Kokouspaikka oli Dipoli. Tarvittiin iso tila, sillä kokousedustajia oli 380 ja muuten vain läsnä olevia toinen mokoma. Paljon on muuttunut 1990-luvun kotikutoisten kokousten jälkeen. Silloin vielä tunsin melkein kaikki osallistujat. Toiminta oli silloin vielä aika amatöörimaista ja lehdistö pääsi herkuttelemaan joidenkin hyvin originellien kokousedustajien puheenvuoroilla.
Tavattomasti on liike kasvanut ja vahvistunut. Kuuntelin huolella poliittisen keskusten, jossa käytettiin 88 minuutin puheenvuoroa. Puheenvuorojen rajaaminen noin lyhyiksi ei ole järkevää. Pitäisi mennä samaan käytäntöön kuin vaikkapa europarlamentissa, jossa jokaisella ryhmällä on tietty minuuttimäärä puheenvuoroa ja ne ryhmä voi jyvittää valitsemilleen henkilöille. Puoluekokouksessa tämä tarkoittaisi, että piirijärjestöt valitsisivat puhujat ja nämä tietysti joutuisivat tästä kiitollisina valmistelemaan puheenvuoronsa huolella.
Olin keskustelusta ja koko kokouksesta varsin imponoitu. Mikä määrä lahjakkuutta ja näkemyksellisyyttä!
Kun puolueen jäsenmäärä on kasvanut nopeasti, pitäisi jäsenistö myös organisoida uudella tavalla. Silloin kun meitä oli muutama sata, saatoimme soveltaa kaaos-organisaatiota, mutta nyt se ei toimi. Jäsenmäärämme on nyt noin 8000, mikä on vähän vaikkapa Suomen Keskustaan nähden. Aktiivijäseniä vihreissä on kuitenkin enemmän kuin monessa meitä isommassa puolueessa. Jäsenyyden menettää nopeasti, jos jäsenmaksut jäävät maksamatta. Jos muut noudattaisivat samaa, niiden jäsenmäärä voisi jopa puolittua.
Vihreisiin on tullut nuoria lahjakkuuksia niin paljon, että se tuntuu välillä jopa epäisänmaalliselta tuhlaukselta. Me emme pysty järjestämään läheskään kaikille heidän kykyjensä mukaisia tehtäviä, kun taas kilpailijoilla on vaikea löytää päteviä toimijoita omiin mandaattipaikkoihinsa.
Jos vihreät pystyisivät organisoimaan nämä henkiset voimavarat, puolue kasvaisi aivan toisiin mittaluokkiin. Hyvä organisointi tarkoittaa oikeiden ihmisten osoittamista oikeisiin tehtäviin niin, että jokainen voisi tehdä sitä, mitä parhaiten osaa – tämä siis tulkittuna suhteellisen edun periaatteen mukaisesti. Koska elämä ei voi olla pelkkiä kokouksia, työskentelyssä on otettava netin tarjoamat tehokkaat työkalut käyttöön. Miten se tehdään, onkin toinen juttu, sillä 8000 hengen nettikeskustelua ei kukaan pysty seuraamaan.
Uudella valitulla puoluesihteerillä on tässä työsarkaa.
Hyviä pointteja. Poliittisen keskustelun osalta tilanne ehkä helpottuu hieman ensi vuonna, kun siirrytään kolmen päivän kokoukseen. Nyt varsinaiseen keskusteluun oli aivan liian vähän aikaa.
Tuossa on asiaa, mitä näin ei-vihreänäkin on tullut pohdittua. Blogisi on erinomainen paikka keskustella moniakin valtakunnan- tai Helsingin politiikkaan liittyviä asioita. Olet tarpeeksi hyvä ja kiinnostava bloginkirjoittaja, että kirjoituksiasi kannattaa seurata, vaikkei puoluettasi kannattaisikaan. Toisaalta, juuri tästä syystä, myös kommenteissa on seuraamisen arvoista tavaraa ja itsekin kannattaa kontribuoida. Valitettavasti kommentit sallivia kiinnostavien poliitikkojen kiinnostavia blogeja on kovin, kovin, vähän. Yritäpä löytää hyvä kaupunkisuunnittelua käsittelevä blogi pikkukaupungista (ja kannattamastasi puolueesta).
Syitä tähän on monia. Kunnon bloginpito on kovaa — palkatonta — työtä ja kommenttien moderointi on joko tarpeetonta (blogi ei kiinnosta ketään) tai kovaa työtä sekin (jos blogi kiinnostaa ketään). Bloginpitäjä joutuu helposti julkisuudessa vaikeuksiin vääränlaisista blogikommenteista, joita ei tullut moderoitua, eikä poliitikolle ole kovin hyvää mainosta, jos toisaalta blogissa on vain negatiivisia kommentteja eikä positiivisia. Tästä syystä varsin moni poliitikko on jättänyt blogeistaan kommenttimahdollisuudet pois. Toiset taas tarjoavat mahdollisuuden kommentointiin vain nimellä, tai vain Facebook-tunnuksilla, mistä jälkimmäinen on erittäin huono linja. Netissä yksittäisen henkilön toimintaa on liian helppo seurata, siksi anonyymius on tärkempää kuin paperilehdissä.
Joka tapauksessa, väittäisin, että niin kunnallis- kuin valtakunnanpolitiikkakin paranisi, jos kaikissa puolueissa olisi laadukkaita asiaa koskevia blogeja, joissa käytäisiin laadukasta kommenttikeskustelua. Tämä siivoaisi pahimmat virheet pois eri puolueiden politiikasta jo ennen toteutusvaihetta. Aktiivisuusvaatimus on vain sen verran kova, niin poliitikkojen kuin kommentoija-aktiivien suhteen, ettei väkeä taida tähän riittää. Kunnallispoliitikko joutuu tekemään ihan “oikeita töitäkin” elääkseen, ja muutakin elämää voi olla (kuten perhe).
