Työttömyys ja alhainen koulutus

Kir­jas­saan Tri­umph of the City Edward Glaeser kir­joit­taa, että slum­mit ovat myön­teinen ilmiö, sil­lä on hyvä, että maaseudun köy­hät muut­ta­vat kaupunkei­hin eivätkä jää maaseudulle. Slum­meista voidaan koho­ta ylöspäin ja monin on kohon­nutkin. Kur­jal­la maaseudul­la ei ole mitään mahdollisuuksia.

En ole ihan var­ma, että slum­mit ovat paras vai­h­toe­hto, vaik­ka jäämi­nen maaseudulle odot­ta­maan nälkäkuole­maa onkin vielä huonom­pi. Niin kuin joku sanoi, että kun pitää vali­ta stal­in­is­min ja fasis­min väliltä, liian moni val­it­see. Jat­ka lukemista “Työt­tömyys ja alhainen koulutus”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.6.2013

Sörnäis­ten tunneli

Tämä päästet­ti­in eteen­päin, vaik­ka ei ole lainkaan var­maa, että tun­neli toteu­tuu pitkään aikaan jos ollenkaan. Helsin­gin Sanomien kesken kok­ouk­sen (!) lanseer­aa­ma uuti­nen, jon­ka mukaan helsinkiläis­päät­täjät halu­a­vat 160 miljoon­aa euroa mak­sa­van tun­nelin, on kyl­lä väärä.  Tämä valmis­telti­in, jot­ta päät­täjil­lä on mis­tä päät­tää, kun investoin­tio­hjel­maa ale­taan laatia.

160 miljoon­aa euroa on hirveästi rahaa. Se tuo noin 200 000 ker­rosneliötä mah­dol­lista asum­ista – tai siis muut­taa toimis­tok­er­rosalaa asumiseen. Tark­ka luku vielä elää kaavoituk­sen mukana. Yleen­sähän me olemme vähän nos­ta­neet tehokkuuk­sia. Jokin vaiku­tus täl­lä toki on koko alueen hin­tata­soon, kos­ka asum­isolo­suhtei­den pitäisi tämän takia paran­tua. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 4.6.2013”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

 

Pohjois-Haa­gan itäosan osayleiskaavaehdotus

Tämä on ollut meil­lä luon­nos­vai­heena aiem­min. Kehäradan ja Jok­eri 1:n tun­tu­maan 1500 – 2000 asukas­ta ja 3700 työ­paikkaa. Vähän ihmettelin noi­ta melu­muurik­si raken­net­tavia työ­paikko­ja, mut­ta niihin on kuulem­ma tuli­ja jo näkyvissä.

Pohjois-haaga

Mie­lenki­in­toinen kaupunki­rak­en­teelli­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­serin kir­jas­ta Tri­umph of the City, jos­sa hän vih­jaisi mah­dol­lisu­ud­es­ta, että yhä use­ampi asuu keskikaupungilla ja pen­delöi ulos töi­hin radan­var­teen. Tässä on tiet­ty idea. Työ­matko­ja tehdään viikos­sa vain kymme­nen ja ne tehdään aina samaan paikkaan, joten työ­mat­ka voi olla joukkoli­iken­nematkan päässä, mut­ta päivit­täisiä vapaa-ajan­matko­ja tehdään paljon enem­män. Sik­si asum­i­nen ja palve­lut hyö­tyvät sijain­nista kaupungis­sa enem­män kuin toimis­tot.  Pitäisikö mei­dän siis hyväksyä se, että kan­takaupungis­sa toimis­to­ja muute­taan asun­noik­si? Minus­ta tun­tuu päivä päivältä enem­män, että pitäisi. Nyt kun Keilaniemeenkin pääsee koh­ta sivistyneesti metrol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.6.2013”

Tiedottamisen vaikeudesta: miten melkein kaadoin vahingossa hallituksen

Viikon­lop­un aikana sekä demarien että kokoomuk­sen edus­ta­jat ovat hyökän­neet vihrei­den ja eri­tyis­es­ti min­un kimp­pu­u­ni sanoen, että lausun­toni vaaran­ta­vat hal­li­tusy­hteistyön. Myön­nän, että olen mokan­nut kun­nol­la lehdis­tön kanssa, vaik­ka alku­peräis­ten san­omis­teni takana pysynkin.

