Aion käydä läpi EVAn raporttia Kaavoihin kangistuneet, jossa suomitaan kaavoituksen nykyisiä ongelmia. Palastelen tämän lukuisiin pieniin kirjoituksiin. Aikaa tähän menee, sillä seuraavat viikot ovat muutoinkin työntäyteisiä.
Lähtökohdasta olen samaa mieltä. Kaavoituksessa on suuria ongelmia ja että ne ovat myös taloudellisen menestyksen este. Työpaikkatiheys kasvattaa tuottavuutta eli olisi järkevää kaavoittaa tiivistä yhdyskuntarakennetta. Tiivis yhdyskuntarakenne näyttää myös vastaavan monen toiveita, koska siellä missä on tehty tiivistä ja hyvää, asunnoista maksetaan enemmän kuin siellä, missä on hyvää ja harvaa.
Tähän asti raportti näyttää lupaavan vain hyvää.
Meneeköhän tuo logiikka nyt kuitenkin niin päin, että sinne mihin kaikki jo valmiiksi haluavat, rakennetaan ”tiiviimmin” eikä päinvastoin?
Jos katsoo Töölönlahden ja Kampin aluetta niin rakentamisessa tuskin yksityinenkään kaavoitus voi tuottaa huonompaa tulosta.
Ei, vaan logiikka menee siten, että kaupunkimainen asutus tarjoaa kaupunkimaisen asutuksen hyvät palvelut. Se mikä Osmolta välillä unohtuu, on että matala rivi- ja omakotitalovyöhyke sekä haja-asutusalue taas tarjoaa sellaisia asioita, mitä ei kaupunkilainen saa. Siellä ei toki koskaan ole palvelut samalla tasolla, eikä tavitse ollakkaan.
Ongelma on suomalainen tapa tehdä pistekerrostaloja keskelle ei mitään. Tyypillinen epäonistuminen on Arabianranta: talo siellä toinen täällä. Tuollaiseen ympäristöön ei koskaan synny kaupungin palveluja, mutta siellä on kaikki kaupungin huonot puolet. Vielä hölmömpää on espooloaisten tapa kaavoittaa pari kerrostaloa keskelle metsää! 🙁 Herra Jeanneret-Gris’n aiheuttama vahinko suomalaiselle kaavoitukselle ja sitä kautta rakentamiselle on sitä luokkaa, että hänet pitäisi postumisti vetää oikeuteen Haagissa.
Meillä on käsissä pommi. Vanhat lähiöt ovat tulossa tiensä päähän, enkä näe miten niiden korjaaminen olisi taloudellisesti mahdollista. Siinä moni ihminen menettää kaikki säästönsä. Se voidaan pistää tietämättömyyden piikkiin. Sitä en ymmärrä, että joku typerys yhä kaavoittaa kerrostaloja keskelle ei mitään.
Ihmiset muuttavat tiheästi rakennetuille alueille, koska on pakko. Vaihtoehtona on työttömyys. Työpaikat, kun eivät ole siellä missä on mukavimmat ja parhaimmat asumisolosuhteet.
Toivottavasti Kalasatama ei ole esimerkki siitä minkälaisille alueille ihmisten halutaan muuttavan. Aika militantin näköistä ymopäristöä näyttää syntyvän. Nykyinen asumisutopia näyttää olevan ihmisten asuttaminen ihmistarhoihin samalla tapaa kun mikit elävät minkkitarhoissa.
Teknologia on luonut useille edellytykset asua missä tahansa ja tehdä työtä etänä. Etätoimisto on yksi mahdollisuus elää ja asua alueella jossa on tilaa ja mukava asua.
Kaskisaarta pitäisi sitten tiivistää kun on niin haluttu paikka.
Jos miljöö ei eroaisi Eiranrannasta miksi ihmeessä asuisit melkein Espoossa.
