ettei ihmiset halua pyöräil­lä. Se on raskas­ta, siinä tulee hikisek­si ja se on talvel­la hankalaa. 

    Jonkun pitää sanoa tämäkin ääneen.

    Tulee mieleen vihrei­den pro­pa­gan­daku­va, jos­sa kehäykkö­nen on täyn­nä pyöräil­i­jöitä ja autot puut­tuvat. Sanon pro­pa­gan­da, kos­ka tosi­a­sia on täysin kään­teinen: kehäykksen var­rel­la menee hyvät pyöräti­et, mut­ta itse pyöriä sielä näkyy kovin vähän. 

    Varsinkin ver­rat­tuna vierel­lä ole­vi­in autokaistoihin.

  4. 1. reitit eivät näytä ole­van aina lyhimpiä mah­dol­lisia. Tarkoit­taa että todel­lisu­udessa liikenne jakau­tuu sen lyhim­män mah­dol­lisen ja “pääväylän” välil­lä kesäisin — ei sinän­sä hait­taa, voi itse asi­as­sa olla hyväkin. Talvel­la reit­tien kun­nos­s­api­to ratkaisee. Ns. pääväylien hyvä puoli olisi että tietäisi mikä reit­ti on kun­nos­sa (olet­taen että sitä rahaa riit­täsii myös auraamiseen, mikä on kyl­lä aika olen­naista jos oikeasti halu­aa siirtää liiken­teen pain­opis­tet­tä ). Voin kyl­lä olla väärässä, kun en Helsingis­sä ole pyöräil­lyt kuin muu­tamia sato­ja kilometrejä…

    2. Olisi tosi­aan erit­täin tärkeää nimetä ja merk­itä ne pääväylät hyvin. Yksi merkit­tävä syy siihen että pyöräteil­lä eksyy hel­posti on että teil­lä ei ole nim­iä. Ja sen takia katukart­ta on pahim­mil­laan hyödytön siinä vai­heessa kun on risteyk­sessä. (vaik­ka laskik­si risteyk­siä, on mah­dol­lista että niitä on tul­lut lisää)

    3. Hol­lan­nin tai kööpen­ham­i­nan etu­matkaa ei kyl­lä tosi­aan saa­da kiin­ni 20 miljoon­al­la vuodessa, ellei siihen sisäl­ly selkeitä autoli­iken­net­tä hait­taavia han­kkei­ta. Mut­ta esim Oulun saa­nee kiin­ni helpom­min. Mut­ta eipä tuol­la suun­nitel­mal­la vielä sekään tai­da onnistua.

    4. Nuorten osu­us kas­vaisi luul­tavasti parem­min, jos joukkoli­iken­teessä kausi ja ker­tal­ipun eroa pienen­net­täisi­in. Ei nimit­täin kan­na­ta ostaa ja huoltaa polkupyörää, jos ei sil­lä säästä mitään. Eli pyöräi­lyl­lä pitäisi pystyä hoita­maan perus­li­iken­netarve, mut­ta ker­tal­ip­pu­jen pitäisi olla riit­tävän edullisia että kan­nat­taisi olla osta­mat­ta kausilip­pua. Nythän jos käy 7 ker­taa (14 matkaa) kuus­sa jos­sain vähän kauem­pana tulee opiske­li­jalle halvem­mak­si ostaa kausilippu. 

    5. Talvipyöräi­lyn vähäsyys Helsingis­sä näkyy tuos­sakin — kun ihmisil­lä koke­mus on että pyöräl­lä on talvel­la mah­do­ton­ta tai ainakin vaar­al­lista kulkea, ei heitä kiin­nos­ta aurataanko pyöräteitä koko tal­ve­na. Jos kun­nos­s­api­to olisi parem­mal­la tasol­la, sitä vaa­dit­taisi­in vieläkin enem­män, kos­ka ennakkokäsi­tys ei ole “ei onnis­tu”. Näin ainakin Oulus­sa, jos­sa talvel­la pyöräi­lyn osu­us matkoista on suun­nilleen sitä mitä Helsingis­sä kesällä.

    6. Itse olen myös skepti­nen siitä että pyöräi­lyn ja käve­lyn erot­ta­mi­nen toi­sis­taan aina ja kaikkial­la olisi hyödyllistä. 

    Keskus­tas­sa ja ehkä joil­lain muil­la vilkkaasti liiken­nöidy­il­lä pätkil­lä toki, mut­ta jos­sain vähän kauem­pana ei asia ole mielestäni ollut lainkaan ongel­ma. (tai ainakaan se ei parane erot­telul­la, kos­ka ongel­ma on sil­loin että ei kiin­nitetä huomio­ta siihen mis­sä kul­je­taan, eikä ruuhka.)

    Lisäk­si useim­miten isom­pi ongel­ma on eristää autot ja pyörät toi­sis­taa — se kun aiheit­taa niitä onnet­to­muuk­sia, kun autoil­i­jat eivät huo­maa erote­tul­la kevyen liiken­teen väyläl­lä ajavaa pyörää, kos­ka tarkkail­e­vat vain ajo­rataa. Pyöräkai­stat toki ratkaisee moleem­mat ongelmat.

  5. K. Uok­ka:

    kehäykkösen var­rel­la menee hyvät pyöräti­et, mut­ta itse pyöriä sielä näkyy kovin vähän. 

    Kehä I vart­ta paljon pyöräilleenä olen yleis­es­ti ottaen eri mieltä tuos­ta pyörätei­den laadus­ta kyseisen tien var­rel­la. Onhan siel­lä ajoit­tain ihan hyviäkin osuuk­sia mukana, mut­ta kokon­aisuute­na tuo reit­ti päästä päähän on laadullis­es­ti melkoinen sil­lisalaat­ti, jos­sa pyörätie kiemurtelee mil­loin mis­säkin. Koke­mat­toman (tai vähän koke­neem­mankin) on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta ajaa Itäkeskuk­ses­ta Tapi­o­laan ja takaisin ilman, että eksyy reitin aikana mon­ta kertaa.

    Hom­man kru­u­naa se, että pari vuot­ta sit­ten Lep­pä­vaaran kohdal­la puret­ti­in toista kilo­metriä eri­no­maista pyöräti­etä, jon­ka tilalle sit­ten raken­net­ti­in ylimääräi­nen ajokaista. Pyöräil­i­jöille ei raken­net­tu kor­vaavaa reit­tiä, vaan nämä on ohjat­tu seikkaile­maan lähiym­päristön pikkukaduille etsimään jotakin sopi­vaa reittiä.

    Pyörien määrästä voin kyl­lä olla samaa mieltä, niitä ei yleen­sä ole tun­gok­seen asti. Nyky­isil­lä liiken­nejär­jeste­ly­il­lä tämä ei tosin yllätä.

  6. Tästä olen saar­nan­nut jo muu­ta­man vuo­den. 😀 Nyt ei puu­tu kuin toteu­tus. Järkevä pyörätiev­erkon kehitämi­nen ei ole useinkaan kiin­ni rahas­ta vaan osaamis­es­ta. Käykääpä aja­mas­sa Kehä I:n vierus­taa niin ymmär­rätte asian. Rahaa on ollut tolkut­tomasti — osaamista ei niinkään.

  7. Har­joi­tuste­htävä 1 (perus­ta­so) niille, jot­ka kuvit­tel­e­vat että Helsingis­sä on jo aivan hyvä pyöräinfra:

    Aja Kulosaaren sil­lal­ta Teollisuuskadulle
    1) pyöräl­lä (pyöräteitä pitkin)
    2) henkilöautolla.

    Laadukas baanaverkko, joka tekee pyöräilystä help­poa ja suju­vaa, on tarpeen pyöräi­lymäärien nos­tamisek­si. Kaupunki­laiset eivät pyöräile arki­matko­jaan ensisi­jais­es­ti kun­toilun takia tai pienen­tääk­seen hiil­i­jalan­jälkeään, vaan sik­si, että se on kätevää. Infra ratkaisee, onko pyöräi­ly kätevää autoilu­un verrattuna.

    Helsin­ki on pyöräi­lykaupunk­i­na todel­la jälk­i­ju­nas­sa. Paran­nus­toimen­piteet on aloitet­ta­va nyt eikä kymme­nen vuo­den päästä. Pyöräi­ly ei lisään­ny vain sil­lä, että toivomme sitä oikein kovasti.

    Har­joi­tuste­htävä 2 (jatko­ta­so):

    Etsi virhe seu­raavas­ta virkkeestä:
    “Pyöräi­lyn pääre­it­ti pitäisi yllät­tävis­sä mutkissa merk­itä paremmin.”

  8. “Huo­mat­takoon, että tuos­sa on reit­ti Laa­jasa­losta Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaa­reen. Saa­malle reit­ille suun­nitel­laan myös ratikkaa ja asuntoja.”

    Ratikkaa Vuosaa­reen asti?

  9. Rahaa kai­vat­taisi­in 20 miljoon­aa vuodessa. Mis­tähän sen saisi?

    Sitä on rahaa käytetään nyt raportin arvion mukaan noin 7 mil­liä vuodessa. Ja se on tarkoi­tus nos­taa astet­tain ensin 15 ja sit­ten 20 milliin.

    Jos johonkin käytetään liiken­ner­a­haa, niin se tarkoit­taa sitä että johonkin muuhun voi käyt­tää vähem­män, kos­ka samat ihmiset eivät yhtaikaa liiku kaikil­la mah­dol­lisil­la liiken­nemuodoil­la. Toinen tapa ottaa ilo irti inve­ston­neista on rak­en­taa väylien var­teen, vrt. esim. Jok­erin var­ren tiivistäminen.

    Vaikka­pa Pääradan var­res­sa laadukas fil­lar­iväylä ihan samas­sa tasos­sa ja yhtä suo­rana kuin raa tek­isi nimeno­maan asemien välialueista houkut­tel­e­vampia, ja ne voitaisi­in myös rak­en­taa pienem­min investoin­nin muuhun tiein­fraan. Jos vaikka­pa ihan radan­vier­estä Tapani­lan ja Malmin välis­sä pääsee suo­raan fil­lari nop­sasti kum­mallekin ase­malle, niin onhan tuo nyt ihan maankäytölli­nen ja sitä kaut­ta rahalli­nen hyöty.

  10. Ei ole real­is­tista pain­ot­taa pyöräi­lyä koko Helsin­gin alueel­la. Helsin­ki on ihan pirun iso paik­ka arkipyöräil­i­jän silmin. Ne ihmiset ovat vähässä, jot­ka pyöräilevät tuol­la lähiöi­den välis­sä kesät talvet.

    Pyöräl­lä lie­nee tiivi­is­sä kaupunkiym­päristössä sel­l­ainen järkevä arki­mat­ka viisi kilo­metriä ja tyyp­il­lis­es­ti paljon vähem­män, 1–2 kilometriä.

    Paras olisi, jos nimeno­maan keskustapyöräi­lyä (vaik­ka viiden kilo­metrin säteel­lä rautatiease­mal­ta) saataisi­in edis­tet­tyä nimeno­maan auto­jen kus­tan­nuk­sel­la, jol­loin keskus­tas­sa olisi luon­te­vaa liikkua pyöräl­lä. Ja samal­la pitäisi edis­tää jalankulk­i­joiden ase­maa pyöräil­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la.

    Tämä tarkoit­taa, että pitäisi olla tiivistä kaupunkiym­päristöä vähän joka puolel­la viiden kilo­metrin säteel­lä rautatiease­mas­ta… Lähiöi­den välil­lä tai lähiöi­den väliltä juna-ase­malle pääsee jo kulke­maan pyöräl­lä varsin hyvin, kun­han oppii parhaan reitin.

