Kanadan maahanmuuttopolitiikka

Kanadaan muut­ti vuon­na 2010 280 000 henkeä. Näistä pääosa oli niin san­ot­tu­ja taloudel­lisia maa­han­muut­ta­jia, jol­laisek­si kelpu­ute­taan vain hyvin koulutet­tu­ja. Isän­tämme Van­cou­veris­sa selit­tävät tämän niin, että arvioidaan, että heil­lä on edel­ly­tyk­set men­estyä Kanadas­sa. Tämä tarkoit­taa, tutk­in­toa, jon­ka ei kuitenkaan vält­tämät­tä tarvitse olla aka­teem­i­nen, isän­tämme sanoi­vat vähän puo­lus­tellen. Pääosa siir­to­lai­sista sijoit­tuu Kanadalaises­sa yhteiskun­nal­la tulo­jakau­man yläpäähän, kun taval­lisem­paa on sijoit­tua alapäähän. Vain kymme­nen pros­ent­tia on pako­laisia tai human­i­taarisin perustein maa­han tulleita.

Fuskaako Kana­da siis human­i­taari­sista velvoit­teis­taan? Suomeen näh­den ei fuskaa, sil­lä noi­ta pako­laisia ja human­i­taarisin perustein maa­han tullei­ta oli yli 32 000. Sosi­aalisen vas­tu­un­sa he siis kan­ta­vat vähin­tään yhtä hyvin kuin Suo­mi elleivät parem­minkin. Sen lisäk­si he otta­vat itsekkäästi siir­to­laiskri­teere­in maa­han­muut­ta­jia. Heil­lä on tähän tarkoituk­seen värväys­toimis­to­ja ympäri maail­maa. Tässä ei ole mitään vikaa. Niin Suomenkin pitäisi tehdä, mut­ta ongel­mamme on, että emme ole kovin houkut­tel­e­va maa eli­it­timuut­ta­jille.  Mei­dänkin kan­nat­taisi houkutel­la akti­ivis­es­ti maa­han sel­l­aisia muut­ta­jia, joil­la on tääl­lä men­estymisen edel­ly­tyk­set. Mitä enem­män näitä koulutet­tu­ja ja men­estyviä ulko­maalaisia tääl­lä on, sitä parem­min myös human­i­taarisin perustein maa­han tulleet pystyvät yhteiskun­taamme integroitumaan.

72 vastausta artikkeliin “Kanadan maahanmuuttopolitiikka”

  1. Ei hyvä. Aikoinaan ns. rikkaat maat kävivät köy­hissä mais­sa pölimässä hei­dän luon­non­va­ransa. Nytkö mei­dän pitäisi Kanadan malli­in ryöstää vielä hei­dän henkisen pääo­man eli­it­ti? Mielestäni Kanadan malli köy­hdyt­tää niitä mai­ta joista henk­i­nen pääo­ma siir­tyy Kanadaan. Heitä kyl­lä tarvit­taisi­in tekemään kehi­tys­mais­taan parem­pia paikko­ja. Ajatelka­a­pa jos Suo­mi olisi kehi­tys­maa kuten 1950 luvul­la. Täältäkin käytäisi­in rekry­toimas­sa kaik­ki parem­min koulut­tau­tuneet johonkin rikkaaseen maa­han. Olisiko se oikein? Kana­da on velvoitet­ta­va mak­samaan ainakin näi­den henkilöi­den koulu­tuk­seen käyte­tyt varat lähtömaalle.

    1. Ku on kysyt­ty köy­hiltä mail­ta itseltään, että onko tämä lah­jakkuuk­sien ryöstämi­nen kivaa, nämä ovat vas­tan­neet, että hyö­ty on molem­min­puo­li­nen, kos­ka he tarvit­se­vat kan­sain­välisiä kon­tak­te­ja ja paikan pääl­lä oppimista. Tältä osin lääkärien värväämi­nen on vähän eri jut­tu. Perus­pave­lu­min­is­ter­inä yritin kieltää lääkärien värväämisen Kar­jalas­ta, mut­ta seu­raa­jani oli­vat toista mieltä.

  2. Lisäk­si näistä koulute­tu­ista ja ammat­ti­taitoi­sista maa­han­muut­ta­jista on eniten hyö­tyä kri­isin ajau­tuneen maan jälleen­raken­nus­vai­heessa. Kos­ka kaik­ki hätää kär­siviä ei pysty aut­ta­maan, apu on kohdis­tet­ta­va siten että siitä on kokon­aisu­u­den kannal­ta eniten hyötyä.

  3. Esitin eräässä lehtikolum­nis­sa 1990-luvul­la täl­laista “itsekkyyt­tä”. Tuli lun­ta tupaan mon­elta suunnal­ta, vaik­ka näin­hän USA, Kana­da ja Aus­tralia ovat ase­maansa vaki­in­nut­ta­neet vuosikymmenet. Onko se heiken­tänyt kehit­tyvien maid­en tilan­net­ta, mene ja tiedä.

  4. Olen seu­ran­nut kun muu­ta­ma tut­ta­vani, IT-alan ammat­ti­laisia mut­ta eivät EU-kansalaisia, on saanut suo­ma­lais­es­ta fir­mas­ta työ­tar­jouk­sen, ja sit­ten joutuneet 3–6 kuukaut­ta odot­tele­maan työ- ja oleskelulu­paa ennen kuin voivat Suomeen muut­taa ja työt aloittaa.

    Eihän tuos­sa meiningis­sä ole mitään järkeä, jos tänne koulutet­tu­ja ammat­ti­laisia halutaan.

  5. lainatak­seni m apusen esimerkkiä. lähi-idästä kotoisin ole­vat vel­jek­set läh­tivät etsimään onneaan uud­es­ta koti­maas­ta, jnoista toinen pää­tyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kana­da. Molem­mil­la lääkärin kouluts. Jonkin ajan kulut­tua Suomeen pää­tynyt odot­ti vas­taan­ot­tokeskuses­sa edelleen työsken­te­ly­lu­paa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti men­estyvä lääkri­ase­maa uddessa koti­maas­sa. tietääk­seni tari­na on tosi.

  6. Kanadal­la on mon­es­takin eri syys­tä johtuen selvästi parem­pi kap­a­siteet­ti työl­listää tuli­jat kuin Suomel­la, mut­ta ilmeis­es­ti siel­läkään maa­han­muu­ton taloudelli­nen net­to­hyö­ty ei ole niin merkit­tävä kuin äkkiseltään voisi kuvitel­la. Siel­lä maa­han­muu­tolle on kuitenkin vielä kansan tuki, sil­lä hyvin suuri osa sinne valikoitu­vista maa­han­muut­ta­jista sopeu­tuu hyvin sekä työy­hteiskun­taan että val­lit­se­vaan kulttuuriin. 

    Suomen maa­han­muut­to- ja monikul­tu­uripoli­ti­ik­ka kär­sii aivan perustel­lusti uskot­tavu­uskri­i­sistä, siitä ei sen enempää.

    “Eri maahanmuuttajaryhmien­ men­estyk­sessä on suuria ero­ja. Parhait­en ovat pär­jän­neet aasialaiset maa­han­muut­ta­jat, ja eri­tyis­es­ti hei­dän lapsen­sa. Kiinalais­ten maa­han­muut­ta­jien lap­sista 60–70 pros­en­til­la on yliopis­to­tutk­in­to.” (Maail­man Kuvale­hden artikkeli)

    http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/10743

  7. Kanadan vkiluku on nyt 33 miljoon­aa eli pyörein luvin 6 x Suomen väk­iluku. Toron­to on 45. lev­eyspi­ir­il­lä, ja suurin osa väestöstä asuu 200 km lev­eäl­lä Yhdys­val­tain rajan vier­essä ole­val­la etelävyöhyk­keel­lä. -. Ehkä vähän houkut­tel­e­vampi ilmas­to. Ja lähempänä, Kaakkois-Aasiaa.

  8. Mis­sä mielessä Suo­mi ja Kana­da ovat ver­tailukelpoisia? Siis mil­lä omi­naisu­udel­la Suo­mi voi toimia samoin kuin Kana­da? G8 maa, ener­giao­mavarainen, käsit­tämät­tömän laa­ja, yllät­tävän etelässä kuten yllä tode­taan, naa­puris­sa maail­man suurin val­tion­talous. Suomel­la taitaa olla paukku­ja juuri tuo­hon mur­to-osaan Kanadan volyymista tässäkin asiassa?

  9. Smolan­der ja Van­hanen tiivis­tivät hyvin kipupis­teen. Koulute­tu­is­takaan maa­han­muut­ta­jista ei ole Suomelle mitään hyö­tyä jos idioot­ti­mainen pykälävi­idakko latis­taa ahk­er­im­mankin vuosien odot­telu­un. On myös vaikea arvostel­la näitä ihmisiä jos jär­jet­tömän pom­po­tuk­sen jäl­keen turhau­tuu ja pas­sivoituu. Tässä jos mis­sä tarvit­taisi­in huu­ta­van kipeästi: Yksinkertaistamista.

  10. Veron­mak­sa­japu­la ei kor­jaudu net­tokus­tan­nuk­sia aiheut­taval­la maa­han­muut­topoli­ti­ikalla, lisäk­si volyymien tulisi olla perustel­tu­ja. Tule­vaisu­ut­ta on vaikea ennus­taa, minkä osoit­taa vuon­na 2008 näkemäni arviot val­taisas­ta työvoima­pu­las­ta 2013. 

    Lah­jakkuuk­sien saami­nen Kiinas­ta ei vau­ri­oit­taisi kyseistä maa­ta mil­lään taval­la, sil­lä lah­jakku­us­re­servi on siel­lä käytän­nössä raja­ton, mut­ta paras asia on kiinalais­taus­tais­ten hyvä sopeu­tu­mi­nen län­si­mai­hin. Lähi-Itä ja Afrik­ka kär­sivät oikeasti menet­tämistään lah­jakkaista ihmisistä. 

    On ole­mas­sa varoit­tavia esimerkke­jä myös työperäisen maa­han­muu­ton lieveilmiöistä, vaik­ka usein eri­tyis­es­ti human­itääri­nen maa­han­muut­to nähdään haas­teel­lisem­pana. Sak­san turkki­laisvähem­mistö on on tul­lut Sak­saan aikanaan työperäisenä, mut­ta nyt suuri osa heistä (jälkeläi­sistä) on seg­re­goitunut sak­salaisen yhteiskun­nan ulkopuolelle. 

    Toisaal­ta kehi­tys­maista län­si­mai­hin muut­ta­neet ihmiset lähet­tävät koti­mai­hin­sa merkit­täviä raha­sum­mia, jot­ka elvyt­tävät kyseis­ten maid­en talouksia. 

