Työttömyys ja alhainen koulutus

Kir­jas­saan Tri­umph of the City Edward Glaeser kir­joit­taa, että slum­mit ovat myön­teinen ilmiö, sil­lä on hyvä, että maaseudun köy­hät muut­ta­vat kaupunkei­hin eivätkä jää maaseudulle. Slum­meista voidaan koho­ta ylöspäin ja monin on kohon­nutkin. Kur­jal­la maaseudul­la ei ole mitään mahdollisuuksia.

En ole ihan var­ma, että slum­mit ovat paras vai­h­toe­hto, vaik­ka jäämi­nen maaseudulle odot­ta­maan nälkäkuole­maa onkin vielä huonom­pi. Niin kuin joku sanoi, että kun pitää vali­ta stal­in­is­min ja fasis­min väliltä, liian moni valitsee.

Ongelmalähiöt

Glae­serin teesi tuli mieleeni, kun luin maanan­tai Hesarista artikke­lia ”ongel­malähiöi­den” koulu­tus­ta­sos­ta, ulko­maalaisväestöstä ja työt­tömyy­destä.  Kun kolmi­u­lot­teista näyt­töä vas­ta kehitel­lään, piirsin kuvaan vain kak­si näistä, koulu­tus­ta­son ja työt­tömyy­den. Ulko­maalaisväestön mukaan­ot­to olisi vain vahvis­tanut väitettäni.

Koulu­tus­ta­sol­la mitat­tuna ongel­mallisim­mat lähiöt löy­tyvät Helsingistä. Niis­sä on kuitenkin joukon matal­in työt­tömyys. Toisek­si matal­im­mat kak­si löy­tyvät Turus­ta ja korkeim­mat kak­si työt­tömyysaluet­ta Kotkasta.

Koulute­tun väestön on ylivoimais­es­ti hel­poin­ta löytää koulu­tus­taan vas­taavaa työtä suurista kaupungeista, mut­ta helpom­paa työn löy­tymi­nen on myös vähän koulute­tu­ille ja maahanmuuttajille.

= = = =

Kos­ka olen enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä, on pakko sanoa, että yllä ole­va ei täytä mitään tieteel­lisen tutkimuk­sen vaa­timuk­sia, mut­ta onpa­han vain mie­lenki­in­toinen kuva.

 

34 vastausta artikkeliin “Työttömyys ja alhainen koulutus”

  1. “Työt­tömyys ja alhainen koulutus”

    Mil­lainen­han maail­ma olisi ilman virkamiehiä. Löy­ty­isiköhän aiheeseen yhtään linkkiä. Eli jos ihmiset & työt­tömät tek­i­sivät asioi­ta ilman virkami­esten opas­tus­ta, olisiko Suo­mi perem­pi maa elää kuin esim. Austraalia.

  2. Työt­tömyysas­teen tui­jot­ta­mi­nen on hie­man harhaan­jo­hta­va syr­jäy­tymisen mit­tari. Parem­pi olisi työl­lisyysaste. Tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jaryh­mien työl­lisyysaste voi olla 10% luokkaa, vaik­ka työt­tömyysaste ei olisikaan 20% pahempi, jos iso osa porukas­ta on kokon­aan työ­markki­noiden ulkop­uolel­la. Korkea työt­tömyysaste voi olla esim. taan­tu­val­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nal­la, mut­ta tämän­laisen paikkakun­nan ongel­mat ovat aivan eri­laisia, kuin juuret­tomien, koulut­ta­mat­tomien, ilman työkoke­mus­ta ole­vien maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mal­la alueel­la. Ainakin koulu­jen, las­ten­tarho­jen ja auto­jen palo­herkkyys tun­tuu ole­van matalampi.

    1. AV
      Onko sin­ul­la jotain fak­taa siitä, että Jakomäessä olisi alhainen työl­lisyysaste vaikka­pa Kotkaan ver­rat­tuna, vai halu­atko vain levit­tää perus­teet­to­mia ennakkoluuloja?

  3. Soin­in­vaaran maaseu­tu­vi­ha näyt­tää nyky­isin saa­van hyvin koomisia piirteitä.

  4. AV: arem­pi olisi työl­lisyysaste. Tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jaryh­mien työl­lisyysaste voi olla 10% luokkaa, vaik­ka työt­tömyysaste ei olisikaan 20% pahempi, jos iso osa porukas­ta on kokon­aan työ­markki­noiden ulkopuolella.

