Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2013

Lis­tan voi lukea tästä

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton alus­ta­va toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2014 — 2016, vuo­den 2014 talousarvioe­hdo­tus ja talous­su­un­nitel­mae­hdo­tus vuosille 2014 – 2016

(Pöy­dältä)

Viras­ton voimavarat koko ajan pienenevät. Voidaan tietysti kysyä, suun­nitel­laanko liian pikku­tarkasti, mut­ta ei se nyt niinkään voi olla, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen (1,5 mrd €/vuosi) on kiin­ni siitä, onko varaa ostaa mustet­ta suun­nit­teli­jan kynään. Lähiöpro­jek­tin rahoit­ta­mi­nen on siir­tynyt kiin­teistövi­ras­tos­ta kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon, mut­ta rahat ovat uno­htuneet kiinteistövirastoon.

Tapu­likaupun­gin maat­ullinpuis­ton eteläosan kaava

(Pöy­dältä)

Asukkaat ovat valit­ta­neet, että kaa­va vie liikaa viher­aluei­ta. Toisaal­ta niiden laatu para­nee aivan olennaisesti.

Sörnäis­ten tun­nelin kaava

Näitä jät­timäisiä liiken­nehankkei­ta riit­tää. Tämä mak­saa tässä vai­heessa 160 M€. Esi­tys­lis­tan mukaan tun­neli tekee mah­dol­lisek­si lisätä raken­nu­soikeuk­sia 200 000 ker­rosneliöl­lä. Jos arvioimme ker­rosneliön arvok­si varovais­es­ti 1000 €, voiton puolelle tämän pitäisi men­nä noin 40 miljoonalla.

Tässä laskel­mas­sa kri­it­tistä on, onko tun­neli ehdo­ton edel­ly­tys lisärak­en­tamiselle. Minä halu­an tehdä mielu­um­min hyvää kuin hal­paa. On selvää, että asum­isolo­suhtei­ta tämä tun­neli paran­taa olen­nais­es­ti.  JOS se rahoit­taa itsen­sä lisäraken­nu­soikeudel­la, niin mikä ettei.

Pääsemme taas kysymyk­seen Helsin­gin investoin­tikatos­ta, onko se net­to- vain brut­tope­ri­aat­teel­la. Vaik­ka han­ke oikeasti tuot­taisi voit­toa 40 miljoon­aa, ei ole mitään edel­ly­tyk­siä mah­dut­taa sitä brut­tomääräiseen investoin­tikat­toon ja jät­tää vas­taaval­la sum­mal­la home­k­oulu­ja korjaamatta.

Tästä on tehty myös (alus­ta­va) liiken­nesu­un­nitel­ma. Siinä on las­ket­tu han­kkeen liiken­netaloudelli­nen kus­tan­nushyöty­laskel­ma ja saatu aika surkea kan­nat­tavu­us. Niin­pä niin. Kun tutk­i­taan kaupunkili­iken­net­tä, pääosa vaiku­tuk­sista tulee maankäytöstä ja liiken­nehyödy­istä vain pieni osa. Sik­si ratikkaakaan ei koskaan saa­da kan­nat­tavak­si. Mah­dolli­nen keskus­tatun­neli lisäisi Sörnäis­ten tun­nelin kan­nat­tavu­ut­ta, mut­ta vain marginaalisesti.

Kuusikko­tien ase­makaa­van muistutukset

Hyväksy­imme tämän 27.11.2012 pan­tavak­si näytteille.

Aluet­ta tiivis­tetään varovais­es­ti niin,että uut­ta asuinker­rosalaa tulee 5800 ker­rosneliötä ja 2000 neliötä koul­ulle. Tiivistämistä vas­tus­taa yhteen­sä 29 hen­gen allekir­joit­ta­mat kolme muis­tu­tus­ta. Kaavaa ei esitetä muis­tu­tusten tai lausun­to­jen joh­dos­ta muutettavaksi.