Tapah­tu­maketju eteni näin:

Ennen vihrei­den puoluekok­ous­ta A‑studio halusi kam­er­an kanssa haas­tatel­la min­ua hal­li­tusy­hteistyöstä. Ilmoitin aika töykeästi, että noin vaikeas­ta asi­as­ta en anna haas­tat­telua, jon­ka toim­i­tus voi leikel­lä mieleisek­seen, kos­ka toden­näköis­es­ti yrit­tävät kär­jistää san­ot­tua. Täl­lainen peruste kieltäy­tymiselle vas­taa shakissa apumat­tia, kos­ka perään tuli tietysti kut­su suo­raan lähetyk­seen, mis­tä oli vähän han­kala kieltäy­tyä. Jat­ka lukemista “Tiedot­tamisen vaikeud­es­ta: miten melkein kaadoin vahin­gos­sa hallituksen”

Kaavoihin kangistuneet (4) Kaavoituksen nopeus ja valitukset

EVAn rapor­tis­sa valite­taan minus­ta aiheel­lis­es­ti kaavoituk­sen hitaud­es­ta. Kuin­ka nopeasti virkakoneis­to saa kaa­van aikaan on täysin ennakoima­ton­ta, mut­ta yksinker­taisenkin muu­tok­sen tekem­i­nen voi joskus kestää kauan aivan vain jonoon jou­tu­misen takia. Itse jouduin puut­tumaan yksit­täiseen kaavaan, jos­sa toimis­to­talon käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tos asuin­talok­si kesti pari vuot­ta, kun arkkite­hdil­lä oli mui­ta kiire­itä. Sinä aikana kallis talo seisoi tyhjänä. Min­un on vaikea ymmärtää, miten yhden kir­jaimen muut­ta­mi­nen kaavas­sa voi kestää niin kauan. Toki siinä piti hyväksyä muu­tospi­irus­tuk­set ja sit­ten on tietysti se pysäköinti.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ei nykykäytän­tö­jen tai tapo­jen puit­teis­sa voi asi­aan puut­tua viras­ton toim­intaan. Me käsit­telemme vain valmi­ita esi­tyk­siä. Joko viras­ton pitää suju­voit­taa toim­intaansa – mihin uskon se johdol­la ole­van aitoa halua – tai mei­dän pitäisi ryhtyä myös viras­ton ulkoisek­si hal­li­tuk­sek­si, mihin tehtävään meitä ei kyl­lä ole valit­tu eikä osaamisemme siihen viit­taa.  Jos ulkop­uolista spar­raa­jaa tarvi­taan, tehtävä kuu­luisi apu­laiskaupung­in­jo­hta­jalle. Mut­ta turhaa viivyt­te­lyä ei pitäisi hyväksyä. Jat­ka lukemista “Kaavoihin kangis­tuneet (4) Kaavoituk­sen nopeus ja valitukset”

Huonosti toimiva hallitusyhteistyö

Toimit­ta­jat kyse­liv­ät eilisessä TV 1:n puheen­jo­hta­japa­neelis­sa väit­teestäni, että hal­li­tusy­hteistyö sujuu huonos­ti, kos­ka kokoomus ja demar­it ampu­vat alas tois­t­en­sa ehdo­tuk­sia. On ehkä hyvä sanoa lop­pu­un aja­tus, jos­ta ehdin A‑Studiossa sanoa vain osan, ennen kuin toimit­ta­ja siir­si puheen mui­hin asioihin.

Pidän Suomen taloudel­lista tilan­net­ta erit­täin huolestut­ta­vana. Olen kir­joit­tanut tästä ennenkin, joten en mene nyt yksityiskohtiin.

Joillekin asioille nyt vaan ei voi mitään, mut­ta kyl­lä tämä on myös itse aiheutet­tu ongel­ma. Haikailen kovin siihen poli­it­tiseen kult­tuuri­in, joka Suomes­sa val­lit­si Lip­posen kah­den hal­li­tuk­sen aikana. Sil­loin nimit­täin osat­ti­in tehdä päätök­siä. Lip­po­nen peri maan todel­la huonokun­toise­na, mut­ta kahdek­san vuo­den kulut­tua Suo­mi oli ykkö­nen melkein kaikessa muus­sa kuin mar­raskuises­sa säässä. En kaik­ista päätök­sistä pitänyt, mut­ta poli­ti­ik­ka oli johdon­mukaista ja tulosta tuli. Jat­ka lukemista “Huonos­ti toimi­va hallitusyhteistyö”

Mitä tehdä Vartiosaarelle?

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle esitelti­in pari viikkoa sit­ten kok­ouk­sen ulkop­uolel­la ajatuk­sia Var­tiosaaren kaavoit­tamis­es­ta. Kaik­ki vai­h­toe­hdot oli­vat hieno­ja ja tasokkai­ta. Kyse on siitä, uhrataanko Var­tiosaari asumiselle vai tehdäänkö siitä kaikkien helsinkiläis­ten virkistysalue.

