Keskiviikon Helsingin Sanomissa oli artikkeli kaavoituksen hitaudesta Espoossa. Siinä oli myös tällainen pätkä:
Espoon hitautta ihmettelee myös SRV:n rakennuttajajohtaja Paavo Hiltunen. Yhtiö on yrittänyt muuttaa kolmikerroksisten rivitalojen kaavaa pienkerrostalotontiksi Saunalahdessa neljä vuotta – tuloksetta.
“Ennakkomarkkinointi todisti, ettei kalliihkoille rivitaloasunnoille ole kysyntä”, Hiltunen perustelee.
Täysin samanlainen tilanne yhtiöllä oli parin kilometrin päässä Kirkkonummen puolella, mutta naapurikunnassa kaavoitus hoituu vikkelästi. “Kaavamuutos viedään läpi runsaassa vuodessa.”
Arvosteluun vastaa Espoon kaavalautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ( kok).
“Saunalahteen ei haluta lisää kerrostaloja. Laadusta ei tingitä, odotetaan sitten vaikka kymmenen vuotta.”
Tätä on arkipäivä kaupunkien välisessä kilpailussa veronmaksajista. Markkula ei taida tarkoittaa rakentamisen vaan asukkaiden laatua, sillä ei pienkerrostalon ja townhouse –talon laadussa rakennuksina tarvitse olla mitään eroa. Ei haluta asukkaita, joilla ei ole varaa liki miljoonan euron kämppään. Mieluummin pysäytetään rakentaminen kymmeneksi vuodeksi.
Helsinki tekee aivan samaa. Kaikki kunnat tekevät. Siksi kuntauudistus kaupunkiseuduilla niin, että se lopettaa tämän kilpailun.
Kuntien välisen kilpailun haitallisuudesta olen täysin samaa mieltä, mutta Espoo ei ole aina kaikessa se pääkaupunkiseudun paha poika.
Espoo on vuosina 2008–2012 täyttänyt Uudellamaalla parhaiten ARA-rahoitteisen sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteen (86 % tavoitteesta), kun esimerkiksi Helsinki jäi 68 prosenttin ja Vantaa 56 prosenttiin. Kaavoituksen nopeus on ilmeinen akuutti ongelma Espoossa.
Pahoja poikia löytyy muualtakin. Sipoo kavoitti Karhusaareen tontteja, joiden rakennusoikeus oli suunnilleen 500 neliötä, mutta tontille sai rakentaa vain yhden asunnon. Alue kuuluu nyt Helsinkiin. Helsinki proletarisoi sitä salliamlla tuollaiselle tontille jopa kolme asuntoa.
Ja kuitenkin Espoo on pääkaupunkiseudun kunnista se joka on parhaiten noudattanut yhteisesti sovittuja vuokra-asuntorakentamisen tavoitteita.
Ei Espoo ole se kunta joka jättää ne vuokra-asunnot rakentamatta. Ne kunnat löydät muualta.
Eli olisiko paikka miettiä uudelleen tuota otsikkoa?
Taakanjakoon vaikuttaa asuntokanta, ei sen derivaatta. Helsingissä on Aravavuokra-asuntoja 13 % asuntokannasta, Espoossa 10 %, mutta tämän lisäksi helsingillä on myös muun tyyppisiä kaupungin vuokra-asuntoja niin, että 20 prosenttia helsinkiläisistä asuu kaupungin vuokfra-asunnossa tai yleishyödyllisten rakennuttajien asunnoissa.
Eriarvoisuus ei kuitenkaan liity pelkästään vuokra-asukkaisiin. Tässä Espoo tavoittelee varsin varakkaita ihmisiä, joita ei ole tarjolla. Tuollaisen townhouse-asunnon kooksi tulee herkästi 200 neliötä. Uusien asuntojen keskikoko Espoossa on 91 neliötä, mikä sekin merkitsee asukkaiden selkeää valikointia. Helsingissä pyritään siihen, että uusien asuntojen keskikoko ei laskisi alle 60 neliön.
Myös Helsinki kaavoittaa townhouseasuntoja. Tämä epäsosiaalisuuskilpailu koskee kaikkia kuntia, eikä yksikään päkaupunkiseudun kunta voi jättäytyä siitä pois tekemättä taloudellista itsemurhaa.
Helsinki ei ole kuitenkaan missään päättänyt jättää jotain aluetta rakentamatta, jos riittävän rikkaita tulijoita ei ole tarjolla.
Eikö kerrostalolähiöt köyhille kaukana kaupungista ole juurikin se pahin tapa aiheuttaa syrjäytymistä? Sitä paitsi saunalahdessa ei ole edes mitään raideyhteyttä, joten en näe miksi sinne pitäisi rakentaa vielä lisää kerrostaloja…
Pitääkö nyt ymmärtää, että helsinki ajaa metropolikuntaa jotta köyhät voidaan sijoittaa espooseen kirkkonummen rajalle pois keskustan kävelykaduilta?
Poliitikkojen blogeja lukiessa tulee väistämättä aika ajoin mieleen että moderni julkaisumedia kuten blogit, twitter ja facebook ovat muuttaneet kommunikaatiota kummalliseen suuntaan. Tämä kirjoitus on juurikin hyvä esimerkki aiheesta josta kuvittelisin kansalaisen kirjoittavan edustajalle eikä toisinpäin. Mielenkiintoiset kysymykset ovat omasta mielestäni 1) Mitkä ovat ilmiön takana olevat syyt 2) Mitkä tekijät seisovat parannuksen tiellä ja 3) Mitä Sinä olet tehnyt tai aiot tehdä asian parantamiseksi.