Kan­telettar­en­tien liikennesuunnitelma

Kun Kan­nelmäen Pris­ma (omaa sukua Max­i­Mar­ket) on laa­jen­tanut, nyt ajoy­hteyk­siä pitää paran­taa. Kus­tan­nusarvio 550 000 euroa. Olenko nipo, kun minus­ta tämä kuu­luisi HOK-Elan­non maksettavaksi?

18 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2013”

  1. Voidaan tietysti kysyä, suun­nitel­laanko liian pikku­tarkasti, mut­ta ei se nyt niinkään voi olla, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen (1,5 mrd €/vuosi) on kiin­ni siitä, onko varaa ostaa mustet­ta suun­nit­teli­jan kynään 

    Joo ja tämä muste ei var­masti ole ongelma. 

    Kysymys on enem­pi siitä kuin paljon siel­lä organ­isaa­tios­sa on työn­tek­i­jöitä ja mikä on organ­isaa­tion tehokkuus.

    Noin ylipäätän­säkin kuin hyvin se ajaa sitä asi­aa jota varten se on olemassa.

    (En tiedä, mut­ta kyynis­es­ti veikkaan: liian paljon, liian huono ja ei kovin hyvin.)

    Mut­ta pis­teitä kuitenkin että asi­as­ta keskustel­laan täällä.

    ps. Onko muuten tietoa mikä on kaavoituk­sen “hin­ta” per (asuin)neliö?

    1. Jos koko kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton bud­jet­ti jae­taan kaavoite­tu­il­la asuin­neliöil­lä, päästään noin 60 euroo/neliö, mut­ta tekee­hän ksv muu­takin, esimerkik­si liiken­nesu­un­nit­telua ja toimitilakaavoja.

  2. Se kan­telettar­en­tien muu­tos kuu­luisi todel­lakin hok-elan­non mak­set­tavak­si. Tiet­ty on päät­täjien oma vika, että koko hal­li on annet­tu rak­en­taa alueen lähipalvelu­ja tap­pa­maan, liiken­net­tä sotke­maan jne, mut­ta tässä on taas jälleen niin konkreet­ti­nen esimerk­ki täl­lais­ten megakeskusten rak­en­tamis­es­ta aiheutu­vien kus­tan­nusten ulkois­tamis­es­ta veron­mak­sajille että huhhuh.

  3. “60 euroo/neliö” ole­tan että on las­ket­tu kem2:lle jol­loin asun­toneliölle on kyse 70 eurosta.

    Laatu ja pros­essin pyörit­tämi­nen mak­saa, olet­tekos lau­takun­nas­sa miet­ti­neet että syn­ty­isi säästöä jos raken­nus­su­un­nit­telu det­skuineen jätet­täisi­in kohteen pääsuunnittelijalle.

    Raken­nut­ta­jatkin mak­saisi­vat mielel­lään oma­lle suun­nit­teli­jalle vaik­ka lisää jos pää­si­sivät teet­tämään ajata­saisia suun­nitelmia. Usein on niin että tark­ka kaa­va on van­hen­tunut rak­en­tamis­vai­heess­sa, näin olisi mah­dol­lisu­us saa­da vielä parem­paa laatuakin.

    Raken­nus­vai­heen arkkite­htisu­un­nit­telu muuten mak­saa 45 euroa asun­toneliö sisältäen 24 % alvia.

  4. Tuos­sa Kalasa­ta­man laskel­mas­sa on muu­ta­ma iso val­u­vi­ka. Ensim­mäi­nen on se, että sen tun­nelin lisäk­si uusien asun­to­jen infrarak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat noin 300–400€ per ker­rosneliö. Tämän kus­tan­nuk­sen jäl­keen ollaan jo tap­pi­ol­la noin 20–40 miljoon­aa euroa. 

