Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013

Lis­ta löy­tyy täs­tä

Lau­ta­kun­nal­la on var­si­nai­nen fillari-ilta.

Pyö­räi­lyn edistämissuunnitelma

Oikein hie­no suun­ni­tel­ma, jos­sa on ymmär­ret­ty, mis­sä pyö­räi­lyn ongel­ma­koh­dat ovat. Kan­nat­taa lukea. Tavoit­tee­na on kak­sin­ker­tais­taa pyö­räi­lyn osuus ja väli­ta­voit­tee­na nos­taa se ”pyö­räi­ly­kau­den” aika­na 11 pro­sen­tis­ta 15 pro­sent­tiin, mikä tar­koit­taa koko vuot­ta aja­tel­len nousua 6 pro­sen­tis­ta 10 prosenttiin.

Jos­kus tulee mie­leen, että ovat­ko lii­an kun­nian­hi­moi­set tavoit­teet pahas­ta, kos­ka nii­den saa­vut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Esi­mer­kik­si tavoit­teen nous­ta alal­la maa­il­man joh­ta­vak­si met­ro­po­lik­si voi­si koh­tuul­lis­taa tavoit­teek­si ottaa Ams­ter­da­min etu­mat­kas­ta puo­let kiinni.

Rahaa kai­vat­tai­siin 20 mil­joo­naa vuo­des­sa. Mis­tä­hän sen saisi?

Joi­ta­kin lisähuomioita:

Meil­lä on var­sin hyvät pyö­räi­ly-yhtey­det jo ennen baa­na­ver­kos­toa, mut­ta nii­den löy­tä­mi­nen on jos­kus vähän han­ka­laa. Jot­kut kink­ki­set pai­kat on mah­dol­lis­ta ohit­taa fik­sus­ti, mut­ta mis­tä se voi tie­tää. Pitäi­si olla eril­li­nen pää­rei­tin merk­ki ja yllät­tä­vis­sä mut­kis­sa ne pitäi­si mer­ki­tä eri­tyi­sen hyvin. Pää­tei­den merk­kiin voi jät­tää pai­kan jol­le­kin täh­del­le, joka lisä­tään baa­na-ver­kon mer­kik­si. Tuos­ta pää­reit­tien ver­kos­ta tuli­si kes­kus­tel­la aktii­vis­ten pyö­räi­li­jöi­den kans­sa, kos­ka nyt kar­tal­la ole­vaan nume­roi­tu­jen reit­tien verk­koon on pan­tu aivan kum­mal­li­sia mai­se­ma­reit­te­jä. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­tä Por­voo­seen pitäi­si ajaa Vuo­saa­ren kaut­ta jotain mäkis­tä maas­to­pyö­rä­reit­tiä, joka yhtyy Uuteen Por­voon­tie­hen Kehä kol­mo­sen itä­puo­lel­la. Ajoin ker­ran enkä aja toiste.

Joi­tain rank­ko­ja toi­men­pi­tei­tä pitäi­si teh­dä sen edis­tä­mi­sek­si, että pyö­ris­sä on valot. Olin syk­syl­lä kol­me ker­taa vaa­ral­li­ses­sa tilan­tees­sa valot­to­man vas­taan­tu­le­van fil­la­rin kans­sa. Polii­sia­kin voi vai­va­ta. Fil­la­rin ledi­lamp­pu mak­saa muu­ta­man euron ja toi­mii yksil­lä pat­te­reil­la 300 tuntia.

Baa­na­verk­ko

Baanaverkko

Tar­koi­tus on teh­dä ohei­sen kar­tan mukai­nen pyö­rän val­ta­väy­lien ver­kos­to pää­asias­sa kak­si­suun­tai­sis­ta, nel­jä met­riä leveis­tä pyö­rä­rei­teis­tä. Hyvä suun­ni­tel­ma. Enää puut­tu­vat rahat. Kuva suu­re­nee klikkaamalla.

Huo­mat­ta­koon, että tuos­sa on reit­ti Laa­ja­sa­los­ta Var­tio­saa­ren kaut­ta Vuo­saa­reen. Saa­mal­le rei­til­le suun­ni­tel­laan myös ratik­kaa ja asuntoja.

80 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013”

  1. Autoi­luun on pis­tet­ty mil­jar­di­kau­pal­la kulu­nei­den 50 vuo­den aika­na. Nyt on pyö­räi­lyn vuo­ro. Eikä pyö­räi­ly vaa­di kuin kul­ku­ta­pao­suu­den mukai­sen raha­mää­rän lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta. Pyö­räin­fra on hal­paa ja pyö­räi­lyyn sijoi­te­tut rahat palau­tu­vat takai­sin mm. ter­veys­hyö­ty­nä. Autoi­luun sijoi­te­tut rahat lisää­vät autoilua.

  2. Ennen kun joku ihmet­te­lee ver­kos­tos­ta puut­tu­via tiet­ty­jä mer­kit­tä­viä koh­tia (mm. Hämeen­tie ja Man­ner­hei­min­tie), niin huo­mau­tet­ta­koot, että ne on jo erik­seen hyväk­syt­ty kan­ta­kau­pun­gin tavoi­te­ver­kos­sa 22.5.2012. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kokouk­ses­ta blo­ga­si Mik­ko Säre­lä. Sil­loin käsi­tel­tiin lähin­nä yksi­suun­tai­set ratr­kai­sun kan­ta­kau­pun­gis­sa, nyt puhu­taan kak­si­suun­tai­sis­ta rat­kai­suis­ta koko Helsingissä.

    Itse oli­sin ehkä lait­ta­nut kaik­ki pää­rei­tit samal­le kar­tal­le, mut­ta jou­taa­han noi­ta yhdis­tel­mä­kart­to­ja­kin vie­lä piirtämään…

  3. Meil­lä on var­sin hyvät pyö­räi­ly-yhtey­det jo ennen baa­na­ver­kos­toa, mut­ta nii­den löy­tä­mi­nen on jos­kus vähän hankalaa 

    No nyt pääs­tään asi­aan. Itse­kin tulee fil­la­ril­la kesäi­sin men­tyä pit­kiä lenk­ke­jä lii­kun­nan mer­keis­sä ja täs­sä on se suu­rin ongel­ma: Pyö­rä­tiet ovat, mut­ta tien­vii­tat on kovin puutteelliset.

    Eikä mak­sa 20 mil­joo­naa. (Aina­kaan toivottavasti)

    Mitä taas muu­ten tulee pyö­räi­lyyn liik­ku­mis­muo­to­na, en usko sen lisään­ty­vän. Eikä ongel­ma ole pyö­rä­tiet vaan yksin­ker­tai­ses­ti se, ettei ihmi­set halua pyö­räil­lä. Se on ras­kas­ta, sii­nä tulee hiki­sek­si ja se on tal­vel­la hankalaa. 

    Jon­kun pitää sanoa tämä­kin ääneen.

    Tulee mie­leen vih­rei­den pro­pa­gan­da­ku­va, jos­sa kehäyk­kö­nen on täyn­nä pyö­räi­li­jöi­tä ja autot puut­tu­vat. Sanon pro­pa­gan­da, kos­ka tosia­sia on täy­sin kään­tei­nen: kehäykk­sen var­rel­la menee hyvät pyö­rä­tiet, mut­ta itse pyö­riä sie­lä näkyy kovin vähän. 

    Var­sin­kin ver­rat­tu­na vie­rel­lä ole­viin autokaistoihin.

  4. 1. rei­tit eivät näy­tä ole­van aina lyhim­piä mah­dol­li­sia. Tar­koit­taa että todel­li­suu­des­sa lii­ken­ne jakau­tuu sen lyhim­män mah­dol­li­sen ja “pää­väy­län” välil­lä kesäi­sin — ei sinän­sä hait­taa, voi itse asias­sa olla hyvä­kin. Tal­vel­la reit­tien kun­nos­sa­pi­to rat­kai­see. Ns. pää­väy­lien hyvä puo­li oli­si että tie­täi­si mikä reit­ti on kun­nos­sa (olet­taen että sitä rahaa riit­tä­sii myös auraa­mi­seen, mikä on kyl­lä aika olen­nais­ta jos oikeas­ti halu­aa siir­tää lii­ken­teen pain­opis­tet­tä ). Voin kyl­lä olla vää­räs­sä, kun en Hel­sin­gis­sä ole pyö­räil­lyt kuin muu­ta­mia sato­ja kilometrejä…

    2. Oli­si tosi­aan erit­täin tär­ke­ää nime­tä ja mer­ki­tä ne pää­väy­lät hyvin. Yksi mer­kit­tä­vä syy sii­hen että pyö­rä­teil­lä eksyy hel­pos­ti on että teil­lä ei ole nimiä. Ja sen takia katu­kart­ta on pahim­mil­laan hyö­dy­tön sii­nä vai­hees­sa kun on ris­teyk­ses­sä. (vaik­ka las­kik­si ris­teyk­siä, on mah­dol­lis­ta että nii­tä on tul­lut lisää)

    3. Hol­lan­nin tai köö­pen­ha­mi­nan etu­mat­kaa ei kyl­lä tosi­aan saa­da kiin­ni 20 mil­joo­nal­la vuo­des­sa, ellei sii­hen sisäl­ly sel­kei­tä auto­lii­ken­net­tä hait­taa­via hank­kei­ta. Mut­ta esim Oulun saa­nee kiin­ni hel­pom­min. Mut­ta eipä tuol­la suun­ni­tel­mal­la vie­lä sekään tai­da onnistua.

    4. Nuor­ten osuus kas­vai­si luul­ta­vas­ti parem­min, jos jouk­ko­lii­ken­tees­sä kausi ja ker­ta­li­pun eroa pie­nen­net­täi­siin. Ei nimit­täin kan­na­ta ostaa ja huol­taa pol­ku­pyö­rää, jos ei sil­lä sääs­tä mitään. Eli pyö­räi­lyl­lä pitäi­si pys­tyä hoi­ta­maan perus­lii­ken­ne­tar­ve, mut­ta ker­ta­lip­pu­jen pitäi­si olla riit­tä­vän edul­li­sia että kan­nat­tai­si olla osta­mat­ta kausi­lip­pua. Nyt­hän jos käy 7 ker­taa (14 mat­kaa) kuus­sa jos­sain vähän kau­em­pa­na tulee opis­ke­li­jal­le hal­vem­mak­si ostaa kausilippu. 

    5. Tal­vi­pyö­räi­lyn vähä­syys Hel­sin­gis­sä näkyy tuos­sa­kin — kun ihmi­sil­lä koke­mus on että pyö­räl­lä on tal­vel­la mah­do­ton­ta tai aina­kin vaa­ral­lis­ta kul­kea, ei hei­tä kiin­nos­ta aura­taan­ko pyö­rä­tei­tä koko tal­ve­na. Jos kun­nos­sa­pi­to oli­si parem­mal­la tasol­la, sitä vaa­dit­tai­siin vie­lä­kin enem­män, kos­ka ennak­ko­kä­si­tys ei ole “ei onnis­tu”. Näin aina­kin Oulus­sa, jos­sa tal­vel­la pyö­räi­lyn osuus mat­kois­ta on suun­nil­leen sitä mitä Hel­sin­gis­sä kesällä.

    6. Itse olen myös skep­ti­nen sii­tä että pyö­räi­lyn ja käve­lyn erot­ta­mi­nen toi­sis­taan aina ja kaik­kial­la oli­si hyödyllistä. 

    Kes­kus­tas­sa ja ehkä joil­lain muil­la vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyil­lä pät­kil­lä toki, mut­ta jos­sain vähän kau­em­pa­na ei asia ole mie­les­tä­ni ollut lain­kaan ongel­ma. (tai aina­kaan se ei para­ne erot­te­lul­la, kos­ka ongel­ma on sil­loin että ei kiin­ni­te­tä huo­mio­ta sii­hen mis­sä kul­je­taan, eikä ruuhka.)

    Lisäk­si useim­mi­ten isom­pi ongel­ma on eris­tää autot ja pyö­rät toi­sis­taa — se kun aiheit­taa nii­tä onnet­to­muuk­sia, kun autoi­li­jat eivät huo­maa ero­te­tul­la kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä aja­vaa pyö­rää, kos­ka tark­kai­le­vat vain ajo­ra­taa. Pyö­rä­kais­tat toki rat­kai­see moleem­mat ongelmat.

  5. K. Uok­ka:

    kehäyk­kö­sen var­rel­la menee hyvät pyö­rä­tiet, mut­ta itse pyö­riä sie­lä näkyy kovin vähän. 

    Kehä I vart­ta pal­jon pyö­räil­lee­nä olen ylei­ses­ti ottaen eri miel­tä tuos­ta pyö­rä­tei­den laa­dus­ta kysei­sen tien var­rel­la. Onhan siel­lä ajoit­tain ihan hyviä­kin osuuk­sia muka­na, mut­ta koko­nai­suu­te­na tuo reit­ti pääs­tä pää­hän on laa­dul­li­ses­ti mel­koi­nen sil­li­sa­laat­ti, jos­sa pyö­rä­tie kie­mur­te­lee mil­loin mis­sä­kin. Koke­mat­to­man (tai vähän koke­neem­man­kin) on käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta ajaa Itä­kes­kuk­ses­ta Tapio­laan ja takai­sin ilman, että eksyy rei­tin aika­na mon­ta kertaa.

    Hom­man kruu­naa se, että pari vuot­ta sit­ten Lep­pä­vaa­ran koh­dal­la puret­tiin tois­ta kilo­met­riä erin­omais­ta pyö­rä­tie­tä, jon­ka tilal­le sit­ten raken­net­tiin yli­mää­räi­nen ajo­kais­ta. Pyö­räi­li­jöil­le ei raken­net­tu kor­vaa­vaa reit­tiä, vaan nämä on ohjat­tu seik­kai­le­maan lähiym­pä­ris­tön pik­ku­ka­duil­le etsi­mään jota­kin sopi­vaa reittiä.

    Pyö­rien mää­räs­tä voin kyl­lä olla samaa miel­tä, nii­tä ei yleen­sä ole tun­gok­seen asti. Nykyi­sil­lä lii­ken­ne­jär­jes­te­lyil­lä tämä ei tosin yllätä.

  6. Täs­tä olen saar­nan­nut jo muu­ta­man vuo­den. 😀 Nyt ei puu­tu kuin toteu­tus. Jär­ke­vä pyö­rä­tie­ver­kon kehi­tä­mi­nen ei ole usein­kaan kiin­ni rahas­ta vaan osaa­mi­ses­ta. Käy­kää­pä aja­mas­sa Kehä I:n vie­rus­taa niin ymmär­rät­te asian. Rahaa on ollut tol­kut­to­mas­ti — osaa­mis­ta ei niinkään.