    Suomelle on tiedos­sa niin vaikeat ajat, että Suomen tulisi olla ter­veesti itsekäs maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa. Tulisi tavoitel­la win-win ‑tilan­net­ta, sil­lä nykyi­nen tilanne ei ole kestävä, vaan ongelmien kumu­loi­tu­mi­nen tulee johta­maan koko Euroopas­sa demokraat­tiseen vastareak­tioon, joka saat­taa rajoit­taa myös net­to­hyödyl­listä maahanmuuttoa.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Ku on kysyt­ty köy­hiltä mail­ta itseltään, että onko tämä lah­jakkuuk­sien ryöstämi­nen kivaa, nämä ovat vas­tan­neet, että hyö­ty on molem­min­puo­li­nen, kos­ka he tarvit­se­vat kan­sain­välisiä kon­tak­te­ja ja paikan pääl­lä oppimista. Tältä osin lääkärien värväämi­nen on vähän eri jut­tu. Perus­pave­lu­min­is­ter­inä yritin kieltää lääkärien värväämisen Kar­jalas­ta, mut­ta seu­raa­jani oli­vat toista mieltä.

    Kuka osaa köy­hien maid­en puoles­ta vas­ta­ta kysymyk­seen? Jos eli­itiltä kysyy, se ei näe asi­as­sa mitään huonoa, kun har­ras­ta­vat tai hei­dän lähipi­irin­sä har­ras­taa asi­aa itsekin.

    Mitä ylipäätään tulee Kanadan ase­maan maa­han­muu­ton kohdal­la, hei­dän tilanteen­sa eroaa Suomes­ta toki äidinkie­len suh­teen: monel­la human­i­taarisel­lakin maa­han­muut­ta­jal­la on ainakin jonkin­lainen englan­nin tai ran­skan kie­len taito. Suomeen tule­vat eivät osaa yleen­sä sen sijaan paikallisia viral­lisia kieliä.

    Tämän linkin lopus­ta löy­tyy tarkem­pi tilas­to siitä, miten Kanadan maa­han­muut­to jakaantuu:
    http://www.cic.gc.ca/english/resources/publications/annual-report2010/section1.asp
    Uusim­mas­sa doku­men­tis­sa jako ei ole noin tarkka:
    http://www.cic.gc.ca/english/resources/publications/annual-report-2012/section1.asp

    Suo­jel­tu­ja henkilöitä ote­taan tuon mukaan 23200–29000 vuodessa ja human­i­taarisia pako­laisia 7700–9200. Edel­lä maini­tu­ista suo­jel­luista 3800–6000 näky­isi ole­van suun­nitel­man mukaan yksi­tyisel­lä rahoituk­sel­la jär­jestet­tyjä paikkoja.

    Suomel­la ei tai­da olla vas­taa­van­lais­es­ti eri­ty­istä suun­nitel­maa maa­han­muu­ton kokon­aisu­ud­es­ta aina tule­valle vuodelle.

  12. Mihinkäs nämä työl­listyvät? Meil­lä on nyt yli 35 000 aka­teemista työtön­tä ja työvoimaa leikataan myös asiantun­ti­ja- ja toim­i­henkilö­ta­sol­ta aika koval­la kädellä.

    Nyt eläk­keelle jäävien koulu­tus­ta­so on kir­javaa, mut­ta pääosin melko alhaista. Lisäk­si varsinkin kun­tasek­to­ril­ta eläk­keelle jäävien tilalle ei täl­lä het­kel­lä mielel­lään palkata ketään.

    Eikö suurem­pi ongel­ma ole se, ettei Suo­mi ole houkut­tel­e­va maa investoin­neille? Jos näitä rahavir­to­ja ei saa­da Suomeen, niin miten korkeasti koulute­tut voivat syn­nyt­tää uusia yri­tyk­siä ja innovaatioita?

    Sil­lä jo nyt mon­en yri­tyk­sen kasvun ongel­mana on se, että Suomes­sa on hyvin vaikea­ta han­kkia rahoitusta.

    Suo­mi ja suo­ma­laiset kaupun­git eivät myöskään tun­nu ole­van kauhean kiin­nos­tavia kohtei­ta elää ja työsken­nel­lä. Vaik­ka nyt pelialal­la onkin uusia kuplia kehit­tymässä (riot!).

    Ei kai maa­han­muut­to nyt ole mikään taikasana kestävyys­va­jeen korjaamiseksi? 

    Toki syr­jäseuduille se on kätevä tapa saa­da lääkäre­itä, hoita­jia ja DDD ‑töi­den tekijöitä.

    Kana­da on kuitenkin suh­teel­lisen tur­valli­nen maa, Yhdys­val­to­jen rajanaa­puri, hyvät luon­non­va­rat, ilmas­to on hyvä ja suuria kaupunke­ja löytyy.

    Suo­mi on vähän kaukana kaikesta, tääl­lä on kylmää, kaupun­git ovat pieniä ja luon­non­va­ratkin ovat pääosin vet­tä ja puuta.

    Tänä päivänä koulutet­tua väkeä on maail­mas­sa tar­jol­la enem­män kuin koskaan aiem­min. Koulu­tuk­sen laatu, varsinkin kehi­tys­mais­sa, kas­vaa jatkuvasti. 

    Mitkä ovat ne Suomen valt­tiko­r­tit investoin­tien hankkimiseksi?

    Miten korkeasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia sit­ten voisi houkutel­la Suomeen? 

    Miten hei­dän puolisot ja lapset? Vai kohdis­tet­taisi­inko seu­la vas­tavalmis­tuneisi­in (korkeampi ris­ki työttömyydelle)?

  13. pekka van­hanen:
    lainatak­seni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin ole­vat vel­jek­set läh­tivät etsimään onneaan uud­es­ta koti­maas­ta, jnoista toinen pää­tyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kana­da. Molem­mil­la lääkärin kouluts. Jonkin ajan kulut­tua Suomeen pää­tynyt odot­ti vas­taan­ot­tokeskuses­sa edelleen työsken­te­ly­lu­paa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti men­estyvä lääkri­ase­maa uddessa koti­maas­sa. tietääk­seni tari­na on tosi.

    Ei pidä uskoa kaikkea. USA lääkärei­den ammat­tili­it­to AMA on maail­man voimakkain ammat­tili­it­to ja se säätelee lääkäri­oikeuk­sien määrää tehokkaasti.
    Niin­pä ulko­mail­ta tule­va joutuu ensin tent­tei­hin, jois­sa arvioidaan perusammattitaito -

    Läpäisyn jäl­keen odot­ta­vat 3–5 vuo­den erikoistumisopinnot

    Tietysti tari­na voi olla tot­takin, mut­ta Apusel­la on paha tapa esit­tää kala­jut­tu­ja ‚kan­nat­taa epäil­lä vrt päivähoitojuttu.

    http://www.laakariliitto.fi/files/ulkomaille.pdf

  14. “Mitä enem­män näitä koulutet­tu­ja ja men­estyviä ulko­maalaisia tääl­lä on, sitä parem­min myös human­i­taarisin perustein maa­han tulleet pystyvät yhteiskun­taamme integroitumaan.”

    Suo­mi on epäon­nis­tunut surkeasti human­i­taaris­ten kotout­tamises­sa. Vaik­ka se onnis­tu­isi “parem­min” kuin nykyään, niin se tulee silti ole­maan epäon­nis­tunut­ta, kos­ka Suomes­sa ei ole töitä kieli­taidot­toma­lle, län­si­mais­es­ti perusk­oulut­ta­mat­toma­lle ja kult­tuuria ymmärtämät­tömälle maahanmuuttajalle.

  15. Jar­mo Lius: Ei hyvä. Aikoinaan ns. rikkaat maat kävivät köy­hissä mais­sa pölimässä hei­dän luon­non­va­ransa. Nytkö mei­dän pitäisi Kanadan malli­in ryöstää vielä hei­dän henkisen pääo­man eliitti? .

    Eikö siinäkään tapauk­ses­sa, että asianomainen itse halu­aisi muut­taa suomeen? Tot­takai sil­loin pitää antaa mah­dol­lisu­us muut­taa tänne. Yksilö saa päät­tää, että tot­teleeko seireenin kut­sua vai ei.

    Esim. nopein tapa kas­vat­taa kieli­taitoista men­estyk­sekästä venäjän kaup­paa har­joit­tavaa väkeä helsingis­sä on tar­jo­ta venäläisille kaup­pi­aille mah­dol­lisu­ut­ta aset­tua helsinki­in. Kataisen kielipoli­ti­ikalla suo­ma­lais­ten venäjän kie­len taito ei kehi­ty. Ote­taan siis venäjän kaup­paa har­joit­ta­vat tänne suo­raan venäjältä tar­joa­mal­la paket­tia niille jot­ka aset­tuvat tänne. Ei tämä ole mitään riistoa.

    1. Nuo luovut­ta­ja­maat ovat siotä mieltä, että niille maana on hyö­tyä siitä, että hei­dän koulute­tut kansalaisen­sa muut­tavayt töi­hin muualle, lähet­tävät sieltä rahaa koti­maa­han, han­kki­vat kan­sain­välistä koke­mus­ta ja kon­tak­te­ja — ja ehkä palaa­vat vielä kotimaihinsa.

  16. “Fuskaako Kana­da siis human­i­taari­sista velvoit­teis­taan?” Mis­tä nämä velvoit­teet ovat meille syn­tyneet ? Tätä kysyi ker­ran haas­tat­telus­sa myös enti­nen puo­lus­tusvoimien komentaja.

  17. Jokainen maal­likko on kysyt­täessä sitä mieltä, että Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa pitäisi viila­ta lähem­mäs Kanadan ja Aus­tralian mallia, eli maa­han pitäisi päästää vain sopeu­tu­miskyky­isiä yksilöitä. Melkein jokainen poli­itikko on kysyt­täessä samaa mieltä. Jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä kesku­ud­es­ta löy­tyy tämän­su­un­taisia mielipiteitä.

    Sik­si onkin suuri mys­teeri, että mitään ei tehdä vaan meno jatkuu saman­laise­na vuodes­ta toiseen; Maa­han pää­tyy väkeä, jon­ka vaiku­tus huolto­suh­teeseen on vähin­täänkin kyseenalainen.

    Kuka oikein hyö­tyy nykyjär­jestelystä? Aikooko arvon Soin­in­vaara tehdä jotain konkreet­tista asian eteen?

    Maa­han­muu­ton profi­ilin paran­tamisel­la olisi niin suuri vaiku­tus Suomen kestävyys­va­jeeseen, että sitä ei voi muu­ta­man pienen etu­ryh­män lob­bauk­sen takia jät­tää retuperälle. 

    Kehi­tys­maista löy­tyy fik­sua ja ahk­er­aa väestöä enem­män kuin Kana­da ja Aus­tralia ehtivät imuroimaan, kyl­lä sieltä Suomellekin riit­tää jos vain on tah­toa käy­dä värväämässä.

    1. Bror- Erik
      Luiko jut­tua lainkaan?
      Kana­da ottaa väk­iluku­un suh­teu­tutet­tuna himar­i­taarisin perustein ei-valikoi­tus­ja maa­han­muut­ta­jia yhtä paljon kuin Su8omikin. Sen LISÄKSI he otta­vat hyvin koulutet­tu­ja valkokaulus­maa­han­muut­ta­jia paljon enem­män. Houk­lut­tel­e­vat niitä, kun me tor­jumme, Tässä on se ero.