  11. Pääon­gel­ma on ilmeis­es­ti siinä että pyöräi­lyn edis­tämistä mitataan käytet­tynä rahamääränä. Kun johonkin baanaan saadaan kilo­metrin pätkään upotet­tua miljooona, ollaan kaupung­in­jo­hdon näke­myk­sen mukaan edis­tet­ty pyöräi­lyä todel­la huimasti, peräti miljoonil­la, vaik­ka pyöräil­i­jän näkökul­mas­ta ei ole tapah­tunut oikein mitään. 

    Sen sijaan muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni viitoituk­seen ja kun­nos­s­api­toon sekä reitistön aukko­jen paikkaamiseen voisi pyöräil­i­jän näkökulkul­mas­ta tuot­taa huikasti parem­man tulok­sen kuin ne miljoonat. Se taas vaan ei kaupung­in­jo­hdon mielestä edis­tä pyöräi­lyä kuin ihan vähän kun rahaa ei kulu.

    Man­ner­heim­intien pyöräti­estäkään en ole ollenkaan vaku­ut­tunut, urheilukat­ua kul­kee jo tosi hyvä pyörätie ilman turha risteyk­siä, kun­han vain pyöräil­i­jät osaisi­vat sinne.

  12. Reiti­tys ja opas­teet pitäisi saa­da kyl­lä pikaises­ti kun­toon, eipä tule mieleen muu­ta yhtä hal­paa keinoa paran­taa olen­nais­es­ti pyöräilyolosuhteita.

  13. Joitain rankko­ja toimen­piteitä pitäisi tehdä sen edis­tämisek­si, että pyöris­sä on val­ot. Oli syksyl­lä kolme ker­taa vaar­al­lises­sa tilanteessa val­ot­toman vas­taan­tule­van fil­lar­in kanssa. Poli­isi­akin voi vaivata. 

    Lapse­na kansak­oulus­sa poli­isi kävi vierailul­la koulus­sa. Käyti­in läpi liiken­nesään­töjä ja lopuk­si kat­sastet­ti­in polkupyörät. Lamp­pu, dynamo ja kissan­silmä tarkastet­ti­in ja mit­tanauhal­la mitat­ti­in, että takaloka­suo­jas­sa on 30 cm valkoinen maalaus. Kyl­lä jäi mieleen, kun poli­i­sisetä opasti 8 vuotiasta.

    Ei ole enää val­o­ja eikä kissan­silmiä ja loka­suo­jatkin on jätet­ty pois syys­tä, jota en ymmär­rä. Poli­ise­ja ei riitä enää tarkkaile­maan oikeas­t­aan mitään. Poli­isivi­rat on vis­si­in kaik­ki lakkautet­tu, kos­ka Suo­mi on toki niin tavat­toman köy­hä maa ver­rat­tuna kul­taiseen 50- ja 60-lukuun.

    Olen pari ker­taa ehdot­tanut Helsin­gin poli­isille, että joka syksy poli­isi ilmoit­taisi tiedo­tusvä­lineille rat­saa­vansa kaik­ki val­ot­tomat pyörät viikon ajan. Luulen, että se tehoaisi vaik­ka mitään rat­si­aa ei koskaan pidettäisikään. 

    Suomes­sa on ihmeelli­nen tapa, että toimi­in ryhdytään vas­ta, kun tulee ruumi­ita. On sit­ten kysymys manee­seista, tasoristeyk­sistä, susista, aseista tai vaik­ka valelääkäreistä. Sama se lie­nee val­ot­tomien pyöräil­i­jöi­den kanssa. Ei kiin­nos­ta, kos­ka kukaan ei ole kuollut.

  14. K. Uok­ka: Mitä taas muuten tulee pyöräi­lyyn liikku­mis­muo­tona, en usko sen lisään­tyvän. Eikä ongel­ma ole pyöräti­et vaan yksinker­tais­es­ti se, ettei ihmiset halua pyöräil­lä. Se on raskas­ta, siinä tulee hikisek­si ja se on talvel­la hankalaa.

    Auraa­mat­toma­l­la pyörätiel­lä jon­ka geome­tria on alp­pi­maas­tos­ta on joo raskas­ta pyöräil­lä. Esimerkik­si väli Käpylän ase­ma — Pasi­la, joka on tarkoi­tus suoris­taa. Suo­ral­la, tasaisel­la ja hoide­tul­la väyläl­lä taas on kevyt pyöräil­lä. Jos halu­aa että muutkin kuin kun­to­hir­mut pol­kee, niin tekee tuollaisia.

  15. Tan­s­ka ja Hol­lan­ti maini­taan aina esimerkkeinä siitä, miten pyöräi­lyä pitäisi suosia kaupunkili­iken­teessä. Suosit­telijoil­ta on kuitenkin uno­htunut pari olen­naista seikkaa Suomeen ver­rat­tuna. Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole talvea eikä mäkiä.

  16. Ei mitään järkeä sijoit­taa 20 miljoon­aa euroa turhien pyöräväylien rak­en­tamiseen, jot­ka ovat suurim­man osan vuodes­ta tyhjinä. Säästet­täisi­in nämäkin rahat ja raken­net­taisi­in keskus­tatun­neli jos­ta hyö­ty­i­sivät kaik­ki keskus­tas­sa liikkujat.

    Polkupyöräi­ly on glo­ri­fioitu jok­sikin elämää suurem­mak­si, vaik­ka sen merk­i­tys on min­i­maa­li­nen. Työ­paikallakin huudel­laan ylpeänä jos ollaan sotket­tu ker­ran kesässä töi­hin. Todel­lisu­udessa suhataan tak­sil­la, kuten kansane­dus­ta­ja Soin­in­vaara viikon­lop­un Iltale­hden mukaan.

  17. Kusti, juu, sik­si pitäisikin kat­soa mallia esim Tukhol­mas­ta, jos­sa pyöräi­ly on toki onneton­ta ver­rat­tuna Hol­lan­ti­in, mut­ta erit­täin paljon helpom­paa kuin Helsingissä.

    K. Uok­ka: ei toki kaik­ki pysty pyöräilemään. Mut­ta Helsingis­sä pyöräi­lyn osu­us on läh­es mitätön, ja mis­sä hyvän­sä mis­sä pyöräi­ly on järkevää se osu­us on selvästi isom­pi. Sen osu­u­den tuplaami­nen on aivan siis real­is­tista. Helsin­ki ei ole eri­tyisen vaa­ti­va maas­toltaan, vaikkei ihan tasainen olekaan. Kun­han niitä pyöräteitä ei vede­tä ylös alas ihan vaan piruuttaan.

    Simo Mele­nius: Ei kaik­ki matkat suun­taudu Helsin­gin keskus­taan, ja keskus­tas­sa käve­ly on monas­ti nopeam­paa (pysäköin­ti, etäisyy­det alle 1km). Pyöräi­lyn mak­simi­etäisyys on monille jotain 7km luokkaa. Sil­lä pääsee kyl­lä main­iosti lähim­pään kaup­paan, tarhaan, koulu­un, ase­malle jne läh­es joka puolelta Helsinkiä. Har­va var­maan tulee Helsin­gin läpi pyöräilemään vaik­ka se olisi mahdollistakin. 

    Hol­lan­nis­sa muuten pyörä oli ain­oa liiken­nevä­line, jol­la pääsi kulke­maan kun se talvi (10 cm lun­ta) sit­ten sat­tui tulemaan.

  18. Eksymiset eivät ole ain­oa ongel­ma mikä seu­raa Soin­in­vaaran mainit­semista yllät­tävistä mutk­ista. Suorin reit­ti kah­den pis­teen välil­lä on suo­ra vii­va. Mitä enem­män reit­il­lä on mutkia, sitä pidem­pi se on.

    Poli­isin suorit­ta­ma liiken­teen­valvon­ta ei oikein kuu­lu tähän suun­nitel­maan, sil­lä tämä on Helsin­gin kaupun­gin suun­nitel­ma, eikä poli­isi ole osa kun­nalli­nen vaan val­ti­olli­nen vira­nomainen. Sen sijaan kaupun­gin organ­isaa­tioon kuu­lu­va pysäköin­nin­valvon­ta voisi par­tioi­da pyöräteitä vielä vähän tehokkaam­min. Tätä ei ikävä kyl­lä maini­ta suun­nitel­mas­sa, joka on kyl­lä muuten kattava.

  19. Jarkko Vilen: Ei mitään järkeä sijoit­taa 20 miljoon­aa euroa turhien pyöräväylien rak­en­tamiseen, jot­ka ovat suurim­man osan vuodes­ta tyhjinä. Säästet­täisi­in nämäkin rahat ja raken­net­taisi­in keskus­tatun­neli jos­ta hyö­ty­i­sivät kaik­ki keskus­tas­sa liikkujat.

    Kun ensin on raken­net­tu 6–8 kaistaiset pääväylät autoille, selväähän se että yli/alikulkujen rak­en­t­a­mi­nen noiden poik­ki mak­saa. Eri asia sit­ten, pitäisikö edelleen puhua auto­jen aiheut­ta­mas­ta kus­tan­nuk­ses­ta, vaiko pyöräi­lyn / käve­lyn infra­s­ta. Ja jos liiken­neval­oista jää pois vihrei­den val­o­jen vai­he kevyelle liiken­teelle, yhtä lail­la autoli­ikenne hyö­tyy vähän pitem­mistä vihrei­den val­o­jen kestosta.

  20. Fyy­sis­ten olo­suhtei­den paran­tamisen lisäk­si voisi miet­tiä, josko kaupunki/julkinen val­ta voisi tehdä jotain pyöräi­lyn sosi­aalisen statuken nostamiseksi. 

    Kaupun­ki voisi näyt­tää mallia ja tar­jo­ta aamupu­urot duunin fillaroineille. 

    Työ­paikoille pitäisi kaavas­sa määrätä kun­non suihku­ti­lat — jos ei ole sel­l­aista, niin lisää kiin­teistöveroa 5 prosenttiyksikköä. 

    Val­tio voisi mak­saa veropalau­tus­ta 10 sent­tiä per pyöräilty työmatkakilometri. 

    Enem­män fil­lar­i­huolto­ja (tai ainakin niille sopivia tilo­ja vilkkasti fil­laroitu­jen mesto­jen luo: Laut­tasaaren­sil­ta, Kulosaaren­sil­ta, Laak­soon Auro­ra-sil­lan juureen, Munkkiniemeen, rantaradan var­teen vaik­ka huopalah­den asemalle).

    cycle-in-kahviloi­ta; suihku­tilo­ja asemille. 

    Ja sit­ten voisi vai­h­taa opastekyltit tolpis­sa sojot­tavista viitoista kahdel­la putkel­la maa­han ankkuroituhin. Eivät jak­saisi teinit kään­nel­la joka vloppu.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Pysäköin­nin valvon­ta ei voi määrätä mak­sua val­oit­ta ajamisesta. 

    Niin, mut­ta pysäköin­nivalvon­ta voi valvoa pysäköin­tiä. Hyödylli­nen palvelu sekin.

  22. Jarkko Vilen:

    Polkupyöräi­ly on glo­ri­fioitu jok­sikin elämää suurem­mak­si, vaik­ka sen merk­i­tys on min­i­maa­li­nen. Työ­paikallakin huudel­laan ylpeänä jos ollaan sotket­tu ker­ran kesässä töi­hin. Todel­lisu­udessa suhataan tak­sil­la, kuten kansane­dus­ta­ja Soin­in­vaara viikon­lop­un Iltale­hden mukaan.

    Pyöräi­lyn osu­u­den kas­vat­tamis­tavoit­teessa ei sinän­sä ole mitään väärää, mut­ta taas ker­ran haetaan aivan liian kallista ja vaikeasti toteutet­tavaa tavoitet­ta. Pyöräi­lyn ympäril­lä käytävä keskustelu ja pyöräi­lyn edis­tämi­nen ovat jääneet pienen piirin ide­ol­o­gisek­si puuhasteluk­si jol­la ei juurikaan ole kos­ke­tus­pin­taa todel­lisen arkipäivän kanssa. 