  7. Har­joi­tus­teh­tä­vä 1 (perus­ta­so) niil­le, jot­ka kuvit­te­le­vat että Hel­sin­gis­sä on jo aivan hyvä pyöräinfra:

    Aja Kulos­aa­ren sil­lal­ta Teollisuuskadulle
    1) pyö­räl­lä (pyö­rä­tei­tä pitkin)
    2) henkilöautolla.

    Laa­du­kas baa­na­verk­ko, joka tekee pyö­räi­lys­tä help­poa ja suju­vaa, on tar­peen pyö­räi­ly­mää­rien nos­ta­mi­sek­si. Kau­pun­ki­lai­set eivät pyö­räi­le arki­mat­ko­jaan ensi­si­jai­ses­ti kun­toi­lun takia tai pie­nen­tääk­seen hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään, vaan sik­si, että se on käte­vää. Infra rat­kai­see, onko pyö­räi­ly käte­vää autoi­luun verrattuna.

    Hel­sin­ki on pyö­räi­ly­kau­pun­ki­na todel­la jäl­ki­ju­nas­sa. Paran­nus­toi­men­pi­teet on aloi­tet­ta­va nyt eikä kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Pyö­räi­ly ei lisään­ny vain sil­lä, että toi­vom­me sitä oikein kovasti.

    Har­joi­tus­teh­tä­vä 2 (jat­ko­ta­so):

    Etsi vir­he seu­raa­vas­ta virkkeestä:
    “Pyö­räi­lyn pää­reit­ti pitäi­si yllät­tä­vis­sä mut­kis­sa mer­ki­tä paremmin.”

  8. Huo­mat­ta­koon, että tuos­sa on reit­ti Laa­ja­sa­los­ta Var­tio­saa­ren kaut­ta Vuo­saa­reen. Saa­mal­le rei­til­le suun­ni­tel­laan myös ratik­kaa ja asuntoja.”

    Ratik­kaa Vuo­saa­reen asti?

  9. Rahaa kai­vat­tai­siin 20 mil­joo­naa vuo­des­sa. Mis­tä­hän sen saisi?

    Sitä on rahaa käy­te­tään nyt rapor­tin arvion mukaan noin 7 mil­liä vuo­des­sa. Ja se on tar­koi­tus nos­taa astet­tain ensin 15 ja sit­ten 20 milliin.

    Jos johon­kin käy­te­tään lii­ken­ne­ra­haa, niin se tar­koit­taa sitä että johon­kin muu­hun voi käyt­tää vähem­män, kos­ka samat ihmi­set eivät yhtai­kaa lii­ku kai­kil­la mah­dol­li­sil­la lii­ken­ne­muo­doil­la. Toi­nen tapa ottaa ilo irti inves­ton­neis­ta on raken­taa väy­lien var­teen, vrt. esim. Joke­rin var­ren tiivistäminen.

    Vaik­ka­pa Pää­ra­dan var­res­sa laa­du­kas fil­la­ri­väy­lä ihan samas­sa tasos­sa ja yhtä suo­ra­na kuin raa teki­si nime­no­maan ase­mien välia­lueis­ta hou­kut­te­le­vam­pia, ja ne voi­tai­siin myös raken­taa pie­nem­min inves­toin­nin muu­hun tiein­fraan. Jos vaik­ka­pa ihan radan­vie­res­tä Tapa­ni­lan ja Mal­min välis­sä pää­see suo­raan fil­la­ri nop­sas­ti kum­mal­le­kin ase­mal­le, niin onhan tuo nyt ihan maan­käy­töl­li­nen ja sitä kaut­ta rahal­li­nen hyöty.

  10. Ei ole rea­lis­tis­ta pai­not­taa pyö­räi­lyä koko Hel­sin­gin alu­eel­la. Hel­sin­ki on ihan pirun iso paik­ka arki­pyö­räi­li­jän sil­min. Ne ihmi­set ovat vähäs­sä, jot­ka pyö­räi­le­vät tuol­la lähiöi­den välis­sä kesät talvet.

    Pyö­räl­lä lie­nee tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä sel­lai­nen jär­ke­vä arki­mat­ka vii­si kilo­met­riä ja tyy­pil­li­ses­ti pal­jon vähem­män, 1–2 kilometriä.

    Paras oli­si, jos nime­no­maan kes­kus­ta­pyö­räi­lyä (vaik­ka vii­den kilo­met­rin säteel­lä rau­ta­tie­a­se­mal­ta) saa­tai­siin edis­tet­tyä nime­no­maan auto­jen kus­tan­nuk­sel­la, jol­loin kes­kus­tas­sa oli­si luon­te­vaa liik­kua pyö­räl­lä. Ja samal­la pitäi­si edis­tää jalan­kul­ki­joi­den ase­maa pyö­räi­li­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la.

    Tämä tar­koit­taa, että pitäi­si olla tii­vis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töä vähän joka puo­lel­la vii­den kilo­met­rin säteel­lä rau­ta­tie­a­se­mas­ta… Lähiöi­den välil­lä tai lähiöi­den välil­tä juna-ase­mal­le pää­see jo kul­ke­maan pyö­räl­lä var­sin hyvin, kun­han oppii par­haan reitin.

  11. Pää­on­gel­ma on ilmei­ses­ti sii­nä että pyö­räi­lyn edis­tä­mis­tä mita­taan käy­tet­ty­nä raha­mää­rä­nä. Kun johon­kin baa­naan saa­daan kilo­met­rin pät­kään upo­tet­tua mil­jooo­na, ollaan kau­pun­gin­joh­don näke­myk­sen mukaan edis­tet­ty pyö­räi­lyä todel­la hui­mas­ti, perä­ti mil­joo­nil­la, vaik­ka pyö­räi­li­jän näkö­kul­mas­ta ei ole tapah­tu­nut oikein mitään. 

    Sen sijaan muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni vii­toi­tuk­seen ja kun­nos­sa­pi­toon sekä rei­tis­tön auk­ko­jen paik­kaa­mi­seen voi­si pyö­räi­li­jän näkö­kul­kul­mas­ta tuot­taa hui­kas­ti parem­man tulok­sen kuin ne mil­joo­nat. Se taas vaan ei kau­pun­gin­joh­don mie­les­tä edis­tä pyö­räi­lyä kuin ihan vähän kun rahaa ei kulu.

    Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­ties­tä­kään en ole ollen­kaan vakuut­tu­nut, urhei­lu­ka­tua kul­kee jo tosi hyvä pyö­rä­tie ilman tur­ha ris­teyk­siä, kun­han vain pyö­räi­li­jät osai­si­vat sinne.

  12. Rei­ti­tys ja opas­teet pitäi­si saa­da kyl­lä pikai­ses­ti kun­toon, eipä tule mie­leen muu­ta yhtä hal­paa kei­noa paran­taa olen­nai­ses­ti pyöräilyolosuhteita.

  13. Joi­tain rank­ko­ja toi­men­pi­tei­tä pitäi­si teh­dä sen edis­tä­mi­sek­si, että pyö­ris­sä on valot. Oli syk­syl­lä kol­me ker­taa vaa­ral­li­ses­sa tilan­tees­sa valot­to­man vas­taan­tu­le­van fil­la­rin kans­sa. Polii­sia­kin voi vaivata. 

    Lap­se­na kan­sa­kou­lus­sa polii­si kävi vie­rai­lul­la kou­lus­sa. Käy­tiin läpi lii­ken­ne­sään­tö­jä ja lopuk­si kat­sas­tet­tiin pol­ku­pyö­rät. Lamp­pu, dyna­mo ja kis­san­sil­mä tar­kas­tet­tiin ja mit­ta­nau­hal­la mitat­tiin, että taka­lo­ka­suo­jas­sa on 30 cm val­koi­nen maa­laus. Kyl­lä jäi mie­leen, kun polii­si­se­tä opas­ti 8 vuotiasta.

    Ei ole enää valo­ja eikä kis­san­sil­miä ja loka­suo­jat­kin on jätet­ty pois syys­tä, jota en ymmär­rä. Polii­se­ja ei rii­tä enää tark­kai­le­maan oikeas­taan mitään. Polii­si­vi­rat on vis­siin kaik­ki lak­kau­tet­tu, kos­ka Suo­mi on toki niin tavat­to­man köy­hä maa ver­rat­tu­na kul­tai­seen 50- ja 60-lukuun.

    Olen pari ker­taa ehdot­ta­nut Hel­sin­gin polii­sil­le, että joka syk­sy polii­si ilmoit­tai­si tie­do­tus­vä­li­neil­le rat­saa­van­sa kaik­ki valot­to­mat pyö­rät vii­kon ajan. Luu­len, että se tehoai­si vaik­ka mitään rat­si­aa ei kos­kaan pidettäisikään. 

    Suo­mes­sa on ihmeel­li­nen tapa, että toi­miin ryh­dy­tään vas­ta, kun tulee ruu­mii­ta. On sit­ten kysy­mys manee­seis­ta, taso­ris­teyk­sis­tä, susis­ta, aseis­ta tai vaik­ka vale­lää­kä­reis­tä. Sama se lie­nee valot­to­mien pyö­räi­li­jöi­den kans­sa. Ei kiin­nos­ta, kos­ka kukaan ei ole kuollut.

  14. K. Uok­ka: Mitä taas muu­ten tulee pyö­räi­lyyn liik­ku­mis­muo­to­na, en usko sen lisään­ty­vän. Eikä ongel­ma ole pyö­rä­tiet vaan yksin­ker­tai­ses­ti se, ettei ihmi­set halua pyö­räil­lä. Se on ras­kas­ta, sii­nä tulee hiki­sek­si ja se on tal­vel­la hankalaa.

    Auraa­mat­to­mal­la pyö­rä­tiel­lä jon­ka geo­met­ria on alp­pi­maas­tos­ta on joo ras­kas­ta pyö­räil­lä. Esi­mer­kik­si väli Käpy­län ase­ma — Pasi­la, joka on tar­koi­tus suo­ris­taa. Suo­ral­la, tasai­sel­la ja hoi­de­tul­la väy­läl­lä taas on kevyt pyö­räil­lä. Jos halu­aa että muut­kin kuin kun­to­hir­mut pol­kee, niin tekee tuollaisia.

  15. Tans­ka ja Hol­lan­ti mai­ni­taan aina esi­merk­kei­nä sii­tä, miten pyö­räi­lyä pitäi­si suo­sia kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Suo­sit­te­li­joil­ta on kui­ten­kin unoh­tu­nut pari olen­nais­ta seik­kaa Suo­meen ver­rat­tu­na. Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole tal­vea eikä mäkiä.

  16. Ei mitään jär­keä sijoit­taa 20 mil­joo­naa euroa tur­hien pyö­rä­väy­lien raken­ta­mi­seen, jot­ka ovat suu­rim­man osan vuo­des­ta tyh­ji­nä. Sääs­tet­täi­siin nämä­kin rahat ja raken­net­tai­siin kes­kus­ta­tun­ne­li jos­ta hyö­tyi­si­vät kaik­ki kes­kus­tas­sa liikkujat.

    Pol­ku­pyö­räi­ly on glo­ri­fioi­tu jok­si­kin elä­mää suu­rem­mak­si, vaik­ka sen mer­ki­tys on mini­maa­li­nen. Työ­pai­kal­la­kin huu­del­laan ylpeä­nä jos ollaan sot­ket­tu ker­ran kesäs­sä töi­hin. Todel­li­suu­des­sa suha­taan tak­sil­la, kuten kan­san­edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ra vii­kon­lo­pun Ilta­leh­den mukaan.

  17. Kus­ti, juu, sik­si pitäi­si­kin kat­soa mal­lia esim Tuk­hol­mas­ta, jos­sa pyö­räi­ly on toki onne­ton­ta ver­rat­tu­na Hol­lan­tiin, mut­ta erit­täin pal­jon hel­pom­paa kuin Helsingissä.

    K. Uok­ka: ei toki kaik­ki pys­ty pyö­räi­le­mään. Mut­ta Hel­sin­gis­sä pyö­räi­lyn osuus on lähes mitä­tön, ja mis­sä hyvän­sä mis­sä pyö­räi­ly on jär­ke­vää se osuus on sel­väs­ti isom­pi. Sen osuu­den tuplaa­mi­nen on aivan siis rea­lis­tis­ta. Hel­sin­ki ei ole eri­tyi­sen vaa­ti­va maas­tol­taan, vaik­kei ihan tasai­nen ole­kaan. Kun­han nii­tä pyö­rä­tei­tä ei vede­tä ylös alas ihan vaan piruuttaan.

    Simo Mele­nius: Ei kaik­ki mat­kat suun­tau­du Hel­sin­gin kes­kus­taan, ja kes­kus­tas­sa käve­ly on monas­ti nopeam­paa (pysä­köin­ti, etäi­syy­det alle 1km). Pyö­räi­lyn mak­si­mie­täi­syys on monil­le jotain 7km luok­kaa. Sil­lä pää­see kyl­lä mai­nios­ti lähim­pään kaup­paan, tar­haan, kou­luun, ase­mal­le jne lähes joka puo­lel­ta Hel­sin­kiä. Har­va var­maan tulee Hel­sin­gin läpi pyö­räi­le­mään vaik­ka se oli­si mahdollistakin. 

    Hol­lan­nis­sa muu­ten pyö­rä oli ainoa lii­ken­ne­vä­li­ne, jol­la pää­si kul­ke­maan kun se tal­vi (10 cm lun­ta) sit­ten sat­tui tulemaan.

  18. Eksy­mi­set eivät ole ainoa ongel­ma mikä seu­raa Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mis­ta yllät­tä­vis­tä mut­kis­ta. Suo­rin reit­ti kah­den pis­teen välil­lä on suo­ra vii­va. Mitä enem­män rei­til­lä on mut­kia, sitä pidem­pi se on.

    Polii­sin suo­rit­ta­ma lii­ken­teen­val­von­ta ei oikein kuu­lu tähän suun­ni­tel­maan, sil­lä tämä on Hel­sin­gin kau­pun­gin suun­ni­tel­ma, eikä polii­si ole osa kun­nal­li­nen vaan val­tiol­li­nen viran­omai­nen. Sen sijaan kau­pun­gin orga­ni­saa­tioon kuu­lu­va pysä­köin­nin­val­von­ta voi­si par­tioi­da pyö­rä­tei­tä vie­lä vähän tehok­kaam­min. Tätä ei ikä­vä kyl­lä mai­ni­ta suun­ni­tel­mas­sa, joka on kyl­lä muu­ten kattava.