    Joo, epäilemät­tä esimerkik­si soma­lilas­ten ja sit­ten niiden egyp­tiläis­mum­mo­jen työl­lisyysaste on tosi heikko.

    Helsingis­sä keskimäärin työvoiman ulkop­uolel­la on keskimäärin 18,9 % 20–65-vuotiaista, Jakik­ses­sa 22,6 % ja Kon­tu­las­sa 21,0 %. Eniten työvoiman ulkop­uolelle jää maa­han­muut­ta­jis­taan tun­netus­sa Kaivopuis­tossa, 30,9 %.

  5. Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa merkit­tävienkin kaupunkien lähet­tyvil­lä on lukuisia korkean (nuoriso)työttömyysasteen lähiöitä. Se ker­too siitä, että myös suurimpi­en työ­paikkakeskit­tymien kyky työl­listää heikosti koulutet­tua työvoimaa on rajalli­nen. Mata­la­palkkatyöläis­ten yli­tar­jon­ta Ruot­sis­sa selit­tyy ylim­i­toite­tul­la human­itääri­spain­ot­teisel­la maa­han­muu­tol­la. Suomenkaan ei kan­na­ta tuu­dit­tau­tua siihen, että esimerkik­si metropo­lialueemme kyky työl­listää koulut­ta­mat­to­mia ihmisiä hant­ti­hom­mi­in olisi raja­ton. Uskon kyseisen lim­itin ole­van jo aika lähel­lä, silti pääkaupunkiseudul­lakin on työt­tömiä nuo­ria aivan liikaa.

    PS. Luulin aiem­min, että Kotkas­sa ei olisi kovin paljoa maa­han­muut­ta­jia, mut­ta siel­lä taitaa olla liki samas­sa suh­teessa kuin Turus­sa. Kotkan ongel­mat johtu­vat teol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­ses­ta, eikä pelkkä koulu­tus auta, jos ei ole työ­paikko­ja tar­jol­la. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä korkea koulu­tus­ta­so tarkoit­taa hyvää ennustet­ta — heikko koulu­tus­ta­so yhdis­tet­tynä seg­re­goitu­van pop­u­laa­tion koon kasvu­un merk­it­see ghettoutumista. 

    http://www.demari.fi/arkisto?id=11851

  6. Tuol­lai­sis­sa ns. tutkimuk­sis­sa pitäisi huomioi­da myös asuinalueen keskimääräi­nen ikäjakauma.

    Mutu-tun­tu­mal­la arvioisin asian ole­van seuraavasti:

    Melko van­ho­jen ihmis­ten asuinalueel­la saat­taa olla korkeahko työl­lisyys koulut­ta­mat­to­muud­es­ta huoli­mat­ta. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jot­ka ovat ansain­neet leipän­sä sel­l­ai­sis­sa duu­nar­i­am­mateis­sa, joi­hin ei ole muodol­lista koulu­tus­ta juuri vaadittu.

    Nuorten ihmis­ten kohdal­la taas koulut­ta­mat­to­muus takaa suurel­la pros­en­til­la myös työt­tömyy­den. Tosin äsken uuti­soiti­in, että myös aka­teemis­ten työt­tömyys on kovas­sa nousussa.

  7. Maaseudul­la ei Suomes­sa kukaan kuole nälkään, mut­ta aika taval­la eri mit­talu­okkaa syr­jäy­tymi­nen siel­lä saa. Toisaal­ta, onpa­han vaikeampi nuorten jengiy­tyä ja aiheut­taa yleistä kaaos­ta jos ovat työt­töminä maaseudul­la. Siel­lä ne sen­tään vain juo­vat itsen­sä hengiltä ja korkein­taan vähän tap­pel­e­vat kirkonkylil­lä. Kaupungeis­sa sit­ten polte­taan autoja. 

    (Ja siis, tämän saa nyt lukea sit­ten ihan sil­lä lail­la kuin haluaa)

  8. “on hyvä, että maaseudun köy­hät muut­ta­vat kaupunkei­hin eivätkä jää maaseudulle. Slum­meista voidaan koho­ta ylöspäin ja monin on kohon­nutkin. Kur­jal­la maaseudul­la ei ole mitään mahdollisuuksia.”

    Min­ul­la on vah­va mutu­tun­tu­ma, että Suomes­sa maaseudul­ta muute­taan pääkaupunkiseudulle ensisi­jais­es­ti töi­hin tai opiskele­maan, ei suinkaan slum­mei­hin joutoväkenä notkumaan. 