Blogille on ongelmallista olla unohdettu ja kiinnostamaton, mutta ihan yhtä ongelmallista on olla liian suosittu. Jos kommentteja on enemmän kuin sata per artikkeli, on keskustelun seuraaminen työlästä.
En oikein usko, että piirijärjestön käyttäminen “suodattimena” olisi hyvä idea. Jos jäsenellä on jokin radikaali idea, jolle hän ei kuitenkaan löydä kannatusta juuri oman piirijärjestönsä puitteissa, hän ei pääsisi koskaan tuomaan sitä julkiseen keskusteluun.
“Miten se tehdään, onkin toinen juttu, sillä 8000 hengen nettikeskustelua ei kukaan pysty seuraamaan.”
Netistä löytyy paljonkin keskustelupalstoja joilla on yli 8000 jäsentä. Ensinnäkään iso osa noista 8000 tuhannesta ei todennäköisesti kirjoittele mitään tai kirjoittelee vain hyvin harvoin. Toiseksi nekään jotka kirjoittelevat aktiivisesti eivät osallistu joka ikiseen keskusteluun. Yhteen keskusteluun aktiivisesti osallistuvien ihmisten määrä siis voi olla hyvinkin pieni.
Miksi 8000 hengen nettikeskustelua ei pystyisi seuraamaan? Ei kaikkien tarvitse ottaa kantaa kaikkeen, saati edes lukea kaikkea.
Jäsennellyt aihealueet, muutama vapaehtoinen moderaattori ja normaali nettifoorumi toimisi helposti tuolle ihmismäärälle.
Suomi24 / Muropakettin keskustelupalstoilla on yhtä aikaa linjoilla tuhansia henkiä, mikä on paljon enemmän kuin vihreiden nettifoorumilla tulisi koskaan olemaan (jos se olisi pelkästään jäsenille) ja jokainen voi seurata ja osallistua tasan niihin aihealueisiin jotka heitä kiinnostavat.
Muutamia ruuhkaisimpia ajankohtaisaiheita käsitteleviä ketjuja lukuunottamatta keskustelut pysyvät tuollaisillakin käyttäjämäärillä aika hyvin hanskassa.
Äkkiseltään väittäisin, että joku pitkäkestoiset keskusteluketjut olisivat mitä parhain paikka tuunata puolueen kantoja ja saada, sekä antaa rakentavaa kritiikkiä.
Poliittinen keskustelu isossa salissa ei voi olla muuta kun sarja monologeja. Poliittisen keskustelun suhteen voisi kokeilla ryhmäkeskusteluja ja niiden raportointia isossa salissa. Eli esimerkiksi porukka jakaantuisi ensin n. 20 hengen ryhmiin keskustelemaan tunniksi eri teemoista, ja kukin ryhmä toisi isoon saliin noin kolmen minuutin puheenvuoron keskeisistä teemoista.
Ensiksi joku lahjakkuuksistanne voitaisiin valjastaa ns. poliittiseen peliin, jotta jatkuva omien maalien tekeminen loppuisi jossakin vaiheessa. Puolue vaikutti jo ennen kokousta aivan liiaksi omalta karikatyyriltään.
Ja sitten, kaiken maailman kriisien keskellä, ainoa otsikoihin noussut linjaus koskee alkoholin ravintoloista ulosmyynnin vapauttamista. Validi pointti, mutta eikö puolue voisi edes yrittää näyttää joltakin muulta, kuin joukolta omassa kuplassaan eläviä punavuorelaishipstereitä, jotka näpertelevät naapurustossaan heitä ärsyttävien askareiden parissa, kun ovat kykenemättömiä puuttumaan oikeisiin ongelmiin?
Koska tuollaiselta Vihreät näyttävät ja sitä enemmän, mitä loitommaksi Punavuoresta kuljetaan. Eikä itselläni ole matkaa edes kolmea kilometriä… Mutta politiikassa vaikutelma usein muuttuu todeksi.
Siksi Hautala töppäsi — paljastaessaan alkumetreillä turhautumisensa ja vaikuttaessaan ylimieliseltä selittäessään tv-kameroille halunnensa alkuvaiheessa tätä ihmispoloa, joka kehtasi purra häntä ruokkinutta kättä. Siksi Soininvaara vaikutta arrogantilta teknokraatilta, kun hän televisiossa tylyttää työtöntä nuorta naista siitä, ettei tämä ole lukenut kaikkia aiheeseen liittyviä dokumentteja. Ei tietenkään ole — liian harva on. Ja koska harvat ovat perilä riittävästi faktoista, koettakaa nyt herran tähden panna edes jotain arvoa imagollenne. Jos äänet maakunnissa ylipäänsä kiinnostavat.
Poliittinen keskustelu oli erittäin mielenkiintoinen. Ongelma siinä oli että se ei ollut varsinaisesti keskustelu vaan erillisiä puheenvuoroja mikä mistäkin aiheesta. Olisi ehkä mielenkiintoisempaa jos etukäteen haettaisiin teemoja ja yritettäisiin saada samasta asiasta näkemyksiä eri puolilta.
tässäkö vihreiden suurin anti puoluekokoukselta?, viinien ulosmyynti sallittava ravintoloista…
tässä tulos suurien lahjaksuuksien näkemyksistä…
mikä hieno tulevaisuus meitä odottaakaan.
muuten Suomessa ja universumissa kaikki hyvin…
http://reddit.com/r/vihreat Kinnostavat aiheet pääsevät huipulle ylänuolta klikkaamalla ja kommentit toimivat samalla tavalla.