  19. Jark­ko Vilen: Ei mitään jär­keä sijoit­taa 20 mil­joo­naa euroa tur­hien pyö­rä­väy­lien raken­ta­mi­seen, jot­ka ovat suu­rim­man osan vuo­des­ta tyh­ji­nä. Sääs­tet­täi­siin nämä­kin rahat ja raken­net­tai­siin kes­kus­ta­tun­ne­li jos­ta hyö­tyi­si­vät kaik­ki kes­kus­tas­sa liikkujat.

    Kun ensin on raken­net­tu 6–8 kais­tai­set pää­väy­lät autoil­le, sel­vää­hän se että yli/alikulkujen raken­ta­mi­nen noi­den poik­ki mak­saa. Eri asia sit­ten, pitäi­si­kö edel­leen puhua auto­jen aiheut­ta­mas­ta kus­tan­nuk­ses­ta, vai­ko pyö­räi­lyn / käve­lyn infras­ta. Ja jos lii­ken­ne­va­lois­ta jää pois vih­rei­den valo­jen vai­he kevyel­le lii­ken­teel­le, yhtä lail­la auto­lii­ken­ne hyö­tyy vähän pitem­mis­tä vih­rei­den valo­jen kestosta.

  20. Fyy­sis­ten olo­suh­tei­den paran­ta­mi­sen lisäk­si voi­si miet­tiä, jos­ko kaupunki/julkinen val­ta voi­si teh­dä jotain pyö­räi­lyn sosi­aa­li­sen sta­tu­ken nostamiseksi. 

    Kau­pun­ki voi­si näyt­tää mal­lia ja tar­jo­ta aamu­puu­rot duu­nin fillaroineille. 

    Työ­pai­koil­le pitäi­si kaa­vas­sa mää­rä­tä kun­non suih­ku­ti­lat — jos ei ole sel­lais­ta, niin lisää kiin­teis­tö­ve­roa 5 prosenttiyksikköä. 

    Val­tio voi­si mak­saa vero­pa­lau­tus­ta 10 sent­tiä per pyö­räil­ty työmatkakilometri. 

    Enem­män fil­la­ri­huol­to­ja (tai aina­kin niil­le sopi­via tilo­ja vilk­kas­ti fil­la­roi­tu­jen mes­to­jen luo: Laut­ta­saa­ren­sil­ta, Kulos­aa­ren­sil­ta, Laak­soon Auro­ra-sil­lan juu­reen, Munk­ki­nie­meen, ran­ta­ra­dan var­teen vaik­ka huo­pa­lah­den asemalle).

    cycle-in-kah­vi­loi­ta; suih­ku­ti­lo­ja asemille. 

    Ja sit­ten voi­si vaih­taa opas­te­kyl­tit tol­pis­sa sojot­ta­vis­ta vii­tois­ta kah­del­la put­kel­la maa­han ank­ku­roi­tu­hin. Eivät jak­sai­si tei­nit kään­nel­la joka vloppu.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pysä­köin­nin val­von­ta ei voi mää­rä­tä mak­sua valoit­ta ajamisesta. 

    Niin, mut­ta pysä­köin­ni­val­von­ta voi val­voa pysä­köin­tiä. Hyö­dyl­li­nen pal­ve­lu sekin.

  22. Jark­ko Vilen:

    Pol­ku­pyö­räi­ly on glo­ri­fioi­tu jok­si­kin elä­mää suu­rem­mak­si, vaik­ka sen mer­ki­tys on mini­maa­li­nen. Työ­pai­kal­la­kin huu­del­laan ylpeä­nä jos ollaan sot­ket­tu ker­ran kesäs­sä töi­hin. Todel­li­suu­des­sa suha­taan tak­sil­la, kuten kan­san­edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ra vii­kon­lo­pun Ilta­leh­den mukaan.

    Pyö­räi­lyn osuu­den kas­vat­ta­mis­ta­voit­tees­sa ei sinän­sä ole mitään vää­rää, mut­ta taas ker­ran hae­taan aivan lii­an kal­lis­ta ja vai­keas­ti toteu­tet­ta­vaa tavoi­tet­ta. Pyö­räi­lyn ympä­ril­lä käy­tä­vä kes­kus­te­lu ja pyö­räi­lyn edis­tä­mi­nen ovat jää­neet pie­nen pii­rin ideo­lo­gi­sek­si puu­has­te­luk­si jol­la ei juu­ri­kaan ole kos­ke­tus­pin­taa todel­li­sen arki­päi­vän kanssa. 

    Hel­sin­gis­sä on oma pyö­rä­jen­gi, jokä käyt­täy­tyy peri­aat­tees­sa ihan samoin kuin ne moot­to­ri­pyö­riä har­ras­ta­vat jen­git. Hesin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jät ry. Tuo jen­gi on saa­nut viral­li­sen ase­man edus­taa kaik­kia pyö­räi­li­jöi­tä. Hepo:n toi­min­ta­ta­pa ja suh­de pyö­räi­lyyn ei vaan vas­taa pyö­räi­li­jöi­den suu­ren enem­mis­tön näkö­kan­taa eikä tavoit­tei­ta. Vas­tak­kai­na­set­te­lun ja autoi­lun vihaa­mi­sen sijaan Hepo:n pitäi­si jal­kau­tua työ­pai­koil­le edis­tä­mään työ­mat­ka­pyö­räi­lyä, tukea las­ten ja nuor­ten pyö­räi­lyä (näis­tä tulee sit­ten van­hem­mi­ten nii­tä uusia työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­tä) ja niin edespäin. 

    Mal­lia voi­si ottaa vaik­ka Oulun tai Jyväs­ky­län pyräi­li­jöi­den yhdis­tyk­sis­tä, jois­sa pol­ku­pyö­räi­ly ymmär­re­tään osak­si lii­ken­net­tä ilman vas­tak­kai­na­set­te­lua autoi­lun kans­sa. Nois­sa kau­pun­geis­sa onkin saa­tu hyviä tulok­sia pyö­räi­lyn edis­tä­mi­ses­sä, ja sääs­tyt­ty autoi­li­joi­den syyl­lis­tä­mi­sel­tä. Aina ei tar­vit­se kat­sel­la Ams­ter­da­miin tai Köö­pen­ha­mi­naan mal­lia haet­taes­sa kun koti­maas­sa­kin on hyviä esimerkkejä

  23. Itse pyö­räi­len tou­ko-syys­kuus­sa työ­mat­kat Paciuk­sen­ka­tua ja Pik­ku-huo­pa­lah­den läpi. Kun kat­se­lin tuo­ta baa­na­kart­taa, niin kyl­lä hir­vit­tää, mil­lä rahal­la ollaan taas mat­kas­sa. Sil­ta Pik­ku-huo­pa­lah­den yli! Jes­sus, sitä ei saa kyl­lä alle 20 mil­joo­nal­la eurol­la. Toi­saal­ta Mei­lah­des­sa ali­kul­kusil­ta räjäy­te­tään kal­lioon ja prons­si­kau­ti­sen hau­ta­kal­lion ran­ta täyt­töön. Veik­kaan 15 mil­joo­naa. En ole muu­ten itse­ni lisäk­si kos­kaan näh­nyt kenen­kään talut­ta­van pyö­rää Paciuk­sen­ka­dun ylä­mäes­sä. Hyvin tun­tuu kul­ke­van rank­ka­kin mäki. Minä­kin pys­tyn sen aja­maan jo elo­kuus­sa. Hei­nä­kuus­sa tulee hiki kun aurin­ko porottaa. 

    Ram­sayn­sal­mi on jo taas aivan eri jut­tu. Kor­kea sil­ta Var­tio­saa­ren lael­le tulee mah­dot­to­mak­si pyö­räil­lä. Vai raken­ne­taan­ko akve­duk­ti Roo­man val­ta­kun­nan tapaan? Kuvit­te­lee­ko joku vaka­vis­saan, että vuo­saa­re­lai­set vaih­ta­vat met­ron pol­ku­pyö­rään? Kruu­nu­vuo­ren­se­län sil­lan bud­jet­ti oli 200 mil­joo­naa ennen ark­ki­teh­ti­kil­pai­lua. Kal­lis­ta tou­hua sano!

    Help­po­han se on vir­ka­mies­ten pis­tää rahaa pala­maan. Kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta oleel­lis­ta on saa­da syke nouse­maan. Vii­meis­ten tut­ki­mus­ten mukaan pari­kym­men­tä sekun­tia päi­väs­sä riittää.

    Kap­tee­nin­puis­ti­kon kun­nos­tus mak­soi mil­lin tai­de­teos mukaan lukien. Näin men­nään — uppo­ri­kas­ta ja rutiköyhää.

  24. Simo Mele­nius:

    Ei ole rea­lis­tis­ta pai­not­taa pyö­räi­lyä koko Hel­sin­gin alu­eel­la. Hel­sin­ki on ihan pirun iso paik­ka arki­pyö­räi­li­jän sil­min. Ne ihmi­set ovat vähäs­sä, jot­ka pyö­räi­le­vät tuol­la lähiöi­den välis­sä kesät talvet.
    Pyö­räl­lä lie­nee tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä sel­lai­nen jär­ke­vä arki­mat­ka vii­si kilo­met­riä ja tyy­pil­li­ses­ti pal­jon vähem­män, 1–2 kilometriä.

    Seu­tu on toki vali­tet­ta­van haja­nai­ses­ti raken­net­tu, mut­ta ei tilan­ne nyt aivan toi­vo­ton ole. Ajal­li­ses­ti hyvin sie­det­tä­väl­lä puo­len tun­nin pyö­räi­lyl­lä pää­see kus­kis­ta ja olo­suh­teis­ta riip­puen 5–10 kilo­met­rin pää­hän (ja kumi­luo­dit vie­lä pidem­mäl­le­kin, mut­ta kes­ki­ty­tään nyt ns. taval­li­siin ihmi­siin). Siis kehä I tasol­ta kes­kus­taan tai takai­sin. Tätä pidem­mäk­si veny­vä pyö­rä­mat­ka ei sekään ole mitään ext­re­meä vie­lä, mut­ta otta­mal­la osal­le mat­kaa ras­kas­rai­teet alle voi vält­tyä lii­al­ta urhei­lul­ta. Ei vaa­dit­tai­si kuin sel­väs­ti mer­ka­tut fil­la­ri­vau­nut met­roon ja lähi­ju­niin, niin jopa seu­dun lai­doil­ta oli­si aivan rea­lis­tis­ta pen­de­löi­dä fillarilla. 

    Jo nyt on merk­ke­jä sii­tä, että met­ros­sa ei rii­tä tilaa kai­kil­le fil­la­rin kans­sa kul­ki­joil­le. Yhden vau­nun pää­dyn penk­kien rai­vaus fil­la­reil­le ei var­maan oli­si kovin vai­ke­aa, vai kuin­ka HSL?

  25. Oulus­sa pyö­räi­lyn osuus mat­kois­ta on jo vii­den­nes, vaik­ka tal­vea on enem­män kuin Helsingissä.

    Mik­si näin? Ennen kaik­kea pyö­rä­tei­hin ja nii­den aurauk­seen panos­te­taan. Jouk­ko­lii­ken­ne on niin sur­keas­sa tilas­sa, että autot­to­mal­le pyö­räi­ly on erit­täin jär­ke­vä vaih­toeh­to. Toki myös mäkiä on vähem­män kuin Helsingissä.

  26. Nykyi­nen suun­taus on, että pyö­rä­tiet kul­kee iso­jen tei­den var­rel­la. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että pyö­räi­li­jä jou­tuu pysäh­ty­mään joka välis­sä valoi­hin (Mans­ku), väis­te­le­mään mop­po­ja kevyen­lii­ken­teen­väy­lien tun­ne­li­koh­dis­sa (Hämeen­lin­nan­tie Kan­nel­mä­ki) tai kii­peä­mään kor­kei­den siltojen/mäkien yli (radan­var­ren Ilma­la, Kehä 2 Gra­ni). Lisäk­si pää­see naut­ti­maan jat­ku­vas­ti lii­ken­teen kat­kus­ta. Jos­sain mää­rin tämä on tie­tys­ti pakon sane­le­maa, mut­ta kaa­voi­tus­vai­hees­sa uusil­la alueil­la asi­aa voi­si rat­kais­ta toi­sin­kin. Har­ras­te­pyö­räi­li­jän kan­nal­ta opti­mi­rat­kai­su oli­si, että pyö­rä­tie meni­si val­ta­väy­län kans­sa rin­nak­kai­se­na, mut­ta kort­te­lin kes­kel­lä. Käy­kää­pä vaik­ka kokei­le­mas­sa aja­mis­ta Säy­nä­lah­den­tien vie­res­sä Vii­kis­sä, Mekaa­ni­kon­ka­dun rin­nak­kais­ta pät­kää Roi­hu­vuo­res­sa tai Limin­gan­tien rin­nak­kais­ta pät­kää Kum­pu­las­sa. Täl­lai­sia baa­no­ja ulos kau­pun­gis­ta ei oikeas­taan tar­vit­tai­si edes kovin mon­taa, jot­ta suu­rin osa tar­peis­ta tuli­si täy­tet­tyä, kos­ka ilman pysäy­tyk­siä ajo on pal­jon nopeam­paa ja muka­vam­paa. Pie­ni lenk­ki ei näy ajas­sa, mut­ta saa läh­te­mään aje­le­maan. Myös työ­mat­ka­pyö­räi­ly lisään­tyi­si jos rei­tit suun­ni­tel­tai­siin niin, että niil­lä tar­vit­see hikoil­la mah­dol­li­sim­man vähän sen sijaan, että auto­jen baa­nat aina lou­hi­taan kal­lioon ja klv vei­vaa vie­res­sä ylös ja alas.

  27. Vaik­ka Hel­sin­ki on erin­omai­nen pyö­räi­ly­kau­pun­ki, aina­kin jos kuvit­te­lee itsen­sä autok­si ajaes­saan, niin sil­ti tämä on oikean suun­tais­ta kehi­tys­tä. Kulos­aa­ren sil­ta oli­si ihan kiva aloi­tus­koh­de kun­nol­li­sel­le yllä­pi­dol­le, kun nyt sii­nä jou­tuu ker­taa­maan elä­män ja kuo­le­man kysy­myk­siä bus­sin tul­les­sa pei­lit leväl­lään, ja itsel­lä on jos­kus joku ren­kaan levyi­nen ran­tu jos­sa sot­kea. Kai sen lumen voi­si lin­go­ta sin­ne mereen, johon se kui­ten­kin aika­naan sulaa. Kriit­ti­nen yhteys, kun kor­vaa­va sil­ta on aika kaukana.