Pystyykö ihminen toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä eläessään alueella, jossa on tiivis ja tehokas yhdyskuntarakenne? 😉
Jorma Nordlin kirjoitti 24.5.2013 kello 10:17:
Nordlinin kommentin havainnollistamiseksi kolme huonolaatuista mutta kuitenkin havainnollistavaa bussin ikkunasta äskettäin otettua kuvaa Kalasatamasta:
http://s205.photobucket.com/user/Ksantippa/media/Helsinki%20mon%20amour/IMG_5935_zpsfe71d59f.jpg.html http://s205.photobucket.com/user/Ksantippa/media/Helsinki%20mon%20amour/IMG_5936_zpsf3a23ef8.jpg.html
http://s205.photobucket.com/user/Ksantippa/media/Helsinki%20mon%20amour/IMG_5937_zps6e94a431.jpg.html
Kyllä se ihminen on Suomessakin asunut tiiviisti, tätä suurten ikäluokkien hairahdusta lukuunottamatta aina rautakaudelta saakka.
Laumaeläimiä me olemme, vaikka kepu kovasti yrittää väittää muuta.
Jos kaavoitetaan vain kalliita ok-taloalueita ja rivareita niin mihinkäs meidät köyhät tavikset pistetään?
Maaseudulla tukiaisilla leveästi elävät aateliset kun eivät ymmärrä, että toisille pelkkä ruoka pöydässä on jo iso juttu. Sitä kun on köyhä niin on hyvä, että kauppa ja muut palvelut löytyy läheltä.
Köyhälle olisi myös ihan kiva juttu, että vuokraan ei menisi kaikki tulot. Siksi olisi ihan hienoa, jos pääkaupunkiseudulla alettaisiin tuottamaan niitä kohtuuhintaisia asuntoja. Se laskisi vuokratasoa koko maassa.
Mutta kukapa ajattelisi köyhää tavista, kun eihän se tuo muuta kuin hiekkaa pankin lattialle?
Kyllä kaavoituksella voitaisiin tehdä hyvin paljon kansantaloudelle. Ilmeisesti bisnekset sujuu niin hyvin veljien kesken, että mitäpä yhdestä kansantaloudesta.
Kalasataman aloituskortteli vaikuttaa turhan tummalta. Seuraavat ovat vaaleampia. Miljään onnistumista kannattaa arvioida, kun se on valmis ja käydä katsomassa sisltä, ei sillalta.
Väentiheys ei taida olla oikotie onneen, koska ei niitä palveluita synny (kivijalkaan siis) mihinkään muuallekaan Helsinkiin.
Arabiassa ja Ruoholahdessa palvelut ovat kauppakeskuksessa, kuten tulee olemaan myös Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Pasilassa …
Ei kai niitten keskusta-asuntojen julkisivu-, katto-, putki-, hissi- jne remontit sen halvempia ole kuin lähiöissäkään. Kumpiakin on tehty ja tehdään paljon lisää ilman että ”moni ihminen menettää kaikki säästönsä”.
Olisiko järkevää kaavoittaa kauppakeskusten päälle asuntoja? Asukkaat lisäisivät kauppojen liikevaihtoa ja varsinkin senioritaloissa pääsy sisäkautta kauppakeskukseen vähentäisi kaatumisia talviliukkailla.
Itse olisin kiinnostunut Kalasatamasta, jos aloittelevana yrittäjänä omaisin rahat sinne:
– vain lyhyt matka esimerkiksi mustikkamaalle pyörällä uimaan
– hyvä rullaluistelubaanat pohjoiseen ja itään, sama pyörällä
– bussilla tai metrolla nopeasti Paloheinään tai Herttoniemeen ulkoilemaan / hiihtämään
– käsittääkseni siihen tulee hyvät lasten leikkipaikat
– kivenheitto potentisalisille pientoimistoille
Juuri eilen ajoin autolla työpäivän jälkeen Lohjalle motaria Esplanadilta hakemaan perhettä vieraisilta: yhtä tuskaa. Hyvin näyttivät Amsterdamilaiset elävän tiiviisti kotikaupungissaan, kun siellä asuin. Sääolot tosin astetta paremmat.
Kaunista mutta kallista. Sitä kustannuspuoltahan kaavoittajat voisivat jo nyt analysoida ja oppeja voisi hyödyntää seuraavissa kaavahankkeissa.
Rakennuspaikan poikkeukselliset pohjaolosuhteet voi laskea pois kustannusarviosta ja lopun rakennuskustannuksen kohtuuhintaisuutta voi sitten hypistellä näpeissään.