    Slum­mien joutovä­ki lie­nee suurim­mak­si osak­si ihan pk-seudun paikallista tuotan­toa, maustet­tuna human­i­taarisil­la muuttajilla.

    1. Min­ul­la on vah­va mutu­tun­tu­ma, että Suomes­sa maaseudul­ta muute­taan pääkaupunkiseudulle ensisi­jais­es­ti töi­hin tai opiskele­maan, ei suinkaan slum­mei­hin joutoväkenä notkumaan. 

      Mikä saa sin­ut ajat­tele­maan, että Edward Glaeser olisi tutk­in­ut Suomen tilan­net­ta ja kuvaus koskisi eri­tyis­es­ti Suomea? Suo­mi ei ole maail­man napa.

  9. Koneel­lis­tu­mi­nen. Glob­al­isaa­tio. Velkakupla.

    Ensim­mäiseltä suo­jasi poikkeuk­selli­nen käden­taito tai muut­ta­mi­nen lähiöi­hin (karhu­vuoret ja kon­tu­lat ympäri Suomen). Seu­raaval­ta koti­markki­noiden palvelu­alat tai eri­tyi­nen osaami­nen maail­man­taloudessa sekä julki­nen sek­tori (metropoli). Kol­man­nelta suo­jaavaa oikeaa strate­giaa ei vielä tiedetä.

  10. Suomen ja muun län­si-Euroopan väli­nen ero on se että Suomes­sa teol­lis­tu­mi­nen ja kaupungis­tu­mi­nen tapah­tui hitaam­min ja Suomel­la ei ole ollut siir­tomai­ta jos­ta olisi muut­tanut väkeä Suomeen yhtä­jak­sois­es­ti. Toki esim Venäjän val­lan aikana Suomeen muut­ti venäläisiä, tataare­ja ja juu­ta­laisia ym, mut­ta itsenäistymisen jäl­keen oli pitkä tauko ennen seu­raavaa maa­han­muut­ta­ja-aal­toa. Muual­la län­si-Euroopas­sa isot betonilähiöt raken­net­ti­in nimeno­maan siir­to­laisia varten, Suomes­sa maal­ta­muu­ton aiheut­ta­man asun­to­tarpeen tyydyttämiseksi.

  11. Kääpäeläin: Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa merkit­tävienkin kaupunkien lähet­tyvil­lä on lukuisia korkean (nuoriso)työttömyysasteen lähiöitä. Se ker­too siitä, että myös suurimpi­en työ­paikkakeskit­tymien kyky työl­listää heikosti koulutet­tua työvoimaa on rajallinen. 

    Taloudessa jos­sa ei ole täystyöl­lisyyt­tä minkä tahansa työl­listämiskyky on rajalli­nen. (Sivu­men­nen, en äkkiseltään kek­si mik­si väestön koulu­tus­ta­so vaikut­taisi kokon­aistyöl­lisyy­teen, siis koulu­tus paran­taa yksilön työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia suh­teessa mui­hin työn­hak­i­joi­hin, mut­ta onko tämä nol­la­summapeliä kokon­aistyöl­lisyy­den kannalta?)

    Varsi­nainen point­ti kuitenkin on että myös huonos­ti koulute­tut työl­listyvät parem­min isom­mil­la työssäkäyn­tialueil­la, jos­ta on myös empi­iristä näyt­töä. Se ei ole ihan sat­tumaa, että syr­jäy­tyneet lähiöt tup­paa ole­maan syrjäisiä:

    Asuinalueen työssäkäyn­tialue on efek­ti­ivis­es­ti se alue jon­ka sisälle voi tait­taa työ­matkan siedet­tävässä ajas­sa ja siedet­tävin kus­tan­nuksin. Esimerkik­si Pohjois-Van­taan lähiöistä, ainakin jos liikkuu julk­isil­la niin kuin suurin osa työ­matkalai­sista ja varsinkin pieni­palkkaisem­mista tekee, on käytän­nössä vaikea käy­dä töis­sä muual­la kuin pääradan var­ren sektorissa.

    Huono saavutet­tavu­us näkyy myös asun­to­jen hin­nois­sa, eli ilman mitään inter­ven­tioi­ta pien­i­t­u­loiset, joiden­ka on muutenkin vaikea saa­da töitä, kasaan­tu­vat alueil­la joista on vaikea käy­dä töis­sä. Tämän takia idea että asute­taan yhteiskun­nan tuel­la elävät halpoi­hin asun­toi­hin on niin tavat­toman huono. Ei kan­na­ta asut­taa ihmisiä joiden­ka on vaikea työl­listyä vielä paikkaan jos­sa on vaikea työllistyä.

    Kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti varsi­nainen ongel­ma toki on syr­jäiset lähiöt. Ei tehdä niitä vaan raken­netaan lähelle, ei se sen vaikeam­paa ole.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    AV
    Onko sin­ul­la jotain fak­taa siitä, että Jakomäessä olisi alhainen työl­lisyysaste vaikka­pa Kotkaan ver­rat­tuna, vai halu­atko vain levit­tää perus­teet­to­mia ennakkoluuloja?

    Näitä oikei­ta työl­lisyysaste luku­ja on taviksen vaikea löytää/saada.

    Nykyää työkkäri pistää herkästi ihmisen työvoiman ulkop­uolelle ja sik­si työl­lisyysas­teetkin näyt­tävät hyviltä eivätkä ker­ro totuutta.

    Tilasin oman otteeni työkkäristä ja niin­hän siinä oli käynyt, että min­ut oli luokitel­tu työvoiman ulkop­uolisek­si 500 päivän jälkeen

    Olen nyt eläk­keel­lä, mut­ta työn­hak­i­jana työvoima­toimis­tossa ja työvoiman ulkop­uolise­na edelleen vaik­ka olen alle 65-vuotias.

    Näin se työu­ra pite­nee Suomessa

  13. Euro­stat tekee työl­lisyys­ti­las­to­ja pelkästään ikään perustuen. 

    Koulu­tus­lu­ok­i­tuk­se­na käytetään (ISCED) mukaista luokit­telua: täl­lai­sis­sa tilas­tois­sa työl­lisyysaste perus­tuu 15–64-vuotiaiden sijas­ta 25–64-vuotiaisiin.

    Korkea-asteen koulu­tuk­sen saanei­den työl­lisyysaste oli EU-27:ssä 83,9 % vuon­na 2010, mikä on huo­mat­tavasti korkeampi kuin alem­man tai ylem­män perusas­teen koulu­tuk­sen saanei­den työl­lisyysaste 53,8 %.

    Keski­as­teen koulu­tuk­sen tai keski­as­teen jälkeisen koulu­tuk­sen, joka ei ole korkea-asteen koulu­tus­ta, saanei­den työl­lisyysaste EU-27:ssä oli 73,1 %.

    Tämäkään ei ker­ro koko totu­ut­ta, korkeal­oulute­tuis­sa on vähän kotirou­via, sen sijaan alim­mis­sa luokissa paljon.

    Yksit­täisil­lä tilas­toil­la ei ole suur­ta arvoa kun arvioidaan työllisyyttä

    1. Juhana Var­ti­aisen ja min­un paperi­sta löy­tyy koulu­tusas­teen mukainen työl­lisyysaste ikälu­okas­sa 35–54 vuot­ta, jol­loin nuoru­us eikä van­hu­us pääse sotke­maan asi­aa. Erot koulu­tusas­teen mukaan ovat huo­mat­ta­van suuret niin, että kak­si ali­na koulu­tus­ryh­mää muo­dosta­vat ongelman.

  14. En ole var­ma pätevätkö Glae­serin väit­teet oikein Suomeen. Ennen maal­la oli kulkure­i­ta, ne taisi­vat hävitä jo 1960-luvul­la. Nyky­isin nämä kulku­rit asunevat usein kaupunkien lähiöis­sä. Sosi­aaliset ongel­mat kasaan­tu­vat hel­posti niihin ja ilmenevät mm. lyhyenä elin-ikänä. Maaseudul­la työt­tömyysaste on yleen­sä pienem­pi ja sinne jäänei­den on olta­va oma­toimisem­pia kuin lähiöis­sä. Myös ravin­non han­kkimista omas­ta ympäristöstä (kalas­tus, met­sästys, mar­jas­tus yms) lie­nee maal­la enem­män. Ei Suomes­sa kukaan nälkään kuole maallakaan !

    Muuten Suomen kaupungeista kaikkein lyhin elin­iän ennuste on on kotkalaisil­la, onko jotakin tekemistä työt­tömyy­den kanssa ? muutenkin eri­laiset ammat­ti- ja elinikä­tutkimuk­set ovat tuot­ta­neet mie­lenki­in­toisia tulok­sia. Alapäässä (lyhin elinikä) ovat mm. rav­in­to­latyön­tek­i­jät ja asfalt­timiehet ja pitkän elin­iän ammat­te­ja mm. pap­pi, korkeak­oulun opet­ta­ja. Syöpää (kaik­ki syövät)on Suomes­sa maaseudul­la noin 10% vähem­män kuin kaupungeis­sa, tässä mielessä ei oikein kan­na­ta muut­taa kaupunkiin.