    Helsingis­sä on oma pyörä­jen­gi, jokä käyt­täy­tyy peri­aat­teessa ihan samoin kuin ne moot­toripyöriä har­ras­ta­vat jen­git. Hesin­gin Polkupyöräil­i­jät ry. Tuo jen­gi on saanut viral­lisen ase­man edus­taa kaikkia pyöräil­i­jöitä. Hepo:n toim­intat­a­pa ja suhde pyöräi­lyyn ei vaan vas­taa pyöräil­i­jöi­den suuren enem­mistön näkökan­taa eikä tavoit­tei­ta. Vas­takkainaset­telun ja autoilun vihaamisen sijaan Hepo:n pitäisi jalka­u­tua työ­paikoille edis­tämään työ­matkapyöräi­lyä, tukea las­ten ja nuorten pyöräi­lyä (näistä tulee sit­ten van­hem­miten niitä uusia työ­matkapyöräil­i­jöitä) ja niin edespäin. 

    Mallia voisi ottaa vaik­ka Oulun tai Jyväskylän pyräil­i­jöi­den yhdis­tyk­sistä, jois­sa polkupyöräi­ly ymmär­retään osak­si liiken­net­tä ilman vas­takkainaset­telua autoilun kanssa. Nois­sa kaupungeis­sa onkin saatu hyviä tulok­sia pyöräi­lyn edis­tämisessä, ja säästyt­ty autoil­i­joiden syyl­listämiseltä. Aina ei tarvitse kat­sel­la Ams­ter­dami­in tai Kööpen­ham­i­naan mallia haet­taes­sa kun koti­maas­sakin on hyviä esimerkkejä

  23. Itse pyöräilen touko-syysku­us­sa työ­matkat Paciuk­senkat­ua ja Pikku-huopalah­den läpi. Kun kat­selin tuo­ta baanakart­taa, niin kyl­lä hirvit­tää, mil­lä rahal­la ollaan taas matkas­sa. Sil­ta Pikku-huopalah­den yli! Jes­sus, sitä ei saa kyl­lä alle 20 miljoon­al­la eurol­la. Toisaal­ta Meilahdessa alikulkusil­ta räjäytetään kallioon ja pron­ssikautisen hau­takallion ranta täyt­töön. Veikkaan 15 miljoon­aa. En ole muuten itseni lisäk­si koskaan näh­nyt kenenkään talut­ta­van pyörää Paciuk­senkadun ylämäessä. Hyvin tun­tuu kulke­van rankkakin mäki. Minäkin pystyn sen aja­maan jo eloku­us­sa. Heinäku­us­sa tulee hiki kun aurinko porottaa. 

    Ram­sayn­sal­mi on jo taas aivan eri jut­tu. Korkea sil­ta Var­tiosaaren laelle tulee mah­dot­tomak­si pyöräil­lä. Vai raken­netaanko akve­duk­ti Rooman val­takun­nan tapaan? Kuvit­teleeko joku vakavis­saan, että vuosaare­laiset vai­h­ta­vat metron polkupyörään? Kru­unuvuorenselän sil­lan bud­jet­ti oli 200 miljoon­aa ennen arkkite­htik­il­pailua. Kallista touhua sano!

    Help­po­han se on virkami­esten pistää rahaa pala­maan. Kansan­ter­vey­den kannal­ta oleel­lista on saa­da syke nouse­maan. Viimeis­ten tutkimusten mukaan parikym­men­tä sekun­tia päivässä riittää.

    Kapteen­in­puis­tikon kun­nos­tus mak­soi millin taide­teos mukaan lukien. Näin men­nään — upporikas­ta ja rutiköyhää.

  24. Simo Mele­nius:

    Ei ole real­is­tista pain­ot­taa pyöräi­lyä koko Helsin­gin alueel­la. Helsin­ki on ihan pirun iso paik­ka arkipyöräil­i­jän silmin. Ne ihmiset ovat vähässä, jot­ka pyöräilevät tuol­la lähiöi­den välis­sä kesät talvet.
    Pyöräl­lä lie­nee tiivi­is­sä kaupunkiym­päristössä sel­l­ainen järkevä arki­mat­ka viisi kilo­metriä ja tyyp­il­lis­es­ti paljon vähem­män, 1–2 kilometriä.

    Seu­tu on toki valitet­ta­van hajanais­es­ti raken­net­tu, mut­ta ei tilanne nyt aivan toiv­o­ton ole. Ajal­lis­es­ti hyvin siedet­täväl­lä puolen tun­nin pyöräi­lyl­lä pääsee kuskista ja olo­suhteista riip­puen 5–10 kilo­metrin päähän (ja kumilu­odit vielä pidem­mällekin, mut­ta keski­tytään nyt ns. taval­lisi­in ihmisi­in). Siis kehä I tasol­ta keskus­taan tai takaisin. Tätä pidem­mäk­si venyvä pyörä­mat­ka ei sekään ole mitään extremeä vielä, mut­ta otta­mal­la osalle matkaa raskas­raiteet alle voi vält­tyä liial­ta urheilul­ta. Ei vaa­dit­taisi kuin selvästi merkatut fil­lar­i­vaunut metroon ja lähi­ju­ni­in, niin jopa seudun laidoil­ta olisi aivan real­is­tista pen­delöidä fillarilla. 

    Jo nyt on merkke­jä siitä, että met­rossa ei riitä tilaa kaikille fil­lar­in kanssa kulk­i­joille. Yhden vau­nun pää­dyn penkkien raivaus fil­lareille ei var­maan olisi kovin vaikeaa, vai kuin­ka HSL?

  25. Oulus­sa pyöräi­lyn osu­us matkoista on jo viidennes, vaik­ka talvea on enem­män kuin Helsingissä.

    Mik­si näin? Ennen kaikkea pyörätei­hin ja niiden aurauk­seen panos­te­taan. Joukkoli­ikenne on niin surke­as­sa tilas­sa, että autot­toma­lle pyöräi­ly on erit­täin järkevä vai­h­toe­hto. Toki myös mäk­iä on vähem­män kuin Helsingissä.

  26. Nykyi­nen suun­taus on, että pyöräti­et kul­kee iso­jen tei­den var­rel­la. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että pyöräil­i­jä joutuu pysähtymään joka välis­sä val­oi­hin (Man­sku), väis­telemään mop­po­ja kevyen­li­iken­teen­väylien tun­neliko­hdis­sa (Hämeen­lin­nantie Kan­nelmä­ki) tai kiipeämään korkei­den siltojen/mäkien yli (radan­var­ren Ilmala, Kehä 2 Grani). Lisäk­si pääsee naut­ti­maan jatku­vasti liiken­teen katkus­ta. Jos­sain määrin tämä on tietysti pakon sanele­maa, mut­ta kaavoitus­vai­heessa uusil­la alueil­la asi­aa voisi ratkaista toisinkin. Har­rastepyöräil­i­jän kannal­ta opti­mi­ratkaisu olisi, että pyörätie menisi val­taväylän kanssa rin­nakkaise­na, mut­ta kort­telin keskel­lä. Käykääpä vaik­ka kokeile­mas­sa ajamista Säynälah­den­tien vier­essä Viikissä, Mekaanikonkadun rin­nakkaista pätkää Roi­hu­vuores­sa tai Limin­gantien rin­nakkaista pätkää Kumpu­las­sa. Täl­laisia baano­ja ulos kaupungista ei oikeas­t­aan tarvit­taisi edes kovin mon­taa, jot­ta suurin osa tarpeista tulisi täytet­tyä, kos­ka ilman pysäy­tyk­siä ajo on paljon nopeam­paa ja mukavam­paa. Pieni lenk­ki ei näy ajas­sa, mut­ta saa lähtemään ajele­maan. Myös työ­matkapyöräi­ly lisään­ty­isi jos reitit suun­niteltaisi­in niin, että niil­lä tarvit­see hikoil­la mah­dol­lisim­man vähän sen sijaan, että auto­jen baanat aina louhi­taan kallioon ja klv veivaa vier­essä ylös ja alas.

  27. Vaik­ka Helsin­ki on eri­no­mainen pyöräi­lykaupun­ki, ainakin jos kuvit­telee itsen­sä autok­si ajaes­saan, niin silti tämä on oikean suun­taista kehi­tys­tä. Kulosaaren sil­ta olisi ihan kiva aloi­tusko­hde kun­nol­liselle ylläpi­dolle, kun nyt siinä joutuu ker­taa­maan elämän ja kuole­man kysymyk­siä bussin tul­lessa peilit lev­äl­lään, ja itsel­lä on joskus joku renkaan levyi­nen rantu jos­sa sotkea. Kai sen lumen voisi lin­go­ta sinne mereen, johon se kuitenkin aikanaan sulaa. Kri­it­ti­nen yhteys, kun kor­vaa­va sil­ta on aika kaukana.

    Aivan sama mitä kes­ki-ikäiset autoil­i­jat sanovat, mut­ta kaupunkia tulee rak­en­taa tuleville sukupolville, jot­ka eivät voi kulkea reilul­la ton­nil­la öljyä ja met­al­lia paikas­ta toiseen, ja vielä poltellen jotakin matkates­saan. Met­al­lien ja öljyn muokkaami­nen torneik­sikin saa ekol­o­gista mielekkyyt­tä, jos niiden väliä ei kul­je­ta oma­l­la kasal­la met­alle­ja ja öljyä. Eikä tällekään sukupolvelle tule tuol­laista rak­en­taa, vaik­ka Jum­bon esimerk­ki var­masti kan­nus­taa sel­l­aista tekemään lisää Helsinki­in. En vain ymmär­rä mikä mieli on asut­taa ihmiset ympärys­val­toi­hin, ja tehdä heistä rahat ulko­maiseen krääsään tuh­laavia autoile­via elämän­ta­paku­lut­ta­jia, jot­ka käyt­tävät sit­ten lomara­hansakin ulko­mail­la, kun kotikaupunkia raken­netaan vain nukku­mista ja työtä varten. Arkipyöräi­lyn tuot­ta­mat ongel­matkin, kuten hiki, on aika hel­posti ratkottavissa.

    Nähtävästi suun­nitelmis­sa rak­en­taa tuo itäran­ta Laa­jasa­losta eteen­päin, joten ratikkasil­ta on entistä järkeväm­pää tehdä. Vas­tus­ta­jienkin olisi syytä huo­ma­ta, että sitä ei raken­neta vain heille jot­ka nyt asu­vat siel­lä päin, vaan aina vain lisään­tyville asukas­määrille. Todel­la synkeää ollut tuon sil­lankin kanssa, kun autolähiö näkyy ole­van ain­oa tapa ajatel­la kaupunkia suurelle osaa val­tu­us­toa. Sit­ten se bus­sil­in­ja koukkaa­maan näön vuok­si, mut­ta sit­ten kuitenkin pihat ovat täyn­nä peltilehmiä. Ei vain tue yhtään sel­l­ais­ten palvelu­alo­jen nousua, jot­ka eivät perus­tu­isi ulko­maiselle krääsälle, vaan ihan oikealle työlle.

  28. KariS:

    Helsingis­sä on oma pyörä­jen­gi, jokä käyt­täy­tyy peri­aat­teessa ihan samoin kuin ne moot­toripyöriä har­ras­ta­vat jen­git. Hesin­gin Polkupyöräil­i­jät ry. Tuo jen­gi on saanut viral­lisen ase­man edus­taa kaikkia pyöräil­i­jöitä. Hepo:n toim­intat­a­pa ja suhde pyöräi­lyyn ei vaan vas­taa pyöräil­i­jöi­den suuren enem­mistön näkökan­taa eikä tavoit­tei­ta. Vas­takkainaset­telun ja autoilun vihaamisen sijaan Hepo:n pitäisi jalka­u­tua työ­paikoille edis­tämään työ­matkapyöräi­lyä, tukea las­ten ja nuorten pyöräi­lyä (näistä tulee sit­ten van­hem­miten niitä uusia työ­matkapyöräil­i­jöitä) ja niin edespäin. 