“Vihreisiin on tullut nuoria lahjakkuuksia niin paljon, että se tuntuu välillä jopa epäisänmaalliselta tuhlaukselta. Me emme pysty järjestämään läheskään kaikille heidän kykyjensä mukaisia tehtäviä, kun taas kilpailijoilla on vaikea löytää päteviä toimijoita omiin mandaattipaikkoihinsa.”
Nyt tämä kuulostaa kyllä NKP:n puoluekokouksen raportoinnilta. Voitko nimetä näitä superlahjakkuuksia, jotka menestyisivät tai ovat jo menestyneet yksityiselläkin sektorilla?
Marko,
Tiedät aivan hyvin, että vihreiden aktiivit ovat menestyneet hyvin myös työelämässä. Niin hyvin, että sitä yritetään vähän peitellä. Kokonaan toinen asia on, että menestyttyään moni joutuu salaamaan poliittisen kantansa.
Miksiköhän Helsingin Sanomiin nuorten vihreiden lahjakkuuksien tapaamisesta painettiin vain tämä alkoholipitoinen uutinen: http://www.hs.fi/politiikka/Vihre%C3%A4t+Olutta+siideri%C3%A4+ja+viini%C3%A4+saatava+ostaa+ravintoloista+kotiin/a1369531597747
Linjaus tuo mieleen 1970-luvun “älymystön” keskiolut R‑kioskeihin ‑vaatimukset.
Mielestäni yhdistyksiä pitäisi vähentää sille tasolle, että niissä varmasti toteutuu edes jonkinlainen demokratia: jos paikallisyhdistyksen hallitukseen valitaan suoraan kaikki, jotka erehtyvät syyskokoukseen paikalle ja heistä sitten äänekkäimmät lähetetään puoluekokoukseen niin kukaan ei pysty takaamaan mitä ja ketä kokousedustajat edustavat.
Uusien yhdistysten sijaan pitäisi järjestää erilaisia ja eritasoisia foorumeita, jotka olisivat muodollisesti vapaita: esimerkkinä sen sijaan, että perus Vaasankadun Vihreät kannattaisi minun pitää vaasankatulaisille avoimia keskustelutilaisuuksia ilman yhdistystaakkaa.
Nettiin tulisi perustaa tärkeimmille aihealueille omat ryhmät, mutta järjestää ajoittain myös tapaamisia suurimpien aihealueiden, esimerkiksi talouden tai kaupunkisuunnittelun saralta.
Toivoisin myös, että esimerkiksi Helsingin poliittinen keskustelu siirtyisi sähköpostilistalta edes sellaiselle alustalle jolle yhdistysten aktiivit voisivat päästä lukemaan mitä tapahtuu.
Suuren tungun poliittisille puheenvuoroille puoluekokouksessa näen sen, että viestiä on muuten todella vaikea saada ylöspäin organisaatiossa — jos nyt ei satu sitten tuntemaan henkilökohtaisesti puoluejohtoa.
Ja suurin ulosanti oli se, että vihreiden mielestä lähiräkälästä pitäisi saada halpisviiniä myytyä ulos.
Näin oli ylen ja hesarin uutisoinnissa.
Jäseniä on ehkä enemmän kuin koskaan, mutta se ei näy politiikassa. Hallituksessa roikutaan myymällä kaikki periaatteet.
Tämäkin hallitus entisestään heikentää Suomen luonnonmonimuotoisuutta ja Vihreät vain porskuttaa hallituksessa. Puolueenjohtokaan ei selkeästi elä kuten opettaa.
Vihreät ovat liberaalipuolue, jolle ei ole tilausta sillä liberaaleja löytyy kaikista puolueista, jopa perussuomalaisista. Sellainen täytepuolue, kuten RKP ja KD. Kumartelevat aina kohti hallitusta.
Vihreiden jäsenmäärällä tai kannatuksella ei ole mitään merkitystä, ainoastaan sillä on merkitystä millaisia päätöksiaä hallitus tekee.
Tragikoominen Vanhasen II hallituksen “me vastustamme ydinvoimaa, mutta sallimme kaksi uutta lupaa”, ei varmasti unohdu keneltäkään.
Tavoitteena on tulla Suomen suurimmaksi puolueeksi, hinnalla millä hyvänsä. Vaikka myymällä kaikki periaatteensa, jotta vain hallituksessa säilytään. Samalla muututaan aivan samallaiseksi vanhaksi puolueeksi, joihin ihmisten luottamus on loppunut.
Nukkuvienpuolueen kannattaminen on myös kannanotto, nukkuvien suuri määrä kertoo, että suurella osaa kansasta ei ole edustajaa.
Maaseudun äänien sijaan kannattaisi panostaa nukkuvien herättelyyn ja sen oman poliittisen selkärangan palauttamiseen ja lähteä lätkimään hallituksesta.
Voi hyvät hyssykät. Oi auvoisa ajtusten vahvasti vuolaana virtaava Tonava. Tämmöinen rasvanahkaduunari ei ole edes kelvollinen asumaan täällä. Vai miten meitä täällä solvataan.
Lehdistöä ajatellen täytyy nyt hetki miettiä, kumpi kiinnostaa kansaa enemmän:
1) sote-linjaukset
2) uusi puoluesihteeri
3) aloite aurinkolämpöön tutustumisesta
4) viina
Minä en tiedä. Minun luottoni Vihreisiin nousisi edes hieman, jos joukossa olisi joku ihan oikeasti kyvykäs omillaan toimeentuleva ja menestynyt kaveri. Sellaisen ajatuksia voisi edes pohtia eikä niin, että eka reaktio jonkun valopään ideaan on, että eikö tollakaan ole parempaa tekemistä.