Jos minä tavallisena kansalaisena voin asiaan jollain tavalla vaikuttaa, niin sekin on kiva tietysti tietää. Joskus vaan tuntuu että aika useat poliitikot turhan paljon päivittelevät sitä että asiat ovat huonosti ja meille politiikkaan syvällisemmin perehtymättömille kansalaisille jää käteen ainoastaan kysymys että miksi ne sitten ovat huonosti jos kerran päättäjät tietävät että ne ovat huonosti.
Olen yrittänyt vaikuttaa asiaan kuntauudistuksen kautta. Pääkaupunkiseudulle metropolihallinto, joka vastaa maank’ytöstä ja terveydenhuollosta ja kerää kaikki verot ja jakaa niistä osan asukasluvun suhteessa peruskunnille. Silloin ei kannata valitya asukkaiksi vain terveitä ja varakkaita.
Eva:n julkaisua lukiessani mietin että tällä palstalla käydään asiantuntevaa ja avointa keskustelua kaavoituksen päätöspisteissä. Ainoa analyyttinen blogi koko PKS alueella. Kunnat eivät samaan pysty kun vaatisi aktiivisen moderaattorin.
Turha yrittääkkään blogia kun virkavastuulla toimivat virkamiehet joutuvat olemaan neutraaleja eivätkä uskaltaisi otaa kantaa julkisesti. Sinänsä sama olisi käydä keskustelua kun eivät kuitenkaan ole neutraaleja, kaavoittajalla on kuitenkin oma (liian tarkka) visio ja mielipiteet ovat muutoinkin peräisin lobbareiden markkinoinnista (kansalaiset, teollisuus, SAFA .… )
Tälläkin palstalla kuitenkin tilaa ja yleistä huomiota saa kuitenkin yksittäiset hankkeet tai korttelit.
Tilatusta EVA:n raportista voisi nostaa esille pyrkimyksen nostaa Yleiskaava keskipisteeseen ja tontti- tai korttelikohtainen tarkempi suunnittelu olisi sitten enemmänkin rakennuslupa-asiaa.
Käsittääkseni keskustelu ohjautuu yksittäisiin hankkeisiin koska ne ovat riittävän konkreettisia muillekkin kuin alueiden nykyisille asukkaille.
Lainauksissa ote EVA:n raportin johtopäätöksistä, entäpä jos yleisölle olisi käytössä oikeaa materiaalia ja aitoja vaihtoehtoja siinä vaiheessa kun vielä päästään vaikuttamaan. Tälläkin palstalla vastaus usein on se juna meni jo, eli keskustelua käydään väärässä vaiheessa.
“Luodaan päätöksentekijöille aitoa valinnanvaraa luonnostelemalla asemakaavoista erilaisia vaihtoehtoja ja selvittämällä niiden kustannukset. Jotta päätöksenteko olisi läpinäkyvää, tulisi kaikkien vaihtoehtojen olla julkisia”
Yritin kyllä herätellä eskeustelua maakuntakaavasta, mutta ei kiinostanut ketään. Siinä pääettiin 400 000 hengen sijoittamisesta seudulle.
Käsittääkseni Espoossa Vihreät ovat saaneet tehdä töitä hartiavoimin muodostaakseen Espoon metropoli-kannasta siedettävän. Ymmärtäähän sen, kun ylivoimaisesti suurin puolue on Kokoomus, joka rakastaa kabinetti-päätöksentekoa. SDP:kään ei taida olla mikään avoimuuden suurin arvostaja.
Minua harmittaa, että hallitus, vai mikä työryhmä se nyt tätä asiaa ajaa, on alkanut löysäilemään kuntauudistuksen kanssa. Alkuun tavoitteet kuulostivat suorastaan hyviltä, mutta nyt kun jotain konkreettista aletaan esittämään, ei asennoidutakaan enää yhtä pelottomasti. Kaikki esitykset ovat täynnä muttia ja paitsi josseja, että voidaan joustaa äänekkäimpien kuntien kohdalla. Ja pk-seudullekin annettiin peräti kolme vaihtoehtoa, joista ainakin yksi oli periaatteessa sama kuin nykytilanne. Samaa löysäilyä ja pelkuruutta on nähtävillä sote-uudistuksessakin!
Minulla autokatoksen rakennusluvan hakemiseen meni puoli vuotta, vaikka rakennus lienee aika vähäpätöinen verrattuna koko rakennuskannan vaihtamiseen.
Byrokratiaesteet:
- Asiakas tuo itse arkistointimateriaalin koska Espoolla ei ole siihen enää varaa. Väärän mallinen materiaali johti uuteen 45 minuutin ajanvaraukseen ja vakavaan puhutteluun sekä epäilyyn (vaimon) älykkyysosamäärän vähäisyydestä. Kuulemma ensikertalaisen onnistumisprosentti tässä asiassa on 0, koska missään ei ole oikein dokumentoitu asiaa.
- Tarkastajan mukaan rakennusinsinööri oli laskenut seinissä olevan avoimen pinnan väärin. Tätä sitten piirrettiin puoli tuntia A4:sen kulmaan ja lopputulema oli että inssi osasi sittenkin laskea oikein.
- Plus pari muuta kommervenkkiä joita en enää muista kun vaimo vastuista vapaampana hoiti asiaa.
Tästä voi samalla logiikalla vetää raflaavan otsikon “Espoo on autovihamielinen kunta”.
Mutta oikeasti, tuo on vain sitä julkista valtaa ja sen vallan tyypillistä käyttöä, josta me tavalliset tallaajat nautimme. Tietysti hyvä että ollaan kaikki samanarvoisia ko. byrokratiahirviön kynsissä.
PS. Olen varmaan ääriköyhä, mutta ei minulla ole varaa eikä halua maksaa uuden kämpän hintaa jostain Espoon pahimmalta perukalta. Täällä asutaan koska se on halpaa.