    Lisäk­si tuon 200000 ker­rosneliön kohdal­la noin 20% toteutetaan aravuokra-asun­toina, joista ei käytän­nössä saa­da maankäytön tulo­ja. Tämä pudot­taa tuot­toarvio­ta noin 20%, eli 40 miljoon­aa euroa. Ollak­seni ylen­määrin reilu han­kkeen hyö­ty­jen arvioimiselle, jätän HITAS-asun­to­jen ton­tin­vuokra-alen­nuk­sen laskematta. 

    Lop­putu­lok­se­na maankäyt­töpoli­it­tis­es­ti suun­nitel­tu tun­neli on vähin­tään 60–80 miljoon­aa euroa tap­pi­olli­nen kaupungille, _vaikka_ se mah­dol­lis­taisi 200 000 ker­rosneliön rakentamisen. 

    Mis­tä nämä rahat kaivetaan?

  5. anomuu­mi:
    Se kan­telettar­en­tien muu­tos kuu­luisi todel­lakin hok-elan­non maksettavaksi.

    Eikö HOK-Elan­to ole mak­sanut sitä raken­nu­soikeu­den korot­tamisen muo­dos­sa? Jos ei ole, niin mik­si ei?

  6. Mikko Särelä:
    Lop­putu­lok­se­na maankäyt­töpoli­it­tis­es­ti suun­nitel­tu tun­neli on vähin­tään 60–80 miljoon­aa euroa tap­pi­olli­nen kaupungille, _vaikka_ se mah­dol­lis­taisi 200 000 ker­rosneliön rakentamisen.
    Mis­tä nämä rahat kaivetaan? 

    Tun­neli pitää yksi­ty­istää, annetaan rak­en­ta­jalle vain oikeus kerätä tietulle­ja. Hyvässä tapauk­ses­sa joku vielä mak­saa kaupungille, että pääsee tekemään tun­nelin. Maan­pääl­lisiä vai­h­toe­htor­e­it­te­jä pitää tietenkin han­kaloit­taa, että tun­nelille riit­tää käyttäjiä.

  7. Sörnäis­ten tun­nelista vielä Särelän hyvän laskel­man jatkok­si. Vai­h­toe­hto ei ole se, ettei tehdä mitään, vaan on muitakin ratkaisu­ja. Esimerkik­si pohjois­es­ta tule­van liiken­teen voi hel­posti ohja­ta Van­halle talvi­tielle teol­lisu­usalueen läpi muut­ta­mal­la sen yksisu­un­taisek­si pohjois­es­ta etelään. Täl­löin Her­man­nin ranta­tien eteläpää voisi vas­taavasti olla yksisu­un­tainen etelästä pohjoiseen (ratikoi­ta luku­unot­ta­mat­ta ). Ja kas, täl­löin Her­man­nin ranta­tien liikenne puolit­tuu, tilaa tulee lisää ja sen var­teen voi rak­en­taa ihan kuten tunnelivaihtoehdossakin.

    1. Säreläl­lä oli hyvä point­ti siinä, että infrakus­tan­nuk­sia niistä uusista asun­nois­takin tulee. Ei kuitenkaan net­tomääräis­es­ti ihan noin paljon, kos­ka ei niitä tien­penkko­ja voi ihan käsit­telemt­tömäk­si jät­tää eikä myrkky­maa­ta voi olla vaihtamatta.
      Sen sijaan tieto siitä, että aravavuokrat­alot saisi­vat tont­tin­sa ilmaisek­si, ei pidä paikkaansa.

      Min­ua tässä vähän kiusaa se, että olemme vaati­neet sisään­tu­loteitä tun­neli­in, jot­ta saisimme paljon lisää tont­ti­maa­ta, mut­ta kun viras­to sitä ehdot­taa, mei­dän pitäisikin sitä vas­tus­taa. Tuo aja­tus tehdä teistä yksisu­un­taidia, tekee liiken­teestä kyl­lä suju­vam­paa, mut­ta siitä ei nyt ole kyse, vaan liiken­teen ympäristöhaitoista, jot­ka eri­laisen nor­mi­tuk­sen vuok­si estävät asuntorakentamisen.
      Halv­in­ta olisi tietysti kieltää nastarenkaat, jol­loin ter­vey­del­liset syyt vält­tää asum­ista liian lähel­lä vilka­sli­iken­teisiä teitä poistuisivat.