    Helsin­gin Polkupyöräil­i­jöi­den Hyvä työ­paik­ka pyöräil­lä ‑pro­jek­ti vie pyöräi­lyä työ­paikoille. Lisäk­si HePo mm. jär­jestää per­hep­yöräretk­iä, Kri­it­tisiä pyöräretk­iä, lenkke­jä, retk­iä, spin­ning-tun­te­ja sekä kat­u­a­jok­oulu­tus­ta. HePo osal­lis­tuu lukuisi­in tapah­tu­mi­in, antaa pyörän­huoltoa ja ‑opas­tus­ta, jakaa liiken­netur­val­lisu­usti­etout­ta, julkaisee Polk­i­ja-lehteä, kom­men­toi katusu­un­nitelmia sekä toimii yhteistyössä monien muiden jär­jestö­jen kanssa suju­vam­man, viihty­isäm­män ja tur­val­lisem­man pyöräi­lyn edis­tämisek­si. Muu­tamia toim­inta­muo­to­ja mainitakseni. 

    Vuon­na 2011 HeP­olle myön­net­ti­in Art goes Kapak­ka ‑fes­ti­vaalin Helsin­ki hauskem­mak­si ‑tun­nus­tus­palk­in­to sekä Helsin­gin kaupun­gin Kilpikon­na-kan­nustin­palk­in­to HeP­on tekemän akti­ivisen vapaae­htoistyön merkiksi. 

    Jos mielestäsi pyöräil­i­jöi­den suuren enem­mistön näkökan­ta ja tavoit­teet jäävät edus­ta­mat­ta, mikään ei estä sin­ua perus­ta­mas­ta jär­jestöä tätä epäko­htaa paikkaa­maan. Suo­mi on yhdis­tys­ten luvat­tu maa.

  29. KariS: Vas­takkainaset­telun ja autoilun vihaamisen sijaan Hepo:n pitäisi jalka­u­tua työ­paikoille edis­tämään työmatkapyöräilyä,

    Aivan eri­no­mainen idea. Ja kas, Hepo on tehnyt juuri niin.

    http://www.hepo.fi/index.php?sivu=htp

    Ei siinä, että haukku Hep­oa. Syytä var­masti on, mut­ta haukut­takoon asi­as­ta. Ennen haukku­mista, KVG.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskus­tatun­neli 20 miljoonalla? 

    Keskus­tatun­neli aut­taa pyöräil­i­jöitä, kos­ka se imee oikein tehtynä auto­ja pois katu­verkos­ta. Ilman muu­ta kan­natet­ta­va osa pyöräi­lyn edistämistä.

    Eri­tyisen kan­natet­ta­va se on, jos lop­ut bus­sit saadaan Kamp­pi­in sen kaut­ta. Bus­sit oavt kesksu­tas­sa todel­li­nen riesa. Niistä on hait­taa niin julkiselle liiken­teelle (spåra), henkilöau­toille kuin pyöräilijöillekkin.

    Pyörätie on kesksu­tas­sa huono ratkaisu. Pyöräkaista on parem­pi. Pyörätie on hyvä vain ulos­men­oväylien ja tau­tatei­den vierel­lä. Oleel­lista on tuol­loin, ettei se poukkoile käsit­tämät­tömästi puolelta toiselle.

  31. Kusti P.:
    Tan­s­ka ja Hol­lan­ti maini­taan aina esimerkkeinä siitä, miten pyöräi­lyä pitäisi suosia kaupunkili­iken­teessä. Suosit­telijoil­ta on kuitenkin uno­htunut pari olen­naista seikkaa Suomeen ver­rat­tuna. Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole talvea eikä mäkiä. 

    Niin, siinä mis­sä Suomes­sa on vuodessa muu­ta­ma, max 10 päivää että pyöräi­ly on han­kalahkoa, Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa niitä on 360. Ostin jos­sain vai­heessa sade­vaat­teet pyöräi­lyä varten. Meni pari vuot­ta ennen kuin niille tuli käyt­töä. OK, sit­ten tuli kesä että niitä tarvit­ti­in melkein päivit­täin, mut­ta nor­maal­isti, hyvin harv­inaista. Samoin talvisin, lumimyrskyjä ei ole mon­ta vuodessa eikä edes joka vuosi.

    Val­ot­ta ajamis­es­ta pitäisi sakot­taa. Nimeno­maan lail­liset val­ot pitäisi olla, eli kiin­teä eteen ja taakse lain­mukaisel­la korkeudel­la. Kirkkaas­ta kypärä­val­osta ei ole kuin haittaa.

    Ja ne opas­teet: risteyk­si­in eril­liset pylväät eri suun­ti­in meneville viitoille. Näin nuori­son vään­te­lyt eivät haittaa.

  32. Kusti P.:
    Tan­s­ka ja Hol­lan­ti maini­taan aina esimerkkeinä siitä, miten pyöräi­lyä pitäisi suosia kaupunkili­iken­teessä. Suosit­telijoil­ta on kuitenkin uno­htunut pari olen­naista seikkaa Suomeen ver­rat­tuna. Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole talvea eikä mäkiä. 

    Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa on talvi, eikä Suomes­sakaan ole mäkiä.

  33. Kusti P.:
    Tan­s­ka ja Hol­lan­ti maini­taan aina esimerkkeinä siitä, miten pyöräi­lyä pitäisi suosia kaupunkili­iken­teessä. Suosit­telijoil­ta on kuitenkin uno­htunut pari olen­naista seikkaa Suomeen ver­rat­tuna. Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole talvea eikä mäkiä.

    Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa on talvi, joskin leu­dom­pi ja lyhyem­pi kuin meil­lä. Sen sijaan kum­mas­sakin maas­sa sataa palt­tiar­al­laa 300:na päivänä ja tuulee 365:na päivänä vuodessa.

  34. Ikuinen pyöräil­i­jä

    Olen aloit­tanut pyöräilemisen jo lap­suuteni Töölössä 50-luvul­la, jos­sa myös van­hempani pyöräilivät päivit­täin eli olen koko ikäni tot­tunut liikku­maan pyöräl­lä kaupungi­nosas­ta toiseen. Siihen aikaan pyöräi­ly oli trendikästä ja jokaiselle lapselle han­kit­ti­in jo varhain pyörä. Hyvä, että stadis­sa on nyky­isin yhä enen­m­män pyöräi­lyn puoles­ta liput­ta­jia. Kovin hitaasti vaan paran­nuk­sia pyöräre­it­eille tehdään, vaik­ka kulk­i­jamäärä on reip­paasti lisään­tynyt viimek­si kuluneina vuosi­na — varsinkin kesäaikaan. Baana on oivalli­nen keksin­tö ja sel­l­aista ajat­telua toivosi lisää. Edelleen reitit katkea­vat yllät­täen, eikä niitä ole mietit­ty niin, että ne toimi­si­vat myös jalankulk­i­joiden kannal­ta. Kaup­pa­torin ympäri on kesäpäiv­inä läh­es mah­do­ton­ta ajaa pyöräti­etä pitkin, sil­lä sen täyt­tää tur­is­mi­lau­mat. Pyörän talut­tamises­sa ei ole mitään järkeä paikas­sa, jos­sa on merk­i­tyt pyöräti­et. Harmil­lista on myös, että vaikka­pa Kru­u­nun­haan hal­ki ei kul­je pyöräre­it­te­jä lainkaan, sen sijaan jalka­käytävät ovat kah­den­puolen turhankin lev­eitä. Niistä voisi hyvin ottaa toisen puolen pyöräil­i­jöi­den käyt­töön. Liisankadulle, Mar­i­ankadulle ja Snell­man­ninkadulle ainakin kaipaisin merkit­tyjä pyöräti­etä, niin ei tarvit­sisi jatku­vasti kuun­nelle jalankulk­i­joiden her­jailua. Pyörätie-merkki­in kan­nat­taisi lait­taa main­in­ta yleisen varovaisu­u­den noudattamisesta.

    Vas­takkainaset­telu jalankulk­i­joiden kanssa on ärsyt­tävää ja sel­l­aista on havait­tavis­sa liiankin paljon. Mon­et ihmiset ovat sitä mieltä, että vain auto­ja ja jalankulk­i­joi­ta saisi olla kaupunkialueel­la. Olen usein ihme­tel­lyt, mis­sä ovat pyöräil­i­jän väylät ja oikeudet, sil­lä pyöräi­ly ei ole kiel­let­tyä kaupungis­samme? Hietaniemen hau­taus­maan ympäri pyöräil­lessäni viime syksynä toden­näköis­es­ti joku itseään yliar­vosta­va jalankulk­i­ja oli siroitel­lut hiekkaväylälle nas­to­ja, jot­ka puhkaisi­vat pyöräni kumit. Aika oma­laa­tu­inen tapa yrit­tää rajoit­taa pyöräilyä.

    70-luvul­la ajoin polkupyöräl­lä Pari­isi­in ja takaisin. Tan­skan ja Hol­lan­nin pyöräkult­tuu­rit tekivät syvän vaiku­tuk­sen meikäläiseen ja Suomeen palat­tuani aloin ker­toa ystävil­leni tari­noi­ta pyöräi­lyn hienoud­es­ta. Hol­lan­nin hal­ki pyöräti­et kulke­vat saumat­tomasti myös maaseudul­la. Siihen aikaan Helsingis­sä oli tosi heikosti pyöräteitä — melkein­pä ain­oas­taan Taival­lahdes­ta Seurasaa­reen kiertäväl­lä ranta­mal­la. Aikaa on vierähtänyt reilut 30 vuot­ta, mut­ta vieläkään reitit keskus­tan alueel­la eivät ole selkeitä ja yksiselit­teisiä samaan tapaan kuin nois­sa euroop­palai­sis­sa pyöräi­ly­mais­sa. Reiti­tyk­siä ei mielestäni olisi kovinkaan vaikea tehdä, eivätkä ne väylät mak­sa biljardeja?

    Pyörä on oikeasti hyvä peli liikut­taes­sa keskikaupungilla ja vaikka­pa Tan­skas­sa näkee pyöräile­viä virkamiehiä ja pappe­ja pitkissä työa­sus­saan. He kulke­vat pyöril­lään sopi­vaa vauh­tia, niin ettei tule hiki mut­ta hitaastikin pol­jet­taes­sa ter­veys tulee samal­la hoidetuksi.

  35. Ihan noin yleis­es­ti ottaen, nämä Helsin­gin eri­ty­isolo­suh­teet jak­saa hymy­i­lyt­tää. Maail­mas­sa on aika vähän kaupunke­ja jois­sa on ihanteelli­nen sää vuo­den ympäri, mon­es­sa eteläisem­mässä kaupungis­sa on esim. kesäisin sietämät­tömän kuumaa.

  36. Jos katu­ja ei aurat­taisi talvel­la ei siinä ajelisi myöskään autoa. Siir­ryt­täisi­in luul­tavasti autoista trak­tor­ei­hin. Sama pätee talvipyöräi­lyyn ja pyöräi­lyyn yleen­säkin jos olo­suh­teet ovat hanurista ( mallia ajamista Kulosaaren sil­taa auto­jen vinkues­sa vieressä)niin ei se kauheasti houku­ta. Jos metelita­so ja ympäristö on miel­lyt­tävä se vetää itse omaan puoleen­sa, satoi tai paistoi =)

  37. Raeanus: Val­ot­ta ajamis­es­ta pitäisi sakot­taa. Nimeno­maan lail­liset val­ot pitäisi olla, eli kiin­teä eteen ja taakse lain­mukaisel­la korkeudel­la. Kirkkaas­ta kypärä­val­osta ei ole kuin haittaa.