    1. Glae­serin väite Suomeen siir­ret­tynä on, että työt­tömän kan­nat­taa muut­taa suurem­paan kaupunki­in. Yli­jäämäväestöä ei varas­toi­da Suomes­sa enää maaseudulle, kuten kehitysmaissa.

  15. Johtuuko työt­tömyy­den ja alhaisen koulu­tuk­sen väli­nen kor­re­laa­tio siitä, että palkko­jen määräy­tymi­nen ei mukaudu siihen, että mata­lan osaamis­ta­son ammat­tien tuot­tavu­us suh­teessa korkean osaamis­ta­son ammat­tei­hin on heiken­tynyt Näin ollen näi­den ammat­tien palkkaero­jen pitäisi olla suuremmat?
    Tämä on ainakin oma päätelmäni.
    Mitä asialle sit­ten tulisi tehdä, kun asumiskus­tan­nuk­sia ja mui­ta elämisen kus­tan­nuk­sia jatku­vasti aivan tieten tah­toen korote­taan, niin etteivät mata­la­palkkaiset tun­nu nytkään tule­van toimeen?

  16. Osmo Soin­in­vaara: Mikä saa sin­ut ajat­tele­maan, että Edward Glaeser olisi tutk­in­ut Suomen tilan­net­ta ja kuvaus koskisi eri­tyis­es­ti Suomea? Suo­mi ei ole maail­man napa.

    Puut­teelli­nen sisäluku­taito sai min­ut näin ajat­tele­maan. Luulin että kir­joituk­ses­sa vih­jat­ti­in Suomen slum­mien koos­t­u­van ensisi­jais­es­ti maaltamuuttajista.

  17. Suomes­sa pienin työt­tömyys on Ahve­nan­maan kun­nis­sa (Föglö 1,1 %) ja monis­sa Poh­jan­maan ran­nikon kun­nis­sa. Suurin yleis­es­ti Lapis­sa (noin 20% Sal­las­sa). Suuri se on myös monis­sa kasvukeskuk­sis­sa, kuten Tam­pereel­la 14%. Ahve­nan­maal­la koulu­tusaste ja työt­tömyys eivät näytä kor­reloivan niin kuin voisi olettaa.

    Suomes­sa varsinkin saaris­tossa on joko työl­lis­tet­tävä itse itsen­sä tai muutet­ta­va pois. täl­löin tilanne on mielestäni melko ter­veel­lä poh­jal­la. Myöskin näis­sä kun­nis­sa (Ahve­nan­maa, Poh­jan­maa) elin­iän odote on hyvä, toisin kuin jois­sakin kasvukeskuk­sien lähiöissä.

  18. R. Sil­fver­berg:
    Suomen ja muun län­si-Euroopan väli­nen ero on se että Suomes­sa teol­lis­tu­mi­nen ja kaupungis­tu­mi­nen tapah­tui hitaam­min ja Suomel­la ei ole ollut siir­tomai­ta jos­ta olisi muut­tanut väkeä Suomeen yhtä­jak­sois­es­ti. Toki esim Venäjän val­lan aikana Suomeen muut­ti venäläisiä, tataare­ja ja juu­ta­laisia ym, mut­ta itsenäistymisen jäl­keen oli pitkä tauko ennen seu­raavaa maa­han­muut­ta­ja-aal­toa. Muual­la län­si-Euroopas­sa isot betonilähiöt raken­net­ti­in nimeno­maan siir­to­laisia varten, Suomes­sa maal­ta­muu­ton aiheut­ta­man asun­to­tarpeen tyydyttämiseksi.

    Hah. Suurin osa Suomes­ta oli kokon­aan asuma­ton­ta vielä 1950-luvun alus­sa. Suo­ma­lainen asu­tus on keskit­tynyt suurim­mak­si osak­si kaup­paloiden ja kaupunkien lähelle, luku­unot­ta­mat­ta 1945–1960 välistä val­tavaa jälleen­raken­nusaal­toa, jos­sa samal­la levitet­ti­in asu­tus­ta koko maa­han. Syn­tynei­den lap­sien määrä oli val­ta­va, jos­ta me nyt kär­simme. Jo seu­raaval­la vuosikymmenel­lä alkoi val­ta­va muut­toli­ike pois maal­ta, kos­ka maaseudul­ta alkoi lop­pumaan työt.