  8. Min­ua tässä vähän kiusaa se, että olemme vaati­neet sisään­tu­loteitä tun­neli­in, jot­ta saisimme paljon lisää tont­ti­maa­ta, mut­ta kun viras­to sitä ehdot­taa, mei­dän pitäisikin sitä vastustaa.

    Eikö ne sisään­tu­loti­et pitäisi muut­taa bulevardeiksi?

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos koko kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton bud­jet­ti jae­taan kaavoite­tu­il­la asuin­neliöil­lä, päästään noin 60 euroo/neliö, mut­ta tekee­hän ksv muu­takin, esimerkik­si liiken­nesu­un­nit­telua ja toimitilakaavoja.

    Viras­ton paperis­sa tode­taan sivul­la 12, että menot/kaavoitettu k‑m2 olisi noin 20€.

    Sörnäis­ten tun­neli­hankkeen hyö­ty-kus­tan­nus­laskel­mas­sa kiin­nit­tää huomio­ta huo­mat­ta­van suuri onnet­to­muuskus­tan­nussäästöarvio. Enpä muista näh­neeni aiem­min han­ke­laskel­maa, jos­sa liiken­netur­val­lisu­ushyö­ty arvioitaisi­in näin suureksi.

  10. Hok-elan­to on ilmoit­tanut lopet­ta­vansa puk­in­mäen abc:n (enti­nen esso) toimin­nan. Oletet­tavasti tiedos­sa on jo jotain kan­nat­tavam­paa bisnestä. Ja kaava­muu­tos var­maankin tipah­taa suo­raan hake­muk­sen mukaises­ti. Suomes­sa­han ei ole korruptiota…

  11. anomuu­mi:
    …konkreet­ti­nen esimerk­ki täl­lais­ten megakeskusten rak­en­tamis­es­ta aiheutu­vien kus­tan­nusten ulkois­tamis­es­ta veron­mak­sajille että huhhuh. 

    Peri­aat­teessa juuri noin, mut­ta käytän­nössä asia on tois­in­päin. Ton­tin pitää tuol­laises­sa paikas­sa olla niin iso, että kaup­pa kyke­nee tekemään liiken­nejär­jeste­lyt ton­tin sisälle ja vetää sieltä sit­ten rampit suo­raan motarille. 

    Ekä tuo tapa lähipalvelu­ja. Ei niitä tuol­la haja-asu­tusalueel­la ole muutenkaan nyky­isil­lä työvoimakus­tan­nuk­sil­la. Lähipalvelui­ta voi olla vain kaupunki­maises­sa ympäristössä, enkä tarkoi­ta mitään Arbian­ran­taa tai Munkkiniemeä vaan Töölöä ja Krunikkaa.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Min­ua tässä vähän kiusaa se, että olemme vaati­neet sisään­tu­loteitä tun­neli­in, jot­ta saisimme paljon lisää tont­ti­maa­ta, mut­ta kun viras­to sitä ehdot­taa, mei­dän pitäisikin sitä vastustaa. 

    Poli­it­tis­es­ti tämä on kiusal­lista, kun tämä on näistä tun­neleista vielä vähiten huono, jopa perustel­tu. Ratkaisu käy peri­aat­teessa kaikille, mut­ta kun niiden peri­aat­tei­den pitäisi muut­tua ihan taloik­si todellisuudessa.

