Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?

(Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen)

Lisätään oppisopimusjär­jeste­ly­jen pain­oar­voa koulutuksessa 

Oppisopimusk­oulu­tus paran­taisi tehokkaim­min juuri niiden nuorten töi­hin pääsyä, joille se nyt on vaikein­ta. Sen ehto­ja pitää muut­taa, kos­ka nyt työ­nan­ta­jat eivät uskalla tätä mah­dol­lisu­ut­ta käyttää.

= = = =
Joku voi pitää yllät­tävänä, etten pidä parhaana Juhana Var­ti­aisen ja min­un nimi­i­ni pan­tua nuorisopalkkaa. Esitimme myös muu­tok­sia oppisopimusk­oulu­tuk­seen, ja tämä on esi­tyk­sistämme tärkeämpi. Nyt oppisopimusk­oulu­tuk­sen suurin este on se, ettei sopimus­ta voi purkaa, vaik­ka kaik­ki syyt työ­suh­teen purkamiseen oli­si­vat ole­mas­sa. Työan­ta­jat pitävät riskiä liian suure­na, kun on kyse huonoin arvosanoin perusk­oulus­ta valmis­tuneesta, vail­la työkoke­mus­ta olev­as­ta nuores­ta. Jat­ka lukemista “Mikä olisi paras keino nuoriso­työt­tömyy­den tor­ju­misen tehostamiseksi?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2013

Lis­tan voi lukea tästä

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton alus­ta­va toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2014 — 2016, vuo­den 2014 talousarvioe­hdo­tus ja talous­su­un­nitel­mae­hdo­tus vuosille 2014 – 2016

(Pöy­dältä)

Viras­ton voimavarat koko ajan pienenevät. Voidaan tietysti kysyä, suun­nitel­laanko liian pikku­tarkasti, mut­ta ei se nyt niinkään voi olla, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen (1,5 mrd €/vuosi) on kiin­ni siitä, onko varaa ostaa mustet­ta suun­nit­teli­jan kynään. Lähiöpro­jek­tin rahoit­ta­mi­nen on siir­tynyt kiin­teistövi­ras­tos­ta kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon, mut­ta rahat ovat uno­htuneet kiin­teistövi­ras­toon. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.5.2013”

Kaavoihin kangistuneet (1) Kaavoituksen ongelmat ovat taloudellisen kasvun este

Aion käy­dä läpi EVAn raport­tia Kaavoihin kangis­tuneet, jos­sa suomi­taan kaavoituk­sen nyky­isiä ongelmia. Palaste­len tämän lukuisi­in pieni­in kir­joituk­si­in. Aikaa tähän menee, sil­lä seu­raa­vat viikot ovat muu­toinkin työn­täyteisiä. Jat­ka lukemista “Kaavoihin kangis­tuneet (1) Kaavoituk­sen ongel­mat ovat taloudel­lisen kasvun este”

Mieluummin asuntotuotanto seis kun köyhiä Espooseen

Keskivi­ikon Helsin­gin Sanomis­sa oli artikke­li kaavoituk­sen hitaud­es­ta Espoos­sa. Siinä oli myös täl­lainen pätkä:

Es­poon hi­taut­ta ih­met­te­lee myös SRV:n ra­ken­nut­ta­ja­joh­ta­ja Paa­vo Hiltunen. Yh­tiö on yrit­tä­nyt muut­taa kol­mi­ker­rok­sis­ten ri­vi­ta­lo­jen kaa­vaa pien­ker­ros­ta­lo­ton­tik­si Sau­na­lah­des­sa nel­jä vuot­ta – tuloksetta.

“En­nak­ko­mark­ki­noin­ti to­dis­ti, et­tei kal­liih­koil­le ri­vi­ta­lo­asun­noil­le ole ky­syn­tä”, Hil­tu­nen perustelee.

Täy­sin sa­man­lai­nen ti­lan­ne yh­tiöl­lä oli pa­rin ki­lo­met­rin pääs­sä Kirk­ko­num­men puo­lel­la, mut­ta naa­pu­ri­kun­nas­sa kaa­voi­tus hoi­tuu vik­ke­läs­ti. “Kaa­va­muu­tos vie­dään lä­pi run­saas­sa vuo­des­sa.” Jat­ka lukemista “Mielu­um­min asun­to­tuotan­to seis kun köy­hiä Espooseen”

Eurokriisin hinta ja perustuslaki

(Kom­ment­tipuheen­vuoroni eduskun­nas­sa jär­jeste­tyssä sem­i­naaris­sa Emu ja val­tiosään­nön rajat)