    Ensim­mäi­nen tehdas perustet­ti­in Suomeen vuon­na 1820 Tam­merkosken ran­nalle (Fin­layson, puuvil­late­hdas). Suo­mi on ollut edel­läkävi­jä teol­lisen tuotan­non kehityksessä.

    Suo­mi oli 1800-luvul­la merkit­tävä kan­sain­välisen poli­ti­ikan näyt­tämö, jos­ta ker­too mm. se että Englan­ti lähet­ti laivas­ton­sa Itämerelle.

    Näyt­tää siltä, että suurten ikälu­okkien per­in­tönä olemme uno­hta­neet sen, mitä tapah­tui ennen itsenäistymistä ja maailmansotia.

  19. Mitä itse aiheeseen niin onhan se niin, että mitä vähem­män maaseudul­la asuu ihmisiä, sitä enem­män jää tilaa villille luonnolle.

    Mut­ta itse slum­min ole­mas­sao­lo ker­too siitä, ettei ihmi­sistä välitetä. 

    Ajatelka­a­pa, maail­mas­sa on 7 mil­jar­dia ihmistä ja rapi­at päälle. Olete­taan että tästä 70 miljoon­aa elää slum­meis­sa, eli yksi sadasosa. 

    Jos 70 miljoon­alle ihmiselle mak­se­taan kuukaudessa suo­ma­laista työ­markki­natukea vas­taa­va sum­ma rahaa, eli net­tona 520 euroa käteen, niin se mak­saa kuukaudessa 36 400 miljoon­aa euroa. Vuodessa se mak­saisi 436,8 mil­jar­dia euroa. Yhdys­val­lat käyt­tää enem­män soti­lasvoimi­in­sa vuodessa.

    Toki 520 euroa kuukaudessa päivän­tasaa­jan kieppeil­lä olisi todel­la iso määrä rahaa. Afrikas­sa hyvin moni jää alle tuon 520 euron. Joten todel­lisu­udessa tuon sum­man voi aivan hyvin jakaa kymmenel­lä, jol­loin saadaan 43,7 mil­jar­dia euroa. Pelkästään Shell tekee net­to­tu­losta, joka on karkeasti viides­osa tuosta.

    On täysin val­in­takysymys, onko Suomes­sa tai mis­sään muual­lakaan köyhiä.

    On täysin val­in­takysymys, onko maail­mas­sa nälän­hätää. Puo­let tuote­tus­ta ruuas­ta menee roskik­seen tuotan­non eri vai­heis­sa. Tämä mas­sa vas­taa melkein 1:1 ali­ravit­tu­jen ihmis­ten vaa­ti­maan lisäravintoon.

    Käytän­nössä ihmiset voitaisi­in ruokkia ja tur­va­ta heille perus­tu­lo koko maail­mas­sa, jokaises­sa val­tios­sa, jos vain niin haluttaisiin.

  20. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Toki 520 euroa kuukaudessa päivän­tasaa­jan kieppeil­lä olisi todel­la iso määrä rahaa. 

    Joo, saat­tas slum­mien asukas­määrä alkaa kas­va­maan jos siitä mak­set­taisi­in noin hyvin.

    Maail­man köy­hyy­destä ja nälän­hädästä eroon­pääsem­i­nen vaatisi per­in­teistä kolo­nial­is­tista val­loi­tus­so­taa, jos­sa valkoinen mies tulisi lait­ta­maan asi­at kun­toon. Meinaan muul­la taval­la voisi olla aika vaikea­ta järkätä se apu tarvit­si­joilleen saakka.

  21. Lau­ri Kumpu­lainen: Hah. Suurin osa Suomes­ta oli kokon­aan asuma­ton­ta vielä 1950-luvun alus­sa. Suo­ma­lainen asu­tus on keskit­tynyt suurim­mak­si osak­si kaup­paloiden ja kaupunkien lähelle, luku­unot­ta­mat­ta 1945–1960 välistä val­tavaa jälleen­raken­nusaal­toa, jos­sa samal­la levitet­ti­in asu­tus­ta koko maa­han. Syn­tynei­den lap­sien määrä oli val­ta­va, jos­ta me nyt kär­simme. Jo seu­raaval­la vuosikymmenel­lä alkoi val­ta­va muut­toli­ike pois maal­ta, kos­ka maaseudul­ta alkoi lop­pumaan työt.