    Kun tässä on se ettei niitä tun­nelei­ta edes tarvitse vas­tus­taa, ei niitä tehdä kun ne mak­saa liikaa, vaik­ka ote­taan raken­nu­soikeus tulona huomioon. Ja tämä on se isoin ongel­ma, mitään ei tehdä. Kun tun­neloit­ta­mi­nen meni niin hienos­ti Koivusaa­res­sa, menee Pasi­las­sa ja Kalasa­ta­mas­sa, niin jatke­taan samal­la lin­jal­la ja tao­taan enem­män päätä peruskallioon jot­ta siihen syn­tyy tunneli?

    Ratkaisu on se että liikenne kul­kee asuinalueil­lakin maan pin­nal­la ja hoide­taan hai­tat muuten. HSY myös tähän siis herännyt.

    Kafka­mais­in­ta nois­sa tun­neleis­sa on se että ne perustel­laan toisil­la tun­neleil­la, ml. se tun­neli jos­ta on kul­loinkin kyse: Varsi­nainen läpi­a­joli­ike­nen Her­man­nin rantatiel­lä ei ole kovin suur­ta, noin 14 000 ajoneu­voa vuorokaudessa, saman ver­ran kuin pohjoisel­la Topeliuk­senkadul­la. Ennustet­tu liikennnemäärä on kuitekin jotain yli 40 000, ja täl­lä perustel­laan ettei muka voi tehdä kadun­var­teen talo­ja, vaan pitää tehdä tun­neli. Siinä ennustemallis­sa jos­sa on tuo määrä auto­ja on Yleiskaa­va 2030 mukainen tun­neliv­erkos­to, esimerkik­si Koske­lantien tilal­la Pasi­lan­väylän jatko ja niihin liit­tyvä Kumpu­lan tun­neli Rantatieltä, jota muuten täl­lä samal­la listal­la perustel­laan sil­lä että se tarvi­taan kos­ka Sörnäis­ten tunneli…

    On täysin tot­ta että autoväylien rak­en­t­a­mi­nen lisää autoli­iken­net­tä. Sit­ten pitäisi vielä ker­toa että mik­si pitäisi puhkoa investoin­tikat­to eli velka­an­nut­taa kaupunkia lisää, jot­ta saataisi­in kan­takaupunki­in lisää auto­ja? Esimerkik­si touko­lalalaiset valit­taa ihan perustel­lusti, että Sörnäis­ten tun­nelis­ta­han seu­raisi lisää auto­ja Kus­taa Vaasan tielle. Ja tois­es­ta päästä Sörnäis­ten rantatielle tietenkin samoin.

    1. Ymmärtääk­seni Sörnäis­ten tun­neli ei ole mikään liiken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti. Liiken­teen hyödy­il­lä sitä ei voi perustel­la alku­unkaan. Jos sitä voi peruswtel­la jotenkin, peruste­lut löy­tyvät maapoli­ti­ikas­ta ja asumisviihtyisyydestä.
      Ei ole hyvää poli­ti­ikkaa sekään, että liike­teen ongeljmia tor­ju­taan lisäämäl­lä ruuhkau­tu­mista. Ruuhka­mak­sut ovat rationaalisempia.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Sörnäis­ten tun­neli ei ole mikään liiken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti. Liiken­teen hyödy­il­lä sitä ei voi perustel­la alku­unkaan. Jos sitä voi peruswtel­la jotenkin, peruste­lut löy­tyvät maapoli­ti­ikas­ta ja asumisviihtyisyydestä.
    Ei ole hyvää poli­ti­ikkaa sekään, että liike­teen ongeljmia tor­ju­taan lisäämäl­lä ruuhkau­tu­mista. Ruuhka­mak­sut ovat rationaalisempia.

    Kyl­lä se nyt vaan on liiken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti eikä se siitä muuk­si muu­tu vaik­ka vois­sa paistaisi. 

    Se lyhen­tää matkaa Her­man­nin rantatieltä Sörnäis­ten rantatielle 600 metriä ja sen nimeno­mainen tavoite on pois­taa Kalasa­ta­man keskuk­sen kohdal­la muo­dos­tu­va autoilun pul­lonkaula, joka rajoit­taa automäärän kasvua alueen rantateil­lä ja Itäväylällä. 