    Aivan sama mitä kes­ki-ikäi­set autoi­li­jat sano­vat, mut­ta kau­pun­kia tulee raken­taa tule­vil­le suku­pol­vil­le, jot­ka eivät voi kul­kea rei­lul­la ton­nil­la öljyä ja metal­lia pai­kas­ta toi­seen, ja vie­lä pol­tel­len jota­kin mat­ka­tes­saan. Metal­lien ja öljyn muok­kaa­mi­nen tor­neik­si­kin saa eko­lo­gis­ta mie­lek­kyyt­tä, jos nii­den väliä ei kul­je­ta omal­la kasal­la metal­le­ja ja öljyä. Eikä täl­le­kään suku­pol­vel­le tule tuol­lais­ta raken­taa, vaik­ka Jum­bon esi­merk­ki var­mas­ti kan­nus­taa sel­lais­ta teke­mään lisää Hel­sin­kiin. En vain ymmär­rä mikä mie­li on asut­taa ihmi­set ympä­rys­val­toi­hin, ja teh­dä heis­tä rahat ulko­mai­seen krää­sään tuh­laa­via autoi­le­via elä­män­ta­pa­ku­lut­ta­jia, jot­ka käyt­tä­vät sit­ten loma­ra­han­sa­kin ulko­mail­la, kun koti­kau­pun­kia raken­ne­taan vain nuk­ku­mis­ta ja työ­tä var­ten. Arki­pyö­räi­lyn tuot­ta­mat ongel­mat­kin, kuten hiki, on aika hel­pos­ti ratkottavissa.

    Näh­tä­väs­ti suun­ni­tel­mis­sa raken­taa tuo itä­ran­ta Laa­ja­sa­los­ta eteen­päin, joten ratik­ka­sil­ta on entis­tä jär­ke­väm­pää teh­dä. Vas­tus­ta­jien­kin oli­si syy­tä huo­ma­ta, että sitä ei raken­ne­ta vain heil­le jot­ka nyt asu­vat siel­lä päin, vaan aina vain lisään­ty­vil­le asu­kas­mää­ril­le. Todel­la syn­ke­ää ollut tuon sil­lan­kin kans­sa, kun auto­lä­hiö näkyy ole­van ainoa tapa aja­tel­la kau­pun­kia suu­rel­le osaa val­tuus­toa. Sit­ten se bus­si­lin­ja kouk­kaa­maan näön vuok­si, mut­ta sit­ten kui­ten­kin pihat ovat täyn­nä pel­ti­leh­miä. Ei vain tue yhtään sel­lais­ten pal­ve­lua­lo­jen nousua, jot­ka eivät perus­tui­si ulko­mai­sel­le krää­säl­le, vaan ihan oikeal­le työlle.

  28. KariS:

    Hel­sin­gis­sä on oma pyö­rä­jen­gi, jokä käyt­täy­tyy peri­aat­tees­sa ihan samoin kuin ne moot­to­ri­pyö­riä har­ras­ta­vat jen­git. Hesin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jät ry. Tuo jen­gi on saa­nut viral­li­sen ase­man edus­taa kaik­kia pyö­räi­li­jöi­tä. Hepo:n toi­min­ta­ta­pa ja suh­de pyö­räi­lyyn ei vaan vas­taa pyö­räi­li­jöi­den suu­ren enem­mis­tön näkö­kan­taa eikä tavoit­tei­ta. Vas­tak­kai­na­set­te­lun ja autoi­lun vihaa­mi­sen sijaan Hepo:n pitäi­si jal­kau­tua työ­pai­koil­le edis­tä­mään työ­mat­ka­pyö­räi­lyä, tukea las­ten ja nuor­ten pyö­räi­lyä (näis­tä tulee sit­ten van­hem­mi­ten nii­tä uusia työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­tä) ja niin edespäin. 

    Hel­sin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den Hyvä työ­paik­ka pyö­räil­lä ‑pro­jek­ti vie pyö­räi­lyä työ­pai­koil­le. Lisäk­si HePo mm. jär­jes­tää per­he­pyö­rä­ret­kiä, Kriit­ti­siä pyö­rä­ret­kiä, lenk­ke­jä, ret­kiä, spin­ning-tun­te­ja sekä katua­jo­kou­lu­tus­ta. HePo osal­lis­tuu lukui­siin tapah­tu­miin, antaa pyö­rän­huol­toa ja ‑opas­tus­ta, jakaa lii­ken­ne­tur­val­li­suus­tie­tout­ta, jul­kai­see Pol­ki­ja-leh­teä, kom­men­toi katusuun­ni­tel­mia sekä toi­mii yhteis­työs­sä monien mui­den jär­jes­tö­jen kans­sa suju­vam­man, viih­tyi­säm­män ja tur­val­li­sem­man pyö­räi­lyn edis­tä­mi­sek­si. Muu­ta­mia toi­min­ta­muo­to­ja mainitakseni. 

    Vuon­na 2011 HePol­le myön­net­tiin Art goes Kapak­ka ‑fes­ti­vaa­lin Hel­sin­ki haus­kem­mak­si ‑tun­nus­tus­pal­kin­to sekä Hel­sin­gin kau­pun­gin Kil­pi­kon­na-kan­nus­tin­pal­kin­to HePon teke­män aktii­vi­sen vapaa­eh­tois­työn merkiksi. 

    Jos mie­les­tä­si pyö­räi­li­jöi­den suu­ren enem­mis­tön näkö­kan­ta ja tavoit­teet jää­vät edus­ta­mat­ta, mikään ei estä sinua perus­ta­mas­ta jär­jes­töä tätä epä­koh­taa paik­kaa­maan. Suo­mi on yhdis­tys­ten luvat­tu maa.

  29. KariS: Vas­tak­kai­na­set­te­lun ja autoi­lun vihaa­mi­sen sijaan Hepo:n pitäi­si jal­kau­tua työ­pai­koil­le edis­tä­mään työmatkapyöräilyä,

    Aivan erin­omai­nen idea. Ja kas, Hepo on teh­nyt juu­ri niin.

    http://www.hepo.fi/index.php?sivu=htp

    Ei sii­nä, että hauk­ku Hepoa. Syy­tä var­mas­ti on, mut­ta hau­kut­ta­koon asias­ta. Ennen hauk­ku­mis­ta, KVG.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­ta­tun­ne­li 20 miljoonalla? 

    Kes­kus­ta­tun­ne­li aut­taa pyö­räi­li­jöi­tä, kos­ka se imee oikein teh­ty­nä auto­ja pois katu­ver­kos­ta. Ilman muu­ta kan­na­tet­ta­va osa pyö­räi­lyn edistämistä.

    Eri­tyi­sen kan­na­tet­ta­va se on, jos loput bus­sit saa­daan Kamp­piin sen kaut­ta. Bus­sit oavt kesk­su­tas­sa todel­li­nen rie­sa. Niis­tä on hait­taa niin jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le (spå­ra), hen­ki­lö­au­toil­le kuin pyöräilijöillekkin.

    Pyö­rä­tie on kesk­su­tas­sa huo­no rat­kai­su. Pyö­rä­kais­ta on parem­pi. Pyö­rä­tie on hyvä vain ulos­me­no­väy­lien ja tau­ta­tei­den vie­rel­lä. Oleel­lis­ta on tuol­loin, ettei se pouk­koi­le käsit­tä­mät­tö­mäs­ti puo­lel­ta toiselle.

  31. Kus­ti P.:
    Tans­ka ja Hol­lan­ti mai­ni­taan aina esi­merk­kei­nä sii­tä, miten pyö­räi­lyä pitäi­si suo­sia kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Suo­sit­te­li­joil­ta on kui­ten­kin unoh­tu­nut pari olen­nais­ta seik­kaa Suo­meen ver­rat­tu­na. Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole tal­vea eikä mäkiä. 

    Niin, sii­nä mis­sä Suo­mes­sa on vuo­des­sa muu­ta­ma, max 10 päi­vää että pyö­räi­ly on han­ka­lah­koa, Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa nii­tä on 360. Ostin jos­sain vai­hees­sa sade­vaat­teet pyö­räi­lyä var­ten. Meni pari vuot­ta ennen kuin niil­le tuli käyt­töä. OK, sit­ten tuli kesä että nii­tä tar­vit­tiin mel­kein päi­vit­täin, mut­ta nor­maa­lis­ti, hyvin har­vi­nais­ta. Samoin tal­vi­sin, lumi­myrs­ky­jä ei ole mon­ta vuo­des­sa eikä edes joka vuosi.

    Valot­ta aja­mi­ses­ta pitäi­si sakot­taa. Nime­no­maan lail­li­set valot pitäi­si olla, eli kiin­teä eteen ja taak­se lain­mu­kai­sel­la kor­keu­del­la. Kirk­kaas­ta kypä­rä­va­los­ta ei ole kuin haittaa.

    Ja ne opas­teet: ris­teyk­siin eril­li­set pyl­väät eri suun­tiin mene­vil­le vii­toil­le. Näin nuo­ri­son vään­te­lyt eivät haittaa.

  32. Kus­ti P.:
    Tans­ka ja Hol­lan­ti mai­ni­taan aina esi­merk­kei­nä sii­tä, miten pyö­räi­lyä pitäi­si suo­sia kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Suo­sit­te­li­joil­ta on kui­ten­kin unoh­tu­nut pari olen­nais­ta seik­kaa Suo­meen ver­rat­tu­na. Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole tal­vea eikä mäkiä. 

    Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa on tal­vi, eikä Suo­mes­sa­kaan ole mäkiä.

  33. Kus­ti P.:
    Tans­ka ja Hol­lan­ti mai­ni­taan aina esi­merk­kei­nä sii­tä, miten pyö­räi­lyä pitäi­si suo­sia kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Suo­sit­te­li­joil­ta on kui­ten­kin unoh­tu­nut pari olen­nais­ta seik­kaa Suo­meen ver­rat­tu­na. Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa ei ole tal­vea eikä mäkiä.

    Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa on tal­vi, jos­kin leu­dom­pi ja lyhyem­pi kuin meil­lä. Sen sijaan kum­mas­sa­kin maas­sa sataa palt­tia­ral­laa 300:na päi­vä­nä ja tuu­lee 365:na päi­vä­nä vuodessa.

  34. Ikui­nen pyöräilijä

    Olen aloit­ta­nut pyö­räi­le­mi­sen jo lap­suu­te­ni Töö­lös­sä 50-luvul­la, jos­sa myös van­hem­pa­ni pyö­räi­li­vät päi­vit­täin eli olen koko ikä­ni tot­tu­nut liik­ku­maan pyö­räl­lä kau­pun­gin­osas­ta toi­seen. Sii­hen aikaan pyö­räi­ly oli tren­di­käs­tä ja jokai­sel­le lap­sel­le han­kit­tiin jo var­hain pyö­rä. Hyvä, että sta­dis­sa on nykyi­sin yhä enenm­män pyö­räi­lyn puo­les­ta liput­ta­jia. Kovin hitaas­ti vaan paran­nuk­sia pyö­rä­rei­teil­le teh­dään, vaik­ka kul­ki­ja­mää­rä on reip­paas­ti lisään­ty­nyt vii­mek­si kulu­nei­na vuo­si­na — var­sin­kin kesä­ai­kaan. Baa­na on oival­li­nen kek­sin­tö ja sel­lais­ta ajat­te­lua toi­vo­si lisää. Edel­leen rei­tit kat­kea­vat yllät­täen, eikä nii­tä ole mie­tit­ty niin, että ne toi­mi­si­vat myös jalan­kul­ki­joi­den kan­nal­ta. Kaup­pa­to­rin ympä­ri on kesä­päi­vi­nä lähes mah­do­ton­ta ajaa pyö­rä­tie­tä pit­kin, sil­lä sen täyt­tää turis­mi­lau­mat. Pyö­rän talut­ta­mi­ses­sa ei ole mitään jär­keä pai­kas­sa, jos­sa on mer­ki­tyt pyö­rä­tiet. Har­mil­lis­ta on myös, että vaik­ka­pa Kruu­nun­haan hal­ki ei kul­je pyö­rä­reit­te­jä lain­kaan, sen sijaan jal­ka­käy­tä­vät ovat kah­den­puo­len tur­han­kin levei­tä. Niis­tä voi­si hyvin ottaa toi­sen puo­len pyö­räi­li­jöi­den käyt­töön. Lii­san­ka­dul­le, Marian­ka­dul­le ja Snell­man­nin­ka­dul­le aina­kin kai­pai­sin mer­kit­ty­jä pyö­rä­tie­tä, niin ei tar­vit­si­si jat­ku­vas­ti kuun­nel­le jalan­kul­ki­joi­den her­jai­lua. Pyö­rä­tie-merk­kiin kan­nat­tai­si lait­taa mai­nin­ta ylei­sen varo­vai­suu­den noudattamisesta.

    Vas­tak­kai­na­set­te­lu jalan­kul­ki­joi­den kans­sa on ärsyt­tä­vää ja sel­lais­ta on havait­ta­vis­sa lii­an­kin pal­jon. Monet ihmi­set ovat sitä miel­tä, että vain auto­ja ja jalan­kul­ki­joi­ta sai­si olla kau­pun­kia­lu­eel­la. Olen usein ihme­tel­lyt, mis­sä ovat pyö­räi­li­jän väy­lät ja oikeu­det, sil­lä pyö­räi­ly ei ole kiel­let­tyä kau­pun­gis­sam­me? Hie­ta­nie­men hau­taus­maan ympä­ri pyö­räil­les­sä­ni vii­me syk­sy­nä toden­nä­köi­ses­ti joku itse­ään yliar­vos­ta­va jalan­kul­ki­ja oli siroi­tel­lut hiek­ka­väy­läl­le nas­to­ja, jot­ka puh­kai­si­vat pyö­rä­ni kumit. Aika oma­laa­tui­nen tapa yrit­tää rajoit­taa pyöräilyä.