  18. pekka van­hanen:
    lainatak­seni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin ole­vat vel­jek­set läh­tivät etsimään onneaan uud­es­ta koti­maas­ta, jnoista toinen pää­tyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kana­da. Molem­mil­la lääkärin kouluts. Jonkin ajan kulut­tua Suomeen pää­tynyt odot­ti vas­taan­ot­tokeskuses­sa edelleen työsken­te­ly­lu­paa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti men­estyvä lääkri­ase­maa uddessa koti­maas­sa. tietääk­seni tari­na on tosi.

    Kuu­lostaa urbaan­it­la legendalta.

    Lääkätrin on tosin hal­lit­ta­va kieli.

  19. Sam­po Smolan­der:
    Olen seu­ran­nut kun muu­ta­ma tut­ta­vani, IT-alan ammat­ti­laisia mut­ta eivät EU-kansalaisia, on saanut suo­ma­lais­es­ta fir­mas­ta työ­tar­jouk­sen, ja sit­ten joutuneet 3–6 kuukaut­ta odot­tele­maan työ- ja oleskelulu­paa ennen kuin voivat Suomeen muut­taa ja työt aloittaa.

    Eihän tuos­sa meiningis­sä ole mitään järkeä, jos tänne koulutet­tu­ja ammat­ti­laisia halutaan.

    Tas min­ul­la on pil­vin pimein tut­tavia ja tutatvien tut­tavia, jot­ka ovat töisäs ja tulleet jostain Kauko-Iädn maasta.…

    Miten asia oikein on?

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Bror- Erik
    Luiko jut­tua lainkaan?
    Kana­da ottaa väk­iluku­un suh­teu­tutet­tuna himar­i­taarisin perustein ei-valikoi­tus­ja maa­han­muut­ta­jia yhtä paljon kuin Su8omikin. Sen LISÄKSI he otta­vat hyvin koulutet­tu­ja valkokaulus­maa­han­muut­ta­jia paljon enem­män. Houk­lut­tel­e­vat niitä, kun me tor­jumme, Tässä on se ero. 

    Luin toki. Kanadan “human­i­taariset perus­teet” ovat huo­mat­tavasti itsekkäämpiä kuin Suomen human­i­taariset perus­teet. Tästä pääsee vihille mm. ver­taa­mal­la mis­tä maista human­i­taariset tule­vat Suomeen ja Kanadaan. http://www.cdp-hrc.uottawa.ca/projects/refugee-forum/projects/Statistics.php

    Suomen human­i­taariset tule­vat pääosin sel­l­ai­sista maista kuten Soma­lia ja Afgan­istan, mut­ta Kanadaan sen sijaan tul­laan paljon Kiinas­ta, Tsek­istä, Kolumbi­as­ta, Unkarista.

    Pysyn kan­nas­sani, eli Suomes­sa läh­es jokainen, maal­likos­ta min­is­teri­in, sanoo kysyt­täessä halu­a­vansa itsekkääm­pää ja valikoivam­paa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa, mut­ta jostain mys­tis­es­tä syys­tä mitään ei tapah­du, ja kallis sirkus jatkuu vuodes­ta toiseen.

  21. Kehi­tys­maid­en tilanne siis para­nee sil­lä, että päätetään tuon maan koulutet­tu­jen ihmis­ten puoles­ta mis­sä he halu­a­vat asua, eikä päästetä parem­pi­en olo­jen ääreen koulu­ta vas­taavaan työhön. Eikö saman aja­tus­mall­in perus­teel­la myös Suomes­sa pitäisi pakot­taa peräkyli­in syn­tyneet kuu­den ällän yliop­pi­laat pysymään työt­tömyysalueil­la peukaloi­ta pyörittelemässä?

    Tämän maail­man­paran­nusa­jatuk­sen taustal­la lie­nee moraaliselta kannal­ta hyvä aja­tusyri­tys, mut­ta reaal­i­maail­mas­ta ollaan sen ver­ran kaukana, että maail­ma näin tuskin para­nee. Kieli­taido­ton, koulut­tam­a­ton sotain­va­li­di ‑maa­han­muut­ta­ja käyt­tää voimavaransa selviämiseen päivästä toiseen; tämä poruk­ka ei uut­ta raken­na. Koulutet­tu­jen maa­han­muut­to sen sijaan voi johonkin johtaakin, sil­lä sosi­aaliset ja per­hev­erkos­tot koti­maa­han ovat edelleen ole­mas­sa. Tätä kaut­ta sinne lähtö­maa­han voi val­ua konkreet­tisen rahan lisäk­si myös uusia ideoita, kuten vaikka­pa kor­rup­tion kyseenalais­t­a­mi­nen, demokra­tia, tasa-arvo, ihmisoikeudet jne.

    Humaanisen maa­han­muu­ton rin­nalle siis ehdot­tomasti mer­i­tokratista maa­han­muut­toa. Tämä on kaikkien etu.

  22. Juuri näin. Ei saisi ime yhdestä pien­estä maasta.

    Nyt Suomeen ryövätään Viro­laiset tänne ja heil­lä on esimerkik­si ongelmia on ter­vey­den­huol­lon kanssa kun puut­tuu ammattilaiset.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo luovut­ta­ja­maat ovat siotä mieltä, että niille maana on hyö­tyä siitä, että hei­dän koulute­tut kansalaisen­sa muut­tavayt töi­hin muualle, lähet­tävät sieltä rahaa koti­maa­han, han­kki­vat kan­sain­välistä koke­mus­ta ja kon­tak­te­ja – ja ehkä palaa­vat vielä kotimaihinsa.

  23. Liian van­ha: Ei pidä uskoa kaikkea. USA lääkärei­den ammat­tili­it­to AMA on maail­man voimakkain ammat­tili­it­to ja se säätelee lääkäri­oikeuk­sien määrää tehokkaasti.
    Niin­pä ulko­mail­ta tule­va joutuu ensin tent­tei­hin, jois­sa arvioidaan perusammattitaito -

    Läpäisyn jäl­keen odot­ta­vat 3–5 vuo­den erikoistumisopinnot

    Tietysti tari­na voi olla tot­takin, mut­ta Apusel­la on paha tapa esit­tää kala­jut­tu­ja ‚kan­nat­taa epäil­lä vrt päivähoitojuttu.

    http://www.laakariliitto.fi/files/ulkomaille.pdf

    Eikä tässä vielä kaik­ki. Jos lääkäri vai­h­taa työsken­te­lyosaval­tio­ta, niin toden­näköis­es­ti opin­not ja työkoke­mus arvioidaan uud­estaan eri­tyisessä lautakunnassa. 

    Lisäk­si USA:ssa elämisen yksi tärkeyk­siä on luot­totiedon keräämi­nen. Tuo­ta Cred­it-scorek­si san­ot­tua tietoa pitää kerätä aika kauan ennenkuin esimerkik­si laina­hanat aukea­vat. Jär­jestelmän takia lääkäreille tui­ki tärkeät vas­tu­u­vaku­u­tuk­set ovat myös riip­pu­vaisia aiem­mas­ta his­to­ri­as­ta, samoin muut vaku­u­tuk­set. Niitä ei saa, ellei ole kansanomais­es­ti san­ot­tuna “kulut­tanut” riit­täävästi. Luot­toko­rt­ti jää haaveek­si, pankki­til­iä ei saa etc. Ne jäävät saa­mat­ta myös sik­si, että Social Secu­ri­ty Num­ber on saa­mat­ta. Sen anomisen jäl­keen voi men­nä viikko­ja tai kuukau­sia ennenkuin tuo mm. vero­tuk­sen takia tärkeä numero saa­puu koti­posti­in. Koti­posti­in tai muuhun katu­osoit­teeseen sen takia, että vira­nomaiset eivät hyväksy PO Box­ia eli pos­tilokeroa tässä asiassa.

    Tietysti lähi-idästä tul­lut valmis lääkäri pääsee töi­hin ennen pitkää, mut­ta kyl­lä se aikaa vie enem­män kuin pari päivää tai viikkoa ja lääkärikeskuk­sen perus­t­a­mi­nen vielä enemmän.

  24. pekka van­hanen:
    lainatak­seni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin ole­vat vel­jek­set läh­tivät etsimään onneaan uud­es­ta koti­maas­ta, jnoista toinen pää­tyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kana­da. Molem­mil­la lääkärin kouluts. Jonkin ajan kulut­tua Suomeen pää­tynyt odot­ti vas­taan­ot­tokeskuses­sa edelleen työsken­te­ly­lu­paa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti men­estyvä lääkri­ase­maa uddessa koti­maas­sa. tietääk­seni tari­na on tosi. 

    Vaikut­taa urbaani­le­gen­dal­ta tai tässä yhtey­dessä kai propagandalta. 

    Jenkeis­sä lääkärin ammat­in­har­joit­tamisen oikeuk­sien saami­nen ja ulko­maalaisen tutkin­non tun­nus­tut­ta­mi­nen on vähin­tään yhtä vaikeaa kuin Suomes­sa. On hyvin, hyvin epä­to­den­näköistä, että kukaan onnis­tuu pystyt­tämään men­estyvää lääkäri­ase­maa muu­ta­mas­sa vuodessa varsinkin ilman alkupääo­maa ja ole­mas­sa kontaktiverkkoa/nimeä saati jonkin­laista jo ole­mas­sa ole­vaa asi­akaskun­taa. Lisäk­si lääkärinä toim­imi­nen vaatii aina vähin­tään kohtu­ullista val­takie­len osaamista.

  25. Kanadaa pide­tään usein hyvänä esimerkkinä onnis­tuneesta maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta, mut­ta esim. Fras­er aja­tushau­tomon luvut kumoa­vat myytin.
    http://www.fraserinstitute.org/uploadedFiles/fraser-ca/Content/research-news/research/publications/fiscal-transfers-to-immigrants-in-canada.pdf
    Aja­tushau­tomon edel­listä raport­tia syytet­ti­in liian negati­ivisek­si, kos­ka sen mukaan maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nus kanadalaiselle veron­mak­sa­jalle on peräti 6000 dol­lar­ia vuodessa. Ja jos maa­han­muut­toa tarkastel­laan vuodes­ta 1970 läh­tien niin keskimääräi­nen kus­tan­nus yhdestä maa­han­muut­ta­jas­ta veron­mak­sa­jalle on 400 dol­lar­ia vuodessa. Tämän uuden raportin mukaan on perustel­tua jät­tää vuosi­na 1970–1987 maa­han­tulleet pois luvuista, kos­ka raportin mukaan tarkastel­tu ajan­jak­so 1987–2004 poikkeaa edel­lis­es­tä. Nyt maa­han tulee ihmisiä län­si­maid­en ulkop­uolelta, ja vaik­ka hei­dän koulu­tuk­seen­sa kiin­nitetään huomio­ta, niin tosi­asial­lis­es­ta työl­listymis­es­tä ei ole takei­ta. Suuri ongel­ma on myös näistä maista tule­va joukko per­heeny­hdis­tämisen nimis­sä. Kieli­taidon kanssa näil­lä uusil­la maa­han­muut­ta­jil­la on enem­män ongelmia kuin vuosi­na 1970–1987 tulleil­la, jot­ka tuli­vat Euroopas­ta ja vaik­ka koulu­tus­ta ei ollut, tart­tui­v­at heti työhön, hei­dän tulota­son­sa oli 85% keskiverokanadalaisen tulota­sos­ta, uusil­la tuli­joil­la noin. 60%. Työt­tömyys­lu­vut maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa nou­se­vat jyrkem­min kuin alku­peräis­ten kanadalais­ten joukos­sa. Kaikkein hälyyt­täv­in­tä uusien maa­han­muut­ta­jien kohdal­la on hei­dän jälkeläis­ten­sä huono men­estymi­nen. Län­si­maid­en ulkop­uolelta tule­vat eivät onnis­tu inte­groi­tu­maan edes seu­raavas­sa sukupolvessa.