Espoosta sentään saa vuokra-asunnon — jopa ihan työssä käyvä, raitis ja valkoinen mieshenkilö. Helsingissä olen ollut asuntojonossa pian 5 vuotta, välillä jopa täysin ilman asuntoa.
No aika pieni hinta verrattuna siihen että saadaan joku kammottava keskusjohtoinen metropolihallinto jota ihmiset eivät voi enää edes muuttaa pakoon.
En ole varma onko kunnallinen kaavoitusmonopoli lopultakaan autuaaksi tekevä ratkaisu kaupungin kehittämiseen. En halua Suomesta Japania mutta haluaisin nähdä koemielessä, mitä tapahtuu suomalaiselle kaupungille, jos kaavoitusmonopoli purettaisiin.
On irvokasta, että nykyistä kaavoitusmenettelyä pidetään jotenkin edistyksellisenä. Kuitenkin kaupunkisuunnittelu on aina 20–40 vuotta ajastaan jäljessä. Mikään kaavoitusmonopolin ratkaisu ei välttämättä tuota mitenkään ensiluokkaista kaupunkirakennetta. Sehän on kaavoitusmonopolillakin hajautunut liikenteellisesti kestämättömäksi. Tälläkään hetkellä Helsingin kaupungilla ei ole hajuakaan, minkälaista uuden elinkeinotoiminnan kaavoituksen tulisi olla. Toimistotilatonttien vuokrat on hinnoiteltu kestämättömäksi suomalaiselle palveluliiketoiminnalle. Kun liiketoiminta muuttaa pois, eivät edes kaupungin omat laitokset saa kilpailukykyisiä alihankintatarjouksia itselleen. Elinkeinotoiminnan dynamiikka loppuu.
Toisaalta erittäin harkitut kauaskantoiset kaupunkisuunnitteluprojektit osoittautuvat ajan myötä mahdottomiksi, kuten Malmin lentoasema, joka rakennettiin rakentamiskelvottomalle suolle kaupungin ulkopuolelle. Se oli aikanaan erittäin tarkkaan harkittu paikka. Vaihtoehtona oli Tuomarinkylän pelto. Nyt kaikki halutaan pois niin pian kuin mahdollista. Myös, jos kenttä olisi rakennettu Tuomarinkylään, se olisi asuntorakentamisen esteenä. Seutulassa kenttä tulee olemaan 50 vuoden kuluttua täysin asutuksen keskellä. Mikä mahtaa kunnallisessa kaavoitusmonopolissa olla se taika, kun ajan myötä kaikki kumminkin menee pieleen.
Ymmärrän Espoon päättäjiä. Auringonlaskun merenranta on erittäin niukka resurssi, eikä ole mitään järkeä rakentaa Saunalahden kaltaiseen paikkaan mitään “aravavuokrakerrostaloja”. Munkkisaarenkin uusi kaava on mielestäni täysin epäonnistunut ja samaa mieltä oli Korpinen nähdessään rakentamisen lopputuloksen. Eivätkä ole aravaa vaikka ikävästi näyttävätkin siltä!
Nykyinen hallitseva sukupolvi sen enempää arkkitehtikunnassa kuin kaupunkisuunnittelun hallinnossakaan ei ole riittävän kyvykästä, että se ansaitsi oikeuden rakentaa kaiken liikenevän tilan omien mielikuvituksettomien kaupunkisuunnitteluperiaatteidensa mukaisesti.
Helsingin rakentamisen pakkomielle saadaan päättymään siten, että Helsingin kantakaupunki erotetaan omaksi Cityksi. Raja kulkekoon Pikku-Huopalahti-Metsälä-Vanhakaupunki-linjalla. Muusta alueesta tehtäköön vaikka Suomenlukko, joka kulkee Porkkalanniemeltä Keravalle ja Porvoon takamaille. Muuri ympärille ja tullimiehet perimään kulkumaksua.
Lisäksi tarvitaan toinen kasvukeskus, joka imee yrittäjäaineksen. Se voisi olla EU:n ja Venäjän yhteinen vapaakaupunki Lappeenrannan ja Viipurin väliin. Tullivapaa investointiparatiisi, johon mallia voi hakea 1800-luvun lopun Suomen suuriruhtinaskunnasta.
Kumpaan asiaan tämän blogin kirjoittaja voi vaikuttaa paremmin itse, Helsingin kaavoitukseen vai Espoon kaavoitukseen?
Kumman epäkohtia hän täällä tuo esille? Auttaako se parantamaan Helsingin kaavoituksen epäkohtia?
Saunalahti on alue, jonne ei olisi alunperinkään pitänyt rakentaa kerrostaloja ennen kuin on tehty toimiva joukkoliikenneratkaisu.
Joukkoliikenne on nyt bussien varassa ja hidasta. Ilman bussinvaihtoja pääsee lähinnä Helsingin keskustaan. Bussit tulevat ruuhka-aikoina tupaten täyteen Saunalahden kohdalla. Tästä päätellen saunalahtelaisilla näyttää olevan enemmän halua käyttää joukkoliikennettä kuin heille ollaan valmiita tarjoamaan. Kerrostalojen rakentaminen jo nyt tukkeutuneeseen alueeseen olisi ongelman pahentamista.
Miksi niitä kerrostaloja ei voi rakentaa sinne, missä joukkoliikenne toimii? Muistaakseni Soininvaara on aiemmin korostanut sitä, että asutusta kannattaa keskittää alueille, joista pääsee hyvin työpaikoille. Saunalahdesta ei pääse alle puolessa tunnissa kovin pitkälle julkisen liikenteen avulla.