    Ensim­mäi­nen tehdas perustet­ti­in Suomeen vuon­na 1820 Tam­merkosken ran­nalle (Fin­layson, puuvil­late­hdas). Suo­mi on ollut edel­läkävi­jä teol­lisen tuotan­non kehityksessä.

    Suo­mi oli 1800-luvul­la merkit­tävä kan­sain­välisen poli­ti­ikan näyt­tämö, jos­ta ker­too mm. se että Englan­ti lähet­ti laivas­ton­sa Itämerelle.

    Kun kävin koulua 1970-luvul­la maantiedon oppikir­jan mukaan yli puo­let suo­ma­lai­sista asui tuol­loin vielä aidosti maal­la eikä kaupungeis­sa tai kaup­palois­sa (joi­ta oli vain kouralli­nen). Näin ei olut asian lai­ta muual­la län­si-Euroopas­sa kuin jos­sain Por­tu­galis­sa ja Kreikas­sa. Yleis­es­ti hyväksyt­ty­jen kaupungis­tu­misen mittarei­den mukaan Suo­mi on aina ollut perässäpitäjä. Suomen vien­to­te­ol­lisu­us on ennen 2. maail­man­so­taa ollut vain raa­ka-ainei­ta ja puo­li­valmis­tei­ta valmis­tavaa. Tästä voisi pitää kah­den tun­nin esitelmän mik­si on niin mut­ta turha tässä.

    Suomen kan­sain­välispoli­it­tine ase­ma on aina ollut kiin­nos­ta­va sen jäl­keen kun Venäjä siir­si pääkaupunk­in­sa Pietari­in ja vaik­ka se ei ole enä pääkaupun­ki, se on Venäjän tärkein sekä kau­pal­lisen etä soti­laal­lisen merenku­lun sata­makaupun­ki Euroopas­sa joka tapauk­ses­sa. Englan­nin laivas­to kävi 1850-luvul­la tääl­lä tuho­tak­seen Suomen­lin­nan, Bomar­sundin ja mui­ta lin­nakkei­ta jot­ka toimi­vat Pietarin lukkona.

  22. Sylt­ty: Maail­man köy­hyy­destä ja nälän­hädästä eroon­pääsem­i­nen vaatisi per­in­teistä kolo­nial­is­tista val­loi­tus­so­taa, jos­sa valkoinen mies tulisi lait­ta­maan asi­at kuntoon.

    Minkäs väri­nen mies lähetetään Kreikkaan lait­ta­maan “asi­at kuntoon”?

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Erot koulu­tusas­teen mukaan ovat huo­mat­ta­van suuret niin, että kak­si ali­na koulu­tus­ryh­mää muo­dosta­vat ongelman.

    Kuka on määritel­lyt, että juuri kak­si alin­ta koulu­tus­ryh­mää oli­si­vat ongel­mallisia? No se poruk­ka siel­lä kolmes­sa ylim­mässä ryh­mässä. Jon­ka palk­ka huitelee aivan omis­sa sfääreis­sään suh­teessa näi­hin “ongel­mat­a­pauk­si­in”.

    Eikö lähtöko­htana pitäisi olla yhteiskun­ta, jos­sa kaikil­la olisi kykyjään vas­taa­va paik­ka ja siitä yhtäläi­nen kor­vaus. Kyl­lä siivoo­jat, keit­täjät, hoita­jat tai kiin­teistön­huolta­jat ovat tänäkin päivänä yhteiskun­nalle täysin välttämättömiä.

    Nyt vaan on men­ty määrit­telemään, että käymäl­lä 5 vuot­ta opin­totuen varas­sa korkeak­oulua on oikeutet­tu hyvin palkat­tuun siis­ti­in sisä­työhön tui­jot­ta­maan isoa näyt­töä isol­la pal­ka­lla — kun se on niin “tuot­tavaa”. Ja sit­ten olete­taan, että ne kak­si alin­ta koulu­tus­ryh­mää luut­tua­vat lat­ti­at, tekevät ruoat ja hoita­vat lapset ja van­huk­set samaan hin­taan kuin virolaiset.

    Täl­lä keinotekoisel­la luokka­jaol­la ei yhteiskun­taa pidem­män päälle rakenneta.

  24. Koti-isä:

    Eikö lähtöko­htana pitäisi olla yhteiskun­ta, jos­sa kaikil­la olisi kykyjään vas­taa­va paik­ka ja siitä yhtäläi­nen kor­vaus. Kyl­lä siivoo­jat, keit­täjät, hoita­jat tai kiin­teistön­huolta­jat ovat tänäkin päivänä yhteiskun­nalle täysin välttämättömiä.