    Tun­nelin olen­naisin vaiku­tus onkin se, että se siirtää ruuhkau­tu­misen ongel­mat Kalasa­ta­mas­ta Hakaniemeen ja Kumpu­laan ja lisää täl­lä taval­la painet­ta Hakamäen­tien tun­neli­jatkon (300M€?) ja keskus­tatun­nelin (600M€?) rakentamiseen. 

    Täl­lä menetelmäl­lä kaik­ki mei­dän liiken­nein­vestoin­ti­ra­hat (ja yli) menevät seu­raa­vat 20 vuot­ta pelkästään siihen, kun kan­takaupungis­sa toteutetaan Smith&Polvista tun­neliv­er­siona. http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/05/28/sornaisten-tunneli-ja-kantakaupungin-moottorikatuverkko/

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Sörnäis­ten tun­neli ei ole mikään liiken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti. Liiken­teen hyödy­il­lä sitä ei voi perustel­la alku­unkaan. Jos sitä voi peruswtel­la jotenkin, peruste­lut löy­tyvät maapoli­ti­ikas­ta ja asumisviihtyisyydestä.
    Ei ole hyvää poli­ti­ikkaa sekään, että liike­teen ongeljmia tor­ju­taan lisäämäl­lä ruuhkau­tu­mista. Ruuhka­mak­sut ovat rationaalisempia.

    Niin ovat, mut­ta ei tämä nyt niin etene että kaavoite­taan tun­nelei­ta joi­hin ei ole varaa, ja toiv­otaan ruuhka­mak­su­ja joi­ta ei ole. Niidenkin vaiku­tus muuten taan­noisen lau­takun­nan hyväksymän selvi­tyk­sen mukaan on pieni, toki isom­pi kuin tieli­iken­nein­vestoin­tien, joka on olema­ton kos­ka niiden suju­voit­ta­ma autoli­ike­nen kas­vaa syö­den suju­voit­tamisen hyödyt.

    Yllä linka­tus­sa selvi­tyk­sen mallis­sa ja todel­lisu­udessakin ruuhkau­tu­mi­nen riip­puu käytän­nössä auto­jen määrästä. Piste. Jos nyt lähde­tään siitä että tuskin juuri kukaan halu­aa lopet­taa asun­torak­en­tamista jot­tei autoli­ikenne ruuhkaudu, sem­minkin kun edes niihin tiein­vestoin­tien joiden­ka vaiku­tus on mar­gin­aa­li­nen ei ole varaa, puhu­mat­takaan siitä mak­saisi joki­in Smith — Polvi­nen 2.0 jota kukaan ei edes kehtaa ehdottaa.

    Kun henkilöli­ikenne kas­vaa kun kaupun­ki kas­vaa, niin ihan sama mitä päätetään, niin use­ampi tulee liikku­maan enem­män julk­isil­la, jalan ja kävellen ja vähem­män autol­la. Mak­su­jen ja ruuhkien vaiku­tus on tässä mielessä efek­ti­ivis­es­ti sama. Sel­l­aista se kaupungis­sa on ja voit­top­uolis­es­ti tämä on hyvä asia, siihen jopa pyritään useim­mis­sa kaupung­in­val­tu­us­ton hyväksymis­sä strate­giao­hjelmiss­sa. Ei tämä voi olla perustelu sös­siä asun­torak­en­tamista tai kaupun­gin taloutta.

  15. Ote­taanko nois­sa liikenne-ennusteis­sa mil­lään taval­la huomioon ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia? Lisään­tyykö todel­la autoilu ennustet­tuun tahti­in, kun on toden­näköistä, että päästöjä on pakko alkaa sään­nöstel­lä jos­sain vai­heessa. Vai kor­vau­tu­vatko polt­to­moot­to­ri­au­tot sähköau­toil­la sen sijaan, että pyöräi­ly ja joukkoli­ikenne lisääntyisivät?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.