    70-luvul­la ajoin pol­ku­pyö­räl­lä Parii­siin ja takai­sin. Tans­kan ja Hol­lan­nin pyö­rä­kult­tuu­rit teki­vät syvän vai­ku­tuk­sen mei­kä­läi­seen ja Suo­meen palat­tua­ni aloin ker­toa ystä­vil­le­ni tari­noi­ta pyö­räi­lyn hie­nou­des­ta. Hol­lan­nin hal­ki pyö­rä­tiet kul­ke­vat sau­mat­to­mas­ti myös maa­seu­dul­la. Sii­hen aikaan Hel­sin­gis­sä oli tosi hei­kos­ti pyö­rä­tei­tä — mel­kein­pä ainoas­taan Tai­val­lah­des­ta Seu­ra­saa­reen kier­tä­väl­lä ran­ta­mal­la. Aikaa on vie­räh­tä­nyt rei­lut 30 vuot­ta, mut­ta vie­lä­kään rei­tit kes­kus­tan alu­eel­la eivät ole sel­kei­tä ja yksi­se­lit­tei­siä samaan tapaan kuin nois­sa euroop­pa­lai­sis­sa pyö­räi­ly­mais­sa. Rei­ti­tyk­siä ei mie­les­tä­ni oli­si kovin­kaan vai­kea teh­dä, eivät­kä ne väy­lät mak­sa biljardeja?

    Pyö­rä on oikeas­ti hyvä peli lii­kut­taes­sa kes­ki­kau­pun­gil­la ja vaik­ka­pa Tans­kas­sa näkee pyö­räi­le­viä vir­ka­mie­hiä ja pap­pe­ja pit­kis­sä työ­asus­saan. He kul­ke­vat pyö­ril­lään sopi­vaa vauh­tia, niin ettei tule hiki mut­ta hitaas­ti­kin pol­jet­taes­sa ter­veys tulee samal­la hoidetuksi.

  35. Ihan noin ylei­ses­ti ottaen, nämä Hel­sin­gin eri­tyi­so­lo­suh­teet jak­saa hymyi­lyt­tää. Maa­il­mas­sa on aika vähän kau­pun­ke­ja jois­sa on ihan­teel­li­nen sää vuo­den ympä­ri, mones­sa ete­läi­sem­mäs­sä kau­pun­gis­sa on esim. kesäi­sin sie­tä­mät­tö­män kuumaa.

  36. Jos katu­ja ei aurat­tai­si tal­vel­la ei sii­nä aje­li­si myös­kään autoa. Siir­ryt­täi­siin luul­ta­vas­ti autois­ta trak­to­rei­hin. Sama pätee tal­vi­pyö­räi­lyyn ja pyö­räi­lyyn yleen­sä­kin jos olo­suh­teet ovat hanu­ris­ta ( mal­lia aja­mis­ta Kulos­aa­ren sil­taa auto­jen vin­kues­sa vieressä)niin ei se kau­heas­ti hou­ku­ta. Jos mete­li­ta­so ja ympä­ris­tö on miel­lyt­tä­vä se vetää itse omaan puo­leen­sa, satoi tai paistoi =)

  37. Raea­nus: Valot­ta aja­mi­ses­ta pitäi­si sakot­taa. Nime­no­maan lail­li­set valot pitäi­si olla, eli kiin­teä eteen ja taak­se lain­mu­kai­sel­la kor­keu­del­la. Kirk­kaas­ta kypä­rä­va­los­ta ei ole kuin haittaa.

    Osmo voi­si teh­dä lakia­loit­teen, jon­ka mukaan Suo­mes­sa otet­taan fil­la­reit­ten valo­jen suh­teen käyt­töön Sak­san lait. Sak­sas­sa­han fil­la­ris­sa on myy­täes­sä olta­va kiin­teät valot ja ilmei­ses­ti myös napa­dy­na­mot (pait­si jos fil­la­ri pai­naa alle 10kg).

    Sak­sas­sa kaik­kis­sa fil­la­reis­sa on aina­kin aluk­si valot. 

    Has­sua on, että sak­sa­lai­sis­ta fil­la­reis­ta revi­tään valot ja dyna­mot pois, kun ne tuo­daan Suo­meen. Hin­ta­kin nousee repi­mi­sen aikana. 

    Mikään ei kor­vaa kun­non napa­dy­na­moa + kel­po etu­va­loa (esim http://www.bumm.de/produkte/dynamo-scheinwerfer/lumotec-iq-cyo‑t.html ) ja kun­non taka­va­lot (esim http://www.bumm.de/produkte/dynamo-ruecklicht/toplight-flat‑s.html ). Molem­mis­sa valois­sa sei­son­ta­va­lot eli valai­se­vat pai­kal­laan­kin 3 minuuttia. 

    Kaik­ki muut valai­su­jär­jes­tel­mät ovat ihan pel­lei­lyä. Eri­tyi­ses­ti kaik­ki akku- ja patteriviritelmät.

    1. Minun sil­mis­sä­ni led-valot ovat teh­neet dyna­mot tar­peet­to­mik­si. Valoa­han tar­vi­taan sii­hen, että pyö­rä näkyy.

  38. Mar­jut Olli­ter­vo: Hel­sin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den Hyvä työ­paik­ka pyö­räil­lä ‑pro­jek­ti vie pyö­räi­lyä työ­pai­koil­le. Lisäk­si HePo mm. jär­jes­tää per­he­pyö­rä­ret­kiä, Kriit­ti­siä pyö­rä­ret­kiä, lenk­ke­jä, ret­kiä, spin­ning-tun­te­ja sekä katua­jo­kou­lu­tus­ta. HePo osal­lis­tuu lukui­siin tapah­tu­miin, antaa pyö­rän­huol­toa ja ‑opas­tus­ta, jakaa lii­ken­ne­tur­val­li­suus­tie­tout­ta, jul­kai­see Pol­ki­ja-leh­teä, kom­men­toi katusuun­ni­tel­mia sekä toi­mii yhteis­työs­sä monien mui­den jär­jes­tö­jen kans­sa suju­vam­man, viih­tyi­säm­män ja tur­val­li­sem­man pyö­räi­lyn edis­tä­mi­sek­si. Muu­ta­mia toi­min­ta­muo­to­ja mainitakseni. 

    Vuon­na 2011 HePol­le myön­net­tiin Art goes Kapak­ka ‑fes­ti­vaa­lin Hel­sin­ki haus­kem­mak­si ‑tun­nus­tus­pal­kin­to sekä Hel­sin­gin kau­pun­gin Kil­pi­kon­na-kan­nus­tin­pal­kin­to HePon teke­män aktii­vi­sen vapaa­eh­tois­työn merkiksi. 

    Jos mie­les­tä­si pyö­räi­li­jöi­den suu­ren enem­mis­tön näkö­kan­ta ja tavoit­teet jää­vät edus­ta­mat­ta, mikään ei estä sinua perus­ta­mas­ta jär­jes­töä tätä epä­koh­taa paik­kaa­maan. Suo­mi on yhdis­tys­ten luvat­tu maa.

    Ongel­ma on tavas­sa toi­mia. Hepo jär­jes­tää mm pyö­rä­ret­kiä, joi­den pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta huo­nos­ti aurat­tui­hin pyö­rä­tei­hin. Ret­ket jär­jes­te­tään kui­ten­kin niin, että niil­lä lähin­nä ärsy­te­tään muu­ta lii­ken­net­tä ja aiheu­te­taan tar­pee­ton­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua pyö­räi­li­jöi­tä koh­taan. Pyö­räi­li­jöi­den pitää toi­mia parem­man yhteis­toi­min­nan edis­tä­mi­sek­si ja oman ase­man­sa hyväk­sy­tym­mäk­si saa­mi­sen eteen, ei päin­vas­toin kuten Hepo kriit­ti­sil­lä pyöräretkillään.

    Jos Kulos­aa­ren sil­lan auraus­ta halu­taan paran­taa, täy­tyy kri­tii­kin koh­dis­tua aurauk­ses­ta vas­taa­viin vir­ka­mie­hiin ja yleis­ten töi­den lau­ta­kun­taan, ei mui­hin tienkäyttäjiin.

    Kun jär­jes­tö on sii­nä ase­mas­sa, että se osal­lis­tuu pää­tök­sen­te­koon viral­li­se­na lausun­no­nan­ta­ja­na, tulee jär­jes­töl­lä olla myös vas­tuul­li­nen tapa toi­mia ja kyky edus­taa kaik­kia pyö­räi­le­viä mah­dol­li­sim­man tras­a­puo­li­ses­ti. Art Goes Kapak­ka pal­kin­to on var­mas­ti kiva, mut­ta vii­te­ryh­mä­nä vää­rä, alko­ho­li ja pyö­räi­ly sopii hei­kos­ti yhteen. Parem­pi oli­si työs­ke­nel­lä rait­tiu­den puo­les­ta sil­loin kun lii­ken­teen paris­sa. Sama kos­kee myös yhteis­työ­tä kadun­val­taa­ji­na tun­ne­tuik­si tul­lei­den kans­sa, lii­ken­net­tä pitää edis­tää yhteis­työs­sä mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen, jopa auto­lii­ton kans­sa, ei lii­ken­net­tä häi­rit­se­mään pyr­ki­vien kanssa.

  39. Juu­pa­sei­päs:
    Har­mil­lis­ta on myös, että vaik­ka­pa Kruu­nun­haan hal­ki ei kul­je pyö­rä­reit­te­jä lain­kaan, sen sijaan jal­ka­käy­tä­vät ovat kah­den­puo­len tur­han­kin levei­tä. Niis­tä voi­si hyvin ottaa toi­sen puo­len pyö­räi­li­jöi­den käyt­töön. Lii­san­ka­dul­le, Marian­ka­dul­le ja Snell­man­nin­ka­dul­le aina­kin kai­pai­sin mer­kit­ty­jä pyö­rä­tie­tä, niin ei tar­vit­si­si jat­ku­vas­ti kuun­nel­le jalan­kul­ki­joi­den herjailua. 

    Noil­la kaduil­la ei ole juu­ri lain­kaan auto­lii­ken­net­tä, sen vauh­ti on käy­tän­nös­sä­kin alle 40 km/h ja vaik­ka autot jotui­si­vat yhden kort­te­li­vä­lin odot­te­le­maan ohi­tus­vuo­roa, se ei hidas­ta koko­nais­mat­kaa toi­sin kuin lähiöi­den kokoo­ja­ka­duil­la kes­ki­vii­vaa kul­ke­van pyö­rän peräs­sä kyttäily.

    Ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la eli kan­ta­kau­pun­ki­kes­kus­tas­sa pol­ku­pyö­rät voi­vat ajaa auto­lii­ken­teen seas­sa. Jal­ka­käy­tä­vien muut­ta­mi­nen pyö­rä­teik­si on vain yksi lähiö­ve­si­tys joka tulee pitää kes­kus­tas­ta kaukana.

    Hämeen­tiet ja man­ner­hei­min­tiet ovat erik­seen. Niil­lä eril­li­nen pyö­rä­tie on perus­tel­tu. Sen­kin voi teh­dä kui­ten­kin “ohi­tus­tie­nä” sopi­vam­mal­le saman­suun­tai­sel­le kadul­le eli kau­em­mas aja­vat voi­vat hyvin käyt­tää Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä tai Urhei­lu­ka­tua jois­sa on lähiö­mäi­sem­mät mit­ta­suh­teet (mut­ta vali­tet­ta­vas­ti huo­nos­ti toteu­te­tut seka­vat ja vaa­ral­li­set­kin pyö­räi­ly­jär­jes­te­lyt täl­lä hetkellä).

    Ja jal­ka­käy­tä­väl­lä pyö­räi­ly on yleen­sä saman­lais­ta omaan napaan kes­kit­ty­vää minä­mi­nä-öyk­kä­röin­tiä kuin pyö­rä­tiel­le park­kee­raa­mi­nen­kin. Kyl­lä Minä saan.

    1. Olen nois­ta ruu­tu­kaa­van pyö­rä­teis­tä samaa miel­tä pyö­räi­li­jä­ja­lan­kul­ki­jan kans­sa. Nii­tä ei tar­vi­ta. Ajan pal­jon mie­luum­min ajo­ra­taa var­sin­kin kun väis­tä­mis­sään­tö­jä muu­tet­tiin nin, että pöy­rä­tie­tä aja­van on väis­tet­tä­vä kaik­kea. Auton ja fil­la­rin nopeuse­ro on pie­nem­pi kuin fil­la­rin ja jalan­kul­ki­jan ero.

  40. Raea­nus: Niin, sii­nä mis­sä Suo­mes­sa on vuo­des­sa muu­ta­ma, max 10 päi­vää että pyö­räi­ly on han­ka­lah­koa, Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa nii­tä on 360. Ostin jos­sain vai­hees­sa sade­vaat­teet pyö­räi­lyä var­ten. Meni pari vuot­ta ennen kuin niil­le tuli käyt­töä. OK, sit­ten tuli kesä että nii­tä tar­vit­tiin mel­kein päi­vit­täin, mut­ta nor­maa­lis­ti, hyvin har­vi­nais­ta. Samoin tal­vi­sin, lumi­myrs­ky­jä ei ole mon­ta vuo­des­sa eikä edes joka vuosi.

    Otta­mat­ta tähän ska­baan muu­ten ihmeem­min kan­taa, niin vähän ton­gin noi­ta sade­lu­ke­mia. Kol­mi­kos­ta Hel­sin­ki, Köpis, Ams­ter­dam satei­sin on Ams­ter­dam (766 mm vuo­des­sa, 217 sade­päi­vää), kak­ko­se­na tulee Hel­sin­ki (688 mm, 191 sade­päi­vää), kol­man­te­na Köö­pen­ha­mi­na (600 mm, 171 sadepäivää).

    Että eipä näis­sä niin pal­jon ero­ja ole. Tie­dot ovat ensim­mäi­ses­tä vas­taan tul­lees­ta net­ti­läh­tees­tä, joten niis­sä voi olla epätarkkuuksia.

  41. AM:
    Oulus­sa pyö­räi­lyn osuus mat­kois­ta on jo vii­den­nes, vaik­ka tal­vea on enem­män kuin Helsingissä.

    Mik­si näin? Ennen kaik­kea pyö­rä­tei­hin ja nii­den aurauk­seen panostetaan. 