Espoo ei suinkaan tavoittelu hyvätuloisia muuttajia. Kaupunkia kehitetään viihtyisäksi ja terveelliseksi, mikä tietysti kiinnostaa myös muualtakin tulijoita. Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää pientaloa toiveasumismuotona, ja Espoossa tarjotaan siihen paremmat mahdolisuudet kuin Helsingissä. Helsinki kaavoittaa pienasuntoja (merkitään kaavaan AK), joten perheet joutuvat muuttamaan sieltä pois saadakseen perheasunnon. Tämän vuoksi Espoossa asuntojen keskikoko on suurempi.
Heikoimmassa asemassa oleville asunnotarvitsijoille ovat kunnalliset vuokra-asunnot oikeastaan ainoa vaihtoehto. Siksi niiden tuotantomäärät ovat sosiaaliselta kannalta oleellisia. Se, että Helsinki on käyttänyt tonttivarantoaan myös markkinavuokraiseen tuotantoon, ei siis ole sosiaaliselta kannalta merkityksellistä.
Miten selität tuota vasten sen, että Espoo pitää mieluummin tontteja kymmenen vuotta rakentamatta kuin kaavoittaa sellaista, johon on kysyntää, koska se kysyntä kohdistuu liian halpohin asuntoihin. Tähän asti espoolaiset ovat arfvostelleet Helsinkiä siitä, että se on kaavoissa vaatinut, että asuntojen keskikoko on 75 neliötä.
Osmo, väistit Villen kysymyksen. Miksi niitä kerrostaloja ei voi rakentaa sinne missä on toimiva joukkoliikenne? Eli ei tuo paikka ole ainut paikka minne voi rakentaa ja minne tullaan rakentamaan. Eikä se ole kerrostalojen kannalta edes parhaimpiin kuuluva paikka. Metron myötä Espooseen nousee huomattavasti uutta asutusta joukkoliikenteen varrelle ja myös niitä Osmon kaipaamia kerrostaloja. Se että joku soppi jätetään pientaloille ei ole muuta kuin yhdeltä grynderiltä pois.
Hyvässä yhdyskuntarakenteess Saunalahden etäisyydelle ei rakennettaisi mitään.
Voisihan sinne Saunalahteen kaavoittaa myös vähän vaatimattomampia pientaloja. Tuollainen 200 neliötä asuntoa kohden voi noin huonolla paikalla olla vähän kohtuuton.
Säkrijärvi nyt kuitenkin kertoi, että kerrostaloja ei haluta koko Espooseen.
Tässä on mielestäni se oleellinen syy, miksi Espoossa voidaan paremmin. Espoolaisen elinikä on paljon pidempi kuin helsinkiläisen (jonka syynä lyhyeen elinikään mm. keuhkosyöpä ja alkoholisairaudet sekä naisilla itsemurhat).
Lohduttaako Odea edes se, että Espoo vastaanotta pääkaupunkiseudun kaikki jätteet. Mielestäni hyvä kestävän kehityksen kunnan kriteeri on se, että se pystyy käsittelemään jätteet alueellaan, eikä vie niitä muualle.
Eliniän odotteen osalta kannattaisi tehdä vähän vakiointeja. Asunnoton alkoholisti nyt esimerkiksi ei elä kovin vanhaksi. menneinä vuosina Espoo lähetti ne Helsinkiin ja nuo tilastot kosvat menneisyyttä. Pitäisi tehdä vakiointi myös koulutustason mukaan. Jos ei tehdöä mitään vakikointeja, Helsinki taitgaa tulavaisuudessa voittaa, koska Helsingissä on enemmän naisia.
Tulkitset provosoivasti. Espooseen tulee kyllä niitä kierrostalojakin ihan riittämiin. Tällä hetkellä itse kuitenkin suuntaisin kerrostalorakentamista metro- ja junaratojen varteen. En alueelle joka liikenneratkaisudensa puolesta toimisi parhaiten pientaloalueena.
Ei voi olla edes helsinkiläisnäkemyksen mukaan niin, että jos paikkakunnan nimi vain on Espoo niin sinne tulee jokaiseen niemeen ja notkelmaan rakentaa kerrostaloja koska Helsinkikin tekee niin.
Olen aina ihmetellyt puhetta “kohtuuhintaisten asuntojen” rakentamisesta. Kenen rakentamiseen ja asuntosijoittamiseen osallistuvan tahon pitäisi osallistua tähän kohtuullistamiseen ja miten? Helsingin kaupunki hakee tonttiensa vuokrille indeksiin sidottua 4 %:n tuottoa, mitä voidaan pitää erittäin suurena. Rahoittajapankeilla on kova kilpailu ja korot määräytyvät sen mukaisesti. Rakennusliikkeet käyttävät virolaisia ja puolalaisia rakennusmiehiä, joiden palkat usein alittavat suomalaiset työehtosopimukset. Heidänkö selkähanasta tämä kohtuullistaminen pitäisi kustantaa. Ovatko rakennuttajien ja rakennusliikkeiden voitot liian suuria?
Ostin helmikuussa asunnon Helsingin Kulosaaresta tulevaksi lapsenlapsieni opiskeluasunnoksi. Siihen saakka se on vuokralla. Käypä vuokra antaaa 2,5 %:n nettotuoton. Tuleva putkiremontti ja muut remontit tulevat syömään tuoton negatiiviseksi.
Ns. paremmilla alueilla Helsingin kiinteistövero on niin suuri, että se vastaa monissa lähiöissä olevien kiinteistöjen tontinvuokraa.
Ei nyt kaikkia verorahoja helsinkiläisten päätettäviksi. Ei esim, Ruotsin landstinget järjestelmä kerää kaikkia veroja itselleen. Kunnan vero on suurempi kuin landstingetin, ja landstinget ei esim hoida sosiaaliasioita.