  26. JouniL:
    Nyt Suomeen ryövätään Viro­laiset tänne ja heil­lä on esimerkik­si ongelmia on ter­vey­den­huol­lon kanssa kun puut­tuu ammattilaiset. 

    Mikä on toimi­va, toteut­tamiskelpoinen vas­taus tähän epäkohtaan?

    1) Ero­taan EU:sta.
    2) Pakote­taan Viro eroa­maan EU:sta.
    3) Las­ke­taan lääkärien palkat Suomes­sa Viron tasolle, jol­loin muut­to­moti­ivi häviää.
    4) Nos­te­taan lääkärien palkat Virossa Suomen tasolle, jol­loin muut­to­moti­ivi häviää.
    5) Jokin muu, mikä?

  27. Osmo Soin­in­vaara: Nuo luovut­ta­ja­maat ovat siotä mieltä, että niille maana on hyö­tyä siitä, että hei­dän koulute­tut kansalaisen­sa muut­tavayt töi­hin muualle, lähet­tävät sieltä rahaa koti­maa­han, han­kki­vat kan­sain­välistä koke­mus­ta ja kon­tak­te­ja – ja ehkä palaa­vat vielä kotimaihinsa.

    Jos näin olisi, niin sil­loin asi­at oli­si­vat kun­nos­sa. Eikö samaa men­estyskon­sep­tia voisi laa­jen­taa Kanadan kaltaisi­in mai­hin? Köy­hien maid­en kom­mentin mukaan voisi laa­jen­taa aja­tus­ta niin, että Kana­da tai Suo­mi antaa koulute­tu­illeen lähtö­pas­sit maas­taan toiseen maa­han (esimerkik­si mak­samal­la surkeaa palkkaa hyvin koulute­tu­ille). Näin nämä pois vir­taa­vat huip­puk­oulute­tut rikas­taisi­vat Kanadaa tai Suomea. Onko väite uskot­ta­va? Mielestäni ei ole.

    Toisek­seen — on syytä miet­tiä puhu­jan kom­pe­tenssia. Kun köy­hän maan johto ker­too miten heistä tulee rikkai­ta, niin pohdin mielessäni, ovatko ne köy­hiä sik­si, että maan johto tekee surkei­ta päätök­siä surkeil­la aja­tus­mall­eil­la, vai johtuuko köy­hyys siitä, että se on näi­den maid­en kohta­lo? Itse en antaisi kyseisien maid­en johto­henkilöi­den pohdin­nalle juurikaan pain­oa. Pait­si jos halu­an etsiä oman kan­tani puo­lus­tuk­sek­si sopivia perusteluja.

    un archos: Kehi­tys­maid­en tilanne siis para­nee sil­lä, että päätetään tuon maan koulutet­tu­jen ihmis­ten puoles­ta mis­sä he halu­a­vat asua, eikä päästetä parem­pi­en olo­jen ääreen koulu­ta vas­taavaan työhön…Tämän maail­man­paran­nusa­jatuk­sen taustal­la lie­nee moraaliselta kannal­ta hyvä aja­tusyri­tys, mut­ta reaal­i­maail­mas­ta ollaan sen ver­ran kaukana, että maail­ma näin tuskin paranee. 

    Joo, tässä on ihan hyvä aja­tus. Annetaan ihmis­ten vapaasti muut­taa. Se on oikein. Mut­ta seu­raavak­si kysy­isin, saako muut­ta­va henkilö viedä mukanaan omaisuuten­sa? Entä naa­purin omaisu­u­den? Tässä tapauk­ses­sa kyse on henkises­tä omaisu­ud­es­ta. Mielestäni olisi syytä pohtia sitä, onko koulu­tuk­sel­la rikas­tunut jol­lain tapaa velkaa koulu­tuk­sen tar­joa­jalle. Itse ehdotin että Kana­da käy­dessään rekry­toimas­sa köy­hien maid­en huip­puam­mat­ti­laisia, olisi velvolli­nen mak­samaan koulu­tuk­ses­ta. Voidaan toki pohtia, olisiko rekry­toi­jan sijaan yksilö enem­mänkin velvolli­nen? Kyl­lä jär­jestäy­tyneessä maail­mas­sa yhteiskun­nal­la tulee olla oikeuksia.

    Nämä pohd­in­tani ovat tietysti aivan turhia jos kat­so­taan yhteiskun­tien (esimerkik­si Kanadan) oikeudet rajattomiksi.

  28. Tom­mi Uschanov: Mikä on toimi­va, toteut­tamiskelpoinen vas­taus tähän epäkohtaan?

    1) Ero­taan EU:sta.

    5) Jokin muu, mikä?

    1: Ehkä tutkimisen arvoinen ehdotus
    5: Lääkärik­oulu­tus olisi mak­sulli­nen siten, että sen voi mak­saa työsken­telemäl­lä julkisel­la puolel­la n vuot­ta. Jos muut­taa pois, pis­tetään lop­ut mak­su­un. Ainakin Yhdys­val­lois­sa on ollut tämän tapainen stipendisys­tee­mi lääkäriopiskelijoille.

    Jar­mo Lius:
    Ajatelka­a­pa jos Suo­mi olisi kehi­tys­maa kuten 1950 luvul­la. Täältäkin käytäisi­in rekry­toimas­sa kaik­ki parem­min koulut­tau­tuneet johonkin rikkaaseen maa­han. Olisiko se oikein? Kana­da on velvoitet­ta­va mak­samaan ainakin näi­den henkilöi­den koulu­tuk­seen käyte­tyt varat lähtömaalle.

    Näin­hän juuri tapah­tui 1950 luvul­la. Varsinkin insinööreil­lä ja luon­non­ti­eteil­i­jöil­lä oli kova kysyn­tä Yhdys­val­lois­sa, ja Suomes­ta todel­lakin käyti­in rekry­toimas­sa porukkaa. Vielä 1960 luvul­la rekry­toiti­in poruk­ka lehti-ilmoituk­sien voimal­la Kanadaan ja Aus­trali­aan. Omas­ta suvus­tanikin on ollut tuol­loin lähtijöitä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Bror- Erik
    Luiko jut­tua lainkaan?
    Kana­da ottaa väk­iluku­un suh­teu­tutet­tuna himar­i­taarisin perustein ei-valikoi­tus­ja maa­han­muut­ta­jia yhtä paljon kuin Su8omikin. Sen LISÄKSI he otta­vat hyvin koulutet­tu­ja valkokaulus­maa­han­muut­ta­jia paljon enem­män. Houk­lut­tel­e­vat niitä, kun me tor­jumme, Tässä on se ero.

    Epäilemät­tä, ja tässä sit­ten on tulos: 

    http://www.cbc.ca/news/canada/story/2013/04/24/via-train-terror-plot.html

    Has­su jut­tu kuitenkin on se, että kun Hal­la-aho puhui samoista asioista jo 5 vuot­ta sit­ten, hän oli Soin­in­vaaran mukaan “ulko maalais­ten potkia ker­hon” jäseniä. Kiva kuitenkin että ns. älymys­tökin alkaa Suomes­sa edes kurk­istele­maan ulos poterois­taan, vaikkakin vuosia myöhässä.

    1. Olen kan­nat­tanut siir­to­laiskri­teere­in lisät­tävää maa­han­muut­toa koko ajan. Mut­ta SEN LISÄKSI Suomen on kan­net­ta­va kokon­sa mukainen vas­tuu maail­man pako­laisongel­mas­ta. En huo­maa Hal­la-ahon esit­täneen mitään tämän suuntaistakaan.

  30. pekka van­hanen:
    lainatak­seni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin ole­vat vel­jek­set läh­tivät etsimään onneaan uud­es­ta koti­maas­ta, jnoista toinen pää­tyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kana­da. Molem­mil­la lääkärin kouluts. Jonkin ajan kulut­tua Suomeen pää­tynyt odot­ti vas­taan­ot­tokeskuses­sa edelleen työsken­te­ly­lu­paa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti men­estyvä lääkri­ase­maa uddessa koti­maas­sa. tietääk­seni tari­na on tosi.

    Eihän tämä pidä paikkaansa. Kana­da ja Yhdys­val­lat ovat han­kalimpia mai­ta ulko­mail­ta muut­tavalle lääkärille. Lail­lis­tamisen tiel­lä on run­sas byrokra­tia ja muu­ta­man vuo­den harjoittelu.

  31. Maa­han­muut­to tapah­tuu pait­si mar­gin­aalil­la, myös keskimäärin. Tarkoi­tan täl­lä sitä, että Kanadaan tulee keskimäärin sopeu­tu­miskykyisem­pää väkeä, ja tämä mah­dol­lis­taa mar­gin­aalil­la poten­ti­aalis­es­ti haas­tavam­man väestön ottamisen maa­han. Ja toisin päin. 

    Suomeen ei tai­da olla juuri halukkai­ta tuli­joi­ta niis­sä ryh­mit­tymis­sä jot­ka Kanadas­sa muo­dosta­vat suuret ja yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyl­liset maahanmuuttajaryhmät.

  32. Vaikea sanoa onko halukkai­ta vai ei, jos ei ole akti­ivis­es­ti värvät­ty maahanmuuttajia.

  33. Kodi­ton:
    Vaikea sanoa onko halukkai­ta vai ei, jos ei ole akti­ivis­es­ti värvät­ty maahanmuuttajia.

    Suomes­sa on paljon vetovoi­matek­i­jöitä ver­rat­tuna useimpi­in maail­man mai­hin (koulu­tus, tasa-arvo, tur­val­lisu­us, high-tech, toimi­va yhteiskun­ta, puh­taus, yleinen kieli­taito, libr­eraali val­takult­tuuri). Toisaal­ta tääl­lä puhutaan — sil­loin kuin ylipäätään puhutaan mitään — käsit­tämätön­tä mon­ger­rus­ta val­takie­lenä, ja ilmas­to on hiukan vähem­män miel­lyt­tävä suurim­malle osalle muuttajista.

    Lähtöko­h­ta ei kokon­aisuute­na ole mitenkään epä­toivoinen. Kyl­lä tän­nekin saa tuot­tavia muut­ta­jia tule­maan, jos olemme itse aktiivisia.