    Oulus­sa on teh­ty jo elä­köi­ty­neen Mau­ri Myl­ly­län joh­dol­la pit­kä­jän­teis­tä työ­tä pyö­räi­lyn hyväk­si. Ihai­len hänen lin­jak­kai­ta peri­aat­tei­taan, jois­ta muu­ta­mia tässä.
    1)Runkoväyliä ei tei­den var­sil­le vaan kul­ke­maan puistoissa.
    2)Runkoväylille ali­ku­lut pää­tei­den kanssa.
    3)Pyörätie vaa­tii aina pää­lys­teen ja talvikunnossapidon.
    4)Pyöräverkon laa­tu on tär­keäm­pi kuin mää­rä; asui­na­lueil­la mah­tuu lyhyi­tä mat­ko­ja pyö­räi­le­mään katu­ja­kin pit­kin. Sel­keä verk­ko on myös hel­pom­pi ja hal­vem­pi pitää tal­vel­la kunnossa.

    Kat­so­kaa­pa kar­tas­ta Oulun kes­kus­tas­ta mar­ket­tien ohi Hii­ro­se­no­jan vart­ta seu­rai­le­vaa itään päin kul­ke­vaa run­ko­väy­lää. Miten ele­gan­tis­ti se kerää 10km mat­kal­la vii­den­nek­sen kau­pun­gin alu­ees­ta! Sii­nä mal­lia meil­le muu­al­la asuville.

  42. Ässä: Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa on tal­vi, eikä Suo­mes­sa­kaan ole mäkiä. 

    Juu­ri­han täl­lä blo­gil­la kom­men­teis­sa vali­tet­tiin, kun joku keh­ta­si väit­tää, että Hel­sin­gis­sä tal­vi kes­tää vii­si kuu­kaut­ta. Ams­ter­da­min tam­mi­kuu vas­taa läm­pö­ti­loil­taan suu­nil­leen Hel­sin­gin huh­ti­kuu­ta. Ja ovat ne tähän maa­han ver­rat­tu­na vie­lä pal­jon litteämpiä.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun sil­mis­sä­ni led-valot ovat teh­neet dyna­mot tar­peet­to­mik­si. Valoa­han tar­vi­taan sii­hen, että pyö­rä näkyy.

    Dyna­mol­la käy­tet­tä­vä LED valo on se lopul­li­nen rat­kai­su. Samoil­la pat­te­reil­la koko tal­ven käy­tet­ty LED tuik­ku voi omat sil­mät häi­käis­tä kun lamp­pua kat­soo puo­len met­rin pääs­tä, mut­ta ei nii­tä todel­la­kaan lii­ken­tees­sä kovin kau­kaa ero­ta. Kum­ma jut­tu, napadynamo+lamppu mak­saa suun­nil­leen HKL:n kuu­kausi­li­pun ver­ran, kes­tää vuo­si­kau­pal­la mut­ta on lii­an kallis?

  44. KariS: Ongel­ma on tavas­sa toi­mia. Hepo jär­jes­tää mm pyö­rä­ret­kiä, joi­den pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta huo­nos­ti aurat­tui­hin pyö­rä­tei­hin. Ret­ket jär­jes­te­tään kui­ten­kin niin, että niil­lä lähin­nä ärsy­te­tään muu­ta lii­ken­net­tä ja aiheu­te­taan tar­pee­ton­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua pyö­räi­li­jöi­tä koh­taan. Pyö­räi­li­jöi­den pitää toi­mia parem­man yhteis­toi­min­nan edis­tä­mi­sek­si ja oman ase­man­sa hyväk­sy­tym­mäk­si saa­mi­sen eteen, ei päin­vas­toin kuten Hepo kriit­ti­sil­lä pyöräretkillään.

    Jos Kulos­aa­ren sil­lan auraus­ta halu­taan paran­taa, täy­tyy kri­tii­kin koh­dis­tua aurauk­ses­ta vas­taa­viin vir­ka­mie­hiin ja yleis­ten töi­den lau­ta­kun­taan, ei mui­hin tienkäyttäjiin.

    Kun jär­jes­tö on sii­nä ase­mas­sa, että se osal­lis­tuu pää­tök­sen­te­koon viral­li­se­na lausun­no­nan­ta­ja­na, tulee jär­jes­töl­lä olla myös vas­tuul­li­nen tapa toi­mia ja kyky edus­taa kaik­kia pyö­räi­le­viä mah­dol­li­sim­man trasapuolisesti.

    Mie­le­no­soi­tuk­sen tar­koi­tus on tuo­da asial­le näky­vyyt­tä ja herät­tää kes­kus­te­lua. Olem­me toki olleet myös vir­ka­mie­hiin yhtey­des­sä. Suo­mes­sa perus­tus­la­ki tur­vaa jokai­sel­le oikeu­den jär­jes­tää mie­le­no­soi­tuk­sia ja osal­lis­tua nii­hin. Aina löy­tyy ihmi­siä, jot­ka haluai­si­vat kiel­tää mie­le­no­soi­tuk­set, aina­kin sel­lai­set, jot­ka eivät miel­ly­tä hei­tä. Täl­lai­nen aja­tus vali­tet­ta­vas­ti sotii sanan­va­paut­ta vas­taan eikä sovi län­si­mai­seen demokratiaan.

    Kriit­ti­nen pyö­rä­ret­ki ei hyök­kää mui­ta tien­käyt­tä­jiä vas­taan, vaan kri­ti­soi hen­ki­lö­au­toi­lun ehdoil­la raken­net­tua lii­ken­nein­fraa, jos­ta muut tien­käyt­tä­jät kär­si­vät (myös autoi­li­jat). Ajo­ra­dal­la aja­mi­nen on pait­si tur­val­li­suus­ky­sy­mys, myös koko mie­le­nil­mauk­sen idea: kysee­na­lais­tam­me val­lit­se­van kau­pun­ki­ti­lan jaon, jota monet pitä­vät niin itses­tään sel­vä­nä, ettei­vät tule sitä aja­tel­leek­si­kaan. Sil­le emme voi mitään, että aina on joku joka ärsyyn­tyy, vas­tak­kai­na­set­te­lee ja tul­kit­see mie­le­nil­mauk­sen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si hyök­käyk­sek­si itse­ään kohtaan.

    Hel­sin­gis­sä tilaa ja resurs­se­ja on rajal­li­ses­ti. Kun käy­tet­tä­vis­sä ole­va tila ja resurs­sit jae­taan tasa-arvoi­sem­min, tar­koit­taa se sitä, että etuoi­keu­tet­tu jouk­ko jou­tuu luo­pu­maan jos­tain. Tämä ei var­mas­ti­kaan miel­ly­tä kaik­kia. Tus­kin tulem­me sil­ti­kään kysy­mään Auto­lii­ton lupaa Kriit­ti­siin pyö­rä­ret­kiin tai hyväk­syt­tä­mään heil­lä katusuun­ni­tel­mien muistutuksiamme.

    Ker­toi­sit­ko mitä ihmet­tä tar­koi­tat täl­lä ”viral­li­sen lausun­no­nan­ta­jan” asemalla?

  45. KariS: Ongel­ma on tavas­sa toi­mia. Hepo jär­jes­tää mm pyö­rä­ret­kiä, joi­den pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta huo­nos­ti aurat­tui­hin pyö­rä­tei­hin. Ret­ket jär­jes­te­tään kui­ten­kin niin, että niil­lä lähin­nä ärsy­te­tään muu­ta lii­ken­net­tä ja aiheu­te­taan tar­pee­ton­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua pyö­räi­li­jöi­tä koh­taan. Pyö­räi­li­jöi­den pitää toi­mia parem­man yhteis­toi­min­nan edis­tä­mi­sek­si ja oman ase­man­sa hyväk­sy­tym­mäk­si saa­mi­sen eteen, ei päin­vas­toin kuten Hepo kriit­ti­sil­lä pyöräretkillään.

    Kriit­ti­nen pyö­rä­ret­ki on mie­le­no­soi­tus. Kuten kai­kis­sa mie­le­no­soi­tuk­sis­sa, sii­nä hae­taan näky­vyyt­tä ja ongel­mien esil­le tuo­mis­ta. Jos­kus se herät­tää muis­sa ärsyyn­ty­mis­tä, vaik­ka se ei ole­kaan var­si­nai­nen tarkoitus.

    Jos täs­sä on jotain pyö­räi­lyn ja autoi­lun vas­tak­kai­na­set­te­lua, se ei ole kei­no­te­kois­ta vaan väis­tä­mä­tön seu­raus nykyi­sis­tä lii­ken­ne­rat­kai­suis­ta. Esi­mer­kik­si lumen auraa­mi­nen ajo­ra­dal­ta pyö­rä­tiel­le ja lähes koko katu­ti­lan varaa­mi­nen auto­lii­ken­teel­le on omi­aan luo­maan kul­ku­ta­po­jen vas­tak­kai­na­set­te­lua. Jos osaat esit­tää jon­kun yhteis­toi­min­nan muo­don jol­la ongel­ma rat­ke­ai­si, niin esi­tä toki.

    Kun jär­jes­tö on sii­nä ase­mas­sa, että se osal­lis­tuu pää­tök­sen­te­koon viral­li­se­na lausun­no­nan­ta­ja­na, tulee jär­jes­töl­lä olla myös vas­tuul­li­nen tapa toi­mia ja kyky edus­taa kaik­kia pyö­räi­le­viä mah­dol­li­sim­man trasapuolisesti. 

    Avoi­mes­sa demo­kra­tias­sa kuka tahan­sa voi antaa lausun­to­ja ja vedo­ta viran­omai­siin; se ei edel­ly­tä “viral­li­sen lausun­no­nan­ta­jan” ase­maa. Tie­tääk­se­ni HePol­la ei sel­lais­ta ase­maa tai sii­hen liit­ty­viä eri­tyis­vas­tui­ta ole.

    HePo toki yrit­tää edus­taa laa­jas­ti eri­lai­sia pyö­räi­li­jöi­tä. Se ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että HePo voi­si teh­dä vain asioi­ta tai esit­tää vain mie­li­pi­tei­tä, joi­ta joka iki­nen pyö­räi­li­jä kan­nat­taa. Ei mil­tään orga­ni­saa­tiol­ta vaa­di­ta täl­lais­ta. Sehän täy­sin lamaan­nut­tai­si yhdis­tyk­sen toi­min­nan; riit­tä­vän isos­ta poru­kas­ta löy­tyy aina joku joka on eri mieltä.

    Art Goes Kapak­ka pal­kin­to on var­mas­ti kiva, mut­ta vii­te­ryh­mä­nä vää­rä, alko­ho­li ja pyö­räi­ly sopii hei­kos­ti yhteen. 

    HePo­han oli tapah­tu­mas­sa vain vas­taa­not­ta­mas­sa tun­nus­tus­pal­kin­non. Olis­ko sii­tä pitä­nyt kiel­täy­tyä kos­ka se annet­tiin vää­räs­sä viitekehyksessä?

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun sil­mis­sä­ni led-valot ovat teh­neet dyna­mot tar­peet­to­mik­si. Valoa­han tar­vi­taan sii­hen, että pyö­rä näkyy. 

    Minä kyl­lä pimeil­lä poluil­la ja pyö­rä­teil­lä haluan itse­kin näh­dä. Muu­toin menen hel­pos­ti nurin ja rikki. 

    Toki minun­kin dyna­mo­va­lo­ni on led. Sekä etu- että taka­va­lo. Etu­va­los­sa on lisäk­si huo­mio­va­lot ja auto­maa­gi­nen kirkkaudensäätyminen. 

    Eikä tart­te lada­ta, ei irroit­taa, ei vaih­taa pattereita.

  47. tpyy­luo­ma:Ihan noin ylei­ses­ti ottaen, nämä Hel­sin­gin eri­tyi­so­lo­suh­teet jak­saa hymyi­lyt­tää. Maa­il­mas­sa on aika vähän kau­pun­ke­ja jois­sa on ihan­teel­li­nen sää vuo­den ympä­ri, mones­sa ete­läi­sem­mäs­sä kau­pun­gis­sa on esim. kesäi­sin sie­tä­mät­tö­män kuumaa.

    No jaa. Ter­vei­siä Ams­ter­da­mis­ta jos­sa pyö­räi­ly­ke­lit kes­kel­lä hel­mi­kuu­ta val­lan ihan­teel­li­set. Ja niis­sä ete­län kuu­mis­sa sisä­maa­kau­pun­geis­sa päi­vän kuu­min aika kuluu sisäillessä.

  48. Osmo, nopeuse­ro ei ole tör­mäyk­sien tar­kas­te­lus­sa ainoa oleel­li­nen asia. Ver­taa­pa bus­sin ja pyö­räi­li­jän mas­so­jen eroa pyö­räi­li­jän ja jalan­kul­ki­jan mas­so­jen eroon. Tör­mäys­tar­kas­te­luis­sa lii­ke­mää­rä (eli nopeus ker­taa mas­sa) on se oleel­li­nen suure.

  49. Raea­nus:
    …Valot­ta aja­mi­ses­ta pitäi­si sakot­taa. Nime­no­maan lail­li­set valot pitäi­si olla… 

    Tuo on kan­na­tet­ta­vaa. Toki ajo­va­lo­lain­sää­dän­nön voi sitä ennen tuo­da täl­le vuo­si­tu­han­nel­le. 😉 Nykyi­nen sää­dös on lähin­nä naurettava. 

    Eteen val­kois­ta ja taak­se punais­ta on jär­keen­käy­pä. Vilk­ku­va­lo on kau­pun­gis­sa parem­pi kuin jat­ku­va, jat­ku­va taas on parem­pi taa­ja­man ulko­puo­lel­la. Kypä­rään sijoi­tet­tu­na valot näky­vät parem­min kuin pyö­rään sijoi­tet­tu­na, mut­ta pään kään­tö tie­tys­ti antaa vir­heel­li­sen sig­naa­lin suun­nas­ta, jos kat­soo taak­se päin. (Näin­hän on tapa­na ajel­la?) Kypä­rään sjoi­te­tul­la valol­la myös näkee paremmin.

    Raea­nus:
    …Ja ne opas­teet: ris­teyk­siin eril­li­set pyl­väät eri suun­tiin mene­vil­le vii­toil­le. Näin nuo­ri­son vään­te­lyt eivät haittaa. 

    Vii­toil­le tulee teh­dä jotain. Vaik­ka unoh­de­taan nuo­ri­son ilki­val­ta, niin nykyi­nen vii­toi­tus on har­voin kelvollista. 

    Oleel­lis­ta on juu­ri pää­väy­lien vii­toi­tus. Ketään ei kii­nos­ta mitä tie­tä pää­see Tik­ku­ri­laan ja mitä Mal­mil­le. Oleel­lis­ta on, menee­kö tämä ran­ta­ra­taa tai Kehä I:stä län­teen vai itään. Pyö­rä­tei­den pää­väy­lät tulee vetää rato­jen ja mota­rien suuntaisiksi.