    Osmo voisi tehdä lakialoit­teen, jon­ka mukaan Suomes­sa otet­taan fil­lare­it­ten val­o­jen suh­teen käyt­töön Sak­san lait. Sak­sas­sa­han fil­laris­sa on myytäessä olta­va kiin­teät val­ot ja ilmeis­es­ti myös napa­dy­namot (pait­si jos fil­lari painaa alle 10kg).

    Sak­sas­sa kaikkissa fil­lareis­sa on ainakin aluk­si valot. 

    Has­sua on, että sak­salai­sista fil­lareista revitään val­ot ja dynamot pois, kun ne tuo­daan Suomeen. Hin­takin nousee repimisen aikana. 

    Mikään ei kor­vaa kun­non napa­dy­namoa + kelpo etu­val­oa (esim http://www.bumm.de/produkte/dynamo-scheinwerfer/lumotec-iq-cyo‑t.html ) ja kun­non takaval­ot (esim http://www.bumm.de/produkte/dynamo-ruecklicht/toplight-flat‑s.html ). Molem­mis­sa val­ois­sa seison­taval­ot eli valai­se­vat paikallaankin 3 minuuttia. 

    Kaik­ki muut valaisu­jär­jestelmät ovat ihan pelleilyä. Eri­tyis­es­ti kaik­ki akku- ja patteriviritelmät.

  38. Mar­jut Olliter­vo: Helsin­gin Polkupyöräil­i­jöi­den Hyvä työ­paik­ka pyöräil­lä ‑pro­jek­ti vie pyöräi­lyä työ­paikoille. Lisäk­si HePo mm. jär­jestää per­hep­yöräretk­iä, Kri­it­tisiä pyöräretk­iä, lenkke­jä, retk­iä, spin­ning-tun­te­ja sekä kat­u­a­jok­oulu­tus­ta. HePo osal­lis­tuu lukuisi­in tapah­tu­mi­in, antaa pyörän­huoltoa ja ‑opas­tus­ta, jakaa liiken­netur­val­lisu­usti­etout­ta, julkaisee Polk­i­ja-lehteä, kom­men­toi katusu­un­nitelmia sekä toimii yhteistyössä monien muiden jär­jestö­jen kanssa suju­vam­man, viihty­isäm­män ja tur­val­lisem­man pyöräi­lyn edis­tämisek­si. Muu­tamia toim­inta­muo­to­ja mainitakseni. 

    Vuon­na 2011 HeP­olle myön­net­ti­in Art goes Kapak­ka ‑fes­ti­vaalin Helsin­ki hauskem­mak­si ‑tun­nus­tus­palk­in­to sekä Helsin­gin kaupun­gin Kilpikon­na-kan­nustin­palk­in­to HeP­on tekemän akti­ivisen vapaae­htoistyön merkiksi. 

    Jos mielestäsi pyöräil­i­jöi­den suuren enem­mistön näkökan­ta ja tavoit­teet jäävät edus­ta­mat­ta, mikään ei estä sin­ua perus­ta­mas­ta jär­jestöä tätä epäko­htaa paikkaa­maan. Suo­mi on yhdis­tys­ten luvat­tu maa.

    Ongel­ma on tavas­sa toimia. Hepo jär­jestää mm pyöräretk­iä, joiden pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta huonos­ti aurat­tui­hin pyörätei­hin. Retket jär­jestetään kuitenkin niin, että niil­lä lähin­nä ärsytetään muu­ta liiken­net­tä ja aiheutetaan tarpee­ton­ta vas­takkainaset­telua pyöräil­i­jöitä kohtaan. Pyöräil­i­jöi­den pitää toimia parem­man yhteis­toimin­nan edis­tämisek­si ja oman ase­mansa hyväksy­tym­mäk­si saamisen eteen, ei päin­vas­toin kuten Hepo kri­it­tisil­lä pyöräretkillään.

    Jos Kulosaaren sil­lan auraus­ta halu­taan paran­taa, täy­tyy kri­ti­ikin kohdis­tua aurauk­ses­ta vas­taavi­in virkamiehi­in ja yleis­ten töi­den lau­takun­taan, ei mui­hin tienkäyttäjiin.

    Kun jär­jestö on siinä ase­mas­sa, että se osal­lis­tuu päätök­sen­tekoon viral­lise­na lausun­nonan­ta­jana, tulee jär­jestöl­lä olla myös vas­tu­ulli­nen tapa toimia ja kyky edus­taa kaikkia pyöräile­viä mah­dol­lisim­man trasa­puolis­es­ti. Art Goes Kapak­ka palk­in­to on var­masti kiva, mut­ta viiteryh­mänä väärä, alko­holi ja pyöräi­ly sopii heikosti yhteen. Parem­pi olisi työskenel­lä rait­tiu­den puoles­ta sil­loin kun liiken­teen paris­sa. Sama kos­kee myös yhteistyötä kadun­val­taa­ji­na tun­ne­tuik­si tullei­den kanssa, liiken­net­tä pitää edis­tää yhteistyössä muiden liiken­nemuo­to­jen, jopa autoli­iton kanssa, ei liiken­net­tä häir­it­semään pyrkivien kanssa.

  39. Juu­pa­seipäs:
    Harmil­lista on myös, että vaikka­pa Kru­u­nun­haan hal­ki ei kul­je pyöräre­it­te­jä lainkaan, sen sijaan jalka­käytävät ovat kah­den­puolen turhankin lev­eitä. Niistä voisi hyvin ottaa toisen puolen pyöräil­i­jöi­den käyt­töön. Liisankadulle, Mar­i­ankadulle ja Snell­man­ninkadulle ainakin kaipaisin merkit­tyjä pyöräti­etä, niin ei tarvit­sisi jatku­vasti kuun­nelle jalankulk­i­joiden herjailua. 

    Noil­la kaduil­la ei ole juuri lainkaan autoli­iken­net­tä, sen vauhti on käytän­nössäkin alle 40 km/h ja vaik­ka autot jotu­isi­vat yhden kort­te­liv­älin odot­tele­maan ohi­tusvuoroa, se ei hidas­ta kokon­ais­matkaa toisin kuin lähiöi­den kokoo­jakaduil­la keskivi­ivaa kulke­van pyörän perässä kyttäily.

    Ruu­tukaa­va-alueel­la eli kan­takaupunkikeskus­tas­sa polkupyörät voivat ajaa autoli­iken­teen seassa. Jalka­käytävien muut­ta­mi­nen pyöräteik­si on vain yksi lähiövesi­tys joka tulee pitää keskus­tas­ta kaukana.

    Hämeen­ti­et ja man­ner­heim­inti­et ovat erik­seen. Niil­lä erilli­nen pyörätie on perustel­tu. Senkin voi tehdä kuitenkin “ohi­tustienä” sopi­vam­malle saman­su­un­taiselle kadulle eli kauem­mas aja­vat voivat hyvin käyt­tää Sörnäis­ten Rantati­etä tai Urheilukat­ua jois­sa on lähiömäisem­mät mit­ta­suh­teet (mut­ta valitet­tavasti huonos­ti toteutetut seka­vat ja vaar­al­lisetkin pyöräi­lyjär­jeste­lyt täl­lä hetkellä).

    Ja jalka­käytäväl­lä pyöräi­ly on yleen­sä saman­laista omaan napaan keskit­tyvää minäminä-öykkäröin­tiä kuin pyörätielle park­keer­aami­nenkin. Kyl­lä Minä saan.

    1. Olen noista ruu­tukaa­van pyöräteistä samaa mieltä pyöräil­i­jä­jalankulk­i­jan kanssa. Niitä ei tarvi­ta. Ajan paljon mielu­um­min ajo­rataa varsinkin kun väistämis­sään­töjä muutet­ti­in nin, että pöyräti­etä aja­van on väis­tet­tävä kaikkea. Auton ja fil­lar­in nopeusero on pienem­pi kuin fil­lar­in ja jalankulk­i­jan ero.

  40. Raeanus: Niin, siinä mis­sä Suomes­sa on vuodessa muu­ta­ma, max 10 päivää että pyöräi­ly on han­kalahkoa, Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa niitä on 360. Ostin jos­sain vai­heessa sade­vaat­teet pyöräi­lyä varten. Meni pari vuot­ta ennen kuin niille tuli käyt­töä. OK, sit­ten tuli kesä että niitä tarvit­ti­in melkein päivit­täin, mut­ta nor­maal­isti, hyvin harv­inaista. Samoin talvisin, lumimyrskyjä ei ole mon­ta vuodessa eikä edes joka vuosi.

    Otta­mat­ta tähän skabaan muuten ihmeem­min kan­taa, niin vähän ton­gin noi­ta sadelukemia. Kolmikos­ta Helsin­ki, Köpis, Ams­ter­dam sateisin on Ams­ter­dam (766 mm vuodessa, 217 sade­päivää), kakkose­na tulee Helsin­ki (688 mm, 191 sade­päivää), kol­man­te­na Kööpen­ham­i­na (600 mm, 171 sadepäivää).

    Että eipä näis­sä niin paljon ero­ja ole. Tiedot ovat ensim­mäis­es­tä vas­taan tulleesta net­tiläh­teestä, joten niis­sä voi olla epätarkkuuksia.

  41. AM:
    Oulus­sa pyöräi­lyn osu­us matkoista on jo viidennes, vaik­ka talvea on enem­män kuin Helsingissä.

    Mik­si näin? Ennen kaikkea pyörätei­hin ja niiden aurauk­seen panostetaan. 

    Oulus­sa on tehty jo eläköi­tyneen Mau­ri Myl­lylän johdol­la pitkäjän­teistä työtä pyöräi­lyn hyväk­si. Ihailen hänen lin­jakkai­ta peri­aat­teitaan, joista muu­tamia tässä.
    1)Runkoväyliä ei tei­den var­sille vaan kulke­maan puistoissa.
    2)Runkoväylille aliku­lut päätei­den kanssa.
    3)Pyörätie vaatii aina päälysteen ja talvikunnossapidon.
    4)Pyöräverkon laatu on tärkeämpi kuin määrä; asuinalueil­la mah­tuu lyhy­itä matko­ja pyöräilemään katu­jakin pitkin. Selkeä verkko on myös helpom­pi ja halvem­pi pitää talvel­la kunnossa.

    Kat­sokaa­pa kar­tas­ta Oulun keskus­tas­ta mar­ket­tien ohi Hiiroseno­jan vart­ta seu­rail­e­vaa itään päin kulke­vaa runk­oväylää. Miten ele­gan­tisti se kerää 10km matkalla viiden­nek­sen kaupun­gin alueesta! Siinä mallia meille muual­la asuville.

  42. Ässä: Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa on talvi, eikä Suomes­sakaan ole mäkiä. 

    Juuri­han täl­lä blogilla kom­menteis­sa valitet­ti­in, kun joku kehtasi väit­tää, että Helsingis­sä talvi kestää viisi kuukaut­ta. Ams­ter­damin tam­mikuu vas­taa läm­pötiloil­taan suu­nilleen Helsin­gin huhtiku­u­ta. Ja ovat ne tähän maa­han ver­rat­tuna vielä paljon litteämpiä.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un silmis­säni led-val­ot ovat tehneet dynamot tarpeet­tomik­si. Val­oa­han tarvi­taan siihen, että pyörä näkyy.

    Dynamol­la käytet­tävä LED valo on se lop­ulli­nen ratkaisu. Samoil­la pat­tereil­la koko tal­ven käytet­ty LED tuikku voi omat silmät häikäistä kun lamp­pua kat­soo puolen metrin päästä, mut­ta ei niitä todel­lakaan liiken­teessä kovin kaukaa ero­ta. Kum­ma jut­tu, napadynamo+lamppu mak­saa suun­nilleen HKL:n kuukausilipun ver­ran, kestää vuosikau­pal­la mut­ta on liian kallis?