    Syn­ty­isi var­jo­talous, ja koh­ta aivan samat tyyp­it oli­si­vat rikkaita.

  25. Koti-isä: Kuka on määritel­lyt, että juuri kak­si alin­ta koulu­tus­ryh­mää oli­si­vat ongelmallisia?

    Löy­dät asialle perustei­ta mm. hake­mal­la tältä sivus­tol­ta sanal­la “mata­la­palkkatyö”.

  26. Voisin olla vaik­ka pihatalkka­ri­na. Olen kokeil­lut kah­ta pihatalkkaria tänä kesänä tosi tarpeeseen. Ensim­mäi­nen oli umpikän­nis­sä ja kesti kolme tun­tia. Seu­raa­vana päivänä hän­tä ei enää kuu­lunut. Toinen kesti viikon, mut­ta oli koko ajan umpikän­nis­sä, ja nyt hän­täkään ei kuu­lu. Riuskat nuoret miehet eivät lähde. Ilmeis­es­ti isi antaa bile­tys­ra­haa muutenkin.

  27. Catili­na: Lisäk­si jos kaikil­la olisi sama palk­ka, niin en var­mana tätä paskadu­u­nia tekisi.

    Kir­joit­telisi blogikommentteja?

  28. Olisi hyvä kat­sel­la Jakomäen ja Kumpu­lan ikäjakautumaa.

    Hyvin huo­mat­ta­va osa lie­nee min­un ikäpolveani siis 55 — 65 vuo­ti­as­ta. Joko eläk­keel­lä tai vak­i­tuis­esa työssä. Taitaa olla niin, että enem­mistöl­lä vielä 53-syn­tynistä on pelkkä kansa- ja kansalaisk­oulupo­h­ja. Kyl­lä sil­lä leivän hankki.

    Nyt 20-buo­ti­ais­sa alhainen koulu­tus­ta­so on indikaa­tio yleen­sä enem­m­män tai vähem­män heikos­ta keskit­tymiskyvys­tä, eli ns. lyhyestä pinnasta.

  29. Tapio: Löy­dät asialle perustei­ta mm. hake­mal­la tältä sivus­tol­ta sanal­la “mata­la­palkkatyö”.

    Ollaanko tässä nyt ylläpitämässä ja kehit­tämässä markki­noi­ta vai yhteiskun­taa? Kak­si ääripäätä: 1) Mak­si­moidaan bkt, savuste­taan se huonos­ti koulutet­tu poruk­ka pihalle tästä maas­ta ja ulkois­te­taan “mata­la­palkkatyöt” viro­laisille. 2) Mak­si­moidaan jokaisen yhteinen hyvä ja mak­se­taan kaikesta työstä ihmis­ar­voinen (ei tuot­tavu­u­den) mukainen korvaus.

    Nyky­mallis­sa palkkaerot ovat moninker­taisia. Suorit­tavaa työtä tekevät joutu­vat elämään kädestä suuhun ja parem­pit­u­loisil­la on run­saasti varaa keven­tää, jos elää vähänkin kohtu­ullis­es­ti. Pro­gres­si­ivisia vero­ja on painet­tu alas, yhteiskun­ta elää velak­si ja nuoret ja van­hat elävät yhteiskun­nan kor­vauk­sil­la — samal­la kun viro­laiset käyvät tekemässä yhä suurem­man osan suorit­tavista töistä. Ei ole kestävää.

    Soininvaara/Vartiainen ehdot­taa laas­tarik­si, että yhteiskun­ta alka­isi kom­pen­soimaan matalia palkko­ja. Tyyli­in mak­sat turhan isos­ta palka­s­ta vähän enem­män vero­ja ja ne siir­retään yhteiskun­nan kaut­ta siivoo­jan liian pienen palkan jatkok­si. Kuu­lostaa askeleelle kohti entistä peru­ut­ta­mat­tomam­paa kestävyysvajetta.

    Miten olisi tehdä sama yksin­erk­taisem­min ja pala­ta lähem­mäs pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­mallia; leika­ta (tai verot­taa enem­män) iso­ja palkko­ja ja korot­taa pienem­piä. Ei toi­mi, huu­ta­vat “korkea­palkkatyöläiset”. Eli jatke­taan entiseen malli­in. Toimii tiet­tyyn rajaan asti. Ja niil­lä rajoil­la ollaan jo niinkin lähel­lä kuin monis­sa EU-maissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.