Yksi asia on minus­ta selvä. Ei ole mitään perustet­ta jatkaa Var­tiosaaren elämää nykyisenä, hyvin pienen piirin sul­jet­tuna alueena, johon muil­la kaupunki­laisil­la ei de fac­to ole asi­aa. Saarelle saa kyl­lä men­nä, mut­ta se pitäisi tehdä ilmi­in­tymäl­lä. Sil­taa sinne ei ole halut­tu, ”kos­ka se muut­taisi saaren luon­net­ta”, mut­ta edes veneen omis­t­a­mi­nen ei riitä, kos­ka saarel­la ei ole vierasve­ne­sa­ta­maa. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Vartiosaarelle?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2013

Talousarvio ja taloussuunnitelma 

Lis­tan mukaan pait­si, että hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti ehdo­tuk­ses­tani lausuma, että kun lähiöpro­jek­ti on siir­tynyt kiin­teistövi­ras­tos­ta kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon, olisi kiva saa­da tehtävien ohel­la myös siihen tarkoite­tut rahat. Viras­ton lai­h­dut­ta­mi­nen tarkoit­taa, että yhä enem­män suun­nit­telua on tehtävä virkatyönä ja yhä vähem­män voidaan ostaa konsulttityötä.

Tapu­likaupun­gin kaava

Läpi äänin 5–3. Demar­it, vasem­mis­toli­it­to ja perus­suo­ma­laiset oli­si­vat halun­neet vähen­tää asun­torak­en­tamista. Saati­in 44 omakoti­tont­tia. Tämä on viisi pros­ent­tia lau­takun­nan tavoit­teesta täy­den­nys­rak­en­tamisen osalta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.5.2013”

Vihreiden puoluekokous

Kok­ou­s­paik­ka oli Dipoli. Tarvit­ti­in iso tila, sil­lä kok­ouse­dus­ta­jia oli 380 ja muuten vain läs­nä ole­via toinen moko­ma. Paljon on muut­tunut 1990-luvun kotiku­tois­t­en kok­ousten jäl­keen. Sil­loin vielä tun­sin melkein kaik­ki osal­lis­tu­jat. Toim­inta oli sil­loin vielä aika amatööri­maista ja lehdis­tö pääsi herkut­tele­maan joidenkin hyvin orig­inel­lien kok­ouse­dus­ta­jien puheenvuoroilla.

Tavat­tomasti on liike kas­vanut ja vahvis­tunut. Kuun­telin huolel­la poli­it­tisen keskusten, jos­sa käytet­ti­in 88 min­uutin puheen­vuoroa. Puheen­vuoro­jen rajaami­nen noin lyhyik­si ei ole järkevää. Pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin vaikka­pa europar­la­men­tis­sa, jos­sa jokaisel­la ryh­mäl­lä on tiet­ty min­u­ut­timäärä puheen­vuoroa ja ne ryh­mä voi jyvit­tää val­it­semilleen henkilöille. Puoluekok­ouk­ses­sa tämä tarkoit­taisi, että piir­i­jär­jestöt val­it­si­si­vat puhu­jat ja nämä tietysti jou­tu­isi­vat tästä kiitol­lisi­na valmis­tele­maan puheen­vuoron­sa huolel­la. Jat­ka lukemista “Vihrei­den puoluekokous”

Kaavoihin kangistuneet (3): liian yksityiskohtainen kaavoitus

EVAn rapor­tis­sa suositel­laan, että kaavoitus olisi yli­malkaisem­paa ja raken­nus­su­un­nit­telu jätet­täisi­in kokon­aan raken­nus­li­ikkeille. Laadun­varmis­tus tapah­tu­isi raken­nuslu­pavai­heessa. Kaavoit­ta­ja on huono raken­nus­su­un­nit­teli­ja. Raken­nus­li­ikkei­den mielestä yhtä hyvää laat­ua saisi paljon halvem­mal­la, ellei tarvit­sisi taipua kaavoit­ta­jan jäykki­in vaa­timuk­si­in. Jos kaavoit­ta­jan ei tarvit­sisi miet­tiä kovin yksi­tyisko­htaisia kaavamääräyk­siä, jäisi enem­män aikaa ja resursse­ja strate­gisi­in val­in­toi­hin, jot­ka kaavoit­ta­jalle kuu­lu­vat. Jat­ka lukemista “Kaavoihin kangis­tuneet (3): liian yksi­tyisko­htainen kaavoitus”