Eurokri­isin hin­ta Suomelle koos­t­uu pääasi­as­sa, ellei yksi­no­maan, siitä menete­tys­tä tuotan­nos­ta, jon­ka kri­isin tuot­ta­ma lama on Suomelle aiheut­tanut. Oheises­sa kuvas­sa yht­enäi­nen vii­va kuvaa toteu­tunut­ta BKT:ta vuo­den 2012 hin­tata­sos­sa ja katkovi­i­va sitä, mitä se olisi voin­ut olla ilman kri­isiä. Miedon­sin kuvaa olet­ta­mal­la nor­maa­likasvuk­si 2,5 %, vaik­ka kasvu edel­lis­inä vuosi­na oli ollut keskimäärin 3,2 %.

Eurokriisin hinta

Jat­ka lukemista “Eurokri­isin hin­ta ja perustuslaki”

Nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille?

dsc_2854

Van­cou­veris­sa on yhdis­te­ty­il­lä pyörä- ja jalankulkuteil­lä – ainakin osal­la niistä – nopeusra­joi­tus 15 km/h. Tämä sai viras­ton liiken­nesu­un­nit­teli­jat vähän miet­teliäik­si. Niz­zas­sa lento­ken­tälle meneväl­lä tiel­lä oli nopeusra­joi­tus 20 km/h ja seu­raavas­sa kaupungis­sa peräti 10 km/h. Tätä jälkim­mäistä ei kukaan nou­dat­tanut, mikä osoit­taa, ettei ihan mitä tahansa kan­na­ta yrit­tää.   Jat­ka lukemista “Nopeusra­joi­tus kevyen liiken­teen väylille?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.5.2013

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Erot­ta­jan aukio jalankulk­i­joiden oleskelutilaksi

Erot­ta­jan aukio, se mis­sä on mm. bus­si 20 päät­täri, ote­taan jalankulkualueek­si. Bus­sit siir­tyvät muualle, ajo­ramp­pi pysäköin­tilu­o­las­ta pois­tuu, Man­ner­heim­intien yli tulee suo­jatie, jol­loin esimerkik­si Espan pyöräti­etä kulke­va pääsee yli suo­raan, kun nyt pitää kiertää kolmien val­o­jen kaut­ta. Ker­ras­saan mainio asia.

Erottaja

  Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.5.2013”

Digitaalinen palvelutalous

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 19.5.2013)

Kiinas­sa valmis­te­tus­ta Nokian viiden­sadan euron äly­puhe­limes­ta jää Kiinaan kymme­nen euroa eli siis kak­si pros­ent­tia. Näil­lä puhe­limil­la Nokia ei ainakaan vielä tee voit­toa, joten koko tuo 500 euroa on men­nyt matkan var­rel­la kus­tan­nuksi­na eri puo­lille. Arvol­la mitat­tuna pääosa näistä muista työ­vai­heista on tehty työpöy­dän ääressä tietokoneel­la pane­mal­la bit­te­jä järjestyk­seen. Valmis­tus­ta Kiinas­sa suo­ma­lais­ten ei kan­na­ta paljon sur­ra kuin ehkä Salos­sa, sil­lä Suomeen puhe­li­men arvon­lisäyk­ses­tä pää­tyy yhä kak­sikym­men­tä ker­taa enem­män kuin Kiinaan. Jat­ka lukemista “Dig­i­taa­li­nen palvelutalous”

Kanadan maahanmuuttopolitiikka

Kanadaan muut­ti vuon­na 2010 280 000 henkeä. Näistä pääosa oli niin san­ot­tu­ja taloudel­lisia maa­han­muut­ta­jia, jol­laisek­si kelpu­ute­taan vain hyvin koulutet­tu­ja. Isän­tämme Van­cou­veris­sa selit­tävät tämän niin, että arvioidaan, että heil­lä on edel­ly­tyk­set men­estyä Kanadas­sa. Tämä tarkoit­taa, tutk­in­toa, jon­ka ei kuitenkaan vält­tämät­tä tarvitse olla aka­teem­i­nen, isän­tämme sanoi­vat vähän puo­lus­tellen. Pääosa siir­to­lai­sista sijoit­tuu Kanadalaises­sa yhteiskun­nal­la tulo­jakau­man yläpäähän, kun taval­lisem­paa on sijoit­tua alapäähän. Vain kymme­nen pros­ent­tia on pako­laisia tai human­i­taarisin perustein maa­han tullei­ta. Jat­ka lukemista “Kanadan maahanmuuttopolitiikka”