  44. KariS: Ongel­ma on tavas­sa toimia. Hepo jär­jestää mm pyöräretk­iä, joiden pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta huonos­ti aurat­tui­hin pyörätei­hin. Retket jär­jestetään kuitenkin niin, että niil­lä lähin­nä ärsytetään muu­ta liiken­net­tä ja aiheutetaan tarpee­ton­ta vas­takkainaset­telua pyöräil­i­jöitä kohtaan. Pyöräil­i­jöi­den pitää toimia parem­man yhteis­toimin­nan edis­tämisek­si ja oman ase­mansa hyväksy­tym­mäk­si saamisen eteen, ei päin­vas­toin kuten Hepo kri­it­tisil­lä pyöräretkillään.

    Jos Kulosaaren sil­lan auraus­ta halu­taan paran­taa, täy­tyy kri­ti­ikin kohdis­tua aurauk­ses­ta vas­taavi­in virkamiehi­in ja yleis­ten töi­den lau­takun­taan, ei mui­hin tienkäyttäjiin.

    Kun jär­jestö on siinä ase­mas­sa, että se osal­lis­tuu päätök­sen­tekoon viral­lise­na lausun­nonan­ta­jana, tulee jär­jestöl­lä olla myös vas­tu­ulli­nen tapa toimia ja kyky edus­taa kaikkia pyöräile­viä mah­dol­lisim­man trasapuolisesti.

    Mie­lenosoituk­sen tarkoi­tus on tuo­da asialle näkyvyyt­tä ja herät­tää keskustelua. Olemme toki olleet myös virkamiehi­in yhtey­dessä. Suomes­sa perus­tus­la­ki tur­vaa jokaiselle oikeu­den jär­jestää mie­lenosoituk­sia ja osal­lis­tua niihin. Aina löy­tyy ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat kieltää mie­lenosoituk­set, ainakin sel­l­aiset, jot­ka eivät miel­lytä heitä. Täl­lainen aja­tus valitet­tavasti sotii sanan­va­paut­ta vas­taan eikä sovi län­si­maiseen demokratiaan.

    Kri­it­ti­nen pyöräret­ki ei hyökkää mui­ta tienkäyt­täjiä vas­taan, vaan kri­ti­soi henkilöau­toilun ehdoil­la raken­net­tua liiken­nein­fraa, jos­ta muut tienkäyt­täjät kär­sivät (myös autoil­i­jat). Ajo­radal­la ajami­nen on pait­si tur­val­lisu­uskysymys, myös koko mie­le­nil­mauk­sen idea: kyseenalais­tamme val­lit­se­van kaupunki­ti­lan jaon, jota mon­et pitävät niin itses­tään selvänä, etteivät tule sitä ajatelleek­sikaan. Sille emme voi mitään, että aina on joku joka ärsyyn­tyy, vas­takkainaset­telee ja tulk­it­see mie­le­nil­mauk­sen henkilöko­htaisek­si hyökkäyk­sek­si itseään kohtaan.

    Helsingis­sä tilaa ja resursse­ja on rajal­lis­es­ti. Kun käytet­tävis­sä ole­va tila ja resurssit jae­taan tasa-arvoisem­min, tarkoit­taa se sitä, että etuoikeutet­tu joukko joutuu luop­umaan jostain. Tämä ei var­mas­tikaan miel­lytä kaikkia. Tuskin tulemme siltikään kysymään Autoli­iton lupaa Kri­it­tisi­in pyöräretki­in tai hyväksyt­tämään heil­lä katusu­un­nitelmien muistutuksiamme.

    Ker­toisitko mitä ihmettä tarkoi­tat täl­lä ”viral­lisen lausun­nonan­ta­jan” asemalla?

  45. KariS: Ongel­ma on tavas­sa toimia. Hepo jär­jestää mm pyöräretk­iä, joiden pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta huonos­ti aurat­tui­hin pyörätei­hin. Retket jär­jestetään kuitenkin niin, että niil­lä lähin­nä ärsytetään muu­ta liiken­net­tä ja aiheutetaan tarpee­ton­ta vas­takkainaset­telua pyöräil­i­jöitä kohtaan. Pyöräil­i­jöi­den pitää toimia parem­man yhteis­toimin­nan edis­tämisek­si ja oman ase­mansa hyväksy­tym­mäk­si saamisen eteen, ei päin­vas­toin kuten Hepo kri­it­tisil­lä pyöräretkillään.

    Kri­it­ti­nen pyöräret­ki on mie­lenosoi­tus. Kuten kaikissa mie­lenosoituk­sis­sa, siinä haetaan näkyvyyt­tä ja ongelmien esille tuomista. Joskus se herät­tää muis­sa ärsyyn­tymistä, vaik­ka se ei olekaan varsi­nainen tarkoitus.

    Jos tässä on jotain pyöräi­lyn ja autoilun vas­takkainaset­telua, se ei ole keinotekoista vaan väistämätön seu­raus nyky­i­sistä liiken­ner­atkaisu­ista. Esimerkik­si lumen auraami­nen ajo­radal­ta pyörätielle ja läh­es koko katu­ti­lan varaami­nen autoli­iken­teelle on omi­aan luo­maan kulku­tapo­jen vas­takkainaset­telua. Jos osaat esit­tää jonkun yhteis­toimin­nan muodon jol­la ongel­ma ratkeaisi, niin esitä toki.

    Kun jär­jestö on siinä ase­mas­sa, että se osal­lis­tuu päätök­sen­tekoon viral­lise­na lausun­nonan­ta­jana, tulee jär­jestöl­lä olla myös vas­tu­ulli­nen tapa toimia ja kyky edus­taa kaikkia pyöräile­viä mah­dol­lisim­man trasapuolisesti. 

    Avoimes­sa demokra­ti­as­sa kuka tahansa voi antaa lausun­to­ja ja vedo­ta vira­nomaisi­in; se ei edel­lytä “viral­lisen lausun­nonan­ta­jan” ase­maa. Tietääk­seni HeP­ol­la ei sel­l­aista ase­maa tai siihen liit­tyviä eri­ty­is­vas­tui­ta ole.

    HePo toki yrit­tää edus­taa laa­jasti eri­laisia pyöräil­i­jöitä. Se ei tietenkään tarkoi­ta, että HePo voisi tehdä vain asioi­ta tai esit­tää vain mielip­iteitä, joi­ta joka iki­nen pyöräil­i­jä kan­nat­taa. Ei miltään organ­isaa­ti­ol­ta vaa­di­ta täl­laista. Sehän täysin lamaan­nut­taisi yhdis­tyk­sen toimin­nan; riit­tävän isos­ta porukas­ta löy­tyy aina joku joka on eri mieltä.

    Art Goes Kapak­ka palk­in­to on var­masti kiva, mut­ta viiteryh­mänä väärä, alko­holi ja pyöräi­ly sopii heikosti yhteen. 

    HeP­o­han oli tapah­tu­mas­sa vain vas­taan­ot­ta­mas­sa tun­nus­tus­palkin­non. Olisko siitä pitänyt kieltäy­tyä kos­ka se annet­ti­in väärässä viitekehyksessä?

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un silmis­säni led-val­ot ovat tehneet dynamot tarpeet­tomik­si. Val­oa­han tarvi­taan siihen, että pyörä näkyy. 

    Minä kyl­lä pimeil­lä poluil­la ja pyöräteil­lä halu­an itsekin nähdä. Muu­toin menen hel­posti nurin ja rikki. 

    Toki min­unkin dynamoval­oni on led. Sekä etu- että takava­lo. Etu­val­os­sa on lisäk­si huomio­val­ot ja automaagi­nen kirkkaudensäätyminen. 

    Eikä tartte lada­ta, ei irroit­taa, ei vai­h­taa pattereita.

  47. tpyy­lu­o­ma:Ihan noin yleis­es­ti ottaen, nämä Helsin­gin eri­ty­isolo­suh­teet jak­saa hymy­i­lyt­tää. Maail­mas­sa on aika vähän kaupunke­ja jois­sa on ihanteelli­nen sää vuo­den ympäri, mon­es­sa eteläisem­mässä kaupungis­sa on esim. kesäisin sietämät­tömän kuumaa.

    No jaa. Ter­veisiä Ams­ter­damista jos­sa pyöräi­lyke­lit keskel­lä helmiku­u­ta val­lan ihanteel­liset. Ja niis­sä etelän kuumis­sa sisä­maakaupungeis­sa päivän kuumin aika kuluu sisäillessä.

  48. Osmo, nopeusero ei ole tör­mäyk­sien tarkastelus­sa ain­oa oleelli­nen asia. Ver­taa­pa bussin ja pyöräil­i­jän mas­so­jen eroa pyöräil­i­jän ja jalankulk­i­jan mas­so­jen eroon. Tör­mäys­tarkasteluis­sa liikemäärä (eli nopeus ker­taa mas­sa) on se oleelli­nen suure.

  49. Raeanus:
    …Val­ot­ta ajamis­es­ta pitäisi sakot­taa. Nimeno­maan lail­liset val­ot pitäisi olla… 

    Tuo on kan­natet­tavaa. Toki ajo­val­o­lain­säädän­nön voi sitä ennen tuo­da tälle vuosi­tuhan­nelle. 😉 Nykyi­nen säädös on lähin­nä naurettava. 

    Eteen valkoista ja taakse punaista on jär­keenkäypä. Vilkku­va­lo on kaupungis­sa parem­pi kuin jatku­va, jatku­va taas on parem­pi taa­ja­man ulkop­uolel­la. Kypärään sijoitet­tuna val­ot näkyvät parem­min kuin pyörään sijoitet­tuna, mut­ta pään kään­tö tietysti antaa virheel­lisen sig­naalin suun­nas­ta, jos kat­soo taakse päin. (Näin­hän on tapana ajel­la?) Kypärään sjoite­tul­la val­ol­la myös näkee paremmin.

    Raeanus:
    …Ja ne opas­teet: risteyk­si­in eril­liset pylväät eri suun­ti­in meneville viitoille. Näin nuori­son vään­te­lyt eivät haittaa. 

    Viitoille tulee tehdä jotain. Vaik­ka uno­hde­taan nuori­son ilki­val­ta, niin nykyi­nen viitoi­tus on har­voin kelvollista. 

    Oleel­lista on juuri pääväylien viitoi­tus. Ketään ei kiinos­ta mitä tietä pääsee Tikkuri­laan ja mitä Malmille. Oleel­lista on, meneekö tämä rantarataa tai Kehä I:stä län­teen vai itään. Pyörätei­den pääväylät tulee vetää rato­jen ja motarien suuntaisiksi.

  50. Mat­ti Kin­nunen:
    Kaik­ki muut valaisu­jär­jestelmät ovat ihan pelleilyä. Eri­tyis­es­ti kaik­ki akku- ja patteriviritelmät. 

    Patteri/LED ‑yhdis­telmä takaa sen, että nyt pyörässä on vih­doinkin aina toimi­vat val­ot sekä eteen että myös taakse. Ja ne pat­ter­it tun­tu­van kestävän ikuis­es­ti kuin duracelpuput.

    Ja jos vielä sekin päivä koit­taisi, että valo voisi ihan luvan­varais­es­ti vilkkua, niin vielä parem­pi — hal­pa tapa paran­taa polkupyörän näkyvyyt­tä ja siinä sivus­sa liikenneturvallisuutta.

  51. kari sane: Ja jos vielä sekin päivä koit­taisi, että valo voisi ihan luvan­varais­es­ti vilkkua, niin vielä parem­pi – hal­pa tapa paran­taa polkupyörän näkyvyyt­tä ja siinä sivus­sa liikenneturvallisuutta.

    Vilkku­vat val­ot ovat todel­la häir­it­se­viä. Olisi hyvä, jos ne kiel­let­täisi­in ja kitket­täisi­in liikenteestä.

  52. Ris­to: Ams­ter­damin tam­mikuu vas­taa läm­pötiloil­taan suu­nilleen Helsin­gin huhtikuuta. 

    Niin­pä. Pyöräilystä puhut­taes­sa kan­nat­taa ver­tail­la kele­jä eikä kat­soa vain kalen­te­ria. Onnek­si ver­tailu on nykyään helppoa.