Kaikki ne vain puuhaa kaikkea kivaa muiden rahoilla ja sitten ovat närkästyneitä, kun joku epäilee niiden puuhien järkevyyttä.
Tätä en ollut havainnutkaan. Ainakin kolme ensimmäistä ovat hyvin valittuja…
http://www.reddit.com/r/urbanplanning/ on varmaan myös kiinnostava.
4) viina
Julkaisin taannoin kirjan, jossa oli noin 10 sivua viinasta ja noin 200 sivua, jotka käsittelivät kymmeniä täysin muita asioita. Se, miten suurta huomiota tuo lyhyt viina-aiheinen pätkä sai, oli niin absurdin suhteetonta, että jos olisin tiennyt sen etukäteen, olisin jättänyt koko osuuden pois kirjasta. Annoin kirjasta toistakymmentä haastattelua, joista vain pari kolme jätti viinan kokonaan käsittelemättä. Eräs syndikoitu lehtiketju olisi halunnut haastatella minua vain ja ainoastaan viinasta, mutta siitä sentään kieltäydyin.
Tiettyä ironiaa on siinä, että myös Vihreä Lanka julkaisi pian kirjani ilmestyttyä viina-aiheisen koko aukeaman jutun, joka pyöri suureksi osaksi tuon keskellä kirjaa olevan pienen tekstikohdan ympärillä. Nyt tuli rangaistus, kun vihreiden oman puoluekokouksen uutisointi pyörii samalla tavoin viinan ympärillä, vaikka vihreiden omasta mielestä monet muut asiat olisivat huomionarvoisempia.
Nettikeskusteluilla politiikan välineenä on minusta yksi aivan loistava etu. Nimittäin se, että tekstipohjaisessa viestinnässä väkisinkin itse asialla on suurempi painoarvo kuin sillä miten se esitetään. Ihmisapina on kehittynyt niin, että tietyillä retorisilla kikoilla ja hyvällä lavakarismalla saa ihmiset kuuntelemaan oli puheessa mitään sisältöä tai ei. Netissä keskustellessa väkisinkin pelkästään asiasisältö ratkaisee.
Siis yksityissektorilla? Ainoa vihreä, jonka itse tiedän ylipäätänsä edes yrittäneen toimia yksityissektorilla on Paloheimo ja hänkin on kuuluisa lähinnä siitä, että hänen toimistonsa suunnittelema silta romahti.
Mistä tuollaiset käsitylset ovat kotoisin? Vihreiden aktiivit ovat erittäin hyvin työllistetyjä ja usein yrittäjiä.
Kyllä. Mahdollisimman suuri osa päätöksenteosta tulisi mielestäni käydä kirjallisessa muodossa juuri tästä syystä.
Vihreiden nettifoorumi voisi olla hyvä avaus tähän suuntaan. Kuvitellaanpa, että keskusteluja voisi lukea kuka tahansa, mutta kommentoimaan pääsisi ainoastaan jäsenkirjalla. Jos en olisi jo hiljattain liittynyt vihreiden jäseneksi, tekisin sen varmasti viimeistään halutessani päästä osallistumaan tuollaiseen keskusteluun. Toki ainoastaan siinä tapauksessa että kokisin keskustelun riittävän kiinnostavaksi ja järkeväksi niin aiheiden kuin käsittelytavankin puolesta. Jos vastaava foorumi olisi jokaisella puolueella, olisi ennennäkemättömän helppoa havaita, mikä puolueista on eniten omaa sydäntä lähellä. Siis todellisuudessa eikä mainostoimistojen iskulauseissa!
Tästä toki seuraisi myös uudenlainen avoimuuden ja rehellisyyden aika, kun foorumilla käytävästä keskustelusta alettaisiin vetää johtopäätöksiä siitä, millaisia arvoja mikäkin puolue tosiasiassa kannattaa. Varmaan lehdistö heittäisi alussa lokaa kärkevimpien mielipiteiden esittäjien suuntaan (kuten jo nyt tapahtuu erityisesti joidenkuiden perussuomalaisten edustajien kohdalla), mutta ajan kuluessa ihmiset tottuisivat siihen, että yksittäisten jäsenten mielipiteet voivat olla puolueen virallista kantaa rajumpia. Mielestäni olisi ehdottomasti parempi, että puolueet erottuvat toisistaan selkeästi ja niistä muodostuisi vaikkapa hieman todellisuutta radikaalimpikin mielikuva, verrattuna nykyiseen hyssyttelymalliin jossa keskustelu pysyy piilossa tavallisilta ihmisiltä eivätkä puolueet oikein erotu toisistaan.
Puoluetukea on takuulla ohjattu turhempiinkin tarkoituksiin kuin nettifoorumin perustamiseen, ylläpitoon ja moderointiin. Jos vihreillä olisi oma foorumi, tämänkin blogin pahimmat rönsyilyt saattaisivat ohjautua sinne ja isännän moderointirupeama kenties helpottuisi. Nythän ongelmana on, että kommenteissa käydään joskus hyvinkin olennaista keskustelua, mutta keskustelut hautautuvat postausten mukana blogin uumeniin, ja vanhoja juttuja löytää vain jos osaa etsiä oikeilla sanoilla hakukonetta käyttäen.