    Ihan esimerkkinä on se, että rahaa maa­han tuovien maa­han­muut­ta­jien mukaan byrokra­ti­as­sa ja eri­tyis­es­ti byrokra­t­ian suh­tau­tu­mises­sa yksilöön voisi olla vähän viilaamisen varaa. Ehkä meil­lä halu­taan olla kovinkin tasa-arvoisia, mut­ta jotenkin tun­tu­isi, että kohtu­ullisen ennakon­pidä­tyk­sen sisältävän palkkakuitin pitäisi huole­htia asioiden hyvin suju­vas­ta toimimisesta.

    Eikä sekään tietysti fiilistä koro­ta, jos vas­taan tulee kol­men promillen kankkus­ta kär­sivä ammat­ti­sosi­aalipum­mi mokelta­maan jotain älytön­tä sosiaalipummeista.

    Ehkä tämän kaiken voisi kiteyt­tää yhteen sanaan: “asenne”. Sekä kansalaiset että virkakoneis­to pitäisi saa­da ymmärtämään, että sana “EU:n ulkop­uo­li­nen maa­han­muut­ta­ja” voi tarkoit­taa koulut­tam­a­ton­ta kol­man­nen maail­man hädä­nalaista tai Stephen Elop­ia. (Joista tosin saat­taa olla, että se kol­man­nen maail­man hädä­nalainen on ollut Suomelle paljon edullisempi.)

  34. Viherinssi: Toisaal­ta tääl­lä puhutaan — sil­loin kuin ylipäätään puhutaan mitään — käsit­tämätön­tä mon­ger­rus­ta valtakielenä… 

    Mut­ta kuitenkin ark­ista perus­palvelua “one cup of coffee/pint of bit­ter, please” saa aika hyvin englan­niksikin, ver­rat­tuna jopa ihan tiet­ty­i­hin län­sieu­roop­palaisi­in teollisusmaihinkin. 

    Joil­lain suo­ma­laisil­la työ­paikoil­la on englan­ti palaverikie­lenä ja sitä puhutaan kahvi­tauoil­lakin. Osas­sa ei var­mas­tikaan ole mut­ta sel­l­aiset fir­mat eivät vält­tämät­tä saa mitään lisäar­voa kan­sain­välisen osaamisen pestaamisesta.

    Sopivia har­ras­tuskavere­itakin löytää englan­niksi — ainakin jos pystytel­lään niis­sä puuhailuis­sa joi­ta vas­taa­vat suo­ma­laiset kaupunki­laisam­mat­ti­laiset stereo­tyyp­il­lis­es­ti harrastavat. 

    Nyt puhutaan kuitenkin ihmi­sistä joiden kieli­taito, oma-alot­teisu­us ja ulospäin­su­un­tau­tuneisu­us on ihan toista tasoa kuin niil­lä jot­ka ovat henken­sä kau­pal­la tai kidu­tuk­sen uhreina joutuneet hake­maan tur­va­paikkaa itselleen ja suvulleen ja sen vuok­si tarvit­se­vat arkielämästä selvitäk­seen jatku­via tuk­i­toimia suo­ma­laisvi­ra­nomaiskoneis­ton taholta.

  35. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mut­ta kuitenkin ark­ista perus­palvelua “one cup of coffee/pint of bit­ter, please” saa aika hyvin englan­niksikin, ver­rat­tuna jopa ihan tiet­ty­i­hin län­sieu­roop­palaisi­in teollisusmaihinkin.

    Ja se olikin juuri tuo “yleinen kieli­taito” ‑koh­ta posi­ti­ivis­ten asioiden lis­tas­sa. Jo nyt monis­sa yri­tyk­sis­sä kahvi­huoneessa puhutaan paljonkin englan­tia, eikä kyse vält­tämät­tä ole kovin suurista firmoista.

    Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että englan­ninkielisil­lä mail­la on tiet­ty etu­lyön­ti­ase­ma kil­pailus­sa työvoimas­ta. Val­takie­len osaami­nen kuitenkin tekee elämästä tietyl­lä taval­la helpompaa.

  36. Mitä enem­män näitä koulutet­tu­ja ja men­estyviä ulko­maalaisia tääl­lä on, sitä parem­min myös human­i­taarisin perustein maa­han tulleet pystyvät yhteiskun­taamme integroitumaan.

    Mikä on empi­iri­nen tai edes jotenkin aut­tavasti loogi­nen käsien­veivaus­todiste tälle väitteelle? 

    Jos human­itäärisel­lä on sekä halu­ja, että kykyjä inte­groitua, niin sil­loin kai ennuste on kohtu­ullisen hyvä, mukaan lukien ensim­mäiset Suomeen tulleet pako­laiset aikana jol­loin (lieväl­lä taiteel­lisel­la vapaudel­la) tääl­lä asui muuten Neil Hard­wick ja Lar­ry Pounds. Jos hän on aikuinen ilman mitään koulu­tus­ta ja/tai hänel­lä on omat sitkeät arvot, jok­ta ovat riit­tävän ortog­o­naaliset län­si­maisen yhteiskun­nan kanssa, niin miten se, että he jakaisi­vat maan (vaikkakaan vähem­män samo­ja kaupungi­nosia) 50 000 kiinalaisen insinöörin kanssa paran­taisi tilannetta?

    Etsin siis jonkin­laista syy-seu­raus ‑yhteyt­tä, en kor­re­laa­tio­ta, jos­sa esimerkik­si hyvä talousti­lanne tai kan­nustin­loukku­jen vähäisyys voi vaikut­taa molem­pi­in samanaikaises­ti positiivisesti.

  37. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Joil­lain suo­ma­laisil­la työ­paikoil­la on englan­ti palaverikie­lenä ja sitä puhutaan kahvi­tauoil­lakin. Osas­sa ei var­mas­tikaan ole mut­ta sel­l­aiset fir­mat eivät vält­tämät­tä saa mitään lisäar­voa kan­sain­välisen osaamisen pestaamisesta.

    Tässä mielestäni näkyy yksi “aja­tusvirhe” mitä tulee ulko­maalais­ten toim­i­henkilöi­den palkkauk­seen: eivät he tule kan­sain­välisi­in tehtävi­in, vaan aivan taval­lisi­in tehtäviin.

    Itsekin olen suo­ma­lainen, töis­sä ruot­sis­sa ja kan­sain­välisessä jät­ti­fir­mas­sa. Mut­ta suomenkie­len taito tääl­lä on aivan merk­i­tyk­setön­tä. Työkieli on yksi­no­maan ruot­si (ulko­maankeikoil­la tietysti englan­ti). Ilman paikallisen kie­len osaamista tääl­lä jäisi jok­seenkin täysin nor­maalin työ­paikkakeskustelun ulkopuolelle.

    Siis: ulko­maalais­ten toim­i­henkilöi­den palkkaamises­sa täy­ty­isin lähteä siitä, että he tule­vat tänne tekemään samo­ja hom­mia kuin suo­ma­laisetkin. Eivät kan­sain­välisiä hom­mia. Muutenkin jos ulko­maalainen ei puhu englan­tia äidinkie­lenään, niin hän ei vält­tämät­tä edes ole sen “kan­sain­välisem­pi” kuin me muutkaan. Lisäk­si näitä pelkki­in “kan­sain­välisi­in” tehtävi­in nojaavia töitä on lop­ul­ta aika vähän.

    Ulko­maalaisia palkates­sa ei siis kan­na­ta ajatel­la kan­sain­välistä osaamista vaan aivan taval­lista osaamista.

  38. Ris­to: Mikä on empi­iri­nen tai edes jotenkin aut­tavasti loogi­nen käsien­veivaus­todiste tälle väitteelle?

    Tai edes jokin hyvä mekanismi.

    Yksinker­tais­es­ti ajatel­tuna tilanne on se, että työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien kannal­ta human­itääriset maa­han­muut­ta­jat ovat samal­la taval­la taloudelli­nen rasite kuin kan­taväestönkin kannal­ta. Human­itääri­nen maa­han­muut­to on kan­sain­välistä sosi­aal­i­työtä, jon­ka työssäkäyvät mak­sa­vat ihan etnisyy­destä riippumatta.

    Työperäisel­lä maa­han­muut­ta­jal­la voi jopa olla sel­l­ainen aja­tus, että human­itääriset maa­han­muut­ta­jat tuo­vat jotain imago­hait­taa myös työperäisille maa­han­muut­ta­jille. Samoin työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja tör­mää käytän­nössä human­itäärisille maa­han­muut­ta­jille viritet­ty­i­hin oleskelulu­pa- ym. pros­es­sei­hin, jot­ka voivat myös aiheut­taa negati­ivisia tunteita.

    Oman koke­mus­pi­iri­ni työperäiset koulute­tut maa­han­muut­ta­jat eivät yleis­es­ti suh­taudu mitenkään yltiö­posi­ti­ivis­es­ti human­itäärisi­in maa­han­muut­ta­ji­in. En tiedä, onko tästä tehty kun­nol­lista tutkimus­ta, mut­ta tuskin­pa eroa vas­taavasti koulutet­tuun ja vas­taavas­sa ase­mas­sa ole­vi­in kan­taväestön edus­ta­ji­in ihmeem­min on.

    Human­itäärisen maa­han­muut­ta­jan kannal­ta asia on jos­sain määrin toinen. Työperäiset maa­han­muut­ta­jat paran­ta­vat ryh­män “maa­han­muut­ta­jat” mainet­ta kokon­aisu­udessa, ja toki lisä­mak­sajien saami­nen yhteiseen kas­saan helpot­taa myös kaikkien saa­jien ase­maa. Mut­ta onko tämä ilmiö niin merkit­tävä, että sil­lä saataisi­in olen­nais­es­ti paran­net­tua human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien asemaa?

    Jos työperäi­nen ja human­itääri­nen maa­han­muut­to tuli­si­vat samoil­ta kult­tuuri­alueil­ta, syn­er­giaa löy­ty­isi. Työperäiset maa­han­muut­ta­jat voisi­vat toimia human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia työl­listävänä ja yhteiskun­taan inte­groivana voimana. Täl­lä het­kel­lä kuitenkin näyt­tää vah­vasti siltä, että maa­han­muut­to tapah­tuu eri syistä eri alueil­ta, jol­loin tämä inte­graa­tio­vaiku­tus jää vähäiseksi.

    Suomes­sa on help­po tuu­dit­tau­tua siihen ajatuk­seen, että on kak­si ryh­mää: kan­ta­suo­ma­laiset ja ulko­maalaiset. Ja jos näin olisi, maa­han­muut­to sinän­sä helpot­taisi maa­han­muut­ta­jien ase­maa tekemäl­lä hei­dän kult­tuuris­taan näkyväm­män ja yhteiskun­nas­ta sille kult­tuurille toimivamman.

    Näin ei kuitenkaan ole. Eri maid­en kult­tuu­rit ovat eri­laisia, ja eri­laiset kult­tuu­rit aiheut­ta­vat mon­en­laisia kitkako­htia kuitenkin. Yleen­sä maa­han­muut­ta­jat eivät kehitä mitään yht­enäistä maa­han­muut­ta­jaiden­ti­teet­tiä, vaik­ka toki iden­ti­fioi­tu­mi­nen omaan etniseen ryh­mään hel­posti vahvis­tuukin vier­aan kult­tuurin keskellä.