    Voi esimerkik­si ensin kat­soa webikam­er­aa Kööpen­ham­i­nan läheltä (kovasti tuulee ran­nas­sa joo, mut­ta lun­ta ei pahem­min näy):

    http://www.e‑webcam.dk/kategori/diverse/amagerstrandpark/amagerstrandpark.htm

    …ja sit­ten voi vilka­ista ikku­nas­ta ulos jos sat­tuu itse sijait­se­maan Helsingissä!

  53. kari sane:
    Ja jos vielä sekin päivä koit­taisi, että valo voisi ihan luvan­varais­es­ti vilkkua, niin vielä parem­pi – hal­pa tapa paran­taa polkupyörän näkyvyyt­tä ja siinä sivus­sa liikenneturvallisuutta. 

    Ei mis­sään nimessä! Vilkku­val­ot, eri­tyis­es­ti nopeasti vilkku­vat kiin­nit­tävät huomio­ta liiak­si. Nykyään ne ovat vain häir­it­se­viä, mut­ta mikäli ne vielä merkit­tävästi yleistyvät, alkaa niistä olla jo hait­taa liikenneturvallisuudelle.

    Nopean vilkku­val­on merk­i­tys pitää olla “pysähdy tai ainakin hidas­ta välit­tömästi ja pysy pois tieltä”. Ei “tässä kul­kee toinen tiel­läli­ikku­ja, pidä tur­vaetäisyys”. Jatku­vasti pala­va valo antaa tuon jälkim­mäisen sig­naalin. Vieläpä kätevästi niin että punainen valo on ajoneu­von takana ja valkoinen edessä, ruskeankeltainen sivul­la ja rauhal­lis­es­ti vilkku­va keltainen tarkoit­taa “kään­tymässä val­on osoit­ta­maan suuntaan”.

  54. Kalle: Tuo on kan­natet­tavaa. Toki ajo­val­o­lain­säädän­nön voi sitä ennen tuo­da tälle vuosi­tuhan­nelle. Nykyi­nen säädös on lähin­nä naurettava. 

    Eteen valkoista ja taakse punaista on jär­keenkäypä. Vilkku­va­lo on kaupungis­sa parem­pi kuin jatku­va, jatku­va taas on parem­pi taa­ja­man ulkop­uolel­la. Kypärään sijoitet­tuna val­ot näkyvät parem­min kuin pyörään sijoitet­tuna, mut­ta pään kään­tö tietysti antaa virheel­lisen sig­naalin suun­nas­ta, jos kat­soo taakse päin. (Näin­hän on tapana ajel­la?) Kypärään sjoite­tul­la val­ol­la myös näkee paremmin. 

    Varsinkin syyspuolel­la kon­trastit ovat suuret, ajo­ra­dat on pääosin hyvin valais­tu­ja, puis­tot eivät niinkään. Täl­löin on tärkeää että pyöräil­i­jä erot­tuu nimeno­maan pyöräil­i­jänä. Olen melkein tör­män­nyt pyöräil­i­jään jol­la ei ollut muu­ta val­oa kuin erit­täin kirkas kypärä­va­lo. Joka häikäisi niin ettei pyöräil­i­jää eikä pyörää sen takaa erot­tunut vaan se sekot­tui mui­hin ympäristön kirkkaisi­in val­op­is­teisi­in kuten katu- ja por­ras­val­oi­hin. Pyörässä kiin­ni ole­va valo antaa aina vähän hajaval­oa pyörään päin jol­loin iden­ti­fioimi­nen on helppoa. 

    VIlkku­val­ot on OK hyvin tai kohtu­ullis­es­ti valais­tu­il­la teil­lä, täysin pimeässä niistä on vain hait­taa sekä kuskille itselle että vas­taan­tuli­joille. Valitet­tavasti näitä täysin pimeitä paikko­ja löy­tyy ihan isois­takin kaupungeista keskus­to­ja myöten. Sik­si pyörään kiin­teät, kuski­in (koiraan, jalankulk­i­jaan, las­ten­vaunuun, lapseen) vilkkuvat.

  55. Lar­ry:
    Osmo, nopeusero ei ole tör­mäyk­sien tarkastelus­sa ain­oa oleelli­nen asia. Ver­taa­pa bussin ja pyöräil­i­jän mas­so­jen eroa pyöräil­i­jän ja jalankulk­i­jan mas­so­jen eroon. Tör­mäys­tarkasteluis­sa liikemäärä (eli nopeus ker­taa mas­sa) on se oleelli­nen suure. 

    Liikemäärä on oikeas­t­aan aika huono suure tähän tarkoituk­seen. Käve­lynopeut­ta kulke­val­la bus­sil­la ja 170km/h kulke­val­la moot­toripyöräl­lä on sama liikemäärä, mut­ta ne tekevät kolaris­sa aika erinäköistä jälkeä. Nopeus(ero) taitaa kuitenkin olla liikemäärää oleel­lisem­pi suure. Tai jos mas­sa halu­taan huomioi­da niin pitäisikö mita­ta liike-energiaa?

    Sitä­pait­si pyörän siirtämi­nen ajo­radal­ta pois ei mitenkään vähem­män bussin liikemäärää. Bus­si ja pyörä voivat yhä kolaroi­da risteyk­sis­sä, ja nimeno­maan risteyk­set ovat tiev­erkon vaar­al­lisin osa.

  56. Kalle: Viitoille tulee tehdä jotain. Oleel­lista on juuri pääväylien viitoi­tus. Oleel­lista on, meneekö tämä rantarataa tai Kehä I:stä län­teen vai itään. 

    Pyöräteitä suun­nitel­laan kaiken lisäk­si yleen­sä autoväylien ehdoilla. 

    Nelikaista­tie menee aina suo­raan pis­teestä a pis­teeseen b, pyörätie pujot­telee sen ali mul­tip­pelispi­raal­i­tun­neleis­sa 360 astet­ta jol­loin loogista jatko­su­un­taa ei voi päätel­lä edes kompassilla. 

    Ratkai­sevas­sa risteyk­sessä oikeaan suun­taan menevä reit­ti saat­taa lähteä aluk­si 90 astet­ta väärään kunnes sadan metrin päässä mutkan takana kään­tyykin lop­ul­ta ove­lasti oikeaan suun­taan. Ota siitä sit­ten selvää.

  57. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: …pyörätie pujot­telee sen ali mul­tip­pelispi­raal­i­tun­neleis­sa 360 … 

    Eikä kyse ole rahas­ta vaan puh­taasti osaa­mat­to­muud­es­ta! Kai se on niin, että kun suu­nit­teli­jalle annet­tu lusikalla, ei voi kauhal­la vaa­tia. Tämän johtopäätök­sen voi vetää esimerkik­si Kehä I:n jär­jeste­ly­istä Leppävaarassa. 

    Samal­la kan­nat­taa miet­tiä pyöräi­lyn julk­isu­usku­vaa. Kun kym­me­nil­lä miljoonil­la tehdään eri­ta­so­ratkaisu (Ruo­ho­lahti) ja sil­lan molem­pi­in päi­hin jätetään suo­jati­et, ei voi­da olet­taa autoil­i­joiden puolta­van yhtään vas­taavaa uut­ta rahareikää. Voin osoit­taa pari muu­takin hälmöi­lyä muu­ta­man vuo­den sisällä.

  58. On todel­lakin pyörävi­itoi­tusten tek­i­jöil­lä paha tapa lait­taa viit­to­ja vain yhteen kohteeseen joka on maks 2km päässä. Eli jos olet menos­sa 8km päähän, pitää arva­ta mitä kaut­ta kan­nat­taisi men­nä, ja tun­tea kaik­ki välil­lä ole­vat paikat. 

    Lisäk­si auta armias jos jostain liit­tymästä ne kyltit puut­tuvat (tai kuten 80% tapauk­sista, ne osoit­ta­vat sat­un­naisi­in suun­ti­in ilki­val­lan jäljiltä), viitoitet­tua reit­tiä et vält­tämät­tä enää löy­dä. Tässäkin suuri syy on että ei ole mitään reitistöä, vain sat­un­naisia pätk­iä siel­lä täällä. 

    Tai ainakaan sitä reitistöä ei voi mitenkään päätel­lä, se pääre­it­ti saat­taa yht’äkkiä kään­tyä 100 astet­ta oikealle, ja suo­raan jatka­va reit­ti pää­tyy koh­ta jon­nekin ihan muualle. Ja kar­tas­ta ei ole mitään hyö­tyä, jos kai­vat sen esi­in tässä vai­heessa, ensin pitää ajaa lähim­män kokoa­jakadun luokse, jos­sa näet tei­den nimet ja voit paikan­taa itsesi.

    Toisin kuin autoväylil­lä, pyörätei­den lev­eys on yleen­sä Suomes­sa (ja Ruot­sis­sakin) vakio (eli sen ver­ran että se on help­po aura­ta) — jos­sain hol­lan­nis­sa tai tan­skas­sa pienet pyöräti­et ovat kapeampia kuin pääväylät, jol­loin oikeal­la väyläl­lä pysyy helpom­min. (eikä ko. mais­sa pyöräi­lyn­pääväylät edes tee jär­jet­tömiä mutkia, mut­ta se onkin jo toinen asia…)

    Kuten jo aiem­min mainitsin, voisi pyöräteillekin kek­siä nimet, jol­loin olisi selvää mikä mikin tie on. Aut­taisi hätäkeskus­takin siinä tapauk­ses­sa että onnet­to­muus tapah­tuu kevyen­li­iken­teen väyläl­lä tai niiden risteyksessä.

    Pääre­itin var­ren lyhtypylväisi­in voisi myös maala­ta saman­värisen raidan, jol­loin ilman kylt­tiäkin voisi päätel­lä tulleen­sa pääväylälle.

  59. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ratkai­sevas­sa risteyk­sessä oikeaan suun­taan menevä reit­ti saat­taa lähteä aluk­si 90 astet­ta väärään kunnes sadan metrin päässä mutkan takana kään­tyykin lop­ul­ta ove­lasti oikeaan suun­taan. Ota siitä sit­ten selvää.

    Lisäk­si joku kaupun­gin palkkalistal­la ole­va vitsiniek­ka on keksinyt määrän­pään suun­taan osoit­tavaan kylt­ti­in ei-kovin-intu­iti­ivis­es­ti-ymmär­ret­tävän kaupungi­nosan nimen, ja sen jäl­keen joku toinen vitsiniek­ka on kään­tänyt sitä 90 astet­ta osoit­ta­maan väärään suun­taan. Tai 180. Tai 270. Tai jotain. Ei vain voi tietää kuin yrit­tämäl­lä ajaa sinnepäin.

  60. Polkupyörä on eri­no­mainen kulku­peli. Lyhyesti: Yhteen auton parkkiru­u­tu­un mah­tuu hel­posti 10 polkupyörää, mut­ta aika har­va edes uskaltaa ajaa autol­la 10 ker­taa polkupyörää nopeammin.

    Helsingis­sä noin kol­mannes vuodes­ta on aikaa, jol­loin polkupyörää ei käytetä käytän­nössä lainkaan. Nyt eletään sitä aikaa. Ilmeis­es­ti kukaan ei jak­sa vai­h­taa polkupyörään­sä talvirenkai­ta. Mik­si sit­ten autoon jak­se­taan vai­h­taa talvirenkaat?