  50. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Kaik­ki muut valai­su­jär­jes­tel­mät ovat ihan pel­lei­lyä. Eri­tyi­ses­ti kaik­ki akku- ja patteriviritelmät. 

    Patteri/LED ‑yhdis­tel­mä takaa sen, että nyt pyö­räs­sä on vih­doin­kin aina toi­mi­vat valot sekä eteen että myös taak­se. Ja ne pat­te­rit tun­tu­van kes­tä­vän ikui­ses­ti kuin duracelpuput.

    Ja jos vie­lä sekin päi­vä koit­tai­si, että valo voi­si ihan luvan­va­rai­ses­ti vilk­kua, niin vie­lä parem­pi — hal­pa tapa paran­taa pol­ku­pyö­rän näky­vyyt­tä ja sii­nä sivus­sa liikenneturvallisuutta.

  51. kari sane: Ja jos vie­lä sekin päi­vä koit­tai­si, että valo voi­si ihan luvan­va­rai­ses­ti vilk­kua, niin vie­lä parem­pi – hal­pa tapa paran­taa pol­ku­pyö­rän näky­vyyt­tä ja sii­nä sivus­sa liikenneturvallisuutta.

    Vilk­ku­vat valot ovat todel­la häi­rit­se­viä. Oli­si hyvä, jos ne kiel­let­täi­siin ja kit­ket­täi­siin liikenteestä.

  52. Ris­to: Ams­ter­da­min tam­mi­kuu vas­taa läm­pö­ti­loil­taan suu­nil­leen Hel­sin­gin huhtikuuta. 

    Niin­pä. Pyö­räi­lys­tä puhut­taes­sa kan­nat­taa ver­tail­la kele­jä eikä kat­soa vain kalen­te­ria. Onnek­si ver­tai­lu on nyky­ään helppoa.

    Voi esi­mer­kik­si ensin kat­soa webi­ka­me­raa Köö­pen­ha­mi­nan lähel­tä (kovas­ti tuu­lee ran­nas­sa joo, mut­ta lun­ta ei pahem­min näy):

    http://www.e‑webcam.dk/kategori/diverse/amagerstrandpark/amagerstrandpark.htm

    …ja sit­ten voi vil­kais­ta ikku­nas­ta ulos jos sat­tuu itse sijait­se­maan Helsingissä!

  53. kari sane:
    Ja jos vie­lä sekin päi­vä koit­tai­si, että valo voi­si ihan luvan­va­rai­ses­ti vilk­kua, niin vie­lä parem­pi – hal­pa tapa paran­taa pol­ku­pyö­rän näky­vyyt­tä ja sii­nä sivus­sa liikenneturvallisuutta. 

    Ei mis­sään nimes­sä! Vilk­ku­va­lot, eri­tyi­ses­ti nopeas­ti vilk­ku­vat kiin­nit­tä­vät huo­mio­ta lii­ak­si. Nyky­ään ne ovat vain häi­rit­se­viä, mut­ta mikä­li ne vie­lä mer­kit­tä­väs­ti yleis­ty­vät, alkaa niis­tä olla jo hait­taa liikenneturvallisuudelle.

    Nopean vilk­ku­va­lon mer­ki­tys pitää olla “pysäh­dy tai aina­kin hidas­ta välit­tö­mäs­ti ja pysy pois tiel­tä”. Ei “täs­sä kul­kee toi­nen tiel­lä­liik­ku­ja, pidä tur­vae­täi­syys”. Jat­ku­vas­ti pala­va valo antaa tuon jäl­kim­mäi­sen sig­naa­lin. Vie­lä­pä käte­väs­ti niin että punai­nen valo on ajo­neu­von taka­na ja val­koi­nen edes­sä, rus­kean­kel­tai­nen sivul­la ja rau­hal­li­ses­ti vilk­ku­va kel­tai­nen tar­koit­taa “kään­ty­mäs­sä valon osoit­ta­maan suuntaan”.

  54. Kal­le: Tuo on kan­na­tet­ta­vaa. Toki ajo­va­lo­lain­sää­dän­nön voi sitä ennen tuo­da täl­le vuo­si­tu­han­nel­le. Nykyi­nen sää­dös on lähin­nä naurettava. 

    Eteen val­kois­ta ja taak­se punais­ta on jär­keen­käy­pä. Vilk­ku­va­lo on kau­pun­gis­sa parem­pi kuin jat­ku­va, jat­ku­va taas on parem­pi taa­ja­man ulko­puo­lel­la. Kypä­rään sijoi­tet­tu­na valot näky­vät parem­min kuin pyö­rään sijoi­tet­tu­na, mut­ta pään kään­tö tie­tys­ti antaa vir­heel­li­sen sig­naa­lin suun­nas­ta, jos kat­soo taak­se päin. (Näin­hän on tapa­na ajel­la?) Kypä­rään sjoi­te­tul­la valol­la myös näkee paremmin. 

    Var­sin­kin syys­puo­lel­la kont­ras­tit ovat suu­ret, ajo­ra­dat on pää­osin hyvin valais­tu­ja, puis­tot eivät niin­kään. Täl­löin on tär­ke­ää että pyö­räi­li­jä erot­tuu nime­no­maan pyö­räi­li­jä­nä. Olen mel­kein tör­män­nyt pyö­räi­li­jään jol­la ei ollut muu­ta valoa kuin erit­täin kir­kas kypä­rä­va­lo. Joka häi­käi­si niin ettei pyö­räi­li­jää eikä pyö­rää sen takaa erot­tu­nut vaan se sekot­tui mui­hin ympä­ris­tön kirk­kai­siin valo­pis­tei­siin kuten katu- ja por­ras­va­loi­hin. Pyö­räs­sä kiin­ni ole­va valo antaa aina vähän haja­va­loa pyö­rään päin jol­loin iden­ti­fioi­mi­nen on helppoa. 

    VIlk­ku­va­lot on OK hyvin tai koh­tuul­li­ses­ti valais­tuil­la teil­lä, täy­sin pimeäs­sä niis­tä on vain hait­taa sekä kus­kil­le itsel­le että vas­taan­tu­li­joil­le. Vali­tet­ta­vas­ti näi­tä täy­sin pimei­tä paik­ko­ja löy­tyy ihan isois­ta­kin kau­pun­geis­ta kes­kus­to­ja myö­ten. Sik­si pyö­rään kiin­teät, kus­kiin (koi­raan, jalan­kul­ki­jaan, las­ten­vau­nuun, lap­seen) vilkkuvat.

  55. Lar­ry:
    Osmo, nopeuse­ro ei ole tör­mäyk­sien tar­kas­te­lus­sa ainoa oleel­li­nen asia. Ver­taa­pa bus­sin ja pyö­räi­li­jän mas­so­jen eroa pyö­räi­li­jän ja jalan­kul­ki­jan mas­so­jen eroon. Tör­mäys­tar­kas­te­luis­sa lii­ke­mää­rä (eli nopeus ker­taa mas­sa) on se oleel­li­nen suure. 

    Lii­ke­mää­rä on oikeas­taan aika huo­no suu­re tähän tar­koi­tuk­seen. Käve­ly­no­peut­ta kul­ke­val­la bus­sil­la ja 170km/h kul­ke­val­la moot­to­ri­pyö­räl­lä on sama lii­ke­mää­rä, mut­ta ne teke­vät kola­ris­sa aika eri­nä­köis­tä jäl­keä. Nopeus(ero) tai­taa kui­ten­kin olla lii­ke­mää­rää oleel­li­sem­pi suu­re. Tai jos mas­sa halu­taan huo­mioi­da niin pitäi­si­kö mita­ta liike-energiaa?

    Sitä­pait­si pyö­rän siir­tä­mi­nen ajo­ra­dal­ta pois ei miten­kään vähem­män bus­sin lii­ke­mää­rää. Bus­si ja pyö­rä voi­vat yhä kola­roi­da ris­teyk­sis­sä, ja nime­no­maan ris­teyk­set ovat tie­ver­kon vaa­ral­li­sin osa.

  56. Kal­le: Vii­toil­le tulee teh­dä jotain. Oleel­lis­ta on juu­ri pää­väy­lien vii­toi­tus. Oleel­lis­ta on, menee­kö tämä ran­ta­ra­taa tai Kehä I:stä län­teen vai itään. 

    Pyö­rä­tei­tä suun­ni­tel­laan kai­ken lisäk­si yleen­sä auto­väy­lien ehdoilla. 

    Neli­kais­ta­tie menee aina suo­raan pis­tees­tä a pis­tee­seen b, pyö­rä­tie pujot­te­lee sen ali mul­tip­pe­lis­pi­raa­li­tun­ne­leis­sa 360 astet­ta jol­loin loo­gis­ta jat­ko­suun­taa ei voi pää­tel­lä edes kompassilla. 

    Rat­kai­se­vas­sa ris­teyk­ses­sä oike­aan suun­taan mene­vä reit­ti saat­taa läh­teä aluk­si 90 astet­ta vää­rään kun­nes sadan met­rin pääs­sä mut­kan taka­na kään­tyy­kin lopul­ta ove­las­ti oike­aan suun­taan. Ota sii­tä sit­ten selvää.

  57. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: …pyö­rä­tie pujot­te­lee sen ali mul­tip­pe­lis­pi­raa­li­tun­ne­leis­sa 360 … 

    Eikä kyse ole rahas­ta vaan puh­taas­ti osaa­mat­to­muu­des­ta! Kai se on niin, että kun suu­nit­te­li­jal­le annet­tu lusi­kal­la, ei voi kau­hal­la vaa­tia. Tämän joh­to­pää­tök­sen voi vetää esi­mer­kik­si Kehä I:n jär­jes­te­lyis­tä Leppävaarassa. 

    Samal­la kan­nat­taa miet­tiä pyö­räi­lyn jul­ki­suus­ku­vaa. Kun kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la teh­dään eri­ta­so­rat­kai­su (Ruo­ho­lah­ti) ja sil­lan molem­piin päi­hin jäte­tään suo­ja­tiet, ei voi­da olet­taa autoi­li­joi­den puol­ta­van yhtään vas­taa­vaa uut­ta raha­rei­kää. Voin osoit­taa pari muu­ta­kin häl­möi­lyä muu­ta­man vuo­den sisällä.

  58. On todel­la­kin pyö­rä­vii­toi­tus­ten teki­jöil­lä paha tapa lait­taa viit­to­ja vain yhteen koh­tee­seen joka on maks 2km pääs­sä. Eli jos olet menos­sa 8km pää­hän, pitää arva­ta mitä kaut­ta kan­nat­tai­si men­nä, ja tun­tea kaik­ki välil­lä ole­vat paikat. 

    Lisäk­si auta armias jos jos­tain liit­ty­mäs­tä ne kyl­tit puut­tu­vat (tai kuten 80% tapauk­sis­ta, ne osoit­ta­vat satun­nai­siin suun­tiin ilki­val­lan jäl­jil­tä), vii­toi­tet­tua reit­tiä et vält­tä­mät­tä enää löy­dä. Täs­sä­kin suu­ri syy on että ei ole mitään rei­tis­töä, vain satun­nai­sia pät­kiä siel­lä täällä. 

    Tai aina­kaan sitä rei­tis­töä ei voi miten­kään pää­tel­lä, se pää­reit­ti saat­taa yht’äk­kiä kään­tyä 100 astet­ta oikeal­le, ja suo­raan jat­ka­va reit­ti pää­tyy koh­ta jon­ne­kin ihan muu­al­le. Ja kar­tas­ta ei ole mitään hyö­tyä, jos kai­vat sen esiin täs­sä vai­hees­sa, ensin pitää ajaa lähim­män kokoa­ja­ka­dun luok­se, jos­sa näet tei­den nimet ja voit pai­kan­taa itsesi.

    Toi­sin kuin auto­väy­lil­lä, pyö­rä­tei­den leveys on yleen­sä Suo­mes­sa (ja Ruot­sis­sa­kin) vakio (eli sen ver­ran että se on help­po aura­ta) — jos­sain hol­lan­nis­sa tai tans­kas­sa pie­net pyö­rä­tiet ovat kapeam­pia kuin pää­väy­lät, jol­loin oikeal­la väy­läl­lä pysyy hel­pom­min. (eikä ko. mais­sa pyö­räi­lyn­pää­väy­lät edes tee jär­jet­tö­miä mut­kia, mut­ta se onkin jo toi­nen asia…)

    Kuten jo aiem­min mai­nit­sin, voi­si pyö­rä­teil­le­kin kek­siä nimet, jol­loin oli­si sel­vää mikä mikin tie on. Aut­tai­si hätä­kes­kus­ta­kin sii­nä tapauk­ses­sa että onnet­to­muus tapah­tuu kevyen­lii­ken­teen väy­läl­lä tai nii­den risteyksessä.

    Pää­rei­tin var­ren lyh­ty­pyl­väi­siin voi­si myös maa­la­ta saman­vä­ri­sen rai­dan, jol­loin ilman kylt­tiä­kin voi­si pää­tel­lä tul­leen­sa pääväylälle.

  59. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Rat­kai­se­vas­sa ris­teyk­ses­sä oike­aan suun­taan mene­vä reit­ti saat­taa läh­teä aluk­si 90 astet­ta vää­rään kun­nes sadan met­rin pääs­sä mut­kan taka­na kään­tyy­kin lopul­ta ove­las­ti oike­aan suun­taan. Ota sii­tä sit­ten selvää.

    Lisäk­si joku kau­pun­gin palk­ka­lis­tal­la ole­va vit­si­niek­ka on kek­si­nyt mää­rän­pään suun­taan osoit­ta­vaan kylt­tiin ei-kovin-intui­tii­vi­ses­ti-ymmär­ret­tä­vän kau­pun­gin­osan nimen, ja sen jäl­keen joku toi­nen vit­si­niek­ka on kään­tä­nyt sitä 90 astet­ta osoit­ta­maan vää­rään suun­taan. Tai 180. Tai 270. Tai jotain. Ei vain voi tie­tää kuin yrit­tä­mäl­lä ajaa sinnepäin.

  60. Pol­ku­pyö­rä on erin­omai­nen kul­ku­pe­li. Lyhyes­ti: Yhteen auton park­ki­ruu­tuun mah­tuu hel­pos­ti 10 pol­ku­pyö­rää, mut­ta aika har­va edes uskal­taa ajaa autol­la 10 ker­taa pol­ku­pyö­rää nopeammin.