    En rupea riitelemään tosi­ol­e­vaisu­u­den kanssa, joten jos empi­iri­nen evi­denssi osoit­taa ylläol­e­van päät­te­lyn vääräk­si, niin mainio jut­tu. Mut­ta sit­ten olisi hyvä tosi­aan löytää myös jokin mekanis­mi, joka havain­non selittää.

    Ja siis työperäistä maa­han­muut­toa me kuitenkin tarvit­semme, eikä human­itääris­es­tä oikein voi lais­taa. Nämä ovat kuitenkin nykyään niin eri­laisia ilmiöitä, että niil­lä ei vält­tämät­tä ole kovin paljon yhteisiä nimit­täjiä kuin kseno­fo­bi­en korvien välissä.

  39. JouniL: Nyt Suomeen ryövätään Viro­laiset tänne ja heil­lä on esimerkik­si ongelmia on ter­vey­den­huol­lon kanssa kun puut­tuu ammattilaiset.

    Toisaal­ta kun Viros­ta käy­dään Suomes­sa töis­sä suo­ma­laisel­la pal­ka­lla, niin Viro voi pitää vero­pros­ent­tin­sa mata­lana ja alhaisem­pi hin­tata­so pitää reis­saamisen kannattavana.

  40. Mitä meille on tar­jo­ta maa­han­muut­ta­jille? Jos ei ole töitä he syr­jäy­tyvät, niin kuin suo­ma­laisetkin. Mehän tiedämme, että se on suomes­sa help­poa. Sosi­aal­i­tur­va aut­taa siinä. Pehmeästi vaan lop­un ikää syr­jään. Kun näin on jo käynyt on vain ajan kysymys, kos­ka esim ruotsin tapah­tu­mat tois­tu­vat täällä.

    Jos maa­han­muut­toa jatke­taan, tarvi­taan maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Minus­ta se puut­tuu täältä kokon­aan. Valikoin­ti koulu­tuk­sen mukaan on tietenkin vain uut­ta köy­hien maid­en hyväk­sikäyt­töä. Se tukee myös ihmiskaup­paa. Köy­hissä mais­sa koulute­taan jo ihmisiä maa­han­muut­toa varten ja heitä rahaste­taan siitä. Olen tör­män­nyt tähän itse. Olimme eräässä ara­bi­maas­sa töis­sä lois­to­jahdil­la. Sen tur­vapää­likkö (1050 dol­lar­ia) kuukausi­palk­ka ker­toi tari­nansa. 6vuotta armei­jan kapteen­i­na, opiske­li opet­ta­jak­si fil­ip­pi­ineil­lä. Mak­soi säästön­sä 15000d. Luvat­ti­in töitä Lon­tooseen 3300e kuukausi­pal­ka­lla tur­vafir­maan. Pää­tyi siis sinne rahat­tomana. Tätä se siis on.
    Toki tänne silti pitää vali­ta ihmisiä,joita työ kiinos­taa. Mielel­lään pitäisi olla koulu­tus valmi­ina jne..
    Mut­ta mei­dän sys­teemimme tekee maa­han­muu­tos­ta, niin kalli­in, että se mur­taa talouden. Tosi­asi­as­sa suurin osa maa­han­muu­tos­ta vain lisää mei­dän kestävyys vajet­tamme. Ainakin nyt taph­tuneesta. Työikäi­sistä vain 40% työl­listyy. Mukana tulee paljon ihmisiä, jot­ka eivät koskaan edes ole työ­markki­noin­den käytet­tävis­sä. Valmi­ik­si eläkeikäisiä. Tai per­heen­jäseniä, joi­ta ei edes töi­hin päästetä.
    Tämä yksi uusi merkit­tävä kus­tan­nus hyv­in­voin­ti­val­ti­olle. Turus­sa sitä las­ket­ti­in, vaik­ka ei olisi saanut, tulos oli 2009 37miljoonaa euroa. Tuskin tässä oli kaikkea. Raisios­sa samoil­la mittareil­la 5miljoonaa. Ei me olla niin tuot­tavia, että tähän kyetään.
    Kun maa­han­muut­ta­jien määrä nousee alka­vat sit­ten kan­taväestön ihmiset muut­ta­maan pois. Tätä tapah­tuu jo nyt esim Turun Varisuol­la. Min­ul­lakin kak­si työkave­ria per­hei­neen on sieltä muut­tanut ja ker­tonut syyk­si tämän. Niin­hän se maail­mal­lakin on mennyt.
    Ei se näi­den ihmis­ten vika ole. On tietenkin inhim­mil­listä, että ihmiset etsivät taloudel­lis­es­ti parem­pia olo­ja. Sotati­lanteis­sa on selvää, että ihmiset pyrkivät tur­vaan. Mut­ta onko tässä vas­taan­ot­ta­ja maan tai pako­laisongel­man kannal­ta järkeä. Ei se sosi­aa­li­nen maa­han­muut­to auta kuin pien­tä joukkoa yksilöitä. Miljoonat jäävät aut­ta­mat­ta. Saadaan­han sil­lä hyvä omatunto.

    Tämän het­ken maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on siis päätön­tä ja vaatii muu­tok­sen. Ehkä tähän itsekkääseen suun­taan mitä Osmo Soin­in­vaara ja Hal­la-Aho­laiset haluavat.

    1. Mis­tätähn tuo ulko­maalaisväestön 40 %:n työl­lisyysaste on peräisin? Tilas­tokeskuk­sen luku vuodelta 2009 on 52%, eikä siinä ole mukana se osa maa­han­muut­ta­jista, joka on saanut kansalaisu­u­den ja arvatenkin on parem­min työl­listyneitä. Tämä 52 % on toki vähem­män kuin man­taväestön 70 %, mut­ta maa­han­muut­ta­jis­sa työikäiosiä on 75% kun kant­gaväestössä heitä on 60 %. Niin­pä koko ulkom­naalaisväestöstä vau­vas­ta vaari­in töis­sä on 39 % ja suo­ma­lal­sista 42 %. Ero ei ole tavat­toman suuri eikä eroa ole löainkaan, jos nuo kansalaisu­u­den saa­neet ote­taan mukaan.

  41. åke:
    Ulko­maalaisia palkates­sa ei siis kan­na­ta ajatel­la kan­sain­välistä osaamista vaan aivan taval­lista osaamista. 

    Sil­loin pitäisi kyl­lä alkaa edel­lyt­tää kieli­taitoa ja kult­tuurista sopeu­tu­mista ja kaikkia mui­ta ikäviä asioi­ta. Jot­ka eivät ratkea omin avuin vaan vaa­ti­vat moni­ta­soista organ­isaa­tio­ta ja paljon rahaa pääl­likkö­ta­son virkoihin.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    mut­ta maa­han­muut­ta­jis­sa työikäiosiä on 75% kun kant­gaväestössä heitä on 60 %. 

    Ja tämä on rel­e­vant­tia pitkäl­lä aikavälil­lä jotenkin? Ulko­maalaiset eivät koskaan tule van­hoik­si, eivätkä tarvitse eläket­tä ja hoitoa?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika moni muut­taa eläkeläisenä takaisin koti­maa­hansa. Virossa on paljon halvem­pi elää kuin Suomessa. 

    Eli sil­loin he kulut­ta­vat rahaa suo­ma­lai­sista eläk­er­a­has­toista ja työl­listävät niil­lä viro­laisia. Kuten ris­teilevät suomalaiseläkeläisetkin.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika moni muut­taa eläkeläisenä takaisin koti­maa­hansa. Virossa on paljon halvem­pi elää kuin Suomessa. 

    Viros­ta tietysti tulee työn­tek­i­jöitä, jot­ka asu­vat tääl­lä korkein­taan puo­lik­si alun­perinkään, mut­ta noin yleisem­min tunt­tu hyvin epäuskot­taval­ta, että täältä suuria määriä lähtisi ihmisiä, joiden­ka omat lapset ovat tääl­lä syn­tyneet ja vart­tuneet (pois­lukien täkäläisen yhteiskun­nan tai talouden täysi rom­ah­dauk­sen tila). Enem­män tun­tuu taitaa löy­tyä niitä, jot­ka halu­aisi­vat loba­ta oikeut­ta tuo­da omatkin van­hempansa tänne.

  45. Tilas­tokeskus muuten ainakin aiem­min (vuosi-pari sit­ten) julka­isi työssäkäyn­ti­ti­las­to­ja myös äidinkie­len mukaan ryh­mitel­ty­inä? Enkö minä käde­tön vain löy­dä, vai onko tuo lopetet­tu ja van­hatkin taulukot siiv­ot­tu pois?

  46. Espan­jalaiset sairaan­hoita­jat eivät viihdy, mitä ihmettä?

    “- Espan­jalais­ten mielestä Suomes­sa on vähän väkeä ja tääl­lä on vaikea saa­da ystäviä, Lehti­sa­lo kertoo.

    Hoita­jien ratkaisu­un ovat vaikut­ta­neet myös maan kalleus, suomen kie­len vaikeus ja kylmä ilmasto” 

    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288567088043.html

  47. No, voi ajatel­la kah­ta ske­naar­i­o­ta (ja varoi­tan, nämä ovat karikatyyre­jä, mut­ta tarkoi­tus on korostaa ilmiötä). 

    Ensim­mäisessä ske­naar­ios­sa meil­lä tulee maa­han kym­menkun­ta lam­ma­s­pai­men­ta samas­ta heimos­ta, per­hei­neen. Kenel­läkään ei ole työtä uudessa maas­sa ja kieli­taito on heikko. Viihtyvät keskenään, mut­ta eivät oikein hyödytä yhteiskun­taa vaan mak­sa­vatkin aika paljon. Lap­sil­la ei ole kovin hyviä prospek­te­ja, kun kieli­taito jää vajaak­si, eikä kotoa saa oikein mitään mallia siitä mitä osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­taan on. 

    Toises­sa ske­naar­ios­sa tulee kym­menkun­ta lam­ma­s­pai­men­ta ja kym­menkun­ta koulutet­tua ammat­ti­laista. Edelleen ne viihtyvät keskenään. Lam­ma­s­paimenet eivät vieläkään saa työtä, mut­ta koulute­tut ammat­ti­laiset saa­vat. Ajan oloon koulute­tut ammat­ti­laiset voivat neu­voa ja opas­taa lam­ma­s­paime­nia ja vähin­täin toimi­vat näi­den lap­sille posi­ti­ivisi­na esimerkkeinä siitä, että tämänkin hei­mon jäsenet voivat uudessa maas­sa menestyä. 

    Minus­ta on selkeä argu­ment­ti, että jos maa­han­tuli­joiden joukot ovat ceteris paribus saman suu­ruiset (esimerkik­si), niin on kaikkien kannal­ta parem­pi, että toteu­tunut ske­naario on jälkim­mäi­nen pikem­minkin kuin ensim­mäi­nen. Ja jos ceteris paribus ei päde, ja jälkim­mäisessä ske­naar­ios­sa maa­han tulee enem­män ihmisiä, niin jos puh­taasti ajatel­laan hyö­tyjä ja kus­tan­nuk­sia, niin jälkim­mäisen ske­naar­i­on joukko voi olla selvästi isom­pi, ennenkuin kus­tan­nuk­set ovat suurem­mat kuin ensimmäisessä.