Nyt näyttää vaan olevan yleismaailmallinen piirre se, että kaupunkikeskustat keräävät enemmän väkeä, joka on taipuvaista huonompaan elämäntapaan ja terveydentilaan. Perheelliset elävät yleensä pidempään. Siinä ei vakioinnit auta. On se aika huima ero elinajan odotteessa (9–10 vuotta) miehillä Helsingin kantakaupungin ja Espoon Tapiolan välillä (v. 2000 tehty tutkimus).
Tuo määrä asukkaita tänne tulee kaavoitetaan tai ei.
Varmaan olisi fiksumpaa suunnitella miten asukkaat, työpaikat ja palvelut ripotellaan ja kuinka liikenne järjestetään.
Eipä ole maakuntakaava sattunut silmään vaikka oletin seuraavani tiedotusvälineitä, nouseekohan otsisikoihin väärät aiheet, Espoon vajaaksi jäävät rakennusoikeudet metroasemilla ja tornihotellin kerrokset tuntuvat kiinnostavan lehdistöä ovat konkreettisia.
Tämä on minustakin kummallista. Jos tavallisena jalankulkijana usein tuntuu raivostuttavan turhauttavalta kun selviä yhteiskunnallisia epäkohtia ei saada korjattua, niin eipä näytä poliitikoilla juuri sen enempää valtaa olevan. Kummallista kuinka tärkeissä asioissa pienet välistävetävät liittoumat ja ihmisten status quo hakuisuus pystyvät estämään hyvienkin päätösten tekemisen ihan täysin. Niin päivänselvää päätöstä ei olekaan etteikö jostain löytyisi pieni, mutta äänekäs ryhmä sitä vastustamaan oman etunsa nimissä.
Tässä vähän tuoreempi tutkimus helsinkiläisten elinajan odotteesta vuodelta 2007.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_12_17_tutk_10_valkonen.pdf
Senkin mukaan helsinkiläisten elinajan odote on alle maan keskiarvon, vaikka tulotaso ja koulutustaso ovat maan keskiarvoa korkeampia. Yleensähän nämä (tulotaso, koulutustausta) vaikuttavat voimakkaasti elinaikaan.
Vantaalaisenkin elinajan odote on parempi kuin helsinkiläisen.
Naisten kohdalla erityisesti keuhkosyöpä- (tupakointi ?) ja rintasyöpäkuolleisuus ovat kohonneita.
Väärin tulkittu ydinongelma. Kyse ei ole siitä että halutaan vain rikkaita veronmaksajia. Kyse on siitä, että ei haluta alkkiksia, narkkareita tai pakolaisia. Tai muuta epäsosiaalista rupusakkia senpuoleen, koska kun se pääsee pesiytymään koko kaupunginosa on pysyvästi pilalla. Niillä ihmisillä joilla on miljoonan hintainen kämppä alueelta tämä ymmärrettävästi huolestuttaa.
Asiaa tietysti vaikeuttaa se, että
1) ei voi sanoa tämän olevan ongelmana
2) asialle ei voi tehdä muuta kuin kaavoittaa koko alue täyteen helvetin kalliita kartanoita
Metropolihallinto ei ratkaise ongelmaa. Ne joilla on varaa muuttavat vain taas vähän kauemmas ja koko rumba alkaa alusta. Ilman pakkokeinoja et saa ihmisiä hyväksymään naapurikseen sietämättömiä ihmisiä mikäli heillä on varaa tehdä asialle jotain.
Helsinki ei suinkaan tee samaa kuin Espoo vaan päinvastoin kaikin keinoin yrittää keskittää huonot veronmaksajat Helsinkiin. Kruunuvuorenrannasta yritetään väen väkisin tehdä pussinperälähiö. Poikkeuksena sitten talo Töölön ratapihalla ja toinen Leppäsuolla.
Joitain vastauksia ja kommentteja yllä olevaan:
1) Saunalahden kolmella asemakaava-alueella on pääosin kerrostaloja, ja niistä toistaiseksi 24 prosenttia on ARA-tuotantoa ja vuokra-asuntoja yhteensä 39 prosenttia. Koko Espoossa 33 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja.
2) Osmo Soininvaara: “Hyvässä yhdyskuntarakenteess Saunalahden etäisyydelle ei rakennettaisi mitään.
Voisihan sinne Saunalahteen kaavoittaa myös vähän vaatimattomampia pientaloja. Tuollainen 200 neliötä asuntoa kohden voi noin huonolla paikalla olla vähän kohtuuton.
Säkrijärvi nyt kuitenkin kertoi, että kerrostaloja ei haluta koko Espooseen.”
jjs: Saunalahti on suunnilleen samalla etäisyydellä Rautatientorilta kuin edellä mainittu Helsingin Karhusaari. Eli hyvässä yhdyskuntarakenteessa ei rakennettaisi mitään niin kauas Helsingin keskustasta kuin Sipoosta liitetyt alueet?
Saunalahden asemakaavassa ei ole määritelty asuntojen kokoa; mistä tuo luku (200) on peräisin? Helsingin kaupunki käyttää keskikokona 100 neliömetriä (Malminkartanon pientalot), kun taas uusien pientalojen keskiväljyys koko maassa on yli 135 k‑m2. Townhouse on muuten harhaanjohtava nimike, koska se tarkoittaa alun perin keskiluokkaisen, maalla asuvan perheen kaupunkiasuntoa.
En ole myöskään missään väittänyt, ettei Espooseen haluttaisi kerrostaloja. Ei ole korrektia panna toisen suuhun jotain sellaista, mitä hän ei ole sanonut.