    Hel­sin­gis­sä noin kol­man­nes vuo­des­ta on aikaa, jol­loin pol­ku­pyö­rää ei käy­te­tä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Nyt ele­tään sitä aikaa. Ilmei­ses­ti kukaan ei jak­sa vaih­taa pol­ku­pyö­rään­sä tal­vi­ren­kai­ta. Mik­si sit­ten autoon jak­se­taan vaih­taa talvirenkaat?

    Minua kyl­lä hie­man mie­ti­tyt­tää tuo Laa­ja­sa­lon ja Vuo­saa­ren väli­nen, Var­tio­saar­ta hal­ko­va pol­ku­pyö­rä­baa­na. Vaa­ti­vat­ko­han Var­tio­saa­ren mök­kei­li­jät, että baa­na reu­nus­te­taan 10 met­riä kor­keil­la 500-volt­ti­sil­la piik­ki­lan­ka-aidoil­la, jot­ta saa­ri säi­lyi­si tur­vas­sa yli­mää­räi­sil­tä häi­ri­köit­si­jöil­tä? Jos­tain olen kyl­lä luke­nut, että Var­tio­saa­reen ollaan kaa­vai­le­mas­sa asun­to­ja, mikä on kyl­lä mie­les­tä­ni ihan OK ja lisää syy­tä raken­taa sin­ne pol­ku­pyö­rä­baa­na. Kysy­mys vain kuu­luu, mitä baa­na ja uudet asun­not mer­kit­se­vät Var­tio­saa­ren mök­kei­li­jöi­den rei­vii­rin­puo­lus­tus­vie­tin kannalta.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun sil­mis­sä­ni led-valot ovat teh­neet dyna­mot tar­peet­to­mik­si. Valoa­han tar­vi­taan sii­hen, että pyö­rä näkyy. 

    Onko jää­nyt huo­maa­mat­ta, että pyö­rä­tei­tä on muu­al­la­kin kuin hyvin valais­tul­la Katajanokalla?
    Led­va­lo­jen­kin akku­ja jou­tuu lataa­maan tuon tuos­ta­kin. Napa­dy­na­mos­ta säh­köä ja valo­te­hoa riit­tää sääs­sä kuin sääs­sä, kym­me­niä tuhan­sia kilo­met­re­jä ilman mitään huol­to­ja tms. vai­vaa. Kes­ki­ke­säl­lä­kin pime­ään tun­ne­liin ajaes­sa valot syt­ty­vät itsestään.

  62. Ero­tuo­ma­ri:
    Autoi­luun on pis­tet­ty mil­jar­di­kau­pal­la kulu­nei­den 50 vuo­den aika­na. Nyt on pyö­räi­lyn vuo­ro. Eikä pyö­räi­ly vaa­di kuin kul­ku­ta­pao­suu­den mukai­sen raha­mää­rän lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta. Pyö­räin­fra on hal­paa ja pyö­räi­lyyn sijoi­te­tut rahat palau­tu­vat takai­sin mm. ter­veys­hyö­ty­nä. Autoi­luun sijoi­te­tut rahat lisää­vät autoilua.

    Eikö pol­ku­pyö­rä­ve­rol­la voi­da kerä­tä se 20milj.
    Tar­ra pyö­riin kun vero on mak­set­tu. Ei vapaa mat­kus­ta­jia pysy­tä pitä­mään nyky talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa mak­se­taan­han veroa kai­kis­ta muis­ta­kin kul­ke­mis muo­dois­ta esim:linjaautot,henkilöautot

  63. Hie­no suunnitelma. 

    Toki sil­ta Var­tio­saa­res­ta Vuok­kiin motit­taa aika mon­ta pur­je­ve­net­tä. Mihin­käs uudet pien­ve­ne­sa­ta­mat tule­vat Puo­ti­las­ta, Mar­ja­nie­mes­tä ja Ström­sin­lah­del­ta eva­kuoi­ta­vil­le? Pur­jeh­ti­jat ovat veron­mak­su­ky­kyis­tä poruk­kaa, eikä hei­tä kan­na­ta Itä-Hel­sin­gis­tä Sipoo­seen ajaa sosi­aa­li­sen segre­gaa­tion­kaan vinkkelistä.

  64. Myyn­ti­mies: mak­se­taan­han veroa kai­kis­ta muis­ta­kin kul­ke­mis muo­dois­ta esim: linjaautot 

    Lin­ja-auton omis­ta­ja ei mak­sa ajo­neu­vos­taan ajo­neu­vo­ve­roa. Eikä myös­kään auto­ve­roa, jos ajo­neu­von mas­sa on 1875 kg tai yli.

    Lin­ja-auton mat­kus­ta­ja mak­saa lipus­taan arvon­li­sä­ve­roa alen­ne­tun vero­kan­nan mukaan (10%).

    Pol­ku­pyö­rän omis­ta­ja mak­saa ajo­neu­von­sa han­kin­nas­ta, varao­sis­ta ja huol­los­ta arvon­li­sä­ve­roa täy­den vero­kan­nan mukaan (24%). Tosin vuo­si­na 2007–2011 pol­ku­pyö­rän kor­jaus­pal­ve­lut oli­vat väliai­kai­ses­ti alen­ne­tun arvon­li­sä­ve­ron piirissä.

    Läh­teet: Auto­ve­ro­la­ki 1 §, Ajo­neu­vo­ve­ro­la­ki 12 §, Arvon­li­sä­ve­ro­la­ki 84–85 §.

    (Ei sen puo­leen, että täl­lä oli­si mitään teke­mis­tä Hel­sin­gin kau­pun­gin kerää­mien vero­jen kanssa.)

  65. Vas­ta mer­kit­tä­vil­lä inves­toin­neil­la saa­daan aikaan kat­ta­va ja hou­kut­te­le­va baa­na­verk­ko, joka tar­jo­aa kil­pai­lu­ky­kyi­sen vaih­toeh­don henkilöautolle. ”

    Tuos­sa lai­naus ohjel­mas­ta. Eikö­hän toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ole vaih­toeh­to hen­ki­lö­au­toil­le. Pyö­räi­ly on vaih­toeh­to jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le. Eli siel­lä, mis­sä ei ole toi­mi­vaa jul­kis­ta lii­ken­net­tä, pyö­räi­lyn osuus on korkeampi.

  66. Esko Salo:
    Eikö­hän toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ole vaih­toeh­to hen­ki­lö­au­toil­le. Pyö­räi­ly on vaih­toeh­to jul­ki­sel­le liikenteelle. 

    Aina­kin omal­la koh­dal­la pyö­räi­ly ja hen­ki­lö­au­to ovat nime­no­maan ne vaih­toeh­dot esim. työ- ja asioin­ti­mat­koil­la. Jouk­ko­lii­ken­ne on poik­keus­ti­lan­tei­siin kun ajo­neu­vol­le ei ole säi­ly­tys­paik­kaa peril­lä tai ajo­kun­to paluu­mat­kal­la on kyseenalainen…

    Tilas­tois­ta voi ehkä pää­tel­lä, kuin­ka poik­keuk­sel­lis­ta tämä on.

  67. Aktii­vi­se­na pyö­räi­li­jä­nä arvos­tan hyviä pyö­rä­tei­tä ja toi­mi­via reit­te­jä, mut­ta tämä 20 mil­joo­naa menee kyl­lä koh­tuut­to­mak­si rahan tuh­lauk­sesk­si. Tyy­pil­lis­tä polii­tik­ko­jen tou­hui­lua, ensin pää­te­tään pal­jon­ko rahaa pol­te­taan ja sit­ten vas­ta mihin se käy­te­tään, jos­sa yhtey­des­sä tär­kein on sel­vit­tää kuka sen rahan saa — tai se on jo sel­vil­lä alus­ta alkaen. 

    Kun ei raken­net­tu kes­kus­ta­tun­ne­lia, niin yri­tet­tiin lou­hia rai­tio­vau­nu­hal­le­ja ja jos ei sitä niin sit­ten lou­hi­taan jotain muuta…

  68. Ero­tuo­ma­ri:
    Autoi­luun on pis­tet­ty mil­jar­di­kau­pal­la kulu­nei­den 50 vuo­den aika­na. Nyt on pyö­räi­lyn vuo­ro. Eikä pyö­räi­ly vaa­di kuin kul­ku­ta­pao­suu­den mukai­sen raha­mää­rän lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta. Pyö­räin­fra on hal­paa ja pyö­räi­lyyn sijoi­te­tut rahat palau­tu­vat takai­sin mm. ter­veys­hyö­ty­nä. Autoi­luun sijoi­te­tut rahat lisää­vät autoilua.

    Pyö­rän käy­tös­tä voi­si hyvin­kin periä vuo­sit­tai­sen pie­nen väy­lä­mak­sun, jotain 100–200€ vuo­des­sa. Yksit­täi­sel­le pyö­rä­tien käyt­tä­jäl­le sum­ma on mitä­tön, mut­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ti kor­va­mer­kit­ty­nä täl­lä raken­net­tai­siin sel­vä­si parem­mat pyöräilykulttuuri.

  69. Mar­jut Olli­ter­vo: Mie­le­no­soi­tuk­sen tar­koi­tus on tuo­da asial­le näky­vyyt­tä ja herät­tää kes­kus­te­lua. Olem­me toki olleet myös vir­ka­mie­hiin yhtey­des­sä. Suo­mes­sa perus­tus­la­ki tur­vaa jokai­sel­le oikeu­den jär­jes­tää mie­le­no­soi­tuk­sia ja osal­lis­tua nii­hin. Aina löy­tyy ihmi­siä, jot­ka haluai­si­vat kiel­tää mie­le­no­soi­tuk­set, aina­kin sel­lai­set, jot­ka eivät miel­ly­tä hei­tä. Täl­lai­nen aja­tus vali­tet­ta­vas­ti sotii sanan­va­paut­ta vas­taan eikä sovi län­si­mai­seen demokratiaan.

    Kuu­lin huhua, että Auto­lii­tos­sa puu­ha­taan jotain epä­vi­ral­lis­ta “kriit­tis­tä auto­päi­vää”, jos­sa akti­vis­tien auto­ja pysä­köi­dään sel­lai­sil­le pyö­rä­teil­le, jot­ka hait­taa­vat hei­dän mie­les­tään suju­vaa lii­ken­net­tä. Lisäk­si tar­koi­tus oli­si levit­tää pyö­teil­le jotain liuk­kau­den tor­jun­taes­tei­tä. AIka­mois­ta puhaa, sanon minä!

  70. kake: Kuu­lin huhua, että Auto­lii­tos­sa puu­ha­taan jotain epä­vi­ral­lis­ta “kriit­tis­tä auto­päi­vää”, jos­sa akti­vis­tien auto­ja pysä­köi­dään sel­lai­sil­le pyöräteille,

    Ilmei­ses­ti autoi­lu ei ole riit­tä­vän kal­lis­ta vie­lä, kun tuol­la taval­la pitää väki­sin sak­ko­ja mak­set­ta­vak­si hankkia!

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti. Toi­vot­ta­vas­ti nou­dat­ta­vat hyvää tapaa ja ilmoit­ta­vat aikeis­taan ajois­sa polii­sil­le, jot­ta sak­ko­ja ehdi­tään kir­joit­ta­maan riittävästi.

  71. Baa­na­verk­ko on muu­ten osit­tain pääl­lek­käi­nen latu­ver­kon kans­sa, tämä pitää koor­di­noi­da Lii­kun­ta­vi­ras­ton kanssa.

    Ja vähän vie­lä itseä­ni tois­taen, edis­tä­mis­suun­ni­tel­man sivuil­le 60‐61 koh­taan Raken­nus­vi­ras­to sopi­si seu­raa­va lisäys:

    5) Raken­nus­vi­ras­ton pysä­köin­nin­val­von­ta val­voo ettei­vät pyö­rä­teil­le pysä­köi­dyt autot hait­taa liikennettä.

  72. Mat­ti Kin­nu­nen: Ilmei­ses­ti autoi­lu ei ole riit­tä­vän kal­lis­ta vie­lä, kun tuol­la taval­la pitää väki­sin sak­ko­ja mak­set­ta­vak­si hankkia!

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti. Toi­vot­ta­vas­ti nou­dat­ta­vat hyvää tapaa ja ilmoit­ta­vat aikeis­taan ajois­sa polii­sil­le, jot­ta sak­ko­ja ehdi­tään kir­joit­ta­maan riittävästi.

    Ei tai­da sak­ko­ja tul­la, kun kysees­sä on lail­li­nen mie­le­no­soi­tus. Eikö tämä kriit­ti­nen pyö­rä­ret­ki­kin perus­tu tähän seikkaan?

  73. kake: Kuu­lin huhua, että Auto­lii­tos­sa puu­ha­taan jotain epä­vi­ral­lis­ta “kriit­tis­tä autopäivää”

    Läh­ti­kö huhu liik­kel­le mah­dol­li­ses­ti hevos­mies­ten tietotoimistosta?

  74. Ris­to Koi­vu­nen: Lin­ja-auton omis­ta­ja ei mak­sa ajo­neu­vos­taan ajo­neu­vo­ve­roa. Eikä myös­kään auto­ve­roa, jos ajo­neu­von mas­sa on 1875 kg tai yli.

    Lin­ja-auton mat­kus­ta­ja mak­saa lipus­taan arvon­li­sä­ve­roa alen­ne­tun vero­kan­nan mukaan (10%).

    Pol­ku­pyö­rän omis­ta­ja mak­saa ajo­neu­von­sa han­kin­nas­ta, varao­sis­ta ja huol­los­ta arvon­li­sä­ve­roa täy­den vero­kan­nan mukaan (24%). Tosin vuo­si­na 2007–2011 pol­ku­pyö­rän kor­jaus­pal­ve­lut oli­vat väliai­kai­ses­ti alen­ne­tun arvon­li­sä­ve­ron piirissä.

    Läh­teet: Auto­ve­ro­la­ki 1 §, Ajo­neu­vo­ve­ro­la­ki 12 §, Arvon­li­sä­ve­ro­la­ki 84–85 §.

    (Ei sen puo­leen, että täl­lä oli­si mitään teke­mis­tä Hel­sin­gin kau­pun­gin kerää­mien vero­jen kanssa.)

    Ei niin, mut­ta täl­lä sivu­po­lul­la tah­toi­sin kui­ten­kin kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, että lin­ja-auto­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­ta noin 70% on kul­jet­ta­jien palk­ko­ja. Ja nii­tä kyl­lä vero­te­taan rajus­ti. Ylei­sem­min, kireäh­kö työn vero­tus taval­laan sub­ven­toi itsepalvelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.