  48. anonyy­mi: Toisaal­ta kun Viros­ta käy­dään Suomes­sa töis­sä suo­ma­laisel­la pal­ka­lla, niin Viro voi pitää vero­pros­ent­tin­sa mata­lana ja alhaisem­pi hin­tata­so pitää reis­saamisen kannattavana.

    Viron vero­tus on yllät­tävän korkea: Viro­laisen keskipalk­ka n 900 euroa kuus­sa ja viro­lainen mak­saa siitä veroa 21 %. Suo­ma­lainen mak­saa samas­ta sum­mas­ta 3 % veroa

    Suomes­sa mak­se­taan veroa 21 % n 35000 euron vuosian­sios­ta. Niin­pä 75 % suo­ma­lai­sista vero­pros­ent­ti on pienem­pi kuin virolaisella

  49. Pitäisikö mei­dän puhua enem­män englan­tia ja mui­ta kieliä, vai kan­nat­taako maa­han­muut­ta­jille opet­taa Suomen kieltä? Kumpiko on tehokkaampaa?

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen kan­nat­tanut siir­to­laiskri­teere­in lisät­tävää maa­han­muut­toa koko ajan. Mut­ta SEN LISÄKSI Suomen on kan­net­ta­va kokon­sa mukainen vas­tuu maail­man pakolaisongelmasta. 

    Hyvien työn­tek­i­jöi­den houkut­telu Suomeen olisi epäilemät­tä hyödyl­listä. Onnea yri­tyk­seen. Ei siitä sen enempää.

    Mut­ta, kuten moni muu, alan olla vaku­ut­tunut, että näi­den human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien ottamiseen on joku piilotet­tu syy, jon­ka poli­itikot tietävät, mut­ta jota kansalle ei kerrota.

    Joka ker­ta kun perustelui­ta kysytään, tulee vas­taus kuin apteekin hyl­lyltä: “Mei­dän on kan­net­ta­va vas­tu­umme”. Vaikeisi­in jatkokysymyk­si­in on myös vas­taus valmi­ina: “Mei­dän on kan­net­ta­va vastuumme”.

    On val­ta­va määrä tehokkaampia ja järkevämpiä tapo­ja aut­taa maail­man hädä­nalaisia, mut­ta jostain syys­tä “mei­dän on kan­net­ta­va vas­tu­umme” ei sit­ten pädekään näi­hin tilanteisiin.

    Tämä muis­tut­taa paljon kan­nan­ot­to­ja pakko­ruot­si­in. Kaikki­in kysymyk­si­in, niin help­poi­hin kuin vaikeisi­inkin, löy­tyy samat vas­tauk­set: “Suo­mi on kak­sikieli­nen maa”. Todel­li­nen syy taustal­la on lehmänkau­pat RKP:n kanssa.

    Kenen­hän kanssa on tehty lehmänkau­pat näi­den human­itääris­ten pako­lais­ten kohdal­la? Liit­tyykö jotenkin EU:n jäsene­htoi­hin? Tai vaikka­pa vas­taan­ot­tokeskusten omis­ta­ju­us­suhteisi­in? Arvon Soin­in­vaar­al­la olisi nyt tuhan­nen taalan paik­ka val­is­taa kansaa.

  51. Tiedemies: Toises­sa ske­naar­ios­sa tulee kym­menkun­ta lam­ma­s­pai­men­ta ja kym­menkun­ta koulutet­tua ammat­ti­laista. Edelleen ne viihtyvät keskenään.

    Ne kymme­nen lam­ma­s­pai­men­ta ja kymme­nen koulutet­tua ammat­ti­laista hyvin vah­vana päöäsään­tönä eivät edus­ta samaa kansaa tai kult­tuuria. Miten ihmettä he keskenään tekisivät?

    1. Ne kymme­nen lam­ma­s­pai­men­ta ja kymme­nen koulutet­tua ammat­ti­laista hyvin vah­vana päöäsään­tönä eivät edus­ta samaa kansaa tai kult­tuuria. Miten ihmettä he keskenään tekisivät?

      Saisi­han tuol­laisen porukan kerät­tyä Suy­omes­takin. Mis­tä maas­ta tahansa saa.

  52. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    Joka ker­ta kun perustelui­ta kysytään, tulee vas­taus kuin apteekin hyl­lyltä: “Mei­dän on kan­net­ta­va vastuumme”. 

    Älä uno­h­da klas­sista ja kaikenkat­tavaa pup­pu­gen­er­aat­toripe­rustelua: “Ihmis­ar­vo on jakamaton!”

    Se käy kaik­keen ja siihen on vaikea mus­sut­taa vas­taan — se kun ei tarkoi­ta yhtään mitään…

  53. Ne kymme­nen lam­ma­s­pai­men­ta ja kymme­nen koulutet­tua ammat­ti­laista hyvin vah­vana päöäsään­tönä eivät edus­ta samaa kansaa tai kult­tuuria. Miten ihmettä he keskenään tekisivät?

    Osmo Soin­in­vaara: Saisi­han tuol­laisen porukan kerät­tyä Suomes­takin. Mis­tä maas­ta tahansa saa. 

    Miten tämä liit­tyy väit­teeseen: “Mitä enem­män näitä koulutet­tu­ja ja men­estyviä ulko­maalaisia tääl­lä on, sitä parem­min myös human­i­taarisin perustein maa­han tulleet pystyvät yhteiskun­taamme integroitumaan”?

  54. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Sil­loin pitäisi kyl­lä alkaa edel­lyt­tää kieli­taitoa ja kult­tuurista sopeu­tu­mista ja kaikkia mui­ta ikäviä asioi­ta. Jot­ka eivät ratkea omin avuin vaan vaa­ti­vat moni­ta­soista organ­isaa­tio­ta ja paljon rahaa pääl­likkö­ta­son virkoihin.

    Tässä just nähdään suomen ja ruotsin ero. Suomes­sa taval­liset toim­i­henkilöte­htävät on varat­tu vain suo­ma­laisille ja kan­sain­välisiä tehtäviä on lop­ul­ta vain vähän. Suomes­sa ei ulko­maalainen toim­i­henkilö työl­listy hel­posti liike-elämässä, jos ei osaa suomea.

    Ruot­sis­sa sen sijaan on jonkin ver­ran jo hyväksyt­ty se, että vain englan­tia puhu­va ulko­maalainen toim­i­henkilö (vaik­ka joku bul­gar­i­alainen) työl­listyy taval­lisi­in toim­i­henkilöte­htävi­in ilman mitään kan­sain­välisyys­te­htäviä. Kieli­taito opetel­laan töis­sä 3–4 vuo­den aikana. 

    Tätä ei suomes­sa vielä hyväksytä. Eikä tietysti ruot­sis­sakaan aina, mut­ta kyl­lä ruot­si on tässä edellä.

    Hyvä puoli siinä, että ote­taan kieltä osaa­mat­to­mia toim­i­henkilöitä taval­lisi­in töi­hin on se, että saadaan kas­vatet­tua veron­mak­sukyky­istä väestöä.

  55. åke: Tässä just nähdään suomen ja ruotsin ero. Suomes­sa taval­liset toim­i­henkilöte­htävät on varat­tu vain suo­ma­laisille ja kan­sain­välisiä tehtäviä on lop­ul­ta vain vähän. Suomes­sa ei ulko­maalainen toim­i­henkilö työl­listy hel­posti liike-elämässä, jos ei osaa suomea.

    Halu­aisitko hiukan ava­ta tätä? Käsite “toim­i­henkilö” on aika laa­ja, ja se on ehkä help­po vielä sotkea vas­taavaan ay-käsit­teeseen. Jos puhutaan ay-ter­meil­lä, niin Suomes­sa on vaik­ka kuin­ka paljon koulutet­tu­ja ylem­piä toim­i­henkilöitä, jot­ka eivät osaa suomea. Esimerkik­si ohjelmis­toala on sel­l­ainen, että Helsingis­sä työpis­tet­tään pitävä tek­i­jä voi olla melkein mis­tä hyvän­sä kotoisin eikä vält­tämät­tä ihmeem­min suomea solkkaa.

    Mut­ta jos puhutaan tavanomai­sista toimis­to­työn­tek­i­jöistä, niin kyl­lähän ne reskon­tran­hoita­jat, verovirkail­i­jat ja assis­ten­tit tosi­aan useim­miten suomea tai ruot­sia suju­vasti puhu­vat. Mut­ta onko asia kovin toisin Ruot­sis­sakaan? Omien havain­to­jeni mukaan ero on lähin­nä siinä, että Ruot­sis­sa on paljon enem­män huonoa ruot­sia puhu­via ihmisiä töis­sä kuin Suomes­sa huonoa suomea puhu­via. (Tässä me suo­ma­laiset olemme huono­ja, emme oikein kestä sitä, jos joku puhuu kieltämme vähän kangerrellen.)

    Työ­nan­ta­jan per­spek­ti­ivistä tilanne on aika yksinker­tainen. Työy­hteisön kie­len osaa­mat­to­muus ei ole työn­tek­i­jälle etu. Jois­sakin tehtävis­sä osaamis­va­je on pienem­pi, toi­sis­sa suurem­pi hait­ta. Maa­han­muut­ta­jal­la voi toki olla paljon mui­ta osaamisia (esimerkik­si ammat­tiosaami­nen, palkka­toivo­mus tai muu kieli­taito), jot­ka paina­vat rekry­toin­ti­ti­lanteessa enem­män kuin tämä hait­ta. Eikä suinkaan kaikkien työ­nan­ta­jien työy­hteisökieli ole suo­mi, ruot­si tai saame, vaik­ka Suomes­sa ollaankin.

    Eri­tyis­es­ti vien­tikau­pan ulkop­uolisel­la pk-sek­to­ril­la val­takieltä osaa­mat­toman työn­tek­i­jän otta­mi­nen voi olla melkoinen pon­nis­tus yri­tyk­selle, kun esimerkik­si kaik­ki työy­hteisötiedot­ta­mi­nen pitää kään­tää myös englan­niksi. Yleen­sä tilanne on vielä se, että vaik­ka johto osaisikin englan­tia riit­tävän hyvin tehdäk­seen tämän, iso osa henkilöstöstä ei osaa, joten asi­at pitää sit­ten tehdä kahdel­la kielellä.

    Isom­mis­sa yri­tyk­sis­sä tilanne on helpom­pi, kos­ka käytän­nössä kor­po­raat­tikie­lenä on englan­ti, mut­ta lat­ti­ata­son työn­tek­i­jän ohjeis­tus on kuitenkin työy­hteisön paikallisel­la kielel­lä. Suo­ma­laisen TES:n paikalli­nen tulk­in­ta selitetään suomek­si, sak­salaisen TES:n saksaksi.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Saisi­han tuol­laisen porukan kerät­tyä Suy­omes­takin. Mis­tä maas­ta tahansa saa.