Yksityisellä sektorilla? Esimerkki kiitos. Julkisella puolella kyllä vihreitä on, ja yrittäjyyskin on usein palvelujen tarjoamista julkiselle puolelle, vaikkapa selvitysten tekoa kunnille. Menestynyt yksityisen puolen työntekijä tai yrittäjä olisi hyvä nyt kertoa.
Voisikohan se johtua siitä, että parhaiten vihreät tuntuvat pyrkivän julkisuuteen pönttöpäisillä jutuilla, joissa maksajana olisi sitten aina joku muu.
Jos yhteiskunnassa pitää salata se, että kannattaako jotain puoluetta niin on siinä jotain mätää.
Ainakin itse olen aina sanonut mitä puoluetta tai ketä ehdokasta olen äänestänyt. Puolueitakin on jo tähän saakka Vihreät, Demarit, Vasemmisto ja Keskusta. Ensimmäisillä äänestyskerroilla äänestin tutun kuuloista ehdokasta, vaikka ei ollut mitään hajua mitä hittoa se ajaa. Piti vain äänestää.
Enkä ymmärrä miksi vihreistä pitäisi tehdä kansanliike. En minä ymmärrä miksi minun tai kenenkään pitäisi liittyä puolueeseen, eikö riitä että äänestää jotain puoluetta?
Kyllähän Vihreistä saa nykyään sellaisen snobimaisen kuvan. 90-luvun Vihreät vetosivat ainakin tälläistä mehtäläistä enemmän.
Mistä löytyy puolue, joka oikeasti haluaa lähteä rakentamaan avointa ja reilua yhteiskuntaa, jossa on toimivat rakenteet ja terve talous?
Vihreäthän lupaa tälläistä avoimmuutta, mutta miksi sitten ollaan mukana hallituksessa, joka mm. salaa Kreikkafarssin sisältöä?
Metsäluonnon monimuotoisuutta halutaan lisätä, mutta sitten lisätään luomua ja risuenergiaa!? Vai käsitinkö tämänkin väärin, että jätetään pikkulaikut monimuotoista luontoa ja vedetään loput risukoksi ja kitupelloksi? Toki jätevirtojen hyödyntäminen on hyvä juttu. Risukkopellot taas eivät ja siihen ollaan menossa.
Vai olisikohan aika luopua puolueista ja puoluekurin kuristamasta politikoinnista? Kenen etua se ajaa, että meillä on sixpäkki hallitus, jossa kaikki sabotoi toisiaan?
Ei se ainakaan yhteiskunnan etu ole.
Mitä ajattelee poliitikko, joka vastustaa ehdotusta, mutta äänestää JAA, koska puoluekuri edellyttää niin?
Mitä ajattelee poliitikkoa äänestäneet?
Onko sillä mitään väliä mitä mieltä yksittäinen poliitikko on, kun puoluekuri ja puolueen sisällä valtaapitävä blokki kuitenkin määrittää sen mitä puolue tekee?
Osmo Soininvaara, kerroit mielipiteitäsi A‑Studiossa sote-uudistuksesta ja totesit ettet itse halua alkaa pullikoimaan? Miksi et? Jos olet eri mieltä, miksi et sitten toimi omantuntosi mukaan?
Vihreät ovat ok ympäristöpuolueena. Tällöin ainakin tietää, että mitä kantoja on lupa odottaa. Ja sehän on ok.
Sen sijaan talouspuolella toivoisi hieman kehittyneempiä kannanottoja. Tähän asti vihreät ovat keskittyneet kritisoimaan talouskasvua ja teollisuutta mutta todentuntuiset vaihtoehdot ovat olleen vähissä. Jos teollisuus ei tuota vientituotteita, niin mistä rahat julkiselle sektorille ja eläkkeisiin, joita tunnutaan kuitenkin kannatettavan.
Siis: kuten monet muutkin, vihreät ovat ottaneet talouskasvun ja vientieurot saavutettuna etuna, jota sopii paheksua ja näykkiä. Mutta entä jos talouskasvu ja vienti oikeasti vähenee? Mitä sitten? Vihreä köyhyys? Tästä ei varmaan kannata vihreiden ennen vaaleja puhua.…
Suomen vahvuus on ja on ollut poliittinen konsensus. Siinä puolueet joutuvat tekemään koko ajan kompromisseja tullakseen keskenään toimeen. Ei ole selkeitä blokkeja. Huono puoli on siinä, että tällaisissa oloissa ei kukaan oikein ota vastuuta talouden tervehdyttämisestä ja rakenteellisista uudistuksista. Vaikka on selvää, että osa nykyisistä puolueista jatkaa jonkin hallitus koalition osana. Siksi tuskin on mitään merkitystä, mitä joku vihreäpuolue linjaa puoluekokouksessaan. Asialla olisi eri merkitys jos se olisi esim. toinen äänestäjien vaihtoehdoista.
Toisaalta on huvittavaa miten pj Niinistö markkinoi “laadukkaiden viinien ostamista mukaan”. Todellisuus ei ole tätä. Mutta kannatan, koska suomessa valtio on jo ottanut liikaa vastuuta meiltä ihimisiltä. Suomalaisilla vallitsee jo diktatuureista peräisin oleva tukoholma syndrooma. Että tavallisia ihmisiä pitää poliisin valvoa ja valtion holhota. Se on hyvää ja oikein, sitä pitää saada lisää. Toivottavasti se murtuu tämän velkaantumisen ja tulevan laman seurauksena.