”lajityypillistä käyttäytymistä”
– Kun lajityypille on ominaista maksaa valtavia summia rahaa siitä, että pääsee asumaan tiiviiseen yhdykuntarakenteeseen (kantakaupunki) niin vastaus on kyllä.
Sen sijaan edes vihreitä luontoaktivisteja ei innosta asuminen ekokäytävien vieressä harvaan läiskityissä kerrostalolähiöissä. Mieluummin tuokin lajityyppi asuu eteläisissä kaupunginosissa, joista luonto on poistettu kokonaan. Ja vastustaa sieltä käsin yhtenäistä kaupunkirakennetta mm. idän suunnalla taikka ihan missä vaan…
Ei se väristä ole kiinni.
Kalasataman ongelma on Kulosaaren sillalta katsottuna se ranta on rakennettu täyteen yhtenäistä ikkunaseinää. Ei sellaisella alueella kukaan halua oleskella. Ranta-alueelle olisi pitänyt jättää tilaa oleskelulle tehdä laitureita ja taloihin vaihtelevia seinäratkaisuja. Tunarit!
Eivät omakotitalot ole kalliita.
Sellaisen saa omatoimisesti rakennettua/rakennetettua hyvinkin 2000 -3000 euron neliöhinnalla.
Uudet peruslaatuiset kerrostaloasunnot maksavat neliöä kohden väh. 3500…4500… euroa. Sen lisäksi maksetaan kenties autopaikasta 30 000 -50 000 euroa.
Miksi tuottajat myisivätkään kerrostaloasuntoja omakustannushintaa? Voittoa revitään niin paljon kuin saadaan.
Huokeammalla pääsee itse rakentamalla/rakennuttamalla. Toki valmiit ok-talot ovat markkinahintaisia (kalliita).
Olen näiden kaupunkikeskusteluja lukiessani monta kertaa miettinyt, kuinka moni muuttaisi Huitsin Nevadaan, jos siellä olisi se TYÖ? OS ja monet muut sanovat keskustaan olevan suuri tunku. Niin varmaan onkin, mutta mikä porukka sinne haluaa? Tiedän yhden n.35 vuotiaan DI/KTM aviossa olevan lapsettoman kaverin, poikani. Asuu nyt Mantskulla aika lähellä vanhaa messuhallia. Halusi Kamppiin, mutta vaimonsa pani vähän jarruja. Voisiko joku kertoa vinkkejä tahi tietoa, ketkä tonne keskustaan oikein hinkuu noilla hinnoilla+
Sille nyt ei oikein voi mitään, että Huistin Nevadassa, kymmenen kilometrin päässä seuraavasta asutuksesta ei ole eikä voi olla sellaista työtä, jota kaupungeissa tehdään. Poron hoitoa olisi tarjolla.
Se on itäranta, ei siellä oleskella muutenkaan paitsi ehkä kesäisin aamulatella. Länsirannat on tarkoitettu oleskeluun, ja etelärannat jos ei ole työpäivä. Ehrenströmintien linjaus osoittaa tässä suhteessa hyvää nyanssien tajua.
IT-alalla suunta on pikemminkin siihen että tietotyöläiset asuvat oikeissa kaupungeissa ja koneet ovat pimeissä peltihalleissa jossain missä tyypillisesti ei haluta asua.
Ne, joille ne hirveät hinnat eivät ole ongelma. Me köyhät voimme asua muualla ja muuttaa siinne keskustaan sitten kun ne maksukykyisemmät muuttavat pois massoittain.
Kaiken lisäksi kaupunkimaisilla alueilla etätyökin on ,helpompaa kun kaupunkiasuntoihin on tarjolla valokaapeliyhteyksiä järkihintaan.
’kuinka moni muuttaisi Huitsin Nevadaan, jos siellä olisi se TYÖ?’ (MIVa)
Jos Huitsin Nevadassa olisi työtä, se ei olisi Huitsin Nevada, ja silloin sinä ihmettelisit, kuinka moni muuttaisi Huitsin Nebraskaan, jos siellä olisi työtä.
Jos suunnitelmia vilkaisee, aukiot ja vaihtelevat rannat tulevat kauemmas Itäväylästä, missä nyt rakennetut rakennusmassat suojaavat melulta; sisätilojen melusuojaus on halvempaa kuin aukioiden melusuojaus.