    Min­ua kyl­lä hie­man mieti­tyt­tää tuo Laa­jasa­lon ja Vuosaaren väli­nen, Var­tiosaar­ta halko­va polkupyöräbaana. Vaa­ti­vatko­han Var­tiosaaren mökkeil­i­jät, että baana reunuste­taan 10 metriä korkeil­la 500-volt­tisil­la piikki­lan­ka-aidoil­la, jot­ta saari säi­ly­isi tur­vas­sa ylimääräisiltä häiriköit­si­jöiltä? Jostain olen kyl­lä lukenut, että Var­tiosaa­reen ollaan kaavaile­mas­sa asun­to­ja, mikä on kyl­lä mielestäni ihan OK ja lisää syytä rak­en­taa sinne polkupyöräbaana. Kysymys vain kuu­luu, mitä baana ja uudet asun­not merk­it­sevät Var­tiosaaren mökkeil­i­jöi­den reivi­ir­in­puo­lus­tusvi­etin kannalta.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un silmis­säni led-val­ot ovat tehneet dynamot tarpeet­tomik­si. Val­oa­han tarvi­taan siihen, että pyörä näkyy. 

    Onko jäänyt huo­maa­mat­ta, että pyöräteitä on muual­lakin kuin hyvin valais­tul­la Katajanokalla?
    Led­val­o­jenkin akku­ja joutuu lataa­maan tuon tuostakin. Napa­dy­namos­ta sähköä ja val­ote­hoa riit­tää säässä kuin säässä, kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä ilman mitään huolto­ja tms. vaivaa. Keskikesäl­läkin pimeään tun­neli­in ajaes­sa val­ot syt­tyvät itsestään.

  62. Ero­tuo­mari:
    Autoilu­un on pis­tet­ty mil­jardikau­pal­la kulunei­den 50 vuo­den aikana. Nyt on pyöräi­lyn vuoro. Eikä pyöräi­ly vaa­di kuin kulku­ta­pao­su­u­den mukaisen rahamäärän liiken­nein­vestoin­neista. Pyöräin­fra on hal­paa ja pyöräi­lyyn sijoite­tut rahat palau­tu­vat takaisin mm. ter­veyshyö­tynä. Autoilu­un sijoite­tut rahat lisäävät autoilua.

    Eikö polkupyöräverol­la voi­da kerätä se 20milj.
    Tar­ra pyöri­in kun vero on mak­set­tu. Ei vapaa matkus­ta­jia pysytä pitämään nyky taloudel­lises­sa tilanteessa mak­se­taan­han veroa kaik­ista muis­takin kulkemis muodoista esim:linjaautot,henkilöautot

  63. Hieno suun­nitel­ma.

    Toki sil­ta Var­tiosaares­ta Vuokki­in motit­taa aika mon­ta pur­jevenet­tä. Mihinkäs uudet pien­ve­ne­sa­ta­mat tule­vat Puoti­las­ta, Mar­janiemestä ja Ström­sin­lahdelta evakuoitaville? Pur­je­hti­jat ovat veron­mak­sukyky­istä porukkaa, eikä heitä kan­na­ta Itä-Helsingistä Sipooseen ajaa sosi­aalisen seg­re­gaa­tionkaan vinkkelistä.

  64. Myyn­timies: mak­se­taan­han veroa kaik­ista muis­takin kulkemis muodoista esim: linjaautot 

    Lin­ja-auton omis­ta­ja ei mak­sa ajoneu­vostaan ajoneu­voveroa. Eikä myöskään autoveroa, jos ajoneu­von mas­sa on 1875 kg tai yli.

    Lin­ja-auton matkus­ta­ja mak­saa lipus­taan arvon­lisäveroa alen­netun verokan­nan mukaan (10%).

    Polkupyörän omis­ta­ja mak­saa ajoneu­von­sa han­k­in­nas­ta, varao­sista ja huol­losta arvon­lisäveroa täy­den verokan­nan mukaan (24%). Tosin vuosi­na 2007–2011 polkupyörän kor­jaus­palve­lut oli­vat väli­aikaises­ti alen­netun arvon­lisäveron piirissä.

    Läh­teet: Autovero­la­ki 1 §, Ajoneu­vovero­la­ki 12 §, Arvon­lisävero­la­ki 84–85 §.

    (Ei sen puoleen, että täl­lä olisi mitään tekemistä Helsin­gin kaupun­gin keräämien vero­jen kanssa.)

  65. “Vas­ta merkit­tävil­lä investoin­neil­la saadaan aikaan kat­ta­va ja houkut­tel­e­va baanaverkko, joka tar­joaa kil­pailukykyisen vai­h­toe­hdon henkilöautolle. ”

    Tuos­sa lain­aus ohjel­mas­ta. Eiköhän toimi­va julki­nen liikenne ole vai­h­toe­hto henkilöau­toille. Pyöräi­ly on vai­h­toe­hto julkiselle liiken­teelle. Eli siel­lä, mis­sä ei ole toimi­vaa julk­ista liiken­net­tä, pyöräi­lyn osu­us on korkeampi.

  66. Esko Salo:
    Eiköhän toimi­va julki­nen liikenne ole vai­h­toe­hto henkilöau­toille. Pyöräi­ly on vai­h­toe­hto julkiselle liikenteelle. 

    Ainakin oma­l­la kohdal­la pyöräi­ly ja henkilöau­to ovat nimeno­maan ne vai­h­toe­hdot esim. työ- ja asioin­ti­matkoil­la. Joukkoli­ikenne on poikkeusti­lanteisi­in kun ajoneu­volle ei ole säi­ly­ty­s­paikkaa per­il­lä tai ajokun­to palu­umatkalla on kyseenalainen…

    Tilas­toista voi ehkä päätel­lä, kuin­ka poikkeuk­sel­lista tämä on.

  67. Akti­ivise­na pyöräil­i­jänä arvostan hyviä pyöräteitä ja toimivia reit­te­jä, mut­ta tämä 20 miljoon­aa menee kyl­lä kohtu­ut­tomak­si rahan tuh­lauk­sesksi. Tyyp­il­listä poli­itikko­jen touhuilua, ensin päätetään paljonko rahaa polte­taan ja sit­ten vas­ta mihin se käytetään, jos­sa yhtey­dessä tärkein on selvit­tää kuka sen rahan saa — tai se on jo selvil­lä alus­ta alkaen. 

    Kun ei raken­net­tu keskus­tatun­nelia, niin yritet­ti­in louhia raitio­vaunuhalle­ja ja jos ei sitä niin sit­ten louhi­taan jotain muuta…

  68. Ero­tuo­mari:
    Autoilu­un on pis­tet­ty mil­jardikau­pal­la kulunei­den 50 vuo­den aikana. Nyt on pyöräi­lyn vuoro. Eikä pyöräi­ly vaa­di kuin kulku­ta­pao­su­u­den mukaisen rahamäärän liiken­nein­vestoin­neista. Pyöräin­fra on hal­paa ja pyöräi­lyyn sijoite­tut rahat palau­tu­vat takaisin mm. ter­veyshyö­tynä. Autoilu­un sijoite­tut rahat lisäävät autoilua.

    Pyörän käytöstä voisi hyvinkin per­iä vuosit­taisen pienen väylä­mak­sun, jotain 100–200€ vuodessa. Yksit­täiselle pyörä­tien käyt­täjälle sum­ma on mitätön, mut­ta val­takun­nal­lis­es­ti kor­vamerkit­tynä täl­lä raken­net­taisi­in selväsi parem­mat pyöräilykulttuuri.

  69. Mar­jut Olliter­vo: Mie­lenosoituk­sen tarkoi­tus on tuo­da asialle näkyvyyt­tä ja herät­tää keskustelua. Olemme toki olleet myös virkamiehi­in yhtey­dessä. Suomes­sa perus­tus­la­ki tur­vaa jokaiselle oikeu­den jär­jestää mie­lenosoituk­sia ja osal­lis­tua niihin. Aina löy­tyy ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat kieltää mie­lenosoituk­set, ainakin sel­l­aiset, jot­ka eivät miel­lytä heitä. Täl­lainen aja­tus valitet­tavasti sotii sanan­va­paut­ta vas­taan eikä sovi län­si­maiseen demokratiaan.

    Kuulin huhua, että Autoli­itossa puuhataan jotain epävi­ral­lista “kri­it­tistä autopäivää”, jos­sa aktivistien auto­ja pysäköidään sel­l­aisille pyöräteille, jot­ka hait­taa­vat hei­dän mielestään suju­vaa liiken­net­tä. Lisäk­si tarkoi­tus olisi levit­tää pyöteille jotain liukkau­den tor­jun­taesteitä. AIkamoista puhaa, sanon minä!

  70. kake: Kuulin huhua, että Autoli­itossa puuhataan jotain epävi­ral­lista “kri­it­tistä autopäivää”, jos­sa aktivistien auto­ja pysäköidään sel­l­aisille pyöräteille,

    Ilmeis­es­ti autoilu ei ole riit­tävän kallista vielä, kun tuol­la taval­la pitää väk­isin sakko­ja mak­set­tavak­si hankkia!

    Kan­natan ehdot­tomasti. Toiv­ot­tavasti nou­dat­ta­vat hyvää tapaa ja ilmoit­ta­vat aikeis­taan ajois­sa poli­isille, jot­ta sakko­ja ehditään kir­joit­ta­maan riittävästi.

  71. Baanaverkko on muuten osit­tain päällekkäi­nen latu­verkon kanssa, tämä pitää koordi­noi­da Liikun­tavi­ras­ton kanssa.

    Ja vähän vielä itseäni tois­taen, edis­tämis­su­un­nitel­man sivuille 60‐61 kohtaan Raken­nusvi­ras­to sopisi seu­raa­va lisäys:

    5) Raken­nusvi­ras­ton pysäköin­nin­valvon­ta valvoo etteivät pyöräteille pysäköidyt autot hait­taa liikennettä.

  72. Mat­ti Kin­nunen: Ilmeis­es­ti autoilu ei ole riit­tävän kallista vielä, kun tuol­la taval­la pitää väk­isin sakko­ja mak­set­tavak­si hankkia!

    Kan­natan ehdot­tomasti. Toiv­ot­tavasti nou­dat­ta­vat hyvää tapaa ja ilmoit­ta­vat aikeis­taan ajois­sa poli­isille, jot­ta sakko­ja ehditään kir­joit­ta­maan riittävästi.

    Ei tai­da sakko­ja tul­la, kun kyseessä on lailli­nen mie­lenosoi­tus. Eikö tämä kri­it­ti­nen pyöräretkikin perus­tu tähän seikkaan?

  73. kake: Kuulin huhua, että Autoli­itossa puuhataan jotain epävi­ral­lista “kri­it­tistä autopäivää”

    Lähtikö huhu liikkelle mah­dol­lis­es­ti hevos­mi­esten tietotoimistosta?

  74. Ris­to Koivunen: Lin­ja-auton omis­ta­ja ei mak­sa ajoneu­vostaan ajoneu­voveroa. Eikä myöskään autoveroa, jos ajoneu­von mas­sa on 1875 kg tai yli.

    Lin­ja-auton matkus­ta­ja mak­saa lipus­taan arvon­lisäveroa alen­netun verokan­nan mukaan (10%).

    Polkupyörän omis­ta­ja mak­saa ajoneu­von­sa han­k­in­nas­ta, varao­sista ja huol­losta arvon­lisäveroa täy­den verokan­nan mukaan (24%). Tosin vuosi­na 2007–2011 polkupyörän kor­jaus­palve­lut oli­vat väli­aikaises­ti alen­netun arvon­lisäveron piirissä.

    Läh­teet: Autovero­la­ki 1 §, Ajoneu­vovero­la­ki 12 §, Arvon­lisävero­la­ki 84–85 §.

    (Ei sen puoleen, että täl­lä olisi mitään tekemistä Helsin­gin kaupun­gin keräämien vero­jen kanssa.)

    Ei niin, mut­ta täl­lä sivupolul­la tah­toisin kuitenkin kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että lin­ja-autoli­iken­teen kus­tan­nuk­sista noin 70% on kul­jet­ta­jien palkko­ja. Ja niitä kyl­lä verote­taan rajusti. Yleisem­min, kireähkö työn vero­tus taval­laan sub­ven­toi itsepalvelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.