Suomi on maailman yksinapaisimpia valtioita. Vihreiden pitäisi ottaa lusikka käteen ja todeta se mikä pätee metropoliin ei päde kaikkialla. Koska väistämättä metropolin ekologinen jalanjälki sijoittuu kauas sen, rakennetun metropolin, ulkopuolelle siellä tarvitaan aivan toisen tason säännöstelyä kuin muualla jossa pienemmän inhimillisen toimeliaisuuden takia ekologinen jalanjälki sijoittuu siihen rakennetun kulutuspaikan välittömään läheisyyteen lähimetsiin, niittyihin ja peltoalueisiin sekä vesistöihin. Energiakeskusteluissa hellityn marginaalilaskennan mukaisesti mihin sijoittuu uuden metropolilaisen ekologinen jalanjälki tänään? Ollaanko jo Siperiassa asti. Mutta kun siellä on jo shanghailaiset jonossa. Ei hyvä.
Karrikoidusti muualla voidaan elää kuin elo pellossa mutta metropolissa on todellakin harkittava tarkempaan mikä on kestävää elämistä vuosikymmenien yli. Tämä pätee tietysti myös muualta metropoliin asioiviin (esim. ns. pendelöinti).
Ajatteletko ekologista jalanjälkeä hehtaaria vai asukasta kohden?
Asukasta kohden. Katso jos sinulla käytettävissä Google Earthilla vaikkapa Lontoota ja siitä etelä-Englantiin. Karrikoidusti koko maailma Himalajaa, Saharaa ja meriä lukuunottamatta voisi olla kansoitettu ekologisesti etelä-Englannin tapaiseksi tilkkutäkiksi mutta ei Lontooksi. Joka jopa satelliittikuvan tarkkuuden rajoissa näyttää enemmän kasvaimelta.
Haluan olla väärässä. Voitko auttaa edes karrikoidusti :). Isot kaupungit tuottavat hienoja asioita ja ovat myös itsessään upeita. En vain pääse ajatuksesta, että niissä on sisäänrakennettu kestämättömyys. Ne odottavat kestävyyttä jossakin toisaalla kuin itsessään?
Kummalla tavallal tahansa laskien Helsinkiläisen hiilijalanjälki on korkeampi. Hehtaari kohden ero on tietysti hirmuinen, mutta henkilöäkin kohden helsinkiläinen päihittää maaseudun asukkaan.
Näin siis kun lasketaan hiilijalanjälki kulutukseen perustuen. Oikeastaan vain yksityisen liikenteen kuorma on Helsingissä alhaisempi kuin muualla, mutta kun lasketaan likenne kokonaisuudessaan (siis myös julkinen ja lentoliikenne) niin liikennekin menee kutakuinkin tasan.
Maaseudulla asumisen hiilijalanjälki on pienenpi talojen rakenteen (puu vs betoni), puulämmityksen ja pienten paikkakuntien puupohjaisten lämpölaitosten ansiosta (Helsingissähän poltetaan lähes pelkästään fossiilisia).
Kulutuksessa ylipäätään helsinkiläiset sitten hakkaavatkin muut kirkaasti. Se tulotasosta johtuva turha kulutus
Tutkimus, johon Kari S viittaa, ei ole tutkinut helsinkiläisten kulutusta lainkaan, vaan on ekstrapoloinut sen tulotason perusteella. Päähypoteesi on, että kaupungeissa samnalla tulotasolla kulutetaan enemmän palveluja kuin syrjäseuduilla, muttaq tätä ei ole otettu huomioon, eikä kaukolämmön edullisuutta sähkölämmitykseen nähden.
Olisiko nyt niin, että self-made-miehillä ei hirveästi ole aikaa politikoida, sitten vasta kun raha on tullut perittyä, voi alkaa leikkiä herliniä? No mutta joka tapauksessa tuntemistani pörssiyhtiön toimareista 50 % on vihreitä (Tectian Tatu Ylönen).
Maaseudulla ei niin kauheasti sähkölämmitetä. Se on kaupunkien (kuten Helsinki, Espoo, Vantaa) omakotialueiden vitsaus. Maaseututaajamissa kaukolämpö tuotetaan usein puulla (sahan tai sellutehtaan kyljessä) ja haja-asutusalueella lämmitetään suoraan puulla (hake). Eikä mikään muuta sitä faktaa, että me helsinkiläiset tuotamme sen kaukolämmön fossiilisilla. Mitä helsinkiläisenä ei voi kuin hävetä.
Onko tästä jotain oikeaa tietoa. Omien kokemusten valossa haja-asutusalueilla suora sähkö on suosituin lämmitysmuoto, mutta otoskoko onkin mitätön. Tai yleensä lämmitys on siis mallia suora sähkö + ehkä ILP ja pökköä pesään kun isäntää inspiroi.
Minusta kaukolämmön yhteistuotanto fossiilisilla ei ole mitenkään häpeällistä. Paljon häpeällisempää on tuottaa kesäpäivinä sähköä aurinkopaneeleilla ja talviöisin hiilellä ilman, että ottaa lämmötkin samalla talteen.
Miksi tästäkin keskutellaan puoluekokous-langan perässä. Se oikea keskustelualue olisi kyllä poikaa…
Ihan typeää tuollainen ajattelu. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että Helsinki ostaisi Keski-Suomen kaikki puut, ajattaisi ne rekoilla poltettavaksi Helsinkiin ja samaan aikaan puuttomiksi jääneet keskisuomalaiset käyttäisivät hiiltä.
Iso ongelma vihreille on bessrwisser- asenne, joka osui Hautalaa jo nilkoille. Jos kyvykästä porukkaa olisi tarjolla, kannattaisi niitä nostaa esille. Nyt puoluekokouksesta jäi päällimmäisenä mieleen Niinistö, joka kuvittelee voivansa neuvoa, mitä ja miten teollisuuden kannattaa tehdä.