3) Osmo Soininvaara:
“Eliniän odotteen osalta kannattaisi tehdä vähän vakiointeja. Asunnoton alkoholisti nyt esimerkiksi ei elä kovin vanhaksi. menneinä vuosina Espoo lähetti ne Helsinkiin ja nuo tilastot kosvat menneisyyttä. Pitäisi tehdä vakiointi myös koulutustason mukaan. Jos ei tehdöä mitään vakikointeja, Helsinki taitgaa tulavaisuudessa voittaa, koska Helsingissä on enemmän naisia.”
jjs: Espoo ei ole koskaan edes voinut lähettää asunnottomia alkoholisteja Helsinkiin, ellei näiden henkikirjoituskunta ole ollut Helsingissä. Taitaa muutenkin olla urbaani legenda — vai onko näyttöä? Myös kaikilla asunnottomilla on kotikunta.
— Espoossa todennäköisesti eliniänodotus on korkeampi kuin Helsingissä ceteris paribus, koska Helsingissä on keskimäärin huonompi ympäristö. Tällä tarkoitan evoluutiopsykologisia ominaisuuksia eli habitaatti on etäällä ihmisen “oikeasta” habitaatista; “väärässä” habitaatissa stressihormoneja erittyy enemmän, mikä heikentää vastustuskykyä sekä nostaa verenpainetta ja sykettä. Vaikutusta pystyisi empiirisesti tutkimaan, koska Suomessa on hyvä data muuttoketjuista. Monet helsinkiläiset kompensoivat tätä stressivaikutusta vastaan hankkimalla kesämökin ja ajamalla sinne viikonloppuisin (“kävin lataamassa akkuni” = kävin toipumassa väärän ympäristön aiheuttamasta rasitteesta terveydelle). Siten tiivis asuminen lisää liikennettä ja energiankulutusta; tämänkin voisi tutkia ceteris paribus.
4) Ville Ylitalo kertoo yllä, että “Saunalahdesta ei pääse alle puolessa tunnissa kovin pitkälle julkisen liikenteen avulla”. Esimerkiksi Kamppiin pääsee Kummelitieltä 28 minuutissa linjalla 150K HSL:n aikataulun mukaan; miksi tämä ei riitä? Kun Länsimetro otetaan käyttöön, matka-aika tosin kasvaa.
5) Asuintonttien kiinteistövero on Espoossa päätetty alarajalle, Helsingissä se on kolmannesta korkeampi. Miksi ihmeessä — eikö asuminen ole jo muutenkin riittävän kallista?
Olisikohan soininvaaran syytä muuttaa espooseen, kun aika näyttää kuluvan suurelta osin espoon asioiden hoitamiseen jo nyt?
Kuinka paljon helsingissä saataisiinkaan aikaiseksi jos helsinkiläispoliitikot lopettaisivat pyytettömän työskentelynsä muiden kuntien asioiden parissa ja keskittyisivät itsekkäästi vain helsingin asioiden hoitamiseen?
Eli siis sinua harmittaa se että kansalaisten mielipide näkyy päätöksenteossa, eikä niin että sitä tehtäisiin sinun haluamalla (oletettavasti vihreää politiikkaa edustamalla) tavalla.
Näätkö itse tässä mitään ongelmaa?
Asialla on toinenkin puoli. Muualla tuollaiselle paikalle rakennettaisiin halvahkoja rivitaloasuntoja, koska niille on tilausta. Eihän missään muualla Länsi-Euroopassa rakenneta kerrostaloja keskelle ei mitään. SRV voi ihan katsoa peiliin, ja miettiä kenessä on vika.
Espoon päätös on oikea. Ovat tehneet jo ihan riittävästi vahinkoa kaavoittamalla kerrostaloslummeja keskelle metsää.
Jos ne ovat kovan rahan asuntoja, eivätkä mitään kaupungin vuokraluukkuja, niin ei sinne ole kuule todellisilla persaukisilla varaa, vaikka olisivat vain 10 m² koppeja.
Tuo “paljon pidempi” on aika liioiteltua. Näytä tilastoja.
Eikä se välttämättä tule ikuisesti olemaan niin. Espoossa on köyhälistöalueita kanssa ja niitäkin laajennetaan.
Espoossa olisi parempi jos sosiaalista asuntotuotantoa sijoitettaisiin joka puolelle, myös merenrannan läheisyyden arvoalueille eikä kaikki vain Espoon keskus-Leppävaara akselille.
Ei rakennetaisikaan. Ihailen sellaisia kaupunkeja kuin Wien. Wienin tehokkuudella rakennettuna Vuosaareenkaan ei rakennettaisi mitään, eikä Tapiolan länsipuolelle.
Kolmikerroksinen rivitalo (townhouse) johtaa vähintään 175 neliön, mieluummin hyli 200 neliön asuntoihin.
Tämä menettely on pääsääntöisesti loppunut, mutta vaikuttaa nykytilaan. Espoon antoi asunnottomille maksusitoumuksen helsinkiläiseen matkustajakotiin ja näin heistä saatiinkin helsinkiläisiä. Tämän espoolainen kaupunginhallituksen jäsen on suoraan
myöntänyt. Jokin tällainen tapaus oli ihan vähän aikaa sitten, mutta laajana käytäntönä se on loppunut. Vaikuttaa kuitenkin oleviin asujaimistoihin.
Särkijärvi tietää varmaankin, että kiinteistövero ei vaikuta asumiskustannuksiin uusien asukkaiden kohdalla, koska se kapitalisoituu maan hintaan sitä alentaen, jolloin vuotuinen asumiskustannus pysyy samana.
Syytäkin arvostella. Vaatimus on täysin järjetön. Kaavoituksen pitää luoda mahdollisuudet, ei rajoittaa niitä.
Espoossa ei ole muuta sellaista paikkaa kuin Leppävaara, johon on järkevää rakentaa kerrostaloja. Kun onneton Länsimetro valmistuu, se tietysti slummiuttaa Etelä-Espoon hiljalleen, mutta se on sen ajan murhe.