    Pitäisikö tätä tulki­ta niin, että oikeas­t­aan mei­dän pitäisi yrit­tää houkutel­la koulutet­tua työvoimaa niistä maista, joista on tul­lut koulut­tam­a­ton­ta human­itääristä maa­han­muut­toa? Sehän toisi tuon syn­er­giae­dun parhaim­mil­laan esiin.

    Kuin­ka real­isti­nen aja­tus on nyky­istä human­itäärisen maa­han­muu­ton raken­net­ta kat­sot­taes­sa? Tilan­nehan vai­htelee mait­tain ja aikakausit­tain. Meille tuli Chilestä ja Viet­namista varsin koulutet­tua väkeä, samoin ilmeis­es­ti Afgan­istanista tulleis­sa maa­han­muut­ta­jis­sa on erit­täinkin korkeasti koulutet­tu­ja henkilöitä. Näp­pitun­tu­ma kuitenkin väit­tää (ja voi olla väärässä), että maail­mal­la liikkuu pääosin sel­l­aisia pako­laisjoukko­ja, joiden kohdal­la näin ei olisi. (Lähtö­maat ovat sel­l­aisia, että koulu­tus on ollut kovin har­vo­jen ilo.)

  57. Voi voi, tossa tänään taas ajat­telin, kun menin työ­maalle. Mes­tarin kanssa olin ain­oa suo­ma­lainen. Tämä se on pojat sitä kilpailua.
    Ei jätkissä mitään vikaa ole. Mut­ta mik­si näin on? Ei niille vaan mak­se­ta palkkaa samal­la taval­la. No tätä porukkaa se het­kaut­taa vas­ta kun val­tio vie jotain töitä maail­malle. Mitä tästä seu­raa? Kaiketi tämän ilmiön aiheut­ta­mas­ta epä­var­muud­es­ta kumpuaa se muukalaisvi­hamielisyys. Ei ne kyl­lä maa­han­muut­ta­jia olleet. Ihan keikkamiehiä. Ystäväni viron poi­ka on ostanut täältä talon, men­nyt naimisi­in, kova tekemään töitä. Mik­si hänen pitäisi viroon muut­taa. Eihän siinä mitään järkeä olisi. Has­sua on, että tämä keikkailu on hänellekin ongel­ma. Hän halu­aa suo­ma­laisen palkan ja aina hänelle tar­jo­taan huonom­paa. Viros­ta kun on heh.
    Mik­si virossa ei ole maahanmuuttajia?

  58. Viherinssi: Halu­aisitko hiukan ava­ta tätä? Käsite “toim­i­henkilö” on aika laa­ja, ja se on ehkä help­po vielä sotkea vas­taavaan ay-käsitteeseen. 

    Tarkoitin kaikkia toim­i­henkilöitä eli työn­tek­i­jöitä joil­ta odote­taan jotain itsenäistä työpanosta.

    Kuten sanoit, ruot­sis­sa on paljone “huonoa ruot­sia” puhu­via ulko­maalaisia. Ei se kaikkia miel­lytä mut­ta se kuitenkin hyävksytään. Ruot­salainen ei esimerkik­si ainakaan min­un havain­to­jeni mukaan vai­h­da kieltä englnan­niksi jos vastapuoli puhuu pahasti korostaen (eikä pyörit­tele silmiään huonolle ruotsille).

    Meil­läkin on pari itäeu­roop­palaista. Kovia asiantun­ti­joi­ta, tekevät työtä pelkästään ruot­sis­sa ja eivät osaa sanaakaan ruot­sia. Han­kalaa se on kavereille ja jos­sain määrin muillekin työy­hteisössä, mut­ta se hyväksytään.

    Mut­ta kieli­taito kehit­tyy muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Mielestäni siis suomes­sa voitaisi­in hyö­tyä siitä että hoono soo­mi hyväksyt­täisi­in työkielenä.

  59. Yrtim­pä etsiä sitä tietoa ulko­maalais­ten työl­lisyys asteesta. Se löy­tyi uutis­es­ta, että helsin­gin ulko­maalais­ten työt­tömyysaste oli n22%, joidenkin ryh­mien työl­lisyys on vain 40%. Pitkään suomes­sa asunei­den työl­lisyys aste oli 58% paikkeilla. 

    Toinen kysymys mikä nousee esi­in työt­tömyy­dessä on, ketkä työvoimaan las­ke­taan? Tämä tietenkin kos­kee kaikkia suomes­sa asu­via ihmisiä. Oli­si­vatko luvut eri­laisia? Oli­si­vat. Työl­lis­te­tyt, kotiäidit(osapakolla„ osa omas­ta valin­nas­taan) ym…

  60. .. snip ..

    On ole­mas­sa varoit­tavia esimerkke­jä myös työperäisen maa­han­muu­ton lieveilmiöistä, vaik­ka usein eri­tyis­es­ti human­itääri­nen maa­han­muut­to nähdään haas­teel­lisem­pana. Sak­san turkki­laisvähem­mistö on on tul­lut Sak­saan aikanaan työperäisenä, mut­ta nyt suuri osa heistä (jälkeläi­sistä) on seg­re­goitunut sak­salaisen yhteiskun­nan ulkopuolelle. 

    .. snip ..

    Voisin tuo­hon kom­men­toi­da sak­sas­sa asuneena ja tähän jonkin ver­ran pere­htyneenä. Turkki­lai­sis­sa on kyl­lä seg­re­goituneitakin osia ja etenkin iso osa turkki­lais­ten näke­myk­sistä eroaa val­taväestön näke­myk­sistä, esim sek­suaalivähem­mistö­jen oikeuk­sista, uskon­non merk­i­tyk­ses­tä ja sen sel­l­ais­es­ta, mut­ta erit­täin suuri osa turkki­lai­sista on silti inte­groitunut yhteiskun­taan melko hyvin. Inte­groi­tu­misel­la tässä tarkoi­tan että he ovat tuot­ta­va osa yhteiskun­taa, ovat töis­sä, osal­lis­tu­vat vaalei­hin (joil­la nyt on sak­san kansalaisu­us) jne. Berli­inis­sä on koulu­ja jois­sa lapset puhu­vat vain turkkia ja ope­tus kär­sii kun opet­ta­jil­la ja lap­sil­la ei ole yhteistä kieltä, kaik­ki aika kuluu sak­san opet­tamiseen. Täl­lai­sis­sa tilanteis­sa voidaan puhua todel­lis­es­ta seg­re­gaa­tios­ta, mut­ta tämä määrä on mielestäni melkoisen pieni (luokkaa joi­tan kym­meniä tuhan­sia koko sak­sas­sa) silti ver­rat­tuna koko turkki­lais­peräiseen pop­u­laa­tioon joka on yli 4 miljoon­aa täl­lä het­kel­lä saksassa.

    Vastapain­ok­si on san­ot­ta­va että turkki­lais­es­ta pop­u­laa­tios­ta on tul­lut sak­salle merkit­tävä taloudelli­nen apu kaikissa mata­la­palkkate­htävis­sä jot­ka sak­salaisille eivät tah­do kel­va­ta. Myös aika merkit­tävä määrä sak­san julkkik­sia, tähti­futispelaa­jia, kokke­ja jne ovat turkki­laisia. Merkel sanoi että sak­san maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut, mut­ten ole tästä itse aivan samaa mieltä. Parem­minkin voisi onnis­tua toki, mut­tei se nyt totaal­i­fi­askokaan ole.

  61. Hyvä avaus jälleen Odelta, mut­ta sal­lit­takoon kri­it­ti­nen näkökulma.

    His­to­ri­al­lis­es­ti ja yhteiskun­tati­eteel­lis­es­ti kat­sot­tuna human­i­taari­nen maa­han­muut­to on jatku­moa ris­tiretkille ja lähetystyölle.

    Kään­nyt­tämisen ja uskoon pakot­tamisen tilal­la on sopeut­ta­mi­nen ja kotouttaminen.

    Ihmisiä pitäisi aut­taa, ja hei­dän olo­suhteitaan paran­taa hei­dän kotiseuduil­laan. Ja aut­taa pitäisi laa­jas­sa mitas­sa ja pysyvästi. Ongelmien laa­ju­u­teen näh­den nykyi­nen human­i­taari­nen maa­han­muut­to on lähin­nä kos­meet­tista, eikä se ole mikään ratkaisu alku­peräiseen ongelmaan.

    Toim­inta palvellee lähin­nä ulkopoli­it­tisia tarkoi­tus­per­iä aivan kuten kirkon kään­nyt­tävä lähetystyö kirkon tarkoi­tus­per­iä aikanaan. Odekin kir­joit­taa “… pako­laisia ja human­i­taarisin perustein maa­han tullei­ta oli yli 32 000. Sosi­aalisen vas­tu­un­sa he siis kan­ta­vat vähin­tään yhtä hyvin kuin Suo­mi elleivät paremminkin.”

    Tukhol­man mel­lakois­sa ei ole kyse inte­graa­tion puut­teesta. Päin vas­toin, ihmiset siel­lä ovat hyvinkin inte­groitunei­ta yhteisöön­sä. Kyse on nöyryyt­tämis­es­tä ja nöyryytymisestä. 

    Ruotsin TV-uutis­ten toimit­ta­ja nolasi ja nöyryyt­ti lähiöy­hdis­tys Mega­fo­nen johta­jaa kysymäl­lä hänel­lä ival­lis­es­ti hymy­illen: Mitä järkeä on polt­taa naa­purien autoja?

  62. Evert The NeveR­est:
    Päin vas­toin, ihmiset siel­lä ovat hyvinkin inte­groitunei­ta yhteisöön­sä. Kyse on nöyryyt­tämis­es­tä ja nöyryytymisestä. 

    Ruotsin TV-uutis­ten toimit­ta­ja nolasi ja nöyryyt­ti lähiöy­hdis­tys Mega­fo­nen johta­jaa kysymäl­lä hänel­lä ival­lis­es­ti hymy­illen: Mitä järkeä on polt­taa naa­purien autoja? 

    Mik­si pitäisi teesken­nel­lä, että palomiehiä kivit­tävät ihmiset ansait­si­vat mitään muu­ta kuin halveksuntaa?

  63. Ris­to: Mik­si pitäisi teesken­nel­lä, että palomiehiä kivit­tävät ihmiset ansait­si­vat mitään muu­ta kuin halveksuntaa?

    Niin, mik­si pitäisi kuvitel­la että ter­ror­is­min tai mel­lakoin­nin taustal­la olisi mitään muu­ta syytä kuin syyl­lis­ten pahuus?

  64. Evert The NeveR­est: Tukhol­man mel­lakois­sa ei ole kyse inte­graa­tion puut­teesta. Päin vas­toin, ihmiset siel­lä ovat hyvinkin inte­groitunei­ta yhteisöönsä.

    Onko kyse inte­graa­tios­ta vai monikulttuurisuudesta?
    Tiedät kai että ne ovat saman akselin vas­takkaisia suuntia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.