Kaukolämmön yhteistuotannossa ei ole mitään vikaa. Ongelma on fossiilinen polttoaine maassa jossa uusiutuvaa riittäisi niihin yhteistuotantolaitoksiinkin ihan riittävästi. Tehdään se yhteistuotanto uusiutuvilla niin asia muuttuu häpeällisestä ihan kunniakkaaksi.
Helsinki Energia on aivopessyt ja manipuloinut jo vuosia kaupunsin päättäjiä hiilen ja maakaasun ystäviksi, taitaa olla väitöskirjaakin tulossa hiilen polton autuaallisuutta korostamaan. Yllättävä on kuinka hyvin vihreisiinkin tuo on mennyt läpi
Tuo väite, että uusiutuvaa on tuosta vain tarjolla Suomessa kuinka paljon tahansa on yksikertaisesti väärä väite. Voisi vaikka tarkistaa faktoja. Täällähän joudutaan käyttämään jopa turvetta.
Suomen metsien kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiota. Sen lämpöarvo on noin 200 TWh. Siitä poltetaan yllättävän paljon, melkein 88 TWh. Tästä aika paljon tapahtuu sellutehtaiden väliprosesseissa.
Jos haluaisimma korvata puuta polttamalla kaikki fossiilinen energia Suomessa turve mukaan luettuna, puuta tarvittaisiin 280 TWh. Ei riitä, vaikka koko metsän kasvu poltettaisiin hakkeena. Paperin valmistukseen tai sahoile puuta ei riittäisi.
Sipilä on melkoisen vakuuttava, ja hän on menestynyt yksityisellä sektorilla siinä mittakaavassa, mitä minä pidän menestymisenä. Ja nyt Keskusta on suurin puolue.
Minusta vihreillä nyt ei ole kauheasti näkyvillä paikoilla ihmisiä, joista ihmettelee, että ohhoh, tuokin joka olisi voinut jatkaa rahan tekemistä muualla päätti sitten idealismissaan valita maailmanparantamisen järjestö/puoluehommissa. Tällaisia vihreät kyllä tarvitsisivat.
Marko, mitä oikein höpiset. Muutat omat annekkoluulosi tuosta vain faktoiksi.
Kuulun jopa itse niihin, jotka ansaitsisivat tai olisivat ansainneet paljon enemmän elinkeinoelämän palveluksessa. Paljon on meillä myös niitä, jotka ovat luoipuneet politiuikasta, koska se ei ole sopinut työuran kanssa yhteen.
Hei Osmo, ja muut Vihreät,
Jostakin luin, että Vihreiden puoluekokouksessa keskusteltiin paljon Talvivaarasta. Mediaan ei tätä keskustelua juuri välittynyt.
Aikooko Vihreät tehdä jotakin puolueena Talvivaaran suhteen? Jos kyllä, niin mitä? Jos ei, niin miksi ei?
Sellainen mielikuva on välittynyt, että Vihreät ei puolueena enää mobilisoi kansalaisaktiivisuutta, sellainen on jätetty kansalaisjärjestöille. Joten Talvivaarasta ei voi tulla uutta “koijärveä”. Ei vaikka mitä tapahtuisi?
Toisaalta puolue on hallituksessa ja pitää hallussaan ympäristöministerin paikkaa, mutta näilläkään eväillä ei ola mahdollisuutta vaikuttaa juuri tähän ongelmakaivokseen..? Ei voida, vai ei haluta vaikuttaa?
Ikävää, että Vihreät on pysytellyt hyvin hiljaa kaivosongelmasta/ongelmakaivoksesta. On vaikea kokea puoluetta edustamaan itseä ympäristöasioissa. Toisaalta ne muut arvot on mahdollista löytää muista puolueista. Toivon, että Vihreät toimisi tässä asiassa vahvasti vihreän arvomaailman mukaan ja olisi ensimmäisenä viemässä eteenpäin kyseisen kaivoksen sulkemista.
Hyvä, hyvä, hyvä!
Vain yksi tarkennus:
Fossiilisten korvaamiseen tarvittaisiin todellisuudessa paljon enemmän puuta, koska puuta ei voi suoraan työntää esim. auton tankkiin. Koska termodynamiikka, konversiohäviöitä tulee väistämättä. Realistisempi arvio tarvittavasta puun (“biomassan”) lämpöarvosta, jos sillä korvattaisiin fossiiliset, olisikin suuruusluokkaa 500–600 TWh. Milloin ollaankin jo vuosikasvuun nähden vähintäänkin kaksinkertaisissa lukemissa.
Mainittakoon etukäteen, että tarve ei sanottavasti muutu vaikka kaikki autot muutettaisiin häkäpöntöiksi: tällöin vain kuljetettaisiin tehotonta konversiolaitosta ylimääräisenä painona joka autossa sen sijaan, että konversio massasta liikennepolttoaineeksi tehtäisiin keskitetysti ja melkein varmasti tehokkaammin.
Osaisiko Soininvaara tai joku muu sisäpiiriläinen valottaa sitä, miksi Niinistö päätti antaa Hannele Pokalle jatkokauden YM:n kansliapäällikkönä. Kuinka usein vihreät pääsevät nimittämään YM:n ylimmän virkamiehen? Ehkä kerran vuosisadassa. Ja mitä tehdään, annetaan se henkilölle, joka on paitsi epäpätevä myös melkein kaikessa vihreiden poliittisia tavoitteita vastaan. Miksi!? Ja vastaukseksi ei kelpaa, että ei pidä tehdä poliittisia virkanimityksiä. Kansliapäälliköt ovat aina poliittisia.