Tämä kai johtuu lähinnä vain niistä nykyisistä esteettömyysmääräyksistä. Muuten ei ole yhtään mikään pakkoa rakentaa huonosti ihmisten tarpeisiin, perhekokoon tai talouteen sopivia taloja. Kaikki rajoitukset on ihan itse asetettuja.
Suomi on täynnä 50–70-luvuila rakennettuja kolmikerroksisia (osin maanalaiskerros-maantasokerros-yläkerta) rivitaloja joiden pinta-ala on 90–120 neliötä ja joissa on sterotyypilliselle lapsiperheelle riittävät kolme makuuhuonetta. Jostain syystä lapsiperheet eivät enää halua asua kerrostalokolmiossa jos saavat itse valita.
Ja jos arkkitehtialan sisäinen muoti vaatii tällä hetkellä jotain kapeita mutta monikerroksisia townhouseja joissa lisäneliöt syntyvät siitä että runkosyvyyttä väkisin kasvatetaan ja kellarikerroksen lisäksi on kolme maanpäälliskerrosta, ongelma ei käsittääkseni kuitenkaan ole mitään jumalansanaa jota poliitikkojen on pakko noudattaa?
Tuossa esimerkki neliöiden säästämisestä: http://www.jokakoti.fi/kohde/c5dea?2 Julkisivumateriaalit ovat valmiiksi ihan sellaisen ulkomaalaisen hienon townhousen oloisia ja maansäästötavoitteetkin täyttyisivät varmasti kunhan vain talo olisi kadun suuntainen ja koko korttelin mittainen.
Espoossa ei myöskään ole mitään paikkaa jonne on järkevää rakentaa työpaikkoja muita kuin kunnallisia perustoimintoja kuten kouluja ja päiväkoteja varten. Parempi jos Helsinki ja Vantaa ja Intia ja kiina veisivät kaikki Espoon työpaikat, koska ne aiheuttavat liikenteellisiä häiriöitä eikä ne tuota yhtään verojakaan. Eihän pian kauppojakaan tarvitse koska netistä voi tilata kaikkea;)
Eli tulonsiirtoja Helsingille ja kun tuli myös selväksi että Espooseen ei pidä kaavoittaa mitään (varsinkaan työpaikkoja tai palveluita) eli ihmiset on ehdoin tahdoin pakotettava pieniin kerrostalokoppeihin Helsingin kantakaupungin ympäristöön.
Tälle pakkomielteelle sitten haetaan mitä mielikuvituksellisempia kvasitieteellisiä ja muita perusteluita (kallio ja lapsiperheiden urban amenities, heh heh). Ihmetteletkö että ajatuksesi eivät saa ihan varaamatonta kannatusta?
Tämä taisi lähteä liikkelle siitä, että Espoo kieltäytyy rakennusliikkeen toiveista muuttaa kaava sellaiseksi, että se menee kaupaksi. Nyt olen jo pakottamassa ihmisiä jonjnekiun, kun pakottaja taisi alunperin olla Espoon kaavoittaja.
Epäilen vahvasti, että suomalaiset muuttavat johonkin telttoihin tai tekevät “eurooppalaiseen” tapaan jonkun hökkelislummialueen omin lupinensa.
Jollei pääkaupunkiseudulla ole asuntoja 400 000 tuhannelle uudelle asukkaalle, niin eivät takuulla tule.
OS: lainnaus Hesarista
“Espoon hitautta ihmettelee myös SRV:n rakennuttajajohtaja Paavo Hiltunen. Yhtiö on yrittänyt muuttaa kolmikerroksisten rivitalojen kaavaa pienkerrostalotontiksi Saunalahdessa neljä vuotta – tuloksetta.
“Ennakkomarkkinointi todisti, ettei kalliihkoille rivitaloasunnoille ole kysyntä”, Hiltunen perustelee.
Täysin samanlainen tilanne yhtiöllä oli parin kilometrin päässä Kirkkonummen puolella, mutta naapurikunnassa kaavoitus hoituu vikkelästi. “Kaavamuutos viedään läpi runsaassa vuodessa.”
Arvosteluun vastaa Espoon kaavalautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ( kok).
“Saunalahteen ei haluta lisää kerrostaloja. Laadusta ei tingitä, odotetaan sitten vaikka kymmenen vuotta.””
Vältätmättä 3‑kerroksinen rivitalo ei ole kovin onistunut ratkaisu. Plajon hukkatilaa
Ruskeasuolla on esim.- Nousiaistentiellä hyvin pidettyjä 3‑kerroksia pienkerrostaloja.
Itse asun eräänlaisessa pienkerrostalossa Kirkkonummen Heikkilässä. Tässä on viisi porrasta, kussakin 2½ kerrosta,ja yhteensä 29 huoneistoa (41 — 82 m²). Päiväkoti vieressä, koulu lähes vieressä, bussipysäkille 300 m ja Tolsan seisakkeelle 800 m.
A‑porras on hiljainen, E‑portaasta tuntuu kuuluvan enemmän elämän ääniä, mutta eivät ne minua häiritse.- Todella hankalat vuokralaiset on putsattu kunnan riesaksi Masalaan.
Kiitos Osmo. VVA ei nyt tarkoita kadun miestä, vaan tässä tapauksessa eronnutta, keskituloista entistä (luottotiedotonta) yrittäjää, joka maksaa nykyään matalapalkkaisen verran tuloveroa kuukaudessa Espooseen. Helsinki sen sijaan suosii kodista muuttavaa opiskelija, työtöntä maahanmuuttajaperhettä tai vaikkapa Helsinkiin hoitoon haluavaa eläkeläispariskuntaa.
Kaupungin asuntotarpeen kiireellisyysluokitus on iso vitsi (lue poliittinen näytelmä). Erittäin kiireelllinen asunnontarve voi tarkoittaa 10 vuotta jonossa, missä matalimman tarvekategorian hakija saa asunnon viikossa.
Tarkoittaako tämä sitä, että Espoo ja Helsinki ovat kilpailuhenkisiä, mutta vain toisiaan vastaan, ja ne lopettaisivat kilpailun muita kuntia vastaan, jos vain ne yhdistettäisiin toisiinsa? Luulen että Espoo-Helsingin kilpailu jatkuisi muita alueen kuntia ja kaikkia Suomen kuntia vastaan. Ehkä Helsingin tavoitteena on anneksoida kaikki lähellä sijaitsevat potentiaaliset kilpailijat itseensä, ja näin vapautua lähialueen kilpailusta.
Minusta kuntien välisen kilpailun mahdolliset ongelmat tulisi hoitaa esim. korjaamalla kuntarahoituksen liiallista kilpailua aiheuttavat kohdat vähemmän kilpailuun kannustaviksi. Kuntien yhdistelyllä ongelma ei ratkea, paitsi ehkä teoriassa sitten, kun jäljellä on enää vain yksi kunta. Kyse taitaakin olla enemmän Helsingin kiinnostuksesta kontrolloida myös naapurinsa politiikkaa, ja poistaa yksi kilpailija markkinoilta, ilman että Helsingin omaa äärimmäisen vahvaa kilpailuasemaa heikennetään.
Viittaan aiemman viestini linkkiin (Valkonen ym 2007). Tutki sitä, siitä selviä myös missä suhteessa ylikuolleisuutta on eri sukupuolilla Helsingissä. Helsinki on paradoksi, koulutustaso ja varallisuus ovat yli maan keskiarvon, mutta kuolleisuus suurempi.
Sitten on aiempi tutkimus v. 2000, jossa vertaillaann vain miehiä. Sen mukaan Helsingin kantakaupungin miehen elinikä oli noin 9 vuotta lyhempi kuin Tapiolassa tai Kauniaisissa. Tutmimus löytyy muistaakseni vielä netistä Googlettamalla.
Tässä eräs toinen linkki Tilastokeskuksen sivuille, eipä näytä ero kapenevan juurikaan.
http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-09–04_001.html?s=0
Varsinainen höpöhöpötutkimus!
Äsken oli vain Espoosta kysymys. Sitten “Espoo” muuttui Tapiolaksi. Miksi nyt sitten Kauniainenkin piti ottaa mukaan vertailuun? Paljonko asuu ihmisiä Helsingin kantakaupungissa, Kauniaisissa ja Tapiolassa (siis se varsinainen Tapiola)? Eiköhän oikeat vertailuparit olisi Eira-Kauniainen ja Töölö-Tapiola?
Sitä minä ihmettelen että miksi jotkut puolustavat jonkun kunnnan olemassaoloa ja itsenäistä rahankäytön valtaa kuten se olisi jokin “sijoitus”. Kunta ei ole pankki jonne pistetään rahaa ja sitten odottaan että kuntalaisuus siellä tuottaa voittoa, varsinkin jos kunta pystyy pitämään vähemmän tuottavat tai negatiivisesti tuottavat yksilöt poissa alueeltaan. Jos haluaa sijoittaa rahaa joka ei luo työpaikkoja eikä tuota mitään niin pitää mennä Nordean tai Danske Bankin tai Alexandrian konttoriin.
Sellainen ajattelu oli vallassa keskiajalla, kun kaupunkien ympäri rakennettiin muureja ja kaupunkilaisia verotettiin lievemmin kuin maalaisia. Nykyaikaan ei tuollainen ajattelu sovi. Kyllä se on niin että jos ei kuntauudistusta toteuteta niin toteutetaan SOTE uudistus, jos ei tämän niin seuraavan hallituksen aikana. Eli jaetaan tasaisemmin taakat niin että rikkaat kunnat joissa on paljon terveitä työssäkäyviä nuoria osallistuvat köyhien pienten vanhusvaltaisten kuntien sairaiden ja työkyvyttömien elättämiseen.
Noita Helsingin korkeampia kuolleisuuslukuja kannattaa goki vähän selvittää. Keski-Helsingissä on ylikuolleisuutta, jolla voi olla tekemistä ilmansasteiden kanssa, esimerkiksi bensiinissä olleen lyijyn kanssa ja dieselmoottoreiden.
Osittyain ylikuolleisuus johtuu siitä, että syrjäytyneet miehet kuolevat hyvinkin nuorina. Suuri kaupunki houkuttelee paitsi hyvin hyväosaisia, myös hyvin huono-osaisia. Korkeasti koulutettujen keskuudessa ei ole mitään eroa Helsinbgin ja muun maan välillä.
Nyt kun mietin asiaa tarkemmin totesin, että aiempi kommenttini jäi puolitiehen. On selvää, että Espoossa toimitaan kuten toimitaan epäsosiaalisen rupusakin poissa pitämiseksi.
Nyt kysyisinkin, että miten me voisimme Helsingissä päästä samaan? Kenen puoleen tulee kääntyä, jotta C‑sarjalaisten saapuminen torpataan, mieluiten pysyvästi?
Hm, I don’t get it. Saunalahti is full with apartment buildings. Most of them brand new, some nice, some actually rather not and clearly lots of cheaply built stuff which reminds more of Eastern Germany 60ties style than nowadays Finöand. And there are also a few rivitalot and a few omakotitalot. Lots of housing for different kind of people who all meet at the playing ground with their children or at the school. International background and Finns, rich and poor, all enjoying the area. Many young families.I invite you to come over and I am happy to show you the area. Just drop me a mail, I would rather fight for the rantaraitti continuation so all these families without the fortune to have a plot at the sea can walk along the sea with their kids, and can go swimming. There is no need to expand the kerrostalo area further and spoil the area.