Osmo, olet tunnetusti Vihreiden älykköjä, ja saat analyysisi ja konsultointisi kaupaksi missä vain. Väitit kuitenkin, että nimenomaan nuoremmassa polvessa vihreitä on paljon kovaa asiantuntemusta. Ei minulla mitään ennakkoluuloja ole, mutta kun ei ole tietoakaan itseäni yli 10 vuotta nuoremmista vihreistä, niin kyselin että minkä nimisiä nämä huippuosaajat oikein ovat ja millä aloilla he ovat meritoituneet?
Juttelin puoluekokouksessa myös nuorten professorien, veitsenterävien luonnontieteilijöiden ja menestyneiden liikkeenjohdon konsulttien kanssa. He kaikki olivat järjestöjensä virallisia kokousedustajia, ja heistä osaa en ollut tiennyt vihreiksi.
Ainakin eräs suuren jäsenjärjestön johdossa toiminut kunnallispoliitikko on menestynyt liikkeenjohdon konsultti ja Hamiloa toistakymmentä vuotta nuorempi. Juha Sipilä ei ole vaan on 7 vuotta vanhempi — kuka on se Kepun nuori menestyjä? Hamilon ikäinen vihreä Tatu Ylönen, joka Hamiloa yli 10 vuotta nuorempana oli Suomen kaikkein menestyneimpiä yrittäjiä, oli luonut ja johtanut suureksi SSH-yrityksen.
Vihreät ovat arvovasemmistolainen puolue, jossa valitettavasti bisnesmenestys ei kai keskimäärin ole meriitti bisnestä heikoimmin seuraavien keskuudessa ja toisaalta vihreät on niin paljon nokikkain elinkeinoelämän kanssa, että bisnesuralla vihreys ei todellakaan ole yleisesti meriitti — ei kyllä paljon muukaan poliittinen aktiivisuus. Siksi bisneksessä menestyneet ihmiset eivät yleensä tuo vihreyttään esiin ja päinvastoin. Akateeminen tutkinto sentään on tilastoista päätellen plussaa, ja vihreät taitavatkin olla koulutetuin puolue äänestäjäkunnaltaankin.
Minusta näyttää siltä, että vihreissä on eniten nuoria fiksuja ihmisiä — jopa duunarityypit ovat varsin fiksuja, mitä ilmiötä toki lienee muissakin puolueissa. Jäsenkyselyn perusteella 12 % jäsenistä on tohtoreita tai väitöskirjaa tekeviä. Näin eduskuntapuolueista — Piraattipuolue ja Edistyspuolue saattavat tietysti olla nerotiheydessä aivan omassa luokassaan.
Vihreisiin tietysti mahtuu monenlaista väkeä, mutta myös niissä siivissä, joihin Hamilo suhtautuu kielteisimmin, on johdossa kohtalaisesti älykkäitä ja faktoilla argumentoivia ihmisiä. Olen moneen kertaan yllättynyt positiivisesti, vaikka tietysti kaikkiin puolueisiin mahtuu älyllisesti epätoivottaviakin ilmiöitä.
Erityisesti sanon muiden puolueiden fiksuille nuorille ihmisille: jos viihdytte omissa puolueissanne ja koette vaikuttavanne paljon, ehkä saatte tehtyä yhtä paljon hyvää niissä. Tulkaa vihreisiin vain, jos koette haluavanne samemmanhenkisten pariin tai vaikuttavanne asioihin kohtuuttoman vähän.
Minä ihmettelen tätä “ihmettelijän” hyökkäystä Hannele Pokkaa vastaan. Voisiko kirjoittaja perustella syytöksiään Hannele Pokan epäpätevyydestä tai vihreiden poliittisten tavoitteiden vastustamisesta? Perusteeksi ei riitä (todennäköisesti väärä) mielikuva Keskusta-puolueesta. Hannele Pokka on toiminut aktiivisesti muun muassa vaelluskalakantojen puolesta puhujana, jo ennen ympäristöministeriön työtään.
Kansliapäällikön vaativaan tehtävään ei onneksi riitä pelkkä vihreä imago. Vaikea minun on myöskään nähdä, että kuinka Vihreän puolueen riveistä tuleva kansliapäällikkö olisi mitenkään parempi ympäristön kannalta. Ainakaan nykyisten Vihreiden ministereiden (Niinistö ja Hautala) toiminta ja aikaansaannosten merkittävyys eivät ole minua täysin vakuuttaneet, vaikka henkilöinä molempia toki arvostan. Ja Niinistö on sentään Pokan esimies, joten huonon ympäristöpolitiikan syiden kaataminen kansliapäällikön niskaan kuulostaa kyllä siltä, että halutaan löytää syntipukki jostain muualta kuin omista riveistä…
Puolueen teknologiasiipeä ei lasketa. Se on merkityksetön. On aivan sama, mitä julkilausumia ja ohjelmia ja periaatejulistuksia se saa äänestettyä läpi, koska taiteilija- ja feministisiiven edustajat pyyhkivät niillä aina per.. nenänsä sekä omassa kommunikaatiossaan että edustustehtävässään.
anonyymin logikka on kyllä rautainen. Vihreät ovat tyhmiä. Ne vihreistä, jotka eivät ole tyhmiä, eivät ole oikeita vihreitä, mistä seuraa, että vihreät ovat tyhmiä. Tällä päättelyltavalla voi päätellä oikeastaan mitä hyvänsä.
Minä muuten kerran kysyin puoluehallitusta johtaessani, että kuinka monella on kertynyttä yrittäjäeläkettä. Vähän yli puolella oli. En usko, että löytyy toista puoluetta, jolla olisi näin paljon yrittäjiä.
Minä tulkitsin tuon ‘anonyymin’ No True Scotsman ‑parodian sarkasmiksi?